Podcasts about Mutta

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Oletko koskaan ollut niin janoinen, että mikään muu ei enää merkitse? Raamattu kuvaa tätä sisäistä janoa – ihmisen kaipuuta Jumalan yhteyteen. Me janoamme rakkautta, merkitystä, vapautta ja täyttymystä. Mutta todellinen lähde löytyy vain yhdestä paikasta. Tässä opetuksessa Mika Falk pysähtyy Johanneksen evankeliumin luvun 7 äärelle, jossa Jeesus huutaa: “Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.” Mitä Jeesus tarkoitti? Miten Lehtimajanjuhla ja elävä vesi liittyvät tähän? Ja ennen kaikkea – miten sinä voit löytää sen veden, joka ei koskaan kuivu?

Stranger Things räjäytti Netflixin suosion kattoon kertomalla pienen kaupungin synkästä salaisuudesta: salaperäisestä laboratoriosta, kadonneista lapsista ja rinnakkaisulottuvuuksien hirviöistä. Mutta harva tietää, että sarjan käsikirjoitus ei syntynyt täysin tyhjästä, vaan sen tarina juontaa juurensa oikeasta elämästä, paikasta nimeltään Montauk.

Kaverin puolesta kyselen -osiossa kipuillaan työn ja vapaa-ajan välillä. Kumpi on tärkeämpää, vapaa-ajan iloittelut vai unelmatyö? Esko tekee päätöksen KPK-viestinlaittajan puolesta: "party party all night long!" Mutta mitä mieltä Suvi ja kuulijat ovat? - Suvi on ollut samanlaisessa tilanteessa, mutta ongelmaan löytyi ratkaisu yllättävällä tavalla.Lähetä oma Kaverin puolesta kyselen -viestisi osoitteessa https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva / Päivittäin vaihtuva KPK-aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Maailmassa kulkee miljardien ihmisten virta, päivittäin, taukoamatta. Mutta mitä jos kaikki eivät olekaan oikeita ihmisiä, vaan pelkkiä näyttämölle asetettuja NPC taustaihmisiä, joiden ainoa tarkoitus on täyttää sinun elämäsi kulisseja?

Uusimmat arkeologiset tutkimukset ovat pakottaneet meitä päivittämään käsityksiämme esihistoriasta. Raamatustakin tuttu Jerikon kaupunki ja sen muurien murtuminen - sikäli kuin sellaista tapahtui Raamatun muistin mukaisesti - olisi tapahtunut n. 3300 - 2300 eaa. Mutta uusien arkeologisten kaivausten mukaan tässä vaiheessa Jerikon muurit ja kaupunki olivat aikojen saatossa romahtaneet ja taas pystytetty jo kuusitoista kertaa. Jerikossa asuttiin jo myöhäisellä kivikaudella, yli 12 000 vuotta sitten. Lisäksi siellä oli nähtävissä jonkinlaista uskonnollista toimintaa ja kenties jopa yhteiskunnallista hierarkiaa. Niinpä tutkijat kutsuvat Jerikoa maailman vanhimmaksi proto- tai alkukaupungiksi.

Kausi 3, jakso 4. Raamatun yhtenä keskeisenä tapahtumapaikkana on temppeli. Sen ensiversio on telttamajana autiomaassa, ja lopulta evankeliumeissa Jeesus vierailee Jerusalemin toisessa temppelissä. Mutta onko tälle paikalle jokin syvempi merkitys? Timo on perehtynyt asiaan.Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Uuden tutkimuksen mukaan köyhistä oloista tulevat ihmiset näyttäytyvät muiden silmiin keskimääräistä luotettavampina. Mutta mitä oikeastaan edes tutkittiin ja osoittaako se yhtään mitään? www.otetaanyhdet.fi Otetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa! www.urhospub.fi www.manala.fi Kulta ei loista laatikossa – eli nyt kannattaa muuttaa vanhat ja käyttöä vaille jääneet korut rahoiksi! Arvometallien hinnat on nyt korkeat. Eli jos kotona lojuu jotain – nyt on hyvä aika myydä. Helsingin Kello ja Kulta maksaa Suomen parasta hintaa: 14 k = 46-47 e / g ja 18 k 56-57 / g. Käy tsekkaamassa lisää infoa osoitteesta Helsingin Kello ja Kulta Oy | Arvokellot, Kullan Osto ja Myynti OY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Tam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia otetaan15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

