Podcasts about saksassa

Me tunnemme Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin ja Elin Danielson-Gambogin taidetta. Nyt menemme heidän edeltäjiensä pariin. Millä tavalla 1800-luvun suomalaiset naistaiteilijat rahoittivat ulkomaanmatkansa? Millä tavalla he toivat oppinsa muille maamme naistaiteilijoille? Tuona aikana naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Miten tämän ajan naistaiteilijat valitsivat aiheensa, näkyykö jo emansipaatio? Nämä taiteilijat opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Ateneum on profiloitunut taiteentutkimuksen edelläkävijänä. Rajojen rikkojat-näyttely on esimerkki korjaavasta kuratoinnista, jossa nostetaan esille naisia miehisen historiankirjoituksen varjosta. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg. Miten he eroavat näyttelyssä esillä olevista tanskalaisista ja ruotsalaisista taiteilijoista? Näyttelyssä on herkullisia potretteja joissa puvut ja korut ovat keskiössä. Toisissa teoksissa kuvataan pyhiinvaelluksia, hartaita hetkiä ja toipilaita. Kaikkein rohkeinta oli kun naistaiteilija maalasi miehistä muotokuvia. Mitkä olivat suotavia siveitä aiheita? Millä tavalla tämä rajoitti naistaiteilijoiden kehitystä? Ohjelman vieraina ovat amanuenssit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, ja muotihistorioitsija Katri Pyysalo. Rajojen rikkojat-näyttely tuo yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä, Ateneum 7.3.–24.8.2025. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Eteneekö perintöveron poisto ja miksi sitä ehdotetaan? (0:29) Laitaoikeiston ja vasemmiston nousu Saksassa (16:39) Eheytyshoitojen kielto läpi lakivaliokunnasta, mitä seuraavaksi? (27:01)

Saksan vaalituloksesta raportoi Berliinistä toimittaja Hanna Visala. Mitä vallanvaihto Saksassa merkitsee? Keskustelemassa akatemiatutkijaTimo Miettinen Helsingin yliopistosta ja EU-vastuualueen johtaja Lotta Nymann-Lindegren Elinkeinoelämän keskusliitosta. Kolme vuotta sitten Ukrainaan hyökkäsi agressiivisesti naapurivaltio Venäjä. Maxim Fedorov raportoi Kiovasta. Tuoko kolmas sotavuosi Ukrainaan rauhan? Keskustelemassa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista ja sotatieteiden dosentti, tutkijatohtori Helsingin yliopisto Ilmari Käihkö. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara.

Saksassa järjestetään sunnuntaina liittopäivävaalit. Miksi vaalit ovat merkittävät koko Euroopalle? Vieraina vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkijatohtori Laura Nordstörm Helsingin yliopistosta. Lähetyksessä kuullaan myös vaalivalmisteluja Berliinissä seuraavan ulkomaantoimittajamme Hanna Visalan raportti. Hallitus on sopinut hakevansa säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta säästöpaketin valmistelussa on otettu aikalisä. Mistä sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi säästää ja kuinka nopeasti säästöt pitäisi toteuttaa? Vieraina kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Pia Sillanpää (ps.). Arabimaiden johtajat ovat koolla pohtimassa vaihtoehtoisia ratkaisuja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotukselle palestiinalaisten pakkosiirtämisestä pois Gazasta. Mitä kokoukselta voidaan odottaa? Puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Juontajana Aki Laine, toimittajina Rasmus Montonen ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Saksassa vallan uskotaan vaihtuvan ensi viikon liittopäivävaaleissa. Mielipidekyselyiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nousee kristillisdemokraattien CDU. CDU:n johtaja Friedrich Merz haluaa vahvistaa Saksan roolia Euroopassa. Hän on luvannut ensimmäisenä päivänään liittokanslerina matkustaa sekä Varsovaan että Pariisiin. Osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD voi jopa kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisvaaleista ja nousta Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. AfD haluaa Saksan ulos EU:sta ja sulkea Saksan rajat. Puoluetta pidetään myös Venäjä-mielisenä. Ohjelmassa kuullaan AfD:n kannattajilta, mikä puolueessa vetoaa. Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan jälleen pitkiä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, voiko AfD päästä myös hallitukseen vai pitääkö palomuuri, jolla on tähän asti estetty äärioikeiston hallitusvaltaanpääsyä. Politiikan tutkijoiden mukaan merkkejä palomuurin heikentymisestä Saksassa jo on, sillä Merz on sanonut CDU:n voivan äänestää esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä samoin kuin AfD. Maahanmuuton rajoittaminen on noussut Saksan päävaaliteemaksi useiden maahanmuuttajataustaisten tekemien hyökkäysten vuoksi. Viimeksi tällä viikolla afganistanilaismies ajoi auton väkijoukkoon Münchenissä. Ohjelmassa pohditaan myös, ryhtyykö Saksa Merzin johdolla vahvistamaan asevoimiaan ja nostamaan puolustusmenoja. Merz kannattaa Ukrainan tukemista, mahdollisesti järeämminkin asein. Suomalaistutkija arvioi ohjelman lopuksi, millaisilta Suomen ja Saksan suhteiden näkymät vaikuttavat, jos CDU voittaa. CDU:n sisarpuolue Suomessa on Kokoomus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Katarina Baer ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Millaisilla teemoilla puoleet suuntaavat alue- ja kuntavaaleihin? Löytyykö terveydenhuollon järjestämisestä tai lähikouluista yhteistä säveltä? Keskustelemassa kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk), Niina Malm (sdp), Karoliina Partanen (kok.) sekä Miko Bergbom (ps.). Saksassa valmistaudutaan vaaleihin. Toimittaja Katarina Baer raportoi. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys muutoksessa. Keskusteleamassa kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt sekä toiminnanjohtaja Helena Laukko YK-liitosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen ja Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara.

Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. On kolea helmikuinen ilta vuonna 2004. 24-vuotias Darya Pakarinen on juuri saapunut omakotitalolle, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Sturebyn kaupunginosassa.Darya ei vielä tiedä, että hänet sinne kutsuneella ystävällä on suunnitelma, joka vie yli 20-vuotiselle matkalle tahdissa.Vuosien varrella Darya ja Månskensorkestern vievät tangon, joka Ruotsissa tunnetaan suomalaisten siirtolaisten musiikkina, korkeakulttuurin konserttisaleihin.Lyssna på svenska: Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livetOhjelman on tehnyt/Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitus/Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Johannes Oscarsson Kertoja/Berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/muusikko/musiker, DJ, levy-yhtiönomistaja/skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomuusikko/tangomusikerArkistoäänet/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin vuonna 2024.Programmet gjordes under 2024.Darya och MånskensorkesternDarya och Månskensorkestern on ruotsinsuomalainen tangoyhtye, joka juhli 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Tukholman ulkopuolella sijaitsevan huvilan yläkerrassa alkanut toiminta on tähän mennessä tuottanut kolme albumillista musiikkia ja satoja keikkoja sekä Pohjoismaissa että Saksassa. Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa keränneet kappaleet henkivät ruotsinsuomalaista melankoliaa. Vuosien varrella Månskensorkester on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa, kuten Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa ja Magnus Carlsson.

Ukrainan tulevaisuuden pohtiminen on kiihtynyt vuoden vaihduttua. Minkälaisin ehdoin ukrainalaiset voisivat suostua rauhaan? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta. Studiossa kysymystä pohtivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Amerikkalainen miljardööri Elon Musk on aiheuttanut närää kannanotoillaan, joiden koetaan puuttuvan Euroopan maiden sisäisiin asioihin. Miten Muskin kannaottoihin on suhtauduttu Saksassa ja Britanniassa? Eurooppa-toimittaja Anna Karismo raportoi Berliinistä ja kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley Lontoosta. Studiossa Muskin poliittisesta vaikutusvallasta on keskustelemassa akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen ja Antiikki ja Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Ensimmäisenä aiheena ovat Mika Waltarin yllättävät kirjeet rakastetulleen, jotka Helsingin Sanomien toimittaja Venla Rossi löysi Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta. Paljastukset sisältävät myös pornografisen ja sadistisen runoelman käsikirjoituksen, joka on saanut tutkijat pohtimaan kirjailijan pimeää puolta. Ville Hänninen tuo esille, että vaikka juttu on uutinen, se ei välttämättä mullista Waltari-kuvaa, sillä 1900-luvun alun runoudessa oli runsaasti erotiikkaa ja sadismia. Toisena aiheena käsitellään vaihtoehtoisten syöpähoitojen uutisointia. Näyttelijä Olga Temonen sairastui vakavaan aivokasvaimeen ja kävi Saksassa vaihtoehtoisissa hoidoissa. Tämä artikkeli on herättänyt kritiikkiä, sillä professori Hanna Meretoja ja tutkija Astrid Joutseno ovat huolissaan sankaritarinoiden rakentamisesta, jossa julkinen terveydenhuolto asemoidaan vastustajaksi. Keskustelussa pohditaan, puffataanko artikkelissa hoitomuotoa ilman lääketieteellistä pohjaa ja onko tässä kritiikkiä suomalaisia syöpähoitoja kohtaan. Annu Kemppainen nostaa esille pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin, jota on kritisoitu liian vaikeaksi ja ankeaksi. Taiteilija Antti Nylénin tummanpuhuva tyyli herättää kysymyksiä siitä, miten joulun perinnettä saa uudistaa ja tavoitellaanko tällä nuorempaa yleisöä. Mirva Saukkola pohtii, miksi emme enää mene naimisiin. Onko avioliittoinstituutio romahtamassa? Keskustelussa käsitellään avioliiton ja avoliiton eroja sekä hääbisneksessä tapahtuneita muutoksia. Lopuksi palataan Linnan juhliin ja Lucia-perinteen uudistamiseen. Vuoden Lucia, Daniela Owasu, haluaa näyttää, että kuka tahansa voi olla Lucia.Onko tämä parasta lääkettä kaamosmasennukseen? Tervetuloa mukaan kuuntelemaan Kulttuuriykkösen Perjantaistudiota!

