Podcasts about miksi

Hengitysharjoituksista puhutaan nykyään paljon. Niillä rauhoitetaan hermostoa, haetaan parempaa keskittymistä ja optimoitua elämää. Joogaperinteessä hengityksen kanssa työskentelyllä on kuitenkin huomattavasti pidempi historia ja myös toisenlaisia päämääriä.Tässä jaksossa puhumme hengitysharjoitusten mahdollisuuksista ja riskeistä. Mitä hengitystä muuttamalla oikeastaan voidaan saada aikaan? Miksi voimakkaammat harjoitukset eivät sovi kaikkiin tilanteisiin? Entä miten moderni breathwork suhteutuu joogan pranayama-perinteeseen?Hengitys on yksi joogan keskeisimmistä työkaluista, mutta juuri siksi sen kanssa kannattaa ymmärtää, mitä on tekemässä.

AI-generated show notes... "No niin, no niin, rauhoittukaa hyvät ihmiset ja ottakaas kuppi kuumaa!" Hessun Kahvilan 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pöytään katetaan tuhti annos digitaalista elämäntapaa, nostalgiaa ja tuoreinta laiteähkyä. Tässä jaksossa käännetään katseet ranteeseen, sormeen ja nenänvarteen: miksi näytöttömät puettavat laitteet tekevät paluuta, jyrääkö Apple Watch vihdoin perinteiset urheilukellot, ja tyhmentääkö kaikkialle tunkeutuva tekoäly meidät lopullisesti? Laita suodatin laulamaan, istahda nojatuoliin ja pistäös kuunnellen! Jakson aiheet (Show notes): Alkusanat & Kahvilan 20-vuotishistoriaa Vuodesta 2006 alkanut taival digitaalisen elämäntavan äänenkannattajana. Miten blogi- ja podcast-kulttuuri muuttui päiväkirjamaisesta vuorovaikutuksesta alustatalouteen. Terveiset HeKan Signal-yhteisölle! (Liity mukaan HeKan Signal-ryhmään!) Näytöttömät puettavat (Screenless Wearables) & historia Jawbone Up, Polar Loop ja varhaiset askeleet ilman näyttöä. Oulun yliopisto, Polar, Firstbeat ja sykevälivaihtelun (HRV) suomalaiset juuret. Miksi näyttöjen poissaolo houkuttelee taas? Älylasit ja uudet hyökkäysvektorit Ray-Ban Meta -älylasit käytännössä: kamerat kasvoilla, avoin ääni ja kätevyys lenkillä. Yksityisyys, salakuvauspelot ja yritysturvallisuus – miksi Nokian E-sarjassa ei aikoinaan ollut kameraa? Oura Gen 4 pitkäaikaistestissä Kokemuksia älysormuksen arjesta, akun kestosta ja koon valinnan haasteista. Palautumismetriikat, unenseuranta ja Oura Advisor (LLM) treenisuunnittelun tukena. Applen uutuuspommit: Taitettava iPhone & Kellomaailman mullistus Ensimmäiset ajatukset taittuvasta iPhonesta – tietokoneen ja puhelimen rajapinnalla? Apple Watchin uusi RMSSD-pohjainen palautumislaskenta: Onko Garminin ja Polarin urheilukellohegemonia uhattuna tavalliselle kuntoilijalle? Satelliittiyhteydet ranteessa. Tyhmentääkö tekoäly meidät? Tekoälyn nopeutus vs. ajattelun ulkoistaminen: tiivistelmät, sähköpotkulaudat ja Wolt-sukupolvi. Mitä inhimilliselle osaamiselle ja oppimiselle tapahtuu, kun kaikki helpottuu? Linkit & Palautteet: Verkkosivut & arkistot: www.hessunkahvila.fi Signal: Klikkaa tästä Palauteloosteri rämisee osoitteessa: hessunkahvila@gmail.com

Miksi ylläpitävä työ on usein näkymätöntä? Mistä ideat tulevat? Miten kirjoittamista voi opettaa? Mm. näitä kysymyksiä käsittelimme Eeva Åkerbladin kanssa, Amalia, Amalia! -kirjan teemojen lisäksi. Mukana myös parantola-analyysiä! Kiitos Eeva vierailusta! Musiikki: Bucket - No More Than Human Kuva: Joonas Puuppo https://kustantamo.sets.fi/kirja/amalia-amalia/?attribute_pa_format=kovakantinen https://takakansi.fi

Miksi nuorison touhu herättää kateutta? Ile on puolestaan löytänyt uuden idolinsa Karista, 75-vuotiaana muuttohommia painavasta miehestä ja Mikolla on omat traumansa muuttopizzasta. Entä kenestä voi tehdä elämäkerran ja milloin? Mukana myös Tuomas Holopaisen haastattelu.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Suomalaisyritysten hallitukset ovat usein analogisen ajan jäänne: ne kokoontuvat katsomaan menneitä lukuja ja vaihtavat toimitusjohtajaa, kun tulokset eivät parane. Ville Tolvanen väittää, että hallitus pitää keksiä uudelleen tulevaisuuden johtamisen prosessiksi, jossa omistaja luo mahdollisuudet, hallitus rakentaa huomisen ja johto tekee tuloksen. Aura Boards yhdistää tulevaisuuteen katsovan ideologian, tuhannen päivän strategian, vuosisuunnitelman ja tekoälyn tukeman tilannehuoneen, jossa kone laskee ja ihminen päättää. Juho Jokinen ja Sami Miettinen grillaavat ajatusta säälimättä ja kysyvät, mikä omistajan, hallituksen ja johdon ketjussa oikeasti muuttuu, miten se toimii arjessa ja mitä näyttöä hyödyistä jo on. Mukana esimerkkejä Fredman Groupin ERP-hankkeesta, strategiapäivistä Alpeilla ja siitä, miksi hallitus on Suomessa halpaa kuin saippua.00:00 Intro: onko Aura Boards hallitustyön vallankumous?01:00 Ville Tolvanen ja Juho Jokinen esittäytyvät01:35 Jokisen ura ja 19 vuotta Tolvasen kanssa03:39 Vallankumous vai keisarin uudet vaatteet04:29 Tolvasen sata hallitusvuotta ja omistajuuden tutkimus05:50 Miksi hallituksen rooli pitää mullistaa08:42 Suomalaisyritykset eivät kasva eivätkä ole kannattavia09:51 Lifeline Ventures ja epäonnistuvat sijoitukset10:48 Omistaja luo mahdollisuudet, hallitus huomisen11:17 Investointipankkiirin näkökulma omistajiin ja hallituksiin12:45 Hallituspaikka ei ole meriittipaikka14:16 Miksi hallitus on jäänyt analogiseen aikaan15:58 Kulttuurimuutos ja we over me17:46 Hallitusvaltaa ilman omistajan euroja20:14 Hallitustutkimus: kuinka paljon aikaa tulevaisuudelle20:52 Tavoitteena 80 prosenttia tulevaisuudesta22:01 Ferrarin joukkue ja ryhmätyön voima22:59 Board as a Service ja Linux-malli24:33 AI-tilannehuone kolmesta tilinpäätöksestä25:32 Kone laskee, ihminen päättää26:52 Kenen tekoäly on paras28:16 Fredman Group ja Peltolan Pussin ERP-hanke31:47 Tuhannen päivän strategia ja vuosisuunnitelma33:35 Tulevaisuuteen katsominen ilman tekoälyyn nojaamista36:31 Esimerkki: konepaja ja lykkääntyvä suuri tilaus40:10 Yhteinen data korvaa toimitusjohtajan suodattimen41:02 AI-agentti hallituksen keskustelukanavalla43:23 Itsenäinen agentti vai digitaalinen kaksonen45:22 Organisaation muisti ja tekoälyn kontekstin rajat47:22 Puheenjohtaja kapellimestarina50:00 Strategiapäivät Alpeilla ja reaaliaikaiset muistiot53:37 Tietoturva ja yrityssalaisuudet tekoälyn aikana54:47 Hallitusportaalit ja Admincontrolin mahdollisuus55:28 Hallitus on halpaa kuin saippua57:31 Liikaa yrityksiä, liian vähän hyviä yrittäjiä59:13 Venture capital, private equity ja perheyhtiöt1:00:48 Piemonten leiri ja avoin yhteisö1:03:00 Mitä Aura Boards muuttaa käytännössä1:04:38 Ennuste ja CFO jokaiseen yhtiöön1:06:47 Miten Aura Boardsiin pääsee mukaan1:07:05 Tuomio: vallankumous vai keisarin uudet vaatteet1:07:56 Suomen paras Rolodex ja Neuvottelijan sisäpiiri

