Podcasts about miksi

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä toivon tapahtuvan? Mitä pelkään tapahtuvan?Mielemme rakentaa jatkuvasti käsitystä todellisuudesta aistihavaintojen, aiempien kokemusten ja kehon viestien pohjalta. Mielemme muodostamat odotukset eivät ainoastaan pohjaudu aiempiin kokemuksiimme, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten tulkitsemme itseämme, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa. Siksi ne ohjaavat myös sitä, miten toimimme ja millaisia valintoja teemme.Mutta miksi odotamme joidenkin tilanteiden menevän pieleen, vaikka emme oikeasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan? Miksi mieli tuntuu niin helposti uskovan omia ennusteitaan?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Janna Meunier. Nina ja Janna keskustelevat siitä, miten mielemme rakentaa todellisuutta ja kuinka odotukset vaikuttavat ajatuksiimme, tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Janna on kirjoittanut kirjan Odotusten voima – Tarina, jonka kerromme itsellemme.Mieli pyrkii jatkuvasti vähentämään epävarmuutta ennakoimalla tulevaa. Se on tärkeä selviytymisen kannalta, mutta toisinaan odotukset voivat myös rajoittaa elämäämme, lisätä huolia ja saada meidät uskomaan asioita, jotka eivät vielä ole totta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten mieli rakentaa todellisuutta?Miten odotukset rakentuvat?Miksi odotukset voivat tuntua faktoilta?Miten odotukset voivat tukea tai heikentää hyvinvointia?Voiko omia odotuksia oppia tunnistamaan ja muuttamaan?Lisätietoja:Janna Meunier kotisivut jannameunier.fiJanna Meunierin IG @JannameunierJanna Meunierin linkedln https://www.linkedin.com/in/jannameunier/Janna Meunierin facebook https://www.facebook.com/PsychotherapyJannaMeunier/Linkki Janna Meunierin kirjaan Odotuksen voima https://jannameunier.fi/odotustenvoima/#kirjat‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Roope Heinilä perusti Smarpin opiskelukaverien kanssa vuonna 2011 ilman koodaustaitoja ja ilman ulkopuolista rahoitusta. Kymmenen vuotta myöhemmin firma oli ylittänyt 10 miljoonan ARR:n, myynyt miljoonan dollarin diilejä Googlelle ja Salesforcelle, ja päätynyt exitiin jenkkipääomasijoittajalle. Sen jälkeen Roope veti yhdistettyä 300 hengen organisaatiota 20 miljoonasta 40 miljoonaan ARR:iin – ja lähti sitten rakentamaan uutta.Optivian AI syntyi yhden ongelman ympärille: top 20 prosenttia myyjistä tuo 80 prosenttia tuloksesta, ja mikään työkalu, koulutus tai prosessi ei ole toistaiseksi pystynyt ratkaisemaan tätä kunnolla. Roopen näkemys on, että AI-aikakaudella se on ensimmäistä kertaa mahdollista – ei kertomalla myyjille mitä tehdä, vaan tekemällä se työ heidän puolestaan.Jaksossa pureudumme:- Smarpin rakentamiseen koulun penkiltä kansainväliseksi SaaS-firmaksi ja siihen, mitä pivotteja matkalla tehtiin- Miksi ensimmäinen Jenkki-laajennus New Yorkiin ei toiminut ja miten Atlanta toimi paremmin- Miten yksi myyntijohtajan rekrytointi muutti koko myynnin suunnan – hinnoittelumallia, uskomuksia ja prosesseja myöten- Mitä tarkoittaa myydä miljoonan euron diili Googlelle ja mitä siitä voi oppia- Miten private equity -omistuksen alla johtaminen eroaa VC-omistetusta kasvufirmasta- Miksi vanhoilla SaaS-firmoilla on vaikeuksia reagoida AI-murrokseen ja miksi se on samalla mahdollisuus uusille tekijöille- Miten Optivian AI on rakennettu ja mitä alkuvaiheen asiakaspalaute muutti tuotteen suunnassa- Mitä "context is the king" tarkoittaa käytännössä AI-tuotteen arkkitehtuurissaSmarp on yksi harvoista suomalaisista SaaS-firmoista, jotka ovat ylittäneet 10 miljoonan ARR:n, hankkineet Fortune 500 -asiakkaita Pohjoismaiden ulkopuolelta ja päätyneet merkittävään exitiin. Roopen tarina ei ole suoraviivainen menestyskulku vaan sarja vääriä suuntia, uudelleenrakennettuja oletuksia ja oppeja, jotka syntyivät tekemällä.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja vieraan esittely01:24 Smarpin tarina: lähtökohdat ja ensimmäiset pivotit07:21 BBC World News -haastattelu 10 hengen firmalta11:28 Koulun penkiltä yrittäjäksi: mitä meni pieleen alussa13:35 Ensimmäinen ulkopuolinen sijoittaja Lontoosta16:10 Product market fit löytyy: prototyyppi asiakaspalaverissa19:48 Kasvu kiihtyy, avautuu UK ja Ruotsi27:02 Ensimmäinen Jenkki-laajennus New Yorkiin35:21 Miksi New York ei toiminut ja mitä opittiin38:27 Uusi myyntijohtaja muuttaa kaiken42:30 Näin myydään miljoonan diili Googlelle ja Salesforcelle45:52 Hinnoittelumallin muutos ja sen vaikutus kasvuun49:34 Series B vai exit – markkinamuutos pakottaa päätökseen57:16 Private equity -toimitusjohtajana: 20 M:stä 40 M ARR:iin01:05:35 AI-murros ja miksi se on vaikea vanhoille firmoille01:12:27 Optivian AI: idea, tuote ja alkuvaiheen opit01:21:45 Miten AI SaaS eroaa perinteisestä SaaS-rakentamisesta01:30:33 Konteksti on kaiken ydin – miten AI:ta pitää ruokkia01:38:10 Pipeline-konversio vs. pipelinen täyttäminen01:47:58 Missä Optivian AI on nyt ja miten sitä voi kokeillaMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Roope Heinilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/rheinila/Optivian AI: https://optivian.ai/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Avainradion tämän kesän erikoisteemasarjassa käsitellään kristittyjen vainoa eri näkökulmista. Vaino harvemmin koskettaa meitä lännen kristittyjä, mutta islamilaisessa maailmassa sitä esiintyy laajamittaisesti. Kysymys kuuluukin, miksi vainoa esiintyy juuri erityisesti muslimimaailmassa?Muun muassa tästä keskustellaan, kun studiossa ovat avainmedian toiminnanjohtaja Ilpo jokimäki sekä islamilaisen maailman asiantuntija Aaron Ibrahim.

