Podcasts about miksi

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Majed* elää Jemenissä jatkuvan uhan alla. Hän kertoo Jeesuksesta muille ja valmistautuu vangitsemiseen opettelemalla Raamattua ulkoa.  

Kauden päätösjaksossa vieraana on Hivpointin seksuaaliterveyden asiantuntija Havu Härmä, kun Jenni ja Joonas pureutuvat ajankohtaiseen ja kiistanalaiseen kemseksi-ilmiöön. Keskustelussa tarkastellaan huumeiden käyttöä seksuaalisten kokemusten yhteydessä sekä ilmiön laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.Mitä kemseksi tarkoittaa? Miksi ilmiö on noussut esiin erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen keskuudessa? Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia siihen liittyy? Vieraamme tarjoaa syvällisiä näkökulmia aiheeseen sekä käytännönläheisiä vinkkejä haittojen vähentämiseen kemseksi-kulttuurin parissa.Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja osallistu keskusteluun! Lämpimät kiitokset kaikille kuuntelijoille tästä kaudesta!*Jos huumeiden käyttö tai kemseksi herättää huolta omassa tai läheisen elämässä, apua on saatavilla. Tietoa ja tukea tarjoaa Hivpoint https://hivpoint.fi/ Päihdeneuvonta palvelee ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45 (maksuton ja anonyymi).

Valco-kuulokkeilla Suomen Nostatus kuulostaa paremmalta

Tässä jaksossa mikrofonin ääreen istuu yksi eniten toivotuista vieraista keskustelemaan omista huomioistaan ja tutkimusnäytöstä liittyen onnistuneen elämäntaparemontin tekemiseen. Käymme läpi mm. mitkä ovat vieraan oman rautaisen fysiikan tärkeimmät kulmakivet? Miksi moni on niin huonossa kunnossa modernissa maailmassa vaikka mahdollisuuksia onnistumiseen on enemmän kuin koskaan ennen? Kun alkaa tehdä kokonaisvaltaista elämäntaparemonttia, mitkä ovat valmennushavaintojen pohjalta yleisimmät onnistumisen ja epäonnistumisen rakennusaineita? Onko keski-iässä ja ruuhkavuosissa itsensä kuntoon laittaminen ja esim. painonpudotus vaikeampaa kuin nuorempana? Mikä on oikeanlaisen ja vääränlaisen mindsetin vaikutus tuloksien saavuttamisessa? Jos haluaa opetella hyvät elintavat ja päästä hyvään kuntoon, onnistuuko se intuitiivisesti ja fiilispohjalta vai tarvitaanko jotain mekaanisempaa kuten kalorienlaskentaa yms.? Mikä on oman lähipiirin vaikutus kokonaisvaltaisessa elämäntaparemontissa onnistumisessa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii Fitfarmistakin tuttu valmentaja Matias Koistinen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMatias Koistinen- IG: https://www.instagram.com/koistinen_matias/- Youtube: https://www.youtube.com/@matiaskoistinen

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Kyösti Kakkonen ehdotti joulun siirtämistä viikonloppuun. Miksi jättää hyvä idea puolitiehen ja mitä kaikkea Jouluun voisikaan yhdistää? Lisäksi kohtaamme sosiopaattisia naisia, joille treffailu voi olla vaikeaa. Pelaamme myös lupaustikkiä kuulemme mitä Siltala ei missään nimessä saanut joululahjaksi. Aamuklubin parhaissa paloissa maistuu konvehdit ja vihreät kuulat.

Moni suomalainen ohjelmistoyritys haaveilee siirtymisestä palvelubusineksestä kansainväliseksi tuoteyhtiöksi – mutta harva tekee sen onnistuneesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Valamis Group on poikkeus.Tässä Menestystä Etsimässä -podcastin jaksossa keskustellaan Valamiksen perustajan ja toimitusjohtajan Jussi Hurskaisen kanssa siitä, mitä todella vaatii kasvaa palveluyhtiöstä yli 10 miljoonan euron kansainväliseksi tuotebisnekseksi. Valamis on kulkenut pitkän tien Joensuusta globaaliksi oppimisalustatoimijaksi, tehnyt vaikeita rakennemuutoksia, luopunut palveluliiketoiminnasta ja rakentanut enterprise-tason SaaS-myyntiä useille markkinoille.Jaksossa pureudumme muun muassa: • mitä palvelubusineksestä tuoteyhtiöksi siirtyminen käytännössä tarkoittaa • miksi kansainvälistyminen harvoin etenee suoraviivaisesti • millaisia virheitä Valamis teki matkalla – ja mitä niistä opittiin • miten yritysrakenteet, maayhtiöt ja kustannukset vaikuttavat kasvuun • millaista on rakentaa enterprise-myyntiä, kun ACV on kuusinumeroista • miksi kaikkea ei kannata skaalata, vaikka voisiKeskustelu tarjoaa realistisen ja rehellisen kuvan SaaS-transformaatiosta: päätöksistä, jotka eivät näy pitch deckeissä, mutta ratkaisevat pitkällä aikavälillä.Sisällysluettelo:[00:00] Valamiksen tarinan alku[05:20] Bootstrap-vaihe Joensuussa[11:40] Miksi palvelubisnes ei skaalaudu[18:10] Ensiaskeleet kansainvälisesti[25:30] Palveluliiketoiminnan myynti[32:45] Yritysrakenteet ja maayhtiöt[39:50] Siirtymä SaaS-tuoteyhtiöksi[47:15] Enterprise-myynti ja 100k ACV[54:40] Yritysostot ja virheet[01:02:30] Tärkeimmät opit SaaS-kasvuunPodcastin juontaa kasvuvalmentaja Antti Pietilä, ja Menestystä Etsimässä -podcastin tuottaa Loyalistic yhteistyössä Software Finland ry:n SaaS Finlandin kanssa.Podcastin juontaa kasvuvalmentaja Antti Pietilä, ja Menestystä Etsimässä -podcastin tuottaa Loyalistic yhteistyössä Software Finland ry:n SaaS Finlandin kanssa.

Perussuomalaisilta rahaa ampumaradoille, Rkp:ltä Närpiön teatteriin, otsikoi Ilta-Sanomat. Eduskunta jakoi rahaa nais­pappeutta vastustaville järjestöille, kirjoitti Helsingin Sanomat. Minkälaisia poliittisia arvoja eduskunnan jakamat joululahjarahat tänä vuonna henkivät? Miksi juuri hallituspuolueiden kansanedustajat olivat ratkiriemuissaan joululahjarahoista? Kilahtavatko joululahjarahoiksi kutsutut niin sanotut pienkorjausmäärärahat tyypillisesti juuri hallituspuoleiden kansanedustajien kotipaikkakunnille? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perhe muuttaa syrjäiseen hotelliin talveksi. Mies sekoaa ja yrittää murhata vaimonsa ja lapsensa. Hilpeää? Kamalaa, ja Jutan lempielokuvia! Jumikemuissa edetään Kubrick-trilogian toiseen osaan ja katsotaan Hohto, joka on yksi piinaavimpia kauhuelokuvia. Miksi se on niin poikkeuksellinen, että siihen liittyvistä faniteorioista on jopa tehty oma, viihdyttävä dokkarinsa? Kuumassa kyssärissä aiheena striimaussotien kärjistyminen kun Netflix yrittää ostaa Warner Brosin ja HBO:n, sekä lopuksi tutustu sweet chili dipit eli meidän kulttuurisuositukset teille. Tuu mukaan, nää on karmivat kemut!

Pääkallon Henkilökuva-podcastsarja herää henkiin Brnon ja Ostravan MM-kisojen tiimellyksessä, ja piinapenkkiin istahtivat maajoukkueen TPS-pelaajat Emilia ja Olivia Pietilä, 22. Kaksosista pääosin puolustajana pelaava Emilia oli mukana jo vuoden 2023 MM-kisoissa Singaporessa. Olivialle MM-kisamatka on uran ensimmäinen, mutta molemmat ovat esiintynyt vakuuttavasti Brnon alkusarjan peleissä. Pietilä ovat ponnistaneet salibandymaailman huipulle piskuisesta Mynämäen kunnasta, Turun kupeesta. Miksi Mynämäeltä on tullut niin paljon hyviä salibandypelaajia paikkakunnan kokoon nähden? Entä miksi ylipäänsä varsinkin naisten puolella on salibandyn huipulla paljon sisarpareja ja kaksosia? Miten kaksosten luonteet eroavat urheilussa, ja tuleeko riitaa, kun yhteiselo on tiivistä? Mitä tavoitella salibandyssa, entä elämässä ylipäänsä? Mikä on ollut perheen vaikutus? Ärsyttääkö Andreas Harneskin pikkutarkkuus, ja mitä salibandynörtteys tarkoittaa? Miltä tuntuu lähteä pelaamaan todennäköisesti uran isoimman yleisön eteen lauantain välierissä, jos Tanska kaatuu perjantaina? Missä Pietilät kokevat olevansa hyviä kentällä, entä minkä ominaisuuden nappaisivat sisareltaan? Jos kaksosten vastauksia on paikoin vaikea erottaa toisistaan, niin todettakoon evästeeksi, että Emilia opiskelee sosionomiksi ja Olivia on siskoksista kilpailuhenkisempi. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Taustalla kuuluu jonkin verran muita ääniä, sillä se toteutettiin julkisessa tilassa hotellin aulassa. Haastattelu on pituudeltaan noin 30 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista.

Tässä jaksossa Jenni ja Joonas keskustelevat siitä, mitä mies haluaa kumppaniltaan. Miksi tutkimuksia miehen haluista ja tarpeista löytyy niin niukasti? Ja miksi suurin osa tutkimuksista ja yleisestä puheesta liittyy jollain tavalla edelleen miehen toiveisiin liittyviin stereotypioihin, kuten seksiin?Keskusteluun nousee myös se, miksi omien halujen ja toiveiden tunnistaminen voi olla vaikeaa miesoletetuille. Entä miten yhteiskunnan sanelemat roolit ja odotukset vaikuttavat tähän kaikkeen?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja liity keskusteluun!

Autoteollisuus on kehittynyt vuosien varrella niin toimivaksi, että automalleista tulee toinen toistaan tylsempiä. Onko tylsyys hyvä vai huono asia?

Jaksossa pureudumme siihen, miksi toimialojen ja sektorien ymmärtäminen on sijoittajalle tärkeää. Miksi osakkeita jaotellaan eri sektoreihin? Kannattaako sektorisijoittaminen? Miten valita oikeat sektorit sijoitussalkkuun? Entä mitkä ovat tällä hetkellä kuumimpia toimialoja? Jaksossa käydään läpi sekä ajattomia peruskysymyksiä että tämän hetken kuumimpia sektoreita ja toimialoja. Ensi jaksossa Antti ja Lippo vastaavat kuulijakysymyksiin, joten nyt: kysy meiltä! Haluamme kuulla, mikä sinua mietityttää. (00:00) - Intro (00:58) - Ajankohtaiset markkinakuulumiset (13:29) - Mitä sektorit tarkoittavat? Miksi osakkeita ylipäätään jaetaan sektoreihin? (18:30) - Sykliset ja defensiiviset osakkeet (24:05) - Sektorihajautuksen merkitys ja sektorisijoittaminen (37:54) - Sektorirotaatio (39:40) - Jos kulutus lähtee nousuun, mitkä sektorit tai yhtiöt hyötyvät? (46:04) - Mitkä sijoittajan kannalta mielenkiintoisimmat sektorit vuonna 2026? (50:51) - HOT or NOT: sektorisijoittaminen Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Maanantai myytin kokee meistä monet. Lähdemme tekemään muutosta asettamalla jonkin aloitus päivän, kuitenkin voimme muutoksen aloittaa myös heti. Emme siis pysty pitämään omia muutoksen aloittamista ja siihen on omat syynsä. Tästä puhumme nyt tässä Olet riittävä - podcastissa. (00:00) Intro (00:54) Miksi hyvien rutiinien aloittaminen on vaikeaa? (05:09) Omakohtaisia kokemuksia (10:21) Stressin vaikutus tavoitteisiin (15:30) Pura rutiinit atomeiksi (20:21) Realistisen kokoiset tavoitteet (23:05) Loppusanat

Antiikin Kreikan, Rooman ja sen keisarien seksielämä olivat täysiä vastakohtia Raamatun etiikalle.

Miksi Orpon hallitus on pulassa yrittäessään auttaa eläkemaksuista ärsyyntyneitä yrittäjiä? Rahoitetaanko yrittäjien eläkkeitä vaikka velaksi? Miksi ministeri Sanni Grahn-Laasonen irtisanoutui itse asettamansa selvitysmiehen raportista? Eläkekuviota avaavat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sekä työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari SAK:sta. Toimittajana on Antti Pilke.

Kehitysyhtiöt on alihyödynnetty voimavara yrityksien kehittämisessä. Vaikkapa Business Joensuulla on itäisessä Suomessa paljon tuotteistettuja palveluita yritystoiminnan kaikkiin vaiheisiin. Olitpa vasta miettimässä ideaa tai jo useamman vuoden toiminut konkari. Kun nämä palvelut tuppaa olemaan jopa maksuttomia haluttiin osaltamme kannustaa kaikkia näiden palveluiden piiriin! (00:00) Intro (00:42) Kehitysyhtiöiden rooli ja palvelut (09:22) Valmennus ja mentorointi (18:11) Visio ja tavoitteet yritystoiminnassa (23:24) Laskelmien tärkeys (27:09) Kasvuvalmennus ja tulevaisuuden suunnittelu (34:41) Asiakkaan tarpeiden kartoitus (39:17) Loppusanat

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Miksi feminismi ei sovi kirkkoon? Vieraana Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Soili Haverinen.

Itsenäisyyspäivän virallinen asema nuijittiin pöytään valtioneuvoston asetuksella 1919. Itsenäisyyspäivän perinteet ovat vuosien saatossa vaihtuneet presidentin vastaanotoista juhlajumalanpalveluksiin ja suojeluskuntien marsseista 612-kulkueisiin. Minkälaisia ajatuksia pönkittämään tulkintoja itsenäisyydestä ja isänmaallisuudesta on Suomessa vuosien mittaan rakenneltu? Miksi 6. päivä joulukuuta valikoitui itsenäisyyspäiväksi muiden päivämäärien ohitse? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi oleminen on niin vaikeaa nykypäivänä? Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki sukeltavat syvään aiheeseen, joka koskettaa meitä kaikkia. He puhuvat siitä, miten suoritusten kulttuuri on vienyt meidät oravanpyörään, jossa juoksemme jatkuvasti takaa-ajamassa jotain, mikä ei kuitenkaan tuo todellista tyydytystä. Kun emme osaa pysähtyä ja olla läsnä, etäännymme itsestämme ja kadotamme yhteyden omaan sisäiseen viisauteemme.Keskustelussa nousee esiin rohkea ajatus siitä, että todellinen voima ja viisaus syntyvät siitä, kun uskallamme katsoa omaa keskeneräisyyttämme ja heikkouttamme. Tommy ja Annika jakavat syvällisiä oivalluksia siitä, miten syyllisyyden hyväksyminen voi paradoksaalisesti johtaa vapauteen ja miten johtajuus muuttuu, kun se lähtee liikkeelle ei-tietämisen tilasta sen sijaan, että yrittäisimme näyttää vahvemmilta kuin olemme. He puhuvat myös viiden L:n polusta - luhistumisesta leikkiin - joka voi avata aivan uudenlaisen tavan kohdata elämän haasteet.

Tällä kertaa hypitään tunnelmasta toiseen! Tuo luvattu romantiikan pääkaupunki Pariisi ei välttämättä olekaan niin täydellinen, kuin voisi kuvitella. Suvi kertoo teoriasta, jossa haarukalla todella on väliä ja Esko kertoo WC:hen sammumisesta. Miksi jauheliha on loppunut ja kuka on KAJ? Entä tiedätkö mitä "skibidi" tai "six seven" tarkoittaa? "Söpö" eläintarina päättää tämän viikon lähetyksen. Ihanaa viikonloppua!Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viih dettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Parisuhdekouluttaja, kirjailija ja suomalaisen eroseminaarikonseptin kehittäjä Marianna Stolbow on Jennin ja Joonaksen kanssa keskustelemassa erosta, mutta myös ihmissuhdetaidoista.Jakso on herkullinen, mutta samalla raivostuttava, sillä jokainen voi vaikuttaa vain itseensä. Miten omia tarpeitaan voi oppia ilmaisemaan, ja mistä tarpeiden ilmaisemisen vaikeus usein kumpuaa?Miksi ihmiset päätyvät eroamaan? Miten eroon johtavia askeleita voisi ennaltaehkäistä ja lähteä purkamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa? Miksi on niin yleistä, että eroajatusta voidaan pyöritellä jopa useita vuosia kertomatta siitä toiselle? Entä miten hyvä ero tehdään, ja miten siitä pääsee yli?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja osallistu keskusteluun!

Moke Pua oli seikkailullinen opiskelijanuorukainen, joka ei kaihtanut uusia kokemuksia. Kun hänelle tarjoutui tilaisuus tehdä patikointiretki Havaijin kuuluisille Haʻikū-portaille, hän tarttui siihen. Häntä ei pidätellyt se, että vuorenrinteessä kulkeva portaikko oli retkeilijöiltä ankarasti kielletty. Retki jäi lopulta Moken viimeiseksi seikkailuksi, mutta mitä hänelle oikeastaan tapahtui? Mikä tai kuka oli salaperäinen hahmo, joka näkyi Moken retkeltä lähettämässä valokuvassa? Miksi ryhmä retkeilijöitä kuuli vuorilta avunhuudon?Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/92lahteet

Tässä jaksossa pohditaan vieraan kanssa miten oma mieli ja ajattelumallit saadaan tukemaan onnistumista. Käydään läpi mm. mitä tarkoitetaan tarkkailijaminällä? Miksi on tärkeä erottaa havainto ja tulkinta toisistaan? Miksi mahdollisuuden asenne on monen onnistumisen taustalla? Mitä tarkoitetaan sillä, että mikään tunne tai ajatus ei ole uhka suorituksen onnistumiselle? Miksi on tärkeä tiedostaa, että miksi tekee mitä tekee? Onko tärkeä pyrkiä tekemään asioita ilon kautta? Miten tulee asennoitua tekemiseen, uhrauksiin ja priorisointiin jos haluaa laittaa itsensä todella hyvään kuntoon? Mitkä ovat vieraan ajatukset itsekurista ja motivaatiosta? Mitä ongelmia voi liittyä sinä riität -ajatteluun? Miten olla hyvällä tavalla itsekäs? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii urheilupsykologi ja psyykkinen valmentaja Riikka Pasanen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiRiikka Pasanen- IG: https://www.instagram.com/riikkapasanen/- Kotisivu: https://www.focusedmind.fi/

Tänään vähän matkailuteemalla. Käydään suosituissa kaupunkirantalomakohteissa, Monaco ja Tallinna. Lisäksi ihmetellään Lapin maakunnassa tapahtuvaa peräkärryrallia, että liittyykö se Alkoon vai terveydenhuoltoon. Miksi vain ihmisillä on tukka ja millä pidentää eliniänodotetta? Mukaan mahtuu toki parhaat palat tämän aamun Aamuklubilta.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan puolalaisen Andrzej Sapkowskin luomasta Noituri-romaaneista ja niiden pohjalta tehdystä Netflixin The Witcher -tv-sarjasta, animaatioista sekä maineekkaan pelitalo Cd Project Redin peleistä, mitkä ovat yhdessä saaneet aikaan yhden aikamme suosituimmista keskiaikaisista fantasiatarinoista. Mikä palkkiometsästäjien lailla hirviöitä surmaavissa hedelmättömissä mutanteissa, niin kutsutuissa noitureissa sekä koko Sapkowskin monimutkaisessa hirviöitä, noitia, ihmisiä, haltioita, kääpiöitä yms. fantastisia humanoidilajeja ja poliittista valtapeliä vilisevässä maailmassa kiehtoo? Ja miten se eroaa esimerkiksi Tolkienin Taru sormusten herrasta tai Martinin Game of Thrones -fantasiamaailmoista? Millaista sankariainesta kovia kokenut noituri Geralt Rivialainen, hänen rakastettunsa noita Yennefer Vengerbergiläinen sekä heidän ottolapsekseen päätynyt koko valtakunnan havittelema suurta maagista potentiaalia omaava Ciri oikein ovat? Miten Noituri onnistuu erottumaan edukseen nykyajan fantasiakentällä, ja miten siitä juonnetut pelit ja tv-sarja yhdessä nostivat koko Noiturin maailmanlaajuiseksi ilmiöksi? Miten mielikuva The Witcherin maailmasta eroaa riippuen siitä, onko siihen sukeltanut ensisijaisesti kirjojen, pelien tai tv-sarjan ja animaatioelokuvien kautta? Vieraana fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija Vehka Kurjenmiekka sekä kriitikko Aleksi Kuutio. Toimittajana Juhani Kenttämaa.

Juhanin Tinder-kuulumiset ja äidin opit. Sukupuolitauteja ja romantiikkaa, sekä vinkkejä parisuhteeseen. Miksi kirjoitetaan tylsiä elämäkertoja, kun kukaan ei niitä tykkää lukea?

Miten väkivaltaisuus syöpyy sisälle perheeseen?Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, jossa satuttaminen, kontrolli ja pelko kietoutuvat ihmissuhteeseen, jonka kuuluisi olla turvallinen. Se voi sisältää fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai sosiaalista väkivaltaa. Useimmiten se on jonkinlainen yhdistelmä näistä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ensin se voi näkyä esimerkiksi kontrollina, sitten eristämisenä ja lopulta avoimena väkivaltana. Ilmiön ytimessä on vallan ja alistamisen dynamiikka. Väkivalta ei ole koskaan yksityinen asia. Tekijä on aina itse vastuussa väkivallasta. Se ei ole ikinä uhrin syy.Meri Ala-Huikku on väkivaltatyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella. Hän on työskennellyt väkivaltaa vastaan mm. MARAK-puheenjohtajana ja Barnahus-koordinaattorina. MARAK eli moniammatillinen riskinarviointi on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Barnahus-hankkeessa puolestaan tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Jaksossa käsitellään mm.:Miksi joku on väkivaltainen kumppaniaan kohtaan?Miksi uhri ei lähde vaarallisesta suhteesta?Voiko samaan aikaan rakastaa ja pelätä?Miten väkivalta vanhempien välillä muokkaa lapsen kehitystä?Miten rakennetaan toimiva turvasuunnitelma?Mustasukkaisuuden rooli väkivallan dynamiikassaMiten väkivaltainen kierre voidaan pysäyttää?Uhrin selviytymisstrategiat ja hengissä pysymisen psykologiaJakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella kasvatus- ja perheneuvolassa.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Ai että. Meil on alkuhöpinää, imitaatiokimaraa, mediakatsausta, muuta paskaa, you name it we got it. Eli tällä kertaa aika sekalaista k18 kamaa tarjolla teille kaikille mussukoille. Joten ottakaa kalja lapaseen ja nauttikaa elämästä.(00:28) Alkuhöpinät(23:20) Imitaatiopotpuri(28:56) Mediakatsaus(47:46) Miksi pata jumissa?

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä kertaa Jenni ja Joonas pureutuvat siihen, mitä nainen haluaa kumppaniltaan. Jaksossa käsitellään miesten ja naisten välisiä odotuksia, eriarvoisuutta ja roolimalleja. Kuinka valtava merkitys tunneälyllä on suhteissa? Entä sillä, että on kyky katsoa kohti kärsimystä?Keskustelu vie myös metatöiden äärelle. Miksi metatöiden jakaantuminen sukupuolten välillä on usein edelleen vaikeaa? Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa usein sukupuolesta riippuen, toisella on kyky hahmottaa mitä asioita perhearjessa tai työpaikalla pitää tehdä? Ja miten tämä kaikki heijastuu parisuhteeseen? Luvassa on oivalluksia, henkilökohtaisia kokemuksia ja vinkkejä, jotka avartavat näkökulmia ihmissuhteisiin.Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja osallistu keskusteluun!

Astrofyysikko Sissi Enestam on tutkinut monien tutkijoidenkin esittämää ajatusleikkiä hypoteesista, joka väittää havainnoitavan todellisuuden olevan täyttä lumetta ja simulaatiota Matrix-elokuvan juonen kaltaisesti tai osana The Sims -tyylistä tietokonepeliä, jossa maailmamme koostuisi synteettistä koodinpätkistä biologisen todellisuuden sijaan. Sissi on julkaissut aiheesta tietokirjan Simulaatioteoria – Mitä jos todellisuus ei ole sitä mitä luulemme (Tammi). Mistä ajatus kumpuaa, millä todennäköisyydellä elämme simulaatiossa, mitä todisteita hypoteesin puolesta esitetään ja voidaanko simulaation mahdollisuutta saumattomasti kieltääkään? Miksi monia kovia tieteen tekijöitä ja fyysikoita ajatus simulaatioteoriasta kiehtoo huolimatta sen sci-fimäisestä, pseudotieteellisestä, mystisestä, uskonnollisesta ja jopa salaliittoteoriamaisesta luonteesta? Sissi Enestamin lisäksi Kulttuuriykkösen vieraina kosmologi Kari Enqvist, joka on aihetta käsitellyt omissa teoksissaan sekä tutkijatohtori-tieteiskirjallisuusasiantuntija Esko Suoranta. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Beyoncé ja Jay Z oli tosi outo näky formulavarikolla. Miksi siellä hengailitte ja mistä summasta, Bey ja Jay? Okei kuinka cringe oli Megan Marklen iso haastattelu Harpers Bazaar-lehdessä, tasolla 4-10? Tyra Banks aloitti uuden bisneksen ja jos joku on outo konsepti, niin tämä on. Ex-näyttelijä Kevin Spacey laulaa surusointuja lomakohteessa ja whinettää big time. Madonnalla on mielenkiintoinen päiväaikataulu. Kuulostaa koko päivän etkoilta feat. glam team.

Slush-erikoisjaksossa: Miksi 1700 nuorta rakentaa Euroopan suurimman startup-tapahtuman ilmaiseksi? Ja miksi yrittäjät puhuvat nyt Euroopasta enemmän kuin koskaan?Vieraana Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius, joka aloitti itse 15-vuotiaana vapaaehtoisena narikassa. Mukana myös toimittaja Roosa Ripatti, joka seurasi kolmen vapaaehtoisen päivää – mukaan lukien Nico Rosbergin opas.Puhutaan siitä, miksi Slush on nuorille "ihmiskiihdyttämö", miten tekoäly lävisti kaiken, ja mitä tarkoittaa Slushin banderolli: "Still doubting Europe? Go to Hell."Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Marinin hallituksen aikaisia koronamenoja käsittelevä Valtiotalouden tarkastusviraston raportti nostatti poliittisen myskyn. Sortuiko Marinin hallitus törsäilyyn, vai liioitteleeko kohuraportti pandemia-ajan menoja? Miksi perussuomalaisista jyristään 41 miljardin menolisäyksistä? Miksi SDP:ssä puhutaan hallituspuolueiden harhautusyrityksestä? Miksi valtiovarainministeriöstä arvioidaan VTV:n laskutoimitusten heittävän miljarditolkulla yläkanttiin? Mistä syntyy kahdeksan miljardin ero? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat PaltaNuorten osallisuus työelämässä on tärkeää sekä yksilön, työnantajien että koko yhteiskunnan kannalta. Jokaisella nuorella on potentiaalia ja on yhteinen etumme huolehtia siitä ettei kukaan nuori syrjäydy. Kun nuori saa mahdollisuuden päästä kiinni työelämään, se vahvistaa hänen itsetuntoaan, tarjoaa käytännön kokemuksia ja auttaa löytämään omia vahvuuksiaan. Varhainen työkokemus auttaa tutustumaan erilaisiin ammatteihin, roolimalleihin ja konkreettisesti siihen, mitä työelämä on. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri sekä Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veikka Ormio. Nina, Minna ja Veikka keskustelevat keskustelevat tulevaisuuden tekijöistä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miksi on tärkeää, että nuoret pääsevät kiinni työelämään ajoissa? - Millaisia odotuksia nuorilla on työelämää kohtaan? - Mitä työnantajien olisi hyvä huomioida, kun nuoret tulevat työelämään? - Millaisia huolia nuorilla on tulevaisuuden työelämästä?Lisätietoja:Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivut.Veikka Ormio Instagramissa.Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan nettisivut.Instagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Maija Vilkkumaa haluaa keskustella ulkonäön muokkauksesta: miksi sitä nykyisin tehdään jopa oman hengen uhalla? Samalla kauneuskirurgia tuntuu jotenkin suojatulta aiheelta, jota ei voisi kritisoida, jotta ei leimautuisi antifeministiksi. Ihan arkinenkin ulkonäöstä huolehtiminen vie kuitenkin monilta naisilta ja osalta miehistäkin tuhottomasti aikaa ja varoja, joten asiasta pitäisi voida puhua. Onko Pyöreän pöydän ritareilla ulkonäköpaineita? Uskovatko he, että ulkonäön muokkaus voisi tuottaa paremman elämän? Hilkka Olkinuora jatkaa kauneudesta terveyteen ja haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia mediassa läjäpäin esiintyvistä terveys- ja omahoitojutuista. Miksi niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja miksi myös eittämättä luetaan? Mitä terveysinfon tulva kertoo maailmastamme: liittyykö se kurjaan sotetilanteeseen, vanhenemiseen vaiko kenties siihen, että muun kontrollin puutteessa huomio kiinnittyy entistä enemmän omaan kroppaan? Petja Kopperoinen tuo pöytään lukufiilistelyn. Tuoreella termillä tarkoitetaan sitä, että ihminen esittää olevansa lukenut ja sivistynyt: kulttuurin äärellä poseerataan mainemielessä, ei niinkään sivistymisen takia. Kirjahyllykin voi pursuta teoksia, joihin ei ole koskaan koskettu. Ovatko ritarit huomanneet ilmiötä tai kenties löytäneet siitä merkkejä itsessään? Ja onko sillä lopulta väliä, millä tausta-ajatuksella kulttuuria kuluttaa?

Miksi SDP on selväsi Suomen suosituin puolue, ja kokoomus tulee kakkosena Ylen kannatusmittauksessa? Onko hallituspuolueet onnistuneet lunastamaan lupauksiaan äänestäjille? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Mika Lehto Ilta-Sanomista ja Alec Neihum MTV:ltä. Ylen kannatusmittauksen taustadatasta selviää, että SDP on suosittu erityisesti naisten keskuudessa ja perussuomalaiset erityisesti miesten keskuudessa. Keskusta kerää Pohjois-Suomessa kovia kannatuslukuja. Rakennetaanko Suomeen jo sinipunahallitusta, ja mitkä muut koalitiot voisivat olla mahdollisia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja ikimetsien suojeluun yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Miksi ikimetsät ovat meille kaikille tärkeitä ja millaisia ekosysteemejä ikimetsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro oma metsäkokemuksesi tai kysy asiantuntijoilta ikimetsistä ja niiden suojelusta. Mukana keskustelemassa ovat Luonnonperintösäätiöstä metsänhoitaja ja metsäekologi Petri Keto-Tokoi sekä tutkija Jenni Simkin Luonnonvarakeskuksesta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Ari-Pekka Auvinen / Luonnonperintösäätiö

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa Jenni ja Joonas perehtyvät seksiasentoihin. Niiden moninaisuuteen, merkityksiin ja siihen, miksi “oikeat” asennot ovat aina yksilöllisiä. Miksi asentojen merkitys jää usein huomioimatta ja miten pienikin muutos asennossa voi muuttaa koko kokemuksen?Jaksossa avataan myös seksin ja pornon eroa — sekä sitä, miten esimerkiksi pornon seksikuvasto muokkaa odotuksiamme.Lisäksi pohditaan, miten flirttiä ylläpidetään pitkässä parisuhteessa, ja miten pienet arkiset eleet ylläpitävät yhteyttä. Entä voisiko seksin harrastamista “harjoitella” kumppanin kanssa — ja miksi se kannattaa?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast — jatketaan keskustelua siellä!

Syventävätkö hallituksen leikkaukset ja työelämäuudistukset talouden alakuloa? Haastattelussa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ja tutkimuslaitos PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Työttömyys on kasvussa, vaikka hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa. Oliko virhe kuvitella, että työelämän joustavoittaminen toisi talouskasvua? Pääministeri Petteri Orpo puhuu kasvusta, vaikka talouden luvut näyttävät heikoilta. Onko kasvua todella näköpiirissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Parisuhteessa kohtaamme monenlaisia kriisejä, jotka voivat haastaa sekä vuorovaikutusta että yhteyttä toiseen ihmiseen. Parisuhteessa on aina mukana sekä sen yksilöt että yhteinen kokonaisuus – itse parisuhde. Ihmiset ja suhteet eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ja kehittyvät ajan myötä. Muutokset voivat olla suunniteltuja, yllättäviä, myönteisiä tai vaikeita. Kriiseihin reagoimme eri tavoin, ja myös tarpeet parisuhteen osapuolilla voivat poiketa toisistaan.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Väestöliiton kotimaan toimintojen johtaja, psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR- terapeutti, ammatillinen opettaja Suvi Laru.Nina ja Suvi keskustelevat tänään parisuhteista ja parisuhteiden kriiseistä: - Kun parisuhteeseen osuu kriisi – oli se sitten sairaus, työttömyys tai muu iso elämänmuutos – miten se voi vaikuttaa suhteeseen? - Miten kriisi muuttaa puolisoiden välisiä rooleja? - Millaisia tunteita kriisit tyypillisesti nostavat pintaan? - Miksi juuri kriisin keskellä kommunikaatio usein vaikeutuu – ja mitä voisi tehdä toisin, että yhteys säilyisi? - Millaiset asiat kantavat parisuhdetta kriiseissä?—Kaupallinen yhteistyö, Barona: Johtajana ihminen -podcast—LisätietojaSuvi Laru toimii Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan johtajana. Väestöliitto ja Parisuhdekeskus Kataja yhdistyivät 1.5.2025, ja aikaisemmin Suvi toimi Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana.Suvi on koulutukseltaan psykologian maisteri, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja ammatillinen opettaja. Hän on osallistunut useisiin johtamiskoulutuksiin ja suorittanut työhyvinvointipainotteisen johtamisen erikoisammattitutkinnon. Suvi on toiminut erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä järjestö-, yritys- ja kuntasektorilla sekä erikoissairaanhoidossa kaiken kaikkiaan yli 26 vuoden ajan. Suvi toimii monipuolisesti kansallisessa – ja mediavaikuttamistoiminnassa, erilaisissa luottamustehtävissä sekä ohjaus- ja työryhmissä.Suvin henkilökohtaisesta elämästä edesmenneen pitkäaikaissairaan puolison kanssa on julkaistu kirja Lupasin sinulle rakastaa (WSOY, 2024).Suvi Laru Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.Väestöliitto kotisivut.Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja.Väestöliiton maksuttomat palvelut parisuhteen tueksi.Väestöliiton maksuttomat palvelut nuorille.Väestöliitto Instagram, Facebook ja LinkedIn.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vaihtoi omaksi eduskunta-avustakseen oman poikansa. Eivätkö eduskunnan säännöt kiellä lähisukulaisen palkkaamista avustajaksi? Miksi ministerin perheenjäsenen suosiminen avustajaimityksessä oli mahdollista? Onko eduskunta erityinen vai tavallinen työpaikka? Miksi kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) kuvaa eduskuntaa ”vähätöiseksi” paikaksi? Ovatko tosi tv -kuvaukset tai some-päivitykset kansanedustajan työtä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala