Podcasts about suomessa

Juho Partanen on kokenut kansainvälisen liiketoiminnan ja strategian ammattilainen, joka on toiminut monipuolisesti teollisuuden B2B-tehtävissä ja toimii tällä hetkellä neuvonantajana, konsulttina ja hallitusammattilaisena sekä Suomessa että ulkomailla, erityisesti autoteollisuudessa.Keskustelemme Partasen kanssa kansainvälisen liiketoiminnan eri näkökulmista - luonnollisesti strategiasta vauhtia hakien. Puheeksi tulevat ekosysteemit ja verkostot sekä oppiminen ja transformaatiot. Mitä oppeja Partasella on kansainvälistymistä tavoittelevalle yritykselle? Entä miten tieto- ja asiantuntijatyön organisoituminen ja verkostot muuttuvat globaalilla pelikentällä juuri nyt?

Talviolympialaiset ovat nyt takanapäin. Voiko Suomen mitalisaaliiseen olla tyytyväinen ja miten tuloskuntoa voitaisiin kehittää ensi kisoja ajatellen? Puhelinhaastattelussa urheilujohtaja Janne Hänninen Olympiakomiteasta. Kisamenestyksestä studiossa keskustelemassa Aino-Kaisa Saarinen, tietokirjailija Ari Pusa ja johtava asiantuntija Ville Vesterinen Huippu-urheilun instituutti KIHUsta. Varsinkin naudanlihan hinta on noussut Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Mistä tämä johtuu ja onko lihan korkea hinta tullut jäädäkseen? Vieraina tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sekä puheenjohtaja Tero Hemmilä MTK:sta. Haastateltavina myös Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail ja MOT:n toimittaja Tiina Lundell. Jo noin 50 000:lla Ukrainan kansalaisella on Suomessa kotikunta, selviää Tilastokeskuksen viime vuoden ennakkotiedoista. Määrä on kasvanut paljon, sillä vuoden 2022 lopussa kotikunnan saaneita oli noin 8 000. Toimittaja Ada Lassuri haastattelee Jyväskylässä Oleksandr Kazakovia, jolla on kotikunta Jyväskylässä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Mari Sarolahti.

Tällä historiallisella päivämäärällä vuonna 1455 painettiin ensimmäinen Raamattu, dieselmoottori patentoitiin, Pinokkio-elokuva sai ensi-iltansa ja Led Zeppelin esiintyi ensimmäisen ja ainoan kerran Suomessa.Minna, Kimmo ja Suvi Radio Novan Aamussa arkisin klo 6-10!

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin perustama rauhanneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa viime yönä Suomen aikaa. Mitä tämä neuvosto sai aikaiseksi ja onko sillä edellytyksiä toimia rauhanvälittäjänä? Tästä keskustelevat Saana Keskitalo, Martti Ahtisaaren perustamasta rauhanjärjestöstä ja Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutuista. Toisessa keskustelussa kysytään; minkälaista kielitaitoa edellytetään Suomessa työskenteleviltä hoitajilta? Studiossa SuPerin Jussi Salo ja Omnian Riitta Vihunen. Kuulemme lähetyksessä myös olympialaisten suomalaispanoksesta ja viikonlopun kisajännäreistä. Studiossa Pirjo Auvinen, tuottajana Petri Kejonen ja toimittajana Rasmus Montonen.