Miksi pitkässä parisuhteessa seksi joskus hiipuu vaikka rakkautta olisi edelleen? Entä mitä tunneyhteys oikeastaan tarkoittaa ja miksi se voi olla seksuaalisuuden kannalta paljon tärkeämpää kuin täydellinen keho, oikea tekniikka tai spontaani himo?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhutaan parisuhteesta, seksuaalisuudesta, tunneyhteydestä, turvasta ja siitä miksi hyvä seksi ei synny pelkästä kiihotuksesta vaan usein siitä, että ihminen uskaltaa olla toisen kanssa aidosti läsnä.Jaksossa pureudutaan siihen miksi miesten ja naisten seksuaalisuutta selitetään usein liian kapeasti ja miksi me ihmiset olemme tunnetasolla lopulta paljon samanlaisempia kuin joskus haluaisimme ajatella. Puhumme myös haavoittuvuudesta, hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, kehohäpeästä, suorituspaineista ja siitä miten oma turva vaikuttaa siihen, kuinka lähelle toista uskaltaa päästää.Keskustelussa käydään läpi myös pitkän parisuhteen seksielämää, arjen kiirettä, kosketuksen merkitystä ja sitä miksi yhteyttä ei rakenneta vain suurilla parisuhdepuheilla vaan myös pienillä teoilla: katseella, kosketuksella, kuuntelemisella ja sillä, että toinen saa tulla nähdyksi myös keskeneräisenä.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa seksuaaliterapeutti, terapeuttisten parisuhdeohjaajien kouluttaja ja kirjailija Susanna Syld. Hän tekee terapiaa yksilöiden ja parien kanssa sekä työskentelee seksuaalisuuden, parisuhteiden ja tunneyhteyden teemojen parissa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiSusanna Syld- Kotisivut: https://www.rouvasyld.fi- Instagram: https://www.instagram.com/rouvasyld/- Facebook: https://www.facebook.com/rouvasyld/

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Tekoälyyn ja erityisesti laajoihin kielimalleihin kohdistuu valtavia odotuksia ja taloudellisia panostuksia, mutta on vielä epäselvää, mikä niiden rooli on tieteellisen tiedon tuottamisessa. Voiko kielimallilla esimerkiksi tuottaa laadullista tutkimusta? Mikä tiedettä ohjaa ja ottaako tekoäly kuljettajan paikan? Mitä käy asiantuntijuudelle tai oppimiselle? Asiantuntijoina yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta sekä tieteen ja teknologian tutkimuksen professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta. Toimittajana Aapo Laakso. Äänisuunnittelijana Matias Puumala

Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit.Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä?Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti.Jaksossa mukana ainakin:• Auroora• Eezy• Lumo Kodit• Asuntosalkku• Nokia• Sampo• Scottish Mortgage• Alibaba• KPY• Metso• Finnair• Nokian Panimo• F-SecureSivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.

Tervetuloa rentoutumaan ja nukahtamaan tämän iltasadun pariin!

Kesä on dekkarien kulta-aikaa. Niitä luetaan ja kuunnellaan lomamatkoilla ja laiturin nokassa. Jos synkät ja veriset murhat eivät innosta, nykyää voi valita lukemiseksi vaikkapa viihteellisempää cozy crime -kirjallisuutta. Dekkareissa riittää alagenrejä jokaiseen makuun. Kulttuuriykkösessä keskustellaan jännityskirjallisuuden trendeistä, tasosta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta sekä kirjailijoiden taustoista. Lähetyksessä ovat mukana Suomen dekkariseuran puheenjohtaja Sini Paloheimo, dekkarikirjailija Elina Backman ja dekkarikirjailija Outi Hongisto, joka on kirjoittanut myös oppaan dekkaristiksi haluaville. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kuvittaja-kirjailija Sanna Pelliccioni on alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi ja nykyään sivutyökseen perinnesaunottaja. Hän on tutkinut saunomista historian ja eri kulttuurien näkökulmasta. Uudessa Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta -kirjassaan perinnesaunottaja johdattaa lukijat saunapolun mittaisen matkan vanhan saunan ovelle, itämerensuomalaisen saunan muinaisiin perinteisiin. Millä tavalla perinnesaunottaja voi uudistaa näitä vanhoja, mystisiäkin perinteitä? Miksi löylyjä kuuluu tervehtiä? Ja millaisia ovat Suomen Kansan Vanhoista Runoista ammentavat saunalaulut? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna Pelliccioni, tutkija ja perinnesaunaopettaja Maaria Alen ja tutkija Kaarina Kailo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Laura vastasi Kansanlähetyspäivän radiointilähetyksessä hänelle lähetettyihin kysymyksiin. Radiossa kuultiin osa vastauksista, tässä kaikki.Tervetuloa Espanjaan (00:00)Antin remonttiprojekti (01:09)Miksi lähetystyöhön? (01:52)Lähdön epävarmuus (03:56)Kuva työstä muuttuu (03:59)Antoisinta ja haastavinta (05:25)Kulttuurishokit arjessa (08:03)Kutsu ja yhteisön tuki (08:55)Mistä työssä väsyy? (11:59)Työn suunnittelu (12:50)Konfliktit ja kohtaamiset (14:32)Mieleenpainuva rukoushetki (15:36)Yhteys Suomeen (17:56)Suomalaisuus arjessa (17:58)Miksi kirje kannattaa lukea? (20:46)Loppukiitokset ja rohkaisu (20:47)

Petri Kajander pohtii mitä tekoäly oikeasti on ja kutsuu sitä temuälyksi. Keskustelu kulkee paikallisista kielimalleista ja agenttisesta koodauksesta tilien yllättäviin porttikieltoihin ja tietoturvan sudenkuoppiin.Kaksikko käsittelee tekoälykuplan kestävyyttä, inferenssin hinnoittelua sekä sitä miksi malli arvaa hyvin mutta ei ymmärrä tekemäänsä. Mukana myös App Store -julkaisun realiteetit, sosiaalisen median slop ja ajatus ihmisen augumentoinnista tekoälytyöntekijöillä. Lopuksi puhutaan siitä miten avoin internet kaventuu ja miksi generalistin laaja näkemys nousee taas arvoonsa.00:00 No niin, Petri Kajander vieraana Temuälystä02:10 Paikallismallit Macin raudalla ja muisti03:21 Mac Mini, OpenClaw ja paikallisagentit04:57 Älkää lähettäkö Samille mitään luottamuksellista05:56 Sora, TikTok ja sadan päivän haaste07:42 Työkalut eivät tee luovaa mestaria09:37 CS50, Python ja ensimmäiset äpit10:56 Nootti-domainin tarina12:46 Nuotit, Läppää ja Apple-vero15:35 Teleporteri-vertaus ja inferenssikoneet16:54 Miksi tekoäly ei ymmärrä tekemäänsä17:25 Tunnettujen tilien kaappaukset20:15 Läppää bännättiin Threadsissä yhden sanan vuoksi21:25 Google poisti tilin mangapiirrosten vuoksi22:32 EU-asetus, Ranska ja salauksen sääntely24:20 Henkilötunnusvuodot ja käänteinen todistustaakka26:45 Tekoäly oikeissa käsissä ja turvaverkot28:25 Suhteellisuudentaju ja Gell-Mann-amnesia30:40 Kolmikerroksinen aivo ja lähteenä X32:19 Vuoden 2022 rauhallisempi feedi ja slop34:32 Skillsit kouluttavat tekoälytyöntekijöitä36:36 Ihmiskreippaus ja soittelun paluu39:27 Antropikin rajat ja siirtymä openiin41:43 Kiire pörssiin ja valuaatiot43:18 Datakeskukset, kupla ja tekoälytyön arvo45:23 Julkinen internet on jo syöty46:47 Reasoning-mallit, AGI ja esimerkit49:05 Myrkytetty koulutusdata ja fossiilikerros51:38 Androidisaatio ja ihmisen augumentointiNeuvottelija Sisäpiirissä Kotisivut SEO ja GEO

Miksi puhelimessa puhuminen tuntuu nykyään niin hankalalta? Kuka vastaa, missä vastaa -osiossa soitetaan legendaariseen kalakukkoleipomoon, ja lisäksi Esko ja Veronica ihmettelevät, miten maksaminen ja teknologia ovat muuttuneet. Veronica kertoo joutuneensa huijauksen kohteeksi, eikä Esko voi ymmärtää, miten huijaus meni läpi. Esko puolestaan kertoo ensimmäisestä sokerointikokemuksestaan.Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita – tätä on Esko Eerikäisen ja Veronica Verhon Kesäaamut Radio Novalla. Kuuntele myös livenä ilmaiseksi Rayosta! Radio Novan Kesäaamut maanantaista perjantaihin klo 6-10.