Jaksossa kerron sometrendeistä, jotka menee yli. Puhun myös pahalta haisevista kodeista ja siitä, miten puurojengiläiset tuottivat mulle pettymyksen.Jakso sisältää mainososuuden Kuntokeskus Liikun kanssa. Nyt on täydellinen aika aloittaa syksyn treenit. Kampanjaetuna pääset liittymään ja treenaamaan ensimmäisen kuukauden Liikussa 10 euron hintaan. Etu on voimassa 11.10. asti.Lisätietoja: https://www.liikku.fi(0:00) Miksi äiti tekee näin? (6:52) Olen pettynyt teihin(11:15) Marjo-Reetat kyykkyyn(19:07) Matkalla kohti munkkeutta (24:17) Supernännit(44:10) Kaverilla haisee pahalta

Mitä tapahtuu, kun elämä näyttää ulospäin onnistuneelta mutta sisällä ei tunnukaan hyvältä? Työt kulkevat, tavoitteita saavutetaan ja paperilla kaiken pitäisi olla hienostimutta ilo alkaa kadota, uni rakoilla ja elämä hiljalleen kutistua.Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhutaan uupumisesta, menestymisen hinnasta ja siitä, miten oman jaksamisen alamäki voisi huomata ennen kuin on pakko ajaa päin kiviseinää. Miksi varoitusmerkkejä on niin helppo vältellä? Miksi burnoutiin liittyy usein häpeää? Ja miksi niin moni jatkaa samalla polulla, vaikka tietää syvällä sisimmässään, ettei se enää vie oikeaan suuntaan?Jaksossa pohditaan myös identiteettiä, suorittamista ja sitä, kuinka paljon elämää tulee rakennettua sen ympärille, mitä muut meistä ajattelevat. Puhutaan kalenterista, jonka pitäisi hengittää eikä huohottaa, työn ja perhe-elämän rajoista sekä vaikeasta mutta tärkeästä kysymyksestä: kuka olet jos työ, tittelit ja saavutukset riisutaan pois?Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa yrittäjä, mentori ja isä Tomi Kokko. Tomi on työskennellyt hyvinvoinnin parissa yli 20 vuotta ja käynyt itse läpi useamman uupumuksen, joista viimeisin pakotti pysähtymään perusteellisesti. Nykyään hän keskittyy erityisesti miesyrittäjien ja isien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, elinvoimaisuuteen ja siihen, että menestystä voisi rakentaa ilman, että terveys tai tärkeimmät ihmissuhteet jäävät laskun maksajiksi.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiTomi Kokko- Kotisivut: https://www.tomikokko.com/- Instagram: https://www.instagram.com/tomikokko/

Onko oikein, että Venäjän kansalaiset saavat ostaa tontteja Ahvenanmaalta? Keskustelemassa kansanedustajat Jarno Limnell (kok.), Otto Andersson (r.) ja Suna Kymäläinen (sd.). Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen on ostanut vierassataman Ahvenanmaalta. Ostajalla on yhteydet Kremliin. Viime vuonna voimaan tullut laki kieltää Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa, mutta laki näyttää olevan täynnä porsaanreikiä. Mitä sille pitäisi tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Avainmedian arabiankielisen Al Hayat-kanavan pääkohderyhmä ovat muslimit ja muslimitaustaiset kristityt. Evankelioivien, musiikkiohjelmien ja kristillisen opetuksen lisäksi kanava lähettää ohjelmia, jotka pyrkivät ravistelemaan muslimien käsityksiä islamin erityisyydestä ja jumalallisesta alkuperästä. Yksi tähän kategoriaan sijoittuvista ohjelmista on ”Juutalaismakasiini” -niminen ohjelma. Miksi tv-sarja juuri juutalaisuudesta on tärkeä? Tähän kysymykseen ohjelmassa vastaa arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim.

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja ja Sami Miettinen pohtivat, miksi Suomen talous on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvässä vedossa ja miksi yksittäisestä ennakkotiedosta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keskustelussa punnitaan rajaverojen kevennysten dynaamisia vaikutuksia, vaalikevään veronkiristyspaineita sekä sitä, miksi ruotsalaisen aikuisen keskimääräinen varallisuus on kaksinkertainen suomalaiseen verrattuna. Tekoälyosuudessa kysytään, miksi kauppatieteilijä on luonteva tekoälyn huippukäyttäjä, miten julkisen sektorin tuottavuutta voisi mitata ja miksi Eurooppa uhkaa jäädä Yhdysvaltain huippumallien ja Kiinan energian ja infran väliin. Lopuksi puhutaan tekoälyllä sijoittamisesta, vastavirran teesistä tekoälyn deflaatiotaloudesta, Erämajan kyselystä sivutöiden verotuksesta sekä siitä, mitä verotukselle tapahtuu, kun yhä suurempi osa älytyöstä tehdään paikallisilla tekoälyagenteilla.00:00 Esimakua jakson kohokohdista01:24 Villapaitaekonomisti, valtsikka ja kauppakorkeakoulu03:05 Suomen talous yllättävän hyvässä vedossa04:24 Tilastokeskuksen ennakkotiedot ja BKT:n revisiot05:43 Rakentaminen, datakeskukset ja halventuneet asunnot08:20 Veronkiristyspuheista rajaverojen kevennykseen10:03 Eläkemaksut ja YEL marginaaliveron jarruna11:58 Puolustusvero ja sopeutuksen onnistunut ajoitus13:02 Tekoäly etsii ennakkotietojen harhaa14:54 Suomen ja Ruotsin varallisuuskuilu vuodesta 200416:43 Vauras puolikas omistaa työllistävät yritykset18:30 Ruotsin vaalit ja Ricardon suhteellinen etu20:10 Vasemmistopopulismi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa22:20 Tekoälyvastaisuus ja sääntelyvetoinen Eurooppa23:41 Yhdysvaltain huippumallit vs Kiinan energia ja infra25:15 Julkisen kulutuksen 159 miljardia ja tekoälyn tuottavuus26:39 Miksi kauppatieteilijä on täydellinen tekoälyn käyttäjä29:32 Prosessien uudelleenpiirto ei ole nollasummapeli31:12 Androidisoitunut yksilö vs promptattava työntekijä34:04 Julkisen sektorin tuottavuus ja tekoälytriage37:02 Opettajien mittaaminen, Pisa ja luokkakoot39:00 Tekoälytutorit, lapset ja ÄO kohti 130:tä41:34 Sisäpiiri, Samantha ja tekoälyn sijoitushaaste43:42 Japanin pitkät korot ja deflaatioteesi45:04 Reaalisignaalit satelliittikuvista ja makrobettien arroganssi46:36 Kuluttakaa, rahaa ei viedä haudan yli47:52 Kysely: kireä rajavero jarruttaa sivutöitä50:12 Veromoraali ja tekoälytyö harmaana taloutena52:17 Tekoälyvero, arvioverotus ja maastamuuttovero54:30 Optioverotus ja kuvitellut riskittömät tuotot56:15 Kiitokset ja sisäpiirin deflaatiokeskustelu

