Podcasts about tapaamme

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä: "Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana." Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun: "Finland är mitt DNA." Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta. Reportterit: Mika Tahvanainen mika.tahvanainen@sverigesradio.seMinna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua. Tapaamme neljä ruotsinsuomalaista ikäihmistä, jotka kertovat ajatuksiaan arjestaan ja vanhenemisesta.Sundsvallilainen Matti Kohtala on ensimmäistä kertaa elämässään joutunut turvautumaan kotiapuun sen jälkeen kun korona vei voimat jaloista ja käsistä. Ulkopuolinen apu tuntuu Matista oudolta.Söderhamnissa asuvat Veikko ja Maija Kallio pärjäävät arjessaan omin avuin, mutta tulevaisuudessa huolestuttavat ruotsin kielen menettämisen ja puolison kuoleman pelko.Myös Eija Nordström Haglund asuu Söderhamnissa. Hän työskenteli vuosia muun muassa vanhustenhuollossa johtotehtävissä. Eija sai neuvon alkaa valmistautua vanhuuteen hyvissä ajoin."Minua neuvottiin, että ala ajatella vanhuuden päiviäsi ensimmäisenä työpäivänäsi", Eija kertoo.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Vi träffar sverigefinska pensionärer, som berättar om sina tankar kring vardagen och åldrandet. Matti Kohtala från Sundsvall har fått hemtjänst för första gången efter att han tappade krafterna pga. Covid-19. Veikko och Maija Kallio är oroliga över att förlora livspartnern. Redan under sin första arbetsdag fick Eija Nordström Haglund från Söderhamn rådet att börja tänka på ålderdomen.Minna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.seVirpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Podcast sarjan kuudennessa osassa hypätään taas hetkeksi taidon syvään päätyyn sekä ytimeen - Tapaamme suomalaisen taidon tyyliniekan ja pitkäaikaisen toimijan Henri Kososen. Jutellaan Henkan taustoista ja taidon alkuajoista sekä tietysti unohtumattomasta kilpailutaustasta. Jaksossa paneudutaan myös Henkan uraan taidokana ja saadaan myös julki podcastin ensimmäiset kuuntelija kysymykset. Taidohitsaamo on Suomen Taidon Podcast -sarja, joka tarttuu lajin kivoihin, mutta myös kipeisiin aiheisiin kiinnostavien studiovieraiden kanssa. Aina ei puhuta pelkästään Taidosta lajina vaan vierailemme myös reippaasti vierailla maaperillä. Isäntänä toimii Mikko Suhonen ja ärhäkkänä taisteluparina hänellä on piinkova Co-host Katja Anoschkin. Pajan tuottajana toimii Sera Kaukola ja äänen timanttiseksi käsittelee maan mainio Podstudio (www.podstudio.fi)

Roman Schatzin Maamme-illassa kuullaan, miten suomalaiset valmistautuvat tulevaan poikkeuskesään. Vieraana ovat kuuntelijat, joiden seurassa puhutaan mm. kesäkanoista, tandempyöräilystä ja sukkien kutomisesta. Tapaamme myös kolme yllätysvierasta: lavarunoilija Elsa Töllin, kuva- ja sanataiteilija Pekka Vuoren sekä Suomen johtavan ukulelistin Jarmo Julkusen.

Tässä jaksossa selvitelllään, miten ihmeessä itsetuntemusta voi harjoittaa ja kehittää? Ja miksi ihmisen olisi tärkeää tuntea itsensä ja vapauttaa oma potentiaalinsa? Vieraanani on henkinen alkemisti, sosiaalipsykologi, energia-terapeutti Mari Huhtala! Haastattelu on osa Omapaja Podcast -sarjaa, jossa jokainen vieraamme on oman unelmauransa alkumetreillä - toiset pidemmällä, toiset vasta lähtökuopissa. Pääsemme kurkistamaan osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja myymisen – ja toisaalta näkyväksi tulemisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Mitä kaikkea omannäköisen elämän valitseminen ja unelmien toteuttaminen vaatii ja millaisia asioita tuo tie tuokaan ratkottavaksi? Tapaamme tässä jaksossa – ja tapaamme uudelleen muutaman kuukauden päästä – joten pääset mukaan seuraamaan ja jännäämään, mihin Marin tie vie seuraavaksi ja millaisia vaiheita uralla eteneminen tuokaan mukanaan! Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tapaamme räppäävän majatalonisännän Jouni Jiin kodassa Inarin Kaamasen Giellajohkan parhaan kosken kohdalla. Keskustelemme koronakesän plussista ja miinuksista taiteentekemisen ja matkailuyrittämisen näkökulmista. Reindeer Kalashnikovista tuttu Jouni J kertoo tulevasta ensimmäisestä soolobiisistään yhdeksään vuoteen sekä suhtautumisestaan vanhaan tuotantoonsa.

