Podcasts about kalevi sorsa

Miksi erityisesti nuoret miehet äänestävät oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita sekä vihreitä? Keskustelemassa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori, jotka kirjoittivat Kalevi Sorsa -säätiön raporttiin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen aineiston mukaan miehistä 53 prosenttia kertoi äänestäneensä kahta päähallituspuoluetta eli kokoomusta tai perussuomalaisia, mutta naisista ainoastaan 34 prosenttia. Naisista 43 prosenttia äänesti SDP:tä, vasemmistoliittoa tai vihreitä, kun vastaava osuus miesten keskuudessa oli 29 prosenttia. Erityisesti nuorissa ikäluokissa tämä sukupuolten välinen kuilu korostuu. Wass ja Rajavuori pohtivat miksi mielipiteet polarisoituvat ja miten ongelmia voitaisiin ratkaista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tuhansia ukrainalaissotilaita on päässyt tunkeutumaan Venäjän puolelle rajaa. Mitä Ukrainan hyökkäyksestä voi seurata ja miten Ukraina saisi siitä parhaiten hyötyä? Vierainamme Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja sotataidon laitoksen johtaja Pasi Hirvonen Maanpuolustuskorkeakoulusta Pääministeri Petteri Orpo ja Viron pääministeri Kristen Michal tapaavat Helsingissä tänään ja huomenna. Michal aloitti Viron pääministerinä viime kuussa sen jälkeen, kun edellinen pääministeri Kaja Kallas oli nimitetty EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan tehtävään. Millaisia teemoja vierailulla nousee keskusteluihin ja mikä on Viron uuden pääministerin linja? Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli. Suomalaisten kokemassa hyvinvoinnissa on tapahtunut romahdus 2020-luvulla, ilmenee Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkistamasta tutkimusraportista. Lisäksi ihmisten eriarvoistuminen kasvattaa kuilua eri ihmisryhmien kokeman hyvinvoinnin välillä. Aiheesta keskustelemassa sosiologian professori Mikko Niemelä Turun yliopistosta sekä tutkimusprofessori Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Kreikassa roihuaa jälleen useita maastopaloja. Eilen määrättiin uusia evakuointeja ainakin viidelle Ateenan koillispuolella sijaitsevalle asuinalueelle. Tilanteesta kertoo Ateenasta toimittaja Sara Saure. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Janette Leino ja Rasmus Montonen. Tuottaja Anna-Maria Haarala.

