Podcasts about tampereen

Minna kertoo vinkin pikkusen parempaan elämään ja Kimmo kertoo, mistä hän on kateellinen. Muistatko vielä sellaista aikaa kun äimisteltiin Tampereen areenalle tulevaa nimeä, arvaatko, mikä on Minnan listaus top 3 orkesterin jäsenistä ja mitä Hanna Pakarinen on menossa tekemään Baseliin?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettama määräaika Venäjän ja Ukrainan aselevolle on kulumassa umpeen. Viikko sitten Trump sanoi toivovansa sopimusta aselevosta viikon kuluessa. Mikä on Venäjän tavoite Trumpin painostamassa prosessissa? Rauhanprosessia analysoi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä on todellinen sivistys, ja kuinka nykyisessä, hektisessä yhteiskunnassa tulisi oppia?Maailmassamme on helpompaa kuin koskaan saada tietoa. Joka asian voi selvittää nopeasti. Työkaluja infon hankkimiseen on kaikenlaisia, selaimista kielimalleihin, palstoista podcasteihin.Valtavasta tietomurusten määrästä ei kuitenkaan itsestään muodostu ymmärrystä, eikä kylmää informaatiota sisäistetä tuosta vain. Miten siis rakentaa syvää sivistystä tietotulvan maailmassa? Marko Nenonen on Suomen historian dosentti Tampereen yliopistolta. Hän on tutkinut noitavainojen ja liikenteen historiaa. Marko on ollut yksi Tampereen yliopiston pidetyimmistä opettajista; hänet tunnetaan joustavasta, paljon autonomiaa antavasta opetusotteestaan ja kiinnostvista luentoaiheistaan.Jaksossa puhumme aiheista:- Tieteiden ja oppiaineiden eriytyminen.- Miksi historiaa tutkitaan?- Miten olla hukkumatta tietotulvaan?- Sivistyksen määritelmä - mitä sivistys tarkoittaa vai tarkoittaako mitään?- Miten opiskella tehokkaasti.- Mitä opiskelijoiden tulisi tietää, josta ei puhuta tarpeeksi?- Miten esilläolo on monesti nykyään tärkeämpää kuin tietäminen.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä seurauksia sodalla on jälkipolville? Moni meistä on kuullut isovanhempien kertomuksia sodasta ja lukenut tai katsonut Tuntemattoman sotilaan. Sota on osa yhteistä kansallista muistiamme. Mutta voivatko sodan kauhut siirtyä kuultujen kertomusten lisäksi jälkipolville myös perimässä? Nyt asiaa tutkitaan historian- ja epigenetiikan tutkijoiden toimesta. Historioitsijat ovat laatineet sotilaiden kantakorteista kattavan tietokannan, ja nyt se yhdistetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajoihin terveystietoaineistoihin. Asiantuntijoina ovat historiantutkija Ville Kivimäki Suomalaisen Kirjallisuuden seurasta, tutkijatohtori Ilari Taskinen kokemuksen historian huippuyksiköstä Tampereen yliopistosta ja akatamiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kristallipallon viimeisessä jaksossa palataan hankkeen juurille: orkestrointiin, ekohyvinvointivaltioon ja etiikkaan. Keskustelemassa Liisa Häikiö, Juha Peltomaa ja Lauri Lahikainen. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala ja äänituotannosta vastaa Pii Anttonen. Jaksot äänitettiin Tampereen yliopiston Radio Moreenissa. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen neuvottelemaan vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvotteluiden poliittisista ennakkoasetelmista kertoo politiikantoimittaja Hannu Tikkala. Taloustilannetta analysoivat toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta. Paavi on kuollut. Kuulemme lähetyksessä tunnelmia Pietarinkirkon aukiolta Vatikaanista, siellä on toimittajamme Jenna Vehviläinen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on puuttunut kovalla kädellä paikallisten yliopistojen toimintaan leikkaamalla rahoitusta ja rajoittamalla tutkimuskohteita. Alkaako amerikkalaistutkijoiden pako Eurooppaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa, joka opetti viime syksynä maineikkaassa yhdysvaltalaisyliopistossa Harvardissa ja on edelleen sen tutkijalistalla. Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Hinni Aarninsalo ja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen.

Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuhteita. Mitkä ovat Suomen idänsuhteiden käännekohdat? Minkä vuoksi Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välinen historia herättää paljon tunteita? Mitä on tärkeää ymmärtää idänsuhteiden historiasta, jotta voi ymmärtää idänsuhteita nykypäivässä? Jakson vieraaksi olen saanut Idänsuhteiden museo Nootin museojohtajan Kalle Kallion. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Idänsuhteiden museo Nootin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä →

Kuinka hallinto luo tilaa murrokselle? Miten kunnat, kaupungit ja valtio voivat tahoillaan auttaa ja vauhdittaa kestävyysmurrosta? Keskustelemassa Kristallipallolla Katriina Alhola ja Eija Vinnari. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala ja äänituotannosta vastaa Pii Anttonen. Jaksot äänitettiin Tampereen yliopiston Radio Moreenissa. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Ulla Raskin esikoisromaani Blanka, Itämeren tytär sijoittuu 1600-luvun Itämeren alueelle. Romaani avaa tuon ajan naiskuvaa ja mitä naiset joutuivat kokemaan omassa perheessään. Avioliitto syntyi usein taloudellisten syiden takia. Tyttäriä pakkonaitettiin sopivan miehen kanssa. Blanka naitetaan Lyypekissä. Kirja on romanttista historiallista fiktiota. Ulla Rask kirjoitti tämän romaanin, joka vie lukijan myös Tallinnaan ja Lyypekkiin, koska häntä kiinnosti millaista elämää hän itse olisi elänyt 1600-luvulla. Romaani kertoo myös 1600-luvun tapakulttuurista, ihmisten käytöstavoista ja pukeutumisesta. Mistä tutkimuslähteistä Rask on saanut tietoja tuon ajan ihmisten elämästä? Blanka, Itämerentytär on Kylmä meri -kirjasarjan ensimmäinen osa. Sarjan kolmessa osassa seurataan Blanka Berger von Wijkin elämää järkiavioliitossa ja sen rinnalla. Ulla Rask on helsinkiläinen viestintäjohtaja. Kirjasarjaa varten hän on syventynyt 1500-1600-lukujen historiaan ja hansa-aikaan, tutustunut museoihin ja matkustellut romaanin tapahtumapaikoille, Tallinnaan ja Lyypekkiin. 1600-luku kiinnostaa häntä erityisesti siksi, että se on nykyisen maailmanjärjestyksemme syntyvuosisata, sotainen ja dramaattinen. Miten tuon aikakauden haasteet ovat läsnä yhä tässä ajassa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ulla Rask ja FT dosentti Tampereen yliopistosta Tiina Miettinen. Hän on tutkinut naisia 1600-luvulla ja tällä hetkellä hän on mukana Suomen akatemian rahoittamassa projektissa "Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa". Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Vielä hetki sitten näytti siltä, että psykedeeliavusteiset terapiat lyövät läpi vuonna 2024. Yllättäen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hylkäsi kaikkein pisimmälle edenneen tutkimuksen. Ennen hylkäyspäätöstä hoitoja ajava yritys joutui vakavien syytösten kohteeksi. Mitä oikein tapahtui? Yhdysvaltalaisen MAPS-organisaation alulle panemaan MDMA-avusteiseen terapiaan oli ladattu paljon odotuksia. Miten vuosikymmenten työ hoitomuodon edistämiseksi sai vastaansa antikapitalistisen psykedeeliaktivistien organisaation? Haastateltavina ovat psykedeelitutkimukseen perehtynyt Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, psykologi Samuli Kangaslampi, sekä psykedeeliterapia-koulutuksen saanut terapeutti Hedda Retu sekä psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala (HUS). Toimittajana: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila

8.11 Alue- ja kuntavaalitentin jatkot: SDP, Kesk, RKP. Kuinka puheenjohtajien tentti sujui? Mitä aiheet nousivat keskeisiksi ja mitkä kysymykset olivat vaikeita? Puolueiden puheenjohtajien esiintymistä ja vastauksia arvioimassa Tampereen yliopiston apurahatutkija Aino Tiihonen ja Turun yliopiston politiikan tutkija Jenni Karimäki. Haastattelijana Anna Lehmusvesi. 8.31 Digitalisaation hyödyt ja haitat. Palveluiden digitalisoiminen on vahvasti esillä poliitikkojen puheissa, mutta mitä hyötyjä sillä oikeasti on saavutettu ja voidaan saavuttaa esimerkiksi sote-palveluissa rahan säästämisen lisäksi? Jatkuvasti tulee esille erilaisia tietoturvamurtoja ja muita ongelmia järjestelmien kanssa. Mitä se tekee luottamukselle ihmislle kriittisten palveluiden osalta? 8.43 Illan puheenjohtajien tenttiä ovat ennakoimassa puolueiden varapuheenjohtajat Leena Meri (ps.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Panu Peitsaro (liik.). Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Roosa Kajander. Tuottajana Justus Laitinen.

Kristallipallo-podcastin viidennen kauden neljäs jakso keskittyy reiluun murrokseen arjessa! Keskustelemassa ovat ORSI-hankkeen koordinaattori Pauliina Lehtonen ja tutkija Antti Wallin. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala ja äänituotannosta vastaa Pii Anttonen. Jaksot äänitettiin Tampereen yliopiston Radio Moreenissa. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

TyhyTeko-podcastin ensimmäisessä jaksossa sukelletaan Riitta Koiviston, Susanna Riekkisen ja Juha-Tapio Tenon kanssa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työhyvinvoinnin ja teknologian pariin. Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Riitta Koivisto, Susanna Riekkinen ja Juha-Tapio Teno, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi, kuvitus, tekstitys ja muu tuotanto: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Jakson tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/42288/ Lisätiedot hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko

Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki jo neljättä vuotta putkeen. Paljon on siis Näsijärven rannoilla tehty oikein, mutta paljon on vielä tehtävää.Tässä jaksossa Toivon vieraana on Tampereen pormestariehdokas Mikko Aaltonen, joka kertoo, miten Tamperetta ja Pirkanmaata voidaan kehittää entistäkin paremmaksi.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutiset

Yksi tosi-tv:n suosituimmista genreistä liittyy rakkauden etsimiseen. Rakkausreality on porskuttanut jo vuosikymmenet ja uusia formaatteja esitellään rakkauden nälkäiselle yleisölle tasaiseen tahtiin. Viime aikoina erityistä suosiota on nauttinut muun muassa Netflixin eri maissa toteutetut Love is Blind-ohjelman kaudet. Rakkausreality tarjoilee romanttista unelmaa, mutta toisaalta genre on myös kaupallista esitystä. Millä tavoin rakkaudesta syntyy tositelevisio-viihdettä? Millaiset lainalaisuudet genreä ohjaavat? Mihin tarpeeseen ihmiset katsovat Ensitreffejä alttarilla, Love Islandia, Naked Attractionia tai vaikka Bacheloria? Kulttuuriykkösen vieraana ovat tutkijatohtori Pauliina Tuomi, Tampereen yliopiston kirjallisuuden yliopistonlehtori ja satujen tutkija Hanna Samola sekä ihmissuhde- ja seksuaaliterapeutti Viivi Niinikangas, joka myös fanittaa rakkausrealitya. Toimittaja on Reetta Arvila.

Mistä miehet kärsivät?  Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Alex Siiran & Frans Hornemanin kanssa miesten itsemurhakuolleisuudesta, deittikulttuurista, avun hakemisen ja tunnepuheen vaikeudesta sekä siitä, miten saisimme uudistettua tunkkaista miehen mallia, pudottamatta kuitenkaan perinteisen miehisyyden hyviä puolia matkasta!  Nykyisessä maskuliinisuuskeskustelussa puhutaan liian usein miehille norsunluutornista ja paasataan siitä, mitä miesten pitäisi itsestään ajatella ja mitä ei.  Kuinka voisimme myydä miehille maskuliinisuuden laajempaa määritelmää kunnioittavalla tavalla?  Alex Siira on Pirkanmaan psykologiliiton puheenjohtaja ja psykologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistolta. Alex puhuu sosiaalisessa mediassaan paljon miehisyyden tematiikasta ja yksinäisyydestä, sekä keinoista, joilla psykologiaa voitaisiin tuoda lisää poliittiseen päätöksentekoon.  Frans Horneman on psykologi, joka on työskennellyt Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Hän on käsitellyt miesten mielenterveyttä asiantuntijaroolissa, ja myös poliittisen psykologian teemat ovat Fransille keskeisiä.  Alex on kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa ehdolla Tampereella. Frans puolestaan kuntavaaleissa Helsingissä!  Jakson aiheita:  - Miesten suuri itsemurhakuolleisuus ja sen taustat.  - Puhumattomuuden kulttuuri.  - Miksi miehet eivät hae apua.  - Miehisyyden ajatuksen historiaa ja tulevaisuutta.  - Miten miehisyyden ongelmapuolista voitaisiin puhua miehille ilman syyllistämistä?  - Miten saada perinteisestä miehisyydestä hyvät puolet irti, mutta kuitenkin antaa tilaa uudistumiselle ja joustavuudelle?  - Nykyinen deittikulttuuri ja sen psykologiset vaikutukset.    - Pituuden kyseleminen deittisivustoilla.  - Miten algoritmit sotkevat ihmisten luontaista romanttista käyttäytymistä.  - Miten saada deittisovelluksesta hyötyä irti, menettämättä sieluaan ja mielenterveyttään?  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Kleopatra on inspiroinut ihmisiä antiikista nykypäivään saakka. Kleopatra on ollut suosittu hahmo taiteessa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Esitystavat ovat heijastaneet aina oman aikakautensa asenteita valtaa, sukupuolirooleja ja naiseutta kohtaan. Mutta kuten Jaakkojuhani Peltosen Kleopatra - Viimeisen faaraon myytti-teos osoittaa, Kleopatran myyttiin liitetään ajasta riippumatta myös samoja teemoja: kohtalokas ja vaarallinen femme fatale -naishahmo ja toisaalta älykkään ja rohkean naisen pystyvä arkkityyppi. Peltonen kirjoittaa, että Kleopatra on ollut monen naisen ihailema roolimalli ja esikuva. Kleopatra on osoittanut, että nainenkin voi toteuttaa itseään sekä päästä valtaan. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä miten Kleopatra on esitetty eritoten populaarikulttuurissa. Millainen inspiraation lähde Kleopatra on? Millaista naisen mallia Kleopatra on tarjoillut esimerkiksi valkonkaalla? Pohjaavatko populaarikulttuurin tulkinnat faktoihin? Kleopatran ihonväri on ollut myös kulttuurisodan välikappaleena. Vieraana ovat Tampereen yliopiston historian dosentti Jaakkojuhani Peltonen, egyptologi ja Kauniit ja muumiot-podcastin toinen toimittaja Mia Meri sekä elokuvatutkija Jari Sedergren.

Roni Arvonen lopetti kiinteistönvälittäjänä 2020 ja vannoi, ettei koskaan palaa. Tänään paluu Ostan Asuntoja Podcastiin on totta.   Juttelemme pitkään: Lopettamisen syistä ja paluusta Pankkiarvio.fi -palvelun synnystä Vakuusarvioihin tiukentuneesta suhtautumisesta 7 vuoden aikana Kiinteistönvälittäjän vinkkelistä asuntomarkkinoiden muutoksesta siitä, kun Roni 2020 lopetti ja nyt on palannut Asuntomarkkinoiden syklin dynamiikasta esimerkkinä Ullanlinna Asuntomarkkinoiden paikallisuudesta Tampereen suosiosta Tarpeesta keskustella ja saada tietoa asuntomarkkinoista ja asumistarpeista ilman pelkoa rasismikortista Sitten vaihdamme keskustelemaan Ronin Kuuntelija -podcastista ja Ostan Asuntoja Podcastista X:n käyttämisestä uutis- ja tietolähteenä - Roni Arvonen X Ronin Ikigai -statuksesta Lopussa selviää myäs onko Roni yhä asuntosijoittaja ja vuokranantaja. Roni Strand Properties   Kiitos Asuntosalkunrakentaja.fi, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi ja Naapurikodit. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Liittymällä sisäpiiriin pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissä (X) tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sijoitusasunnon rahoitus – Opas aloittelevalle asuntosijoittajalle Erinomainen opas: Asuntosijoittaminen vuonna 2024 – 10 hyvää syytä sijoittaa asuntoihin 10 vuotta 10 miljoonaa Mikko Väänänen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #315 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat. Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista. Liity jäseneksi ja suosittele kaverillesi: vuokranantajat.fi/liity Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus "Miksi asuntosijoittaja myy timantin?"

Neuvotteluklubi | Punavihreä kupla puhkeaa | #neuvottelija 296. Neuvotteluklubi on Jarkko Tontti, Seida Sohrabi ja Otto Juote. Jarkko Tontti kohautti Suomea esseellään Punavihreä kupla puhkeaa. Rudi Dutschke muotoili vuonna 1967 vasemmiston strategian: Pitkä marssi instituutioiden läpi. Punavihreä kupla on onnistunut, asemat on miehitetty ja naisitettu. Vasemmisto on määrittänyt yhteiskunnallisen agendan, hyväksyttyjen keskusteluaiheiden Overtonin ikkunan ja uuskielen niin hyvin että amerikkalaiset äänestäjät kyllästyivät kaasuvalotukseen. Suomessa herääminen on hädintuskin alkanut. Vasemmistuneet instituutiot vastustavat suunnanmuutosta, kunnes keisarilla ei olekaan enää vaatteita ja kolumnistiksi pääsee taas yksi vaarallinen oikeistolainenkin. #neuvottelija Sisäpiirissä Tampereen clasulaiset Jarkko ja Sami järjestävät luokkakokouksen Jarkon kirjan hengessä. Seida Vaasan Lyseon lukiosta osallistuu bileisiin. #neuvottelija Sami Miettinen

