Podcasts about tutkimus

Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla? Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/

If you don't understand Finnish then this episode is going to be really confusing. This is a recording of a Keynote lecture (in Finnish) that I gave in Jyväskylä on May 14th 2025 about the Finnish Model for Leisure Activities. Here is a link to the slides (in Finnish) I just ask that you please not use them in any form or share them in any form outside of viewing them as a part of this podcasthttps://gmuedu-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/rmarttin_gmu_edu/EezSy3VkUCZPjELtX3ymcoMB5GVnABqX1_wGoP1ZYB0USA?e=o8CJbq If you want to talk more about this model, I am always open to chat!The research that was conducted was supported by The Finland Fulbright Foundation and UniArts Helsinki.

Fibromyalgia, ärtyvän suoli, krooninen väsymysoireyhtymä, pitkittynyt borrelioosi tai koronatauti. Siinä muutamia tiloja, joille on tyypillistä monenlainen oirekuva: uupumus, aivosumu, lihassärky. Nämä ihmiset kärsivät eivätkä he yleensä saa riittävää hoitoa terveydenhuollosta. Siksi HUSiin on perustettu pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikka. Joku yksittäinen kehoon tai psyykkeeseen liittyvä seikka ei selitä oireilua, vaan se johtuu monesta tekijästä. Tutkimus on osoittanut, että biopsykososiaalisesa stressijärjestelmässä on häiriö. Mitä tekemistä on varhaisella kiintymyssuhteella? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli aiheesta University College of Londonin professorin Peter Fonagyn sekä dosentti Helena Liiran kanssa. Liira oli perustamassa HUSin pitkittyneiden oireiden klinikkaa.

Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan vain ja ainoastaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen tuoreesta "Markkinoinnin tila" -tutkimuksesta. Jokainen panelisti on valinnut tutkimusraportista kolme mielenkiintoista slideä, jotka käydään keskustellen läpi. Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina strategi Jarno Varis Wörksiltä ja Tricklen maajohtaja Laura Myllykoski. Tutkimusraportin löydät täältä: https://www.aalto.fi/sites/default/files/2025-03/Markkinoinnin-tila-tulosraportti.pdf MarkkinointiUutisten uutinen aiheesta: https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/aalto-yliopiston-laaja-selvitys-kertoo-etta-yli-neljannes-yrityksista-ei-seuraa-markkinointinsa-tuloksellisuutta ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä:
www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä strategisen bränditoimisto Wörksin, digimarkkinointitoimisto Tricklen sekä mediatalo Sanoma Media Finlandin kanssa.

Mieleni minun tekevi ja aivoni ajattelevi - ja siitä syntyy painavaa ja punnittua keskustelua Kulttuuriykkösen Perjantaistudioon. Viikon varrelta kuumimpia kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat raadissa ruotimassa kriitikko Leena Virtanen, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola. Ensimmäiseksi pureudutaan Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöstutkimukseen "Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944". Tutkimus tarkastelee suomalaisen sodanjohdon suunnitelmia Itä-Karjalan etnisen puhdistuksen ja keskitysleirien osalta. Suomessa etninen puhdistus? Keskustelussa pohditaan, miten Venäjän propagandistinen voi hyötyä itsekriittisestä nykykeskustelusta. Miten meidän tulisi käsitellä näitä historian kipeitä vaiheita? Toisessa aiheessa analysoidaan uutta Matti Nykäsestä kertovaa dokumenttia, joka julkaistiin Yle Areenassa. Dokumentti tuo esiin Nykäsen elämän karut puolet, väkivaltaisuuden, holtittomuuden ja alkoholismin. Dokumentti herättää kysymyksiä julkisuuden vaikutuksesta ja siitä, miksi Nykästä ei pysäytetty ajoissa. Mitä Nykänen ilmiönä kertoo suomalaisesta kulttuurista ja julkisuuden armottomuudesta? Millainen vastuu oli Nykäs-lööppejä janoavalla yleisöllä? Miksi konfliktiaiheista, kuten Israelin ja Gazan konflikteista, on niin haastavaa puhua? Pitäisikö journalismin ottaa kantaa enemmän vai pitäisikö välttää aktivismia? Teemu Mäki esitti kritiikkiä suomalaisia taidemuseoita kohtaan nössöydestä. Mäki syyttää museoita varovaisuudesta ja rohkeuden puutteesta provosoivien aiheiden käsittelyssä. Pitääkö taiteen olla provompaa, rohkeampaa ja kantaaottavampaa? Onko provosointi taiteen ainoa tehtävä? Tutkimuksen mukaan syntyvyyden lasku johtuu enemmän stabiilien parisuhteiden ja avioliittojen puutteesta kuin muista tekijöistä. Silläkö syntyvyys saadaan nousuun, että parisuhteet pidemmiksi ja avioliitto kunniaan?

