Podcasts about viime

Mitä psykedeeliterapiassa tehdään?1900-luvun puolivälissä psykedeelien terapeuttista potentiaalia tutkittiin aktiivisesti, erityisesti Yhdysvalloissa. Aineet alkoivat myös levitä labrojen ulkopuolelle, ja viihdekäyttö yleistyi. Richard Nixonin hallitus kuitenkin luokitteli 1970-luvulla psykedeelit Schedule 1 - aineiksi, eli sellaisiksi, joilla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä käyttöä.Tavoitteina oli muun muassa demonisoida Vietnamin sodan vastaista liikehdintää ja vähemmistöryhmiä, jotka olivat uhka Nixonin vallalle. Hippiliike oli aktiivinen sodan vastustaja, ja psykedeelien kulutus oli yleistä.Nixonin korkea-arvoinen neuvonantaja kertoi haastattelussa vuonna 1994:"We could arrest their leaders, raid their homes, break up their meetings, and vilify them night after night on the evening news. Did we know we were lying about the drugs? Of course we did."Viime vuosina psykedeelien tutkimuskenttä on avautunut uudestaan, ja useat maat ovat avaamassa lainsäädäntöään terapeuttisen psykedeelien käytön suuntaan.Psykologi Patrick Zilliacus on toiminut psykedeeliterapeuttina Magnolia -klinikalla Alankomaissa kollegansa Heikki Vanhasen kanssa, ja kerryttänyt kokemusta eurooppalaisen psykedeeliterapian aallonharjalla.Jaksossa Patrick paljastaa, millaista psykedeeliterapia käytännössä on. Mitä aineita käytetään ja miten? Millaisia kokemuksia hänen asiakkaillaan on ollut?Mitä nämä erikoiset, maailmankatsomusta muuttavat aineet oikein psykologisesti tarkoittavat?Linkki Magnolian palveluihin: https://mymagnolia.fi/Patrickin verkkosivut:https://www.patrickzilliacus.fi/Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)Jatketaan keskustelua Instagramissa!Instagram: @oskarimagga  TikTok: @oskarimagga  Verkkosivut: oskarimagga.com  Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla.Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta.Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta.”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti.Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi.Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi.”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo.Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti.Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita.Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä.Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella.Yhteistyössä: Nokian Panimo

Uusi Ilmastovaroitus-kausi alkaa! Viime aikoina on usein kuultu arvio, että ilmastoasiat ovat ajautuneet marginaaliin. Onko kuva ilmastotoimien marginalisoitumisesta oikea ja jos on, miten se ilmenee Suomen elinkeinoelämässä? Entä elääkö suomalaisissa yrityksissä vielä usko siihen, että puhdas strategia on voittava strategia? Studiossa keskustelua käyvät johtava asiantuntija Janne Peljo Elinkeinoelämän keskusliitosta, Timo Tyrväinen Myrskyvaroitus ry:stä sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Lauantaina 6.6.2026 juostaan kaikkien aikojen suurin Björn Borg Helsinki Half Marathon. Sen kunniaksi Runner's High Podcastin studiossa käydään läpi tapahtumaa ja jaetaan viime hetken vinkkejä paitsi tähän tapahtumaan, niin yleisestikin juoksutapahtumiin osallistujille.Studiossa Aki Nummela ja Tero Forsberg.

Viime viikolla leimahti julkisuudessa jokavuotinen suvivirsikohu, mutta nyt astetta kiivaampana: Espoon kaupunki sai kymppitonnin uhkasakon. Kiistalla on yllättäviä yhteisiä piirteitä myös kirkolliseen keskusteluun. Mitä kiistan piirteet ylipäätään kertovat ajastamme?

Viime viikon Avainradiossa keskusteltiin Lähi-idän tilanteesta raamatun valossa. Keskustelu aiheesta jatkuu. Fokuksessa erityisesti Iran.

