Vastapaino esittää

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjasta ja siihen liittyvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Neljännessä osassa puhumme vapaan tiedetoimittajan, biologi Marjatta Sihvosen kanssa susivihasta ja siitä, miten arkoja aiheita työkseen tutkivia voitaisiin suojella. Hän kertoo, miten somen saalistajat iskivät haastateltavaan. Toimittaja: Mari Heikkilä Musiikki: Rising Tide (faster) by Kevin MacLeod, Link: https://incompetech.filmmusic.io/song/5028-rising-tide-faster-, License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Kolmannessa osassa kuulemme nuorisotutkija Mikko Salasuon kokemuksista vaikeiden tiedeaiheiden parissa. Hänen tutkimuksensa – liittyen muun muassa huumeisiin, dopingiin ja huippu-urheiluun – ovat herättäneet kiivaita tunteita ja aiheuttaneet uhkailuja. Toimittaja: Mari Heikkilä Musiikki: Rising Tide (faster) by Kevin MacLeod, Link: https://incompetech.filmmusic.io/song/5028-rising-tide-faster-, License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan ”Viheliäs tiede”-kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Toisessa osassa Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja viestinnän tutkija Ulla Järvi kertoo rokotusten vastustuksesta ja siihen liittyvistä motiiveista. Toimittaja: Mari Heikkilä Musiikki: Rising Tide (faster) by Kevin MacLeod, Link: https://incompetech.filmmusic.io/song/5028-rising-tide-faster-, License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Ensimmäisessä osassa kirjan toimittaneet THL:n ohjelmajohtaja Tuukka Tammi ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelevat kirjan syntyvaiheista sekä pohtivat viheliäisyyden anatomiaa.

Vastapainon podcast-sarjassa Keveät askeleet astutaan ulos tutkijankammioista ja suljetuista äänitysstudioista. Keveät askeleet vievät kuulijan keskelle kohisevia tutkimuskenttiä. Viidennessä jaksossa kuunnellaan tamperelaista taloyhtiön pihaa ja turkulaista etätyöhuonetta. Tämän poikkeustilan takia poikkeuksellisesti toteutetun kävelyn oppaana toimii mediateknologiantutkija Minna Saariketo, jonka erityisalaa ovat koodin maisemat. Kävelyn aikana pohditaan yhteiskunnan rakenteiden ja arjen kokemusten ohjemistoitumista, sosiaalista mediaa poikkeustilan aikana, yksityisen ja julkisen limittymistä ja erilaisten toimijuuksien kuvittelua.

Onko klikkiuutisointi tiedejournalismin hyvis vai pahis? Entä miksi suomalaiset ovat kiinnostuneita tieteestä, mutta eivät ymmärrä sen tekemisestä mitään? Juho Kankaanpää & Painavat Asiat -podcastin viimeisessä jaksossa lukijana on Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio. Hän lukee Ulla Järven ja Tuukka Tammen toimittamaa tietokirjaa Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia (2016), joka kertoo tiedejournalismin ja -viestinnän muutoksista.

Muuttaako kiertotalous jätteen ongelmasta raaka-aineeksi? Mitä bokashi opettaa meille roskasta? Entä miksi julkisuudessa puhutaan yhdyskuntajätteestä, vaikka sen osuus koko jätemäärästä on mitätön? Vastapainon podcastin kahdeksannessa jaksossa lukijana on vihreiden Helsingin kaupunginvaltuutettu ja konsulttiyhtiö T-Median kestävän tulevaisuuden johtaja Leo Stranius. Hän lukee viiden tutkijan tietokirjaa Tervetuloa jäteyhteiskuntaan — Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen (Vastapaino 2019), joka kertoo yhteiskuntatieteellisen ja sosiologisen jätetutkimuksen perusteista.

Vastapainon podcast-sarjassa Keveät askeleet astutaan ulos tutkijankammioista ja suljetuista äänitysstudioista. Keveät askeleet vievät kuulijan keskelle kohisevia tutkimuskenttiä. Neljännessä jaksossa kuunnellaan Tampereen keskustaa ja Keskustoria. Kävelyn oppaana toimii kulttuurintutkija, taiteensosiologi ja filosofian tohtori Juhana Venäläinen, jonka on tutkinut muun muassa yhteismaiden käsitettä. Kävelyn aikana pohditaan pyöräilyä, kaupunkitilaa kohtaamisen paikkana, "kansalaistiedettä" sekä käydään joulutorilla munkkikahvilla. Kävely päättyy Outimaija Hakalan näyttelyyn "Kodittomien kodit".

Miksi Huipputuloiset-kirjasta tuli valtava mediahaloo? Entä miksi huipputuloiset ovat turhautuneita politiikkaan, vaikka saavat siinä hyvin äänensä kuuluviin? Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila lukee Hanna Kuuselan ja Anu Kantolan tietokirjaa Huipputuloiset – Suomen rikkain promille, joka kertoo vajaasta viidestätuhannesta suomalaisesta, jotka kuuluvat tuloiltaan Suomen rikkaimpaan tuhannesosaan. 90:n tutkimushaastattelun avulla kirja avaa, mitä haastatellut johtajat, perijät ja yrittäjät ajattelevat muun muassa omasta menestyksestään, yhteiskunnasta ja politiikasta.

Vastapainon podcast-sarjassa Keveät askeleet astutaan ulos tutkijankammioista ja suljetuista äänitysstudioista. Keveät askeleet vievät kuulijan keskelle kohisevia tutkimuskenttiä. Kolmannessa jaksossa kuunnellaan Helsingin Tukholmankatua ja siellä sijaitsevaa äänitaidegalleria Akusmataa. Kävelyn oppaana toimii äänitaiteilija ja filosofian tohtori Petri Kuljuntausta, jonka työt kattavat laajan spektrin säveltämisestä tutkimukseen. Kuljuntaustan kävelyreitillä kuulostellaan äänitaidenäyttelyn avajaisia (Ann Rosén and the Barrier Orchestran soitettava teos "Drawing Music") ja pohditaan muun muassa akustisen nissin käsitettä äänitaiteen kuulokulmasta.

Perustulosta on tullut politiikan taikasana, josta lähes kaikki puolueet toistelevat, vaikka tarkoittavat sillä eri asioita. Tämän tietää myös keskustanuorten puheenjohtajakautensa lopettanut Suvi Mäkeläinen, joka on lukijana uusimmassa Juho Kankaanpää & Painavat Asiat -podcastissa. Hän lukee jaksossa toimittaja Tuomas Murajan tietokirjaa Perustulokoe-eläin, joka kertoo Suomen kahden vuoden perustulokokeilusta.

Miksi lähiöistä puhuvat vain ihmiset, jotka eivät asu lähiöissä itse? Entä mikä lähiöpolitiikassa mättää? Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula lukee tutkija Lotta Junnilaisen kirjaa Lähiökylä – Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta, jossa havainnoidaan etnografisin menetelmin kahden suomalaisen lähiön elämää. Kirja purkaa lähiöihin liittyviä ennakkoluuloja ja mielikuvia.

Vastapainon podcast-sarjassa Keveät askeleet astutaan ulos tutkijankammioista ja suljetuista äänitysstudioista. Keveät askeleet vievät kuulijan keskelle kohisevia tutkimuskenttiä. Toisessa jaksossa kuunnellaan Turun yliopiston opetus- ja lounastiloja. Kävelyn oppaana toimii filosofian tohtori ja kulttuurintutkija Anu Laukkanen, joka on kiinnostunut kehoista, oppimisesta ja vallasta erilaisissa oppimisen tiloissa. Laukkasen kävelyreitillä kuulostellaan Sirkkalan kasarmin opetustiloja ja mietitään uutta älykästä lounaslinjastoa feministisen pedagogiikan näkökulmasta. Keveät askeleet on sarja ohjelmia, joissa äänimaisematutkija Meri Kytö pyytää tutkijoita kävelylle heidän tutkimuksellisille mukavuusalueilleen.

Vastapainon uudessa podcast-sarjassa Keveät askeleet astutaan ulos tutkijankammioista ja suljetuista äänitysstudioista. Keveät askeleet vievät kuulijan keskelle kohisevia tutkimuskenttiä. Ensimmäisessä jaksossa kuunnellaan Tampereen vanhan teollisuuslähiö Nekalan muutosta. Kävelyn oppaana toimii tekniikan tohtori, arkkitehti Jenni Partanen, joka on ollut kiinnostunut Nekalasta jo yli vuosikymmenen. Partasta alueessa kiinnostaa sen aluesuunnittelullinen vapaus, joka on synnyttänyt monimuotoisen ja monien toimijoiden entrooppisen, sattumanvaraisen ympäristön. Keveät askeleet on sarja ohjelmia, joissa äänimaisematutkija Meri Kytö pyytää tutkijoita kävelylle heidän tutkimuksellisille mukavuusalueilleen.

Puhutaanko kouluissa edelleen seksistä väärin? Entä miksi enemmistö ei osaa puhua vähemmistöistä oikein? Syksyn aloitusjaksossa Setan puheenjohtaja Sakris Kupila lukee saksalaisen toimittajan ja kirjailijan Carolin Emcken Halua. Emcke muistelee teoksessaan nuoruuttaan 1980-luvun Länsi-Saksassa ja sitä, mitä koulussa opetettiin seksistä ja seksuaalisuudesta. Emcken mukaan seksiä käsiteltiin lähinnä biologisesta näkökulmasta, mutta halusta ei puhuttu mitään. Kupilan mielestä kuvaus kuulostaa pelottavan tutulta, vaikka hän on käynyt koulunsa yli kolme vuosikymmentä myöhemmin.

Miksi kapitalismista puhuminen tuntuu nololta? Entä tuhoavatko robotit keskiluokan työpaikat? Start up -yrittäjä Sami Kuusela lukee viiden sosiologin, Immanuel Wallersteinin, Randall Collinsin, Michael Mannin, Georgi Derluguianin ja Craig Calhounin teosta Onko kapitalismilla tulevaisuutta?. Podcastin juontaa Juho Kankaanpää.

Juho Kankaanpää & Painavat asiat -podcastin toisessa jaksossa esseisti Pontus Purokuru lukee klassikkokirjaa Matkoja utopiaan. Kirja esittelee kolmen filosofin, Tommaso Campanellan, Francis Baconin ja David Humen historiallisia utopiatekstejä 1600- ja 1700-luvuilta. Teksteissään filosofit kuvittelevat, millainen olisi ihanteellinen yhteiskunta. Vaikka utopiateksteillä on pitkät perinteet, poliittista mielikuvitusta käytetään kuitenkin vaisusti nykypolitiikassa.

Podcastin ensimmäisessä jaksossa luetaan edesmenneen sosiaalipsykologian professorin Antti Eskolan kirjaa Vanhanakin voi ajatella. Kirjan näkemyksiä haastaa uuden sukupolven demarivaikuttaja Elli Luukkainen, joka on työskennellyt aikaisemmin Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana ja useiden kansanedustajien poliittisena avustajana.