Podcasts about berliinin

Tällä historiallisella päivämäärällä Aleksanteri II:n patsas paljastettiin Helsingin Senaatintorilla, Berliinin muurin purkutyöt aloitettiin sekä Prinssi William sekä Catherine Middleton vihittiin.

Mikko on ehtinyt uransa aikana olla mukana perustamassa hengästyttävän monta yritystä koripalloseurasta viestintätoimistoon ja kiertotalouden start upiin. Tahti ei ainakaan ole hidastumassa, vaikka painopiste on markkinoinnista siirtynyt vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Mikolla markkinointiviestintä on jo geeniperimässä. Uteliaisuus ja innostus eivät taida tuntea rajoja, mutta on haastavaa olla uudistaja ja edelläkävijä, jos on muita liian edellä. Podcastissa keskustellaan tästä sekä mm. start up alan rahoituskuvioista, vaateteollisuuden vastuuttomista puolista, Berliinin tärkeydestä maailmalle ponnistamisessa sekä lokeista. Toki tänäänkin sivutaan sitä, että tietyissä asioissa länsinaapuri on meitä edellä. ------- MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssi-podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa tutustutaan alalla toimiviin ihmisiin sekä heidän tarinoihinsa markkinoinnin parissa. MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssia juontaa MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsen Annika Räihä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset elokuvatutkija Jari Sedergrenin, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Miten terapiakulttuuri vaikuttaa nuorten mielenterveyteen? Onko yhteiskuntamme liiallisen suojelun ansa? Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen puheenvuoro herättää keskustelua terapiakulttuurin vaikutuksista nuorten kykyyn kohdata vastoinkäymisiä. Pitäisikö vanhempien opettaa lapsilleen enemmän sitkeyttä ja sisua? Lisäksi keskustellaan ADHD-diagnoosien yleistymisestä ja siitä, pitäisikö perheiden arkea tukea enemmän ennen diagnoosien tekoa. Lisäksi raati paneutuu woke-aatteen vaikutuksiin ja sen mahdolliseen hiipumiseen. Kolumnisti Oskari Onnisen analyysi Trumpin voiton vaikutuksista vasemmistolaisen ajattelun radikalisoitumiseen herättää vilkasta keskustelua. Onko woke-aatteen aika todella ohi, ja miten se näkyy Suomessa? Kolmantena aiheena käsittelemme Coca-Colan uutta AI:lla tehtyä melko geneeristä ja hengetöntä joulurekkamainosta, joka herättää kysymyksiä perinteiden ja modernin teknologian yhteensovittamisesta. Miksi pukki on jätetty pois mainoksesta ja mitä tämä kertoo mainonnan trendeistä? Jarkko Tontti nostaa esiin Berliinin poliisipäällikön kommentit siitä, että juutalaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät ole turvassa kaikilla alueilla. Mitä tämä ennakoi Suomen tilanteesta, ja miten muslimiväestön kasvu voisi vaikuttaa homofobian ja antisemitismin lisääntymiseen? Lopuksi elokuvatutkija Jari Sedergren käsittelee Paavo Raution kolumnia (Helsingin Sanomissa), jossa pohditaan maailman turtumista pahaan ja valehtelun normalisoitumista. Onko syytä pessimismiin, ja miten tämä näkyy maailmanlaajuisissa ilmiöissä kuten koko ihmiskuntaa koettelevan ilmastonmuutoksen torjumisessa?

Sauli ja Sergey jatkavat kuulijoiden kysymyksiin vastaamista. Tällä kertaa kaksikko kertoo elämästä Dubaissa ja Losissa, sekä pohtii, mikä on suomalaiselle paras maa asua. Miksi GRINDR on villimpi kuin Tinder? Entä millaista lisätietoa he kertovat Berliinin-matkastaan? Miten Oscar-gaalaan pääsisi katsojaksi? Haaveilevatko Sauli ja Sergey parisuhteesta, vai onko sinkkuelämä mieluisampaa?

Sauli ja Sergey juhlistivat uuttavuotta Berliinin yöelämän sykkeessä, joten nyt on aika kuulla kattava raportti tapahtumista. Pääsivätkö Sauli ja Sergey sisään Berghainiin ja millainen tämä mystinen yökerho oikein oli? Millaista muuta tarjontaa Berliinin yöelämässä oli? Berliiniraportin lisäksi kaksikko käy läpi Beverly Hillsin tapahtumat, sekä Salt Lake Cityn finaalijakson. Nettiin vuosien ajan housewiveseista huhuja levittäneen Reality von Teasen henkilöllisyys on paljastunut!

