Podcasts about miksi

Strategiaprofessori Marko Kohtamäki (Vaasan yliopisto) on Liftcastin vieraana keskustelemassa siitä, miten strategia viedään käytäntöön ja tehdään osaksi arjen tekemistä.Jaksossa syvennytään osallistamisen, selkeyden ja konkretian merkitykseen strategiatyössä sekä siihen, miten strategia muuttuu suunnitelmista konkreettisiksi teoiksi ja tuloksiksi.Lisäksi pohditaan Suomen kasvun mahdollisuuksia mikro- ja makrotasolla, rohkean riskinoton ja kunnianhimon roolia kulttuurissa sekä strategisen johtamisen arviointia kilpailukyvyn ja sijoitetun pääoman tuoton näkökulmista.00:00 Intro01:07 Miksi strategia sytyttää03:34 Strategia pähkinänkuoressa05:08 Kuka Marko on09:52 Suomen strategiahaasteet14:30 Miksi toteutus kaatuu25:03 Onnistumisen edellytykset28:20 Osallistaminen käytännössä39:30 Liikaa kalvoja, liian vähän ymmärrystä44:25 Vuosikello ja strategiasykli55:18 Strategiatyön tulevaisuus57:35 Yksi asia mukaan01:00:20 AI ja jatkuva uudistuminen01:03:16 Lopetus ja mistä seurata

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 164. jaksossa vieraanani on suomentaja Nana Sironen, jonka kanssa keskustelen Jaquelinen Harpmanin romaanista En ole koskaan tuntenut miehiä (2025, Hertta Kustannus). Ranskankielinen alkuperäisteos Moi qui n'ai pas connu les hommes ilmestyi jo vuonna 1995. Teos on filosofinen dystopia, jossa joukko naisia elää eristyksissä bunkkerissa tietämättä, mitä on tapahtunut ja miksi. Kuka oli belgialaiskirjailija Jacqueline Harpman? Miksi 30 vuotta vanhasta dystooppisesta romaanista tuli yhtäkkiä hitti? Millainen on romaanin rakenne ja tyyli? Millainen oli teoksen suomentamisprosessi? Mikä oli palkitsevin hetki suomentamistyössä? Muuttuiko Nanan oma käsitys teoksesta suomennostyön edetessä? Jos Nana pystyisi esittämään kysymyksen edesmenneelle kirjailijalle, mikä se olisi? Nana lukee myös otteen suomennoksestaan!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Korkomarkkinoiden erikoisjakso. Mitä koroista pitäisi juuri nyt tietää? Kumpi on parempi: korkea vai matala korko? Miten korot vaikuttavat osakkeisiin? Mitä keskuspankit tekevät? Studiossa vieraana todellinen korkoasiantuntija, OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen, joka seuraa korkoja työkseen.(00:00) - Intro (02:40) - Keskuspankkien seuraaminen (06:45) - Miksi keskuspankkeja on olemassa? (08:40) - Keskuspankkien itsenäisyys ja sen tärkeys (09:55) - Miten Fed ja EKP eroavat käytännössä? (11:08) - Miten keskuspankkien päätökset heijastuvat markkinakorkoihin? Onko eri mailla eroja? (15:00) - Mitä keinoja keskuspankeilla on ohjata markkinakorkoja ohjauskorkojen lisäksi? (18:15) - Luottavatko osakemarkkinat jo liikaa keskuspankkien tukeen? Miten keskuspankit ovat hoitaneet kriisit? (22:50) - Miten keskuspankit vaikuttavat valuuttoihin? (27:45) - Miten keskuspankit vaikuttavat osakemarkkinoihin? (33:30) - Mikä keskuspankki on onnistunut parhaiten? (35:30) - Tämän hetken tilanne korkomarkkinoilla? Mitä Fed ja EKP tekevät seuraavaksi? (38:17) - Fed:n tuleva pääjohtaja Kevin Warsh ja Yhdysvaltojen hallinto (42:08) - Säilyykö Fed:n itsenäisyys? (46:00) - HOT or NOT: Yhdysvaltojen dollari ja Kevin Warsh Jakso on hiihtolomien takia nauhoitettu perjantaina 13.2.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Sean Combs, Puff Daddy, P Diddy eli Diddy on räppäri, joka istuu tällä hetkellä vankilassa. Tuplakääk on aiemminkin paneutunut Diddyn rikoksiin ja nyt tehtiin syväluontava teemajakso Diddyn oikeudenkäynnistä 2025. Mitä siellä tapahtui? Ketkä todistivat? Kuinka paljon vauvaöljyä? Miksi tuomio oli niin lepsu? Se kaikki selviää Diddyn deep divessa. *Tämä on vain osa Tuplakääkin tämän viikon jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia ja sieltä löytyy myös rutkasti aiemmin julkaistuja jaksoja viime vuosilta. Jos ja kun haluat kuunnella lisää, mene osoitteeseen podme.com.

Tämän jakson teemana on aivan liian vähän hyötykäytetty elämänlaadun ja ihmissuhteiden supervoima eli kehuminen. Aiheena se on monelle tuttu, mutta mistä siinä ihan tarkalleen ottaen on kyse? Jaksossa käydään läpi mm. miksi itsekehua pidetään usein negatiivisena asiana vaikka monesti olisi hyvä tunnistaa omia vahvuuksia? Miten sosiaalinen media ja kehuminen liittyvät toisiinsa hyvässä ja pahassa? Unohdammeko me kehua silloin kun sille olisi aika ja paikka? Miksi me suomalaiset olemme huonoja ottamaan vastaan kehuja? Miten löytää itsestä jotain hyvää silloin kun se tuntuu vaikealta? Miksi me kehumme itseämme ja muita niin vähän, vaikka tiedämme miten hyvää se tekee? Mitä eroa on palautteella ja kehulla? MIllainen on hyvän ja huonon kehun välinen ero? Näistä ja muista kehuteeman kysymyksistä kanssani keskustelee erikoispsykologi, tietokirjailija ja Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja Hidasta elämää -sivuston perustaja, kirjailija ja mindfulness-ohjaaja Sanna Wikström.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiNina Lyytinen ja Sanna Wikström- Kehukortit: https://hidastaelamaa.fi/2025/11/kehukortit-kehu-on-arvostuksen-osoittamista/- Verkkosivu: https://hidastaelamaa.fi/- Sanna IG: https://www.instagram.com/sannamwikstrom/- Nina IG: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Kuuntele kaikki Tuhannes -jaksot Podimossa! Aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fi/kokeilu!Tuhannes Podcastin debyytti Podimon maksumuurien sisällä tyhjentää pajatson viimeistä senttiä myöten, kun on aika keskustella väkivallan uhasta. Tume meinasi saada baarissa turpaan hauskalla baarikierroksella.Koska Juni Jannila salakuljetti pojat Podimon maksumuurilinnakkeen sisään mieskuulijoiden perässä, on aika myös keskustella miehisyydestä. Miksi ne vanhat miehet haluaa niin kovin harjoittaa väkivaltaa ollessaan humalassa? Keskustelua luvassa uhkaavista tilanteista, ystävällisistä pokeista, ja ikävistä ihmisistä röökipaikalla. Stadin yö on täynnä erilaisia ihmiskohtaloita. Roastaamme myös ns. lelupoliiseja. Ehkä turpaansaannin uhalla oli ihan hyvä pointti… Onneksi baarissa voi olla myös kivaa. Johannes kertoo hurjan tarinan Lappeenrannan reissulta, jossa itse kaupunginjohtaja toi shamppakaljaa pöytään. Lopussa myös lyijytetään läppäriä kädessä kantavia lukiolaisia (tuttuun tapaan) ja pohditaan, miksi Gen-Z vihaa nykyään jopa HYMYILYÄ?Tervetuloa matkaan!T. Tussu ja JossuTuhannes ilmestyy tiistaisin ja lyhyempää Tuhannes ja yksi yötä -jaksoa pääset nautiskelemaan aina perjantaisin. Seuraa Tuhannesta myös somessa! @tuhannes @tume @goals.johannes

Venäjän sota Ukrainaa vastaan laajeni täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi tasan neljä vuotta sitten. Miksi sotaa ei saada loppumaan? Keskustelemassa kansanedustajat ja entiset ministerit Pekka Haavisto (vihr.) ja Antti Kaikkonen (kesk.). Millainen hinta rauhanprosessin pitkittymisellä on Ukrainan lapsille ja nuorille? Vieraina Kirkon ulkomaanavun viestintäpäällikkö Erik Nyström ja Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. Kevään lähestyessä moni nuori pohtii, minne hakeutua opiskelemaan. Onko niin sanottuja varmoja työpaikkoja enää olemassa? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja ja Etlan tutkimujohtaja Antti Kauhanen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mikko Pesonen ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Palestiinan liput liehuvat. Miksi mielenosoittaminen vaikuttaa välillä vähän päälleliimatulta tai, noh, ammattimaisesti organisoidulta? “Seuraa rahavirtoja” on vanha, hyväksi havaittu, neuvo tälläkin kertaa. Miten miljardööri Soros liittyy asiaan?

Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti ja henkilökohtaisesti yhtä Uuden testamentin puhuttelevimmista kohdista: Roomalaiskirje 7:15–25. Paavali kirjoittaa: “Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” Onko tämä kuvaus uskovasta – vai jostakin muusta? Nummela osoittaa, että Paavali puhuu tässä kristityn todellisesta, jatkuvasta sisäisestä taistelusta. Opetuksessa käsitellään: ✦ Uskovan uusi tahto – ilo Jumalan laista ✦ Vanhan ja uuden ihmisen välinen jännite ✦ Miksi taistelu syntiä vastaan jatkuu koko elämän ajan ✦ Lain tehtävä: paljastaa synti, ei parantaa ✦ Evankeliumin vapauttava sanoma: Kristus on meidän vanhurskautemme Nummela kertoo myös henkilökohtaisen kokemuksensa nuoruudestaan, jolloin juuri tämä raamatunkohta pysäytti hänet herätyksen hetkellä. Teksti ei vain kuvaa ihmistä – se paljastaa meidät. Mukana opetuksessa ovat myös uskonpuhdistuksen ääni ja Martti Lutherin vahva näkemys elävästä uskosta: Usko ei ole kuollut teoria, vaan Jumalan teko meissä – ja silti kristitty elää jatkuvassa parannuksessa ja armon varassa. Tämä opetus rohkaisee rehellisyyteen, toivoon ja Kristus-keskeiseen elämään. Taistelu jatkuu – mutta armahdettuna, rakastettuna ja Kristuksen varassa.

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Tänään Cityn aamussa puhutaan Suomi–Sveitsi pelistä. Miksi naisilla on suuret rinnat? Käydään läpi parhaat tavat mennä baarista kotiin sekä keskustellaan siitä, onko sähköposti muuttumassa somen kaltaiseksi kanavaksi. Puhutaan myös vahinkopieruista.

Jaakko Seikkula on psykoterapian emeritusprofessori ja yksi suomalaisen mielenterveystyön kansainvälisesti tunnetuimmista vaikuttajista. Hän on kehittänyt avoimen dialogin mallin, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maailmaa juuri siksi, että se kääntää katseen pois diagnooseista ja takaisin ihmiseen – siihen, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän kantaa, ja mitä hän tarvitsee tullakseen aidosti kohdatuksi. Seikkulan ajattelu haastaa suoraan sen oletuksen, että psyykkinen kriisi olisi ensisijaisesti yksilön sisäinen häiriö, joka korjataan lääkkeillä. Jaakko uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä moni mielenterveyden hoitoa seurannut on jo pitkään tiennyt: järjestelmä on pahasti rikki. Jaksossa puhumme siitä, miksi nykyinen hoitomalli keskittyy liian usein oireisiin, diagnooseihin ja lääkitykseen, samalla kun ihminen itse jää sivurooliin. Miksi kriisi tulkitaan aivojen häiriöksi, vaikka kyse on elämästä, surusta, pelosta ja yhteyden katkeamisesta? Miksi kärsimyksestä on tullut jotain, mikä pitää poistaa nopeasti – eikä jotain, mikä voitaisiin kohdata yhdessä? Jaksossa mennään myös suoraan kohti masennuksen, ahdistuksen ja elämään kuuluvien normaalien ilmiöiden medikalisaation ydintä ja lääketeollisuuden valtaa. Kuka hyötyy siitä, että ihmiset pidetään kroonisesti hoidettavina? Ja voiko järjestelmään luottaa, jos raha määrittää niin paljon siitä, mitä meille opetetaan “hoitona”?

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Miltä maailman murros näyttää historiantutkijoiden linssien läpi? Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma, joka pohtii tuoreessa kirjassaan sitä, ratkaisivatko suuryritykset natsien valtaannousun. Miksi kuluva vuosikymmen muistuttaa aikaa ennen ensimmäistä ja toista maailmasotaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Ruokkiiko vihapuhe väkivaltarikoksia? Miksi vihapuhe kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin? Oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen ja filosofian erikoistutkija Jani Sinokki keskustelevat vihapuheesta. He tuovat esiin vihapuheen seurauksia ja keinoja, joilla vihapuhetta voitaisiin rajoittaa tai vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/tiedelinja

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Brittiläisen kirjallisuuden synkimmän rakkaustarinan tuorein filmatisointi, uusi Emerald Fennellin ohjaama Wuthering Heights-elokuva, tuo Emily Brontën klassikon tummanpuhuvan intohimon ja dramaattisen nummen 2020-luvulle rohkeasti. Elokuvassa on goottilaisia vaikutteita, magneettista eroottisuutta ja rohkeaa lavastusta ja puvustusta, joissa yhdistyy nykyaikaiset materiaalit historialliseen tyyliin. Puvustuksessa on käytetty Old-Hollywood-tyylisiä koruja ja lavastuksessa vahvoja symboleita, nukkeja ja nukkekotia. Alun karusta ja naturalistisesta tyylistä siirrytään Marie Antoinette-henkiseen ylenpalttiseen, hedonistiseen maailmaan. Millaisen kuvan elokuva antaa naisen seksuaalisuudesta? Elokuvassa kuvataan villiä ja sivistynyttä miestyyppiä, toistensa vastakohtia. Millaisen sanoman elokuva tarjoaa parinmuodostuksen kulmasta? Barbieta näytellyt Margot Robbie ja Frankenstein-elokuvasta tuttu Jacob Elordi ovat päärooleissa ja heidän välinen kemiansa on ladattua. Miten he elokuvatoimittajien mielestä suoriutuivat rooleistaan Catherine Earnshawina ja Heathcliffinä? Onko ohjaaja modernisoinut Brontën klassikkoa jo liikaa? Wuthering Heigths-elokuva sai ensi-iltansa 13.2.2026 Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pohdintaa ja muutamia vinkkeä, miten pysyä työllistettynä free lancer-valtaisella musiikkialalla. Miksi duunit tuntuvat kasautuvan harvoille valituille?Miksi tänä päivänä on niin vaikeaa saada rehellistä, rakentavaa palautetta?Miksi nuorista muusikoista on tullut niin varovaisia?Miksi ns. raaka duuni oman soittimensa kanssa kannattaa tehdä alle 20-vuotiaana?

Ajatus suomalaisesta sisusta kytkeytyy periksiantamattomuuteen, koviin aikoihin ja yksin pärjäämiseen. Eduskuntapuheissa sisua on viljelty etenkin lamavuosina ja vaikeina aikoina. Miksi vetoaminen resilienssiin näyttää korvanneen sisu-puheen? Johtaako mielikuva yksinpärjäävistä, sisukkaista suomalaisista politiikassa väärille laduille? Oliko ”sisulla ja sydämellä” vaaleissa esiintynyt SMP kaikkien aikojen sisu-puolue? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi sijoittajat tekevät päätöksiä, jotka eivät aina ole järkeviä? Tässä Rahapuhetta‑jaksossa sukellamme syvälle sijoituskäyttäytymisen ja markkinapsykologian maailmaan. Studiossa Susan Orfinskijn kanssa ovat Aalto‑yliopiston professori Peter Nyberg sekä OP Pohjolalta sijoitustuotteiden asiantuntija Jerri Laurikka. Jos haluat ymmärtää omia sijoituspäätöksiäsi paremmin, tämä jakso on juuri sinulle. Keskustelussa avataan, mistä sijoittamisen psykologia saa alkunsa ja miten tunteet – kuten pelko ja ahneus – ohjaavat päätöksiämme usein tiedostamattamme. Pohdimme myös, miksi ilmiöt kuten FOMO, laumakäyttäytyminen, menetysten välttely ja liiallinen itseluottamus toistuvat sijoittajien toiminnassa.  Rahapuhetta-podcast on nyt myös katsottavissa OP Pohjolan YouTube-tilillä! Sijoituskouluun pääset tutustumaan täältä: op.fi/sijoituskoulu Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. 

Nyt puhutaan eväistä isolla E:llä. Minna heittää ilmoille kysymyksen: ”Miksi eväät maistuu niin hyvältä?”. Keskusteluun nousee myös vetisten ja lötköjen kurkkujen uskomaton maku. Kimmo kertoo myös hulvattoman tarinan rautakauppavierailustaan. Suvi puolestaan on saanut ärsyttävää ohjeistusta kaupassa ventovieraalta. Ekstra-podcastissa Radio Novan Aamun Minna, Kimmo ja Suvi käyvät läpi aiheita, jotka syystä tai toisesta jäivät käsittelemättä radiossa. Novan Aamu arkiaamuisin klo 6-10.

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Onnettomuuksien ehkäisyn koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen jututettavana. Käynnissä on hätänumeroviikko ja tänään keskiviikkona 11.2. on valtakunnallinen 112-päivä. Tällä viikolla on monia tapahtumia ja Lahdessa on Triossa lauantaina 14.2. klo 10-13 koko perheen turvallisuustapahtuma.Miksi on erityisen tärkeää ladata 112 Suomi -äppi? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Suomalaiset pitävät tunnetusti osingoista. Miksi näin on? Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat osinkosijoittamisen kipupisteisiin ja mahdollisuuksiin sekä siihen, miten yhtiön osinkopolitiikkaa pitäisi tulkita sijoittajan näkökulmasta.(00:00) - Intro (00:45) - Ajankohtaiset markkinakuulumiset (21:30) - Suomalaiset tykkää osingoista – miksi näin on? (23:33) - Ovatko osingot aina hyvä juttu? (25:50) - Takaisinostot (27:16) - Mikä on hyvä osinkoyhtiö? Kasvava vai suuri osinko? Entä, jos yhtiö jakaa osinkoa yli tuloksen? (30:05) - Onko osinkohurma laskenut? (32:10) - Esimerkki: Sammon muuttunut osinkopolitiikka (33:40) - Onko parempi maksaa osinko kerralla vai osissa? (36:50) - Investoidaanko Suomessa liian vähän kasvuun? (40:55) - HOT or NOT: iso osinkotuotto ja olympialaiset Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Raivosyötti on päivän sana. Se kuvaa mediasisältöä, jonka tarkoituksena on tietoisesti suututtaa lukija klikkausten saamiseksi. Miksi raivosyöttejä viritetään? Miksi mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei osata sivuuttaa huomiontalouden kohuja? Kuinka olla lankeamatta raivosyöttiin? Keskustelemassa toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, Uuden Jutun toimittaja Hilla Körkkö sekä Tiktokiin erikoistunut väitöskirjatutkija Esko Nieminen. Jakke Holvas juontaa.

