Podcasts about helsingin

”Progemetallin kantaisien kantaisä”. 1983 Iron Maiden julkaisi progevaikutteisen albuminsa Piece of Mind, jolla mukana oli uusi rumpali Nicko McBrain. Heviasiantuntija Matti Ruotsalalle se on albumi, jonka ansiosta Iron Maiden on hänelle erityinen bändi, jonka perässä hän on matkustellut ympäri maailmaa. Piece Of Mind meni Suomessa listakärkeen, mutta tuolloinen Helsingin keikka ei myynyt loppuun, vaan bändi esiintyi vajaalle hallille. Sami Ruokangas ja Matti Ruotsala puivat Iron Maidenin tyylimuutosta ja Suomen keikkahistoriaa Piece Of Mind -albumin kautta. Kuuntele, viihdy ja sivisty. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/6y03rlmDcL4GdXN1FBxjKe?si=6259c6c80e70454f Maidenin menossa ovat mukana Rush, Motörhead, AC/DC, Ozzy Osbourne, Judas Priest, Def Leppard, Whitesnake, Saxon, Michael Schenker Group, UFO, Martin Birch, NWOBHM, Steve Harris, Eddie, Nassau Compass Point Studios, Bruce Dickinson, Adrian Smith, Dave Murray, Jethro Tull, Nicko McBrain, Dream Theater, Blaze Bayley, Dyyni, Kotkat kuuntelevat, Alistair MacLean, Clint Eastwood, Rainbow, UKK-Halli. Levyraati, Klaus Järvinen, Pirkko Liinamaa, Kari Suomalainen, Blue Öyster Cult, Smith/Kotzen, Pink Floyd, Thin Lizzy, Queensrÿche, Richie Kotzen, Poison ja Mr. Big. www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas

Sienet hajottavat kallioita, valmistavat multaa, tuottavat ruokaa, toimivat viestinviejinä puiden välillä, sairastuttavat, lääkitsevät ja muokkaavat eläinten käyttäytymistä ja saavat jopa aikaan näkyjä. Maapallon elämä on sienistä riippuvaista, ja silti niistä tiedetään toistaiseksi hämmentävän vähän. Minna Pyykkö jutteli Helsingin yliopiston sienitutkija Sari Timosen kanssa sienten ihmeellisestä maailmasta ja siitä, minkälaiset tiedot sienistä ihmetyttävät tutkijaakin.

Janne Sirén johtaa New Yorkin osavaltiossa Buffalo AKG -taidemuseota, joka on Yhdysvaltain johtavia modernin ja nykytaiteen museoita. Aikaisemmin hän on johtanut muun muassa Helsingin ja Tampereen taidemuseoita. Jannen kahdentoista vuoden aikana kehitys AKG:ssa on ollut huikeaa. Sen rooli osana yhteisöä on vahvistunut, sen varainkeruu on onnistunut yli kaikkien odotusten, sen kampus ja tilat ovat täysin uudistuneet ja se on alkanut ottaa roolia myös merkittävänä pohjoismaisen taiteen kerääjänä. Siinä ohessa Janne on taistellut museon puolesta niin lumimyrskyissä kuin mielipidemyrskyissä. Tässä pitkässä ja moniin suuntiin ponnistavassa podcastissa puhumme muun muassa museon tehtävästä löytää "huomisen taiteelliset vallankumoukset jo ennen kuin ne sellaisiksi ymmärretään" sekä siitä, kuinka taide on ikkuna tulevaisuuteen. Kyselen myös, millaisia ovat nykytaiteen nousevat trendit sekä, mitä Suomen suuret kulttuurihankkeet kuten Fuuga, Kansallismuseo ja  Arkkitehtuuri- ja designmuseo voisivat ehkä oppia kokemuksista Buffalossa. Loistavia kuunteluhetkiä!  

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Saimaannorpasta tuli vihdoin oma lajinsa tänä vuonna. Tarina on välillä vähän kuin salapoliisijuttu, jossa on johtolankoja, harhapolkuja, sattumaa ja yllätyksiäkin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että saimaannorppa on itseasiassa vanhempi kuin koko Saimaa! Minna Pyykkö juttelee aiheesta Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Jukka Jernvallin, tutkimusjohtaja Petri Auvisen ja yliopistonlehtori Ari Löytynojan kanssa. Ohjelman lopulla kuullaan lisäksi norppatutkija Mervi Kunnasrannan tunnelmia.

Kesällä 1971 katosi kolme nuorta naista jäljettömiin Helsingin lähistöllä. Kun tyttöjen ruumiit löytyivät, poliisi alkoi epäillä että kaikki kolme oli surmannut sama henkilö. Koska tytöt olivat kadonneet liftaamisen yhteydessä, poliisi epäili että uhrit olivat nousseet tappajansa auton kyytiin. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin aiempaa tuotantoa. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. LÄHTEET:Kirja: Miika Viljakainen ja Lauri Silvander: Liftarisurmat - Sarjamurhaaja Ensio Koivusen rikokset ja tuomio (Otava, 2022)Kirja: Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1991 (1991)10 suomalaista sarjamurhaajaa-sarjan jakso “Liftarimurhat” (kausi 1 jakso 3)Rikostarinoita Historiasta-sarjan jakso “Liftarimurhat” https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/06/rikostarinoita-historiasta-liftarimurhathttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/31/ministerin-murhasta-uunisurmaan-suomalaisia-rikostarinoita-historiastahttps://www.is.fi/uutiset/art-2000008428639.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006152671.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005218663.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006144209.htmlhttps://www.hs.fi/helsinki/art-2000008005846.htmlhttps://www.apu.fi/artikkelit/liftarityttojen-karmea-loppu-ensio-koivunen-suomen-harvoja-sarjamurhaajiahttps://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=360

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan jälleen vakiraatilaisten kanssa kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa. Pohdinnassa, miten suhtautua yleisradiounionin päätökseen pitää palestiinalaisten kansanmurhasta syytetty Israel mukana Euroviisuissa, ja siihen että Suomi ja Yle ovat mukana, vaikka osa EBU-maista päättivätkin boikotoida kisoja. Lisäksi arvioinnissa meneillään olevan Auer-käräjän avoimuuden hyödyt ja sen oikeussalidraamanomaiset elementit. Tuleva taksiuudistus puhutti myös — mikä on sen funktio, ja pitäisikö halvoista taksimatkoista luopua paremman turvallisuuden ja kuskien riiston vuoksi? Puheenaiheena myös itsenäisyyspäivänvieton tv-keskeisyys ja vuodesta toiseen toistuvat lähes ritualistiset ohjelmat sekä Helsingin keskustan mielenosoitukset sekä niiden funktio. Lopuksi syynissä kulttuurituotteiden runsaudenpulan aiheuttama interpassiivisuus ja sen ilot ja kirot. Mukana arkiston johtaja Outi Hupaniittu, tomittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä markkinoinnin asiantuntija Jussi Turhala. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vuoden sijoittaja 2025 Merja Mähkä ja S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis ruotivat neljän Helsingin pörssiyhtiön uutuushitit.Biisinsä vetäisevät:Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola,Sanoman toimitusjohtaja Rob Kolkman,Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström jaTamtron Christian Asikaisen musiikkivideolla.Mitä Pirkko Liinamaa olisi tykännyt Nokian Panimosta? Mitä valikoiman bändiä Juha Varis on joskus fanittanut? Kenen sanoja Merja Mähkä joutuu resitoimaan?Yhtiöiden esittelyvideot ovat mainoksia. Jakso on toteutettu yhteistyössä hittinsä repäisevien kanssa.

Anneli Auerin oikeudenkäynnissä pääsee ääneen Auer itse. Miten pitkää oikeussaagaa analysoi Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen? Tästä aluksi. "Moskovan rauhaa" hierottiin eilen. Minkälainen saaliinjako Euroopassa on meneillään? Tästä keskustevat Suomen pankin Sinikka Parviainen ja Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma.Suomi on edelleen toiseksi kehnoin EU -maiden työttömyydessä. Ja pahus, ero ykköseen eli Espanjaan on vain kaventunut. Tästä puhutaan SAK:n Tatu Knuutilan ja EK:n Sami Pakarisen kanssa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen toimittavat. Valoa kaamokseen Ykkösaamulla!

Voivatko Kelan sisäiset erimielisyydet vaikuttaa kansalaisten arkeen? Keskustelemassa Kelan pääluottamusmies Tuula Hällfors-Laaksonen, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Thaimaassa on nyt sadekausi ja kovat sateet ovat aiheuttaneet tulvia etenkin maan eteläosiin. Suomen Thaimaan suurlähettiläs Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos avaa tilannetta. Viime viikolla S-ryhmä tiedotti, että se ei enää jatkossa myy israelilaista alkuperää olevia tuotteita. Päätös on herättänyt paljon keskustelua ja kirvoittanut kritiikkiä muun muassa poliitikkojen puolelta. Millaisia vaikutuksia yritysten tekemillä boikoteilla voi olla ja miten boikotteja perustellaan? Studiossa Aalto-yliopistosta apulaisprofessori Jukka Rintamäki sekä professori Henri Weijo. Puhelimessa kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Koulurakennusten purkaminen on ollut erityisen vilkasta viime vuodet: joka vuosi puretaan yli sata koulua. Kuntaliitto ennustaa, että tahti jatkuu samaan tahtiin vielä pitkään. Toimittaja Päivi Leppänen vieraili alkuvuodesta purettavassa Suomen suurimmassa yläkoulussa Raision Vaisaaressa. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Anssi Väisänen.

Filosofi Frank Martela kysyi kolumnissaan “Maailman onnellisimmat yhteisöt ovat kaukana Suomesta” (Helsingin Sanomat 11.9.2025) voiko ilman rahaa olla onnellinen? Martela mukaan kansainvälisissä elämän­tyytyväisyys­kyselyissä vauraat maat kuten Suomi menestyvät, mutta rahan ja onnen yhteys katoaa, kun tarkastellaan rahatalouden ulkopuolella eläviä metsästäjä-keräiljöiden yhteisöjä. Ekonomisti Heikki Pursiainen kirjoitti Martelan kirjoitukseen kommenttina kolumnin Laboren julkaisemaan Talous & Yhteiskunta -lehteen “Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä” (8.10.2025). Pursiaisen mukaan metsästäjä-keräilijä -elämäntyylin perään haikailu on suorastaan vaarallista. Risto Isomäki on kirjoittanut sekä tieto- että tieteiskirjoja. Jälkimmäisissä hän kuvittelee tapoja, jolla ihmiskunta voisi järjestää olonsa ja yhteiskuntansa. Kumman kannalle, Martelan vai Pursiaisen puolelle metsässä pikkupojasta asti viihtynyt Isomäki asettuu? Miikka Hallavaara johtaa Helsingin yliopiston hominiiniekologian tutkimusryhmää ja projektia, joka jäljittää Homo-suvun ekologisia lokeroita sen kahden miljoonan vuoden ajalta eli ympäristöjä ja olosuhteita, joissa on kyetty pärjäämään ja edistymään. Keskustelemassa ovat filosofi Frank Martela, ekonomisti Heikki Pursiainen, tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja arkeologi Miikka Tallavaara. Toimittajana on Pauliina Grym

Mitä Venäjä haluaa saada irti rauhansopimuksesta? Aiheesta keskustelemassa professori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista. Moskovasta käsin raportoi Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Naton yhteinen 5000 sotilaan merisotaharjoitus Freezing Winds 25 alkaa Itämerellä. Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen avaa harjoituksen kulkua. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on ollut Suomessa jyrkässä nousussa. Mitä esimerkiksi korkeakouluissa voidaan tehdä, jotta opiskelija ei valmistuisi työttömäksi? Studiossa Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (Kok.) ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Puhelimessa koulutuspolitiikan asiantuntija Nikolas Bursiewicz Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Elina Sonkajärvi ja Markus Liimatainen.

Jaksossa käsitellään Helsingin joulukadun avajaisia, Oulussa leijailevaa outoa hajua ja mun uutta tikkaribuumia. Host: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Lehtitietojen mukaan Putin ja Trump neuvottelevat taas rauhasta Ukrainaan. Mitä seurauksia rauhalla olisi Euroopalle? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta. Lähetyksessä kuullaan myös Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajan Anna Karismon raportti Berliinistä ja Venäjä-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Moskovasta. Kiina tuottaa nykyisin yli neljänneksen sähköstään auringon ja tuulen voimalla. Ylen Kiinan-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Pekingistä. Brasiliassa järjestettävä Belémin ilmastokokous lähenee loppuaan. Minkälainen päätöslauselma saadaan aikaan? Mitkä maat ovat maailman ilmastojohtajia? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Karoliina Pietarila ja professori Tuukka Petäjä Helsingin yliopistosta. Myös Meksikossa on järjestetty niin kutsuttuja Gen Z -mielenosoituksia. Mexico Cityssä oleva toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mistä on kyse. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Linda Vettanen ja Merja Niilola, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus 21.11.2025 klo 15.05: Lähetyksen alussa sanotaan virheellisesti, että Belémin ilmastokokous olisi Meksikossa. Todellisuudessa Belém sijaitsee Brasiliassa.

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

Tässä jaksossa keskustelemme väsymyksen historiasta sen monissa eri muodoissaan 1880-luvulta nykypäivään. Väsymistä voi kuvata hermovoimattomuutena, aivosumuna, uupumuksena, sairautena, ehkä työkulttuurin sivutuotteena, jopa yhteiskunnallisena ilmiönä. Kysymme, mistä lopulta puhumme, kun puhumme väsymyksestä, ja onko väsymys fyysistä, henkistä vai molempia. Millä tavoin lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut siihen, miten väsymys koetaan ja miten sitä kuvaillaan? Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt ja kehitykset ovat vaikuttaneet ihmisten jaksamiseen? Mitä ratkaisuja väsymykseen on tarjottu eri aikoina? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston yliopistotutkija Mona Mannevuo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää →

John Stuart Mill oli 1800-luvulla vaikuttanut filosofi ja ekonomisti, yksi oman vuosisatansa vaikuttavimpia ajattelijoita. Hänen keskeneräinen käsikirjoituksensa Chapters on Socialism julkaistiin postuumisti vuonna 1879 — ja nyt, lähes 150 vuotta myöhemmin, se on käännetty suomeksi otsikolla Sosialismin hyödyt ja haitat. Miksi Mill ja tämä teos on nähty juuri nyt ajankohtaisena ja kääntämisen arvoisena? Sosialismi on muistuttanut poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kielenkäytössä välillä kirosanaa, mutta New Yorkissa voitettiin toissa viikolla pormestarivaalit juuri tätä taikasanaa käyttäen. Onko sosialismi siis tulossa muotiin? Ja mistä ylipäätään keskustelemme, kun keskustelemme sosialismista? Mukana ovat sosialismin hyötyjä ja haittoja pohtimassa Millin kirjan yksi kääntäjistä ja siihen kommetaarin kirjoittanut politiikan tutkija Mikko Lahtinen, Helsingin yliopiston filosofian professori Thomas Wallgren sekä Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti. Ville Talola on toimittajana.

Espoossa ja Turussa äänestetään tänään Länsiradasta, eli Helsingin ja Turun välisestä, nykyistä nopeammasta raideyhteydestä. Kannattaako Länsiradan rakentaminen ja miten raideyhteyksiä pitäisi kehittää koko Suomessa? Keskustelemassa kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk.), Henrik Vuornos (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Ylen MOT-ohjelma on julkaissut jutun, jossa kerrotaan uusia yksityiskohtia maailman yhdestä suurimmista poliisi-iskuista huumerikollisuutta vastaan. Toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen kertoo, mistä jutussa on kyse. Syyriaa hallinneen diktaattori Bašar al-Assadin syrjäyttämisestä tulee pian kuluneeksi vuosi. Millainen tilanne maassa tällä hetkellä vallitsee? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta UPIsta ja ylijohtaja Ilkka Haahtela Maahanmuuttovirastosta. Lähetyksessä mukana myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Etelä-Pohjanmaalla MS-tautiin sairastutaan asukasmäärään nähden paljon. Neurologian erikoislääkäri Annukka Verkko kertoo, miksi sairastuneiden määrä lisääntyy. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Rasmus Montonen ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1860 Helsingin ensimmäinen kaasulyhty sytytettiin, 1922 British Broadcasting Corporation (BBC) aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 1991 Michael Jacksonin "Black or White" -musiikkivideo julkaistiin.

Verottaja julkaisi tiedot suomalaisten tuloverotuksesta vuodelta 2024. Mitä veropäivän tilastot kertovat Suomen verojärjestelmästä ja suomalaisten tuloeroista? Mikä rooli politiikalla ja veropäätöksillä on huipputulojen takana? Onko Suomi matkalla kohti pääomatulojen yhteiskuntaa, jossa palkkatulot jäävät jalkoihin? Keskustelemassa ovat Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa, ekonomisti ja Helsingin kaupunkitietopalveluiden tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen, sekä tutkimusjohtaja Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jaksossa keskustellaan niin ajankohtaisista markkinakäänteistä kuin suomalaisesta sijoituskulttuurista. Antin ja Lipon vieraana on Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi. Miksi Suomi on ollut yksi pörssien valopilkkuja tänä vuonna, ja miltä Helsingin pörssin ensi vuosi näyttää? Millaisia ovat suomalaiset sijoittajina, ja mikä on sijoittajien tunnelma juuri nyt? Pitäisikö ostaa, myydä vai odottaa? Miksi sijoittamisen pitäisi olla on koko kansan asia? Tulisiko jo kouluissa opettaa sijoittamista ja omistajuutta?Pörssipuhetta on nyt 1-vuotta – kiitos kaikille teille kuuntelijoille menneestä vuodesta!

Segregaatioteeman toisessa jaksossa nimbyilynsä kanssa kamppaileva Jussi keskustelee Helsingin yliopiston tutkijan Pekka Tuomisen kanssa. Tuominen avaa, mitä segregaatio eli eriytyminen oikein on ja miksi se on osin hyvin luonnollista. Siihen myös liittyy niin vapaaehtoisuutta kuin pakottamista.Entä miten segregaatio näkyy kaupungeissa ja kuinka huolissaan siitä oikein pitää olla? Onko segregaatiopuheessa kyse lopulta vain koulutetun keskiluokan perinteisestä huolipuheesta?

Ukrainan sodan uutisoinnissa suomalaisen median tasapaino eri näkökulmien välillä on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kritiikkiä. Korostuuko uutisoinnissa liikaa Ukrainan näkökulma? Sorrutaanko tsemppijournalismiin? Käsitelläänkö Venäjän näkökulmaa ja motiiveja liian yksipuolisesti? Ennen kaikkea pystyykö suomalainen media antamaan realistisen kuvan Ukrainan sodasta ja miten raportointi on muuttunut sodan pitkittyessä? Mediakriittiseen keskusteluun Kulttuuriykkösessä osallistuvat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, digimedia Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri, Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella aihetta tutkiva tutkijatohtori Joonas Koivukoski sekä pitkän linjan journalisti Reetta Räty. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Suomi on raporttien, selvitysten ja mietintöjen luvattu maa. Liian usein ne unohtuvat tietokoneiden ei koskaan avattuihin kansioihin. Mutta: poikkeuksia on! Helsingin kaupungille toteutettu selvitys luovien alojen työllisyyden ja yritysten määrän kasvattamisesta näyttää erilaiselta. Se on poikkeuksellinen sekä tilaajan motiivien että selvityksen vastaanoton näkökulmasta. Selvitys nimeltä 9 tekoa Helsingille esittää nimensä mukaisesti toimenpiteitä, joihin kaupunki voi ryhtyä. Ideat tekoihin syntyivät osallistamalla lähes sata luovien alojen ammattilaista ja asiantuntijaa prosessiin. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo, mitä selvityksen julkaisun jälkeen on tapahtunut. Ellun Kanojen tiimiin kuulunut Katja Lindroos (Urban Practice) pohtii, miksi luovien aloihin satsaaminen on osoittautunut monissa kaupungeissa vaivan arvoiseksi. Muutosloikka on Ellun Kanojen podcast-sarja, jossa kerrotaan hankkeista, jotka näyttävät tavanomaisilta, mutta joissa on tapahtunut jotain, joka on yllättänyt organisaatiot – myönteisesti.

Kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) ampumavälikohtauksen oikeudenkäynti alkaa. Toimittaja Päivi Happonen raportoi Helsingin käräjäoikeudesta. Puolustushankintoihin syydetään nyt valtavasti rahaa. Valvotaanko rahan käyttöä riittävästi? Keskustelemassa johtava tuloksellisuustarkastaja Suvi Kärki VTV:stä, toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta ja puolustusvoimien hankealan johtaja, everstiluutnantti Ari Paavola. Millä tolalla johtaminen Suomessa on? Vieraina Aalto-yliopiston johtamisen professori Niina Nurmi ja Svea Bankin henkilöstöjohtaja Mia Tuomisto. Saksan liittokansleri Friedrich Merz haluaa karkottaa kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Berliinistä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Lotta Lautala ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Kausi jatkuu tauon jälkeen. Jaksossa kerron kuulumiset. Lisäksi käsittelen Helsingin kaupungin uudistamaa puistoa ja Oulussa suursuosion saanutta vanukastapahtumaa. Host: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Aika ajoin kansan syvät nörttirivit nousevat sortovaltaa vastaan ja kysyvät: miksi syydämme julkisen sektorin it-hankintoihin varattuja verorahoja Microsoftin kaltaisille jättiyhtiöille, kun samoilla euroilla voisi ostaa kotimaasta ihan yhtä hyviä (tai parempia!) avoimen lähdekoodin toteutuksia?Haltun toimitusjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs saapui Vikasietotilan vieraaksi hahmottelemaan uhka/mahdollisuus-akselia, joka selittää, mihin it-budjetit kuluvat, miksi avoin lähdekoodi on saanut jalansijaa niin hitaasti ja mitä asialle tapahtuu tulevaisuudessa.Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitOtso: Tornihuoneen salaseura: Vallan jäljilläPanu: NoduKari: Americans Have Lost Billions to Online Scams. How Is That Possible?LinkitNorth Patrol: Datakatsaus: Julkiset IT-hankinnat 2024 – tie­to­jär­jes­tel­mä­han­kin­to­ja 3,5 miljardilla eurollaeVaka TampereeVaka @ GithubOllin Apotti-juttu (Rapport / Internet Archive)

Unkarin pääministeri Victor Orbán tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Mitä vierailulta odotetaan? Puhelimessa itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Miten koululaisten poissaolot saadaan kuriin? Keskustelemassa Espoon Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila ja projektikoordinaattori Heli Pätiälä Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeesta. Lähetyksessä kullaan myös Vantaan kaupungin opetustoimen asiantuntijan Eeva-Liisa Markkasen näkemyksiä. Toimittaja Pekka Viinikka pääsi harvinaiselle vierailulle Lapin lennoston tukikohtaan, missä odotetaan uusia F-35-hävittäjiä. Mikä tieto on turvallista päästää pilvipalveluyritysten palvelimille ja mikä ei? Vieraina Kyberturvallisuuskeskuksen osastopäällikkö Johanna Erkkilä ja tutkijatohtori Otto Kässi Aalto-yliopistosta. Koillis-Espanjaa ovat koetelleet voimakkaat sateet. Barcelonassa oleva Espanjan-toimittaja Maija Salmi kertoo, että viranomaiset suhtautuvat äärisäiden uhkaan aiempaa vakavammin Kreikan karjatiloilla riehuu ärhäkkä lammas- ja vuohirokko, joka uhkaa aiheuttaa raaka-ainepulan feta-juuston valmistukseen. Toimittaja Sara Saure raportoi Ateenasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia. Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavat: Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen yliopisto Antti-Pekka Elomaa, neurokirurgian erikoislääkäri / Helsingin yliopistollinen sairaala Shintaro Oyama / Nagoyan yliopisto Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä. Millainen on Suomen huumetilanne tällä hetkellä? Mitkä keinot oikeasti vaikuttaisivat päihderiippuvaisten arkeen? Miten huumeiden aiheuttamiin moninaisiin haittoihin voidaan puuttua ja millaista olisi tutkimustiedon valossa tehokkaampi päihdepolitiikka? Huumetilanteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista keskustelevat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo, rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kliininen opettaja sekä HUS Riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm. Tapahtuman juontaa Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle? -tapahtumassa 4.11.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/7j9onzdUf1A

Nyt on mahdottomia tilanteita ja outoja kysymyksiä! Voiko raskaaksi tulla ilman kohtua? Mikä auttaa puhelinaddiktiin? Entä oletko kuullut autoliikkeen motivaatiomontusta? Studiossa on tällä kertaa myös vieraita: Lola Odusoga ja Lotta Backlund, jotka kertovat mm. +40-vuotiaiden deittailukulttuurista sekä siitä, miltä tuntuu, kun nuoremmat kollit jahtaavat "siinä" mielessä. KPK:ssa pohditaan sitä, uskaltaako puoliso käräyttää varastelevaa puolisoaan. Lisäksi paljastetaan uusi mysteeriääni sekä keskustellaan Helsingin kaupungin palkkalaskelmista.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Jussi löysi itsestään nimbyn eli henkilön, joka vastustaa lähialueelleen tulevaa rakennushanketta. Tämän vuoksi podcast keskittyy muutaman jakson ajan eriytymiseen eli segregaatioon ja sen ehkäisyyn. Jussi nimittäin perustelee näkemystään segregaation ehkäisyllä.Teeman ensimmäisessä jaksossa Jussin vieraana on Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki, joka jakaa nimbyilyn eri tasoihin. Nimby on myös leimakirves, jota käytetään välillä väärässä paikassa. Jakson lopussa Arhinmäki vastaa, voiko vasemmistolainen ihminen olla nimby.

Osakemarkkinoiden nousu jatkui lokakuussa, vaikka murheitakin riitti. Mitä hyvien tuottojen takana on? Jatkuuko nousu vielä? Mistä on saatu tänä vuonna Helsingin pörssiäkin paremmat tuotot? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Digiteknologia on mullistanut tapamme tehdä työtä. Samalla aivoillamme on täysi työ pysyä mukana jatkuvien keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Miten voimme rakentaa mieliystävällisempää työelämää, joka tukee keskittymistä, palautumista ja oppimista?Jaksossa Markuksen vieraana on aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, joka avaa tuoreimman tutkimuksen valossa, mikä nykytyössä haastaa hyvinvointiamme – ja miksi ihmisyys on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa.--Minna Huotilainen tunnetaan työstään inhimillisen työelämän puolestapuhujana ja aivotutkimuksen kansantajuistajana. Minnalta on ilmestynyt mm. teokset Keskittymiskyvyn elvytysopas, Aivot työssä ja Tunne aivosi. Tutustu Minnan työhön: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/minna-huotilainen/https://myspeaker.fi/puhujat/minna-huotilainen/

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttely

Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden? Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHk

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Best of Helsinki

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?