Podcasts about helsingin

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo neljä vuotta. Mihin Venäjän voimat riittävät, entä Ukrainan? Keskustelemassa ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääkallon Henkilökuva-podcastin vieraana on maajoukkuemaalivahti Markus Laakso, 30. Laakso on ponnistanut Tapanilan Erän junioreista liigaan asti, ja pelannut ennen nykyistä seuraansa Esport Oilersia myös Happeessa ja EräViikingeissä. Miksi Mosan mies lähti Jyväskylään, ja oliko tuomareilla salaliitto Happeeta vastaan 2020-21? Entä miksi Laakso palasi pääkaupunkiseudulle? Minkälainen shokki Erän ja Viikinkien fuusio oli? Onko Oilersin harjoittelussa jotain spesiaalia? Miksi Oilers on voittanut Classicin jo kahdesti seiskafinaalissa? Laakso teki aikoinaan äärimmäisen kovan tempun astellessaan kentälle kesken MM-finaalin, ja pitäen nollapelin Suomen sankarina. Miten se on mahdollista entiseltä kovalta jännittäjältä? Mitkä ominaisuudet Laakso näkee vahvuuksinaan, entä heikkouksina? Haastattelussa selviää myös näkemykset muun muassa liigan ottelumäärään ja lohkojakoon, MM-kisojen muutokseen, HJK:n viime vuosien kujanjuoksuun ja siihen kumpi voittaisi maalivahtien välisessä tappelussa: Laakso vai kilpakumppani Lassi Toriseva? Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 78 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö: Ajankohtaiset aiheet - Olympialaisten seuranta ja mitalisaldo Uran alku ja Helsingin vuodet - Mosan mies, jolle maistui koulunkäynti - Liigassa jo nuorena - kovat kirittäjät joka vuosi - EräViikingit oli shokki Jyväskylä (2017-2023) - Miksi Happeeseen? - Kehitys Jyväskylässä? - Miksi Jyväskylässä oli hyvä olla? - Oliko tuomareilla salaliitto Happeeta vastaan kaudella 2020-21? Oilers (2023-) - Miksi Oilersiin? - Oilersin kehuttu harjoittelukulttuuri - Miksi Classic kaatui kahdesti seiskafinaalissa? - Tämä kausi ja otteluennätys Maajoukkue - Oliko Nykky koskaan yhteydessä omalla kaudellaan? - MM-finaalissa kesken pelin kentälle, ja sankariksi - miltä se vaikuttaa nyt? - Hurjan vuoden jälkeinen arki - Odotukset MM-kotikisoihin Maalivahtina - Vahvuudet ja heikkoudet - Fyysinen ja mentaalinen kehitys - Rennon elämänasenteen vaikutus Mielipidekysymykset - Optimaalinen määrä otteluita liigassa, ja lohkojako? - Minkä säännön muuttaisit? - MM-kisat neljän vuoden välein: hyvä vai huono? - Kenen pelaajan laukaus on vaikein torjua? - Jos sinä ja Toriseva tappelisitte, kumpi voittaisi? Ihminen - HJK:n viime kausien kujanjuoksu, ja tämän kauden odotukset? - Opiskelu ja työ - Suosituksia: musiikki/elokuva/tv-sarja/tutkan alla oleva pelaaja - Uran jatkosuunnitelmat

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Eurooppalaiset johtajat sisuuntuivat Yhdysvaltojen levottomaan tulliralliin. Kauppasopimuksia solmitaan muualle ja korkean tason vierailut vauhdittavat yritysvaltuuskuntia. Tänään on Suomen vuoro hieroa kauppaa Intian kanssa. Mitä pääministeri Petteri Orpon (kok.) vierailulta on lupa odottaa? Tästä keskustelevat Elinkeinoelämän keskusliiton Heli Siikaluoma ja Helsingin yliopiston Timo Miettinen. Toisessa keskustelussa kysytään, onko tavankansalaisten havainnoissa totuutta? Tuntuu siltä, että flunssat seuraavat toisiaan, evätkä lopu ikinä. Vastaamassa ovat ylilääkärit Hanna Nohynek ja Asko Järvinen. Lisäksi kuulemme, kuinka Tuusulanjärven jäästä otetaan ilo irti ja mitä iloa on Tanskan kuninkaasta Grönlannin jäätiköillä. Lähetystä kipparoi Pirjo Auvinen, tuottajana Petri Kejonen. Toimittajina Mari Sarolahti ja Anssi Väisänen.

Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna."Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

Pia Helkiö oli Ostan Asuntoja Podcastin vieraana noin 7 vuotta sitten. Silloin hän oli opettaja ja harrasti asuntojen flippausta ja vuokraamista miehensä kanssa. Nyt hän on OVV Kuopionja OVV Helsinki Kotitoimitusjohtaja. Hän oli silloin ja on edelleen Suomen Vuokranantajien Kuopion aluepäällikkö. Pian paluuvierailulla juttelimme muun muassa: Suunnitelmien muuttumisesta, kun uusi kiinnostavampi mahdollisuus tulee kohdalle Opettajakokemuksen hyödystä vuokravälitystyössä Kuopion ja Helsingin vuokramarkkinoista Vuokralaisvalinnan tärkeydestä Keinoista, joilla voi välttyä virheiltä vuokralaisvalinnassa Keinoista, joilla voi auttaa vuokralaista välttämään häätöä Häätöjen lisääntymisestä Muutoksista vuokranantajakentän ajattelussa ja sopeutumisesta Rahoituksen saatavuudesta ja ehdoista Arvonnoususta ja kassavirrasta Uudisasunnoista "Osta ja pidä" -straregiassa Onnellisuudesta ja oravista Suomen Vuokranantajien kasvusta Pia Helkiö "Olen Vuokranantaja ja ylpeä siitä" – Ostan Asuntoja Podcast #38         Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.comostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan. Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.cominsijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa.Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Lue Sijoitusasunnot.com Blogista: Täydellinen vuokrailmoitus Kolmen kivijalan kasvattamisesta fokus yhteen Henri Neuvonen – Ostan Asuntoja Podcast #378   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava "avaimet käteen" -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook- Marko Kaarton Blogi Marko Kaarto – Ostan Asuntoja Podcast #362 Jyväskylässä 250 asuntoa vuodessa Kim Kähkönen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #381 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat. Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista. Liity jäseneksi ja suosittele kaverillesi: vuokranantajat.fi/liity Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 27 Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #389   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi Uudistunut Vuokraovi on entistä houkuttelevampi vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa vieläkin helpommin. Vuokraovi.com "Haluaisitko olla itsevarma asuntosijoittaja? Jo yli sata asuntosijoittajaa on käynyt Ostan Asuntoja Podistakin tutun Suvi Schwabin Asuntoasiaa -valmennuksen, jossa teoria muuttuu käytännön teoiksi henkilökohtaisen sparrauksen avulla. Lisätietoa viestimällä suvi@asuntoasiaa.fi tai Instassa Asuntoasiaa. Valvo on kotimainen pilvipalvelu, joka kokoaa kiinteistösi vedenkulutuksen, energian, sisäilman ja paloturvallisuuden tiedot yhteen helppokäyttöiseen näkymään. Valvo mittaa huoneistokohtaisen vedenkulutuksen etänä, automatisoi vesilaskutuksen ja havaitsee vuodot ajoissa. Anna valvon valvoa puolestasi. Valvo.fi" Marko Kaarto järjesti 13.9.25 Ammattimainen asuntosijoittaminen -valmennuksen. Osallistujia oli yli 220. Valmentajina Tellu Uotila, Joonas Orava, Heikki Pajunen, Heikki Karu ja Marko Kaarto. Tilaa noin 6,5 tunnin taltiointi hintaan 247 € koodilla HURU25. Linkki tässä tai Ostan Asuntoja Blogissa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.  Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy "Harrin privaattisparraus" -kuvaus ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Runner's High Podcastin spinoff-sarja Runner's Highlight jatkuu Aki Nummelan ajankohtaiskatsauksella. Yksi kuuntelijatoivekin toteutetaan, ja Aki antaa vinkkejä ensimmäisen vuosipuoliskon juoksutapahtumista, jotka eivät vielä ole sillä kovimmalla hypetasolla - vaikka ehkä pitäisi olla.Jakson tarjoaa Runner's High:n Björn Borg Helsinki10 - muista ilmoittautua ajoissa Helsingin juoksukevään starttiin ja tule nauttimaan upeasta reitistä 25.4.2026. Lue lisää osoitteesta https://hki10.fi/

OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana?"Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää.Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa."Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan."Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin.Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi."Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo.Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Tänään kerromme miksi demarien kannatus on noussut, ajamme Lamborghinilla kolmeasataa läpi lähiön ja etsimme Helsingin tärkeitä ovia. Lisäksi läträämme smetanaa joka paikkaan ja annamme söpöjä lemmikkejä vihaavalle sosiopaatille käytännön neuvoja. Aamuklubin parhaissa paloissa sekä räplätään, että nyrkitetään, soitellaan vanhoja harppuja ja nappaillaan abikarkkeja.

Lasten määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä roimasti. Millaisia päätöksiä tämä vaatii yhteiskunnalta jo nyt? Uudesta väestöennusteesta keskustelemassa yliopistotutkija Jessica Nisén Turun yliopistosta ja ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekola Sitrasta. Eduskunnan istuntotauko päättyy tänään, ja eduskunta kokoontuu uusille valtiopäiville valitsemaan keskuudestaan puhemiehistön. Millaisia asioita kansanedustajat saavat kevätkaudella pöydälleen? Haastattelussa poliittisen historian dosentti ja Must read -julkaisun vastaava päätoimittaja Erkka Railo. Ukrainaa kurittavat Venäjän jatkuvat iskut ja kova kylmyys. Siviilien tilanteesta ja rauhantunnusteluiden etenemisestä kertoo ulkomaantoimittaja Antti Kuronen Dnipron kaupungista. Huonekalukaupalla pyyhkii huonosti, kun asuntokauppakin on tyssännyt ja kuluttajat jemmaavat rahansa sukanvarteen. Keskustelemassa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto, yliopistotutkija Essi Pöyry Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sekä Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan ja Yhdysvaltojen välit ovat tulehtuneet presidentti Donald Trumpin nopeiden aloitteiden takia. Miten Suomi pitää oikukkaana aikana kiinni taloudesta ja turvallisuudesta? Studiossa ovat keskustelemassa kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd.), Sofia Vikman (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Älypuhelimet pois pieniltä lapsilta ja rajoituksia isommille. Näin suosittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus. Miksi? Aiheesta heskustelevat THL:n johtava asiantuntija Päivi Lindberg ja Helsingin yliopiston nuorisolääkäri Silja Kosola. Lisäksi kuulemme Davosin talousfoorumin tuoreet uutiset, tanskalaisten mietteistä Grönlannista sekä Suomeen tuotavista vaarallisista jätteistä. Ykkösaamun juontaa Seija Vaaherkumpu, tuottajana on Petri Kejonen ja toimittajina Seppo Kivimäki, Anna Nevalainen ja Anssi Väisänen.

Radio Novan Aamu tarjoilee luennon Helsingin vuoristoradasta, hämmästelee entistä miestä ja kertoo mihin ei kannata matkustaa. Entä oletko sinä ollut väärään aikaan väärässä paikassa? Ja Kiuruveden väsyneiden äitien yökylälle aplodit ja kolminkertainen huraa -huuto!Kuuntele Radio Novan Aamua arkisin klo 6-10.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Euroopan Unionin parlamentti on palannut töihin ja edessä on heti isoja päätöksiä taloudesta ja turvallisuudesta. Minkälaisia painetta eurooppalaiseen päätksentekoon kohdistuu, tästä ajankohtaiskimaran aluksi keskustelevat Helsingin yliopiston Timo Miettinen ja Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela. Toisessa isossa keskustelussa tarkastellaan Venäjän suurvalta-asemaa, mitä siitä on jäljellä ja mikä sitä horjuttaa? Studiossa UPIn Sinikukka Saari ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Lähetyksessä kuullaan myös kyberturvallisuuden vahvistamisesta sekä Thai-pomijoiden karuista kohtaloista. Molemmista aiheista on uutta tietoa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajina Anna Lehmusvesi ja Kreeta-Maria Kivioja. Napit korviin ja kuunteluun!

”Progemetallin kantaisien kantaisä”. 1983 Iron Maiden julkaisi progevaikutteisen albuminsa Piece of Mind, jolla mukana oli uusi rumpali Nicko McBrain. Heviasiantuntija Matti Ruotsalalle se on albumi, jonka ansiosta Iron Maiden on hänelle erityinen bändi, jonka perässä hän on matkustellut ympäri maailmaa. Piece Of Mind meni Suomessa listakärkeen, mutta tuolloinen Helsingin keikka ei myynyt loppuun, vaan bändi esiintyi vajaalle hallille. Sami Ruokangas ja Matti Ruotsala puivat Iron Maidenin tyylimuutosta ja Suomen keikkahistoriaa Piece Of Mind -albumin kautta. Kuuntele, viihdy ja sivisty. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/6y03rlmDcL4GdXN1FBxjKe?si=6259c6c80e70454f Maidenin menossa ovat mukana Rush, Motörhead, AC/DC, Ozzy Osbourne, Judas Priest, Def Leppard, Whitesnake, Saxon, Michael Schenker Group, UFO, Martin Birch, NWOBHM, Steve Harris, Eddie, Nassau Compass Point Studios, Bruce Dickinson, Adrian Smith, Dave Murray, Jethro Tull, Nicko McBrain, Dream Theater, Blaze Bayley, Dyyni, Kotkat kuuntelevat, Alistair MacLean, Clint Eastwood, Rainbow, UKK-Halli. Levyraati, Klaus Järvinen, Pirkko Liinamaa, Kari Suomalainen, Blue Öyster Cult, Smith/Kotzen, Pink Floyd, Thin Lizzy, Queensrÿche, Richie Kotzen, Poison ja Mr. Big. www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas

Sienet hajottavat kallioita, valmistavat multaa, tuottavat ruokaa, toimivat viestinviejinä puiden välillä, sairastuttavat, lääkitsevät ja muokkaavat eläinten käyttäytymistä ja saavat jopa aikaan näkyjä. Maapallon elämä on sienistä riippuvaista, ja silti niistä tiedetään toistaiseksi hämmentävän vähän. Minna Pyykkö jutteli Helsingin yliopiston sienitutkija Sari Timosen kanssa sienten ihmeellisestä maailmasta ja siitä, minkälaiset tiedot sienistä ihmetyttävät tutkijaakin.

Janne Sirén johtaa New Yorkin osavaltiossa Buffalo AKG -taidemuseota, joka on Yhdysvaltain johtavia modernin ja nykytaiteen museoita. Aikaisemmin hän on johtanut muun muassa Helsingin ja Tampereen taidemuseoita. Jannen kahdentoista vuoden aikana kehitys AKG:ssa on ollut huikeaa. Sen rooli osana yhteisöä on vahvistunut, sen varainkeruu on onnistunut yli kaikkien odotusten, sen kampus ja tilat ovat täysin uudistuneet ja se on alkanut ottaa roolia myös merkittävänä pohjoismaisen taiteen kerääjänä. Siinä ohessa Janne on taistellut museon puolesta niin lumimyrskyissä kuin mielipidemyrskyissä. Tässä pitkässä ja moniin suuntiin ponnistavassa podcastissa puhumme muun muassa museon tehtävästä löytää "huomisen taiteelliset vallankumoukset jo ennen kuin ne sellaisiksi ymmärretään" sekä siitä, kuinka taide on ikkuna tulevaisuuteen. Kyselen myös, millaisia ovat nykytaiteen nousevat trendit sekä, mitä Suomen suuret kulttuurihankkeet kuten Fuuga, Kansallismuseo ja  Arkkitehtuuri- ja designmuseo voisivat ehkä oppia kokemuksista Buffalossa. Loistavia kuunteluhetkiä!  

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Saimaannorpasta tuli vihdoin oma lajinsa tänä vuonna. Tarina on välillä vähän kuin salapoliisijuttu, jossa on johtolankoja, harhapolkuja, sattumaa ja yllätyksiäkin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että saimaannorppa on itseasiassa vanhempi kuin koko Saimaa! Minna Pyykkö juttelee aiheesta Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Jukka Jernvallin, tutkimusjohtaja Petri Auvisen ja yliopistonlehtori Ari Löytynojan kanssa. Ohjelman lopulla kuullaan lisäksi norppatutkija Mervi Kunnasrannan tunnelmia.

Kesällä 1971 katosi kolme nuorta naista jäljettömiin Helsingin lähistöllä. Kun tyttöjen ruumiit löytyivät, poliisi alkoi epäillä että kaikki kolme oli surmannut sama henkilö. Koska tytöt olivat kadonneet liftaamisen yhteydessä, poliisi epäili että uhrit olivat nousseet tappajansa auton kyytiin. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin aiempaa tuotantoa. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. LÄHTEET:Kirja: Miika Viljakainen ja Lauri Silvander: Liftarisurmat - Sarjamurhaaja Ensio Koivusen rikokset ja tuomio (Otava, 2022)Kirja: Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1991 (1991)10 suomalaista sarjamurhaajaa-sarjan jakso “Liftarimurhat” (kausi 1 jakso 3)Rikostarinoita Historiasta-sarjan jakso “Liftarimurhat” https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/06/rikostarinoita-historiasta-liftarimurhathttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/31/ministerin-murhasta-uunisurmaan-suomalaisia-rikostarinoita-historiastahttps://www.is.fi/uutiset/art-2000008428639.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006152671.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005218663.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006144209.htmlhttps://www.hs.fi/helsinki/art-2000008005846.htmlhttps://www.apu.fi/artikkelit/liftarityttojen-karmea-loppu-ensio-koivunen-suomen-harvoja-sarjamurhaajiahttps://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=360

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan jälleen vakiraatilaisten kanssa kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa. Pohdinnassa, miten suhtautua yleisradiounionin päätökseen pitää palestiinalaisten kansanmurhasta syytetty Israel mukana Euroviisuissa, ja siihen että Suomi ja Yle ovat mukana, vaikka osa EBU-maista päättivätkin boikotoida kisoja. Lisäksi arvioinnissa meneillään olevan Auer-käräjän avoimuuden hyödyt ja sen oikeussalidraamanomaiset elementit. Tuleva taksiuudistus puhutti myös — mikä on sen funktio, ja pitäisikö halvoista taksimatkoista luopua paremman turvallisuuden ja kuskien riiston vuoksi? Puheenaiheena myös itsenäisyyspäivänvieton tv-keskeisyys ja vuodesta toiseen toistuvat lähes ritualistiset ohjelmat sekä Helsingin keskustan mielenosoitukset sekä niiden funktio. Lopuksi syynissä kulttuurituotteiden runsaudenpulan aiheuttama interpassiivisuus ja sen ilot ja kirot. Mukana arkiston johtaja Outi Hupaniittu, tomittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä markkinoinnin asiantuntija Jussi Turhala. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Anneli Auerin oikeudenkäynnissä pääsee ääneen Auer itse. Miten pitkää oikeussaagaa analysoi Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen? Tästä aluksi. "Moskovan rauhaa" hierottiin eilen. Minkälainen saaliinjako Euroopassa on meneillään? Tästä keskustevat Suomen pankin Sinikka Parviainen ja Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma.Suomi on edelleen toiseksi kehnoin EU -maiden työttömyydessä. Ja pahus, ero ykköseen eli Espanjaan on vain kaventunut. Tästä puhutaan SAK:n Tatu Knuutilan ja EK:n Sami Pakarisen kanssa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen toimittavat. Valoa kaamokseen Ykkösaamulla!

Vuoden sijoittaja 2025 Merja Mähkä ja S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis ruotivat neljän Helsingin pörssiyhtiön uutuushitit.Biisinsä vetäisevät:Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola,Sanoman toimitusjohtaja Rob Kolkman,Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström jaTamtron Christian Asikaisen musiikkivideolla.Mitä Pirkko Liinamaa olisi tykännyt Nokian Panimosta? Mitä valikoiman bändiä Juha Varis on joskus fanittanut? Kenen sanoja Merja Mähkä joutuu resitoimaan?Yhtiöiden esittelyvideot ovat mainoksia. Jakso on toteutettu yhteistyössä hittinsä repäisevien kanssa.

Voivatko Kelan sisäiset erimielisyydet vaikuttaa kansalaisten arkeen? Keskustelemassa Kelan pääluottamusmies Tuula Hällfors-Laaksonen, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Thaimaassa on nyt sadekausi ja kovat sateet ovat aiheuttaneet tulvia etenkin maan eteläosiin. Suomen Thaimaan suurlähettiläs Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos avaa tilannetta. Viime viikolla S-ryhmä tiedotti, että se ei enää jatkossa myy israelilaista alkuperää olevia tuotteita. Päätös on herättänyt paljon keskustelua ja kirvoittanut kritiikkiä muun muassa poliitikkojen puolelta. Millaisia vaikutuksia yritysten tekemillä boikoteilla voi olla ja miten boikotteja perustellaan? Studiossa Aalto-yliopistosta apulaisprofessori Jukka Rintamäki sekä professori Henri Weijo. Puhelimessa kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Koulurakennusten purkaminen on ollut erityisen vilkasta viime vuodet: joka vuosi puretaan yli sata koulua. Kuntaliitto ennustaa, että tahti jatkuu samaan tahtiin vielä pitkään. Toimittaja Päivi Leppänen vieraili alkuvuodesta purettavassa Suomen suurimmassa yläkoulussa Raision Vaisaaressa. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Anssi Väisänen.

Jaksossa käsitellään Helsingin joulukadun avajaisia, Oulussa leijailevaa outoa hajua ja mun uutta tikkaribuumia. Host: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

Verottaja julkaisi tiedot suomalaisten tuloverotuksesta vuodelta 2024. Mitä veropäivän tilastot kertovat Suomen verojärjestelmästä ja suomalaisten tuloeroista? Mikä rooli politiikalla ja veropäätöksillä on huipputulojen takana? Onko Suomi matkalla kohti pääomatulojen yhteiskuntaa, jossa palkkatulot jäävät jalkoihin? Keskustelemassa ovat Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa, ekonomisti ja Helsingin kaupunkitietopalveluiden tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen, sekä tutkimusjohtaja Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kausi jatkuu tauon jälkeen. Jaksossa kerron kuulumiset. Lisäksi käsittelen Helsingin kaupungin uudistamaa puistoa ja Oulussa suursuosion saanutta vanukastapahtumaa. Host: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia. Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavat: Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen yliopisto Antti-Pekka Elomaa, neurokirurgian erikoislääkäri / Helsingin yliopistollinen sairaala Shintaro Oyama / Nagoyan yliopisto Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä. Millainen on Suomen huumetilanne tällä hetkellä? Mitkä keinot oikeasti vaikuttaisivat päihderiippuvaisten arkeen? Miten huumeiden aiheuttamiin moninaisiin haittoihin voidaan puuttua ja millaista olisi tutkimustiedon valossa tehokkaampi päihdepolitiikka? Huumetilanteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista keskustelevat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo, rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kliininen opettaja sekä HUS Riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm. Tapahtuman juontaa Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle? -tapahtumassa 4.11.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/7j9onzdUf1A

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttely

Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden? Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHk

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Best of Helsinki

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?