Millä tolalla vanhustenhoiva Suomessa on? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pia Sillanpää (ps.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Syyriassa oleva al-Holin leiri on tyhjentynyt äkillisesti. Mitä tästä seuraa? Vieraina väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Haastattelussa myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Juontajana Mika Kriikku, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372. Verotuksen painopiste tulisi siirtää pois haitallisimmista veroista, kuten perintö- ja ansiotuloverojen korkeista marginaaleista, kohti kasvua tukevaa järjestelmää. Ruotsissa yksityinen varallisuus, kotimainen pääoma ja dynaamiset vaikutukset ymmärretään paremmin kuin Suomessa. Yhteisöveron ja marginaaliverojen alentaminen voivat pidemmällä aikavälillä vahvistaa sekä investointeja, työllisyyttä että julkista taloutta.00:00 Johdanto ja vieraana EK:n Sami Pakarinen​02:30 Asuntomarkkinat, omistusasuminen ja verotusajattelu​06:14 Perintövero, Ruotsin malli ja suomalaisen keskustelun ongelmat​10:21 Ruotsin varallisuuskehitys vs Suomi ja kotimaisen pääoman merkitys​15:29 Suomalaisen omistajakunnan pienuus ja varakkaiden muutto ulkomaille​19:25 Yritysten sukupolvenvaihdokset, lahja- ja perintöveron lukitusvaikutukset​21:32 Kotimarkkinan ja paikallisen rahoituksen merkitys globalisoituvassa maailmassa​24:55 Talouspoliittisen keskustelun ruotsalaistaminen ja dynaamisten vaikutusten ymmärtäminen​28:06 Rajaveroasteen alentamisen 30 vuoden suositushistoria Suomessa​31:24 Laffer-käyrä, verojoustot ja tulonjakauman dynamiikka​35:30 Koulutusvalinnat, verotus ja kannustimet pitkällä aikavälillä​38:45 Liiallinen valtioriippuvuus ja vastakohtana yksilön itsepärjääminen​41:19 Datalähtöinen talouskeskustelu ja rekisteriaineistojen uusi käyttö​46:12 Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin ja suurten yritysten investointireaktiot​52:39 Urpilaisen kauden yhteisöveron alennus ja pääomatuloveron kiristys​55:25 Omistajien ja kriittisten osaajien merkitys, verkostot ja kellotaajuus​57:16 Ulkomailla olleiden suomalaisten 25 prosentin lähdeveroetuuden vaikutus​1:00:33 Velkajarjarru, sopeutustarve ja seuraavan hallituksen kasvutehtävä

Tuulispää oli Suomessa viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä ilmestynyt pilalehti. Talvella 1917 siinä julkaistiin pakinatyyppinen kirjoitelma, jossa haikaillaan vanhojen, pakanallisten laskiaisperinteiden perään. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on Tuija Kurvinen.

Eroottinen lätkäsarja Heated Rivarly puhuttaa suuntaan ja toiseen. Hollander! Mmmmikä on problem? Kokki Gordon Ramsay antaa touch lovee kokilta toiselle, eli kokki Brooklyn Beckhamille. Beckhamin perheen kommunikointi tapahtuu näköjään tatuointien kautta. Kirsikka on fiilistellyt muinaisia feikkikyliä ja puutarhoja. Enni on kuullut pari upeita tarinaa Princestä. Britney Spears my koko musiikkikataloginsa. Onkohan rahat loppu vai mikä homma? *Tämä on vain osa Tuplakääkin tämän viikon jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia ja sieltä löytyy myös rutkasti aiemmin julkaistuja jaksoja viime vuosilta. Jos ja kun haluat kuunnella lisää, mene osoitteeseen podme.com.

Tällä historiallisella päivämäärällä vietetään laskiaistiistaita, kiinalaista uutta vuotta, Mustanaamion syntymäpäivää. Suomessa ja Ruotsissa siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin! Päivään on mahtunut historian saatossa myös liuta muita tapahtumia, kuuntele koko kattaus!

Tutkimusjohtaja Minna Ruddockia Oulun yliopistosta haastattelee Jussi Häkkilä.