Pandemia muutti maailman.Mutta entä jos pandemian alkuperää selvittäneet instituutiot eivät vain epäonnistuneet totuuden löytämisessä?Entä jos joillakin niistä oli syy estää totuuden paljastuminen?Jari Kuikanmäen Origins of Coronavirus seuraa jälkiä Wuhanin laboratorioista Yhdysvaltain rahoittamaan vaaralliseen koronavirustutkimukseen, sotilaallisiin yhteyksiin, salassa pidettyihin operaatioihin ja suurvaltapolitiikan ylimmille tasoille.Kyse ei ole vain siitä, mistä virus sai alkunsa.Kyse on myös siitä, mitä Wuhanissa tehtiin, ketkä toiminnan mahdollistivat ja miksi niin moni vaikutusvaltainen taho tarvitsi saman selityksen pandemian alkuperästä.Miksi varoitukset mahdollisesta laboratorioperäisestä alkuperästä sivuutettiin?Miksi vaarallista tutkimusta rahoitettiin kansainvälisten välikäsien kautta?Miksi aihetta tutkineita toimittajia, tutkijoita ja kansalaisia leimattiin salaliittoteoreetikoiksi jo ennen kuin ratkaisevat asiakirjat olivat julkisia?Ja ketä suojeltiin, kun keskustelun rajat määriteltiin niissä samoissa instituutioissa, joiden oma toiminta oli tarkastelun kohteena?Kuuden vuoden tutkimustyöhön ja satoihin lähteisiin perustuva Origins of Coronavirus kokoaa tutkimusjulkaisut, viranomaisasiakirjat, sähköpostit, rahoitustiedot ja tapahtumaketjut yhdeksi dokumentoiduksi kokonaisuudeksi.Teos ei tarkastele pandemiaa vain lääketieteellisenä arvoituksena.Se tarkastelee sitä myös suurvaltapolitiikan, kansallisen turvallisuuden, sotilaallisesti kytkeytyneen tutkimuksen ja instituutioiden itsesuojelun kysymyksenä.Kun lähes kaikki vaikutusvaltaiset instituutiot puolustavat samaa kertomusta, siihen voi olla kaksi syytä:Todisteet ovat kiistattomat.Tai kertomuksen murtuminen olisi liian vaarallista.Mitä Wuhanissa todella tapahtui?Kuka tiesi?Kuka vaikeni?Ja ketä vaikenemisella suojeltiin?Tilaa Jari Kuikanmäen teos Origins of Coronavirus: Wuhan, the Secret Research That Sparked the Pandemic, and the Cover-Up of the Century:https://a.co/d/06qlF6y3

Kauden päätösjaksossa Jenni ja Joonas jättävät studion ja suuntaavat Helsingin baareihin pohtimaan deittailua vuonna 2026. Miksi seuranhaku on siirtynyt sovelluksiin ja miksi live-kohtaamiset tuntuvat yhä vaikeammilta?Matkan varrella mukana keskustelussa ovat kokemusasiantuntija Harri ja väitöskirjatutkija Iiris Lehtola. Aiheina ovat swipe-kulttuurin kyynisyys, deittailun kirjoittamattomat säännöt, torjutuksi tulemisen pelko sekä se, miten kiinnostus välittyy ilman matchia.Jaksossa vieraillaan myös speed dating -tapahtumassa ja sporttibaarissa. Lopuksi etsitään keinoja tutustumiseen. Voisiko Smart10-peli toimia yllättävänä ice breakerina?Jatketaan keskustelua Instagramissa @himocast.

Hulluustutkimus – Vieraana Elina Ikävalko | Tässä jaksossa vieraanani on Elina Ikävalko, joka työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa MadEncounters-tutkimushankkeessa. Puheenaiheena: Mitä on hulluustutkimus? Miten se eroaa perinteisestä mielenterveystutkimuksesta? Miten hulluustutkimuksen parissa suhtaudutaan sairaus ja häiriö -kategorioihin? Millaisia valtasuhteita mielenterveyspalveluissa voi piillä, vaikka niitä pidettäisiinkin auttamisena? Miksi palveluiden käyttäjien ja toipujien kokemukset ovat keskiössä tässä lähestymistavassa? Mitä ovat vastatarinat? Millainen voisi olla vaihtoehtoinen tapa tukea ihmisiä elämän kriiseissä, jos mielenterveys irrotetaan lääketieteen kehyksestä? Mad Studies journal MadEncounters Instagramissa MadEncounters blogi Sinua voisi kiinnostaa myös tämä: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? The post Hulluustutkimus – Vieraana Elina Ikävalko appeared first on Astetta parempi elämä.

Miksi painonhallinta on modernissa maailmassa niin vaikeaa? Entä miksi lihavuudesta pitäisi pystyä puhumaan samaan aikaan rehellisesti, tutkimusnäyttöön nojaten ja ihmistä kunnioittaen?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhutaan lihavuudesta, painonhallinnasta, biologiasta, ympäristöstä ja siitä, miten koko aiheesta olisi hyvä puhua ilman syyllistämistä, vähättelyä tai yksinkertaistavia “syö vähemmän ja liiku enemmän” -heittoja.Jaksossa pureudutaan siihen, miksi lihavuus ei ole pelkkää itsekurin puutetta. Kyse on monisyisestä ilmiöstä, jossa ihmisen biologia, nälkä- ja kylläisyyssignaalit, elintavat, stressi, uni, arjen kuormitus ja nykyinen ruokaa sekä paikallaanoloa suosiva ympäristö kietoutuvat toisiinsa. Puhumme myös siitä miksi nälkä ei ole pelkkä pieni epämukavuus vaan voimakas biologinen signaali, joka puskee helposti kaiken muun ajattelun läpi.Keskustelussa käydään läpi lisäksi lihavuuden stigmaa, lihavuuslääkkeitä ja -leikkauksia, liikunnan roolia painonhallinnassa, lihasmassan säilyttämistä, obesogeenista ympäristöä, elintarvikemainontaa ja sitä, miksi ratkaisuja tarvitaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Ei pelkkää sormen heristelyä yksilölle, mutta ei myöskään ajatusta siitä, että ihminen olisi täysin voimaton oman arkensa keskellä.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa tutkijatohtori Johanna Matilainen sekä liikuntafysiologi ja aineenvaihduntatutkija Juulia Lautaoja-Kivipelto. Molemmat tekevät tutkimusta lihavuuden, aineenvaihdunnan ja terveyden parissa, ja yhdessä he tekevät myös Lihavuustutkijat-podcastia.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJohanna Matilainen & Juulia Lautaoja-Kivipelto- Lihavuustutkijat-podcast: https://open.spotify.com/show/5Lzbt5Yw25AQscREYJ8dLc- YouTube: https://www.youtube.com/@Lihavuustutkijatpodcast- Instagram: https://www.instagram.com/lihavuustutkijatpodcast/- LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/lihavuustutkijat-podcast/

Yhdysvaltalaisen kirjailijan SenLin Yunin Alchemised on äärimmäisyyksien romaani. Siinä on yli tuhat sivua, se on synkkääkin synkempi ja lisäksi se on hyvin raaka. Tästä huolimatta, tai tämän ansiosta se myytiin loppuun parissa päivässä maailmanlaajuisesti, kun se ilmestyi viime syksynä. Elokuvaoikeuksista maksettiin seitsemännumeroinen summa jo ennen kirjan julkaisua. Nyt tämä järkäle on myös suomennettu. Urakkaan tarvittiin neljä suomentajaa. Kulttuuriykkösessä keskustellaan Alchemised-romaanista sekä synkän fantasian ja romantasian suosiosta. Miksi lajityyppi kiinnostaa juuri tässä ajassa? Lähetyksessä ovat mukana Tammen kustannuspäällikkö Laura Kurki, kustannustoimittaja Viia Viitanen ja kirjailija Siri Kolu. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kansanedustajat Atte Kaleva ja Timo Harakka julkaisivat toukokuussa yhteisen stautspäivirtyksen, jossa he kertoivat olevansa parlamentaarissa tehtävissä matkalla Mongoliaan. Matka Pekingistä Ulaanbaatariin kesti 30 tuntia ja se taittui sulassa sovussa yhteisessä makuuvaunussa. Eduskunnan istuntoja ja kyselytunteja seuratessa syntyy usein vaikutelma, että edustajat eivät erityisemmin pidä toisistaan. Keskustelu on kärjistynyttä, värittynyttä ja polarisoivaa. Kulissien takana todellisuus on monesti toinen. Miksi politiikan kieli on kovaa, mikä sitä ohjaa ja mikä vastuu kansakunnan arvokkaimmalla keskustelufoorumilla, eduskunnalla, on yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa? Onko politiikan keskustelukulttuuri rikki? Junamatkatoverit SDP:n Timo Harakka ja Kokoomuksen Atte Kaleva ovat keskustelemassa aiheesta. Ville Talola toimittaa.

EU:n tullimaksu kiinalaiselle halpatavaralle astuu voimaan keskiviikkona, ja tänään EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari ja Kiinan kauppaministeri keskustelevat osapuolten välisistä jännitteistä. Brysselistä ja Pekingistä raportoivat Ylen kirjeenvaihtajat Hannele Muilu sekä Olli-Pekka Sulasma. Kykeneekö Eurooppa panemaan kampoihin Kiinan taloudellista ylivaltaa vastaan? Haastattelussa johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä tutkimuspäällikkö Anna Karhu Turun yliopistosta. Iranin ja Yhdysvaltojen neuvottelut rauhasta ottivat takapakkia viikonloppuna. Mitä odottaa tältä viikolta, kun neuvotteluiden on jälleen määrä jatkua huomenna Qatarissa? Haastattelussa väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Suomen sijoitus akateemisen vapauden vertailussa on romahtanut viime vuosina. Onko tieteen vapaus uhattuna? Haastattelussa erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo Tieteentekijöiden liitosta ja viestinnän emeritusprofessori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta. Kesähelteellä osa Suomen kaupungeista tuntuu toisia kuumemmilta. Miksi suurista kaupungeista Tampere kerää eniten lämpöä? Paikan päältä kertoo toimittaja Lotta Sillanmäki. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Seppo Kivimäki. Toimittajina Heta Ylitie ja Lotta Lautala.

Onko maailmassa olemassa ilmiöitä, jotka tapahtuvat täysin sattumalta? Ja mitä oikeastaan on satunnaisuus? Monet satunnaisina pidetyt ilmiöthän ovat todellisuudessa deterministisiä eli väistämätöntä seurausta aiemmista tapahtumista ja luonnonlaeista. Esimerkiksi lottopallot kimpoilevat ja törmäilevät toisiinsa täysin klassisen fysiikan lakien mukaan, mutta pidämme lopputulosta sattumana. Miksi emme osaa ennustaa lottonumeroita? Taustalla on systeemin äärimmäinen herkkyys alkutilalle, kaaosteoria. Emme saa lottopalloja koskaan täysin samaan alkuasentoon, joten ne eivät arvonnan aikana kimpoile täysin samalla tavoin ja lopputulos on aina erilainen. Eli onko sattuma oikeasti vain kaaosta? Entä miten on mahdollista, että vaikka yksittäinen tapahtuma olisi sattumaa, suurten joukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa joskus hämmästyttävänkin tarkasti? Haastateltavina ovat matematiikan professorit Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta ja Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Toimittajana ja äänisuunnittelijana on Mari Heikkilä.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran osallistuminen Erikoisjoukot-tosi-tv-ohjelmaan nostatti kohun eduskunnan tiukennettua suhtautumistaan kansanedustajien poissaoloihin. Miksi kansanedustajien tosi-tv-vierailusta tuli ongelma? Pitääkö politiikan julkkispelin sääntöjä muuttaa? Ovatko Tik Tok -influensserit in ja Suuret seikkailut out? Politiikkaradion SuomiAreena-debatissa vieraina ovat kansanedustajat Pinja Perholehto (sd.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Joakim Vigelius (ps.). Debatin juontaa Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa 25.6.2026.

Miksi ihmisillä on samoja haasteita vuodesta toiseen | Tämä on Kartta itseesi -sarjan 2.osa. Johdanto-osan löydät täältä. Kartta itseesi – Miksi ihmisillä on samoja haasteita vuodesta toiseen Näin voin olla avuksi omaan Human Design -kehokarttaasi tutustumisessa: 6 päivänä saat minulta n. 10 min. ääniviestin, jossa tutkailen kehokarttasi oleellisimpia asioita. Yhteensä siis noin tunnin verran asiaa. Hinta tälle 87€. Kutsuuko tämä sinua? Laita minulle viestiä. Muistathan, että kehokarttaa varten tarvitaan syntymäpäivä, -aika ja -paikka. piia@astettaparempielama.fi Puh. 050 322 8675 Tutustu myös tähän sivuun: Omannäköinen elämä The post Kartta itseesi – Miksi ihmisillä on samoja haasteita vuodesta toiseen appeared first on Astetta parempi elämä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kosmologi Kari Enqvist sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Mitä tapahtuu, kun ministeri kieltäytyy julkisesti noudattamasta pääministerin määräystä? Onko kyse suomalaisen konsensuskulttuurin kuolemasta vai politiikan muuttumisesta performanssiksi? Jalkapallon MM-kisoja isännöivä FIFA kärsii korruptiosta ja kyseenalaisista valinnoista. Onko jokainen kisojen katsoja osallinen moraalisesti tuomittavaan? Euroopan unioni salailee yhä enemmän asiakirjojaan journalisteilta ja tutkijoilta. Valmisteilla oleva laki voisi lopettaa nykymuotoisen asiakirjajulkisuuden – miksi Suomi vaikenee? Roskankerääjää syljetään kadulle ja sateenkaariväki kohtaa lisääntyvää väkivaltaa. Mistä vihamielisten asenteiden voimistuminen kertoo? Monet salaavat lihavuuslääkkeen käyttöä häpeästä, vaikka lihavuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja. Miksi vain yksi laihdutustapa katsotaan "oikeaksi"? Ohjelman juontajana on Nicklas Wancke.

