Podcasts about ohjelmassa

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

”Kyllä se on saatanaa, että kansa on pieni”, totesi J.K Paasikivi 1938. Pieni ja sisukas Suomi on kuitenkin selvinnyt historian myrskyissä onnella ja oveluudella. Miten onnekkaat sattumat ovat vaikuttaneet Suomen historiaan? Onko Suomi Euroopan historian Hannu Hanhi? Miten onnekas sattuma määritellään, kun puhumme historiamme kohtalonhetkistä? Ohjelmassa puhutaan Suomen historian läheltä piti-tilanteista, toteutumattomien katastrofien historiasta. Vieraana on filosofian tohtori, kirjailija Lasse Lehtinen. Hän analysoi kirjassaan ”Läheltä piti — kansakunnan hurjat hetket” Suomen historian murroskohtia.

Pasi Heikura ja nimistönhuoltaja Maria Vidberg selvittävät, miten suomen- ja ruotsinkieliset paikannimet liittyvät toisiinsa. Ohjelmassa pohditaan myös, miksi kivi löytyy kantokaskesta ja tutustutaan Kotimaisten kielten keskuksen valitsemaan kuukauden sanaan.

NBA-tuokion 182. jaksossa puhutaan viimeisimmistä petsausskandaaleista sekä pelipaidoista ja -numeroista. Ohjelmassa: kuulijapalaute (1:14), NBA:n petsiskandaalit (4:12), kauden pelipaitauutuudet (46:23), mummot jouluostoksilla (1:02:33), sukunimet (1:13:48), pelinumerot (1:42:29), samat nimet ja numerot pelipaidoissa (2:18:36) sekä erikoismerkit nimissä ja pelinumeroiden summat (3:05:14).

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Perun kristillinen radioasema Impacto kuuluu alueella, jossa asuu noin kaksi miljoonaa perulaista. Vaikeakulkuisella vuoristoalueella radio on paras tapa kertoa hyvää uutista rakastavasta Jumalasta. Radion ansiosta ihmisiä on tullut uskoon ja pieniä kotiseurakuntia syntyy. Radiotyötä kohtaan on myös paljon vastustusta, joten esirukousta tarvitaan paljon sekä säännöllistä taloudellista tukea, että aseman käyttökulut saadaan joka kuukausi maksettua. Ohjelmassa on vieraana avainmedian Radio Impacton yhteistyökumppani Fernando Garcia.

Pasi Heikura ja yksikönpäällikkö Antti Huntus perkaavat sotalaivojen nimien taustoja ja tarinoita. Ohjelmassa pohditaan myös, miten alikulusta pääsee yli ja voiko pykäliä säilöä parafiiniin.

Pääministeri Giorgia Melonin hallitus nousi tällä viikolla Italian pisimpään hallinneiden joukkoon. Meloni on ollut pääministerinä nyt kolme vuotta ja suositumpi kuin koskaan. Ohjelmassa kuullaan Italiasta, mikä Melonissa vetoaa. EU-politiikassaan Meloni on hallinnut asiantuntijoiden mukaan enemmän keskeltä kuin moni muu laitaoikeiston EU-johtaja. Hän kannattaa esimerkiksi Ukrainan tukemista sen puolustautuessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Konservatiivisia arvoja ajava Meloni nauttii Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suurta suosiota. Ohjelmassa haastateltavan yhdysvaltalaisprofessorin mukaan Melonin Italia näyttää nousseen Britannian EU-eron myötä vapautuneelle USA:n luottopakin paikalle EU:ssa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ylisti tällä viikolla uuden ajan alkaneen Lähi-idässä Gazan aselevon myötä. Hamas vapautti sopimuksen osana sieppaamansa israelilaispanttivangit. Panttivankien vapaaksi saaminen teki presidentti Trumpista Israelissa sankarin. Sen sijaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua panttivankien omaiset syyttävät aiempien neuvottelujen sabotoimisesta. Ohjelmassa kuullaan israelilaisten tuntoja vapautumiseen johtaneina päivinä. Trumpin rauhansuunnitelmassa on kuitenkin monia avoimia kohtia, ja vaikeimmat kysymykset, kuten äärijärjestö Hamasin aseistariisuminen ja Gazan hallinnon järjestäminen, ovat vielä edessä. Ohjelmassa kysytään usealta Lähi-idän asiantuntijalta, millaisia aukkoja ja huolenaiheita he Trumpin rauhansuunnitelmassa näkevät ja mitä vaadittaisiin Lähi-idän kestävän rauhan toteutumiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

NBA-tuokion 181. jaksossa puhutaan terassikauden tapahtumista, ennakoidaan alkavaa NBA-kautta ja esitellään uusia NBA-joukkueiden omistajia. Ohjelmassa: viimeisimmät tapahtumat (1:14), Markkas-vartti (12:22), Iisalos-tuokio (34:40), L.A. Clippers ja Aspiration Inc. (44:53), alkavan NBA-kauden kiinnostavimmat joukkueet (53:18), NBA-joukkueiden kaupat (2:33:29), NBA:n laajentuminen (3:22:08) sekä NBA:n hankala suhde Kiinaan (3:43:57).

Alun perin Kiinan kotiseurakuntaliikkeen käyttöön valmistettu pyhäkoulunopettajien koulutuspaketti ”Kyyhky” on käännetty jo yli 20:lle kielelle. Nyt on valmisteilla käännös hepreaksi ja jakelukanavaksi tulossa Israelin Raamattuseura. Kiinan kotiseurakuntaliikkeen lähetysnäky on viedä evankeliumi kaikkiin maihin Kiinan ja Jerusalemin välillä ja nyt näyttää siltä, että Kyyhkyn kautta Jerusalemin portteja ollaan jo kolkuttelemassa. Ohjelmassa on vieraana Pirkko Kauhanen.

Pasi Heikura penkoo kielenkääntäjä Timo Tuimalan kanssa suomalaisten käyttämiä espanjankielisiä sanoja. Ohjelmassa ihaillaan myös lepakkojen järjestystä päässä, otetaan koppi kuumasta perunasta, ja lopuksi lasketaan teatteriesityksen näytöksiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Rukoilemme ja uskomme, että Ukrainaan saadaan pian rauha. Mitä voidaan odottaa seurakunnissa sen jälkeen tapahtuvan ja millaiset haasteet jälleenrakennus ja ennen kaikkea trauma-apua tarvitsevat ukrainalaiset muodostavat? Entä milllaiseksi lähetystyön näkymät saattavat muuttua? Ohjelmassa vieraana lähetyspastori ja Idäntyönasiantuntija Rauli Lehtonen.

Jokaisella on Turkkansa. Millainen oli 80-luvun Suomi, jossa Turkka järkytti keskiluokan mentaalihygieniaa? Onko Turkan kaltaisten miesnerojen aika ohi? Millainen oli hänen roolinsa 80-luvun Suomen näyttämöllä? Ohjelmassa keskustellaan myös Turkan mustasta pedagogista — Turkasta nöyryyttäjänä. Vieraana on tietokirjailija Hannu Harju, jonka kirja ”Jouko Turkka — Narri, nero, nöyryyttäjä” kertoo Turkan tiestä kansakunnan demoniseksi narriksi.

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura syventyy suomalaiseen lintuja käsittelevään kansanperinteeseen oppaanaan tietokirjailija Reetta Ranta. Ohjelmassa piipahdetaan myös harmaalla rajalla, virtaavalla keitaalla ja kaivoksen alla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö varoittaa, että toteutuessaan viisumirajoitukset voivat johtaa toimittajien itsesensuuriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka Yhdysvaltain sanan- ja medianvapaus selviävät Trumpin hyökkäyksestä. Sen on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Avainmedia lähetysjärjestön arabiankielinen satelliittikanava Al Hayat saa jatkuvasti katsojilta palautteita, yhteydenottopyyntöjä, materiaalipyyntöjä sekä todistuksia siitä miten ohjelmat ovat saaneet vaikuttaa henkilön uskoontuloon ja kasvuun uskossa. Ohjelmassa syväsukelletaan toiminnanjohtaja Ilpo Jokimäen kanssa palautteiden rohkaisevaan maailmaan.

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville.Syystapaaminen!Tämän vuoden syystapaaminen järjestetään Tampereella Chelsea pelin yhteydessä!Tapahtumapaikka on sporttiravintola BROOR!Hatanpään valtatie 12NOKIA Areenan kupeessa.Ohjelmassa, tietovisa, livemusiikkia, loistavaa seuraa ja tietysti Chelsea - LFC!Tapahtuma on avoin kaikille LFC-kannattajille!Ennakkoilmottautumiset viimeistään 29.9.25. sähköpostiin tapahtumat(a)⁠olscfinland.com⁠Tässä jaksossa:Ryanille uusi sopimus! Everton jälkilöylyt! Soton kokoonpano tuoreeltaan.Fantasy Premier League:⁠https://fantasy.premierleague.com/leagues/auto-join/xrdqnj⁠OLSC Finland some:⁠olscfinland.com/⁠⁠instagram.com/⁠⁠olsc_finland/⁠⁠facebook.com/⁠⁠OLSCFINLAND⁠⁠x.com/⁠⁠olscfinland⁠⁠bsky.app/⁠⁠profile/olscfinland.bsky.social⁠⁠tiktok.com/@olscfinland⁠Yhdistys:Kauppa - ⁠⁠⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Jussi Moilan kirjoittamaa Kuningatarnäytelmää. Se kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ristiriitaisen henkilön kautta vallasta ja siitä luopumisesta, valistuksesta ja sellaisesta sukupuolen moninaisuudesta, johon yksinvaltiaalla oli halutessaan mahdollisuus. Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän ohjaja Sini Pesonen ja nimiosaa esittävä Elsi Sloan. Ohjelmassa pohditaan Krisiinan pysäyttävän monipuolista edelläkävijyyttä ja sitä, miten näytelmä edustaa aina oman aikansa jollain tavalla rajattua ja painotettua tulkintaa kuvaamastaan historiasta.

Sudanin julmaan sisällissotaan on yritetty löytää ratkaisua monta kertaa, mutta turhaan. Tuorein rauhanehdotus tuli syyskuussa Yhdysvaltain, Egyptin, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Saudi-Arabian maaryhmältä. Kolmatta vuotta käyvä sisällissota on ajanut kodeistaan yli 10 miljoonaa ihmistä. YK:n mukaan kyse on maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä. Ohjelmassa käydään sudanilaispakolaisten leirillä Tšadissa. YK:n entinen Sudan-koordinaattori arvioi, että pysyvän rauhan edellytykset ovat tällä hetkellä heikot. Hänen mukaansa Sudanin hajoaminen kahtia voisikin olla ihmisten kannalta hyvä ratkaisu, jos se toisi turvaa ja vakautta. Unicef Sudanin suomalainen viestintäjohtaja avaa ohjelmassa Sudanin avuntarpeen mittakaavaa ja kuinka useat miljoonat lapset kärsivät raa'asta sodasta. Heidän hätänsä on kuitenkin jäänyt osin muiden kriisien varjoon, suomalainen avustusammattilainen arvioi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Eeva Eronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville.Syystapaaminen!Tämän vuoden syystapaaminen järjestetään Tampereella Chelsea pelin yhteydessä!Tapahtumapaikka on sporttiravintola BROOR!Hatanpään valtatie 12NOKIA Areenan kupeessa.Ohjelmassa livemusiikkia, loistavaa seuraa ja tietysti Chelsea - LFC!Tapahtuma on avoin kaikille LFC-kannattajille!Ennakkoilmottautumisetviimeistään 29.9.25. sähköpostiin tapahtumat(a)⁠olscfinland.com⁠Tässä jaksossa:Simeone ei kestänyt Anfieldin yleisöä. Taas piti mennä viime hetkille. Everton ennäkko.Fantasy Premier League:https://fantasy.premierleague.com/leagues/auto-join/xrdqnjOLSC Finland some:olscfinland.com/instagram.com/olsc_finland/facebook.com/OLSCFINLANDx.com/olscfinlandbsky.app/profile/olscfinland.bsky.socialtiktok.com/@olscfinlandYhdistys:Kauppa - ⁠⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Pasi Heikura matkustaa Huvikumpuun Merkki-museon Peppi-näyttelyn käsikirjoittaja Kirsi Kolarin kanssa selvittämään Astrid Lindgrenin rakastetun Peppi- hahmon omaperäisen kielen ja käytöksen taustoja. Ohjelmassa pohditaan myös, millaista on olla tiimalasin alla ja voiko työ poikia hedelmää, sekä mihin tulokseen tullaan, jos mietitään kissojen ja koirien kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville.Syystapaaminen!Tämän vuoden syystapaaminen järjestetään Tampereella Chelsea pelin yhteydessä!Tapahtumapaikka on sporttiravintola BRUUR!Hatanpään valtatie 12NOKIA Areenan kupeessa.Ohjelmassa livemusiikkia, loistavaa seuraa ja tietysti Chelsea - LFC!Tapahtuma on avoin kaikille LFC-kannattajille!Ennakkoilmottautumisetviimeistään 29.9.25. sähköpostiin tapahtumat(a)olscfinland.comTässä jaksossa:Isompi katsaus pelaajien suorituksiin Turf Moorilla.Krisun, Jussin ja Villen mietteet UCL:stä.Fantasy Premier League:https://fantasy.premierleague.com/leagues/auto-join/xrdqnjOLSC Finland some:olscfinland.com/instagram.com/olsc_finland/facebook.com/OLSCFINLANDx.com/olscfinlandbsky.app/profile/olscfinland.bsky.socialtiktok.com/@olscfinlandYhdistys:Kauppa - ⁠⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's,VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar,VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Avainmedia lähetysjärjestö täyttää tänä vuonna 70 vuotta ja haluaa siksi kutsua kaikki työn vanhat ja uudet ystävät ilmaiseen konserttiin, jossa esiintyy Gospel Power -yhtye yhdessä Lehari Kaustelin johtaman sinfoniaorkesterin ja kuoron kanssa. Mitä säveltäjä Lasse Heikkilä tavoittelee oman musiikkinsa kautta ja miten lähetystyö resonoi hänen ajatuksissaan? Ohjelmassa siis vieraana säveltäjä Lasse Heikkilä.

Pasi Heikura pohtii finglish-asintuntija Ville Elorannan ja Laura Niemen kanssa, miksi englannin kielestä suomen kieleen tulleet sanat ärsyttävät niin monia. Ohjelmassa maistellaan myös lohikeiton makuista tervajäätelöä ja selvitetään, voiko mailla ja halmeilla olla vettä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Onko keskittymiskykysi heikentynyt? Selailetko uutisia pakkomielteisesti, skrollaatko netissä tuomiopäivän uutisia? Piiloudutko puhelimen taakse kotona ja moralisoit sen jälkeen lastesi Tiktokissa viettämää aikaa? Ohjelmassa puhutaan digilaitteiden käytön vaikutuksista aivoihimme. Tyhmentääkö tekoäly oman älymme? Vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala.

Pasi Heikura istuu koulunpenkille ja selvittää opettaja, kirjailija Tea Mäkipereen kanssa, miten nasevia, osuvia ja hauskoja oppilaiden koevastaukset voivat olla. Ohjelmassa tutustutaan myös limppua syöviin haikaloihin, ja lopuksi mietitään, mitä voi tietää, jos tiedonpuutteessa on aukko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jakso 239. Mitä just nyt pitäisi tietää tai kuunnella? MUSAMUSAssa istahdetaan alas musiikkialan uutisten äärelle ja soitetaan uusia julkaisuja. Ohjelmassa kuullaan myös Sonic Rites -festivaalin 2026 julkistukset.

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Trumpilta iso strateginen virhe. Putin sai Alaskasta sen mitä halusi huonosti valmistautuneelta Trumpin tiimiltä, yhdysvaltalaisasiantuntija sanoo ohjelmassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Grönlannilla on pitkä, 1700-luvulle ulottuva yhteinen historia. Grönlannilla on laaja itsehallinto. Keskustelu täydestä itsenäisyydestä on aaltoillut vuosikymmenten varrella. Grönlannin itsenäinen asema nousi keskusteluun tänä keväänä, kun presidentti Donald Trump ilmoitti halustaan liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin tavalla tai toisella. Grönlannin asukkaat eivät halua uutta ulkomaista isäntää. Kansanäänestystä itsenäistymisestä ei ole toistaiseksi järjestetty. Saaren jään alla piilevät runsaat luonnonvarat kiinnostavat kaikkia suurvaltoja. Suuri kysymys on, pärjäisikö Grönlanti omillaan, Tanska on tähän saakka vastannut raha- ja puolustuspolitiikasta. Tanska on myös kohdellut Grönlannin alkuperäiskansoja kaltoin. Perheitä on erotettu ja naisia sterilisoitu ilman lupaa. Mitä anteeksipyynnöillä voidaan hyvittää ja mitä ne merkitsevät. Ohjelmassa kuullaan Grönlannin suurimman alkuperäiskansan inuiitien ja tanskalaisten ajatuksia toimintakeskus Grönlannin talossa Kööpenhaminassa. Arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta taustoittaa Grönlannin ja Tanskan erityissuhdetta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala ja tuottanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. Suomalaisasiantuntija arvioi ohjelmassa, miten vientivetoisen pienen maan kauppapolitiikassaan nyt kannattaisi toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU yrittää säädellä asuntojen lyhytvuokrausta matkailijoille, jotta alan ongelmat saataisiin aisoihin. Monessa eurooppalaiskaupungissa vuokrataso on noussut paikallisille kestämättömäksi lyhytvuokrauksen vauhdittamana. Ohjelmassa käydään Portugalissa, jonka pääkaupungissa Lissabonissa on jo alueita, joissa enemmistö asunnoista on lyhytvuokrauskäytössä. Arvostelijoiden mukaan lyhytvuokrausilmiö voi muuttaa koko kaupungin ilmeen ja poliittista säätelyä tarvitaan epäkohtien korjaamiseksi. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos pakottaa turismialaa muutokseen, kun helleaallot vaikeuttavat eteläisen Euroopan kesäsesonkia. Yli 30 Euroopan valtion matkailualan kattojärjestö arvioi, että matkailu viileämpään Pohjois-Eurooppaan on tulevaisuuden kasvava trendi. Ohjelmassa käydään Norjassa Lofooteilla selvittämässä, onko viilennysloma, ns. "coolcation" jo ilmiö. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen, Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Gazassa siviilien kärsimykset sotatoimien keskellä ovat syventyneet nälänhädäksi. Lisäksi satoja apua hakevia siviilejä on surmattu Israelin tulituksessa. YK on varoittanut jo kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän romuttumisesta. Ohjelmassa haastateltava Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Mirjana Spoljaric varoittaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta nakerretaan ja oikeudellisesti ja moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rima laskee. Israelin toimet Gazassa herättävät arvostelua myös kotimaassa. Israelilaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden ryhmä on vedonnut usein avoimin kirjein kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen velvoitteesta Gazassa. Ohjelmassa haastatellaan kolmea israelilaista kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, jotka ovat hyvin huolissaan Gazan humanitaarisesta kriisistä. Lisäksi he ovat vedonneet pääministeri Benjamin Netanjahun hallintoon, jotta se ei toteuttaisi suunnitelmaansa ”humanitaarisen kaupungin” perustamisesta Gazan eteläiseen kaupunkiin Rafafiin. Siviilien pakkosiirroilla on tiukat kansainvälisoikeudelliset edellytykset. Ne eivät israelilaisasiantuntijoiden mukaan Gazassa täyty, vaan humanitaarinen kaupunki Rafahissa olisi sotarikos. Gazan tapahtumien vuoksi Etelä-Afrikka on nostanut kanteen Israelia vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICJ:ssä. Etelä-Afrikan kanteen mukaan Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan. Ohjelman lopussa suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, miten vankat perusteet Etelä-Afrikan kanteella on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura seikkailee Suomen hassujen paikannimien seuduilla professori Terhi Ainialan kanssa. Ohjelmassa aloitetaan myös ratamoottoriveneily pystymetsästä, ja lopuksi mietitään, millainen on ilmiön vuorenhuippu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, missä maassa ilmastoriskeihin, kuten tappaviin helteisiin, on onnistuttu varautumaan parhaiten. Ohjelman lopuksi vieraillaan arkeologisilla kaivauksilla Kreikassa ja kuullaan, miten lisääntyvä paahde vaikuttaa työntekoon. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Pasi Heikura sukeltaa perinteentutkimuksen dosentti Tiina Sepän kanssa suomalaiseen vettä käsittelevään kansanviisauteen. Ohjelmassa myös siivotaan suu junioriurheilukentän laidalla, ja lopuksi mietitään, mitä on sopivaa odottaa vesi kielellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura selvittää arkeologi Ulla Nordforsin kanssa, mitä muinaisen dna:n tutkimus kertoo suomenniemellä asuneiden ihmisten alkuperästä. Ohjelmassa myös raivataan tietä suurella pensselillä ja laitetaan metsää lihoiksi. Lopuksi kokeillaan vielä, miltä tuntuu laittaa kättä päälle, jos välissä on voita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Ei hengitystä, ei sykettä, ei aivotoimintaa. Nämä ovat ensimmäiset merkit kuolemasta. Ellei ihmistä voida elvyttää, kehoon alkavat pian tämän jälkeen kehittyä sekundaariset kuoleman merkit, lautumat, kuolonkankeus ja kylmentyminen. Ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat kuoleman mekanismit ja millaiset ovat viimeiset hetket ennen kuolemaa. Millaisista merkeistä lääkäri osaa päätellä, että kuolema on lähellä? Mitä ruumiissa tapahtuu kuoleman jälkeen? Entä millainen on fysiologisesti ja lääkärin näkökulmasta hyvä kuolema? Haastateltavina ovat palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta ja oikeuslääkäri, dosentti Lasse Pakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Oulun yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.