Podcasts about miksi

Autotoimituksen Mikko Räsänen vaihtoi autoa syksyllä ja sai omalla kohdallaan huomata porttiteorian toimineen: lataushybridi vaihtui täyssähköiseen menopeliin. Miksi? Mitä haasteita sähköauton kanssa on ollut ensimmäisten kuukausien aikana ja mitkä luulot ovat osoittautuneet vääriksi? Räsäsen kanssa sähköisestä arjesta juttelemassa Arttu Toivonen.

Suomalaisperhe pahoinpidellään kotonaan Norrköpingissä. Hetken päästä kymmeniä miehiä aseistautuu ja lähtee jahtiin. Onko kaikki vain sattumaa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Helmikuussa 1979 Navestadin lähiössä Norrköpingissä tavallinen perjantai-ilta muuttuu painajaiseksi, kun kolme aseistautunutta miestä tunkeutuu Jaakon ja Lyylin asuntoon.Sana leviää: Seppo ja kymmenet muut suomalaiset kokoontuvat ja alkavat etsiä “veljeksiä”, joita syytetään suomalaisten pahoinpitelyistä. Pian paikalla ovat myös median edustajat ja myrsky on valmis. Miksi ruotsalaisen nuorisojengin uhrit ovat suomalaisia – ja kenen vastuulla on pitää huolta ettei suomalaisia enää pahoinpidellä?Haastateltavat: Jaakko / navestadlainen, Lyyli / navestadlainen, Seppo / navestadlainen, Peter Bauer / tutkija Linnéuniversite,Ohjelman on tehnyt: Lotta HoppuTuottaja: Julia Wiraeus. Käsikirjoitus: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Ramin FarzinLoppumix: Björn Nitzler.

Suomen valtiojohto on viestinyt kieli keskellä suuta Yhdysvaltain aloittamista sotatoimista Iranissa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on varonut ottamasta suoraan kantaa Yhdysvaltain pommituksiin. Sen sijaan Iranin iskut Stubb on tuominnut oikeudettomina. Miten Iranin sodasta puhutaan Suomen valtiojohdon ja suomalaisten poliitikkojen toimesta? Miksi kansainvälisen oikeuden polkeminen on valtiojohdolle niin hankala asia? Miksi Stubb viestii Trumpista kieli keskellä suuta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Minna, Kimmo ja Suvi pohtivat, mitä yllätyksiä aikuisten pääsiäismunista voisikaan löytyä. Suvi ei ole löytänyt työpaikan kaapeista kahvikuppeja. Ovatko miehet vai naiset parempia kuskeja, tutkimus sen kertoo! Miksi ihmisille kasvaa parta?Minna, Kimmo ja Suvi Radio Novan Aamussa arkisin klo 6-10!

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.Jakson aiheita:Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöönMiten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksiMenneisyyden äänien puhe omassa mielessäKorjaavien kokemusten psykologiaaMilloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Maaliskuun enkeliviestissä Anu jakaa miksi niin moni herkkä ja empaattinen ihminen tuntee juuri nyt selittämätöntä väsymystä, surua ja raskasta oloa, ja mitä sen takana oikeasti tapahtuu. Tämä on merkki siitä, kuka olet ja miksi olet täällä juuri nyt. Tämän kuun teemat: ✨ Miksi kehosi on niin väsynyt ✨ Vanhat rakenteet kaatuvat ja mitä se tarkoittaa sinulle nyt ✨ Rakkaus vs. pelko  ja miksi tällä on tieteellinen selitys ✨ Syyllisyysansa: miksi unelmiesi toteuttaminen ON palvelusta ✨ Käytännön valmistautuminen rauhasta käsin ✨ Valon ja henkilökohtaisen voiman nousu

Taito-Finlandia-palkittu neuletaiteilija Juha Vehmaanperä kutsuu itseään Punk-prinsessaksi. Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja näyttely Craft Punk, Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä, avaa näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Hän opettaa käsityötä ja on kiinnostunut käsitöiden filosofiasta, psykologiasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän virkkasi jo lapsena isoäitinsä opettamana. Virkkaamalla hän myös löysi oman identiteettinsä. Miksi mies ei saa näyttää joulukuuselta, hän kysyy. Ohjelman vieraina ovat Juha Vehmaanperä, kuraattori Suvi Saloniemi ja vuonna 2029 150 vuotta juhlivan Suomen Käsityön Ystävien puheenjohtaja, tekstiilitaiteilija Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Juha Vehmaanperä: Craft Punk 6.9.2026 asti. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:Miksi työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta?Mihin kaikkeen negatiivinen työelämäpuhe liittyy?Pitäisikö työelämän hyviä puolia nostaa tietoisesti enemmän esiin ja mitä ne hyvät puolet ovat?Miten myönteisempi työelämäpuhe vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä?Lisätietoja Minna Sirkka LinkdedlnissäJari Hakanen LinkedInissäJari Hakanen viestipalvelu X:ssäPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Pohdintaa ja muutamia vinkkeä, miten pysyä työllistettynä free lancer-valtaisella musiikkialalla.Miksi duunit tuntuvat kasautuvan harvoille valituille?Koronan jättämät pysyvät jäljet?Miksi tänä päivänä on niin vaikeaa saada rehellistä, rakentavaa palautetta?Miksi nuorista muusikoista on tullut niin varovaisia?Miksi ns. raaka duuni oman soittimensa kanssa kannattaa tehdä alle 20-vuotiaana?Ja vielä lisäksi muutama kirjavinkki!

