Podcasts about miksi

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Onko Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikostuomio ollut yksi Suomen historian suurimmista oikeusmurhista? Miksi oikeusjärjestelmä epäonnistui ja mitkä asiat Suomen oikeusjärjestelmässä ovat systemaattisesti vialla?Studiossa rikostoimittaja ja tietokirjailija Rami Mäkinen. Jakso on kuvattu 7.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Oikeusmurha(6:52) Vuosi 2006(9:40) Murhan tutkinta(19:49) Lasten huostaanotto(29:00) Lasten kertomukset(36:10) Seksuaalirikostuomiot(39:40) Sijaisperheen olosuhteet(44:27) Poliisin toiminta(47:58) Lasten johdattelu(56:54) Vahvistusharha(1:16:11) Tuomioistuimen toiminta(1:22:30) Vieraannuttaminen(1:28:58) Narratiivi(1:35:00) Instituution suojelu(1:38:56) Lisäselvitykset(1:44:21) Järjestelmätason katastrofi(1:53:10) Haastattelujen laatu(1:55:29) Journalismi(2:11:06) Perinteiset mediat

Vihdoin Netflixiin tuli Guillermo del Toron Frankenstein ja tottakai se piti katsoa niin nopeasti kuin mahdollista ja kertoa siitä mietteitä arvostelussa. Olen nähnyt lukuisia Frankenstein leffoja tai leffoja jotka jollain tavalla pohjautuu siihen, mutta aina on tilaa uusille, ainakin kun tekijänä on del Toro. Olen fanittanut Guillermo del Toron elokuvia pitkään ja tämä vaikutti ennakkoon jo viime vuosien kiinnostavimmalta hänen leffoistaan. Jonka takia halusin sen nähdä mahdollisimman nopeasti. Mutta miten tämä sitten toimi? Oliko se hyvä leffa? Tai pääseekö se edes parhaiden Frankenstein leffojen joukkoon? Tai miten näyttelijät suoriutui? Tai millaisen elokuvan del Toron onnistui lopulta loihtimaan? Näihin haetaan vastauksia arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Tykkäsitkö? Et? Miksi? Miksi et? Entä mitä mieltä näyttelijöitä ja heidän roolisuorituksistaan? Entä mikä on del Toron paras elokuva? Entä mikä on paras Frankenstein elokuva? 

Vantaan kallis Patikka-Ratikka | Roininen Jääskeläinen | #neuvottelija 360. Vantaa on tekemässä marraskuussa 2025 lähes miljardipäätöstä veronmaksajiensa mandaatilla. Kyselyn perusteella vain neljännes vantaalaisista haluaa edetä nykytiedon valossa "patikka-ratikka"-projektissa. Keskustan Petri Roininen ja kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen suosittelevat tuumaustaukoa hätiköinnin sijaan.00:00 Petri Roininen ja Jouko Jääskeläinen00:25 Jouko Jääskeläisen ura eduskunnassa ja Vantaan päätöksenteossa01:05 Samin loma Pohjois-Suomen Flamingossa. Helsinkiläisen investointipankkiirin näkökulma01:55 Käärijän Vantataalainen (ylivoimainen) Samin tulkintana. Pahoittelut tästä!02:23 Vantaa vs Stadi Tampere ja Turku. Miksi ratikka Vantaalle?03:21 Onko ratikka vantaalaisten pitkäaikainen unelma vai tuore kahdentoista vuoden idea04:05 Tampereen ratikan logiikka vs Vantaan lähijunaverkko ja ruutukaavan puute04:47 Asiantuntijoiden aiempi suositus sähköbusseista ratikan sijaan05:40 Kehärata lentokentälle ja matkustajamäärien yliarviointi ratikkasuunnitelmassa06:02 Raitiotien roolin muutos liikenneinvestoinnista kaupunkikehityshankkeeksi06:25 Tikkurilan rooli Vantaan sydämenä laajat rakennustyöt ja arjen hankaluudet07:12 Kyselytutkimus.Vain neljännes vantaalaisista haluaa edetä hätiköiden, 76% vastustaa10:20 Hankkeen supistuminen kustannusylitykset ja Vantaan velkakestävyyden heikkeneminen11:49 Hyvinvointialueiden veronsiirto ja kuntien radikaalisti kaventunut kassavirta12:35 Työllisyyspalvelujen siirto valtiolta kunnille ja paikallisen työttömyyden kasvu12:56 Raitiotien kiskot vaunut varikko ja miljardiluokan kokonaiskustannus14:22 Vertailu Helsingin ratikkavaunuhankintoihin ja vaunutilaussekoilun riskit14:58 Kolmen vuoden taloussuunnitelma kirjastojen säästöt ja kaupungin velkavuori17:02 Kristillisdemokraattien keskustan ja perussuomalaisten esitys hankkeen palauttamisesta valmisteluun18:19 Lontoon kokemukset metrosta ja bussista sekä oman raide fetissin pohdintaa20:18 Vaihtoehtoinen visio metron jatkamisesta Vantaalle kehämäiseksi työssäkäyntialueen rungoksi22:47 Velkajarru kunnille velkakaton idea ja kuntakonsernin kokonaisvastuun huomioiminen26:13 Vantaan energian 40 prosentin myynti Helsinkiin hallituksen vastuut ja kuntayhtiöiden rooli26:42 Kuntien tytäryhtiöt valtio valtiossa veronmaksajien rahoilla otettujen riskien ongelma28:12 Sanna Marin ja Uniper vs Vantaan energian riskit28:47 Milton Friedman osakkeenomistajan rooli vs vaikuttavuustuhlaus31:34 Suurten infrainvestointien korruptioriski ratikkavaunuhankintojen opit Helsingistä31:56 Kilpailuttamisen tärkeys oikean hinnan hakeminen eikä budjetin täyttäminen35:00 Vantaalaiset hankkeet vs tamperelainen ratikkaprojekti ja tarve läpinäkyvyydelle37:31 Hyvinvointialueiden alijäämät ja sadan miljoonan sopeutusohjelma Vantaalla38:56 Vantaan luontovaltti Hakunila Ylästö ja Kartanonkoski perheiden pientaloalueina40:10 Nurmijärvi-ilmiö takaisin!44:02 Tarve aikalisälle ratikkahankkeen Excel ei vakuuta investointipankkiiria48:26 Tikkurila vai Aviapolis Vantaan keskus ja dynamo lentokenttäalueen yrityspotentiaali49:33 Autoliikenteen tulevaisuus tekoäly sähköautot ja robottiautot joukkoliikenteen haastajana52:22 Ratikkamiljardista peukku alas, lisää tutkimusaikaa ja investointipankkiirin tuomio #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan tulevasta hallituskoalitioista ja keskustan ja kd:n sateentekijän paikoista

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Maija Vilkkumaa haluaa keskustella ulkonäön muokkauksesta: miksi sitä nykyisin tehdään jopa oman hengen uhalla? Samalla kauneuskirurgia tuntuu jotenkin suojatulta aiheelta, jota ei voisi kritisoida, jotta ei leimautuisi antifeministiksi. Ihan arkinenkin ulkonäöstä huolehtiminen vie kuitenkin monilta naisilta ja osalta miehistäkin tuhottomasti aikaa ja varoja, joten asiasta pitäisi voida puhua. Onko Pyöreän pöydän ritareilla ulkonäköpaineita? Uskovatko he, että ulkonäön muokkaus voisi tuottaa paremman elämän? Hilkka Olkinuora jatkaa kauneudesta terveyteen ja haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia mediassa läjäpäin esiintyvistä terveys- ja omahoitojutuista. Miksi niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja miksi myös eittämättä luetaan? Mitä terveysinfon tulva kertoo maailmastamme: liittyykö se kurjaan sotetilanteeseen, vanhenemiseen vaiko kenties siihen, että muun kontrollin puutteessa huomio kiinnittyy entistä enemmän omaan kroppaan? Petja Kopperoinen tuo pöytään lukufiilistelyn. Tuoreella termillä tarkoitetaan sitä, että ihminen esittää olevansa lukenut ja sivistynyt: kulttuurin äärellä poseerataan mainemielessä, ei niinkään sivistymisen takia. Kirjahyllykin voi pursuta teoksia, joihin ei ole koskaan koskettu. Ovatko ritarit huomanneet ilmiötä tai kenties löytäneet siitä merkkejä itsessään? Ja onko sillä lopulta väliä, millä tausta-ajatuksella kulttuuria kuluttaa?

Jaksossa keskustellaan niin ajankohtaisista markkinakäänteistä kuin suomalaisesta sijoituskulttuurista. Antin ja Lipon vieraana on Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi. Miksi Suomi on ollut yksi pörssien valopilkkuja tänä vuonna, ja miltä Helsingin pörssin ensi vuosi näyttää? Millaisia ovat suomalaiset sijoittajina, ja mikä on sijoittajien tunnelma juuri nyt? Pitäisikö ostaa, myydä vai odottaa? Miksi sijoittamisen pitäisi olla on koko kansan asia? Tulisiko jo kouluissa opettaa sijoittamista ja omistajuutta?Pörssipuhetta on nyt 1-vuotta – kiitos kaikille teille kuuntelijoille menneestä vuodesta!

Roomalaiskirjeen kolmas luku avaa: miksi me tarvitsemme evankeliumin, Kristuksen, sovituksen ja anteeksiantamuksen? Leif Nummela vie meidät syvälle Paavalin opetukseen, jossa ihminen asetetaan Jumalan totuuden ja pyhyyden eteen. Juutalaiset ja pakanat — koko ihmiskunta — ovat syntisiä ja tarvitsevat armoa. Mutta keskellä synnin todellisuutta loistaa evankeliumin kirkas sanoma: Jumala pysyy uskollisena, vaikka me olemme uskottomia. Tässä opetuksessa selviää: • Mitä hyötyä oli olla juutalainen? • Miten Jumalan uskollisuus kestää ihmisen epäuskon? • Miksi me emme voi luottaa itseemme tai toisiin kristittyihin — vain Kristukseen? • Mikä on Jumalan oikeudenmukainen tuomio ja miten hän silti voi armahtaa? Leif muistuttaa: meidän uskosta ei pidä luopua sen vuoksi, että petymme itseemme tai muihin, sillä emme koskaan uskoneet heihin — vaan Jeesukseen. #Roomalaiskirje #LeifNummela #Raamattuopetus #Evankeliumi #JumalanArmo #Kristus #Usko #UskollinenJumala

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 159. jaksossa vieraanani on suomentaja Saana Rusi. Hän on vieraillut aikaisemmin jaksossa #82 (Pauline Harmangen kirja Miksi vihaan miehiä) ja jaksossa #148 (Melissa da Costan romaanit). Tässä jaksossa puhutaan Caroline Darianin kirjasta Et ole enää isäni (2025, Gummerus). Caroline Darian on järkyttävistä seksuaalirikoksista tuomitun Dominique Pelicot'n ja tekojen uhrin Gisèle Pelicot'n tytär, joka kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan. Millainen lukukokemus kirja oli Saanalle? Miten kirja asettuu osaksi muista seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevistä kirjoista Ranskassa? Millainen on Darianin kirjoitustyyli? Millaista oli suomentaa teos, joka kertoo paljon mediahuomiota saaneista tositapahtumista? Mistä Darianin toinen teos kertoo? Miksi tyttären välit menivät poikki myös äidin kanssa? Saana lukee myös otteen suomennoksestaan?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Terveyspsykologia tutkii ihmisen terveyskäyttäytymistä. Miksi muutosta on niin vaikeaa saada aikaan?Kuinka tehdään kestävä elämäntapamuutos?Tiedetään, että vaikka ihmistä informoidaan kuinka hänen tekemistään epäterveellisistä valinnoista, tämä harvoin lisää terveellisempää käytöstä. Miksi?Vieraanani puhumassa aiheesta ovat terveyspsykologian erikoispsykologit Petri Karkkola ja Taina Hintsa.Aiheina mm.:- Mitä "terveys" tarkoittaa- Miksi tieto ei motivoi?- Pitäisikö epäterveellisistä valinnoista rankaista?- Onko "hyvät ja huonot elintavat" -jaottelussa järkeä. Mistä tällainen tulee?- Mitä töitä tekee terveyspsykologi?Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus on suunnattu terveydenhuollossa, sairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja organisaatioiden kehittämistehtävissä toimiville psykologeille. Erikoispsykologi on mukana ratkaisemassa terveyden, sairauden ja toimintakyvyn haasteita yksilöiden, ryhmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Moni liiketoimintapäättäjä kokee teknologian etäiseksi, vaikeaksi tai jopa pelottavaksi. Silti juuri teknologia on usein avain liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miksi teknologia herättää epävarmuutta ja miten liiketoiminnan ja IT:n välistä kuilua voi kaventaa. Keskustelu pohjautuu kokemuksiin ja havaintoihin kahdelta eri puolelta: liiketoiminnan ja teknologian rajapinnasta.Vieraana on Hanna Saari, joka on kulkenut urapolun finanssialalta ohjelmistorobotiikan kautta teknologia-alan yrittäjyyteen ja toimii nykyään osakkaana ja myynnistä vastaavana NorthCodessa. Hanna tunnetaan myös blogistaan, jossa hän tekee ATK:sta ymmärrettävää business-ihmisille.Juontajana tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalisticin perustaja ja SaaS Finland-yhteisön vetäjä.• Miksi liiketoimintapäättäjiä pelottaa teknologia – ja mistä tämä tunne kumpuaa?• Miksi on tärkeämpää omistaa ongelma kuin ratkaisu?• Miten Hannan oma urapolku pankkialalta teknologia-alalle opetti näkemään IT:n eri kulmista?• Miten teknologiaa voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ilman, että siitä tarvitsee tulla “tekninen”?• Mitä jokainen business-johtaja voisi tehdä jo tänään tullakseen teknologisesti rohkeammaksi?00:00 Intro – Miksi teknologia pelottaa?02:45 Hannan urapolku pankkimaailmasta ohjelmistorobotiikkaan07:10 North Code ja arki ohjelmistoyrityksen osakkaana12:40 Mikä saa business-johtajat arastelemaan teknologiaa?18:55 “Omista ongelma, älä ratkaisua” – miksi tämä ajattelu vapauttaa?25:20 Kuinka kuilu liiketoiminnan ja IT:n välillä syntyy ja miten se voidaan ylittää32:45 Bloggaamisesta ja ATK:n tekemisestä ymmärrettäväksi39:50 Naiset teknologia-alalla – rohkaisua ja esimerkkejä46:10 Yhteenveto ja opit muille business-päättäjille50:20 Loppusanat

Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Jari Sedergren avaa keskustelun Sanna Marinin tuoreella Hope in Action -muistelmateoksella (Toivo on tekoja, suom. Maija Laura Kauhanen, Gummerus, 2025). Studiossa pohditaan, millainen vastaanotto Marinin kirjalla on ollut ja kenelle se on kirjoitettu? Ennen kaikkea, mitä Sanna Marin nyt myy, ja onko velvollisuutemme suomalaisina ostaa? Kansallisbaletin esityksessä nähty nuorten törkeä häiriköinti nostaa esiin kysymyksiä kulttuurikasvatuksesta ja yleisön käytöksestä. Miksi osa nuorista rikkoo yleisörauhan ja miten tilannetta voisi parantaa? Heikki Pursiainen siirtää keskustelun työelämään: Onko etätyö jokaisen tietotyöläisen oikeus vai työnantajan määrättävissä? Miten etätyö vaikuttaa yhteisöihin, kaupunkikulttuuriin ja arkeen? Toimituksen toisessa aiheessa mietietään, voiko Donald Trumpin nykyistä toimintaa USA:n sisäpolitiikassa verrata jo Mao Zedongin kauhistuttavaan kulttuurivallakumoukseen 1960-1970-lukujen Kiinassa? Katleena Kortesuo nostaa esiin uudisrakentamisen ongelmat ja arkkitehtuurin kyvyttömyyden rakentaa vanhojen perinteiden päälle. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksi SDP on selväsi Suomen suosituin puolue, ja kokoomus tulee kakkosena Ylen kannatusmittauksessa? Onko hallituspuolueet onnistuneet lunastamaan lupauksiaan äänestäjille? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Mika Lehto Ilta-Sanomista ja Alec Neihum MTV:ltä. Ylen kannatusmittauksen taustadatasta selviää, että SDP on suosittu erityisesti naisten keskuudessa ja perussuomalaiset erityisesti miesten keskuudessa. Keskusta kerää Pohjois-Suomessa kovia kannatuslukuja. Rakennetaanko Suomeen jo sinipunahallitusta, ja mitkä muut koalitiot voisivat olla mahdollisia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja ikimetsien suojeluun yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Miksi ikimetsät ovat meille kaikille tärkeitä ja millaisia ekosysteemejä ikimetsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro oma metsäkokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta ikimetsistä ja niiden suojelusta. Mukana keskustelemassa ovat Luonnonperintösäätiöstä metsänhoitaja ja metsäekologi Petri Keto-Tokoi sekä tutkija Jenni Simkin Luonnonvarakeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Ari-Pekka Auvinen / Luonnonperintösäätiö

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa Jenni ja Joonas perehtyvät seksiasentoihin. Niiden moninaisuuteen, merkityksiin ja siihen, miksi “oikeat” asennot ovat aina yksilöllisiä. Miksi asentojen merkitys jää usein huomioimatta ja miten pienikin muutos asennossa voi muuttaa koko kokemuksen?Jaksossa avataan myös seksin ja pornon eroa — sekä sitä, miten esimerkiksi pornon seksikuvasto muokkaa odotuksiamme.Lisäksi pohditaan, miten flirttiä ylläpidetään pitkässä parisuhteessa, ja miten pienet arkiset eleet ylläpitävät yhteyttä. Entä voisiko seksin harrastamista “harjoitella” kumppanin kanssa — ja miksi se kannattaa?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast — jatketaan keskustelua siellä!

Työelämän tietosuoja, tuo kansallinen erityisihmeemme jonka säilyttämisen Suomi voitokkaasti lobbasi läpi GDPR:ää säädettäessä, tuottaa päänsärkyä ja -vaivaa niin juridisesti kuin käytännöllisesti jopa niin pahasti, että se ajaa yrityksiä pois Suomesta. Mikä tässä laissa sitten mättää ja onko "Suomi-lisän" poistaminen tai vähentäminen vain työntekijöiden oikeuksien vähentämistä vai voisiko se olla kaikkien etu? Tässä jaksossa Asiantuntijamme Panu Pökkylä ja Pilvi Alopaeus keskustelevat Suomen Yrittäjien erityislainsäädännön asiantuntija Sanna Lempiäisen kanssa asiasta. Sanna osallistui Työ- ja elinkeinoministeriö asettamaan  työelämän tietosuojalain muuttamista arvioivaan työryhmän, joka on nyt julkaissut selvityksensä, joka on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.     Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com   https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/32fa1f54-1d2f-43b0-bf83-c740c5a86914/c27f0fb9-3420-4fb2-8be0-a2ac67b1870e/KIRJE_20251015071751.PDF  

Mitä tapahtuu, kun johtaja kohtaa tilanteen, jossa kaikki on epävarmaa?Tässä jaksossa Christina Dahlblom ja juontaja Antti Haapakorva keskustelevat siitä, miten johtaminen muuttuu, kun paine kasvaa ja suunta ei ole selvä.Christina avaa, miksi paineensietokyky on johtamisen kovin valuutta – ja miksi se ei synny yksin vahvuudesta, vaan kyvystä olla keskeneräinen, rakentaa luottamusta ja pysähtyä oikeiden kysymysten äärelle.

Syventävätkö hallituksen leikkaukset ja työelämäuudistukset talouden alakuloa? Haastattelussa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ja tutkimuslaitos PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Työttömyys on kasvussa, vaikka hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa. Oliko virhe kuvitella, että työelämän joustavoittaminen toisi talouskasvua? Pääministeri Petteri Orpo puhuu kasvusta, vaikka talouden luvut näyttävät heikoilta. Onko kasvua todella näköpiirissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sudanissa käydään veristä valtataistelua, miksi? Tästä alkuun. Entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) muistelmat nostattivat eilen otsikoita, saimmeko uutta kulmaa lähihistorian suuriin tapahtumiin; koronaan ja Natoon? Eduskunnan kansalaisaloitteet tyssäävät ennenmin kuin etenevät.Miksi näin? Lopuksi lyhyt alustus siihen, mitä on tapahtumassa ns. Anneli Auer -oikeudenkäynnissä tällä viikolla. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen Ykkösaamun toimittajina. Saa kuunnella.

Tässä jaksossa matkustamme Pohjois-Italiaan, Emilia-Romagnan alueelle, ja tarkemmin Forliin. Sinne Mirjan miehen opinnot veivät perheen yli viisi vuotta sitten.Mirja ja hänen suomalainen puolisonsa olivat aina haaveilleet ulkomailla asumisesta, ja kun sopiva hetki koitti, kaikki tapahtui nopeasti. Elämä Suomessa pakattiin alle kolmessa kuukaudessa, ja matka kohti Italiaa alkoi.Nykyään Mirja tekee töitä Suomeen etänä ja pyörittää autotonta arkea puolisonsa ja kahden lapsen kanssa Italiassa. Arkeen on sujahdettu yllättävänkin hyvin, vaikka kommelluksilta ei tietenkään ole vältytty.Mitä kanavia perheessä katsotaan eniten? Miksi koulusta lähetettiin kiloittain hedelmiä kotiin? Ja miksi poliisi saattaa pysäyttää autoilijan päivällä? Kaikki selviää tässä podijaksossa!Mirjan IG @italian.viemaa

Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää? Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää →

Mitkä ovat tärkeimmät opit kasvun johtamisesta? Entä mitä tehdä, kun muutoksen johtaminen epäonnistuu? Ellun Kanojen toimitusjohtaja Nelli Såger keskustelee kahden eri tyyppistä muutosta vetäneen johtajan kanssa muutosjohtamisen parhaista käytännöistä. Marianne Vikkula kertoo kokemuksistaan kansainvälisen alustajätin Woltin skaalaamisesta, ensin operatiivisena johtajana ja sittemmin toimitusjohtajana. Elina Björklund vei toimitusjohtajana läpi lastenvaatebrändi Reiman digitalisoimisen ja kansainvälisen kasvun. Hän joutui myös nopeasti järjestelmään yrityksen toiminnan uudelleen Ukrainan sodan alkaessa. Jos muutos ei onnistu, syynä on muutoksen konkarien mukaan joko johdon kyvyttömyys sitoutua siihen, tai se, ettei työntekijöille ole tarpeeksi selvästi kerrottu miksi muutos toteutetaan — ja mitä tapahtuu, ellei ei se toteudu. Molemmat johtajat pohtivat podcastissa myös muutoksen sanallistamisen tärkeyttä, parhaita muutoksen johtamisen työkaluja sekä sitä, miten johtaja huomaa muutoksen tarpeen, jos ulkoista pakkoa ei siihen ole.

Parisuhteessa kohtaamme monenlaisia kriisejä, jotka voivat haastaa sekä vuorovaikutusta että yhteyttä toiseen ihmiseen. Parisuhteessa on aina mukana sekä sen yksilöt että yhteinen kokonaisuus – itse parisuhde. Ihmiset ja suhteet eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ja kehittyvät ajan myötä. Muutokset voivat olla suunniteltuja, yllättäviä, myönteisiä tai vaikeita. Kriiseihin reagoimme eri tavoin, ja myös tarpeet parisuhteen osapuolilla voivat poiketa toisistaan.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Väestöliiton kotimaan toimintojen johtaja, psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR- terapeutti, ammatillinen opettaja Suvi Laru.Nina ja Suvi keskustelevat tänään parisuhteista ja parisuhteiden kriiseistä: - Kun parisuhteeseen osuu kriisi – oli se sitten sairaus, työttömyys tai muu iso elämänmuutos – miten se voi vaikuttaa suhteeseen? - Miten kriisi muuttaa puolisoiden välisiä rooleja? - Millaisia tunteita kriisit tyypillisesti nostavat pintaan? - Miksi juuri kriisin keskellä kommunikaatio usein vaikeutuu – ja mitä voisi tehdä toisin, että yhteys säilyisi? - Millaiset asiat kantavat parisuhdetta kriiseissä?—Kaupallinen yhteistyö, Barona: Johtajana ihminen -podcast—LisätietojaSuvi Laru toimii Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan johtajana. Väestöliitto ja Parisuhdekeskus Kataja yhdistyivät 1.5.2025, ja aikaisemmin Suvi toimi Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana.Suvi on koulutukseltaan psykologian maisteri, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja ammatillinen opettaja. Hän on osallistunut useisiin johtamiskoulutuksiin ja suorittanut työhyvinvointipainotteisen johtamisen erikoisammattitutkinnon. Suvi on toiminut erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä järjestö-, yritys- ja kuntasektorilla sekä erikoissairaanhoidossa kaiken kaikkiaan yli 26 vuoden ajan. Suvi toimii monipuolisesti kansallisessa – ja mediavaikuttamistoiminnassa, erilaisissa luottamustehtävissä sekä ohjaus- ja työryhmissä.Suvin henkilökohtaisesta elämästä edesmenneen pitkäaikaissairaan puolison kanssa on julkaistu kirja Lupasin sinulle rakastaa (WSOY, 2024).Suvi Laru Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.Väestöliitto kotisivut.Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja.Väestöliiton maksuttomat palvelut parisuhteen tueksi.Väestöliiton maksuttomat palvelut nuorille.Väestöliitto Instagram, Facebook ja LinkedIn.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Marja, Nina ja yli 80 muuta ruotsinsuomalaista ovat yrittäneet saada tuomioistuimesta oikeutta suomenkieleen. Vain harva on onnistunut. Miksi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hoforsin ikääntyneet tehdastyöläiset toivovat, että kunnan uuteen vanhainkotiin tulisi suomenkielinen osasto. Heitähän on niin monta, että yksi jos toinenkin osasto voisi olla suomenkielinen. Kunta ei kuitenkaan lupaa mitään. Hoforsilaiset valittavat hallinto-oikeuteen, mutta tuomioistuin ei edes käsittele valitusta. Ruotsinsuomalaiset ovat yrittäneet ainakin 80 kertaa saada oikeutta suomen kieleen tuomioistuimen kautta. Vain harva on onnistunut. Miksi vähemmistölaki ei voi turvata oikeutta suomen kieleen? Dokumentissa kuullaan oikeuksiaan vaativia ruotsinsuomalaisia, lain tekoon osallistuneita virkamiehiä ja poliitikkoja – sekä ensi kertaa tuomarin ja oikeustieteen professorin arviot siitä, miksi useimmat valitukset oikeuteen ovat tuomittuja epäonnistumaan. Den svenska minoritetslagen – Sveriges sämsta lag? Den svenska minoritetslagen, som fyllde 25 år i april 2025, skyddar inte sverigefinnarnas rätt till finska språket när den prövas i domstol. Drygt 80 gånger har sverigefinnarna gått till domstol för att hävda sina språkliga rättigheter. Bara i ett fåtal fall har domstolen kunnat döma till minoritetens fördel. I dokumentären berättar Marja Luusua från Hofors vad som hände när hon överklagade kommunens beslut att inte inrätta en finskspråkig avdelning på det nya äldreboendet, och Nina Jakku i Malmö varför hon är besviken, trots att förvaltningsrätten dömde till de klagande föräldrarnas fördel när staden bestämde sig för att inte erbjuda barnen i förskoleklass undervisning i finska. Chefsrådmannen Ulrika Geijer och Karin Åhman, professor i statsrätt vid Stockholms universitet, berättar varför domare har svårt att döma till minoritetens fördel trots minoritetslagen som ska garantera deras språkliga rättigheter. Programmet är på finska. Medverkande/Mukana olevat Haastateltavat/intervjupersoner: Marja Luusua, eläkeläinen ja Hoforsin Suomi-seuran puheenjohtaja / pensionär och ordförande för Hofors finska förening Nina Jakku, vanhempi Malmössä / förälder i Malmö Paavo Vallius, entinen valtiopäiväedustaja ja selvittäjä / tidigare riksdagsledamot och utredare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja selvityssihteeri / jurist och utredningssekreterare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Tomas Isaksson, Cissi Hedwall, Jenny Hammar Hoforsin kunta / Hofors kommun Ulrika Geijer, ylituomari Malmön hallinto-oikeus / chefsrådman Malmö förvaltningsrätt Karin Åhman, Tukholman yliopiston valtio-opin professori / professor i statsrätt Stockholm universitet Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Niki Bergman Tuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Ohjelma tehtiin 2025. Programmet gjordes 2025. Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vaihtoi omaksi eduskunta-avustakseen oman poikansa. Eivätkö eduskunnan säännöt kiellä lähisukulaisen palkkaamista avustajaksi? Miksi ministerin perheenjäsenen suosiminen avustajaimityksessä oli mahdollista? Onko eduskunta erityinen vai tavallinen työpaikka? Miksi kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) kuvaa eduskuntaa ”vähätöiseksi” paikaksi? Ovatko tosi tv -kuvaukset tai some-päivitykset kansanedustajan työtä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio ruotii jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Toimittajana on Jonni Roos. Tässä jaksossa tarkastellaan muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaisiksi tulkituista kirjoituksista käytävää oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa. Missä kulkevat sananvapauden ja vihapuheen rajat, ja miten oikeuden ratkaisu voi vaikuttaa käsityksiimme perusoikeuksista ja niiden rajoista? Entä uskonnollisten yhteisöjen vastuu kielenkäytöstä. Hyvinvointiyhteiskunnan leikkaukset ja kulttuurin merkitys nousevat keskusteluun, kun pohdimme, mitkä osa-alueet ovat niin tärkeitä, että niihin ei tulisi koskea. Miksi kulttuurin pitäisi olla leikkausten ulkopuolella? Pitäisikö tuettavalla kulttuurilla olla vaikuttavuus-mittari? Kirjailija Kauko Röyhkä on herättänyt huomiota uudella tavalla ansaita tuloja internetissä – erityisesti Facebookin maksullisen sisällön kautta. Kirjailijana on nimittäin vaikea tienata elantoa. Toimintaelokuvien ja väkivaltaviihteen merkityksestä keskustellaan Sisu 2 -elokuvan innoittamana. Miksi väkivaltaa ei enää viitsitä kritisoida kritiikeissä? Elon Muskin Grokipedia-tietosanakirja haastaa perinteisen Wikipedian aseman. Miten tekoälyllä tuotettu tieto muokkaa käsityksiämme puolueellisuudesta ja luotettavuudesta? Voiko yksittäinen vaikuttaja, kuten Musk, muuttaa koko tiedonvälityksen kenttää ja vaikkapa sotkea faktat salaliittoteorioihin?

Ainejärjestöt pyörittävät pitkälti opiskelijatapahtumia ja siten kampuskaupungin opiskelijaelämää, mutta niiden kautta pääsee myös vaikuttamaan opiskelijoiden asioihin yliopistossa. Miksi ainejärjestön hallitukseen tai muihin luottamustoimiin kannattaa lähteä opiskeluaikana, ja mitä hyötyä siitä voi itselleen saada? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan ainejärjestökonkareiden ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituslaisten Antton Gustafssonin ja Lassi Vallin kanssa.

Moni suomalainen SaaS-yrittäjä ajattelee, ettei kotimarkkinoilta löydy riittävästi kasvua. Mutta entä jos ongelma ei ole markkinan koko, vaan yrityksen oma fokuksen puute?Dr. Kari Aho ja hänen tiiminsä ovat rakentaneet Secappista kriittisen viestinnän työkalun, jota käyttävät jo pelastuslaitokset, poliisi, sairaalat ja monet muut organisaatiot, joiden toiminta ei saa pysähtyä. Vaikka Secapp toimii hyvin kapeassa nichessä, näkee se Suomen markkinan jopa 90 miljoonan euron kokoisena – ja on jo vallannut siitä lähes viiden miljoonan osuuden.Tässä jaksossa keskustelemme:Miksi moni SaaS-yritys lähtee liian aikaisin maailmalle – ja mitä se maksaa?Milloin on parempi keskittyä kotimarkkinaan?Miten Secapp yhdisti monta pientä tuoteideaa yhdeksi selkeäksi kasvutarjoomaksi?Ja mikä merkitys tohtorintutkinnolla on yrittäjyydessä – Suomessa ja kansainvälisesti?Kari Aho on Secappin perustaja ja toimitusjohtaja, joka väitteli tohtoriksi vain 26-vuotiaana ja on sittemmin vienyt yrityksensä kriittisen viestinnän kansainväliseen kärkeen.Juontajana tuttuun tapaan SaaS Finlandin vetäjä ja kasvuvalmentaja Antti Pietilä.

Nyt on luvassa tajunnanräjäyttävä jakso. Jenni ja Joonas saavat vieraakseen ihmissuhdedynamiikkoihin erikoistuneen psykologin ja Ensitreffit alttarilla-ohjelman asiantuntijan Iida Mäkikallion! Jaksossa syvennytään haluun ja seksuaaliseen vetovoimaan. Miksi joskus koemme vetovoimaa toiseen ja taas toisinaan emme? Miten kontakti omaan haluun ja tahtoon vaikuttaa ihmissuhteisiin? Entä miten erillisyyden kokemus vahvistaa vetovoimaa?Iida tuo esiin oivalluksia halun kokemuksesta ja kyvystä ilmaista omia tarpeita. Miten jo lapsuudessa opitut roolit ja yhteiskunnan normit vaikuttavat kykyymme olla sinut halujemme ja tarpeidemme kanssa? Tämä jakso tarjoaa käytännön vinkkejä ja syvempää ymmärrystä siitä, mitä itsemme kohtaaminen todella merkitsee ihmissuhteissa. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja liity keskusteluun!

Tämänkertainen vieraani on Katri Saarikivi. Hän on psykologi, neurotieteilijä ja yrittäjä, joka on tutkinut oppimiseen ja empatiaan liittyv�� aivotoimintaa. Keskustelumme lähtökohta oli pohtia, missä m��rin aivomme mukautuvat siihen hurjaan teknologiseen muutokseen, jonka keskellä elämme ja missä m��rin ehkä eivät. Tämä johdatti meidät sen ��relle, miten yksilön on mahdollista säilytt�� autonomiansa ja mahdollisuutensa ainutlaatuiseen eläm��n maailmassa, jossa algoritmit pyrkivät ottamaan ohjailuvallan miltei kaikessa, mitä teemme. Ja tämä taas vei meidät syvälle oppimisen ja yhteisöllisyyden kysymyksiin. Milloin ja miten ihminen oppii? Milloin hän oppii tehokkaasti? Miksi sisäinen aikuinen, sisäinen lapsi, uteliaisuus ja ällistyminen ovat avaimia parempaan eläm��n. Ja ennen kaikkea, miksi oppiminen on se supervoima, jolla ihminen voi säilytt�� toimijuutensa tässä maailmassa. Toivottavasti nautit tästä kiehtovasta ja ajankohtaisesta keskustelusta yhtä paljon kuin minä. Hyviä kuunteluhetkiä!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 158. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Thomas Schlesserin teoksesta Monan katse (Otava, 2025). Siinä ukki esittelee 10-vuotiaalle Monalle joka viikko uuden taideteoksen, koska tyttö on vaarassa sokeutua. Kuka on ranskalaiskirjailija Thomas Schlesser? Mistä teos kertoo? Mitä lajityyppiä se edustaa? Miksi kirjasta on tullut niin suosittu? Millaista oli suomentaa teosta, joka sisältää taidehistoriallisia kuvauksia ja dialogia? Kenelle Lotta suosittelee kirjaa? Hän lukee myös otteen suomennoksestaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Uskon, että aktiivisesti yrityksiä muokkaavat pääomasijoittajat saavat luotua arvoa enemmän kuin mitä pörssi-indeksit tuottavat. En silti ole sijoittanut Private Equityyn. Miksi?Jaksossa käsittelen yksityissijoittajalle tarjolla olevia mahdollisuuksia päästä osalliseksi listaamattomien osakemarkkinoiden tuotosta. Jaksossa mainittu Shrodersin rahaston avaintietoasiakirja:https://doc.morningstar.com/document/67bfc482a3caa59781760cfd94017d59.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bacJakso, jossa yksinkertaistetun antikvariaattiesimerkin avulla kerrotaan, mitä Private Equity -rahasto tekee:https://open.spotify.com/episode/4VllNVgSuEMcVvajHMQgAf?si=lOTYac9MSL-J_lX6omy8XQ

Jos yhteiskuntamme tuhoutuisi sodan tai ilmastokatastrofin seurauksena, mitä arkeologit löytäisivät meistä tuhansien vuosien päästä? Useat yhteiskunnat ovat kadonneet historian hämärään – miksi? Helsingin yliopiston kaksi tutkijaa vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Kirsi Valkama ja Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori tarjoavat uudessa kirjassaan nimeltään Historiaan hävinneet, romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan, uusia näkökulmia siihen miten pienemmät valtakunnat Välimeren alueella tuhoutuivat ja miksi. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö tarkastelee mitä oppia romahdukset tarjoavat omalle ajallemme. Toimittaja Nicklas Wancke.

Miksi ikäihmisillä on vaikeuksia käyttää nykyteknologiaa? Onko syy heissä itsessään, laitteissa vai koko yhteiskunnassa, joka pakottaa kaikki digitaalisten palveluiden pariin? Vikasietotila suorittaa pelottoman teknologis-kognitiivis-poliittisen analyysin aiheesta!Olli Sulopuisto, Kari Haakana ja Panu Räty keskustelevat digipakosta, kognitiivisesta kuormasta ja siitä, miten palveluiden siirtäminen verkkoon uhkaa jättää suuren osan väestöstä ulkopuolelle. Kuulemme myös asiantuntijan näkemyksen suoraan kentältä, kun Fiksari Finlandin Heidi Kähkönen kertoo, millaista digiapua seniorit todella tarvitsevat.Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanu: CodexKari: Yle mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa: Tekoälyavustajat vääristävät uutissisältöjä lähes joka toisessa vastauksessa – ongelmat läpi kielten ja maiden ja EBU:n versioLinkitKarin tulevaisuusA meta-analysis of technology use and cognitive agingViranomaisposti saapuu vuoden 2026 alusta ensisijaisesti sähköisesti – muutos koskee noin kahta miljoonaa henkilöä

Haaveet, toiveet sekä unelmat elättävät ja kannattelevat. Haaveiden tarjottimelta löytyy lottovoitto, robotti-imuri ja vasektomia. Miksi kumpikaan ei huoli lottovoittoa? Miksi tuntematon lapsi luuli podcastin päähenkilöitä isäkseen? Ikä on vain numeroita, mutta se voi olla myös harmaantuvat hiukset tai muutokset kehossa; Osku ja Juhani vertailevat pakaroitaan.Kaikki mitä rakastan -podcast kuopattiin läheisten läsnäollessa – tämä on Osku & Juhani -podcast.

Japanin pääministeriksi nousi ensimmäinen nainen, Margaret Thatcheria ihaileva hevirumpali Sanae Takaichi, joka on brändännyt itsensä maahanmuuttovastaiseksi. Millainen käänne hänen nousunsa on? Miksi Japanilla ja Suomella on niin paljon yhteistä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että perussuomalaiset ovat jo vuosia halunneet ottaa väestökadon riivaamasta Japanista oppia? Aiheesta keskustelevat Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen ja Ylen Japaniin perehtynyt taloustoimittaja Heikki Valkama. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tähän jaksoon oli suuri kunnia saada vieraaksi olympia- ja EM-mitalisti keskustelemaan mindsetistä, motivaatiosta ja pitkäjänteisestä tekemisestä tavoitteiden eteen. Käydään läpi mm. miltä näyttää arvokisoihin treenaavan urheilijan viikko? Miten rakentaa urheilu-ura 27-vuotiaana perheenäitinä? Millaista priorisointia vaaditaan tavoitteiden saavuttamiseen? Miksi tekeminen on usein paras keino oppia paremmaksi? Voiko yksin kehittyä vai tarvitaanko valmentaja avuksi? Mistä löytää motivaatio pitää itsensä hyvässä kunnossa aktiiviuran jälkeen? Mitkä ovat vieraan peruspilarit, joilla hyvä kunto pysyy yllä ympäri vuoden? Miten uskoa onnistumiseen silloin kun se on epätodennäköistä? Miksi kuntonyrkkeily on monelle mainio tapa kohottaa kuntoa? Näitä ja muita aihepiirin teemoja pohditaan yhdessä nyrkkeilyn 2 x Euroopan mestari ja 2 x olympiapronssimitalisti valmentaja Mira Potkosen kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMira Potkonen- Kotisivu: https://mirapotkonen.fi/- IG: https://www.instagram.com/mirapotkonen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mira-potkonen-080b23290/- FB: https://www.facebook.com/miracleinthering/

Tähän jaksoon sain kimmokkeen vieraan erinomaisista somepäivityksistä liittyen tavoitteiden saavuttamiseen, resilienssiin ja väkevän elämän elämiseen. Jaksossa keskustellaan mm. miksi niin moni tuntuu uupuvan kun pyrkii kohti tavoitteitaan, mistä se voisi johtua ja mitä ongelmalle voisi tehdä? Miksi omien rajojen vuotaminen on meille haitaksi ja miten ne pystyy pitämään tiukassakin paikassa? Kun matkalla tavoitteisiin huomaa isoja kapuloita rattaissa ja tekee mieli luovuttaa, miten näistä hetkistä pääsee yli? Mitä tarkoittaa ajatus "elämässä kuuluu käyttää vaihteita eikä koko ajan ajaa ryöminnällä"? Olemmeko me alkaneet pelätä tunteita ja niiden laajan skaalan kokemista? Mistä löytää vääntöä ja resilienssiä jatkaa eteenpäin kohdissa kun ollaan omalla polulla jumissa ja apua ei näy eikä kuulu? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii Resilienssikoulu-teeman takaa löytyvä resilienssitutkija, luennoitsija ja valmentaja Laura Valli.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiLaura Valli- IG: https://www.instagram.com/resilienssikoulu- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/7pm2Xis3pDW2djMeGUdHHP?si=84d838a0e1294240- Työkirja: https://holvi.com/shop/resilienssikoulu/product/de65c776e31e9daa12f075349343c00c- Kotisivu: https://resilienssikoulu.fi/

Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Hallituspuolueet kamppailevat tällä viikolla kahden vaikean aiheen kanssa, alkoholin ja sairaaloiden. Kiistat ovat pinnalla, koska eduskunta aloitti keskustelun alkoholin kotiin tilaamisen vapauttamisesta ja kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä. Hallitus on vapauttanut alkoholin myyntiä aiemminkin. Miksi alkoholin etämyynti on kristillisdemokraateille vaikeampi rasti kuin aiemmat? Entä miksi osa hallituspuolueiden kansanedustajista Oulun vaalipiiristä uhmaa hallituksen linjaa sairaala-asiassa, osa ei? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.), valiokunnan jäsen, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sekä talousvaliokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa pohditaan miten tapahtuu muutos aktiiviliikkujaksi myös niistä lähtökohdista, joissa ei olla synnytty polkujuoksulenkkarit jalassa ja käsipainot kädessä. Vieraan kanssa jutellaan mm. miksi me ihmiset olemme nykyään fyysisesti huonossa kunnossa ja mitä sille voisi tehdä? Miksi me usein tiedämme paljonkin mitä tulisi tehdä mutta konkreettista tekemistä syntyy varsin vähän? Millaisilla muutoksilla syntyy dominoefekti, jonka avulla muutos aktiiviliikkujaksi syntyy helpommin? Jokainen on aktiiviliikkuja 2-3 viikkoa, millä saadaan ylläpidettyä jatkuvuus? Millaisia ajatuksia jakson vieraalla on ajatuksesta, että tulee treenata silloinkin kun ei huvita? Miten liikunnasta tehdään hauska harrastus ja miten lopulta voi juosta vaikka 300km? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii ultrajuoksija ja triatleetti Olli Kopakkala.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiOlli Kopakkala- Kirja: https://basambooks.fi/sivu/tuote/voimaa-ja-kestavyytta-laiskalle-ihmiselle/5370308- IG: https://www.instagram.com/timore88/- Youtube: https://www.youtube.com/@timore88/

Tšekin parlamenttivaalit voitti populistipuolue, joka kampanjoi Ukrainan sotilasavun keskeyttämisellä. Miljardöörin johtama puolue tavoittelee nyt hallitusta äärioikeiston tuella. Onko Euroopan unioni ongelmissa, jos Tšekki lähenee EU:n kapinallisia, Unkaria ja Slovakiaa? Onko Ukraina-apu uhattuna? Yksi vaalien voittajista oli myös uusi autoilijoiden etua ajava puolue. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalidemokraatit on romahtanut. Miksi vasemmisto on vaikeuksissa EU:n itälaidalla, mutta ääniä kerää Motoristipuolue? Tšekin vaaleista keskustelevat Itäiseen Keski-Eurooppaan perehtynyt valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Tšekin politiikkaa seuraava analyytikko ja opiskelija Kateřina Buchtová. Toimittajana on Antti Pilke.

Mainos: Elinkeinoelämän valtuuskunta

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?

Venäjä yritti vaikuttaa Moldovan vaaleihin, mutta EU-mieliset veivät voiton. Sunnuntaisia parlamenttivaaleja on pidetty äänestyksenä siitä, jatkaako Moldova EU-myönteisellä linjalla vai lähentyykö se Venäjää. Miksi pieni Moldova on niin tärkeä? Entä miksi Venäjä on jo usemman kerran epäonnistunut vaalien horjuttamisessa? Moldovan vaaleja analysoivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Toimittajana on Antti Pilke.

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?