NBA-tuokion 181. jaksossa puhutaan terassikauden tapahtumista, ennakoidaan alkavaa NBA-kautta ja esitellään uusia NBA-joukkueiden omistajia. Ohjelmassa: viimeisimmät tapahtumat (1:14), Markkas-vartti (12:22), Iisalos-tuokio (34:40), L.A. Clippers ja Aspiration Inc. (44:53), alkavan NBA-kauden kiinnostavimmat joukkueet (53:18), NBA-joukkueiden kaupat (2:33:29), NBA:n laajentuminen (3:22:08) sekä NBA:n hankala suhde Kiinaan (3:43:57).

Roomalaiskirjeen ensimmäinen luvun loppu on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan ja alkaa palvella Luojan sijasta luotua. Leif Nummela avaa tässä opetuksessa rohkeasti ja rehellisesti, mitä Paavali tarkoittaa epäjumalanpalveluksella – ja miksi se koskee meitä kaikkia. Hän käsittelee vaikeita, usein kiisteltyjä aiheita – seksuaalisuutta, moraalia ja kulttuurin muutosta – mutta samalla muistuttaa, että Paavalin tarkoitus ei ole tuomita vain joitakin, vaan paljastaa koko ihmiskunnan todellinen tila: ”Me olemme kaikki syyllisiä.” ”Jos tämä kaikki pätee, niin minulla ei ole mitään mahdollisuutta taivaaseen ilman anteeksiantamusta ja armahdusta. Mutta juuri siksi Kristuksen veri pesee minut tänäänkin puhtaaksi.” Opetuksessa tarkastellaan myös sitä, miten kristillinen maailmankuva eroaa modernista ajattelusta, jossa ihminen pyrkii määrittelemään itsensä ja moraalinsa ilman Jumalaa.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

365 | Uusin Pokémon-peli, Legends: Z-A, on aivan pian täällä. Mutta eihän se meille 90-luvulla syntyneille, ikuisesti ensimmäistä sukupolvea rakastaville Pokémon-faneille kelpaa. Kehitellään siis oma Pokémon-peli! Myöhemmin puhutaan stand up -komiikasta ja stand up -kokemuksista sekä suunnitellaan Roopelle oma stand up -keikka.(00:03:43) Unelmien Pokémon-peli(01:08:31) Mainos(01:11:40) Stand up -komiikka(02:07:02) Mitäpä muuta?Google Pixel 10 -puhelimet (Maksettu mainos): elisa.fi/myymalatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Nyt arvostelussa kotimaisten tubettajien/somettajien Nikon, Santun ja Weksin elokuva Cancel. Meillä lapset on isoja Niko ja Santtu faneja niin tämä oli pakko päästä katsomaan niin nopeasti kuin mahdollista. Ja itsekin tubettajana niin kyllähän tämä kiinnosti, varsinkin kun oma haave on ollut jo vuosi kausia oman elokuva tekeminen. Niin miten se muilta tubettajilta luonnistuu. Ja onhan ohjaajana yksi lempi ohjaajistani Tuukka Temonen. Mutta miten tämä leffa itselle toimi? Entä mitä mieltä jälkikasvu siitä oli? Näihin palataan arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Tai aiotko mennä katsomaan? Mitä mieltä leffasta? Tai onko Niko, Santtu ja Weksi entuudestaan tuttuja sinulle? 