Tekoälyn arvioidaan muuttaneen internetiä perustavanlaatuisesti. Tekoälyä käytetään apurina moneen asiaan, mutta miten kielimallit vaikuttavat tietoturvaan? Entä kannattaako teettää itsestään tekoälyllä karikatyyri? Keskustelemassa ovat Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Jussi Eronen ja ohjelmajohtaja Karoliina Snell Helsingin yliopistosta. Perheyrityksistä tehty tutkimus paljastaa, että perheyritysten merkitys Suomen taloudelle on luultua suurempi. Haastattelussa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Kenialaisia miehiä päätyy Venäjän riveihin sotimaan Ukrainaa vastaan. Usein he ovat lähteneet valheellisten työlupausten perässä. Ilmiöstä kertoo Afrikka-kirjeenvaihtajamme Eeva Eronen Kenian Nairobista. Suomessa tehdään vuosittain useampi miljoona hätäilmoitusta. Toimiiko hätäkeskusjärjestelmä niin, että avun nopeaan saapumiseen voidaan luottaa koko Suomessa? Haastattelussa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio, Hätäkeskusammattilaisten liiton luottamusedustaja Patrick Tiainen ja Pelastusopiston koulutuspäällikkö Kimmo Laurila. Tavalliset rovaniemeläiset tekevät miljoonabisnestä lyhytvuokraamalla omia asuntojaan matkailijoille. Toimittajamme Armi Auvisen haastattelussa on lyhytvuokraukseen mukaan lähtenyt rovaniemeläinen Tiina Ylikangas. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Petri Kejonen.

Tällä historiallisella päivämäärällä lentopallo keksittiin. Suomessa voimassa olleen kieltolain purkaminen lähti käyntiin. Suomi voitti kahtena eri vuonna olympiakultaa - ensin Sarajevon Olympialaisissa ja sitten Naganossa.

Sisäsällissodan jälkeen Suomi oli väkivaltainen ja vaarallinen maa. Vaikka Suomessa oli viimeksi teloitettu ihminen rauhan aikana vuonna 1825, kuolemantuomio oli yhä laissa, ja sen täytäntöönpano oli kiperä aihe. FT Anna Huhtala on perehtynyt 1920- ja 1930-luvun henkirikoksiin, joista julkisuudessa vaadittiin kuolemanrangaistusta. Yleinen mielipide kuitenkin yllätti niin aikalaisia kuin nykylukijaakin.

Kimmo on allerginen pakkaselle. Minna kertoo muutamat faktat päivänsankari Runebergistä sekä hänen nimikkotortustaan. Suomessa on tapahtunut useita vesivahinkoja lähipäivinä. Mutta millaisia kokemuksia vesivahingoista Novan Aamun porukalla on? Kimmolla on aivan uusi arvomaailma musiikin suhteen, ja studioon saapunut paketti tekee hänet maailman onnellisimmaksi. Myös olympialaisten sähkökatkot ja norovirus puhututtaa.