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Valtiopäivät avattiin perinteisin menoin tasavallan presidentin Alexander Stubbin puheella, johon eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) vastasi. Miksi presidentin ja puhemiehen ajatukset Suomesta kuulostivat niin erilaisilta? Vaaliko Halla-aho ajatusta Suomesta eräänlaisena Impivaarana? Puhuiko Stubb Suomen sijaan itsestään kertomalla aktiivisesta pelaajasta kansainvälisellä pelilaudalla? Kumpi varoitteli pienelle maalle karusta maailmasta? Kummalle Suomi näyttäytyi kokoaan suurempana? Miksi Halla-aho otti puhemiehenä kantaa kysymyksiin velkajarrusta ja jalkaväkimiinoista? Miksi nostalgia ei ole Stubbille strategia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Kimmo menettää neitsyytensä kulmakarvojen nyppimisessä, kun Suvi ottaa pinsetit esille. Kolmikko pohtii creme fraichen, smetanan ja kermaviilin eroa. Miksi 11-vuotias poika esiintyy Olympialaisten avajaisissa? Minnan kaikki sukulaiset haluavat kuvan Jorman kanssa. Kimmolla on ikävä Jussi Nahkapallia ja Risto Rahia.

Torstai aamussa jauhettiin...- Retkiluistelusta ja soitettiin retkiluistelun auttavaan puhelimeen- Ajojahdista naisleijonia kohtaan- Miksi ihminen ei kestä meteliä enää työpaikalla?- "Koostumuksella on väliä"! Sama tuote maistuu erilaiselta riippuen koostumuksesta!Näistä ja paljon muusta. KUUNTELE!

Miksi muslimi kääntyy kristityksi? Vieraana pastori Timo Keskitalo Patmos Lähetyssäätiöstä.

Ongelma ei ole motivaatiossa, vaan löytyy mystisen kultakutri-periaatteen sisältä. Tässä jaksossa puhutaan haasteesta, oppimisesta ja etenemisestä. Miten koirien syöntikilpailu liittyy tähän? Mikä on Ellin mielestä tylsin laji? Mitä Ninja on möläyttänyt? Missä lajissa Ninja päätyi kisaamaan ja mitä saattaa kisata seuraavana? Nähdään somessa!

Onko tässä mitään järkeä? Miksi myydä euron tavaroita nettikirppiksillä, miksi maksaa maltaita eläinten vaatetuksista tai miksi jokaista suomalaista herkkua tuunataan liikaa? Esko paljastaa hätkähdyttävän tarinan tädistään, joka pakeni nunnaluostarista - voiko tämä edes olla totta? Veronica ajautui kiusalliseen tilanteeseen kynsisalongissa, jossa ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin myydä oma sielunsa. Lisäksi kilpaillaan Vastaa väärin -kisassa ja pohditaan, onko Veronica todella tehnyt oman hajuvetensä.Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Suomessa on vahva omituisten ja kekseliäiden tietokone- ja videopelien traditio, minkä lippulaivoja ovat tässä ajassa mm. My Summer ja Winter Car -autonrakentelu- ja selviytymissumulaattorit, kesämökkielämää mallintava Finnish Cottage Simulator, inttiarjesta ammentava Finnish Army Simulator, alkoholismin aiheuttamia ongelmia lapsen näkökulmasta käsittelevän Lydia ja aivan tuore työttömyyden ja yksinäisyyden ikeessä tasapainoileva selviytymispeli Unemployment Simulator 2018. Nämä ideoiltaan hyvin omintakeiset, usein synkkään suomalaiseen arkeen ja tietynlaiseen kansalliseen reaalifantasiaan, suomikummaan sijoittuvat pelit ovat herättäneet myös paljon kansainvälistä huomiota ja suosiota. Suomikummasta ammentaa myös ison budjetin tietokone- ja konsolipelejä tuottavan kotimaisen Remedyn pelit. Mm. Controlissa näyttelevä Martti Suosalo sai vuonna 2020 BAFTA Game Awards -palkinnon parhaasta pelin sivuosasta rallienglantia ja suomalaisia sananparsia häpeilemättömästi viljelevän huoltomies Ahtin roolista. Miksi Suomessa on perinteisesti suunniteltu paljon poikkeuksellisen erikoisia pelejä, jotka ammentavat voimakkaastisuomalaisesta kulttuurista ja mielenmaisemasta? Miksi tällaiset varsin synkät ja arkiset teemat uppoavat muihinkin kuin suomalaisiin? Mistä tällaisten pelien traditio ja ideat kumpuavat, ja millaista näiden pelien suunnittelu on? Kulttuuriykkösen vieraina Unemployment Simulator 2018:n tehnyt kuvataiteilija-pelisuunnittelija Samuel Lehikoinen, mm. Lydian kehittänyt toimittaja-pelisuunnittelija Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Jukka O. Kauppinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miksi sotaelokuvat ja rintamakirjat vetävät puoleensa? Ehkä siksi, että tunnepuoli on sama – lapsuuden turvattomuus ja rakkaudettomuus muistuttavat aikuisen rintamakokemuksia. Molemmat traumatisoivat, kun niille ei ole syliä, ei paikkaa, ei ketään, jolle kertoa. Suomen sotien jälkeen veteraanit tiesivät vaistonvaraisesti, ettei näistä kokemuksista voi puhua, koska kukaan ei ymmärrä. Joten he pakkasivat kaiken sisäänsä. Rakensivat haarniskan. Tekivät töitä loputtomasti, jotta eivät joutuisi pysähtymään. Ja siirsivät tämän ylisukupolvisesti eteenpäin.Kun tunteita ei saa näyttää, niistä tulee vaarallisia. Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi. Miehen ei kuulu itkeä, syliä ei anneta, läheisyys on uhka. Haarniska pitää kiinni, koska sen alla on räjähdysalttiita tunteita – ja pelko siitä, että jos ne päästää ulos, tulee hulluksi. Kovaa ja vahvaa on helppo kunnioittaa, mutta sitä on mahdoton rakastaa. Ei ole pintaa, mihin rakkaus osuisi. Ja niin syntyy sukupolvi toisensa jälkeen ihmisiä, jotka kantavat sisällään sotaa, jota he eivät itse käyneet – mutta jonka seuraukset he perivät.Tässä jaksossa aiheesta ovat keskustelemassa Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Petteri Heino.

Suomen Monikkoperheet ry:n järjestösihteeri Tiina Lagerblomia haastattelee Jussi Häkkilä.

Tänään Radio Cityn aamussa sukelletaan urheilun maailmaan ja käydään läpi ajankohtaisia NHL-tuloksia sekä suomalaisten pelaajien otteita. Miksi loukkaantumiset herättävät huolta, ja onko Ukko-Pekka Luukkonen mielestäsi olympiapaikan arvoinen? Lisäksi keskustellaan siitä, miten suomalaisten matkustustottumukset Tallinnan suhteen ovat muuttuneet ja miksi Airbnb houkuttelee yhä useampia perinteisten hotellien sijaan. Kuullaan myös teidän erikoisia yhdysnimiä, jotka ovat vähitellen katoamassa. Sivuten samaa teemaa pohditaan lopuksi vielä, mistä Brooklyn Beckham on saanut nimensä. Kuuntele aamun jutut tästä!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 162. jaksossa vieraanani on suomentaja Susanna Tuomi-Giddings, jonka kanssa keskustelen Olivier Norekin teoksesta Talven soturit – Romaani Simo Häyhästä (Otava 2025). Miksi ranskalaiskirjailija halusi kirjoittaa romaanin tarkka-ampuja Simo Häyhästä? Millaista taustatyötä Norek teki romaaniaan varten? Millainen haaste oli suomentaa ranskaksi kirjoitettu teos, joka sijoittuu Suomeen? Millaista taustatyötä vaati romaani suomentaminen? Miten Susanna osasi suomentaa dialogit murteella? Mikä oli palkitsevinta tässä suomennustyössä? Susanna lukee myös otteen suomennoksestaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Miksi elämästä tulee helposti liian vakavaa ja joskus myös suorittamista, vaikka leikkimielisyys ja huumori toisivat elämään paljon jaksamista ja iloa. Myös erilaiset roolit ja muiden ihmisten odotukset voivat viedä tilaa keveydeltä elämässä. Se vaatii myös turvallisuuden tunnetta, että uskaltaa välillä heittäytyä ja tuoda leikkiä elämään myös aikuisena. (00:00) Leikin merkitys aikuisuudessa (02:44) Ulkoiset paineet leikkimielisyyden tiellä (09:14) Leikkimielisyys työelämässä (18:23) DnD ja leikkimielisyys (21:57) Loppusanat