Kartta itseesi – Nöyrtymistä vaativa kokemus | Johdanto | Tästä postauksesta löytyvä video/podcast-jakso on Kartta itseesi -sarjan johdanto-osa. Minua on jo pitkään vaivannut sellainen ajatus, että useammin kuin tajuamme, voimme päätyä (ihan tarkoituksettakin) ikään kuin asettelemaan toista ihmistä tietynlaiseen muottiin, vaikka se muotti ei olisi hänelle sopiva. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi sinulle, ja päin vastoin. Koen tärkeäksi puhua tästä aiheesta, koska löysin erinomaisen työkalun itsetuntemuksen tueksi sekä lisäämään ymmärrystä toisten ihmisten erilaisuutta kohtaan. Kartta itseesi – Nöyrtymistä vaativa kokemus | Johdanto Näin voin olla avuksi omaan Human Design -kehokarttaasi tutustumisessa: 6 päivänä saat minulta n. 10 min. ääniviestin, jossa tutkailen kehokarttasi oleellisimpia asioita. Yhteensä siis noin tunnin verran asiaa. Hinta tälle 87€. Kutsuuko tämä sinua? Laita minulle viestiä. Muistathan, että kehokarttaa varten tarvitaan syntymäpäivä, -aika ja -paikka. piia@astettaparempielama.fi Puh. 050 322 8675 Kartta itseesi -sarjan 2.osan löydät täältä: Miksi ihmisillä on samoja haasteita vuodesta toiseen Tutustu myös tähän sivuun: Omannäköinen elämä The post Kartta itseesi – Nöyrtymistä vaativa kokemus | Johdanto appeared first on Astetta parempi elämä.

Miksi teemme välillä hyviä päätöksiä ja välillä aivan luokattoman huonoja? Entä miten stressi, kiire, väsymys ja oma mielentila vaikuttavat siihen, mitä lopulta päätämme tehdä?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme päätöksenteosta, paineensiedosta ja siitä, miten ihminen voi oppia tekemään viisaampia valintoja arjessa, työssä ja elämän isoissa risteyskohdissa.Jaksossa pohditaan, miksi päätöksenteko ei ole vain hetken valinta, vaan usein seurausta siitä, miten ihminen ajattelee, mitä hän arvostaa ja millaiseksi ihmiseksi hän haluaa kasvaa. Puhumme myös siitä, miksi päättämättömyys on usein hetkessä helpompaa, mutta pitkällä aikavälillä kallista.Keskustelussa käydään läpi myös psykofysiologista tilaa, vastuun kantamista, epävarmuuden sietämistä, huonojen päätösten kanssa elämistä ja sitä, miksi suunnitelmia tehdään myös siksi, että niistä voidaan tarvittaessa poiketa. Mukana on Harrille tuttuun tapaan sekä kovaa käytännön kokemusta paineen alla toimimisesta että syvempää pohdintaa ihmisestä, arjesta ja elämän suunnasta.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa yrittäjä, kirjailija, tutkija, valmentaja, konsultti ja entinen Karhuryhmän operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg. Harri on kirjoittanut tuoreen kirjan 10 askelta päätöksentekoon.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiHarri Gustafsberg- Kotisivut: https://www.harrigustafsberg.fi- Instagram: https://www.instagram.com/harrigustafsberg/- Mentoritiimi: https://www.mentoritiimi.fi/

Miksi vain 12 % suomalaisista työntekijöistä on aidosti sitoutuneita työhönsä? Tämä ilmenee Gallupin viimeisimmässä State of the Global Workplace -tutkimuksessa. HR Plus Podcastin kevätkauden päätösjaksossa käydään läpi Gallupin tuoreet tulokset vieraan kanssa, joka tuntee organisaatiot läpikotaisin.Vieraana jakossa on Hannakaisa Länsisalmi, OP Pohjolan Chief People and Culture Officer. Jaksossa puretaan sitoutumisen, hyvinvoinnin ja johtamisen isoja kysymyksiä. Mitä luvut oikeasti kertovat sitoutumisesta, hyvinvoinnista ja negatiivisista tunteista töissä. Miksi esihenkilöiden sitoutuminen laskee? Miksi pakkopaluu toimistolle saattaa olla väärä ratkaisu?

Saako yksilökeskeinen kulttuuri meidät voimaan pahoin?Ihminen on pohjimmiltaan yhteisöllinen olento, jonka identiteetti rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Kokemukset turvallisuudesta, kuulumisesta ja merkityksellisyydestä syntyvät yhteydestä toisiin. Vaikka nykykulttuurissa korostuvat yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen ja oman polun löytäminen, emme rakenna käsitystä itsestämme irrallaan muista.Samalla kun yksilön vapauksia on vahvistettu, on herännyt kysymys siitä, mitä yhteisöllisyydelle, empatialle ja vastuun kantamiselle toisista on tapahtunut. Voiko yhä yksilökeskeisempi kulttuuri lisätä yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja pahoinvointia?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian emeritaprofessori ja tietokirjailija Liisa Keltikangas-Järvinen. Liisa on kirjoittanut paljon keskustelua herättäneen tietokirjan Itsekkyyden aika (WSOY, 2026). Tässä jaksossa Nina ja Liisa keskustelevat yksilöllisyydestä, itsekkyydestä, yhteisöllisyydestä ja siitä, miten kulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:• Miten kasvatus ja instituutiot voivat lisätä itsekkyyttä?• Mitä tapahtuu empatialle ja kyvylle huomioida toisia kulttuurissa, jossa huomio keskittyy yhä enemmän omaan minään?• Miten yksilökeskeisyys vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöihin?• Miksi kokemus johonkin kuulumisesta on ihmiselle niin tärkeä?• Miten yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa nyky-yhteiskunnassa?Lisätietoja:Liisa Keltikangas-Järvisen Itsekkyyden aikaMiten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoinkirja https://www.wsoy.fi/kirjat/itsekkyyden-aika/Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tänään Mukillisella Motivaatiota Niina jakaa siitä, mikä saa hänet kokemaan suuttumuksen tunteita ja mistä se kertoo. Miksi me häpeämme Häntä, joka ei hävennyt meitä? Mm. tätä pohditaan tämän viikon Mukillisella Motivaatiota.