Masennuksen hoito on lääkeyhtiöille miljardibisnes. Mutta jos lääkkeet ovat ratkaisu, miksi masennus ei ole kadonnut — vaan lisääntyy vuosi vuodelta? Tässä jaksossa psykiatri Ben Furman avaa keskustelun, jota harva uskaltaa käydä: perustuuko masennuksen hoito vuonna 2025 todella tieteeseen vai oletuksiin, ja mitä tapahtuu, kun ihmisen kokonaisuus kutistetaan diagnoosiksi ja reseptiksi. Puhumme siitä, miksi yksinkertaisia toimivia malleja ei hyödynnetä ja miksi monille lääkkeistä tulee ennemmin elämän osa kuin sen pelastus. Entä mitä tapahtuu, kun digitaalinen sosiaalisuus korvaa aidon yhteyden – ja kun somessa rakennetaan mielenterveysidentiteettejä, jotka eivät enää parane? Ben haastaa pohtimaan, onko ongelma lopulta järjestelmässä vai siinä, että ihmiset ovat menettäneet kosketuksen mielekkyyteen. Ehkä todellinen toipuminen ei ala apteekista, vaan halusta kohdata oma elämä – rehellisesti ja kokonaan.

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.”Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta?Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – ilmoita siis minulle viisautesi! Vihmo minut puhtaaksi iisopilla ja pese minut lunta valkeammaksi. Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, elvytä mieli, jonka olet murtanut. Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki. Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. Anna minulle jälleen pelastuksen riemu ja suo minun iloiten sinua seurata, niin opetan tiesi sinusta luopuneille, ja he palaavat sinun luoksesi.Psalmi 51: 8-15Seurassasi on Kirsi Jokela

Kuluva syksy on ollut aasialaisten demonien aikaa, ainakin animaatioelokuvien osalta. Mutta mistä on oikein kyse? Miksi lapsille ja nuorille tarjotaan pahojen henkien infestoimaa maailmaa ja ikuista taistelua demonien ja ihmisten välillä? Yksi syksyn suurimpia ilmiöitä on korealaiseen k-pop -musiikkikulttuuriin sekä perinteiseen korealaiseen kansanuskoon pohjautuva yhdysvaltalaisanimaatio K-popparit demonien jäljillä, eli K-Pop Demon Hunters. Se kertoo ihmisten ja demonien välisestä taistelusta, jota johtaa nykyaikana Huntrix-bändin jäsenet. Elokuva on noussut kolmessa kuukaudessa Netflix-suoratoistopalvelun kaikkien aikojen katsotuimmaksi teokseksi, ja elokuvan musiikkikappaleet ovat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon Yhdysvalloissa. Toinen valtava niin ikään demoniaiheinen animaatiosarja, jonka viimeisimmät osat tullaan julkaisemaan elokuvateattereissa koko illan elokuvina, on japanilainen anime Demon Slayer. Syksyllä elokuvateattereissa pyörinyt päätöstrilogian ensimmäinen osa Kimetsu no Yaiba Infinity Castle on jatkumoa vuonna 2016 alunperin alkaneelle anime- ja mangasarjalle, joka on kaikkien aikojen menestynein elokuva Japanissa, ja josta on tullut supersuosittu myös länsimaissa. Miksi nämä animaatiot ovat nousseet niin valtaviksi ilmiöiksi, ja millaisesta kansanuskosta ja kulttuurista ne ammentavat? Kuinka paljon näiden animaatioiden taustalla on oikeaa kaukoidän demoni- ja mytologiaperinnettä, kuinka paljon lainattua modernia kuorrutusta? Kulttuuriykkösen vieraina japanologi ja elokuvatoimittaja Viktoria Murskaja, aasialaiseen elokuvaan ja kulttuuriin erikoistunut tutkija Eija Niskanen sekä korealaiseen shamanismiin ja kansanuskoihin erikoistunut opiskelija Sara Vuoni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?" Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.Matt. 18: 1-6Seurassasi on Kirsi Jokela

Moni tuntee hengitysharjoitusten hyödyt keholle ja mielelle joogan tai meditaation kautta. Mutta entä jos hengityksellä on tunnettujen hyvinvointivaikutusten lisäksi syvempi yhteys aivoterveyteemme – ja muistiimme?Jaksossa Markuksen vieraana on Oulun yliopiston väitöstutkija Ulla Salmi, joka on mukana uraauurtavassa suomalaisessa tutkimuksessa, jossa moderni aivotiede ja -teknologia kohtaa ikivanhan joogaperinteen. OFNI-tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, voivatko hengitystekniikat tukea aivojen puhdistusjärjestelmää ja tarjota tulevaisuudessa uusia, ei-lääkkeellisiä keinoja muistisairauksien, kuten Alzheimerin ehkäisyyn ja hoitoon.--Ulla Salmi on insinööri, liikuntatieteen maisteri, sertifioitu joogaopettaja ja väitöstutkija Oulun yliopistossa. Tutustu Ullan ja OFNI-tutkimustiimin työhön: oulu-functional-neuroimaging-ofni

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kaikki ihmiset ovat synnin tähden Jumalan vihan alaisia. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä: “Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.” (Room. 1:18). Miksi evankeliumia tarvitaan? Koska ihminen tukahduttaa Jumalan olemassaolon ja hyvyyden ilmeisen todistuksen. Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa, mutta ihminen kääntyy pois ja asettaa tilalle epäjumalat. Jumalan viha on oikeudenmukainen vastaus syntiin – ja se ilmenee jo nyt ihmiskunnan turmeltuneisuudessa, lopulta myös iankaikkisessa tuomiossa. Mutta juuri tähän pimeyteen loistaa evankeliumi: Jumalan pelastava vanhurskaus, joka on tarjolla kaikille, jotka uskovat.

Tällä kertaa hieman yllättäen arvostelussa Scarlett Johanssonin tähdittämä ja Luc Bessonin ohjaama Cyperpunk scifi leffa Lucy. Lucy on arvostelussa, koska kävin katsomassa sen Leffafriikki Cinemassa. Ja tämän elokuvan 4K UHD julkaisua kehutaan sen kuvanlaadun ja äänenlaadun takia, joten tällä oli hyvä testailla Leffafriikin laitteita. Ja koska kyseessä on jälleen julkaisun arvostelu niin leffan lisäksi kerron mietteeni kuvanlaadusta ja äänenlaadusta. Mutta millainen leffa tämä olikaan? Entä oliko siinä nyt niin hyvä kuva? Tai ääni? Näihin vastauksia arvostelussa. 

Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asuinalue ulottuu pohjoisessa Euroopassa neljän valtion alueelle. Saamelaiset ovat eri vaiheissa kohdanneet kulttuurista vainoa ja tukahduttamista. Mutta keitä saamelaiset oikeastaan ovat? Missä määrin he ovat olleet kumppaneita valtakulttuurin kanssa? Miten vähemmistön oikeudet tunnistetaan ja miten ne toteutuvat tänä päivänä? Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut saamelaisuuden ja suomalaisuuden historiasta kokonaisteoksen Kenen maa - kenen ääni. Se on julkaistu osanan sovintoprosessia, jossa on selvitetty historian kipupisteitä, mutta se vie myös kysymyksiin saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä ja kansan määrittelystä. Aiheesta keskustelevat Veli-Pekka Lehtolan ohella inarinsaamelaistaustainen viestintäpäällikkö Erja Morottaja sekä alkuperäiskansojen tutkija Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Mimmien podcast-spesiaali presents: Ellinooran menestysresepti? Päivän vieras on herkkä ja vahva, jo kymmenen vuotta musabisneksessä vaikuttanut, Ellinoora! Ellis uskoo kapinahenkeen, on lavalla itsevarma, fiksusti hedonisti ja työkontekstissa vaativa – sekä itselleen että muille. Elliksen tärkein viesti nuorille on: ajattele hurjasti äläkä missään nimessä häpeä unelmiasi. Ja btw: Elliksen uusi levy, Melankolisten laulujen klubi, ilmestyi viime perjantaina! Menkää, kuunnelkaa ja oppikaa! (Mutta mieluiten vasta sitten, kun olette kuunnelleet Elliksen haastiksen Mimmit sijoittaa -kanavalta.

Varoitus: tämä podcast-jakso saattaa estää tulevaa superälyä rankaisemasta sinua. Tai sitten ei. Vikasietotila sukeltaa tekoälykeskustelun syvään päätyyn, jossa kaikki* ovat varmoja siitä että ihan kohta saavutetaan singulariteetti mutta kukaan ei tiedä, seuraako siitä helvettikeikka vai maanpäällinen paratiisi.Mutta kun vähän siristää silmiä, alkaa nähdä yhtäläisyyksiä nykyhetken AI-huuman, koronavuosien kryptomanian ja neljännesvuosisadan takaisen dotcom-buumin välillä. Toistaako historia itseään vai onko tämä kerta täysin erilainen kuin edelliset teknologiahuumat?*No ei ihan kaikki.Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanu: LumoKari: Nick Cleggin kirja How to Save the Internet LinkitHarry Potter and the Methods of RationalityIf Anyone Builds It, Everyone Dies: Why Superhuman AI Would Kill Us AllThe Useful Idiots of AI DoomsayingPause Giant AI Experiments: An Open LetterSilicon Valley ja AI-agentitLiputuspäivä ensimmäisen Uuno Turhapuro -elokuvan ensi-illan muistoksi ja kunniaksiRokon basiliskiWikipedia: Eliezer YudkowskyGartner Hype CyclePascal's Wager

Kaverin puolesta kyselen -osiossa nousee esiin kierrätyshäpeä. Esko löytää tähänkin pulmaan ratkaisun eron kautta ja keksii joukon selityksiä sille, miksei itse kierrätä. Suvi taas asettuu kuulijan puolelle ja iloitsee nuorison aktiivisesta kierrättämisestä. Mutta miten Esko onkaan onnistunut sotkeutumaan kierrätysasioissa naapurisuhteisiin?Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Mutta kaiken tämän, mikä oli minulle voittoa, olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Pidän todella sitä kaikkea pelkkänä tappiona, sillä Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo. Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa.Fil. 3: 7-10Seurassasi on Kirsi Jokela

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Kainuussa syntynyt, mutta Lahdessa pitkään asunut laulaja-lauluntekijä-näyttelijä-tanssija M, eli Minja Koski vieraili Radio Voimassa keskiviikkona 24.9. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa artisti kertoi tarinaansa taiteilijana, mutta myös siitä, kuinka kappaleet syntyvät. Laulajan kappaleet ovat keränneet kiittäviä arvioita, ehdokkuuksia Emma- ja Teosto-palkinnoista, sekä keikkoja moninaisilla kotimaisilla festivaaleilla.Uusin kappale on 26.9. (2025) julkaistava "On keskityttävä eläviin"-single, joka on M:n ensimmäinen julkaisu tulevalta kuudennelta albumilta. Laulaja kuvailee kappaleen syntyä seuraavasti:"Löysin Tanskasta Casio SA-10:n. Pakkasin sen matkaan musantekoreissulle Pohjois-Norjaan, jossa sitten soittelin ja laulelin ilmoille tällaisen biisin. Bändin kanssa sovitettiin akustiseen suuntaan ja livenä äänitettiin pohjat Lammilla. Kertsien saksofonin sain hankittua myytyäni siskoni puolison sähkörummut. Jotain uutta, jotain muuta, jotain synteettistä, paljon puuta."

