Podcasts about helsingin

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kuinka tuhovoimaiseksi Melissa-myrky on kiihtynyt? Tästä lähetyksen kärkeen. Monella hyvinvointialueella rahoitus on retuperällä. Osaavatko alueet tiukan taloudenpidon? Tästä keskustelemassa KeskiSuomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet ja alivaltiosihteeri Marina Erhola. Toisessa aiheessa kysytään suomalaisten käsityötaitojen perään. Studiossa espoolainen teknisen työn opettaja Terhi Söderling ja Helsingin yliopiston vanhempi lehtori Manne Kallio.Lähetyksessä kuullaan myös Yhdysvaltain presidentin Aasian kiertueesta ja Limingan tuulivoimaloiden melusta. Ykkösaamun juontajana on Mari Sarolahti, toimittajina Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki sekä tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.

Pääministeri Petteri Orpo osallistuu Tukholmassa Pohjoismaiden hallitusten johtajien kokoukseen, sekä Pohjoismaiden neuvoston täysistuntoon. Missä kantimissa Pohjoismainen yhteistyö nykyään on? Tukholmassa oleva Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) kertoo, mitä päivän kokouksilta odotetaan. Studiossa keskustelemassa Suomen entinen Tukholman-suurlähettiläs Maimo Henriksson ja Helsingin yliopiston professori Johan Strang. Henkilö- ja soveltuvuusarvioinneista on tullut työnantajille keino seuloa työnhakijoiden joukosta potentiaalisimmat hakijat. Millaista tietoa työntekijästä henkilöarvioinnit tarjoavat ja kuinka luotettavia testit ovat? Keskustelemassa yliopistonlehtori Virve Peteri Tampereen yliopistosta ja Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko. Keskustelussa kuullaan myös henkilöarviointeja tekevän Momentouksen seniorikonsultti Lari Koivun näkemyksiä. Yhä harvempi koululainen kertoo syövänsä kouluruokaa päivittäin. Mitä asialle voi tehdä? Toimittaja Jarno Kajovan haastattelussa Päijät-Hämeen ateriapalveluiden tuotekehityspäällikkö Jukka Turta. Juontajana Mika Kriikku. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala. Tuottajana Annette Blencowe.

Jos yhteiskuntamme tuhoutuisi sodan tai ilmastokatastrofin seurauksena, mitä arkeologit löytäisivät meistä tuhansien vuosien päästä? Useat yhteiskunnat ovat kadonneet historian hämärään – miksi? Helsingin yliopiston kaksi tutkijaa vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Kirsi Valkama ja Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori tarjoavat uudessa kirjassaan nimeltään Historiaan hävinneet, romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan, uusia näkökulmia siihen miten pienemmät valtakunnat Välimeren alueella tuhoutuivat ja miksi. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö tarkastelee mitä oppia romahdukset tarjoavat omalle ajallemme. Toimittaja Nicklas Wancke.

Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden? Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHk

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi päänäyttely keskittyy muotoiluun ja arkkitehtuuriin Tove Janssonin omassa elämässä ja Muumi-kirjoissa. Tove Jansson loi Muumilaakson synkkänä sotaisana aikana ja keskellä Helsingin pommituksia. Muumipeikkojen maailmasta tuli pakopaikka kirjailijalle. Tove Janssonin Muumitalo symboloi edelleen monille turvapaikkaa. Mistä hän sai idean luoda kodin, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jonne kaikki ovat tervetulleita? Tove Jansson loi myös oman ateljeen Helsinkiin sekä Klovharuun mökkinsä, joissa hän sai elää ja tehdä työtä omalla vapaalla tavallaan. Näyttely avaa näitä lokaatioita ja myös Muumien tapaa asua ja sisustaa sekä heidän suhdettaan ympäröivään maailmaan. Näyttelyssä laajennetaan Tove Janssonin idealistista muumimaailmaa kohti yhteisöasumista, kodittomuutta ja pakolaisuutta ja väliaikaisia asuinpaikkoja. Kuraattori Jutta Tynkkynen avaa Muumikirjojen asumisratkaisuja ja niiden vastineita todellisessa elämässä - miten sujui esimerkiksi Tuu-Tikin ja näkymättömien päästäisten yhteiselo talvisella uimahuoneella? Millaisia ovat Muumien väliaikaiset asumukset teatterista majakkaan? Mikä on Mörkön tilanne, joka ei asu missään ja miksi hänestä on tullut koditon? Tove Jansson vietti kulttuurin täyttämät talvensa Helsingissä ja rennot kesänsä Klovharussa, saaristossa. Monet hänen elämänsä paikoista siirtyivät kirjoihin: Helsingin Tähtitorninmäki ja observatorio sekä Klovharun mökki, jossa Tove ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä viettivät yli 30 kesää ilman sähköä ja vettä. Klovharun remontin aikana yllättäen löytyi lattian alta Toven ja Tuulikin lähettämä pulloposti tulevaisuuteen, mistä se kertoo? Ohjelman vieraina ovat Sophia Jansson, filosofian tohtori Sanna Nyqvist ja kuraattori Jutta Tynkkynen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

EU:n valtionjohtajat kokoontuvat tänään huippukokoukseen Brysselissä, josta raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Kokouksen asialistalla on Venäjän jäädytettyjen varojen mahdollinen käyttäminen Ukrainan tukemiseen. Siitä keskustelevat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta. Helsingin pörssi on toipumassa vaikeista ajoista ja nousua on nähty jonkin aikaa. Millaiset pörssiyritykset nyt pärjäävät ja mitä se kertoo taloutemme tilanteesta? Haastattelussa ovat Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi ja Danske bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen. Autoilijoiden on nyt aika huolehtia ajokkinsa alle talvirenkaat. Renkaanvaihdon muistilistaa hahmottelee yhteyspäällikkö Elias Ruutti Liikenneturvasta. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Anssi Väisänen ja Tuulianna Tola. Korjaus 24.10.2025 klo 11.57: Lähetyksessä todettiin, että Italian pääministeri Giorgia Meloni on äärioikeistolainen. Oikea termi on laitaoikeistolainen.

Syksy on jo pitkällä, ja paljon kiinnostavia kirjoja on ilmestynyt. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja sopisi juuri syksyn tunnelmaan? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield, kirja-aktivisti ja lukupiirin vetäjä Kirsi Ranin ja Ylen Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelman toimittaja Anna Tulusto. Ohjelman aikana keskustellaan näistä teoksista: Arundhati Roy: Turvani ja myrskyni Sofija Andruhovytš: Amadoka Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva Jari Järvelä: Raiteet Jenni Räinä: Vaino Laura Gustafsson: Lihakirja Joan Didion: Merkintöjä Johnille Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja Jussi Ahlroth: Kirje Buddhalta Édouard Louis: Monique pakenee Aura Siltala: Kyborgikesä Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki Lisäksi puhutaan monista muistakin syksyn kirjoista ja ilmiöistä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson. Lähetyksessä ei ehditty puhua näistä vieraiden suosituksista: Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu Alexander Stubb: Vallan kolmio Aura Kanerva Nurmi: Karkuteillä Monika Fagerholm: Eristystila - Kapinoivia naisia

Lähi-idän tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart uusi teos Palestiina ja Israel – Historia karttoina (Gummerus, 2025) avaa alueen monipolvista historiaa karttojen avulla. Miten karttoja on käytetty poliittisten tavoitteiden ja propagandan välineenä? Miten kartan avulla voi vaikuttaa käsityksiimme maasta ja sen omistuksesta? Entä millä tavoin Israel ja Hamas ovat käyttäneet propagandaa viimeisen 20 vuoden aikana? Onko kahden valtion malli yhä mahdollinen ja kuka lopulta piirtää – ja vahvistaa – Israelin ja Palestiinan tulevat rajat? Keskustelemassa ovat tietokirjailija Timo R. Stewart ja Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta ja "Israelin historia" -kirjan (Gaudeamus, 2003, päivitetty 2024) kirjoittaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

Jussin vieraana on tällä kertaa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka kanssa Jussi keskustelee Ranskan ja Britannian tilanteista. Molemmissa maissa on sisäpoliittisesti sekava tilanne. Miettinen kuvaa jaksossa, kuinka sekavuuden taustalla on osin samoja tekijöitä.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Suomen ulkopolitiikassa on ollut vauhtiviikot. YK:n yleiskokous, Gazan rauhansuunnitelma, Yhdysvaltojen jäänmurtajakaupat. Miten eduskunnassa on tilanteita seurattu? Lähetyksen kärkeen ulkoasianvaliokunnan jäsenet Veronika Honkasalo (vas.), Wille Rydman (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.) haastattelussa. Haastattelussa panttivankien vapauttamisesta on myös väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Toisessa laajemmassa keskustelussa kysytään, eikö ammattikoulu anna opiskelijalle riittäviä tietoja ja taitoja työelämään? Kuulemme tutkija Penni Pietilän, opettaja Toivo Heikkilän sekä opiskelija, Sakki ry:n puheenjohtaja Kaisla Kanervan ajatuksia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on painostanut Turkkia ja muita liittolaisiaan luopumaan venäläisen kaasun ja öljyn ostamisesta, jotteivat maat näin tukisi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Istanbulissa paikalla on toimittajamme Maija Liuhto. Ykkösaamun juontaja on Pirjo Auvinen, toimittajina Ella Haura ja Elina Sonkajärvi. Lähetyksen tuottajina ovat Petri Kejonen ja Rasmus Montonen.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen on tutkinut arkistoja ja löytänyt kymmenen kiinnostavaa ja hurjaakin tarinaa unohdetuista stadilaisista. Stadin väkeä - kirja haluaa elävöittää Helsinkiä kertomalla kuinka sen asukkaat olivat värikkäitä ja aikaansaavia persoonia. Tarinat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kuka oli ylihoitajatar Tyra Strömberg ja miksi hän menetti maineensa? Selim Rödlin opetti helsinkiläiset juomaan jaavalaista teetä. Helsingin lehdistö seurasi naisyrittäjän Sofia Sjöstedtin vaiheita kymmenen vuoden ajan. Sitten tapahtui skandaali. Millä tavalla nämä persoonat rikkoivat rajoja? Miten nämä tarinat voivat muuttaa omaa kuvaa Helsingin kaduista? Onko ajassamme vastaavia kaupunkia elävöittäviä persoonia? Millä tavalla kaupungin ja kylän erityiset persoonat eroavat toisistaan? Vieraina ovat kirjailija Anna Kortelainen ja historiantutkija Samu Nyström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Hamas ja Israel pääsivät sopuun aselevon ensimmäisestä vaiheesta. Miten käänne on otettu vastaan? Itä-Jerusalemista raportoi Vilma Romsi ja Washingtonista Juri von Bonsdorff. Studiossa yön uutisia seurannut Ylen ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Minkälaista työtä sopuun pääseminen on vaatinut? Keskustelemassa Maanpuolustuskorkeakoulun informaatiovaikuttamiseen erikoistunut johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja Aki-Mauri Huhtinen, sekä Yle Uutisten päätoimittaja Krista Taubert. Helsingin yliopiston lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola analysoi, minkälaisia esteitä rauhan tiellä vielä on. Ykkösaamua juontaa Linda Vettanen.

Helsingin käräjäoikeus totesi yllättäen viime perjantaina, ettei se ole Eagle S -tapauksessa toimivaltainen. Mitä seurauksia oikeuden ratkaisulla on? Keskustelemassa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta ja keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Timo Kilpeläinen. Verkkopankkimaksamiseen tulee merkittävä muutos, kun maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Puhelimessa Finanssiala ry:n maksuliikeasiantuntija Miia Zitting. Miten lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastamiseen toteutuvat Suomessa? Vieraina OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari ja Pelastakaa Lapset -järjestön erityisasiantuntija Aino Sarkia. Sosiaali- ja terveysalalla kärsittiin vielä vähän aikaa sitten työntekijäpulasta. Nyt moni hyvinvointialue vähentää väkeä. Kysymme Lappeenrannassa ammattikorkeakoulun opettajalta, miten muuttuneista työllisyysnäkymistä puhutaan opiskelijoille. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Lotta Lautala ja Seija Vaaherkumpu, tuottajana Annette Blencowe.

Best of Helsinki

Tässä jaksossa Jyri ja Pilvi saavat vieraakseen Mikael Hitruhinin, three-timers-clubin uusimman jäsenen ja tietosuojatekijän Helsingin kaupungilta, keskustelemaan viimeisimmistä suurista tietoturvamokista ja mistä nämä oikein johtuvat.    Kun asetuksessa puhutaan asianmukaisesta tietoturvan tasosta niin mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?Onko esimerkiksi kohtuullista olettaa, että pankki pitää huolen siitä, ettei vieraat pääse tilillesi siirtelemään rahojasi tai apteekki pitää tietosi turvassa? Entä mistä tietoturva oikeastaan lähtee: phishing-sähköpostitesteistä vai siitä, että organisaation johtoa vähän edes kiinnostelisi?   Kurkkaamme lopussa myös Open AI:n uusimmat uutiset: uusi some, jossa kaikki sisältö on AI:n tekemää.    Pistä pyörimään ja tsekkaa YouTubesta videoversio, koska kuitenkin haluat!   LINKIT: S-pankki: https://tietosuoja.fi/-/s-pankille-seuraamusmaksu-s-mobiilin-tietoturvahaavoittuvuudesta   Apotheka tapaus: https://news.err.ee/1609791258/company-fined-3-million-over-apotheka-loyalty-program-data-breach   Espanjan keissit: https://gdprhub.eu/index.php?title=AEPD_%28Spain%29_-_EXP202318311&mtc=today https://gdprhub.eu/index.php?title=AEPD_(Spain)_-_EXP202402612&mtc=today OpenAI:n uusi some: https://www.siliconrepublic.com/machines/can-openais-sora-2-powered-social-media-app-rival-tiktok   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com  

Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield vieraili perinteiseen tapaan Takakansi-podcastissa näin messujen alla. Keskustelimme juhlittavasta 25 vuodesta, messujen teemoista eli sivistyksestä ja ilosta sekä muistakin tärkeistä asioista. Onnea messuille ja kiitos Ville vierailusta! https://kirjamessut.messukeskus.com/ Kuva: Emmi Kähkönen Tämä jakso EI ollut kaupallinen yhteisyö, mutta olen messulla tänä vuonna mukana kahdessa roolissa. Vedän Kirjasomen trendiraportti -paneelin, jossa asiantuntijoina @lottareadsbooks, @iidareads ja @akiespa, sekä teen lauantaina yhden haastattelun klo 12:30 mutta en laita tähän siitä nyt sen enempää koska ei olla sovittu toimeksiantajan kanssa julkistamisesta. Oli miten oli, moikataan jos törmätään! Kirjasomen trendiraportti -paneeli: https://kirjamessut.messukeskus.com/ohjelma/?mkdtt=20241024&mkl=list&ohjelma=19353 Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Valkoisessa talossa. Mikä on tapaamisen anti? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä. Lähetyksessä kuullaan myös raportit Ylen Yhdysvaltain-toimittajalta Juri von Bonsdorffilta Washingtonista ja toimittaja Vilma Romsilta Jerusalemista. Mielenterveyteen, päihteisiin ja käytökseen liittyvät tekijät ovat syynä jo yli puolessa kaikista siviilipalveluksen vapautuksista. Miten nuorten mielenterveyshaasteet näkyvät muualla yhteiskunnassa? Keskustelemassa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä ja Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen. Ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa saattaa olla pari- ja ryhmätöitä jatkuvasti. Toimittaja Alberto Politi kysyy Itä-Suomen yliopistossa, miksi opettajat pitävät ryhmätöistä. Aurinkoa ja maapalloa lähestyy harvinainen komeetta. Mistä on kysymys? Haastattelussa yliopistotutkija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Varpu Helpinen, Seppo Kivimäki ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

YK:n yleiskokousta seurataan kaikkialla maailmassa poikkeuksellisen tarkasti. Kuinka sinne heijastuu maailman jakautuminen autoritääristen ja läntisten, demokraattisten valtioiden välillä? Viime yönä oman puheenvuoronsa piti tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänen puhettansa arvioivat Ykkösaamussa tutkijat Iro Särkkä ja Hanna Tuominen. Toisessa laajemmassa keskustelussa Helsingin yliopiston Mirijam Kalland ja Väestöliiton Tiina Ristikari keskustelevat lapsiköyhyydest. Työttömyys on repeämässä, köyhien perheiden lasten asema on tukala. Keskusteluja vetää toimittaja Linda Vettanen.

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Minkälainen omenasato teillä on ollut tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, oletko tutustunut Helsingin lapsiystävälliseen kahvilaan ja harrastetaanko teidän työpaikallanne naljailua?

Iyad kertoo, miten sai vieroitusoireita lääkkeistä, mitä lääkäri määräsi leikkauksen aiheuttamiin kipuihin. Pinja ei saa kerrottua asiaa naurukohtauksen takia ja ei aijo mennä koiran kanssa enää ikinä Helsingin keskustaan. Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast. Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat. Uusi jakso torstaisin klo 7:00!KUUNTELE KAHELI+ JAKSOT TÄÄLTÄ: https://podcasters.spotify.com/pod/show/kaheli/subscribeSeuraa meitä:Instagram https://www.instagram.com/kaheliofficial/ TikTok https://www.tiktok.com/@kaheliofficial

Onko Suomi riittävän hyvin varautunut moderniin droonisodankäyntiin? Keskustelemassa drooniyritysten edustajat Sensofusionin tutkimujohtaja Mikko Hyppönen ja Summa Defencen toimitusjohtaja Jussi Holopainen. Lähetyksessä kuullaan myös raportti Ukrainan droonituotannosta Kiovassa olevalta Ukraina-toimittaja Justas Stasevskijlta. Ruotsissa yli miljoonan ihmisen henkilötiedot on vuodettu pimeään verkkoon. Olisiko vastaava tietomurto mahdollinen Suomessa? Puhelimessa tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä. Miten väestömme muuttuu tulevaisuudessa? Puhelimessa väestöennusteita tekevän konsulttiyhtiö MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen. Keskustelemassa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen ja Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Janette Leino ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Tietomurtoja koskevassa osiossa mainitaan virheellisesti esimerkkinä Helsingin kaupungin koulujen Wilma-järjestelmään tehty murto. Todellisuudessa keväällä 2024 tapahtunut tietomurto kohdistui Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietoverkkoon, ei Wilma-järjestelmään.

Suomessa pahoinpitelyrikosten käsittelyajat vaihtelevat alueittain. Miten oikeusprosessien kestoa saataisiin lyhennettyä? Keskustelemassa laamanni Sirpa Pakkala Helsingin käräjäoikeudesta, Etelä-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Johanna Hervonen, sekä yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta. Espanjan hallitus on tuominnut kovin sanoin Israelin hyökkäyksen Palestiinaan. Espanjan-toimittaja Maija Salmi raportoi Barcelonasta. Haastattelussa aktivisti ja lääkäri Juho Pirhonen, joka on mukana Välimerellä seilaavalla kymmenien alusten laivueella, joka yrittää murtaa Gazan saarron ja päästä toimittamaan apua hätääkärsiville siviileille. Pystyykö Eurooppa painostamaan Israelia, jotta Gazaan saataisiin rauha? Keskustelemassa europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.). Ylen urheilutoimittaja Emma Hyyppä kertoo, millä mielin Tokiossa valmistaudutaan lauantaina alkaviin yleisurheilun MM-kisoihin. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Rasmus Montonen ja Seppo Kivimäki, tuottaja Annette Blencowe.

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?   PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä.  Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.  Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?  Lisäksi puhumme seuraavista:- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?  - Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset  Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.  Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?  Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Keskustelemassa tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta ja päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä S-Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Elämme ainakin seuraavat kymmenen vuotta turbulenttia ja yllätyksellisistä aikaa, uskoo Mikko Dufva. Hänen mukaansa ympäristökriisit ja globaali keskinäisriippuvuus tekevät nykytilanteesta poikkeuksellisen aiempaan verrattuna. Markkinoiden mielenkiinto riittää yleensä pariin asiaan kerrallaan, nyt ne ovat Trump ja tekoäly. Ympäristöteemat pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, mutta ne ovat jääneet täysin taka-alalle, jatkaa Tanja Wennonen-Kärnä. MAGA-aate muuttaa USA:ta, ja maailmantalouden painopiste siirtyy kohti Aasiaa. Miltä näyttää Euroopan tulevaisuus? Tämä podcast on Pörssipäivän viimeinen jakso. Kiitos kaikille vieraille ja kuuntelijoille vuosien varrella. Hyviä markkinatuulia! 00:37 Tulevaisuudet matkakohteina 05:29 Postnormaali aika 13:59 Tekoälybotin huomiot 24:56 Velkaantumisesta 30:06 Sitran viisi kehityskulkua 43:08 Euroopan mahdollisuudet 49:40 Trumpista ja MAGA:sta 52:27 Kiina, lisää geopolitiikasta 59:27 Neljä kuvausta tulevaisuudesta 1:06:29 Suomi ja Helsingin pörssi 1:14:32 Sijoittamisesta lopuksi

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Tällä historiallisella päivämäärällä 1950 Giuseppe Farina voitti ensimmäisen virallisen Formula 1 -maailmanmestaruuden, 1967 Ruotsissa vietettiin "H-päivää" jolloin siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen ja 1980 Kampinkatu Helsingin keskustassa nimettiin Urho Kekkosen kaduksi. Tämä oli Helsingin kaupungin lahja 80 vuotta täyttäneelle presidentille.

Alustojen vallan syksy alkaa erikoisjaksolla, jossa podcastin lobbausaiheisesta jaksostakin tuttu, Laura Nordström (VTT) esittelee juuri  UACES:n eurooppatutkimuksen vuoden 2024 parhaaksi väitöskirjaksi palkittua tutkimustaan “Power of Experts in the EU : Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010”. Väitöskirja on vapaasti luettavissa täällä.Mitä Kreikan lainapaketin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen neuvottelut kertovat Euroopan unionin demokratiasta? Ketkä käyttävät kriisitilanteessa todellista valtaa? Entä miten pakettiauto ahdettuna täyteen miehiä liittyy asiaan? Tämä selviää kuuntelemalla!Lue lisää:Laura Nordström – EU:n ja poliittisen talouden tutkimusta –Nordström, L. (2024a). Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä: Miten kriisi synnyttää teknokratiaa. Poliittinen talous, 12(2), 76–87. Nordström, L. (2024b). Power of Experts in the EU: Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010. Helsingin yliopisto.Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in Eurozone Crisis Management: Legitimacy Through External Expertise and Internal Depoliticisation. Global Society, 37(4), 485–505.

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1920 Yhdysvaltain perustuslain 19. lisäys antoi naisille äänioikeuden, 1988 Iranilainen pakolainen Merhan Karimi Nasseri saapui Charles de Gaullen lentoasemalle, missä hän vietti seuraavat 18 vuotta, 1997 Michael Jackson esiintyi Suomessa viimeisen kerran Helsingin olympiastadionilla ja 2000 Suomen presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi vihittiin.

Sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat köyhyyteen kaksi kertaa enemmän lapsiperheitä kuin aiemmin on arvioitu, selviää THL:n uusista laskelmista. Aiheesta keskustelemassa kansanedustajaraati: Mia Laiho (kok.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti Eagle S -tankkerin kapteenia ja kahta perämiestä vastaan. Heitä syytetään Suomen ja Viron välillä kulkevan Estlink 2 -sähkökaapelin katkaisemisesta viime vuoden joulupäivänä. Oikeudenkäynnistä raportoi toimittaja Jesse Mäntysalo. Viime päivinä Yhdysvalloissa on seurattu teknologiayhtiöiden kurssilaskua ja povattu tekoälykuplan puhkeamista. Ovatko sijoittaneet innostuneet tekoälystä liikaa? Keskustelemassa Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista. Tekoäly-yhtiöiden tilanteesta Kiinassa kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Juontaja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe.

Lähiöpuhe on ollut ongelmalähtöistä niiden rakentamisesta lähtien. Nykyisessa lähiöpuheessa toistuvat sosiaaliset ongelmat, maahanmuutto, asuinalueiden eriytyminen, jengit ja ostareiden kaljaterassit. Onko lähiö asuinpaikka, jonne joudutaan vai jonne päästään päästään? Lähiöistä keskustelevat väitöskirjatutkija ja Kontula-aktiivi Lotta Staffans, pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Tuomas Rantanen, pubikulttuuriin perehtynyt kustantaja Asmo Koste sekä sosiaaliantropologian tutkija Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?

Kesä on luonnonkukkien kulta-aikaa. Metsänpohja täyttyy toinen toistaan värikkäämmillä kukilla, ja luonnossa liikkuja saa nauttia vihreän eri sävyistä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Aku Korhonen. Lähetyksen juontavat Mikko Jalo ja Juha Blomberg. Kuva: Tarja Saariniemi / Yle

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Kevät ja pörriäiset ovat jo täällä. Tule sukeltamaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoimaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa! Luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. Kuuntele radiosta tai tule paikan päälle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 20.5. klo 18. Voit lähettää tutkijoille ennakkokysymyksiä pörriäisistä osoitteella yle.luonto@yle.fi Kuva: Erkki Makkonen