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain. Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää. Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta. Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Katsoimme alkuperäisen Alienin! Kesän 2026 Jutta ja Mikko viettävät peläten väistämätöntä kuolemaa keskellä avaruuden kylmyyttä eli lämpimästi tervetuloa Jumikemujen Alien-kesään! Tässä ekassa osassa puhutaan Ridley Scottin fenomenaalisen hyvästä Alien - kahdeksas matkustaja -elokuvasta (1979), sen tunnelmallisuudesta ja vähän myös koko Alien-loresta. Miksi face hugger ja Xenomorph ovat niin kammottavia ja Alien ykkönen aivan loistavaa Linkedin-matskua? Lopuksi tutusti vielä sweet chili dipit eli meidän kulttuurisuositukset teille. Tuu mukaan, nää on karmaisevat kemut! Tuu mukaan, nää on karmaisevat kemut!

Millainen on juomien historia 1700-luvulta omaan aikaamme? Juhlavat juomat, kuten viini, samppanja ja väkevät viinit ovat syntyneet historiallisissa olosuhteissa hyvin erityisillä tavoilla. Samppanja syntyi vahingossa ranskalaisten ja englantilaisten yhteistyössä. Miten tietty juoma syntyi, miten sitä tarjoiltiin ja millaisista laseista? Miksi samppanjaa juodaan sekä laakeista että huilumaisista laseista? Historian aikana olutta juotiin litratolkulla, koska se oli puhtaampaa kuin vesi. Miten kahvi tuli Suomeen? Kustaa III keitti salaa kahvia Tukholman linnassa. Miksi puhumme sekä kahvipannusta ja kahvikannusta? Euroopassa on kaksi erilaista teekulttuuria. Englannissa kaadetaan maitoa teehen ja Venäjällä vadelmahilloa. Millaista on kova tee? Mitä kaikkea esineistöä teen valmistamiseen löytyy historian saatosta ja antiikkiliikkeistä? Millainen on posliinin historia? Sitä kutsuttiin pitkään valkoiseksi kullaksi, koska sen valmistaminen oli niin kallista. Miksi Meissenin posliinin syntytarina on niin erikoinen? Keskustelemme myös eri ruokalajien synnystä. Miksi hienon pihvin nimi on Chateaubriand ja kuka keksi ilmavan jälkiruoan Pavlovan? Mitkä ovat kuuluisat alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat? Miten kattaukset kuvaavat omaa aikaansa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntijat Maria Ekman ja Bernt Morelius. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

(00:00) - Intro, sää, NHL, säbä(09:50) - Muutoksia näissä: BC.Game, FUT, Astralis, NRG(31:00) - NAVIn Major farssi - kenen syy?(55:00) - Tuoko karrigan taikansa Falconsiin?(01:00:45) - Mongolz(01:01:50) - Kenellä parhaat ilmeet ja reaktiot?(01:03:45) - Major Playoff ennakkoYOUTUBE: https://www.youtube.com/@natujaRobuLiity keskusteluun muiden cs-fanien kanssa: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/

Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta. Mallia Orpo hakee Australiasta, joka kielsi ensimmäisenä maailmassa somen käytön alle 16-vuotiailta. Miksi hallitus haluaa suomalaislapset somekieltoon? Onko poliitikkojen oma somekäytös niin huonoa, että some pitää kieltää? Kumpi on hyvä, kumpi paha: some vai someyhtiöt? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hauki on vesiemme huippupeto, jolla on suussaan jopa 700 hammasta. Hauella on merkittävä rooli vesistöissämme, se syö esimerkiksi rehevöitymistä lisääviä särkikaloja. Hauen maine kärsii monista vääristä uskomuksista, nyt onkin aika nostaa tuon myyttisen pedon kunniaa. Mitä kaikkia merkityksiä hauella vesissämme on? Miksi suuret hauet kannattaa päästää takaisin kasvamaan, entä mitä ihmettä ovat haukitehtaat? Nyt voit kysyä meiltä kaikkea tuohon vesiemme jännään “krokotiiliin” liittyen. Hauki-illassa asiantuntijoina ovat erikoistutkija Mikko Olin Luonnonvarakeskuksesta ja Kalastajan Kanavan tuottaja Anne-Maarit Sepling. Toimittajana Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Marcel Einig / Pixabay.

Miksi kuntosalille meneminen tuntuu monelle mörköluolalta, vaikka juuri sieltä voisi löytyä lisää virtaa arkeen? Entä mitä kaikkea tapahtuu kulisseissa ennen kuin salin ovet ylipäätään aukeavat?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa jutellaan kuntosalitreenaamisesta, elämäntaparemontista, voimaharjoittelusta ja saliyrittäjän arjesta. Keskustelussa käydään läpi, miten IT-yrittäjän arjesta voi päätyä hyvinvointialalle, kuntosaliyrittäjäksi ja lopulta myös voimannoston pariin.Puhumme siitä, miksi ihmiset käyvät salilla, mikä madaltaa kynnystä aloittaa ja miksi hyvä treeni ei aina ole se teoriassa optimaalisin treeni. Esille nousevat myös tavoitteet, vammojen kanssa treenaaminen, pienryhmävalmennusten hyödyt ja se, miksi elämäntapamuutos kannattaa rakentaa yksi palikka kerrallaan. Ei niin, että tammikuussa pannaan uusiksi koko elämä, ruokakaappi, unirytmi ja ehkä vielä puoliso kaupan päälle.Jakson loppupuolella kurkistamme kuntosaliyrittäjän konepellin alle. Mitä salin perustaminen vaatii, millaisia riskejä siihen liittyy, paljonko rahaa voi palaa ennen ensimmäistäkään asiakasta ja miksi Excelin lisäksi tarvitaan myös ripaus hyvänlaatuista hulluutta.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa Valmennuskeskus Voimalan yrittäjä, valmentaja ja voimaharjoittelumies Toni Väyrynen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiToni Väyrynen- Valmennuskeskus Voimala: https://www.valmennuskeskusvoimala.fi- Instagram, Valmennuskeskus Voimala: https://www.instagram.com/valmennuskeskusvoimala- Instagram, Toni Väyrynen: https://www.instagram.com/tonivvay/