Tässä jaksossa Otto ja Pete pysähtyvät yhden joogan keskeisimmän periaatteen äärelle: ahimsā, väkivallattomuus.Useimmille ahimsā on tuttu Gandhin kautta, “älä satuta” -periaatteena, jonka voi helposti yhdistää pehmeyteen tai passiivisuuteen. Mutta mitä jos kyse on jostain muusta? Jostain syvemmästä, joka liittyy kontrollin mekanismeihin, joihin olemme kasvaneet huomaamattamme?Keskustelussa avataan, miten ahimsā voi joogin elämässä tarkoittaa kykyä luopua hallinnan tarpeesta, ei heikkoutta, vaan tietoista vahvuutta.Totaalinen sota ei aina näy rintamilla. Se näkyy myös arjen vastakkainasetteluina, mielipidekilpailuina ja jatkuvana tarpeena määritellä “oikea” ja “väärä”. Ahimsā voi olla vastaus tähän aikaan, ei vetäytymisenä, vaan kykynä toimia ilman väkivaltaa, selkäranka suorassa.Tule mukaan jaksoon, jossa väkivallattomuus näyttäytyy voimakkaana ja ajankohtaisena valintana.OPI LISÄÄ JOOGASTA?

Pitkästä aikaa on aika taas jatkaa Harry Potter leffojen läpikäymistä kun arvostelussa on sarjan neljäs elokuva Harry Potter ja liekehtivä pikari. Potter arvostelut on todella suosittuja meikäläisen kanavalla ja varsinkin ekan leffan arvostelu on heittämällä kuunneluin jakso. Ja koska seuraavaa leffaa oli jo pyydetty käsittelyyn, niin oli aika tarttua tähän. Moni kanavan seuraaja varmaan tietääkin että olen iso Potter fani. Leffat on nähty todella monta kertaa ja kirjatkin luettu enemmän kuin kerran ja löytyypä Potter aiheista rekvisiittaakin. Tämäkin leffa on jo 20 vuotta vanha. Mutta mites tämä osa maistuu itselle? Tai miten näyttelijät ovat kasvaneet rooleissaan? Entä miten uudet näyttelijät/hahmot toimii? mm. näihin paneudutaan jaksossa. Onko Potter leffat nähtynä? Onko montakin kertaa? Entä onko kirjat luettuna? Mikä on sinun suosikki leffa? Tai kirja jos se on eri? 

Onko ollut ikävä? Niin meilläkin! Se olisi syksyn ensimmäiset uutiset ja voi veljet mitä uutisia ne onkin! Tällä kertaa käymme kurkkaamassa Hanneksen, Jyrin ja Pilvin kanssa muun muassa:   Tuore pseudonymisointiratkaisu eli SRB-ratkaisu, joka LinkedIn-postausten perusteella muuttaa koko maailman (tai ainakin GDPR:n, henkilötiedon käsitteen ja internetin). Mutta kuinkas sitten kävikään? Muuttuuko sittenkään mikään vai lisääntyykö vain dokumentaation ja laskutettavien tuntien määrä? S-Pankin tietomurto Episode V: tietosuojavaltuutettuimperiumin vastaisku. Oikeusvarmuuteen ja prosessioikeuden ydinperiaatteisiin pureutuva eeppinen kudelma. Chat Control - jatkokertomuksen uusimmat käänteet. Muista vastustaa jos kannatat vapautta ja demokratiaa. Muista myös Nepal. Ja Alan Moore; onhan sinulla jo Guy Fawkes naamari? Google rikkoo verkkosivustojen ansaintalogiikan tekijänoikeutta uhmaten. Käyttäjä iloitsee, mutta mitä se tarkoittaa miljoonille (vai miljardeille?) verkkosivustojen sisällölle? Hajoaako Internet? Hajoaako Google? Laita jakso pyörimään ja valmistaudu triggeröitymään.    LINKIT: SRB ja pseudonymisoinnin loppu (lehdistötiedote, ratkaisua ei vielä saatavilla): https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2025-09/cp250107en.pdf S-pankin megasakot: https://tietosuoja.fi/-/s-pankille-seuraamusmaksu-s-mobiilin-tietoturvahaavoittuvuudesta Chat Control: https://www.techradar.com/computing/cyber-security/chat-control-germany-joins-the-opposition-against-mandatory-scanning-of-private-chats-in-the-name-of-encryption?utm_source=chatgpt.com Penske Media v. Google: https://www.forbes.com/sites/andymeek/2025/09/14/why-rolling-stone-owner-penske-media-just-declared-war-on-google/   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Liity kanavallemme Discordissa täältä: https://discord.gg/c4ggY9Vx   Sisällysluettelo Herkolle: 00:00 Johdanto tietoturvaan ja henkilökohtaisiin kokemuksiin 03:04 EU-sääntely ja henkilötiedot 05:59 Henkilötietojen merkitys oikeudellisissa yhteyksissä 09:05 Keskustelua henkilötietojen luonteesta 12:00 Lausuntojen rooli tietosuojassa 15:05 Tietojen siirtojen ja vastuiden ymmärtäminen 18:06 GDPR:n vaikutus tietojen käsittelyyn 21:05 Anonyymit tiedot ja niiden vaikutukset 24:11 S-Pankki tapaus ja sen oikeudelliset seuraamukset 30:12  Seuraamusten tarkastelu 33:59 TSV:n ja FIVA:n rooli sääntelyssä 36:21 Tietoturvaloukkausten seuraukset 39:30 Veropäätösten vaikutus taloudelliseen toimintaan 44:33 Keskustelua lapsien tietosuojasta ja yksityisyydestä 47:38 Chat Control -sääntelyn haasteet 55:55 Hakukoneiden ja sisällön indeksoinnin tulevaisuus