Miksi ja miten läpimurtoja syntyy usein isojen vastoinkäymisten ansiosta?Tässä jaksossa vieraana on Eerikkilän urheiluopiston psyykkisen valmennuksen johtaja, psyykkinen valmentaja Aleksi Tossavainen, ja ihminen, jolle todettiin 28-vuotiaana aivohermokasvain.Keskustelemme Aleksin, Mikko Ojasen ja Antti Peltosen kirjoittamasta Läpimurto kirjasta, mutta ennenkaikkea Aleksin kahdesta omasta suuresta läpimurrosta.Aleksi kertoo avoimesti siitä, miten ensin loukkaantumiset urheilijana ja myöhemmin kasvaindiagnoosi muuttivat hänen elämänsä suuntaa, ja mitä näistä seuranneet läpimurrot muuttivat konkreettisesti arjen valintoja.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Miten psyykkinen valmentaja itse kohtaa vastoinkäymisiä? Mikä rooli hyväksynnällä on kaikessa pysyvässä muutoksessa, ja miksi "totuuteen kompastuminen" on hyödyllistä? Miksi läpimurrot syntyvät pienistä teoista, eivät täydellisyydestä? Miksi ja miten korkealentoiset tavoitteet kannattaa pelkistää "videotestattavaksi", näkyväksi käyttäytymiseksi? Miten Suomen jalkapallomaajoukkueissa vietiin arvot ja tavoitteet käytännön teoiksi? Milloin riittävän hyvä on riittävän hyvä – ja miksi ylläpito voi olla voitto? Vertailun kaksiteräinen miekka Mikä oikeasti ennustaa muutosta ihmisessä terapiassa tai valmennuksessa? Ja miksi itseään ja muita ei kannata lyödä "growth mindsetillä" päähän? Miksi yksi selkeä keskittymistä ohjaava toimintavihje toimii paineessa paremmin kuin kymmenen hyvää ideaa? Miksi ja miten toimijuus ja kiitollisuus tukevat läpimurtoja?Tämä jakso muistuttaa, että muutos ei yleensä ala täydellisestä suunnitelmasta vaan siitä, että ihminen hyväksyy tilanteensa ja resurssinsa, ja alkaa toimia toisin riittävän pienellä, selkeällä ja toistettavalla tavalla.Jos haluat kuulla käytännönläheistä, rehellistä ja oivaltavaa puhetta erilaisista ihmiselämän läpimurroista, tämä jakso kannattaa kuunnella.

Miksi niin moni kokee ahdistusta, vaikka hyvinvoinnista, tunteista ja mielenterveydestä puhutaan enemmän kuin koskaan? Etsimmekö pahoinvoinnin syitä ja ratkaisuja liian helposti yksilöstä, vaikka osa ahdistuksesta voi olla ymmärrettävä reaktio ympäröivään maailmaan?Yksilöllisten tekijöiden lisäksi on tärkeää tarkastella olosuhteita, joissa ahdistus syntyy ja voimistuu. Epävarmuus tulevaisuudesta, työstä, toimeentulosta, turvallisuudesta ja maailman tilanteesta voi kuormittaa. Samalla yksilökeskeinen kulttuuri voi vahvistaa ajatusta siitä, että jokainen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan ja pärjäämisestään.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Emilia Kujala, jonka uusin kirja Ahdistus – Et ole rikki, elät mahdottomassa ajassa (Otava, 2026) käsittelee ahdistusta yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Nina ja Emilia keskustelevat ahdistuksesta, sen taustalla vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten suhtaudumme ahdistukseen.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:• Miten ympäröivä maailma ja yhteiskunta vaikuttavat ahdistukseen?• Miten ajattelumme vaikuttaa ahdistukseen?• Mitä tapahtuu, kun yritämme päästä ahdistuksesta eroon?Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro. Kuuntele Joukkuepeliä-podcast Spotifyssä.Lisätietoja:Emilia Kujalan kotisivut: https://www.emiliakujala.com/Emilia Kujala Instagramissa: https://www.instagram.com/tunteellaemiliakujala/Emilia Kujalan kirjat: https://www.emiliakujala.com/kirjatHaluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla: https://www.sarasteklinikka.fi/asiantuntijat/nina-lyytinenEtsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?ninalyytinen.finina@ninalyytinen.fiSeuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tammikuun perhekonstellaatiokasvuryhmä : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli Podcastia. Tänään vieraana on psykoterapeutti ja kouluttaja Marko Punkanen. Mitä traumalle tapahtuu kehossa? Miksi ihminen saattaa tietää järjellä, mitä hänelle on tapahtunut, mutta silti huomata reagoivansa tilanteisiin tavoilla, joita hän ei itse ymmärrä? Tässä jaksossa sukellamme sensomotoriseen psykoterapiaan ja keholliseen traumatyöskentelyyn. Marko Punkanen avaa, mitä kehollinen psykoterapia tarkoittaa käytännössä ja miksi ihmisen kokemusta ei aina voida ymmärtää pelkästään puhumalla ja rakentamalla tarinaa tapahtuneesta. Keskustelemme fenomenologiasta eli siitä, miten omaa kokemusta voidaan lähestyä sellaisena kuin se juuri nyt ilmenee. Mitä kehossa tapahtuu, kun ihminen pysähtyy havainnoimaan itseään? Entä miten voidaan löytää sopiva tasapaino kokemuksen kohtaamisen ja siitä etääntymisen välillä? Puhumme myös dissosiaatiosta, älyllistämisestä ja siitä, kuinka trauma voi kaventaa ihmisen toimintavalikoimaa. Traumatisoituminen ei välttämättä tarkoita vain tiettyä muistoa tai tapahtumaa – se voi näkyä siinä, miten ihminen liikkuu, reagoi, suojautuu, muodostaa yhteyksiä ja toimii suhteessa ympäristöönsä. Yksi jakson keskeisistä teemoista on toimijuus. Miten ihminen voi jälleen löytää kokemuksen siitä, että hänellä on vaihtoehtoja? Miten kehosta nousevat impulssit, liikkeet ja tuntemukset voivat auttaa löytämään uusia tapoja toimia? Entä mitä ovat kehopanssarit? Voiko keho rakentaa suojia, jotka ovat joskus olleet tarpeellisia mutta jotka myöhemmin alkavat rajoittaa elämää ja ilmaisua? Keskustelemme myös aggressiosta, rajoista ja voimasta sekä siitä, miksi terve aggressio voi olla tärkeä osa toimijuutta. Lisäksi puhumme terapeuttisesta suhteesta, kiintymyksestä, yhteydestä ja siitä, kuinka terapeutti voi auttaa asiakasta tutkimaan kokemustaan ilman, että hänelle annetaan valmiita vastauksia. Mukana on myös kriittinen keskustelu katarsistyöskentelystä: voiko voimakas tunteiden purkaminen joskus olla traumatyöskentelyssä enemmän haitallista kuin hyödyllistä? Ja lopulta palaamme uteliaisuuteen. Trauma voi kaventaa ihmisen kykyä olla utelias itseään ja ympäristöään kohtaan. Voisiko uteliaisuuden palautuminen olla yksi merkki siitä, että ihmisen toimintamahdollisuudet alkavat jälleen laajentua? Tämä on keskustelu traumasta, kehosta, mielestä, suhteista ja siitä, miten ihminen voi löytää takaisin yhteyteen omaan kokemukseensa. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä. Hänen kanssaan jutellaan yliopistojen vaikuttavuudesta ja näkyvyydestä ja siitä, miksi yliopistojen tulisi olla näkyvillä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita LinkedIn –tililtä: UTU Avoimen tieteen kiihdyttämö / UTU Open Science Accelerator.

Suru sekoittaa aivomme. Se aiheuttaa meissä luonnollisen biologisen ja psykologisen puolustautumisreaktion. Mitä mielessämme ja elimistössämme silloin tapahtuu? Miksi järkeily ei auta, kun tapahtuu jotain järkyttävää? Jaksossa perehdytään myös erääseen traumojen hoitomuotoon, EMDR-silmänliiketerapiaan. Sen avulla pyritään prosessoimaan järkyttävässä tilanteessa syntyneet ajatukset ja tuntemukset rakentavaan muotoon. Haastateltava: psykologian tohtori, psykoterapeutti Tuija Turunen. Toimittaja: Minna Korhonen. Äänisuunnittelu: Matias Puumala.

HS-gallupin mukaan 54 prosenttia suomalaisista luottaa vain vähän eduskuntaan. Sen sijaan ylikansallinen päätösvalta, kuten Nato ja EU, herättävät vastaajien keskuudessa suurempaa luottamusta. Eikö kansa luota kotimaiseen kansanvaltaan? Miksi suomalaisten luottamus eduskuntaan on ollut pitkään matalalla tasolla? Nakertavatko vaalilupaukset ja politiikan kohut kansalaisten uskoa eduskuntaan? Onko kansa kyllästynyt repivään ja sirkusmaiseen puhekulttuuriin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Näinä alkusyksyn lämpiminä iltoina voi nähdä miten perhoset tulevat lyhdyille tai pihavaloille. Miksi valo houkuttaa niitä? Miten kaukaa ne voivat tulla? Voivatko perhosetkin muuttaa niinkuin linnut? Minna Pyykkö oli Oittaalla Espoossa perhosvalojen äärellä hyönteismies Jaakko Kullbergin ja Erkki Ikäheimon kanssa.