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Epäasiallinen käytös heikentää työilmapiiriä ja kuormittaa työntekijöitä. Sen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on jokaisen vastuulla. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla keskustelemassa ovat Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka ja luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri Marjut Manka. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä. Marja-Liisa ja Marjut ovat yhdessä kirjoittaneet tietokirjan Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä epäasiallinen käytös työelämässä on?- Millaisia vaikutuksia epäasiallisella käytöksellä on?- Miksi epäasiallinen käytös voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä?- Miten epäasialliseen käytökseen tulisi puuttua?- Mitkä ovat esihenkilön vastuut epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa?Lisätietoja:Marjut Manka on koulutukseltaan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fiMarja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä.Kasvatus- ja ohjausalalla ammattilaiset toimivat esimerkkinä, ja heikko ilmapiiri vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Myönteisen ilmapiirin luominen on aikuisten vastuulla, ja se tukee koko yhteisön hyvinvointia.JHL laatii vuosittain kasvatus- ja ohjausaloille ammattilaisille kyselyn alan työoloista. Viimeisin kysely tehtiin varhaiskasvatuksen ammattilaisille marraskuussa 2024. Kaikkien kasvatus- ja ohjausalojen työolokyselyiden perusraportit löydät JHL:n ammattialakohtaisilta kotisivuilta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kuluva vuosi 2024 on ollut kiinnostava fantasiakirjailija J. R. R. Tolkienin perinnön suhteen. Sen lisäksi, että ensimmäinen kirja Sormuksen ritarit julkaistiin 70 vuotta sitten, on Tampereen teatterin suurin menestys on ollut Taru Sormusten Herrasta -näytelmä. Lisäksi suoratoistopalvelu Amazon Prime julkaisi syksyllä toisen kauden Mahtisormus-tv-sarjasta, ja nyt Rohirrimin sota -niminen animaatioelokuva tulee ensi-iltaan elokuvateattereissa. Elokuvan on ohjannut anime-elokuvantekijä Kenji Kamijama, ja se vie katsojat seuraamaan Rohanin kuninkaan ja hänen tyttärensä kohtaloa lähes 200 vuotta ennen päätrilogian tapahtumia. Dunlendingin lordi Wulfin kostonhimoinen hyökkäys pakottaa kuningas Helm Vasarakäden soturitytär Héran ryhtymään viimeiseen, uhkarohkeaan kamppailuun muinaisessa Hornburgin linnakkeessa, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Helmin syvänteenä. Millaisesta elokuvasta on kyse? Miten japanilainen animaatio elokuvamuotona palvelee Tolkienin maailmaa? Millainen maailma Tolkienin ympärillä on avautunut kuluneen vuoden aikana, ja mihin suuntaan modernin fantasian isänä pidetyn kirjailijan perintöä ollaan viemässä? Kulttuuriykkönen saa vieraikseen fantasiakirjailija Vehka Kurjenmiekan sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Millaisia pelejä Etelä-Koreassa pelataan? Tässä jaksossa Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön projektitutkija ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Miia Siutila kertoo Etelä-Korean pelikulttuurista, peliteollisuudesta ja pelaamisen tutkimuksesta. Pohdimme myös sitä, miten pelaamiseen yleisesti suhtaudutaan Etelä-Koreassa ja miten eteläkorealainen ja suomalainen pelikulttuuri eroavat toisistaan. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

Keskustelemme kirjailija Päivi Alasalmen kanssa hänen romaanistaan Meren ja veren liitto. Se vie lukijan keskelle Isovihaa, venäläissotilaita pakenevien pohjalaisten rattailla kohti Hailuodon murhaperjantaina tunnettua verilöylyä. Miksi Alasalmi kuljettaa tarinaa kokeneen sotamies Matthiaan ja viattoman papintytär Christinan näkökulmista? Miksi Isoviha usein ohitetaan kouluhistoriassa mutta muistetaan paikallisessa kansanperinteessä pitkälle sen jälkeen, kun varsinaisista tapahtumista on jäänyt elämään vain kaikuja? Miksi kuvat ja kuvaukset sodan jalkoihin jääneistä ja sitä pakoon yrittävistä kansoista ovat niin tunnistettavia vuosisadoista toiseen? Miksi pakolaisista tulee siirreltäviä ongelmallisia massoja, miksi emme näe heitä ihmisinä? Miksi sodan kauheuksista ja rikoksista on uskallettava kirjoittaa pelottomasti eikä suojella lukijaa? Päivi Alasalmi esiintyy Tampereen kirjafestareilla la 30.11. ja su 11.12. Kirjailijan kuva Hannu Jukola

Podcastissa keskustellaan siitä, millaisia vaikutuksia koronapandemialla oli perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja miten yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa tulevissa kriisitilanteissa. Pohdittavana on myös se, miten haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointia voitaisiin turvata kriiseissä. Keskustelijoina ovat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anu Mutanen ja Turun yliopiston projektitutkija Virve Valtonen. Keskustelun juontaa toimittaja Sanna Ra. Podcast on tehty yhteistyössä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelman JuRe- ja EduRESCUE-hankkeiden kanssa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/koronapandemian-vaikutukset-perusoikeuksiin-ja-yhdenvertaisuuteen-miten-varaudumme-tuleviin-kriiseihin/

Mihin suuntaan komissio lähtee viemään EU:ta? Euroopan parlamentti äänestää uudesta komissiosta Strasbourgissa. Saamme raportin Ranskan-toimittaja Miina Väisäseltä ja keskustelemme komission kokoonpanosta ja Henna Virkkusen komissaarin paikasta. Studiossa VTT:n kansainvälisten asioiden johtajan Janica Ylikarjula ja Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Laura Nordström. Virossa keskustellaan jalkaväkimiinoista samalla, kun Suomessa selvitetään jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta. Molemmat maat kuuluvat jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Miten Virossa arvioidaan tilannetta ja ollaanko siellä valmiita muuttamaan suhtautumista? Toimittajamme Rain Kooli raportoi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee uudet ravitsemussuositukset. Uusissa suosituksissa esimerkiksi kasvisten ja hedelmien määrää on lisätty ja toisaalta suositellaan välttämään punaista lihaa ja lihajalosteita. Miten helppoa suosituksia on noudattaa ja onko terveellinen ruoka riittävän edullista kaikille? Studiossa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Pia Jallinoja. Eduskunnassa keskustellaan sosialidemokraattisen, keskustan, vihreän, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Perkaamme kolmen suurimman oppositiouolueen kärkiehdotuksia yhdessä asiantuntijan kanssa. Puhelimessa Helsingin yliopiston taloustieteen professori Jukka Pirttilä. Lähetyksen juontaa Justus Laitinen ja tuottaa Jaakko Parkkinen.

Tommi Liimatta kertoo uudesta romaanistaan Tyttönimi. Siinä kirjava henkilöjoukko pikkurikolisista lankomieheen ja airbnb-yrittäjään pyrkii selviytymään elämässä, mutta lukija huomio kiinnittyy erityisesti kahteen tyttöön: kahdeksan vuotta täyttävään mahdollisesti superlahjakkaaseen Janitraan ja tämän isosiskoon Vuokkoon, joka loistaa poissaolollaan mutta saattaa olla ainoajoka ymmärtää Janitraa. Puhumme mm. siitä, mite Liimatta rytmittää romaanituotantoaan omaelämäkerrallisen ja siitä erillisen tekstin välillä- ja miten rokkibändien kanssa vietetty aika auttaa ymmärtämään taparikollisen elämää. Mistä aineksista henkilöt rakentuvat? Miksi Tyttönimessä näkökulma on naisten,tyttöjwn ja naapurin pikkuisen syrjäänjätetyn miehen? Tommi Liimatta esiintyy Tampereen kirjafestareilla la 30.11. klo 12.30

Tässä pikajaksossa keskustelemme Samuli Kangaslammen kanssa ilmiöstä nimeltä "highly superior autographical memory". Pohdimme myös muistin ilmiötä laajemmin: mistä siinä tarkalleen ottaen on edes kyse?Samuli Kangaslampi on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen. Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Keskustelemme akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa hänen loistavasta teoksestaan Demokratian aika. Mistä demokratian aika ja aikakäsitys oikein alkaa, ja milloin demokratian aika on (ollut)? Miettinen kyseenalaistaa tekstissään pinttyneitä luuloja historian opetuksista ja erilaisista "demokratian voittokuluista". Pääsemme 1400-luvun Italiasta myös nykyiseen "demokratian kriisiin", ja kysymme, mitä oikein on demokratia, joka tuntuunolevan niin pyhä asia,ettei sitä oikein henno arkena käyttää. Miksi innokkkaimmat "liberaalin demokratian" vaalijat kauhistuvat aina, kun demokratiaan osallistuminen laajenee? Lisäksi tarjolla radikaali suhde historiaan: nöyryys! Timo Miettinen esiintyy myös Tampereen kirjafestareill sunnuntaina 1.12., haastattelijana Taru Torikka! Katso Kirjafestarien koko ohjelma ja osta liput https://kirjafestarit.fi/ohjelma-2024/

Jaksossa avaamme äitiyspakkauksen ja tutustumme sen historiaan. Pohdimme jaksossa, kuinka kauan äitiyspakkauksia on jaettu ja mistä syystä äitiyspakkaus kehitettiin. Keskitymme jaksossa erityisesti merkityksiin, joita äitiyspakkaukselle on eri aikoina annettu Suomessa: mitä tunteita äitiyspakkaus herättää, miten pakkauksen sisältö on muuttunut ja mitä tarkoitusperiä on pyritty palvelemaan. Jakson vieraina ovat Tampereen yliopiston väitöstutkija Jenni Räikkönen sekä hankkeen johtaja ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Tanja Vahtikari. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Äitiyspakkaus tunne-esineenä -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #118 Äitiyspakkauksia, tunne-esineitä ja kokemuksia hyvinvointivaltiosta →

Vuonna 1917 Suomessa eduskunta julistautui tällä päivämäärällä korkeimmaksi valtiovallan haltijaksi. Ensimmäinen Elvis-elokuva sai ensi-iltansa, tosin hieman erikoiseen kellonaikaan. Tampereen rantatunneli avattiin liikenteelle niin ikään tällä päivämäärällä.

Tampereen teatterikesässä nähtiin Tiago Rodriguesin näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists, joka päättyy pitkään äärioikeistolaisen poliittikkohahmon palopuheeseen. Podcastin vieraana on esityksen paikan päällä kokenut & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen, joka on itsekin käsitellyt ohjaamissaan näytelmissä muun muassa kulttuurivasemmiston suhdetta äärioikeistolaisuuteen ja totalitarismin olemusta. Keskustelussa pohditaan millainen työkalu teatteri on ajankohtaisten poliittisten jännitteiden käsittelyyn sekä sitä, miten yhteiskunnallisuus mahdollisesti näkyy tulevassa & Espoon teatterin kansainvälisessä ohjelmistossa.

Hanna Kuuselan Syytös yhdistää kirjallisuusesseetä, päiväkirjaa ja syytöskirjelmää. Se ei tyydy vain kuvaamaan suomalaisen yliopistolaitoksen (tahallista?) rapauttamista, vaan laajenee tarkaksi tutkielmaksi siitä, miten nopeasti demokratia tuhotaan. Kirjan alaotsikko on Muuan akateeminen komitragedia, eikä sitä lukiessa tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. (Vaiko kenties järjestäytyä laajaan kansanrintamaan puolustamaan niitä ihanteita, joita yliopisto edustaa?) Keskustelemme Hanna Kuuselan kanssa yliopistosta ja yhteiskunnasta, ja mitä niille tapahtuu kun valtaan päästetään markkinavoimat ja yritysjohdon uskonkappaleiden toteuttajat. Syytös saa kaikupohjaa kirjallisuudesta, nykytila vertautuu Thomas Mannin Taikavuoreen, missä porvaristo kipuilee, turhautuu ja nahistelee keskenään, kunnes tulee aika kaiken yli hyökyvälle suursodalle. Tampereen yliopiston konsistorit on repäisty Antigonen tragediasta. Toisin kuin antiikin ja nykyajan kipuilutragedioiden naishenkilöt, Syytös ei lopu päähenkilön romahtamiseen, vaan saa siitä alkunsa. Osta Syytös Vastapainon verkkokaupasta! https://vastapaino.fi/sivu/tuote/syytos/5084845

Israelin asevoimat aloitti yöllä rajatun maaoperaation äärijärjestö Hizbollahin kohteisiin Etelä-Libanonissa. Toimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Libanonin pääkaupungista Beirutista. Israelin Tel Avivissa oleva toimittaja Vilma Romsi kertoo, miten operaatiosta on Israelissa kerrottu. Millainen käänne maaoperaatio on Lähi-idässä? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Upin tutkijatohtori Iro Särkkä. Lähetyksessä kuullaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan, eversti Pasi Hirvosen arvioi Israelin maahyökkäyksen tavoitteista. Jo lähes miljoona ihmistä on paennut Israelin iskuja Libanonissa. Kuinka huolestuttava alueen pakolaistilanne on? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anitta Kynsilehto. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen sekä tuottajana Annette Blencowe.

Mistä psykedeeleissä on kyse? 50-, 60-, ja 70-luvuilla psykedeelejä ja niiden aiheuttamia muuntuneita tajunnantiloja tutkittiin paljonkin. Tavoitteena oli muun muassa selvittää niiden potentiaalia erilaisten psykologisten ongelmien, kuten traumojen ja riippuvuuksien hoidossa. Monet potilaat raportoivat trippinsä vaikuttaneen siihen, miten he näkevät maailman, muut ihmiset ja oman suhteensa heihin. Kokemuksia kuvailtiin usein mystisillä termeillä. Ykseys, kaikenkattava rakkaus, tämän maailman ulkopuoliset entiteetit... Sitten tuli hippiliike ja sota huumeita vastaan, joiden aikana moninaisista syistä psykedeelien tutkimus tyrehtyi. Viimeaikoina se on käynnistynyt uudestaan. Tänään vieraanani on Samuli Kangaslampi. Samuli on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen. Keskustelemme jaksossa mm. seuraavista aiheista: - Miksi psykedeelejä tutkitaan - Minkälaisia psykedeelejä on olemassa, ja miten ne toimivat - Miten psykedeelien vaikutuksia tutkitaan - Minkä takia psykedeelien tutkimus aikanaan keskeytyi - Mihin tutkimus on nyt suuntaamassa - Miten psykedeeleissä oleva mustekala toimii Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Tällä kertaa Kansanradiossa ei anneta muotivinkkejä vaan muotikäsky. Lisäksi harmittaa hukkaan heitetyt omenat ja rahan tuhlaaminen huippu-urheiluun. Kritiikkiä puolestaan saa Tampereen taksi ja ihan koko maan teiden ylläpito Toimittajana Lasse Olkinuora Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia

Mistä pahuus syntyy?Valistuksen aikakauden kynnyksellä Euroopassa levisi omituinen ilmiö: ihmiset uskoivat noitien lentelevän yöllä noitasapattiin parittelemaan paholaisen kanssa. Tämän uskomuksen vallassa lukemattomia ihmisiä syytettiin noituudesta, poltettiin roviolla tai mestattiin. Tässä jaksossa keskustelen suomen historian dosentti Marko Nenosen kanssa noitavainojen psykologiasta ja pahuuden synnystä. Nenonen on erikoistunut noitavainojen ja liikenteen historiaan, sekä kerännyt maineen huippusuosittuna lehtorina Tampereen yliopistolla.Keskustelemme siitä, miten noitavainot syntyivät, miksi ne levisivät ja mikä sai ne aikanaan päättymään. Pohdimme millaisia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla oli. Miten pelko, epäluulo ja yhteisön paine vaikuttivat ihmisten toimintaan? Lisäksi pohdimme pahuuden käsitettä. Olisimmeko me nykyajan ihmisetkin olleet itsekin 1940-luvun Saksassa natseja, ja aiemmin osallistuneet noitien metsästämiseen? Olemmehan samanlaisia biologisia olentoja edelleen.Lisää aiheita:- Mikä oli saamelaisten jumala?- Mitä noitavainoihin osallistuneet mahtoivat ajatella itsestään hulluuden päätyttyä?- Noitavainojen verrattavuus esimerkiksi Neuvostoliiton tekemiiin puhdistuksiin- Lisäävätkö nykyisen maailman piirteet taipumuksia pahuuteen?- Sivistyksen merkitys ihmisen psykologialle ja yhteiskunnalleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Puolalaisen veteraaniohjaaja Agnieszka Hollandin tositapahtumiin perustuva elokuva Green Border on kuvaus Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvasta pakolaistilanteesta, jossa turvapaikkaa hakevat ihmiset joutuvat poliittisiksi pelinappuloiksi. Miten Puolan oikeistohallituksen suututtanut, mutta maailmalla paljon suitsutusta saanut teos kertoo konfliktista ja sen osapuolista sekä Venäjän vaikutusvallasta, hybridisodankäynnistä ja Euroopan rajapolitiikasta? Millaista uhkakuvaa se maalaa Suomen käännytyslaki- ja välineellistetyn maahantulon kysymyksiin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston tutkija Sanna Valtosen sekä kulttuuritoimittaja Harri Römpötin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Millaista oli sukeltaa oravien maailmaan vuosiksi? Minkälainen on mäyränpentujen ensimmäinen kesä? Miltä hirvikärpänen näyttää lähikuvissa? Jari Salonen on kuvannut Suomen luonnon erikokoisia eläimiä vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Tampereen kupeessa Kaupin metsässä juttelemassa Suomen luonnosta ja erityisesti parhaillaan käynnissä olevasta syksyn jemmaussesongista.

Tällä kertaa puhumme Japanin koulujärjestelmästä ja sen kuvaamisesta mangassa yhdessä vieraamme, Afureko-blogin Cillan kanssa, joka tuntee Suomen koulujärjestelmää. Ajankohtaisena aiheena puhumme espoolaisen Museo Leikin näyttelystä Tokiosta Tapiolaan, johon on koottu suomalaisen Japani-harrastamisen historiaa. Lukujonossa mietimme, miten koulujärjestelmä ja opettajuus esitetään ysäriklassikossa Great Teacher Onizuka sekä Setona Mizushiron lyhytsarjassa X-Day, jossa kolme oppilasta ja opettaja suunnittelevat koulunsa räjäyttämistä. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:10) – KUULUMISET: ILMOITUS JA CILLA - Cilla X:ssä, Blueskyssa, Mastodonissa ja Instagramissa - Cillan Tiktok-kanava Popu lukee suomimangaa - Afureko-blogi, joka on myös Äänijälki-podcastin koti - X:ssä, Blueskyssa, Mastodonissa - Jakso 89, jossa Afurekon Nita oli vieraanamme puhumassa mangan historiasta - Äänijälki-podcastin jakso 21, jossa Maaret oli vieraana puhumassa animesarjasta IDOLiSH 7 - Äänijälki-podcastin jakso 51, jossa Cilla ja Nita puhuivat nostalgisista ensikosketuksistaan animeen (06:32) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ESITTELY - Rahtikultit (12:31) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – ALAKOULU - Nakayoshi-lehden sankarit ovat usein joko ala- tai yläkoulussa, koska lehti on sen ikäisille tytöille suunnattu - A Silent Voice, josta puhuimme jaksossa 35 - Poissa – Erased, josta puhuimme jaksossa 64 - 20th Century Boys (14:29) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – YLÄKOULU - Neon Genesis Evangelion - Revolutionary Girl Utena - Cardcaptor Sakura - Sailor Moon - Unohtui mainita jaksossa, mutta monet 90-luvun ikoniset taikatyttösankarittaret ovat 14-vuotiaita juuri siksi, että sarjat ilmestyivät aiemmin mainitussa Nakayoshi-lehdessä ja muissa vastaavan kohdeyleisön lehdissä - Teasing Master Takagi-san - Mob Psycho 100 - Tsuki ga kirei - Shuzo Oshimi, jonka sarjasta Happiness puhuimme jaksossa 49 ja jonka sarjasta Blood on the Tracks puhuimme jaksossa 74, jaksossa 76 ja jaksossa 81 (20:18) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – LUKIO - Silver Spoon, josta puhuimme jaksossa 34 - My Hero Academia, josta puhuimme jaksossa 94 (30:40) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – YLIOPISTO - Blue Period, josta puhuimme jaksossa 57 - Golden Time - Rent-A-Girlfriend - How Do We Relationship, josta puhuimme jaksossa 81 - A Sign of Affection, josta puhuimme jaksossa 74 - Yliopisto on nykyisin suosittu BL-mangan tapahtumakehys: - Pink Heart Jam, josta puhuimme jaksossa 37 ja jaksossa 42 - Escape Journey, josta puhuimme jaksossa 88 - Classmates - Genshiken, josta puhuimme jaksossa 67 - Highschool of the Dead - Sarjoja, joissa päähenkilö menee suoraan lukiosta työelämään: - Clannad - New Game - Ogeretsu Tanakan Hadakeru kaibutsu esiosineen, joista puhuimme jaksossa 88 (46:04) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: OPETUSMETODIT - Hesarin artikkeli suomalaisen kokemuksista buddhalaismunkkina - Otomen - Monthly Girls' Nozaki-kun - Yotsuba& (01:07:47) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KIVAT OPETTAJAT - Assassination Classroom - The Royal Tutor - Great Teacher Onizuka - Spy x Familyn opettaja Henry Henderson - Blue Periodissa lukion kuvataideopettaja inspiroi päähenkilöä (kuva) - Blue Periodin valmennuskouluopettaja Mayu Ooba - Kaveriopettajia: - Azumanga Daioh'n Yukari-sensei - Toradoran Yuri Koigakubo - Ihastusopettajia: - Daytime Shooting Star - Aoha Ride, josta puhuimme jaksossa 40 - I'm in Love and It's the End of the World, josta puhuimme jaksossa 95 - Dead Dead Demon's Dededede Destruction - Domestic Girlfriend - Towa Ooshiman High School Girls - Kerhojen valvojaopettajia: - Sound Euphonium - Laid-Back Camp - Kono oto tomare (01:29:40) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: IKÄVÄT OPETTAJAT - A Silent Voice -jaksomme show noteihin on koottu hyviä havainnollistavia kohtia sarjassa nähtävästä kiusaamisesta ja opettajan vuorovaikutuksesta (ks. otsikko 51:32 - A Silent Voice: Pokkari 1) - March Comes in Like a Lion - The Garden of Words (01:45:40) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: MUITA OPETTAJAHUOMIOITA - Parasyte (01:48:53) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – TASAPÄISTÄMINEN (01:50:53) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – SIIVOAMINEN (01:54:27) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – LUOKKARETKET - Cromartie High School, josta puhuttiin Äänijäljen jaksossa 45 - Horimiya, josta puhuimme jaksossa 42 - The Disastrous Life of Saiki K. - The Dangers in My Heart (02:01:17) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – KERHOT JA CIRCLET - Sexy Commando Gaiden: Sugoi yo!! Masaru-san (02:05:14) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – FESTIVAALIT - Kulttuurifestivaali eli bunkasai - Urheilupäivä eli undoukai - Mitsudomoe - Blue Flag - Jakso 101, jossa puhuimme Japanin-matkastamme ja siellä koetusta kesäfestivaalista - Nana & Kaorussa kulttuurifestivaalin valmistelu päätyi lähentämään päähenkilöitä (kuva) - Puhuimme sarjasta jaksossa 80 - Skip and Loafer, josta puhuimme jaksossa 83 (02:14:08) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT - SÄÄNNÖT - Hana & Hina After School - Haganai - Yu-Gi-Oh! - Desucon-luento Koulupukumuodin tuulet Meiji-kaudelta nykypäivään (YouTube) - Kaguya-sama: Love Is War - Sound! Euphonium - Confidential Confessions - Petterin STT-uutinen siitä, miten koulujen ulkonäkönormistoihin on alkanut tulla lisää joustavuutta: - Yle (PDF) - IS (PDF) - Hazbin Hotel (02:31:31) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULURAKENNUS - His Favorite -sarjan humoristinen yksinkertaistettu kuvaus koulurakennuksesta: kuva 1, kuva 2, kuva 3 (02:35:10) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ARVOTTAMINEN - Fruits Basketissa koulun tytöillä on fanikerho Yukille (YouTube) - Horimiya - Kare Kano eli His and Her Circumstances - Himouto! Umaru-chan - Kaiju No. 8 - Witchcraft Works (02:53:34) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUKIUSAAMINEN - Cillan luento A Silent Voicesta ja koulukiusaamisesta (YouTube, alkaa kohdasta 1:30:20) - Petterin Desucon-ohjelma Koulukiusaaminen Japanissa (YouTube) (03:03:06) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: YHTEENVETO (03:06:44) – MUSEO LEIKKI JA TOKIOSTA TAPIOLAAN -NÄYTTELY - Tokiosta Tapiolaan -näyttelyn nettisivut - Jakso 18, jossa puhuimme Tampereen taidemuseon Osamu Tezuka -näyttelystä - Jirai-kei-tyylisuuntaus - Näyttelyssä oli kaikenlaista hauskaa (kuva) (03:20:17) – HAMPAANKOLOSSA: ONE PIECE - Jakso 100 ja jakso 103, joissa puhuimme One Piecestä - Ryusei Nakao Caesar Clownin roolissa - Megumi Hayashibara Rebeccan roolissa - Hideyuki Tanaka Donquixote Doflamingon roolissa - Hiroshi Kamiya Trafalgar Law'n roolissa - Petterin shottilasit Zorosta ja Trafalgar Law'sta (kuva) - Mami Koyama Charlotte Linlinin roolissa (03:32:08) – KUULIJAKOMMENTTI: LYCHEE LIGHT CLUB - Jakso 102, jossa puhuimme Lychee Light Clubista (03:33:25) – KUULIJAKOMMENTTI: KOTAE EXPO - Kotae Expo - Popcult - Comic Con Suomi - Crystal Fair (03:42:28) – KUULIJAKOMMENTTI: BARAKAMON - Barakamon - Sarjan OP on jäänyt mieleen (YouTube) - Sweetness and Lightning - After the Rain, josta puhuimme jaksossa 52 (03:46:05) – LUKUJONOSSA: GREAT TEACHER ONIZUKA - Great Teacher Onizuka - Gambling Apocalypse Kaiji - Gokusen - Rookies - Jakso 60, jossa puhuimme Death Notesta - Uuden GTO-tv-spesiaalin traileri (YouTube) (04:03:48) – LUKUJONOSSA: X-DAY - X-Day - Jakso 47, jossa puhuimme Setona Mizushiron sarjasta Black Rose Alice - Jakso 71, jossa puhuimme Setona Mizushiron sarjasta The Cornered Mouse Dreams of Cheese - Paranoia Agent - Moto Hagio - Mitsukazu Mihara (04:34:52) – LOPETUS - 10 Dance - Thunderbolt Fantasy

Ydinaseet ovat ajankohtaisia tavalla, jolla ne eivät ole olleet aikoihin. Ne edustavat montaa asiaa, mm ihmisen tieteellistä edistystä, loputonta taistelua vallasta, ja ihmisen kykyä tasapainoilla maailmanlopun rotkon partaalla. Nyt Suomi on muodollisesti osa puolustusstrategiaa, johon kuuluu ydinaseet. Mitä se tarkoittaa Suomen kannalta? Mihin ydinasepolitiikka on menossa? Ja miltä ydinsota ylipäätään näyttäisi, jos pahin toteutuisi? Näistä keskustelemme Tampereen yliopiston Tapio Juntusen kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Olemme aina jonkun tunteen vallassa, vaikka emme välttämättä itse huomaa sitä. Nyt tiede on selvittänyt, miten voimakkaasti pelko, inho, ilo tai viha näkyvät aivoissamme. Samalla ymmärrys on kasvanut siitä, miksi emme saa tunteita hallintaamme ja miksi järki ja tunne eivät toimi vastakkain. Miten tunteet vaikuttavat elämäämme, päätöksiimme ja kehoomme? Ja miksi tiedostettu tunne on vain jäävuoren huippu? Haastateltavana on tutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kaupallinen yhteistyö: JHLMillainen työilmapiiri työpaikallasi on? Onko teillä mukava ja innostavaa tehdä töitä? Tämän jakson aiheena on hyvä työilmapiiri ja sen luominen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Miksi hyvä työilmapiiri on tärkeää?- Mistä se koostuu?- Mikä tukee hyvän työilmapiirin syntymistä? - Entä mikä heikentää työilmapiiriä?- Miten voit itse luoda hyvää työilmapiiriä työpaikallasi?Lisätietoja:Tunteista ja tunteiden tarttumisesta myös työpaikalla voit kuunnella lisää jaksoista:- 112. Tunnetartunta. - 10. Tunteet työelämässä.- 85. Vaikeat tunteet työelämässä.Näiden lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista:- 106. Luottamus työelämässä.- 63. Työn imu.- 39. Yrityskulttuurin johtaminen.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka on kirjoittanut myös tietokirjoja, joista viimeisimmät ovat: - Työhyvinvointi (uudistettu painos 2023, AlmaTalent) yhdessä Marjut Mankan kanssa- Elämänilon jäljillä. Tunne juuresi- vaikuta elämääsi (Basam Books 2022, äänikirjana 2023 - Stressikirja, mistä virtaa? (2015, Talentum) - Työnilo (Sanoma Pro, 2013)Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fi Marja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamanka Marja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamanka Marja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Kiinnostaako työilmapiirin parantaminen? Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Päättyvänä vuonna vanhat sodat ovat jatkuneet ja uusia alkanut. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma yrittää vaikeaa tehtävää, myönteisten asioiden löytämistä synkästä uutisvirrasta. Positiivisia kehityskulkuja pohtivat professorit Vesa Kiviniemi Oulun yliopistolta, Katarzyna Zysk International Relations and Contemporary History at the Norwegian Institute for Defence Studies-instituutista, johtaja Ola Rosling Gapminder-säätiöstä ja professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistolta Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sarjan kolmannessa jaksossa käydään läpi sisällissodan taisteluiden kulku. Varsin synkässä jaksossa käsitellään niin Tampereen valtausta, kuin lapsisotilaita ja Jääkäreitäkin. Jaksosarja on toteutettu yhteistyössä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön kanssa. Sotaa ja historia podi kiittää.Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu: https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Aivomme käsittelevät valtavan määrän tietoa, kun olemme muiden ihmisten kanssa. Ne skannaavat hyvin nopeasti esimerkiksi hierarkian ja sen, pitävätkö keskustelijat toisistaan vai onko tilanne uhkaava. Sosiaalisia havaintoja prosessoidaan aivoissa niin nopeasti, ettemme edes tiedosta niin tapahtuvan. Samalla aivot ennustavat, mitä kohta tulee tapahtumaan ja miten tilanteessa kannattaisi toimia. Miten ihmeessä aivot voivat olla niin tehokas elin? Entä miten tunteet vaikuttavat havaintoihimme ja lopulta edelleen valintoihimme? Haastateltavana väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun yliopiston PET-keskuksesta ja tunteiden aivotutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.