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin? Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa? Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista? Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Miten Suomen talous korjataan? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). Räsänen ja Kalli kritisoivat hallitusta erityisesti päätöksestä keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa. Räsäsen mukaan hallitus tyhjentää valtion kassan yhteisöveropäätöksellä. Hänen mielestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Kopora pitää Räsäsen kritiikkiä aikamoisena liioitteluna. Hän sanoo, että Suomessa on korkea verotaso ja ihmisille ja yrityksille pitäisi jäädä enemmän käteen. Kalli huomauttaa, että Suomen yhteisöverotus on kilpailukykyinen. Hänen mielestään kaavamainen alennus ei ole hyvä. Keskusta ehdottaa, että verotusta laskettaisi siltä osin kun voitto jätetään investointeihin mikä kannustaisi nimenomaan investointeihin. Suomen yhteisöverotus on tällä hetkellä 20 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa 22 prosenttia, Ruotsissa 20 prosenttia ja Bulgariassa 10 prosenttia. Täsmennys lähetyksen tietoihin: Kopra totesi lähetyksessä, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 20 miljardilla ohi koronan ja ohi hyökkäyssodan. VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomessa on vahva omituisten ja kekseliäiden tietokone- ja videopelien traditio, minkä lippulaivoja ovat tässä ajassa mm. My Summer ja Winter Car -autonrakentelu- ja selviytymissumulaattorit, kesämökkielämää mallintava Finnish Cottage Simulator, inttiarjesta ammentava Finnish Army Simulator, alkoholismin aiheuttamia ongelmia lapsen näkökulmasta käsittelevän Lydia ja aivan tuore työttömyyden ja yksinäisyyden ikeessä tasapainoileva selviytymispeli Unemployment Simulator 2018. Nämä ideoiltaan hyvin omintakeiset, usein synkkään suomalaiseen arkeen ja tietynlaiseen kansalliseen reaalifantasiaan, suomikummaan sijoittuvat pelit ovat herättäneet myös paljon kansainvälistä huomiota ja suosiota. Suomikummasta ammentaa myös ison budjetin tietokone- ja konsolipelejä tuottavan kotimaisen Remedyn pelit. Mm. Controlissa näyttelevä Martti Suosalo sai vuonna 2020 BAFTA Game Awards -palkinnon parhaasta pelin sivuosasta rallienglantia ja suomalaisia sananparsia häpeilemättömästi viljelevän huoltomies Ahtin roolista. Miksi Suomessa on perinteisesti suunniteltu paljon poikkeuksellisen erikoisia pelejä, jotka ammentavat voimakkaastisuomalaisesta kulttuurista ja mielenmaisemasta? Miksi tällaiset varsin synkät ja arkiset teemat uppoavat muihinkin kuin suomalaisiin? Mistä tällaisten pelien traditio ja ideat kumpuavat, ja millaista näiden pelien suunnittelu on? Kulttuuriykkösen vieraina Unemployment Simulator 2018:n tehnyt kuvataiteilija-pelisuunnittelija Samuel Lehikoinen, mm. Lydian kehittänyt toimittaja-pelisuunnittelija Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Jukka O. Kauppinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kimmon makkarissa on jäätävä tunnelma. Minna puolestaan ei tykkää, jos lämpö ”tulee berberistä”. Suville opetetaan studion munasääntö. Suvi on vahvasti kyselyiässä. Kolmikko pohtii myös aivan kaikkea pilkkimiseen liittyen, kunnes kuulijat rientävät apuun. Ja mikä mahtaakaan olla The Guardian -lehden listaama suosikkimatkakohde Suomessa?

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista.

Ruodittavana jälleen kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheet sekä ajankuvamme synnyttämät ilmiöt. Vakiraatilaisista paikalla toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Yle Radio 1ssä käsiteltiin kolmen vakiraatilaisen voimin maailmanlopun kelloa, jota siirrettiin tällä viikolla lähemmäs keskiyötä kuin koskaan aikaisemmin. Silkkaa alarmismia vai viimeinen hetki muuttaa maailman suuntaa? Käsittelyssä myös somalinuorten rangaistuslaitokset ja Ylen MOT:n dokumentin nostattamat ajatukset, sivistyssanoilla BRILIJEERAAMISEN ja puhetapojen sekä sanavalintojen nostattamat KONNOTAATIOT, kulttuurialan boikotit — mitkä ovat niiden vaikutukset ja syyt, ja ollaanko Suomessa yleisesti boikottivastaisia? Lisäksi keskusteltiin suomalaisista arvoista ja siitä, miten niiden on käynyt tässä ajassa ja tarvitaanko yhteiset arvot kirjata koko valtion ja kansalaisten ohjenuoraksi?

