Podcasts about ohjelmassa

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Libanon on joutunut vaikean humanitaarisen kriisin keskelle, Israelin käydessä sotaa Hizbollahia vastaan. Maan väestöstä jopa viidennes on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Osa majoittuu teltoissa pääkaupungissa Beirutissa. Libanonissa nähdään jo merkkejä Hizbollahin tuen horjumisesta sodan tuhojen keskellä. Ohjelmassa haastateltava libanonilaisprofessori arvioi, että Libanonin hallitus ei kuitenkaan kykene riisumaan Hizbollahia aseista, koska sisällissodan riski on olemassa. Ohjelmassa jututetaan myös tunnettua kristittyä libanonilaistoimittajaa, jota Hizbollah on yrittänyt surmata. Hän uskoo, että menossa on Hizbollahin viimeinen taisto. Israel on tällä viikolla edennyt joukkoineen syvemmälle Libanoniin sitten vuoden 2000 ja vallannut strategisesti tärkeän Beaufortin linnan. Israelilainen ulkopolitiikan kommentaattori arvioi, että pääministeri Benjamin Netanjahua motivoi moni asia operaatioon, esimerkiksi halu sabotoida Iranin ja Yhdysvaltain rauhanneuvottelut. Yhdysvaltalaisasiantuntijan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Netanjahun välille on syntynyt railo suhtautumisessa rauhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

NBA-tuokion 196. jaksossa vierailevat Julli ja Saikka puhumassa valmentajien vuosittaisesta tuolileikistä ja pudotuspelien huipennuksesta. Ohjelmassa: valmentajien ja GM:ien tuolileikki (1:04), lännen konferenssifinaalit (1:30:07), idän konferenssifinaalit (2:33:28) sekä finaaliennakko (2:47:21).

Afrikassa terveysviranomaiset kamppailevat estääkseen ebolaepidemian laajenemisen. Epäiltyjä tartuntoja on raportoitu jo noin tuhat, pääasiassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maailman terveysjärjestö, WHO on varoittanut viruksen leviävän nyt nopeasti. Afrikan tartuntatautiviraston tavoite on, ettei virus leviäisi kolmea maata, Kongon demokraattista tasavaltaa, Ugandaa ja Etelä-Sudania pidemmälle. Afrikkalaisvirologi arvioi ohjelmassa leviämisriskejä. Keski-Afrikassa sijaitsevassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on menossa jo seitsemästoista ebolaepidemia kuluneen 50 vuoden aikana. Tästä huolimatta alueella on tietovajetta viruksen tarttumisesta. Esimerkiksi perinteiset hautauskäytännöt edesauttavat ebolan leviämistä. Ohjelmassa otetaan yhteyksiä Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja kuullaan kahdelta avustustyöntekijältä, miten he vaikeassa tilanteessa toimivat. Nyt leviävään ebolavirustyyppiin, Bundibugyoon, ei ole olemassa lääkehoitoa eikä rokotetta. Kansainvälisen rokoteallianssin, Gavin johtaja arvioi ohjelmassa, milloin tähän virustyyppiin voisi olla saatavilla rokote. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura kysyy sotahistorian professori emeritus Martti Turtolalta, mistä tulevat sotilasoperaatioiden nimet. Ohjelmassa nostetaan myös sika pöydälle, laitetaan sormet löysästi ristiin ja lopuksi muutetaan päätöstä 360 astetta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Hormuzinsalmen sulku on tulpannut myös merkittävän osan lannoitteiden pääsystä maailmanmarkkinoille. Maailman ruokaohjelma, WFP varoittaa, että sulun seurauksena nälkää näkevien määrä voi maailmassa kasvaa jopa 45 miljoonalla. WFP:n apulaispääjohtaja kertoo ohjelmassa, mitkä alueet ovat nyt haavoittuvaisimmassa asemassa. Ohjelmassa kuullaan agroekologian ja kestävän ruoantuotannon asiantuntijoilta, miten riippuvaisuutta Persianlahden lannoitetuotannosta voitaisiin vähentää ja ruokaturvaa samalla parantaa. Lisäksi käydään Kanta-Hämeessa Mustialan opetus- ja tutkimustilalla kuulemassa, miten lannoitteiden saatavuusshokki näkyy suomalaisviljelijälle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Aasian ensimmäisen kristillisen realitysarjan tekeminen on edennyt kevään aikana. Pioneerihankkeeseen osallistuu medialähettien Mika ja Ruut Ahosen lisäksi parikymmentä nuorta Aasian eri maista. Median tekeminen yhdessä on myös luonteva alusta panostaa nuorten hengelliseen kasvuun. Ohjelmassa vieraana medialähetystyöntekijä Mika Ahonen.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miksi hankkia satavuotias talo pieneltä paikkakunnalta ja tehdä siitä omanlaisensa kulttuuritalo? Kokemuksia vaihtavat Vinhan kirjakaupan omistajista Pasi Vainio, Pyhtään kulttuuritalon perustajista tapahtumatuottaja Vesa Ristimäki ja muusikko Jonna Tervomaa, joka on perustanut Forssaan kulttuurivaihto-ohjelman. Ohjelmassa vieraillaan myös Varkaudessa, jossa osuuskunta Kovameno on Kirsi Heikkisen ja A.W. Yrjänän aloitteesta hankkinut korttelin ja kunnostaa nyt Tyyskää kulttuuritilaksi tutkijoille, taiteilijoille ja tapahtumille. Miksi nämä oman alansa konkarit ovat suunnanneet kasvukeskuksista poispäin? Millaisia oivalluksia he ovat saaneet? Toimittajana on Minna Joenniemi

Pakistan on ottanut rauhanvälittäjän roolin Iranin sodassa. Sillä on hyvät suhteet sekä Iraniin että Yhdysvaltoihin ja onnistuikin samaan aikaan tulitauon. Hormuzinsalmen sulku on iskenyt voimakkaasti Pakistanin talouteen, ja säästötoimena maassa on siirrytty nelipäiväiseen työviikkoon. Ohjelmassa kuullaan raportti Pakistanista, mitä sikäläiset ajattelevat tilanteesta ja kotimaansa välittäjäroolista. Valtion vaikean taloustilanteen ohella Pakistania motivoi rauhanvälittämiseen pyrkimys kohottaa omaa imagoaan maailmannäyttämöllä. Rauhanponnisteluja läheltä seuraavan pakistanilaisen toimittajan mukaan Pakistan olisi jo onnistunut muuttamaan julkikuvaansa terrorismintukijasta vakauden tuottajaksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan imagomuutosta rauhantekijäksi kuitenkin hankaloittaa Pakistanin konfliktit rajanaapurien Afganistanin ja Intian kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Lähetyshaaste esitetään usein meidän suomalaisten näkökulmasta kaikkiin muihin ilmansuuntiin paitsi pohjoiseen. Kuitenkin Napapiirin pohjoispuolella asuu n. 4 miljoonaa ihmistä, jotka kuuluvat sellaisiin arktisiin kansoihin, jotka ovat yhä saavuttamattomia kansoja. On siis aika herätä näkemään myös arktisten kansojen haaste. Ohjelmassa vieraana lähetyspastori Rauli Lehtonen. 

Pasi Heikura selvittää keskeisten EU-maiden nimien taustoja. Matkaoppaana toimii nimistöntutkija, dosentti Sirkka Paikkala. Ohjelmassa tutkitaan myös jarrutuksen vauhdittamista ja lopuksi pähkäillään, miten neandertalinihmisille kävi, kun he kadottivat viimeisen niitin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

14 minuuttia romanikulttuuria sarjassa kuullaan Allanin, Leifin ja Dimitrin haastattelu Hengellisen romanimusiikin klassikot digijulkaisusta. Ohjelmassa alussa soivan näytteen kyseiseltä äänitteeltä; ”Usko vaan” on säveltänyt Toni Palm ja sanoittanut Leevi Launonen. Toimittajana Mertsi Lindgren.

Mitkä ovat kevään mielenpainuneimmat kirjat? Kulttuuriykkönen vinkkaa ja analysoi mitä kaunokirjallisuuden maailmassa tapahtuu tänä keväänä. Vieraana kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto, kirjailija Vehka Kurjenmiekka sekä Kirjamimmit-someyhteisön ja -lukupiirin Elisa Vlahopoulou. Juontajana on Pietari Kylmälä. Ohjelmassa käsitellyt kirjat: Elisan valinnat Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria Elina Vahvaselkä: Kolmesti viety sielu Denver Perry: Varpusten kilpi (suom. Sini Linteri) Tatiana Elf: Mestari Vehkan valinnat Ursula Mursu: Hengitysvaikeuksia Camilla Sosa Villada: Kesytysteoria (suom. Emmi Ketonen) Yang Shuang-zi: Matkapäiväkirja Taiwanista (suom. Rauno Sainio) Salli Kari: Saili Annan valinnat Juuli Niemi: Pieniä eläimiä Sinikka Vuola & Tommi Melender: Romaanihenkilön elämä Evelin Kask: Hurmos Sanni Isometsä: Katoamiskertomus Karim Kattan: Edenin aamunkoitto (suom. Lotta Toivanen)

Millainen kaasu ja jarru, voima ja vastus neuroepätyypilliset ADHD-aivot ovat luovassa työssä? Kulttuuriykkösen studiossa kohtaa neljä aikuisena ADHD-diagnoosin saanutta ihmistä. Putouksesta tv-katsojille tutuksi tullut Essi Hellén kiittää ADHD:tä monipuolisesta työurasta, joka kulkenut näyttelijäksi, tuottajaksi ja äänikirja-alalle kustantajaksi sekä somevaikuttajaksi. Musiikkibisneksessä mm. Paula Vesalan ja Vestan taustalla työskentelevä musiikkituottaja Perttu “DJPP” Mäkelä kiittää ADHD-diagnoosia siitä, että hän on pystynyt palaamaan 17 vuoden jälkeen Kuvataideakatemiaan ja valmistautuu nyt omaan näyttelyynsä. Stand up -koomikko Fredi Lilius kiertää Suomea esittämässä kahden tunnin showta: ADHD -supervoima. Ira Selkälä on julkaissut tuoreen teoksen Sopimattomat - norminpurkuopas neurokirjon naisille. Ohjelmassa kuullaan konkreettisia esimerkkejä siitä, milloin ADHD on ollut siunaus ja milloin kirous luovassa työssä. Juontajana Minna Joenniemi.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Katolilaiset eri puolilla maailmaa ovat kummastelleet presidentti Donald Trumpin hyökkäystä paavi Leoa vastaan. Paavi on arvostellut Iranin sotaa, minkä jälkeen Trump on syyttänyt paavia heikkoudesta ja Iranin ydinaseen sallimisesta. Kristittyjä ovat hämmentäneet myös Trumpin some-julkaisut. Yhdessä niistä hän esiintyi tekoälyn luomassa kuvassa Jeesus-hahmona. Hän on myös uhannut koko Iranin sivilisaation tuholla. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta ja tavallisilta katolilaisilta molemmin puolin Atlantin, onko Trump polttanut toimillaan sillat kristittyihin kannattajiinsa. Lisäksi kirkkohistorian tuntija arvioi, kuinka poikkeuksellisesta selkkauksesta paavin ja Yhdysvaltain presidentin välillä on kyse. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja moraalikysymyksistä ovat keskustelemassa professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Pietari Kylmälä. Perjantaistudiota voi seurata sekä radiossa että Areenassa, hakusanalla "Kulttuuriykkösen perjantaistudio". Tämän viikon lähetyksessä käsitellään laajasti elokuviin liittyviä kysymyksiä. Jarkko Tontti avaa keskustelun tuoreesta Michael Jackson -elämäkertaelokuvasta ja siihen liittyvästä kohusta. Keskusteluissa pohditaan, miten esittää kiistanalaisia henkilöitä elämäkerroissa sekä millaisia ratkaisuja elokuvantekijät ovat tehneet. Yrittääkö elokuva valkopestä tähden ryvettyneen maineen? Jari Sedergrenin johdolla tarkastellaan tekoälyn ja digitaalisen teknologian vaikutusta elokuvatuotantoon. Aiheena ovat edesmenneiden henkilöiden tuominen takaisin valkokankaalle ja siihen liittyvät eettiset ja sopimustekniset kysymykset. Kuollut Val Kilver esiintyy nyt ai-hahmona uudessa westernissä. Onko tämä etovaa, karmivaa ja epäeettistä - vai kiehtova mahdollisuus? Ohjelmassa käsitellään myös ajankohtaisia kulttuuriboikotteja sekä suurta filosfista kysymystä: mistä löytyy toivo kun hukumme pessimismiin? Lopuksi raati pohtii sukupolvien vastuita vanhusten hoidossa ja perhekulttuurin muutosta nyky-Suomessa. Nyt talousasiantuntijat ovat alkaneet ehdotella, että jos omaiset hoitaisivat omat vanhuksensa eikä yhteiskunta. Kaatuuko homma taas naisten niskaan?

Onnettomuuksia ja rikoksia yhdistää toisinaan se, että kuolleiden henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Eläkkeelle keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjalta jäänyt rikoskomisario Ismo Kopra on kirjoittanut tietokirjan Mykkä todistaja, jossa hän kertaa uraansa uhrien tunnistamisessa. Kopra oli mukana muun muassa Thaimaan tsunamin ja Estonian onnettomuuden selvittelytyössä. Rikostoimittaja Linda Rantaselta puolestaan ilmestyy tällä viikolla teos Hiljaiset todistajat - Mitä ruumiit meille kertovat. Kirjassa esitellään kuolemantapauksia, joissa vasta jälkikäteen on voitu todeta, että kyseessä on ollut henkirikos. Mitä kuolleet meille kertovat? Miten vainajien tunnistamisprosessi käytännössä toimii? Minkälaiset merkit vainajassa saavat tutkijat epäilemään rikosta? Kuinka kuormittavasta työstä on kyse? Miten aihepiiriä käsitellään suositussa true crime -kulttuurissa? Ohjelmassa ovat vieraina Ismo Kopra ja Linda Rantanen. Heidän lisäkseen keskustelemassa ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä THL:n oikeuslääkäri Ursula Vala. Ville Talola toimittaa.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

EU hakee nyt kauppaan uusia suuntia Trumpin epävakauttamana aikana. Tammikuussa unioni sopi neljän Etelä-Amerikan maan kanssa Mercosur-kauppasopimuksen. Se astuu voimaan väliaikaisesti toukokuun alussa. Tällöin syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue. EU valmistelee vapaakauppadiiliä myös Intian, Indonesian ja Australian kanssa. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan kauppasopimuksilla EU osoittaa, että sillä on Yhdysvaltain ulkopuolisia kauppasuuntia ja halua purkaa kaupan rajoituksia. Mercosur-sopimus on herättänyt vastustusta etenkin EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa. Ohjelmassa käydään kysymässä ranskalaisilta, mikä sopimuksessa hiertää. Ohjelmassa haastateltava EU:n entinen kauppaneuvottelija arvioi, että neuvotteluissa onnistuttiin luomaan sopimukseen EU:n maataloutta suojaavia kohtia. Myös suomalainen maatalousekonomisti katsoo sopimuksen Suomen maataloudelle nettovaikutuksiltaan myönteiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jo noin 4000 opiskelijaa yli 20 maasta on suorittanut lähetysaiheisen opintokokonaisuuden, jonka osana on myös median hyödyntäminen lähetystyössä. Nyt huhtikuussa alkaa jo 150. kurssi, jonne oppilaita on tulossa muun muassa Kirgisiasta, Georgiasta, Azerbaidžanista ja muualta entisen Neuvostoliiton eteläosista. Avainmedia on saanut olla mukana tässä tuloksellisessa työssä jo pitkään ja työ kantaa hedelmää. Ohjelmassa vieraana mediakouluttaja Timo Pellinen.  

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

”Miksi te kristityt ette ole aikaisemmin kertoneet meille Jeesuksesta? Olisin voinut elää elämäni toisin, jos olisin kuullut hänestä aikaisemmin.” Tällainen kirje iäkkäältä syyrialaiselta ex-muslimilta tuli Avainmedialle jo vuosia sitten, mutta se kannustaa yhä viemään evankeliumia saavuttamattomille kansoille. Tänään saamme nähdä kuinka evankeliumi saa jalansijaa mm:ssa belutši-kansan keskuudessa, jossa uskovien määrä kasvaa päivä päivältä ja ensimmäisiä seurakuntia on jo perustettu. Ohjelmassa on vieraana Aaron Ibrahim. 

Kuinka Ylen Sanapyramidi-peli keksittiin ja miten se toimii? Pasi Heikuran vieraana on toimittaja ja pelin kehittäjä Raili Löyttyniemi. Ohjelmassa mitataan huutavan korkeita kakkuja, rautalangoitetaan riskejä ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Eri puolille maailmaa nousee nyt datakeskuksia tekoälybuumin vauhdittamana. Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, mikä puolestaan on nostattanut Atlantin molemmin puolin huolta sähkön hinnasta ja lisääntyvistä päästöistä. Euroopassa kinkkisin tilanne on Irlannissa, jossa datakeskukset vievät jo viidenneksen maan sähköstä. Irlanti keskeytti joksikin aikaa uusien datakeskusten rakentamisen. Ohjelmassa kuullaan raportti Yhdysvalloista, jossa ympäristöjärjestöt pelkäävät datakeskusten lisäävän fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja sen myötä päästöjä. Energia- ja datakeskusasiantuntijat arvioivat ohjelmassa, kuinka datakeskuksista saataisiin ilmastolle ja tavallisille kansalaisille parempia. Yksi keino olisi ryhtyä vaatimaan datakeskuksilta tarvitsemansa energian tuottamista ja investoimista sähköverkkoihin. Myös ydinenergiaa kannattaisi datakeskusasiantuntijan mukaan pohtia keinoksi täyttää energiasyöppöjen datakeskusten sähköntarvetta. Ohjelmassa haastateltavan YK:n kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n varapuheenjohtajan mukaan niin poliittisilla päättäjillä, tavallisilla kuluttajilla kuin datakeskuksilla itsellään on paljon tehtävissä, ja energiankulutusongelma on ratkaistavissa. Pohjoismaat saavat ohjelmassa kiitosta datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä. Ohjelmassa kuullaan Haminan hyvistä kokemuksista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Susan Grönholm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Uusi ohjelma “Minä ja Maiden” näkee päivänvalonsa tänään! Ohjelmassa podcastin vieraat pääsevät kertomaan oman Iron Maiden -tarinansa.

 Ensimmäisenä vieraanamme on yksi maamme tunnetuimmista ja arvostetuimmista jazzkitaristeista: Teemu Viinikainen. 

Millaisia yhtäläisyyksiä jazzmusiikin ammattilainen löytää Iron Maidenin ja jazzin välillä? Entäpä miten Iron Maiden on jättänyt jäljen maailmanluokan jazzkitaristin soittoon?Suuret kiitokset Teemulle heittäytymisestä Viikonloppusotureiden haastateltavaksi!

Ennen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alkua, Venäjän evankeliset seurakunnat toimivat hyvin aktiivisesti ja olivat innokkaita myös lähetystyön saralla. Miten sota on vaikuttanut seurakuntien toimintaan ja lähetysnäkyyn? Onko liekki sammunut vai tapahtuuko sodan varjoissa joitan mistä iloita? Ohjelmassa vieraana lähetyspastori Rauli Lehtonen

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen. Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta. Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea. Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja. Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yleisen kielitieteen professori Matti Miestamon kanssa, miksi kielissä on epäsäännöllisiä verbejä. Ohjelmassa selvitetään myös, mihin asia menee, jos se on mukiinmenevä, miltä maistuu rokka sopassa ja lopuksi koitetaan saada laiva takaisin raiteilleen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy. Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään. Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti. Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle. Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Sydäntalven keskellä ukrainalaiset sinnittelevät sähkökatkojen keskellä, kylmentyneissä asunnoissa. Ohjelmassa haastateltava YK:n kehitysohjelman UNDP:n Ukrainan maajohtaja sanoo, että Ukrainassa on sähkötuotannossa nyt merkittävä vaje, joka koskettaa jo puolta maan väestöstä. Ukrainan Suomen-suurlähettilään Mykhailo Vydoinukin mukaan Venäjä on alkanut tehdä Ukrainaan humanitaarista katastrofia, ja toivoo palelevien ihmisten tahdon murtuvan. Suurlähettilään mukaan kotirintama kuitenkin kestää. Ohjelmassa kuullaan, miten kiovalaisen perheen arki nyt sujuu. Lopuksi Ukrainan sotaa seuraava sotilasasiantuntija arvioi Putinin tavoitteita ja sitä, mitä energiasektoriin ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut paljastavat Venäjän todellisesta sotilaallisesta tilanteesta rintamalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura käy läpi saamelaisten ja suomalaisten parituhatta vuotta jatkunutta yhteiseloa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Ohjelmassa käydään myös tumppukylässä, itketään krokotiilinkyyneleitä ja lopuksi ihmetellään, mitä tapahtuu, kun tie halkoo rakennuksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Trump näytti tällä viikolla laskevan Grönlanti-kierroksia vakuuttamalla, ettei käytä sotavoimaa saaren haltuunottoon. Asiantuntijoiden mukaan Trumpin politiikkaa ohjaa kuitenkin edelleen halu laajentaa Yhdysvaltoja. Grönlanti ja Tanska ovat tehneet selväksi, että mitään päätöksiä Grönlannista ei saa tehdä kuulematta tanskalaisia ja grönlantilaisia. Ohjelmassa kuullaan, millaista pelkoa ja ahdistusta Trumpin uhkailut ovat aiheuttaneet grönlantilaisten ja tanskalaisten keskuudessa. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mikä motivoi pakkomielteenomaisesti Trumpia havittelemaan Grönlantia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola, Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pänttää Nato-aakkosia lennonjohtajien kouluttaja Jouni Laukkasen opastuksella. Ohjelmassa etsitään myös vaihtoehtoa niinkutukselle, ihmetellään takavarpaita ja lopuksi etsitään pätäkän juuria kaukoidästä.. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu Alan Wake -videopelin syövereihin nimistöntutkija Lasse Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa punnitaan pähkinänkuoria, vahvistetaan heikkouksia ja lopuksi pohditaan, kuka on työelämän hukkakaura. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää yhteiskuntahistorioitsija Jukka Kortin kanssa, miten Yleisradio on vaikuttanut suomen kieleen. Ohjelmassa kuunnellaan myös, miten kattila soimaa väärää kantta ja otetaan selvää kuka tai mikä voi olla kyytipoika. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Pasi Heikura syventyy jouluevankeliumiin raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuun johdolla. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko joulukuusi mennä puihin ja lopuksi mitataan, onko sopalla syvyyttä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura syventyy runonlausunnan taitoon lausuntataiteilija Hillevi Kilpeläisen opastuksella. Ohjelmassa laitetaan myös hiihtoprojekti jäihin, parafoidaan sopimuksia ja lopuksi pohditaan, voiko puolustusliiton vetää alta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura haastattelee tiedetoimittaja Topias Haikalaa kielistä, joita nykyisen Suomen alueella on puhuttu vuosituhansia sitten. Ohjelmassa myös heitellään lapsia ja pesuvesiä ja tutkitaan sorkkaeläimen kavioita. Lopuksi paljastetaan kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pureutuu palkokasvien nimien alkuperään palkokasvitieteen professori Frederick Stoddardin kanssa. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko kielenkääntäjän tulkkijalka vipattaa, ja lopuksi aprikoidaan, neuvooko mentori kisälliä vai toisinpäin. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.