Luvassa kuulumisia Tukholman työreissulta ja Helsingin raflatulokkaasta, joka yltää heittämällä naapurimaan tasolle. Kerrotaan meidän uusista Stockis-lemppareista ja annoksista, jotka pääsevät suoraa vuoden parhaimpien listalle. Puhutaan Ruotsissa trendaavasta leivostriosta, unelmien juustokaupasta, uudesta cocktail-löydöstä, kotitekoisesta chilisoosista, rapeiden sämpylöiden salaisuudesta ja kastikkeesta, joka aiotaan kopioida meidän kesäkokkailuihin. Lopussa listataan meidän parhaat vinkit kaikille viikonloppuna valmistujaisjuhlia järkkäileville

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Mika Pantzar, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Viime viikolla pääkaupunkiseutukin heräsi drooniuhkaan. Kaarina Hazard haluaa kuulla, miten kanssakeskustelijat pärjäsivät droonitiedotuksen syövereissä. Ja kenen sanoihin uskotaan jälkiselvittelyssä - poliitikkojen, puolustusvoimien, poliisin vai lakimiesten? Hilkka Olkinuora pohtii kansalaisaloitteiden mielekkyyttä. Näyttää siltä, että vaalikauden lopulla aloitteiden kanssa kikkaillaan, jotta ne eivät ehtisi käsittelyyn. Lisäksi vain pieni osa kansalaisaloitteista etenee lainvalmisteluun. Olkinuora kysyykin, ovatko kansalaisaloitteet toimivaa demokratiaa vai sen näennäiskuva? Mika Pantzar pohtii, miksi johtaminen - oli se sitten yrityksen tai valtakunnan - ei enää kiinnosta entiseen malliin. Nuoret eivät halua esimiestehtäviin tai poliitikot aluevaltuutetuiksi. Sauli Niinistökään ei aikoinaan halunnut pyrkiä presidentiksi. Pantzar kysyykin, miksi johtajuus ei monelle enää ole se tavoite, jota kohti pyrkiä?

Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua.Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta.”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo.Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut.Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa.Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnan aiemmin sitä harjoittaneelta alihankkijalta. ”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo. ”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.”Grillillä Kari Vyhtinen kertoo muun muassa Endominesin historian suurimmasta kairaushankkeesta, jolla kultavarantojen määrä on tarkoitus nostaa miljoonan unssin paremmalle puolelle, ja suunnitelmista laajentaa kaivostuotantoa merkittävästi. Kuinka hanke rahoitetaan? Entä mikä on kultaoraakkelin arvio kullan hintakehityksestä seuraavan vuoden aikana?Yhteistyössä: EndominesKari Vyhtinen Grillillä 5.6.2024:https://open.spotify.com/episode/7p1o3IXj2x5tfvYd0q16IT?si=72rPEspuTcSdiOUrZnWpqwKari Vyhtinen Grillillä 23.4.2025: https://open.spotify.com/episode/0sDEwbVw1gVAkVQFQ9Wj5w?si=Zu7Tnh4RQC-n7bx4QJVGjQ

Suvin sosiaalinen elämä kukoistaa aamuyöllä neljän ja viiden välillä ja Kimmon poikienryhmässä taas käydään joka aamu läpi yön sotatapahtumat. Viime viikkojen tärkein kysymys on ollut: voiko kiimaan kuolla? Minna kaivaa esiin australialaisen pussipedon, joka kirjaimellisesti parittelee itsensä hengiltä. Nuotion loimu on vaihtumassa sähkögrilliin Etelä-Suomessa, mutta Novan Aamussa pohditaan, onko tuli juuri se asia, joka metsässä kuuluu olla? Suvi ainakin haluaa, että pihalla solisee ja olohuoneessa rätisee. Turussa päätetään palaavatko ratikat takaisin kaduille, Kimmo haistaa palaneen käryä Euroviisujen lopputuloksesta ja Suvi todistaa jälleen, ettei valkoista paitaa voi käyttää ilman välitöntä katastrofia.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudelta arkisin klo 6 alkaen!

Vaikkei vuoden 2026 alkupuolella kauheasti podcast-jaksoja julkaistu, niin animea on sitten katsottu (ja mangaa luettu) senkin edestä! Tässä jaksossa kahlaillaan läpi useamman kuukauden mediakulutuskuulumiset. Jakso on nauhoitettu 23. huhtikuuta 2026. ----- 0:00 Alkuturinat 3:21 Astra Lost in Space 4:49 Paperiset kirjat! 9:16 Dororo 13:46 Great Teacher Onizuka 14:42 Hell's Paradise, 2. kausi 16:36 100 Meters 20:54 Trigun Stampede 23:30 Zenshu 28:43 Blade of the Immortal Lyhyempi versio vuodelta 2008 Pidempi versio vuodelta 2019, jonka Jontte itse asiassa katsoi, ja muisti sitten jaksomäärän väärin 31:33 Angel's Egg 35:01 BAKI-DOU: The Invincible Samurai 37:09 JoJo's Bizarre Adventure, Part 6: Stone Ocean 41:29 Jujutsu Kaisen, 3. kausi 44:25 One Piece 46:12 Akane-banashi 46:43 Chainsaw Man 49:55 Lisää One Pieceä 55:01 Frieren: Beyond Journey's End, 2. kausi 56:49 Dragon Ball Daima 59:40 To Your Eternity, 3. kausi 1:00:13 Beastars - Final Season 1:01:16 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com

Jasmine Valentin on monelle tuttu ja vuosikymmenien takaa, kun hän edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1996. Sen jälkeen on tapahtunut paljon Jasminen elämässä. Hän on ollut jo kolmevuosikymmentä taitava ja pidetty muusikko, joka on ollut monessa mukana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Viime vuonna tuli mukaan myös uudenlainen taidekokonaisuus, jossa yhdistyvät lapset, nukketeatteri, musiikki ja oman suvun historia ja tarina. Toimittajana Janette Grönfors.

Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa.Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma?Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja.Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua.”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla 'first follower'”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.”Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite.Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes.Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan.Yhteistyössä: MetsoMetson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV0:00 Alku04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta09:30 Jälkimarkkinat15:20 Mineraalit-liiketoiminta18:26 Kupari32:20 Kriittiset mineraalit47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta1:01:07 Sinappi1:03:31 Tuomio

Heidi Holmavuolla on monipuolinen kokemus rikosmaailman ilmiöistä. Hän on käsitellyt aihetta useissa kirjoissa sekä monissa eri ohjelmatuotannoissa. Holmavuo työskentelee myös siviilitutkijana, ja viimeisimpänä hän on laajentanut osaamistaan kouluttautumalla yksityisetsiväksi.Puolen Suomen iltapäivä selvitti mitä yksityisetsivä tekee ja otti myös selkoa Holmavuon muista kuulumisista.

Mitä Open Doorsin kumppanit kertovat ja miten voimme rukoilla? Viime kuukauden aikana uutisia Iranista ja iranilaisten kristittyjen tilanteesta on ollut hyvin vaikea saada. Iran sulki internetin heti sodan alettua. Siksi kenenkään – tutkijoiden, journalistien tai kansainvälisten järjestöjen – on ollut vaikea arvioida maan sisäistä tilannetta ja todellisia vahinkoja.   https://opendoors.fi/maa/iran/    

Johanna Lehtinen on töissä Asuntopehtoorilla. Viime vuonna hän vuokrasi 340 sekä myi 22 asuntoa. Normaali välittäjä myy ehkä 10-15 asuntoa vuodessa, tai vuokraa 150-200 asuntoa, mutta ei molempia. Eli hän tietää miten asunnot saadaan vuokrattua ja myytyä. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja ja teki Kiinan tuontikauppaa 20 vuotta ennen välittäjäksi ryhtymistä. Kyselin ja juttelimme ainakin seuraavista asioista: Urasta ajalta ennen 3,5 vuotta sitten Asuntopehtoorille siirtymistä 340 asunnon vuosivuokrauksen mahdollistavista asioista Tampereen vuokramarkkinatilanteesta Opiskelijasesongista, Airbnb-sääntelystä, ARA-vuokrien nousun vaikutuksista, ratikan vaikutuksesta Vuokravälittäjän ominaisuuksista Miten vuokravälittäjä vastaa vuokranantajakyselyn kysymyksiin Vuokralaisvalinnasta Prosesseista, perehdyttämisestä ja alan tutkinnoista Vuokrasi 300 asuntoa vuodessa Sofia Savimäki Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #197 Vuokranantajakysely 2026 Grahn, Karlsson, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 30 – Ostan Asuntoja Podcast #402 Lue Ostan Asuntoja Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Sijoitusasunnot.com ostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan. Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.comin sijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa. Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Kolmen kivijalan kasvattamisesta fokus yhteen Henri Neuvonen – Ostan Asuntoja Podcast #378 Lue Sijoitusasunnot.com Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Asuntopehtoori on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, sijoitusasuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka hoitaa asuntoon ja vuokrasuhteeseen liittyvät käytännön asiat puolestasi ja takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa kilpailukykyisin kiintein hinnoin vuoden vuokratakuulla.  Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista proaktiivista isännöintiä, jonka avulla pystytään parantamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Asuntosijoittamista 4:ssä sukupolvessa Hanna Suni – Ostan Asuntoja Podcast #366 Huippu-urheilijasta Asuntopehtoorin huippujoukkueeseen Antti Hynynen – Ostan Asuntoja Podcast #379 Lue Asuntopehtoorin blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat.  Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista.  Grahn, Karlsson, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 29 – Ostan Asuntoja Podcast #397 Lue Suomen Vuokranantajat blogia   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283   Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi   Uudistunut Vuokraovi on entistä houkuttelevampi vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa vieläkin helpommin. Vuokraovi.com   "Haluaisitko olla itsevarma asuntosijoittaja? Jo yli sata asuntosijoittajaa on käynyt Ostan Asuntoja Podistakin tutun Suvi Schwabin Asuntoasiaa -valmennuksen, jossa teoria muuttuu käytännön teoiksi henkilökohtaisen sparrauksen avulla. Lisätietoa viestimällä suvi@asuntoasiaa.fi tai Instassa Asuntoasiaa.    Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Roni Arvonen – Asunnoista, Podcastista, X:stä, elämästä – Ostan Asuntoja Podcast #341 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.  Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy "Harrin privaattisparraus" -kuvaus ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn

Afganistan on edelleen yksi vaarallisimmista maista kristityille. Onko heille siis edes mahdollista kertoa evankeliumi? Viime vuonna kokoontui merkittävä joukko sekä afgaanikristittyjä sekä Afganistania sydämellään kantaneita tahoja yhteen ja syntyi päätös perustaa ensimmäinen kristillinen satelliittikanava afgaaneille. Kanavan on tarkoitus aloittaa toimintansa tämän vuoden lokakuussa, mutta sitä ennen työtä on vielä paljon. Uudesta kanavasta on kertomassa Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim.

Renne äiti on poistunut keskuudestamme. Viime viikolla hänet siunattiin viimeiselle matkalleen. Mitkä ovat miehen tunnelmat nyt?www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiLaadukkaat CBD-tuotteet niin öljyinä, suihkeina kuin nallekarkkeinakin löydät osoitteesta naturecan.fi! Käytä kassalla koodia OTETAAN20 niin saat -20% alennusta tilauksestasi!Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenTam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia OTETAAN15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi!Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa.Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”Yhteistyössä: Elisa0:00 Alku2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne13:54 Elisa Industriq30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen56:07 Osinko1:02:20 Sinappi1:05:30 Tuomio

Avainmedian arabi- ja muslimityön kumppanuuksien kautta syntyi viime vuonna yli 100 uutta kotiseurakuntaa ja lukuisia uskovien ryhmiä. Rohkea pioneerityö tuottaa tulossa vaikeimmillakin alueilla. Työn tulokset niin Turkissa, Etelä-Sudanissa kuin belutši-kansan parissa rohkaisevat jatkamaan samaa työtä tänäkin vuonna. Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim.

Kemira on valmiina kasvuun.Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin 'veden tuplaaminen' tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.Yhteistyössä: Kemira0:00 Alku2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä12:26 Sellubisnes13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut17:45 Kannattavuus on parantunut36:34 Veden kasvu43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat53:00 Kasvollinen pääomistaja54:46 Osingot57:10 Sinappi1:00:15 Tuomio

Yli 70:stä miljoonasta thaimaalaisesta vain noin 1% on kristittyjä. Viime vuosien aikana Avainmedia on yhteistyökumppaniensa kanssa auttanut paikallisia seurakuntia ottamaan median välineitä käyttöönsä heidän tavoittaessaan thailaisia evankeliumilla. Työ tuottaa hiljalleen tulosta, kun alueelliset koulutukset ja nuorten innostus työstä kasvaa. Ohjelmassa vieraana Bangkokissa asuva Avainmedian medialähetystyöntekijä Mika Ahonen.

Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja.Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa. Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.Yhteistyössä: Fondia0:00 Alku5:11 Ulkoistettu lakiosasto16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?35:39 Miinuksia maailmalta43:33 Taloudelliset tavoitteet1:02:05 Sinappi1:11:27 Tuomio

FMA Creations Oy:n toimitusjohtaja Pekka Impiötä haastattelee Jussi Häkkilä.

Kaksiulotteiset materiaalit ovat niin ohuita, että ne eivät enää ole kolmiulotteisia. Ne ovat tyypillisesti yhden tai muutaman atomikerroksen paksuisia aineita, joissa aineen ominaisuudet voivat poiketa radikaalisti tavanomaisista kolmiulotteisista materiaaleista. Näin ohut rakenne mahdollistaa täysin uudenlaisia, usein hyvin erikoisia sähköisiä, mekaanisia, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia. 2D-materiaali grafeenista on puhuttu jo vuosikymmeniä ja sitä on kutsuttu vallankumoukselliseksi materiaaliksi: painoonsa nähden 200 kertaa terästä vahvempaa, lähes täysin läpinäkyvää, joustavaa, venyvää ja erinomainen sähkönjohdin. Teoriassa grafeenilevy on niin luja, että sen päälle voisi vaikkapa laittaa kissan ja kantaa sitä, vaikka levy on vain yhden atomikerroksen paksuinen. Mutta onko grafeeni lopulta vain toteutumaton lupaus, vai onko se jo oikeasti materiaalina käytössä? Viime vuosina katse on kääntynyt myös muihin kaksiulotteisiin eli 2D-materiaaleihin, kuten germaneeniin, silikeeniin ja grafeenin sukulaismateriaaliin grafyyniin. Mikä näissä oudoissa materiaaleissa kiinnostaa ja millaista käyttöä niille kaavaillaan? Haastateltavina ovat fysiikan professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta ja kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna."Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

Suomeen lupailtiin vielä muutama vuosi sitten satojen miljardien eurojen investointeja. Ei ole toistaiseksi tullut ihan sitä, mutta jotain kuitenkin. Viime vuonna vihreitä investointeja rakennettiin 8 miljardilla eurolla.Suurin käynnistyneiden hankkeiden joukko ovat datakeskukset – mutta millä perusteella energiasyöpöt hallit ovat vihreää siirtymää? Entä miksi tuulivoiman rakentaminen hiipui buumin jälkeen?Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo on ”herra vihreä siirtymä”, joka kertoo jaksossa, tuovatko nämä hankkeet oikeasti Suomeen työtä ja talouskasvua.Studiossa Peljoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

Eduskuntavaaleihin on runsas vuosi, ja tuore tutkimus piirtää kuvaa epäluulon kasvusta. Sen mukaan hyvinvointialueiden uskottavuus on koetuksella ja skeptisyys aluevaltuustoja ja aluevaaleja kohtaan on huolestuttavalla tasolla. Viime kevään alue- ja kuntavaaleista tehdystä tutkimuksesta kertoo tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta. Selittääkö heikkoa äänestysaktiivisuutta "kansalaispätevyyden vaje"? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suvi kisailee keskiviikon Sanaselityspelissä ja aiheuttaa studiossa sydämentykytyksiä, kun suorituksen ratkaisu selviää vasta aivan viime sekunneilla.Minna, Kimmo ja Suvi pelaavat Sanaselityspeliä Radio Novan Aamussa arkiaamuisin heti klo 8 jälkeen. Osallistu ja voita itsellesi Novan Aamun kahvimuki!

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen jäi miettimään Ylen Muumit-lukumaratonin suosiota. Viime viikonloppuna ohjelmaa katsoi 1,7 miljoonaa suomalaista. Mistä tämä kertoo: onko parjattu lukemisen väheneminen sittenkin myytti? Vai haluavatko laiskat lukijat vain katsoa, kun muut lukevat? Ja mikä voisi olla seuraava koko kansan leirituliteos? Anu Koivunen haluaa hämmentää eläkekeskustelua. Eläkkeethän nostettiin jälleen tikunnokkaan, kun Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoi niidenkin joutavan leikkuriin, muiden etuuksien tavoin. Asia on kinkkinen, ovathan vaalit lähellä ja eläkeläiset ahkeria äänestäjiä. Koivunen kysyykin, onko itsekäs eläkeläinen julkisuuden olkiukko vai poliittinen fakta? Juha Itkonen nostaa keskusteluun ex-pääministeri Sanna Marinin kirjan pärjäämisen. Kirjailija Karo Hämäläisen laskelmien mukaan teos aiheutti Gummerukselle noin 100 000 euron tappion. Marin sai kirjasta suuret ennakot, koska sille ennustettiin isompaa myyntiä, kuin lopulta toteutui. Itkonen, Gummeruksen kirjailija itsekin, haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millainen maku heille jäi koko kirjaepisodista?

Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala oli Marjan jututettavana Pookin iltapäivässä. Seinäjoella odotetaan jälleen innolla kesän tapahtumaa ja laulukilpailu on nyt avattu.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on torjunut STT:n uutisoimat väitteet, joiden mukaan hän olisi syyllistynyt toistuvasti epäasialliseen käytökseen. Demarien ympärillä vellovaa kohua avaa puhelimessa politiikan tutkija Markku Jokisipilä. Viime vuosina pienituloisten määrä on kasvanut ja ruoka-avun tarve lisääntynyt. Mistä tässä kehityksessä on kyse? Keskustelemassa tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kirkkopalveluiden kehittämisyksikön johtaja Mari Tuomainen sekä kokemusmentori Jenni Eronen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä. Hopean markkinahinta on noussut ennätyslukemiin. Mistä tämä hinnan nousu johtuu ja miten poikkeuksellinen tilanne on kyseessä? Puhelimessa jalometallien toimittaja NSG:n Suomen ja Baltian maajohtaja Joni Viitanen. Wolt-kuskien työolot ovat taas nousseet keskusteluun. Millainen vastuu ja vaikutusvalta kuluttajalla on, kun epäkohtia ilmenee? Keskustelemassa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ja tietokirjailija Hanna Willman-Iivarinen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Pohjoismainen yhteistyö saattaa saada jälleen uutta merkitystä, kun Yhdysvaltain presidentti horjuttaa Natoa lausunnoillaan Grönlannin valtaamisesta. Aihe on esillä myös Ruotsissa meneillään olevassa perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa, josta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Studiossa keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Suomalaisia moititaan talouskasvun jarruttamisesta, kun moni laittaa roposensa sukanvarteen. Mikä kuluttajakäyttäytymistä selittää ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen olisi? Keskustelemassa Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro ja sijoittaja, somevaikuttaja Merja Mähkä. Viime vuoden parhaat elokuvat ja tv-sarjat on palkittu Golden Globe -pysteillä viime yönä Beverly Hillsissä Kaliforniassa. Lopputuloksesta kertoo kulttuuritoimittajamme Anton Vanha-Majamaa. Porissa alkavat tänään jääpallon MM-kisat. Porilaisseura Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko kertoo järjestelyiden sujumisesta. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen.

Keskustellaan viikon 1 mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä tällä viikolla Sampsa Kurri ja Petrus Laine.Jakso katsottavissa myös videomuodossa: https://youtube.com/live/UaN8dXpInvA

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen Sini Salmenniemi-Kuparinen kertoi perjantaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa Jokimaan löytöeläintalon ja yhdistyksen kuulumisista.Yhdistyksen suojissa on tällä hetkellä yhteensä 149 eläintä, joista 12 on koiria ja loput kissoja. Eläinlääkärikulut nousivat vuonna 2025 jo 130 000 euroon.Jokimaalla eläimiin pääsee tutustumaan jälleen torstaista 8. tammikuuta alkaen.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastista.Kuvassa kotia etsivä Simba.Kuva: PHSEY

Viime viikolla vietettiin kirjailija Jane Austenin syntymän 250-vuotispäivää. Austenin tuotannon merkitys myöhemmälle laatukirjallisuudelle on jo pitkään tunnustettu, mutta suuri nykyinen yleisö löysi Austenin vuonna 1995 BBC:n tuottamasta Ylpeys ja ennakkoluulo-tv-sarjasta. Sarja uusitaaan myös Ylellä joulun välipäivinä. Miksi Jane Austenin kertomukset sekä kestävät aikaa että taipuvat uusiksi elokuva- ja tv-sovituksiksi? Ja mitä myöhemmät brittielokuvat kuten Neljät häät ja hautajaiset tai Notting Hill ovat velkaa Austenille? Aiheesta keskustelevat toimittaja, kulttuuritutkija Anna Möttölä, kääntäjä Maria Lyytinen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on paljastanut, että konsulttiyritykset markkinoivat Suomea harhaanjohtavasti ulkomaalaisille opiskelijoille. Heille saatetaan väittää, että Suomessa saa helposti töitä. Monet opiskelijat ovatkin ajautuneet toimeentulovaikeuksiin. Tiedonhankinnan tuloksista kertoo tutkiva toimittaja Eero Mäntymaa. Oppilaitosten näkökulmaa asiaan tuo Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Jari Multisilta ja poliitikoista keskusteluun osallistuvat kansanedustajat, sivistysvaliokunnan jäsenet Mia Laiho (kok.) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänestää tänään Länsiradan rahoittamiseen osallistumisesta. Erityisen kiinnostavan asiasta tekee se, että viime viikolla Kirkkonummen kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto ei hyväksyisi valtion ja kuntien neuvottelemaa Länsirata Oy:n osakassopimusta eikä siihen liittyviä rahoitussitoumuksia. Haastattelussa Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tony Björk (r.). Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä teknologian käyttöä vanhustenhoidossa. Teknologian käytön lisäämisen myötä hyvinvointialueilta on ollut tarkoitus leikata 50 miljoonaa euroa. Viime viikolla kuitenkin ilmeni, että tämä leikkaus ei ehdi ensi vuoden budjettiin. Miten säästöjä voidaan jatkossa toteuttaa tinkimättä ikäihmisten oikeuksista? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma sekä hankepäällikkö Patrik Hujanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Vantaalla on tehty suomen ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen luontohaittojen hyvitys, eli niin sanottu ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa, että luonnolle aiheutuva haitta korvataan täysimääräisesti toisaalla. Toimittaja Petteri Juutin haastattelussa Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Rasmus Montonen, Anssi Väisänen ja Tommy Fränti.

Nightwish-, Wintersun- ja Auri-yhtyeistä tunnettu rumpali Kai Hahto on maamme arvostetuimpia soittajia ja myös rumpuergonomian asiantuntija. Viime aikoina Hahto on vienyt rumpaloinnin uudenlaiseen ympäristöön, sillä hän on esiintynyt yksin Alone-otsikon alla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Rumpusetti kasataan itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 Kouvolan House Of Rockiin.–  Näissä illoissa pystyn tuomaan rumpujen soittoa enemmän keskiöön ja valokeilaan. Kun yksin nousee lavalle, niin ei saa yhtyetovereista tukea, Hahto kertoo.Alone-iltojen ydin on musiikki ja rumpujen soittaminen, mutta esitykset eivät ole perinteisiä rumpuklinikoita. Hahto kertoo, että suurin haaste illoissa on ollut valita ohjelmisto. Miehen uran aikana levyttämistä sadoista kappaleista ehtii yhdessä illassa esittää vain tietyn määrän.–  Alone-esitys koostuu pääosin tuoreesta materiaalista Nightwishin Yesterwynde-albumilta ja Wintersunin Time II:lta. Mukana on myös yllätyksiä, Hahto sanoo.Lavalla kuultavat kappaleet saavat taustojaan esiin, kun Hahto tarttuu biisien välissä mikrofoniin ja avaa biisien syntyä.Puolen Suomen Iltapäivän Jani Nivala jututti Hahtoa ja keskusteli rumpalin sooloiltojen ideasta sekä uudenlaisesta tavasta esiintyä.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Taru Tujunen pohtii, mistä New Yorkin tuore pormestarivalinta kertoo. Yhdysvaltain suurimman kaupungin pormestariksi valittiin Zohran Mamdani, joka määrittelee itsensä demokraattiseksi sosialistiksi. Onko nuoren Mamdanin voitossa kyse vastaiskusta Trumpille, sukupolvikapinasta vai mistä? Anu Koivunen herättää keskustelua entisen pääministeri Sanna Marinin mediasuhteesta. Marinin tällä viikolla julkaistussa kirjassa käsitellään laajasti Marinin omia kokemuksia suhteessa mediaan, mutta millainen on kotimaisen median suhde Sanna Mariniin? Voiko sitä panna yhteen muottiin? Mika Pantzar istuttaa ritarit kouluruokapöydän ääreen. Viime aikoina on selvinnyt, että monet lapset karsastavat kouluruokaa entistä enemmän. Moni suunnistaa ruokalan sijaan lähimmän puodin paistopisteelle. Mitä pitäisi tehdä, jotta lapset palaisivat takaisin kouluruoan pariin?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Ruokaväärennökset ovat kannattava ja kasvava bisnes. Viime vuosina Suomessakin on tullut ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi liha ei olekaan ollut sitä eläinlajia, mitä on luvattu. DNA-viivakoodausta on ryhdytty käyttämään yhä enemmän ruokaväärennösten selvittämisessä. Ruokavirastossa menetelmällä selvitetään muun muassa lihanäytteistä, mikä eläinlaji on kyseessä. Kansainvälisesti DNA-viivakoodauksella tutkitaan myös muun muassa hunajaväärennöksiä: siitepöly ja mikrobit paljastavat, mistä päin maailmaa hunaja on peräisin. Viime tutkijat ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän myös DNA-metaviivakoodausta, jolla näytteestä voidaan tutkia useiden eri lajien esiintymistä samanaikaisesti. Esimerkiksi ympäristöstä kerätystä hyönteisnäytteestä saadaan tietoa kaikista siinä esiintyvistä lajeista - ja löydetään paljon uusia hyönteislajeja. Tai tutkijat voivat ottaa näytteen vaikkapa tropiikista vesilätäköstä tai verijuotikkaista ja saada sitä kautta tietoa uhanalaisten eläinten esiintymisestä alueella. Haastateltavina ovat erikoistutkija Hanna Help Ruokavirastosta sekä professori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Viime vuosina historiantuntemustamme ovat alkaneet valottaa uudet, monitieteelliset tutkimusalat. Arkeogeneettiset tutkimukset tuovat esiin ihmisen perimää, mutta niin paljon enemmänkin. Miten ja milloin ihmiset ovat varhain liikkuneet? Entä kulttuuri ja viljely? Tai asutus, kieli ja yhteisöjen heikoista huolehtiminen? FT Ulla Nordfors kertoo muinais-DNA:n rikastuttamasta uudemmasta historiantutkimuksesta.

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Petteri Orpon hallitus pitää yhä kiinni velkaantumisen hillitsemisestä, vaikka oppositio ja myös asiantuntijat arvostelevat hallituksen hylänneen tavoitteensa. Millainen merkitys hallitusten tavoitteiden onnistumisella tai epäonnistumisella on? Uskooko hallitus itse velkapuheisiinsa? Miksi äänestäjät välillä rankaisevat, välillä eivät? Viime hallitusten suoriutumista vertailevat nykyiset lobbarit, entiset keskeisten poliitikkojen ykkösavustajat. Studiossa ovat entinen kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Anssi Kujala, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kabinettipäällikkö Riina Nevamäki sekä kahden demaripääministerin, Antti Rinteen ja Sanna Marinin erityisavustaja Dimitri Qvintus. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Viime vierailullaan Taakassa nähtiin juuri Tyttö-debyyttinsä julkaissut Etta. Pikakelauksella tähän päivään on tapahtunut todella paljon, eikä vähiten kasvua artistina. Matka on tarjonnut paljon ahaa-elämyksiä, sekä pettymysten että isojen onnistumisten maustamana. Tänä päivänä tyttö todellakin tietää - ja on sen myötä täysverinen moderni poptähti, joka tuntee itsensä ja yleisönsä. Taakka-merch: https://taakka.bigcartel.com/ Vieras: Etta Juontajat: Kari "Brädi" Härkönen & Tuomas Kauhanen Kuvaus-, leikkaus- ja äänituotanto: Klangi Studios #klangi #taakka #podcast

Liity Castin ystäväksi ja nauti hurjasta määrästä yksinoikeussisältöä.

Rafla-annoksia, sesonkiherkkuja ja sipsipussihack.Uusimmassa podijaksossa kunnon kattaus ruokainspistä viime viikolta! Fiilistellään viinifestareita, karkkikauppoja, ihania blinijuhlia, kotikeittiön rapu-pomelosalaattia ja yksityiskohtia, jotka erottavat hyvän ravintolan erinomaisesta.Puhutaan vähän ajanhallinnasta ja keväthaaveista, ja paljon sesonkihedelmistä, erilaisista raflakokemuksista ja herkuista, joita himoitaan just nyt. Jaetaan myös täydellinen sipsipussihack, uusin karkkilöytö ja muutama ihana sarjasuositus.