Sofi Oksanen keskustelee Putinin sodasta naisia vastaan sekä Venäjän kolonialismista, vaikuttamisesta ja Vladimir Putinin perinnöstä kuten stalinismin noususta. 00:00 Sofi Oksanen, Samaan virtaan – Venäjän sota naisia vastaan (Like 2023) 00:39 Kaupallinen yhteistyö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Mitä ihmettä? -podcast: https://open.spotify.com/show/3eqLR18govs58GOyqFTv18?si=75853a0d92374ff9 01:37 Herakleitos, Nietzsche, Martti J. Karin strateginen kulttuuri – Venäjä on aina ollut imperialistinen öykkäri, Suomi ei tätä ole tunnustanut suomettumisen vuoksi 04:10 Kiovan Rus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Venäjän fiktiivinen menneisyys 04:50 Krimin rooli esim. Elon Muskin rauhansuunnitelmassa. Länsimaiden rankaisemattomuuden kulttuuri. Krim ei ollut Nikita Hruštšov ”lahja”. Tataarien kyyditys 06:54 Venäjän imperialistisen miehityksen peruskaava 08:32 Raiskaus Venäjän armeijassa ja armeijan rakenteissa. Berliinin häväistyksestä Viron traumoihin 09:35 Kotijoukkojen perverssi tuki seksuaaliväkivallalle. Venäläisten naisten ankea rooli on miellyttää vähenevää miespopulaatiota 12:13 Stalinin outo kultti 15:11 Toinen maailmansota pelkistettynä Suuren isämaallisen sodan fasistien vastaiseksi taisteluksi ei jätä sijaa holokaustille tai länsimaiden teoille 16:05 Israel-Gaza-tilanne pelaa Putinin pussiin, huomio siirtyy Ukrainasta 17:33 Keskustelu Venäjän imperialismista ei saa jäähtyä. Venäjän hajoamisen pelko on irrationaalista 19:27 Itä-Eurooppa ja Baltia oli oikeassa, totuus kiellettiin Suomessa viime vuosiin saakka 21:15 Viron pronssisotilas-kiista oli testipallo Venäjän hybridisodassa 22:40 Itsesensuuri ja kansallisen muistin häivyttäminen totalitaristisessa järjestelmässä. Sofin päiväkirjan itsesensuuri. Metsäveljet Virossa 25:50 Venäjän kolonialismin erityispiirteenä on assimilointi, venäläistäminen. Ei merentakaisia alueita vaan lähialueita 28:30 Venäjän gulag-puhdistukset 29:37 Trollistrategian perustuu polarisaatioon myös naisten kesken. Naisten marssi, feministien riitely 31:47 On olennaista että länsi näyttää huonommalta. Nykypropaganda vs. neuvostopropaganda 33:15 Kummalliset termit gayrooppa, fasismi ja natsismi ovat viholliskuvan sanastoa vailla substanssia 34:28 Itsenäistä elämää haluavat naapurikansat ovat ”fasisteja”. Venäläiset feministit määritellään terroristeiksi 38:13 Venäjän suhde islamiin, Kadyrov, tšetšeenit 39:35 Venäjän suhde autoritääriseen globaaliin etelään ja itään 40:55 Kansainvälinen palaute Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan-kirjan käännöksille on vasta alkamassa. https://www.sofioksanen.fi/kirjat/samaan-virtaan 42:42 Vladimir Putinin perintö. Jekaterina Shulman teoria kokonaisen sukupolven indoktrinaatiosta. Onko putinismi ideologia? 45:00 Ivan Krastev. Venäjän vaalit 2024 45:55 Näytelmäkirjailija Sofi Oksanen #neuvottelija Sisäpiiri 35. Liity Sisäpiiriin ja katso lisäosa ja 34 muuta vastaavaa tästä: https://youtu.be/SQOrfzRBsOk

Miten voi tehdä Euroopan kiertueen stand up -soololla onnistuneesti, vaikkei olisi etukäteen kuuluisa? Harri Soinila tietää, koska hän teki sen. Jaksossa keskustellaan siitä, miten komedian kirjoittaminen muuttuu, kun heti lähtökohtaisesti lähtee tekemään englanniksi ja koko maailma tähtäimessä. Leonard Cohen otti ensin Manhattanin, sitten Berliinin. Harri otti koko hiton Euroopan, ja Brasiliankin.

"Jos ei ole varma siitä, mitä haluaa, kannattaa ottaa vastaan se, mitä tarvitsee”, taisi Tiia sopertaa harvinaisen epäkoherenttina kesken tämän jakson nauhoituksen. Niin voi käydä, jos on hetki sitten heittäytynyt intensiiviseen kohtaamiseen luotettavan bondagetaiteilijan kanssa. Ceci Ferox on Berliinissä asuva seksuaaliterapeutti, kinkyaktivisti, köysiopettaja ja ammattisitoja. Cecin ja Tiian keskustelussa liikutaan monilla tasoilla. Aluksi Tiia on Cecin asiakas, ja session jälkeen avaudutaan yhteisöllisille ja kollegiaalisille teemoille. Puhe on välillä tiukan asiallista ja välillä avoimen tunteellista, mutta koko ajan lämmintä ja rehellistä. Yhteisen kehollisen kokemuksen lisäksi keskustelussa sivutaan muun muassa Berliinin kinkyelämän erityispiirteitä sekä seksuaaliterapian ja eroottisen kehotyöskentelyn eroja ja limittäisyyksiä, ja tullaan ohimennen myös määritelleeksi seksityötä. Ja Tiia saa itsensä koottua kiitettävän nopeasti. https://www.ceciferox.fi/ --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/hsana/message

Tänään vietetään kesäteatteripäivää. Teemapäivästä käynnistyy viikonloppu, jolloin on perinteisesti eniten kesäteattereiden ensi-iltoja. Kesäteatteria käy katsomassa vuosittain arviolta miljoona katsojaa. Yksi kesäteatteri-ilmiö on nuorten esittävien taiteilijoiden jalkautuminen maakuntiin. Saimaan teatteri on seilannut vuodesta 2014 laivalla ja rantautunut esiintymään seurantaloilla. Tänä kesänä he esittävät näytelmää Maaseutua etsimässä. Se on saanut alkunsa lähes sata vuotta vanhoista seuranäytelmistä, jotka löytyivät kaapista Himalansaaren seurantalolta. Näytelmään liittyy myös Urho Karhumäen romaani Avoveteen, joka voitti kultaa Berliinin olympialaisten taidekilpailussa 1936. Studiossa ovat Saimaan teatterin jäsenistä tutkija Sanna Ryynänen sekä Kritiikin kannuksilla keväällä palkittu näyttelijä Jonnakaisa Risto sekä vieraileva ohjaaja Janne Pellinen. Ohjelmassa kuullaan myös seurueeseen kuuluvan syyrialaistaustaisen näyttelijä Boodi Kabbanin kokemuksia. Luvassa on myös kirjailija Antti Heikkisen poimintoja kesän teatteritarjonnasta. Hänellä on itsellä kaksi ensi-iltaa tulossa. Utran uusi teatteri esittää Joensuussa Heikkisen yhdessä Jaakko Tepon kanssa kirjoittaman musiikkikomedian Jaska ja Nilsiän Harrastajateatteri esittää Heikkisen kirjoittaman tekstin ihmeöljyä myyneestä Sheikistä. Toimittajana Minna Joenniemi.