Kuka oli Egyptin ensimmäinen naisfaarao Hatshepsut, joka eli peräti 3400 vuotta sitten? Omana aikanaan Hatsheput oli mahtava, mutta kuoleman jälkeen hänen muistonsa tuhottiin, eikä häntä mainittu edes muinaisissa kuningaslistoissa. Tiedeykkösessä kuulemme Hatshepsutin tarinan, ja lisäksi saamme uutta tietoa hänen jälkeensä tulleista muista naispuolisista hallitsijoista, Nefertitistä ja Kleopatrasta. Hatshepsutin lisäksi Egyptin historiasta löytyy myös muita sellaisia vainajia, jotka kokivat elävien käsissä karun kohtalon. Heidän muistonsa ja koko heidän olemassaolonsa saatettiin valtapelin nimissä pyyhkiä pois historiankirjoituksesta. Lisäksi kuulemme, miten moninaisia ja yllättäviä olivat muinaisten egyptiläisten käsitykset kuolemanjälkeisestä elämästä, johon valmistauduttiin perusteellisesti täällä maan päällä. Egyptiläiset tekivät kaikkensa, jotta saisivat tuonpuoleisessa osakseen ikuisen elämän, kuten Osiris-jumala oli saanut. Myytin mukaan oma veli Seth tappoi Osiriksen, ja tämän jälkeen Osiris siirtyi manalan hallitsijaksi. Samalla hän antoi ikuisen elämän myös ihmisille. Kuolemanjälkeisestä elämästä egyptiläisillä on lukemattomia uskomuksia ja tarinoita, kuten Nurinperin-maailma ja shabti-patsaat. Egyptiläiset uskoivat, että kuoleman jälkeen he pääsisivät ihanille pelloille viljelemään maata ja valmistamaan uhrilahjoja Osirikselle. Pienten shabti-patsaiden tehtävänä oli ryhtyä hommiin, kun vainaja kutsuttiin manalan peltotöihin. Tuolloin ihminen saattoi itse jatkaa tuonpuoleista lekotteluaan ja lähettää shabtin puolestaan töihin. Ohjelmassa vieraillaan taidemuseo Amos Rexin näyttelyssä Egyptin loisto. Tiedeykkösessä pohditaan myös, onko oikein, että esineitä ja muumioita tuodaan Egyptistä länsimaisiin museoihin. Tapaamme näyttelyssä egyptologi Mia Meren ja kuraattori Anastasia Isakovan. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari. Kuvassa: Faarao Amenhotep II / Museo Egizio

Tässä jaksossa puhutaan mm. kannustavista ja lannistavista uskomuksista ja sekä itseä motivoivista asioista. Miten byrokratiaviidakkoselviytyjäksikin itseään tituleeraava Hanna Luiro saa itsensä jatkamaan ja ratkomaan aika hurjiakin haasteita omassa elämässään – ja jatkossa myös työelämän puolella. Ota Hannan hyvät vinkit talteen! Tapaamme tänään – ja tapaamme Hannan uudelleen muutaman kuukauden päästä – joten pääset mukaan seuraamaan ja jännäämään, mihin tämän osaajan tie vie seuraavaksi ja millaisia vaiheita uralla eteneminen tuokaan mukanaan! Tämä haastattelu on osa Omapaja Podcast -sarjaa, jossa jokainen vieraamme on oman unelmauransa alkumetreillä - toiset pidemmällä, toiset vasta lähtökuopissa. Pääsemme kurkistamaan osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja myymisen – ja toisaalta näkyväksi tulemisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Mitä kaikkea omannäköisen elämän valitseminen ja unelmien toteuttaminen vaatii ja millaisia asioita tuo tie tuokaan ratkottavaksi? Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tässä on UUDEN sarjamme ensimmäinen jakso! Nostamme eri alojen osaajia esiin. Jokainen heistä on oman unelmauransa alkumetreillä - toiset pidemmällä, toiset vasta lähtökuopissa. Pääsemme kurkistamaan osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja myymisen – ja toisaalta näkyväksi tulemisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tapaamme tänään – ja tapaamme vieraani uudelleen muutaman kuukauden päästä – joten pääset mukaan seuraamaan ja jännäämään, mihin tämän osaajan tie vie seuraavaksi ja millaisia vaiheita uralla eteneminen tuokaan mukanaan! Avausjaksossa on vieraana stand up -koomikko, soluttautuja ja juontaja Marju-Nella Toivonen, , josta on kirjoitettu näin: ” Ällistyttävän nerokas, omasta mielestään jopa älykäs toisinajattelija. Hän tuo naisen ajattelun helmet esiin ja on kantaaottava, mutta ei ilkeä - ehkä hieman pirullinen.” Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Kolmannessa osassa kuulemme nuorisotutkija Mikko Salasuon kokemuksista vaikeiden tiedeaiheiden parissa. Hänen tutkimuksensa – liittyen muun muassa huumeisiin, dopingiin ja huippu-urheiluun – ovat herättäneet kiivaita tunteita ja aiheuttaneet uhkailuja. Toimittaja: Mari Heikkilä Musiikki: Rising Tide (faster) by Kevin MacLeod, Link: https://incompetech.filmmusic.io/song/5028-rising-tide-faster-, License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan ”Viheliäs tiede”-kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Toisessa osassa Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja viestinnän tutkija Ulla Järvi kertoo rokotusten vastustuksesta ja siihen liittyvistä motiiveista. Toimittaja: Mari Heikkilä Musiikki: Rising Tide (faster) by Kevin MacLeod, Link: https://incompetech.filmmusic.io/song/5028-rising-tide-faster-, License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Ensimmäisessä osassa kirjan toimittaneet THL:n ohjelmajohtaja Tuukka Tammi ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelevat kirjan syntyvaiheista sekä pohtivat viheliäisyyden anatomiaa.

Seinäjoen museoilla on tähän saakka ollut vain vähän romanien historiaan liittyvää aineistoa. Nyt tilannetta aiotaan korjata: Seinäjoen museo kerää tietoa myös romaneista osana Seinäjoen kaupunkihistoriaa. Hankkeesta ja sen tavoitteista kertoo Romano miritsin haastattelussa Seinäjoen museon tutkija Riikka Kaivola-Häyry. Tapaamme myös Seinäjoella jo yli 40 vuotta asuneen rouva Saga Koiviston. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Ramadan-kuukauden aikana muslimien elämään liittyy paljon uskonnosta johtuvia rajoituksia ja sääntöjä, joiden noudattamista valvotaan tarkasti. Kristinuskoon kääntyneille, salassa uskoaan seuraaville ensimmäinen ramadan on vaarallista aikaa, koska paljastumisen vaara on suuri. Tapaamme 23-vuotiaan Sofin ramadanin aikana hänen kotimaassaan Afrikan sarvessa. On tukahduttavan kuuma, ja kadut ovat aavemaisen hiljaisia. Musliminaiset ovat pukeutuneet koko vartalon peittäviin hijabeihin ja miehet pitkiin thobeihin. Kaikki kävelevät paljon normaalia hitaammin ja välttävät puhumista. Omistautuminen ramadanille on hämmästyttävän syvää. https://opendoors.fi/2020/04/30/kristuksessa-rauhan-loytaneena-sofi-kestaa-ramadanin/

Mormonien lähetyssaarnaajilla on tapana liikkua pareittain. Mormonismiin liitetään usein myös moniavioisuus ja yleisöltä suljetut temppelit. Mistä oikein on kyse? Myöhempien aikojen pyhien liikkeen perusti yhdysvaltalainen Joseph Smith vuonna 1830, ja kirkko pitää päämajaansa Utahin Salt Lake Cityssä. Kirkkoon kuuluu 16 miljoonaa jäsentä, joista puolet asuu Yhdysvalloissa. Suomeen sen ensimmäiset edustajat ehtivät jo 1870-luvulla. Horisontissa aiheesta keskustelemassa ovat filosofian tohtori, tietokirjailija Kim Östman sekä tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta. Tapaamme myös Suomessa lähetystyötä tekeviä nuoria amerikkalaismormoneja. Toimittajina ovat Ilona Turtola ja Anna Patronen. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Tästä alkaa vuoden puhutuin podcast We Speak Gay. Ensimmäisessä jaksossa podcastin toinen juontaja Hannu Medina kertoo koskettavan tarinansa Jenni Alexandrovalle. Tapaamme myös Taksi Helsingin heteron kuljettajan, joka ajaa sateenkaaritarroilla varustetussa autossa. RFSU:n seksuaaliterveyden asiantuntija Susanna Ruuhilahti antaa liukuvoiteiden käyttövinkkejä niin homoille kuin heteroille.

Leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 90-luvun lamassa. Vaikka viime vuosina Suomen talous on ollut hyvässä vireessä, leipäjonot eivät ole kadonneet minnekään. Jaettava ruoka-apu on riippuvainen lahjoituksina saatavista elintarvikkeista, eli joka viikko tuhansien ihmisten viimeinen apu lepää hyväntekeväisyyden varassa. Horisontti kysyy, joutuuko köyhä yhä enemmän hyväntekeväisyyden armoille. Keskustelemassa ovat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja Jiri Sironen, kirkon sielunhoidon ja diakonian asiantuntija Tiina Saarela sekä keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Tapaamme myös pitkän linjan auttajan, Helsingin Myllypurossa jaettavan ruoka-avun toiminnanjohtajan Sinikka Backmanin. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Sarjan ensimmäisessä kerromme, miten suomalaiset kokevat oman taloudellisen mielenrauhansa. Tutustumme Danske Bankin teettämään pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa suomalaisista löytyy yllättäviä lukuja. Tapaamme myös Reetta Reinikaisen, joka tajusi viime talvena hieman yllättävässä paikassa tarvitsevansa varahaston.

Matkustamme vuoden viimeisessä jaksossa Göteborgin oopperaan – musikaalia katsomaan! Tapaamme oopperan orkesterissa alttoviulua soittavan Marjukka Myyrän, joka kertoo meille, millaista orkesterimuusikon työ on ja miltä tuntuu soittaa musikaalimusiikkia illasta toiseen. Lopuksi katsomme (ja etenkin kuuntelemme!) Notre Damen kellonsoittaja -musikaalin... Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Viljatuuli Ylikoski. Haastattelussa Marjukka Myyrä. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: “Wonder solo violin” Composed by: Marcus Dellicompagni Website: www.PoundSound.co.uk Jakson tarjoaa Helsingin Kaupunginteatteri.

Tapaamme tuhansien keikkojen miehen. Päivällä hengellisiä keikkoja, illalla kitara kainaloon ja kapakkaan, näin kului useita vuosia Keijon elämästä. Kuuntele Keijon ajatuksia elämästä Soilin seurassa. Keijo syntyi Haminassa 1961. Ruotsiin hän muutti 80-luvun alussa. Sieltä järjestyi sekä töitä että myöhemmin myös koulutus. Keijo on ollut kuorma-autonkuljettaja, nuoriso- ja päihdetyöntekijä, muusikko ja nykyään hän on myös pastori. "Kun menin kouluun, olin ainoa tummahipiäinen. Huomasin, että minua katsottiin, ja mietin: miksi? Tajusin ensimmäisen kerran, että olin erilainen." Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Turkissa oleskelevat lähes 4 miljoonaa syyrialaista joutuvat selviämään pääasiassa omillaan. Moni elää pimeiden töiden varassa, ilman yhteiskunnan turvaverkkoja. Tapaamme syyrialaisen Mohamedin, joka pakeni sotaa, painostusta ja uhkailua Turkkiin neljä vuotta sitten, ja on sitä asti sinnitellyt pimeiden ja alipalkattujen töiden varassa. Selviävätkö Mohamedin kaltaiset oman onnensa nojaan jätetyt pakolaiset Turkissa vai jatkavatko he matkaansa kohti Eurooppaa – kysytään Moniääninen Eurooppa radiosarjan uusimmassa jaksossa. Kuvassa: Turkissa elävä syyrialainen pakolainen Mohamad ei turvallisuussyistä halua tulla kuvatuksi edestäpäin. Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Sanna Raita-aho. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

Vapaa liikkuvuus on ollut monille yksi suurimpia saavutuksia Euroopassa. Matkustamista lomalle, työhän tai opiskelemaan ovat helpottaneet selvästi Euroopan Unioni ja sen myötä tullut Schengen-sopimus. Nyt rajoja on kuitenkin alettu pystyttää uudelleen, perusteluna etenkin siirtolaisten tulo. Muutosten keskellä elävät muun muassa tuhannet rekkakuskit Euroopassa. Tapaamme heitä vapaata liikkuvuutta pohtivassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Toimittaja on Anna Saraste. Kuva: Stefanie Loos

Kaksi valdemarsvikiläistä pohtii taiteilijaminäänsä. Muusikko Tapio Danerlund ja keraamikko Maija Suomalainen asuvat kilometrin päässä toisistaan, mutteivät ole koskaan aiemmin tavanneet. Tapaamme ohjelman alussa Leena Jonssonin Norrköpingistä. Hän on sekä evakko että sotalapsi. Siinä on ollut minällä ajatuksissa monta kotia. kulttuuri@sverigesradio.se

Näyttelijä Katarina Rodopoulos, teatteriteknikko/säveltäjä Pekka Tuppurainen ja näyttelijä Kimmo Tetri keskustelevat teatterin lavalla. Tapaamme myös roolipelaajan ja käymme ArtSupermarketissa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Koukku teatterin lavalta Tällä kertaa yleisö ei istu katsomossa eivätkä teatterintekijät näyttele, vaan puhuvat itsestään omassa roolissaan. Keskustelijoina Katarina Rodopoulos, joka nähdään usein näyttelemässä lapsille Uusi Teatterissa, Kimmo Tetri, jonka edellinen suuri rooli on viime syksynä Kultakuume-näytelmässä sekä musiikista, valosta ja äänistä vastaava Pekka Tuppurainen, joka saa lamput syttymään ja luo äänillään tunnelmia Uusi Teatterin tuotantoihin. Muita aiheitamme Näyttämönä voi olla myös oma tietokone. Pauliina Raitaniemi Gotlannista pelaa roolipelejä, arvostelee roolipelejä ja analysoi roolipelejä. Pelien kautta hän pääsee vierailemaan moniin eri maailmoihin. Taidemaailmassa perinne ja uusi tekniikka yhtyvät monin tavoin. Vuoden SuperMarket tarjosi tauluja, taikinaa ja monelaisia videotöitä. Tapaamme taiteilijat Tamara Piilolan, Kasper Muttosen, Viggo Wallensköldin sekä Marja Viita-Huhtan. Kirsi Blomberg tuotti, juonsi ja miksasi Kulttuurikeskustelu Koukun kulttuuri@sverigesradio.se

Miten haava syntyy ja kuinka haavan paraneminen tapahtuu? Kuinka haavoja - leikkaushaavoja, painehaavoja, säärihaavoja, naarmuja ja muita - hoidetaan parhaiten ja oikein, mitä tekee auktorisoitu haavahoitaja, milloin tarvitaan plastiikkakirurgia? Entä vanhan kansan hoitokeinot, terva, pihka ja piharatamon lehdet - miten niihin pitäisi suhtautua? Haavanhoidosta aiheutuvat kustannukset ovat miljoonaluokkaa. Haavojen oikeanlaisella hoidolla säästetään sekä rahaa että potilaiden kärsimystä. Tiedeykkösessä haavoista ja haavanhoidosta puhuvat plastiikkakirurgian erikoislääkäri Lea Pulliainen, HUS:in haavakeskuksen erikoislääkäri Kirsi Isoherranen ja auktorisoitu haavahoitaja Marja Vihavainen. Tapaamme haavahoitajan vastaanotolla myös komplisoituneesta haavasta kärsivän potilaan. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Shutterstock

Koukkukeskustelu käytiin tällä kertaa Uusi Teatterin pukuhuoneessa. Aiheena kulttuurintekemisen arki. Tapaamme myös lavarunoilija Jami Faltinin ja muusikko Kati Raitisen. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Missäs minä olinkaan viimeksi? Kulttuurityöntekijällä ei ole tavallista työpäivää. Jokainen päivä on erilainen ja töitä on joko liian vähän tai liikaa. Monitaituruus on myös tarpeen. Yhdellä kaudella olet muusikko ja toisella teet keikkaa, jolla maksat vuokrasi. Joskus pääset Nepaliin asti ja toisinaan Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukkuun kertomaan arjestasi. Koukkukeskustelussa Uusi Teatterin pukuhuoneessa: Näyttelijä Katarina Rodopoulos, muusikko Pekka Tuppurainen ja koukuttajana näyttelijä Kimmo Tetri. Muita aiheita Koukussa Jami Faltin on 17-vuotias lavarunousmestari Flemingsbergistä. Kuulemme myös hänen runouttaan. Jorma Ikäheimo ja Anni Riit'aho haastattelevat. Kati Raitinen soittaa selloa Trio Zilliacus, Persson och Raitinen -kokoonpanossa ja on mukana järjestämässä Måndag hela vecakn festivaalia. Ohjelman juontaa, miksaa ja tuottaa: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Tapaamme kirjallisuudessa kaksi naista, jotka osaavat ilmaista raivoaan: Elena Ferranten Olgan ja Golnaz Hashemzadeh Bonden Nahidin. He ovat vihaisia ja he ovat ylpeitä, ja siitä me pidämme. Takaisin omaan arkeen: miksi on parempi huutoitkeä kuin olla cool girl? Muutoin jaksossa pidämme kiinni naisten oikeudesta olla paha emmekä vieläkään osaa muodostaa lopullista kantaa pornosta. Sitä ennen kirjailija Lena Anderssonin metoo-kritiikin herättämiä ajatuksia - nobody's (and nothing's) perfect.

Tapaamme kirjallisuudessa kaksi naista, jotka osaavat ilmaista raivoaan: Elena Ferranten Olgan ja Golnaz Hashemzadeh Bonden Nahidin. He ovat vihaisia ja he ovat ylpeitä, ja siitä me pidämme. Siitä sujuvasti takaisin omaan arkeen: miksi on parempi huutoitkeä kuin olla cool girl? Mitä muuta? Pidämme kiinni naisten oikeudesta olla paha emmekä vieläkään osaa muodostaa lopullista kantaa pornosta. Sitä ennen kirjailija Lena Anderssonin metoo-kritiikin herättämiä ajatuksia – nobody’s (and nothing’s) perfect. Hashemzadeh Bonden kuva: Helén Karlsson

Taiteilijat Mari Rantanen, Sarianna Kranz, Salla Vartiainen ja Nina Kerola pohtivat epätasa-arvoa taidemaailmassa. Tapaamme myös harmonikkataiteilija Minna Weurlanderin ja iloista väkeä Finspångista. Mies-neron taulu pääsee seinälle ja hän saa stipendit Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan, miltä taidemaailma näyttää #metoo-tapausten takana. Keskustelijat löytävät epätasa-arvoa sekä rahanjaon-, seinätilan- että arvostuksen suhteen. Ja tämä epätasa-arvo on kasvujalustana myös hävyttömälle käytökselle. Tällä kertaa keskustelu #Metoo:n tiimoilta on jatkunut myös lähetyksen jälkeen. Tasa-arvo strategi Valter Vilkko pitää seitsemän kohdan listaa, joka julkaistiin 6.3. tärkeänä askeleena keskustelussa. Haastattelu kuultavissa alempana. Ohjelman muita aiheita Tapaamme myös Ruotsinsuomalaisten päivän esiintyjiä. Finspångin Virkistyjät tanssivat ja hupailevat omaksi ja muiden iloksi. Toimittaja Pirjo Rajalakso. Harmonikkataiteilija/säveltäjä Minna Weurlander työstää parhaillaan, muun kiireen keskellä  uutta soololevyä. Edellisestä levystä on kulunut vasta muutama kuukausi. Jyri Markkula haastattelee. Koukun tuotti, toimitti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Pingcastin vieraana on tänään Suomen suurimman sisältötalo Vapan perustajaosakas Ida Hakola. Jaksossa käsittelemme muutosta; asiaa, joka on läsnä jokapäiväisessä tekemisessä. Mitä muutos tarkoittaa digitalisoituvassa työelämässä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Uuden vuoden ensimmäinen jakso vie tutustumismatkalle musikaalifandomiin. Tapaamme cosplay-harrastajia ja eturivin superfaneja, lyömme pöytään omat parhaat fandom-muistomme ja otamme selvää siitä, mitä kaikkea musikaalien fanittaminen voi olla. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Oliver Parrilla, Kris Mäki, Karoliina Kiviaho, Riikka Kiviaho ja Meri Tuuli Taskinen. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: otteita Konstantin Nemovin sävellyksestä Nomen Alterum. Jakson tarjoaa Tampereen Työväen Teatteri.

#23 - Olin kuunnellut Juuson radio-ohjelmia ja innostuneena hänen otteestaan ja uteliaisuudesta maailma kohtaan otin yhteyttä toiveena keskustella hänen kanssaan rakkaudesta. Tapaamme hänen työpaikallaan, Ylen studiolla, ja istumme alas vapaaseen studiotilaan. Lähestymme rakkausteemaa erilaisten ajatusleikkien kautta. Juuso esimerkiksi pohtii minkälaisena rakkaus, tai kysymykset rakkauteen liittyen, näyttäytyy silloin kun meillä on ihmisen kaltaisia kehittyneitä koneita, mitä on tietoisuus ja ihmisyys, onko tietyn tyylinen asioiden pohtiminen ihmisten etuoikeus vai kenties kehittyneiden koneiden tulevaisuus? Juuso Pekkinen on toimittajana Yle Puheessa, hänen ohjelmiaan voi kuunnella täältä: https://areena.yle.fi/1-3945773

"Se ilo on se merkityksellinen juttu, ei välttämättä edes nauru, vaan ilo", kuvailee iloa sairaalatyön keskellä puolustava ja tuottava sairaalaklovni. Tapaamme sairaalaklovni Kerttu Lepän ja KukkaPutki Hetkisen sekä Pilkku-koiran.

Kalle Kniivilän tuorein kirja Neuvostomaan lapset on tutkimusmatka Baltian venäjänkielisillä seuduilla. Ohjelmassa myös muun muassa kirjavihjeitä lapsille. Kalle Kniivilä teki matkan Narvasta, joka sijaitsee Viron itärajalla, läpi Baltian maiden aina Liettuan etelärajalle saakka. Matkallaan hän vieraili Baltian venäjänkielisillä alueilla haastatellen asukkaita heidän oloistaan ja elämästään. Neuvostoliiton hajottua suuri joukko venäjänkielisiä jäi kahden maan väliin. Integraatio ei aina ole tapahtunut toivotulla tavalla. Miten voi vieläkin olla sellainen asenne, että ei kuuluta saman katon alle? Takertuuko sitä menneisyyteensä vai voiko sitä ajatella ja luoda oman tulevaisuutensa? Sehän riippuu siitä, että miten integroi itsensä. Ei voi aina syyttää muita, miettii Hanna Hallakumpu. Ei varmaankaan Baltian venäläiset tuntisi oloaan kovinkaan kotoisaksi nyky-Venäjällä, mutta kuitenkin monet pitää heitä siellä Baltiassakin vieraina, maahanmuuttajina tai valloittajina. Että ei se kovin helppoa ole elämänsä, jos heitä ei missään pidetä ihan omina, Kalle Kniivilä jatkaa. Arvokas havainto oli se, että kun Baltian maat ei tuota venäjänkielistä tv-ohjelmaa eikä venäjänkielistä mediaa, niin ne paikalliset venäjänkieliset jää sen Venäjän median armoille. Mä olen ollut 30 vuotta venäläisen kanssa naimisissa, niin mä tiedän, että se on aika voimakasta se mitä sieltä valtakanavilta tulee, että siitä saa erinomaisen yksipuolisen käsityksen mitä tapahtuu, Keijo Knutas lisää. Ei pidä etsiä sitä vikaa aina siitä toisesta ryhmästä. Molempien pitää pyrkiä lähestymään ja ymmärtämään sitä toista ryhmää. Se on ainoa tapa päästä johonkin yhteisymmärrykseen, Kalle Kniivilä lisää.Kulttuurikeskustelu Koukussa kirjallisia keskustelujaEnnen Lukupiiriä kuulemme kirjavihjeitä lapsille. Kirjastonhoitaja Liisa Eklund Tukholman Tranströmer-kirjastosta suosittelee kirjoja eri ikäisille lapsille. Riitta Huikko haastattelee.Tapaamme myös kirjailijat Paula Vartiaisen ja Arja Uusitalon. He  ovat mukana Maailma Kotona  -kohtaamisen opas- antologiassa, jossa kohtaavat kirjoittajat ja kulttuurit, joilla on jonkinlainen yhteys suomalaisuuteen tai suomen kieleen.kulttuuri@sverigesradio.seLukupiiri: Kai Rauhansalo kai.rauhansalo@sverigesradio.se

Punkaharjulla Savossa järjestettiin alkukesällä romanikielen ja kulttuurin kesäkoulu, josta kuulemme nyt asiaa ja tunnelmia. Kesätapahtuma vietti samalla jo 20-vuotisjuhlia. Tapaamme järjestelyistä vastaavan Savonlinnan seudun Romanilähetyksen puheenjohtajan Ossi Blomeruksen ja musiikkitutkija Kai Åbergin. Romanikielestä ja sen opettamisesta kouluissa kertoo kokemuksiaan Soraja Blomerus. Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Kielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. - Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muunmuassa suvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja. - Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja 4-vuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat bad english keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puivat sanaa pirkka ja kreikan sekä suomen kielen mahdollisia yhtäläisyyksiä.

Markku Reinikainen soittaa niin laulaja Kaija Koon kuin blueskitaristi Erja Lyytisenkin kiertueilla, joten keikkapäiviä kertyy toistasataa vuoden mittaan. Tapaamme miehen, joka on kutsumusammatissaan. Nykyään tukholmalainen Markku Reinikainen sanoo, ettei hän ole oikein mistään kotoisin. Perhe asui eri puolilla Suomea Markun lapsuudessa ja nuoruudessa - ainoastaan Pohjanmaa jäi valloittamatta.Vaimon työ tutkijana Tukholman yliopistossa toi pariskunnan Ruotsiin runsaat neljä vuotta sitten - elämänmuutos, joka osoittautui hyväksi, sanoo Markku. Tukholmasta on helppo lentää Suomeen ja muualle Eurooppaan, kun työ sinne kutsuu. Ja ruotsalainen, pääpainotteisesti myönteinen, elämänasenne sopii maailmanmenoa valoisin mielin tarkastelevalle Markulle. Huumori on hänelle tärkeää, ja toinen mahdollinen uravalinta - ellei hänestä olisi tullut rumpalia - olisikin ollut komediakäsikirjoittajan työ. "Itse pidän seksivitseistä, vaimo enemmän kakkapieruhuumorista, mutta aina löytyy tv-sarjoja, jotka ilahduttavat molempia." Markku Reinikainen kertoo saavansa inspiraatiota rumpujensoittoon muista taiteenlajeista. Elokuvan leikkaus saattaa antaa ideoita biisin sovittamiseen. Myös kuvataide ja ruuanlaitto inspiroivat. Esimerkiksi kahden vastakkaisen maun yhteensovittaminen antaa väläyksen siitä, miten kontrasti toimii, ja sitä voi soveltaa musiikkiin, sanoo Markku. Jos bändin yhteistoimintaa vertaa talon rakentamiseen, niin rumpali ja basisti tekevät perustaa ja runkoa, mietiskelee Markku. Hyvä rumpali on egoton rumpali, hän jatkaa ja myhäilee, että rumpujen soittaminen on  vähän niin kuin puolustuspelaajan hommaa - mutta puolustajakin voi antaa nappisyöttöjä.Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Markun valinnat osuivat Rajaton-yhtyeeseen, David Bowieen ja Pepe de Luxeen, jossa hän itse soittaa rumpuja. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Vanhusten yksinäisyyttä moni suree, mutta onneksi on myös heitä, jotka tarttuvat toimeen! Mitä vanhustyön vapaaehtoiset tekevät ja miten se heitä sitoo - tai palkitsee? Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 15.9.2015 keskustelemassa olivat Hannu Iskanius HelsinkiMissiosta ja Miia Vähähyyppä Helsingin Diakonissalaitoksen Seniori-Vamoksesta. Miia Vähähyyppä on ollut kahden vuoden ajan ystävä 83 -vuotiaalle nuorekkaalle naisseniorille. - Minulla on ihana ja tosi hauska ystävä. Tapaamme kerran viikossa ja tapaamisemme kestää 1-3 tuntiin. Meillä on valtavasti yhteistä, vaikka ikäeroa on yli 55 vuotta. Ystäväni haluaa olla ajan hermolla, ja siksi keskustelemmekin paljon nuorten elämästä. Miia kertoo että Seniori-Vamos ystävätoimintaan mukaantulo tuntui luontevalta, koska hän on aina tykännyt mummoista ja papoista. - En osaa enää ajatella tätä pelkkänä vapaaehtoistyönä, meistä on tullut oikeasti ystävät. Hannu Iskaniuksen ystävänä on viime keväästä saakka ollut yli 90 -vuotias rouva. - Hänelle liikkuminen on hieman hankalaa, siksi olemme yleensä hänen kotonaan. Koen että tärkeintä näissä tapaamisissamme on läsnäolo. Aina kun kohtaamme täytyy tyhjentää oma mieli, ettei ole itsellä mitään agendaa, vaan on pelkästään keskittyneesti hetkessä läsnä, toista kuunnellen. Hannu kertoo tapailevansa ystäväänsä säännöllisesti. - Näemme joka toinen viikko ja jos hänellä on lääkärissä käyntiä tai muuta, olen tarpeen mukaan käytettävissä, jos se vain töiden vuoksi on mahdollista. Myös meidän ystävyytemme on muuttunut todelliseksi ystävyyssuhteeksi. Hän on mielessäni tapaamistemme välissäkin. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Länsimaat ovat huolissaan Syyriassa ja Irakissa vaikutusvaltaiseksi voimaksi kasvaneesta Isis-järjestöstä. Mutta miksi järjestö vetää puoleensa eurooppalaisia nuoria? Kuinka laajalle alueelle se on leviämässä? Tapaamme myös tiibetiläisen rock-muusikon. Johanna Numminen juontaa.

Graffiti on valtavirtaistunut, mutta junien maalaaminen ei lopu koskaan. Tapaamme ohjelmassa tämän päivän maalareita, jotka maalaavat mieluummin öisin laittomasti junia kuin auringonpaisteessa laillisia graffiteja. Arkkitehti Tuomas Siitonen kertoo lähetyksessä, miksi hän maalasi ja syyllistyi vahingontekoihin. Kuvataiteilija Kim Somervuori pohtii graffitin vaikutusta suomalaisen nykytaiteen kenttään. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Maanantaiaamun vieraana on laulaja Varpu Otonkoski. Maanantaiaamussa: - Työympäristöviraston mukaan Ruotsissa sattuu vuosittain yli 30 000 työpaikkaonnettomuutta - Kaupunkien keskustat autioituvat kun pienet liikkeet häviävät - Örnsköldsvikissä pohditaan, mitkä seikat vaikuttavat omakotitalojen lämmityslaksuun - Keskustelu naisten jääkiekon vahvistamisesta on käynnissä - Maija Kauhasen konsertissa kanteleensoittoon yhdistyi tanssi - Tapaamme joukon ruotsinsuomalaisia tarinaniskijöitä kahvipöydän ympärillä, joukossa myös tämän vuoden mestari on ruotsinsuomalainen Aulis Kytömäki. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Maanantain aiheita: - Siskokset Kristiina Kulluvaara ja Katja Kulluvaara Östman asuvat Sundsvallin lähellä Matforsissa. Kieli vanhempien ja tyttöjen välillä on aina ollut pääasiassa suomi. Mauri Junes kävi kyselemässä miten siskokset ovat ratkaisseet kieliasiat omissa perheissään, puolisot kun ovat ummikkoja - Joka vuosi Tukholmaan tulee opiskelemaan nuoria, jotka etsivät kuumeisesti asuntoa. Tukholman asuntojono ei ole pituudestaan huolimatta toivoton yhteistyökumppani, vakuuttaa Tukholman asuntovälityksen ryhmänjohtaja Eva Annala - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja puhumme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna. Tasa-arvo ihon väriin ja varakkuuteen katsomatta on tärkeä asia Koivisto-Nymanin perheessä Eskilstunassa - Maanantain urheilukatsaus - Aamun visa. Huomenta Ruotsin juontaa Jorma Ikäheimo. 

Perjantain aiheita: - Miltä näyttää tulevaisuuden sairaala? Aamun vieraana on arkkitehti ja arkkitehtuurin professori Teemu Kurkela. Hän on ollut suunnittelemassa uutta sairaalaa Keski-Suomeen, Jyväskylään. - Göteborgissa kuvatun Ettor & Nollor-rikosrarjan toinen ja viimeinen osa näytetään tulevana sunnuntaina SVT 1 -kanavalla. Yhteiskuntakritiikkiä sisältävä väkivaltainen rikossarja on saanut arvostelijoilta sekä ruusuja että risuja. Rikossarjassa venäläistä gangsteri Ivania näyttelee Sisuradion kuuntelijoille muun muassa Jammuna tutuksi tullut näyttämötaiteilija Timo Nieminen ja hän kertoo millaisena sarja esittelee Göteborgin - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja seuraamme heidän arkeaan ja jututamme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna. Norlannissa  seuraamme 18-vuotiasta Annina Hannua luuulajasta ja hänen perhettä. Olimme mukana kun Annina palasi kotikylään  Luppioon Matarengin lähellä  jossa äiti ja isä asuu edelleen - Tämän viikon kulttuurisunnuntaissa on luvassa  vuoden ensimmäinen kirjasunnuntai ja siitä makupalana  muutama keväinen kirjavihje Suomen Tukholman instituutin kirjastosta - Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backman. Hänellä on mittava kokemus varustamotoiminnasta: hän tuli parikymmentä vuotta sitten Siljan palvelukseen ja oli sen jälkeen pitkälti toistakymmentä vuotta Yhdysvalloissa Royal Caribbean Cruise Linen leivissä. Aamun vieras kertoo haastattelussa käsityksiään muun muassa alan tulevaisuudesta ja siitä, kuinka hän haluaa siivota Itämeren risteilykulttuuria. Backman arvioi myös Amorella-aluksen viimevuotisen karilleajon vaikutusta yhtiön toimintaan - Northlandin kaivos Kaunisvaarassa voi vaikuttaa luontoon luultua enemmän - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä eri puolilla Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja seuraamme heidän arkeaan ja jututamme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna - Mervi Karttunen Tjörniltä on Ruotsin Olympiakomitean (SOK) hallituksen jäsen ja hän lähtee Sotšiin edustamaan Ruotsia. Hän on järkyttynyt siitä, miten olympialaisten kisajärjestäjät ovat kohdelleet työntekijöitä, kuinka valtavasti kisat maksavat ja miten kisapaikkojen rakentaminen on tuhonnut luonnonsuojelualueita ja rakennusjätteen dumppaaminen myrkyttänyt ympäristöä - Perjantain kolumnistina on Janne Westerlund - Aamun visa Perjantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.