Mikä on koomista? Mikä saa ihmisen nauramaan? Sitä pohditaan päivän mietelauseessa, joka on poimittu filosofi Henri Bergsonin teoksesta "Nauru. Tutkimus komiikan merkityksestä”. Kirjan ovat kääntäneet Sanna Isto ja Marko Pasanen. Päivän mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana Timo Teräsvuori.

✨ Kuntavaalit -podcast: vaalit@puhemedia.fi Mitä eroa ja mitä yhteistä on Yhdysvaltain demokraattisen puolueen ja republikaanisen puolueen eliitillä? Mitä on populismi ja mitä on eliitin hyvesignalointi? Onko Yhdysvaltain poliisi tutkimusten valossa rasistinen ja minkälainen ongelma poliisiväkivalta todellisuudessa on? Kuinka vasemmistolaisia instituutioita yliopistot ovat ja millä tavalla tiettyjen tieteenalojen ideologinen samanmielisyys voi vaikuttaa tutkimusten objektiivisuuteen? Studiossa Wayne State Universityn sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen. Jakso on kuvattu 28.12.2024. ℹ️ LÄHTEET "Using data from Houston, Texas – where we have both officer-involved shootings and a randomly chosen set of potential interactions with police where lethal force may have been justified – we find, after controlling for suspect demographics, officer demographics, encounter characteristics, suspect weapon and year fixed effects, that blacks are 27.4 percent less likely to be shot at by police relative to non-black, non-Hispanics" Lähde: https://scholar.harvard.edu/files/fryer/files/empirical_analysis_tables_figures.pdf "The DOJ seems convinced that relatively infrequent incidents of police violence pose a more substantive threat to African Americans than the endemic problem of gun violence in disadvantaged neighborhoods. Facts suggest otherwise. " Lähde: https://www.city-journal.org/article/biden-doj-claims-minneapolis-police-discriminate-but-ignores-crime-disparities ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trumpin voitto (9:56) "Anti-establishment" (14:50) Eliitti (20:06) Big Pharma ja MiC (24:26) Populismi (28:30) Retoriikka (34:55) Demokraatit (41:37) Identiteettipolitiikka (44:26) "Affirmative action" (50:37) Hyvesignalointi (54:03) Isättömyys (1:03:58) Liittovaltio (1:10:46) Bidenin oikeusministeriö (1:22:14) Poliisi ja rasismi (1:25:28) Poliisiväkivalta (1:32:56) "Defund police" (1:35:43) Rikollisuus (1:46:56) Woke (1:59:31) Akatemia (2:06:16) Postmodernismi (2:07:59) Tutkimus (2:15:26) Erimielisyys (2:19:06) J. D. Vance (2:28:08) Tulevaisuus

Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson. Jakson aikaleimat: 00h:00m:10s Johdanto 00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen 00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa 00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina 01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050

Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi. Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan. Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen? Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.

Joka neljäs nuori mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan, kertoo tuore tutkimus. Mitä tästä oikein pitäisi ajatella? Entä onko olemassa sellaista kuin kristitty mies?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.