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. Jakson aiheita:- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?- Hikikomorin demografia- Verkkoon kadonneet -hankkeestaVille Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mistä Big Techissä on oikeasti kyse? Ja miksi nämä yritykset vaikuttavat kaikkeen? Big Tech hallitsee arkea tavalla, jota moni ei tule ajatelleeksi: hakukoneet, sosiaalinen media, pilvipalvelut, tekoäly, laitteet taskussa ja kotona. Yritykset tietävät meistä lähes kaiken — mutta mitä tämä tarkoittaa taloudelle, kilpailulle ja yksilöille?Tässä Rahapuhetta-podcastin jaksossa pureudumme teknologiajättien maailmaan yhdessä Aalto-yliopiston lehtori Timo Seppälän ja OP Pohjolan varainhoidon osakesijoitusjohtaja Juuso Kenkkilän kanssa. Timo ja Juuso avaavat aihetta sekä teknologian että sijoittamisen näkökulmasta. Rahapuhetta-podcastin löydät nyt myös YouTubesta OP Pohjolan tililtä. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä.

Iranin kireä tilanne on jo nostanut raakaöljyn hintaa. Mitä vaikutuksia Lähi-idän jännitteillä on Suomenkin talouteen? Keskustelemassa Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto ja Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila. Yhdysvallat ja Iran neuvottelevat taas Iranin ydinohjelmasta. Mitä neuvotteluilta voi odottaa? Puhelimessa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Joonas Maristo. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa on jo neljä vuotta. Miksi presidentti Putin ei tunnu antavan rauhanneuvotteluissa piiruakaan periksi? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja, Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Veikka (1): Veikka on kirjoittanut romaanin! Työelämäromaani julkaistaan 2027 alkuvuodesta. Miten kirjailijuus onnistuu ilman että siitä tulee päätyö ja miksi äänikirja on itsestäänselvyys? Entä pitäisikö perustaa kirjateattereita? Veikka (2): Äärioikeisto kompastuu usein omiin virheisiinsä. Riittääkö se, vai tarvitaanko sen kukistamiseen aito poliittinen vaihtoehto? Veikka (3): Mitä tapahtuu, kun amerikkalaiset reagoijat kehuvat suomalaisia sketsejä englanniksi? Miksi me maksamme heille tästä validaatiosta? Pontus: Opiskelijat eivät käytä tekoälyä vain säästääkseen vaivaa vaan ennen kaikkea välttääkseen nolouden riskin. ChatGPT on geneerisen symbolisen tason ruumiillistuma, joka ei voi olla cringe, koska se ei ole kukaan. Samoin Rotten Tomatoes -pisteet kertovat, mitä on lupa ajatella elokuvasta ennen kuin kukaan muodostaa oman mielipiteensä. Heidegger, Adorno ja Lacan auttavat ehkä ymmärtämään, miksi omakohtaisuus on aina ollut harvinaista, mutta algoritminen metataso tekee tästä vielä hirveämpää. Tekoäly on tutti, joka rauhoittaa ja poistaa viimeisen kitkan minän ja geneerisen Toisen väliltä. Suosituksissa Veikan tekemät KU-videot, Mikä meitä vaivaa -ikuisuusradio, Eve Kosofsky Sedgwickin essee paranoidista ja reparatiivisesta lukutavasta, pieni offline-työskentely analogiamoodissa sekä Otto Laitisen Terapeutin huoneessa -podcast. Kansan Uutiset -lehtikatsauksessa Kiinan harvinaisten maametallien monopoli, kaupunkisosiologian ääni ja New Start -ydinasesopimuksen umpeutuminen. Jaksossa mainittuja asioita: KU-lehti ku.fi/tilaa Kansan uutisten Youtube-kanava: https://youtube.com/@kansanuutiset?si=4ySQVYSuKDeShLW6 Veikan video “Miksi kaikki tuntuu menevän huonompaan suuntaan?” https://youtu.be/qfuw6-iEEEw?si=ney5reEJ_-yZEjBG Peik Johansson: Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin ku.fi/digilehti/20260218/5445774 Veikko Eranti haastattelussa: Kaupungin ääni ku.fi/digilehti/20260218/5445781 Toivo Haimi: Herätys! Maailma on taas hieman vaarallisempi ku.fi/digilehti/20260218/5445738 Eve Kosofsky Sedgwick: Paranoidinen lukutapa ja reparatiivinen lukutapa (Tutkijaliitto, suom. Anna Tuomikoski) Otto Laitinen: Terapeutin huoneessa -podcast ottolaitinen.fi/terapeutin-huoneessa-podcast

Strategiaprofessori Marko Kohtamäki (Vaasan yliopisto) on Liftcastin vieraana keskustelemassa siitä, miten strategia viedään käytäntöön ja tehdään osaksi arjen tekemistä.Jaksossa syvennytään osallistamisen, selkeyden ja konkretian merkitykseen strategiatyössä sekä siihen, miten strategia muuttuu suunnitelmista konkreettisiksi teoiksi ja tuloksiksi.Lisäksi pohditaan Suomen kasvun mahdollisuuksia mikro- ja makrotasolla, rohkean riskinoton ja kunnianhimon roolia kulttuurissa sekä strategisen johtamisen arviointia kilpailukyvyn ja sijoitetun pääoman tuoton näkökulmista.00:00 Intro01:07 Miksi strategia sytyttää03:34 Strategia pähkinänkuoressa05:08 Kuka Marko on09:52 Suomen strategiahaasteet14:30 Miksi toteutus kaatuu25:03 Onnistumisen edellytykset28:20 Osallistaminen käytännössä39:30 Liikaa kalvoja, liian vähän ymmärrystä44:25 Vuosikello ja strategiasykli55:18 Strategiatyön tulevaisuus57:35 Yksi asia mukaan01:00:20 AI ja jatkuva uudistuminen01:03:16 Lopetus ja mistä seurata

Perhekonstellaatio kasvuryhmä : Tunne juuresi ja vapauta potentiaalisi : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, Tällä kertaa vieraana on käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä, jonka kanssa sukellamme syvälle nuorten miesten uskonnollisuuteen, kristinuskon uuteen nousuun ja maskuliinisuuden murrokseen. Miksi yhä useampi nuori mies kiinnostuu kristinuskosta aikana, jolloin uskontoa ei enää siirretä automaattisesti sukupolvelta toiselle? Onko kyse kulttuurimuutoksesta, identiteettikriisistä vai syvemmästä merkityksen etsinnästä? Keskustelussa tarkastelemme, miten epävarma maailmantilanne, sosiaalinen media ja algoritmit vaikuttavat nuorten miesten ajatteluun. Puhumme yksinäisyydestä, yhteisön kaipuusta ja siitä, miksi kristinusko voi tarjota pysyvyyttä, turvallisuutta ja selkeitä rakenteita identiteetin rakentamiseen. Kati avaa tutkimustietoa nuorten uskonnollisuudesta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Keskustelussa nousevat esiin myös maskuliinisuuden kriisi, miehuuden kaipuu, vahvojen miesmallien puute ja se, miksi uskonto näyttäytyy joillekin nuorille vastavoimana sekularisaatiolle ja kulttuuriselle hajanaisuudelle. Käsittelemme myös herkkiä teemoja: – algoritmien rooli uskonnollisen sisällön leviämisessä – maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaikutus uskonnolliseen identiteettiin – suomalaisuus, nationalismiin liittyvät jännitteet – kirkon mahdollisuus – ja haaste – kohdata nuorten kysymykset Onko kristinusko nuorille trendi, protesti vai tie kohti syvempää merkitystä? Ja mitä kirkon pitäisi ymmärtää tästä ajasta? Jakso tarjoaa tutkimukseen pohjautuvaa näkökulmaa, mutta myös inhimillistä pohdintaa siitä, mitä nuoret miehet todella etsivät – merkitystä, yhteyttä, turvallisuutta ja paikkaa maailmassa. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Korkomarkkinoiden erikoisjakso. Mitä koroista pitäisi juuri nyt tietää? Kumpi on parempi: korkea vai matala korko? Miten korot vaikuttavat osakkeisiin? Mitä keskuspankit tekevät? Studiossa vieraana todellinen korkoasiantuntija, OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen, joka seuraa korkoja työkseen.(00:00) - Intro (02:40) - Keskuspankkien seuraaminen (06:45) - Miksi keskuspankkeja on olemassa? (08:40) - Keskuspankkien itsenäisyys ja sen tärkeys (09:55) - Miten Fed ja EKP eroavat käytännössä? (11:08) - Miten keskuspankkien päätökset heijastuvat markkinakorkoihin? Onko eri mailla eroja? (15:00) - Mitä keinoja keskuspankeilla on ohjata markkinakorkoja ohjauskorkojen lisäksi? (18:15) - Luottavatko osakemarkkinat jo liikaa keskuspankkien tukeen? Miten keskuspankit ovat hoitaneet kriisit? (22:50) - Miten keskuspankit vaikuttavat valuuttoihin? (27:45) - Miten keskuspankit vaikuttavat osakemarkkinoihin? (33:30) - Mikä keskuspankki on onnistunut parhaiten? (35:30) - Tämän hetken tilanne korkomarkkinoilla? Mitä Fed ja EKP tekevät seuraavaksi? (38:17) - Fed:n tuleva pääjohtaja Kevin Warsh ja Yhdysvaltojen hallinto (42:08) - Säilyykö Fed:n itsenäisyys? (46:00) - HOT or NOT: Yhdysvaltojen dollari ja Kevin Warsh Jakso on hiihtolomien takia nauhoitettu perjantaina 13.2.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 164. jaksossa vieraanani on suomentaja Nana Sironen, jonka kanssa keskustelen Jaquelinen Harpmanin romaanista En ole koskaan tuntenut miehiä (2025, Hertta Kustannus). Ranskankielinen alkuperäisteos Moi qui n'ai pas connu les hommes ilmestyi jo vuonna 1995. Teos on filosofinen dystopia, jossa joukko naisia elää eristyksissä bunkkerissa tietämättä, mitä on tapahtunut ja miksi. Kuka oli belgialaiskirjailija Jacqueline Harpman? Miksi 30 vuotta vanhasta dystooppisesta romaanista tuli yhtäkkiä hitti? Millainen on romaanin rakenne ja tyyli? Millainen oli teoksen suomentamisprosessi? Mikä oli palkitsevin hetki suomentamistyössä? Muuttuiko Nanan oma käsitys teoksesta suomennostyön edetessä? Jos Nana pystyisi esittämään kysymyksen edesmenneelle kirjailijalle, mikä se olisi? Nana lukee myös otteen suomennoksestaan!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Sean Combs, Puff Daddy, P Diddy eli Diddy on räppäri, joka istuu tällä hetkellä vankilassa. Tuplakääk on aiemminkin paneutunut Diddyn rikoksiin ja nyt tehtiin syväluontava teemajakso Diddyn oikeudenkäynnistä 2025. Mitä siellä tapahtui? Ketkä todistivat? Kuinka paljon vauvaöljyä? Miksi tuomio oli niin lepsu? Se kaikki selviää Diddyn deep divessa. *Tämä on vain osa Tuplakääkin tämän viikon jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia ja sieltä löytyy myös rutkasti aiemmin julkaistuja jaksoja viime vuosilta. Jos ja kun haluat kuunnella lisää, mene osoitteeseen podme.com.