Martti Ahtisaari oli mukana ratkaisemassa merkittäviä rauhanneuvotteluja. Hän tavoitteli myös rauhaa Palestiinan ja Israelin välille. VTT Alpo Rusi muistelee Ahtisaaren saavutuksia ja ristiriitoja sekä mahdollista ratkaisua Lähi-Itään. Kaupallinen yhteistyö, Tradeka. Ei pelkkää puhetta -podcast: ttps://open.spotify.com/show/7JEwkpgu03MFbkas6wS7pX?si=0b54c545349d406bTradekan verkkosivut: https://www.tradeka.fi/Tradekan vastuullisuusraportti 2022: https://www.tradeka.fi/sites/default/files/2023-03/230314-Tradeka-Vastuullisuusraportti-2022.pdf 00:00 VTT Alpo Rusi. Ahtisaaren mysteeriksi jäänyt lause Uusi neuvotteluvalta-kirjasta Lähi-Idän rauhasta Israelin ja Palestiinan välillä 00:56 Kaupallinen tiedote – Sami Miettinen, Mika Leskinen ja Jari Pussinen Tradekan Ei pelkkää Puhetta podcastissa. Suomen toinen paternoster. Kim Väisänen ja Sonja Finer 01:55 Alpo Rusin pääasiallinen työskentelykausi Presidentti Martti Ahtisaaren kanssa alkaa EU:n ja etujen analyysillä 1991 03:30 Pyyntö avustaa Ahtisaarta presidentinvaalikampanjassa 04:15 Erkki Tuomioja ristii Rusin ”Ahtisaaren Kissingeriksi”. Paluu Suomeen ja työskentely Ahtisaaren ulkomaanmatkoilla 07:20 Kalevi Sorsa vs Martti Ahtisaari. Ahtisaaren muutos hylätyn toisen presidenttikauden lähestyessä10:40 Mauno Koiviston vaikutus Venäjä-suhteisiin. Venäjän Idea-kirja 14:22 Martti Ahtisaari uskoi oikeusvaltioperiaatteen voimaan kirjahaastattelussa. Poliisi ja oikeislaitos 16:00 Ahtisaari-Nevala-Halonen. Alpo Rusin oikeudenkäynti ja sen voitto ei korjannut vääryyttä 20:00 Presidenttiehdokas Olli Rehn suoraselkäisenä puolustamassa Rusia lähes yksin 21:40 Tarja Halosen nousu Martti Ahtisaaren sijaan presidenttiehdokkaaksi venäjänsuhteiden varjolla. Venäjän nuotitus 23:50 Ahtisaaren ja Boris Yeltsinin suhde, Balkanin neuvottelut ja Kosovo. Viktor Tšernomyrdin ja NATO. Pertti Torstila 25:46 Johtiko Kansanliiton mandaatin onnistunut neuvottelu Namibiassa Ahtisaaren tavoitteeseen neuvotella rauha Lähi-Itään? ”Ahtisaaren mysteeri” 30:20 YK:lla oli ennen valtaa ja voimaa. Maailmanpolitiikan voimatasapaino Kosovossa ja nykyään. NATO ja Venäjä taas kerran 32:27 Ahtisaari Pohjois-Irlannissa. Tony Blair (Sanna Marinin uusi yhtiökumppani). Onnistuminen antaa toivoa Gazaan. Strategiset vs idealistiset konfliktit. Venäjä-Ukraina 33:36 Ottomaaneista brittiläiseen mandaattiin ja Israelin syntyyn YK:n päätöslauselman pohjalta. Arabimaiden 1948 sota 35:10 Kahden valtion malli 38:00 Oslon prosessin epäonnistuminen. Jasser Arafat 39:05 ”From the river to the sea”. Toinen intifada, kansannousu. Terrorin nousu. Hamas voittaa Fatahin vaaleissa. Gaza irtoaa omaksi alueekseen. 2010 ja 2014 sodat 41:20 Oikeistolaiset voimat valtaan Israelissa. Venäjä, Iran. Saudi-Arabia. Arabimaat alkavat hyväksyä Israelin olemassaolon oikeutuksen – Hamas aloittaa brutaalin terrorismimurhan Israelia kohtaan 44:07 Jihadististen voimien nousu ja uhka. 57:00 Loppupeli Israel-Gaza-Länsiranta lähtee Hamasin tuhoamisesta ja arabimaiden vastuunotosta 58:54 Ahtisaaren Aceh-Indoneesian autonomia voisi olla ratkaisu Palestiinan alueille 01:00:01 Israel on demokratia, ehkä jopa eurooppalainen valtio 01:02:23 Lähi-Idän konflikti ei ole uskontojen välinen 01:03:36 Alpo Rusi muistelee Martti Ahtisaaren kanssa viettämiään hyviä hetkiä 01:06:34 Alpo Rusi #neuvottelija Sisäpiiri – Suomen koneisto lähti hakemaan syytettä valtiopetoksesta ja hävisi

Suomen suurituloisimmat on taas listattu, vai onko? Mitä keskiviikkoisen veropäivän tiedot kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Meneekö hallituksen veropolitiikka oikeaan vai väärään suuntaan? Onko verotus liian kireää Suomessa? Veroista keskustelevat Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, SDP:n entinen veroasiantuntija Lauri Finér ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa PwC:n veroasiantuntija Juha Laitinen keskustelee Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan Lauri Finérin kanssa ajankohtaisista veroasioista. Keskustelussa Lauri kertoo mm. mitä sai hänet innostumaan verotuksesta ja sen tutkimisesta, käsitellään verotusta tulonsiirron välineenä ja pohditaan, voiko verotus toimia aidosti kannustavana tekijänä, sekä sitä, kenen pitäisi ohjata verotuksen kehittämistä. Tietoa vieraasta: Lauri Finér on työskennellyt verotuksen parissa yli 15 vuotta. Ennen nykyistä rooliaan Kalevi Sorsa -säätiössä hän on työskennellyt mm. veroasiantuntijana Verohallinnossa, veropoliittisena asiantuntijana SDP:n eduskuntaryhmässä sekä verotutkijana.

Venäläiset ovat mestareita pyörittämään usean rintaman propagandateatteria. Voitonpäivän paraati jäi suutariksi, Ukrainan rintamallakin venäläisten ja wagnereiden touhu tökkii. Pitäisikö tekoälyn eettisyyttä vahtia? Onko edes itse termi ”tekoäly” totta? Vaarana: Tekoälyä ei pitäisi antaa tyhmien käsiin. Se on tietokoneohjelma, joka seuloo eniten uskotut – ja valheet. Suomen autokanta on historiallisen vanhaa. Keskimäärin suomalaisauto on 12,9-vuotias. Erityisesti pohjoisessa ja idässä on vanhoja autoja. Kansanautoiksi ei 40.000 euroa maksavista sähköautoista ole. Entäs jos edistäisimme etanoli-sovittimien asentamista bensa-autoihin. Kalevi Sorsa ei asunut Kesärannassa, toisin muin Mannerheim. Esko asui siellä, Katainen asui siellä kolme kuukautta, Marin kyllä. Pitäisikö Orpon muuttaa sinne kesällä? Pitäisikö poliitikkojen asumisjärjestelyitä pöyhiä? Kuka omistaa heidän asuntonsa Helsingissä?

Kiertotaloutta käsittelevän podcast-sarjan viimeisessä osassa palaamme perusasioihin. Riku Luostarin kanssa vaateteollisuuden ekologisuudesta ja eettisyydestä keskustelee Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi. Nurmi ja Luostari pohtivat vaatteen matkaa ekologisesti ja eettisesti kyseenalaisen tuotantoketjun läpi. Tyypillinen pikamuoti sekä tuotetaan että loppusijoitetaan globaaliin etelään. Käyttö- ja lisäarvo sen sijaan jäävät globaalin pohjoisen nautittaviksi. Minkälaisen ekologisen ja eettisen hinnan maksamme nykyisestä globaalista vaatetuotannosta, kun ympäristöongelmat ja työntekijöiden riisto ovat kannattavaa liiketoimintaa? Entä mihin vaatteemme päätyvät, kun ne on käytetty loppuun? Vaikka Nurmi kannattaa kiertotaloutta, tuotannon siirtäminen takaisin globaaliin pohjoiseen ei hänen mukaansa ole oikeudenmukainen ratkaisu. Ongelmistaan huolimatta vaateteollisuus työllistää globaalissa etelässä, ja kestävää tuotantoa tulisi rakentaa sinne. Toisaalta vaateteollisuudessa myös muita trendejä: varsinkin pienemmät tuottajat Euroopassa ovat panostaneet vaatetuotannon kestävyyteen. Minkälaisia ongelmia tuotannon säätely kohtaa? Ratkaiseeko käytettyjen vaatteiden ostaminen ongelmat? Miltä ekologinen ja eettinen vaatekulttuuri näyttäisi? Ja mitä pieni ihminen voi asialle tehdä sovitus- tai äänestyskopissa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella -tietokirjaan. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/ Kuva: Aaron Santos / ILO. Vaatetehtaan työntekijät Ho Chi Minh Cityn lähellä Vietnamissa ovat hyötyneet ILO:n Better Work -ohjelmasta.

Riku Luostari keskustelee BIOS:in ekonomisti Jussi Ahokkaan kanssa ekologisen siirtymän mahdollisuuksista. Suuria yhteiskunnallisia muutoksia on tehtävä jo tällä vuosikymmenellä. Toistuvat kriisit, kuten pandemia ja sota ovat heiluttaneet perinteistä poliittista järjestystä. Silti suomalaisessa poliittisessa keskustelussa halutaan hanakasti palata perinteisiin valtion budjettitasapainon kysymyksiin. Mihin suuntaan menee Suomi ja mihin Eurooppa? Onko meillä sama suunta? Ahokas käyttää keskuspankkikapitalismin käsitettä kuvaamaan nykyistä poliittisen vallan rakennetta: keskuspankeille on poliittisten päättäjien taholta annettu valta, jota itse ei haluta käyttää. Samalla keskuspankit eivät kuitenkaan itse ole kykeneviä viemään yhteiskuntia esimerkiksi ekologisen siirtymän suuntaan. Jumiutuuko politiikka epäolennaisten kysymysten äärelle, vai löytyykö rohkeutta uudenlaiseen ekologiseen yhteiskuntapolitiikkaan tällä vuosikymmenellä? Minkälainen yhteinen kertomus voi ylittää poliittiset blokkimme? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos verkkovisultamme: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Mitä on jätekansalaisuus ja miten se liittyy kiertotalouteen? Riku Luostarin kanssa jätesuhteestamme keskustelee Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Loikkanen, joka on tutkinut kansalaisten jätesuhdetta. Loikkasen mukaan hahmotamme tällä hetkellä jätteen väärin. Kiertotalouden näkökulmasta ei pitäisi enää olla jätettä, vaan erilaisia resursseja, joita tulisi hyödyntää eri tavalla. Myös ihmisten suhde jätteeseen tulisi Loikkasen mukaan muuttaa, ja siksi tulisikin puhua jopa uudenlaisesta "jätekansalaisuudesta", joka osallistaa ihmisiä ottamaan vastuun myös kulutuksen kääntöpuolesta. Jätekansalaisen roolina ei ole vain kierrättäminen vaan myös jätteen synnyn aktiivinen ehkäisy. Jätesuhteen muutos edellyttää uudenlaista kulttuurista suhtautumista jätteeseemme. Jäte tulisi nähdä luonnollisena osana elämäämme, ei vain kaatopaikoille katoavana abstraktiona. Toisaalta jätteen synnyssä ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten valinnoista, sillä merkittävä osa jätteestä syntyy teollisissa tuotantoprosesseissa. Millainen resurssi jäte voi kapitalismissa olla? Entä mikä on jätteen rooli globaalissa taloudessa? Ja mikä onkaan muoviteollisuuden osa tässä kaikessa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin vieraana uudessa keskustelusarjassa on ensimmäisenä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Topi Turunen, joka on tutkinut kiertotalouden lainsäädäntöä. Kiertotalous on taloudellinen malli, jossa hyödykkeiden käytön jälkeen roskaksi päätymisen sijaan pyritään hyödykkeiden mahdollisimman tehokkaaseen uudelleenhyödyntämiseen. Vaikka ympäristötietoisuus on kasvussa, toimet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Kiertotalous tarjoaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vihreitä työpaikkoja, mutta kyse on ennen kaikkea ekologisesta pakosta: maapallon resurssit eivät tule kestämään nykyisen kaltaista kulutusta, kasvavista ympäristöongelmista puhumattakaan. Turusen mukaan Euroopan Unionissa on otettu kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden suhteen. Vuoteen 2050 mennessä koko Euroopan unionin tarkoitus on olla "kiertotalous". Kestävätkö unionin rakenteet, vai kilpailevatko Euroopan maat toisensa jätekuilun pohjalle? Ja onko kiertotalous edes mahdollista kapitalismin sisällä? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella, joka on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja aiheesta. Kirja on luettavissa säätiön verkkosivulla: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin kanssa koulutuksen sukupuoli- ja luokkaulottuvuudesta keskustelevat Turun yliopiston yliopistolehtori Irene Prix ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Outi Sirniö. Koulutusalojen sukupuolittuneisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt. Koulutusalavalinnat kytkeytyvät kuitenkin myös vahvasti vanhempien taustaan, eli koulutusaste periytyy. Miten sukupuoliroolit keskustelevat luokan kanssa? Varmistelevatko korkeasti koulutettujen lapset luokka-asemaansa valitsemalla yksityisen sektorin miehisiä aloja? Miksi naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla on niin matalat liksat? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Suomessa varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Vuoden 1993 verotusuudistuksen jälkeen pääomaverotus on eriytetty ansiotuloista. Tämä ja muut uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikista varakkaimpien veroaste on käytännössä regressiivinen. Samalla ainoa todella progressiivinen veron eli valtion ansiotuloveron osuus verotuloista on pienentynyt. Miten tämä on ollut mahdollista? Olivatko poliitikot nukuksissa? Riku Luostarin kanssa verotuksesta ja tuloeroista keskustelee kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Kalevi Sorsa johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi pääministerinä kymmenen vuotta ja ulkoministerinä kolme vuotta. Presidenttiä hänestä ei koskaan tullut, vaikka ajatus siitä ei ollut Sorsalle vieras. Historian prof. Henrik Meinanderin tutkimus perustuu laajaan ja aiemmin käyttämättömään Kalevi Sorsan henkilöarkistoon. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Miten työelämä voi? Jakautuvatko työelämän tehtävät kahtia ”hyviin töihin” ja suorittavaan matalapalkka-alaan? Minkä inhimillisen hinnan suomalaiset maksavat halvoista mansikoistaan? Riku Luostarin vieraana on tutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön viestinnän asiantuntija VTT Anna Kuokkanen. Tällä kertaa puhutaan työelämästä. Työ on viime aikoina puhuttanut, ei vähiten suurten lakkojen myötä. Julkisessa keskustelussa hoitoalan työntekijöitä kyllä arvostetaan, mutta arvostus ei juuri näy palkkakuitissa. Tietotyön tekijöistäkin yritetään puristaa entistä enemmän lisäarvoa irti, mutta kontrollin mekanismit eroavat. Nykyistä työelämä halkoo usea erilainen jakolinja: Kuokkasen mukaan työmarkkinat ovat jakautuneet esimerkiksi oleskeluluvasta riippuvaisen ulkomaalaisväestön ja kansalaisten välillä. Osaavatko ammattiliitotkaan reagoida työelämän muutokseen?

Miksi vähäosaiset eivät äänestä? Äänestävätkö ihmiset ”omia etujaan vastaan”? Onko kaikilla mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja päättää sen asioista? Kalevi Sorsa -säätiön harjoittelija Riku Luostarin kanssa on studiossa filosofiantutkija, VTT Joonas S. Martikainen, joka argumentoi, että demokraattisissa yhteiskunnissa on tapahtunut ”salakavala kansalaisoikeuksien riisto”. Martikainen on tutkinut demokraattista osallistumattomuutta. Hänen mukaansa voidaan resurssiköyhyyden lisäksi puhua ”poliittisesta köyhyydestä” - osattomuudesta päätöksentekoon demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tässä jaksossa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat Glasgown ilmastoneuvotteluiden tuloksesta ja merkityksestä Suomelle. Jaksossa viitataan Sorsa-säätiön Impulsseja-julkaisuihin: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta (https://sorsafoundation.fi/julkaisu-mita-jokaisen-paattajan-tulisi-tietaa-eun-ilmastopolitiikasta/ ) ja Mitä jokaisen tulisi tietää Pariisin ilmastosopimuksesta (https://sorsafoundation.fi/moisio-ja-tynkkynen-mita-jokaisen-on-hyva-tietaa-pariisin-ilmastosopimuksesta/ ), sekä Sitran työpaperiin Ilmastojohtajuus on kansallisen edun puolustamista (https://www.sitra.fi/uutiset/tyopaperi-ilmastojohtajuus-on-kansallisen-edun-puolustamista/ )

Ajatuspajaraati pohtii mennyttä vuotta ja vähän tulevaakin. Pääosissa korona, päätöksenteko ja demokratia. Mukana ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja, Sitra, toimitusjohtaja Taru Tujunen, Ellun kanat -viestintätoimisto ja toiminnanjohtaja Mikko Lievonen, Kalevi Sorsa -säätiö. Tehohoidon tilanne. Puhelimessa Matti Reinikainen, anestesiologian ja tehohoidon professori, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala. Uuden arpajaislain vaikutukset. Saadaanko ongelmapelaaminen aisoihin? Vieraina yliopistotutkija, sosiaalietiikan dosentti, Janne Nikkinen, Helsingin yliopisto ja yritysbrändin ja strategisen vastuullisuusviestinnän johtaja Suvituuli Tuukkanen, Veikkaus. Kolumni. Joonas Konstig: Kuinka lukea kirja. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marija Skara ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021. Osassa kaksi on seminaarin keskusteluosa. Puhujien alustukset löytyvät ensimmäisestä osasta podcastina täältä: https://soundcloud.com/tzz2ln6z7tkt/talouskasvusta-politiikan Videona täältä: https://youtu.be/avVqF7ikg6U Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Nina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021.

Kuinka lähellä sotatilaa Ukrainan rajalla ollaan? Vieraina sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, MPKK ja vanhempi tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelu. Ruotsissa äänestetään pääministeristä. Poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan, Sydsvenskan-lehti. Yksinasujien haasteet yhteiskunnassa. Vieraina tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula Väestöntutkimuslaitos ja tj. Matti Lievonen, Kalevi Sorsa-säätiö. Suvaitsevaisuus eri aikakausina. Vieraana kirjailija Markku Mattila. Kolumni. Antti Rönkä: Nuori, älä seuraa unelmia. Uusinta. Kuinka lähellä sotatilaa Ukrainan rajalla ollaan? Vieraina sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, MPKK ja vanhempi tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Mikko Haapanen ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

Bosnia-Hertsegovinan kiristynyt tilanne. Mukana Balkanin asioiden tuntija Elisabet Rehn, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti ja hankekoordinaattori Jelena Simić, Kalevi Sorsa -säätiö. Eläkeläisten työhalut. Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen. Hallituspuolueissa on erimielisyyttä työn verotuksesta. Mukana keskustelussa kansanedustajat Matias Mäkynen, sd., Markus Mustajärvi, vas. ja Hilkka Kemppi, kesk. Millainen on hyvä ruokasuhde? Yliopistolehtori Sanna Talvia, Itä-Suomen yliopisto. Kolumni. Heikki Hiilamo: Kenelle eläkerahat oikein kuuluvat? Uusinta. Bosnian kiristynyt tilanne. Mukana Balkanin asioiden tuntija Elisabet Rehn, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti ja hankekoordinaatori Jelena Simić, Kalevi Sorsa -säätiö. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marija Skara, Ilkka Lahti ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tässä jaksossa keskustellaan 5G:stä ja sen mukanaan tuomasta laajemmasta teknologian murroksesta. Mukana ovat Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, London School of Economicsin väitöskirjatutkija Ville Aula ja kansainväliseen kauppa- ja geopolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Markus Holmgren. Keskustelun juontaa Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen: hallituksen puoliväliriihi. Saksan puolueet valitsevat kansleriehdokkaita. Erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta. Eriarvoisuus Suomessa. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen ja hyvinvointitutkimuksen dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Sputnik-rokotteestako pelastus maailmalle? Keskustelemassa vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds. Kolumni. Janne “Rysky” Riiheläinen: Koronan kieltäminen kannustaa kapinointiin. Uusinta. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Mira Stenström, Marija Skara ja Matti Konttinen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Sami Miettinen haastattelee Liberan tutkimusjohtajaa Tere Sammallahtea päivä sen jälkeen kun toinen ajatuspaja Kalevi Sorsa- säätiö julkaisi neljäsataasivuisen katselmuksen Suomen väitettyyn eriarvoisuuskehitykseen. Samaan aikaan Suomessa on OECD:n suurimmat tulonsiirrot ja eriarvoisuus gini-kertoimella mitaten on maailman pienimpiä. Olemme äärimmäisen tasa-arvoisessa ylimmässä desiilissä globaalisti. Julkinen keskustelu on Suomessa keskittynyt siihen, miten saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon veroja, ja hiukan liikaakin, jos se vaan poistaa tuloja ylimmiltä desiileiltä. Suomessa taas ei käydä käytännössä mitään keskustelua siitä mitkä ovat valtion ja julkisen sektorin ydintehtävät. Suomessa kerätään joka skenaariossa maksimimäärä veroja ja sitten ne käytetään politiikkojen päättämiin, usein vain pientä klikkiä hyödyntäviin projekteihin. Maksimaalisen euromääräisen verokertymän kuvaus voidaan ymmärtää Lafferin käyränä, jossa veroaste 0% tuottaa nolla euroa verotuloja. Toisessa päässä on veroaste 100%, jossa jokaisen taloudellisen toimeliaisuuden osoitus viedään pois yksilöltä. Tämä malli tuottaa veroeuroja vain totalitaarisessa yhteiskunnassa. Keskustelussa pohditaan omistaako valtio yksilöt verosubjekteina ja kun näin ei ole, miten poliittista akselistoa voisi ymmärtää liberalismin lähtökohdista. Ajatuspajat ovat ideoiden alustoja, jotka voivat laventaa Suomen tukehtunutta poliittisesti soveliaiden keskusteluaiheiden kenttää. Lopussa Sami toivoo poliitikoilta enemmän pitkän formaatin tubetuksia, joista Sammallahden Terestroika-kanava on yksi esimerkkki. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Finland blir allt mer ojämlikt, särskilt då det handlar om inkomster och förmögenhet, det visar en rapport som ett tjugotal forskare skrivit för Kalevi Sorsa-stiftelsen. Kan Finland konkurrera på en global marknad och samtidigt vara jämlikt och rättvist? Den frågan diskuteras i Slaget efter tolv av Heidi Schauman (på bilden), chefsekonom på Swedbank, Johannes Kananen, docent i socialpolitik samt Mikko Ollikainen, riksdagsledamot (sfp). Ordet leds av Filip Stén. E-post: slaget@yle.fi

Mitä on resilienssi? Mikä on resilienssin ja tehokkuusajattelun suhde? Minkälainen ideaali resilientti yhteiskunta ilmastonmuutoksen paineessa voisi olla? Tässä jaksossa tutkijat ScD Eija Meriläinen (University College London) ja PhD Ari-Elmeri Hyvönen (Tampereen ja Jyväskylän yliopistot) keskustelevat resilienssistä Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaavan Samuli Sinisalon kanssa. Vastauksia haetaan mm. yllämainittuihin kysymyksiin, sekä siihen mitä koronakriisi on paljastanut Suomen resilienssistä ja mitä voisimme kriisistä oppia tulevaisuutta ajatellen. Kesto 1 h 5 min.

Uutiset ja sää radiossa. Korjaus Ylen Radiouutisiin 13.6. klo 16.00. Puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi lähetyksessä, että Matti Vanhanen on Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Suomen pitkäaikaisin pääministeri on Kalevi Sorsa (sd.)

Uutiset ja sää radiossa. Korjaus Ylen Radiouutisiin 13.6. klo 16.00. Puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi lähetyksessä, että Matti Vanhanen on Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Suomen pitkäaikaisin pääministeri on Kalevi Sorsa (sd.)

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä? Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä. Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt? Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista? Toimittajana Linda Pelkonen.

Suomen vuosi 2019 ja Suomi uuden vuosikymmenen edessä. Studioon tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki, tutkimusjohtaja Elina Kiiski-Kataja, Ellun kanat ja toiminnanjohtaja Kaisa Vatanen, Kalevi Sorsa -säätiö. Kirkon ja yhteiskunnan ilmapiiri, vuoden 2019 pappi Jaana Partti ja pappi Laura Mäntylä. Kolumni, Tuija Siltamäki: Huomenna alkaa 2020-luku – Mitäköhän 1920-luvun ihmiset olisivat meistä ajatelleet? Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Mira Stenström ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

Miksi Huipputuloiset-kirjasta tuli valtava mediahaloo? Entä miksi huipputuloiset ovat turhautuneita politiikkaan, vaikka saavat siinä hyvin äänensä kuuluviin? Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila lukee Hanna Kuuselan ja Anu Kantolan tietokirjaa Huipputuloiset – Suomen rikkain promille, joka kertoo vajaasta viidestätuhannesta suomalaisesta, jotka kuuluvat tuloiltaan Suomen rikkaimpaan tuhannesosaan. 90:n tutkimushaastattelun avulla kirja avaa, mitä haastatellut johtajat, perijät ja yrittäjät ajattelevat muun muassa omasta menestyksestään, yhteiskunnasta ja politiikasta.

Sosialidemokratian kriisistä on puhuttu pitkään, mutta toisaalta sosialidemokraattiset ajatukset ja poliitikot ovat monin paikoin myös nousussa. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan sosialidemokratian monista kasvoista. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa paitsi sosialidemokratian kriisin syistä myös demarirenessanssin mahdollisuuksista. Miksi kolmannen tien sosialidemokratia, joka pyrki yhdistämään globalisaatiomyönteisen talouspolitiikan liberaaleihin arvoihin, romahti, ja miksi nuoret innostuvat Jeremy Corbynin ja Bernie Sandersin kaltaisista poliitikoista? Onko kolmannen tien sosialidemokratialle enää tilausta, vai valloittavatko vihreät politiikan liberaalin keskustan? Entä miten Mauno Koiviston Nintendo-innostus siivitti suomalaisen teknologiaklusterin voittokulkua? Antti Alaja Twitterissä: https://twitter.com/AlajanAntti

Mikä on poliittisten ajatuspajojen rooli yhteiskunnassa? Tässä jaksossa Säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny käy läpi ajatuspajojen roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja avaa Säätiön uusia painopistealueita, Eriarvoisuuden vähentämistä ja Ihmisen toiminnan vaikutuksia maapallolle.

(See further below for an English introduction.) Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana. Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia? https://sorsafoundation.fi/fi/ Kuva: Jussi Ahokas -------------------------------------------------------- This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government. The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation. https://sorsafoundation.fi/en/ Picture by: Jussi Ahokas

Politbyroo-podcastista tuttu vaikuttajaviestinnän asiantuntija Sini Korpinen, Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikön tehtävästä väitöskirjavapaalla oleva Antti Alaja ja MustRead-verkkojulkaisun päätoimittaja Anne Moilanen arvailevat Ville Blåfieldin kanssa eduskuntavaalien tulosta ja tulevaa hallituskokoonpanoa. Panelistit pitävät gallupien valossa mahdollisena, että hallitustunnustelijaksi nousee vaalien jälkeen Jussi Halla-aho. Mutta lähtisikö kukaan perussuomalaisten hallitukseen? Kuuntele koko keskustelu podcastina.

Sosiaalidemokraatit ovat viime vuosina menettäneet merkittäviä valta-asemiaan EU:n jäsenmaissa ja europarlamentissa.Mistä se johtuu ja mihin suuntaan tilanne saattaa olla menoissa. Ja miten tämä kehitys käytännössä on vaikuttanut politiikkaan EU:ssa. Entä minkälaista EU-politiikka Suomen sosiaalidemokraatit kannattavat ja miten se politiikka eroaa muiden maiden sosiaalidemokraattien EU-politiikasta.Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny ja toimittajana Maija Elonheimo

Podcastissa Oxfordin yliopiston Associate Professor Vili Lehdonvirta kertoo, miten digitaaliset alustat muuttavat työtä. Suomessa sosiaalinen suojelu (muun muassa sosiaaliturva, sairausajan palkka) on sidoksissa työsuhteeseen - olisiko tätä sosiaaliturvan ja työsuhteen liittoa tarpeen tarkastella kriittisesti alustatyön aikakaudella? Vili Lehdonvirta on taloussosiologi, joka on Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman iLabour-tutkimushankkeen päätutkija. Häntä haastattelee Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila.

SDP:n Yleisturva-sosiaaliturvamallista keskustelemassa mallin kehittäjä Matias Mäkynen yhdessä Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alajan ja projektitutkija Maija Mattilan kanssa. Ketkä voivat saada yleisturvaa? Mitä tarkoittavat perus-, yleis- ja aktiivitaso? Miten yleisturva suhteutuu perustuloon?

Miten lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa EU:ssa harjoitettavaan politiikkaan. Lisääntyykö jäsenmaiden halu käyttää valtaa EU:ssa enemmän suhteessa komissioon ja europarlamenttiin. Ja miten EU:n sosiaalidemokraateille kuuluu. Mm. näistä treemoista keskustelee poliittisen historian dosentti ja ajatushautomo Kalevi Sorsa- säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa EU:ssa harjoitettavaan politiikkaan. Lisääntyykö jäsenmaiden halu käyttää valtaa EU:ssa enemmän suhteessa komissioon ja europarlamenttiin. Ja miten EU:n sosiaalidemokraateille kuuluu. Mm. näistä treemoista keskustelee poliittisen historian dosentti ja ajatushautomo Kalevi Sorsa- säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo