Tiedeykkönen

Ihokontakti vaikuttaa aivoihimme syvällisesti, ja sen merkitystä on tutkittu vauvojen silityskokeessa, jossa havaittiin, miten hellä kosketus aktivoi aivojen tunnekeskukset. Tutkimukset osoittavat, että jo kuukauden ikäisenä vauvan aivot reagoivat kosketukseen samalla tavalla kuin aikuisilla, mikä korostaa fyysisen läheisyyden merkitystä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Miksi iholla on näin keskeinen merkitys? Miksi kosketus ei ainoastaan rauhoita, vaan vaikuttaa myös aivojen kehitykseen? Haastateltavana: aivotutkija Jetro Tuulari ja ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund. Toimittajana Minna Korhonen.

Disinformaatio, infoähky, some-pahoinvointi, älypuhelimet ja dopamiinikoukku – monet tutkijat puhuvat sosiaalisen median ja uusien teknologioiden haittapuolista viitaten “informaatioympäristön” saastumiseen. Mutta voiko tästä kaikesta syyttää vain teknologiaa itseään? Tässä Tiedeykkösen jaksossa etsitään ratkaisuja informaatioryönän ja digiympäristön aiheuttaman pahoinvoinnin taltuttamiseksi. Panoksena on yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi demokratian tulevaisuus. Haastateltavina jaksossa ovat informaatiosodankäyntiä tutkinut Maanpuolustuskorkeakoulun Aki-Mauri Huhtinen, informaatioympäristön ilmiöihin erikoistunut tutkija Alicia Wanless, sekä tutkimuspäällikkö Minttu Tikka (Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus, THL).

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla. ”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat luonnossa hajoamattomia. Monet näistä on kielletty EU:ssa ja osa maailmanlaajuisesti. Kosteutta ja rasvaa hylkivät PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä 70 vuotta ja niitä on ehditty levittää ympäri maailmaa laivalasteittain. PFAS-yhdisteet sopivat moneen tarkoitukseen vaatteista elektroniikkaan ja ruokapakkauksista aseisiin. Millä perusteilla osa luonnossa hajoamattomista aineista on kielletty ja osaa sumutellaan muina kuluttajina kosteussuojaksi kenkiin, vaatteisiin ja myös kotisohvaan? Samalla sumuttaja vetää kosteutta ja rasvaa hylkivät suihkeet henkeen eli keuhkoihin ja siitä verenkiertoon. Kuluttajan on vaikea välttää niitä, sillä monet tuotteet on käsitelty jo valmistusvaiheessa. Ikuisuuskemikaaleista eli poly- ja perfluoratuista yhdisteistä kertovat ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko THL:stä. Toimittajana Leena Mattila.

Mitä seurauksia sodalla on jälkipolville? Moni meistä on kuullut isovanhempien kertomuksia sodasta ja lukenut tai katsonut Tuntemattoman sotilaan. Sota on osa yhteistä kansallista muistiamme. Mutta voivatko sodan kauhut siirtyä kuultujen kertomusten lisäksi jälkipolville myös perimässä? Nyt asiaa tutkitaan historian- ja epigenetiikan tutkijoiden toimesta. Historioitsijat ovat laatineet sotilaiden kantakorteista kattavan tietokannan, ja nyt se yhdistetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajoihin terveystietoaineistoihin. Asiantuntijoina ovat historiantutkija Ville Kivimäki Suomalaisen Kirjallisuuden seurasta, tutkijatohtori Ilari Taskinen kokemuksen historian huippuyksiköstä Tampereen yliopistosta ja akatamiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ei hengitystä, ei sykettä, ei aivotoimintaa. Nämä ovat ensimmäiset merkit kuolemasta. Ellei ihmistä voida elvyttää, kehoon alkavat pian tämän jälkeen kehittyä sekundaariset kuoleman merkit, lautumat, kuolonkankeus ja kylmentyminen. Ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat kuoleman mekanismit ja millaiset ovat viimeiset hetket ennen kuolemaa. Millaisista merkeistä lääkäri osaa päätellä, että kuolema on lähellä? Mitä ruumiissa tapahtuu kuoleman jälkeen? Entä millainen on fysiologisesti ja lääkärin näkökulmasta hyvä kuolema? Haastateltavina ovat palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta ja oikeuslääkäri, dosentti Lasse Pakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Oulun yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Syömmekö ihmiskuntana luonnon tyhjiin? Tämä tulee mieleen, kun lukee uutisia ruoan ympäristövaikutuksista. Olemme niistä tietoisia, mutta jatkamme silti kestämätöntä elämäntapaamme. Kaupat ovat yltäkylläisiä ja tehdasmainen ruoantuotanto tuhoaa metsiä, vesistöjä, ilmaa ja eläinlajeja. Miten pysäytämme tuhoisan noidankehän? Mitä me suomalaiset syömme ja millaisia muutoksia eri ruokatuotteiden kulutuksessa on tapahtunut? Miten uusissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu kestävyys? Millaisia ratkaisuja tiede tarjoaa kestävään ruokamurrokseen? Haastateltavina: Elintarvike ja ravitsemustieteiden professori Maijaliisa Erkkola ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Minna Kaljonen. Toimittajana Minna Korhonen.

Fibromyalgia, ärtyvän suoli, krooninen väsymysoireyhtymä, pitkittynyt borrelioosi tai koronatauti. Siinä muutamia tiloja, joille on tyypillistä monenlainen oirekuva: uupumus, aivosumu, lihassärky. Nämä ihmiset kärsivät eivätkä he yleensä saa riittävää hoitoa terveydenhuollosta. Siksi HUSiin on perustettu pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikka. Joku yksittäinen kehoon tai psyykkeeseen liittyvä seikka ei selitä oireilua, vaan se johtuu monesta tekijästä. Tutkimus on osoittanut, että biopsykososiaalisesa stressijärjestelmässä on häiriö. Mitä tekemistä on varhaisella kiintymyssuhteella? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli aiheesta University College of Londonin professorin Peter Fonagyn sekä dosentti Helena Liiran kanssa. Liira oli perustamassa HUSin pitkittyneiden oireiden klinikkaa.

Vielä hetki sitten näytti siltä, että psykedeeliavusteiset terapiat lyövät läpi vuonna 2024. Yllättäen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hylkäsi kaikkein pisimmälle edenneen tutkimuksen. Ennen hylkäyspäätöstä hoitoja ajava yritys joutui vakavien syytösten kohteeksi. Mitä oikein tapahtui? Yhdysvaltalaisen MAPS-organisaation alulle panemaan MDMA-avusteiseen terapiaan oli ladattu paljon odotuksia. Miten vuosikymmenten työ hoitomuodon edistämiseksi sai vastaansa antikapitalistisen psykedeeliaktivistien organisaation? Haastateltavina ovat psykedeelitutkimukseen perehtynyt Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, psykologi Samuli Kangaslampi, sekä psykedeeliterapia-koulutuksen saanut terapeutti Hedda Retu sekä psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala (HUS). Toimittajana: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila

Miten lukeminen muovaa aivojamme ja ajatteluamme? Kuinka se vaikuttaa kehoomme, hermostoomme ja ominaisuuksiimme? Entä miten meihin kansana vaikuttaa, jos osa ihmisistä ei enää tartu kirjaan? Haastateltavina aivotutkija Minna Huotilainen ja sosiologi Riie Heikkilä. Toimittaja Minna Korhonen.

Geenit pysyvät samanlaisina satoja tuhansia vuosia, mutta erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden säätelyyn epigeneettisten mekanismien kautta. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu näkyy miehen siittiösoluissa, nälänhätä lastenlasten sairastumisriskissä. Rasvainen ruoka tai lenkki ja monet muut ympäristötekijät vaikuttavat geenien epigeneettisiin mekanismeihin välittömästi. Kuinka pitkä on solujen epigeneettinen muisti? Nyt tutkitaan, voivatko epigeneettiset muutokset siirtyä lapsillemme. Asiantuntijoina kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki ja akatemiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Melkein kaikki maailman dataliikenteestä on kuluttajien katsomia videoita. Kaikki kuluttamamme data on tallessa jossain valtavassa datakeskuksessa joko naapurissa tai valtameren takana. Tekoälyn yleistymisen vuoksi datakeskuksia rakennetaan lisää niin valtavalla vauhdilla, että sähkö meinaa loppua. Kaiken lisäksi 8K-jättiruudut moninkertaistavat sähkön kulutuksen. Google rakentaa jo omia ydinvoimaloita, mutta yhä useammin tämä sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Mitä ihmettä digitaalisuuden räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa ympäristönäkökulmasta? Haastattelussa Sitran kestävyysohjelmatoiminnan asiantuntija Lotta Toivonen ja Haaga-Helian tietohallinnon johtamisen yliopettaja Kari Hiekkainen. Toimittajana Hanna Asikainen. Äänisuunnittelijana Panu Willman.

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä. Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta. Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Loppuuko kaakao lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vuoksi kuten on väitetty? Millaisia innovaatioita laboratorioissa on kehitelty luonnonvaraisen kaakaon ja suklaan korvikkeiksi? Miten kaakaota kasvatetaan soluista laboratoriossa? Miten rukiista saadaan suklaan kaltaista? Millaiset olosuhteet kaakaopuu vaatii menestyäkseen ja miksi ilmastonmuutos uhkaa sitä ja monia muita trooppisia ruokakasveja? Haasteltavat: tuotekehitysjohtaja Heli Anttila Fazerin Makeisista, professori Matti Kummu Aalto yliopistosta, tutkija Amanda Lillberg VTT:n kasvibioteknologian yksiköstä. Toimittajana Minna Korhonen.

Ilmastonmuutoksen kannalta on perin tärkeää, että tiedämme kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin ja metaanin määrät ilmakehässä. Vaatiihan Pariisin ilmastosopimus valtioita vähentämään näitä kaasuja, joten mittaamisen on parasta olla tarkkaa ja todenmukaista. Kasvihuonekaasujen mittaus perustuu valoon. Kaasut imevät itseensä lämposäteilyä, ja siksi ne lämmittävät ilmakehää. Mittalaitteita löytyy sääpalloista, torneista, drooneista ja lentokoneista. Aivan uusimpana ovat satelliitit. Satelliiteilla päästään aidosti maailmanlaajuiseen dataan käsiksi. Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä tutkitaan satelliittimittausta. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi satelliittiryhmää vetävän tutkimusprofessorin Hannakaisa Linqvistin.

Miten bayesilainen tilastotiede auttoi löytämään kadonneen lentokoneen? Vuonna 2009 kadonnut Air Francen lento 447 löytyi vasta, kun tilastotieteilijät tulivat apuun. Nykyisin bayesiläistä tilastotiedettä käytetään monenlaisissa ilmiöissä, joihin liittyy paljon epävarmuutta; niin hirvien lukumäärien arvioinnissa eri puolilla Suomea kuin satelliiteilla tehtävissä kaukokartoituksissa. Mikä tekee tästä menetelmästä niin tehokkaan? Miten se eroaa perinteisestä tilastotieteestä ja miksi sen käyttö on viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt? Haastateltavina lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Mari Heikkilä.

57 fossiilijättiä tuottavat 80 prosenttia maailman ilmastopäästöistä, mutta vierittivät vastuun kansalaisille. Hiilijalanjälki, lentohäpeä ja ruokavalion kyttäys - kaikki nämä lobattiin hidastamaan vihreää siirtymää. Keskustelu ilmastoteoista jumiutuu usein yksilöiden arkisiin elämänvalintoihin – se on fossiiliteollisuuden taitava silmänkääntötemppu, jonka turvin päästöjuhla on saanut jatkua. Miten paljon yksilön teoilla on merkitystä ison ja monimutkaisen ilmastokriisin hillinnässä? Pääsevätkö todelliset ilmastopahikset kuin koira veräjästä ja miten yhteiskunta voitaisi oikeasti muuttaa kestäväksi? Haastateltavana toimittaja-tietokirjailija Kerttu Kotakorpi ja kestävyyssiirtymään perehtynyt tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä. Toimittajana on Jaro Asikainen. Lukijaäänet on toteutettu tekoälyn avulla.

Uudenvuoden raketit ja isot avaruusraketit toimivat samalla periaatteella: Newtonin kolmas laki sanoo, että jokaisella voimalla on vastavoima. Millainen on rakettien pitkä historia? Entä miten rakettimoottori käytännössä toimii? Raketti-insininööri Perttu Yli-Opas kertoo paitsi raketeista yleisesti, yhtiönsä tekemistä omituisista vesihöyryllä toimivista rakettimoottoreista kuin myös siitä, miten pienet harrastajaraketit hilasivat hänetkin avaruusrakettien pariin. Hyvää uutta vuotta toivottaa myös kiinalainen Wan Hu, joka on todennäköisesti ensimmäinen rakettikyytiä saanut ihminen (noin 4000 vuotta sitten). Haastateltavana: raketti-insininööri Perttu Yli-Opas, Aurora Propulsion Technologies. Toimittajana: Jari Mäkinen.

Automatkalla tai avaruudessa aika kuluu hitaammin kuin paikallaan seisten. Kuulostaako kummalta? Tämä johtuu Einsteinin suhteellisuusteorian mukaisesta aikadilaatiosta eli aikavenymästä. Mutta mitä aika oikein on ja miksi se voi venyä? Mitä käytännön merkitystä ilmiöllä on esimerkiksi kännykkänavigoinnissa? Entä olisiko aikamatkailu mahdollista? Ihmisen kokemus ajasta on hyvin kehollista; ihmisellä on sisäisiä kelloja. Miksi elimistömme mittaa ajan kulumista? Haastateltavina fysiikan professori Kimmo Tuominen ja lääketieteen dosentti Tarja Stenberg. Toimittajana Mari Heikkilä.

Millaisia kemiallisiia ilmiöitä leipomisessa tapahtuu? Kuinka sitko syntyy ja miksi taikina kohoaa? Miten hiiva, sokerit, rasva ja jauhot reagoivat toisiinsa, kun sitä tarkastelee molekyylitasolla? Miksi hapanjuurileivän leipominen vaatii niin hitaan ja monimutkaisen prosessin? Reseptit eivät ole tuulesta tempaistuja, vaan niiden taustalla on paljon kiehtovaa kemiaa. Haastateltavina elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta ja Marttaliiton asiantuntija, kotitalousopettaja Katri Pellikka. Toimittajana Minna Korhonen.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä työskentelevät suomalaiset hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perini avaavat hiukkasfysiikan salaisuuksia ja kertovat, mitä pitäisi tietää alkeishiukkaisista, kuten mystisestä Higgsin hiukkasesta, maailman suurimmasta hiukkaskiihdyttimisestä LHC:stä sekä sen seuraajasta - miten hiukkasmaailmaa havaitaan nyt ja tulevaisuudessa. Haastateltavina CERNin hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perrini. Toimittajana Jari Mäkinen.

Algoritmit yksipuolistavat maailmankuvaamme. Lehtien verkkosivuilla saamme meille suunnattuja uutisia, verkkokaupoissa meitä houkuttelevia ostotarjouksia ja somessa meitä kiinnostavia videoita ja keskusteluja. Verkkopalvelujen algoritmit keräävät valtavan määrän tietoa ihmisten käyttäytymisestä, minkä pohjalta ne profiloivat meitä, ja samalla vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja. Miten verkon algoritmit toimivat? Miten tietoa kerätään? Mitä haasteita ja ongelmia algoritmien käyttö voi tuoda? Haastateltavina tekoälytutkija Teemu Roos ja Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Minna Ruckenstein. Toimittajana Mari Heikkilä.

Usein väitetään, että esikoiset hyviä johtajia, kuopukset huolettomia ja keskimmäiset sovittelijoita. Pitävätkö stereotypiat paikkansa? Mitä tutkimukset kertovat sisarusten syntymäjärjestyksen vaikutuksista persoonallisuuteemme? Entä pitävätkö väitteet ainoiden lasten itsekkyydestä paikkansa? Sisarussuhteet kulkevat mukana läpi elämän, niin hyvässä kuin pahassa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaiseksi suhteet muodostuvat? Kuinka paljon evoluutio tähän vaikuttaa vai onko kyse vain ihmisten välisestä kemiasta? Onko sisäämme kirjoitettu ikuinen ristiriita, joka saa sisarukset sekä kilpailemaan että auttamaan? Haastateltavina persoonallisuustutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisestä instituutista ja Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg. Toimittajana on Minna Korhonen.

Takaisin luontoon ei ole huono idea, sillä monipuolisissa kasvi-, eläin- ja mikrobikunnan kontakteista ihmisen immuunipuolustus kehittyy oikeaan suuntaan eikä lipsahda autoimmuunisairauksiin tai allergioihin. Kivikylässä kasvaminen on riskaabelia, sillä immuunipuolustus ei saa tarpeellista harjoitusmateriaalia eli monimuotoista mikrobistoa ynnä muuta lajistoa. Immuunipuolustus tarvitsee lajistoltaan monipuolista ympäristöä, jotta siitä kehittyisi ihmistä ulkoisilta uhilta suojaava puolustussysteemi. Elinympäristön monilajisuus, biodiversiteetti, ohjaa ihmiskehon puolustusta oikeille raiteille, mutta köyhtynyt biodiversiteetti sekoittaa immuunipuolustuksen ja se hyökkää siitepölyjä tai omia kudoksia vastaan. Biodiversiteetistä, immuunipuolustuksesta ja mielenterveydestä jatkavat erikoistutkija Jenni Lehtimäki Sykestä ja epidemiologi Jaana Halonen THL:stä. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Miltä tuntuisi nähdä näkymätön pöly sekä siinä piilevät bakteerit ja virukset? Tämä voi tulevaisuudessa olla mahdollista, sillä suomalaistutkijat ovat kehittäneet innovaation, joka paljastaa erilaisten pintojen päällä lymyvät taudinaiheuttajat. Menetelmää on testattu jo mm.sairaaloissa ja lentokentillä, mutta tavoitteena on saada se joskus kaikkien käyttöön. Nurkissamme pyörii aina pölyä, mutta mitä se pitää sisällään? Sen tutkiminen muistuttaa yllättävän paljon rikospoliisien työtä. Toimittajana on Minna Korhonen on villakoiran ytimessä. Haastateltavina ovat Työterveyslaitoksen johtajava asiantuntija Tapani Tuomi ja Aalto yliopiston vanhempi tutkija Juha Koivisto.

Pienet vagushermon stimulointiin tarkoitetut laitteet ovat yleistyneet. Tällainen laite voidaan laittaa kaulalle tai korvanipukkan kajoamattomasti. Vagus- eli kiertäjähermo antaa tietoa kehon tilasta; hermon säikeistä suurin osa kulkee kehosta aivoihin. Sitä voikin kutsua kehon ihmeelliseksi suojelijaksi. Vagushermoa voi itse aktivoida syvään hengittämällä. Sairauksien hoidossa vagushermostimulaattoreita on käytetty kolmisenkymmentä vuotta. Työterveyslaitos ja VTT tutkivat auttaako vagushermostimulaatio erikoisrajajääkärikoulutettavia sietämään unen puutetta, ylläpitämään vireyttä ja parantaako se suoriutumista ja mielialaa vaativassa yli neljän vuorokauden testissä. Mitä tutkijat saivat selville? Haastateltavina johtava tutkija Satu Pakarinen ja tutkija Tomi Passi Työterveyslaitoksesta. Toimittajana on Teija Peltoniemi.

Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen kuumasta ja tiheästä alkutilasta. Jo ensimmäisinä mikrosekunteina tapahtui hurjia asioita, kuten 10⁻³² sekunnin kohdalla kosminen inflaatio eli valtavan nopea laajentuminen ja noin 20 mikrosekunnin kohdalla protonien ja neutronien muodostuminen. Ajan myötä maailmankaikkeuteen alkoi muodostua tiheämpiä hiukkasalueita ja syntyi rakenteita, joista myöhemmin syntyivät tähdet ja galaksit. Lopulta syntyi myös oma linnunratamme, maapallomme ja me. Mistä me kaiken tämän tiedämme? Miten on mahdollista, että fyysikot osaavat kertoa 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneista asioista sekunnin murto-osien tarkkuudella? Mitä todisteita meillä on alkuräjähdyksestä ja kosmisesta inflaatiosta? Mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu nyt? Ja mihin kaikki päättyy? Haastateltavina ovat kosmologian professori Kimmo Kainulainen sekä yliopistonlehtori Sami Nurmi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Villa on ylivoimainen materiaali moneen muuhun verrattuna. Se on lämpöäeristävä, hengittävä eikä vaadi pesua. Mikä tekee siitä tällaisen superkuidun? Millaiset olosuhteet lammas vaatii, jotta siitä saadaan laadukasta villaa? Haastateltavat: tekstiiliasiantuntija, lehtori Marja Rissanen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja lampuri Anu Pentti Tottijärveltä. Toimittaja: Minna Korhonen.

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kahvista on paljon huikeita terveysväittämiä, mutta mitkä niistä pitävät paikkansa? Onko totta, että se ehkäisee syöpää, diabetestä ja muistisairauksia? Tiedeykkönen tutkii miten kahvi vaikuttaa elimistössämme. Kahvipavun matka kuppiin on täynnä käänteitä, suurimmat niistä tapahtuu paahdossa. Millaisia kemiallisia reaktioita siinä on tapahduttava, jotta halutut makuvivahteet saadaan aikaiseksi? Miten suosituimmat kahvilajit arabica ja robusta eroavat toisistaan? Haastateltavina ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, ravitsemustieteilijä Ursula Schwab sekä Pauligin Kahvin tutkimus-ja tuotekehitysjohtaja Mari Outinen-Lahti. Toimittajana Minna Korhonen.

Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön. Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia. Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.

Aktiivinen liikunta hyödyttää ihmisen terveyttä yllättävän paljon. Tuore tutkimus nostaa terveysliikunnan kärkeen viisi urheilulajia, joiden vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat hätkähdyttävän hyviä. Liikunnan merkitys on kokonaisvaltaista: se toimii myös masennuksen hoidossa jopa paremmin kuin pelkkä lääkitys. Millainen määrä liikuntaa tekee siitä erityisen hyödyllistä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat ja ovatko hyödyt suurempia yksin vai ryhmässä liikkuessa? Vaikuttaako lapsuuden liikuntaharrastus terveyteen myöhemmällä iällä? Haastateltavina: professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto ja professori Stuart Biddle, Southern Queenslandin yliopiston Terveyden tutkimuskeskus. Toimittajana on Anna-Kaisa Brenner.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Ennen muinoin ei kannettu huolta suolan haitoista terveydelle, vaan sen avulla säiöttiin ruokaa, kun muutakaan keinoa ei ollut. Nyt tiedämme sen mm.kohottavan verenpainetta, mutta siilti suola maistuu yli suositusten. Onko kyse vain makutottumuksista vai onko niin, että sen jättäminen pois kokonaan olisi niinikään terveysongelma? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen. Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen.

Varsinaista vanhenemisgeeniä ei tiedetä olevan olemassa, mutta ihmisellä on geenejä, joiden toiminta säätelee vanhenemisen etenemistä. Geenien mutaatiot ja epigeneettinen säätely vaikuttavat ikääntymisen taustalla. On havaittu, että niukan ravinnon, kylmyyden tai kuumuuden elimistölle aiheuttama stressi, hormeesi, pidentää elinikää. Yhdysvalloissa vanhenemisen tutkimuksesta on tullut uusi huikea bisnesala, jossa rahasatsaukset ovat aivan valtavia. Päämääränä on kehittää uusia hoitoja ja mahdollisia lääkeaineita ikääntymistä hidastamaan tai jopa ehkäisemään. Haastateltavana on tutkijaprofessori Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja Suomen syöpäinstituutin säätiöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Ulkopuolisuus, epätoivo ja itseinho. Niissä vellotaan netin suljetuilla incel-foorumeilla. Mutta miten yksinäisten ihmisten verkkoyhteisö muuttui naisvihamieliseksi kaikukammioksi? Mikä saa sulkeutuneen nuoren ihannoimaan väkivaltaa ja ääritapauksessa radikalisoi misogyyniseen joukkosurmaan. Entä mistä on kyse manosfäärissä, miehisen ylivallan kulttuurissa, joka puhuttelee internetsukupolven miehiä? Haastateltavina ovat väitöskirjatutkija Emilia Lounela Helsingin yliopistosta ja psykologian lehtori Jukka Oksanen Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Ohjelmassa mainittujen artikkeleiden linkit löytyvät alta: