Podcasts about miksi

Miksi itsensä ohittaminen käy niin helposti? Stressin ja muun alla tämä monesti unohtuu. On tärkeä huolehtia itsestään että voi huolehtia muista. (00:00) Intro (00:40) Itseensä kohdistuva huomiovaje (03:00) elämänvaiheiden vaikutus hyvinvointiin (08:35) Kehollinen hoito ja sen merkitys (15:57) Hyväksyntä ja hylkäämisen pelko (22:50) Elämän matka ja pysähtyminen (27:17) Rutiinit ja itsestä huolehtiminen (30:25) Loppusanat

Miksi ihmeessä yhdysvaltalaiset kenraalit ja amiraalit kokoontuivat virginialaiseen tukikohtaan? Tätä kysytään Ykkösaamun aluksi, lisäksi kuulemme tuoreet tiedot Kööpenhaminasta. siellä EU-johtajat ovat kokoontuneet epäviralliseen huippukokoukseen. Suomikin osallistuu kokouksen mittaviin turvajärjestelyihin. Toisessa laajassa keskustelussa puhutaan nikkelistä. Eurooppa ostaa nikkeliä Venäjältä.Nikkeliä tarvitaan aseiden ja ammusten valmistuksessa. Niillä ammutaan Ukrainassa venäläisiä hyökkääjiä. Euroopan Unionin on vähennettävä nikkeliriippuvuutta Venäjästä. Mitä se merkitsee Suomelle, jolla on Euroopan suurimmat nikkelivarat? Ykkösaamua toimittaa Markus Liimatainen.

Haastattelussa ilkeä investointipankkiiri Sami Miettinen | #neuvottelija 353. Eemeli Ervasti kääntää asetelman ja haastattelee Sami Miettistä Translinkistä. Jaksossa pureudutaan yrityskauppaprosessiin, omistajuuteen, ostajaprofiileihin, Translinkin hinnoitteluun ja rekryihin, tekoälyn vaikutuksiin investointipankkityössä sekä yrittäjän exit-polkuun.00:00 Haastateltavana Sami Miettinen00:42 Kuka on Eemeli Ervasti01:11 Hopea Euroopan yrittäjyyskisasta01:44 Kolme teema-aluetta: M&A, tulevaisuus, omistajan ohjeet02:07 Translink pähkinänkuoressa02:29 Omistajuus on niukkuushyödyke03:05 Harhakäsitys yrityskaupasta03:43 Omistajan rooli04:34 Ulkomainen pääoma ja ostajat. Translinkin rooli04:58 Ostajaprofiilit: PE, family office, pörssi, yksityiset, teollinen06:30 Postin listautumisen mahdollisuudet ja riskit07:22 Hinnoittelu ja oman sijoittamisen kyynisyys IPOissa07:48 Miten listautus tehdään reilusti08:50 Jakson rungon kertaus ja kysymyssetti09:29 Miten M&A-prosessi alkaa. Suositukset vs kylmä liidi10:22 Miksi Translink ei lähde halpiskilpailutuksiin10:51 Suositus vs markkinointi. Luottamustili käytännössä12:28 Kohtaamiset ja luottamuksellinen tila13:00 Referenssimarkkinointi raskaassa B2B:ssä13:37 Fokus. B2B SaaS 20–50 M€ EV14:42 Milloin poiketaan fokuksesta15:07 Ostokeissejä ja sarjaostajat16:09 Hinnoittelu. Kiinteät milestone-palkkiot ja success fee17:27 Sopimuksen allekirjoitus ja onnistumispalkkio18:14 Tiimi Suomessa: 11 hengen kokoonpano19:11 Interim-analyytikot. Puolen vuoden oppijakso20:07 Rekryprosessi. Case study, arvonmääritys ja esitys21:32 Tekoäly arjessa. VIBE coding, GitHub ja Python22:23 ChatGPT, koodin ajo ja Adobe Firefly23:00 LLM-työkalut, Perplexity-selain, CRM-assarit23:29 Copilot ei iske24:02 Dokumenttien tiivistys, käännökset, ostajaträkkäys24:56 Dataroomien tietoturva. AI:n rajat25:51 Samin mielipide sähköpostista26:15 Missä automaatio tuo oikeasti arvoa27:11 Voivatko agentit neuvotella kauppakirjan28:13 Delegointi ja human check. Miksi silti tarvitaan ihmisiä28:37 Tiedontason tasaaminen myyjän ja ostajan välillä29:42 Avoimuus nostaa hintaa ja vähentää riitoja30:04 SaaS Suomessa. B2B osaaminen ja esimerkkejä31:08 Horisontaalinen vs vertikaalinen SaaS31:49 Horisontaalinen vs vertikaalinen arvostuskertoimet32:49 AI-disruptio ja reverse engineering33:13 Elon Muskin Macrohard34:09 Miksi malli murtaa dinosauruksia34:27 Fokus ja vallihaudat. Kieli, kulttuuri, sääntely35:33 MVP ja vibekoodaus36:07 AI-hype vs arvo37:04 Agentics Finland ja tekijöiden yhteisöt37:55 Mikä yritys kannattaa perustaa?38:27 Maslow käytäntöön39:13 Humanoidirobotit ja jakelun seuraava aalto40:05 Tavoite: 10 vuodessa exit. Mitä huomioida alussa?40:39 Exit-vaihtoehtojen rakentaminen41:06 Kriittinen massa. 5 M€+ ARR herättää ulkomaan kiinnostuksen41:27 Tee itsesi korvattavaksi. Rooli ja succession42:15 Osakassopimus. Ehdot myös erolle43:18 Kasvun rahoitus. Kassavirta vs ulkoinen rahoitus43:43 Voiko jäädä vain Suomen markkinaan?44:12 Älä perusta vain exitiä varten45:10 Perintövero vs luovutusvoittovero46:06 Ikääntyvät omistajat ja exit-paine46:55 Miksi ruotsalainen omistaja voittaa?48:29 Omistajavihamielinen narratiivi ja työllisyys49:28 Nuorten aloituspaikat ja Vuosi Yrittäjänä -ohjelma50:25 Euroopan suurin nuorten yrittäjyyskilpailu (Gen-E)51:08 YEL-uudistus52:13 Mahdollisuuksista markkinointi53:01 Y-tunnus kaikille55:00 Mitä yrittäjä menettää tuissa? Työnhakija vs yrittäjä56:45 Tyypillisimmät virheet M&A-prosesseissa57:15 Huono osakassopimus ja vähemmistön veto-oikeus57:42 Johdon palkkat59:00 Epärealistiset arvo-odotukset59:27 Virhe yritystä myydessä1:00:21 Miksi lukea Neuvotteluvalta?1:01:19 Neljä vipua: valta, analytiikka, sosiaalisuus, periaatteet1:01:52 Miten Eemeli päätyi jaksoon1:03:05 Jätä kysymykset kommentteihin seuraavaa jaksoa varten1:04:07 Sisäpiiri: Työelämä 22-vuotiaana ja AI-taidot#neuvottelija Sisäpiirissä Työelämä 22-vuotiaana ja AI-taidot

Venäjä yritti vaikuttaa Moldovan vaaleihin, mutta EU-mieliset veivät voiton. Sunnuntaisia parlamenttivaaleja on pidetty äänestyksenä siitä, jatkaako Moldova EU-myönteisellä linjalla vai lähentyykö se Venäjää. Miksi pieni Moldova on niin tärkeä? Entä miksi Venäjä on jo usemman kerran epäonnistunut vaalien horjuttamisessa? Moldovan vaaleja analysoivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Toimittajana on Antti Pilke.

EU ja neljä Mercosur-maata pääsivät yli 25 vuoden neuvottelujen jälkeen sopuun yhdestä historian suurimmista ja kiistellyimmistä vapaakauppasopimuksista. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista, ja sopimuksen kannattajat näkevät sen tuovan kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Kriitikot uskovat sopimuksen heikentävän EU:n maatalouden kilpailukykyä ja pelkäävät lisääntyneen kaupan ympäristövaikutuksia. Jaksossa paneudumme sopimuksen taloudellisiin, poliittisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Voiko vapaakauppa hyödyttää kaikkia vai jääkö joku aina alakynteen? Miksi lehmät ja autot ovat sopimuksen ytimessä? Jaksossa vieraina tutkijatohtori Anna Heikkinen Helsingin yliopistosta sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kansainvälisen kaupan sekä kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Sanni Granqvist. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Kaupallinen yhteistyö: AdnamiMainonnassa ei riitä, että mainos vain näkyy – tärkeämpää on, saako se attentionin, eli katseen ja huomion. Tässä podcast-jaksossa Adnamin Ville Ahola ja IPG Mediabrandsin Oskari Vanne pureutuvat siihen, miten attention muuttaa tapaa arvioida ja ostaa mediamainontaa.Jaksossa kuulet:Pohdintaa Display-mainonnan tilasta SuomessaMikä ero on viewabilitylla ja attentionillaMiten attention-metriikat tuovat lisäarvoa mediaostamiseenMiksi aiheesta puhutaan juuri nyt ja mitä haasteita standardoinnin puute tuoKuinka eri mainosformaatit ja ympäristöt vaikuttavat attentioniinJos haluat ymmärtää, miten attention-ajattelu vie digitaalista mainontaa eteenpäin Suomessa ja mitä se tarkoittaa käytännön mediaostamisessa, kuuntele jakso.

Länsimainen ruokavalio tekee meistä sairaita ja terveydenhuollon kustannuksista kestämättömiä, maailmanlaajuisesti. Ravitsemukseen vaikuttaminen on kuitenkin haastavaa. Michael Quarshie uskoo, että ratkaisu löytyy teknologiasta. Metabiten tavoitteena on kehittää alusta, joka auttaa ihmisiä tekemään parempia ruokavalintoja ja sitä kautta vähentämään terveydenhuollon menoja jopa tuhansilla miljardeilla maailmanlaajuisesti.Keskustelemme jaksossa siitä, miten valtava yhteiskunnallinen haaste kietoutuu liiketoiminnan ja innovaation ympärille:Miten ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata ravinnon kautta?Miksi terveydenhuollon rahoitusmallit tekevät muutoksesta niin vaikeaa?Mikä rooli Suomella voi olla laboratoriona, kun ratkaisuja rakennetaan kansainvälisille markkinoille?Ja miksi yrittäjän oma jaksaminen on kriittinen osa kasvumatkaa, kun edessä on vuosien työ näin suuren ongelman parissa?Tämä jakso tarjoaa ajatuksia siitä, miten yksinkertainen idea – kuvallinen ruokapäiväkirja yhdistettynä teknologiaan – voi avata mahdollisuuksia merkittävään yhteiskunnalliseen muutokseen.Juontajana tuttuun tapaan SaaS Finlandin vetäjä ja kasvuvalmentaja Antti Pietilä.Menestystä Etsimässä podcast tehdään yhteistyössä Loyalistic Oy:n ja SaaS Finlandin kanssa.

Englannin sekoittuminen suomen kieleen herättää vahvoja tunteita. Välillä tuntuu, että kieliraivo on suorastaan kansanhuvi, sillä turhaa englannin kielen käyttöä päivitellään jatkuvasti lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa.Miksi suomalaiset puhuvat finglishiä ja mihin englannin kielen käyttö johtaa? Entä osaavatko nuoret enää suomen kieliopin mukaisia lauserakenteita?Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä finglishin käytössä raivostuttaa. Keskustelussa ovat mukana Laura Niemi ja Ville Eloranta, jotka ovat kirjoittaneet aiheesta tietokirjan. Lisäksi studiossa ovat äidinkielen opettaja Irene Bonsdorff ja kielitieteilijä Janne Saarikivi. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Mielenterveyden hoito on kriisissä – ja siitä puhumme tässä jaksossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin kanssa. Kun yhteiskunnan tukirakenteet horjuvat, raskain taakka jää usein yksilön ja hänen läheistensä kannettavaksi. Mutta miksi edelleen valitsemme korjaamisen ennaltaehkäisyn sijaan, vaikka tutkimus osoittaa toistuvasti varhaisen tuen vaikuttavuuden? Keskustelussa pureudumme siihen, miten kouluissa voitaisiin vahvistaa nuorten elämäntaitoja, millaista roolia yhteisö kantaa yksilön hyvinvoinnissa ja miksi hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ei voi olla vain ammattilaisten vastuulla. Puhumme myös siitä, millaisia seurauksia säästötoimet ja leikkaukset jättävät jälkeensä – ja millainen lasku niistä lopulta kertyy koko yhteiskunnalle. Sarin sanoma on selkeä: parempi huominen ei synny itsestään, vaan tarvitsee meitä kaikkia.

Sosiaalinen media on täynnä kitinää siitä, että autokauppias ei rientänyt myymään autoa vaikka olin autokaupassa ja selvästi ostamassa autoa. Rekrytoija ei antanut palautetta hakemuksestani, eikä vastausta määräaikaan mennessä kuulunut. Miksen saa hevosta? Onko pettymysten hyväksymisestä tullut meille liian vaikeaa? Näistä asioista juttelemme tänään H. Asselmoilasen ulina-radiossa. Asiantuntijoina organisaatiopsykologit Juho Toivola ja Matti Jaakkola. Jakson tarjoaa henkilöarvioinnin erikoisyritys Asselmointi.

Lasten liikunta | Motoriset taidot | Urheilijapolku |  Mitä on monilajisuus lasten ja nuorten liikunnassa? Miksi monilajisuus kannattaa? Vai riittääkö jos liikkuu monipuolisesti yhden lajin parissa?  Miten monilajisuus mahdollistetaan käytännössä? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti lasten ja nuorten liikunnasta ja fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana on Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Nanne-Mari Luukkainen, ja aiheena on monilajisuus ja varhainen erikoistuminen lasten ja nuorten liikunnassa.Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, lajivalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija, liikuntaa harrastavan lapsen huoltaja, tai haluat tietää lisää tutkimustulosten soveltamisesta käytännön fysiikkavalmennukseen, et voi jättää tätä podcastia väliin.  Podcastin kuulet Spotifyssa, ITunesissa ja blogissa.

Mikä matalan budjetin amatöörimäisissä, usein väkivaltaa ja seksiä ronskisti yhdistelevissä genre-elokuvissa viehättää? Elokuvateattereihin tuli uudelleenfilmatisointi yhdestä 80-luvun tunnetuimmasta roskaelokuvaklassikosta The Toxic Avengerista. Se kertoo kiusatusta teinistä, joka muuttuu ydinjätteen vaikutuksesta epämuodostuneeksi kostajaksi. Uudessa The Toxic Avenger Unrated -elokuvassa näyttelee kavalkadi Hollywoodin kärkikaartia Elijah Woodista Kevin Baconiin ja Peter Dinklageen. Kyseessä ei ole pienen budjetin raina, mutta se on kaikin puolin kunnianosoitus b-elokuvien estetiikalle ja juonenkäänteille. Miksi nimekkäät tekijät halusivat tehdä nk. roskaelokuvan? Amatöörimäisten b-elokuvien tuotanto on vahvaa edelleen myös Suomessa. Elokuvateatterilevitykseen tuli vast'ikään peikkojen ja ihmisten yhteenotosta kertova Backwood Madness. Lyhytelokuvien saralla kansainvälisesti palkittu Prey. Kill. Fuck. Repeat. edustaa myös modernia b-elokuvaa. Niin ikään kotimainen mukamentti eli pseudodokkari Carlotta Moore & Me julkaistaan DVD:nä kuluvan kuun lopussa. Mistä inspiraatio tällaisten elokuvien tekemiseen kumpuaa, ja kenelle elokuvat ovat pääsääntöisesti tarkoitettu? Miten roskaelokuvagenre on kehittynyt vuosien varrella? Millainen on sen historia? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvohjaajien Rauli Ylitalon ja Christer "CHRZU" Lindströmin sekä Trash Video -tuotantoyhtiön Ville Lähteen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Itämerennorppa on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji, joka on silti suomalaisten pyssyn tähtäimessä. Suurin uhka norpalle on kuitenkin ihmisen lämmittämä ilmasto ja meri, joka ei jäädy. Miksi ihminen ja norppa tarvitsevat jäätä? Tähän vastaa jäätutkija Sohvi Kangasluoma, joka teki oman pesän jäihin.

Nyt ollaan tärkeiden asioiden äärellä! Tommy Lepaus on vastikään erikoisjoukkouran päättänyt kaveri. Tommylla on 10 vuoden kokemus erikoisjoukoista viestimiehenä ja koiranohjaajana, mutta kova työrytmi ja kykenemättlmyys hidastaa ja palautua johti Tommyn todella pahaan burnoutiin. Tommy ei yhtenä aamuna jaksanut enää nousta sängystä.Nyt jutellaan Tommyn kanssa elämästä erikoisjoukoissa ja ajasta sen jälkeen. Mikä johti burnoutiin, millaisia vaaranpaikkoja olisi pitänyt huomata ja kuinka sellaisesta palautuu? Kuinka uupumista voi alkujaankin estää ja voivatko miehet puhua tunteistaan ja olla järkeviä? Miksi mielenterveys on niin tärkeää?Meidän Vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Uusia verenluovuttajia tarvitaan ja kantasolurekisteri kaipaa uusia jäseniä, näin totesi Veripalvelu Lahden toiminnasta vastaava hoitaja Satu Kuorelahti kertoi Voiman aamussa, kun oli Sara Perttusen juttusilla.Verenluovutus saattaa jo olla tutumpaa, vaikkakin Lahdessa ollutkin liian hiljaista tänä syksynä verenluovutuksen suhten. Kantasolurekisteri taas saattaa olla vieraampaa -mutta elintärkeää. Joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaan. Miksi kantasolurekisteriin liittyminen olisi erityisen tärkeää nuorena aikuisena? Mitä se vaatii?Näihin kysymyksiin saadaan vastaus, kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Koe ja kuule kotimaan luonto Lintuja voi harrastaa monin eri tavoin. Jotkut tykkäävät seurata lintujen muuttoa, toinen keskittyy eri lajien bongaamiseen. Kolmas haluaa osallistua tutkimustyöhön ja neljäs valokuvata lintuja. Lista on lähes loputon. Luontoretkellä tutustutaan Ismo Kreiviin, joka on innostunut lintujen rengastamisesta. Miksi Kreivi alkoi rengastaa lintuja ja mitkä lajit ovat hänen suosikkejaan. Retkikaverina Rovaniemen seudulla on Juha Laaksonen.

SDP:n kannatus on korkeimmillaan 20 vuoteen. Politiikan käytäväpuheissa demarijohtaja Antti Lindtmanin harteille sovitellaan jo pääministerin viittaa. Minkälainen vaihtoehto Antti Lindtmanin ääriviivoissa piirtyy nykyiselle Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitukselle? Löytyykö vastaus Lindtmanin linjaan vanhoista eduskuntapuheista? Onko Lindtman edelleen politiikan suuri tuntematon? Pelaako Lindtman varmanpäälle pitäen hallitusvaihtoehdot avoinna vasemmalle ja oikealle? Miksi nykyinen demarijohtaja ei tykittele eduskunnassa taannoisen oppositio-Antin lailla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Raatilaisina ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren, juontajana Jonni Roos. Tällä kertaa väitellään PMMP-dokumentista ja sen herättämästä kiivaasta keskustelusta musiikkimaailman seksuaalisesta häirinnästä ja mediakulttuurin sokeista pisteistä silloin ja nyt. Lisäksi käsitellään hallituksen elokuva-alan leikkauksia, niiden vaikutuksia kotimaisen elokuvan tulevaisuuteen ja kulttuuriekosysteemiin. Miksi hallitus haluaa ajaa suomalaista elokuvatuotantoa alas? Löytyykö järkeviä perusteluja? Perjantaistudiossa keskustellaan myös kansanedustaja Anna Kontulan tuoreesta elämäkerrasta, jossa hän kertoo aloittaneensa seksityön 16-vuotiaana. Kontula haastaa monia tilastoja sekä arvioita seksityöstä ja sen laadusta. Studiossa pohditaan, miksi asiantuntijoilla voi olla niin erilaisia näkemyksiä seksityöstä. Lisäksi käsitellään perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään syrjintää Provinssi-festivaalilla poliittisten mielipiteiden vuoksi. Millainen tilanne on muiden kulttuuritilaisuuksien syrjimättömyysperiaatteiden kanssa? Downton Abbey tulee jälleen kerran elokuvana. Miksi palaamme menneisyyden kuvastoon ja kenelle nostalgiaa tehdään? Siloitteleeko historiallinen sarja luokkaristiriitoja ja kaunisteleeko se naisten asemaa?

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?   PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä.  Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.  Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?  Lisäksi puhumme seuraavista:- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?  - Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset  Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.  Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?  Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium

Tässä jaksossa paljon kiitosta kerännyt vieras tekee kolmannen vierailunsa Väkevä elämä -podcastiin. Pääteemoina on tuonnesyöminen ja ruokasuhteen rakentumisen monet näkökulmat. Käymme läpi mm. mitä tunnesyöminen tarkoittaa ja miten se ilmenee? Mikä kaikki vaikuttaa siihen mitä me syömme ja mikä saa aikaan tunnesyömistä? Miten positiivinen ja negatiivinen tunnesyöminen eroavat toisistaan? Miten hallitsematon syöminen ja tunnesyöminen liittyvät toisiinsa? Miksi painonpudotus on toisille helpompaa kuin toisille? Miten ruokavalioon liittyviä muutoksia kannattaa tehdä? Miksi jotkut turvautuvat syömiseen tunteiden säätelykeinoina ja jotkut eivät? Voiko laihduttaminen lisätä riskiä tunnesyömiseen? Miten ympäristö esim. ruuan helppo saatavuus, vaikuttaa tunnesyömiseen? Jos tunnistaa itsessään tunnesyömisen, mitkä olisivat parhaat askeleet muutoksessa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä terveyspsykologian erikoispsykologi, tietokirjailija ja coach Anu Tevanlinnan kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAnu Tevanlinna- Kotisivu: https://www.anutevanlinna.com/- IG: https://www.instagram.com/psykologi_anu/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/- Substack: https://anutevanlinna.substack.com/- Edellinen visiitti #1: https://open.spotify.com/episode/05EVA4q5tuGzxqinKWmt4R?si=bC58V0jvQ0W3l0oD1Vj8xw- Edellinen visiitti #2: https://open.spotify.com/episode/0d0Iex5A6jXYGhevekSebh?si=k6IMpw75RGGsxJTTb2u0BQ

Otatko aina pienet lapset mukaan vessaan? Miksi isät käyvät vessassa ilman lapsia, mutta äidit eivät? Millaisia vessareissuja Suvilla ja Eskolla on ollut lapsiin ja kumppaneihin liittyen?Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Kun kirjailija ja konsultti Johannes Lahtela oli neljävuotias, hänen isänsä teki itsemurhan. Ennen täysi-ikäisyyttä hän oli menettänyt myös tätinsä ja serkkunsa samasta syystä.Mielen puolikkaat -podcastin uudessa jaksossa Lahtela kertoo, miksi läheisen itsemurha on omaisille ydinpommi. Hänen kanssaan keskustellaan läheisen itsemurhan aiheuttamasta häpeästä ja syyllisyydestä ja siitä, miten avoin puhe hälventää tuntemuksia. Lisäksi jaksossa puhutaan menestymisen kulttuurista, joka vaikeuttaa omista haasteista puhumista työpaikoilla, sekä siitä, miksi Suomeen tarvitaan avoimen läsnäolon vallankumous.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta. Jokainen meistä voi olla avuksi läheiselleen kysymällä: Mitä kuuluu? Lue lisää: mieli.fi/mitakuuluu.00:00 Miksi Johannes Lahtela on kirjoittanut kirjan suvussaan tehdyistä itsemurhista?9:59 Mitä itsemurhan tehneen läheinen joutuu kokemaan?18:25 Miksi itsemurhan tehneen läheiset kokevat syyllisyyttä teosta?21:45 Miksi keski-ikäiset miehet tekevät eniten itsemurhia?35:51 Miten oma tai läheisen itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi?42:15 Voiko itsetuhoista auttaa kysymällä, mitä kuuluu?

Miksi elämä ei ole reilua – ja mitä se meiltä lopulta vaatii? Tässä jaksossa vieraana on dokumentaristi Sami Kieksi, joka tunnetaan aitouden puolustajana ja vaikeidenkin tarinoiden esiin tuojana. Keskustelemme siitä, miksi kärsimys on väistämätön osa elämää ja jopa sen perusedellytys: ilman kipua emme tunne kasvua, emmekä löydä rajoja, jotka pitävät meidät koossa. Pohdimme myös, miten liika hyvinvointi voi paradoksaalisesti synnyttää pahoinvointia – kun helppous vie pohjan merkitykseltä. Jakson aikana nousee esiin kysymys, miksi joillekin kasaantuu kohtuuttoman paljon vaikeuksia, ja miten näiden kokemusten keskeltä voi silti löytää voimaa, yhteyttä ja toivoa. Tutustu Samin tuotantoihin: Logged In - https://areena.yle.fi/1-50409258 Some Deep Story - https://areena.yle.fi/1-3670003 Kieksi - https://areena.yle.fi/1-65849622

Orpon hallitus päätti iskeä hallitusta piinaaviin rasistisiin puheisin nostamalla yhdenvertaisuustiedonannon samalle viivalle hallitusohjelman kanssa. Jatkossa yhdenvertaisuustiedonannon rikkominen johtaisi hallitusohjelman rikkomisen lailla sanktioihin. Käytössä on rangaistusmekanismi, jolla eduskuntaryhmien puheenjohtajat voisivat puuttua hallituspuolueiden kansanedustajien puheisiin. Kumpi painaa enemmän vaakakupissa: perustuslaissa turvattu kansanedustajien sananvapaus, vai hallitusryhmien keskinäinen sopimus, että rasistisista puheista seuraa rangaistus? Onko kansanedustajan puheiden rajoittaminen ”kansan äänen” rajoittamista? Määritteleekö yhdenvertaisuustiedonanto, miten hallituspuolueen kansanedustajan pitäisi ajatella? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.

Cityn Aamussa tänään mietitään koulujen aamunavauksia ja eilinen rengasremppa saa jatkoa. Miksi hernekeittoa syödään juuri keskiviikkona ja Jere joutuu anakondan kynsiin, kuuntele Aamun läpät tästä!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Arkiset ongelmat ovat läsnä, sillä muovipussit aiheuttavat ryppyjä arkeen! Miksi ostaa joka kerta uusia muovikasseja, kun kotoa löytyy käytettyjä muovikasseja ja kestokasseja. Esko paljastaa olevansa muovipussien suurkuluttaja - tästä "riemu repesi" Heidillä. Kuulijoilta löytyy loistavia vinkkejä kotikassien käyttämiseksi! Kuuntele arkinen ja samaistuttava KPK-keskustelu tästä!Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Surulla on monia ulottuvuuksia – se voi olla menetyksen kipua, ikävää, epävarmuutta tai elämän merkitysten uudelleenarviointia. Terapeutin näkökulmasta keskiössä on oppia tunnistamaan nämä eri sävyt, kohdata ne lempeästi ja antaa niille tilaa. Kun surua lähestyy hyväksyvästi ja turvallisessa vuorovaikutuksessa, voi vähitellen rakentua ymmärrystä, lohtua ja uusia tapoja jatkaa eteenpäin. (00:00) Suru ja sen syvyys (06:17) Surun käsittely (11:59) Lemmikin menettämisen suru (18:34) Yksilöllinen prosessi (22:27) Surun monimuotoisuus (26:12) Kehollinen ja psykologinen näkökulma (30:39) Miksi-kysymykset ja surun käsittely

Mikä saa suuren joukon ihmisiä massahysterian valtaan – antamaan mielikuvitukselleen vallan ja uskomaan mahdottomaan? Jani Kaaro tarkastelee kirjassaan Massahysteria eri aikakausien massahysteriatapauksia ja outoja villityksiä. Esimerkkejä löytyy myös nykyajasta, kuten rokotekampanjoihin liittyvät massahysteriatapaukset sekä massapyörtyilyt työpaikoilla ja musiikkifestivaaleilla. Kirjan tarinat osoittavat, että vaikka maailma muuttuu, ihmismieli on yhä altis samoille virheille. Haastattelussa ovat Jani Kaaro sekä sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Lääkäri Jenni Hyysalo kertoo kuinka kehomme (ja aineenvaihduntamme sekä hormonitoimintamme) muuttuu kun lähestymme 40 ikävuotta. Miten tämä tulisi ottaa huomioon treenissä niin, että se edelleen olisi tuloksellista ja terveyttämme ja hyvinvointiamme tukevaa? Ja miten vaikuttaa positiivisesti palautumiseen ja painonhallintaan?Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Jussin vieraana on kirjailija Pontus Purokuru, joka kehitti termin vasemmistovero. Vasemmistovero on Purokurun mukaan elämän moodi, joka tekee vasemmistolaisuudesta hieman raskasta. Pienistäkin iloista pitää taistella läpi itsekriittisen reflektiokierteen.Jussi ja Pontus pohtivat, mistä vasemmistovero kumpuaa ja mitä ongelmia se tuo. Hyviäkin puolia verolla toki on.Lopuksi kuullaan Purokurun vastaus kysymykseen "voiko vasemmistoverosta päästä eroon?".Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Antti X Antti -podcastin tässä jaksossa puhutaan burnoutista. Lukuisat kotimaiset artistit ovat kertoneet omasta uupumisestaan viime vuosien aikana. Mitä musiikkibisneksen pitäisi tehdä, etteivät artistit pala loppuun, jää tauolle tai lopeta kokonaan paineiden, liiallisen työmäärän tai epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi? Keskustelemme myös Ultra Brahan liittyneestä älyttömästä epävirepuheesta ja mietimme Rodeon lopettamista. Älä nuku tämän ohi -osiossa kehumme muun muassa Kukkatalon uutta biisiä. Dig it!

Mitä on hermostollinen herkkyys?On ollut puhetta erityisherkkyydestä eli "HSP"-ilmiöstä (Highly Sensitive Person), aistiyliherkkyydestä ja muista aistimisen, havainnoinnin ja tuntemisen herkkyyteen liittyvistä ilmiöistä.Mistä näissä on kyse? Mihin ne perustuvat? Miten ihmiset voivat hyötyä tällaisesta tiedosta, ja miten tunnistaa oma hermostollinen herkkyys, tai herkkyyden vähyys?Vieraanani on Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, ekoterapeutti ja Jungilainen valmentaja, sekä muun muassa joogaohjaaja.Hän toimii myös Suomen psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtajana. Keskustelemme myös seuraavista:- Kuinka hyödyntää oma herkkyys tai herkkyyden puute- Mitä parisuhde- ja ihmissuhdehaasteita ja -vahvuuksia hermostolliseen herkkyyteen liittyy- Miksi evoluutio on tuottanut vaihtelua hermostolliseen herkkyyteen- Muiden eläinten erityisherkkyysTässä Ninan siteeraamia materiaaleja:Falkenstein, T., Sartori, L., Malanchini, M., Hadfield, K., & Pluess, M. (2025). The Relationship Between Environmental Sensitivity and Common Mental-Health Problems in Adolescents and Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Clinical Psychological Science, 0(0).Gowdy JM. Ultrasocial: The Evolution of Human Nature and the Quest for a Sustainable Future. Cambridge University Press; 2021.http://www.jungian-coaching.net/http://www.deep-earth.net/http://www.mentalisaatio.fi/https://www.kosmosjournal.org/kj_article/ecological-mentalizing/Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa uudessa kirjassaan ulkopoliittista ajatteluaan ja persoonaansa. Näistä jälkimmäisen sanotaan siivittäneen Stubbin diplomaattisesta menestyksestä toiseen – Trumpin golfkaveriksi ja kuiskaajaksi – keskelle tärkeimpiä neuvottelupöytiä. Kuinka korkealle ikuiseksi optimistiksi itseään luonnehtiva Stubb presidenttinä yltää? Kilvoitteleeko Stubb kaverinsa Trumpin kanssa jopa Nobelin rauhanpalkinnosta? Mitä tarkoittaa vallan kolmio ja arvokkaan ulkopolitiikan linja, joista Stubb kirjassaan kirjoittaa? Miksi lännen mahdollinen heikkous on Stubbin mukaan hänen ystävänsä Trump? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tässä jaksossa sukellamme vieraan kanssa usein väärin ymmärrettyyn teemaan nimeltä aggressio. Millaista on terve aggressio? Minkälaisia väärinymmärryksiä aggressioon liittyy ja miten valjastamme on oikealla tavalla hyödyksemme? Miten minäpystyvyys ja terve aggressio käyvät käsi kädessä? Mitä tapahtuu jos meiltä puuttuu aggressio kokonaan? Milloin aggressio voi mennä yli ja miten sen tunnistaa? Tarvitaanko aggressiota silloin kun tavoitellaan jotain itselle uutta, suurta ja tärkeää? Miten aggressio on apuna treenissä, elämäntapamuutoksessa ja suunnitelmassa pysymisessä? Näitä ja muita aggression teemoja käydään läpi yhdessä psykoterapeutti Henriika Maikun kanssa.Linkit:Optimal PerformanceVahvempi nainen -verkkokurssi: https://www.optimalperformance.fi/vahvempi-nainen-etuhintaHenriika Maikku- Kotisivu: https://www.juura.fi/- IG: https://www.instagram.com/henriikamaikku_juura- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/henriika-maikku-14734383- Podcast: https://open.spotify.com/show/79WD78p6FsNsr3MN7immzj?si=57eb1453d5124cd5- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/2xCcvvz9HskaO6TZPhL50Z?si=615ce3ebf8bd433f

Nyt heittäydytään tuhmiksi! Jennin ja Joonaksen kanssa keskustelemassa aiheesta on seksuaalineuvoja ja erotiikkatuotteiden verkkokauppias Elli Vesala @https://kissingbooth.fi/ Millaisia tiloja, tunteita, aistimuksia ja dynamiikkoja kinkyilyyn voi liittyä? Onko kinkyily välineurheilua? Millainen nautinto kipu on?Entä millainen on kinky-katse? Miksi outous saatetaan kokea vaarallisena? Miten lähteä parisuhteessa toteuttamaan omia kinkejä? Ja miten tärkeää onkaan sanoittaa asioita. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast - Jatketaan keskustelua siellä!

John Bergerin "Miksi katsoa eläimiä?" on humanistisen eläintutkimuksen klassikko. Sen on nyt kääntänyt suomeksi taidehistorian dos. Roni Grén. Bergerin fragmentaarinen esseistiikka on hämmentävää luettavaa. Brittiläinen kriitikko ja mediatutkija Berger ui syvällä mannermaisen filosofian virtauksissa. Hän pohtii katsetta ja eläintä sen kohteena. Nyky-yhteiskunnassa Berger tuntuu kuitenkin löytävän vain poissaoloa - eläintarhan apinoiden katseettomuuden ja sen tuottaman pettymyksen, tuotteistetun tyhjyyden.

Moni toivoo parempaa itsetuntoa, mutta usein hyödyllisempää olisi opetella hyväksyvämpää suhtautumista itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Tämän jakson aiheena on itsetunto ja joustava, hyväksyvämpi suhtautuminen itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana aiheesta keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen. Hänen uusin kirjansa on Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021).Nina ja Arto käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mistä itsetunnosta on kyse?- Miksi itsetunnon pönkittämisestä ei välttämättä ole hyötyä?- Mitä eroa on arvioilla ja ajatuksillamme itsestämme - ja sillä kuka oikeastaan olemme?- Miksi tämä ero on tärkeää itsensä hyväksymiselle?- Miksi itsemyötätunnon taidot ovat tärkeämpiä hyvinvoinnille kuin itsetunto?- Miten joustavaa suhtaumista itseä arvosteleviin ajatuksiin voi lisätä?Jakso on uusinta lokakuulta 2022.Lisätietoja: Arto Pietikäinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on erikoistunut käyttämään etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta hän on kirjoittanut kuusi kirjaa: Joustava mieli (2009), Joustava mieli parisuhteessa (2011), Kohti arvoistasi (2014), Köydenvedosta kuskin paikalle (2018), Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (2017), Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (2021). Arto on kouluttanut satoja psykologeja ja muita mielenterveysalan ammattilaisia käyttämään hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä. - Tilaa kirja: Arto Pieitikäinen, Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021).- Arto Pietikäisen verkkosivut- Arto Pietikäisen YouTube-kanavalta löytyy paljon harkoituksia myös tämän jakson aiheisiin.- Arto Pietikäisen alan ammattilaisille tarkoitettu Joustava mieli -akatemia Facebook-sivu.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Vain muutaman lajin nisäkäsnaarailla on samanlainen menopaussi kuin naisilla. Suurin osa lajeista ei elä tultuaan hedelmättömiksi. Miten evoluutio selittää vaihdevuosien syyn? Siitä on kolme teoriaa. Onko menopaussi muodonmuutos matriarkaksi? Menopaussissa naishormoni estrogeeni alkaa vähentyä. Sen tasot alkavat alentua jo 35 vuotiaana. MIllaisia vaikutuksia sillä on mieleen ja kehoon? Miksi vaihdevuosia hävetään, vaikka niillä on jopa yhteiskunnallista potentiaalia? Asiantuntijoina evoluutiobiologi Mirkka Lahdenperä ja gynekologi Leena Väisälä. Toimittajana Minna Korhonen.

Metodipodcastaajat Jenni ja Joonas ovat vauhdissa! Nyt puhutaan epävarmuuksista seksissä. Miten epävarmuuksien kanssa oppii elämään? Miksi seksissä on tarve ”onnistua”? Ja onko kuitenkin se kaikista oleellisin seksitaito puhuminen? Jaksossa käydään läpi Himocastin ihanien kuuntelijoiden jakamia erilaisia epävarmuuksia ja kysymyksiä: Mistä tietää onko hyvä lempimisessä? Miten parantaa kehosuhdetta rintasyövän tai rintaleikkauksen jälkeen? Miten helpottaa tulemisen painetta ja siihen liittyvää miellyttämisen halua? Ja monia muita tarinoita ja kysymyksiä!Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast - Jatketaan keskustelua siellä!

Tässä jaksossa istutaan alas pitkän linjan tutkijan kanssa puimaan vapaa-ajan ja harrastusten merkitystä meidän hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Käydään läpi mm. mitä löydöksiä jakson vieraan vuonna 1968 aloittamasta Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta voitiin tehdä? Mikä ihan tarkalleen ottaen on vapaa-ajan määritelmä, milloin vapaa-aika "syntyi" ja miten se on kehittynyt vuosien saatossa? Miten maailma ja työelämä ympärillämme on muuttunut ja miten se vaikuttaa vapaa-aikaan ja hyvinvointiin? Millainen päivä on lapselle ja nuorelle liian kuormittava ja millainen taas hyvä? Mikä on vapaa-ajan merkitys lapselle ja nuorelle? Miten lapsia tulisi ohjata oikein esim. harrastuksissa? Mikä on urheilun, kulttuuriharrastusten ja taiteiden merkitys ihmisen kehitykselle? Miten digitaalinen aika on vaikuttanut lapsiin, nuoriin ja aikuisiin? Miten saisimme satoja tuhansia lapsia ja nuoria liikkeelle ja harrastusten pariin? Näitä ja muita teeman kysymyksiä puidaan yhdessä psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkisen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLea Pulkkinen- https://okm.fi/suomen-malli- https://users.jyu.fi/~leapulkk/- Kirja: https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/tutkijan-omakuva/4129971- Kirja: https://www.santalahtikustannus.fi/Lea-Pulkkinen/Ihmisen-psykologinen-kehitys.html- Kirja: https://www.santalahtikustannus.fi/tuotteet/Lapsen-hyvinvointi-alkaa-kodista.html