Miksi joskus tärkeätkin asiat jäävät tekemättä, vaikka haluaisimme saada ne valmiiksi? Täydellisyyden tavoittelu ja perfektionismi voivat olla valtava vahvuus. Niiden avulla saa aikaan hienoja asioita, koska niihin jaksaa paneutua suurella intensiteetillä ja kunnianhimolla. Samalla ne voivat kuitenkin olla myös hyvin kuormittavia ja uuvuttavia, varsinkin silloin, kun oma rima nousee niin korkealle, ettei omia tavoitteita kohti uskalla enää edes lähteä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, ADHD-asiantuntija ja tietokirjailija Juulia Järvdike. Juulia on kirjoittanut kirjan Saamaton perfektionismi ja ADHD:n viisi muuta paradoksia (Tuuma, 2026) ja hän on työskennellyt neuropsykiatristen diagnoosien parissa vuodesta 2010 lähtien. Nina ja Juulia keskustelevat saamaton perfektionisti-paradoksista siitä miten perfektionismi näkyy ADHD:n piirteissä ja miten se voi ulottua työ- ja opiskeluelämän lisäksi myös ihmissuhteisiin, arkeen ja käsitykseen omasta itsestä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Mitä saamaton perfektionisti tarkoittaa ADHD yhteydessä?Miksi korkeat tavoitteet voivat joskus estää aloittamasta? Miten ADHD vaikuttaa motivaatioon, toiminnanohjaukseen ja aikaansaamiseen?Miksi jotkut asiat joko tehdään täysillä tai jätetään kokonaan tekemättä?Miten asioita voi saada paremmin aikaiseksi?Lisätietoja Juulia Järvdiken kotisivut: https://www.jarvdike.fi/ ja https://www.saamattomat.fi/Juulia Järvdike Instagram: @adhd_kuiskaajaJuulia Järvdike Tiktok: @adhdkuiskaajaJuulia Järvdike Facebook: adhd.kuiskaajaJuulia Järvdiken kirja: Saamaton perfektionisti ja ADHD:n viisi muuta paradoksia ADHD- supervoimakorit ADHD liiton kotisivut: ADHD-liitto Mielenterveystalon perustietoa ADHD:sta -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Politiikassa riemu repesi kun nuori leijonapelaaja Konsta Helenius iski jatkoajalla Suomen jääkiekon maailmanmestariksi. Poliitikoista tasavallan presidentti Alexander Stubb ehti ensimmäisenä paistattelemaan kiekkomiesten rinnalla. Miksi poliitikot kilpailevat urheilumenestyksen valokeilasta? Nostaako kiekkokulta Suomen talousalhosta ja poliitikot suosta? Onko jalkapallokorruption ja Venäjä-boikottien lävistämä urheilumaailma tyystin ylipolitisoitunut? Mistä kaikesta politiikan ja urheilun välinen suhde rakentuu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Harva aihe synnyttää niin paljon riitoja kuin käsitykset terveydestä? Onko lihavuus moraalista laiskuutta vai sairaus, joka vaatii hoitoa? Entä karppaus ja muut ruokavaliot? Puhumattakaan lääkehoidoista ja diagnooseista. Nousee myös kysymys siitä, ovatko jotkin diagnoosit leimaavia vai kenties trendikkäitä. Terveyssosiologian prof. Piia Jallinoja avaa niitä intressejä ja toimijoita, jotka terveystietoa tuottavat ja jotka onnistuvat luomaan valtavia julkisia riitoja.

Mistä tietää, milloin terveysväite on totta, milloin otsikko ampuu yli ja milloin oma pää vain haluaa uskoa johonkin, koska se tuntuu hyvältä? Ja miksi kriittinen ajattelu ei tarkoita kyynisyyttä, vaan yritystä kysyä: onko minulla hyviä syitä pitää tätä totena?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme terveestä skeptisyydestä, kriittisestä ajattelusta ja siitä, miten tiedettä kannattaa tulkita etenkin terveyden, hyvinvoinnin ja ravitsemuksen maailmassa.Jaksossa pohditaan, miksi tiede on paras (tai ainakin vähiten huono) tapa selvittää, miten asiat todellisuudessa toimivat. Puhumme myös siitä, miksi yksittäinen tutkimus, raflaava otsikko tai oma kokemus ei vielä välttämättä kerro koko totuutta.Keskustelussa sukelletaan muun muassa kausaliteettiin, kolesterolitutkimuksen historiaan, terveysriskien todennäköisyyksiin, tutkimusten tulkintaan ja ajattelun vinoumiin. Miksi liian hyvältä tai liian pelottavalta kuulostava terveysväite kannattaa usein ottaa rauhassa tarkasteluun ennen kuin sitä lähtee jakamaan kahvipöydässä absoluuttisena totuutena?Jaksossa vieraana keskustelemassa Pauli ”Tervettä skeptisyyttä” Ohukainen. Pauli on tehnyt yli kymmenen vuoden akateemisen uran sydän- ja verisuonitautien sekä metabolisen terveyden tutkimuksessa, ja hänet tunnetaan myös suositusta Tervettä skeptisyyttä -somesisällöstään.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiPauli Ohukainen- Tervettä skeptisyyttä: https://www.tervettaskeptisyytta.fi- Tervettä skeptisyyttä -podcast: https://open.spotify.com/show/0TZSAMHRPbjcwVYza2CfvJ- Instagram: https://www.instagram.com/tervettaskeptisyytta/

Demarijohtaja Antti Lindtman otti SDP:n puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessaan maalitauluksi perussuomalaiset. ”Käenpoika otti koko pesän haltuunsa”, sanoi Lindtman. Mitä Lindtman käenpoikapuheellaan tarkoitti? Onko Perussuomalaiset SDP:lle salonkikelvoton kumppani missä tahansa asiassa? Miksi kokoomus selvisi demariryöpytyksessä vähemmällä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi sinä, älykäs ja pärjäävä nainen, tyydyt deittailussa minimiin? Miksi hyväksyt kävely- tai kahvideitteijä sen sijaan että ottaisit ainoastaan vastaan deitit, joihin on panostettu? Miksi maksat puolet, vaikka sisimmässäsi jokin sanoo että tämä tuntuu väärältä? Miksi et usko että voit saada kaiken haluamasi jo ekoilta deiteiltä lähtien?Tässä jaksossa puhun mitä tapahtuu kun lasket standardeja - käytännössä. Mitä menetät ja mitä se maksaa. Ansaitset enemmän kuin "ihan ok" - ja voit olla moderni, itsenäinen nainen JA haluta miehen joka panostaa. Tilaa Standardit e-kirja: https://payhip.com/b/G5vtyTilaa podcast: https://creators.spotify.com/pod/profile/dearladiesfinland/subscribeInstagram: https://www.instagram.com/dearladiesfinland/https://www.instagram.com/iamsaragrady/

Tässä Himocastin jaksossa Jenni ja Joonas kaivavat esiin käsitteen eroottinen mieli – ja toteavat heti alkuun, että siitä tulee ensimmäisenä mieleen jokin vanha parisuhdeopas tai ysärin naistenlehden otsikko. Pian käy kuitenkin ilmi, että kyse on paljon suuremmasta asiasta: sisäisestä maailmasta, jossa mielikuvat, muistot, fantasiat, valta-asetelmat ja jännite rakentavat halua jo ennen kuin tapahtuu mitään.Miksi tuntemattoman kanssa voi joskus olla helpompi olla estottomampi kuin oman kumppanin? Miksi turva ja jännite tuntuvat pitkissä suhteissa usein taistelevan keskenään? Ja mitä kaikkea haluun oikeasti kietoutuu: katseita, hikeä, rooleja, riskin tuntua ja väärän paikan viehätystä?Jaksossa puhutaan myös siitä, miten omaa eroottista mieltä voi tutkia ja vahvistaa sanallistamalla, kirjoittamalla ja puhumalla halusta ilman häpeää. Jatketaan keskustelua Instagramissa: @himocast

Digiklinkat eivät uuden tutkimuksen mukaan tuoneet niin suuria säästöjä kuin odotettiin. Haastattelussa terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja. Kortelainen johti tutkimushanketta, jossa selvitettiin vähentääkö pääsy chat-palvelujen piiriin lääkärikäyntejä. Odotuksena oli, että lääkärikäynnit vähenisivät 40 prosenttia, mutta kokeilussa lääkärikäynnit vähenivät vain viisi prosenttia. Kristiina Patja ei pidä realistisena, että sote-puolelle saataisiin säästöjä digitalisaation avulla, mutta samalla rahalla voitaisiin saada enemmän palveluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