Tämän jakson teemana on aivan liian vähän hyötykäytetty elämänlaadun ja ihmissuhteiden supervoima eli kehuminen. Aiheena se on monelle tuttu, mutta mistä siinä ihan tarkalleen ottaen on kyse? Jaksossa käydään läpi mm. miksi itsekehua pidetään usein negatiivisena asiana vaikka monesti olisi hyvä tunnistaa omia vahvuuksia? Miten sosiaalinen media ja kehuminen liittyvät toisiinsa hyvässä ja pahassa? Unohdammeko me kehua silloin kun sille olisi aika ja paikka? Miksi me suomalaiset olemme huonoja ottamaan vastaan kehuja? Miten löytää itsestä jotain hyvää silloin kun se tuntuu vaikealta? Miksi me kehumme itseämme ja muita niin vähän, vaikka tiedämme miten hyvää se tekee? Mitä eroa on palautteella ja kehulla? MIllainen on hyvän ja huonon kehun välinen ero? Näistä ja muista kehuteeman kysymyksistä kanssani keskustelee erikoispsykologi, tietokirjailija ja Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja Hidasta elämää -sivuston perustaja, kirjailija ja mindfulness-ohjaaja Sanna Wikström.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiNina Lyytinen ja Sanna Wikström- Kehukortit: https://hidastaelamaa.fi/2025/11/kehukortit-kehu-on-arvostuksen-osoittamista/- Verkkosivu: https://hidastaelamaa.fi/- Sanna IG: https://www.instagram.com/sannamwikstrom/- Nina IG: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Venäjän sota Ukrainaa vastaan laajeni täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi tasan neljä vuotta sitten. Miksi sotaa ei saada loppumaan? Keskustelemassa kansanedustajat ja entiset ministerit Pekka Haavisto (vihr.) ja Antti Kaikkonen (kesk.). Millainen hinta rauhanprosessin pitkittymisellä on Ukrainan lapsille ja nuorille? Vieraina Kirkon ulkomaanavun viestintäpäällikkö Erik Nyström ja Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. Kevään lähestyessä moni nuori pohtii, minne hakeutua opiskelemaan. Onko niin sanottuja varmoja työpaikkoja enää olemassa? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja ja Etlan tutkimujohtaja Antti Kauhanen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mikko Pesonen ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Kuuntele kaikki Tuhannes -jaksot Podimossa! Aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fi/kokeilu!Tuhannes Podcastin debyytti Podimon maksumuurien sisällä tyhjentää pajatson viimeistä senttiä myöten, kun on aika keskustella väkivallan uhasta. Tume meinasi saada baarissa turpaan hauskalla baarikierroksella.Koska Juni Jannila salakuljetti pojat Podimon maksumuurilinnakkeen sisään mieskuulijoiden perässä, on aika myös keskustella miehisyydestä. Miksi ne vanhat miehet haluaa niin kovin harjoittaa väkivaltaa ollessaan humalassa? Keskustelua luvassa uhkaavista tilanteista, ystävällisistä pokeista, ja ikävistä ihmisistä röökipaikalla. Stadin yö on täynnä erilaisia ihmiskohtaloita. Roastaamme myös ns. lelupoliiseja. Ehkä turpaansaannin uhalla oli ihan hyvä pointti… Onneksi baarissa voi olla myös kivaa. Johannes kertoo hurjan tarinan Lappeenrannan reissulta, jossa itse kaupunginjohtaja toi shamppakaljaa pöytään. Lopussa myös lyijytetään läppäriä kädessä kantavia lukiolaisia (tuttuun tapaan) ja pohditaan, miksi Gen-Z vihaa nykyään jopa HYMYILYÄ?Tervetuloa matkaan!T. Tussu ja JossuTuhannes ilmestyy tiistaisin ja lyhyempää Tuhannes ja yksi yötä -jaksoa pääset nautiskelemaan aina perjantaisin. Seuraa Tuhannesta myös somessa! @tuhannes @tume @goals.johannes

