Podcasts about helsingin

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Tällä historiallisella päivämäärällä 1950 Giuseppe Farina voitti ensimmäisen virallisen Formula 1 -maailmanmestaruuden, 1967 Ruotsissa vietettiin "H-päivää" jolloin siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen ja 1980 Kampinkatu Helsingin keskustassa nimettiin Urho Kekkosen kaduksi. Tämä oli Helsingin kaupungin lahja 80 vuotta täyttäneelle presidentille.

Alustojen vallan syksy alkaa erikoisjaksolla, jossa podcastin lobbausaiheisesta jaksostakin tuttu, Laura Nordström (VTT) esittelee juuri  UACES:n eurooppatutkimuksen vuoden 2024 parhaaksi väitöskirjaksi palkittua tutkimustaan “Power of Experts in the EU : Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010”. Väitöskirja on vapaasti luettavissa täällä.Mitä Kreikan lainapaketin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen neuvottelut kertovat Euroopan unionin demokratiasta? Ketkä käyttävät kriisitilanteessa todellista valtaa? Entä miten pakettiauto ahdettuna täyteen miehiä liittyy asiaan? Tämä selviää kuuntelemalla!Lue lisää:Laura Nordström – EU:n ja poliittisen talouden tutkimusta –Nordström, L. (2024a). Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä: Miten kriisi synnyttää teknokratiaa. Poliittinen talous, 12(2), 76–87. Nordström, L. (2024b). Power of Experts in the EU: Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010. Helsingin yliopisto.Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in Eurozone Crisis Management: Legitimacy Through External Expertise and Internal Depoliticisation. Global Society, 37(4), 485–505.

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1920 Yhdysvaltain perustuslain 19. lisäys antoi naisille äänioikeuden, 1988 Iranilainen pakolainen Merhan Karimi Nasseri saapui Charles de Gaullen lentoasemalle, missä hän vietti seuraavat 18 vuotta, 1997 Michael Jackson esiintyi Suomessa viimeisen kerran Helsingin olympiastadionilla ja 2000 Suomen presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi vihittiin.

Sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat köyhyyteen kaksi kertaa enemmän lapsiperheitä kuin aiemmin on arvioitu, selviää THL:n uusista laskelmista. Aiheesta keskustelemassa kansanedustajaraati: Mia Laiho (kok.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti Eagle S -tankkerin kapteenia ja kahta perämiestä vastaan. Heitä syytetään Suomen ja Viron välillä kulkevan Estlink 2 -sähkökaapelin katkaisemisesta viime vuoden joulupäivänä. Oikeudenkäynnistä raportoi toimittaja Jesse Mäntysalo. Viime päivinä Yhdysvalloissa on seurattu teknologiayhtiöiden kurssilaskua ja povattu tekoälykuplan puhkeamista. Ovatko sijoittaneet innostuneet tekoälystä liikaa? Keskustelemassa Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista. Tekoäly-yhtiöiden tilanteesta Kiinassa kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Juontaja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe.

Lähiöpuhe on ollut ongelmalähtöistä niiden rakentamisesta lähtien. Nykyisessa lähiöpuheessa toistuvat sosiaaliset ongelmat, maahanmuutto, asuinalueiden eriytyminen, jengit ja ostareiden kaljaterassit. Onko lähiö asuinpaikka, jonne joudutaan vai jonne päästään päästään? Lähiöistä keskustelevat väitöskirjatutkija ja Kontula-aktiivi Lotta Staffans, pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Tuomas Rantanen, pubikulttuuriin perehtynyt kustantaja Asmo Koste sekä sosiaaliantropologian tutkija Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Jussi on saanut vieraaksi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen. Teivo ja Jussi keskustelevat Kiinan noususta sekä siitä, miten se muokkaa uutta maailmanjärjestystä. Toisessa osassa Teivo kertoo uudesta kirjastaan Hakaristin historia. Onko Suomessa ollut erillishakaristi ja miten hakaristi ylipäätään ui suomalaisen oikeiston käyttöön?Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠⁠https://ku.fi/tilaa

Lintujen syysmuutto on jo käynnissä. Voivatko sienet levitä uusille kasvupaikoille tässä kyydissä, lintujen höyhenpukuun takertuneina itiöinä? Tutkija Niko Johansson Luonnontieteellisestä keskusmuseosta on tutkinut väitöskirjassaan aihetta, ja Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta hänen työhuoneessaan Helsingin kaisaniemen kasvimuseossa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa vakiraatilaisista koostuvan kolmikon kanssa. Mukana päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Edistävätkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdottamat burka- ja niqab-kiellot tasa-arvoa ja yhteiskuntamme arvoja vai ovatko ne populistista huomionhakua? Lisäksi tarkastellaan Gazan journalistien ennätysmäistä kuolleisuutta ja kansainvälisen uutisoinnin haasteita sekä sitä, miten tiedonsaanti sodan keskeltä on lähes mahdotonta. Studiossa ruoditaan myös Helsingin keskustan kulttuurielämän muutosta Rosebud-kirjakauppa Sivullisen joutuessa väistymään uuden halpaketjun tieltä. Ovatko yliopiston sivistysarvot hukassa? Musiikin poliittisuutta pohditaan Napalm Deathin ja äärimetallin esimerkein: voiko taiteilijan ja taiteen arvomaailmat erottaa toisistaan? Pitääkö ymmärtää äärilaitoja? Kuuluvatko Mein Kampf ja Linkolan fasistiset ajatukset yleisivistykseen? Lopuksi arvioidaan Sinkkuelämää-sarjan ja sen jatko-osan merkitystä naiseuden, kulutushysterian ja feminismin kuvastajana. Onko sarja kestänyt aikaa myös metoon ja woken jälkeen? Mikä sarja voisi nykyisessä ajassa yltää samanlaiseen kulttuurilliseen vaikutusvaltaan?

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Jos Venäjä voittaa Ukrainan sodan - millaisia silloin ovat lähivuodet? Voidaanko tähänastisten tapahtumien pohjalta päätellä todennäköinen tulevaisuuden kehityskulku? Saksalaistutkija Carlo Masala kirjoitti skenaariokirjan "Jos Venäjä voittaa". Sen suomensi tuoreeltaan Tommi Uschanov, joka on studiovieraana. Keskustelemassa myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sekä Venäjä-journalisti Arja Paananen. Jakke Holvas toimittaa.

Oululainen kirjailija Jenni Räinä lähti isänsä kuoltua perehtymään lapsuuden kotijokensa Pohjois- Pohjanmaan Kuivajoen historiaan ja muutoksiin. Hanke laajeni Suomen laajuiseksi matkaksi lähteiltä puroille, koskille ja menneisyydenkin vesiin ja "Veden ajat"- kirjaksi. Minna Pyykkö tapasi Jenni Räinän hänen Helsingin vierailullaan.

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa. Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi. Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa? Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille? Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa. Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja. OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Helsingin uusi Veikkaus Arena - mitä mieltä tästä nyt sitten olisi? Lisäksi suomen kielen vaikeus on isosti läsnä...

Nyt jutisee ja kovaa! Jalkapallon fiilistelijöille on upeita uutisia - arvaatko jo mitä? Pelkkää ilakointia ei kuitenkaan ollut, sillä Helsingin uusi Veikkaus Arena sai täyden laidallisen lokaa. Myös kauramaito sai osansa, sillä sen puolestapuhujia ei ilmaantunut paikalle. Kauramaitoakin isompi trendi on tällä hetkellä kuitenkin speedot ja munakukkarot - mitä mieltä Samuel ja Jere ovat tästä villityksestä?

Mikä Oikismentorointiohjelma on? Miksi ohjelmaan kannattaa osallistua? Entä millaisia polkuja oikiksessa opiskeleminen avaa? Uusimmassa podcastissamme Boreniuksen juristit ja Oikismentorointiohjelma ry:n vapaaehtoisina mentoreina toimineet Hertta Puro ja Netta Luhtalampi jakavat yhdessä oikeustieteen opiskelijoiden Aini Ruuskasen ja Sofia Yli-Kivistön kanssa kokemuksiaan mentorointiohjelmaan osallistumisesta. Mentoriparit keskustelevat oikeustieteen opiskelusta, pääsykokeisiin valmistautumisesta, valintakoeuudistuksesta sekä opiskeluelämän haasteista ja mahdollisuuksista Turun ja Helsingin yliopistoissa. Lopuksi Hertta ja Netta kertovat omista urapoluistaan juristeina, kun taas Aini ja Sofia jakavat urahaaveitaan. Kuuntele, jos olet kiinnostunut oikeustieteen opiskelusta tai haluat kuulla, millaista on ura juridiikan parissa.

Kesä on luonnonkukkien kulta-aikaa. Metsänpohja täyttyy toinen toistaan värikkäämmillä kukilla, ja luonnossa liikkuja saa nauttia vihreän eri sävyistä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Aku Korhonen. Lähetyksen juontavat Mikko Jalo ja Juha Blomberg. Kuva: Tarja Saariniemi / Yle

Vieraina ammattitreidaaja, salkunhoitaja Jukka Lepikkö ja jäähdyttelevä pokeriammattilainen Aki Pyysing. Toimittajana Mikko Jylhä. Pörssit toipuivat nopeasti huhtikuun romahduksesta, ja vielä juhannusviikolla CNN:n Fear and Greed -indeksi kertoi sijoittajien ahneudesta. Momentum on kuitenkin hidastunut. Israelin sekä Iranin välinen konflikti kasvattaa maailmantalouden epävarmuutta. Jukka Lepikkö on suhteellisen positiivinen jatkoa ajatellen. Hän ennakoi, että globaali talous lähtee kiihdyttämään vuoden loppua kohden. Lepikkö uskoo S&P 500 -indeksin nousevan yli kymmenen prosenttia tämän vuoden aikana. Aki Pyysing kevensi omaa osakepainoaan kevään nousuun. Hän on tavanomaista pessimistisempi Helsingin pörssin lähitulevaisuuden suhteen, mutta positiivinen keskipitkällä aikavälillä. Pyysing pitää geopoliittista paniikkia täysin mahdollisena Lähi-idän tapahtumien seurauksena. Pörssipäivä palaa markkinoille elokuussa. Tavataan silloin täällä Areenassa. Hyvää kesää kaikille podin kuuntelijoille! 00:33 Kiekkokevät 03:28 Salkunhoitajan työ, megatrendit 16:21 Aki aktiivisesti markkinoilla 20:03 Huhtikuun pörssiromahdus 34:19 Trumpin ja Muskin välirikko 38:52 Trumpin tavoitteet ja puheet 45:52 Teslan ja Waymon robotaksit 1:03:56 Kiinteistösijoitusyhtiöt 1:11:57 Bitcoinin asema vakiintuu 1:19:39 Markkinatilanne & näkymät 1:30:48 Akin tuoreita poimintoja 1:40:24 Päivän sportit

Psykologista jännitystä kirjoittava Martta Kaukonen hämmästyi, kun ulkomaalaiset lukijat pyysivät hänen kirjoihinsa sisältövaroituksia. Ne kertoisivat lukijalle ennalta, mitä mahdollisesti vaikeita ja pelottavia aineksia romaanit sisältävät. “Eräs ystäväni vitsaili, että Terapiassa näitä teemoja on niin monia, että sisältövaroituksia varten pitäisi painattaa oma vihkosensa”, kirjoitti Kaukonen vuoden 2021 esikoisestaan Kirjailija-lehden blogissa. Kirjailija Juha Itkonen kirjoitti Anna-lehdessä keväällä 2023 aiheesta, että “taide ei ole vaarallista. Sisältövaroitukset sen sijaan saattavat ollakin.” Kotimaisessa kirjallisuudessa sisältövaroituksia ei vielä juuri näy, mutta mihin niitä tarvitaan ja miten ne vaikuttavat vastaanottajan kokemukseen? Miten paljon kirjailijan pitää ajatella lukijan mahdollista traumatisoitumista? Keskustelemassa ovat kirjailijat Martta Kaukonen ja Juha Itkonen, Psykologiliiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen ja dosentti, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Laura Piippo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tässä jaksossa Jyri ja Pilvi on paimennettu kesälaitumelta takaisin studioon käymään läpi tietosuojauutisia ja räyhäämään siitä, mitä käy, kun johtoa ei kiinnostele tietosuoja. Pohdimme myös sitä, mitä kuuluu millenniaalin lähestyvään keski-iän kriisiin. Ensin piehtaroimme oikein kunnolla Yliopiston Apteekin jättisakoissa: oliko sakko nyt sittenkään annettu oikealle taholle? Entä muuttaako tämä arkaluonteisen henkilötiedon määritelmän tulkintaa? Keskustelemme myös mm. siitä, pitäisikö TSV:n kanssa yhteistyöstä saada pluspisteitä ja lievennystä seurausten suhteen. Möyhimme myös seuraavat tapaukset: TSV:n päätös ASPA-puhelujen tallentamisesta (innovatiivisia ajatuksia informoinnista tarjolla) PÖYRISTYTTÄVÄ KäOn päätös siitä, että henkilökohtaiseen Googlen pilveen syötetyt armeijan tiedot eivät olleet vuotaneet – siis eikö kukaan enää ajattele Schremsiä? FIVAn MEGAsakot S-Pankille siitä, että tietoturva ei ollut kunnossa vuonna 2022 Helsingin kaupungin tietomurrossa uusia näkökulmia: tilintarkastajilta runtua – miksi johtoa pitäisi kiinnostaa tietosuojan tärkeys. Kaada siis sangriaa lasiin, ota hyvä takanoja ja nauti.   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com   LINKIT:   YA: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tietosuojavaltuutettu/2025/2473#OT1 ASPA: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tietosuojavaltuutettu/2025/2470 Miksi kukaan ei ajattele Schremsiä? https://www.suomenmaa.fi/uutiset/puolustusvoimien-tyontekija-tallensi-salassa-pidettavia-asiakirjoja-pilvipalveluun-syyte-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta-hylattiin/ S-pankille megasakot: https://www.hs.fi/talous/art-2000011254569.html Helsingin kaupungin tietomurto: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011282949.html   Tykkäsitkö jaksostamme?  Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u ja kommentoi "OTAKSIEKÄHÄVIÄ" niin mainitsemme sinut jaksossa. Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan. Näyttely koostuu useiden suomalaisten nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suorituskyky | Nesteytys | Sukupuolierot |Miten huomioida kuumuus harjoittelun tai kilpailun aikana? Miten sopeutua kuumuuteen ennen kilpailua? Mitkä ovat sukupuolten väliset erot kuumaan sopeutumisessa? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti liikuntafysiologiasta ja näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana on Helsingin urheilulääkäriaseman liikuntafysiologi Jere Borgenström, jonka kanssa keskustellaan parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä kuumassa harjoitteluun ja kilpailemiseen.Jos työskentelet fysiikkavalmentajana,liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, kestävyysvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kuumassa harjoittelemisesta tai kilpailemisesta, et voi jättää tätä podcastia väliin.Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Kevät ja pörriäiset ovat jo täällä. Tule sukeltamaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoimaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa! Luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. Kuuntele radiosta tai tule paikan päälle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 20.5. klo 18. Voit lähettää tutkijoille ennakkokysymyksiä pörriäisistä osoitteella yle.luonto@yle.fi Kuva: Erkki Makkonen

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Mitä hallitus päätti kehysriihessään ja mitä siitä voi seurata? (0:30) Kuka haluaisi apulaispormestariksi? (24:26)

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Ruokaan ja syömiseen liittyy monenlaisia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Hiljattain julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät paljon keskustelua ja jopa raivoa. Millaista on tutkimustieto suositusten takana? Mitä asiantuntijat sanovat valmisruoista, lisäaineista, sokerista ja erilaisista dieeteistä? Mitä tiedetään geenien ja ravitsemuksen yhteydestä? MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttisen johdolla tutkittua tietoa ruoasta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori ja dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa 24.4.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izvwlQe4TvM

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Demarien vaalivoiton ennakkojuhlinta jatkuu Juhalla edelleen, joten studiossa viime viikolta tuttu taistelupari. Hitti vai huti, kysytään aiheista: Inkluusio kouluissa? (1:19) Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön lopetus? (10:07) Puolustusmenojen kasvattaminen velaksi? (16:50) EU:n vastatullit jenkkiviskeille? (20:34) Kansalaisten tulevaisuususkon romahdus (Sitran barometri)? (24:17) Eduskunnan noroepidemia? (34:48)

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M

Mitä todella tapahtui presidentti Trumpin ja Zelenskyin välillä viime perjantaina Valkoisessa talossa? Miksi Trump ja varapresidentti J.D. Vance hyökkäsivät yksissä tuumin Ukrainan presidentin kimppuun? Oval Officen dramaattisia tapahtumia analysoivat Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä. Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta. Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Ravintolaunelmia, ruokatrendejä ja natuviinejä. Vieraana yksi Helsingin kiinnostavimpia ravintoloitsijoita, The Wayn ja Maukku -ravintoloiden sekä Let me winen perustaja Toni Feri.  Puhutaan hyvän ravintolan menestysreseptistä, alan trendeistä, hyvästä asiakaspalvelusta sekä stadin ja maailman raflaskenestä. Rapid Fire -kierroksessa Tonin luottoresepti, lempiviini ja viimeinen ehtoollinen. Viikon parhaissa mm. bodari-Bellojen kuulumiset, Tampere-terkut ja uusi somesnack, jota on pakko päästä testaamaan.