Podcasts about helsingin

Oululainen kirjailija Jenni Räinä lähti isänsä kuoltua perehtymään lapsuuden kotijokensa Pohjois- Pohjanmaan Kuivajoen historiaan ja muutoksiin. Hanke laajeni Suomen laajuiseksi matkaksi lähteiltä puroille, koskille ja menneisyydenkin vesiin ja "Veden ajat"- kirjaksi. Minna Pyykkö tapasi Jenni Räinän hänen Helsingin vierailullaan.

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa. Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi. Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa? Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille? Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa. Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja. OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Helsingin uusi Veikkaus Arena - mitä mieltä tästä nyt sitten olisi? Lisäksi suomen kielen vaikeus on isosti läsnä...

Nyt jutisee ja kovaa! Jalkapallon fiilistelijöille on upeita uutisia - arvaatko jo mitä? Pelkkää ilakointia ei kuitenkaan ollut, sillä Helsingin uusi Veikkaus Arena sai täyden laidallisen lokaa. Myös kauramaito sai osansa, sillä sen puolestapuhujia ei ilmaantunut paikalle. Kauramaitoakin isompi trendi on tällä hetkellä kuitenkin speedot ja munakukkarot - mitä mieltä Samuel ja Jere ovat tästä villityksestä?

Mikä Oikismentorointiohjelma on? Miksi ohjelmaan kannattaa osallistua? Entä millaisia polkuja oikiksessa opiskeleminen avaa? Uusimmassa podcastissamme Boreniuksen juristit ja Oikismentorointiohjelma ry:n vapaaehtoisina mentoreina toimineet Hertta Puro ja Netta Luhtalampi jakavat yhdessä oikeustieteen opiskelijoiden Aini Ruuskasen ja Sofia Yli-Kivistön kanssa kokemuksiaan mentorointiohjelmaan osallistumisesta. Mentoriparit keskustelevat oikeustieteen opiskelusta, pääsykokeisiin valmistautumisesta, valintakoeuudistuksesta sekä opiskeluelämän haasteista ja mahdollisuuksista Turun ja Helsingin yliopistoissa. Lopuksi Hertta ja Netta kertovat omista urapoluistaan juristeina, kun taas Aini ja Sofia jakavat urahaaveitaan. Kuuntele, jos olet kiinnostunut oikeustieteen opiskelusta tai haluat kuulla, millaista on ura juridiikan parissa.

Kesä on luonnonkukkien kulta-aikaa. Metsänpohja täyttyy toinen toistaan värikkäämmillä kukilla, ja luonnossa liikkuja saa nauttia vihreän eri sävyistä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Aku Korhonen. Lähetyksen juontavat Mikko Jalo ja Juha Blomberg. Kuva: Tarja Saariniemi / Yle

Vieraina ammattitreidaaja, salkunhoitaja Jukka Lepikkö ja jäähdyttelevä pokeriammattilainen Aki Pyysing. Toimittajana Mikko Jylhä. Pörssit toipuivat nopeasti huhtikuun romahduksesta, ja vielä juhannusviikolla CNN:n Fear and Greed -indeksi kertoi sijoittajien ahneudesta. Momentum on kuitenkin hidastunut. Israelin sekä Iranin välinen konflikti kasvattaa maailmantalouden epävarmuutta. Jukka Lepikkö on suhteellisen positiivinen jatkoa ajatellen. Hän ennakoi, että globaali talous lähtee kiihdyttämään vuoden loppua kohden. Lepikkö uskoo S&P 500 -indeksin nousevan yli kymmenen prosenttia tämän vuoden aikana. Aki Pyysing kevensi omaa osakepainoaan kevään nousuun. Hän on tavanomaista pessimistisempi Helsingin pörssin lähitulevaisuuden suhteen, mutta positiivinen keskipitkällä aikavälillä. Pyysing pitää geopoliittista paniikkia täysin mahdollisena Lähi-idän tapahtumien seurauksena. Pörssipäivä palaa markkinoille elokuussa. Tavataan silloin täällä Areenassa. Hyvää kesää kaikille podin kuuntelijoille! 00:33 Kiekkokevät 03:28 Salkunhoitajan työ, megatrendit 16:21 Aki aktiivisesti markkinoilla 20:03 Huhtikuun pörssiromahdus 34:19 Trumpin ja Muskin välirikko 38:52 Trumpin tavoitteet ja puheet 45:52 Teslan ja Waymon robotaksit 1:03:56 Kiinteistösijoitusyhtiöt 1:11:57 Bitcoinin asema vakiintuu 1:19:39 Markkinatilanne & näkymät 1:30:48 Akin tuoreita poimintoja 1:40:24 Päivän sportit

Psykologista jännitystä kirjoittava Martta Kaukonen hämmästyi, kun ulkomaalaiset lukijat pyysivät hänen kirjoihinsa sisältövaroituksia. Ne kertoisivat lukijalle ennalta, mitä mahdollisesti vaikeita ja pelottavia aineksia romaanit sisältävät. “Eräs ystäväni vitsaili, että Terapiassa näitä teemoja on niin monia, että sisältövaroituksia varten pitäisi painattaa oma vihkosensa”, kirjoitti Kaukonen vuoden 2021 esikoisestaan Kirjailija-lehden blogissa. Kirjailija Juha Itkonen kirjoitti Anna-lehdessä keväällä 2023 aiheesta, että “taide ei ole vaarallista. Sisältövaroitukset sen sijaan saattavat ollakin.” Kotimaisessa kirjallisuudessa sisältövaroituksia ei vielä juuri näy, mutta mihin niitä tarvitaan ja miten ne vaikuttavat vastaanottajan kokemukseen? Miten paljon kirjailijan pitää ajatella lukijan mahdollista traumatisoitumista? Keskustelemassa ovat kirjailijat Martta Kaukonen ja Juha Itkonen, Psykologiliiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen ja dosentti, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Laura Piippo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tässä jaksossa Jyri ja Pilvi on paimennettu kesälaitumelta takaisin studioon käymään läpi tietosuojauutisia ja räyhäämään siitä, mitä käy, kun johtoa ei kiinnostele tietosuoja. Pohdimme myös sitä, mitä kuuluu millenniaalin lähestyvään keski-iän kriisiin. Ensin piehtaroimme oikein kunnolla Yliopiston Apteekin jättisakoissa: oliko sakko nyt sittenkään annettu oikealle taholle? Entä muuttaako tämä arkaluonteisen henkilötiedon määritelmän tulkintaa? Keskustelemme myös mm. siitä, pitäisikö TSV:n kanssa yhteistyöstä saada pluspisteitä ja lievennystä seurausten suhteen. Möyhimme myös seuraavat tapaukset: TSV:n päätös ASPA-puhelujen tallentamisesta (innovatiivisia ajatuksia informoinnista tarjolla) PÖYRISTYTTÄVÄ KäOn päätös siitä, että henkilökohtaiseen Googlen pilveen syötetyt armeijan tiedot eivät olleet vuotaneet – siis eikö kukaan enää ajattele Schremsiä? FIVAn MEGAsakot S-Pankille siitä, että tietoturva ei ollut kunnossa vuonna 2022 Helsingin kaupungin tietomurrossa uusia näkökulmia: tilintarkastajilta runtua – miksi johtoa pitäisi kiinnostaa tietosuojan tärkeys. Kaada siis sangriaa lasiin, ota hyvä takanoja ja nauti.   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com   LINKIT:   YA: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tietosuojavaltuutettu/2025/2473#OT1 ASPA: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tietosuojavaltuutettu/2025/2470 Miksi kukaan ei ajattele Schremsiä? https://www.suomenmaa.fi/uutiset/puolustusvoimien-tyontekija-tallensi-salassa-pidettavia-asiakirjoja-pilvipalveluun-syyte-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta-hylattiin/ S-pankille megasakot: https://www.hs.fi/talous/art-2000011254569.html Helsingin kaupungin tietomurto: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011282949.html   Tykkäsitkö jaksostamme?  Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u ja kommentoi "OTAKSIEKÄHÄVIÄ" niin mainitsemme sinut jaksossa. Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan. Näyttely koostuu useiden suomalaisten nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suorituskyky | Nesteytys | Sukupuolierot |Miten huomioida kuumuus harjoittelun tai kilpailun aikana? Miten sopeutua kuumuuteen ennen kilpailua? Mitkä ovat sukupuolten väliset erot kuumaan sopeutumisessa? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti liikuntafysiologiasta ja näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana on Helsingin urheilulääkäriaseman liikuntafysiologi Jere Borgenström, jonka kanssa keskustellaan parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä kuumassa harjoitteluun ja kilpailemiseen.Jos työskentelet fysiikkavalmentajana,liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, kestävyysvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kuumassa harjoittelemisesta tai kilpailemisesta, et voi jättää tätä podcastia väliin.Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠

Tällä historiallisella päivämäärällä 1550 Helsingin kaupunki perustettiin, 1938 Helsingin olympiastadion otettiin käyttöön ja 1949 järjestettiin ensimmäinen Jukolan viesti.

Venäjä on uhonnut kostavansa Ukrainan viime viikolla tekemät näyttävät drooni-iskut. Mitä Venäjä suunnittelee? Nizzassa tänään alkavassa YK:n kansainvälisessä valtamerikonferenssissa pyritään edistämään merten suojelemista ja kestävää käyttöä. Toimittajamme Ranskasta kertoo tapaamisen ennakko-odotuksista. Lisäksi poliisi kertoo Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamasta liikennehaitasta Helsingin keskustassa. Lopuksi vielä keskustelu lomailun merkityksestä lapsille ja etenkin vähävaraisille järjestettävästä kesätoiminnasta. Juontajana Seija Vaaherkumpu.

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä. Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy. Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025). Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa. Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Jaksossa ensiesityksessä podcastin uudet tunnarit, jotka on tehty Suno.Ai palvelulla. Keskustelun aiheina mm. tekoälymusa, keski-ikäisten tapahtumat vs Helsingin kaupunki, streamauslukujen merkitys, kultalevyt, Euroviisut ja tuplasetit keikoilla. Enjoy!

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Mitä mieltä Antti ja Lippo ovat kotipörssimme tulevaisuudesta? Jaksossa sukelletaan syvälle Suomen talouden nykytilaan sekä Helsingin pörssin tulevaisuuteen. Miten kauppasota on vaikuttanut vientivetoiseen talouteemme? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita pörssiyhtiöt kohtaavat Suomessa? Entä miltä näyttää listautumismarkkina? Mitä haluaisit kysyä Antilta ja Lipolta? Lähetä kysymys Spotifyssa Antille ja Lipolle alla olevan kommenttiboksin kautta

Jenny Paananen muistuttaa sanojen voimasta – ihmistä kunnioittava kieli luo hyvinvointia Terveysalan vuorovaikutukseen perehtynyt tutkijatohtori, suomen kielen dosentti Jenny Paananen korostaa kunnioittavaa kielenkäyttöä. Hän muistuttaa sanavalintojen merkityksestä vuorovaikutuksessa. Paananen tähdentää kielen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta, sillä kieli luo todellisuutta ja kielenkäyttö voi muuttaa asenteita. Kouluttaessaan hoitohenkilökuntaa hän painottaa asiakaspalveluasennetta ja inhimillisyyttä. Jenny Paananen toteaa, että tutkittu teto johtaa parempaan käytäntöön, vaikka prosessit ovat hitaita. Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa työskentelevä tutkijatohtori haluaa pitää esillä vanhoja ihmisiä arvostavaa keskustelua. Hän kritisoi tapaa, jolla päätöksenteossa ihmisiä käsitellään kuluerinä. Paananen on tutkinut hoivakotien henkilökunnan viestintätilanteita ja perehtynyt muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksiin. Hän sanoo, että kieli vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monin tavoin. Saattohoidossa kuolema ei ole uutinen, vaan yhteisessä tiedossa oleva asia, josta on tärkeä puhua hienotunteisesti ja rauhallisesti. Muistisairaan lähestyvää kuolemaa ei pidä kaunistella, vaan puhua rehellisesti, jotta sairaalle ja läheiselle jää aikaa valmistautua. Podcastin pikakysymyksissä paljastuu, kumpi on kielentutkijan korvaan kiinnostavampi kappale, KAJ:n Bara bada bastu vai Erika Vikmanin Ich komme. Kirjavinkkejä Paananen tarjoaa kaksi: Iida Turpeisen Elolliset ja Timo J. Tuikan Kylä josta pojat katosivat. Keskenään erilaisia teoksia yhdistää kirjailijoiden huolellinen taustatyö ja vilkas mielikuvitus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://utu.fi/humanisti-vastaa

Narsismi sanana tuo monille mieleen itseriittoisen, huomionhakuista ja pröystäilevää käytöstä osoittavan henkilön. Haavoittuva narsismi on monitahoinen ilmiö, jossa ulospäin usein herkältä, jopa vaatimattomalta vaikuttavan ihmisen sisällä piilee voimakas tarve erityiskohteluun, hyväksyntään ja haavoittumattomuuteen. Missä määrin haavoittuva narsismi on yksilön ominaisuus ja missä määrin kulttuurinen ilmiö – onko nyky-yhteiskunta omiaan ruokkimaan narsistisia piirteitä? Miten uhriutumiskulttuuri liittyy haavoittuvaan narsismiin? Ja miten tunnistaa haavoittuvan narsistin, ja minkälaista on elää tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä? Psykologi Jane-Veera Paakkolanvaaran tuore albumi ”Ohutnahkainen Narkissos” kuvaa elämää haavoittuvan narsistin lähellä. Liisa Keltikangas-Järvinen avaa, miksi yksilöllisyyden korostaminen ja jatkuva itsen esille tuominen voivat johtaa lisääntyvään ahdistukseen ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon – ja miksi juuri haavoittuva narsismi kuvaa tätä aikakautta. Keskustelijoina ovat Helsingin yliopistollisen sairaalan linjajohtaja, psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori ja psykologian dosentti Jarno Tuominen. Inserteissä kuullaan psykologi ja persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvistä sekä psykologia ja muusikkoa Jane-Veera Paakkolanvaaraa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Johannes Parkkonen on vuosien varrella innostanut minua ja montaa muutakin lähtemään tavoittelemaan maailman satamailisia polku-ultria kuten Western States, jonka hän suoritti 2015. Käymme Helsingin keskuspuiston poluilla Johanneksen kanssa läpi hänen kaikki muutkin satamailisensa: South Downs Way & North Downs Way (UK), UTMB eli Ultra Trail Mont Blanc (4X), Istria (Kroatia), Andorra UT, UT Monte Rosa, Pirin (Bulgaria), ja UT Cape Town (Etelä-Afrikka) sekä 100km kisoista Julian Alps Trail Run by UTMB (Slovenia) ja Transylvania (Romania). Juttelimme myös Nepal, Islanti ja Grönlanti vaellus-, kiipeily- ja  melontamatkoista. Näistä kerrotaan lisää kuvien kera Anne-Mari Nurmisen blogissa Jänkhältä jäätikölle https://jankhaltajaatikolle.blogaaja.fi

Tällä historiallisella päivämäärällä Wrightin veljekset patentoivat lentokoneen, The Jimi Hendix Experience esiintyi Helsingin kulttuuritalolla sekä 13-vuotias Jordan Romero kiipesi Mount Everestin huipulle.

Israel on lausunut tavoitteekseen Gazan asukkaiden siirtämisen muihin maihin. Tällainen väestönsiirto on sotarikos, joten miten on edes mahdollista, että sellaista julkilausutusti suunnitellaan? Entä miten tilanteeseen suhtautuvat muut Lähi-idän maat ja Yhdysvallat? Keskustelemassa tutkijat Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Saamme myös tilannekatsauksen Israelin Tel Avivista. Toisena pääaiheenamme on kouluväkivaltatilanteiden jälkihoito: millaiset jäljet väkivaltainen hyökkäys jättää lapsiin. Lopuksi ulkomaantoimittajamme kertoo Virossa meneillään olevasta 20 maan upseereiden sotaharjoituksesta. Juontajana Markus Liimatainen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Historia toistaa vitsejään, vaikka tarinoiden päähenkilöt, tapahtumapaikat ja kerrontatyylit muuttuvatkin.Grillillä tartutaan vuonna 2002 ilmestyneeseen Kuplaa rikkaampi -kirjaan. Yksi kirjan luvuista kertoo eQ Onlinesta, joka oli nettihuuman viime metreillä vuonna 2000 Helsingin pörssin NM-markkinapaikalle listautunut nettiosakevälittäjä.Luku pohjautuu muiden lähteiden ohella eQ Onlinen toimitusjohtajana listautumisen aikaan toimineen Petri Rutasen haastatteluun. EQ Onlinen tarina ei ole vain kertomus noususta ja lankeamuksesta vaan myös oppitunti siitä, miten tarina myydään, miten strategiat rakennetaan ja milloin kannattaa hypätä pois.Jaksossa tarjolla on koko kirjan luku, jossa "mitä opimme tästä?" -kysymykseen vastaa Petri Rutanen. Tuomiossa grillinpitäjä kertoo nykyperspektiivistä, mitä muuta eQ Onlinen tarinasta voi oppia.

Kevät ja pörriäiset ovat jo täällä. Tule sukeltamaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoimaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa! Luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. Kuuntele radiosta tai tule paikan päälle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 20.5. klo 18. Voit lähettää tutkijoille ennakkokysymyksiä pörriäisistä osoitteella yle.luonto@yle.fi Kuva: Erkki Makkonen

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tällä historiallisella päivämäärällä järjestettiin ensimmäinen Oscar-palkintojen jakotilaisuus Hollywoodissa. Lisäksi ensimmäinen suomalainen ammatilaisnyrkkeilyilta järjestettiin Helsingin entisessä Messuhallissa.

Love Island tarjoilee kevään suurimpia tunteita mm. Pehmoleluriidan ja seksuaalisen kemian parissa. Riku on taas kesyttänyt miehiä Helsingin yössä. Erikoisjoukot saavat Rikun haaveilemaan arkielämän armeijasta. Lisäksi Kerttu Rissasen mentaaliset kyvyt herättävät ihastusta. Petollisten jakso tarjoilee lähinnä psyykkistä sekavuutta studiossa. Janne Grönroosille muodostetaan uusi urapolku ja Tiina Timanttiselle myydään muutama kaupallinen yhteistyö. Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Keskustelemassa pääanalyytikko Antti Saari OP:sta ja analyytikko Sauli Vilén Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä. Yhdysvallat ja Kiina jäädyttivät toukokuussa osan tuontitulleistaan 90 päiväksi. Trumpin uhkailu ei tehonnut, vaan maat palasivat neuvottelupöytään. Myös EU ja Yhdysvallat neuvottelevat kauppasuhteista estääkseen tullien pahimmat vaikutukset. Tuloskausi on harvinaisen paljon peruutuspeiliin katsomista, koska Q1:llä tullit eivät olleet vielä voimassa, aloittaa Antti Saari. Tilanne kehittyy koko ajan, joten harvat yhtiöt ovat vielä muuttaneet kuluvan vuoden ohjeistustaan. Helsingin pörssin yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi hieman, mutta liiketulos laski. Sauli Vilénin mukaan suomalaisyhtiöiden tulostaso on kokonaisuutena tarkastellen surkea, eikä asia korjaannu omin voimin, vaan se edellyttää Euroopan talouden vetoapua. 00:29 Trumpin tullisota 10:19 Dollari ja valtionlainat 16:59 Inflaatio ja keskuspankit 22:43 Tuloskausi Helsingissä 30:07 Sampo 38:05 Mandatum 43:53 Euroopan pankkisektori 50:42 USA:n osakemarkkinat 1:01:11 Euroopan potentiaali 1:05:53 Helsingin pörssi, lopuksi

Minna on aloittanut mopoilukauden ja mopokorttiasia aiheuttaa ihmetystä. Ile kertoo pakohuonekokemustaan ja miksi maksaa pakohuoneesta, kun IKEA:an pääsee ilmaiseksi? Käsittelyssä myös Top 3 Helsingin nähtävyydet, lupa-asiat, aivastuksenestokikat ja apinan sekä ihmisten yhtenäisyydet.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump karkotti maaliskuussa yli 200 venezuelalaista El Salvadoriin. Toimittajamme Vilma Romsi raportoi El Salvadorista. Mitä seurauksia Trumpin siirtolaispolitiikalla on? Vieraina Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tiktokin tietoturva huolestuttaa. Mitkä kaikki yhtiöt, laitteet ja alustat keräävät meistä tietoja ja miten niitä hyödynnetään? Keskustelemassa WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ja Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Mitä hallitus päätti kehysriihessään ja mitä siitä voi seurata? (0:30) Kuka haluaisi apulaispormestariksi? (24:26)

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Ruokaan ja syömiseen liittyy monenlaisia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Hiljattain julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät paljon keskustelua ja jopa raivoa. Millaista on tutkimustieto suositusten takana? Mitä asiantuntijat sanovat valmisruoista, lisäaineista, sokerista ja erilaisista dieeteistä? Mitä tiedetään geenien ja ravitsemuksen yhteydestä? MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttisen johdolla tutkittua tietoa ruoasta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori ja dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa 24.4.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izvwlQe4TvM

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Demarien vaalivoiton ennakkojuhlinta jatkuu Juhalla edelleen, joten studiossa viime viikolta tuttu taistelupari. Hitti vai huti, kysytään aiheista: Inkluusio kouluissa? (1:19) Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön lopetus? (10:07) Puolustusmenojen kasvattaminen velaksi? (16:50) EU:n vastatullit jenkkiviskeille? (20:34) Kansalaisten tulevaisuususkon romahdus (Sitran barometri)? (24:17) Eduskunnan noroepidemia? (34:48)

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M

Mitä todella tapahtui presidentti Trumpin ja Zelenskyin välillä viime perjantaina Valkoisessa talossa? Miksi Trump ja varapresidentti J.D. Vance hyökkäsivät yksissä tuumin Ukrainan presidentin kimppuun? Oval Officen dramaattisia tapahtumia analysoivat Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä. Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta. Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Ravintolaunelmia, ruokatrendejä ja natuviinejä. Vieraana yksi Helsingin kiinnostavimpia ravintoloitsijoita, The Wayn ja Maukku -ravintoloiden sekä Let me winen perustaja Toni Feri.  Puhutaan hyvän ravintolan menestysreseptistä, alan trendeistä, hyvästä asiakaspalvelusta sekä stadin ja maailman raflaskenestä. Rapid Fire -kierroksessa Tonin luottoresepti, lempiviini ja viimeinen ehtoollinen. Viikon parhaissa mm. bodari-Bellojen kuulumiset, Tampere-terkut ja uusi somesnack, jota on pakko päästä testaamaan.