Viileä ja varautunut, suorastaan erittäin cool. Sellainen on Suomi, jos uskoo eurooppalaista mediaa. Tämän kevään jutuissa suomalaiset nähdään maanpuolustusintoilijoina, jotka varautuvat uhkaan itärajan takana. Suomi on otsikoissa kaikkialla, mutta vastaako uutisjuttujen antama kuva todellisuutta? Miten Suomen nopea marssi sotilasliitto Naton porteille nähdään muualla Euroopassa? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen mukaan Suomi on onnistunut brändäämään itsensä sotilasliiton mallikokelaaksi, jolla on Natolle paljon annettavaa. Media on ylistänyt Suomen armeijaa, yhtenäisyyttä ja sitä, kuinka Nato-hakemuskin lähetettiin kansan tahdosta. Suomi-kuva on tarkentunut mutta samalla ehkä yksipuolistunut – välillä jopa vääristynyt. Luvassa on hitusen isänmaallinen jakso, josta tulee kiusallinen vasta lopussa. Suvi kertoo liikuttuneensa Berliinin metrossa kuunnellessaan saksalaista podcastia, jonka aiheena oli Suomi. Nyt hän saa selittää, miksi. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Esa Ruuttunen ehti olla pappina 10 vuotta ennen kuin hän antautui muusikon uralle. Hän on opiskellut laulua muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Aachenin musiikkikorkeakoulussa. Suomen Kansallisoopperan lisäksi hän esiintynyt muun muassa Baijerin valtionoopperassa, Lontoon Covent Gardenissa, Wienin valtionoopperassa ja Berliinin valtionoopperassa. Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan Ruuttusen monivaiheisesta urasta, musiikista ja elämästä.

Cityn Aamussa maanantaitärinät parhaasta päästä. Jere oli vastoin odotuksia selvinnyt Berliinin teknoluolista ja kertoili reissukuulumiset. Samuel kävi sänkykaupoilla lyömässä kättä taskuun ja kertoi myös, minkä vikavalon vuoro tällä kertaa oli C3:sessa. Olkiluodossa ei enää aggregaatit huuda, karhulle tuli nälkä kesken unien ja Tysonilla oli hieman erilainen tapa valmistautua matseihin. Mukana myös munien jäätymistä Rukalla ja Pate Mustajärven uusi oivallus!

Jethro Tullin entinen kitaristi Martin Barre kiertää parhaillaan maailmaa Aqualung-klassikkoalbumin merkeissä. Näillä näkymin Barre bändeineen juhlistaa Aqualungin 50-vuotista uraa progelevyjen huipulla, soittamalla myös Suomessa. Keikat ovat Espoossa ja Porissa syksyllä 2022. Kitara-asiantuntijamme Pauli Kauppila näki bändin jo nyt Berliinin legendaarisella Quasimodo-klubilla. Studiossa isännöi Sami Ruokangas. Jutuissa ja juonissa mukana esiintyvät myös Robin Trower, The Pretty Things, Ian Anderson, Ian Hunter, Rolling Stones, Dan Crisp, Darby Todd, Alan Thomson, Robert Plant, The Darkness, Gary Moore, Eric Clapton, Phil Collins, David Gilmour, Robert Palmer, Soldano, Marshall, PRS, Sweden Rock, Juha Ruokangas, King Crimson, Quasimodo, Yes, Wishbone Ash, Budgie ja Whitesnake.

Neuropsykologi Kaisu Paulanto on somessa Roskajuoksijan päiväkirja. Hänet tunnetaan ahkerana ploggaajana, joka on poiminut maasta yli 10600 käytettyä kasvomaskia. Kävimme Keimolassa sunnuntailenkillä keräten kolme kassillista roskia. Haruki Murakamin kirja Mistä puhun kun puhun juoksemisesta innosti Kaisun Tokion, Berliinin, Lontoon, Chicagon ja New Yorkin maratoneille sekä NUTS Ylläs Pallas polkujuoksukisaan. Kuuntelemme Kaisun haastattelun Radio Suomessa. Pähkäilemme Haruki Murakamin kutsumista Suomeen. Jutustelemme ultrista, kirjoista ja tietysti roskista.

Kulttuuriviikon päätteeksi pohditaan minkälaisen jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan jätti Kekkoslovakian hiljaisuuden ja suppusuisen politiikan kommentoinnin kulttuurin rikkonut, 40 vuotta sitten ilmestynyt Tamminiemen pesänjakajat-kirja. Poliitikot vihasivat, kansa rakasti. Lisäksi Saksan vaalien alla puhutaan 60 vuotta sitten alkaneesta Berliinin muurin rakentamisesta. Muuri murtui jo yli 30 vuotta sitten, mutta sen jäljiltä jäi kulttuurisesti jakautunut maa. Aiheena myös helpottavat koronarajoitukset. Miten käy, jos olemme unohtaneet, että tavallinen arki onkin yleensä tylsää ja koittanut vapaus onkin pettymys? Kisastudiossa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, yrittäjä Sami Kuusela sekä toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed. Ville Talola juontaa.

Euroopan väkirikkaimmassa valtiossa äänestetään ensi viikon sunnuntaina uusi eduskunta. Angela Merkel on luotsannut Saksaa 16 vuotta, mutta hän ei ole enää ehdolla uutta kautta varten. Millaista vaalitaistelua Saksassa käydään, ja millaisten poliittisten voimien kesken? Kuka mahtaa olla seuraava liittokansleri? Miten Saksan kurssi muuttuu vaalien jälkeen? Ja miten Saksan Liittotasavallan vaalit vaikuttavat Eurooppaan, maailmaan ja Suomeen? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskutellaan Saksan vaaleista, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilasta ja tulevaisuudesta. Vieraina ovat Helsingin Sanomien entinen Berliinin kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen ja Suomen Saksan suurlähetystön lehdistöpäällikkö Joachim Bussian.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Berliinin lähistöllä sijaitseva kielletty kaupunki Wünsdorf näytteli jo keisarillisessa Saksassa sotilaallisesti tärkeää roolia - samoin kuin natsivallan aikana sekä DDR:n voimien päivinä. Lukittujen muurien sisälle kätkeytyvät viime vuosisadan perintönä niin keisariajan rakennukset, kuin natsien bunkkerit ja DDR:n päivien Lenin-patsaat sekä mm. elokuvateatteri ja uimahalli. Moniääninen Eurooppa -sarjan toimittaja Mari Lukkari pääsi vierailemaan Saksan menneisyyden lukitussa aavekaupungissa. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Viime elokuussa satojen mielenosoittajien kirjava joukko yritti väkisin päästä Berliinin eduskuntataloon. Vain muutama poliisi oli vartioimassa rakennusta, mutta silti valtausyritys epäonnistui eikä kukaan loukkaantunut. Tämän vuoden tammikuussa suuri joukko mielenosoittajia valtasi Washingtonin kongressitalon. Viisi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui. EU:ssa on jo kauan moitittu Unkarin ja Puolan hallituksia, jotka ovat pyrkineet betonoimaan vallan nykyisille valtapuolueille. Onko länsimainen demokratia vaarassa? Miksi kaikki eivät enää kunnioita demokratian instituutioita ja symboleja? Onko parlamentarismi uudistuksen tarpeessa? Vieraina ovat politiikan tutkija Emilia Palonen ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner yhdessä HS:n Berliinin-kirjeenvaihtajan Hanna Mahlamäen kanssa keskustelevat Saksan mahtipuolue CDU:n uudesta puheenjohtajasta Armin Laschetista, joka todennäköisesti on seuraava liittokansleri ja sitä kautta Euroopan kunkku, ja Marian kirjoittamasta jutusta joka paljasti Suomen terrorilakien tulkinnan käsittämättömyyksiä, sekä Alexei Navalnyin paluusta Venäjälle. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Koronakriisi on uuden sukupolven 9/11, joka muuttaa pysyvästi, miten koemme, näemme ja matkustamme. Kaupunkien kadut ja torit ovat tyhjiä, kun ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa. Jättääkö pandemia peruuttamattoman jäljen suurkaupunkien sieluun? Millainen on nuorten taiteilijoiden ja turistien rakastama Berliini, kun kaikki tämä on takanapäin? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen selvittää asiaa Berliinin tunnetuimmalla fetissiklubilla, joka on nykyisin koronatestausasema. Vakiokävijä kertoo, että paikka oli ennen hygieniasääntöjen vastakohta, mutta nyt yksikään bakteeri tai virus ei siirry ihmisestä toiseen. Mistä maailma puhuu lähtee puolestasi matkalle Euroopan suurkaupunkeihin ja selvittää, millaista on elämä koronan jälkeen.

Torstaina muisteltiin asioita, jotka eivät ole menneet jakeluun -ei sitten millään. Anssi lanseerasi uuden "Kaikki nauraa Niinalle -kisan", mutta kuinkas sitten kävikään.. Mitkä on damaskit ja miltä näyttää häiritsevän komea? Ootko muuten kuullut tarinan Pinkin ja Jussi 69:n Berliinin reissusta?

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Marian vielä lomaillessa vieraaksi saapuva HS:n tuleva Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki keskustelevat tasavallan presidentti Sauli Niinistön uuden vuoden -puheesta, Suomen politiikan tilanteesta vuonna 2020 ja Saksassa käynnistyvästä käänteentekevästä vaalivuodesta, jossa ei voi enää äänestää Angela Merkeliä. Pitkien epämukavien hiljaisuuksien varalle Marko suosittelee katsomaan koskettavan kasvutarinan Boyhood (https://www.imdb.com/title/tt1065073/), Hanna suosittelee mainiota sarjamurhaajakuvausta Mindhunter (https://www.netflix.com/title/80114855) ja Ylen yhtälailla mahtavaa Koivisto-kuvausta (https://areena.yle.fi/1-4599008), ja Tuomas suosittelee Simon Winchersterin kirjaa Krakatoa (https://www.goodreads.com/book/show/25017), ja Winchesterin kokonaisvaltaista kirjoittamistapaa.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautetaan mieliin edellisen ohjelman sisältöä. Siinä Irma kertoi, miten Berliinin metrossa salasiunaaminen sai aikaan kirkkohetken. Lauritsalan seurakunnan nuorisotyöntekijä Matti ”Masa” Anttila toi esiin sen, miten tuon seurakunnan työntekijät soveltavat L10T elämäntapaa työssään ja toimintansa suunnittelussa. Masa kertoi myös, miten ihmiset innostuivat L10T viikonlopusta ja mitä se sai hänessä aikaan. Muusikko duo Eve ja Ossi kertoivat reissutyöstä sekä matkastaan Jeesuksen kanssa. Ohjelman ensimmäisessä osassa Pasi Malkasilta kertoi, Matti Mäkisen haastattelussa, miten hän oli nähnyt vaikeassa hetkessään näyn linnasta ja tuulesta. Tuuli oli polottanut kylmässä linnassa kyyhöttänyttä Pasia. Tuuli repäisi kiven irti linnan muurista ja osoittautui hoitavaksi ja vapauttavaksi. Vähitellen Pasi kutsuttiin tästä suojaksi luulemastaan vankilasta vapauteen ja vääristyneestä Jumalakuvastaan aidompaan. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen kävi keskustelun kirjailija, terapeutti ja luennoitsija Salme Blomsterin kanssa Jumalakuvasta. Siitä miten se muodostuu ja vaikuttaa ihmisen elämään. Salme avasi kuulijoille siitä, miten voimme saada elämäämme korvaavia ja hoitavia kokemuksia, jotka korjaavat vääriä käsityksiämme taivaallisesta Isästä. Kolmannessa osuudessa Mauri Tuominen kertoi eturauhassyövästään, jonka puolesta on paljon rukoiltu ja jota on hoidettu lääketieteen keinoin. Kaikesta huolimatta vastaus ei näytä olevan toivottu, eikä sairaus ole pysähtynyt. Tämän keskellä Mauri sanoi, ettei elämässä kannata katkeroitua, vaan luottaa Jumalaan ja jäädä hänen käsiinsä tapahtuu mitä tapahtuu. Sekä Pasi että Mauri ovat olleet Vivamon evankelistakurssilla. Tästä on myös hieman puhetta tässä ohjelman jaksossa. Mikko Matikainen nosti esiin, että joskus pitää ajatella loppua, jotta osaa arjen tilanteissa tehdä oikeita ratkaisuja. Jeesus on voittanut ristillä synnin, kuoleman ja pahan vallan. Hän on avannut meille tien armosta taivaaseen. Tätä kautta meidän on hyvä ajatella asioita ja tehdä niitä asioita, joita meidät kutsutaan tekemään. Kaikissa uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi käymme läpi vähän Itä-Saksan ja muiden kom..itäblokin maiden kameroita. Horina ja porina on tuttuun tapaan sakeata

Berliinin muuri. Toimittaja Riitta Pihlajamäki radiouutisissa illalla 9.11.1989 ja toimittajat Esa Tuominen ja Esko Lumikero radiouutisissa 10.11.1989 aamulla. Taiteilijoiden muurimuistot. Toimittaja Maarit Lukkarinen haastattelee muusikko Harri Sjöströmiä ja teatteriohjaaja Anu Saarta Berliinissä. Berliinissä tänään. Toimittaja Suvi Turtiainen, Yle. Mediaraati. Puhutaanko mediassa oikeista asioista? Toimituspäällikkö Laura Saarikoski, politiikan toimittaja Riikka Uosukainen ja päätoimittaja Erja Yläjärvi. Espanjan vaalit. Toimittaja Pertti Pesonen, Yle. Blogi Heikki Valkama. Mitä maksat riippuu siitä, kuka olet. Nenäpäivä. Pelastakaa Lapset -yhdistyksen projektikoordinaattori Anniina Haaranen Burkina Fasossa. Toimittaja Juha Blomberg, Yle. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Hannele Muilu ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Yhdeksäs päivä marraskuuta on Saksan ja samalla koko Euroopan historiassa merkittävä päivä. Tuona iltana Berliinin muuri avautui ja DDR:n kansalaiset tungeksivat tuhansittain Länsi-Berliinin puolelle. Moniääninen Eurooppa-ohjelma kertoo yhden heistä, Rainer Schulzin tarinan. 12 vuotta sotilasuraa yhteissaksalaisessa armeijassa ja nykyisin sosiaalityöntekijänä Berliinissä. Ohjelman on Berliinissä toimittanut Mari Lukkari. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Saksojen yhdistymisen aikalaistodistaja Rainer Schultz Kuva: Mari Lukkari

Runner's High Podcast pui tällä kertaa ajankohtaisia asioita Dohan MM-kisoista ja Berliinin maratonilta. Lisäksi käsittelyssä Alberto Salazarin doping-rikkeiden takia saama neljän vuoden toimitsijakielto. Studiossa Berliinistä Jätkäsaareen selviytynyt Aki Nummela ja muualla kovia kilsoja keräilleet Tuomo Salonen ja Tero Forsberg.

Berliinin muurin kaatumisesta tulee tänä syksynä 30 vuotta. Kylmän sodan päätyttyä näytti hetkeksi siltä, että maailman rajat avautuisivat, muurit kaatuisivat ja piikkilanka-aidoista päästäisiin vihdoin eroon. Mutta nyt uusia muureja ja raja-aitoja rakennetaan kilvan: Donald Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Palestiinan ympärille on rakennettu muuri ja Unkari vetäytyy piikkilanka-aitojen taakse. Kannattaako muureja kaataa vaiko rakentaa? Voiko samalla globalisoitua ja vetäytyä omaan muurinsa taakse? Roman Schazin vieraina ovat poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja politiikan tutkija Katalin Miklóssy. Kuva: EPA

Runner's High Podcastissa tällä kertaa vuorossa yleisen juoksujorinan ja Teron Ravennan puolimaratonin valmistautumisen lisäksi Berliinin maratonin sekä Dohan mm-kisojen kestävyyslajien ennakkotunnelmia. Berliinissä Aki haastaa muun muassa Kenenisa Bekelen, ja Dohassa kisojen ensimmäisen viikonlopun kohokohtina ovat naisten maraton sekä 50 kilometrin kävelyt. Miten Anne-Mari Hyryläinen ja Alisa Vainio kestävät kuumuutta? Löytyykö miesten kävelyssä haastajia Valentin Konoselle ja Jesús Ángel Garcíalle? Nämä ja paljon muuta tiukkaa asiaa tarjolla jälleen tällä viikolla. Studiossa Aki Nummela, Tuomo Salonen ja Tero Forsberg.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia. Suhde Saksaan on Suomelle perinteisesti tärkeä. Tapaamme Ritva Koukku-Ronden, joka toimi toukokuun loppuun asti Suomen Saksan-suurlähettilääänä. Mikä on Saksan rooli maailmassa keskellä kansainvälisten suhteiden nykyistä myllerrystä? Dan Ekholm tapasi Ritva Koukku-Ronden vielä Berliinin taivaan alla. Kuva: Uwe Tautenhahn / Yle

Kahvi on meille kaikille enemmän tai vähemmän rakas asia. Samulille ja Jarnolle se on jopa ammatti ja ennen kaikkea harrastus. Cappuzinen toistaiseksi tunnelatautuneimmassa jaksossa nostetaan kissa pöydälle ja käydään läpi asiota, jotka kahvissa ja kahvikulttuurissa eniten tympäisevät. Luvassa on ekstrapaljon vitutusta sekä taatusti suoraa puhetta cupping-pöydästä, tiskin takaa ja kahvipussihyllyltä. Jakson alkupuolella puhutaan Berliinin kahvimessuista, maistetaan jotakin kerrassaan todella spesiaalia ja kontemploidaan kööpenhaminalaisen Coffee Collectiven uutta pussidesignia. Vittuuntuneesta nalkutuksesta vastaavat kaksinkertainen Vuoden Barista Jarno Peräkylä, sekä Aeropressin suomenmestari Samuli Parkkinen. Äänen laatua on jälkikäteen tarkkaillut Tuomas "slowhand" Paavola.

Eurooppa on historiassaan nähnyt monenlaisia vaiheita aatteiden, kulttuurien ja uskontojen välisessä kamppailussa. Suvaitsevaisuudesta ja uskonnonvapaudesta on kuitenkin tullut pysyviä ihanteita. Ne ovat myös rauhan ajureita. Mutta ottaako Eurooppa tänään takapakkia suvaitsevaisuudessa? Keskustelemassa ovat Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini sekä poliittisen historian yliopistonlehtori Heikki Haara. Ohjelmassa palataan myös 30 vuoden taakse Berliinin muurin murtumiseen sekä kysytään, valittiinko luterilaisessa kirkossa uusi kirkkoneuvos kaverisuhteen perusteella. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

Osa 1/3. Yhdysvaltalainen Paul Hockenos saapui Länsi-Berliiniin syksyllä 1985, koska halusi päästä pakoon presidentti Ronald Reaganin politiikkaa - jonnekin, missä ei tuntisi ketään. Sakari Silvolan toimittaman sarjan ensimmäisessä osassa sukelletaan Hockenosin johdattamana Länsi-Berliinin alakulttuureihin, punkin, anarkistien ja vasemmistoradikalismin maailmaan. Länsi-Berliini oli kapitalismin näyteikkuna, mutta Hockenosille se oli ennen kaikkea lännen villi itä, jossa pystyi yhdistämään opiskelun, silpputyön, poliittisen osallistumisen sekä taiteen ja kulttuurin. Hänestä itsestään tuli toimittaja ja kirjailija, joka päätyi raportoimaan itäblokin hajoamisesta. Länsi-Berliinin eristyisluonne ja siellä koetut historian käännekohdat tulevat eläviksi myös vanhoista radio- ja tv-ohjelmien arkistohelmistä, joita ohjelmassa kuullaan.

Osa 3/3. Sakari Silvolan toimittaman sarjan päätösosassa jaettua Berliiniä katsotaan suomalaissilmin. Nuori Jörn Donner oleskeli Berliinissä 50-luvulla, jolloin kaupunki oli jo jaettu, mutta muuria Itä- ja Länsi-Berliinin välissä ei vielä ollut. Donner kirjoitti kokemustensa perusteella kirjan Berliini-raportti, jossa hän tapaa monenlaisia berliiniläisiä: yhtä lailla kadunihmisiä ja idästä länteen hakeutuvia pakolaisia kuin kulttuurivaikuttajia ja huippupoliitikkoja. Donnerin lisäksi ohjelmassa tavataan Marjaliisa Hentilä, joka asui Länsi-Berliinissä 70-luvulla ja suoritti siellä lukion. Miltä länsimaailman näyteikkuna ja sen vilkas kulttuurielämä näyttivät nuoren naisen kokemina - ja miltä tuntui elää muurin eristämässä kaupungissa? Ohjelmassa kuullaan myös radio-arkiston aarteita, joissa niin ikään kurkistetaan Itä- ja Länsi-Berliiniin 50- ja 70-luvuilla.

Osa 2/3. Itäberliiniläinen Michael Zobel kokee eläneensä DDR-arkea hyvässä ja pahassa: huolettoman lapsuuden ja turvatun työpaikan kääntöpuolena olivat matkustusrajoitukset, kauppojen puutteelliset valikoimat ja tunne siitä, että järjestelmä tekee omaa elämää koskevat päätökset. Sakari Silvolan toimittaman sarjan toisessa osassa käydään läpi kaupungin ja samalla koko maailman lähihistorian dramaattisia vaiheita Berliinin muurin rakentamisesta sen sortumiseen. Tätä kaikkea katsotaan ohjelmassa itäsaksalaisen päähenkilön silmin. Itäsaksalainen arki kietoutuu ohjelmassa lähihistorian suuriin käänteisiin. Tarinaa maustavat arkistohelmet tv- ja radio-ohjelmista.

Hilla Ja Inari Podcast #49. Kohtaamisia Podcastin 49. jaksossa käsittelyssä deittailu, ihastukset ja tinder. Miksi ihmeessä haluamme puhua aiheesta ehkä noin kuusi vuotta jäljessä? Miksi aiheeseen liittyy outoa häpeää? Onko tinderistä mahdollista löytää romantiikkaa? Inari kertoo Berliinin kuumehouruisista tinderkokemuksista ja Hilla miettii onko tinderistä mahdollista löytää uusia kavereita uudessa kaupungissa. Lisäksi selviää mitä on tinderporno. Palaamme myös muistelemaan ensimmäisiä ihastuksiamme ja mietimme, onko mikään muuttunut. Suosituksissa mukana parhaat taide- ja keikkavinkit. Kuuntele niin tiedät!" https://onequartmagazine.com/life/02/2019/hilla-ja-inari-podcast-kohtaamisia/ illustration by Kai Nordfors www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

PERJANTAII!! Berliinin yleisurheilun EM-kisoissa on kauhisteltu huippu-urheilijoiden tupakointia, mutta kohua tyynnyttääkseen Aamun kolmikko suunnitteli röökaajille omat kisamenetelmät! Mielessä myös naisten röyhtäily, muumimuki hulluus ja festaripäivän varustus! Hiukka myös herkisteltiin, koska tällä kolmikolla viimeinen Aamushow yhdessä, ennenkuin Veronica siirtyy maanantaina NRJ:n Iltaan. Pojat onneksi keksivät keinon, millä korvata Veronica!

- EU ei halua määritellä mafiajärjestöön kuulumista rikokseksi. Italiassa me taistelemme mafiaa vastaan siten, että jo pelkkä mafian jäsenyys on rikos, ottamatta huomioon sitä oletko tappanut, ryöstänyt vai pessyt rahaa, sanoo italialainen poliitikko Francesco Forgione. Hän johti vuosina 2006-2008 Italian parlamentin mafianvastaista komissiota. - EU:lta puuttuu poliittinen halu taistella Italian mafiaa vastaan. Tämä koskee niin Saksaa, Ranskaa kuin Suomea. Näissä maissa ajatellaan, että mafian rahat voi ottaa, koska ne eivät ole vaarallisia. Ne ovat rahoja jotka pyörittävä taloutta. Mutta tämä ajatus on tekopyhä sillä se ei ota huomioon, että yhdessä mafian rahojen kanssa saapuvat myös mafiosot. Ja he muuttavat taloudellisia ja paikallisia valtasuhteita ja markkinoiden läpinäkyvyyttä, sanoo Forgione Jenni Merosen haastattelussa. Itä-Eurooppa mafian uusin valta-alue Italian järjestäytynyt rikollisuus toimii muualla EU:ssa tehokkaimmin Saksassa, Espanjassa, Belgiassa ja Hollannissa. Nyt entisen Varsovan liiton maiden puutteellinen lainsäädäntö on houkutellut mafian myös itäiseen Eurooppaan. Parhaiten kansainvälistymisessä on onnistunut Calabrian mafia ’Ndrangheta. - Erityisesti ‘Ndrangheta oli valmiina valtaamaan vanhat Varsovan liiton maat jo ennen Berliinin muurin murtumista. Ja muurin murtumisen myötä avautuivat suuret markkinat, sanoo Francesco Forgione. Hän on myös kirjailija, joka on kirjoittanut useita kirjoja ’Ndranghetasta. Tämän vuoden helmikuussa Slovakiassa murhattiin toimittaja Jan Kuciak, joka tutki EU-tukien väärinkäyttöä ja ’Ndranghetaa edustaneiden liikemiesten yhteyksiä maan johtaviin poliitikkoihin. Mafiat elävät pääasiassa finanssialasta, rahanpesusta ja suurista sijoituksista. - Myös monet maat itäisessä Euroopassa ovat nykyisin vahvasti järjestäytyneen rikollisuuden otteessa. Maissa kuten Venäjällä raja laillisen ja laittoman talouden välillä on hyvin heikko. Rikiollisjärjestöjen on hyvin edullista investoida Itä-Euroopan maihin, sillä niissä ei ole lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi rikollisen rahan seuraamisen, sanoo Francesco Forgione. Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen. Kuvan henkilö: Italialainen poliitikko ja kirjailija Francesco Forgione. Kuva: Jenni Meronen.

Tässä Tripsteri-podcastin kolmannessa jaksossa Tripsterin luetuimman verkko-oppaan, Berliinin tekijä, Erica Löfman kertoo muun muassa Berliinin vegaaniskenestä, siitä, miksi aamiaista ei kannata syödä hotellissa ja miten berliiniläistä temperamenttia oikein kannattaa tulkita. Lisäksi Erica vertailee Itä- ja Länsi-Berliiniä, kertoo LGTB-skenestä ja siitä, miksi sunnuntai on hyvä päivä olla Berliinissä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Aiheiksi nousevat perustuslaki, Berliini - ja Guggenheim! Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa vuoden viimeisessä suorassa lähetyksessä Pauli Aalto-Setälä. - Onko Suomen oikeusvaltio kriisissä, kysyy Anu Koivunen. Jyrkän ein sanoo Pekka Seppänen, koska hänestä aiemmin, kuten 1970-luvulla, oli huonommin. Ruben Stiller kehottaa olemaan pelkäämättä Berliinin terrori-iskusta huolimatta. Pelko lietsoo lisää vihaa. - Tee päätös, haluatko levittää vihaa vai et, hän pyytää. Pekka Seppänen ihmettelee, miksi keskustelu Guggenheim-museosta on tyrehtynyt. Hän pitää raikkaana ja kulttuurin kannalta hyvänä kansanedustaja Eero Lehden ideaa rakentaa museo Helsinki-Vantaan lentokentän yhteyteen. Kooste vuoden 2016 keskusteluista kuullaan 28.12.2016. Pyöreän pöydän 10-vuotisjuhlalähetys 4.1.2017. Osallistu: yle.fi/radiosuomi. Hyvää Joulua! Twitterissä #pyöreäpöytä

1990-luku oli monella tavalla suuren edistyksen aikaa, sanoo kirjailija Jarkko Tontti. Berliinin muurin murtumista ja sosialismin romahdusta seurasi toivorikas vapauden aika. -Silloin ei kukaan olisi uskonut nykyistä kehitystä, että suuri maa eroaa EU:sta ja äärioikeisto- ja vasemmisto nousee eri puolilla Eurooppaa. Tontin mielestä 1960-luku ja ja 1990-luku muistuttavat toisiaan. Molempia vuosikymmeniä leimaa voimakas talouskasvu, liberalisoitumien ja optimismi. Ja molempia seurasi synkkä jakso. 1970-luku toi talouslaman, terrorismin ja suurvaltasuhteiden kärjistymisen. Tontin mukaan yhteiskunnallinen kehitys on kuitenkin aina aaltoliikettä. Vapauden ja avoimuuden aikoja seuraa yleensä aina ihmisen nujertamisen ja ahdasmielisyyden aika. Näin kävi esimerkiksi Ranskan vallankumouksen jälkeen.

Kööpenhaminaa pidetään monessa vertailussa maailman parhaana pyöräilykaupunkina, mutta miksi? Entä kuinka pyöräilijä selviää hengissä Berliinin, Lontoon tai Rooman ruuhkissa? Johanna Numminen juontaa. Kuva: Jacob Crawfurd / Yle

Berliinin muurin murtuminen ja Schengenin sopimus viitoittivat tietä entistä vapaampaan ja rajattomampaan Eurooppaan. Nyt Euroopan rajoja pannaan taas uudestaan kiinni ja valvontaa lisätään. Miten Suomen rajoja valvotaan nyt ja tulevaisuudessa? Mikä merkitys maantieteellisillä rajoilla on globaalissa ja digitalisoituvassa maailmassa? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Juha Pohjonen ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen.

Suurlähettiläs René Nybergin äiti oli Helsingin juutalaisia, mutta rakastui luterilaiseen mieheen ja meni tämän kanssa naimisiin vastoin suvun tahtoa. Isä ja muu perhe hylkäsivät hänet – vaikka aivan kunniamurhaan saakka ei mentykään. Suomen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläänä työskennellyt René Nyberg avautuu juutalaisesta taustastaan ja sukunsa vaiheista äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan. Kirjassa kerrotaan järkyttävistä kohtaloista, kun osa lähisukulaisista katoaa natsien keskitysleireille, mutta äidin serkku Mascha ja hänen Josef-miehensä pelastuvat kuin ihmeen kaupalla viimeisellä junalla Latviasta Siperiaan. Heidän tiensä johtaa sittemmin takaisin Latviaan, Israeliin ja lopulta takaisin Saksaan – eläkkelle. Kekkosen kaverina tunnettu Nybergin isä löytää kadonneet Neuvostoliiton salaisen poliisin avulla vuosikymmeniä myöhemmin. René Nybergin suvun uskomaton tarina on avoimesti esillä haastattelussa, isäntänä Tapani Ruokanen. Kirjailija Jörn Donner kirjoitti arviossaan Hufvudstadsbladetissa kuinka todellisuus ylittää mielikuvituksen rajat tässä tarinassa.

Maanantain aiheita: - Aamun vieras on saamelaisten koulutushistoriaan paneutunut tutkija Otso Kortekangas Tukholman yliopistosta. Hän valmistelee väitöstyötä siitä, kuinka Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa valtio määräsi 1900-alkupuolella saamelaislasten opetuksesta - Työvoimatoimisto on jo jonkin aikaa kärsinyt huonosta luottamuksesta viranomaisena. Luvassa on nyt suuria muutoksia ja yksi näistä on päätös sulkea yli sata toimistoa ympäri maata. Resurssit halutaan käyttää palkaamaan lisää työvoimaa isoihin toimistoihin. Kati Lundberg Malmön työvoimatoimistosta kertoo miten muutokset tulevat näkymään - Borås on ainoana kaupunkina Ruotsista ehdolla EU-komission Access City Award -palkinnon saajaksi eli Euroopan parhaaksi kaupungiksi liikuntaesteisille yhdessä kuuden muun eurooppalaisen kaupungin kanssa - Berliinin muurin murtumisen vuosipäivää juhlittiin sunnuntaina - Berliinissä asuu tällä hetkellä paljon suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Sirkka Jauho tapasi lauantaina entisessä Itä-Berliinissä asuvan kirjailija/valokuvaaja Juhani Seppovaaran, joka kertoo miten hän joutui Berliiniin. - Maanantain urheilua - Aamun visa. Maanantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Berliinin muurin murtumisesta tulee marraskuun 9. päivä kuluneeksi 25 vuotta. Kristiina Ruuti oli paikalla muurin murtuessa. Berliinin muuri erotti Itä-Berliinin ja sitä ympäröineen Itä-Saksan eli DDR:ksi kutsutun valtion Länsi-Berliinistä 1961-1989. Jorma ikäheimo haastattelee Kristiina Ruutia Huomenta Ruotsi -ohjelmassa 7. marraskuuta 2014. - Syksyn ja talven pimentyessä monet päättävät vaihtaa maisemaa toiselle puolelle maapalloa. Niin tekee myös Raimo Helle, joka on viimeiset kymmenen vuotta viettänyt kaikki talvet Thaimaan lämmössä. - Sisuradiossa pohditaan tällä viikolla sitä, mikä merkitys monikielisyydellä on vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle. Jenni Jaloselle erikielisyys aiheuttaa huolta huomisesta, sillä Suomessa asuvan isän ruotsin taidot ovat ruostumassa ja hänen omat suomen kielen taitonsa ovat samanaikaisesti katoamassa. - Mikä merkitys tunnekielellä on silloin, kun ihminen sairastuu psyykkisesti? Sairaanhoitaja Anne Kilpelänaho työskentelee Gävlessä psykiatrian päivystysvastaanotolla. - Vänersborgilainen Ritva Härkönen on tarttunut toimeen ja lähettänyt kunnan päättäjille kirjelmän, jossa vaaditaan suomenkielistä hoitoa vanhuksille ja tehdään selväksi mitä laki edellyttää. - Markku Huovila ruotii pakinassaan ajankohtaisia ilmiöitä. - Aamun vieras on saameradion pitkäaikainen toimittaja Kalle Mannela. Lähetys tulee Eskilstunasta, studiossa Hannu Laitinen.

Berliinissä juhlitaan ensi viikolla muurin murtumimista. Mitä 25 vuotta sitten tapahtui ja mitä siitä seurasi? Voiko totalitarismi vielä palata Eurooppaan. Studiovieraina emeritusprofessori Seppo Hentilä sekä toimittaja Yrjö Lautela. Juontajina Johanna Numminen ja Sanna Pirkkalainen.

Jossain vaiheessa 1990-luvun alkua, Berliinin muurin murruttua, edessämme näyttäytyi hetki, jolloin ylioptimistit puhuivat "historian lopusta", kertoo ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski. Ajateltiin, että länsimainen poliittinen liberalismi oli ikään kuin voittanut pelin, ja edessä olisi vauras rauhan aika. Tämä illuusio ei kestänyt kauan. Heikki Aittokoski on kirjoittanut kirjan "Narrien laiva", joka kuvaa maailman päämärätöntä ja julmaa menoa. Taustakehyksenä on seitsemän kuolemansyntiä, ja niiden kautta Aittokoski kuvaa niin valtavaa rikkautta kuin äärimmäistä köyhyyttä eri puolilla maailmaa.

Finska Pinnarissa vieraina Emma ja Mia Kemppainen, Helsingistä lähtöisin oleva siskokset jotka nykyään toimivat LCMDF-bändillään Berliinistä käsin. Heidän kanssaan on puhetta mm. Berliinin pohjoismaisesta siirtokunnasta, heidän kokemasta nettivihasta, itämaisesta filosofiasta ja Suomen sekä Ruotsin Euroviisukarsinnoita. PÅ SVENSKA: Systrarna Emma och Mia Kemppainen från bandet LCMDF besöker Finska Pinnar. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa juteltiin 12-vuotiaasta pojasta josta on kovaa vauhtia tulossa poptähti ja Suomen seuraava musiikkivienti, mutta myös hevoslihasta lasagnessa, tv-sarjasta Girls, tulevasta Oz the Great and Powerful-elokuvasta, One Billion Rising-tanssitempauksesta ja Paavin eroamisesta. Paneelissa mukana Tommi Salmela, Veera Jokirinne ja Jenny Hiltunen. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.