Palestiinan liput liehuvat. Miksi mielenosoittaminen vaikuttaa välillä vähän päälleliimatulta tai, noh, ammattimaisesti organisoidulta? “Seuraa rahavirtoja” on vanha, hyväksi havaittu, neuvo tälläkin kertaa. Miten miljardööri Soros liittyy asiaan?

Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti ja henkilökohtaisesti yhtä Uuden testamentin puhuttelevimmista kohdista: Roomalaiskirje 7:15–25. Paavali kirjoittaa: “Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” Onko tämä kuvaus uskovasta – vai jostakin muusta? Nummela osoittaa, että Paavali puhuu tässä kristityn todellisesta, jatkuvasta sisäisestä taistelusta. Opetuksessa käsitellään: ✦ Uskovan uusi tahto – ilo Jumalan laista ✦ Vanhan ja uuden ihmisen välinen jännite ✦ Miksi taistelu syntiä vastaan jatkuu koko elämän ajan ✦ Lain tehtävä: paljastaa synti, ei parantaa ✦ Evankeliumin vapauttava sanoma: Kristus on meidän vanhurskautemme Nummela kertoo myös henkilökohtaisen kokemuksensa nuoruudestaan, jolloin juuri tämä raamatunkohta pysäytti hänet herätyksen hetkellä. Teksti ei vain kuvaa ihmistä – se paljastaa meidät. Mukana opetuksessa ovat myös uskonpuhdistuksen ääni ja Martti Lutherin vahva näkemys elävästä uskosta: Usko ei ole kuollut teoria, vaan Jumalan teko meissä – ja silti kristitty elää jatkuvassa parannuksessa ja armon varassa. Tämä opetus rohkaisee rehellisyyteen, toivoon ja Kristus-keskeiseen elämään. Taistelu jatkuu – mutta armahdettuna, rakastettuna ja Kristuksen varassa.

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Tänään Cityn aamussa puhutaan Suomi–Sveitsi pelistä. Miksi naisilla on suuret rinnat? Käydään läpi parhaat tavat mennä baarista kotiin sekä keskustellaan siitä, onko sähköposti muuttumassa somen kaltaiseksi kanavaksi. Puhutaan myös vahinkopieruista.

Jaakko Seikkula on psykoterapian emeritusprofessori ja yksi suomalaisen mielenterveystyön kansainvälisesti tunnetuimmista vaikuttajista. Hän on kehittänyt avoimen dialogin mallin, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maailmaa juuri siksi, että se kääntää katseen pois diagnooseista ja takaisin ihmiseen – siihen, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän kantaa, ja mitä hän tarvitsee tullakseen aidosti kohdatuksi. Seikkulan ajattelu haastaa suoraan sen oletuksen, että psyykkinen kriisi olisi ensisijaisesti yksilön sisäinen häiriö, joka korjataan lääkkeillä. Jaakko uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä moni mielenterveyden hoitoa seurannut on jo pitkään tiennyt: järjestelmä on pahasti rikki. Jaksossa puhumme siitä, miksi nykyinen hoitomalli keskittyy liian usein oireisiin, diagnooseihin ja lääkitykseen, samalla kun ihminen itse jää sivurooliin. Miksi kriisi tulkitaan aivojen häiriöksi, vaikka kyse on elämästä, surusta, pelosta ja yhteyden katkeamisesta? Miksi kärsimyksestä on tullut jotain, mikä pitää poistaa nopeasti – eikä jotain, mikä voitaisiin kohdata yhdessä? Jaksossa mennään myös suoraan kohti masennuksen, ahdistuksen ja elämään kuuluvien normaalien ilmiöiden medikalisaation ydintä ja lääketeollisuuden valtaa. Kuka hyötyy siitä, että ihmiset pidetään kroonisesti hoidettavina? Ja voiko järjestelmään luottaa, jos raha määrittää niin paljon siitä, mitä meille opetetaan “hoitona”?

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Miltä maailman murros näyttää historiantutkijoiden linssien läpi? Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma, joka pohtii tuoreessa kirjassaan sitä, ratkaisivatko suuryritykset natsien valtaannousun. Miksi kuluva vuosikymmen muistuttaa aikaa ennen ensimmäistä ja toista maailmasotaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Ruokkiiko vihapuhe väkivaltarikoksia? Miksi vihapuhe kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin? Oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen ja filosofian erikoistutkija Jani Sinokki keskustelevat vihapuheesta. He tuovat esiin vihapuheen seurauksia ja keinoja, joilla vihapuhetta voitaisiin rajoittaa tai vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/tiedelinja

Brittiläisen kirjallisuuden synkimmän rakkaustarinan tuorein filmatisointi, uusi Emerald Fennellin ohjaama Wuthering Heights-elokuva, tuo Emily Brontën klassikon tummanpuhuvan intohimon ja dramaattisen nummen 2020-luvulle rohkeasti. Elokuvassa on goottilaisia vaikutteita, magneettista eroottisuutta ja rohkeaa lavastusta ja puvustusta, joissa yhdistyy nykyaikaiset materiaalit historialliseen tyyliin. Puvustuksessa on käytetty Old-Hollywood-tyylisiä koruja ja lavastuksessa vahvoja symboleita, nukkeja ja nukkekotia. Alun karusta ja naturalistisesta tyylistä siirrytään Marie Antoinette-henkiseen ylenpalttiseen, hedonistiseen maailmaan. Millaisen kuvan elokuva antaa naisen seksuaalisuudesta? Elokuvassa kuvataan villiä ja sivistynyttä miestyyppiä, toistensa vastakohtia. Millaisen sanoman elokuva tarjoaa parinmuodostuksen kulmasta? Barbieta näytellyt Margot Robbie ja Frankenstein-elokuvasta tuttu Jacob Elordi ovat päärooleissa ja heidän välinen kemiansa on ladattua. Miten he elokuvatoimittajien mielestä suoriutuivat rooleistaan Catherine Earnshawina ja Heathcliffinä? Onko ohjaaja modernisoinut Brontën klassikkoa jo liikaa? Wuthering Heigths-elokuva sai ensi-iltansa 13.2.2026 Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Pohdintaa ja muutamia vinkkeä, miten pysyä työllistettynä free lancer-valtaisella musiikkialalla. Miksi duunit tuntuvat kasautuvan harvoille valituille?Miksi tänä päivänä on niin vaikeaa saada rehellistä, rakentavaa palautetta?Miksi nuorista muusikoista on tullut niin varovaisia?Miksi ns. raaka duuni oman soittimensa kanssa kannattaa tehdä alle 20-vuotiaana?

Ajatus suomalaisesta sisusta kytkeytyy periksiantamattomuuteen, koviin aikoihin ja yksin pärjäämiseen. Eduskuntapuheissa sisua on viljelty etenkin lamavuosina ja vaikeina aikoina. Miksi vetoaminen resilienssiin näyttää korvanneen sisu-puheen? Johtaako mielikuva yksinpärjäävistä, sisukkaista suomalaisista politiikassa väärille laduille? Oliko ”sisulla ja sydämellä” vaaleissa esiintynyt SMP kaikkien aikojen sisu-puolue? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Nyt puhutaan eväistä isolla E:llä. Minna heittää ilmoille kysymyksen: ”Miksi eväät maistuu niin hyvältä?”. Keskusteluun nousee myös vetisten ja lötköjen kurkkujen uskomaton maku. Kimmo kertoo myös hulvattoman tarinan rautakauppavierailustaan. Suvi puolestaan on saanut ärsyttävää ohjeistusta kaupassa ventovieraalta. Ekstra-podcastissa Radio Novan Aamun Minna, Kimmo ja Suvi käyvät läpi aiheita, jotka syystä tai toisesta jäivät käsittelemättä radiossa. Novan Aamu arkiaamuisin klo 6-10.

Miksi sijoittajat tekevät päätöksiä, jotka eivät aina ole järkeviä? Tässä Rahapuhetta‑jaksossa sukellamme syvälle sijoituskäyttäytymisen ja markkinapsykologian maailmaan. Studiossa Susan Orfinskijn kanssa ovat Aalto‑yliopiston professori Peter Nyberg sekä OP Pohjolalta sijoitustuotteiden asiantuntija Jerri Laurikka. Jos haluat ymmärtää omia sijoituspäätöksiäsi paremmin, tämä jakso on juuri sinulle. Keskustelussa avataan, mistä sijoittamisen psykologia saa alkunsa ja miten tunteet – kuten pelko ja ahneus – ohjaavat päätöksiämme usein tiedostamattamme. Pohdimme myös, miksi ilmiöt kuten FOMO, laumakäyttäytyminen, menetysten välttely ja liiallinen itseluottamus toistuvat sijoittajien toiminnassa.  Rahapuhetta-podcast on nyt myös katsottavissa OP Pohjolan YouTube-tilillä! Sijoituskouluun pääset tutustumaan täältä: op.fi/sijoituskoulu Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. 

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Suomalaiset pitävät tunnetusti osingoista. Miksi näin on? Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat osinkosijoittamisen kipupisteisiin ja mahdollisuuksiin sekä siihen, miten yhtiön osinkopolitiikkaa pitäisi tulkita sijoittajan näkökulmasta.(00:00) - Intro (00:45) - Ajankohtaiset markkinakuulumiset (21:30) - Suomalaiset tykkää osingoista – miksi näin on? (23:33) - Ovatko osingot aina hyvä juttu? (25:50) - Takaisinostot (27:16) - Mikä on hyvä osinkoyhtiö? Kasvava vai suuri osinko? Entä, jos yhtiö jakaa osinkoa yli tuloksen? (30:05) - Onko osinkohurma laskenut? (32:10) - Esimerkki: Sammon muuttunut osinkopolitiikka (33:40) - Onko parempi maksaa osinko kerralla vai osissa? (36:50) - Investoidaanko Suomessa liian vähän kasvuun? (40:55) - HOT or NOT: iso osinkotuotto ja olympialaiset Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Onnettomuuksien ehkäisyn koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen jututettavana. Käynnissä on hätänumeroviikko ja tänään keskiviikkona 11.2. on valtakunnallinen 112-päivä. Tällä viikolla on monia tapahtumia ja Lahdessa on Triossa lauantaina 14.2. klo 10-13 koko perheen turvallisuustapahtuma.Miksi on erityisen tärkeää ladata 112 Suomi -äppi? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Raivosyötti on päivän sana. Se kuvaa mediasisältöä, jonka tarkoituksena on tietoisesti suututtaa lukija klikkausten saamiseksi. Miksi raivosyöttejä viritetään? Miksi mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei osata sivuuttaa huomiontalouden kohuja? Kuinka olla lankeamatta raivosyöttiin? Keskustelemassa toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, Uuden Jutun toimittaja Hilla Körkkö sekä Tiktokiin erikoistunut väitöskirjatutkija Esko Nieminen. Jakke Holvas juontaa.

Valtiopäivät avattiin perinteisin menoin tasavallan presidentin Alexander Stubbin puheella, johon eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) vastasi. Miksi presidentin ja puhemiehen ajatukset Suomesta kuulostivat niin erilaisilta? Vaaliko Halla-aho ajatusta Suomesta eräänlaisena Impivaarana? Puhuiko Stubb Suomen sijaan itsestään kertomalla aktiivisesta pelaajasta kansainvälisellä pelilaudalla? Kumpi varoitteli pienelle maalle karusta maailmasta? Kummalle Suomi näyttäytyi kokoaan suurempana? Miksi Halla-aho otti puhemiehenä kantaa kysymyksiin velkajarrusta ja jalkaväkimiinoista? Miksi nostalgia ei ole Stubbille strategia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Stressi nähdään usein pelkästään haitallisena ilmiönä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka stressi voi heikentää hyvinvointia, se voi myös auttaa meitä keskittymään olennaiseen ja suoriutumaan paremmin vaativissa tilanteissa. Emme aina voi vaikuttaa stressin aiheuttajaan tai määrään, mutta voimme oppia kohtaamaan sen tavoilla, jotka auttavat meitä eteenpäin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Laura Sokka. Laura on kirjoittanut kirjan Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026).Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä stressi on? - Onko käsityksemme stressistä vääristynyt? - Mitä tapahtuu, kun stressiä käsitellään vain haittana? - Miksi stressiä ei kannata vain ohittaa?Lisätietoja:Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram. Laura Sokan kirja: Stressiharha - kuinka stressata paremmin?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Vuodenvaihde on Liftcastissa muodostunut perinteeksi pysähtyä työelämän trendien äärelle. Tässä jaksossa Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi keskustelevat jo kolmatta kertaa työelämän trendeistä ja siitä, mihin suuntaan työelämä on menossa vuonna 2026 ja mitkä ovat TOP10 trendiä tälle vuodelle. Keskustelussa käydään läpi kymmenen teemaa, jotka nousevat esiin Liftedin valmennustyöstä, johtoryhmäkeskusteluista ja työelämän arjesta. Nämä ovat näkemyksiä, jotka pohjautuvat kuluneen vuoden havaintoihin ja siihen, mitä organisaatioissa juuri nyt tapahtuu.Jaksossa pureudutaan muun muassa siihen, miten tekoäly siirtyy yksittäisistä kokeiluista osaksi työn rakenteita ja arkea. Keskustelussa korostuu myös strategioiden käytäntöön vieminen ja se, miksi strategian todellinen arvo mitataan vasta silloin, kun se näkyy päätöksissä, prioriteeteissa ja jokapäiväisessä työssä.Esillä ovat vahvasti myös johtaminen ja kyvykkyydet. Miksi johtamisen tarve kasvaa teknologian kehittyessä, millaisia taitoja organisaatiot todella tarvitsevat ja miksi inhimillisyys, ihmistaidot ja kohtaaminen nousevat entistä tärkeämpään rooliin muutoksen keskellä. Keskustelussa käsitellään lisäksi työmarkkinoiden liikettä, kovan työn arvostuksen paluuta, varautumista ja riskienhallintaa sekä talouden ja työelämän kytkeytymistä toisiinsa.Vuosi 2026 tarjoaa paljon mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin ja tarttua muutokseen aktiivisesti. Tämä vuosi palkitsee rohkeuden, selkeyden ja kyvyn yhdistää tuloksellisuus ja inhimillisyys.0:00 Jakson aloitus ja miksi työelämän trendit ovat taas ajankohtaisia4:40 Työelämän trendi #1: Tekoäly muuttaa työn rakenteita9:03 Työelämän trendi #2: Strategian käytäntöön vieminen ratkaisee16:38 Työelämän trendi #3: Strategisten kyvykkyyksien merkitys korostuu26:25 Työelämän trendi #4: Työmarkkinoilla tapahtuu, mutta harkitummin31:25 Työelämän trendi #5: Johtamisen tarve kasvaa entisestään40:05 Työelämän trendi #6: Suomen heikko talous vaikuttaa vahvasti46:40 Työelämän trendi #7: Kovan työn arvostus palaa keskusteluun51:07 Työelämän trendi #8: Varautuminen ja resilienssi korostuvat55:37 Työelämän trendi #9: Ihmistaidot nousevat keskiöön58:47 Työelämän trendi #10: Ajatusjohtajuus ja henkilöiden rooli vahvistuvat59:57 Yhteenveto ja katse eteenpäin

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tähän jaksoon sain vieraaksi fiksun ammattilaisen uusintavisiitille ja käymme läpi stressiin liittyviä väärinymmärryksiä hänen uuden kirjansa tiimoilta. Keskustelemme mm. mitä on stressi ja miksi suhtautumisellamme siihen on väliä? Miksi stressi ja kuormitus eivät ole niin yksiulotteisia ilmiöitä kuin usein ajattelemme? Miten onnistuisimme elämään stressin kanssa paremmin? Miksi pakkopositiivisuus ei ole avain onneen mutta näkökulman vaihtaminen on? Onko stressikuormaa mahdollista saada heti pois? Miten tarkoittaa, että ajattelutavat eivät synny tyhjiössä vaan niihin vaikuttavat mm. kasvuympäristö, työelämä, kulttuuri, muut ihmiset, jne.? Miten elintavat vaikuttavat koettuun stressiin ja sen kestämiseen? Näitä ja muita teemoja kanssani pohtii psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Laura Sokka.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLaura Sokka- Kirja: https://www.tuumakustannus.fi/7500- IG: https://www.instagram.com/laurasokka/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/laura-sokka-96591233- Verkkosivut: https://laurasokka.com/- Edellinen visiitti: https://open.spotify.com/episode/75DgusUOO8IYGi4GOZIYzm?si=9e3cc0ccb38a4776

Vuoden ensimmäisessä Liftcast-jaksossa keskustellaan esihenkilön henkilöbrändistä, ajatusjohtajuudesta ja yrittäjyydestä sekä siitä, miksi ihmiset ovat yritysten tärkein kilpailuetu muuttuvassa työelämässä.Vieraana on Joonas Kylliäinen, Arc Studion perustaja ja toimitusjohtaja sekä pitkän linjan yrittäjä. Jaksossa syvennytään siihen, miten esihenkilön näkyvyys tukee luottamuksen rakentamista, kirkastaa organisaation suuntaa ja vauhdittaa liiketoimintaa.00:00 Jakson aloitus ja vieraan esittely01:30 Joonaksen tausta yrittäjänä ja ajatusjohtajana05:00 Miksi esihenkilön henkilöbrändi on tärkeä juuri nyt09:30 Näkyvyyden rooli luottamuksessa ja päätöksenteossa15:00 Henkilöbrändi myynnin ja rekrytoinnin tukena20:30 Ulkoinen viestintä osana johtamista26:00 Ajatusjohtajuus: yksilö vai yhteispeli?33:00 Yrittäjyys ja henkilöbrändi eri kasvuvaiheissa40:00 Käytännön opit esihenkilöille ja johtajille47:00 Yhteenveto ja jakson päätös

Tähän jaksoon vieraaksi pyörähti valmentajakollega keskustelemaan ravintoon liittyvästä teemasta, joka saa keskusteluissa usein aivan liian vähän palstatilaa. Usein puhutaan makroravinteista ja energiamääristä, mutta miten onkaan itse ruuanlaiton laita? Miten sitä terveellistä ja maistuvaa ruokaa saadaan päätymään lautaselle riittävissä määrin ja kiireisessäkin arjessa? Miksi monelle "mitä tänään syötäisiin?" -ajatus tuntuu niin raskaalta? Mitkä ovat tärkeimmät muuttujat, että löydämme itsellemme parhaiten sopivan ruokavalion? Onnistuuko herkuttelu jos haluaa syödä terveellisesti? Mitä tehdä jos on huono ruuanlaittaja tai vihaa ruuanlaittoa? Onko terveellisen ruuan kokkaaminen vaikeaa? Miksi emme syö terveellisesti vaikka tiedämme sen olevan tärkeää? Miten tehdä ruuanlaitosta stressittömämpää ja helpompaa? Mitä tehdä jos tuntuu, että ruuanlaitolle ei ole aikaa? Näitä ja muita aihepiirin kysymyksiä kanssani pohtii valmentaja Tommi Ikonen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiTommi Ikonen- Kulhoomo: https://www.instagram.com/kulhoomo/- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/2c3LWJCoqEYWp2b9V5BHZ9?si=20c90685f89d494e

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.