Tume kokeilee elää ilman kahvia ja TikTokia, Johannes kertoo epäonnistuneesta stand up - keikastaan, ja tuttuun tapaaan - ajankohtaisia aiheita! Onnea uusille ylioppilaille, tsemppiä Aalto - yliopiston taideopiskelijoille ja mitä ihmettä, ai nuoriso dokaa sittenkin? Puhutaan myös vähän vakavemmista jutuista, eli paljon keskustelua herättäneestä kyselytutkimuksesta liittyen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠⁠  Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠ Tilaa Tuhannes - extrajaksot! ⁠https://podcasters.spotify.com/pod/show/tuhannes/subscribe⁠ (0:00) Introläpät (0:17) Tume oli ilman kahvia (3:15) Johannes näki unta (3:40) Tume näki unta myös (4:33) Tumen kuulumiset, paljon opiskelua (5:46) Onnitellaan random ylioppilaita & Tuhanneksen ylioppilasratsia (9:09) Johanneksen epäonnistunut stand-up keikka (13:10) Tumen stand-up -historia (14:22) Nuoriso käyttääkin alkoholia - syynä Tuhannes tai ananaslonkero (16:24) Tumen TikTok-lakko, se on se puhelin!!! (21:38) Tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta (25:33) Kohti uutisia mut eka Tume kertoo, että se ei käytä TikTokia (26:25) Uutinen: P*rnoa Aalto-yliopiston kurssilla (33:34) Ruokakauppaetiketti (39:24) Loppuläpät, viikonloppupläänit, Johannes näki Robinin

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Tutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa eläimistä ja esimerkiksi niiden kipuaistista, mutta pysyykö lainsäädäntö tahdissa mukana vai säädetäänkö eläinten hyvinvointiin liittyvät lait auttamattomasti jälkijunassa? Oikeustieteilijä Veera Koponen Helsingin yliopistosta pyrkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan tunnistamaan eläinsuojeluoikeuden kannalta keskeisiä oikeusperiaatteita. Häntä haastattelee toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Uusi skandaali on syntynyt. Etätyöläiset pesevät pyykkiä! Tutkimus jossa tämä ilmeni oli tilavuokrausta tarjoavalta yritykseltä joka voi vaikuttaa esiin nostettuihin asioihin. Kaikessa tapauksessa tämä on nyt suuri vääryys johon meidän täytyy podcastillisen verran purautua! (00:00) Jakso alkaa (00:18) Pyykinpesu etätöissä (00:52) Aiheen pohjustus (02:26) Oliko tutkimus etätyöstä tarpeellinen (06:19) Idan kokemukset etätöistä (08:56) Etätyö ei sovi kaikille (16:26) Työpaikalla ryhmäytyminen (19:43) Töihin kulkeminen (27:48) Keskity töihin ja taukoihin täysillä (31:03) Pomodoro-tekniikka (31:57) Idan ja Oonan tyttökävelyt (34:39) Loppupuhe

Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy. Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu? Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.

Radio Novan Iltapäivässä Esko kertoo työpäivästään opettajana. Kaverin puolesta kyselen -osiossa pohditaan onko normaalia, että kaveripariskunnat käyvät sekasaunassa? Studiossa Eskon ja Suvin kanssa on Minna, joka hyppäsi lehtorin hommista radiojuontajan hommiin. Minkälaisen palautteen Esko saa opetuspäivästään? Suvi ihmettelee vegehyllyn ohi viuhahtajia. Eskon äiti puolestaan on ammattimainen sipulinpiilottaja. Tutkimus avioliiton hyötyvaikutuksista. Kuka hyötyy ja mistä? Jakson loppuun vielä Eskon pakkauslaulu.

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.

Aalto-yliopistossa tehty väitöstutkimus kyseenalaistaa yhden 1900-luvun tunnetuimmista ja arvostetuimmista keksijöistä, R. Buckminster Fullerin maineen. Yhdysvaltalaista Fulleria on pidetty yleisnerona ja jopa verrattu Leonardo da Vinciin. Arkkitehti Pasi Toiviainen on väitöskirjassaan tutkinut Fullerin elämää ja teoksia uudesta näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa esittää yllättävän väitteen: tämä maailmankuulu visionääri olisikin ollut huijari. Fuller tunnetaan erityisesti geodeettisista kupoleistaan ja häntä on pidetty ekologisen suunnittelun edelläkävijänä. Hänelle on myönnetty lukuisia kunnianosoituksia, patentteja ja palkintoja. Toiviaisen mukaan Fullerin ura perustui pääasiassa sepittämiseen, anastamiseen ja näennäistieteeseen. Tutkimus selittää Fullerin toimintaa hänen persoonallisuudellaan ja lapsuuden traumoilla. Tämä paljastus voi järisyttää monia tieteenaloja, sillä Fullerin töitä on tutkittu ja arvostettu vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeenkin. Voimmeko siis puhua yhdestä modernin ajan menestyneimmistä huijareista? Ja mikä on Fullerin perintö uusien tietojen valossa? Haastateltavana on arkkitehti Pasi Toiviainen, Aalto-yliopiston professori emeritus Yrjö Sotamaa ja kaupunki- ja kiinteistökehittäjänä työskentelevä Henna Helander. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta, ja suomalainen myyrätutkimus onkin pitkäikäisyydessään jo ihan maailmanennätysluokkaa. Tutkijat tarkastelevat muun muassa myyräsyklejä eli myyrien määrän vaihtelua. Mitä Suomen myyrille kuuluu ja onko nyt meneillään hyvä vai huono myyrävuosi? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi emeritusprofessori Heikki Henttosen Muoniossa Pyhäjoen luonnonsuojelualueella.

Avainmedian tutkija, Mohammed Lamsiah, on tutkinut koraania vuodesta 2008 lähtien. Hänen aloittamansa tutkimustyö islamin historiasta hänen ollessaan vielä itse muslimi, muutti hänen elämänsä suunnan. Hän jätti islamin. Tutkimustyötä tekee tänään laaja tutkijoiden joukko ja todistusaineiston määrä koraanin alkuperästä ja siihen liittyvistä epäkohdista on kasvanut merkittäviin mittoihin. Tuloksien johdosta myös moni muu on jättänyt islamin. Ohjelmassa vieraana Mohammed Lamsiah.

Jyri on vetänyt toimittajahattuaan syvemmälle päähän ja pyytänyt Tietosuojavaltuutetulta kaikki vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin aikana tekemät päätökset. Olemme analysoineet ratkaisuja ja tässä jaksossa sukellamme tärkeimpiin huomioihin Jyrin, Hanneksen ja Pilvin vääntäessä kuulijoillemme sitruunoista limonadia (ja välillä vähän zone outtaavat as the cool kids say…)   Suurta osaa ratkaisuista näytteleekin case Lemonsoft, jossa käsittelijän järjestelmiin tehty hakkerointi johti lukuisiin ja lukuisten eri rekisterinpitäjien tietoturvaloukkausilmoituksiin. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen tilanne, jossa monessa eri tapauksessa on sama juurisyy mutta esimerkiksi data ja konteksti vaihtelevat. Lisää ratkaisuja on vielä tiedossa ja TietosuojaPod jää seuraamaan tilannetta.   Muita mielenkiintoisia tapauksia olivat terveydenhuoltoon liittyvät tapaukset sekä erityisesti yksi ennakkoxx  ycxkuulemispyyntö, jossa Kaarinan kaupunki on pyytänyt TSV:ltä ennakkokuulemista DPIA:an jossa Googlen rooli nousi keskeiseksi kysymykseksi. Pitääkö ennakkokuulemispyyntöä pelätä?   Lisäksi käsittelemme myös Helsingin Kaupunkiin kohdistunutta tietovuotoa, jossa mahdollisesti satojen tuhansien kaupunkilaisten tiedot on vuotanut. TietosuojaPod seuraa tiiviisti tapausta ja jatkaa asiasta raportointia ja tilanteen analysointia sitä mukaan kun tietoa tulee.    Laitathan siis päivänvarjokoristeen sitruunalimonaadiisi, nauti kevään lämmöstä ja napauta podcast päälle!    Linkit:    HS 21.5.2024: Tieto­murrossa mahdollisesti viety satojen­tuhansien kaupunkilaisten henkilö­tiedot https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010442531.html   Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.

Jakson vieraana on Menneisyyden jäljillä -podcastin juontaja ja vuoden tiedetoimittaja Lotta Vuorio, jonka kanssa käydään läpi millaista on tehdä historian tutkimusta ja popularisointia työksi. Sen lisäksi puhutaan mm. mitä historian tutkimukselle suomessa kuuluu noin yleisesti, miten historia määritellään ja kenen historioita tässäkin podcastissa usein miten kerrotaan.Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu:https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Mitkä ovat koulusurmien riskitekijöitä ja mitä tutkimustietoa koulusurmista on? Missä iässä nuoret ymmärtävät tekojensa seuraukset ja miksi rikosoikeudellisen vastuun laskeminen 15 vuodesta ei ole perusteltua? Miten vanhempien kannattaisi puhua koulusurmasta lapsilleen ja miksi jokainen koulu-uhkaus tulee ottaa vakavasti? Mitä Vantaan kouluampumisesta tiedetään ja miksi yksinkertaisen selityksen hakeminen teon motiiviksi voi olla haitallista? Millä keinoilla koulusurmia voidaan ehkäistä ja tekeekö väkivaltapelien pelaaminen lapsista väkivaltaisia? Studiossa oikeuspsykologian dosentti ja THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo. Jakso on kuvattu 5.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yksinkertaiset selitykset (2:50) Koulusurmat (4:44) Tutkimus (9:11) Tekijät (10:15) Narsismi (11:59) Kosto (12:52) Psykopatia (15:35) Mielenterveys (17:47) Rikosoikeudellinen vastuu (22:12) Kiusaaminen (23:48) Perheolot (26:00) Riskitekijät (29:27) Media (32:38) Vanhemmat (34:15) Uhkaukset (37:56) Apu (41:16) Internet (42:49) Some (45:10) Vantaan kouluampuminen (47:59) Stigmatisointi (52:09) Ehkäisy (54:01) Väkivaltapelit (56:47) Väkivaltavideot

Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.

Turun yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että tietyt maapallon eliölajit ovat tieteen kannalta suositumpia kuin toiset. Niitä tutkitaan enemmän kuin muita. Toisaalta meiltä puuttuu yhä tietoa jopa yli puolesta maailman eliölajeista. Siksi emme välttämättä osaa huolehtia niistä, jotka tarvitsisivat huomiotamme kaikkein eniten. Luonto on tällä hetkellä kovilla joka puolella maailmaa, mutta vieläkö maailmasta ja vaikkapa Suomen metsistä löytyy uusia eläinlajeja? Tutkimmeko oikeita asioita? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Turun yliopiston biodiversiteettikeskuksen johtajan Ilari J. Sääksjärven.

This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion.

Kolin kansallispuiston Luontokeskus Ukossa esitetään maalis-huhtikuun aikana näyttely, joka kertoo puiden merkityksestä suomalaisten elämässä. Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2019–23 toteutetun tutkimushankkeen ympärille valmistunut kokonaisuus perustuu kyselytutkimukseen, jonka tulosten perusteella puusuhteiden moninainen kirjo on analysoitu tieteellisesti. Tutkimuksen tuloksista ja näyttelystä kertoo seuraavassa tarkemmin Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston professori Eeva-Stiina Tuittila.

Laajasti mediahuomiota saaneen tuoreen tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että liiallinen proteiininsaanti aiheuttaa verisuonien tukkeutumista. Tällä jaksolla käymme läpi mitä kyseisessä tutkimuksessa tehtiin, mitä löydöksiä havaittiin sekä mitä johtopäätöksiä tästä voidaan tehdä! Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin! Yhteistyössä: 
@bulkkinen.fi -15% treenivaatteista koodilla “VASTAANOTTO15” + ILMAISTUOTE tilauksen yhteydessä koodilla “VASTAANOTTOBONUS” @bodykauppafi -15% koodilla “VASTAANOTTO” (SUPERMASS, Bigger = Better, M-nutrition & M-natural -tuotteet ja varusteet) 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Käsitelty tutkimus: Zhang et al. (2024) Identification of a leucine-mediated threshold effect governing macrophage mTOR signalling and cardiovascular risk Helsingin Sanomien artikkeli löytyy otsikolla “Liian proteiinipitoinen ruoka voi tukkia verisuonia”.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puunpoltto lisääntyi energian hinnan noustua lämmityskaudella 2022–2023. THL:n tutkijat mittasivat yhdessä Kuopion kaupungin asiantuntijoiden kanssa ilmansaastepitoisuuksia lämmityskausien 2021–2022 ja 2022–2023 aikana Kuopiossa kahdella pientaloalueella: Kurkimäen maaseututaajamassa ja keskustan lähellä sijaitsevassa Niiralan kaupunginosassa. Tutkimuksessa saatiin yllättäviä tuloksia, joista kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat jäljessä laahaavan kansantalouden pelastusrengas. T&K-tuet ne ovat niitä harvoja menoja, joita hallitus on valmis lisäämään. Uskomme vahvasti, että kun lisäämme yrittysten T&K-tukia, innovaatioita syntyy ja kansantalouden asiat korjautuvat. Vai korjautuvatko? Uusi M&A kertoo karun totuuden tukien hyvinvointivaikutuksista ja ennustaa lisäksi woken loppua.

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.

Millä tavalla karjalaiset symbolit, uskomukset, itkuvirret ja suhtautuminen elämään ja kuolemaan elää ajassamme? Mistä karjalainen elämänasenne kumpuaa? Veneh, Lindu ja Ilmu muodostavat taide-elokuvien trilogian, jonka teemoina ovat siirtymä ja luopuminen. Dorogu -trilogian elokuvat kuvaavat häitä, hautajaisia ja ihmisen syntymää. Tämä elokuva on ensimmäinen karjalan kielellä tehty elokuva. Vieraina ovat tanssija Jyrki Haapala, joka on tehnyt elokuvatrilogian karjalaisuudesta, karjalaisista symboleista, uskomuksista, itkuvirsistä ja heidän suhteestaan elämään. Karjalaiset sukujuuret omaava muotisuunnittelija Justus Kantakoski on peräänkuuluttanut Suomessa sitä, että muotia pitäisi vahvemmin nostaa keskusteluun osana kulttuuria ja taidekenttää. Karjalan Sivistysseura ry:n toiminnanjohtaja Eila Stepanova avaa karjalaisuuden käsitettä. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistossa ja folkloristisen tutkimuksen otsikkona on ”Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit – Tutkimus äänellä itkemisen käytänteistä, teemoista ja käsitteistä”. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viranomaisviestintää kyseenalaistavia käsiteltiin mediassa leimaavasti ja vastakkainasettelun kautta pandemian aikaan. Koronaviestintää haastavia ihmisiä kuvailtiin vaarallisiksi ja epäilyttäviksi, todetaan tutkimuksessa. Maanantaista torstaihin Youtubessa, Spotifyissa maanantain jakso. Reilusti ilmaista kuunteluaikaa osoitteessa https://podimo.fi/23minuuttia.

Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.

Psykologia tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä - sitä mitä ja miten havaitsemme, ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä. Jukka Leppänen tarkastelee professoriluennollaan joitakin ihmisen käyttäytymisen tyypillisiä piirteitä ja niiden kehitystä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jukka-leppanen

Kuinka yksinkertaisista asioista on terveys tehty? Sami Sundvik on hyvinvointivalmentaja joka on valmentanut useita satoja henkilökohtaisesti sekä tuhansia verkkovalmennuksen kautta. Tällä jaksolla opit mistä osista on terveyden palaset tehty.Musiikki:Podcast Background Music While Talking Interview No Copyright - TALK#2Creative Commons — Attribution 3.0 Unported  — CC BY 3.0 Music promoted by Copyright Free Music - Background Music For Videos https://bit.ly/31OjyRA

Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?

Tällä viikolla käsittelemme tuoretta voimaharjoittelututkimusta, jossa osoitettiin lihaskasvun olevan tehokkainta 52 sarjalla etureisiä viikossa. Miksi nämä tulokset eivät vaikuta meidän suosituksiimme? Mitä aikaiseimmat volyymitutkimukset osoittavat? Mitkä asiat määrittävät optimaalisen volyymin määrään? 
Yhteistyössä: @bulkkinen.fi -20% treenivaatteista koodilla “VASTAANOTTO20” 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com

Joukkoon kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Mutta mitä tapahtuu jos yksilön sosiaaliset tarpeet eivät pääse täyttymään työssä?  Tässä jaksossa sukelletaan työyksinäisyyden käsitteeseen. Mitä termi tarkoittaa, mitä siitä seuraa ja kuka asiaan voisi vaikuttaa? Heta kertoo myös omista työyksinäisyyden kokemuksistaan.  Jaksossa viitataan Vaasan yliopiston tutkimukseen: Yhdessä etä- ja hybridityössä! Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen  https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/15130/978-952-395-065-8.pdf?sequence=2&isAllowed=y Jaksoa varten on myös jututettu työyksinäisyyteen erikoistunutta viestinnän asiantuntijaa Johanna Vireniä. Johannan löytää esimerkiksi Linkedin:stä.

Minkälainen aine taikasienten vaikuttava ainesosa psilosybiini on ja miksi psilosybiiniä tutkitaan alkoholiriippuvuuden hoidossa? Miksi alkoholiriippuvuus on niin salakavala sairaus? Kuinka turvallinen lääke psilosybiini on, minkälaisia riskejä ja haittavaikutuksia sen käyttöön liittyy ja mitkä ovat psilosybiiniin ja muihin psykedeeleihin liittyviä myyttejä ja väärinkäsityksiä? Mistä aivojen plastisuudessa eli muovautuvuudessa on kyse ja mikä yhteys aivojen plastisuudella on psilosybiiniin? Miksi lääketutkimuksissa käytetään placebo-ryhmää ja minkälaisessa tilanteessa lääketutkimus keskeytetään? Studiossa päihdelääketieteen professori Hannu Alho. Jakso on kuvattu 4.10.2023. ℹ️ LINKIT Testi: https://alkoholiriippuvuus.fi/alkoholiriippuvuus-testi Tutkimus: https://alkoholiriippuvuus.fi/tietoa-tutkimuksesta ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkoholiriippuvuus (5:30) Diagnostiikka (7:20) "Taikasienet" (9:53) Psilosybiini (13:09) Riskit (23:20) Tutkimus (25:31) Plastisuus (29:09) Aivot (33:24) Clairvoyant (36:34) Monikeskustutkimus (38:09) Koehenkilöiden valinta (39:48) Masennus (44:22) Ondansetroni (46:31) Hoito (48:51) Placebo-ryhmä (52:01) Psykedeeliavusteinen terapia (56:29) Koehenkilöt (58:47) Tulokset (1:02:07) Tutkimusetiikka (1:03:27) Haittavaikutukset (1:04:50) Annos (1:06:00) Yhteenveto

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa Miran vieraana on Elsa Kalervo Bauer Medialta ja Riina Aho Radiomedialta. Jaksossa puhutaan mm. digiaudion markkinaluvuista, juuri julkaistun Näin suomalainen kuuntelee - digiaudiotutkimuksen päälöydöksistä ja digitaalisen audion kokoajan nousevasta vaikuttavuudesta muiden mediamuotojen rinnalla. IAB Finland on nyt toista kertaa estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Ensimmäisen kerran markkinaa arvioitiin viime vuonna, jolloin kokonaismarkkinan arvioksi saatiin 5,6 miljoonaa euroa. Tänä vuonna sama luku oli huikeat 7,1 miljoonaa euroa, eli nousua on tapahtunut jopa 27% verran. Tämä tarkoittaa siis, että digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisemmäksi osaksi mainosmaailmaa. Käy lukemassa aiheesta julkastu tiedote TÄSTÄ.Näin suomalainen kuuntelee tutkimus tehtiin niin ikään toista kertaa yhdessä IAB Finlandin digiaudiotyöryhmäläisten ja markkinatutkimusyritys NEPA:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota kattava ymmärrys suomalaisen audiomedian tavoittavuudesta ja kuuntelutottumuksista. Tutkimus painottui erityisesti digitaaliseen audioon tarjoten ymmärrystä sen kasvavasta merkityksestä FM-radion rinnalla.

Maailman terveysjärjestö (WHO) luokitteli hiljattain makeutusaine aspartaamin mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Minkälaista näyttöä on aspartaamin syöpäriskistä? Tuleeko aspartaamia välttää? Millä tavoin voit tutkitusti pienentää syöpäriskiäsi? Yhteistyössä: @bulkkinen.fi -20% treenivaatteista koodilla “VASTAANOTTO20” 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com

Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä? Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on toimittaja Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu Hallituksen tutkimus- ja koulutuspolitiikka -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.9.2023.

Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?

Lapsuuden tutkiminen on haastavaa työtä, jo senkin takia, että käsitykset siitä, mitä lapsuus on, ovat muuttuneet aikojen saatossa. Haastava aihe on kenties synnyttänyt erityisen rikkaan tutkimustradition. Lapsuuden tutkimusta tekevät niin arkeologit, etnologit, historioitsijat kuin yhteiskuntatieteilijätkin. Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti on koonnut arvokkaan teoksen, jossa käsitellän lapsuuden tutkimuksen alaa ja tutkimusmetodeja

Auringosta virtaa koko ajan avaruuteen sähköisesti varattuja hiukkasia, jotka maapallon magneettikenttä ohjaa lähelle napa-alueita etelässä ja pohjoisessa. Toisinaan Aurinko roihauttaa kohti Maata suuren hiukkaspilven, joka saa aikaan geomagneettisen myrskyn: taivas loimuaa revontulia täynnä ja maapallon magneettikenttä heilahtelee hurjasti. Äärimmillään sähköverkot romahtavat, satelliitit ovat vaikeuksissa ja tietoliikenne takkuaa. Avaruusmyrsky vaikuttaa myös GPS-satelliittipaikannuksen tarkkuuteen. Kilpisjärvellä sijaitsee Suomen suurin radioteleskooppi KAIRA, jonka päätarkoitus on sondata ionosfääriä Lapin päällä ja testata uudenlaista radiotekniikkaa. 80 - 400 kilometrin korkeudessa oleva ionosfääri on ilmakehän kerros, joka ottaa vastaan nuo Auringon iskut. Siksi sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää ja kiinnostavaa. KAIRAlla seurataankin reaaliajassa ionosfääriä ja muodostetaan siitä kuva radiotaajuuksilla. Jari Mäkinen vieraili sekä Kilpisjärven, Skibotnin että Tromssan tutkimusasemilla ja jututti KAIRA-hankkeen vetäjää Antti Keroa sekä EISCAT 3D:n suunnittelussa mukava olevaa Tromssan arktisen yliopiston tutkijaa Juha Vieristä. Jutussa mainittu KAIRAn reaaliaikainen kuva ionosfääristä on nähtävissä osoitteessa https://www.sgo.fi/~djm45/kmd/kaira_allsky_0.png

Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja ja rakenteita, jotka alkavat elää vanhojen rinnalla tai hautaavat ne alleen. Toisaalta kieli myös paljastaa miten ennen on eletty ja mikä milloinkin on ollut tärkeää. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Lotta Jalava ja kielenhuoltoon erikoistunut toimittaja, tietokirjailija Ville Eloranta ovat Pasi Heikuran vieraana ja kertovat miten sanasta ajan myötä kehittyy uusi sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.