POPULARITY
Categories
Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Tällä historiallisella päivämäärällä järjestettiin ensimmäinen Oscar-palkintojen jakotilaisuus Hollywoodissa. Lisäksi ensimmäinen suomalainen ammatilaisnyrkkeilyilta järjestettiin Helsingin entisessä Messuhallissa.
Love Island tarjoilee kevään suurimpia tunteita mm. Pehmoleluriidan ja seksuaalisen kemian parissa. Riku on taas kesyttänyt miehiä Helsingin yössä. Erikoisjoukot saavat Rikun haaveilemaan arkielämän armeijasta. Lisäksi Kerttu Rissasen mentaaliset kyvyt herättävät ihastusta. Petollisten jakso tarjoilee lähinnä psyykkistä sekavuutta studiossa. Janne Grönroosille muodostetaan uusi urapolku ja Tiina Timanttiselle myydään muutama kaupallinen yhteistyö. Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.
Minna on aloittanut mopoilukauden ja mopokorttiasia aiheuttaa ihmetystä. Ile kertoo pakohuonekokemustaan ja miksi maksaa pakohuoneesta, kun IKEA:an pääsee ilmaiseksi? Käsittelyssä myös Top 3 Helsingin nähtävyydet, lupa-asiat, aivastuksenestokikat ja apinan sekä ihmisten yhtenäisyydet.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump karkotti maaliskuussa yli 200 venezuelalaista El Salvadoriin. Toimittajamme Vilma Romsi raportoi El Salvadorista. Mitä seurauksia Trumpin siirtolaispolitiikalla on? Vieraina Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tiktokin tietoturva huolestuttaa. Mitkä kaikki yhtiöt, laitteet ja alustat keräävät meistä tietoja ja miten niitä hyödynnetään? Keskustelemassa WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ja Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.
Helsingin elokuvateatteri Orionissa nähdään 11.5 kaksi Japanilaista Indie underground trash-art elokuvaa, jotka molemmat ovat nyt ”arvostelussa”. Eli arvostelussa on ohjaaja Sean Kurosawan elokuvat Okhotsk of The Living Dead (2021) ja Girls just wanna have Kill (2024). Joista jälkimmäiseen on tehnyt musiikit Suomalainen elokuvantekijä ja säveltäjä Petri Puroaho. Mukana tässä arvostelussa myös itsensä ohjaajan pikaiset terveiset. Ohjaaja ja Puroaho ovat myös paikalla Orionissa, jossa järjestetään myös Q&A tilaisuus ja nimmarin jakoa. Lisätietoa Orionin sivuilta. Kiinnostaako tälläinen teitä? Aiotteko mennä katsomaan? Jos kävitte niin mitä mieltä? Entä mitä mieltä tästä aiheesta/jaksosta?
Minkälainen on Gazan humanitaarinen tilanne? Puhelimessa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestinnän asiantuntija Linda Nyholm. Israel kiihdyttää sodankäyntiä Hamasia ja hutheja vastaan. Mihin Israel pyrkii? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja Helsingin yliopiston tutkija Tiina Hyyppä. Saksan parlamentin eli liittopäivien on määrä äänestää aamupäivällä Friedrich Merz uudeksi liittokansleriksi. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo kertoo, millainen johtaja uusi liittokansleri on. Kirkolliskokous aloittaa avioliittoon vihkimistä koskevan mietinnön käsittelyn. Mistä piispojen esittämässä säännöksessä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä on kyse? Puhelimessa arkkipiispa Tapio Luoma. Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa kaivosveroa kymmenillä miljoonilla euroilla. Miltä Suomen kaivosalan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.
Jussi Raasakka is doing really good night orienteering witch brings Helsingin Suunnistajat to the lead at 7 leg!
Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.
Tässä Tiskillä-podcastin Cocktail Historia -jaksossa sukellamme legendaarisen baarin tarinaan yhdessä perustajien Jyri Pylkkäsen ja Michael Grönforsin kanssa. Kuule miten Liberty sai alkunsa, millaisia voittoja matkalle mahtui, ja mitä vastoinkäymisiä baarin seinät ovat todistaneet. Menestyksen ja luovan seikkailiun kautta avautuu näkymä cocktail-kulttuurin syvimpään olemukseen. Juontajina Henu Lahti ja Julia Kokki.
Mitä hallitus päätti kehysriihessään ja mitä siitä voi seurata? (0:30) Kuka haluaisi apulaispormestariksi? (24:26)
Donald Trump on ollut Yhdysvaltain presidenttinä sata päivää. Mitä Trump on saanut aikaan? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson. Kunta- ja hyvinvointialan palkkaneuvottelut kiristyvät. Puhelimessa työntekijöitä edustavan ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström. Auttavatko hallituksen kasvutoimet yrityksiä? Keskustelemassa Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja Keitele Wood Productsin toimitusjohtaja Mikko Kylävainio. Millä mielellä Turussa valmistaudutaan vappuaattoon? Toimittaja Minna Rosvallin haastattelussa on Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Josefina Tuomala. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.
Asuntomarkkinoilla tuntuu vallitsevan sitkas hinnoitteluvirhe: asuntojen ostajat, eivätkä ehkä myyjätkään, ota huomioon taloyhtiön omaisuutta ainakaan täydestä hinnasta.Kokenut kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto kertoo Karon Grillissä konkreettisen esimerkin kohteesta, joka on ollut hänen välitettävänään kuluneena keväänä. Helsingin ydinkeskustassa Annankadun ja Simonkadun kulmassa sijaitseva Simonlinna omistaa yhtiössä olevat liiketilat.”Jos taloyhtiö myisi kaikki liiketilansa 4 prosentin tuotolla, 165-neliöisen asunnon osuus olisi yli 300 000 euroa. Asunnon hintalappu on 1 050 000. Siihen saa tavallaan kaksion kaupan päälle, ja se takoo [asumiskuluja alentavaa] vuokratuottoa vuodesta toiseen”, Murto-Koivisto laskee.Suomen rikkaimmaksi taloyhtiöksi Erkki Murto-Koivisto ei Simonlinnaa kuitenkaan nosta. Hänen ehdokkaansa tuon tittelin saajaksi sijaitsee Helsingissä Aleksanterin teatteria vastapäätä osoitteessa Bulevardi 34.Grilillä puhutaan Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ja taloyhtiöiden rikkauksista.Rahanarvoista varallisuutta on harvoilla taloilla, mutta korjausvelkaa on käytännössä kaikissa yhtiöissä. Eivätkä tekemistään odottavat remontit mene sen paremmin kauppahintoihin. Asuntosijoittajan tai kenen tahansa asuntoa ostavan olisi kuitenkin hyvä ottaa ne huomioon.Murto-Koivisto tuo myös terveiset asuntokaupan eturintamasta. Miltä asuntonäytöillä näyttää huhtikuun lopulla 2025?Yhteistyössä: Korjausvelkalaskuri
Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.
Ruokaan ja syömiseen liittyy monenlaisia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Hiljattain julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät paljon keskustelua ja jopa raivoa. Millaista on tutkimustieto suositusten takana? Mitä asiantuntijat sanovat valmisruoista, lisäaineista, sokerista ja erilaisista dieeteistä? Mitä tiedetään geenien ja ravitsemuksen yhteydestä? MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttisen johdolla tutkittua tietoa ruoasta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori ja dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa 24.4.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izvwlQe4TvM
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskusteli eilen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Washingtonissa. Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on vierailulla Washingtonissa. Löytyykö Ukrainan rauhansuunnitelmaan yhteinen suunta tapaamisten tiimoilta? Toimittaja Mika Mäkeläinen raportoi Washingtonista. Hallitus kertoi puoliväliriihensä jälkeen yli miljardin euron verokevennyksistä. Suunnanmuutos oli suuri hallitukselta, joka on tähän saakka painottanut säästöjä. Puoliväliriihen antia analysoivat työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara (vihr.) ja valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.). Paavi Franciscus siunataan viimeiselle matkalleen huomenna Vatikaanissa. Hautajaisten valmisteluista kertoo Roomasta toimittajamme Jenna Vehviläinen. Paavin merkityksestä nykymaailmassa ja uuden paavin valinnasta keskustelevat Helsingin katolisen hiippakunnan kansleri ja piispansihteeri Alpo Penttinen sekä katoliseen teologiaan perehtynyt dosentti Jyri Komulainen. Korjaus: Paavin hautajaismessu pidetään Pietarinaukiolla, ei Pietarinkirkossa sisällä, kuten Rooman-toimittajamme sanoi. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Varpu Helpinen ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.
Henrik Meinander seurasi tehtävässään Helsingin yliopiston historian professorina legendaarista Matti Klingeä. Meinander on juuri julkaissut kirjan Helsinki – Erään kaupungin historia. Se on hänen mukaansa syntynyt rakkaudesta kotikaupunkiin ja se kertoo Helsingin vaiheet perustamisesta tähän päivään. Pysäyttävintä Helsingin tarinassa on se, että kaupunki on hyvin harvoin päättänyt omasta tulevaisuudestaan. Se on pikemminkin ollut lastu Itämeren laineilla, jota suurvaltapolitiikan myrskyt ovat vieneet ja riepotelleet. Tätä ei pidä unohtaa, kun miettii, miten Helsinki jatkossa kehittyy. Puhumme lisäksi siitä, kuinka Helsingin sielu on jatkuva muutos, kuinka Helsinki on aina ollut muuttajien kansoittama kaupunki ja kuinka Helsingin suurin panos kansalliselle kulttuurille on, että se on ollut paikka, jossa Suomen idea on muotoiltu. Hyviä kuunteluhetkiä!
Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Perussuomalaiset on myllerryksessä alue- ja kuntavaalien jäljiltä. Puolueen kannatusromahduksen seurauksia analysoimassa politiikantoimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista, yhteiskuntatoimituksen uutispäällikkö Elli Harju Iltalehdestä ja tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Millaisia ovat korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ja esteet lasten hankkimiselle? Haastattelussa tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Yhdysvaltain tuontitullikorotukset kurittaisivat eritoten köyhiä maita. Esimerkiksi Afrikassa riskit ovat nyt suurimmat Lesotholle, Madagaskarille, Etelä-Afrikalle ja Ghanalle. Kenian Nairobista raportoi kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kehitysyhteistyön kattojärjestöstä Fingosta. Juontaja Markus Liimatainen, toimittajat Roope Kariniemi ja Hinni Aarninsalo, tuottaja Anna-Maria Haarala.
Toivon kanssa kunta- ja aluevaalien jälkipyykkiä pesee KU:n vakiokommentaattori, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Tässä jaksossa keskustellaan Paavo Arhinmäen kanssa siitä, mitkä olivat kuntavaalituloksen syyt ja seuraukset.Mistä tämä vaalitulos tuli, mitä se kertoo suomalaisesta politiikasta ja miten se vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaan Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä: https://ku.fi/tilaa/
Kuinka suuri osa yhteiskunnallisesta elämästämme oikeastaan rakentuukaan erilaisten alustojen päälle? Millainen valta tietyillä suuryhtiöillä on päivittäiseen viestintäämme, netin selailuumme ja jopa verojen maksamiseen? Entä mitä seurauksia on sillä, että esimerkiksi Suomen kuntavaalien kampanjat pyörivät enenevissä määrin esim. Metan ja Elon Muskin alustoilla? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastausta Alustojen vallan uusimmassa jaksossa yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksosen avulla. Salla-Maaria johdattaa Matti Ylösen ja kuulijat tarkastelemaan alustatalouden logiikan vaikutusta esimerkiksi poliittiseen organisoitumiseen ja identiteetin muodostukseen sosiaalisen median alustoilla ja etenkin julkisen keskustelun tyylin ja sisältöjen muovaamiseen.Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin Sanomain säätiö.Toimittaja: Matti YlönenTuottaja: Toivo HurstiMusiikki: Pasi Savonranta ja Pietu KorhonenJakson lukemisto:Askelpalautin. (ei pvm.). Spotify. Bradford, A. (2023). Digital empires: The global battle to regulate technology. Oxford University Press.EuroStack. (ei pvm.). EuroStack. Harakka, T. (2022). Datakapitalismi kriisien maailmassa. Kustannusosakeyhtiö Siltala.Laaksonen, S.-M., & Porttikivi, M. (2022). Governing with conversation culture – conditioning organizational interaction in a digital social movement. Information, Communication & Society, 25(10), 1456–1474.Meta rolls back hate speech rules as Zuckerberg cites ”recent elections” as a catalyst. (2025, tammikuuta 8). AP News. Jakson tekstivastine omalla sivullaan
Neuvotteluklubi keskusta tariffit metsä | Koskela Roininen | #neuvottelija 321. Donald Trumpin tariffien shokkivaikutuksen jälkeen tarvitaan oikeansuuntaista toimintaa. Sitä tarjoaa Petri Roininen ja Juha Koskela, molemmat keskustapuolueen ehdokkaita. Voisiko Suomi hyödyntää EU:n deregulaation metsä- ja jopa turvetaloudessa? Miten vaalitaistelu sujuu miinoja pelkäävän vasemmiston ja perussuomalaisten yläpuolella?00:00 Juha Koskela ja Petri Roininen 00:30 Saipa mestariksi Tapparan tiputtua? 01:40 Putin ei häirinnytkään Suomen MM kisoja Suora Broadcasting-aikana03:10 Trumpin hirmutullit, inflaatio ja Euroopan varustautuminen04:21 Deregulaation mahdollisuus ja EU-alueen sisäkauppa05:21 Turvevarannot Norjan öljyesimerkillä06:28 Taikaraja Suomen ja Ruotsin metsien hiilensidonnassa07:28 Kivihiilestä luopuminen Helsingissä09:07 Prosenttiliike Itä-Suomen kehittämisessä10:44 Sipilän insinöörimallin merkitys12:26 Helsingin keskustan liikenne ja punavihreät ideat13:30 Keskustan rooli pitkän Suomen puolueena15:08 Väestönkehitys kouluverkon haasteena16:49 Julkisen sektorin verotulojen merkitys18:19 Seutukaupunkien elinvoimaisuus Pohjanmaalla19:50 Talouskasvu ja yrittäjyyden merkitys20:20 Petri Roinisen ja Juha Koskelan vaalinumerot22:59 Markkinatalous vs julkinen tuotanto24:24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero25:58 Villapaitaekonomistit ja kulujen mittaaminen28:37 Japanin vakuutusmalli tehokkuuden esimerkkinä30:08 Sosiaali- ja terveysalan kustannusten vertailu31:37 Ranskan laitaoikeiston blokkaus ja politiikan dynamiikka33:23 Sipilän hallituksen rohkeat uudistukset34:29 Mannerlaattojen liikkuminen talouspolitiikassa35:55 Pakkolakien perintö ja sen vaikutus37:24 Omistajuus ja yrittäjyys talouden vetureinaTue Samia ja katso sisäpiirihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen
Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Vakiraatilaisista ovat mukana professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. KORJAUS (7.4.2025 klo 8:40): Lähetyksessä keskusteltiin (kohdassa alkaen 33min:16) näyttelijä Gwyneth Paltrow'sta. Alustuksessaan Jarkko Tontti mainitsi Paltrow'n näytelleen Frendit-sarjassa Phoeben roolissa. Sarjassa Phoebea näytteli kuitenkin Lisa Kudrow. Paltrow tunnetaan mm. elokuvasta Shakespeare in love. Ensimmäisenä aiheena ovat jalkaväkimiinat ja Suomen mahdollinen irtautuminen Ottawan sopimuksesta. Keskustelu miinojen paluusta on herättänyt voimakkaita tunteita ja jakaa mielipiteitä. Onko miinakielto vain idealistista haihattelua nykymaailmassa, vai pitäisikö Suomen pyrkiä pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista? Keskustelu siirtyy seuraavaksi koulutusmaksuihin. Sivistysala ry:n ehdotus toisen yliopistotutkinnon maksullisuudesta herättää kysymyksiä maksuttoman koulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Onko kyseessä Pandoran lipas, joka avaa tien maksulliselle korkeakoulujärjestelmälle? Vai onko aika ottaa "omaa vastuuta työmarkkinoilla", kuten järjestö esittää? Kolmas keskustelunaihe liittyy sananvapauteen ja sen rajoituksiin yliopistoissa. Trumpin hallinnon vaikutus tieteelliseen tutkimukseen, ja erityisesti Helsingin yliopiston Fulbright-stipendien tiedotteisiin kohdistunut sensuuri, herättää huolta. Miten sananvapauden rajoitukset Yhdysvalloissa vaikuttavat suomalaiseen tiedemaailmaan? Ja onko Trumpin hallinnon painostus vakavampi uhka kuin vasemmistolainen woke-ajattelu? Neljänneksi keskustellaan elokuvamaailman normeista. Gwyneth Paltrow'n kieltäytyminen intiimikoordinaattoreista elokuvatuotannossa nostaa esiin kysymyksen, ovatko kyseiset koordinaattorit ylilyönti vai tarpeellinen muutos. Elokuvatuotannon eettiset käytännöt ovat nousseet keskusteluun metoo-liikkeen myötä, mutta missä kulkee raja ammattitaidon ja suojelun välillä? Viimeiseksi keskustellaan Temun kaltaisten halpisnettikauppojen vaikutuksesta kulutukseen, niissä shoppailun oikeutukseen ja uuden designin syntyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Missä jamassa peruskoulut ovat? Keskustelemassa kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Sara Seppänen (ps.), Tuula Haatainen (sd.) ja Pia Lohikoski (vas.). Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hehkuttanut tätä päivää puheissaan "Vapautuksen päivänä", jolloin hän aikoo asettaa jälleen uuden nipun tulleja. Mitä on odotettavissa? Keskustelemassa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Kiinan vastauksesta Yhdysvaltojen tulleihin. Ennakkoäänestyksen alkamista seuraa Joensuun Prisman ennakkoäänestyspaikalla toimittaja Siru Päivinen. Studiossa vinkit onnistuneeseen äänestämiseen antaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.
Helsingin pormestariehdokkaat kohtasivat maanantaina HS:n tentissä. Kuka luopuisi musiikkiluokista, entä ketä harmittaa pysäköinnin hinta? Vain osalle ehdokkaista kelpaisi apulaispormestarin paikka – mutta kenelle? Tentattavana ovat valtuustopuolueiden pormestariehdokkaat Daniel Sazonov (kok), Atte Harjanne (vihr), Eveliina Heinäluoma (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Wille Rydman (ps), Marcus Rantala (r), Harry Harkimo (liik) ja Terhi Peltokorpi (kesk).Tentin juontavat Lauantaikerhon toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho. Tentti järjestettiin Sanomatalossa maanantaina 31. maaliskuuta.
Kuinka illan puoluejohtajien tentti sujui? Analysoimassa ovat valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto sekä apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistolta. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Sote-säästöistä on kehkeytynyt vaalien alla kuuma peruna. Joko pääministeri Petteri Orpo on kertonut hallituksen leikkauksista. Mistä leikataan? Onko tiedolla vaikutusta vaaleihin? Haastateltavana tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistolta. Halukkaiden koalitio kokousti Pariisissa. Millaisia ratkaisuja maat saivat aikaan Ukrainan tukemiseksi? Keskustelemassa tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Kuinka Usaid-avustusjärjestön leikkaukset vaikuttavat Keniassa? Toimittaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.
Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4
Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM
Katolisessa maailmassa paljon huolta on viime viikkoina aiheuttanut 88-vuotiaan paavi Franciscuksen terveydentila. Spekulaatio on kiihtynyt onko uuden paavin valinta pian edessä. Arvellaan, että mikäli paavi tervehtyy, niin hän saattaa seurata edeltäjänsä esimerkkiä ja luopua virastaan. Millainen on Franciscuksen kausi ollut ja mitä katolista kirkkoa odottaa? Miten totuudenmukaisesti ajankohtaiseksi tullut Conclave-elokuva kuvaa uuden paavin valintaa? Katolisen kirkon tilasta keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola ja Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
Kaupallinen yhteistyö: Nordea
Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.
Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.
Demarien vaalivoiton ennakkojuhlinta jatkuu Juhalla edelleen, joten studiossa viime viikolta tuttu taistelupari. Hitti vai huti, kysytään aiheista: Inkluusio kouluissa? (1:19) Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön lopetus? (10:07) Puolustusmenojen kasvattaminen velaksi? (16:50) EU:n vastatullit jenkkiviskeille? (20:34) Kansalaisten tulevaisuususkon romahdus (Sitran barometri)? (24:17) Eduskunnan noroepidemia? (34:48)
Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M
Mitä todella tapahtui presidentti Trumpin ja Zelenskyin välillä viime perjantaina Valkoisessa talossa? Miksi Trump ja varapresidentti J.D. Vance hyökkäsivät yksissä tuumin Ukrainan presidentin kimppuun? Oval Officen dramaattisia tapahtumia analysoivat Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Mitä yhteistä on renessanssilla ja nykyhetkellä? Miksi globalisaatio ei olekaan kuollut? Oxfordin yliopiston professori Ian Goldin piti puheenvuoron Helsingin yliopiston tulevaisuusfoorumi Kipinässä. Englanninkielisessä esityksessään Goldin johdattaa kuuntelijat yli 500 vuoden takaa nykyiseen teknologiseen mullistukseen, ja analysoi esimerkiksi väestökehitystä, tuottavuutta ja tekoälyn laajoja vaikutuksia. Ian Goldin on Oxfordin yliopiston globalisaation ja kehityksen professori. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Maailmanpankin varajohtajana sekä presidentti Nelson Mandelan neuvonantajana. Goldinin esitys "The Future: Good, bad & ugly – and implications for Finland" nauhoitettiin Tiedekulmassa 13.2.2025. Katso koko tulevaisuusfoorumi Kipinän tallenne videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=328224401
Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maailmaa? Väestönkehityksestä keskustelevat Helsingin yliopiston dosentti ja työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Minna Säävälä, Helsingin yliopiston professori Karri Silventoinen sekä tutkija ja dosentti Jessica Nisén Turun ja Helsingin yliopistoista. Keskustelun juontaa Petja Pelli. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Suomi tyhjä, maapallo täynnä? -tapahtumassa 11.2.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ihrXKiM6h0o
Alun perin Suomen ETYJ-puheenjohtajuuskauden piti loihtia uudelleen esiin ”Helsingin henki”. Tehtävä vaikuttaa kuitenkin mahdottomuudelta sen jälkeen, kun Venäjä rikkoi perustavanlaatuisesti järjestön perussopimuksen pilareita hyökkäyksellään Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi on sanonut pj-kaudellaan painottavansa Etyjin periaatteiden kunnioittamista ja vahvistamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä, kun lähtökohdat ovat oikeastaan täysin ristiriidassa tavoitteiden kanssa? Jaksossa haastateltavina tutkija Tyyne Karjalainen, ETYJ:llä Wienissä työskentelevä strateginen neuvonantaja Hanna Smith sekä ulkoministeriön ETYJ-sihteeristön apulaispäällikkö Toni Sandell. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Jakso on toteutettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?
Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä. Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta. Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
Ravintolaunelmia, ruokatrendejä ja natuviinejä. Vieraana yksi Helsingin kiinnostavimpia ravintoloitsijoita, The Wayn ja Maukku -ravintoloiden sekä Let me winen perustaja Toni Feri. Puhutaan hyvän ravintolan menestysreseptistä, alan trendeistä, hyvästä asiakaspalvelusta sekä stadin ja maailman raflaskenestä. Rapid Fire -kierroksessa Tonin luottoresepti, lempiviini ja viimeinen ehtoollinen. Viikon parhaissa mm. bodari-Bellojen kuulumiset, Tampere-terkut ja uusi somesnack, jota on pakko päästä testaamaan.
Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.
Monet arkiset syömisen tavat ovat vahvasti kulttuuriin juurtuneita, eikä niiden muuttaminen ole aivan yksinkertaista. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva erittelee tekstissään, millaisiin asioihin ruoka ja syöminen kytkeytyvät ja mitä ilmaston kannalta kestävään ruokavalioon siirtyminen vaatii yksilöltä ja yhteiskunnalta. Nivan teksti “Kuluttajat, kulttuuri ja ruoan kestävyysmurros” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.
Tässä huikeassa jaksossa käydään pitkän linjan kotimaisen asiantuntijan kanssa läpi suomalaisten hyvinvointia, ravitsemusta, paino-ongelmien juurisyitä sekä pitkä lista myyttejä ja väärinymmärryksiä näihin aiheisiin liittyen. Käymme läpi mm. miksi juuri päivitetyt ravitsemussuositukset ovat sellaiset kuin ovat? Valitseeko ihmiset syömisiään terveellisyyteen perustuen? Miten me suomalaiset tilastojen mukaan syömme? Mitä siellä on huonoa ja mitä hyvää? Mistä ylipainoepidemia johtuu ja mitä sille tulisi tehdä? Onko se vain itsekurin puutteesta kiinni? Miten tulostaso vaikuttaa ravitsemusvalintoihin? Onko punaisen lihan kritiikki perusteltua? Muistaako suomalaiset noudattaa suosituksia? Mistä vuosia huonontuneen kansakunnan hyvinvoinnin ongelmat johtuvat? Vieraan kolme tärkeintä vinkkiä, joiden avulla parantaa ravitsemusta ja hyvinvointia? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä pohditaan yhdessä elintarviketieteiden tohtori, ravitsemustieteen dosentti ja Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Mikael Fogelholm - X: https://x.com/mikaelfogelholm - Bluesky: https://bsky.app/profile/mikufogel.bsky.social - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mikael-fogelholm-51128913/