Lahtelaisen Nexpertin yrittäjä Tanja Karonen tutustui Sami Miettiseen Epicenterin hackathonissa, ja jo seuraavassa tapahtumassa he rakensivat samassa tiimissä Bridgetiä, joka kokoaa tie- ja ratahankkeiden sirpaloituneen tiedon yhteen ja automatisoi suunnitelmien laadunvarmistusta. Väylähanke voi kestää viidestä kahteenkymmeneen vuoteen, ja sen aikana ihmiset ja säädökset ehtivät vaihtua, mutta suunnitelmien tarkastus tehdään yhä pitkälti käsin Excelissä ja PDF-tiedostoissa veronmaksajien piikkiin. Karonen kertoo, miten hänen tapahtumamarkkinointiyrityksensä kääntyi Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen raudoitusalalle ja kasvoi kolmen hengen porukasta 150 hengen ja 13 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi ja miten polku vei lopulta Väyläviraston hankkeisiin. Keskustelussa avataan allianssimallia ja Vantaan ratikkaa esimerkkinä pätkittäin suunnitelluista hankkeista sekä sitä, miten Codex, GitHub, MCP-rajapinnat ja tekoälyagentit muuttavat oppimista ja asiantuntijatyötä. Lopuksi pohditaan jakson avoimeksi jäävää kysymystä: kannattaako BriDget rakentaa konsultointipalveluna vai ohjelmistotuotteena ja mitä tekoälyn murros tekee vakiintuneille liiketoimintamalleille.00:00 Vieraana Nexpertin Tanja Karonen01:07 Epicenterin hackathon ja Bridgetin synty02:44 Excelit, PDF:t ja käsin tehty laadunvarmistus04:08 Yhteinen tiimi ja pitchaus FiBANille06:12 Yrittäjänä vuodesta 2007 ja Lehmanin romahdus07:29 Yhdestä raudoittajasta 150 hengen yritykseksi09:09 Maalausurakoinnista startupiin ja Väylävirastoon10:24 Väylät, julkinen raha ja allianssimalli12:40 BriDget eli tietosilta väylähankkeisiin13:30 Väylähankkeen pitkä elinkaari ja sirpaloitunut tieto15:34 Vantaan ratikka ja kuntien kaventunut budjettivalta17:45 Miksi väylät suunnitellaan ja rakennetaan pätkittäin20:30 Automatisoitu laadunvarmistus säästäisi veronmaksajien rahaa21:58 Vibe coding ilman koodarin taustaa23:32 Tiimityö tekoälyagenttien kanssa25:33 Tekoäly henkilökohtaisena opettajana28:44 Codex teki rapulaulukirjan verkkoon yhdessä yössä30:03 Tekoälyn harppaus ja asiantuntijatyön murros30:56 Valvojat, älylasit ja ihminen portinvartijana33:07 BriDgetin kaupallinen testaus ABM:n avulla34:36 Mitkä viestit puhuttelevat tilaajaa ja suunnittelijaa35:36 Tanjan työkalut Codexista HubSpotiin37:42 ERP:n vaihto on kuin sydänsiirto38:33 Vanhat järjestelmät vai tekoäly alusta asti39:27 MCP ja tekoälyjuristi pienyrittäjän apuna42:08 SaaS-tuote vai konsultointipalvelu44:52 Mitkä ohjelmistot kuolevat tekoälyn myötä47:04 Oma yhtiö, enkeliraha ja hallitustyö49:23 Tietosiilot ja hallitusraportoinnin luotettavuus50:47 Tekoäly voi murskata 30 vuoden liiketoimintamallin52:01 Dashboardit, ERP:t ja kaikenkattava järjestelmä53:23 Käyttökatkot, mallien vaihto ja paikallinen tekoäly54:11 Bridget purkamaan julkisten hankintojen bysanttilaisuutta54:46 Neuvottelija Sisäpiirissä puhutaan laitesukelluksestawww.nexpert.fi linkedin.com/in/tanjakaronen

The Secret Reading Club of Kabul on Elina Hirvosen ja Shakiba Adilin dokumentti, joka on herätellyt kansainvälisillä festivaaleilla ja näytöksissä muistamaan, miten Taleban on jälleen ajanut naiset neljän seinän sisälle ja burkhien alle. Dokumentti kuuntelee neljää nuorta naista, jotka lukevat salaa Anne Frankin -päiväkirjaa. Kun Taliban palasi valtaan vuonna 2021, takana oli kaksikymmentä vuotta Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallista läsnäoloa ja yrityksiä rakentaa Afganistaniin demokraattista yhteiskuntaa. Hanke päättyi joukkojen poistuttua Afganistanista täyteen mahalaskuun ja hirmuhallinnon palaamiseen. Afganistanin kriisien juuret ulottuvat kuitenkin vuosikymmenten sotien, suurvaltapolitiikan ja maan sisäisten valtakamppailujen historiaan. Miten The Secret Reading Club of Kabul kuvattiin ja millaisia riskejä siinä esiintyvät naiset ottivat? Mitä Afganistanin viime vuosikymmenet kertovat mahdollisuuksista muuttaa yhteiskuntaa ulkopuolelta? Voiko dokumenttielokuva ja kulttuuri pitää Afganistanin naisten tilanteen maailman tietoisuudessa? Keskustelemassa ovat dokumentin ohjaaja Elina Hirvonen, Ulkopoliittisen instituutin Olli Ruohomäki, väitöskirjatutkija Ilona Kuusi sekä Afganistanissa syntynyt, Suomessa asuva dokumentaristi Arezo Ariapoor. Ville Talola toimittaa.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Pekka Seppänen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Pekka Seppänen haluaa puhua siitä, missä työt tehdään. Jotkut yritykset ovat nyt vaihtaneet porkkanan keppiin ja linjanneet tarkkaan, kuinka suuri osa töistä on jatkossa tehtävä työpaikalla. Miksi lähitöihin palaaminen tuntuu epäreilulta? Ja saako etätöissä pyykätä? Petja Kopperoinen ottaa puheeksi nuorten radikalisoitumisen. Poliisi tiedotti vastikään, että äärioikeistolainen ajattelu leviää nuorten keskuudessa ja jopa lapsia on mukana. Mikä saa nuoret radikalisoitumaan tässä ajassa? Ja miksi juuri äärioikeistolainen ajattelu vetoaa nyt nuoriin? Mika Pantzarin aiheena on isänmaallinen pasifismi. Naton kannattajat ja vastustajat kokivat molemmat olevansa isänmaallisia, mutta kuka päättää, mitä on oikea isänmaallisuus? Ja miksi puolustusmenojen korotusta ei uskalleta kritisoida?

Himocastin uusi kausi on täällä, ja heti alkuun sukelletaan pettäjän pään sisään! Jenni ja Joonas pohtivat, mitä tapahtuu ennen pettämistä ja mitä sillä oikeastaan tavoitellaan: jännitystä, läheisyyttä vai tunnetta siitä, että joku haluaa? Voiko onnellisessa suhteessa pettää ja pitäisikö aiemmasta pettämisestä kertoa uudelle kumppanille? Jatketaan keskustelua Instagramissa @himocast