Kun katseet olivat nauliintuneet Donald Trumpin voittoon, Saksassa kaatui hallituskoalitio. Mikä on Saksan kriisin perimmäinen syy? Kuka korjaa hyödyn ennenaikaisista vaaleista? Onko vallanvaihdos hyvä vai huono uutinen? Miten käy Ukrainan tukemiselle ja Euroopan kilpailukyvylle? Aiheesta keskustelevat Saksan politiikan tutkija Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Sanna Salo. Berliinistä lähetykseen osallistuu Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

14-vuotias Kalinka Bamberski kuoli yllättäen kotonaan Lindaussa, Saksassa kesällä 1982. Kalinkan isä André oli varma, että tytön isäpuoli, saksalainen lääkäri Dieter liittyi jotenkin Kalinkan kuolemaan. Kun poliisit eivät Andrén mielestä tehneet tarpeeksi, hän päätti ottaa oikeuden omiin käsiinsä. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä- podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:Dokumenttielokuva My Daughter's Killer (2022, Netflix)https://magazine.atavist.com/the-kalinka-affair/https://www.theguardian.com/world/2010/oct/24/thirty-year-search-justicehttps://www.theguardian.com/world/2011/mar/28/france-court-kalinka-bamberskihttps://www.theguardian.com/world/2011/oct/23/man-jailed-death-stepdaughter-1982https://www.theguardian.com/world/2011/apr/07/dieter-drombach-trial-suspendedhttps://www.theguardian.com/world/2011/mar/30/kidnapped-doctor-krombach-loses-murderhttp://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8592571.stmhttps://www.bbc.com/news/world-europe-12891616http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8318591.stmhttps://www.nytimes.com/2011/10/23/world/europe/fathers-drive-for-justice-ends-in-guilty-verdict-in-france.htmlhttps://www.nytimes.com/2011/10/21/world/europe/for-3-decades-french-father-pursued-justice-for-his-daughter.htmlhttps://www.reuters.com/article/oukwd-uk-france-court-krombach-idAFTRE79L1WG20111022https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/tv/features/my-daughters-killer-netflix-what-happened-real-story-b2120368.htmlhttp://sebastien.barde.pagesperso-orange.fr/doc/accusation080493_fr.pdfhttps://thecinemaholic.com/kalinka-bamberskis-death-how-did-she-die-who-killed-her/https://www.ladepeche.fr/article/2012/11/29/1501502-le-frere-de-kalinka-bamberski-krombach-est-un-malade.htmlhttps://www.nouvelobs.com/societe/20121126.OBS0494/proces-krombach-la-mere-de-kalinka-une-femme-entre-deux-hommes.htmlhttps://www.lemonde.fr/societe/article/2014/04/02/affaire-bamberski-la-condamnation-de-krombach-definitive_4394344_3224.html

Anneli Sauli syntyi 1932 Pyhäjoella. Hän tuli tunnetuksi suurelle yleisölle elokuvasta Hilja - maitotyttö. Anneli Saulin pitkäaikainen ystävä Saara Cantell on käsikirjoittanut Saulista kertovan dokumenttielokuvan. Tämä henkilökuva sisältää haastatteluja ja arkistomateriaalia. Annelin aika valottaa Saulin elokuvauraa Suomi-elokuvan kulta-ajoista, Saksassa kuvattuun tuotantoon Ann Savo-nimisenä ja viimeisimpiin rooleihin. Millaisia vastoinkäymisiä Anneli Sauli koki elämässään ja urallaan? Mistä hän sai rohkeutta ja voimaa muuttaa perinteistä naiskuvaa? Millaisiin kansainvälisiin filmitähtiin häntä voi verrata? Mistä hänen valovoimansa koostuu? Millaisia rooleja hän on pitkän uransa aikana näytellyt? Rohkean näyttelijän Anneli Saulin elämästä kertovan Annelin aika -elokuvan ensi-ilta on 8.11. Ohjelman vieraina ovat elokuvan ohjannut Saara Cantell ja elokuvatutkijat Antti Alanen ja Sisko Rytkönen, joka on kirjoittanut teoksen Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millainen rooli vihapuheella oli, kun Adolf Hitler hankkiutui valtaan Saksassa ja Suomessa puhkesi sisällissota? Miksi ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli erilainen tarina? Politiikkaradio kysyy millaisia yhtymäkohtia omassa ajassamme on vihapuheeseen, joka edelsi viime vuosisadan murhenäytelmiä. Miksi jyrkät puheet johtavat välillä väkivaltaan, välillä eivät? Mitä pitäisi ajatella Donald Trumpin vertaamisesta Hitleriin? Aiheesta keskustelevat mediahistoriaa tutkinut professori Niklas Jensen-Eriksen ja historiantutkija, dosentti Oula Silvennoinen. Toimittajana on Antti Pilke.

1300-luvulta 1900-luvulle asti Suomella on ollut kolmekymmentäyksi kuningatarta ja keisarinnaa. Millaisia nämä henkilöt olivat ja miten he selvisivät vaativasta tehtävästään? Kaikki eivät eläneet onnellisina elämänsä loppuun asti. Suurin osa kuningattaristamme oli syntynyt Saksassa. Millä tavalla he toivat oman kulttuurinsa vaikutuksen maahamme? Mikä oli yleensä 22-vuotiaana kuningattaren silkkiseen pukuun pukeutuneen naisen tehtävä? Millainen oli kuningattaren avioliitto ja äitiys? Millä tavalla hän hallitsi vai oliko hän vain rekvisiittaa? Satu Jaatisen tietokirja Suomen Kuningattaret avaa Ruotsin vallan sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kuningattarien ja keisarinnojen elämää, vallan ja tragedioidenkin kulisseissa. Kuka oli maamme ensimmäinen kuningatar Blanka? Millainen hallitsija Isabella Itävaltalainen oli? Miksi Badenin Fredrika ajettiin maanpakoon? Miksi Aleksandra Fjodorovnasta tuli traaginen viimeinen keisarinna? Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Satu Jaatinen ja väitöskirjatutkija Pihla Pekonen, joka teki maisteritutkielman kuningatar Kristiinasta ja tutkii nyt Kristiinan ajan hovielämää. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Moottoripodi palaa kesätauolta ja heti on juhlan paikka, sillä yksi maailman myydyimmistä automalleista – VW Golf – täytti juuri 50 vuotta. Moottoripodi oli paikalla Saksassa, kun juhlakalua esiteltiin vuosien varrella julkaistujen mallien muodossa.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksassa paljastui huhtikuussa 2016 40-vuotiaan naisen kuolema, jonka tutkinta johdatti viranomaiset yhteensä jopa kahdeksan erillisen rikostapauksen juurille. Vuosien ajan salassa jatkuneet pahoinpitelyt ja kidutus paljastivat lopulta yhden Saksan historian julmimmista rikoskokonaisuuksista, joka tunnetaan yleisesti nimellä ”Höxterin kauhujen talo”.

Rautatieaseman metroaseman paloturvallisuusuudistus valmistuu vihdoin, kun sitä saapuu todistamaan uudistunut podcast-ohjelma. Kasper kostopoddailee vääryyksistä joita on kokenut Saksassa, ja Mikko on tutustunut syksyisiin verkkovalmennuskursseihin.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Sohvi ja kirjavapaalta palannut Marko Junkkari keskustelevat hallituksen budjettiriihestä ja sen ympärillä käydystä keskustelusta kulttuurin rahoittamisesta; SDP:n uudesta voimantunnosta ja sen aiheuttamasta natisemisesta puolueen sisällä; ja Saksassa käydyistä osavaltiovaaleista, joissa melko sus puolueet ponnistivat voittoon.

Mistä pahuus syntyy?Valistuksen aikakauden kynnyksellä Euroopassa levisi omituinen ilmiö: ihmiset uskoivat noitien lentelevän yöllä noitasapattiin parittelemaan paholaisen kanssa. Tämän uskomuksen vallassa lukemattomia ihmisiä syytettiin noituudesta, poltettiin roviolla tai mestattiin. Tässä jaksossa keskustelen suomen historian dosentti Marko Nenosen kanssa noitavainojen psykologiasta ja pahuuden synnystä. Nenonen on erikoistunut noitavainojen ja liikenteen historiaan, sekä kerännyt maineen huippusuosittuna lehtorina Tampereen yliopistolla.Keskustelemme siitä, miten noitavainot syntyivät, miksi ne levisivät ja mikä sai ne aikanaan päättymään. Pohdimme millaisia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla oli. Miten pelko, epäluulo ja yhteisön paine vaikuttivat ihmisten toimintaan? Lisäksi pohdimme pahuuden käsitettä. Olisimmeko me nykyajan ihmisetkin olleet itsekin 1940-luvun Saksassa natseja, ja aiemmin osallistuneet noitien metsästämiseen? Olemmehan samanlaisia biologisia olentoja edelleen.Lisää aiheita:- Mikä oli saamelaisten jumala?- Mitä noitavainoihin osallistuneet mahtoivat ajatella itsestään hulluuden päätyttyä?- Noitavainojen verrattavuus esimerkiksi Neuvostoliiton tekemiiin puhdistuksiin- Lisäävätkö nykyisen maailman piirteet taipumuksia pahuuteen?- Sivistyksen merkitys ihmisen psykologialle ja yhteiskunnalleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta Jakso 16: Mikko Lehtinen Yhteistyössä: Toastr AI https://toastr.fi/ Podcast by Finn Andersson

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 12-17. ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 12: Kuka oli Mikael Agricola? Luku 13: Mitä Agricola teki Saksassa? Luku 14: Agricolan käännökset ja viimeiset vuodet Luku 15: Millaisen kirjakielen Agricola loi? Luku 16: Agricolan uudet sanat Luku 17: Miksi kirjakieli on niin tärkeä asia? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/

Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät Ylen suuressa eurovaalitentissä? Illan tentin antia ruotivat akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistolta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Onko Ranska kertonut suunnitelmista lähettää koulutusjoukkoja Ukrainaan? Haastateltavana vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Millaisissa tunnelmissa eurovaaliviikonloppua odotetaan Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Euroteemoista raportoivat Anna Karismo, Annastiina Heikkilä, Justas Stasevski ja Jenna Vehviläinen. Millainen tilanne on Libanonin ja Israelin rajalta? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä. Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista. Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä. EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa. Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa nyt on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

TRAILPODDER Podcast Juhlajakso numero 100! Taivaskallion polkukevään avauslenkki Matkakuume-blogin ja Vastuullisuuspodcastin Gia Forsman-Härkösen kanssa. Sulavaa jäätä oli vielä paikoitellen, mutta sulavaa oli menokin! Edellisen vierailujakson (88) aiheena meillä oli sähköpyöräloma Saksassa, mutta nyt matkakuumeen korvaa vaalikuume. Gia on ehdolla HOK-Elannon edustajistovaaleissa. Äänestä numeroa 1044, koska Gia edustaa tärkeitä asioita teemoilla vastuullisuus, ilmasto ja kestävä kasvipohjainen ruokavalio. Lisäksi Gia lupaa edistää erityisruokavalioisten asemaa - se tarjonta kun ei aina ole mikään itsestäänselvyys. Löimme lisäksi kättä päälle erityisestä lupauksesta trailpodderin kuuntelijoille, jos Gia tulee valituksi edustajistoon - kuuntele, niin tiedät mistä! Seuraa IG-tiliä @gia_matkakuume ja blogi löytyy osoitteesta https://www.matkakuume.net • Kuuntele TRAILPODDER Spotify, Apple tai muilla yleisillä podcast alustoilla.

“Ihmiset päättävät itse jo ennen syntymäänsä, millaisen elämän tulevat elämään”, sanoo Pekka Asikainen, joka uskoo uudelleensyntymiseen ja karman lakiin. Asikaisen elämä alkoi lastenkodissa, lapsuutensa hän vietti maalaistalossa. Eläkkeelle päästyään hän vielä opiskeli papiksi Saksassa. Asikainen on näytellyt, laulanut, johtanut orkestereita ja kuoroja sekä sovittanut musiikkia. Pisimpään hän on työskennnellyt Kansallisoopperan harjoituspianistina. Siitä huolimatta hän ei ole koskaan mieltänyt itseään oikeaksi muusikoksi! Toimittajana on Vesa Kytöoja

Tällä viikolla näläkee siirreltiin juhla-aterian merkeissä. Saksassa syntynyt ja monen mutkan kautta Sorsakoskelle päätynyt Alois Böhmich pyörittää Kaunismaan maatilaa yhdessä vaimonsa Tuulikin kanssa. Pääsiäisen juhlapöytään napsuvan reseptin ohessa pääsemme jaksossa tutustumaan tarkemmin Aloisin elämänpolkuun sekä Kaunismaan tilan toimintaan. Haastattelijana toimii Johannes Teppo. Kaunismaan tilan karitsanpaisti yrttimarinadilla Yrttimarinadi 1 dl oliiviöljyä 2 rkl balsamicoa, punaviinietikkaa tai reilu loraus punaviiniä 2 tl hunajaa tai siirappia 3-4 kpl valkosipulinkynsiä 2 tl salviaa 2 tl timjamia 2 tl rosmariinia 2 tl suola ( tai 1,5 - 2% lihan painosta eli 15-20g/kg ) pippuria kaada astiaan öljy, sekoita joukkoon hyvää etikkaa, esimerkiksi balsamicoa. Etikan tilalla tai lisäksi voi käyttää punaviiniä. Rouhaise sekaan mustapippuria ja suolaa. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappeella, poista kuoret ja halutessasi pilko pienemmiksi tai käytä valkosipulipuristintä, lisää marinadiin. Lisää yrtit ja hunajaa ( siirappia ) Hiero marinadi lihan päälle ja jätä maustumaan. Paistin marinointiaika mieluummin vuorokauden. Karitsanpaistin paistaminen Nosta liha pöydälle tunti ennen paistoa. Laita lihamittari lihaan. Kuumenna uunissa paistovuoassa ensin 220 asteessa 20 min. Sitten laske lämpö 125 asteeseen. Paista kunnes mittari näyttää 65 astetta. Aikaa kuluu noin 1 ½ tuntia. Silloin paisti on sisältä vielä punertava ja mehevä. Kun sisälämpötila on yli 70 astetta, on paisti täysin kypsää. Paistoaika vaihtelee paistin koon ja muodon mukaan. Nosta liha pöydälle ja kääri folioon 20 minuutin ajaksi. Lihasta ja marinadista tullut paistoliemi kannattaa ottaa talteen ja siivilöidä kattilaan. Jäähdytä liemi ja kuori pintarasva pois. Lisää joukkoon loraus kahvia, hunajaa tai siirappia ja kuohukermaa, sekä pippuria ja anna saostua. Näin saat hyvän kastikkeen lihalle.

Ranskalaisille ovien avaaminen ja toiseen reagoiminen ovat kohteliaisuuden osoituksia. Suomalaisten kohteliaisuus on taas hiljaisuutta ja tilan antamista. Käsityksiimme kohteliaisuudesta vaikuttaa kulttuuri, aika, paikka, tilanteet ja suhteet. Suomalaiset puhuivat siitä, että heidän tuli oppia ranskalaiseen puhekulttuuriin, jossa keskeyttäminen on kiinnostuksen osoittamista. Monet kokivat, että Suomessa tapaa ei voinut jatkaa, kertoo ranskankielen apulaisprofessori Johanna Isosävi toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Nimimerkki Lila on asunut Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Olen huomannut eroja kohteliaisuuskäsityksissä eri maissa ja Suomen sisällä eri maakunnissa. Itä-Suomessa ollaan Etelä- ja Länsi-Suomea sosiaalisempia: siellä on kohteliasta jutella tuntemattomillekin, epäkohteliasta on jurottaa hiljaa, kertoo nimimerkki Lila Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Louis, Édouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto PAM (2023) Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää - edes asiakaspalvelutyössä. https://www.pam.fi/artikkelit/epaasiallista-kaytosta-ei-tarvitse-sietaa-%E2%88%92-edes-asiakaspalvelutyossa/ Sortiraparis.com (2024) Elokuva ja matkailu: Ranskalaiset fiktiot lisäävät tutkimusten mukaan vierailuja Pariisiin

Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pohjois-Hälsinglannissa asuva Kari Palo-oja on intohimoinen parahiihtäjä, sekä tavallisilla suksilla että rullasuksilla. Heikkojen jalkojensa takia hän käyttää hiihtäessä suksien päällä olevaa istuinta, jonka päällä mies on kontallaan. Kari eli vuosikymmeniä tietämättä vakavan sairautensa syytä.Kari och Neurosedynskandalen – hemligheten som tystades nedUnge Kari Palo-oja undrar varför hans kropp inte är som alla andras. Varför blir mamma så ledsen när han försöker fråga om saken? Han får svar på sina frågor först flera årtionden senare, när telefonen ringer och läkaren levererar sitt besked.Haastateltavat/intervjupersoner: Kari Palo-oja/Paraurheilija, Hannu Sariola/Kehitysbiologian professori emeritus/Professor emeritus i utvecklingsbiologiReportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Jorma Ikäheimo, Hanna Sihlman ja Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Brady JuvierKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinOhjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Hur många drabbades av Neurosedynskandalen?I slutet av 1950-talet och i början av 1960-talet kommer en ny produkt till läkemedelsmarknaden – det lugnande läkemedlet talidomid, som har utvecklats i dåvarande Västtyskland. Talidomid anses speciellt lämpligt för gravida kvinnor som hjälp mot bland annat illamående, oro och sömnproblem eftersom pillret ”varken skadar mor eller barn”, som det står i läkemedelsinformationen. Talidomid börjar säljas världen över.Läkemedelsföretaget Astra säljer talidomid i Sverige under namnet Neurosedyn. Inom ett par år uppdagas, att läkemedlet kan medföra allvarliga fosterskador. I Sverige föds 180 barn med missbildningar orsakade av läkemedlet. Idag lever runt 100 svenskar med neurosedynskador, enligt Föreningen för de Neurosedynskadade (FfdN). I Finland föds 50 barn med neurosedynskador, enligt professor emeritus i utvecklingsbiologi Hannu Sariola. Världen över föds 7000-10 000 barn med missbildningar på grund av talidomid, runt hälften av dem i dåvarande Västtyskland.Mistä talidomidikatastrofissa oli kyse?1950- ja 1960-luvun vaihteessa lääkemarkkinoille tulee uusi tuote – rauhoittava talidomidi, joka on kehitetty silloisessa Länsi-Saksassa. Talidomidia pidetään erityisen sopivaksi raskaana oleville naisille, koska se muun muassa auttaa pahoinvointiin ja univaikeuksiin eikä aiheuta riippuvuutta. Lääkettä aletaan myydä ympäri maailmaa. Ruotsissa Lääkeyhtiö Astra myy talidomidia nimellä Neurosedyn, ja pillereiden lääkeinformaatiossa kerrotaan, että lääke ei vahingoita äitiä tai lasta: ”varken skadar mor eller barn och som därför passar särskilt bra att använda under graviditeten”.Tulevien vuosien aikana Neurosedynin vaikutukset todetaan kuitenkin vakaviksi. Ruotsissa todetaan syntyneeksi 180 Neurosedynin vammauttamaa lasta. Tänä päivänä noin 100 ruotsalaista elää Neurosedynin aiheuttamien vammojen kanssa, Neurosedynistä vammautuneiden yhdistyksen (FfdN) mukaan. Suomessa vammautuneita lapsia syntyi noin 50, kehitysbiologian professori emeritus Hannu Sariola kertoo. Suomessa talidomidia myytiin useilla kauppanimillä kuten Softenon, Noctosediv ja Peracon. Maailmassa syntyy noin 7000-10 000 talidomidin vammauttamaa lasta, noin puolet heistä Länsi-Saksassa.Korjaus 20240212: Karin äidin etunimi korjattu jaksoon. Korrigering 20240212: Karis mammas förnamn korrigerat i avsnittsljudet.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Monissa Euroopan maissa maanviljelijät ovat protestoineet viime aikoina laajasti. Suuria mielenilmauksia ja traktorimarsseja on koettu Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Saksassa, Espanjassa, Hollannissa. Mistä Euroopassa vellovat viljelijöiden protestit ja traktorimarssit kertovat? Unkarin jumittama Ukraina tuki saatiin nuijittua pöytään EU-johtajien ylimääräisessä huippukokouksessa. Vapautuvatko myös Venäjältä takavarikoidut varat Ukrainan jälleenrakentamiseen? Mitä kohu-meppi Tatjana Ždanokan tapaus kertoo Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n verkostoista EU:n sisällä? Eurooppalaisten viljelijöiden vaatimuksista sekä ylimääräisen EU-huippukokouksen tuloksista keskustelevat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp / kok.), Elsi Katainen (re / kesk.) ja Alviina Alametsä (greens / vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa juhlitaan Porsche 911:n synttäreitä. Klassinen sporttiauto täytti hetki sitten 60 vuotta ja Aake pääsi juhlistamaan synttäreitä uusilla ja vanhoilla malleilla synnyinmaa Saksassa.    Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000.

Hitlerin valtaannoususta on tammikuun lopussa kulunut jo 90 vuotta, mutta Saksassa käydään yhä läpi natsimenneisyyttä. Myös Espanjassa on aloitettu Francon diktatuurin ajan tilinteko. Sen sijaan Venäjällä historia on otettu valtiollisen propagandan välineeksi sitä vääristellen ja Stalinin hirmuteot sivuuttaen. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Saksasta että Espanjasta. Lisäksi Venäjä-tutkija kertoo, miten Putin käyttää hyväkseen historian valkopesua myös hyökkäyksessä Ukrainaan Ohjelman toimittavat Auli Leskinen, Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Liittokansleri Olaf Scholz hyväksyi Ukrainan aseistamisen saksalaistankeilla. Päätöksen vaikutukset voivat olla suuret Ukrainassa, Saksassa ja Venäjällä.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Hanna Mahlamäki.Tämä podcast julkaistiin 26.1.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> Tuloskausi alkaaLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Luulitko, että avaruusteleskooppi Webb parasta, mitä astronomi voi kuvitella? Onhan se hyvä, mutta rakenteilla oleva ELT-teleskooppi on suurempi ja parempi. Kesällä 2022 maailma kohisi Webb-avaruusteleskoopista, joka alkoi silloin välittämään huimia kuvia ja todella kiinnostavia tutkimustuloksia. Niitä tulee nyt jatkuvalla syötöllä. "Sen ongelma on kuitenkin se, että se on niin pieni", nauraa suomalaisranskalainen Miska Le Louarn, joka on tekemässä tulevaisuuden jättisuurta kaukoputkea Euroopan eteläisessä observatoriossa, ESO:ssa Saksassa. Tähtitieteilijät ovat siitä innoissaan. Teleskoopissa olevan tekniikan avulla ilmakehän vaikutus katoaa ja tähdet näkyvät timanttisen terävinä. Lähes 40 metriä halkaisijaltaan olevalla peilillä varustettu, jalkapallostadionin kokoisen suojarakennuksen sisälle tehtävä Extremely Large telescope aloittaa toimintansa vuonna 2027. Sen rakentaminen on jo vauhdissa niin täällä Euroopassa kuin myös sijoituspaikassa Chilen autiomaassa. Tiedeykkönen tutustuu ELT-teleskooppiin ja etenkin sen niin sanottuun adaptiiviseen optiikkaan, jonka avulla ilmakehän vaikutukset voidaan lähes kokonaan häivyttää. Mukana ohjelmassa myös tähtitieteilijä Heidi Korhonen Chilestä, joka kertoo millaista on tehdä havaintoja nykyisillä supersuurilla kaukoputkilla – ja miksi Webb ja maanpäälliset teleskoopit tukevat hyvin toisiaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Pitääkö palkkoja nostaa vai ei? Haasttelussa erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta ja pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus neuvottelevat parhaillaan palkoista. Pitäiskö inflaation takia palkkoja nyt nostaa reilusti, vai aiheuttaako palkankorotukset kierteen, jossa kaikki kallistuu entisestään? Pitääkö palkansaajan nyt tyytyä siihen, että ostovoima heikkenee reilusti? Saksassa suurin ammattiliitto metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall on hyväksynyt uuden työehtosopimuksen, jonka mukaan työntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 3,3 prosenttia. Miten tämä heijastuu muuhun Eurooppaan ja Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Inflaatio on epäreilu, koska se kohtelee ihmisiä niin eri tavoin. Nykyisen hintojen nousun on sanottu olevan kaikkein tuhoisinta pienituloisille, mutta inflaatioiden historiassa pienituloiset eivät ole välttämättä olleet suurimpia kärsijöitä. Politiikkaradio tekee inflaatiopeikolle ruumiinavauksen taloushistorian emeritusprofessorin Sakari Heikkisen kanssa. Säästäväisyys on perinteinen hyve, mutta hintojen laukkaaminen kohtelee rahoja tilillä makuuttavia kaltoin. Pitääkö säästäväisten pettymyksestä huolestua? Entä onko inflaation suitsinta leimallisesti oikeiston lempiharrastus? Ensimmäistä maailmansotaa seuranneen hyperinflaation ja laman on katsottu luoneen pohjan Adolf Hitlerin nousulle valtaan, mutta Heikkisen mukaan tähän liittyy vääriä käsityksiä. Saksassa inflaatiotrauma näkyy edelleen, mutta Suomessa inflaatio lakkasi olemasta mörkö, kun presidentti Risto Ryti joutui sotien jälkeen vankilaan. Mitä menneistä inflaatiopiikeistä voi oppia? Mitä voi seurata, jos inflaatio nyt karkaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Saksassa järjestäytynyt rikollisuus perustuu osin klaaniyhteiskunnan olemassaoloon. Se on aihe, josta on vuosikymmeniä ollut vaikea puhua. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Hanna Mahlamäki. Tämä podcast julkaistiin 14.11.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Tarmo Kunnas on tutkinut Nietzscheä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Uusimmassa tutkimuksessaan hän haluaa tavoittaa Nietzschen kirjoitusta: monimerkityksellistä usein salaa moraalista tekstiä, jossa viljellään yllättävänkin usein komiikkaa. Tarmo Kunnas tuo nyt myös Suomeen Saksassa käytävää debattia Nietzschen seksuaalisuudesta. Filosofialle usein vieraat runous ja traagisuus piirtyvät esiin olennaisina osina Nietzschen ajattelua. Tarmo Kunnas on nyt Kalle Haatasen hastateltavana.

Euroopassa puhaltaa nyt oikeistotuuli, jossa palataan jopa toisen maailmansodan ajattelutapoihin ja nostetaan esiin kansallisia eroja. Italian sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa menestyivät fasismin perilliset. Mikä nostaa nyt laitaoikeistoa, kun Pohjoismaissa ja Saksassa puhalsi aiemmin demaripuhuri? Politiikkaradiossa kysytään, mikä on saapasmaan vaalit voittaneen Italian veljet -puolueen fasismin aste. Pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Tutkijan mukaan miehisen politiikan Italialle koitti ”Elisabeth Rehn -hetki”. Italian vaalitulosta ja Euroopan poliittista tilannetta analysoivat Euroopan politiikkaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat Timo Miettinen ja Emilia Palonen. Mutta miten Meloni selviää kylmästä talvesta? Euroopan oikeistotuuli voi tyyntyä heti lokakuisissa Itävallan presidentinvaaleissa. Toimittajana on Antti Pilke.

Ei pidä olla enää naiivi. Tähän ajatukseen Euroopassa on herätty sen jälkeen, kun Venäjä sulki kaasuhanat. Venäjän täysäännös sai Euroopan pohtimaan riippuvuussuhteitaan: olemme pahasti koukussa Kiinan kanssa käytyyn kauppaan. Kiina on autoritäärinen maa, joka kohtelee omiaan kaltoin. Tähän saakka Euroopan maat ovat unohtaneet ihmisoikeusrikkomukset ja kasvattaneet kauppaa. Nyt Venäjä on muistuttanut, että itsevaltaisista suurvalloista ei voi koskaan tietää. Ne voivat helposti laittaa eurooppalaisten elämän sekaisin. Saksassa puhutaan jo Kiina-riippuvuuden purkamisesta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. EU ei voi – eikä halua – käskeä jäsenmaita irtautumaan Kiinasta, mutta se on kannustanut siirtämään kriittistä tuotantoa kotimantereelle, lisää taloustoimittaja Janne Toivonen. Jenny muistuttaa, ettei Kiinalla juuri nyt ole halua sotkea maailmantaloutta, mutta toisaalta kukaan ei tiedä, mitä maan johdossa suunnitellaan. Siksi Euroopan pitää opetella pärjäämään enemmän omillaan. Mutta miten sipsit liittyvät asiaan – vai liittyvätkö sittenkään? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Fortumin seikkailu Saksassa päättyi tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen ja miljardimenetyksiin. Fortumin epäonnistumisista nostetaan Uniper-kauppojen lisäksi usein esiin Caruna-munaus, eli Fortumin sähköverkkojen myynti, mutta lista ei lopu siihen. Politiikkaradio pureutuu siihen, mihin Fortumin sarjaepäonnistumista voi verrata taloushistoriassa. Syitä virheisiin etsitään ohjelmassa 1990-luvulta saakka. Pohdinnassa on myös valtionyhtiöiden rooli. Aiheesta keskustelevat valtionyhtiöihin perehtynyt liiketoimintahistorian tutkija Pasi Nevalainen ja kirjailija, talouden tarkkailija Pekka Seppänen. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomeksi kissa naukuu ”miau", mutta miten kissa sanoo ruotsissa, englannissa ja saksassa? Entä miten hevonen hirnahtaa eri kielillä? Ja miksi täytyy olla varovainen, jos imitoi kanoja Saksassa? Aristoteleen kantapään oppaina eläinten kielten ja lähikieltemme välillä ovat ruotsalaissyntyinen, paljon suomesta ruotsiin kääntänyt Marjut Hökfelt, saksalaissyntyinen, suomesta saksaan kääntävä palkittu kääntäjä Elina Kritzokat ja englannista suomeen kääntävä filosofi ja kääntäjä Tuomas Nevanlinna. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Kunta-alan palkoista on sovittu. Saksassa auto on ajanut kohti ihmisjoukkoa. Pääministeri Marin on saanut koronatartunnan. Tänä keväänä on suoritettu 35 000 ammatillista tutkintoa. Varhaisperuna kasvaa nyt hyvin. Torstaina sataa vettä, perjantaina paistaa aurinko.

Suomen ja Turkin presidentit ovat keskustelleet Suomen Nato-hakemuksesta. Eduskunnan puhemies ei usko, että Turkki estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Maakaasua ei enää tule Venäjältä Suomeen. Suomalaiset solmivat avioliittoja vähemmän kuin ennen. Saksassa on ollut myrsky. Suomessa sää on poutainen.

Venäjän sota on havahduttanut huomaamaan, miten tärkeää on energiantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus. Se on kiihdyttänyt halua luopua fossiilisista polttoaineista. Suomessa tilanne on parempi kuin maakaasusta riippuvaisessa Saksassa, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Näköpiirissä on, että polttaminen tulee loppumaan. Tulevaisuuden ratkaisut tulevat perustumaan uusiutuvaan sähköön ja energian varastointiin. Aurinko- ja tuulisähkö vähentävät kasvihuonepäästöjä, mutta myös parantavat energiaomavaraisuutta. Uudet varastointimenetelmät ottavat energiaa talteen hyvän sään aikana. Niitä testataan myös Suomessa. Mutta jos tulevaisuudessa kaikki tehdään sähköllä, miten kylmässä Suomessa saadaan asunnot lämpiämään ja saadaan energiaa pitkille lennoille? Haastateltavana: Energiatehokkuuden professori Jero Ahola, LUT-yliopisto sekä väitöstutkija Tuomas Vanhanen, Tampereen yliopisto Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ukrainan sodan pelätään aiheuttavan maailmanlaajuisen ruokakriisin. Saksassa hamstrataan jo jauhoja ja ruokaöljyä ja Suomen elinkeinoministeri kehottaa meitä varautumaan ruoan hinnan jyrkkään nousuun. YK varoittaa globaalista nälänhädästä. Mitä me syömme huomenna? Millaiseen ruokavalioon meillä on tulevaisuudessa varaa? Pelaako meillä huoltovarmuus? Missä olemme omavaraisia ja keistä olemme riippuvaisia? Roman Schatzin ohjelmassa puhutaan Ukrainan sodan vaikutuksista kansainväliseen ruokakauppaan ja suomalaisten kuluttajien elämään. Vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.