Tiedeykkönen

Tekoälyn käytön yleistyminen on herättänyt keskustelu suuriin kielimalleihin perustuvien keskustelubottien mahdollisista mielenterveysriskeistä. Mediassa ja tieteellisissä julkaisussa on alettu puhua jopa “tekoälypsykoosista”. Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että joidenkin ihmisten kohdalla todellisuustajun heikentyminen on mahdollisesti ollut yhteydessä tekoälyn käyttöön. Tässä Tiedeykkösen jaksossa avataan sitä, mitä nyt tiedetään tekoälyn käytön suhteesta vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Psykoosiriskin lisäksi jaksossa viitataan myös tapauksiin, joissa tekoäly on alkanut henkilön “itsemurhavalmentajaksi”. Jaksossa on haastateltavana HUS:lla digitaalisista hoidoista vastaava psykoterapeutti, oikeuspsykologi ja tutkija Jan-Henry Stenberg. Haastateltavana on myös Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa, muista, että apua on saatavilla. Akuuteissa tapauksissa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Mieli Kriisipuhelimen tiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.

Kaksiulotteiset materiaalit ovat niin ohuita, että ne eivät enää ole kolmiulotteisia. Ne ovat tyypillisesti yhden tai muutaman atomikerroksen paksuisia aineita, joissa aineen ominaisuudet voivat poiketa radikaalisti tavanomaisista kolmiulotteisista materiaaleista. Näin ohut rakenne mahdollistaa täysin uudenlaisia, usein hyvin erikoisia sähköisiä, mekaanisia, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia. 2D-materiaali grafeenista on puhuttu jo vuosikymmeniä ja sitä on kutsuttu vallankumoukselliseksi materiaaliksi: painoonsa nähden 200 kertaa terästä vahvempaa, lähes täysin läpinäkyvää, joustavaa, venyvää ja erinomainen sähkönjohdin. Teoriassa grafeenilevy on niin luja, että sen päälle voisi vaikkapa laittaa kissan ja kantaa sitä, vaikka levy on vain yhden atomikerroksen paksuinen. Mutta onko grafeeni lopulta vain toteutumaton lupaus, vai onko se jo oikeasti materiaalina käytössä? Viime vuosina katse on kääntynyt myös muihin kaksiulotteisiin eli 2D-materiaaleihin, kuten germaneeniin, silikeeniin ja grafeenin sukulaismateriaaliin grafyyniin. Mikä näissä oudoissa materiaaleissa kiinnostaa ja millaista käyttöä niille kaavaillaan? Haastateltavina ovat fysiikan professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta ja kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Proteiiinista on tullut trendiruoka. Kauppojen hyllyt notkuvat siitä tehtyjä rahkoja, juomia ja patukoita. Tiedeykkönen tutkii ovatko ne oikeasti tarpeen vai saammeko proteiinia riittävästi ruokavaliostamme. Kuuntele mitkä proteiinimyytit pitävät paikkansa ja mitkä ovat harhaluuloa. Haastateltavina ravitsemuterapeutti Anette Palssa ja ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Laura Koso.

