Podcasts about helsingin

Jo perinteeksi käyneeseen tapaan Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield keskustelee Taru Torikan kanssa messujen teemasta ja tunnelmista.

Remedy on Helsingin pörssin ainoa peliyhtiö ja se on juuri julkaissut vuoden odotetuimman suomalaisen konsolipelin: Control Resonantin.Yhtiön taival pörssissä on ollut kuoppainen, ja edellinen peli Firebreak oli floppi. Nyt Remedyllä on näytön paikka, kun noin 50 miljoonaa euroa maksanut suurpeli ilmestyy.Tällä kertaa Remedy julkaisee pelin itse ja vastaa myös markkinoinnista. Ponnistus on yhtiön historian suurin.”Kun me ollaan itse tämä julkaistu, kaikki on ihan meidän käsissä. Ennen oli helppo valittaa, miksi kustantajat eivät tehneet sitä ja tätä. Nyt voi katsoa peiliin, jos homma ei toimi”, sanoo Remedyn viestintäjohtaja ja pitkän linjan pelijournalisti Thomas Puha.”Jokainen peli on kriittinen. Totta kai paineet on kovat. Maailman tilanne ei hirveästi auta, ihmiset kuluttaa vähemmän ja kilpailua on valtavasti.”Lähiviikkojen myyntiluvut ovat tärkeitä Remedylle. Jo marraskuussa niskaan hengittää maailman odottama mammutti, GTA 6:n julkistus. Kyseessä on historian suurin viihdepläjäys, joka sanelee koko muun pelimarkkinan aikatauluja.Studiossa Puhan kanssa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Perimä vaikuttaa yhdessä ympäristötekijöiden kanssa myös ihmisen käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen. Miten geenit ja kasvuympäristö ohjaavat yksilön valintoja? Entä millaiset geneettiset riskitekijät ovat yhteydessä rikolliseen käyttäytymiseen? Miten rikollisuuden biologista ja sosiaalista periytyvyyttä voidaan tutkia ja eritellä? Alma Onali haastattelee Helsingin yliopiston kriminologian professori Antti Latvalaa. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026.

Tänä historiallisena päivänä Englantilaiset valloittivat aikaisemmin hollantilaisille kuuluneen Manhattanin saaren. Helsingin taivaalla ihmeteltiin suurta ilmalaivaa Graf Zeppeliniä ja Soichiro Honda perusti Honda yrityksen.

Mitkä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät kuumana sykkivästä datakeskusbuumista?Datakeskusten rakentaminen tuo töitä rakennusliikkeille ja niiden alihankkijoille henkilöstövuokrausfirmoja myöten. Nokia myy datakeskuksiin sisuskaluja ja Wärtsilä voimaloita maailman datakeskuksiin.Kunhan myllyt saadaan pyörimään, ne ryhtyvät imemään sähköä. Odotukset sähkön hintakehitykselle nousevat, mikä hyödyttää suoraan Fortumia ja muita energiayhtiöitä. Samalla monet pöytälaatikossa odottamassa olleet tuuli- ja aurinkovoimalainvestoinnit kaivetaan uudelleen tarkasteltavaksi. Sähköinfrastruktuurin rakentaminen kysyy taas lisää työvoimaa ja vaatii tarvikkeita.Sähkön hinnan kohoaminen lähelle eurooppalaista tasoa epäilemättä panee myös sähkönkäyttäjät miettimään energiansäästöinvestointeja. Voi povailla, että melkein kaikkeen sähköön liittyvään kohdistuu entistä suurempaa kysyntää.Monologijaksossa vajaan tunnin verran jorinaa Helsingin pörssin datakeskusbuumereihin ja investointisyklien luonteesta. Mainituiksi tulevat aiempien lisäksi ainakin YIT, Kreate, GRK, LapWall, Elisa, Merus Power, Auroora ja jopa Kesko.Wärtsilän IR-johtaja Hanna-Maria Heikkinen Grillissä:https://open.spotify.com/episode/0bFHhC2Ae6j8rTAKpvRifb?si=95d8a139a6724f4eElisan toimitusjohtaja Topi Manner Grillissä:https://open.spotify.com/episode/0iRMY8ZvfGhTEN7vQU59DU?si=a4625d6a1cdb47ceYIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa Grillissä:https://open.spotify.com/episode/4L61CoZAPdrBjzjUCs1a1C?si=44819094af224c0cLapWallin yrittäjä-toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen Grillissä:https://open.spotify.com/episode/6OzjF9ncZasYFVEK3NKuBX?si=9b18e228d6d84d7a