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on torjunut STT:n uutisoimat väitteet, joiden mukaan hän olisi syyllistynyt toistuvasti epäasialliseen käytökseen. Demarien ympärillä vellovaa kohua avaa puhelimessa politiikan tutkija Markku Jokisipilä. Viime vuosina pienituloisten määrä on kasvanut ja ruoka-avun tarve lisääntynyt. Mistä tässä kehityksessä on kyse? Keskustelemassa tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kirkkopalveluiden kehittämisyksikön johtaja Mari Tuomainen sekä kokemusmentori Jenni Eronen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä. Hopean markkinahinta on noussut ennätyslukemiin. Mistä tämä hinnan nousu johtuu ja miten poikkeuksellinen tilanne on kyseessä? Puhelimessa jalometallien toimittaja NSG:n Suomen ja Baltian maajohtaja Joni Viitanen. Wolt-kuskien työolot ovat taas nousseet keskusteluun. Millainen vastuu ja vaikutusvalta kuluttajalla on, kun epäkohtia ilmenee? Keskustelemassa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ja tietokirjailija Hanna Willman-Iivarinen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Teppo Turkki on maamme johtava Aasian asiantuntija, jonka Itätuulen tuomisia -blogia seuraa pelkästään Suomessa sata tuhatta ihmistä. Kun Yhdysvallat on päivä päivältä suuremmassa kaaoksessa ja Eurooppa haukkoo henkeään, on selvää että Aasia vahvistuu. Pyöräytimme Tepon kanssa karttapalloa ja koetimme tarkastella maailmaa ja sen tilaa indopasifiselta alueelta käsin. Mitkä ovat silloin valtakulttuureita, mitkä vasallivaltioita? Miten vuosituhantinen perinne, keisarit, uskonnot, kollektivismi ja kolonialismi näkyvät tänä päivänä? Mitä Kiina haluaa? Entä Intia, entä Kaakkois-Aasian valtiot? Entä kuinka Aasian sisäinen dynamiikka toimii kokonaisuutena? Ja vielä, mikä on Venäjän rooli Kiinan ajattelussa? Ja lopuksi: mitä meidän Euroopassa ja Suomessa on syytä odottaa tapahtuvaksi ja miten me voimme siihen valmistautua? Paljon kysymyksiä – ja paljon vastauksia. Tervetuloa tähän ajatuksia niksauttelevaan keskusteluun maailman muutoksen mahdollisesti suurimmasta voimasta tällä hetkellä. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Turun kaupunginkirjastossa on meneillään uraauurtava hanke. Diives! Romanien kirjastopalvelut keskiössä! on ensimmäinen romanivähemmistöön kohdistuva kirjastoalan hanke Suomessa. Sen tavoitteena on mm. tehdä kirjastopalvelut romaniväestölle tutuksi ja tukea yhdenvertaisuutta mm. esittelemällä sekä kirjastoalan ammattilaisille että yleisölle romanien luomaa tai romaneja käsittelevää kirjallisuutta. Hankkeesta, sen tavoitteista ja tuloksista kertovat hanketyöntekijä Melissa Virtanen ja Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Sanna Hernelahti. Heidät tapasi Turussa toimittaja Jaakko Laakso.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

14 minuuttia romanikulttuuria sarjan ensimmäisessä osassa kuullaan romanikulttuurin asiantuntija Dimitri Lindgrenin haastattelu teemasta: Romanina Suomessa 2026 - kuka saa kertoa meidän tarinamme. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Tässä jaksossa keskustelemme Sörkka svengaa -musiikkinäytelmään liittyvistä teemoista. Jaksossa palaamme 1920-luvun Sörnäisiin ja Vallilaan, missä kieltolaki, salakuljettajat ja jazz täyttivät ravintolat ja porttikongit. Pohdimme, minkälaista elämä oli sisällissodan jäljiltä jakautuneessa Suomessa. Miten uudet keksinnöt ja ilmiöt, kuten matkagramofoni, pölynimuri ja musiikkityylit, muuttivat arjen kulttuuria ja elämää? Millä tavoin 1920-luvun ilmapiiri vaikutti sukupuolirooleihin ja erityisesti naiseuteen? Millaisia olivat kadunkulmien tarinat ja sörkkalaisten värikäs kieli? Entä mitä kaikkea kätkeytyi ajan toiveikkaaseen, mutta vaaralliseen ilmapiiriin? Jakson vieraina ovat filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä sekä Sörkka svengaa -näytelmän ohjaaja Reetta Ristimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Greta Tuotannon ja Musiikkiteatteri Kapsäkin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen →

Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron vangitseminen on tuonut osalle venezuelalaisista toivoa paremmasta tulevaisuudesta ilman diktatuuria. Samaan aikaan epävarmuutta on, miten kauan maa on Trumpin Yhdysvaltojen ohjauksessa. Ohjelmassa tavataan venezuelalaisia Kolumbiassa sekä Suomessa, ja kuullaan heidän arvioitaan dramaattisista tapahtumista. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miltä Trumpin hallinnon Venezuelan operaation motiivit näyttävät. Trump ei ole peitellyt haluaan saada Venezuelan öljyä. Hän on neuvotellut yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kanssa mahdollisuuksista palata Venezuelaan. Pikaisia öljytuottoja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ohjelmassa kuultavan energia-asiantuntijan mukaan Venezuelan öljyn erittäin raskas laatu ja rapautunut infrastruktuuri vaikeuttavat toimintaa ja voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin Venezuelan öljyntuotanto on palannut 1990-luvun huippuvuosien tasolle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1547 Iivana Julmasta tuli Venäjän tsaari, 1920 Yhdysvaltain kieltolaki astui voimaan ja 1994 Suomessa järjestettiin ensimmäiset suorat presidentinvaalit.

Kansalaisten itsetuntoa tuskin hivelee tieto siitä, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys, kun kärkipaikkaa pitänyt Espanjakin tuli ohitettua. Sivupersoonat puntaroivat politiikan vaikutusmahdollisuuksia työttömyyteen ja toteavat, että työllisyyden hoitamista ei auta kokonaan jättää markkinoiden armoille. Nuorille ei enää voi antaa lupausta tulevista töistä, mutta helppoa ei ole työuran toisessakaan päässä. Politiikan valinnoilla pitää kuitenkin luoda toivoa tulevaisuudesta. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Espanjalaisen historioitsijan ja LQBT+-aktivistin Alana S. Porteron esikoisromaani La mala costumbre, suomeksi nimellä Paha tapa tammikuussa 2026 (suom. Sari Selander, Into Kustannus) on harvinainen kuvaus duunaritranssukupuolisuudesta. Se sijoittuu 80-luvun Madridin köyhään San Blasin työläislähiöön, jota riivasivat heroiiniepidemia ja näköalattomuus. Portero näyttää, miten luokka määrittelee transkokemusta ja mitä machokulttuuri odottaa mieheltä ja naiselta. Romaanin teemojen lisäksi keskustelemme transihmisten kokemasta väkivallasta ja syrjinnästä nyky-Suomen arjessa ja työelämässä ja siitä, miten translain uudistus vaikuttaa vähemmistön oikeuksiin. Studiossa keskustelemassa ovat Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris, Trans ry:n hallituksen jäsen Neo Sarvinen ja yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym

Okeeeeei Sydney Sweeney kävi Suomessa jouluna! Meillä on kuvatodisteet!! Beckhamit biiffaa ja jouluna niiden riita sai uusia käänteitä somessa. Jopa Cruz Beckham otti asiaan kantaa. Kerrotaan meidän toiveita vuodelle 2026! Jaetaan palkintoja ja ennustetaan ensi vuotta. Alabama Barker sai iha vvvvidusti (taas) joululahjoja. Kim K antoi koiralahjoja. Kuultiin juoru, että Timothee ja Leo on ollut yhdessä bilettämässä. Nyt Timpan meno makes more sense! *Tämä on vain osa Tuplakääkin tämän viikon jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia ja sieltä löytyy myös rutkasti aiemmin julkaistuja jaksoja viime vuosilta. Jos ja kun haluat kuunnella lisää, mene osoitteeseen podme.com.

Tässä jaksossa pureudumme siihen, millainen rooli sotaveteraaneilla todella oli suomalaisessa yhteiskunnassa sodan jälkeen – ja miksi moni sitkeä myytti ei kestä tarkempaa tarkastelua.Vieraana on Turun yliopiston dosentti Olli Klemola, jonka tuore tutkimus Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta on ensimmäinen kokonaisesitys veteraanisukupolven asemasta, järjestäytymisestä ja vaikutusvallasta Suomessa. Keskustelussa käydään läpi, miten veteraanit ajoivat oikeuksiaan, vaikuttivat sosiaaliturvan kehitykseen ja osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös suomettumisen vuosikymmeninä.Jakso avaa, miksi ajatus “vaiennetuista veteraaneista” on harhaanjohtava, miten sukupolvien välinen ristiriita on usein liioiteltu ja mitä tapahtuu nyt, kun veteraanien oma ääni hiljenee ja perintö siirtyy uusille vaalijoille.Tämä on keskustelu muistista, vallasta ja siitä, miten sodan kokemus todella näkyi – ja näkyy yhä – suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Itsenäisyyspäivän virallinen asema nuijittiin pöytään valtioneuvoston asetuksella 1919. Itsenäisyyspäivän perinteet ovat vuosien saatossa vaihtuneet presidentin vastaanotoista juhlajumalanpalveluksiin ja suojeluskuntien marsseista 612-kulkueisiin. Minkälaisia ajatuksia pönkittämään tulkintoja itsenäisyydestä ja isänmaallisuudesta on Suomessa vuosien mittaan rakenneltu? Miksi 6. päivä joulukuuta valikoitui itsenäisyyspäiväksi muiden päivämäärien ohitse? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tekemässä päätöstä Supon ohjauksen siirrosta. Muhiiko hallituksessa kiista Supon ja poliisin valvonnasta? Vaarantaisiko tiedustelun siirto poliisin alle tiedustelun palomuurin Suomessa? Miten tiedustelun lainmukaisuutta Suomessa valvotaan? Vieraana on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tänään minulla on vieraan a Friederike Lüpke. Kysyin Friederikeltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit opiskelemaan afrikkalaisia kieliä? 3. Milloin muutit Suomeen ja millaista se oli? 4. Miten olet opiskellut suomea? 5. Mitä haluaisit sanoa toisille suomen kielen oppijoille? 6. Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opettajille? 7. Mitä tykkäät tehdä Suomessa marraskuussa ja joulukuussa? Linkkejä: Helsingin Seudun Lapinkävijät: https://www.lapinkavijat.fi/ Helsingin Melojat: https://www.helsinginmelojat.fi/ Kulttuurisauna: https://kulttuurisauna.fi/ Löylykontti: https://www.loylykontti.fi/en Mari Nikosen suomen kielen kurssit: https://askafinnishteacher.com/finnish-courses.html Hanna Männikkölahden selkomukautukset: https://www.privatefinnishlessons.com/selkokirjat

Tässä jaksossa sukelletaan toisen maailmansodan varjoisalle puolelle Neuvostoliiton partisaanitoimintaan ja sen vaikutuksiin itäisessä Suomessa. Jaksossa keskustelemme tietokirjailija Veikko Erkkilän kanssa partisaanien siviileihin kohdistuneista julmuuksista ja partisaaneja jahdanneesta osasto Savukoskesta.Keskustelussa nousee esiin myös vaikea kysymys: miksi partisaanien siviileihin kohdistamista iskuista vaiettiin vuosikymmenten ajan? Miten aiheen tutkimus on kehittynyt, ja mitä merkitsi, kun näitä tekoja alettiin viimein nimittää murhiksi?Tämä jakso on pysäyttävä ja tärkeä muistutus siitä, kuinka syvälle sodan jäljet voivat ulottua myös niiden mieliin, jotka eivät koskaan olleet rintamalla.Lue Veikko Erkkilän uutuuskirja:Partisaaneja torjumassa — Sissiosasto Saun sota (Otava)

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala