Podcasts about viime

Kaksiulotteiset materiaalit ovat niin ohuita, että ne eivät enää ole kolmiulotteisia. Ne ovat tyypillisesti yhden tai muutaman atomikerroksen paksuisia aineita, joissa aineen ominaisuudet voivat poiketa radikaalisti tavanomaisista kolmiulotteisista materiaaleista. Näin ohut rakenne mahdollistaa täysin uudenlaisia, usein hyvin erikoisia sähköisiä, mekaanisia, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia. 2D-materiaali grafeenista on puhuttu jo vuosikymmeniä ja sitä on kutsuttu vallankumoukselliseksi materiaaliksi: painoonsa nähden 200 kertaa terästä vahvempaa, lähes täysin läpinäkyvää, joustavaa, venyvää ja erinomainen sähkönjohdin. Teoriassa grafeenilevy on niin luja, että sen päälle voisi vaikkapa laittaa kissan ja kantaa sitä, vaikka levy on vain yhden atomikerroksen paksuinen. Mutta onko grafeeni lopulta vain toteutumaton lupaus, vai onko se jo oikeasti materiaalina käytössä? Viime vuosina katse on kääntynyt myös muihin kaksiulotteisiin eli 2D-materiaaleihin, kuten germaneeniin, silikeeniin ja grafeenin sukulaismateriaaliin grafyyniin. Mikä näissä oudoissa materiaaleissa kiinnostaa ja millaista käyttöä niille kaavaillaan? Haastateltavina ovat fysiikan professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta ja kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna."Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

Suomeen lupailtiin vielä muutama vuosi sitten satojen miljardien eurojen investointeja. Ei ole toistaiseksi tullut ihan sitä, mutta jotain kuitenkin. Viime vuonna vihreitä investointeja rakennettiin 8 miljardilla eurolla.Suurin käynnistyneiden hankkeiden joukko ovat datakeskukset – mutta millä perusteella energiasyöpöt hallit ovat vihreää siirtymää? Entä miksi tuulivoiman rakentaminen hiipui buumin jälkeen?Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo on ”herra vihreä siirtymä”, joka kertoo jaksossa, tuovatko nämä hankkeet oikeasti Suomeen työtä ja talouskasvua.Studiossa Peljoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

Eduskuntavaaleihin on runsas vuosi, ja tuore tutkimus piirtää kuvaa epäluulon kasvusta. Sen mukaan hyvinvointialueiden uskottavuus on koetuksella ja skeptisyys aluevaltuustoja ja aluevaaleja kohtaan on huolestuttavalla tasolla. Viime kevään alue- ja kuntavaaleista tehdystä tutkimuksesta kertoo tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta. Selittääkö heikkoa äänestysaktiivisuutta "kansalaispätevyyden vaje"? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suvi kisailee keskiviikon Sanaselityspelissä ja aiheuttaa studiossa sydämentykytyksiä, kun suorituksen ratkaisu selviää vasta aivan viime sekunneilla.Minna, Kimmo ja Suvi pelaavat Sanaselityspeliä Radio Novan Aamussa arkiaamuisin heti klo 8 jälkeen. Osallistu ja voita itsellesi Novan Aamun kahvimuki!

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen jäi miettimään Ylen Muumit-lukumaratonin suosiota. Viime viikonloppuna ohjelmaa katsoi 1,7 miljoonaa suomalaista. Mistä tämä kertoo: onko parjattu lukemisen väheneminen sittenkin myytti? Vai haluavatko laiskat lukijat vain katsoa, kun muut lukevat? Ja mikä voisi olla seuraava koko kansan leirituliteos? Anu Koivunen haluaa hämmentää eläkekeskustelua. Eläkkeethän nostettiin jälleen tikunnokkaan, kun Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoi niidenkin joutavan leikkuriin, muiden etuuksien tavoin. Asia on kinkkinen, ovathan vaalit lähellä ja eläkeläiset ahkeria äänestäjiä. Koivunen kysyykin, onko itsekäs eläkeläinen julkisuuden olkiukko vai poliittinen fakta? Juha Itkonen nostaa keskusteluun ex-pääministeri Sanna Marinin kirjan pärjäämisen. Kirjailija Karo Hämäläisen laskelmien mukaan teos aiheutti Gummerukselle noin 100 000 euron tappion. Marin sai kirjasta suuret ennakot, koska sille ennustettiin isompaa myyntiä, kuin lopulta toteutui. Itkonen, Gummeruksen kirjailija itsekin, haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millainen maku heille jäi koko kirjaepisodista?

Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala oli Marjan jututettavana Pookin iltapäivässä. Seinäjoella odotetaan jälleen innolla kesän tapahtumaa ja laulukilpailu on nyt avattu.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on torjunut STT:n uutisoimat väitteet, joiden mukaan hän olisi syyllistynyt toistuvasti epäasialliseen käytökseen. Demarien ympärillä vellovaa kohua avaa puhelimessa politiikan tutkija Markku Jokisipilä. Viime vuosina pienituloisten määrä on kasvanut ja ruoka-avun tarve lisääntynyt. Mistä tässä kehityksessä on kyse? Keskustelemassa tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kirkkopalveluiden kehittämisyksikön johtaja Mari Tuomainen sekä kokemusmentori Jenni Eronen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä. Hopean markkinahinta on noussut ennätyslukemiin. Mistä tämä hinnan nousu johtuu ja miten poikkeuksellinen tilanne on kyseessä? Puhelimessa jalometallien toimittaja NSG:n Suomen ja Baltian maajohtaja Joni Viitanen. Wolt-kuskien työolot ovat taas nousseet keskusteluun. Millainen vastuu ja vaikutusvalta kuluttajalla on, kun epäkohtia ilmenee? Keskustelemassa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ja tietokirjailija Hanna Willman-Iivarinen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Pohjoismainen yhteistyö saattaa saada jälleen uutta merkitystä, kun Yhdysvaltain presidentti horjuttaa Natoa lausunnoillaan Grönlannin valtaamisesta. Aihe on esillä myös Ruotsissa meneillään olevassa perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa, josta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Studiossa keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Suomalaisia moititaan talouskasvun jarruttamisesta, kun moni laittaa roposensa sukanvarteen. Mikä kuluttajakäyttäytymistä selittää ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen olisi? Keskustelemassa Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro ja sijoittaja, somevaikuttaja Merja Mähkä. Viime vuoden parhaat elokuvat ja tv-sarjat on palkittu Golden Globe -pysteillä viime yönä Beverly Hillsissä Kaliforniassa. Lopputuloksesta kertoo kulttuuritoimittajamme Anton Vanha-Majamaa. Porissa alkavat tänään jääpallon MM-kisat. Porilaisseura Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko kertoo järjestelyiden sujumisesta. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen.

Keskustellaan viikon 1 mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä tällä viikolla Sampsa Kurri ja Petrus Laine.Jakso katsottavissa myös videomuodossa: https://youtube.com/live/UaN8dXpInvA

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen Sini Salmenniemi-Kuparinen kertoi perjantaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa Jokimaan löytöeläintalon ja yhdistyksen kuulumisista.Yhdistyksen suojissa on tällä hetkellä yhteensä 149 eläintä, joista 12 on koiria ja loput kissoja. Eläinlääkärikulut nousivat vuonna 2025 jo 130 000 euroon.Jokimaalla eläimiin pääsee tutustumaan jälleen torstaista 8. tammikuuta alkaen.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastista.Kuvassa kotia etsivä Simba.Kuva: PHSEY

Viime viikolla vietettiin kirjailija Jane Austenin syntymän 250-vuotispäivää. Austenin tuotannon merkitys myöhemmälle laatukirjallisuudelle on jo pitkään tunnustettu, mutta suuri nykyinen yleisö löysi Austenin vuonna 1995 BBC:n tuottamasta Ylpeys ja ennakkoluulo-tv-sarjasta. Sarja uusitaaan myös Ylellä joulun välipäivinä. Miksi Jane Austenin kertomukset sekä kestävät aikaa että taipuvat uusiksi elokuva- ja tv-sovituksiksi? Ja mitä myöhemmät brittielokuvat kuten Neljät häät ja hautajaiset tai Notting Hill ovat velkaa Austenille? Aiheesta keskustelevat toimittaja, kulttuuritutkija Anna Möttölä, kääntäjä Maria Lyytinen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on paljastanut, että konsulttiyritykset markkinoivat Suomea harhaanjohtavasti ulkomaalaisille opiskelijoille. Heille saatetaan väittää, että Suomessa saa helposti töitä. Monet opiskelijat ovatkin ajautuneet toimeentulovaikeuksiin. Tiedonhankinnan tuloksista kertoo tutkiva toimittaja Eero Mäntymaa. Oppilaitosten näkökulmaa asiaan tuo Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Jari Multisilta ja poliitikoista keskusteluun osallistuvat kansanedustajat, sivistysvaliokunnan jäsenet Mia Laiho (kok.) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänestää tänään Länsiradan rahoittamiseen osallistumisesta. Erityisen kiinnostavan asiasta tekee se, että viime viikolla Kirkkonummen kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto ei hyväksyisi valtion ja kuntien neuvottelemaa Länsirata Oy:n osakassopimusta eikä siihen liittyviä rahoitussitoumuksia. Haastattelussa Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tony Björk (r.). Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä teknologian käyttöä vanhustenhoidossa. Teknologian käytön lisäämisen myötä hyvinvointialueilta on ollut tarkoitus leikata 50 miljoonaa euroa. Viime viikolla kuitenkin ilmeni, että tämä leikkaus ei ehdi ensi vuoden budjettiin. Miten säästöjä voidaan jatkossa toteuttaa tinkimättä ikäihmisten oikeuksista? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma sekä hankepäällikkö Patrik Hujanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Vantaalla on tehty suomen ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen luontohaittojen hyvitys, eli niin sanottu ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa, että luonnolle aiheutuva haitta korvataan täysimääräisesti toisaalla. Toimittaja Petteri Juutin haastattelussa Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Rasmus Montonen, Anssi Väisänen ja Tommy Fränti.

Nightwish-, Wintersun- ja Auri-yhtyeistä tunnettu rumpali Kai Hahto on maamme arvostetuimpia soittajia ja myös rumpuergonomian asiantuntija. Viime aikoina Hahto on vienyt rumpaloinnin uudenlaiseen ympäristöön, sillä hän on esiintynyt yksin Alone-otsikon alla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Rumpusetti kasataan itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 Kouvolan House Of Rockiin.–  Näissä illoissa pystyn tuomaan rumpujen soittoa enemmän keskiöön ja valokeilaan. Kun yksin nousee lavalle, niin ei saa yhtyetovereista tukea, Hahto kertoo.Alone-iltojen ydin on musiikki ja rumpujen soittaminen, mutta esitykset eivät ole perinteisiä rumpuklinikoita. Hahto kertoo, että suurin haaste illoissa on ollut valita ohjelmisto. Miehen uran aikana levyttämistä sadoista kappaleista ehtii yhdessä illassa esittää vain tietyn määrän.–  Alone-esitys koostuu pääosin tuoreesta materiaalista Nightwishin Yesterwynde-albumilta ja Wintersunin Time II:lta. Mukana on myös yllätyksiä, Hahto sanoo.Lavalla kuultavat kappaleet saavat taustojaan esiin, kun Hahto tarttuu biisien välissä mikrofoniin ja avaa biisien syntyä.Puolen Suomen Iltapäivän Jani Nivala jututti Hahtoa ja keskusteli rumpalin sooloiltojen ideasta sekä uudenlaisesta tavasta esiintyä.

Voivatko Kelan sisäiset erimielisyydet vaikuttaa kansalaisten arkeen? Keskustelemassa Kelan pääluottamusmies Tuula Hällfors-Laaksonen, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Thaimaassa on nyt sadekausi ja kovat sateet ovat aiheuttaneet tulvia etenkin maan eteläosiin. Suomen Thaimaan suurlähettiläs Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos avaa tilannetta. Viime viikolla S-ryhmä tiedotti, että se ei enää jatkossa myy israelilaista alkuperää olevia tuotteita. Päätös on herättänyt paljon keskustelua ja kirvoittanut kritiikkiä muun muassa poliitikkojen puolelta. Millaisia vaikutuksia yritysten tekemillä boikoteilla voi olla ja miten boikotteja perustellaan? Studiossa Aalto-yliopistosta apulaisprofessori Jukka Rintamäki sekä professori Henri Weijo. Puhelimessa kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Koulurakennusten purkaminen on ollut erityisen vilkasta viime vuodet: joka vuosi puretaan yli sata koulua. Kuntaliitto ennustaa, että tahti jatkuu samaan tahtiin vielä pitkään. Toimittaja Päivi Leppänen vieraili alkuvuodesta purettavassa Suomen suurimmassa yläkoulussa Raision Vaisaaressa. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Anssi Väisänen.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Taru Tujunen pohtii, mistä New Yorkin tuore pormestarivalinta kertoo. Yhdysvaltain suurimman kaupungin pormestariksi valittiin Zohran Mamdani, joka määrittelee itsensä demokraattiseksi sosialistiksi. Onko nuoren Mamdanin voitossa kyse vastaiskusta Trumpille, sukupolvikapinasta vai mistä? Anu Koivunen herättää keskustelua entisen pääministeri Sanna Marinin mediasuhteesta. Marinin tällä viikolla julkaistussa kirjassa käsitellään laajasti Marinin omia kokemuksia suhteessa mediaan, mutta millainen on kotimaisen median suhde Sanna Mariniin? Voiko sitä panna yhteen muottiin? Mika Pantzar istuttaa ritarit kouluruokapöydän ääreen. Viime aikoina on selvinnyt, että monet lapset karsastavat kouluruokaa entistä enemmän. Moni suunnistaa ruokalan sijaan lähimmän puodin paistopisteelle. Mitä pitäisi tehdä, jotta lapset palaisivat takaisin kouluruoan pariin?

Viime vuosisadan alkupuolella vaalittiin niin sanottua ruumiin kulttuuria. Terveen sielun uskottiin elävän terveessä ruumiissa. Kisakenttä-lehdessä vuodelta 1915 kannustetaan voimistelemaan ja ajattelemaan positiivisesti. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Mietelauseen lukee Marko Miettinen.

Kauhukuu jatkuu ja kauhuleffoista vuorossa uusi Tiedän mitä teit viime kesänä. On aika palata nostalgisen ysäri kauhusarjan pariin tämän nostalgia jatko-osan merkeissä. Alkuperäinen Tiedän mitä teit viime kesänä ja sen jatko-osa, sekä ekat kaksi Scream leffaa olivat varmaan me ekat kauhuleffat, joita näin. Joten nostalgia on varmasti läsnä. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Mikä on sinun lempi kauhuleffa? Entä mikä on sinun suosikki kauhuleffa franchise? 

Päivystävä meteorologi Heikki Sinisaloa Ilmatieteen laitokselta haastattelee Jussi Häkkilä. Syksy on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä ajankohtaan nähden. Tänään ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärven yläkeskuksen sääasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin kuusi senttimetriä. Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiön Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Kotimaisen elokuvan tulevaisuus näyttää synkältä. Hallitus päätti budjettiriihessä syyskuun alussa, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) budjetista leikataan 7,8 miljoonaa euroa, pääosin Suomen elokuvasäätiön tuotantotuesta, jolla rahoitetaan kotimaisia elokuvia. Myöhemmin OKM ilmoitti leikkausten pienentyneen 5,5 miljoonaan euroon. Säätiöltä on jo viety kolme miljoonaa euroa 2020-luvulla. Elokuvasäätiön rahoitus joutui leikkauksen kohteeksi, koska valtiovarainministeriö pitää elokuvan tuotantotukea yritystukena. Viime vuonna säätiö rahoitti noin 20 pitkää kotimaista elokuvaa ja 20 dokumenttia sekä lyhytelokuvia. Mitä elokuva-alan leikkaukset tarkoittavat kotimaisen elokuvan tuotannolle? Ja jos jokainen elokuvasäätiön kautta myönnetty euro palautuu valtion kassaan parhaimmillaan kaksinkertaisena, kuten Suomen Elokuvasäätiö väittää, miksi hallitus ei ruoki lypsävää lehmää? Ja tärkeimpänä: miksi kotimaista elokuvaa pitäisi suojella, kun valtion rahat eivät riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin? Kotimaisen elokuvan tulevaisuudesta ja rahoituksesta ovat keskustelemassa elokuvatoimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, ohjaaja Dome Karukoski, ohjaaja-käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi ja Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?

YK:n yleiskokousta seurataan kaikkialla maailmassa poikkeuksellisen tarkasti. Kuinka sinne heijastuu maailman jakautuminen autoritääristen ja läntisten, demokraattisten valtioiden välillä? Viime yönä oman puheenvuoronsa piti tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänen puhettansa arvioivat Ykkösaamussa tutkijat Iro Särkkä ja Hanna Tuominen. Toisessa laajemmassa keskustelussa Helsingin yliopiston Mirijam Kalland ja Väestöliiton Tiina Ristikari keskustelevat lapsiköyhyydest. Työttömyys on repeämässä, köyhien perheiden lasten asema on tukala. Keskusteluja vetää toimittaja Linda Vettanen.

New Yorkin korkeiden rakennusten hiilidioksidipäästöt laskuun Lahtelaisen Oilonin lämpöpumpputeknologialla.Viime perjantaina Miller Proctor Nickolas Inc:lle (MPN:lle) myönnettiin Empire Technology Prize, New Yorkin osavaltion kestävää kehitystä edistävä palkinto. Ratkaisussa hyödynnetään laajasti Oilonin lämpöpumpputeknologiaa. Empire Technology Prize -palkinnon tarkoituksena on vähentää kasvihuonepäästöjä, joita syntyy New Yorkin korkeiden rakennusten lämmityksestä. Korkeat rakennukset ovat kaupungin suurin yksittäinen kasvihuonepäästölähde. Esimerkiksi jo pelkän New York Cityn rakennuksista 90 prosenttia vaatii lämmitysremonttia vuoteen 2050 mennessä. Oilonille ja muilla tulevaisuuteen katsoville yrityksille uudistustarpeet edustavat suuria mahdollisuuksia.Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Oilon Oy:n Liiketoimintajohtaja (teollisuuslämpöpumput) Jussi Alpua.Kuva: Oilon Oy

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Tänään Cityn aamussa Jere ja Samuel puhuvat taiteesta - ja nimeää sen vulvabanaaniksi. Tietenkin. Viime viikonloppuna käyty Ice cage- ottelu myös puhututti, sekä viime viikonlopun firman bileet johon Jere osallistui ja Samuel ei. Mitä hän missasi? Kuuntele nämä, sekä muut tämän aamun jutut tästä!

Keramiikkaradiossa festaritunnelmaa! Viime viikonloppuna järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomen Suuret Keramiikkafestivaalit. Jakson avulla pääset joko palaamaan festaritunnelmiin tai sitten jos et tällä kertaa päässyt messiin niin saat maistiaisen tästä savihuumasta.

Sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat köyhyyteen kaksi kertaa enemmän lapsiperheitä kuin aiemmin on arvioitu, selviää THL:n uusista laskelmista. Aiheesta keskustelemassa kansanedustajaraati: Mia Laiho (kok.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti Eagle S -tankkerin kapteenia ja kahta perämiestä vastaan. Heitä syytetään Suomen ja Viron välillä kulkevan Estlink 2 -sähkökaapelin katkaisemisesta viime vuoden joulupäivänä. Oikeudenkäynnistä raportoi toimittaja Jesse Mäntysalo. Viime päivinä Yhdysvalloissa on seurattu teknologiayhtiöiden kurssilaskua ja povattu tekoälykuplan puhkeamista. Ovatko sijoittaneet innostuneet tekoälystä liikaa? Keskustelemassa Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista. Tekoäly-yhtiöiden tilanteesta Kiinassa kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Juontaja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe.

Ruokaväärennökset ovat kannattava ja kasvava bisnes. Viime vuosina Suomessakin on tullut ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi liha ei olekaan ollut sitä eläinlajia, mitä on luvattu. DNA-viivakoodausta on ryhdytty käyttämään yhä enemmän ruokaväärennösten selvittämisessä. Ruokavirastossa menetelmällä selvitetään muun muassa lihanäytteistä, mikä eläinlaji on kyseessä. Kansainvälisesti DNA-viivakoodauksella tutkitaan myös muun muassa hunajaväärennöksiä: siitepöly ja mikrobit paljastavat, mistä päin maailmaa hunaja on peräisin. Viime tutkijat ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän myös DNA-metaviivakoodausta, jolla näytteestä voidaan tutkia useiden eri lajien esiintymistä samanaikaisesti. Esimerkiksi ympäristöstä kerätystä hyönteisnäytteestä saadaan tietoa kaikista siinä esiintyvistä lajeista - ja löydetään paljon uusia hyönteislajeja. Tai tutkijat voivat ottaa näytteen vaikkapa tropiikista vesilätäköstä tai verijuotikkaista ja saada sitä kautta tietoa uhanalaisten eläinten esiintymisestä alueella. Haastateltavina ovat erikoistutkija Hanna Help Ruokavirastosta sekä professori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Viime vuosina historiantuntemustamme ovat alkaneet valottaa uudet, monitieteelliset tutkimusalat. Arkeogeneettiset tutkimukset tuovat esiin ihmisen perimää, mutta niin paljon enemmänkin. Miten ja milloin ihmiset ovat varhain liikkuneet? Entä kulttuuri ja viljely? Tai asutus, kieli ja yhteisöjen heikoista huolehtiminen? FT Ulla Nordfors kertoo muinais-DNA:n rikastuttamasta uudemmasta historiantutkimuksesta.

Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.Ei kai se voi olla kestävä taso?”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?Yhteistyössä: Tekova#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus

Animurot uuden äärellä! Tässä jaksossa perehdymme hieman vocaloid-musiikkiin ja utaite-artisteihin käyttäen kesäkuussa 2025 Suomessa esitettyä Adon konserttielokuvaa ponnahduslautana. ----- 0:00 Alkuturinat 3:06 Viime aikoina katsottua ja luettua Lazarus Re:ZERO S2 One Piece Salatun tiedon seura Andor 10:35 Animen kesäkausi 2025 14:23 Red Rising -kirjasivuraide 15:05 Ado Special Live Shinzou in Cinema -konserttielokuva 30:27 Kehotus tukea maahantuontia ja kulttuuria 31:47 Vocaloid, utaite ja Nico Nico Douga 38:39 Rytmipelit Osu! Osu! Tatakae! Ouendan Elite Beat Agents 40:47 Oodi fanikulttuurille ja luovuudelle 42:37 Katseluläksyt Mushi-Shi Link Click Belle 46:57 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Pelicans nimitti tapahtumajärjestäjä Martin Mustosen markkinointi- ja kehitysjohtajakseen. Viime viikon maanantaina pestissään aloittanut Mustonen vieraili torstaiaamuna Radio Voiman studiossa Minni Salmisen haastateltavana kertomassa, miten työt ovat alkaneet.- Paljon on ollut tekemistä ja liikkuvia osia on hurja määrä. Niihin olen jo tietysti festivaaliaikoina tottunut ja tämä muistuttaakin itseasiassa tosi paljon festivaalitoimiston arkea tämä urheilutoimiston tekeminen. Muuttuvia ja liikkuvia asioita on jo päivän aikana paljon.Mustonen odottaa Pelicansille mielenkiintoista kautta.- Mitä tässä olen nyt seurannut ja aistinut, niin odotan myös tuloksellisesti hyvää kautta. Nyt kun saan olla markkinoinnin ja kehittämisen puikoissa mukana, niin lupaan menoa ja meininkiä niin ottelutapahtumiin kuin kaukalon ulkopuolellekin, Mustonen painottaa ja jatkaa.- Se onkin tehtäväni kehittää sitä brändiä entisestään ja tehdä siitä entistä kiinnostavampi. Suuri tavoitteeni on, että se puhuttelisi ihan kaikkia myös jääkiekon ulkopuolella olevia ihmisiä ja yritän luoda yhteisöä, johon oikeasti kaikki haluavat kuulua.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastilta.

Toista kertaa Desuconissa! Tässä jaksossa murojen mietteitä tapahtumasta, kommenttikornerin paluu sekä kurkkaus podcastin kuunteludataan. ----- 0:00 Alkuturinat 0:52 Kommenttikorneri: Spotifyn kadonneet Fruits Basket My Hero Academia 7:50 Kommenttikorneri: Mangakartan Petteri Tokyo Revengers Wonder Egg Priority World Conquest Zvezda Plot Stars Align Attack on Titan Ranking of Kings The Promised Neverland S2 Puella Magi Madoka Magica Lazarus Kaiji  29:50 Datakorneri Animurot 45 - Hopeanuoli Animurot 46 - Viime aikoina katsottua ja luettua Animurot 13 - Älä katso näitä animeja 36:50 Desucon 2025 - yleisiä tunnelmia 38:33 Desucon 2025 - Beyblade-paja 42:12 Desucon 2025 - lisää tunnelmia, tapaamisia ja cosplaykilpailun kirous 44:11 Desucon 2025 - Kamome Shirahama ja muut puheohjelmat 50:54 Desucon 2025 - animevisan kautta kotiin 53:23 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com

Viime perjantai oli Maailman hukkumisten ehkäisyn päivä, mutta samana päivänä eri puolilla Suomea löydettiin ainakin kuusi ihmistä hukkuneina. Yhteensä viime viikonloppuna hukkui ainakin 11 ihmistä.Lahden uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren kävi muistuttamassa Radio Voiman aamussa uimataidon tärkeydestä.- Kysehän ei ole pelkästään uimataidosta. Puhun itse paljon vesitaitavuudesta. Lapsethan tykkäävät sukellella, liukua ja kellua. Vaikka sinulla olisi hyvä uimataito ja tulee tilanne, ettet enää jaksa, niin sinunhan pitää osata kellua. Se voi pelastaa ihmishenkiä.Rundgren painotti, että vastuu pienten lasten valvomisesta rannalla ja uimahalleissa on aikuisella.- Sinun pitää olla käsivarren mitan päässä koko ajan. Et voi räpeltää kännykkää, et voi maata selälläsi silmät kiinni ottamassa aurinkoa, vaan vahdit ja valvot koko ajan. Sinulla ei ole hetkeäkään aikaa herpaantua. Jos lähdet vessaan, niin lapset tulevat mukaan.Rundgren pohti myös tilannetta, jossa itse näkisi rannalla pieniä lapsia ilman valvontaa. Hän päätyisi soittamaan hätänumeroon.- Jos osuisin tuohon tilanteeseen ja vanhempia ei näkyisi missään. Jos uimavalvoja on lähettyvillä, niin hänen kanssaan voi myös keskustella asiasta. Sehän on heitteillejättö, jos rehellisiä ollaan. Siitä voi vanhemmat pahimmillaan saada rikostuomion.Kuuntele Radio Voiman podcastista, millaisia terveisiä valitettavan viikonlopun jäljiltä Rundgren lähettää viranomaistahoille, jotka vastaanottavat ihmisiä vieraista kulttuureista Suomeen. Samalla selviää, miten aikuinen voi aloittaa uinninopettelun omatoimisesti ja mikä väline Rundgrenin mielestä on ehdoton edellytys mökkiuimarille pitkää matkaa uidessa.Minni Salminen haastattelee.

Marko ja Johannes räägivad sellest, kuidas suvetööst võib kujuneda koolinoore esimene samm ettevõtlusteekonnal ja mida teha, et suvine tööamps ei jääks pelgalt taskuraha teenimiseks. Mõeldud nooremale kuulajale, kes tahab suvest maksimumi võtta ja ise midagi päriselt ära teha. „Äriminutid" on ettevõtlusest ja ettevõtjatest rääkiv lühisaade, mis ilmub igal nädalal. Podcasti viivad läbi LHV ettevõtete finantseerimise juht Marko Kiisa ja B2B-turundusspetsialist Johannes Kanter. Viime oma kuulajaid aeg-ajalt ärilõunatele – hea võimalus vestelda ja mõtteid vahetada. Kirjuta meile: minutid@lhv.ee

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Petteri Orpon hallitus pitää yhä kiinni velkaantumisen hillitsemisestä, vaikka oppositio ja myös asiantuntijat arvostelevat hallituksen hylänneen tavoitteensa. Millainen merkitys hallitusten tavoitteiden onnistumisella tai epäonnistumisella on? Uskooko hallitus itse velkapuheisiinsa? Miksi äänestäjät välillä rankaisevat, välillä eivät? Viime hallitusten suoriutumista vertailevat nykyiset lobbarit, entiset keskeisten poliitikkojen ykkösavustajat. Studiossa ovat entinen kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Anssi Kujala, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kabinettipäällikkö Riina Nevamäki sekä kahden demaripääministerin, Antti Rinteen ja Sanna Marinin erityisavustaja Dimitri Qvintus. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Viime vierailullaan Taakassa nähtiin juuri Tyttö-debyyttinsä julkaissut Etta. Pikakelauksella tähän päivään on tapahtunut todella paljon, eikä vähiten kasvua artistina. Matka on tarjonnut paljon ahaa-elämyksiä, sekä pettymysten että isojen onnistumisten maustamana. Tänä päivänä tyttö todellakin tietää - ja on sen myötä täysverinen moderni poptähti, joka tuntee itsensä ja yleisönsä. Taakka-merch: https://taakka.bigcartel.com/ Vieras: Etta Juontajat: Kari "Brädi" Härkönen & Tuomas Kauhanen Kuvaus-, leikkaus- ja äänituotanto: Klangi Studios #klangi #taakka #podcast

Politiikkaradion vaalitentit ovat ohi. Kuka puheenjohtajista kohensi puolueensa osakkeita, kuka ei? Viime kuntavaalit olivat vaaralliset hallituspuolueille, takkiin tuli pahemmin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Mikä ratkaisee tämän kevään tuplavaalit? Kuka joutuu vaaravyöhykeelle? Vaaleja pui Politiikkaradion oma kolmikko Antti Pilke, Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Liity Castin ystäväksi ja nauti hurjasta määrästä yksinoikeussisältöä.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Rafla-annoksia, sesonkiherkkuja ja sipsipussihack.Uusimmassa podijaksossa kunnon kattaus ruokainspistä viime viikolta! Fiilistellään viinifestareita, karkkikauppoja, ihania blinijuhlia, kotikeittiön rapu-pomelosalaattia ja yksityiskohtia, jotka erottavat hyvän ravintolan erinomaisesta.Puhutaan vähän ajanhallinnasta ja keväthaaveista, ja paljon sesonkihedelmistä, erilaisista raflakokemuksista ja herkuista, joita himoitaan just nyt. Jaetaan myös täydellinen sipsipussihack, uusin karkkilöytö ja muutama ihana sarjasuositus.

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Joulu on antamisen ja saamisen juhlaa ja näin se on myös eduskunnassa. Petja Kopperoinen on valinnut aiheekseen eduskunnan perinteikkäät joulurahat. Valtionvarainministeri Purra ehdotti, jos tänä jouluna ei olisi rahoja jaettu, vaan niillä rahoilla olisi paikattu valtion budjettia, mutta silti rahat jaettiin. Oliko oikein että rahaa jaettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kaikkien pitää osallistua leikkauksiin ja kantaa kortensa kekoon? Viime viikolla äänestettiin Lucia-neito ja heti sen jälkeen pahantahtoiset kiusaajat alkoivat mylvimään, että väärin äänestetty. Ystävälliset ihmiset vastasivat tähän lahjoittamalla rahaa Lucia perinnettä ylläpitävälle Folkhälsanille. Kaarina Hazard kysyy, miten tulkitsette kirkkonummelaisen Daniela Owusun valintaa Luciaksi ja sen herättämiä reaktioita, Folkhälsanin saamia tuhansia rasistisia viestejä ja nyt ennätyksellistä keräystuottoa? Anu Koivunen on kiinnittänyt huomiota loppuvuonna julkaistaviin vuoden paras listauksiin. Listauksia löytyy kirjoista, elokuvista, levyistä, kosmetiikasta, oluista ja vaikka mistä. Nykyisin digitaalinen kulttuuri tarjoaa myös erilaisia algoritmisia peilikuvia: Spotifyn Wrapped tuli ensin, nyt niin Yle kuin esimerkiksi Kesko, Goodreads ja urheilu- ja hyvinvointitrackerit tarjoavat kuluttajalleen "kääreen" - mitä kuuntelit, katselit, luit, kulutit, söit. Paljonko kävelit ja nukuit ja miten palauduit. Oletteko tällaisen digitaalisen seurannan ja raportoinnin piirissä? Tutkitteko peilikuvianne ja jos, niin vastaavatko omakuvianne? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Hyvää joulua kuuntelijoille! Radio Suomen Pyöreän pöydän suora lähetys kuullaan taas keskiviikkona 8.1.2025 kello 17.30.

Politiikkaradio ottaa kiinni tuoreisiin uutisiin Yhdysvaltain presidentivaaleista. Amerikan vallanvaihdosta ovat puhumassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja Yhdysvaltain politiikkaan keskittynyt valtio-opin dosentti Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta. Jos Donald Trump voittaa Yhdysvaltain presidentivaalit, millaisia pidikkeitä hänelle on jäljellä edelliseen, kahdeksan vuoden takaiseen valtaannousuun verrattuna? Jos Harris voittaa, mitä tapahtuu? Voivatko republikaaninaiset yllättää? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Laitilassa Kodjalan kylässä sijaitseva Kalmanloukkaan mäki avaa varhaista historiaamme. Perimätiedon mukaan tälle alueelle on haudattu vainajia ilmeisesti jo rautakaudella (n 500 eaa – 1100). Keskiaikana alueelle rakennettiin Kodjalan puukirkko. Keskiajan jälkeen kirkon paikka vaipui unholaan. Kodjalan kirkkoa on etsitty Lukkalan tilan mailta vuodesta 2016 lähtien. Arkeologisina kaivauksina kesällä 2023-24. Viime vuonna löydettiin kahdeksan hautaa sekä yksi vainaja, jolla oli 1200-1300-luvuilla käytetty pronssispiraalikoriste. Kirkosta kertovia raunioita ei löydetty, mutta nyt heinäkuussa 2024 arkeologit osuivat kiviin ja tiiliportaaliin, jotka vahvistavat perimätiedon Kodjalan kirkon olemassaolosta. Kaivauksia johtava arkeologi, geologi Jussi Kinnunen pitää löytöä kansallisesti merkittävänä, koska perimätieto tulee todistettua. Mukana ohjelmassa myös arkeologi Sanni Salomaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 33–38. Suomi-englanti-sanasto ja kysymyksiä kirjasta: https://www.privatefinnishlessons.com/kielenelama ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 33: Kirjakieltä ja puhekieltä nykysuomen aikana Luku 34: Viime vuosikymmenien uusia sanoja Luku 35: Miksi sanat katoavat? Luku 36: Pitäisikö meidän pelätä englantia? Luku 37: Oppijoiden suomi Luku 38: Millaista on tulevaisuuden suomi? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/ Koko kirja oikeassa järjestyksessä: https://open.spotify.com/playlist/4Khx9ZpWwLVyn85bD8r7Q5?si=Li_Ucbc1RQytu3smnN2gZw&pi=VW21LrJXT3G9_