Steady Energy hakeutuu Helsingin pörssiin yhtiönä, jolla ei ole vielä yhtään kaupallista reaktoria. Yhtiö on kolme ja puoli vuotta vanha ja sen ensimmäinen varsinainen laitos olisi käynnissä 2030-luvun alkupuolella.Steady Energyn ydinvoimaa käytetään kaukolämmön tuottamiseen, mutta ei sähkön. Miksi?”Maailman energiankulutuksesta 40 prosenttia menee lämmitykseen. Se on tämän energiakeskustelun sokea piste. Lämmitys on suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja ja kaikista vaikein alue puhdistaa”, Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman sanoo.Nyt kaukolämmöstä Euroopassa suuri osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.Jaksossa käydään läpi pienydinvoimalan teknologia, Steady Energyn taustat, pörssilistautumisen rakenne ja rahoitusjärjestelyt.Studiossa Nymanin kanssa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin johtajat pyrkivät irti Yhdistyneesta kuningaskunnasta. Miten tämä vaikuttaa Isoon-Britanniaan? Tästä keskustelemassa tutkija Jenni Räikkönen Helsingin yliopistosta ja ministeri Pertti Salolainen. Onko broilerintuotannossa kaikki kunnossa? Tätä pohtivat Mari Lukkariniemi MTK:sta ja Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Elina Laurinen Euroopan komissiosta antaa tipsit komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Euroopan unionin tilaa koskevaan puheeseen. Ylä-Savossa joka iikka toisen asteen koulutuksesta on kutsuttu Puolustusvoimien kutsuntainfoon. Juontajana on Ilkka Lahti ja toimittajina Kirsi Crowley, Linda Vettanen, Veera Pennanen ja Petri Julkunen. Tuottajana on Petri Kejonen.

Эхо Хельсинки – 14 сентября 2026 года Война – день 1664 Еще один незаконный переход границы в районе Йоэнсуу: задержанный запросил убежище. Диверсионная активность России против европейской оборонной отрасли угрожает и Финляндии, – предупреждает полиция безопасности Supo. Страх финнов перед военным кризисом на своей территории снизился примерно на четверть: с 60% до 46%, – следует из результатов опроса Ilta-Sanomat. Дизель по 2,43 евро: цены на топливо в Финляндии вернулись к уровню начала войны в Украине в 2022 году. Как готовилась крупнейшая инвестиция в истории Финляндии: Google вложит в дата-центры 13 миллиардов евро. В еженедельной рубрике «Точка зрения» сегодня в эфире основатель новостного портала RuLehti, редактор Telegram-канала «Новости Финляндии» и член правления Initiative FoReDi Никита Макаров со своим мнением о событиях предыдущей недели. На этой неделе в субботу около десятка финских НКО (среди них A-ryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto, Helsingin vasemmistonuoret, Queer Asylum Finland, Ruokaa ei aseita и другие) проведут акцию в поддержку просителей убежища из России, которым отказали в убежище. Многим из них уже грозит депортация в Россию. Акция состоится в эту субботу 19 сентября в 14.00 на Elielinaukio у центрального железнодорожного вокзала Хельсинки. Организаторы этой совместной акции призывают остановить эти депортации российских противников войны, отказников от военной службы по убеждениям, представителей сексуальных меньшинств и преследуемых религиозных меньшинств. Стоит отметить, что по данным на 31 мая в Финляндии было всего около 150 россиян в статусе просителя убежища. Председатель правления QA:FI Александр Оннекоски с рассказом об акции. История запросившей убежище в Финлнядии Анны Олейник, приехавшей сюда после начала войны в 2022 году с двумя детьми 2 и 4 лет, которая уже 4,5 года борется за возможность остаться в безопасной для себя и своих детей стране. История просителей убежища супругов Екатерины и Сергея Араповых. История просителя убежища Егора Мельника.

Teattereissa nähdään tänä syksynä paljon tuttuja tarinoita: Suliko, Elolliset, Passio, Käräjät, Aino A. .… Nämä kaikki ovat sovituksia kirjoista, vieläpä varsin tuoreista romaaneista. Yleisöä on helpompi houkutella teattereihin, kun jo etukäteen tietää vähän, mitä on luvassa. Miten tässä romaanisovitusten vyöryssä käy näytelmäkirjallisuuden? Kiinnostavatko näytelmätekstit enää ketään, ja kannattaako niitä kirjoittaa? Näitä asioita pohditaan Kulttuuriykkösessä. Lähetyksessä ovat mukana Helsingin kaupunginteatterin dramaturgi Henna Piirto, kirjailija, ohjaaja Saara Turunen ja näytelmäkoordinaattori Mika Vainio Suomen näytelmäkirjailijoiden yhdistyksestä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Helsingin käräjäoikeudessa luetaan syytteet Fitburg-rahtialuksen venäläiselle kapteenille ja azerbaidžanilaiselle pursimiehelle. Heitä syytetään törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Merimiehet kiistävät syytteet. Aluksen epäillään vaurioittaneen kahta tietoliikennekaapelia uudenvuodenaattona Viron talousvyöhykkeellä. Toimittaja Päivi Happonen raportoi Helsingin oikeustalolta. Millaisia taitoja työelämä nuorilta vaatii? Työantajajärjestöt ovat nostaneet esiin huolen nuorten työelämätaidoista. Kuinka aito huoli on ja millainen ongelma on käsillä? Asiasta keskustelemassa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen ja työelämäasiantuntija Sofia Valvee. Vain vähemmistö nuorista aikuisista luottaa eläkejärjestelmään. Millaisia näkemyksiä nuorisopoliitikoilla on eläkejärjestelmästä? Mihin suuntaan sitä pitäisi uudistaa? Vieraina Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki, Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Heta Uhtio. Lisäksi liiketoimintajohtaja Lauri Hallberg selvitti Nordean tekemän eläkekyselyn tuloksia. Keski-Suomessa vapaaehtoiset maanpuolustusharrastajat ovat käynnistäneet hankkeen, jolla kerätään varoja pimeätaisteluvälineiden hankintaan paikallispataljoonan reserviläisille. Keski-Suomesta on tullut reserviläisten pimeätaisteluvälineiden osaamiskeskus, joka kouluttaa myös muiden alueiden reserviläisille pimeätaisteluvälineiden käyttöä. Toimittaja Jussi Lindroosin haastattelussa kouluttaja Jan Niukkanen. Lähetyksen juontaa Linda Vettanen. Tuottajana Petri Kejonen ja toimittajina Heta Ylitie ja Lotta Lautala.

Koe ja kuule kotimaan luonto Aika harva meistä on seurannut pähkinäpensaiden satoa vuosikausia, laskenut oksista pähkinät ja kirjannut ne muistiin. Helsingin yliopiston yli-intendentti Aleksi Lehikoiselta sujuu tällaisetkin harrastukset lintututkimuksen ohessa. Luontoretkellä Juha Laaksonen käy kyselemässä, millaisesta projektista Lehikoisen pihamaalla Karjaalla on kyse ja onko pähkinöiden vuosittaisella sadolla merkitystä meikäläisten pähkinähakkien liikehdintään.

EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra lupasi joustoa Suomen metsien hiilinielulaskentaan. Muutos voisi säästää Suomelta miljardiluokan kustannukset. Aiheesta keskustelemassa europarlamentaarikot Maria Ohisalo (Vihr.) ja Eero Heinäluoma (SDP), sekä kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (Kok.). Tanska varoitti Venäjän suunnittelevan sabotaasia Tanskan puolustusteollisuuteen. Miten Tanskassa varaudutaan Venäjän toimintaan? Kööpenhaminasta raportoi Tanskan toimittaja Karoliina Kantola. Moni meistä arvostaa suomalaista ruokaa ja haluaa sitä myös kuluttajana ostaa. Ruoan alkuperä voi kuitenkin hämärtyä tuotepakkausten herättämien mielikuvien takia ja joskus kotimaiseksi luultu tuote ei olekaan kotimainen. Miten suosia aidosti suomalaista ruokaa? Haastattelussa toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistys ry:stä. Tänään vietetään suomalaisen ruoan päivää. Millä tolalla on suomalaisen ruoan maine ja mitä oikeastaan edes on suomalainen ruoka? Asiaa pohtivat keittiömestari Petteri Luoto ja ruokakulttuurin professori Taru Lindblom Helsingin yliopistosta. Yleisradio täyttää ensi viikolla sata vuotta. Juhlat huipentuvat huomenna lauantaina Helsingin areenalla järjestettävään juhlaan. Toimittajamme Lauri Miettinen seuraa paikan päällä valmistautumista juhliin. Hänen haastateltavanaan on kapellimestari Eero Lehtimäki, joka johtaa Ylen juhlassa Radion sinfoniaorkesteria.

Tänä historiallisena päivänä vuonna 1950 päättyi kaikkien aikojen ensimmäinen formulakausi. Samana päivänä Ruotsi siirtyi vasemmanpuoleisesta liikenteestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Vuonna 1980 taas Urho Kekkonen täytti 80 vuotta, ja Helsingin kaupunki nimesi Kampinkadun hänen kunniakseen Urho Kekkosen kaduksi syntymäpäivälahjana.

Tässä jaksossa Sointu Borg vaihtaa nimeä, Raimo Helminen pelkää ja Helsingin kadut ovat pelottavia. Lisäksi kuulemme parhaat sisustusvinkit keskiaikaisiin savupirtteihin ja vastauksen Reetan yleisökysymykseen. Aamuklubin parhaissa paloissa kannustetaan raumalaisia, nimetään paikkakuntia uudelleen ja vedetään kuivahumalat.

Iran iski yöllä Yhdysvaltain sotilaskohteisiin Jordaniassa ja Arabiemiraateissa. Miten poikkeuksellisesta tilanteesta on kysymys? Haastattelussa on Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren. Droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä perusteellisesti, mutta muuttuuko suomalaisten varusmiesten koulutus riittävän nopeasti? Haastattelussa ovat MPK:n reserviläiskouluttaja Oscar Nissin ja kapteeni Ville Vapaaoksa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Lisäksi yhteys Karelia Stronghold -paikallispuolustusharjoitukseen. Haastattelussa on eversti, apulaiskomentaja Ari Määttä Karjalan prikaatista. Norjaan on julistettu maansuru kuningas Harald V:n kuoleman johdosta. Miten viikonloppu Norjassa on sujunut kuningashuoneen suurien muutosten ja surun keskellä? Haastattelussa on vt. asiainhoitaja Anniina Koivula-Olstad Suomen Norjan-suurlähetystöstä. Millainen on pohjoismaisten kuningashuoneiden merkitys tänä päivänä? Tilannetta ja muutosten tuulia pohtivat Helsingin yliopistosta Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tutkija Anu Lahtinen ja historian professori Henrik Meinander. Ylen globaalin etelän kirjeenvaihtaja Mikko Leppänen on matkustanut Nepaliin ja tutustunut Himalajan tulva-alueiden tilanteeseen. Miten pelastustoimet alueella etenevät? Juontajana on Seppo Kivimäki. Toimittajina ovat Seppo Kivimäki, Veera Nikkilä, Tommy Fränti, Mikko Leppänen ja Tiina Kokko. Tuottajana Raisa Pöllänen.

Riikka Oksanen aloitti vuoden vaihteessa Ryhmäteatterin johtajana. Hänen viimeisimmissä ohjauksissaan yhteiskunnallisuus kohtaa suomalaisen kirjallisuuden.Elokuun loppuun asti Suomenlinnan kesäteatterissa esitetty Missä kuljimme kerran perustuu Kjell Westön Finlandia-palkittuun romaaniin ja kertoo sisällissodasta ja sen jättämistä traumoista. Kansallisteatterissa esitettävä Muistopäivä on Elli Salon kirjanakin julkaistu näytelmä 1930-luvun suomalaisista, jotka pakenivat Neuvostoliittoon ja eksyivät sikäläiseen vankileirien saaristoon. Ryhmäteatterissa syyskaudella esittetty The Poet of Finland oli Tuula-Liina Variksen muistelmakirjaan Kilpikonna ja Olkimarsalkka perustunut esitys, joka ruoti boheemiajan miesneromyyttiä runoilija Pentti Saarikosken persoonan kautta.Helsingin Taiteiden yössä 20.8. Rosebud Sivullinen -kirjakaupan lavalta nauhoitetussa jaksossa käsitellään Ryhmäteatterin nykytilaa, Oksasen ohjaustöitä ja hänen teatterin kautta ilmentämäänsä intohimoa ja eetosta.

Kolumbian kesäkuussa käydyt presidentinvaalit voitti oikeistolainen ehdokas Abelardo de la Espriella. Vaalivoitto vasemmistolaisesta Iván Cepedasta oli hyvin täpärä. De la Espriella astui valtaan elokuun alussa. Podcastin kesäjaksossa keskustellaan Kolumbian vaalituloksesta sekä maan tilanteesta yleisesti. Miksi turvallisuutta ja aseellisista ryhmistä voittoa lupaava de la Espriella menestyi vaaleissa, ja mitä hänen voittonsa tarkoittaa tavallisille kolumbialaisille? Lisäksi puhutaan maan historiasta sekä taiteen roolista kolumbialaisessa yhteiskunnassa. Euroopalle Kolumbia vaikuttaa usein vain väkivallan ja huumerikollisuuden kanssa kamppailevana maana, vaikka todellisuudessa maa ja sen haasteet eivät ole millään tapaa erillisiä muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta. Miltä maan tulevaisuus näyttää, ja miten se heijastuu Eurooppaan? Jakson vieraina ovat kolumbialais-suomalainen kuvataiteilija ja aktivisti Landys Roimola sekä CMI Martti Ahtisaari Peace Foundationin vanhempi neuvontantaja, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian dosentti Elisa Tarnaala. Äänitys: 19.8.2026 Juontaja: Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Omar Fasolah Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Miten puut kasvavat paksuutta? Kuinka ne korjaavat runkoon tulleet haavat? Ja miten viestivät ilman kautta toisilleen? Minna Pyykkö kävi juttelemassa puiden salaisuuksista Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ari Pekka Mähösen ja Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Heidi Hellenin kanssa.

Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa.Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä sijoitussalkun kannalta järkevän painon saaminen vaatisi suuren osuuden ostamista yhtiöstä. Eikä se onnistu vaikuttamatta kurssiin – eikä osakkeesta ainakaan pääsisi eroon helposti.Viime aikoina pörssin pienen yhtiöt ovat laajasti ottaen jääneet osattomiksi kurssinoususta. Siihen on hyvät syynsä. Pörssin pienimpien joukossa on kosolti ikuisia alisuorittajia samoin kuin edellisessä listautumisbuumissa listautuneita firmoja, joille todellisuus on osoittautunut toiveita karummaksi ja kurssi käyttäytynyt sen mukaisesti.Pienyhtiöt ovat tyypillisesti myös enemmän kotimarkkinayhtiöitä kuin pörssijätit.Suomen talouden ounastellun elpymisen pitäisi avittaa kotimarkkinayhtiöitä. Ja kun suuryhtiöillä menee hyvin ja ne satsaavat tulevaan, sitä enemmän niitä palvelevat pienyhtiöt saavat töitä.Löytyisikö pörssin pienimpien joukosta Pirkka-osakkeita – kohtuullisen laadukasta liiketoimintaa kukkaroystävälliseen hintaan?Jaksossa käydään kursorisesti läpi Helsingin halvimmat, alle 50 miljoonen euron markkina-arvon yhtiöt.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtivat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Raadin kanssa keskustellaan sikaruton vaikutuksista ja kysytään, onko sianlihan vienti niin tärkeää, että tarvitaan järeitä toimia epidemian pysäyttämiseksi. Ariana Granden ympärillä pyörineen keskustelun myötä raadissa pohditaan populaarikulttuurin kauneusihanteita. Tutkimusten mukaan korostuneen laiha julkkis on vahingollinen esikuva tytöille ja saattaa laukaista anoreksia. Lisäksi ohjelmassa ihmetellään, tarvitaanko suomalaisten ominaispiirteiden määrittelyä, ja miten ihmeessä ennen vanhaan äidin puoleiset isoäidit liittyivät lisääntymiseen. Myös Helsingin asukasluvun kasvu pohdituttaa raatia. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Poliisi käytti viikko sitten perjantaina etälamautinta kehitysvammaiseen mieheen Rinnekodissa Espoossa. Mies loukkaantui ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Kainuun hyvinvointialueella on käytetty turvasumutinta kehitysvammaisten hoidossa työturvallisuuteen vedoten. Kuinka yleistä tällainen voimankäyttö kehitysvammaisiin on ja millä tolalla kehitysvammaisten hoito on Suomessa tällä hetkellä? Aiheesta keskustelemassa asiantuntija Anne Nylund Lähi- ja perushoitajaliitto Superista ja juristi Tanja Salisma Kehitysvammaisten tukiliitosta. Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä OP Pohjolan ja Helsingin yliopiston kanssa toteuttanut nyt toista kertaa nuorten talousosaamisbarometrin. Nuorille tehtiin talouteen liittyviä kysymyksiä, kuten korkolaskua ja inflaation ymmärtämistä. Kuinka hyvin teinit ovat kärryillä talousasioista? Asiaa avaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Rahtialuksesta vuoti tiistaina satoja litroja öljyä Saimaan Haukiveteen Rantasalmella. Öljyä on levinnyt myös Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Etelä-Savon pelastuslaitos on kutsunut apuun myös luonnonsuojelujärjestö WWF:n asiantuntijoita ja vapaaehtoisia. Tilanteesta Saimaalla kertoo Startup-yritysten kenttä on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti. Miten startup-kenttä voi heikon taloustilanteen jäljiltä, ja osataanko alkaneesta talouskasvusta ottaa kaikki irti? Studiossa toimitusjohtaja Riikka Pakarinen Suomen startup-yhteisöstä ja yksikön johtaja Marjo Ilmari Business Finlandista. Ruotsin kruununprinsessapari vierailee tänään Suomessa. Vaasassa kuninkaallisten vierailuun on jo valmistauduttu hyvä tovi, ja kokemuksia on ammennettu esimerkiksi 20 vuoden takaisesta kuningasparin vierailusta. Vaasassa vierailua seuraa toimittaja Matti Rinnekangas. Haastateltavana vierailukoordinaattori Christina Knookala. Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajina Rasmus Montonen ja Petri Kejonen. Toimittajina Veera Nikkilä, Ilkka Lahti, Mikko Pesonen ja Satu Heikkilä.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  171. jaksossa vieraanani on Reetta Jokinen, joka on maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) tutkinut Annie Ernaux'n romaanin Passion simple suomennoksia ja niiden vastaanottoa. Miksi Reetta valitsi juuri tämän romaanin suomennokset tutkielmaansa? Miksi teos on suomennettu kahdesti ja näin lyhyellä aikavälillä? Millaisia teoreettisia viitekehyksiä ja käsitteitä on tutkielman pohjalla? Millaisia havaintoja Reetta teki suomennosten nimestä? Millaista vertailua Reetta teki ensi- ja uudelleensuomennosten välillä? Vaikuttivatko ensisuomennoksen jälkisanat romaanin vastaanottoon? Mitä Reetta oppi tutkielmaa tehdessään?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Tänään tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun Viro julisti itsenäisyytensä uudelleen 20. elokuuta 1991. Viro oli neuvostomiehityksen alaisena yli 50 vuotta. Virolaiset puhuvat itsenäisyyden palauttamisesta, koska he eivät koskaan tunnustaneet neuvostomiehitystä lailliseksi. Päivän juhlallisuuksista kertoo toimittaja Rain Kooli Tallinnasta. Millaista Viron kehitys on ollut uudelleenitsenäistymisen jälkeen? Haastattelussa Suomalais-virolaisen kauppakamarin hallituksen jäsen Mika Sucksdorff ja itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta. Karhunmetsästys alkaa tänään poronhoitoalueen ulkopuolella parin vuoden tauon jälkeen. Jahtitunnelmissa ovat toimittaja Petri Karvinen ja metsästäjä Yrjö Eronen Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Monia huolestuttaa, aiheuttaako tekoälyn yleistyminen suurtyöttömyyden, kun se korvaa ihmisen tekemää työtä. Onko pelolle perusteita? Vastaamassa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta ja toimitusjohtaja Karoliina Partanen AI Finlandista. Koulurauha julistetaan tänään Kouvolassa. Oppilaat ovat valinneet alkavalle kouluvuodelle teemaksi yhteishengen. Haastattelussa Mannerheimin lastensuojeluliiton kehittämispäällikkö Paula Aalto sekä koululaiset Iida Toivonen ja Sisu Peltola. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Lasse Pyhtilä ja Veera Nikkilä.

Naiset sairastavat miehiä enemmän, mutta lääkkeet on räätälöity miehille. Miksi naisiin sovellettava lääketiede on tällä hetkellä vähemmän näyttöön perustuvaa, ja mitä asialle voi tehdä? Ville Blåfieldin haastateltavana on tutkimusjohtaja Elisabeth Widén Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/RtOrdTJ4fl8

Ceutan kriisiä varjostaa Venäjän propaganda. Brittilehti The Guardian kertoo, että Venäjään linkittyvät some-tilit kehystivät Ceutan siirtolaiskriisin tapahtumia tarkoituksella koordinoiduiksi, ja lisäsivät salaliittoteorioita ja islamofobiaa tarinaan. Haastattelussa Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta, tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Hanna Smith Vaasan yliopistosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Millaisissa olosuhteissa syntyy paras kasvivalokuva? Kuinka hankalaa kasvien valokuvaaminen ylipäätään on? Onko kasvien tuntomerkit tunnettava hyvin, jos haluaa ottaa sellaisen kuvan, josta kasvin varmasti tunnistaa? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä oppaana on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen, joka on kirjoittanut ja valokuvannut useita oppikirjoja kasveista.

Miksi hyväkin elämä alkaa helposti tuntua vaisulta ja vajaalta? Mitä meille tapahtuu, jos onnellisuus on aina kiinni siitä, että seuraava tavoite täyttyy, seuraava projekti onnistuu tai elämä vihdoin asettuu juuri niin kuin sen “pitäisi”?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme maanläheisellä tavalla mm. modernista buddhalaisuudesta, mielenharjoituksista, luopumisesta, haluamisesta, kärsimyksestä ja siitä miksi moni länsimainen ihminen yrittää hallita elämäänsä niin tiukasti, että ote alkaa lopulta puristaa enemmän kuin auttaa.Jaksossa pohditaan mitä vanhat viisausperinteet voivat opettaa ihan tavalliselle ruuhkavuosisuomalaiselle.. Puhumme siitä, miksi maailma ei aina toimi reilusti, miksi tavoitteet eivät aina toteudu, miksi pettymyksiä täytyy oppia sietämään ja miksi hallinnan tunteesta hellittäminen voi joskus lisätä kokemusta siitä, että elämä onkin ihan riittävästi hallussa.Keskustelussa käydään läpi myös mindfulnessia, meditaatiota, myötätuntoa, takertumista, yksilökeskeistä hyvinvointipuhetta, merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden jännitettä sekä sitä, miksi “aina on mahdollista nousta seuraavalle köyhyyden tasolle”. Toisin sanoen: vaikka saisimme lisää rahaa, parempaa kuntoa, hienomman auton, isomman kodin tai uuden koulutuksen, mieli voi silti jatkaa samaa vanhaa virttä: vielä vähän lisää, niin sitten riittää.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa yrittäjä, työelämän haastaviin henkilöstötilanteisiin erikoistunut asiantuntija sekä Helsingin yliopiston buddhalaisuuden väitöskirjatutkija Ari-Pekka Jääskeläinen. Ari-Pekka on kauppa- ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on tutkinut modernin buddhalaisuuden historiaa Suomessa sekä buddhalaisuuden ja työelämän välisiä suhteita.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAri-Pekka Jääskeläinen- Heartcores & Co.: https://www.heartcores.fi- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ari-pekka-j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen-59305234/- Instagram: https://www.instagram.com/apjaaskelainen/

Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Mikä kaikki vaikuttaa lihomiseemme, ja kuinka ylipainoa voidaan hoitaa? Ville Blåfieldin haastattelussa on kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/PxDmJuw6Kgg

Tällä historiallisella päivämäärällä Vaasassa roihahti kaupungin historian tuhoisin tulipalo ja vuosikymmeniä myöhemmin Helsingin metro kuljetti ensimmäiset matkustajansa. Samalle päivälle osuvat myös NBA:n perustaminen sekä Billboard Hot 100 -listan ensijulkaisu.

Taantuma, osittainen lama vai lama? Tiedeykkönen avaa talouskriisien olemusta makrotaloustieteen näkökulmasta! Talouden isoja linjoja tutkiva makrotaloustiede otti isoja kehitysaskelia 1930-luvun laman myötä. Nykyään kansantalouden tilinpito toimii pohjana talouden skenaariota ennakoiville ennustemalleille. Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on ollut mukana kehittämässä Suomen pankin käyttämää talousennustemallia. Laman anatomian lisäksi jaksossa luodataan ennustemallien sisältämien olettamien suhteesta todellisuuteen. Ovatko ihmiset ja yritykset oikeassa elämässä niin rationaalisia, kuin mitä ennustemalli olettaa? Jaksossa on mukana myös teoreettisen mikrotaloustieteen tutkija Julia Salmi, joka kertoo mm. miten peliteoriaa voidaan soveltaa laman ilmiöiden tarkasteluun. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti ja Hankenin taloustieteen apulaisprofessori Julia Salmi. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Juha Sarkkinen

Vanhuksen omaishoitajaksi päätyy tyypillisesti ikääntynyt nainen, joka huolehtii muistisairaasta puolisostaan. Millainen on omaishoitajien asema, ja miten paljon suomalainen vanhustenhoito nojaa läheisiin? Keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Marja Jylhä sekä Omaishoitajaliitto ry:n toiminnanjohtaja Sari Tervonen. Bensapula hermostuttaa venäläisiä, kun moni ei pääse kesälomakaudella reissuun. Venäjän pääkaupungista Moskovasta tunnelmia kertoo Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Poliisi kiristi ylinopeuden valvontaa vuosi sitten, paraniko liikenneturvallisuus? Studiossa Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen ja Helsingin poliisilaitoksen ylikomissario Dennis Pasterstein. Yhdysvaltain keskuspankki Fed antaa korkopäätöksensä, miten se vaikuttaa esimerkiksi asuntovelallisiin? Haastattelussa Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto. Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarrasta tehtiin perätön huoli-ilmoitus. Miten paljon turhat huoli-ilmoitukset kuormittavat sosiaalihuoltoa? Haastattelussa Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityönjohtaja Henna Niiranen. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Lotta Lautala, Satu Heikkilä ja Veera Nikkilä.

Kesä on luonnonkukkien kulta-aikaa. Metsänpohja täyttyy toinen toistaan värikkäämmillä kukilla, ja luonnossa liikkuja saa nauttia vihreän eri sävyistä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre sekä kasvibiologi, vanhempi asiantuntija Hanna Tuovila. Lähetyksen juontavat Mikko Jalo ja Olli Aimola. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Nora Engström / Yle

Ymmärrys lihavuuden biologiasta on lisääntynyt viime vuosina. Siitä huolimatta lihavia syyllistetään ja heitä moititaan itsekurin puutteesta. Häpeä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja estää jopa hakeutumasta lääkäriin. Miten iso vaikutus lihomiseen on perimällä ja evoluutiolla? Uudet lihavuuslääkkeet ovat nousseet otsikoihin. Mihin niiden teho perustuu ja mitä haittaa niistä voi olla? Haastateltavina ovat tutkijatohtori Johanna Matilainen Helsingin yliopistolta, tutkijatohtori Julia Lautaoja-Kivipelto Oulun yliopistolta sekä lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistolta. Toimittajana on Minna Korhonen.

Kauden päätösjaksossa Jenni ja Joonas jättävät studion ja suuntaavat Helsingin baareihin pohtimaan deittailua vuonna 2026. Miksi seuranhaku on siirtynyt sovelluksiin ja miksi live-kohtaamiset tuntuvat yhä vaikeammilta?Matkan varrella mukana keskustelussa ovat kokemusasiantuntija Harri ja väitöskirjatutkija Iiris Lehtola. Aiheina ovat swipe-kulttuurin kyynisyys, deittailun kirjoittamattomat säännöt, torjutuksi tulemisen pelko sekä se, miten kiinnostus välittyy ilman matchia.Jaksossa vieraillaan myös speed dating -tapahtumassa ja sporttibaarissa. Lopuksi etsitään keinoja tutustumiseen. Voisiko Smart10-peli toimia yllättävänä ice breakerina?Jatketaan keskustelua Instagramissa @himocast.

Pasi Heikura syventyy eliölajien ihmeellisten nimien maailmaan oppaanaan Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Ohjelmassa nautitaan myös superluksukkaasta äänentoistosta ja selvitetään mitä tapahtuu, kun puolueen kuntohuippu osuu lankulle liian aikaisin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Stig Björklund perusti Savoxin 1982 ratkaistakseen yhden ongelman: miten savusukeltaja kommunikoi maskin läpi.Neljäkymmentä vuotta myöhemmin yhtiö myy viestintäjärjestelmiä Yhdysvaltain erikoisjoukoille ja Suomen puolustusvoimille. Nyt yhtiö on aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Tavoitteena on noin 160 miljoonan arvostustaso ja 30 miljoonan osakeanti.Toimitusjohtaja Jerry Kettunen kertoo, mitä tähän asti varsin tuntematon Savox oikeasti tekee: käyttöliittymän sille, miten sotilas, palomies tai poliisi käyttää radioitaan hanskat kädessä ja kypärä päässä.Kettunen myös vastaa suoraan: Israelissa tai Saudi-Arabiassa ei ole asiakkaita.Helsingin pörssissä on puolustusalan buumi, mutta onko sen huippu jo nähty?Studiossa Kettusen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

The Orientalist -podcast-sarjan toisessa jaksossa syvennymme modernin Lähi-idän historialliseen kehitykseen. Mitkä ideologiat, poliittiset virtaukset ja globaalit ilmiöt vaikuttivat alueen kehitykseen modernille ajalle tultaessa? Entä mitä yhteistä on Napoleon Bonapartella ja Donald Trumpilla? Kuinka 1800-luvun tapahtumia voi peilata tämän päivän uutisiin? Olisiko mahdollista saada 60 minuutissa hyvä käsitys Lähi-idän modernin historian tärkeimmistä tekijöistä? Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iida Karjalainen. Äänitys: 25.5.2026 Juontajat: Omar Fasolah ja Jalmari Sarla Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Väkivalta lisääntyy, köyhyys kasvaa, opiskeluun ei ole varaa, nuoret myyvät huumeita – meille kerrotaan jatkuvasti mikä tässä maassa on pielessä ja retuperällä. Kaiken kurjuuden keskellä Petja Kopperoinen haluaa tietää: onko rakkaassa kotimaassamme jotain hyvääkin? Lasten ja nuorten säätiön kyselytutkimus paljastaa, että nuoret unelmoivat edelleen. Hienoa – unelmat eivät ole kuolleet! Mutta mistä he unelmoivat? Rikastumisesta. Rahasta. Erityisesti pojat. Onko tämäkin hienoa ja ilonaihe, kysyy Pekka Seppänen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myi talousvaikeuksien vuoksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon työeläkevakuuttaja Kevalle. Maija Vilkkumaa tuo pöytään kysymyksen siitä, olisiko yhteisen kulttuuriperinnön nimissä jonkun pitänyt pelastaa talot – ja kuka tuo ”joku” olisi voinut olla?

Luvassa kuulumisia Tukholman työreissulta ja Helsingin raflatulokkaasta, joka yltää heittämällä naapurimaan tasolle. Kerrotaan meidän uusista Stockis-lemppareista ja annoksista, jotka pääsevät suoraa vuoden parhaimpien listalle. Puhutaan Ruotsissa trendaavasta leivostriosta, unelmien juustokaupasta, uudesta cocktail-löydöstä, kotitekoisesta chilisoosista, rapeiden sämpylöiden salaisuudesta ja kastikkeesta, joka aiotaan kopioida meidän kesäkokkailuihin. Lopussa listataan meidän parhaat vinkit kaikille viikonloppuna valmistujaisjuhlia järkkäileville

The Orientalist -sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan Lähi-itään liittyvästä uutisoinnista ja julkisesta keskustelusta. Mitä ne paljastavat mielikuvistamme ja käsityksistämme? Entä kuinka media vaikuttaa ymmärrykseemme maailmasta? Yhdysvaltojen uudet sotatoimet Lähi-idässä ovat täyttäneet median analyyseillä, pohdinnoilla ja spekulaatioilla. Kuitenkin Afganistanin ja Irakin tavoin uutisointi Iranin sodan ympärillä on ollut lyhytkestoista, katkonaista ja pääasiassa yksittäisten tapahtumien ympärille keskittyvää. Missä mennään metsään, missä osutaan oikeaan? Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mohammed Hadi sekä toimittaja Maija Liuhto. Äänitys: 4.5.2026 Juontajat: Olli Puumalainen ja Omar Fasolah Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Estäisikö naamioiden kielto väkivaltaa mielenosoituksissa? Haastattelussa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Sami Hätönen ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hätösen mukaan poliisi onnistui Valkoinen vappu -tapahtumassa erinomaisen hyvin, vaikka kaikkea väkivaltaa ei pystytty estämään. Poliisihallitus kannattaa, että naamiointikieltoa voisi tarkastella lainsäädännössä uudelleen. Tarpeellista voisi olla esimerkiksi poistaa laista vaatimus ilmeisestä väkivallan uhasta jotta naamioituminen voidaan kieltää. Pyrhönen toteaa, että parempaan lopputulokseen olisi pystyttävä näidenkin yksittäistapausten osalta nykyiselläkin lainsäädännöllä.Hän pitää ilmeisenä, että väkivallan uhka on olemassa äärioikeiston marsseilla. Pyrhösen mielestä naamiointikielto ei välttämättä ole hyvä, koska moni ei kuitenkaan noudattaisi sitä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiitä geodeettia siitä, että raha tulee tilille ja autonavigaattori vie perille. Geodesia on tiede, joka mittaa Maan asentoa, muotoa ja painovoimakenttää. Ja näillä on suuri merkitys joka ikisen elämään. Lähes kaikki arkinen elämämme ja yhteiskunta nojaa näiden tietojen varaan, sillä ilman päivittäisiä havaintoja tekeviä geodeetteja eivät satelliitit, kännykkäverkot ja rahaliikenne toimisi – vain muutamia esimerkkejä mainiten, sillä lähes koko digitaalinen ja avaruussovelluksia käyttävä yhteiskuntamme tarvitsee perustietoja maapallosta toimiakseen. Niin sanottuun geodeettiseen arvoketjuun kuuluvat maa-asemat, datan analyysit ja geodeettiset tuotteet. Näitä tehdään muun muassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa, joka pitää yllä yhtä maailman tärkeimmistä havaintopaikoista Metsähovin tutkimusasemalla Helsingin länsipuolella. Mitä Metsähovissa tehdään ja miksi juuri siellä tehtävät havainnot ovat tärkeitä? Haastateltavana: Paikkatietokeskuksen johtaja Hannu Koivula ja tutkija Jyri Näränen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta? Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta. Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Hallitus aloitti kehysriihen, jossa se päättää loppukautensa suurista linjoista. Mitä hallituksen kannattaa tehdä ja mitä ei? Aiheesta keskustelevat tutkimuslaitos Laboren johtaja, professori Mika Maliranta sekä Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Miten tekoäly voi auttaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vastaan? Mitkä olisivat huippututkijan ratkaisut antibioottiresistenssiin? Tiedeykkönen jatkaa “hiipivän pandemian” seuraamista! Edellisen kerran Tiedeykkönen teki jakson antibioottiresistenssistä neljä vuotta sitten. Minkälainen tilanne Suomen osalta on tänään? Tässä jaksossa päivitetään tiedot siitä, mitä uutta tekoäly tuo antibioottiresistenssin hoitoon ja tutkimukseen. Haastateltavana jaksossa on Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta, sekä yliopiston kansainvälisesti viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuva Tommi Vatanen. Vatanen on mikrobiologi, joka käyttää tutkimukseen erilaisia laskennallisia menetelmiä. Toimittaja on Juuso Pekkinen Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Marko Virta ja Tommi Vatanen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tule tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse ja opi, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa! Luonto-Suomen suora lähetys Helsingin yliopiston Tiedekulmasta. Asiantuntijoina ovat geologit Elina Lehtonen ja Arto Luttinen sekä paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Juontajana Minna Pyykkö ja Pasilan studiossa Juha Blomberg. Tervetuloa myös paikan päälle Tiedekulmaan (Yliopistonkatu 4, Helsinki) keskiviikkona 25.3. klo 17.50–20.00. Kysymyksiä kallioihin liittyen voit laittaa meille sähköpostilla: yle.luonto@yle.fi. Vaihtoehtoisesti voit laittaa oman kysymyksesi tai havaintosi ääniviestinä, kuvana ta videona Tiedekulman WhatsApp-numeroon 050 443 8803. Kuva: Keijo Savolainen / Vastavalo.net