Makuuhuoneessa käytiin keskustelu, joka päättyi tiukkaan komennukseen: “Nyt ulos täältä!” Mutta kuka ajettiin ovesta ulos – ja miksi? Eskon uusi harrastus saattaa pistää taloyhtiön sekaisin. KPK:ssa pohditaan, onko lemmikin ok olla samassa huoneessa, jossa harrastetaan sitä kauneinta. Entä kuuluuko lemmikit muutenkaan makkariin? Radio Novan juontajilla vallitsee yleinen ongelma, mikä tavallaan naurattaa, mutta oikeasti kauhistuttaa.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Mielenterveyden hoito on kriisissä – ja siitä puhumme tässä jaksossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin kanssa. Kun yhteiskunnan tukirakenteet horjuvat, raskain taakka jää usein yksilön ja hänen läheistensä kannettavaksi. Mutta miksi edelleen valitsemme korjaamisen ennaltaehkäisyn sijaan, vaikka tutkimus osoittaa toistuvasti varhaisen tuen vaikuttavuuden? Keskustelussa pureudumme siihen, miten kouluissa voitaisiin vahvistaa nuorten elämäntaitoja, millaista roolia yhteisö kantaa yksilön hyvinvoinnissa ja miksi hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ei voi olla vain ammattilaisten vastuulla. Puhumme myös siitä, millaisia seurauksia säästötoimet ja leikkaukset jättävät jälkeensä – ja millainen lasku niistä lopulta kertyy koko yhteiskunnalle. Sarin sanoma on selkeä: parempi huominen ei synny itsestään, vaan tarvitsee meitä kaikkia.

Grönlannilla on pitkä, 1700-luvulle ulottuva yhteinen historia. Grönlannilla on laaja itsehallinto. Keskustelu täydestä itsenäisyydestä on aaltoillut vuosikymmenten varrella. Grönlannin itsenäinen asema nousi keskusteluun tänä keväänä, kun presidentti Donald Trump ilmoitti halustaan liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin tavalla tai toisella. Grönlannin asukkaat eivät halua uutta ulkomaista isäntää. Kansanäänestystä itsenäistymisestä ei ole toistaiseksi järjestetty. Saaren jään alla piilevät runsaat luonnonvarat kiinnostavat kaikkia suurvaltoja. Suuri kysymys on, pärjäisikö Grönlanti omillaan, Tanska on tähän saakka vastannut raha- ja puolustuspolitiikasta. Tanska on myös kohdellut Grönlannin alkuperäiskansoja kaltoin. Perheitä on erotettu ja naisia sterilisoitu ilman lupaa. Mitä anteeksipyynnöillä voidaan hyvittää ja mitä ne merkitsevät. Ohjelmassa kuullaan Grönlannin suurimman alkuperäiskansan inuiitien ja tanskalaisten ajatuksia toimintakeskus Grönlannin talossa Kööpenhaminassa. Arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta taustoittaa Grönlannin ja Tanskan erityissuhdetta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala ja tuottanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Musiikki ja taide ovat kivoja, mutta kaiken takana on bisnes. Tässä jaksossa Kasper ja Mikko pyrkivät sisään keskellä festivaalialuetta sijaitsevalle mystiselle Gold Platinum Bisnes Arealle, jonne ei kelpaa tavallinen press- tai artistiranneke. Seikkailussa heitä auttavat lukuisat kuulijat, jotka pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan. Mutta pääsevätkö he lopulta sisälle? 

