Podcasts about helsingin

Jussi Virkkunen on tällä viikolla toisissa tehtävissä, joten Toivolla on juttukaverinaan viihdetaiteilija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Riku Nieminen.Tässä jaksossa kysytään, miten politiikka on muuttanut Riku Niemistä, miten Riku on pystynyt muuttamaan politiikkaa, ja mitä Riku aikoo tehdä seuraavaksi? Onko politiikasta ollut hyötyä vai haittaa näyttelijän työssä? Onko näyttelijän ammatista ollut apua kaupunginvaltuutetun hommassa?Jaksossa lähetetään terveisiä Jope Ruonansuulle ja Teatteriryhmä Rajatapaukselle.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Pasi Heikura käy läpi Helsingin ja Tukholman yhteistä kadunnimistöä nimistöntutkija, ruotsinkielen yliopistonlehtori Väinö Syrjälän kanssa. Ohjelmassa seilataan myös indopasifistisella merialueella ja juodaan vuotavasta mukista. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Anglosaksien Englanti on innoittanut Netflix-sarjoja, Tolkienia ja videopelejä - mutta millaista elämä todella oli muinaisessa Britanniassa? Kun miekat lauloivat -kirja vie matkalle 400-1100-luvuille. Kuulet Beowulf-eepoksesta, simasalin iloista ja synkistä elegioista. Miten kuningas Alfred Suuri pelasti muinaisenglannin kulttuurin? Ja miten anglosaksien perintö näkyy J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrassa? Tekijätiimistä vieraina ovat Alpo Honkapohja joka on englannin kielen lehtori Tallinnan yliopistossa sekä englantilaisen filologian dosentti Helsingin yliopistossa ja lisäksi vanhempi yliopistonlehtori Janne Skaffari Turun yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Stig Björklund perusti Savoxin 1982 ratkaistakseen yhden ongelman: miten savusukeltaja kommunikoi maskin läpi.Neljäkymmentä vuotta myöhemmin yhtiö myy viestintäjärjestelmiä Yhdysvaltain erikoisjoukoille ja Suomen puolustusvoimille. Nyt yhtiö on aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Tavoitteena on noin 160 miljoonan arvostustaso ja 30 miljoonan osakeanti.Toimitusjohtaja Jerry Kettunen kertoo, mitä tähän asti varsin tuntematon Savox oikeasti tekee: käyttöliittymän sille, miten sotilas, palomies tai poliisi käyttää radioitaan hanskat kädessä ja kypärä päässä.Kettunen myös vastaa suoraan: Israelissa tai Saudi-Arabiassa ei ole asiakkaita.Helsingin pörssissä on puolustusalan buumi, mutta onko sen huippu jo nähty?Studiossa Kettusen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

“Mun mielestä on jollain tavalla itsetuntoa nostattavaa, että joku maksaa mulle kaks ja puol sataa euroa siitä, että saa tunnin verran kuherrella mun kanssa. Sitten kun se itsetunto jotenkin nousee, niin sitä ehkä muuallakin on vähän itsevarmempi [...]."(Haastattelusitaatti Jaana Ahtiaisen pro gradu -työstä, 2020.) Suomessa seksi- ja erotiikka-alan työntekijöihin suhtaudutaan yleensä joko tahdottomina uhreina tai emansipoituneina toimijoina. Tässä jaksossa tuomme moniäänisyyttä seksityökeskusteluun folkloristiikan väitöskirjatutkija Jaana Ahtiaisen kanssa. Jaana tutkii Helsingin yliopistossa suomalaista seksi- ja erotiikka-alaa muistitiedon, työn, seksuaalisuuden ja kulttuuristen asenteiden näkökulmasta. Hän on aloittanut yhdessä Työväen Arkiston kanssa muistitietokeruun Muisteltu seksityö, jossa kertynyttä aineistoa hän analysoi väitöskirjassaan. Jaksossa keskustellaan esim. alan sukupuolittuneisuudesta, sen sisäisistä hierarkioista ja seksityön kentällä tapahtuneista muutoksista. Jaana kertoo myös siitä, mikä aineistossa on tällä hetkellä ilahduttanut, ja siitä, miksi muistitietotutkimus sopii erityisen hyvin seksityötutkimukseen. Jakson alussa luetut sitaatit ovat blogista Tuhannen dollarin tyttö (https://tuhannendollarintytto.blogspot.com), jota Jaana analysoi osana graduaan. Jakson ovat toimittaneet: Heli Hannus ja Veera Leinonen. Tutustu myös: Muisteltu seksityö -muistitietokeruu: https://muisteltuseksityo.fi/.Jaana Ahtiaisen pro gradu -työ Huonoja naisia ja mystisiä olentoja (2020): https://helda.helsinki.fi/items/361e1cfb-a52d-49c5-8c87-50fcb42024ed.

Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku.Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle.Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta.Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan.Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta.Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomessa astui voimaan kieltolaki ja Chicagon yliopistossa otettiin käyttöön kuuluisa tuomiopäivänkello. Myöhemmin Heimlichin ote sai virallisen lähtölaukauksensa, CNN aloitti ympärivuorokautiset lähetyksensä ja Helsingin metro avattiin matkustajaliikenteelle, maailman pohjoisimpana metrona.

The Orientalist -podcast-sarjan toisessa jaksossa syvennymme modernin Lähi-idän historialliseen kehitykseen. Mitkä ideologiat, poliittiset virtaukset ja globaalit ilmiöt vaikuttivat alueen kehitykseen modernille ajalle tultaessa? Entä mitä yhteistä on Napoleon Bonapartella ja Donald Trumpilla? Kuinka 1800-luvun tapahtumia voi peilata tämän päivän uutisiin? Olisiko mahdollista saada 60 minuutissa hyvä käsitys Lähi-idän modernin historian tärkeimmistä tekijöistä? Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iida Karjalainen. Äänitys: 25.5.2026 Juontajat: Omar Fasolah ja Jalmari Sarla Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Väkivalta lisääntyy, köyhyys kasvaa, opiskeluun ei ole varaa, nuoret myyvät huumeita – meille kerrotaan jatkuvasti mikä tässä maassa on pielessä ja retuperällä. Kaiken kurjuuden keskellä Petja Kopperoinen haluaa tietää: onko rakkaassa kotimaassamme jotain hyvääkin? Lasten ja nuorten säätiön kyselytutkimus paljastaa, että nuoret unelmoivat edelleen. Hienoa – unelmat eivät ole kuolleet! Mutta mistä he unelmoivat? Rikastumisesta. Rahasta. Erityisesti pojat. Onko tämäkin hienoa ja ilonaihe, kysyy Pekka Seppänen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myi talousvaikeuksien vuoksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon työeläkevakuuttaja Kevalle. Maija Vilkkumaa tuo pöytään kysymyksen siitä, olisiko yhteisen kulttuuriperinnön nimissä jonkun pitänyt pelastaa talot – ja kuka tuo ”joku” olisi voinut olla?

Stuba Nikula on juuri lopettamassa toimitusjohtajana Helsingin tapahtumasäätiössä ja aloittamassa samassa roolissa Suomen Elokuvasäätiössä. Aiemmin Stuba on tehnyt töitä muun muassa Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana, Kaapelitehtaan, Elmun ja Finnish Metal Eventsin toimitusjohtajana sekä roudarina ja portsarina. Koulutukseltaan hän on matemaatikko. Kaiken tämän jälkeen Stuballa on ainutlaatuinen ja omintakeinen näköala sekä Helsinkiin että kulttuurin rooliin ja rahoitukseen. Pohdimme laajalti sekä nykyisiä että mahdollisia kulttuurin ja taiteen rahoitusrakenteita ja päätämme keskustelun kysymykseen, mitä Stuba tekisi, jos olisi kulttuuriviennin tsaari. Hyviä kuunteluhetkiä!

Luvassa kuulumisia Tukholman työreissulta ja Helsingin raflatulokkaasta, joka yltää heittämällä naapurimaan tasolle. Kerrotaan meidän uusista Stockis-lemppareista ja annoksista, jotka pääsevät suoraa vuoden parhaimpien listalle. Puhutaan Ruotsissa trendaavasta leivostriosta, unelmien juustokaupasta, uudesta cocktail-löydöstä, kotitekoisesta chilisoosista, rapeiden sämpylöiden salaisuudesta ja kastikkeesta, joka aiotaan kopioida meidän kesäkokkailuihin. Lopussa listataan meidän parhaat vinkit kaikille viikonloppuna valmistujaisjuhlia järkkäileville

Ile haki käsikirjoituksia, mutta sai tuottajalta mukaansa esineen, jonka kanssa bussiin nouseminen tuntui väärältä. Mikko kertoo lukioaikaisesta rakkaudenosoituksesta, johon liittyy myös pieni rikos. Onko rikos jo vanhentunut -osiossa viesti lähtee täysin väärään numeroon. Lisäksi puhutaan hetkistä, jolloin lapsuus loppuu, ensimmäisistä tv-ihastuksista ja siitä, kun Ile spottasi Instagramissa exän stoorin taustalla oman vanhan veitsensä. Mukana myös Helsingin kusitornin purkaminen sekä mysteeri nimeltä Pasilan paella.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

The Orientalist -sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan Lähi-itään liittyvästä uutisoinnista ja julkisesta keskustelusta. Mitä ne paljastavat mielikuvistamme ja käsityksistämme? Entä kuinka media vaikuttaa ymmärrykseemme maailmasta? Yhdysvaltojen uudet sotatoimet Lähi-idässä ovat täyttäneet median analyyseillä, pohdinnoilla ja spekulaatioilla. Kuitenkin Afganistanin ja Irakin tavoin uutisointi Iranin sodan ympärillä on ollut lyhytkestoista, katkonaista ja pääasiassa yksittäisten tapahtumien ympärille keskittyvää. Missä mennään metsään, missä osutaan oikeaan? Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mohammed Hadi sekä toimittaja Maija Liuhto. Äänitys: 4.5.2026 Juontajat: Olli Puumalainen ja Omar Fasolah Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Estäisikö naamioiden kielto väkivaltaa mielenosoituksissa? Haastattelussa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Sami Hätönen ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hätösen mukaan poliisi onnistui Valkoinen vappu -tapahtumassa erinomaisen hyvin, vaikka kaikkea väkivaltaa ei pystytty estämään. Poliisihallitus kannattaa, että naamiointikieltoa voisi tarkastella lainsäädännössä uudelleen. Tarpeellista voisi olla esimerkiksi poistaa laista vaatimus ilmeisestä väkivallan uhasta jotta naamioituminen voidaan kieltää. Pyrhönen toteaa, että parempaan lopputulokseen olisi pystyttävä näidenkin yksittäistapausten osalta nykyiselläkin lainsäädännöllä.Hän pitää ilmeisenä, että väkivallan uhka on olemassa äärioikeiston marsseilla. Pyrhösen mielestä naamiointikielto ei välttämättä ole hyvä, koska moni ei kuitenkaan noudattaisi sitä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sofokleen yli 2400 vuotta sitten kantaesitetyssä Antigonessa nimihahmo uhmaa hybristisen kuninkaan mielivaltaa välittämättä omasta kohtalostaan, koska tietää toimivansa oikein yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin kaupunginteatterin ja Teatterikorkeakoulun yhdessä tekemän sovituksen käsiohjelmassa koko ensemble poseeraa Eduskuntatalon punaiseksi värjättyjen pylväiden edessä.Podcastin jaksossa vieraina ovat Antigone-sovituksen ohjaaja Minna Harjuniemi sekä esityksen nimiroolin yhdessä näyttelevät Miriam Shange ja Elisa Mattila. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, miksi Antigone puhuttelee meitä juuri tämän ajan hullujen johtajien ja kulttuurisen välinpitämättömyyden keskellä sekä sitä, miten jo alkuperäisessä Antigonessa nousee esiin juuri ajankohtaisia teemoja – esimerkiksi ympäristökysymysten ja sukupuolisen vallankäytön suhteen.

Ukrainan sodan tilanteesta keskustelemassa tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi Black Bird Groupista. Ukraina on esillä myös EU:n ulkoministereiden kokouksessa tänään. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Kanariansaarilla jatketaan matkustajien evakuointia risteilijältä, jolla löydettiin hantavirusta. Tilanteesta kertoo toimittaja Maija Salmi Espanjan Barcelonasta. Suomessa valmistellaan Andes-hantaviruksen aiheuttaman taudin luokittelua yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti avaa, mitä se tarkoittaa. Helsingin kaupunginvaltuuston ratkaisu poistaa autoliikenne päärautatieaseman edustalta kirvoitti jälleen keskustelun kaupunkikeskustojen elävöittämisestä. Millaista kaupunkisuunnittelua Suomessa kannattaisi tehdä? Vierainamme Viron taideakatemian professori Panu Lehtovuori ja Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen. Euroviisuviikko alkaa, kisat käydään tällä kertaa Itävallan Wienissä. Viisuviikon askeleista kertoo Ylen kulttuuritoimituksen vastaava tuottaja Satu Nurmio. Juontaja Seppo Kivimäki. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petteri Löppönen, toimittajat Mikko Pesonen ja Mari Sarolahti.

Kiitä geodeettia siitä, että raha tulee tilille ja autonavigaattori vie perille. Geodesia on tiede, joka mittaa Maan asentoa, muotoa ja painovoimakenttää. Ja näillä on suuri merkitys joka ikisen elämään. Lähes kaikki arkinen elämämme ja yhteiskunta nojaa näiden tietojen varaan, sillä ilman päivittäisiä havaintoja tekeviä geodeetteja eivät satelliitit, kännykkäverkot ja rahaliikenne toimisi – vain muutamia esimerkkejä mainiten, sillä lähes koko digitaalinen ja avaruussovelluksia käyttävä yhteiskuntamme tarvitsee perustietoja maapallosta toimiakseen. Niin sanottuun geodeettiseen arvoketjuun kuuluvat maa-asemat, datan analyysit ja geodeettiset tuotteet. Näitä tehdään muun muassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa, joka pitää yllä yhtä maailman tärkeimmistä havaintopaikoista Metsähovin tutkimusasemalla Helsingin länsipuolella. Mitä Metsähovissa tehdään ja miksi juuri siellä tehtävät havainnot ovat tärkeitä? Haastateltavana: Paikkatietokeskuksen johtaja Hannu Koivula ja tutkija Jyri Näränen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Kaikki Uusiksi -podcastin viikon jaksossa Jussi on palannut Saksasta ja Toivo on toipunut Helsingin työväen vapusta.Harvinaislaatuisesti tässä jaksossa jatketaan edellisen jakson puheenaiheista. Jos Saksassa näkyy edelleen vuosien 1945-89 raja, niin miten muuten entiset rajat näkyvät muualla Euroopassa?Toisena puheenaiheena tällä kertaa on Euroopan ja EU:n suunta ja visio tulevaisuudesta. Onko sellaista, mikä se on, ja jos ei ole, miksei ole, ja pitäisikö ehkä olla?Jaksossa lähetetään terveisiä Timo Miettiselle, Pasila-sarjan tekijöille, Jani Volaselle, Kaartin pataljoonalle, G.M. Strengtportenille, Pekka Puskalle (kesk.) ja Gianis Varoufakisille.Puolan kartat: Tomas PueyoTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Pohdimme jaksossa, mikä historian merkitys yhteiskunnassamme on historian opiskelijoiden ja opiskelun näkökulmista. Mietimme, mikä innoitti alkujaan historian opintojen pariin sekä muuttuiko ymmärrys menneisyydestä opiskelun aikana. Minkälaista on opiskella historiaa yliopistossa ja mitä historianopiskelusta saadulla tietotaidolla tässä päivässä oikeastaan tekee? Näin tuotantotehokkaasti voisi kysyä, mitä hyötyä historian opiskelusta ylipäätään on? Lisäksi pohdimme, miltä historiantutkimuksen tulevaisuus näyttää tulevaisuuden asiantuntijoiden silmin. Jakson vieraina ovat kaksi Helsingin yliopistolla opiskellutta henkilöä: Kronoksen eli Helsingin yliopiston suomenkielisen historian opiskelijayhdistyksen puheenjohtajan Kekri Pihlström sekä jatko-opiskelija Pihla Pekonen. Jakso on ensimmäinen osa kolmen jakson kaupallista yhteistyökokonaisuutta Historian Ystäväin Liiton (HYL) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta? Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta. Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Jussi & Toivo ovat saaneet vieraakseen vasemmistoliiton vanhan isännän, Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäen. Hänen kanssaan keskustellaan vasemmiston tilanteesta, kaupunkipolitiikasta ja ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta. Vasemmistoliitolla pyyhkii kannatusmittauksissa hyvin, miten tilanteen monissa kasvisliemissä keitetty Arhinmäki?Jaksossa lähetetään terveisiä Matti Vanhaselle ja vasemmistoliiton puoluetoimistolle.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Syvästi kaivaten - erään perheen kirjeitä Suomen sodasta on teos, joka perustuu Hakoisten kartanosta löydettyihin kirjeisiin ja muihin dokumentteihin. Eräänä päivänä Hakoisten kartanon mailla asuva Riikka-Maria Rosenberg siivosi kartanon niin kutsutun lönnkammaren-tilaa, salaista pientä huonetta yläkerrassa. Sitten tapahtui ihme. Ilman tätä hänen löytöään tätä tutkimusta ja kirjaa ei olisi. Hän kutsuu sitä Indiana Jones-hetkeksi. Mitä kaikkea sieltä pölyn keskeltä löytyi? Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneiden Leijonhufvudien yllättäen löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Millä tavalla pelko, epävarmuus ja kaipaus kuuluvat kirjeiden rivien välistä? Näiden kirjeiden kautta oppii tuntemaan kuriositeetteja, ajan henkeä ja myös henkilöiden sisimpiä tunteita vaikeana ajanjaksona. Teos avaa myös tuon ajan ruokakulttuuria ja muotia. Upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti kirjeitä äidilleen ja sisaruksilleen Suomen sodan syttymisen vuonna 1808 aikoihin. Samalta ajalta löytyi myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Hakoisten naisista romaanisarjan kirjoittanut FT Riikka-Maria Rosenbergin ja historian dosentti Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Gustafsson on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin. Ohjelman vieraina ovat historioitsijat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Nykyisen hallituksen viimeisen kehysriihen antia ruotivat yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja toiminnanjohtaja Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskuksesta. Kuulemme myös nuorisopoliitikkojen näkemyksiä kehysriihestä. Raadissa Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka, Vihreiden nuorten varapuheenjohtaja Anselmi Liedes ja puheenjohtaja Elias Rosengrén Perussuomalainen Nuoriso -järjestöstä. Presidentti Alexander Stubb aloitti eilen kaksipäiväisen virallisen vierailun Egyptissä. Vierailu osuu samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauko on tänään päättymässä. Mitä Egyptissä ajatellaan Hormuzinsalmen tilanteesta? Entä miten Iranin sota on koetellut Egyptiä? Ylen Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen raportoi Kairosta. Sodankylän avaruuskeskuksessa avataan tänään Euroopan avaruusjärjestön tutkimusasema, joka tarkistaa, toimivatko satelliitit luotettavasti. Toimittaja Taina Nuutinen-Kallion haastattelussa ovat tutkimusprofessori Hannakaisa Lindqvist Ilmatieteen laitoksesta ja myyntipäällikkö Aleksi Kontu vetykäyttöisiä ilmalaivoja valmistavasta Kelluu-yrityksestä. John Nurmisen Säätiö käynnistää yhdessä Suomen viranomaisten kanssa merenpuolustusprojektin. Itäisen Suomenlahden saaristoon rakennetaan pysyvä öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä. Haastattelussa on John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt. Juontaja Seppo Kivimäki. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Nevalainen.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Hallitus aloitti kehysriihen, jossa se päättää loppukautensa suurista linjoista. Mitä hallituksen kannattaa tehdä ja mitä ei? Aiheesta keskustelevat tutkimuslaitos Laboren johtaja, professori Mika Maliranta sekä Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Miten tekoäly voi auttaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vastaan? Mitkä olisivat huippututkijan ratkaisut antibioottiresistenssiin? Tiedeykkönen jatkaa “hiipivän pandemian” seuraamista! Edellisen kerran Tiedeykkönen teki jakson antibioottiresistenssistä neljä vuotta sitten. Minkälainen tilanne Suomen osalta on tänään? Tässä jaksossa päivitetään tiedot siitä, mitä uutta tekoäly tuo antibioottiresistenssin hoitoon ja tutkimukseen. Haastateltavana jaksossa on Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta, sekä yliopiston kansainvälisesti viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuva Tommi Vatanen. Vatanen on mikrobiologi, joka käyttää tutkimukseen erilaisia laskennallisia menetelmiä. Toimittaja on Juuso Pekkinen Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Marko Virta ja Tommi Vatanen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

”Nyt tapahtuu konkreettisia asioita. Loppui se miettiminen ja komiteoiden pyörittäminen ja jo näiden viikkojen aikana on tehty oikeita asioita”, sanoo droonintorjuntayhtiö Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.Hyppösen mukaan drooneja on voinut tulla Suomeen jo enemmän, kuin tiedetään. Osa voi löytyä, kun ihmiset lähtevät syksyllä sienimetsään.Sensofusionista on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista teknologiayhtiöistä, ja se tähtää listautumiseen Helsingin pörssissä vielä tämän vuoden aikana.Droonisodan kiivas teknologinen kilpajuoksu vie yhtiön myös avaruuteen: Sensofusion rakentaa omaa satelliittia, jonka on määrä laukaista 2027. Drooneja havaitsevien erilaisten sensorien joukko pitää saada myös taivaalle.Studiossa Hyppösen kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle useamman lakiesityksen, joilla tiukennetaan maahanmuuttopolitiikkaa. Esitykset koskevat kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, maasta poistamista ja maahantulokieltoa sekä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa. Aiheesta keskustelevat kansanedustajat Jessi Jokelainen (vas.), Rami Lehtinen (ps.) ja Petri Honkonen (kesk.). Ranska ja Britannia isännöivät tänään kokousta, jossa suunnitellaan Hormuzinsalmen kansainvälisen merenkulun turvaamista. Videokokouksessa keskustelevat maat, jotka ovat valmiita osallistumaan Iranin sodan jälkeiseen operaatioon. Pariisista raportoi toimittaja Miina Väisänen. Unkarissa valta vaihtuu, eteneekö sen ansiosta Ukrainan EU-lainapaketti? Entä millaisessa kunnossa ovat Venäjän ja Ukrainan taloudet neljän raskaan sotavuoden jälkeen? Vierainamme Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Varhaisen kevään ansiosta monin paikoin voi jo kerätä luonnonkasveja ravinnoksi eli harrastaa hortoilua. Mitä kaikkea kannattaa huomioida villiyrttejä poimiessa? Haastattelussa yrttineuvoja ja hortaohjaaja Tanja Oreto. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Lotta Lautala ja Satu Heikkilä.

Kanada ja EU hakevat lähempää yhteistyötä, mikä merkitys sillä on Suomelle, arktiselle alueelle ja transatlanttisille suhteille? Tästä keskustelevat Lapin yliopiston Laura Junka-Aikio ja Helsingin yliopiston Tuomas Forsberg. Miksi Yle ja MTV aloittavat yhteisen kampanjan disinformaatiota vastaan? Vastaavat päätoimittajat Panu Pokkinen ja Tomi Einonen kertovat. Lisäksi kuulemme turvallisuusraportit Washingtonista ja Tallinnasta, lentolippujen hintojen vaihtelusta sekä Oulussa aloitetuista punkkirokotuksista. Studiossa Seppo Kivimäki, tuottajana Petri Kejonen ja toimittajina Mikko Hirvonen, Tommy Fränti, Juri von Bonsdorff, Satu Heikkilä, Juha Virranniemi ja Linda Vettanen.

Itsevaltaisen Viktor Orbánin pitkä valtakausi on päättynyt rökäletappioon ja demokratian murskavoittoon. Politiikkaradio pureutuu siihen mikä ratkaisi Unkarin vaalit ja mitä vallanvaihdosta seuraa. Saako Eurooppa voimansa takaisin, kun kiusankappale Orbán on poissa? Onnistuuko tuleva pääministeri Péter Magyar ja hänen tyhjästä noussut puolueensa tervehdyttämään Unkarin demokratian, jonka Orbán rapautti? Entä millainen takaisku Euroopan pää-änkyrän ja oman liittolaisen tappio on mulle laitaoikeistolle sekä demokratiaa halveksuville Trumpille ja Putinille? Aiheesta ovat keskustelemassa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Unkarin eilisten parlamenttivaalien tulosta jännittää koko Eurooppa. Ääntenlaskennan tilanteesta kertoo ulkomaantoimittaja Sakari Nuuttila Budapestista. Vaalituloksen merkitystä analysoivat Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy ja ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Syöpähoidot kehittyvät, mutta Suomi on jäänyt muita Pohjoismaita jälkeen. Lääkäriin pääsee hitaasti, diagnoosit viivästyvät ja eillä käytetään niukasti uusia mullistavia syöpälääkkeitä. Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on tutkinut syövänhoitoa ja lääkebisnestä sen ympärillä. Tuloksista kertoo toimittaja Minna Knus-Galán ja syöpähoitojemme tilanteesta keskustelevat Suomen syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä sekä Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä. Miten sähkösyöpöt datakeskukset vaikuttavat sähkön hintaan ja saatavuuteen? Toimittaja Emilia Korpelan haastattelussa on Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anssi Väisänen.

Unkarissa valmistaudutaan propagandan värittämiin parlamenttivaaleihin oppositiopuolue Tiszan johtaessa mielipidemittauksia. Päättyykö Unkaria itsevaltaisesti johtaneen pääministeri Viktor Orbánin kausi edessä olevissa parlamenttivaaleissa? Syrjäyttääkö oppositiojohtaja Péter Magyar maata 16 vuotta johtaneen Viktor Orbánin? Miksi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance sekaantuu Unkarin vaaleihin tukemalla Orbania vaaliviikon vierailullaan? Pääseekö EU eroon suurimmasta vastarannan kiiskestään? Menettääkö Venäjä ykkösliittolaisensa Euroopassa? Unkarin parlamenttivaaleja analysoivat yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta, vanhempi yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko rikos jo vanhentunut -osiossa käsitellään tänään remonttirikosta. Studiossa puhututtaa myös liikennevalonapit ja ikuinen taistelu siitä, kuka saa painaa nappia ja miksi Helsingin kaupunki on päättänyt luopua niistä. Ile ja Mikko ihmettelevät suklaavarkautta ja listaavat omat lempparisuklaapatukkansa sekä sen, milloin lempparia tulee petettyä. Yhdestä asiasta ollaan kuitenkin samaa mieltä: niihin, jotka tykkäävät Bountysta, ei voi luottaa. Mikon lauantainen keikka tuntuu vieläkin, ja samalla herää kiinnostus metallinpaljastukseen uutena harrastuksena. Lisäksi surullinen uutinen seksin harrastamisesta ihmetyttää studiossa.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in ennusteen mukaan sotatalouden kiihdyttämä talouskasvu Venäjällä on hyytymässä. Onko Venäjällä edessä pehmeä vai kivikova lasku uuteen taloustodellisuuteen? Iranin sodan nostama öljyn maailmanmarkkinahinta ei Venäjää pelasta, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Politiikkaradiossa. – Sotimisen loppuminen olisi hyvä uutinen Venäjän taloudelle, sanoo Solanko. Onko Venäjä tulevaisuudessakin kiinni valtion varoilla pyörivässä Putinin sotataloudessa, vaikka itse sotiminen jossain vaiheessa loppuisikin? Venäjän talouden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä arvioivat Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen. Toisella tunnilla mukaan liittyy myös paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä kalliot kertovat? -tapahtumassa 25.3.2026. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-77407938 Katso keskustelu myös videona: https://www.youtube.com/watch?v=p786xaHf_kM

Sotiminen tulee kalliiksi ja laskee Trumpin suosiota amerikkalaisten keskuudessa. Reutersin mukaan noin kolmannes amerikkalaisista hyväksyy sotilasoperaation Iranissa. Viikonloppuna Trumpia vastaan protestoi noin kahdeksan miljoonaa ihmistä. Onko Trumpin mahdollista pelastaa tilanne vielä ennen marraskuun välivaaleja? Haastattelussa tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tule tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse ja opi, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa! Luonto-Suomen suora lähetys Helsingin yliopiston Tiedekulmasta. Asiantuntijoina ovat geologit Elina Lehtonen ja Arto Luttinen sekä paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Juontajana Minna Pyykkö ja Pasilan studiossa Juha Blomberg. Tervetuloa myös paikan päälle Tiedekulmaan (Yliopistonkatu 4, Helsinki) keskiviikkona 25.3. klo 17.50–20.00. Kysymyksiä kallioihin liittyen voit laittaa meille sähköpostilla: yle.luonto@yle.fi. Vaihtoehtoisesti voit laittaa oman kysymyksesi tai havaintosi ääniviestinä, kuvana ta videona Tiedekulman WhatsApp-numeroon 050 443 8803. Kuva: Keijo Savolainen / Vastavalo.net

Helsingin pörssissä kasvuyhtiöt ovat harvassa, mutta pörssin ulkopuolella kasvua riittää.Jaksossa Alex ja Elina käyvät läpi, millaiset suomalaisyritykset kasvavat juuri nyt, kuinka paljon niitä kasvajia on ja kuinka realistinen on tavoite saada Suomeen kymmeniä uusia merkittävän kokoluokan kasvuyhtiöitä.Samalla kysytään, voiko startupien varaan rakentaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta, pohditaan startup-yrittäjien todellisia motiiveja ja käydään läpi lähiaikojen mahdolliset pörssilistautumiset.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:Miksi työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta?Mihin kaikkeen negatiivinen työelämäpuhe liittyy?Pitäisikö työelämän hyviä puolia nostaa tietoisesti enemmän esiin ja mitä ne hyvät puolet ovat?Miten myönteisempi työelämäpuhe vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä?Lisätietoja Minna Sirkka LinkdedlnissäJari Hakanen LinkedInissäJari Hakanen viestipalvelu X:ssäPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Israel ja Yhdysvallat ovat jatkaneet iskujaan Iraniin. Iran puolestaan on tehnyt vastaiskuja eri puolilla Lähi-itää. Iranin turvallisuusjohtajan Ali Larijanin mukaan maa ei aio neuvotella Yhdysvaltain kanssa. Laukaiseeko Iranin johtajan Ali Khamenein kuolema Irakin sotaan rinnastettavan terrori-iskujen kierteen? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena Iranin nykyhallinnon vaihtaminen, vai maan ydinohjelman "ikuinen" lopettaminen? Kaatuuko Iranin pappisvalta, vai kääntyykö maa yhä jyrkemälle linjalle? Kenellä on Lähi-idässä avaimet sodan laukaisemien riskien estämiseksi? Iranin tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo neljä vuotta. Mihin Venäjän voimat riittävät, entä Ukrainan? Keskustelemassa ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Pia Helkiö oli Ostan Asuntoja Podcastin vieraana noin 7 vuotta sitten. Silloin hän oli opettaja ja harrasti asuntojen flippausta ja vuokraamista miehensä kanssa. Nyt hän on OVV Kuopionja OVV Helsinki Kotitoimitusjohtaja. Hän oli silloin ja on edelleen Suomen Vuokranantajien Kuopion aluepäällikkö. Pian paluuvierailulla juttelimme muun muassa: Suunnitelmien muuttumisesta, kun uusi kiinnostavampi mahdollisuus tulee kohdalle Opettajakokemuksen hyödystä vuokravälitystyössä Kuopion ja Helsingin vuokramarkkinoista Vuokralaisvalinnan tärkeydestä Keinoista, joilla voi välttyä virheiltä vuokralaisvalinnassa Keinoista, joilla voi auttaa vuokralaista välttämään häätöä Häätöjen lisääntymisestä Muutoksista vuokranantajakentän ajattelussa ja sopeutumisesta Rahoituksen saatavuudesta ja ehdoista Arvonnoususta ja kassavirrasta Uudisasunnoista "Osta ja pidä" -straregiassa Onnellisuudesta ja oravista Suomen Vuokranantajien kasvusta Pia Helkiö "Olen Vuokranantaja ja ylpeä siitä" – Ostan Asuntoja Podcast #38         Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.comostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan. Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.cominsijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa.Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Lue Sijoitusasunnot.com Blogista: Täydellinen vuokrailmoitus Kolmen kivijalan kasvattamisesta fokus yhteen Henri Neuvonen – Ostan Asuntoja Podcast #378   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava "avaimet käteen" -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook- Marko Kaarton Blogi Marko Kaarto – Ostan Asuntoja Podcast #362 Jyväskylässä 250 asuntoa vuodessa Kim Kähkönen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #381 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat. Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista. Liity jäseneksi ja suosittele kaverillesi: vuokranantajat.fi/liity Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 27 Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #389   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi Uudistunut Vuokraovi on entistä houkuttelevampi vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa vieläkin helpommin. Vuokraovi.com "Haluaisitko olla itsevarma asuntosijoittaja? Jo yli sata asuntosijoittajaa on käynyt Ostan Asuntoja Podistakin tutun Suvi Schwabin Asuntoasiaa -valmennuksen, jossa teoria muuttuu käytännön teoiksi henkilökohtaisen sparrauksen avulla. Lisätietoa viestimällä suvi@asuntoasiaa.fi tai Instassa Asuntoasiaa. Valvo on kotimainen pilvipalvelu, joka kokoaa kiinteistösi vedenkulutuksen, energian, sisäilman ja paloturvallisuuden tiedot yhteen helppokäyttöiseen näkymään. Valvo mittaa huoneistokohtaisen vedenkulutuksen etänä, automatisoi vesilaskutuksen ja havaitsee vuodot ajoissa. Anna valvon valvoa puolestasi. Valvo.fi" Marko Kaarto järjesti 13.9.25 Ammattimainen asuntosijoittaminen -valmennuksen. Osallistujia oli yli 220. Valmentajina Tellu Uotila, Joonas Orava, Heikki Pajunen, Heikki Karu ja Marko Kaarto. Tilaa noin 6,5 tunnin taltiointi hintaan 247 € koodilla HURU25. Linkki tässä tai Ostan Asuntoja Blogissa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.  Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy "Harrin privaattisparraus" -kuvaus ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kesällä 1971 katosi kolme nuorta naista jäljettömiin Helsingin lähistöllä. Kun tyttöjen ruumiit löytyivät, poliisi alkoi epäillä että kaikki kolme oli surmannut sama henkilö. Koska tytöt olivat kadonneet liftaamisen yhteydessä, poliisi epäili että uhrit olivat nousseet tappajansa auton kyytiin. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin aiempaa tuotantoa. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. LÄHTEET:Kirja: Miika Viljakainen ja Lauri Silvander: Liftarisurmat - Sarjamurhaaja Ensio Koivusen rikokset ja tuomio (Otava, 2022)Kirja: Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953-1991 (1991)10 suomalaista sarjamurhaajaa-sarjan jakso “Liftarimurhat” (kausi 1 jakso 3)Rikostarinoita Historiasta-sarjan jakso “Liftarimurhat” https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/06/rikostarinoita-historiasta-liftarimurhathttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/31/ministerin-murhasta-uunisurmaan-suomalaisia-rikostarinoita-historiastahttps://www.is.fi/uutiset/art-2000008428639.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006152671.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005218663.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006144209.htmlhttps://www.hs.fi/helsinki/art-2000008005846.htmlhttps://www.apu.fi/artikkelit/liftarityttojen-karmea-loppu-ensio-koivunen-suomen-harvoja-sarjamurhaajiahttps://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=360

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia. Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavat: Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen yliopisto Antti-Pekka Elomaa, neurokirurgian erikoislääkäri / Helsingin yliopistollinen sairaala Shintaro Oyama / Nagoyan yliopisto Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.