Yksi kvanttimekaniikan oudoimmista ilmiöistä on tunneloituminen: hiukkanen voi päästä seinän läpi, vaikka se on klassisen fysiikan mukaan mahdotonta. Mistä tämä johtuu? Ilmiö ennustettiin jo vuonna 1926 Schrödingerin kvanttimekaniikan perusyhtälössä, mutta Albert Einstein ja monet muut epäilivät pitkään, että kyse oli vain matemaattisesta kuriositeetista. Pian kuitenkin kävi ilmi, että tunneloituminen on todellinen ilmiö. Sitä tapahtuu esimerkiksi auringossa ja radioaktiivisessa alfahajoamisessa. Vuoden 2025 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tunneloitumisen osoittamisesta suprajohtavissa sähköpiireissä. Ilmiöön perustuvat Josephsonin liitokset ovat nykyisten suprajohtavien kvanttitietokoneiden keskeisiä rakennusosia. Miten ne toimivat? Haastateltavina ovat fysiikan apulaisprofessori Matti Silveri Oulun yliopistosta ja fysiikan professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Asteroideja etsivä ATLAS-teleskooppisysteemi äkkäsi taivaalta viime heinäkuussa omituisen kohteen. Sen nopeus oli todella suuri ja se näytti tulevan kaukaa planeettakuntamme ulkopuolelta. Pian kävikin ilmi, että kyseessä oli kolmas havaittu tähtienvälinen pienkappale, jonka tiedämme kulkevan Aurinkokunnan läpi. Ensimmäinen oli omituinen 'Oumuamua vuonna 2017 ja toinen komeetta Borisov vuonna 2019. Niihin verrattuna 3I/ATLAS -komeettaa on pystytty havaitsemaan pidempään ja paremmin. Interstellaarisia vierailijoita on todennäköisesti ollut ennenkin, ja niitä pystytään nyt vain löytämään sekä havaitsemaan paremmin kuin koskaan. Tähtienväliset komeetat ovat olleet otsikoissa, koska Harvardin professori Avi Loeb on ilmaissut niiden olevan mahdollisesti avaruusolentojen lähettämiä aluksia. Valtaosa tähtitieteilijöistä suhtautuu tähän hyvin kriittisesti. Mitä tähtienvälisistä komeetoista todella tiedämme? Haastateltavana Atlas-komeetasta tutkimusta tehnyt tähtitieteilijä Antti Penttilä, Helsingin yliopisto Toimittajana ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Meille kaupataan erilaisia hengitystekniikoita, mutta välillä epäilyttää ovatko ne tarpeen. Erityisesti syvähengitystä suositellaan stressiin ja rauhoittumiseen, mutta sopiiko se kaikille? Kannattaako hengitykseen kiinnittää ylipäätään niin paljon huomioita? Tutkitaan nyt miten hengitys vaikuttaa mieleen ja kehoon. Haastateltavina erikoispsykologi, kipututkija Tage Orenius ja keuhkolääkäri Maria Hollmen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi. Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Miten paljon omaa hermostoaan voi säätää? Hermostoon liittyy paljon myyttejä, jotka otetaan totuuksina. Kuinka hermosto toimii ja mihin voi vaikuttaa? Haastateltavina ylilääkäri, neurologi Sami Curtze, neurologi Leena Kämppi ja neuropsykologi Katri Saar. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelu Laura Koso.

Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä. Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC vastaa useista osista eurooppalaisessa maapallon kaksosta tekevässä hankkeessa. Kaiken muun ohella siellä hahmotellaan chatbotia, jolta kansalaiset ja päättäjät voisivat kysyä ilmastokysymyksiä. Haastateltava: Jenni Kontkanen, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n digitaalisten kaksosten ryhmän päällikkö. Toimittajana Jari Mäkinen.

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Mitä elimistössämme ja mielessämme tapahtuu, kun ramppikuume nousee? Tiedeykkösessä tutkitaan miksi jännitämme esiintymistä ja minkä vuoksi siitä ei kannata pyrkiä väkisin eroon. On olemassa keinoja, joilla se ei ota liikaa valtaa. Haastateltavat: esiintymisvalmentaja Päivi Arjas, psykologi Marjukka Laurola ja pianonsoiton opettaja Ulla-Emilia Lohi. Toimittaja: Minna Korhonen. Äänisuunnittelija: Laura Koso

Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia. Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavat: Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen yliopisto Antti-Pekka Elomaa, neurokirurgian erikoislääkäri / Helsingin yliopistollinen sairaala Shintaro Oyama / Nagoyan yliopisto Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden? Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Täytyykö viha purkaa fyysisesti? Tekeekö Mozartin kuuntelu lapsista neroja? Tiedeykkösessä tutkitaan pitävätkö tunnetut psykologian myytit paikkansa. Lisäksi perehdytään uskomusten historiaan. Haastateltavana psykologi Minna Miao. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.

Varmaan jokaisella on joskus ns. palanut käämit teknologian takia. Moni on esimerkiksi töissä joutunut käyttämään epäintuitiivisia tietojärjestelmiä. Joskus palvelun, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän päivityksen jälkeen tuntuu siltä, että vanhoja toimintoja on vaikea löytää. Ja miksi ihmeessä jokainen mikroaaltouuni toimii eri logiikalla? Ihmisen ja teknologian välisellä toimivalla vuorovaikutuksella on väliä. Kehnot käyttöliittymät turhauttavat, vievät aikaa ja pahimmillaan uhkaavat käyttäjän terveyttä. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa Oulasvirta avaa mm. sitä, miten tekoälyn avulla voidaan suunnitella parempia käyttöliittymiä. Haastateltavana: Antti Oulasvirta Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Matias Puumala

Maailmantalous perustuu tuhlailevaan ota, valmista ja hylkää -malliin: neitseellisistä luonnonvaroista tehdään lyhytikäisiä kulutustuotteita, jotka päätyvät hyödyttömäksi jätteeksi. Kiertotalous voisi vastata moniin pikakulutuskulttuurin ongelmiin, mutta toistaiseksi se on ottanut vasta ensiaskeleitaan. Mikä estää meitä elämästä kestävämmin? Tämä on kolmas osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina tietokirjailija Pasi Nokelainen ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen.

Kilpasoutaja, aivotutkija ja lääkäri Joel Naukkarinen tähtää tieteen avulla olympialaisiin. Kun tavoitteena on kultamitali, pitää olympialaisissa saada kaikki irti itsestä. Naukkarinen etsiikin maksimaalisen suorituskykynsä rajoja ja puskee kerta toisensa jälkeen läpi väsymyksen. Naukkarinen tekee väitöskirjaa väsymyksen kokemuksesta aivoissa. Takana on lääkärin opinnot ja syvällinen tietämys ihmiskehon ja -mielen toiminnasta. Työuupumuksessa ja urheilijan ylikunnossa saattaa olla kyse samasta ilmiöstä – väsymyksen tunne on niin voimakas, ettei siitä vaan pääse eroon. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Ruokaväärennökset ovat kannattava ja kasvava bisnes. Viime vuosina Suomessakin on tullut ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi liha ei olekaan ollut sitä eläinlajia, mitä on luvattu. DNA-viivakoodausta on ryhdytty käyttämään yhä enemmän ruokaväärennösten selvittämisessä. Ruokavirastossa menetelmällä selvitetään muun muassa lihanäytteistä, mikä eläinlaji on kyseessä. Kansainvälisesti DNA-viivakoodauksella tutkitaan myös muun muassa hunajaväärennöksiä: siitepöly ja mikrobit paljastavat, mistä päin maailmaa hunaja on peräisin. Viime tutkijat ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän myös DNA-metaviivakoodausta, jolla näytteestä voidaan tutkia useiden eri lajien esiintymistä samanaikaisesti. Esimerkiksi ympäristöstä kerätystä hyönteisnäytteestä saadaan tietoa kaikista siinä esiintyvistä lajeista - ja löydetään paljon uusia hyönteislajeja. Tai tutkijat voivat ottaa näytteen vaikkapa tropiikista vesilätäköstä tai verijuotikkaista ja saada sitä kautta tietoa uhanalaisten eläinten esiintymisestä alueella. Haastateltavina ovat erikoistutkija Hanna Help Ruokavirastosta sekä professori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Vain muutaman lajin nisäkäsnaarailla on samanlainen menopaussi kuin naisilla. Suurin osa lajeista ei elä tultuaan hedelmättömiksi. Miten evoluutio selittää vaihdevuosien syyn? Siitä on kolme teoriaa. Onko menopaussi muodonmuutos matriarkaksi? Menopaussissa naishormoni estrogeeni alkaa vähentyä. Sen tasot alkavat alentua jo 35 vuotiaana. MIllaisia vaikutuksia sillä on mieleen ja kehoon? Miksi vaihdevuosia hävetään, vaikka niillä on jopa yhteiskunnallista potentiaalia? Asiantuntijoina evoluutiobiologi Mirkka Lahdenperä ja gynekologi Leena Väisälä. Toimittajana Minna Korhonen.

Tällä hetkellä dronet ovat julkisuudessa paljon esillä niiden sotilaallisen käytön takia. Räjähteillä lastatut “kamikaze-dronet” aiheuttavat droonikauhua rintamalla, tiedusteludroonien sensorit näkevät paljon enemmän kuin ihmissilmä ja droonihyökkäyksiä tehdään syvällä vihollisen maaperällä. Toimittaja Juuso Pekkinen halusi selvittää, mihin kaikkeen muuhun drooneja voi käyttää kuin tappamiseen ja tuhoamiseen. Kävi ilmi, että Suomessa tehdään maailmanluokan droonitutkimusta, jossa lennokkeihin yhdistetään monenlaisia sensoreita ja tekoälyä. Tutkijat etsivät uusia keinoja siihen, miten drooniparvia ja älykkäitä lennokkeja voidaan käyttää ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. Haastateltavat: Emil Kastehelmi, Black Bird Group Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Katri Koivula

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Elämmekö ihmiskunnan kehityksen huipulla vai olemmeko päinvastoin maailmanlopun kynnyksellä? Katsomalla kylmiä faktoja voi paradoksaalisesti päätyä molempiin johtopäätöksiin. Äärimmäinen köyhyys on romahtanut, vauraus lisääntynyt räjähdysmäisesti ja monet kuolemaa kylväneet taudit peitottu. Toisaalta lähestymme ekokatastrofia, joka uhkaa vetää maton alta kaikelta saavutetulta hyvältä. Mikä olisi mielekäs tapa hahmottaa, miten maailma ihan oikeasti makaa? Onko nurkan takana häämöttävä maailmaloppu aivan yhtä ontto tarina kuin ihmisen päättymätön voittokulku? Tämä on ensimmäinen osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina ympäristöfilosofi ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Kvanttiapokalypsi, Y2Q ja Q-päivä ovat nimityksiä päivälle, jolloin kvanttitietokoneet ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että pystyvät murtamaan tietoliikenteessä nykyisin käytettävät salausjärjestelmät. Sen jälkeen kaupankäynti verkossa tulee turvattomaksi eivätkä esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden tai sairaaloiden tiedot pysy salassa. On arvioitu, että kyseinen päivä koittaa seuraavien viiden vuoden sisällä milloin tahansa. Ei siis ihme, että siihen varaudutaan nyt kaikkialla, myös Suomessa. Miten tietoverkoista voidaan tehdä kvanttiturvallisia? Miten kvanttifysiikan ilmiöitä, superpositiota ja lomittumista, hyödynnetään turvallisten tietoliikenneyhteyksien muodostamisessa? Espoon Otaniemessä ja Keilaniemessä rakennetaan parhaillaan ensimmäisiä kvanttisalausta hyödyntäviä testiverkkoja. Miten ne toimivat? Entä milloin tulee varsinainen kvantti-internet eli kvanttitietokoneiden välinen verkko? Haastateltavina ovat Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kvanttiteknologioiden päällikkö Mikael Johansson ja VTT:n erikoistutkija Kari Seppänen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Mitkä ovat ne asiat, joista ihminen tunnistaa oman paikkansa yhteiskunnassa? Suurin osa suomalaisista ajattelee kuuluvansa heihin, jotka ovat kiivenneet yhteiskunnan tikapuilla korkealle. Itsensä huono-osaisiin arvioivien ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut 2020-luvulla. Sosiaalisen statuksen merkitys on suuri. Se, miten ihminen asemoi itsensä yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa, on yhteydessä mm. elämänlaatuun ja mielipiteisiin. Eriarvoisuutta vuosikymmeniä tutkinut Juho Saari näkee isoja muutoksia suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Monet muutoksista ovat tapahtuneet vasta hiljattain. Haastateltavana jaksossa on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspoltiikan professori Juho Saari Toimittajana on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija Katja Kostiainen

Melulla on yllättäviä haittavaikutuksia terveyteen. Miksi se aiheuttaa jopa sydänsairauksia ja ylipainoa? Mitä elimistössämme tapahtuu, kun altistumme melulle? Asiantuntijoina ovat johtava tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Heinonen-Guzejev ja kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti Meri Kytö. Toimittaja on Minna Korhonen. Äänisunnittelija on Juha Hjelm.

Sosiaalinen ekstrovertti saa automaattisesti päälleen älykkään ja empaattisen ihmisen sädekehän, eikä piirteen varjopuolia tunnisteta. Mutta sosiaalinen tyyppi on usein myös dominoiva ja janoaa korkeaa statusta. Sosiaalisesta tyypistä tuleekin helpommin työpaikkakiusaaja kuin vetäytyvämmästä persoonasta. Työhönotossa keskitytään epäolennaisuuksiin, harhakuvitelmat jylläävät rekrytoinnisssa. Mitä haittaa toivotuista piirteistä voi olla työelämässä? Entä mitä hyötyä epäsuotavina pidetyistä piirteistä? Hakijasta voi syntyä työhaastattelussa vääränlainen kuva vain hymyn tai pukeutumisen perusteella. Hakijan herättämät tunteet, ennakkoluulot ja stereotypiat saavatkin usein ylivallan valinnassa, ja pätevyysvaatimukset unohtuvat. Asiantuntijana akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen ja äänisuunnittelijana Juha Hjelm.

Ihokontakti vaikuttaa aivoihimme syvällisesti, ja sen merkitystä on tutkittu vauvojen silityskokeessa, jossa havaittiin, miten hellä kosketus aktivoi aivojen tunnekeskukset. Tutkimukset osoittavat, että jo kuukauden ikäisenä vauvan aivot reagoivat kosketukseen samalla tavalla kuin aikuisilla, mikä korostaa fyysisen läheisyyden merkitystä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Miksi iholla on näin keskeinen merkitys? Miksi kosketus ei ainoastaan rauhoita, vaan vaikuttaa myös aivojen kehitykseen? Haastateltavana: aivotutkija Jetro Tuulari ja ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund. Toimittajana Minna Korhonen.

Disinformaatio, infoähky, some-pahoinvointi, älypuhelimet ja dopamiinikoukku – monet tutkijat puhuvat sosiaalisen median ja uusien teknologioiden haittapuolista viitaten “informaatioympäristön” saastumiseen. Mutta voiko tästä kaikesta syyttää vain teknologiaa itseään? Tässä Tiedeykkösen jaksossa etsitään ratkaisuja informaatioryönän ja digiympäristön aiheuttaman pahoinvoinnin taltuttamiseksi. Panoksena on yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi demokratian tulevaisuus. Haastateltavina jaksossa ovat informaatiosodankäyntiä tutkinut Maanpuolustuskorkeakoulun Aki-Mauri Huhtinen, informaatioympäristön ilmiöihin erikoistunut tutkija Alicia Wanless, sekä tutkimuspäällikkö Minttu Tikka (Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus, THL).

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla. ”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat luonnossa hajoamattomia. Monet näistä on kielletty EU:ssa ja osa maailmanlaajuisesti. Kosteutta ja rasvaa hylkivät PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä 70 vuotta ja niitä on ehditty levittää ympäri maailmaa laivalasteittain. PFAS-yhdisteet sopivat moneen tarkoitukseen vaatteista elektroniikkaan ja ruokapakkauksista aseisiin. Millä perusteilla osa luonnossa hajoamattomista aineista on kielletty ja osaa sumutellaan muina kuluttajina kosteussuojaksi kenkiin, vaatteisiin ja myös kotisohvaan? Samalla sumuttaja vetää kosteutta ja rasvaa hylkivät suihkeet henkeen eli keuhkoihin ja siitä verenkiertoon. Kuluttajan on vaikea välttää niitä, sillä monet tuotteet on käsitelty jo valmistusvaiheessa. Ikuisuuskemikaaleista eli poly- ja perfluoratuista yhdisteistä kertovat ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko THL:stä. Toimittajana Leena Mattila.