Podcasts about Mutta

Useimmat yhteiset palaverit ja tapaamiset haihtuvat mielestä heti niiden päätyttyä. Hyvätkin ideat unohtuvat helposti, yhteys toisiin jää heikoksi ja tuloksia ei synny. Mutta mitä tapahtuisi, jos oppimisen ja yhteyden rakentamisen tukena käytettäisiin toiminnallisia menetelmiä?Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Terveystalon työterveyspsykologi, työnohjaaja ja psykodraamaohjaaja Susanna Ahvenniemi sekä Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori ja Epicmeets-startupin toinen perustaja Robin Gustafsson. Nina, Susanna ja Robin keskustelevat siitä, miten luovat menetelmät kuten visuaalisuus, toiminnallisuus ja tarinallisuus voivat tukea oppimista ja vahvistaa sitoutumista työyhteisöön ja työhön.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Edistävätkö luovat menetelmät oppimista paremmin kuin pelkkä keskustelu? - Miten tarinallisuus, leikkisyys ja huumori vaikuttavat oppimiseen ja ryhmädynamiikkaan? - Mitä hyötyjä tiiminvetäjä tai johtaja saa, kun hän tuo visuaalisia ja toiminnallisia menetelmiä osaksi arkea? - Mitä hyötyjä organisaatiolle voi syntyä, jos työntekijät sitoutuvat yhteiseen oppimiseen ja uskaltavat kokeilla uudenlaisia työskentelytapoja?Lisätietoja:Robin Gustafssonin tutkijaprofiili.Robin Gustafsson Linkedln:ssa.Epicmeets verkkosivut.Epicmeets Facebook, Instagram, Linkedln ja YouTube.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Ari Asterin uusin elokuva Eddington oli tullut digitaalisesti myyntiin ja päätin ostaa sen heti, sillä minulla oli kova hinku nähdä tämä. Miksi halusin nähdä tämän? No Ari Asterin leffat ovat kiinnostavan outoja ja koska leffaa tähdittää Joaquin Phoenix ja Pedro Pascal niin se riitti itselle. Mutta millainen leffa ja kokemus tämä olikaan? Entä miten näyttelijät suoriutui? Tai suositteleeko katsomaan tämän heti? Näihin haetaan vastausta arvostelusta. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Entä mikä on paras Ari Aster leffa? Entä Phoenixin tai Pascalin? Tai entä heidän parhaat roolit? 

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

 ”Silloin taivasten valtakunta on oleva tällainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. Mutta keskellä yötä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan!' Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.' Mutta viisaat vastasivat: 'Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.' Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastasi: 'Totisesti, minä en tunne teitä.' Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.”Matt. 25: 1-13Seurassasi on Kirsi Jokela

Stadilainen, syntynyt stadissa. Mutta minne kaipaa stadilainen, kun hän istuu yksin lounasravintolassa uuden espressokeittimen kanssa?

370 | Edellinen pennin eli Seppo Taalan piilotus sai Tuplahypyn kuuntelijoiden joukossa lämpimän vastaanoton. Mutta kuinka paljon lämpöä kestättekään, kun sama toteutetaan aivan helvetillisissä olosuhteissa? Myöhemmin tutustutaan Suomen kalleimpiin joulukalentereihin, ja arvuutellaan niiden hintoja.(00:03:08) Piilotetaan penni 2(01:10:00) Mainos(01:12:28) Suomen kalleimmat joulukalenterit(02:05:35) Mitäpä muuta?Elisan Black Friday (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Tänä syksynä on kuultu huoltoasemauutisia, kun polttoaineenjakelu Teboilille loppuu ja Nesteille tuodaan uusia Huili-asemia. Mutta mikä kehityksessä yskii? Taukojen välissä myös ajetaan, sillä koeajoon on saatu upouutta Tesla Model Y Performancea ja Audi A6 Avantia. Studiossa tuttuun tapaan Arttu Toivonen ja Henri Posa.Autoradio Youtubessa - Autoradion voit halutessasi nyt myös katsoa videon kerta Iltalehden Youtube-kanavalta.

Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa - tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee.2. Piet. 3: 10-14Seurassasi on Kirsi Jokela

NBA-tuokion 183. jaksossa puhutaan Top Shot -hetkisistä, kiveksistä, Markkasesta ja Coach Iisalosta. Ohjelmassa: kuulijapalaute ja täydennyksiä edellisen jakson aiheisiin (1:14), Top Shot -hetkisten tilannekatsaus (22:20), kivessyöpähetkinen (43:31), Markkas-vartti (57:13), Iisalos-tuokio (1:23:10) sekä kuulijakysymys koskien vapaaheittojen ohiheittämistä tarkoituksella (2:20:44).

Vihdoin Netflixiin tuli Guillermo del Toron Frankenstein ja tottakai se piti katsoa niin nopeasti kuin mahdollista ja kertoa siitä mietteitä arvostelussa. Olen nähnyt lukuisia Frankenstein leffoja tai leffoja jotka jollain tavalla pohjautuu siihen, mutta aina on tilaa uusille, ainakin kun tekijänä on del Toro. Olen fanittanut Guillermo del Toron elokuvia pitkään ja tämä vaikutti ennakkoon jo viime vuosien kiinnostavimmalta hänen leffoistaan. Jonka takia halusin sen nähdä mahdollisimman nopeasti. Mutta miten tämä sitten toimi? Oliko se hyvä leffa? Tai pääseekö se edes parhaiden Frankenstein leffojen joukkoon? Tai miten näyttelijät suoriutui? Tai millaisen elokuvan del Toron onnistui lopulta loihtimaan? Näihin haetaan vastauksia arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Tykkäsitkö? Et? Miksi? Miksi et? Entä mitä mieltä näyttelijöitä ja heidän roolisuorituksistaan? Entä mikä on del Toron paras elokuva? Entä mikä on paras Frankenstein elokuva? 

Aiheuttaako ilmastonmuutos Pohjois-Euroopan kylmenemisen? Atlantin merivirtojen virtausjärjestelmän AMOCin häiriintyminen saattaisi johtaa Suomen hyytävään kylmenemiseen. Kymmenet ilmasto-ja meritutkijat varoittivat Pohjoismaiden neuvostoa vuosi sitten. Mutta hengitetään rauhallisesti ja kysytään: kuinka todennäköisestä uhasta on kysymys? Keskustelemme AMOCista ja ilmastonmuutosta koskevista väärinkäsityksistä. Tervetuloa monimutkaisen yhtälön labyrinttiin. Vieraana on ilmastotutkija, pääjohtaja Hannele Laine.

Tällä historiallisella päivämäärällä ei tapahtunut Minnan mielestä mitään... Mutta ainakin 1994 enemmistö ruotsalaisista kannatti neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä liittymistä Euroopan unioniin. Lisäksi nimipäiväänsä viettävät Kristian ja Ano ja Jimmy Kimmel viettää syntymäpäiväänsä.

Leif Nummela vie meidät tällä kertaa Roomalaiskirjeen käännekohtaan – kohtaan, jossa Paavalin raskas opetus ihmisen syntisyydestä saa vastauksen evankeliumissa. Mutta nyt on jotakin tapahtunut: Jumalan vanhurskaus on ilmestynyt – ei tekojen kautta, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tässä opetuksessa Leif avaa, mitä tarkoittaa Jumalan lahjoittama vanhurskaus, miksi Kristus on koko Raamatun keskus, ja miksi pelastus on mahdollista vain uskosta Jeesukseen – ei lain kautta, ei omilla ansioilla, vaan lahjana yksin armosta.

Suurena Quentin Tarantino fanina tein muutama vuosi sitten jakson, jossa käsittelin hänen leffojaan. Mutta puolet jäi käsittelemättä. Ja kiitos erään kommentin, jossa pyydettiin että kävisin läpi loputkin, päätin tarttua saman tien asiaan. Tällä kertaa päätin kuitenkin tehdä jakson jokaisesta leffasta erikseen ja tällä kertaa siis arvostelussa miehen 9. ja toistaiseksi viimeisin elokuva Once Upon a Time in… Hollywood. Mutta miten tämä leffa toimii? Onko se kuinka hyvä Tarantino leffa? Entä miten näyttelijät suoriutuu? Tai millainen on kässäri? Näihin haetaan vastausta arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Mikä on Tarantinon paras leffa? Entä heikoin? Tai onko sellaista? 

Suomi on raporttien, selvitysten ja mietintöjen luvattu maa. Liian usein ne unohtuvat tietokoneiden ei koskaan avattuihin kansioihin. Mutta: poikkeuksia on! Helsingin kaupungille toteutettu selvitys luovien alojen työllisyyden ja yritysten määrän kasvattamisesta näyttää erilaiselta. Se on poikkeuksellinen sekä tilaajan motiivien että selvityksen vastaanoton näkökulmasta. Selvitys nimeltä 9 tekoa Helsingille esittää nimensä mukaisesti toimenpiteitä, joihin kaupunki voi ryhtyä. Ideat tekoihin syntyivät osallistamalla lähes sata luovien alojen ammattilaista ja asiantuntijaa prosessiin. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo, mitä selvityksen julkaisun jälkeen on tapahtunut. Ellun Kanojen tiimiin kuulunut Katja Lindroos (Urban Practice) pohtii, miksi luovien aloihin satsaaminen on osoittautunut monissa kaupungeissa vaivan arvoiseksi. Muutosloikka on Ellun Kanojen podcast-sarja, jossa kerrotaan hankkeista, jotka näyttävät tavanomaisilta, mutta joissa on tapahtunut jotain, joka on yllättänyt organisaatiot – myönteisesti.

Roomalaiskirjeen kolmas luku avaa: miksi me tarvitsemme evankeliumin, Kristuksen, sovituksen ja anteeksiantamuksen? Leif Nummela vie meidät syvälle Paavalin opetukseen, jossa ihminen asetetaan Jumalan totuuden ja pyhyyden eteen. Juutalaiset ja pakanat — koko ihmiskunta — ovat syntisiä ja tarvitsevat armoa. Mutta keskellä synnin todellisuutta loistaa evankeliumin kirkas sanoma: Jumala pysyy uskollisena, vaikka me olemme uskottomia. Tässä opetuksessa selviää: • Mitä hyötyä oli olla juutalainen? • Miten Jumalan uskollisuus kestää ihmisen epäuskon? • Miksi me emme voi luottaa itseemme tai toisiin kristittyihin — vain Kristukseen? • Mikä on Jumalan oikeudenmukainen tuomio ja miten hän silti voi armahtaa? Leif muistuttaa: meidän uskosta ei pidä luopua sen vuoksi, että petymme itseemme tai muihin, sillä emme koskaan uskoneet heihin — vaan Jeesukseen. #Roomalaiskirje #LeifNummela #Raamattuopetus #Evankeliumi #JumalanArmo #Kristus #Usko #UskollinenJumala

Pasi Heikura syventyy etymologiaan aiheesta kirjan kirjoittaneen Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Tuomas Palosen kanssa. Ohjelmassa opetetaan myös korvia katsomaan, muistellaan kuinka Mona Lisa otti ritolat ja lopuksi kylvetään oraita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kausi 3, jakso 5. Rukouksen sanotaan olevan sielun hengitystä. Toisin sanoen rukous on elintärkeä osa hengellistä elämää. Mutta aina ei ilma kulje. Mitä tehdä, jos hengitys muuttuu pinnalliseksi? Entä miten päästä yli rukouksen aloittamisen vaikeudesta?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Hermosto säätelee koko kehon toimintaa. Hengitys, ruoansulatus, palautuminen ja vireystila rakentuvat sen varaan. Kun sen aktiivinen ja palauttava puoli vuorottelevat, ihminen voi hyvin.Mutta mitä tapahtuu, kun hermosto ei enää jousta? Kun viritys jää päälle eikä sammuttautumisen taitoa enää muisteta?Tässä jaksossa Otto ja Pete tarkastelevat, miten nykyaika haastaa kehomme hienovaraista säätelyä. Luonnolliset rytmit, päivän-, kuun- ja vuodenkierto, jäävät helposti keinotekoisten aikataulujen ja vaatimusten alle. Lepo ei tapahdu itsestään, ja siitä maksetaan usein kallis hinta.Jakso ei jää ongelmien tasolle. Keskustelussa avautuu myös käytännön näkökulmia siihen, miten voimme tukea hermoston joustavuutta ja palautumisen mahdollisuutta.Kuuntele jakso ja anna hermostollesi mahdollisuus muistaa, miten levätään!

Mainos: Vaasan Sähkö

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Moni suomalainen SaaS-yrittäjä ajattelee, ettei kotimarkkinoilta löydy riittävästi kasvua. Mutta entä jos ongelma ei ole markkinan koko, vaan yrityksen oma fokuksen puute?Dr. Kari Aho ja hänen tiiminsä ovat rakentaneet Secappista kriittisen viestinnän työkalun, jota käyttävät jo pelastuslaitokset, poliisi, sairaalat ja monet muut organisaatiot, joiden toiminta ei saa pysähtyä. Vaikka Secapp toimii hyvin kapeassa nichessä, näkee se Suomen markkinan jopa 90 miljoonan euron kokoisena – ja on jo vallannut siitä lähes viiden miljoonan osuuden.Tässä jaksossa keskustelemme:Miksi moni SaaS-yritys lähtee liian aikaisin maailmalle – ja mitä se maksaa?Milloin on parempi keskittyä kotimarkkinaan?Miten Secapp yhdisti monta pientä tuoteideaa yhdeksi selkeäksi kasvutarjoomaksi?Ja mikä merkitys tohtorintutkinnolla on yrittäjyydessä – Suomessa ja kansainvälisesti?Kari Aho on Secappin perustaja ja toimitusjohtaja, joka väitteli tohtoriksi vain 26-vuotiaana ja on sittemmin vienyt yrityksensä kriittisen viestinnän kansainväliseen kärkeen.Juontajana tuttuun tapaan SaaS Finlandin vetäjä ja kasvuvalmentaja Antti Pietilä.

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Oletko koskaan ollut niin janoinen, että mikään muu ei enää merkitse? Raamattu kuvaa tätä sisäistä janoa – ihmisen kaipuuta Jumalan yhteyteen. Me janoamme rakkautta, merkitystä, vapautta ja täyttymystä. Mutta todellinen lähde löytyy vain yhdestä paikasta. Tässä opetuksessa Mika Falk pysähtyy Johanneksen evankeliumin luvun 7 äärelle, jossa Jeesus huutaa: “Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.” Mitä Jeesus tarkoitti? Miten Lehtimajanjuhla ja elävä vesi liittyvät tähän? Ja ennen kaikkea – miten sinä voit löytää sen veden, joka ei koskaan kuivu?

Stranger Things räjäytti Netflixin suosion kattoon kertomalla pienen kaupungin synkästä salaisuudesta: salaperäisestä laboratoriosta, kadonneista lapsista ja rinnakkaisulottuvuuksien hirviöistä. Mutta harva tietää, että sarjan käsikirjoitus ei syntynyt täysin tyhjästä, vaan sen tarina juontaa juurensa oikeasta elämästä, paikasta nimeltään Montauk.

Maailmassa kulkee miljardien ihmisten virta, päivittäin, taukoamatta. Mutta mitä jos kaikki eivät olekaan oikeita ihmisiä, vaan pelkkiä näyttämölle asetettuja NPC taustaihmisiä, joiden ainoa tarkoitus on täyttää sinun elämäsi kulisseja?

Kaverin puolesta kyselen -osiossa kipuillaan työn ja vapaa-ajan välillä. Kumpi on tärkeämpää, vapaa-ajan iloittelut vai unelmatyö? Esko tekee päätöksen KPK-viestinlaittajan puolesta: "party party all night long!" Mutta mitä mieltä Suvi ja kuulijat ovat? - Suvi on ollut samanlaisessa tilanteessa, mutta ongelmaan löytyi ratkaisu yllättävällä tavalla.Lähetä oma Kaverin puolesta kyselen -viestisi osoitteessa https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva / Päivittäin vaihtuva KPK-aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Uusimmat arkeologiset tutkimukset ovat pakottaneet meitä päivittämään käsityksiämme esihistoriasta. Raamatustakin tuttu Jerikon kaupunki ja sen muurien murtuminen - sikäli kuin sellaista tapahtui Raamatun muistin mukaisesti - olisi tapahtunut n. 3300 - 2300 eaa. Mutta uusien arkeologisten kaivausten mukaan tässä vaiheessa Jerikon muurit ja kaupunki olivat aikojen saatossa romahtaneet ja taas pystytetty jo kuusitoista kertaa. Jerikossa asuttiin jo myöhäisellä kivikaudella, yli 12 000 vuotta sitten. Lisäksi siellä oli nähtävissä jonkinlaista uskonnollista toimintaa ja kenties jopa yhteiskunnallista hierarkiaa. Niinpä tutkijat kutsuvat Jerikoa maailman vanhimmaksi proto- tai alkukaupungiksi.

Kausi 3, jakso 4. Raamatun yhtenä keskeisenä tapahtumapaikkana on temppeli. Sen ensiversio on telttamajana autiomaassa, ja lopulta evankeliumeissa Jeesus vierailee Jerusalemin toisessa temppelissä. Mutta onko tälle paikalle jokin syvempi merkitys? Timo on perehtynyt asiaan.Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Uuden tutkimuksen mukaan köyhistä oloista tulevat ihmiset näyttäytyvät muiden silmiin keskimääräistä luotettavampina. Mutta mitä oikeastaan edes tutkittiin ja osoittaako se yhtään mitään? www.otetaanyhdet.fi Otetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa! www.urhospub.fi www.manala.fi Kulta ei loista laatikossa – eli nyt kannattaa muuttaa vanhat ja käyttöä vaille jääneet korut rahoiksi! Arvometallien hinnat on nyt korkeat. Eli jos kotona lojuu jotain – nyt on hyvä aika myydä. Helsingin Kello ja Kulta maksaa Suomen parasta hintaa: 14 k = 46-47 e / g ja 18 k 56-57 / g. Käy tsekkaamassa lisää infoa osoitteesta Helsingin Kello ja Kulta Oy | Arvokellot, Kullan Osto ja Myynti OY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Tam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia otetaan15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

NBA-tuokion 181. jaksossa puhutaan terassikauden tapahtumista, ennakoidaan alkavaa NBA-kautta ja esitellään uusia NBA-joukkueiden omistajia. Ohjelmassa: viimeisimmät tapahtumat (1:14), Markkas-vartti (12:22), Iisalos-tuokio (34:40), L.A. Clippers ja Aspiration Inc. (44:53), alkavan NBA-kauden kiinnostavimmat joukkueet (53:18), NBA-joukkueiden kaupat (2:33:29), NBA:n laajentuminen (3:22:08) sekä NBA:n hankala suhde Kiinaan (3:43:57).

Roomalaiskirjeen ensimmäinen luvun loppu on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan ja alkaa palvella Luojan sijasta luotua. Leif Nummela avaa tässä opetuksessa rohkeasti ja rehellisesti, mitä Paavali tarkoittaa epäjumalanpalveluksella – ja miksi se koskee meitä kaikkia. Hän käsittelee vaikeita, usein kiisteltyjä aiheita – seksuaalisuutta, moraalia ja kulttuurin muutosta – mutta samalla muistuttaa, että Paavalin tarkoitus ei ole tuomita vain joitakin, vaan paljastaa koko ihmiskunnan todellinen tila: ”Me olemme kaikki syyllisiä.” ”Jos tämä kaikki pätee, niin minulla ei ole mitään mahdollisuutta taivaaseen ilman anteeksiantamusta ja armahdusta. Mutta juuri siksi Kristuksen veri pesee minut tänäänkin puhtaaksi.” Opetuksessa tarkastellaan myös sitä, miten kristillinen maailmankuva eroaa modernista ajattelusta, jossa ihminen pyrkii määrittelemään itsensä ja moraalinsa ilman Jumalaa.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

365 | Uusin Pokémon-peli, Legends: Z-A, on aivan pian täällä. Mutta eihän se meille 90-luvulla syntyneille, ikuisesti ensimmäistä sukupolvea rakastaville Pokémon-faneille kelpaa. Kehitellään siis oma Pokémon-peli! Myöhemmin puhutaan stand up -komiikasta ja stand up -kokemuksista sekä suunnitellaan Roopelle oma stand up -keikka.(00:03:43) Unelmien Pokémon-peli(01:08:31) Mainos(01:11:40) Stand up -komiikka(02:07:02) Mitäpä muuta?Google Pixel 10 -puhelimet (Maksettu mainos): elisa.fi/myymalatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Nyt arvostelussa kotimaisten tubettajien/somettajien Nikon, Santun ja Weksin elokuva Cancel. Meillä lapset on isoja Niko ja Santtu faneja niin tämä oli pakko päästä katsomaan niin nopeasti kuin mahdollista. Ja itsekin tubettajana niin kyllähän tämä kiinnosti, varsinkin kun oma haave on ollut jo vuosi kausia oman elokuva tekeminen. Niin miten se muilta tubettajilta luonnistuu. Ja onhan ohjaajana yksi lempi ohjaajistani Tuukka Temonen. Mutta miten tämä leffa itselle toimi? Entä mitä mieltä jälkikasvu siitä oli? Näihin palataan arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Tai aiotko mennä katsomaan? Mitä mieltä leffasta? Tai onko Niko, Santtu ja Weksi entuudestaan tuttuja sinulle? 

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.”Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta?Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Mimmien podcast-spesiaali presents: Ellinooran menestysresepti? Päivän vieras on herkkä ja vahva, jo kymmenen vuotta musabisneksessä vaikuttanut, Ellinoora! Ellis uskoo kapinahenkeen, on lavalla itsevarma, fiksusti hedonisti ja työkontekstissa vaativa – sekä itselleen että muille. Elliksen tärkein viesti nuorille on: ajattele hurjasti äläkä missään nimessä häpeä unelmiasi. Ja btw: Elliksen uusi levy, Melankolisten laulujen klubi, ilmestyi viime perjantaina! Menkää, kuunnelkaa ja oppikaa! (Mutta mieluiten vasta sitten, kun olette kuunnelleet Elliksen haastiksen Mimmit sijoittaa -kanavalta.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Musiikki ja taide ovat kivoja, mutta kaiken takana on bisnes. Tässä jaksossa Kasper ja Mikko pyrkivät sisään keskellä festivaalialuetta sijaitsevalle mystiselle Gold Platinum Bisnes Arealle, jonne ei kelpaa tavallinen press- tai artistiranneke. Seikkailussa heitä auttavat lukuisat kuulijat, jotka pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan. Mutta pääsevätkö he lopulta sisälle? 

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tällä hetkellä dronet ovat julkisuudessa paljon esillä niiden sotilaallisen käytön takia. Räjähteillä lastatut “kamikaze-dronet” aiheuttavat droonikauhua rintamalla, tiedusteludroonien sensorit näkevät paljon enemmän kuin ihmissilmä ja droonihyökkäyksiä tehdään syvällä vihollisen maaperällä. Toimittaja Juuso Pekkinen halusi selvittää, mihin kaikkeen muuhun drooneja voi käyttää kuin tappamiseen ja tuhoamiseen. Kävi ilmi, että Suomessa tehdään maailmanluokan droonitutkimusta, jossa lennokkeihin yhdistetään monenlaisia sensoreita ja tekoälyä. Tutkijat etsivät uusia keinoja siihen, miten drooniparvia ja älykkäitä lennokkeja voidaan käyttää ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. Haastateltavat: Emil Kastehelmi, Black Bird Group Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Katri Koivula

On ainoastaan yksi ihmisryhmä joka vaikuttaa yhtä yksinkertaiselta kuin todellisuudessa on, ja sen tunnistaa big pharma huudoista. Mutta miksi se on kirjoitettu tähän, eikä sitä sanottu näin selkeästi jaksossa?