Stressi nähdään usein pelkästään haitallisena ilmiönä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka stressi voi heikentää hyvinvointia, se voi myös auttaa meitä keskittymään olennaiseen ja suoriutumaan paremmin vaativissa tilanteissa. Emme aina voi vaikuttaa stressin aiheuttajaan tai määrään, mutta voimme oppia kohtaamaan sen tavoilla, jotka auttavat meitä eteenpäin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Laura Sokka. Laura on kirjoittanut kirjan Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026).Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä stressi on? - Onko käsityksemme stressistä vääristynyt? - Mitä tapahtuu, kun stressiä käsitellään vain haittana? - Miksi stressiä ei kannata vain ohittaa?Lisätietoja:Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram. Laura Sokan kirja: Stressiharha - kuinka stressata paremmin?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Vuodenvaihde on Liftcastissa muodostunut perinteeksi pysähtyä työelämän trendien äärelle. Tässä jaksossa Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi keskustelevat jo kolmatta kertaa työelämän trendeistä ja siitä, mihin suuntaan työelämä on menossa vuonna 2026 ja mitkä ovat TOP10 trendiä tälle vuodelle. Keskustelussa käydään läpi kymmenen teemaa, jotka nousevat esiin Liftedin valmennustyöstä, johtoryhmäkeskusteluista ja työelämän arjesta. Nämä ovat näkemyksiä, jotka pohjautuvat kuluneen vuoden havaintoihin ja siihen, mitä organisaatioissa juuri nyt tapahtuu.Jaksossa pureudutaan muun muassa siihen, miten tekoäly siirtyy yksittäisistä kokeiluista osaksi työn rakenteita ja arkea. Keskustelussa korostuu myös strategioiden käytäntöön vieminen ja se, miksi strategian todellinen arvo mitataan vasta silloin, kun se näkyy päätöksissä, prioriteeteissa ja jokapäiväisessä työssä.Esillä ovat vahvasti myös johtaminen ja kyvykkyydet. Miksi johtamisen tarve kasvaa teknologian kehittyessä, millaisia taitoja organisaatiot todella tarvitsevat ja miksi inhimillisyys, ihmistaidot ja kohtaaminen nousevat entistä tärkeämpään rooliin muutoksen keskellä. Keskustelussa käsitellään lisäksi työmarkkinoiden liikettä, kovan työn arvostuksen paluuta, varautumista ja riskienhallintaa sekä talouden ja työelämän kytkeytymistä toisiinsa.Vuosi 2026 tarjoaa paljon mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin ja tarttua muutokseen aktiivisesti. Tämä vuosi palkitsee rohkeuden, selkeyden ja kyvyn yhdistää tuloksellisuus ja inhimillisyys.0:00 Jakson aloitus ja miksi työelämän trendit ovat taas ajankohtaisia4:40 Työelämän trendi #1: Tekoäly muuttaa työn rakenteita9:03 Työelämän trendi #2: Strategian käytäntöön vieminen ratkaisee16:38 Työelämän trendi #3: Strategisten kyvykkyyksien merkitys korostuu26:25 Työelämän trendi #4: Työmarkkinoilla tapahtuu, mutta harkitummin31:25 Työelämän trendi #5: Johtamisen tarve kasvaa entisestään40:05 Työelämän trendi #6: Suomen heikko talous vaikuttaa vahvasti46:40 Työelämän trendi #7: Kovan työn arvostus palaa keskusteluun51:07 Työelämän trendi #8: Varautuminen ja resilienssi korostuvat55:37 Työelämän trendi #9: Ihmistaidot nousevat keskiöön58:47 Työelämän trendi #10: Ajatusjohtajuus ja henkilöiden rooli vahvistuvat59:57 Yhteenveto ja katse eteenpäin

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tähän jaksoon sain vieraaksi fiksun ammattilaisen uusintavisiitille ja käymme läpi stressiin liittyviä väärinymmärryksiä hänen uuden kirjansa tiimoilta. Keskustelemme mm. mitä on stressi ja miksi suhtautumisellamme siihen on väliä? Miksi stressi ja kuormitus eivät ole niin yksiulotteisia ilmiöitä kuin usein ajattelemme? Miten onnistuisimme elämään stressin kanssa paremmin? Miksi pakkopositiivisuus ei ole avain onneen mutta näkökulman vaihtaminen on? Onko stressikuormaa mahdollista saada heti pois? Miten tarkoittaa, että ajattelutavat eivät synny tyhjiössä vaan niihin vaikuttavat mm. kasvuympäristö, työelämä, kulttuuri, muut ihmiset, jne.? Miten elintavat vaikuttavat koettuun stressiin ja sen kestämiseen? Näitä ja muita teemoja kanssani pohtii psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Laura Sokka.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLaura Sokka- Kirja: https://www.tuumakustannus.fi/7500- IG: https://www.instagram.com/laurasokka/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/laura-sokka-96591233- Verkkosivut: https://laurasokka.com/- Edellinen visiitti: https://open.spotify.com/episode/75DgusUOO8IYGi4GOZIYzm?si=9e3cc0ccb38a4776

Vuoden ensimmäisessä Liftcast-jaksossa keskustellaan esihenkilön henkilöbrändistä, ajatusjohtajuudesta ja yrittäjyydestä sekä siitä, miksi ihmiset ovat yritysten tärkein kilpailuetu muuttuvassa työelämässä.Vieraana on Joonas Kylliäinen, Arc Studion perustaja ja toimitusjohtaja sekä pitkän linjan yrittäjä. Jaksossa syvennytään siihen, miten esihenkilön näkyvyys tukee luottamuksen rakentamista, kirkastaa organisaation suuntaa ja vauhdittaa liiketoimintaa.00:00 Jakson aloitus ja vieraan esittely01:30 Joonaksen tausta yrittäjänä ja ajatusjohtajana05:00 Miksi esihenkilön henkilöbrändi on tärkeä juuri nyt09:30 Näkyvyyden rooli luottamuksessa ja päätöksenteossa15:00 Henkilöbrändi myynnin ja rekrytoinnin tukena20:30 Ulkoinen viestintä osana johtamista26:00 Ajatusjohtajuus: yksilö vai yhteispeli?33:00 Yrittäjyys ja henkilöbrändi eri kasvuvaiheissa40:00 Käytännön opit esihenkilöille ja johtajille47:00 Yhteenveto ja jakson päätös

Tähän jaksoon vieraaksi pyörähti valmentajakollega keskustelemaan ravintoon liittyvästä teemasta, joka saa keskusteluissa usein aivan liian vähän palstatilaa. Usein puhutaan makroravinteista ja energiamääristä, mutta miten onkaan itse ruuanlaiton laita? Miten sitä terveellistä ja maistuvaa ruokaa saadaan päätymään lautaselle riittävissä määrin ja kiireisessäkin arjessa? Miksi monelle "mitä tänään syötäisiin?" -ajatus tuntuu niin raskaalta? Mitkä ovat tärkeimmät muuttujat, että löydämme itsellemme parhaiten sopivan ruokavalion? Onnistuuko herkuttelu jos haluaa syödä terveellisesti? Mitä tehdä jos on huono ruuanlaittaja tai vihaa ruuanlaittoa? Onko terveellisen ruuan kokkaaminen vaikeaa? Miksi emme syö terveellisesti vaikka tiedämme sen olevan tärkeää? Miten tehdä ruuanlaitosta stressittömämpää ja helpompaa? Mitä tehdä jos tuntuu, että ruuanlaitolle ei ole aikaa? Näitä ja muita aihepiirin kysymyksiä kanssani pohtii valmentaja Tommi Ikonen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiTommi Ikonen- Kulhoomo: https://www.instagram.com/kulhoomo/- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/2c3LWJCoqEYWp2b9V5BHZ9?si=20c90685f89d494e

Vuodenvaihteen jaksoon pyysin mikrofonin ääreen keskustelemaan monen kuulijan toivevieraan. Jakson teemana pohditaan miten vuodesta 2026 voisi tulla se, jolloin saavutat tavoitteesi hyvinvoinnissa, suorituskyvyssä ja esim. paremmassa arjenhallinnassa. Käymme läpi mm. miten minun ja vieraan kulunut vuosi on sujunut, mikä on mennyt hyvin ja mikä jäänyt tavoitteista vajaaksi? Miksi moni vuodenvaihteen uuden elämän aloittaja hukkaa fokuksen pian vauhtiin päästyään? Minkälaisia tarpeita meidän keholla ja mielellä usein on? Olisiko aamurituaaleista apua kurssin pitämisessä oikeana? Minkälainen tavoite meidän tulisi löytää, jotta fokus säilyy? Mikä on rankkojen projektien ongelma ja mitä mielummin tilalle? Muutokseen tarvitaan hyvä hetki mutta enkä jos sellaista ei tunnu tulevan koskaan? Mitkä neljä avainkysymystä jokaisen kannattaisi kysyä itseltään kun haluaa onnistua? Näitä ja muita aiheen teemoja pohdin yhdessä vaimoni ja yhtiökumppanini Kaisa Jaakkolan kanssa.Linkit:Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKaisa Jaakkola- IG: https://www.instagram.com/kaisaj/- Kotisivu: https://www.kaisajaakkola.com/

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Beyoncé ja Jay Z oli tosi outo näky formulavarikolla. Miksi siellä hengailitte ja mistä summasta, Bey ja Jay? Okei kuinka cringe oli Megan Marklen iso haastattelu Harpers Bazaar-lehdessä, tasolla 4-10? Tyra Banks aloitti uuden bisneksen ja jos joku on outo konsepti, niin tämä on. Ex-näyttelijä Kevin Spacey laulaa surusointuja lomakohteessa ja whinettää big time. Madonnalla on mielenkiintoinen päiväaikataulu. Kuulostaa koko päivän etkoilta feat. glam team.