Berliini oli kylmän sodan näyttämö, jossa muuri jakoi kaupungin kahteen yhteiskunta- ja talousjärjestelmään ja erotti sen asukkaat toisistaan mielivaltaisesti. Sakari Silvolan toimittaman kolmiosaisen sarjan pääosissa ovat ihmiset, jotka ovat eläneet arkeaan ja etsineet kukin omat tapansa pärjätä ja…
Osa 3/3. Sakari Silvolan toimittaman sarjan päätösosassa jaettua Berliiniä katsotaan suomalaissilmin. Nuori Jörn Donner oleskeli Berliinissä 50-luvulla, jolloin kaupunki oli jo jaettu, mutta muuria Itä- ja Länsi-Berliinin välissä ei vielä ollut. Donner kirjoitti kokemustensa perusteella kirjan Berliini-raportti, jossa hän tapaa monenlaisia berliiniläisiä: yhtä lailla kadunihmisiä ja idästä länteen hakeutuvia pakolaisia kuin kulttuurivaikuttajia ja huippupoliitikkoja. Donnerin lisäksi ohjelmassa tavataan Marjaliisa Hentilä, joka asui Länsi-Berliinissä 70-luvulla ja suoritti siellä lukion. Miltä länsimaailman näyteikkuna ja sen vilkas kulttuurielämä näyttivät nuoren naisen kokemina - ja miltä tuntui elää muurin eristämässä kaupungissa? Ohjelmassa kuullaan myös radio-arkiston aarteita, joissa niin ikään kurkistetaan Itä- ja Länsi-Berliiniin 50- ja 70-luvuilla.
Osa 2/3. Itäberliiniläinen Michael Zobel kokee eläneensä DDR-arkea hyvässä ja pahassa: huolettoman lapsuuden ja turvatun työpaikan kääntöpuolena olivat matkustusrajoitukset, kauppojen puutteelliset valikoimat ja tunne siitä, että järjestelmä tekee omaa elämää koskevat päätökset. Sakari Silvolan toimittaman sarjan toisessa osassa käydään läpi kaupungin ja samalla koko maailman lähihistorian dramaattisia vaiheita Berliinin muurin rakentamisesta sen sortumiseen. Tätä kaikkea katsotaan ohjelmassa itäsaksalaisen päähenkilön silmin. Itäsaksalainen arki kietoutuu ohjelmassa lähihistorian suuriin käänteisiin. Tarinaa maustavat arkistohelmet tv- ja radio-ohjelmista.
Osa 1/3. Yhdysvaltalainen Paul Hockenos saapui Länsi-Berliiniin syksyllä 1985, koska halusi päästä pakoon presidentti Ronald Reaganin politiikkaa - jonnekin, missä ei tuntisi ketään. Sakari Silvolan toimittaman sarjan ensimmäisessä osassa sukelletaan Hockenosin johdattamana Länsi-Berliinin alakulttuureihin, punkin, anarkistien ja vasemmistoradikalismin maailmaan. Länsi-Berliini oli kapitalismin näyteikkuna, mutta Hockenosille se oli ennen kaikkea lännen villi itä, jossa pystyi yhdistämään opiskelun, silpputyön, poliittisen osallistumisen sekä taiteen ja kulttuurin. Hänestä itsestään tuli toimittaja ja kirjailija, joka päätyi raportoimaan itäblokin hajoamisesta. Länsi-Berliinin eristyisluonne ja siellä koetut historian käännekohdat tulevat eläviksi myös vanhoista radio- ja tv-ohjelmien arkistohelmistä, joita ohjelmassa kuullaan.