Hotelli- ja ravintolamuseon uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä - Suomalaisen kouluruoan tarinan kertoo kouluruoan historiasta ja nykytilasta. On ainutlaatuista että koulu tarjoaa oppilaille lounaan, näin ei ole kaikissa maissa. Miksi kouluruokailu ei kuitenkaan aina ole niin suosittu? Miksi suomalaisesta kouluruoasta on viime aikoina tullut politiikassa kuuma peruna? Suomalaista kouluruokafilosofiaa viedään edelleen maailmalle. Tämän päivän haaste on syömishäiriöt ja somen vaikutus omaan ulkonäköön. Keskustelemassa ovat näyttelyn yhtenä asiantuntijatahona toiminut ruokakasvatusyhdistys Ruukun asiantuntija Saila Paavola. Vieraina ovat myös museonjohtaja Päivi Balomenos ja amanuenssi Tiina Kiiskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi osa sijoittajista vannoo osakkeiden nimeen ja toiset valitsevat rahastot tai ETF:t? Käymme läpi eri sijoitustuotteiden hyödyt, riskit ja yleisimmät väärinkäsitykset. Lopuksi arvioimme tuottajan salkun armottomassa roastissa. Mukana myös ajankohtaiset markkinakuulumiset: keskuspankit, öljyn hinta ja tekoälybuumin seuraavat askeleet.(00:00) - Intro (00:53) - Markkinakatsaus (12:54) - Sijoitustuotteet syynissä (13:57) - Suorat osakesijoitukset (19:08) - Arvo-osuustili ja osakesäästötili (24:46) - Rahastot (33:25) - ETF:t (38:54) - Indeksirahastojen ja ETF:ien kaupankäynti (40:47) - Korkosijoittaminen (46:23) - Aloittelijan yleisimmät virheet (49:00) - Tuottajan salkun arvostelu (53:45) - HOT or NOT: Koronnostot ja Googlen datakeskusinvestointi Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminen Tämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Valtiovarainministeriö ennustaa piristyvää talouskasvua, mutta julkisen talouden velkaantuminen pahenee ja työttömyys pysyy korkeana. Miksi talouskasvu ei ratkaise ongelmia? Voiko ennusteisiin luottaa? Aiheesta ovat keskustelemassa valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta sekä toiminnanjohtaja Lauri Finér Kalevi Sorsa -säätiöstä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tiedät ehkä jo aivan hyvin, mitä sinun pitäisi tehdä. Nukkua enemmän. Liikkua. Syödä fiksummin. Rauhoittaa tahtia. Silti viikot kuluvat ja mikään ei oikein muutu. Silloin ongelma ei välttämättä ole tiedon puute vaan se, että olet jumissa samassa tavassa ajatella omaa tilannettasi.Tässä Väkevä Elämä -monologijaksossa käyn läpi 14 kysymystä, joiden tarkoitus on auttaa katsomaan omaa tilannetta hieman eri kulmasta. Miksi hyvässä kunnossa oleminen on sinulle oikeasti tärkeää? Mistä tiedät, että tilanteesi on niin mahdoton kuin ajattelet? Toimiiko nykyinen tapasi sinulle? Ja mitä jos kaiken tulevan kiireen sijaan keskittyisit siihen, miten voisit onnistua tänään?Näkyvätkö omat prioriteetit oikeasti kalenterissa, mitä elämässä pidät terveyttä tärkeämpänä ja mikä on vaihtoehto, jos mitään ei muutu. Mukana on sekä lempeämpää näkökulman vaihtamista että muutama märkärätti naamaan -osaston kysymys, joiden tehtävä on saada rattaat pyörähtämään korvien välissä vähän uuteen asentoon.Tavoitteena ei ole täydellinen elämä eikä se, että jokainen viikko menisi hyvinvoinnin oppikirjan mukaan. Tavoitteena on päästä pois ajattelun umpikujista ja löytää sellaisia ratkaisuja, jotka toimivat myös silloin, kun töissä on kiire, kalenteri natisee liitoksistaan ja elämä tarjoilee tavaraa vähän joka suunnasta.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

Disney+ on julkaissut toisesta X-Files (Salaiset kansiot) elokuvasta ohjaajan version, joka nyt on arvostelussa. X-Files sarjan luoja ja myös tämän elokuvan ohjaaja Chris Carter kertoi että Fox pakotti aikanaan elokuvan PG-13 muottiin, vaikka hän oli halunnut siitä R-rated kauhua. Nyt jostain syystä Disney+ (joka omistaa nykyään Foxin) on julkaissut tämän ohjaajan näkemyksen tästä elokuvasta. Ja päätin tarttua tähän. Miksi? No koska huomasin että on pieni ikävä Mulderia ja Scullyä kohtaan. Muistaakseni X-Files I want to belive elokuva ei ollut järin hyvä ja olenkin nähnyt sen varmaan vain sen yhden kerran. Mutta traileri vakuutti sen verran että halusin nähdä tämän. Joten katsotaan millainen on tämä Vrach Frankenshteyn lisänimeä kantava versio. Disney+ tuli myös se aiempi versio, jos vaikka haluaa verrata näitä keskenään. Oletko nähnyt tämän leffan? Tai tämän version? Mitä mieltä? Miten muuten Saliaset kansiot uppoaa? 

Mitä tarkoittaa sydämen paatuminen? Miksi ihminen ei voi saavuttaa vanhurskautta Jumalan lain avulla? Ja mistä pelastava usko syntyy? Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen opetussarjaa lukujen 9–10 äärellä. Opetuksessa tarkastellaan Jumalan valintaa, ihmisen sydämen paatumista, lain ja armon välistä eroa sekä Paavalin syvää kaipuuta siihen, että ihmiset löytäisivät pelastuksen Kristuksessa. Roomalaiskirjeen sanoma vie meidät oman yrittämisemme rajalle. Jumalan laki osoittaa, ettemme pysty omin voimin saavuttamaan sitä vanhurskautta, jota Jumalan edessä tarvitsemme. Evankeliumi kertoo kuitenkin aivan toisenlaisen uutisen: Kristus on tehnyt kaiken valmiiksi. Ristillä Jeesus huusi: ”Se on täytetty.” Velka on maksettu. Pelastus ei perustu siihen, mitä me pystymme tekemään Jumalalle, vaan siihen, mitä Kristus on jo tehnyt meidän puolestamme. ”Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.” (Room. 10:4) Opetuksessa Leif käsittelee myös sitä, kuinka usko syntyy. Evankeliumi ei ainoastaan kerro pelastuksesta – Jumala käyttää sanaansa synnyttämään uskoa: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” (Room. 10:17) Kun ihminen saa ottaa Jumalan armon vastaan lahjana, myös hyvät teot löytävät oikean paikkansa. Emme palvele lähimmäistämme ansaitaksemme pelastuksen, vaan koska Kristuksessa olemme saaneet kaiken lahjaksi. #Roomalaiskirje #LeifNummela #Jeesus #Evankeliumi #Armo #Usko #Pelastus #Vanhurskaus #Raamattu #Kohtaamispaikka

Jakso 285. Tätä ei tapahtuisi miehelle -kirjassaan (2026) Maiju Talvisto raottaa ovea musiikkialan kulisseihin ja rakenteisiin. Miksi musiikkiala ei ole vieläkään 2020-luvulla tasa-arvoinen, ja miksi häirintää ja epäasiallista käytöstä esiintyy yhä? Tästä(kin) MUSAMUSA kysyy Maijulta tämän viikon lähetyksessä.

Steady Energy hakeutuu Helsingin pörssiin yhtiönä, jolla ei ole vielä yhtään kaupallista reaktoria. Yhtiö on kolme ja puoli vuotta vanha ja sen ensimmäinen varsinainen laitos olisi käynnissä 2030-luvun alkupuolella.Steady Energyn ydinvoimaa käytetään kaukolämmön tuottamiseen, mutta ei sähkön. Miksi?”Maailman energiankulutuksesta 40 prosenttia menee lämmitykseen. Se on tämän energiakeskustelun sokea piste. Lämmitys on suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja ja kaikista vaikein alue puhdistaa”, Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman sanoo.Nyt kaukolämmöstä Euroopassa suuri osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.Jaksossa käydään läpi pienydinvoimalan teknologia, Steady Energyn taustat, pörssilistautumisen rakenne ja rahoitusjärjestelyt.Studiossa Nymanin kanssa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kaappasi politiikan ilmatilan esittämällä radikaalia jättiuudistusta. ”Lähimallilla” keskusta mylläisi hallintorakenteen ylösalaisin, lakkauttaisi ministeriöt, siirtäisi valtaa ja rahaa kunnille ja maakunnille. Yrittääkö keskusta varmistaa ydin­kannatuksensa palaamalla juurilleen? Tuoko radikaali avaus lähimallista vaalivoiton? Onko puhe pöhöttyneestä keskushallinnosta isku ministeriaudeissa istuviin perussuomalaisiin? Miksi keskustan ”historiallinen välikysymys” äityi väittelyksi hömppäheinästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

71. Q&A ja miksi ManU on niin p*ska

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy.0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen0:09 Tekoälytyöryhmä ja 14 tekoälytyöntekijää0:48 Anssin tausta ja Anneli-agentti1:31 Lassen tausta DevOpsista agenttiseen tekemiseen2:33 Ossi ja Dude hoitavat kuittirumban3:51 Miten Anneli tekee videoita WhatsAppista5:12 Annelin opettaminen palautteen kautta6:32 Mikä MCP oikeastaan on6:56 Skills eli taidot tekoälytyöntekijälle7:46 Videot ravintola-alan innostajana8:48 Meta Ray-Ban -lasit käytössä10:05 Kuvahaku lasien kameralla10:39 Digitaalinen jalanjälki ja anonymiteetti11:57 Videoiden tekeminen lasit päässä12:38 Jatkuva nauhoitus ja muistin vahvistaminen13:47 Suomen kielen tuki laseissa puuttuu16:21 Miksi lisätty todellisuus kiinnostaa enemmän17:07 Videomallit ja Kiinan etumatka18:21 Suomalainen alustatalouskeskustelu on jäljessä19:07 Kannattaako odottaa valmista pöytää21:34 Vibekoodaus versus oikea osaaminen23:19 Agenttien delegointi ja rikkoutumisen opetus24:47 Harness valvoo että agentti pysyy uralla26:19 Kun agentti vuoti ajatteluprosessinsa ryhmään27:49 Mitä muita skillejä on rakennettu28:39 Duden keissimuisti ja palaverimuistiinpanot30:23 Ravintolakannattavuuden skilli yhteisprojektina31:01 Pitkä videotuotanto ja hahmojen konsistenssi33:28 Piilaakson aikakäsitys versus Eurooppa35:04 Miksi kannattaa kokeilla tasosto riippumatta36:19 Tietoturva ja Red Queen -ilmiö39:03 Mac Mini, Nvidia ja paikallinen laskenta41:13 Pseudonymisointi ennen pilveen lähettämistä43:00 Euroopan toinen mahdollisuus malleissa44:21 Kuukausitilaus on halpa investointi itseensä44:56 Agentin vieminen yrityksen IT-osastolle47:05 Hello Humans -podcastsimulaattori48:29 Joukkoistaminen ja skillien treidaus50:03 Muistirakenne vuoden ykkösteemana52:00 Graphify ja räätälöity keissitemplate54:35 Muisti toimii jo ChatGPT:ssä ja Claudessa56:13 Skillipäivitykset keskustelun pohjalta57:01 Suomen kielen skilli poistaa sloppia57:50 Botit keskustelevat keskenään liminaalitilassa58:48 Keskon AI-strategia ja koulutukset59:50 Amerikan ja Kiinan kilpajuoksu malleissa1:01:15 Loppusanat ja Sisäpiiri

Pontus: Vasemmistossa ja kriittisessä akatemiassa suoria neuvoja pidetään helposti epäilyttävinä. Joko ratkaisut ovat “rakenteissa” tai sitten jokaisen pitää keksiä ne itse. Yksityisesti kuitenkin kysellään rahaniksejä, ilmaisia juttuja ja nykyään myös tekoälyvinkkejä. Miksi käytännölliset neuvot jätettiin jordanpetersoneille? Ihmiset eivät toimi niin kuin ajattelevat vaan ajattelevat niin kuin toimivat. Miten järjestäytyä rakenteita muuttavaksi voimaksi ja samalla opetella opettamaan toisiamme käytännöllisesti tässä ja nyt? Mallia voisi ottaa feministisistä liikkeistä. Veikka: Suomen suosituimmat podcastit eivät kutsu itseään oikeistolaisiksi. Ne puhuvat sijoittamisesta, yrittämisestä, autoista ja arjesta, ja arvot tulevat siinä sivussa. Veikka kutsuu ilmiötä ambient-oikeistoksi ja käy läpi, miten se toimii Sijoituscastissa ja Rebelwerks-kanavalla, mitä yhdysvaltalaiset demokraatit ovat oppineet ihmisten internet-käyttäytymisestä ja miksi duunarin habitus ei vielä sijoita ketään taisteleviin luokkaan. Tarvitaanko ambient-vasemmistoa? Mitä sen syntyminen vaatisi? Suosituksissa Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin elokuvia (Silencio, Toisenlajiset-lyhytelokuvanäytös ja The History of Concrete), sekä äärimmäisen helppo tomaattipiirakka (piirakkapohja + Dijon-sinappi + kirsikkatomaatti + juusto). Podcast-on tehty yhteistyössä KU-lehden kanssa. Nostoja KU:sta: Kasvunjälkeistä hyvinvointia https://www.ku.fi/digilehti/20260916/5446721-kasvunjalkeista-hyvinvointia Vihreä siirtymä https://www.ku.fi/digilehti/20260916/5446713-vihrea-siirtyma Saako ihminen lentää? https://www.ku.fi/digilehti/20260916/5446711-saako-ihminen-lentaa-aika-harva-lopulta-saa Muita jaksossa mainittuja ja käytettyjä asioita: Adam Kotsko: Social Media is a Psyop to Make the Left Stupid adamkotsko.substack.com/p/social-media-is-a-psyop-to-make-the Pod Save America: How to Reach the Unreachable Voter open.spotify.com/episode/6ynkp7aaAX1OeayBbpCbrH Rebelwerks: Hallille murtauduttiin Islannin reissun aikana… https://www.youtube.com/watch?v=CisZPLnS7Ic Louis Althusser: Ideologia ja ideologiset valtiokoneistot Rakkautta & Anarkiaa 2026 käynnissä juuri nyt https://hiff.fi/ Eduardo Casanova: Silence https://hiff.fi/ohjelma/silence/ John Wilson: The History of Concrete - HUOM. Tämän käsittely jäi julkaistusta jaksosta pois teknisistä syistä, analyysi seuraa perässä https://hiff.fi/ohjelma/the-history-of-concrete/ Something Wild · Henry Is a Girl Who Likes to Sleep · Nobody Barks · Air Horse One · https://hiff.fi/ohjelma/ra-shorts-toisenlajiset/ Tilaa Kansan Uutiset: ku.fi/tilaa Lisäjaksot Patreonista: patreon.com/mikameitavaivaa

Roosa nauha -keräys käynnistyy torstaina. Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen Lahden seudun paikallisosaston puheenjohtaja Hannele Salovaara kertoi Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa, mitä Lahden seudulla tapahtuu kampanjan käynnistyessä ja loppuviikon aikana.Kuuntele haastattelusta, miten Lahden seudun paikallisosasto tukee syöpädiagnoosin saanutta ja hänen läheistään, miksi näkyvällä symbolilla on merkitystä ja mikä sai Salovaaran itse lähtemään yhdistyksen toimintaan mukaan.

Herkkua tarjolla nukutuslääkkeeksi, aamupalalle tai lounasseuraksi. Voit itse valita milloin kuuntelet. Käydään läpi vähän miten pieni tai iso kehu voi muokata päivääsi paremmaksi. On myös mediaa mukana muutamalla aiheella. Ja aivan lopuksi iso yllätys kaikille kuuntelijoille.(00:28) Kehu ei ketään tapa(12:30) Mediakatsaus: Lpr, Patrik Laine, Martina, Eno-Esko vs Helin jne.(29:05) Yllätys!

Adangdang te sang+Adimlet Thupha,chin gospel song+health Talk.

Ruotsin valtiopäivävaalien tulos on tiukka, ja äänistä on vielä pari prosenttia laskematta. Vasemmistoblokki näyttää saavan niukan kolmen paikan enemmistön. Sosiaalidemokraatit näyttävät nousevan suurimmaksi puolueeksi, vaikka äänimäärä laski edellisistä vaaleista. Mistä kertoo, että kannatus on sulanut? Miksi ruotsidemokraatit laski ja vasemmistoliitto nousi? Ruotsin vaaleja arvioivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta, tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta sekä Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen Tukholmasta käsin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallituksessa repesi kiista pelisäännöistä. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit syyttivät kokoomusta ja ulkoministeri Elina Valtosta (kok.) pelisääntöjen rikkomisesta Israel-julkilausumassa. Kesällä vastaava syytös esitettiin ministeri Wille Rydmanille (ps.) Stea-asiassa. Miksi ministerit torailevat jälleen pelisäännöistä? Äityvätkö hallitukset aina loppumetreillään pelisääntökiistoihin? Millä pelisäännöillä Googlen datakeskukset vyöryvät Suomeen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller, keskustelemassa Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Robert Sundman. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Ja Saksassa on tultu siihen, että AfD:n vaalivoitto Saksi-Anhaltissa on tosiasia. Taru Tujunen ei halua katsoa taakse-, vaan eteenpäin ja kysyy: Onko demokraattisilla vaaleilla valitun äärioikeistolaisen puolueen poliittinen eristäminen vaihtoehto, mahdollista tai järkevää? Tekoälybisneksessä on kiinni valtavia summia sijoitusrahaa. Kun uutinen tekoälyagentin tietomurrosta tuli julkisuuteen, se herätti paitsi pelkoa, myös kiinnostusta – nimittäin sijoittajissa. Robert Sundman haluaa herättää keskustelua teknologiayhtiöiden viestinnästä ja motiiveista: Miten kansalaiset voivat varmistaa, että saavat todellista tietoa eivätkä ole tekoälybisneksen markkinointi- tai pelottelupuheiden armolla? Suomalainen yhteiskunta on rakennettu yhdistysten ja järjestöjen voimin. Kaikki koulutuksesta hyvinvointiin on syntynyt yhdistystoiminnasta kansakuntaa rakennettaessa. Kaarina Hazard muistuttaa, että yhdistykset ovat sananmukaisesti yhdistäneet kansaa, sillä yhdistyminen on kuulunut kaikille poliittisille suunnille ja on edelleen tärkeä yhteisten asioiden edistämisen tapa. Miksi hallitus haluaa iskeä kirveensä tähän yhteiskuntamme alkujuureen? Eikö yhdistyminen oikeasti enää kiinnosta suomalaisia vai eikö vain hallitusta?

Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Mandatumin kanssa.Herrasmieshakkerit vierailee Mandatumin pääkonttorilla, jossa vieraaksi saapuu Mandatumin varainhoitoliiketoiminnan johtaja Janne Sarvikivi, sillä hän tietää varainhoidosta kaiken tietämisen arvoisen.Mitä tapahtuu, kun varallisuus kasvaa äkillisesti yrityskaupan, kryptovaluuttojen tai perinnön seurauksena? Miksi vastarikastunut tekee helposti huonoimmat päätöksensä heti alussa? Miten ammattimainen varainhoitaja auttaa pitämään pään kylmänä, ja miksi vero- ja perintösuunnittelu kannattaa aloittaa ennen kuin virheet ovat peruuttamattomia?Lisäksi Mikko ja Tomi käyvät läpi, miten varallisuus kasvattaa henkilökohtaista hyökkäyspinta-alaa ja miten siihen varaudutaan. Käsittelyssä ovat erilliset laitteet pankkiasiointiin, pääsyavaimet, tietovuotojen seuranta sekä perheen kesken sovittavat turvasanat deepfake-huijausten varalle.Lisätietoja Mandatum.fiJakson lähdeluettelobadrap.io

Miksi työpäivä voi olla aamusta iltaan täynnä tekemistä, mutta päivän päätteeksi tuntuu silti siltä, ettei mitään tärkeää tullut valmiiksi? Entä miksi tehokkuuden lisääminen voi joskus tehdä työstä sekä tehottomampaa että kuormittavampaa?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme kestävästä työtahdista, keskittymisestä, työn kuormittavuudesta ja siitä, miten tieto- ja ajatustyötä voisi tehdä fiksummin ilman, että pääkopasta yritetään puristaa jatkuvasti vähän enemmän kierroksia.Jaksossa pureudumme siihen, miksi jatkuvat keskeytykset, liian monta yhtäaikaista projektia, viestitulva ja loputon metatyö syövät sekä suorituskykyä että tuottavuutta. Puhumme priorisoinnista, palautumisesta, etätyöstä, tekoälystä ja siitä, miksi ratkaisu kiireeseen ei välttämättä ole nopeampi tekeminen vaan vähemmän asioita kerrallaan ja enemmän oikeasti tärkeiden asioiden loppuun saattamista.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa valmentaja, kouluttaja ja tietokirjailija Sami Paju. Sami on perehtynyt tieto- ja ajatustyön tehokkuuteen ja tuottavuuteen noin 20 vuoden ajan ja valmentanut aiheesta organisaatioita yli vuosikymmenen. Hänen tuore Kestävä työtahti -kirjansa kokoaa periaatteita siihen, miten työstä voisi tehdä yhtä aikaa vaikuttavampaa, tuottavampaa ja ihmiselle kestävämpää.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiSami Paju- Kotisivut: https://samipaju.com- Kestävä työtahti -kirja: https://www.tuumakustannus.fi/Sami-Paju/Kest%C3%A4v%C3%A4-ty%C3%B6tahti.html- LinkedIn: https://fi.linkedin.com/in/samipaju

Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi vastaanotettiin ristiriitaisin viestein. Eduskunnassa puhuttiin kassan ryöstöstä, säästämisen välivuodesta, järjestöleikkauksista, Rydmanin kriteereistä, päätösten perumisesta, yhteisöveron alentamisesta. Mitä Orpon pikariihessä tapahtui? Miksi valtiovarainministeriö kertoi julkisen talouden heikkevän 350 miljoonalla, mutta Orpo sanoi sen vahvistuvan kolmella miljardilla? Miksi oppositio puhui jopa valtion kassan ryöstöstä? Perääntyikö ministeri Rydman kriteereistään, mutta vain itse itselleen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Juha Itkonen sekä uunituore jäsen Julia Thurén. Juha Itkonen palasi juuri Yhdysvalloista ja nostaa pöytään tuoreet havaintonsa rapakon takaa. Hän pohtii Yhdysvaltain politiikan seurantaa Suomessa - onko sitä liikaa vai liian niukasti? Entä millä mielin kanssaritarit odottelevat marraskuun välivaaleja ja Trumpin reaktioita niiden lopputulokseen? Julia Thurén lyö tiskiin datakeskukset, joita ilmestyy kuin sieniä sateella, seuraavaksi Mikkeliin. Sähköä syövät keskukset tuovat toki hulppeat kiinteistöverotuotot ja lukuisia työpaikkoja, jotka tosin saattavat jäädä lyhytaikaisiksi. Thuren kysyykin, millaisia reunaehtoja meidän pitäisi datakeskuksille asettaa? Petja Kopperoinenkin haluaa avata syksyn puhumalla vaaleista, nimittäin lähestyvistä seurakuntavaaleista. Äänestysprosentti jää niissä usein tolkuttoman alhaiseksi ja näkyvyys on mediassa kovin heikkoa. Miksi seurakuntavaalit eivät kiinnosta kansaa?

Miksi niin moni voi huonosti aikana, jolloin meillä on enemmän tietoa, palveluita ja hyvinvointikeinoja kuin koskaan? Entä olemmeko yrittäneet ratkaista liian monia yhteiskunnallisia ongelmia korjaamalla yksittäisiä ihmisiä?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme mielenterveydestä, työuupumuksesta, terapiakulttuurista ja siitä, miten ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa siihen, miten me voimme. Miksi ahdistuksesta tulee helposti diagnoosi? Miksi uupuneelle työntekijälle tarjotaan mindfulnessia, vaikka ongelma saattaisi olla työssä? Ja mitä tarkoittaa ajatus siitä, että terapiayhteiskunnan sijaan tarvitsisimme terapeuttisemman yhteiskunnan?Jaksossa pohdimme myös modernin elämän nurinkurisuuksia: liikumme vähemmän, olemme enemmän yksin ja saamme enemmän ärsykkeitä kuin ehkä koskaan aiemmin. Puhumme työelämän kiihtymisestä, yksinäisyydestä, somesta, luonnosta, arkiympäristöstä sekä yksilön ja yhteiskunnan vastuusta. Pointti ei ole, ettei ihmisellä olisi vastuuta omasta elämästään vaan se, että hyviä valintoja olisi aika paljon helpompi tehdä ympäristössä, joka ei jatkuvasti työnnä vastakkaiseen suuntaan.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa psykologi, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tietokirjailija Julia Sangervo. Julia työskentelee MIELI ry:ssä asiantuntijapsykologina ja on yksi Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista -teoksen toimittajista.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJulia Sangervo- Kotisivut: https://www.juliasangervo.fi- Instagram: https://www.instagram.com/juliasangervo/- Kirja: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/psykologian-vallan-kumous/5536759

Kolumbian kesäkuussa käydyt presidentinvaalit voitti oikeistolainen ehdokas Abelardo de la Espriella. Vaalivoitto vasemmistolaisesta Iván Cepedasta oli hyvin täpärä. De la Espriella astui valtaan elokuun alussa. Podcastin kesäjaksossa keskustellaan Kolumbian vaalituloksesta sekä maan tilanteesta yleisesti. Miksi turvallisuutta ja aseellisista ryhmistä voittoa lupaava de la Espriella menestyi vaaleissa, ja mitä hänen voittonsa tarkoittaa tavallisille kolumbialaisille? Lisäksi puhutaan maan historiasta sekä taiteen roolista kolumbialaisessa yhteiskunnassa. Euroopalle Kolumbia vaikuttaa usein vain väkivallan ja huumerikollisuuden kanssa kamppailevana maana, vaikka todellisuudessa maa ja sen haasteet eivät ole millään tapaa erillisiä muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta. Miltä maan tulevaisuus näyttää, ja miten se heijastuu Eurooppaan? Jakson vieraina ovat kolumbialais-suomalainen kuvataiteilija ja aktivisti Landys Roimola sekä CMI Martti Ahtisaari Peace Foundationin vanhempi neuvontantaja, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian dosentti Elisa Tarnaala. Äänitys: 19.8.2026 Juontaja: Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Omar Fasolah Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi suurlähettiläspäivillä käynnistävänsä Suojelupoliisin mahdollista siirtoa sisäministeriöstä koskevan selvityksen. Sisäministeri Mari Rantasella (ps.) Orpon avaus meni niin sanotusti tunteisiin. Ylen kameroille Rantanen lausui v-sanan, Helsingin Sanomille syytti sikailusta ja X:ssä kirjoitti runttaamisesta. Mikä Orpon avauksessa näin voimakkaasti triggeröi? Mistä Supo-sotkussa on kysymys? Miksi tiedustelupalveluna toimivaa nyky-Supoa kutsutaan edelleen poliisiksi? Onko Supo-asiassa Ruotsin tie myös Suomen tie? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Taru Tujunen nostaa pöytään kouluruoan muutoksen. Ennen kouluruokaa lähestyttiin ravitsemuksen ja sosiaalipolitiikan kautta - terveellistä evästä, kaikille tasapuolisesti. Nykyisin suhteella kouluruokaan halutaan yhä useammin viestiä jotain.Tujusen mielestä vanhempien halu ohjata lapsensa ruokailua liittyy ennemminkin arvoihin. Mistä me siis puhumme, kun puhumme kouluruoasta? Anu Koivunen kysyy, tunkeeko puolustuspolitiikka yhä vahvemmin osaksi poliittista päätöksentekoa. Eduskuntavaalit lähenevät ja puolustuskyky tuskin jää debateissa pienelle käsittelylle. Jopa puolustusveroa on väläytelty. Koivunen kysyy: haluatteko vaaleissa ottaa kantaa puolustuksen rahoitukseen? Onko tämä ylipäätään kansalaisten keskustelu? Maija Vilkkumaa jäi pohtimaan kesän Garden-kohun jälkimainingeissa isoja projekteja. Miksi suurhankkeiden edistäminen Suomessa törmää usein suhmurointiin päätöksenteossa? Lisääkö byrokratia hyvävelijärjestelmiä, vaikka tavoitteena olisi ehkäistä niitä?

Yhdysvaltain velan ennakoitua nopeampi kasvu on saanut maan valtionlainakorot nousemaan korkeimmalle tasolleen sitten finanssikriisin alun. Samoin Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan pitkien valtionlainojen korot ovat korkeimmillaan koko 2000-luvulla. Enteileekö valtiolainojen korkonousu maailmantalouden kriisiytymistä? Miksi talouspolitiikka ei Yhdysvalloissa kiristy ennätysvelkaantumisesta huolimatta? Eroavatko talouspolitiikan vellkasäännöt Euroopassa Yhdysvalloista? Onko velkaralli Yhdysvalloille kilpailuetu verrattuna Eurooppaan? Aiheesta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antti Peltonen & Aleksi Tossavainen – Miksi toiset tekevät läpimurron ja toiset jäävät lähtöruutuun?Miksi yksi ihminen onnistuu muuttamaan elämänsä suunnan, kun toinen pyörittelee samoja suunnitelmia vuodesta toiseen? Entä mitä läpimurto oikeasti vaatii, oli tavoitteena sitten parempi kunto, uusi ura, urheilumenestys tai jokin muu itselle tärkeä muutos?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme läpimurroista, motivaatiosta, identiteetistä, uskomuksista, vastuunkannosta ja ennen kaikkea tekemisestä. Miksi vahvat syyt ratkaisevat niin paljon? Miten oma tarina itsestä voi joko auttaa eteenpäin tai pitää paikallaan? Ja miksi täydellisen suunnitelman odottaminen on usein varma tapa olla aloittamatta mitään?Jaksossa pohdimme myös sitä, miten isot muutokset voivat lähteä yllättävän pienistä teoista, miksi ympäristö ja selkeät rutiinit helpottavat onnistumista ja miksi läpimurto ei ole yksi maaginen hetki, jonka jälkeen kaikki kulkee alamäkeen myötätuulessa. Matkaan kuuluvat myös takapakit, epäonnistumiset ja uudet yritykset. Olennaista on se, mitä niiden jälkeen tekee.Jaksossa vieraina kanssani keskustelemassa psyykkisen valmennuksen ja urheilupsykologian ammattilaiset Antti Peltonen ja Aleksi Tossavainen. Molemmilla on taustaa tavoitteellisesta jalkapallosta, valmentamisesta ja ihmisten suorituskyvyn kehittämisestä. Antti ja Aleksi ovat yhdessä Mikko Ojasen kanssa kirjoittaneet Läpimurto-kirjan, jossa pureudutaan siihen, miten muutos saadaan siirtymään ajatuksista toiminnaksi.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAntti Peltonen & Aleksi Tossavainen- Peltonen Performance: https://www.peltonenperformance.fi- Voittavat Tavat: https://www.instagram.com/voittavattavat- Kirja: Läpimurto: https://otava.fi/kirjat/lapimurto/

Muutosneuvottelujen jälkeinen aika ratkaisee, onnistuvatko tavoitellut muutokset. Vaativan prosessin jälkeen pitäisi löytää energiaa uuden rakentamiseen, vaikka työyhteisön luottamus ja turvallisuuden tunne voivat olla koetuksella. Miten huolehditaan organisaatioon jäävistä työntekijöistä ja esihenkilöistä, palautetaan luottamusta ja löydetään yhteinen suunta eteenpäin?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on organisaatiopsykologi ja tietokirjailija, Clarit Partnersin toimitusjohtaja Outi Ikonen. Nina ja Outi keskustelevat siitä, mitä muutosneuvottelujen jälkeen työyhteisössä tapahtuu, miten luottamusta voidaan palauttaa ja kuinka organisaatiossa löydetään uusi yhteinen suunta. Outi on kirjoittanut kirjan Muutosneuvottelut: selkeys, inhimillisyys, tulevaisuus (Alma Insights, 2025).Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miksi juuri muutosneuvottelujen jälkeinen aika on niin kriittinen?Mitkä ovat muutosneuvottelujen yleisimmät sudenkuopat?Mitä inhimillinen muutosneuvotteluprosessi käytännössä tarkoittaa?Miksi vaikeita tunteita ei kannata sivuuttaa tai yrittää kiirehtiä ohi?Miten työyhteisö voi löytää uuden yhteisen suunnan ja sitoutua siihen?Lisätietoja:Outi Ikonen / Clarit Partners https://www.clarit.fi/Outi Ikonen LinkedInissä: www.linkedin.com/in/outi-ikonenMuutosneuvottelujen tukipalvelut / Clarit Partners https://www.clarit.fi/muutosneuvottelutOuti Ikonen: Muutosneuvottelut – selkeys, inhimillisyys, tulevaisuus (Alma Insights, 2025)https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/muutosneuvottelut/5335570Inhimillinen tehokkuus – Jännitteet hyötykäyttöön (Alma Insights, 2023), Outi Ikonen ym. https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/inhimillinen-tehokkuus/4834110‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?