20 vuotta sitten Sauli Niinistö kummastutti suomalaisia puhumalla presidentinvaalikampanjassaan ”eurooppalaisemmasta Natosta”. Asiaa pidettiin ulkopolitiikan ulkokehältä tulevan Niinistön kotikutoisena keksintönä. – Ennen vanhaan minulle naurettiin, sanoi presidentti Niinistö Ylelle antamassaan haastattelussa. Nyt Niinistön vanhat yksinpuhelut Natosta ovat yhtäkkiä kaikkien huulilla. Miksi koko Eurooppa puhuu Niinistön visiosta? Onko mies vahvoilla, kun Eurooppa etsii uutta Putin-kuiskaajaa? Miksi juuri Niinistö valikoitui arvovaltaisen "More Europe in Defence - Three Pathways" -raportin laatijaksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Drooniuhka Uudellamaalla sai aikaan kysymyksiä Suomen varautumisesta. Miksi asiasta tiedotettiin niukasti, ja miten toimitaan kun seuraavaksi drooni uhkaa Suomea? Keskustelemassa toimittajat Iida Hallikainen, Elina Kervinen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi painonpudotus on monelle niin vaikeaa, vaikka periaatteessa “kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä”? Entä mitä jos ongelma ei olekaan tahdonvoiman puute, vaan biologia, kuormitus, ruokahäly, häpeä ja vuosien aikana opitut selviytymiskeinot?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa sukellamme painonpudotuksen ja painonhallinnan psykologiaan. Puhumme siitä, miksi “syö vähemmän kuin kulutat” on teknisesti totta, mutta ihmiselämän keskellä usein armottoman vajaa ohje.Jaksossa pohditaan, miksi muutos voi olla helppoa silloin kun sitä suunnittelee, mutta vaikeaa juuri silloin kun sitä pitäisi alkaa oikeasti elää. Miten stressi, univaje, lapsuudessa opitut mallit, kehonkuva, lihavuuden stigma ja jatkuvasti ruokaa tyrkyttävä ympäristö vaikuttavat siihen, mitä ihminen lopulta tekee?Puhumme myös ruokahälystä, kylläisyyden kokemuksesta, syömisen ilosta, hoitoväsymyksestä ja siitä, miksi pysyvä muutos vaatii usein paljon enemmän kuin uuden dieetin tai vähän lisää itsekuria. Ehkä tärkeintä onkin oppia tunnistamaan omat lähtökohdat, omat ajurit ja ne hetket, joissa vanhat toimintamallit kaappaavat ratin.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa syömishäiriöihin perehtynyt ravitsemusasiantuntija (ETM) ja psykoterapeutti Laura Suojanen.LinkitOptimal PerformanceHyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fiKuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLaura SuojanenInstagram: https://www.instagram.com/laurausuojanen/Psykoterapiatiedot: https://www.minduu.fiPainonhallintatalo: https://www.painonhallintatalo.fi

Miksi väsyttää niin vietävästi, mutta uni ei silti tule? Entä miten vuorotyö, kahvi, kännykkä, stressi ja aamuyön asuntolainamöröt sekoittavat meidän nukkumista?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa sukelletaan uneen käytännönläheisesti, Väkevä elämä -podcastin kuuntelijoiden kysymyksiin ratkaisuja etsien ja turhaa hysteriaa välttäen.Puhumme siitä, miksi ihminen tarvitsee unta, miksi sitä ei voi pakottaa ja miksi joskus paras univinkki voi olla se, että lopettaa epätoivoisen nukkumisen yrittämisen.Jaksossa puretaan unen tärkeimmät käytännön kysymykset. Miten vuorotyö, kofeiini, stressi, ruudut ja unirytmi vaikuttavat nukkumiseen? Milloin melatoniinista voi olla hyötyä, ja mitä unen mittauslaitteiden lukemista kannattaa ajatella?Puhumme myös aamuyön heräilystä, päikkäreistä, ravitsemuksesta sekä siitä, milloin unihäiriöiden kanssa kannattaa hakea apua. Uni vaikuttaa tunteisiin, vuorovaikutukseen ja arjen valintoihin. Uni on tärkeää, mutta siitä ei kannata tehdä uutta suorituslajia.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa unilääkäri, Terveystalossa työskentelevä ja unitietoutta sydämenasianaan jakava Janne Kanervisto.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJanne Kanervisto- Instagram: https://www.instagram.com/unilaakari/- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/janne-kanervisto/

Elämmekö yhteiskunnassa, joka on liian yksilökeskeinen? Miksi kohdistamme katseen yksilöön, kun puhumme yhteiskunnallisista haasteista? Onko riskinä, että yritämme sopeuttaa ihmisiä kuormittaviin olosuhteisiin sen sijaan, että muuttaisimme itse olosuhteita?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat tiedetoimittaja ja psykologian tutkijatohtori Turun yliopistosta Anssi Bwalya, psykologi ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Julia Sangervo sekä antropologi ja psykologian maisteriopiskelija Marjukka Ajakainen. He ovat toimittaneet kirjan Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026).Jaksossa Nina, Anssi, Julia ja Marjukka keskustelevat siitä, miksi yhä useammin yhteiskunnalliset ongelmat nähdään yksilön sisäisinä haasteina. Samalla pohditaan, mitä riskejä tähän liittyy ja miten näkökulmaa voisi laajentaa.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä terapeuttinen valta tarkoittaa ja miten se näkyy nyky-yhteiskunnassa? - Missä menee raja normaalien elämän vaikeuksien ja mielenterveyden haasteiden välillä? - Mitä yhteiskunnassa pitäisi muuttua, jotta ihmiset voisivat aidosti paremmin?Lisätietoja:Bwalya, Anssi; Sangervo, Julia; Ajakainen, Marjukka: Psykologian vallan kumous — Irti terapiakulttuurista, Vastapaino 2026.Anssi Bwalya LinkedIn ja verkkosivut.Marjukka Ajakainen LinkedIn.Julia Sangervo LinkedIn, Instagram, Facebook ja verkkosivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tartutko puhelimeen huomaamattasi yhä uudelleen? Valuuko aikaa ruudulle enemmän kuin haluaisit? Digilaitteet ja sovellukset on suunniteltu pitämään huomiomme otteessaan, ja monelle niistä on tullut tapa, joka vie huomaamatta liikaa aikaa sekä kuormittaa arkea, keskittymistä ja ihmissuhteita. Muutos on kuitenkin mahdollinen, mutta ei aina helppo.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat filosofian tohtori, psykoterapeutti ja psykologi Mikael Saarinen sekä psykologi ja psykoterapeutti Juha Siira. Mikael ja Juha ovat kirjoittaneet kirjan Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026). Nina, Mikael ja Juha keskustelevat digilaitteiden koukuttavuudesta, niiden vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin sekä siitä, miten digikoukusta on mahdollista irrottautua.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi tartumme kännykkään heti, kun on vähänkin tylsää? - Mitä meidän on hyvä ymmärtää digilaitteiden haitoista? - Mistä tunnistaa, että digilaitteiden käyttö on muuttunut ongelmalliseksi? - Miten muutosta kannattaa lähteä rakentamaan?Lisätietoja:Mikael Saarinen ja Juha Siira: Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?