Podcasts about miksi

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vaihtoi omaksi eduskunta-avustakseen oman poikansa. Eivätkö eduskunnan säännöt kiellä lähisukulaisen palkkaamista avustajaksi? Miksi ministerin perheenjäsenen suosiminen avustajaimityksessä oli mahdollista? Onko eduskunta erityinen vai tavallinen työpaikka? Miksi kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) kuvaa eduskuntaa ”vähätöiseksi” paikaksi? Ovatko tosi tv -kuvaukset tai some-päivitykset kansanedustajan työtä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ainejärjestöt pyörittävät pitkälti opiskelijatapahtumia ja siten kampuskaupungin opiskelijaelämää, mutta niiden kautta pääsee myös vaikuttamaan opiskelijoiden asioihin yliopistossa. Miksi ainejärjestön hallitukseen tai muihin luottamustoimiin kannattaa lähteä opiskeluaikana, ja mitä hyötyä siitä voi itselleen saada? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan ainejärjestökonkareiden ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituslaisten Antton Gustafssonin ja Lassi Vallin kanssa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio ruotii jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Toimittajana on Jonni Roos. Tässä jaksossa tarkastellaan muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaisiksi tulkituista kirjoituksista käytävää oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa. Missä kulkevat sananvapauden ja vihapuheen rajat, ja miten oikeuden ratkaisu voi vaikuttaa käsityksiimme perusoikeuksista ja niiden rajoista? Entä uskonnollisten yhteisöjen vastuu kielenkäytöstä. Hyvinvointiyhteiskunnan leikkaukset ja kulttuurin merkitys nousevat keskusteluun, kun pohdimme, mitkä osa-alueet ovat niin tärkeitä, että niihin ei tulisi koskea. Miksi kulttuurin pitäisi olla leikkausten ulkopuolella? Pitäisikö tuettavalla kulttuurilla olla vaikuttavuus-mittari? Kirjailija Kauko Röyhkä on herättänyt huomiota uudella tavalla ansaita tuloja internetissä – erityisesti Facebookin maksullisen sisällön kautta. Kirjailijana on nimittäin vaikea tienata elantoa. Toimintaelokuvien ja väkivaltaviihteen merkityksestä keskustellaan Sisu 2 -elokuvan innoittamana. Miksi väkivaltaa ei enää viitsitä kritisoida kritiikeissä? Elon Muskin Grokipedia-tietosanakirja haastaa perinteisen Wikipedian aseman. Miten tekoälyllä tuotettu tieto muokkaa käsityksiämme puolueellisuudesta ja luotettavuudesta? Voiko yksittäinen vaikuttaja, kuten Musk, muuttaa koko tiedonvälityksen kenttää ja vaikkapa sotkea faktat salaliittoteorioihin?

Nyt on luvassa tajunnanräjäyttävä jakso. Jenni ja Joonas saavat vieraakseen ihmissuhdedynamiikkoihin erikoistuneen psykologin ja Ensitreffit alttarilla-ohjelman asiantuntijan Iida Mäkikallion! Jaksossa syvennytään haluun ja seksuaaliseen vetovoimaan. Miksi joskus koemme vetovoimaa toiseen ja taas toisinaan emme? Miten kontakti omaan haluun ja tahtoon vaikuttaa ihmissuhteisiin? Entä miten erillisyyden kokemus vahvistaa vetovoimaa?Iida tuo esiin oivalluksia halun kokemuksesta ja kyvystä ilmaista omia tarpeita. Miten jo lapsuudessa opitut roolit ja yhteiskunnan normit vaikuttavat kykyymme olla sinut halujemme ja tarpeidemme kanssa? Tämä jakso tarjoaa käytännön vinkkejä ja syvempää ymmärrystä siitä, mitä itsemme kohtaaminen todella merkitsee ihmissuhteissa. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja liity keskusteluun!

Tämänkertainen vieraani on Katri Saarikivi. Hän on psykologi, neurotieteilijä ja yrittäjä, joka on tutkinut oppimiseen ja empatiaan liittyv�� aivotoimintaa. Keskustelumme lähtökohta oli pohtia, missä m��rin aivomme mukautuvat siihen hurjaan teknologiseen muutokseen, jonka keskellä elämme ja missä m��rin ehkä eivät. Tämä johdatti meidät sen ��relle, miten yksilön on mahdollista säilytt�� autonomiansa ja mahdollisuutensa ainutlaatuiseen eläm��n maailmassa, jossa algoritmit pyrkivät ottamaan ohjailuvallan miltei kaikessa, mitä teemme. Ja tämä taas vei meidät syvälle oppimisen ja yhteisöllisyyden kysymyksiin. Milloin ja miten ihminen oppii? Milloin hän oppii tehokkaasti? Miksi sisäinen aikuinen, sisäinen lapsi, uteliaisuus ja ällistyminen ovat avaimia parempaan eläm��n. Ja ennen kaikkea, miksi oppiminen on se supervoima, jolla ihminen voi säilytt�� toimijuutensa tässä maailmassa. Toivottavasti nautit tästä kiehtovasta ja ajankohtaisesta keskustelusta yhtä paljon kuin minä. Hyviä kuunteluhetkiä!

Uskon, että aktiivisesti yrityksiä muokkaavat pääomasijoittajat saavat luotua arvoa enemmän kuin mitä pörssi-indeksit tuottavat. En silti ole sijoittanut Private Equityyn. Miksi?Jaksossa käsittelen yksityissijoittajalle tarjolla olevia mahdollisuuksia päästä osalliseksi listaamattomien osakemarkkinoiden tuotosta. Jaksossa mainittu Shrodersin rahaston avaintietoasiakirja:https://doc.morningstar.com/document/67bfc482a3caa59781760cfd94017d59.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bacJakso, jossa yksinkertaistetun antikvariaattiesimerkin avulla kerrotaan, mitä Private Equity -rahasto tekee:https://open.spotify.com/episode/4VllNVgSuEMcVvajHMQgAf?si=lOTYac9MSL-J_lX6omy8XQ

Jos yhteiskuntamme tuhoutuisi sodan tai ilmastokatastrofin seurauksena, mitä arkeologit löytäisivät meistä tuhansien vuosien päästä? Useat yhteiskunnat ovat kadonneet historian hämärään – miksi? Helsingin yliopiston kaksi tutkijaa vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Kirsi Valkama ja Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori tarjoavat uudessa kirjassaan nimeltään Historiaan hävinneet, romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan, uusia näkökulmia siihen miten pienemmät valtakunnat Välimeren alueella tuhoutuivat ja miksi. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö tarkastelee mitä oppia romahdukset tarjoavat omalle ajallemme. Toimittaja Nicklas Wancke.

Miksi ikäihmisillä on vaikeuksia käyttää nykyteknologiaa? Onko syy heissä itsessään, laitteissa vai koko yhteiskunnassa, joka pakottaa kaikki digitaalisten palveluiden pariin? Vikasietotila suorittaa pelottoman teknologis-kognitiivis-poliittisen analyysin aiheesta!Olli Sulopuisto, Kari Haakana ja Panu Räty keskustelevat digipakosta, kognitiivisesta kuormasta ja siitä, miten palveluiden siirtäminen verkkoon uhkaa jättää suuren osan väestöstä ulkopuolelle. Kuulemme myös asiantuntijan näkemyksen suoraan kentältä, kun Fiksari Finlandin Heidi Kähkönen kertoo, millaista digiapua seniorit todella tarvitsevat.Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanu: CodexKari: Yle mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa: Tekoälyavustajat vääristävät uutissisältöjä lähes joka toisessa vastauksessa – ongelmat läpi kielten ja maiden ja EBU:n versioLinkitKarin tulevaisuusA meta-analysis of technology use and cognitive agingViranomaisposti saapuu vuoden 2026 alusta ensisijaisesti sähköisesti – muutos koskee noin kahta miljoonaa henkilöä

Haaveet, toiveet sekä unelmat elättävät ja kannattelevat. Haaveiden tarjottimelta löytyy lottovoitto, robotti-imuri ja vasektomia. Miksi kumpikaan ei huoli lottovoittoa? Miksi tuntematon lapsi luuli podcastin päähenkilöitä isäkseen? Ikä on vain numeroita, mutta se voi olla myös harmaantuvat hiukset tai muutokset kehossa; Osku ja Juhani vertailevat pakaroitaan.Kaikki mitä rakastan -podcast kuopattiin läheisten läsnäollessa – tämä on Osku & Juhani -podcast.

(00:00) - Intro, Tampere(04:20) - eSM 2025 allun tiimi voittoon(10:45) - Skinimarkkina romahtaa Valven päivityksen myötä(25:00) - Senzun shokkipenkitys(32:30) - s1mple ja electronin takaisin yhteen(39:00) - NAVI sulaa finaalin Furialle(45:00) - PGL Masters Bucharest ennakko(50:00) - Cypherin penkitys fnaticissa(56:00) - BIG uutisissa(01:03:25) - EWC 2026 formaatti - 128 LAN KARSINTALiity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi päänäyttely keskittyy muotoiluun ja arkkitehtuuriin Tove Janssonin omassa elämässä ja Muumi-kirjoissa. Tove Jansson loi Muumilaakson synkkänä sotaisana aikana ja keskellä Helsingin pommituksia. Muumipeikkojen maailmasta tuli pakopaikka kirjailijalle. Tove Janssonin Muumitalo symboloi edelleen monille turvapaikkaa. Mistä hän sai idean luoda kodin, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jonne kaikki ovat tervetulleita? Tove Jansson loi myös oman ateljeen Helsinkiin sekä Klovharuun mökkinsä, joissa hän sai elää ja tehdä työtä omalla vapaalla tavallaan. Näyttely avaa näitä lokaatioita ja myös Muumien tapaa asua ja sisustaa sekä heidän suhdettaan ympäröivään maailmaan. Näyttelyssä laajennetaan Tove Janssonin idealistista muumimaailmaa kohti yhteisöasumista, kodittomuutta ja pakolaisuutta ja väliaikaisia asuinpaikkoja. Kuraattori Jutta Tynkkynen avaa Muumikirjojen asumisratkaisuja ja niiden vastineita todellisessa elämässä - miten sujui esimerkiksi Tuu-Tikin ja näkymättömien päästäisten yhteiselo talvisella uimahuoneella? Millaisia ovat Muumien väliaikaiset asumukset teatterista majakkaan? Mikä on Mörkön tilanne, joka ei asu missään ja miksi hänestä on tullut koditon? Tove Jansson vietti kulttuurin täyttämät talvensa Helsingissä ja rennot kesänsä Klovharussa, saaristossa. Monet hänen elämänsä paikoista siirtyivät kirjoihin: Helsingin Tähtitorninmäki ja observatorio sekä Klovharun mökki, jossa Tove ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä viettivät yli 30 kesää ilman sähköä ja vettä. Klovharun remontin aikana yllättäen löytyi lattian alta Toven ja Tuulikin lähettämä pulloposti tulevaisuuteen, mistä se kertoo? Ohjelman vieraina ovat Sophia Jansson, filosofian tohtori Sanna Nyqvist ja kuraattori Jutta Tynkkynen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Japanin pääministeriksi nousi ensimmäinen nainen, Margaret Thatcheria ihaileva hevirumpali Sanae Takaichi, joka on brändännyt itsensä maahanmuuttovastaiseksi. Millainen käänne hänen nousunsa on? Miksi Japanilla ja Suomella on niin paljon yhteistä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että perussuomalaiset ovat jo vuosia halunneet ottaa väestökadon riivaamasta Japanista oppia? Aiheesta keskustelevat Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen ja Ylen Japaniin perehtynyt taloustoimittaja Heikki Valkama. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tähän jaksoon oli suuri kunnia saada vieraaksi olympia- ja EM-mitalisti keskustelemaan mindsetistä, motivaatiosta ja pitkäjänteisestä tekemisestä tavoitteiden eteen. Käydään läpi mm. miltä näyttää arvokisoihin treenaavan urheilijan viikko? Miten rakentaa urheilu-ura 27-vuotiaana perheenäitinä? Millaista priorisointia vaaditaan tavoitteiden saavuttamiseen? Miksi tekeminen on usein paras keino oppia paremmaksi? Voiko yksin kehittyä vai tarvitaanko valmentaja avuksi? Mistä löytää motivaatio pitää itsensä hyvässä kunnossa aktiiviuran jälkeen? Mitkä ovat vieraan peruspilarit, joilla hyvä kunto pysyy yllä ympäri vuoden? Miten uskoa onnistumiseen silloin kun se on epätodennäköistä? Miksi kuntonyrkkeily on monelle mainio tapa kohottaa kuntoa? Näitä ja muita aihepiirin teemoja pohditaan yhdessä nyrkkeilyn 2 x Euroopan mestari ja 2 x olympiapronssimitalisti valmentaja Mira Potkosen kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMira Potkonen- Kotisivu: https://mirapotkonen.fi/- IG: https://www.instagram.com/mirapotkonen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mira-potkonen-080b23290/- FB: https://www.facebook.com/miracleinthering/

Jalmari Helanderin menestyselokuva Sisu on saanut nyt jatko-osan, jossa päähenkilö, Jorma Tommilan näyttelemä sotaveteraani Aatami Korpi matkaa toisen maailmansodan jälkimainingeissa Neuvosto-Karjalan puolelle hakemaan kotipaikkaansa takaisin. Korpea vastassa on hänen perheen tappaja Igor Draganov, joka lähetetään venäläisupseerien toimesta suomalaiskommandon perään. Toiminnantäyteisestä kostoretkestä tulee verinen yhden miehen sota puna-armeijaa vastaan. Näyttävistä erikoisefekteistään sekä toimintakohtauksistaan tunnettu ensiosa Sisu löi läpi myös action-elokuvien päämaassa Yhdysvalloissa, mutta onnistuuko Sisu 2 panemaan entistä paremmaksi ja millä meriiteillä? Helanderilla on parhaillaan tekoprosessissa myös Rambo-elokuvan esiosa John Rambo, joka kertoo Vietnamin sodan veteraanin tarinaa sotatantereella ennen paluuta kotimaahansa Yhdysvaltoihin. Onko Helanderista tulossa yksi Hollywoodin toimintaperinteen pelastajista? Miksi historiallisuus on sivuseikka tässä löyhästi historiaan liittyvissä fiktiivisissä tarinoissa, ja miksi toimintaelokuvien keskiössä on usein yksinäinen susi, jota motivoi henkilökohtainen kostoretki? Mistä toimintaelokuvien teemat ja inspiraatio tässä ajassa ponnistavat? Miksi vuosituhannen lopussa kukoistaneet toimintaelokuvat ovat jääneet ajassamme supersankarielokuvien jalkoihin, ja taka-alalle yhdenlaiseen genre-elokuvalokeroon? Kulttuuriykkönen saa vieraakseen ohjaaja Jalmari Helanderin lisäksi teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneet toimittaja-tietokirjailijat Esa Mäkijärven ja Matti Rämön. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Krista Kosonen tekee arvokasta työtä kirjojen puolesta usealla eri areenalla. Keskustelimme siitä miksi kirjoista puhuminen on tärkeää ja mielekästä, ja toisaalta siitäkin miten vaikeaa lukukokemusta voi olla sanoittaa mutta haparointi aiheen äärellä on erittäin ok, pääasia että jakaa kokemuksia. Muitakin aiheita käytiin läpi, kuten äänikirjan lukijan näkökulmaa ja häiritseviä kirjoja. Kiitos Krista vierailusta! https://www.instagram.com/krista_kosonen Kuva: Marica Rosengård Musiikki: Bucket - No More Than Human https://takakansi.fi

Veikka haastattelee teoreetikko Eetu Vireniä työvoiman ja poliittisen ekologian suhteesta. Miten työvoiman kamppailut voisivat järjestäytyä ekologian ympärille? Miksi on oleellista tuottaa uusi käsitys runsaudesta? Entä missä mielessä Temu on ottanut hyvinvointivaltion paikan työvoimalle tarjottuna kompensaationa? Jaksossa mainttuja asioita: Luonto, kaupunki ja vihreän siirtymän poliittinen ekologia: youtube.com/watch?v=t-C1JeU2nGg&embeds_referring_euri=https%3A%2F%2Fwww.hietsunpaviljonki.fi%2F&source_ve_path=MjM4NTE Elollisten kommunismi - Paul Guillibertin haastattelu: https://komeetta.info/2025/06/23/elollisten-kommunismi-paul-guillibertin-haastattelu/ Antonio Negri: Keynes and the Capitalist Theory of the State post-1929 https://files.libcom.org/files/negri_keynes.pdf

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi talouskasvu on tärkeää ja miten vapaa markkinatalous hyödyttää etenkin Suomen kaltaisia maita?Studiossa ekonomisti Heikki Pursiainen. Jakso on kuvattu 26.9.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Talouskasvu(7:23) Lisääkö kasvu hyvinvointia?(13:10) Onnellisuus(17:45) Vapaa markkinatalous(33:19) Paska Suomi(36:18) Maataloustuet(45:36) Veronalennukset(57:31) Maahanmuutto(1:13:28) Taloudellinen huoltosuhde

Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.

Vauvoja ei synny, maahanmuuttajia sullotaan häkkeihin ja yhteiskunta romahtaa: ei, vuosi ei ole 2025 vaan 2027 ja elokuva Ihmisen pojat (2006). Jumikemujen jaksosssa Jutta ja Mikko huomaavat, kuinka pöyristyttävän ajankohtainen tämä visionäärinen scifielokuva onkaan. Kuumassa kyssärissä spoilataan surutta tämän syksyn ilahduttavin elokuvateatterikokemus, lähes varma Oscar-voittaja OBAA eli One Battle After Another. Miksi se on saanut fanipojat sekaisin? Lisäksi lopuksi sweet chili dipit, joissa vähän uutta (Tron: Ares) ja vanhaa (RIP Diane Keaton). Tuu mukaan, nää on apokalyptiset kemut!

Antti X Antti -podcastin tässä jaksossa puhutaan vielä kerran elokuussa ilmestyneestä PMMP-dokumentista. Pureudumme dokumentin tyyliin ja siihen, miten se valottaa 2000-luvun alun naisvihamielistä ilmapiiriä ja artistien kohtaamia haasteita. Music X Median jälkeen käytiin keskustelua, joka liittyi ntti Heiskalan palkitsemiseen Palestiinaa tukevasta kampanjasta. Miksi palkitsemisessa soudettiin ja huovattiin - ja miten ongelmilta olisi vältytty? Kehumme myös Asla Jon ja Vimman keikkoja, Sähkölauran musiikkia sekä Dina Ögonin ja Melody's Echo Chamberin uusia biisejä. Dig it!

Miksi en voi olla normaali? Tämä kysymys kalvaa monia meistä aiheuttaen usein riittämättömyyden tunnetta ja ahdistusta. Monet meistä toivovat elämää ilman pelkoja ja traumareaktioita. Miksi en voi olla normaali? on opaskirja niille, jotka haluavat tehdä tutkimusmatkan näiden tunteiden juurisyiden äärelle. (00:00) Intro (00:47) Mistä ajatus kirjasta lähti? (05:56) Millainen prosessi oli? (14:37) Kenelle kirja on? (29:31) Toive muuttaa itseään (37:50) Loppusanat

Tähän jaksoon sain kimmokkeen vieraan erinomaisista somepäivityksistä liittyen tavoitteiden saavuttamiseen, resilienssiin ja väkevän elämän elämiseen. Jaksossa keskustellaan mm. miksi niin moni tuntuu uupuvan kun pyrkii kohti tavoitteitaan, mistä se voisi johtua ja mitä ongelmalle voisi tehdä? Miksi omien rajojen vuotaminen on meille haitaksi ja miten ne pystyy pitämään tiukassakin paikassa? Kun matkalla tavoitteisiin huomaa isoja kapuloita rattaissa ja tekee mieli luovuttaa, miten näistä hetkistä pääsee yli? Mitä tarkoittaa ajatus "elämässä kuuluu käyttää vaihteita eikä koko ajan ajaa ryöminnällä"? Olemmeko me alkaneet pelätä tunteita ja niiden laajan skaalan kokemista? Mistä löytää vääntöä ja resilienssiä jatkaa eteenpäin kohdissa kun ollaan omalla polulla jumissa ja apua ei näy eikä kuulu? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii Resilienssikoulu-teeman takaa löytyvä resilienssitutkija, luennoitsija ja valmentaja Laura Valli.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLaura Valli- IG: https://www.instagram.com/resilienssikoulu- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/7pm2Xis3pDW2djMeGUdHHP?si=84d838a0e1294240- Työkirja: https://holvi.com/shop/resilienssikoulu/product/de65c776e31e9daa12f075349343c00c- Kotisivu: https://resilienssikoulu.fi/

Tässä jaksossa Jussi ja KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli puhuvat ruoasta. Pontimena on Emilian kirjoittama veganismia käsittelevä teksti.Ruoka herättää intohimoja ja on täydellinen kiistakapula 2020-luvun identiteettipolitiikkaan. Yksilön valintoja enemmän katse kannattaa pitää rakenteissa.Toisessa osassa Jussi ja Emilia pohtivat, miksi EU-parlamentissa tehty päätös kieltää esimerkiksi kasvispihvien kutsuminen pihveiksi on hyvä asia. Se nimittäin kertoo lihateollisuuden pelosta. Ja pelko kertoo, että muutos on tulossa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Miksi vuoden 2025 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle eikä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on julistanut itsensä “rauhan presidentiksi” ja saavuttanut tällä viikolla merkittäviä virstanpylväitä rauhanneuvotteluissa Israelin ja Hamasin välillä? Unkarilainen László Krasznahorkai palkittiin apokalyptisistä ja filosofisista romaaneistaan, mutta oliko valinta oikea ja miten suomalaiset lukijat ovat ottaneet hänen teoksensa vastaan? Jarkko Tontti avaa, miten Krasznahorkain Saatanatango (1985, suom. Minnamari Pitkänen 2020) ja Marvelin supersankarielokuvat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla, kun pohditaan ajan syklisyyttä, psykoanalyysia ja kulttuurien ääripäitä. Keskustelussa nousevat esiin myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon ikuiset kandidaatit, kuten Haruki Murakami, Ljudmila Ulitskaja ja Salman Rushdie – miksi he jäävät vuodesta toiseen ilman voittoa? Aino-Mari Tuuri nostaa esiin kohutun opettajan tapauksen, jossa vapaa-ajan pornovideot johtivat irtisanoutumiseen. Studiossa kysytään, onko opettajalla oikeus tehdä, mitä haluaa vapaa-ajallaan, ja miksi tapauksesta kirjoitettiin valtava määrä uutisia lyhyessä ajassa? Osa-aikatöissä käyvä, neljän lapsen äiti kertoi Ylen nettisivujen jutussa, että yhden lapsen ratsastusharrastus oli peruttava rahasyistä tänä syksynä. Onko ratsastus vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus, vai pitäisikö yhteiskunnan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa mitä haluaa? Jarkko Tontti pohtii tekoälyn nousua elokuva-alalla – voiko AI-näyttelijä Tilly Norwood todella syrjäyttää lihasta ja verestä olevat näyttelijät? Keskustelussa käsitellään, mihin raja vedetään taiteen ja algoritmien välillä, vaikuttaako tekoäly näyttelijöiden työllisyyteen ja voiko kokonaan tekoälyn tuottama elokuva olla oikeaa taidetta. Studiossa pohditaan myös tekijänoikeuksia ja sitä, miten kuolleiden tähtien brändit voidaan suojata tulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat tietokirjailijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Aino-Mari Tuuri sekä kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi moraalirelativismi ei ole mahdollista? Vieraana Aleksi Markkanen

Hallituspuolueet kamppailevat tällä viikolla kahden vaikean aiheen kanssa, alkoholin ja sairaaloiden. Kiistat ovat pinnalla, koska eduskunta aloitti keskustelun alkoholin kotiin tilaamisen vapauttamisesta ja kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä. Hallitus on vapauttanut alkoholin myyntiä aiemminkin. Miksi alkoholin etämyynti on kristillisdemokraateille vaikeampi rasti kuin aiemmat? Entä miksi osa hallituspuolueiden kansanedustajista Oulun vaalipiiristä uhmaa hallituksen linjaa sairaala-asiassa, osa ei? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.), valiokunnan jäsen, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sekä talousvaliokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Kuluva syksy on ollut aasialaisten demonien aikaa, ainakin animaatioelokuvien osalta. Mutta mistä on oikein kyse? Miksi lapsille ja nuorille tarjotaan pahojen henkien infestoimaa maailmaa ja ikuista taistelua demonien ja ihmisten välillä? Yksi syksyn suurimpia ilmiöitä on korealaiseen k-pop -musiikkikulttuuriin sekä perinteiseen korealaiseen kansanuskoon pohjautuva yhdysvaltalaisanimaatio K-popparit demonien jäljillä, eli K-Pop Demon Hunters. Se kertoo ihmisten ja demonien välisestä taistelusta, jota johtaa nykyaikana Huntrix-bändin jäsenet. Elokuva on noussut kolmessa kuukaudessa Netflix-suoratoistopalvelun kaikkien aikojen katsotuimmaksi teokseksi, ja elokuvan musiikkikappaleet ovat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon Yhdysvalloissa. Toinen valtava niin ikään demoniaiheinen animaatiosarja, jonka viimeisimmät osat tullaan julkaisemaan elokuvateattereissa koko illan elokuvina, on japanilainen anime Demon Slayer. Syksyllä elokuvateattereissa pyörinyt päätöstrilogian ensimmäinen osa Kimetsu no Yaiba Infinity Castle on jatkumoa vuonna 2016 alunperin alkaneelle anime- ja mangasarjalle, joka on kaikkien aikojen menestynein elokuva Japanissa, ja josta on tullut supersuosittu myös länsimaissa. Miksi nämä animaatiot ovat nousseet niin valtaviksi ilmiöiksi, ja millaisesta kansanuskosta ja kulttuurista ne ammentavat? Kuinka paljon näiden animaatioiden taustalla on oikeaa kaukoidän demoni- ja mytologiaperinnettä, kuinka paljon lainattua modernia kuorrutusta? Kulttuuriykkösen vieraina japanologi ja elokuvatoimittaja Viktoria Murskaja, aasialaiseen elokuvaan ja kulttuuriin erikoistunut tutkija Eija Niskanen sekä korealaiseen shamanismiin ja kansanuskoihin erikoistunut opiskelija Sara Vuoni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tässä jaksossa pohditaan miten tapahtuu muutos aktiiviliikkujaksi myös niistä lähtökohdista, joissa ei olla synnytty polkujuoksulenkkarit jalassa ja käsipainot kädessä. Vieraan kanssa jutellaan mm. miksi me ihmiset olemme nykyään fyysisesti huonossa kunnossa ja mitä sille voisi tehdä? Miksi me usein tiedämme paljonkin mitä tulisi tehdä mutta konkreettista tekemistä syntyy varsin vähän? Millaisilla muutoksilla syntyy dominoefekti, jonka avulla muutos aktiiviliikkujaksi syntyy helpommin? Jokainen on aktiiviliikkuja 2-3 viikkoa, millä saadaan ylläpidettyä jatkuvuus? Millaisia ajatuksia jakson vieraalla on ajatuksesta, että tulee treenata silloinkin kun ei huvita? Miten liikunnasta tehdään hauska harrastus ja miten lopulta voi juosta vaikka 300km? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii ultrajuoksija ja triatleetti Olli Kopakkala.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiOlli Kopakkala- Kirja: https://basambooks.fi/sivu/tuote/voimaa-ja-kestavyytta-laiskalle-ihmiselle/5370308- IG: https://www.instagram.com/timore88/- Youtube: https://www.youtube.com/@timore88/

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 157. jaksossa vieraanani on suomentaja Marja Luoma, jonka kanssa puhutaan Fred Vargasin kirjoittamista dekkareista. Uusin niistä on Varjojen tallaajat (Gummerus, 2025). Kuka on ranskalaiskirjailija Fred Vargas? Miksi hänen dekkarinsa ovat niin suosittuja? Millainen on uusin dekkari Varjojen tallaajat? Miten Vargas kirjoittaa tyylillisesti? Millaisia haasteita Vargas-dekkareiden suomentamisessa esiintyy? Kenelle Marja suosittelee näitä dekkareita? Marja lukee myös otteen uusimmasta suomennoksesta!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Moni palveluyritys haaveilee tuotteistamisesta ja skaalautuvasta SaaS-liiketoiminnasta, mutta harva ymmärtää, kuinka vaikea matka se on.Process Geniusin perustaja Jani Akkila tietää sen omasta kokemuksestaan. Vuonna 2012 perustettu yritys lähti liikkeelle teollisuuden 3D-myyntityökaluista, mutta matkan varrella visio kehittyi kohti digitaalista tehdasta – digital twiniä.Kun päätös SaaS-malliin siirtymisestä tehtiin vuonna 2022, seurasi rankka transformaatio: liikevaihdosta katosi puolet, henkilöstö 42:sta 11:een ja myytävää ei ollut pariin vuoteen. Kun palvelumyynti lopetettiin ja tuotekehitys jatkui ilman konkreettista näkymää, moni olisi luovuttanut.Käänne tapahtui vasta, kun tiimiin saatiin kokenut tuotejohtaja ja tuotehallinta nousi keskiöön. Nyt Process Genius on kassavirtaneutraali ja kasvu alkaa uudesta SaaS-pohjasta – käyttäjien palautteiden, rajauksen ja fokuksen avulla.Tässä jaksossa puhumme Janin kanssa siitä, mitä tapahtuu, kun palvelubisnes ajetaan alas ja kaikki rakennetaan uudelleen tuotteeksi. Miksi tuotejohtaminen on kriittistä, miten sanotaan “ei” väärille asiakkaille, ja miksi 3–5 hengen tiimi voi olla tehokkaampi kuin 15 hengen organisaatio?Keskustelua vetää tuttuun tapaan Antti Pietilä, kasvuvalmentaja, Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä.

Tšekin parlamenttivaalit voitti populistipuolue, joka kampanjoi Ukrainan sotilasavun keskeyttämisellä. Miljardöörin johtama puolue tavoittelee nyt hallitusta äärioikeiston tuella. Onko Euroopan unioni ongelmissa, jos Tšekki lähenee EU:n kapinallisia, Unkaria ja Slovakiaa? Onko Ukraina-apu uhattuna? Yksi vaalien voittajista oli myös uusi autoilijoiden etua ajava puolue. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalidemokraatit on romahtanut. Miksi vasemmisto on vaikeuksissa EU:n itälaidalla, mutta ääniä kerää Motoristipuolue? Tšekin vaaleista keskustelevat Itäiseen Keski-Eurooppaan perehtynyt valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Tšekin politiikkaa seuraava analyytikko ja opiskelija Kateřina Buchtová. Toimittajana on Antti Pilke.

Kimmo muisteli kohtaamisiaan innokkaiden liittymämyyjien kanssa ja Minnalla on kerrottavanaan viimeisimmät fiilikset TTK-kisasta. Kimmo teki Minnalle kätisyys, silmäisyys ja korvaisuus testin, mutta kertoi myös eläinmaailmasta löytyvän vasentassuisia menijöitä. Miksi joukko nuoria kokoontui yhteen syömään vanukasta lusikalla?Minna ja Kimmo Radio Novan taajuudella arkisin klo 6-10!

Mainos: Elinkeinoelämän valtuuskunta

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?

Venäjä yritti vaikuttaa Moldovan vaaleihin, mutta EU-mieliset veivät voiton. Sunnuntaisia parlamenttivaaleja on pidetty äänestyksenä siitä, jatkaako Moldova EU-myönteisellä linjalla vai lähentyykö se Venäjää. Miksi pieni Moldova on niin tärkeä? Entä miksi Venäjä on jo usemman kerran epäonnistunut vaalien horjuttamisessa? Moldovan vaaleja analysoivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Toimittajana on Antti Pilke.

EU ja neljä Mercosur-maata pääsivät yli 25 vuoden neuvottelujen jälkeen sopuun yhdestä historian suurimmista ja kiistellyimmistä vapaakauppasopimuksista. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista, ja sopimuksen kannattajat näkevät sen tuovan kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Kriitikot uskovat sopimuksen heikentävän EU:n maatalouden kilpailukykyä ja pelkäävät lisääntyneen kaupan ympäristövaikutuksia. Jaksossa paneudumme sopimuksen taloudellisiin, poliittisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Voiko vapaakauppa hyödyttää kaikkia vai jääkö joku aina alakynteen? Miksi lehmät ja autot ovat sopimuksen ytimessä? Jaksossa vieraina tutkijatohtori Anna Heikkinen Helsingin yliopistosta sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kansainvälisen kaupan sekä kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Sanni Granqvist. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

SDP:n kannatus on korkeimmillaan 20 vuoteen. Politiikan käytäväpuheissa demarijohtaja Antti Lindtmanin harteille sovitellaan jo pääministerin viittaa. Minkälainen vaihtoehto Antti Lindtmanin ääriviivoissa piirtyy nykyiselle Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitukselle? Löytyykö vastaus Lindtmanin linjaan vanhoista eduskuntapuheista? Onko Lindtman edelleen politiikan suuri tuntematon? Pelaako Lindtman varmanpäälle pitäen hallitusvaihtoehdot avoinna vasemmalle ja oikealle? Miksi nykyinen demarijohtaja ei tykittele eduskunnassa taannoisen oppositio-Antin lailla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Tässä jaksossa paljon kiitosta kerännyt vieras tekee kolmannen vierailunsa Väkevä elämä -podcastiin. Pääteemoina on tuonnesyöminen ja ruokasuhteen rakentumisen monet näkökulmat. Käymme läpi mm. mitä tunnesyöminen tarkoittaa ja miten se ilmenee? Mikä kaikki vaikuttaa siihen mitä me syömme ja mikä saa aikaan tunnesyömistä? Miten positiivinen ja negatiivinen tunnesyöminen eroavat toisistaan? Miten hallitsematon syöminen ja tunnesyöminen liittyvät toisiinsa? Miksi painonpudotus on toisille helpompaa kuin toisille? Miten ruokavalioon liittyviä muutoksia kannattaa tehdä? Miksi jotkut turvautuvat syömiseen tunteiden säätelykeinoina ja jotkut eivät? Voiko laihduttaminen lisätä riskiä tunnesyömiseen? Miten ympäristö esim. ruuan helppo saatavuus, vaikuttaa tunnesyömiseen? Jos tunnistaa itsessään tunnesyömisen, mitkä olisivat parhaat askeleet muutoksessa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä terveyspsykologian erikoispsykologi, tietokirjailija ja coach Anu Tevanlinnan kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAnu Tevanlinna- Kotisivu: https://www.anutevanlinna.com/- IG: https://www.instagram.com/psykologi_anu/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/- Substack: https://anutevanlinna.substack.com/- Edellinen visiitti #1: https://open.spotify.com/episode/05EVA4q5tuGzxqinKWmt4R?si=bC58V0jvQ0W3l0oD1Vj8xw- Edellinen visiitti #2: https://open.spotify.com/episode/0d0Iex5A6jXYGhevekSebh?si=k6IMpw75RGGsxJTTb2u0BQ

Orpon hallitus päätti iskeä hallitusta piinaaviin rasistisiin puheisin nostamalla yhdenvertaisuustiedonannon samalle viivalle hallitusohjelman kanssa. Jatkossa yhdenvertaisuustiedonannon rikkominen johtaisi hallitusohjelman rikkomisen lailla sanktioihin. Käytössä on rangaistusmekanismi, jolla eduskuntaryhmien puheenjohtajat voisivat puuttua hallituspuolueiden kansanedustajien puheisiin. Kumpi painaa enemmän vaakakupissa: perustuslaissa turvattu kansanedustajien sananvapaus, vai hallitusryhmien keskinäinen sopimus, että rasistisista puheista seuraa rangaistus? Onko kansanedustajan puheiden rajoittaminen ”kansan äänen” rajoittamista? Määritteleekö yhdenvertaisuustiedonanto, miten hallituspuolueen kansanedustajan pitäisi ajatella? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.