Podcasts about ohjelmassa

Hormuzinsalmen liikenne on ollut lähes täysin tyrehdyksissä jo kuukausia Iranin sodan vuoksi. Salmesta kulki ennen sotaa jopa 150 alusta päivässä, nyt vain muutamia. Iran haluaa ryhtyä perimään salmesta kauttakulkumaksuja ja neuvottelee asiasta Omanin kanssa. Meriliikenteen asiantuntijoiden mukaan, jos maksut tulevat, Hormuzinsalmesta uhkaa tulla vaarallinen toimintamalli myös muualla maailman merialueilla. Se vaarantaisi koko kansainvälisoikeudellisesti taatun vapaan merenkulun. Ohjelmassa kuullaan myös Omanin ulkopolitiikan asiantuntijoilta, miten maa on onnistunut jännitteisellä Lähi-idän ja Persianlahden alueella säilyttämään neutraalin aseman ja toimimaan riippumattomana välittäjänä useissa konflikteissa. Omanin Iranin kanssa käymät neuvottelut Hormuzinsalmen kauttakulkumaksuista ovat kuitenkin aiheuttaneet närää Yhdysvalloissa. Sillä on ollut perinteisesti hyvät suhteet Omaniin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Useassa EU-maassa medianvapaus on heikentynyt viime vuosien aikana. Näin siitä huolimatta, että EU:ssa astui kaksi vuotta sitten voimaan medianvapaussäädös. Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan EU-maista vain Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat toteuttaneet säädöksen täysimääräisesti. Järjestön EU-edustaja sanoo ohjelmassa, että EU-komission tulisi ryhtyä toimiin, jotta EU-maat saataisiin noudattamaan medianvapaussäädöstä. Huonoin medianvapaustilanne on Kreikassa. Se sijoittuu kansainvälisessä medianvapaustilastossa EU-maista heikoimmalle sijalle. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta ja selviää, miksi medianvapaus Kreikassa mataa. Unkarissa mediakenttä on myllerryksessä huhtikuisten vaalien jälkeen. Victor Orbánin vaalitappion myötä myös mediaan luotu Orbánin propagandakoneisto on murenemassa. Unkarilaisprofessori avaa ohjelmassa, mitä Unkarissa nyt tehdään, jotta maahan saataisiin aidosti vapaa, poliittisesta johdosta riippumaton media. Unkarin televisio- ja radiouutiset on keskeytetty elokuun puoliväliin asti toimitusten uudistamisen ajaksi. Ohjelman lopuksi suomalaisasiantuntija arvioi Suomen medianvapauden tilaa ja potentiaalisia uhkia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura seikkailee häiden sanaston juurilla Tampereen historiallisten museoiden tutkija Katri Pyysalon kanssa. Ohjelmassa etsitään myös graalin maljaa erotilanteessa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Etelä-Afrikassa on leimahtanut vuosikausiin laajimpia maahanmuuttajavastaisia mielenosoituksia. Kuluneen vuoden aikana jo yli 150 000 ulkomaalaista on poistunut Etelä-Afrikasta paikoin väkivaltaisiksi äityneiden mielenosoitusten vauhdittamana. Maahanmuuttajia vastaan on hyökätty sekä heidän omaisuuttaan ryövätty ja tuhottu. Ainakin neljän ulkomaalaisen tiedetään kuolleen väkivaltaisuuksissa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan mustat ovat hyökänneet mustia vastaan, ja maahanmuuttajista on tehty Etelä-Afrikan talouskurimuksen syntipukki. Etelä-Afrikkaa koettelee yli 30 prosentin työttömyys. Rasistisiksi luonnehditut levottomuudet rasittavat jo Etelä-Afrikan suhteita naapurimaihin. Sekä Ghana että Nigeria ovat ilmoittaneet vaativansa kansalaisilleen korvauksia menetyksistä Etelä-Afrikassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio syventyy ajankohtaisiin ja kiinnostaviin kulttuurin ja median ilmiöihin ja arvokysymyksiin. Raadissa päätoimittaja Jouni Kemppainen, tutkija Jori Grym ja toimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Tällä kertaa keskustelun avaa Alvar Aallon arkkitehtuuri, jonka 13 kohdetta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Pohdittavana on Aallon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkkitehtuurin vaikutus demokraattisiin arvoihin. Keskustelijat käsittelevät myös erilaisia suhtautumistapoja Aallon tuotantoon ja maailmanperintöstatuksen tuomia kysymyksiä. Ohjelmassa käsitellään myös Christopher Nolanin uutta Odyssey-elokuvaa, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua uskollisuudesta klassikkotarinalle, näyttelijävalinnoista ja elokuvan eettisistä valinnoista. Esillä ovat sekä kriitikoiden että tutkijoiden näkemykset. Erityisesti tutkijat ja kääntäjät ovat olleet poikkeuskellsien kriittisiä suurelokuvaa kohtaan. Miksi näin? Eikä klassikkoa voi tulkita uusista lähtökohdista? Lisäksi pohditaan FIFAn ja kansainvälisen jalkapallon kriisiä kaupallisuuden ja arvojen ristipaineessa, supersankarien kuten Hämähäkkimies roolia arvojen välittäjinä sekä eurosetelien visuaalista uudistusta eurooppalaisen identiteetin näkökulmasta. Suomalainen Ville Tietäväinen on ehdolla eurosetelien kuvittajaksi. Keskusteluissa pureudutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja eettisiin kysymyksiin ajankohtaisten esimerkkien kautta.

Ilmastonmuutoksen myötä erinäiset tartuntataudit leviävät alati uusille alueille. Esimerkiksi vaarallisia viruksia levittäviä tiikerihyttysiä tavataan jo Ranskan korkeudella. Myös muita vektoreita, kuten punkkeja, levittäytyy ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksen voimistamat säiden ääri-ilmiöt, esimerkiksi tulvat ja syklonit, luovat tautien leviämiselle otollisia olosuhteita, juomavesien saastumista ja kasvualustoja hyttysille. Ohjelmassa kuullaan, kuinka malaria- ja koleratilanne ovat pahentuneet ilmaston muuttuessa Mosambikissa. Asiantuntijoiden mukaan tautiriskeihin varautuminen ja niiden tunnistaminen edellyttää monitieteistä yhteistyötä. Ohjelmassa kuullaan kahta laaja-alaisen kentän eturivin tutkijaa Atlantin molemmin puolin. Lisäksi selviää, millaisia konkreettisia projekteja tautiriskien vähentämiseksi on meneillään Ghanassa ja Vietnamissa. Lopussa suomalaisasiantuntija avaa, millaisia tautiriskejä Suomeen kohdistuu ja millaisella aikajänteellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Olisiko mahdollista valmistaa näkymättömyysviitta, jollaista Harry Potter -tarinoissa käytetään? Näkymättömyys kuulostaa scifi-aiheelta, mutta se kiinnostaa tutkijoita – ja sotateollisuutta. Nykyisin pystytään jo melko hyvin piilottamaan ihmisiä ja jopa panssarivaunuja lämpökameroilta aktiivisen kamouflagen eli naamioimisen avulla. Toisaalta tutkijoita kiinnostavat uudet metamateriaalit, joiden avulla saataisiin valo kiertämään kohde ihan kuin sitä ei olisi lainkaan olemassa. Näkymättömyyden, valon ja materiaalien vuorovaikutusten tutkiminen on poikinut myös muita sovelluksia, kuten metapintoja, joita käytetään jo nykyisin älypuhelimissa 3D-kasvontunnistuksessa. Ohjelmassa vieraillaan lisäksi Tampereen yliopiston laboratoriossa, jossa kehitetään valolla liikkuvia materiaaleja pehmeää robotiikkaa varten. Haastateltavina ovat Tampereen yliopiston kemian professori Arri Priimägi ja väitöskirjatyöntekijä Matias Paatelainen. Toimittaja ja äänisuunnittelija Mari Heikkilä.

Usein sanotaan, että kauneimpia kesäöitä ei kannattaisi käyttää nukkumiseen. Miltä kesäyö sitten parhaimmillaan näyttää ja tuntuu, ja mitä siellä voi kohdata? Minna Pyykkö oli Varsinais-Suomessa Uskelanjoen rannalla luontokuvaaja, tietokijailija Lasse Kylänpään kanssa juttelemassa kesäyön valoista ja tunnelmista. Ohjelmassa kuultiin myös kuulijoiden tarinoita ikimuistoisista kesäöistä.

Suorassa lähetyksessä Kaustiselta syvennytään kansanmusiikkifestivaalin teemaan perinne käsissä. Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Soitinrakentajat alkavat olla uhanalainen laji. Mutta kansallispuvut kiinnostavat nyt jälleen nuoria ja myös miehiä. Kansallispukupoliisit ovat rentoutuneet. Torstaina Kaustisella järjestetään suuri perinnepukujen ja -asujen kulkue. Ohjelmassa käsillä tekemisen merkityksestä keskustelevat soitinrakentaja Juhana Nyrhinen ja kansallispukuklinikan asiantuntijat Ritva Hänninen ja Helena Antikainen. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen kommentoi myös perinnesoitinten tulevaisuutta. Toimittajana on Minna Joenniemi. Oikaisu 17.7. Toisin kuin lähetyksessä kerrottiin, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit kestävät seitsemän päivää, eivät kuutta päivää. Lisäksi festivaaleja ei aiemmin pidetty raviradalla vaan urheilukentällä.

Pasi Heikura selvittää Yhdysvaltojen osavaltioiden nimien taustoja yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamon kanssa. Ohjelmassa ihmetellään myös, mitä tapahtuu, kun ilma lähtee pihasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

NBA-tuokion 198. jaksossa vierailevat Julli ja Saikka puhumassa NBA-finaalien, varaustilaisuuden ja terassikauden tärkeimmistä tapahtumista. Ohjelmassa: finaalien jälkilöylyt ja finalistien jatkot (0:58), varaustilaisuuden trendit (28:25), Markkas-vartti (34:26), Iisalos-vartti (54:22), terassikauden isoimmat kaupat (1:17:28), terassikauden kiinnostavimmat joukkueet (2:09:18) sekä kuulijakysymys koskien kesäliigan vapaaheittokokeilua (4:02:39).

Pasi Heikura syventyy eliölajien ihmeellisten nimien maailmaan oppaanaan Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Ohjelmassa nautitaan myös superluksukkaasta äänentoistosta ja selvitetään mitä tapahtuu, kun puolueen kuntohuippu osuu lankulle liian aikaisin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Median hyödyntäminen evankeliumin eteenpäin viemisessä on avainasemassa, kun puhutaan saavuttamattomien kansojen saavuttamisesta evankeliumilla. Kohdemaan uskovien ja seurakuntien kouluttamisen kautta työ on mahdollista moninkertaistaa, kun myös paikallisesti median tarjoamat mahdollisuudet osataan hyödyntää. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm:ssa Etiopiassa järjestetty koulutus, jonka seurauksena perustetun yksittäisen TikTok-tilin kautta jo yli 100 henkilöä on tullut uskoon. Ohjelmassa aiheesta kertoo Avainmedian toiminnanjohtaja Ilpo Jokimäki.

NBA-tuokion 197. jaksossa vierailevat Julli, Saikka, Mikko Rönkä, Jukka Myllyniemi, Ville Neva, Toivo Pacius ja Mikko Nietosvaara mukadraftaamassa vuoden 2026 NBA:n varaustilaisuuden. Ohjelmassa: tunnelmat Knicksin mestaruusjuhlista (1:14) sekä mukadraft (17:41).

Suomalainen kesäteatteri on ainutlaatuinen ilmiö, jopa maailman mittakaavassa. Ei siis ihme, että kesäteatteria yritetään saada Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Suomessa on noin 700 kesäteatteria, jotka pyörivät pääosin harrastajien ja talkoolaisten voimin. Tosin viime vuosina kesäteatteritkin ovat ammattimaistuneet. Kesäteatterissa käyminen kuuluu monen suomalaisen kesään, sillä ne keräävät vuosittain miljoonayleisön. Entä millainen on hyvä kesänäytelmä? Hauskuutta pitää ainakin olla, ja mieluusti ainakin yksi humalakohtaus. Kulttuuriykkösessä puhutaan kesäteatterien merkityksestä ja tekemisen palosta. Keskustelussa ovat mukana Suomen harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela, harrastajanäyttelijä Jyrki Ylätalo Hausjärveltä ja Kansallisteatterin näyttelijä Juha Varis, joka perusti kesäteatterin Viitasaarelle. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoiden vinkit tämän kesän kiinnostaviin esityksiin. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Pasi Heikura selvittää fennougristiikan väitöskirjatutkija Aleksi Palokankaan kanssa, miksi keskikesän juhlaa kutsutaan Suomessa juhannukseksi. Ohjelmassa hemaistaan myös aisteja, saunotaan oululaiseen tapaan ja lopuksi pudotaan ajan kelkasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

EU:ssa tuli tällä viikolla voimaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa kiristävä sopimus. Tavoitteena on ehkäistä laitonta maahantuloa sekä toisaalta jakaa jäsenmaissa tasaisemmin vastuuta turvapaikanhakijoista. Tutkijapiireissä seurataan nyt tarkasti, onnistuuko maahanmuuttopaketti lisäämään EU-maiden välistä solidaarisuutta maahanmuuttokysymyksissä. Etelä-Euroopan maat ovat jo pitkään vaatineet tasapuolisempaa vastuunjakoa turvapaikanhakijoista. Pakti-nimellä tunnettu maahanmuuttosopimus mahdollistaa nopeammat raja- ja turvapaikkamenettelyt. Asiantuntijoiden mukaan niissä piilee vaara, ettei turvapaikanhakijoiden yksilölliset oikeudet välttämättä toteudu. Ohjelmassa kuullaan, mitä Brysselissä vuosia asunut paperiton marokkolaissiirtolainen ajattelee uudistuksista. Lisäksi selviää, miksi Espanja on laillistamassa puoli miljoonaa paperitonta ja kulkee samalla vastavirtaan EU-maiden valtavirran kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Libanon on joutunut vaikean humanitaarisen kriisin keskelle, Israelin käydessä sotaa Hizbollahia vastaan. Maan väestöstä jopa viidennes on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Osa majoittuu teltoissa pääkaupungissa Beirutissa. Libanonissa nähdään jo merkkejä Hizbollahin tuen horjumisesta sodan tuhojen keskellä. Ohjelmassa haastateltava libanonilaisprofessori arvioi, että Libanonin hallitus ei kuitenkaan kykene riisumaan Hizbollahia aseista, koska sisällissodan riski on olemassa. Ohjelmassa jututetaan myös tunnettua kristittyä libanonilaistoimittajaa, jota Hizbollah on yrittänyt surmata. Hän uskoo, että menossa on Hizbollahin viimeinen taisto. Israel on tällä viikolla edennyt joukkoineen syvemmälle Libanoniin sitten vuoden 2000 ja vallannut strategisesti tärkeän Beaufortin linnan. Israelilainen ulkopolitiikan kommentaattori arvioi, että pääministeri Benjamin Netanjahua motivoi moni asia operaatioon, esimerkiksi halu sabotoida Iranin ja Yhdysvaltain rauhanneuvottelut. Yhdysvaltalaisasiantuntijan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Netanjahun välille on syntynyt railo suhtautumisessa rauhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Pasi Heikura perehtyy Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman professori Jukkis Uotilan kanssa sanastoon, joka on jazzin myötä vakiintunut suomen kieleen. Ohjelmassa tutkitaan myös, onko junassa syvää päätyä ja selvitetään lopuksi, voiko autolla ajaa yhteen hiileen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

NBA-tuokion 196. jaksossa vierailevat Julli ja Saikka puhumassa valmentajien vuosittaisesta tuolileikistä ja pudotuspelien huipennuksesta. Ohjelmassa: valmentajien ja GM:ien tuolileikki (1:04), lännen konferenssifinaalit (1:30:07), idän konferenssifinaalit (2:33:28) sekä finaaliennakko (2:47:21).

Afrikassa terveysviranomaiset kamppailevat estääkseen ebolaepidemian laajenemisen. Epäiltyjä tartuntoja on raportoitu jo noin tuhat, pääasiassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maailman terveysjärjestö, WHO on varoittanut viruksen leviävän nyt nopeasti. Afrikan tartuntatautiviraston tavoite on, ettei virus leviäisi kolmea maata, Kongon demokraattista tasavaltaa, Ugandaa ja Etelä-Sudania pidemmälle. Afrikkalaisvirologi arvioi ohjelmassa leviämisriskejä. Keski-Afrikassa sijaitsevassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on menossa jo seitsemästoista ebolaepidemia kuluneen 50 vuoden aikana. Tästä huolimatta alueella on tietovajetta viruksen tarttumisesta. Esimerkiksi perinteiset hautauskäytännöt edesauttavat ebolan leviämistä. Ohjelmassa otetaan yhteyksiä Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja kuullaan kahdelta avustustyöntekijältä, miten he vaikeassa tilanteessa toimivat. Nyt leviävään ebolavirustyyppiin, Bundibugyoon, ei ole olemassa lääkehoitoa eikä rokotetta. Kansainvälisen rokoteallianssin, Gavin johtaja arvioi ohjelmassa, milloin tähän virustyyppiin voisi olla saatavilla rokote. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura kysyy sotahistorian professori emeritus Martti Turtolalta, mistä tulevat sotilasoperaatioiden nimet. Ohjelmassa nostetaan myös sika pöydälle, laitetaan sormet löysästi ristiin ja lopuksi muutetaan päätöstä 360 astetta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Pasi Heikura tutustuu taktisen neuvottelun perusteisiin Poliisiammattikorkeakoulun viestinnän ja vuorovaikutuksen lehtori Peter Liskin opastuksella. Ohjelmassa selvitetään myös, saako myrsky aikaan hallaa. Lopuksi pyritään karsinnoista läpi hyppäämällä seulan yli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Hormuzinsalmen sulku on tulpannut myös merkittävän osan lannoitteiden pääsystä maailmanmarkkinoille. Maailman ruokaohjelma, WFP varoittaa, että sulun seurauksena nälkää näkevien määrä voi maailmassa kasvaa jopa 45 miljoonalla. WFP:n apulaispääjohtaja kertoo ohjelmassa, mitkä alueet ovat nyt haavoittuvaisimmassa asemassa. Ohjelmassa kuullaan agroekologian ja kestävän ruoantuotannon asiantuntijoilta, miten riippuvaisuutta Persianlahden lannoitetuotannosta voitaisiin vähentää ja ruokaturvaa samalla parantaa. Lisäksi käydään Kanta-Hämeessa Mustialan opetus- ja tutkimustilalla kuulemassa, miten lannoitteiden saatavuusshokki näkyy suomalaisviljelijälle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura pohtii yhdessä filosofian tohtori Tiina Ruskeepään kanssa, onko suomen kielessä sittenkin artikkeleita. Ohjelmassa selvitetään myös, miten jääkiekko-otteluissa kapellimestaroidaan ja kuinka pitkä aika on tunteroinen. Lopuksi paljastetaan Kielitoimiston kuukauden sana.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pakistan on ottanut rauhanvälittäjän roolin Iranin sodassa. Sillä on hyvät suhteet sekä Iraniin että Yhdysvaltoihin ja onnistuikin samaan aikaan tulitauon. Hormuzinsalmen sulku on iskenyt voimakkaasti Pakistanin talouteen, ja säästötoimena maassa on siirrytty nelipäiväiseen työviikkoon. Ohjelmassa kuullaan raportti Pakistanista, mitä sikäläiset ajattelevat tilanteesta ja kotimaansa välittäjäroolista. Valtion vaikean taloustilanteen ohella Pakistania motivoi rauhanvälittämiseen pyrkimys kohottaa omaa imagoaan maailmannäyttämöllä. Rauhanponnisteluja läheltä seuraavan pakistanilaisen toimittajan mukaan Pakistan olisi jo onnistunut muuttamaan julkikuvaansa terrorismintukijasta vakauden tuottajaksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan imagomuutosta rauhantekijäksi kuitenkin hankaloittaa Pakistanin konfliktit rajanaapurien Afganistanin ja Intian kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura selvittää keskeisten EU-maiden nimien taustoja. Matkaoppaana toimii nimistöntutkija, dosentti Sirkka Paikkala. Ohjelmassa tutkitaan myös jarrutuksen vauhdittamista ja lopuksi pähkäillään, miten neandertalinihmisille kävi, kun he kadottivat viimeisen niitin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura tarkastelee suomen kielen passiivimaisten ilmaisujen olemusta dosenttien Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kanssa. Ohjelmassa lasketaan myös miekan piippuja ja kuunnellaan kananlihaa nostattavaa äänimaailmaa. Lopuksi pohditaan, kulkeeko voimalinja vai sijaitseeko se. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Katolilaiset eri puolilla maailmaa ovat kummastelleet presidentti Donald Trumpin hyökkäystä paavi Leoa vastaan. Paavi on arvostellut Iranin sotaa, minkä jälkeen Trump on syyttänyt paavia heikkoudesta ja Iranin ydinaseen sallimisesta. Kristittyjä ovat hämmentäneet myös Trumpin some-julkaisut. Yhdessä niistä hän esiintyi tekoälyn luomassa kuvassa Jeesus-hahmona. Hän on myös uhannut koko Iranin sivilisaation tuholla. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta ja tavallisilta katolilaisilta molemmin puolin Atlantin, onko Trump polttanut toimillaan sillat kristittyihin kannattajiinsa. Lisäksi kirkkohistorian tuntija arvioi, kuinka poikkeuksellisesta selkkauksesta paavin ja Yhdysvaltain presidentin välillä on kyse. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

EU hakee nyt kauppaan uusia suuntia Trumpin epävakauttamana aikana. Tammikuussa unioni sopi neljän Etelä-Amerikan maan kanssa Mercosur-kauppasopimuksen. Se astuu voimaan väliaikaisesti toukokuun alussa. Tällöin syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue. EU valmistelee vapaakauppadiiliä myös Intian, Indonesian ja Australian kanssa. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan kauppasopimuksilla EU osoittaa, että sillä on Yhdysvaltain ulkopuolisia kauppasuuntia ja halua purkaa kaupan rajoituksia. Mercosur-sopimus on herättänyt vastustusta etenkin EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa. Ohjelmassa käydään kysymässä ranskalaisilta, mikä sopimuksessa hiertää. Ohjelmassa haastateltava EU:n entinen kauppaneuvottelija arvioi, että neuvotteluissa onnistuttiin luomaan sopimukseen EU:n maataloutta suojaavia kohtia. Myös suomalainen maatalousekonomisti katsoo sopimuksen Suomen maataloudelle nettovaikutuksiltaan myönteiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kuinka Ylen Sanapyramidi-peli keksittiin ja miten se toimii? Pasi Heikuran vieraana on toimittaja ja pelin kehittäjä Raili Löyttyniemi. Ohjelmassa mitataan huutavan korkeita kakkuja, rautalangoitetaan riskejä ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Eri puolille maailmaa nousee nyt datakeskuksia tekoälybuumin vauhdittamana. Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, mikä puolestaan on nostattanut Atlantin molemmin puolin huolta sähkön hinnasta ja lisääntyvistä päästöistä. Euroopassa kinkkisin tilanne on Irlannissa, jossa datakeskukset vievät jo viidenneksen maan sähköstä. Irlanti keskeytti joksikin aikaa uusien datakeskusten rakentamisen. Ohjelmassa kuullaan raportti Yhdysvalloista, jossa ympäristöjärjestöt pelkäävät datakeskusten lisäävän fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja sen myötä päästöjä. Energia- ja datakeskusasiantuntijat arvioivat ohjelmassa, kuinka datakeskuksista saataisiin ilmastolle ja tavallisille kansalaisille parempia. Yksi keino olisi ryhtyä vaatimaan datakeskuksilta tarvitsemansa energian tuottamista ja investoimista sähköverkkoihin. Myös ydinenergiaa kannattaisi datakeskusasiantuntijan mukaan pohtia keinoksi täyttää energiasyöppöjen datakeskusten sähköntarvetta. Ohjelmassa haastateltavan YK:n kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n varapuheenjohtajan mukaan niin poliittisilla päättäjillä, tavallisilla kuluttajilla kuin datakeskuksilla itsellään on paljon tehtävissä, ja energiankulutusongelma on ratkaistavissa. Pohjoismaat saavat ohjelmassa kiitosta datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä. Ohjelmassa kuullaan Haminan hyvistä kokemuksista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Susan Grönholm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen. Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta. Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea. Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja. Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pohtii yleisen kielitieteen professori Matti Miestamon kanssa, miksi kielissä on epäsäännöllisiä verbejä. Ohjelmassa selvitetään myös, mihin asia menee, jos se on mukiinmenevä, miltä maistuu rokka sopassa ja lopuksi koitetaan saada laiva takaisin raiteilleen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy. Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään. Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti. Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle. Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pasi Heikura käy läpi saamelaisten ja suomalaisten parituhatta vuotta jatkunutta yhteiseloa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan kanssa. Ohjelmassa käydään myös tumppukylässä, itketään krokotiilinkyyneleitä ja lopuksi ihmetellään, mitä tapahtuu, kun tie halkoo rakennuksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura pänttää Nato-aakkosia lennonjohtajien kouluttaja Jouni Laukkasen opastuksella. Ohjelmassa etsitään myös vaihtoehtoa niinkutukselle, ihmetellään takavarpaita ja lopuksi etsitään pätäkän juuria kaukoidästä.. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura uppoutuu Alan Wake -videopelin syövereihin nimistöntutkija Lasse Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa punnitaan pähkinänkuoria, vahvistetaan heikkouksia ja lopuksi pohditaan, kuka on työelämän hukkakaura. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura selvittää yhteiskuntahistorioitsija Jukka Kortin kanssa, miten Yleisradio on vaikuttanut suomen kieleen. Ohjelmassa kuunnellaan myös, miten kattila soimaa väärää kantta ja otetaan selvää kuka tai mikä voi olla kyytipoika. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Pasi Heikura syventyy jouluevankeliumiin raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuun johdolla. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko joulukuusi mennä puihin ja lopuksi mitataan, onko sopalla syvyyttä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.