Podcasts about miksi

Vesa Sisätön kirjassa Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit kuljetaan historian, legendan ja suoranaisen sepittämisen rajamailla. Kuningas Arthurin, Robin Hoodin, Wilhelm Tellin sekä piispa Henrikin ja Lallin kaltaiset hahmot ovat eläneet vuosisatoja – vaikka se historia, jonka luulemme tuntevamme, saattaakin olla suurelta osin myöhempien aikojen rakentamaa tarinaa. Miksi tarvitsemme myyttistä menneisyyttä ja sankareita? Miten taruista tulee historiaa ja historiallisista hahmoista kansallisia symboleja? Entä mitä myytit kertovat siitä, miten eurooppalaiset yhteisöt ovat rakentaneet kuvaa itsestään ja toisistaan? Kulttuuriykkönen pohtii myös sitä, missä vaiheessa kiehtova legenda muuttuu pseudohistoriaksi – ja mitä tapahtuu, kun menneisyyden myyttejä aletaan käyttää identiteetin, politiikan ja vallan välineinä. Vesa Sisätön kanssa aiheesta keskustelevat folkloristi, SKS:n entinen pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Tässä jaksossa vastaamme Helin yleisökysymykseen tähtien lentokyvystä, pelkäämme kolumbialaista megapierua ja välttelemme kokkaamista. Lisäksi kysymme miksi kestävyysjuoksujen matkat ovat niin pitkiä ja vaadimme niitä saavutettaviksi tavalliselle keski-ikäiselle. Aamuklubin parhaissa paloissa ajetaan yksipyöräisellä, asennetaan pisuaari ja osallistutaan kimpassa kalastuskisaan.

Naiset sairastavat miehiä enemmän, mutta lääkkeet on räätälöity miehille. Miksi naisiin sovellettava lääketiede on tällä hetkellä vähemmän näyttöön perustuvaa, ja mitä asialle voi tehdä? Ville Blåfieldin haastateltavana on tutkimusjohtaja Elisabeth Widén Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/RtOrdTJ4fl8

Staria on kasvattanut itsensä suomalaisesta tilitoimistosta Euroopan johtavaksi NetSuite-taloksi ja kansainvälisen taloushallinnon toimijaksi, joka palvelee asiakkaitaan jo 50 maassa. Mutta mitä tapahtuu, kun 550 hengen asiantuntijaorganisaatio — noin 300 kirjanpitäjää ja yli 200 muun alan osaajaa — kohtaa tekoälyn, service-as-software-ajattelun ja kansainvälistymisen yhtä aikaa?Vieraana on Artti Aurasmaa, Staria Oyj:n toimitusjohtaja. Artilla on pitkä historia kasvuyhtiöiden johtamisesta: hän on toiminut toimitusjohtajana muun muassa 3 Step IT:ssä ja Ropo Capitalissa, Martela Oyj:n toimitusjohtajana sekä Vincitin hallituksessa. Starialla hän johtaa yrityksen matkaa kohti skaalautuvampaa, teknologiavetoista liiketoimintamallia — käytännön päätösten, ei teorian kautta.Jaksossa pureudumme:- Mitä ongelmaa Staria ratkaisee ja miksi kansainvälinen taloushallinto on aito oma ongelmansa- Miten asiantuntijayritys kansainvälistyy asiakkaiden ja kumppaneiden kautta, ei pelkästään suoralla myynnillä- Mitä service as software tarkoittaa käytännössä taloushallinnon kontekstissa- Miten StariaMind rakennettiin sisäiseen käyttöön ja miten sen käyttöönotto eteni läpi organisaation- Miksi muutosta on helpompi johtaa kasvuympäristössä kuin stabiilissa organisaatiossa- Miten asiantuntijatyö siirtyy menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden rakentamiseen- Artin oma ura: mitä tarkoittaa olla "kakkosvaiheen mies" — toimitusjohtaja, joka ei perusta yrityksiä mutta vie ne seuraavalle tasolle- Pörssi, pääomasijoittajat ja kasvuyhtiöiden rahoitusympäristö Suomessa ja RuotsissaAsiantuntijapalveluissa on pitkään ajateltu, että henkilöstöintensiivisyys on skaalautumisen este. Tämä jakso käsittelee sitä, millä edellytyksillä se ei enää pidä paikkaansa — ja mitä muutoksen johtaminen vaatii käytännössä, kun organisaatiossa on satoja ihmisiä, hajautettuja prosesseja ja pitkä historia räätälöidyissä asiakaskohtaisissa toimintatavoissa.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja jakson teemat01:18 Mitä Staria tekee: CFO-office, global accounting, NetSuite ja Navilog03:25 Kansainvälisen taloushallinnon erityisongelmat05:36 Kasvun kompleksiteetti: 30, 150 ja 550 hengen organisaatioissa09:34 Starian historia: Supercellistä Euroopan johtavaksi NetSuite-taloksi13:17 Service as software -ilmiö ja taloushallinnon automatisointi20:14 Artti Aurasmaan ura: kakkosvaiheen toimitusjohtajuus23:45 Pääomasijoittajat, pörssi ja kasvuyhtiöiden rahoitusympäristö31:40 Suomalainen kasvuekosysteemi ja klusteriteoria37:09 Asiantuntijabisnes kansainvälistyy: asiakkaat ja kumppanit avaimena43:03 Palveluliiketoiminnan skaalautuvuus ja AI:n vaikutus49:00 StariaMind: miten AI otettiin käyttöön 550 hengen organisaatiossa56:30 Tuotteistus, hinnoittelu ja siirtyminen aikaan perustuvasta laskutuksesta arvopohjaiseen01:06:00 Asiantuntijaharha ja asiakaskokemus01:13:00 Miten asiantuntijatyö muuttuu: operaattorista rakentajaksi01:24:00 LopuksiMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös Artti Aurasmaa (LinkedIn) Staria (website) Antti Pietilä (LinkedIn) Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille Loyalistic Loyalistic Studio SaaS FinlandPodcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Länsi-Euroopassa oli mittaushistorian kuumin kesä-heinäkuu, mikä on vaikeuttanut ruoantuotantoa. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, mitä syömme ja millä hinnalla? Keskustelemassa tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta, johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta. Miten tulotaso vaikuttaa siihen, miten näkee yhteiskunnan toiminnan? Haastattelussa toimituspäällikkö Sami Metelinen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta. Yhdysvalloissa alkaa tänään oikeudenkäynti, jossa lähes 30 osavaltiota haluaa Instagramin ja Facebookin omistajan Metan vastuuseen lasten ja nuorten koukuttamisesta sosiaaliseen mediaan. Miksi ja miten some koukuttaa niin pahasti? Vierainamme nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola Helsingin yliopistosta ja sosiaalisen median tutkija Suvi Uski. Suomessa nähdään tänään osittainen auringonpimennys, joka peittää suurimman osan auringosta. Pimennys alkaa suuressa osassa maata ennen iltakahdeksaa. Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo, miten pimennystä voi tarkkailla turvallisesti. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Lotta Lautala, Lasse Pyhtilä, Tuukka Tervonen, Heta Ylitie ja Satu Heikkilä.

Pörssipuhetta is back! Jaksossa käymme läpi tärkeimmät markkinatapahtumat, tuloskauden sekä syksyn tärkeimmät sijoitusteemat. Miksi osakkeet kestivät öljyn hinnan nousun? Mitä tekoälybuumille kuuluu nyt? Mitä Suomen talous ja yritysten vahvat tulokset kertovat loppuvuodesta? Lisäksi tarkastamme kutkuttavan salkkukisan tilanteen. Onko Antin vai Lipon salkku ollut paremmassa vedossa? Antin salkkukisan osakkeet: AmazonNesteSalesforceSanoma Service InternationalLipon salkkukisan rahastot:OP-Eurooppa Pienyhtiöt -sijoitusrahastoOP-Ilmasto -sijoitusrahastoOP-Intia -sijoitusrahastoOP-Korkosalkku -sijoitusrahasto OP-Osakesalkku -sijoitusrahasto(00:00) - Jakson teemojen esittely ja intro (01:53) - Mitä sijoitusmarkkinoilla tapahtui kesällä? Korea, tekoäly, öljy… (10:40) - Tuloskasvun täyteinen tuloskausi USA:ssa ja muualla maailmassa (16:01) - Suomen tuloskausi (19:13) - Salkkukisan tilannekatsaus: Antin osakkeet vs. Lipon rahastot (33:34) - Tuottajan kysymys: Mikä yksi asia markkinoita liikuttaa loppuvuonna? (39:49) - HOT or NOT: töihinpaluu, tekoäly vuoden kuluttua Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen ➡️ Instagram: OPxSijoittaminen ➡️ X: OPxSijoittaminen Tämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Millaisia tarinoita jopa satoja vuosia vanhat kirkolliset esineet voivat kertoa nykykatselijalle? Mikä niistä tekee aarteita? Miksi meidän on tärkeä tuntea ja arvostaa kirkollista kulttuuriperintöä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tässä jaksossa, jossa vierailevat kulttuurihistorioitsija ja tuomiorovasti Satu Saarinen ja kulttuuriantropologi Hilla Nättilä. Kuuntelijat kutsutaan tutustumaan 63 näyttelyesineeseen, jotka ovat nähtävillä Oulun tuomiokirkossa 30.8.2026 asti. Nämä kirkolliset aarteet sisältävät esimerkiksi maalaustaidetta, tekstiilitaidetta kuten kalkkiliinoja ja messukasukoita, ehtoollisvälineistöä kuten kalkkimaljoja ja öylättirasioita, valaisimia kuten kynttelikköjä, virsikirjan ja Raamatun, kastemaljoja, arkeologisia löytöjä, toimistotarvikkeita ja vanhoja rahoja. Jakson on toimittanut Veera Leinonen

Narsismi on paljon käytetty sana nykyisin. Tässä podcastissa Sanna ja Tara pohtivat sanan merkitystä ja ilmenemistä. Onko diagnoosi tärkeä? (00:00) Puhutaan narsismista (01:44) ICD-11:n muutos: luokittelu oireiden vakavuuden mukaan (02:40) Miksi sanaa narsismi käytetään niin paljon? (06:37) Narsisti-diagnoosi on harvinainen (11:23) Rajat ovat tervettä persoonaa (16:04) Jäykkyys, perfektionismi ja vetäytyminen (20:38) Vaativa persoonallisuus voi näyttää narsismilta (26:11) Loppusanat

Miksi hyväkin elämä alkaa helposti tuntua vaisulta ja vajaalta? Mitä meille tapahtuu, jos onnellisuus on aina kiinni siitä, että seuraava tavoite täyttyy, seuraava projekti onnistuu tai elämä vihdoin asettuu juuri niin kuin sen “pitäisi”?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme maanläheisellä tavalla mm. modernista buddhalaisuudesta, mielenharjoituksista, luopumisesta, haluamisesta, kärsimyksestä ja siitä miksi moni länsimainen ihminen yrittää hallita elämäänsä niin tiukasti, että ote alkaa lopulta puristaa enemmän kuin auttaa.Jaksossa pohditaan mitä vanhat viisausperinteet voivat opettaa ihan tavalliselle ruuhkavuosisuomalaiselle.. Puhumme siitä, miksi maailma ei aina toimi reilusti, miksi tavoitteet eivät aina toteudu, miksi pettymyksiä täytyy oppia sietämään ja miksi hallinnan tunteesta hellittäminen voi joskus lisätä kokemusta siitä, että elämä onkin ihan riittävästi hallussa.Keskustelussa käydään läpi myös mindfulnessia, meditaatiota, myötätuntoa, takertumista, yksilökeskeistä hyvinvointipuhetta, merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden jännitettä sekä sitä, miksi “aina on mahdollista nousta seuraavalle köyhyyden tasolle”. Toisin sanoen: vaikka saisimme lisää rahaa, parempaa kuntoa, hienomman auton, isomman kodin tai uuden koulutuksen, mieli voi silti jatkaa samaa vanhaa virttä: vielä vähän lisää, niin sitten riittää.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa yrittäjä, työelämän haastaviin henkilöstötilanteisiin erikoistunut asiantuntija sekä Helsingin yliopiston buddhalaisuuden väitöskirjatutkija Ari-Pekka Jääskeläinen. Ari-Pekka on kauppa- ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on tutkinut modernin buddhalaisuuden historiaa Suomessa sekä buddhalaisuuden ja työelämän välisiä suhteita.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAri-Pekka Jääskeläinen- Heartcores & Co.: https://www.heartcores.fi- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ari-pekka-j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen-59305234/- Instagram: https://www.instagram.com/apjaaskelainen/

Amerikkalaiskirjailija Ben Lernerin tuore romaani “Puhtaaksikirjoitus” kuvaa vanhempien avuttomuutta, kun heidän tyttärensä kärsii syömishäiriöstä. Miksi nykyvanhemmat ovat neuvottomia lapsensa ongelmien edessä? Lapsen aineelliset puitteet voivat olla suorastaan hulppeat, mutta silti koko perhe kärsii. Suomessa ollaan tunnollisia kasvattajia, ja uupuneita tapauksia löytyy täältäkin. Mikä kasvatuksessa menee pieleen? Keskustelijoina Lernerin suomentaja Markku Päkkilä sekä kaksi vanhemmuus-asiantuntijaa, Väestöliitosta Laura Huuskonen sekä vanhemmuudesta kirjan kirjoittanut erityisopettaja Aulikki Uski. Kulttuuriykkösen juontaa Jakke Holvas.

Miksi koemme riittämättömyyttä?Riittämättömyyden tunne on monelle tuttu kokemus. Se voi saada meidät vertaamaan itseämme muihin, epäilemään omaa arvoamme tai yrittämään ansaita hyväksyntää suorittamalla.Meille jokaiselle on tärkeää tulla hyväksytyksi. Siksi moni meistä kokee myös riittämättömyyttä ja pohtii, kelpaako sellaisena kuin on. Yksi tapa vähentää riittämättömyyden tunnetta on se, että uskallamme tulla näkyviksi sellaisina kuin olemme: keskeneräisinä, epätäydellisinä ja aitoina. Usein juuri silloin huomaamme, ettei hyväksyntää tarvitse ansaita suorittamalla, vaan riitämme omana itsenämme.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on sosiaalipsykologi, puhuja ja hyvinvoinnin kehittäjä Aliisa Holkko. Aliisa on kirjoittanut tietokirjan Kunpa he pitäisivät minusta: Eroon riittämättömyyden tunteesta (Tammi, 2026). Nina ja Aliisa keskustelevat riittämättömyyden tunteesta, hyväksynnän tarpeesta sekä siitä, miten voimme vähitellen luopua suojistamme ja rakentaa aidompaa yhteyttä toisiin ihmisiin.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miksi hyväksynnän tarve on ihmiselle niin tärkeä?Miten ihmiset suojaavat itseään riittämättömyyden kokemukselta?Mitä tapahtuu, jos uskallamme vähitellen luopua näistä suojista?Miten voimme rakentaa yhteyttä toisiin?Lisätietoja:Aliisa Holkon kotisivut https://www.aliisaholkko.fi/Aliisa Holkko Instagramissa @aliisaholkko‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Mikä kaikki vaikuttaa lihomiseemme, ja kuinka ylipainoa voidaan hoitaa? Ville Blåfieldin haastattelussa on kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/PxDmJuw6Kgg

Monenlaiset aiheet ovat jälleen mielen päällä, kun Kansanradion väki päästetään irti. Paljon on tarjolla ruokaisia aiheita. Eräs aamupalaseurue ihmettelee hunajamelonia. Ja ovatko ne Sysmän tiet kuitenkin yhtä pömppöpeltoa? Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio syventyy ajankohtaisiin ja kiinnostaviin kulttuurin ja median ilmiöihin ja arvokysymyksiin. Raadissa päätoimittaja Jouni Kemppainen, tutkija Jori Grym ja toimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Tällä kertaa keskustelun avaa Alvar Aallon arkkitehtuuri, jonka 13 kohdetta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Pohdittavana on Aallon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkkitehtuurin vaikutus demokraattisiin arvoihin. Keskustelijat käsittelevät myös erilaisia suhtautumistapoja Aallon tuotantoon ja maailmanperintöstatuksen tuomia kysymyksiä. Ohjelmassa käsitellään myös Christopher Nolanin uutta Odyssey-elokuvaa, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua uskollisuudesta klassikkotarinalle, näyttelijävalinnoista ja elokuvan eettisistä valinnoista. Esillä ovat sekä kriitikoiden että tutkijoiden näkemykset. Erityisesti tutkijat ja kääntäjät ovat olleet poikkeuskellsien kriittisiä suurelokuvaa kohtaan. Miksi näin? Eikä klassikkoa voi tulkita uusista lähtökohdista? Lisäksi pohditaan FIFAn ja kansainvälisen jalkapallon kriisiä kaupallisuuden ja arvojen ristipaineessa, supersankarien kuten Hämähäkkimies roolia arvojen välittäjinä sekä eurosetelien visuaalista uudistusta eurooppalaisen identiteetin näkökulmasta. Suomalainen Ville Tietäväinen on ehdolla eurosetelien kuvittajaksi. Keskusteluissa pureudutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja eettisiin kysymyksiin ajankohtaisten esimerkkien kautta.

Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista.Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua?Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa.Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin?0:00 Alku3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä?32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään"34:53 Hajautusriski36:52 Likviditeettiriski38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä?43:13 "Ostan alle markkinahinnan"45:30 Flippausliiketoiminta47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt

Miksi olo voi olla koko ajan sellainen, että pitäisi palautua lisää? Entä mitä jos ongelma ei olekaan vain liian vähäinen lepo vaan se, ettei keho ja mieli enää oikein pääse palautumisen tilaan?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme palautumisesta, kuormituksesta, yhteydestä itseen ja siitä miten ihminen voi alkaa tunnistaa mitä oma keho ja mieli oikeasti yrittävät kertoa. Ei pelkkää “nuku enemmän ja ota rennommin” -osastoa vaan syvällisempää ja käytännönläheistä pohdintaa siitä, miksi palautuminen joskus sakkaa vaikka ihminen yrittäisi tehdä paljon asioita oikein.Jaksossa pureudutaan siihen, miksi kova kuormitus on kovaa kuormitusta vaikka palautumiskeinoja olisi käytössä. Puhumme myös ylivireydestä, alipalautumisesta, raudanpuutteesta, ruokarytmistä, energiavajeesta, unesta, vaihdevuosista, treenin ja levon suhteesta sekä siitä miksi suorittaja voi joskus alkaa suorittaa myös palautumista. Siinä kohtaa yin-jooga, hengitysharjoitus ja iltavenyttelykin voivat muuttua yhdeksi uudeksi rastiksi hyvinvointivelvollisuuksien Excelissä.Keskustelussa käydään läpi myös psykologista palautumista ja DRAMMA-mallia: irrottautumista, rentoutumista, autonomiaa, taidonhallintaa, merkityksellisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Miten saada mielelle oikeasti tilaa? Miksi palauttava tekeminen on eri ihmisille eri asioita? Ja miten kiireisen arjen keskellä voi löytää edes pieniä kohtia, joissa hermosto saa hetkeksi viestin, että nyt ei tarvitse painaa kaasua pohjassa?Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa hyvinvointialan rautainen ammattilainen, DI-aivoilla varustettu ihmisyydestä kiinnostunut valmentaja, tietokirjailija, työhyvinvoinnin luennoitsija, mindfulness- ja joogaohjaaja sekä kahden pojan äiti Kaisa Jaakkola. Kaisa on kirjoittanut mm. Palaudu ja vahvistu -kirjan ja hänen kahdeksas kirjansa on parhaillaan työn alla.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKaisa Jaakkola- Kotisivut: https://www.kaisajaakkola.com- Instagram: https://www.instagram.com/kaisaj/

Miksi oman elämän muuttaminen on usein niin vaikeaa, vaikka tietäisimme ihan hyvin, mitä pitäisi tehdä? Entä mitä tapahtuu, jos lakkaamme hetkeksi pakottamasta, korjaamasta ja kontrolloimasta – ja alamme ensin huomata, mitä meissä oikeasti tapahtuu?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme havaitsemisesta, hyväksymisestä, toistamisesta, merkityksestä, kehotietoisuudesta, stressistä, rutiineista ja mukavuusalueen reunalla liikkumisesta. Eli siitä, miten ihminen voi oppia olemaan paremmin oman mielensä, kehonsa ja hermostonsa kanssa – ilman että koko homma muuttuu yhdeksi uudeksi suorittamisen lajiksi.Jaksossa pohditaan miksi pelkkä tieto, tavoite tai innostava Instagram-klippi ei vielä muuta mitään. Miten aikomukset saadaan muuttumaan tekemiseksi? Miksi joskus pienin mahdollinen askel on fiksumpi kuin uusi eeppinen elämänmuutos? Ja miksi treenin, palautumisen, hengityksen ja arjen kuormituksen kanssa kannattaa opetella kuuntelemaan myös sitä, mitä kehossa todella tapahtuu?Keskustelussa käydään läpi myös esiintymisjännitystä, epäonnistumisen pelkoa, onnellisuutta, ikääntymistä, olympianostoa, stressin noidankehiä ja sitä miksi epämukavuutta ei tarvitse jahdata väkisin, mutta sitä ei myöskään kannata pelätä. Välillä kyse ei ole siitä, että pitäisi mennä syvemmälle epämukavuusalueelle, vaan siitä että oppii löytämään oman mukavuusalueensa reunan ja laajentamaan sitä milli kerrallaan.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, ylemmän erityistason psykoterapeutti, puhuja, valmentaja, mustan vyön judoka ja aktiivinen olympianostaja Kari Ketonen. Kari on kirjoittanut kirjan Havaitse. Hyväksy. Toista. - Matka mukavuusalueen reunalle ja takaisin.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKari Ketonen- Kirja: https://otava.fi/kirjat/havaitse-hyvaksy-toista/- Instagram: https://www.instagram.com/kariketonen/

Kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat täynnä puihin liittyvää symboliikkaa, jonka juuret menevät Raamattuun. Aiheesta väitöskirjaa tekevä Markus Finnilä kertoo tässä jaksossa Raamatun puiden merkityksistä, taustasta ja vaikutuksista muun muassa seuraavista näkökulmista:- Puut kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin taiteessa, myyteissä, arkkitehtuurissa, rituaaleissa ja vuodenkierrossa- Maailma, josta metsät oli kaadettu Vanhan testamentin post-apokalyptisenä taustana- Helvetin tulen juuret Raamatun puumetaforissa- Kuningas Salomo puuviisauden ja -tyhmyyden esimerkkinä ja Raamatun kirjoittajien kätketty kritiikki häntä kohtaan - Raamatun profeettojen ekologinen sanoma- Hedelmäpuiden kaataminen muinaisena ydinasepelotteena- Kuinka kristinuskon elämän puu -kuvasto vaikutti Darwiniin?- Risti kosmisena elämän puuna kristinuskossa- Viini ja viiniköynnös kaiken elämän yhteenkietoutuvuuden kuvana- Jeesuksen vertaus sinapinsiemenestä kasvavasta ylösalaisesta puusta ja ärsyttävästä Jumalan valtakunnasta- Maailmankaikkeus kosmisena metsänä ja todellisuuden fraktaalisuusLinkit- Harhaoppia 67. Kosminen sympatia (feat. Pasi Schultz) Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Vasta vähän yli 50 vuotta vanha kulttuurin, taiteen ja viihteen laji on nyt suositumpi kuin koskaan. Tänään keskustellaan siitä, miksi roolipelit ovat nyt niin suosittuja ja myös siitä, mitä peleistä kannattaa kulttuuria seuraavan ihmisen tietää, vaikka ei niitä itse pelaisikaan. Eli mitä uutta ja kiinnostavaa roolipeleissä on nyt meneillään, ja miten nämä uudet käänteet kytkeytyvät laajempiin kulttuurin ilmiöihin. Puhutaan lisäksi vielä kotimaisista roolipeleistä, Youtubesta, rahasta ja ruotsalaisesta firmasta, joka tekee pelejä isoista tunnetuista fantasia- ja scifi-maailmoista. Keskustelemassa ovat tutkija ja pelikirjoittaja Jukka Särkijärvi, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja pelintekijä Juhana Pettersson. Ohjelman juontaa Jussi Ahlroth.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä toivon tapahtuvan? Mitä pelkään tapahtuvan?Mielemme rakentaa jatkuvasti käsitystä todellisuudesta aistihavaintojen, aiempien kokemusten ja kehon viestien pohjalta. Mielemme muodostamat odotukset eivät ainoastaan pohjaudu aiempiin kokemuksiimme, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten tulkitsemme itseämme, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa. Siksi ne ohjaavat myös sitä, miten toimimme ja millaisia valintoja teemme.Mutta miksi odotamme joidenkin tilanteiden menevän pieleen, vaikka emme oikeasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan? Miksi mieli tuntuu niin helposti uskovan omia ennusteitaan?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Janna Meunier. Nina ja Janna keskustelevat siitä, miten mielemme rakentaa todellisuutta ja kuinka odotukset vaikuttavat ajatuksiimme, tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Janna on kirjoittanut kirjan Odotusten voima – Tarina, jonka kerromme itsellemme.Mieli pyrkii jatkuvasti vähentämään epävarmuutta ennakoimalla tulevaa. Se on tärkeä selviytymisen kannalta, mutta toisinaan odotukset voivat myös rajoittaa elämäämme, lisätä huolia ja saada meidät uskomaan asioita, jotka eivät vielä ole totta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten mieli rakentaa todellisuutta?Miten odotukset rakentuvat?Miksi odotukset voivat tuntua faktoilta?Miten odotukset voivat tukea tai heikentää hyvinvointia?Voiko omia odotuksia oppia tunnistamaan ja muuttamaan?Lisätietoja:Janna Meunier kotisivut jannameunier.fiJanna Meunierin IG @JannameunierJanna Meunierin linkedln https://www.linkedin.com/in/jannameunier/Janna Meunierin facebook https://www.facebook.com/PsychotherapyJannaMeunier/Linkki Janna Meunierin kirjaan Odotuksen voima https://jannameunier.fi/odotustenvoima/#kirjat‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Roope Heinilä perusti Smarpin opiskelukaverien kanssa vuonna 2011 ilman koodaustaitoja ja ilman ulkopuolista rahoitusta. Kymmenen vuotta myöhemmin firma oli ylittänyt 10 miljoonan ARR:n, myynyt miljoonan dollarin diilejä Googlelle ja Salesforcelle, ja päätynyt exitiin jenkkipääomasijoittajalle. Sen jälkeen Roope veti yhdistettyä 300 hengen organisaatiota 20 miljoonasta 40 miljoonaan ARR:iin – ja lähti sitten rakentamaan uutta.Optivian AI syntyi yhden ongelman ympärille: top 20 prosenttia myyjistä tuo 80 prosenttia tuloksesta, ja mikään työkalu, koulutus tai prosessi ei ole toistaiseksi pystynyt ratkaisemaan tätä kunnolla. Roopen näkemys on, että AI-aikakaudella se on ensimmäistä kertaa mahdollista – ei kertomalla myyjille mitä tehdä, vaan tekemällä se työ heidän puolestaan.Jaksossa pureudumme:- Smarpin rakentamiseen koulun penkiltä kansainväliseksi SaaS-firmaksi ja siihen, mitä pivotteja matkalla tehtiin- Miksi ensimmäinen Jenkki-laajennus New Yorkiin ei toiminut ja miten Atlanta toimi paremmin- Miten yksi myyntijohtajan rekrytointi muutti koko myynnin suunnan – hinnoittelumallia, uskomuksia ja prosesseja myöten- Mitä tarkoittaa myydä miljoonan euron diili Googlelle ja mitä siitä voi oppia- Miten private equity -omistuksen alla johtaminen eroaa VC-omistetusta kasvufirmasta- Miksi vanhoilla SaaS-firmoilla on vaikeuksia reagoida AI-murrokseen ja miksi se on samalla mahdollisuus uusille tekijöille- Miten Optivian AI on rakennettu ja mitä alkuvaiheen asiakaspalaute muutti tuotteen suunnassa- Mitä "context is the king" tarkoittaa käytännössä AI-tuotteen arkkitehtuurissaSmarp on yksi harvoista suomalaisista SaaS-firmoista, jotka ovat ylittäneet 10 miljoonan ARR:n, hankkineet Fortune 500 -asiakkaita Pohjoismaiden ulkopuolelta ja päätyneet merkittävään exitiin. Roopen tarina ei ole suoraviivainen menestyskulku vaan sarja vääriä suuntia, uudelleenrakennettuja oletuksia ja oppeja, jotka syntyivät tekemällä.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja vieraan esittely01:24 Smarpin tarina: lähtökohdat ja ensimmäiset pivotit07:21 BBC World News -haastattelu 10 hengen firmalta11:28 Koulun penkiltä yrittäjäksi: mitä meni pieleen alussa13:35 Ensimmäinen ulkopuolinen sijoittaja Lontoosta16:10 Product market fit löytyy: prototyyppi asiakaspalaverissa19:48 Kasvu kiihtyy, avautuu UK ja Ruotsi27:02 Ensimmäinen Jenkki-laajennus New Yorkiin35:21 Miksi New York ei toiminut ja mitä opittiin38:27 Uusi myyntijohtaja muuttaa kaiken42:30 Näin myydään miljoonan diili Googlelle ja Salesforcelle45:52 Hinnoittelumallin muutos ja sen vaikutus kasvuun49:34 Series B vai exit – markkinamuutos pakottaa päätökseen57:16 Private equity -toimitusjohtajana: 20 M:stä 40 M ARR:iin01:05:35 AI-murros ja miksi se on vaikea vanhoille firmoille01:12:27 Optivian AI: idea, tuote ja alkuvaiheen opit01:21:45 Miten AI SaaS eroaa perinteisestä SaaS-rakentamisesta01:30:33 Konteksti on kaiken ydin – miten AI:ta pitää ruokkia01:38:10 Pipeline-konversio vs. pipelinen täyttäminen01:47:58 Missä Optivian AI on nyt ja miten sitä voi kokeillaMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Roope Heinilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/rheinila/Optivian AI: https://optivian.ai/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Avainradion tämän kesän erikoisteemasarjassa käsitellään kristittyjen vainoa eri näkökulmista. Vaino harvemmin koskettaa meitä lännen kristittyjä, mutta islamilaisessa maailmassa sitä esiintyy laajamittaisesti. Kysymys kuuluukin, miksi vainoa esiintyy juuri erityisesti muslimimaailmassa?Muun muassa tästä keskustellaan, kun studiossa ovat avainmedian toiminnanjohtaja Ilpo jokimäki sekä islamilaisen maailman asiantuntija Aaron Ibrahim.

Ihmiset esittävät kilttiä ja välittävää. He esittävät olevansa fiksumpia ja parempia. Mukakiinnostuneita. Tai että meillä on joki suurempi yhteys tai samankaltaisuus. - Miksi ihmiset esittävät?Epävarmuus. Hyväksikäyttäminen. Persoonallisuuspiirteet. Esittämisen taustalla on monta syytä, mutta yhden esittäminen tekee koko tilanteesta teatteria kaikkien kesken.Sanna pohtii esittämistä, syitä siihen ja syitä milloin tulisi havahtua.

Miksi pitkässä parisuhteessa seksi joskus hiipuu vaikka rakkautta olisi edelleen? Entä mitä tunneyhteys oikeastaan tarkoittaa ja miksi se voi olla seksuaalisuuden kannalta paljon tärkeämpää kuin täydellinen keho, oikea tekniikka tai spontaani himo?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhutaan parisuhteesta, seksuaalisuudesta, tunneyhteydestä, turvasta ja siitä miksi hyvä seksi ei synny pelkästä kiihotuksesta vaan usein siitä, että ihminen uskaltaa olla toisen kanssa aidosti läsnä.Jaksossa pureudutaan siihen miksi miesten ja naisten seksuaalisuutta selitetään usein liian kapeasti ja miksi me ihmiset olemme tunnetasolla lopulta paljon samanlaisempia kuin joskus haluaisimme ajatella. Puhumme myös haavoittuvuudesta, hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, kehohäpeästä, suorituspaineista ja siitä miten oma turva vaikuttaa siihen, kuinka lähelle toista uskaltaa päästää.Keskustelussa käydään läpi myös pitkän parisuhteen seksielämää, arjen kiirettä, kosketuksen merkitystä ja sitä miksi yhteyttä ei rakenneta vain suurilla parisuhdepuheilla vaan myös pienillä teoilla: katseella, kosketuksella, kuuntelemisella ja sillä, että toinen saa tulla nähdyksi myös keskeneräisenä.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa seksuaaliterapeutti, terapeuttisten parisuhdeohjaajien kouluttaja ja kirjailija Susanna Syld. Hän tekee terapiaa yksilöiden ja parien kanssa sekä työskentelee seksuaalisuuden, parisuhteiden ja tunneyhteyden teemojen parissa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiSusanna Syld- Kotisivut: https://www.rouvasyld.fi- Instagram: https://www.instagram.com/rouvasyld/- Facebook: https://www.facebook.com/rouvasyld/

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Tekoälyyn ja erityisesti laajoihin kielimalleihin kohdistuu valtavia odotuksia ja taloudellisia panostuksia, mutta on vielä epäselvää, mikä niiden rooli on tieteellisen tiedon tuottamisessa. Voiko kielimallilla esimerkiksi tuottaa laadullista tutkimusta? Mikä tiedettä ohjaa ja ottaako tekoäly kuljettajan paikan? Mitä käy asiantuntijuudelle tai oppimiselle? Asiantuntijoina yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta sekä tieteen ja teknologian tutkimuksen professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta. Toimittajana Aapo Laakso. Äänisuunnittelijana Matias Puumala

Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit.Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä?Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti.Jaksossa mukana ainakin:• Auroora• Eezy• Lumo Kodit• Asuntosalkku• Nokia• Sampo• Scottish Mortgage• Alibaba• KPY• Metso• Finnair• Nokian Panimo• F-SecureSivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.

Kauden päätösjaksossa Jenni ja Joonas jättävät studion ja suuntaavat Helsingin baareihin pohtimaan deittailua vuonna 2026. Miksi seuranhaku on siirtynyt sovelluksiin ja miksi live-kohtaamiset tuntuvat yhä vaikeammilta?Matkan varrella mukana keskustelussa ovat kokemusasiantuntija Harri ja väitöskirjatutkija Iiris Lehtola. Aiheina ovat swipe-kulttuurin kyynisyys, deittailun kirjoittamattomat säännöt, torjutuksi tulemisen pelko sekä se, miten kiinnostus välittyy ilman matchia.Jaksossa vieraillaan myös speed dating -tapahtumassa ja sporttibaarissa. Lopuksi etsitään keinoja tutustumiseen. Voisiko Smart10-peli toimia yllättävänä ice breakerina?Jatketaan keskustelua Instagramissa @himocast.

Miksi painonhallinta on modernissa maailmassa niin vaikeaa? Entä miksi lihavuudesta pitäisi pystyä puhumaan samaan aikaan rehellisesti, tutkimusnäyttöön nojaten ja ihmistä kunnioittaen?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhutaan lihavuudesta, painonhallinnasta, biologiasta, ympäristöstä ja siitä, miten koko aiheesta olisi hyvä puhua ilman syyllistämistä, vähättelyä tai yksinkertaistavia “syö vähemmän ja liiku enemmän” -heittoja.Jaksossa pureudutaan siihen, miksi lihavuus ei ole pelkkää itsekurin puutetta. Kyse on monisyisestä ilmiöstä, jossa ihmisen biologia, nälkä- ja kylläisyyssignaalit, elintavat, stressi, uni, arjen kuormitus ja nykyinen ruokaa sekä paikallaanoloa suosiva ympäristö kietoutuvat toisiinsa. Puhumme myös siitä miksi nälkä ei ole pelkkä pieni epämukavuus vaan voimakas biologinen signaali, joka puskee helposti kaiken muun ajattelun läpi.Keskustelussa käydään läpi lisäksi lihavuuden stigmaa, lihavuuslääkkeitä ja -leikkauksia, liikunnan roolia painonhallinnassa, lihasmassan säilyttämistä, obesogeenista ympäristöä, elintarvikemainontaa ja sitä, miksi ratkaisuja tarvitaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Ei pelkkää sormen heristelyä yksilölle, mutta ei myöskään ajatusta siitä, että ihminen olisi täysin voimaton oman arkensa keskellä.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa tutkijatohtori Johanna Matilainen sekä liikuntafysiologi ja aineenvaihduntatutkija Juulia Lautaoja-Kivipelto. Molemmat tekevät tutkimusta lihavuuden, aineenvaihdunnan ja terveyden parissa, ja yhdessä he tekevät myös Lihavuustutkijat-podcastia.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJohanna Matilainen & Juulia Lautaoja-Kivipelto- Lihavuustutkijat-podcast: https://open.spotify.com/show/5Lzbt5Yw25AQscREYJ8dLc- YouTube: https://www.youtube.com/@Lihavuustutkijatpodcast- Instagram: https://www.instagram.com/lihavuustutkijatpodcast/- LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/lihavuustutkijat-podcast/

Onko maailmassa olemassa ilmiöitä, jotka tapahtuvat täysin sattumalta? Ja mitä oikeastaan on satunnaisuus? Monet satunnaisina pidetyt ilmiöthän ovat todellisuudessa deterministisiä eli väistämätöntä seurausta aiemmista tapahtumista ja luonnonlaeista. Esimerkiksi lottopallot kimpoilevat ja törmäilevät toisiinsa täysin klassisen fysiikan lakien mukaan, mutta pidämme lopputulosta sattumana. Miksi emme osaa ennustaa lottonumeroita? Taustalla on systeemin äärimmäinen herkkyys alkutilalle, kaaosteoria. Emme saa lottopalloja koskaan täysin samaan alkuasentoon, joten ne eivät arvonnan aikana kimpoile täysin samalla tavoin ja lopputulos on aina erilainen. Eli onko sattuma oikeasti vain kaaosta? Entä miten on mahdollista, että vaikka yksittäinen tapahtuma olisi sattumaa, suurten joukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa joskus hämmästyttävänkin tarkasti? Haastateltavina ovat matematiikan professorit Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta ja Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Toimittajana ja äänisuunnittelijana on Mari Heikkilä.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran osallistuminen Erikoisjoukot-tosi-tv-ohjelmaan nostatti kohun eduskunnan tiukennettua suhtautumistaan kansanedustajien poissaoloihin. Miksi kansanedustajien tosi-tv-vierailusta tuli ongelma? Pitääkö politiikan julkkispelin sääntöjä muuttaa? Ovatko Tik Tok -influensserit in ja Suuret seikkailut out? Politiikkaradion SuomiAreena-debatissa vieraina ovat kansanedustajat Pinja Perholehto (sd.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Joakim Vigelius (ps.). Debatin juontaa Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa 25.6.2026.

Miksi teemme välillä hyviä päätöksiä ja välillä aivan luokattoman huonoja? Entä miten stressi, kiire, väsymys ja oma mielentila vaikuttavat siihen, mitä lopulta päätämme tehdä?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme päätöksenteosta, paineensiedosta ja siitä, miten ihminen voi oppia tekemään viisaampia valintoja arjessa, työssä ja elämän isoissa risteyskohdissa.Jaksossa pohditaan, miksi päätöksenteko ei ole vain hetken valinta, vaan usein seurausta siitä, miten ihminen ajattelee, mitä hän arvostaa ja millaiseksi ihmiseksi hän haluaa kasvaa. Puhumme myös siitä, miksi päättämättömyys on usein hetkessä helpompaa, mutta pitkällä aikavälillä kallista.Keskustelussa käydään läpi myös psykofysiologista tilaa, vastuun kantamista, epävarmuuden sietämistä, huonojen päätösten kanssa elämistä ja sitä, miksi suunnitelmia tehdään myös siksi, että niistä voidaan tarvittaessa poiketa. Mukana on Harrille tuttuun tapaan sekä kovaa käytännön kokemusta paineen alla toimimisesta että syvempää pohdintaa ihmisestä, arjesta ja elämän suunnasta.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa yrittäjä, kirjailija, tutkija, valmentaja, konsultti ja entinen Karhuryhmän operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg. Harri on kirjoittanut tuoreen kirjan 10 askelta päätöksentekoon.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiHarri Gustafsberg- Kotisivut: https://www.harrigustafsberg.fi- Instagram: https://www.instagram.com/harrigustafsberg/- Mentoritiimi: https://www.mentoritiimi.fi/

Saako yksilökeskeinen kulttuuri meidät voimaan pahoin?Ihminen on pohjimmiltaan yhteisöllinen olento, jonka identiteetti rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Kokemukset turvallisuudesta, kuulumisesta ja merkityksellisyydestä syntyvät yhteydestä toisiin. Vaikka nykykulttuurissa korostuvat yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen ja oman polun löytäminen, emme rakenna käsitystä itsestämme irrallaan muista.Samalla kun yksilön vapauksia on vahvistettu, on herännyt kysymys siitä, mitä yhteisöllisyydelle, empatialle ja vastuun kantamiselle toisista on tapahtunut. Voiko yhä yksilökeskeisempi kulttuuri lisätä yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja pahoinvointia?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian emeritaprofessori ja tietokirjailija Liisa Keltikangas-Järvinen. Liisa on kirjoittanut paljon keskustelua herättäneen tietokirjan Itsekkyyden aika (WSOY, 2026). Tässä jaksossa Nina ja Liisa keskustelevat yksilöllisyydestä, itsekkyydestä, yhteisöllisyydestä ja siitä, miten kulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:• Miten kasvatus ja instituutiot voivat lisätä itsekkyyttä?• Mitä tapahtuu empatialle ja kyvylle huomioida toisia kulttuurissa, jossa huomio keskittyy yhä enemmän omaan minään?• Miten yksilökeskeisyys vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöihin?• Miksi kokemus johonkin kuulumisesta on ihmiselle niin tärkeä?• Miten yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa nyky-yhteiskunnassa?Lisätietoja:Liisa Keltikangas-Järvisen Itsekkyyden aikaMiten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoinkirja https://www.wsoy.fi/kirjat/itsekkyyden-aika/Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain. Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää. Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta. Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta. Mallia Orpo hakee Australiasta, joka kielsi ensimmäisenä maailmassa somen käytön alle 16-vuotiailta. Miksi hallitus haluaa suomalaislapset somekieltoon? Onko poliitikkojen oma somekäytös niin huonoa, että some pitää kieltää? Kumpi on hyvä, kumpi paha: some vai someyhtiöt? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hauki on vesiemme huippupeto, jolla on suussaan jopa 700 hammasta. Hauella on merkittävä rooli vesistöissämme, se syö esimerkiksi rehevöitymistä lisääviä särkikaloja. Hauen maine kärsii monista vääristä uskomuksista, nyt onkin aika nostaa tuon myyttisen pedon kunniaa. Mitä kaikkia merkityksiä hauella vesissämme on? Miksi suuret hauet kannattaa päästää takaisin kasvamaan, entä mitä ihmettä ovat haukitehtaat? Nyt voit kysyä meiltä kaikkea tuohon vesiemme jännään “krokotiiliin” liittyen. Hauki-illassa asiantuntijoina ovat erikoistutkija Mikko Olin Luonnonvarakeskuksesta ja Kalastajan Kanavan tuottaja Anne-Maarit Sepling. Toimittajana Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Marcel Einig / Pixabay.

Miksi kuntosalille meneminen tuntuu monelle mörköluolalta, vaikka juuri sieltä voisi löytyä lisää virtaa arkeen? Entä mitä kaikkea tapahtuu kulisseissa ennen kuin salin ovet ylipäätään aukeavat?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa jutellaan kuntosalitreenaamisesta, elämäntaparemontista, voimaharjoittelusta ja saliyrittäjän arjesta. Keskustelussa käydään läpi, miten IT-yrittäjän arjesta voi päätyä hyvinvointialalle, kuntosaliyrittäjäksi ja lopulta myös voimannoston pariin.Puhumme siitä, miksi ihmiset käyvät salilla, mikä madaltaa kynnystä aloittaa ja miksi hyvä treeni ei aina ole se teoriassa optimaalisin treeni. Esille nousevat myös tavoitteet, vammojen kanssa treenaaminen, pienryhmävalmennusten hyödyt ja se, miksi elämäntapamuutos kannattaa rakentaa yksi palikka kerrallaan. Ei niin, että tammikuussa pannaan uusiksi koko elämä, ruokakaappi, unirytmi ja ehkä vielä puoliso kaupan päälle.Jakson loppupuolella kurkistamme kuntosaliyrittäjän konepellin alle. Mitä salin perustaminen vaatii, millaisia riskejä siihen liittyy, paljonko rahaa voi palaa ennen ensimmäistäkään asiakasta ja miksi Excelin lisäksi tarvitaan myös ripaus hyvänlaatuista hulluutta.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa Valmennuskeskus Voimalan yrittäjä, valmentaja ja voimaharjoittelumies Toni Väyrynen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiToni Väyrynen- Valmennuskeskus Voimala: https://www.valmennuskeskusvoimala.fi- Instagram, Valmennuskeskus Voimala: https://www.instagram.com/valmennuskeskusvoimala- Instagram, Toni Väyrynen: https://www.instagram.com/tonivvay/

Miksi joskus tärkeätkin asiat jäävät tekemättä, vaikka haluaisimme saada ne valmiiksi? Täydellisyyden tavoittelu ja perfektionismi voivat olla valtava vahvuus. Niiden avulla saa aikaan hienoja asioita, koska niihin jaksaa paneutua suurella intensiteetillä ja kunnianhimolla. Samalla ne voivat kuitenkin olla myös hyvin kuormittavia ja uuvuttavia, varsinkin silloin, kun oma rima nousee niin korkealle, ettei omia tavoitteita kohti uskalla enää edes lähteä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, ADHD-asiantuntija ja tietokirjailija Juulia Järvdike. Juulia on kirjoittanut kirjan Saamaton perfektionismi ja ADHD:n viisi muuta paradoksia (Tuuma, 2026) ja hän on työskennellyt neuropsykiatristen diagnoosien parissa vuodesta 2010 lähtien. Nina ja Juulia keskustelevat saamaton perfektionisti-paradoksista siitä miten perfektionismi näkyy ADHD:n piirteissä ja miten se voi ulottua työ- ja opiskeluelämän lisäksi myös ihmissuhteisiin, arkeen ja käsitykseen omasta itsestä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Mitä saamaton perfektionisti tarkoittaa ADHD yhteydessä?Miksi korkeat tavoitteet voivat joskus estää aloittamasta? Miten ADHD vaikuttaa motivaatioon, toiminnanohjaukseen ja aikaansaamiseen?Miksi jotkut asiat joko tehdään täysillä tai jätetään kokonaan tekemättä?Miten asioita voi saada paremmin aikaiseksi?Lisätietoja Juulia Järvdiken kotisivut: https://www.jarvdike.fi/ ja https://www.saamattomat.fi/Juulia Järvdike Instagram: @adhd_kuiskaajaJuulia Järvdike Tiktok: @adhdkuiskaajaJuulia Järvdike Facebook: adhd.kuiskaajaJuulia Järvdiken kirja: Saamaton perfektionisti ja ADHD:n viisi muuta paradoksia ADHD- supervoimakorit ADHD liiton kotisivut: ADHD-liitto Mielenterveystalon perustietoa ADHD:sta -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Politiikassa riemu repesi kun nuori leijonapelaaja Konsta Helenius iski jatkoajalla Suomen jääkiekon maailmanmestariksi. Poliitikoista tasavallan presidentti Alexander Stubb ehti ensimmäisenä paistattelemaan kiekkomiesten rinnalla. Miksi poliitikot kilpailevat urheilumenestyksen valokeilasta? Nostaako kiekkokulta Suomen talousalhosta ja poliitikot suosta? Onko jalkapallokorruption ja Venäjä-boikottien lävistämä urheilumaailma tyystin ylipolitisoitunut? Mistä kaikesta politiikan ja urheilun välinen suhde rakentuu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Harva aihe synnyttää niin paljon riitoja kuin käsitykset terveydestä? Onko lihavuus moraalista laiskuutta vai sairaus, joka vaatii hoitoa? Entä karppaus ja muut ruokavaliot? Puhumattakaan lääkehoidoista ja diagnooseista. Nousee myös kysymys siitä, ovatko jotkin diagnoosit leimaavia vai kenties trendikkäitä. Terveyssosiologian prof. Piia Jallinoja avaa niitä intressejä ja toimijoita, jotka terveystietoa tuottavat ja jotka onnistuvat luomaan valtavia julkisia riitoja.

Mistä tietää, milloin terveysväite on totta, milloin otsikko ampuu yli ja milloin oma pää vain haluaa uskoa johonkin, koska se tuntuu hyvältä? Ja miksi kriittinen ajattelu ei tarkoita kyynisyyttä, vaan yritystä kysyä: onko minulla hyviä syitä pitää tätä totena?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme terveestä skeptisyydestä, kriittisestä ajattelusta ja siitä, miten tiedettä kannattaa tulkita etenkin terveyden, hyvinvoinnin ja ravitsemuksen maailmassa.Jaksossa pohditaan, miksi tiede on paras (tai ainakin vähiten huono) tapa selvittää, miten asiat todellisuudessa toimivat. Puhumme myös siitä, miksi yksittäinen tutkimus, raflaava otsikko tai oma kokemus ei vielä välttämättä kerro koko totuutta.Keskustelussa sukelletaan muun muassa kausaliteettiin, kolesterolitutkimuksen historiaan, terveysriskien todennäköisyyksiin, tutkimusten tulkintaan ja ajattelun vinoumiin. Miksi liian hyvältä tai liian pelottavalta kuulostava terveysväite kannattaa usein ottaa rauhassa tarkasteluun ennen kuin sitä lähtee jakamaan kahvipöydässä absoluuttisena totuutena?Jaksossa vieraana keskustelemassa Pauli ”Tervettä skeptisyyttä” Ohukainen. Pauli on tehnyt yli kymmenen vuoden akateemisen uran sydän- ja verisuonitautien sekä metabolisen terveyden tutkimuksessa, ja hänet tunnetaan myös suositusta Tervettä skeptisyyttä -somesisällöstään.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiPauli Ohukainen- Tervettä skeptisyyttä: https://www.tervettaskeptisyytta.fi- Tervettä skeptisyyttä -podcast: https://open.spotify.com/show/0TZSAMHRPbjcwVYza2CfvJ- Instagram: https://www.instagram.com/tervettaskeptisyytta/

Demarijohtaja Antti Lindtman otti SDP:n puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessaan maalitauluksi perussuomalaiset. ”Käenpoika otti koko pesän haltuunsa”, sanoi Lindtman. Mitä Lindtman käenpoikapuheellaan tarkoitti? Onko Perussuomalaiset SDP:lle salonkikelvoton kumppani missä tahansa asiassa? Miksi kokoomus selvisi demariryöpytyksessä vähemmällä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi sinä, älykäs ja pärjäävä nainen, tyydyt deittailussa minimiin? Miksi hyväksyt kävely- tai kahvideitteijä sen sijaan että ottaisit ainoastaan vastaan deitit, joihin on panostettu? Miksi maksat puolet, vaikka sisimmässäsi jokin sanoo että tämä tuntuu väärältä? Miksi et usko että voit saada kaiken haluamasi jo ekoilta deiteiltä lähtien?Tässä jaksossa puhun mitä tapahtuu kun lasket standardeja - käytännössä. Mitä menetät ja mitä se maksaa. Ansaitset enemmän kuin "ihan ok" - ja voit olla moderni, itsenäinen nainen JA haluta miehen joka panostaa. Tilaa Standardit e-kirja: https://payhip.com/b/G5vtyTilaa podcast: https://creators.spotify.com/pod/profile/dearladiesfinland/subscribeInstagram: https://www.instagram.com/dearladiesfinland/https://www.instagram.com/iamsaragrady/

Tässä Himocastin jaksossa Jenni ja Joonas kaivavat esiin käsitteen eroottinen mieli – ja toteavat heti alkuun, että siitä tulee ensimmäisenä mieleen jokin vanha parisuhdeopas tai ysärin naistenlehden otsikko. Pian käy kuitenkin ilmi, että kyse on paljon suuremmasta asiasta: sisäisestä maailmasta, jossa mielikuvat, muistot, fantasiat, valta-asetelmat ja jännite rakentavat halua jo ennen kuin tapahtuu mitään.Miksi tuntemattoman kanssa voi joskus olla helpompi olla estottomampi kuin oman kumppanin? Miksi turva ja jännite tuntuvat pitkissä suhteissa usein taistelevan keskenään? Ja mitä kaikkea haluun oikeasti kietoutuu: katseita, hikeä, rooleja, riskin tuntua ja väärän paikan viehätystä?Jaksossa puhutaan myös siitä, miten omaa eroottista mieltä voi tutkia ja vahvistaa sanallistamalla, kirjoittamalla ja puhumalla halusta ilman häpeää. Jatketaan keskustelua Instagramissa: @himocast

Digiklinkat eivät uuden tutkimuksen mukaan tuoneet niin suuria säästöjä kuin odotettiin. Haastattelussa terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja. Kortelainen johti tutkimushanketta, jossa selvitettiin vähentääkö pääsy chat-palvelujen piiriin lääkärikäyntejä. Odotuksena oli, että lääkärikäynnit vähenisivät 40 prosenttia, mutta kokeilussa lääkärikäynnit vähenivät vain viisi prosenttia. Kristiina Patja ei pidä realistisena, että sote-puolelle saataisiin säästöjä digitalisaation avulla, mutta samalla rahalla voitaisiin saada enemmän palveluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

20 vuotta sitten Sauli Niinistö kummastutti suomalaisia puhumalla presidentinvaalikampanjassaan ”eurooppalaisemmasta Natosta”. Asiaa pidettiin ulkopolitiikan ulkokehältä tulevan Niinistön kotikutoisena keksintönä. – Ennen vanhaan minulle naurettiin, sanoi presidentti Niinistö Ylelle antamassaan haastattelussa. Nyt Niinistön vanhat yksinpuhelut Natosta ovat yhtäkkiä kaikkien huulilla. Miksi koko Eurooppa puhuu Niinistön visiosta? Onko mies vahvoilla, kun Eurooppa etsii uutta Putin-kuiskaajaa? Miksi juuri Niinistö valikoitui arvovaltaisen "More Europe in Defence - Three Pathways" -raportin laatijaksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Drooniuhka Uudellamaalla sai aikaan kysymyksiä Suomen varautumisesta. Miksi asiasta tiedotettiin niukasti, ja miten toimitaan kun seuraavaksi drooni uhkaa Suomea? Keskustelemassa toimittajat Iida Hallikainen, Elina Kervinen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi painonpudotus on monelle niin vaikeaa, vaikka periaatteessa “kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä”? Entä mitä jos ongelma ei olekaan tahdonvoiman puute, vaan biologia, kuormitus, ruokahäly, häpeä ja vuosien aikana opitut selviytymiskeinot?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa sukellamme painonpudotuksen ja painonhallinnan psykologiaan. Puhumme siitä, miksi “syö vähemmän kuin kulutat” on teknisesti totta, mutta ihmiselämän keskellä usein armottoman vajaa ohje.Jaksossa pohditaan, miksi muutos voi olla helppoa silloin kun sitä suunnittelee, mutta vaikeaa juuri silloin kun sitä pitäisi alkaa oikeasti elää. Miten stressi, univaje, lapsuudessa opitut mallit, kehonkuva, lihavuuden stigma ja jatkuvasti ruokaa tyrkyttävä ympäristö vaikuttavat siihen, mitä ihminen lopulta tekee?Puhumme myös ruokahälystä, kylläisyyden kokemuksesta, syömisen ilosta, hoitoväsymyksestä ja siitä, miksi pysyvä muutos vaatii usein paljon enemmän kuin uuden dieetin tai vähän lisää itsekuria. Ehkä tärkeintä onkin oppia tunnistamaan omat lähtökohdat, omat ajurit ja ne hetket, joissa vanhat toimintamallit kaappaavat ratin.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa syömishäiriöihin perehtynyt ravitsemusasiantuntija (ETM) ja psykoterapeutti Laura Suojanen.LinkitOptimal PerformanceHyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fiKuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLaura SuojanenInstagram: https://www.instagram.com/laurausuojanen/Psykoterapiatiedot: https://www.minduu.fiPainonhallintatalo: https://www.painonhallintatalo.fi

Elämmekö yhteiskunnassa, joka on liian yksilökeskeinen? Miksi kohdistamme katseen yksilöön, kun puhumme yhteiskunnallisista haasteista? Onko riskinä, että yritämme sopeuttaa ihmisiä kuormittaviin olosuhteisiin sen sijaan, että muuttaisimme itse olosuhteita?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat tiedetoimittaja ja psykologian tutkijatohtori Turun yliopistosta Anssi Bwalya, psykologi ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Julia Sangervo sekä antropologi ja psykologian maisteriopiskelija Marjukka Ajakainen. He ovat toimittaneet kirjan Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026).Jaksossa Nina, Anssi, Julia ja Marjukka keskustelevat siitä, miksi yhä useammin yhteiskunnalliset ongelmat nähdään yksilön sisäisinä haasteina. Samalla pohditaan, mitä riskejä tähän liittyy ja miten näkökulmaa voisi laajentaa.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä terapeuttinen valta tarkoittaa ja miten se näkyy nyky-yhteiskunnassa? - Missä menee raja normaalien elämän vaikeuksien ja mielenterveyden haasteiden välillä? - Mitä yhteiskunnassa pitäisi muuttua, jotta ihmiset voisivat aidosti paremmin?Lisätietoja:Bwalya, Anssi; Sangervo, Julia; Ajakainen, Marjukka: Psykologian vallan kumous — Irti terapiakulttuurista, Vastapaino 2026.Anssi Bwalya LinkedIn ja verkkosivut.Marjukka Ajakainen LinkedIn.Julia Sangervo LinkedIn, Instagram, Facebook ja verkkosivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tartutko puhelimeen huomaamattasi yhä uudelleen? Valuuko aikaa ruudulle enemmän kuin haluaisit? Digilaitteet ja sovellukset on suunniteltu pitämään huomiomme otteessaan, ja monelle niistä on tullut tapa, joka vie huomaamatta liikaa aikaa sekä kuormittaa arkea, keskittymistä ja ihmissuhteita. Muutos on kuitenkin mahdollinen, mutta ei aina helppo.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat filosofian tohtori, psykoterapeutti ja psykologi Mikael Saarinen sekä psykologi ja psykoterapeutti Juha Siira. Mikael ja Juha ovat kirjoittaneet kirjan Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026). Nina, Mikael ja Juha keskustelevat digilaitteiden koukuttavuudesta, niiden vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin sekä siitä, miten digikoukusta on mahdollista irrottautua.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi tartumme kännykkään heti, kun on vähänkin tylsää? - Mitä meidän on hyvä ymmärtää digilaitteiden haitoista? - Mistä tunnistaa, että digilaitteiden käyttö on muuttunut ongelmalliseksi? - Miten muutosta kannattaa lähteä rakentamaan?Lisätietoja:Mikael Saarinen ja Juha Siira: Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?