Podcasts about ohjelmassa

Pasi Heikura pohtii finglish-asintuntija Ville Elorannan ja Laura Niemen kanssa, miksi englannin kielestä suomen kieleen tulleet sanat ärsyttävät niin monia. Ohjelmassa maistellaan myös lohikeiton makuista tervajäätelöä ja selvitetään, voiko mailla ja halmeilla olla vettä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Onko keskittymiskykysi heikentynyt? Selailetko uutisia pakkomielteisesti, skrollaatko netissä tuomiopäivän uutisia? Piiloudutko puhelimen taakse kotona ja moralisoit sen jälkeen lastesi Tiktokissa viettämää aikaa? Ohjelmassa puhutaan digilaitteiden käytön vaikutuksista aivoihimme. Tyhmentääkö tekoäly oman älymme? Vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala.

Pasi Heikura istuu koulunpenkille ja selvittää opettaja, kirjailija Tea Mäkipereen kanssa, miten nasevia, osuvia ja hauskoja oppilaiden koevastaukset voivat olla. Ohjelmassa tutustutaan myös limppua syöviin haikaloihin, ja lopuksi mietitään, mitä voi tietää, jos tiedonpuutteessa on aukko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jakso 239. Mitä just nyt pitäisi tietää tai kuunnella? MUSAMUSAssa istahdetaan alas musiikkialan uutisten äärelle ja soitetaan uusia julkaisuja. Ohjelmassa kuullaan myös Sonic Rites -festivaalin 2026 julkistukset.

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Trumpilta iso strateginen virhe. Putin sai Alaskasta sen mitä halusi huonosti valmistautuneelta Trumpin tiimiltä, yhdysvaltalaisasiantuntija sanoo ohjelmassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kevään ajan Ylellä on ollut käynnissä kaikille avoin Sanoita linnunlaulu-linturunokilpailu. Minna Pyykön maailma- ohjelmassa käydään läpi tätä kilpailua kriitikko Vesa Rantaman ja kultturitoimittaja Minna Joenniemen kanssa. Runoilija tohtori Jenni Haukio valitsee Suomen luonnon päivänä kilpailun voittajarunot. Ohjelmassa hän kertoo, miksi juuri nämä runot tekivät häneen vaikutuksen. Ohjelman lopuksi otetaan yhteyttä voittajiin.

Onko Donald Trumpin tavoitteena spektaakkeli, jossa mielenosoittajat ja kansalliskaarti taistelevat Chicagon kaduilla? Näemmekö vuoden 1968 toistuvan uutena versiona? Ohjelmassa keskustellaan USA:n demokratian tulevaisuudesta. Onko USA:n myyttinen asema läntisen demokratian majakkana vain huono vitsi? Menettääkö USA asemansa läntisen maailman johtajana? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden ja European Business Leaders Conventionin johtaja Risto E:J Penttilä.

Grönlannilla on pitkä, 1700-luvulle ulottuva yhteinen historia. Grönlannilla on laaja itsehallinto. Keskustelu täydestä itsenäisyydestä on aaltoillut vuosikymmenten varrella. Grönlannin itsenäinen asema nousi keskusteluun tänä keväänä, kun presidentti Donald Trump ilmoitti halustaan liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin tavalla tai toisella. Grönlannin asukkaat eivät halua uutta ulkomaista isäntää. Kansanäänestystä itsenäistymisestä ei ole toistaiseksi järjestetty. Saaren jään alla piilevät runsaat luonnonvarat kiinnostavat kaikkia suurvaltoja. Suuri kysymys on, pärjäisikö Grönlanti omillaan, Tanska on tähän saakka vastannut raha- ja puolustuspolitiikasta. Tanska on myös kohdellut Grönlannin alkuperäiskansoja kaltoin. Perheitä on erotettu ja naisia sterilisoitu ilman lupaa. Mitä anteeksipyynnöillä voidaan hyvittää ja mitä ne merkitsevät. Ohjelmassa kuullaan Grönlannin suurimman alkuperäiskansan inuiitien ja tanskalaisten ajatuksia toimintakeskus Grönlannin talossa Kööpenhaminassa. Arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta taustoittaa Grönlannin ja Tanskan erityissuhdetta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala ja tuottanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jakso 237. MUSAMUSAssa puhutaan death metalista, kun Helsinki Death Festin Ilkka Laaksonen tulee vieraaksi. Ohjelmassa kuullaan mm. vielä yksi esiintyjäjulkaisu 22.–23.8. järjestettäville festivaaleille. Tiedossa myös Hellsinki Metal Festival reportaasi ja muita ajankohtaisuuksia!

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. Suomalaisasiantuntija arvioi ohjelmassa, miten vientivetoisen pienen maan kauppapolitiikassaan nyt kannattaisi toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kansanradion laajaa aihekirjoa rikastuttavat tällä kertaa myös eläimet. Miksi ruokaa huononnetaan? Ennen maitorahka ja leikkeleetkin olivat parempia. Ohjelmassa selviää sekin, että seksi ja kuusi ovat eri asia. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Vaikka kesälomia vietetään, medialähetystyö menee eteenpäin 24/7. Työn tulokset kesän ajalta rohkaisevat meitä kaikkia pitämään evankeliumia esillä olosuhteista ja tilanteista huolimatta. Syyskausi alkaakin Avainmedian osalta työteliäänä ja mahtuupa syksyyn myös ilmainen juhlakonsertti, johon kaikki ovat tervetulleita. Ohjelmassa vieraana toiminnanjohtaja Ilpo Jokimäki. Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

EU yrittää säädellä asuntojen lyhytvuokrausta matkailijoille, jotta alan ongelmat saataisiin aisoihin. Monessa eurooppalaiskaupungissa vuokrataso on noussut paikallisille kestämättömäksi lyhytvuokrauksen vauhdittamana. Ohjelmassa käydään Portugalissa, jonka pääkaupungissa Lissabonissa on jo alueita, joissa enemmistö asunnoista on lyhytvuokrauskäytössä. Arvostelijoiden mukaan lyhytvuokrausilmiö voi muuttaa koko kaupungin ilmeen ja poliittista säätelyä tarvitaan epäkohtien korjaamiseksi. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos pakottaa turismialaa muutokseen, kun helleaallot vaikeuttavat eteläisen Euroopan kesäsesonkia. Yli 30 Euroopan valtion matkailualan kattojärjestö arvioi, että matkailu viileämpään Pohjois-Eurooppaan on tulevaisuuden kasvava trendi. Ohjelmassa käydään Norjassa Lofooteilla selvittämässä, onko viilennysloma, ns. "coolcation" jo ilmiö. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen, Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Virittäydy kunkkaritunnelmaan Jere Törmäsen ja Lauri Hyvösen seurassa! Ohjelmassa käydään perusteellisesti läpi tulevana viikonloppuna ravattavien Oulun Kuninkuusravien pääkilpailujen osallistujat haastattelujen kera. Mitkä ovat Santtu Raitalan tunnelmat Jockas Ritan suhteen? Saapuuko koko Pihtiputaan kylä viikonloppuna Ouluun? Entä mitä Mauri Korkiavuori ajattelee kun heidän kaksi kotikasvattiaan kilpailee kuninkuuskisassa? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Gazassa siviilien kärsimykset sotatoimien keskellä ovat syventyneet nälänhädäksi. Lisäksi satoja apua hakevia siviilejä on surmattu Israelin tulituksessa. YK on varoittanut jo kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän romuttumisesta. Ohjelmassa haastateltava Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Mirjana Spoljaric varoittaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta nakerretaan ja oikeudellisesti ja moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rima laskee. Israelin toimet Gazassa herättävät arvostelua myös kotimaassa. Israelilaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden ryhmä on vedonnut usein avoimin kirjein kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen velvoitteesta Gazassa. Ohjelmassa haastatellaan kolmea israelilaista kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, jotka ovat hyvin huolissaan Gazan humanitaarisesta kriisistä. Lisäksi he ovat vedonneet pääministeri Benjamin Netanjahun hallintoon, jotta se ei toteuttaisi suunnitelmaansa ”humanitaarisen kaupungin” perustamisesta Gazan eteläiseen kaupunkiin Rafafiin. Siviilien pakkosiirroilla on tiukat kansainvälisoikeudelliset edellytykset. Ne eivät israelilaisasiantuntijoiden mukaan Gazassa täyty, vaan humanitaarinen kaupunki Rafahissa olisi sotarikos. Gazan tapahtumien vuoksi Etelä-Afrikka on nostanut kanteen Israelia vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICJ:ssä. Etelä-Afrikan kanteen mukaan Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan. Ohjelman lopussa suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, miten vankat perusteet Etelä-Afrikan kanteella on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura seikkailee Suomen hassujen paikannimien seuduilla professori Terhi Ainialan kanssa. Ohjelmassa aloitetaan myös ratamoottoriveneily pystymetsästä, ja lopuksi mietitään, millainen on ilmiön vuorenhuippu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, missä maassa ilmastoriskeihin, kuten tappaviin helteisiin, on onnistuttu varautumaan parhaiten. Ohjelman lopuksi vieraillaan arkeologisilla kaivauksilla Kreikassa ja kuullaan, miten lisääntyvä paahde vaikuttaa työntekoon. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ylen Sukuni Murhamysteeri-podcastin kolmannella kaudella perehdytään Veikko-nimiseen mieheen, joka kuolee neuvostoliittolaisten rajavartioiden luoteihin vuonna 1951. Kuka hän oli ja missä asioissa hän liikkui luvatta Norjan ja Neuvostoliiton rajan yli? Veikon tapaus johdattaa yleisemmin kylmän sodan vakoilun maailmaan. Minkälaisissa tiedustelu- tai vakoilutehtävissä suomalaiset toimivat ja keiden toimeksiannosta? Kuinka yleistä tämä toiminta on ollut? Tunnetaanko Veikon lisäksi muita kohtaloita, joissa toiminta on johtanut asianomaisen kuolemaan? Ohjelmassa ovat vieraina historian dosentti Juha Pohjonen sekä Ylen podcast-sarjassa vakoiluhistorian asiantuntijana kuultava Mikko Porvali. Toimittajana on Ville Talola.

MKULTRA oli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n salainen hanke, jossa 1950–1960-luvuilla tutkittiin mielenhallintaa, aivopesua ja erityisesti LSD:n sekä muiden huumeiden vaikutuksia ihmismieleen. Ohjelmassa tehtiin usein luvattomia kokeita potilaille, vangeille ja tavallisille kansalaisille. MKULTRA on sittemmin paljastunut yhdeksi kylmän sodan ajan synkimmistä ja kiistanalaisimmista vakoiluprojekteista.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Stephen Kinzer - Poisoner in Chief: Sidney Gottlieb and the CIA Search for Mind Control (2019)Tom O'Neill - CHAOS: Charles Manson, CIA and the Secret History of the Sixties (2019).Tim Weiner - Legacy of Ashes: The History of the CIA (2007)https://vieraslajit.fi/lajit/MX.52915

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Pasi Heikura sukeltaa perinteentutkimuksen dosentti Tiina Sepän kanssa suomalaiseen vettä käsittelevään kansanviisauteen. Ohjelmassa myös siivotaan suu junioriurheilukentän laidalla, ja lopuksi mietitään, mitä on sopivaa odottaa vesi kielellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla. Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta. Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, mihin suuntaan droonit ovat parhaillaan kehittymässä ja kuinka tähän vastata. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura selvittää arkeologi Ulla Nordforsin kanssa, mitä muinaisen dna:n tutkimus kertoo suomenniemellä asuneiden ihmisten alkuperästä. Ohjelmassa myös raivataan tietä suurella pensselillä ja laitetaan metsää lihoiksi. Lopuksi kokeillaan vielä, miltä tuntuu laittaa kättä päälle, jos välissä on voita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pohjois-Korea on taistellut jo useita kuukausia Venäjän rinnalla Ukrainaa vastaan. Yli 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta on sotinut rintamalla. Lisäksi maa on toimittanut Venäjälle tuhansia kontillisia sotilaskalustoa - YK-pakotteita uhmaten. Vastineeksi Pohjois-Korea on saanut teknologiaa, ruokaa sekä arvokasta kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä. Pohjois-Korea onkin vakuuttanut seisovansa Venäjän rinnalla paitsi Ukrainan suhteen myös muissa kansainvälisissä kysymyksissä. Tavalliselle pohjoiskorealaiselle liittolaisuus Venäjän kanssa jää kuitenkin kaukaiseksi, sillä elinolot itsevaltaisessa maassa ovat yhä karut. Ohjelmassa kuullaan kahden pohjoiskorealaisen loikkarin tarinat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Maailmanpoliittiset jännitteet kuumentavat tilannetta myös pohjoisilla, arktisilla alueilla. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, Norjaan kuuluvilla Huippuvuorilla on nähty useita provokatiivisia Venäjän tempauksia. Venäjä on pitänyt Huippuvuorilla esimerkiksi Voitonpäivän paraateja, vaikka historiallisia perusteita tälle ei ole. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Huippuvuorilta tämänvuotisen paraatin keskeltä ja kysytään paikallisilta, miten jännitteet arjessa näkyvät. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä provosoi tarkoituksellisesti Norjaa ja levittää omaa narratiiviaan Huippuvuorista. Toisin kuin Venäjä toisinaan antaa ymmärtää, saariryhmä kuuluu yksiselitteisesti Norjalle, eikä ole demilitarisoitu. Norjalaistutkijan mukaan Norjan hallituksen pitäisi avoimemmin puhua turvallisuushuolistaan Huippuvuoriin liittyen. Yksi huoli on, että Venäjä masinoisi alueelle matalan intensiteetin konfliktin, joka kärjistyisi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura uppoutuu tomaattiasiantuntija ja viljelyneuvoja Jorma Seppälän kanssa tomaattilajikkeiden mehevään maailmaan. Ohjelmassa käännetään myös kiviä puissa, ja viikon fraasirikoksessa mietitään haastateltavaa, jonka huulet ovat sidotut. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Romanialaiset äänestävät tänä viikonloppuna itselleen uuden presidentin, katsannoltaan joko äärinationalistisen Trump-fanin tai Eurooppa-mielisen pormestarin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa äänestetäänkin paitsi presidentistä, myös koko Romanian suunnasta. Hienoisena ennakkosuosikkina vaaleihin lähtee äärinationalistinen George Simion, joka voitti ensimmäisen kierroksen selvästi. Hänet haastaa Bukarestin pormestari Nicușor Dan. Ohjelmassa kuullaan romanialaisilta vaalinalustuntoja ja selviää, mikä EU:hun penseästi suhtautuvassa Simionissa kansaan vetoaa. Romanialaistaustainen palkittu korruptiontorjunnan asiantuntija arvioi ohjelmassa, että Romanian populistinen äärioikeisto ratsastaa korruption vastaisuudella, vaikka käytännön näytöt korruptiontorjuntatyössä ovat vähäiset. Puolueen ensimmäinen ehdokas ja koko vaalien ensimmäinen kierros viime vuoden lopussa hylättiin Venäjän vaalisekaantumisen vuoksi. EU:hun penseästi suhtautuva Simion kerää kannatusta siitä huolimatta, että Romania on vaurastunut EU-jäsenenä selvästi. Romaniaa pitkään seurannut toimittaja arvioi, että EU on epäonnistunut saamaan viestiä läpi siitä, miten paljon Romaniaa EU-jäsenyys on auttanut maan talouskasvussa ja kehityksessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaisessa tienhaarassa Romania vaaleissa nyt on. Sen ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura ja tietokirjailija Reetta Ranta tutustuvat suomalaiseen puita käsittelevään kansanperinteeseen ja puuaiheisiin sanontoihin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä vierivät kivet tekevät posliinikaupassa ja miten käy, kun karva katkeaa kamelin selästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura ja etymologi Klaas Ruppel selvittävät, miten sana äiti on tullut suomen kieleen. Ohjelmassa mietitään myös, miltä sähköautoperuna maistuu ja miten ollaan moksis. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Huumoriyhtye KAJ hurmaa maailmaa Vöyrin murteella. Miksi vanhassa pohjalaismurteessa vilisee piirteitä useista kielistä ja mistä murteen sanasto kumpuaa? Pasi Heikura tutustuu Vöyrin murteeseen kääntäjä, oikolukija Eri Lassilan johdolla. Ohjelmassa ihmetellään myös, miten kaskena ollaan kannossa ja paljastetaan Kotuksen valitsema huhtikuun sana. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut Kanadasta mahdollisena Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Trumpin uhmakkaat laajentumispuheet ja tuontitullit ovat mullistaneet Kanadan vaaliasetelmat. Kanadalaiset ovat kannatuskyselyiden mukaan äänestämässä vaalivoittoon nykyisen pääministeripuolueen, liberaalit, jotka ovat tiukasti nousseet puolustamaan Kanadan valtiosuvereniteettia. Ohjelmassa kuullaan kanadalaisäänestäjien tuntoja vaalien alla. Ohjelmassa haastateltavien kanadalaisasiantuntijoiden mukaan konservatiivit ovat epäonnistuneet vastaamaan Trumpin mullistamaan poliittiseen tilanteeseen. Vielä vuoden alussa, ennen Trumpin virkaanastumista näytti, että oppositiossa olevat konservatiivit purjehtivat vaaleissa selvään voittoon. Lopuksi kysytään kanadalaiselta arktisen alueen tutkijalta, miten jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi ja Kanada voisivat paremmin tehdä yhteistyötä arktisella. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ei hengitystä, ei sykettä, ei aivotoimintaa. Nämä ovat ensimmäiset merkit kuolemasta. Ellei ihmistä voida elvyttää, kehoon alkavat pian tämän jälkeen kehittyä sekundaariset kuoleman merkit, lautumat, kuolonkankeus ja kylmentyminen. Ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat kuoleman mekanismit ja millaiset ovat viimeiset hetket ennen kuolemaa. Millaisista merkeistä lääkäri osaa päätellä, että kuolema on lähellä? Mitä ruumiissa tapahtuu kuoleman jälkeen? Entä millainen on fysiologisesti ja lääkärin näkökulmasta hyvä kuolema? Haastateltavina ovat palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta ja oikeuslääkäri, dosentti Lasse Pakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Oulun yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

​M​ikä on kiirastorstain kiira, entä mitä tehdään sukkasunnuntaina? Pasi Heikura ja arkistotutkija Juha Nirkko pohtivat mystisiä pääsiäisviikon päivien nimiä. Ohjelmassa ihmetellään myös kultamunia lypsävää lehmää ja selvitetään, voiko ahvenia naarata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tutustuu pohjoisen elämän perinteen tallentajan Samuli Paulaharjun perintöön akatemiatutkija Kati Kallion kanssa. Ohjelmassa poimitaan myös rusinoita pullasta katsellen metsää puilta, ja lopuksi ajetaan kaksiteräistä miekkaa piippuun. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kysyy maataloustieteen professori Frederick Stoddardilta, mitä riisilajeja maailmassa on. Ohjelmassa mietitään myös, kannattaako roskasta maksaa, vaikka ilmaiseksi saisi, ja lopuksi testataan, miten käärmeenkarkotusloitsut eli madonluvut sopivat pörssikurssien analysointiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää tietokirjailija, musiikkitieteilijä Topi Linjaman kanssa mitä on isähuumori ja mihin huonoja vitsejä tarvitaan. Ohjelmassa pohditaan lisäksi, voiko maa paistaa ja silmä särähtää. Lopuksi paljastetaan Kotuksen valitsema helmikuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi hiihtotekniikoiden ja -välineiden sanastoa hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärven opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko hallinnossa haudattu ketunhäntiä, pistetään kasviproteiini lihoiksi ja lopuksi yllätetään kuluttajat housut kintuissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.