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tällä hetkellä dronet ovat julkisuudessa paljon esillä niiden sotilaallisen käytön takia. Räjähteillä lastatut “kamikaze-dronet” aiheuttavat droonikauhua rintamalla, tiedusteludroonien sensorit näkevät paljon enemmän kuin ihmissilmä ja droonihyökkäyksiä tehdään syvällä vihollisen maaperällä. Toimittaja Juuso Pekkinen halusi selvittää, mihin kaikkeen muuhun drooneja voi käyttää kuin tappamiseen ja tuhoamiseen. Kävi ilmi, että Suomessa tehdään maailmanluokan droonitutkimusta, jossa lennokkeihin yhdistetään monenlaisia sensoreita ja tekoälyä. Tutkijat etsivät uusia keinoja siihen, miten drooniparvia ja älykkäitä lennokkeja voidaan käyttää ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. Haastateltavat: Emil Kastehelmi, Black Bird Group Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Katri Koivula

Tässä jaksossa vierailee Mehiläisen särmikäs toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää, jonka yrittäjäasenteella ja -otteella Mehiläisestä on kehittynyt Suomen nopeimmin kasvavia yrityksiä. Keskustelemme opeista oman yrityksen rakentamisessa, kansainvälisestä urasta Piilaksoa myöten ja siitä, miten yhdistetään cowboymainen startup satavuotiaaseen instituutioon. Janne-Olli jakaa rehellisesti työelämän oivalluksiaan niin itsensä kuin muiden johtamisesta, hyvinvoinnista sekä uran ja perhe-elämän yhtälöstä. Mutta miksi Janne-Olli toivoisi olevansa kiltimpi? 

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?

Hugo on noussut kotimaisen artistikatraan piikkipaikoille todella nopeasti ja tehokkaasti, lieneekö nopeus ja viimeistelytarkkuus futisuran peruja? Salamalähdön tuntemuksia ja vaikutuksia puretaan jaksossa, siinä missä kasvuiän haasteitakin. Iloinen ja avoin artisti antaa tämän vierailun aikana paljon, ja jos et vielä tiedä Hugoa kuin pintapuolisesti, tämän jakson jälkeen asiat ovat toisin.

Sosiaalinen ekstrovertti saa automaattisesti päälleen älykkään ja empaattisen ihmisen sädekehän, eikä piirteen varjopuolia tunnisteta. Mutta sosiaalinen tyyppi on usein myös dominoiva ja janoaa korkeaa statusta. Sosiaalisesta tyypistä tuleekin helpommin työpaikkakiusaaja kuin vetäytyvämmästä persoonasta. Työhönotossa keskitytään epäolennaisuuksiin, harhakuvitelmat jylläävät rekrytoinnisssa. Mitä haittaa toivotuista piirteistä voi olla työelämässä? Entä mitä hyötyä epäsuotavina pidetyistä piirteistä? Hakijasta voi syntyä työhaastattelussa vääränlainen kuva vain hymyn tai pukeutumisen perusteella. Hakijan herättämät tunteet, ennakkoluulot ja stereotypiat saavatkin usein ylivallan valinnassa, ja pätevyysvaatimukset unohtuvat. Asiantuntijana akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen ja äänisuunnittelijana Juha Hjelm.