Aleksis ja Kivi

Kaikki loppuu kerran. Mutta mitä eroa on suomalaisella ja yhdysvaltalaisella maailmanlopulla? Miksi ajatus maailmanlopusta vetoaa lähes jokaiseen? Aleksis ja Kivi listaavat parhaita maailmanloppuja ja kokevat itsekin muutaman.

2000-luvun alussa didgeridoon soittelu oli merkki maailmankansalaisuudesta. Nyt maailmankansalaiseksi haluavan täytyy varoa omimasta muiden kulttuurien symboleja. Mutta miten käy kirjailijan, jonka työ perustuu siihen, että hän eläytyy muiden ihmisten nahkoihin? Saako kirjailija määrittää itse identiteettinsä vai onko se julkista omaisuutta? Entä voiko suomenruotsalaisuutta omia? Aleksis ja Kivi pohtivat lainan ja varkauden eroa.

Suomessa on intiimimpää puhua rahasta kuin seksielämästä. Vaikka suuri osa kirjailijoista elää köyhyysrajalla, kirjallisuudessa raha on tabu. Mutta voiko rahapuhe muuttaa maailmaa? Aleksis ja Kivi vertailevat tilitietojaan ja suunnittelevat vallankumousta.

Viime vuosien kuumimmat romaanit ovat kuin näköiskuvia kolmi-nelikymppisten tekijöidensä elämästä. Miksi kirjailijoiden arki kiinnostaa? Mitä mietit Aleksis ja Kivi? Aleksis ja Kivi kisaavat tykkäyksistä ja kokevat sosiaalista häpeää.

Vielä 70-luvulla suomalainen kirjallisuus tihkui seksiä, mutta nyt se on kadonnut. Vai onko kyse enemmänkin siitä, miten seksi määritellään? Aleksis ja Kivi väittelevät seksuaalisuuden muotojen laajentumisesta ja yrittävät vietellä kielellä.

Suomalainen nykykirjallisuus on läpeensä nationalistista. Vaikka sota loppui yli 70 vuotta sitten, kotimainen kirjallisuus ei vielä ole kaivautunut ulos poterosta. Mutta onko nationalismi merkki historiatietoisuudesta vai pelkästä junttiudesta? Aleksis ja Kivi tykittävät niin että rintamalinjat räiskyvät.