Podcasts about suomessa

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavoittelee Aasian-matkallaan? Kiinan kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Pekingistä. Mitä ovat Aasian tärkeimmät valtiot ja niiden intressit maailman politiikassa ja taloudessa? Keskustelemassa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta ja Uuden Jutun Kiinaan erikoistunut toimittaja Niko Vartiainen. Jalkapallohuligaanien määrä Suomessa kasvaa. Vaarassa ovat jo pelaajat ja sivulliset. Toimittaja Marko Hietikko kertoo MOTin selvityksestä. Suomeen suunnitellaan vetyverkostoa. Tutkimusprofessori Jari Kivioja VTT:stä kertoo, miten vetyä tuotetaan ja mitä hyötyjä sillä on? Missä mennään vetysiirtymässä? Keskustelemassa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund ja Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Sipilä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajina Annette Blencowe ja Anna-Maria Haarala.

Jääkiekkoilija Camilo Miettinen oli 2-vuotias, kun hänet adoptoitiin Kolumbiasta Suomeen. Hän kasvoi suomalaisessa perheessä ja rakensi uran jääkiekkoilijana. Vasta myöhemmällä iällä hän halusi selvittää omat juurensa. Millaista oli palata Kolumbiaan ja tavata oma kasvattiperhe? Entä millaisen identiteettikriisin kanssa Miettinen on elänyt ja mitä hän on oppinut itsestään matkan varrella? Miettinen puhuu myös isyydestä sekä siitä, millainen yhteisö Suomessa on Kolumbiasta adoptoituneilla.

Viestintäpäällikkö Hanna Karhusta Psoriasisliitosta haastattelee Jussi Häkkilä. Suomessa vähintään puoli miljoonaa ihmistä sairastaa jotakin pitkäaikaista ihosairautta tai nivelpsoriasista. Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Psoriasisliitto nostavat ihorauhan esiin ensi viikolla vietettävällä Ihoviikolla.

Tiede-ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt kymmenelle taiteilijalle ja toimijalle kulttuurin Suomi-palkinnot, joista yksi myönnettiin kunniakirjan muodossa. Palkinnon sai mm. oululainen tanssitaiteilija ja koreografi Pirjo Yli-Maunula. Palkitsemisperustelujen mukaan hän on tehnyt mittavan uran lukuisissa eri tehtävissä esittävän taiteen kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli-Maunulan monisyinen työ on vaikuttanut laajasti ja syvästi tanssialan kehitykseen Suomessa. Taiteellisen työnsä ohella hän on ollut mukana luomassa ja kehittämässä pohjoisen Suomen tanssin toimintarakenteita 1980-luvun alusta lähtien. Pirjo Yli-Maunulan teoksissa ainutlaatuista on rikas sisällöllinen puhuttelevuus, immersiivisyys sekä eri taiteenalojen lomittuminen. Hänen tinkimätön työnsä esittävän taiteen edistämiseksi on yli 20:n vuoden ajan mahdollistanut kansainvälisen tason tanssi- ja sirkusteosten tuottamisen Ouluun. Vuodesta 1993 lähtien jaettu palkinto on suuruudeltaan 12 660 euroa.

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on vallannut Suomen huumemarkkinoita ja käyttää suomalaisia jengejä huumeiden levittämiseen. Millaista jengirikollisuus on ja miten sitä voidaan kitkeä? Haastateltavina MOT:n toimittaja Jesse Mäntysalo, rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista ja Susanna Mara, Katu-Exit projektipäällikkö keskusrikospoliisista. Lähetyksessä kuullaan myös Ruotsin tilanteesta Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalta Jenny Matikaiselta. Mikä on Venäjän talouden tila ja miten pakotteet ovat tepsineet siihen? Studiossa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo, miltä taloustilanne näyttää Moskovassa. Maanantaina vietetään Maailman tilastopäivää. Miten 160-vuotiaan Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala näkee tilastojen merkityksen? Lähetyksen tuottaa ja juontaa Mika Kriikku. Toimittajina ovat Mikko Hirvonen, Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki.

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

Historianopettaja Elise Pihlajaniemi tunteee keskiajan ja suomalaiset linnat. Jaksossa Kirsi Ranin kysyy, millaista elämä oli keskiajalla, oliko Suomessakin linnaromantiikkaa vai ainoastaan ankeaa sotimista. Elise Pihlajaniemen kirjasta Linnaelämää keskiajan Suomessa lisää osoitteessa www.kirsinbookclub.com

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Nepalilaisen ravintolan riistetty ja uupunut duunari, joka on joutunut maksamaan kynnysrahan saadakseen työpaikan. Thaimaalainen marjanpoimija, jonka työolot muistuttavat pakkotyöleiriä. Ukrainalainen, jota nöyryytetään ja riistetään ukrainalaisten taistelua juhlivassa Suomessa. Ohjelman vieraan, Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirja ”Pitkä vuoro — kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen” analysoi oikeusvaltiomme pimeää puolta. On silmien avaamisen aika.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Päivystävä meteorologi Heikki Sinisaloa Ilmatieteen laitokselta haastattelee Jussi Häkkilä. Syksy on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä ajankohtaan nähden. Tänään ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärven yläkeskuksen sääasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin kuusi senttimetriä. Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiön Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1923 Walt Disney ja hänen veljensä Roy Disney perustivat Disney-yhtiön, 1994 Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä ja 2126 tulee tapahtumaan ensimmäinen vuoden 1990 jälkeen Suomessa näkyvä täydellinen auringonpimennys.

Entinen politiikkeri kertoo kunka se oon saa vihhaa ja uhkaa. Ummikkos tarjoaa muutaki ko teatteria. Luenoittija: Älä tule digihuijatuksi. Kitkiöjärven tumaatit ja kurkut aikohnaan tunnettu merkki niin Suomessa ko Ruottissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Miikka oli häärimässä videoita tehden ja bleiserissä heiluen Helsingissä järjestetyssä Koodia Suomesta Ryn seminaarissa aiheella IT-alan seuraavat 10 vuotta. Mitä seminaarissa kuultiin ja miten tämmöisiä tapahtumia saataisi myös böndelle Joensuuhun? (00:00) Intro (00:27) Koodia suomesta -seminaari (05:50) Seminaarien rooli ja tulevaisuus Suomessa (12:07) Koodareiden tilastointi ja ammatillinen näkyvyys (18:14) Tapahtumajärjestäminen ja sen haasteet (23:46) Hype Vs. Sisältö (30:00) Loppusanat

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Henna Uoti on vuoden 2023 striimatuin omakustanneartisti Suomessa ja vuoden 2025 Indie Awards -ehdokas, jonka esikoisalbumi on kerännyt lähes 8 miljoonaa kuuntelua. Henna Uoti on tehnyt musiikkia muun muassa Tobias Lundgrenin (Celine Dion) kanssa, sekä tuoreimpana Christianin säveltämä ja tuottama ja Olavi Törmäsen sanoittama Hoivatuuli -kappale, joka julkaistiin perjantaina 10. lokakuuta. -Hoivatuuli ei ole pelkkää pohjoisen voimaa. Se on metafora rakkaudelle, joka pysyy, lohduttaa ja auttaa jatkamaan.  Kappaleen sanoitus jatkaa Henna Uotin Lumous (2024)-kappaleen tarinaa. Musiikkiuran lisäksi Henna  antaa intuitiivisia energiahoitoja sekä työskentelee tänä vuonna perustamassaan Henna lähelläsi - yrityksessä. Uutena aluevaltauksena Hennalla on läheinen yhteistyö Scentsophy -lifestylebrändin kanssa.

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomelle valittiin kuningas, osittainen liikekannallepano käynnistyi Suomessa ja Barack Obamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Helsingin käräjäoikeus totesi yllättäen viime perjantaina, ettei se ole Eagle S -tapauksessa toimivaltainen. Mitä seurauksia oikeuden ratkaisulla on? Keskustelemassa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta ja keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Timo Kilpeläinen. Verkkopankkimaksamiseen tulee merkittävä muutos, kun maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Puhelimessa Finanssiala ry:n maksuliikeasiantuntija Miia Zitting. Miten lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastamiseen toteutuvat Suomessa? Vieraina OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari ja Pelastakaa Lapset -järjestön erityisasiantuntija Aino Sarkia. Sosiaali- ja terveysalalla kärsittiin vielä vähän aikaa sitten työntekijäpulasta. Nyt moni hyvinvointialue vähentää väkeä. Kysymme Lappeenrannassa ammattikorkeakoulun opettajalta, miten muuttuneista työllisyysnäkymistä puhutaan opiskelijoille. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Lotta Lautala ja Seija Vaaherkumpu, tuottajana Annette Blencowe.

Maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaaraa Metsähallituksen Luontopalveluista haastattelee Jussi Häkkilä.

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Miksi ihmeessä yhdysvaltalaiset kenraalit ja amiraalit kokoontuivat virginialaiseen tukikohtaan? Tätä kysytään Ykkösaamun aluksi, lisäksi kuulemme tuoreet tiedot Kööpenhaminasta. siellä EU-johtajat ovat kokoontuneet epäviralliseen huippukokoukseen. Suomikin osallistuu kokouksen mittaviin turvajärjestelyihin. Toisessa laajassa keskustelussa puhutaan nikkelistä. Eurooppa ostaa nikkeliä Venäjältä.Nikkeliä tarvitaan aseiden ja ammusten valmistuksessa. Niillä ammutaan Ukrainassa venäläisiä hyökkääjiä. Euroopan Unionin on vähennettävä nikkeliriippuvuutta Venäjästä. Mitä se merkitsee Suomelle, jolla on Euroopan suurimmat nikkelivarat? Ykkösaamua toimittaa Markus Liimatainen.

Vieraana on Nadja Tamminen, yksi harvoista – ellei ainoa – romanitaustainen hammashoitaja Suomessa. Aiemmin kokkina työskennellyt Nadja päätti seurata pitkäaikaista kiinnostustaan hampaisiin ja kouluttautui lähihoitajaksi erikoistuen hammashoitotyöhön. Keskustelussa avataan alan käytännön työtä, sen tarkkuutta ja merkitystä sekä Natjan matkaa uranvaihdosta uuteen kutsumukseen. Hän haluaa rohkaista erityisesti romaninuoria harkitsemaan terveydenhuollon ammatteja – hammashoitajan työ voi olla sekä vakaa että antoisa tulevaisuuden polku. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Odotettu esikoisen vapaasynnytys nyt podcastissa! Tapasimme Emmin kanssa ensi kertaa hänen raskausaikana naistenpiirissä kotonani, jonka jälkeen Emmi tuli Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön ❤️Emmi on aina tykännyt lapsista ja tiesi haluavansa äidiksi. Ennen omaa raskauttaan Emmi osallistui ystävänsä vapaasynnytykseen Australiassa. Kokemus teki suuren vaikutuksen. Emmi haaveili kotisynnytyksestä raskauden alusta asti, puolison vakuuttamiseksi piti kuitenkin tehdä töitä ja käydä syvällisiä keskusteluita. Tukihenkilöksi Emmi olisi voinut kuvitella Australiassa asuvan ystävänsä, mutta välimatkan takia se ei ollut mahdollista. Lopulta hän päätyi suunnittelemaan synnytyksen kahdestaan miehen kanssa, tietäen kuitenkin koko ajan avun olevan lähellä tarvittaessa. Synnytys käynnistyi yllättäen jo 38+4 lapsivesien menolla. Synnytys oli pitkä ja Emmi pystyi nukkumaan välissä. Lopun intensiivisyys haastoi, mutta mies oli tukena. Lopulta vauva syntyi kerralla yhdellä supistuksella ammeeseen ja mies totesi "Näinhän kaikkien vauvojen pitäisi syntyä!

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö varoittaa, että toteutuessaan viisumirajoitukset voivat johtaa toimittajien itsesensuuriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka Yhdysvaltain sanan- ja medianvapaus selviävät Trumpin hyökkäyksestä. Sen on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jälleen median, arvokysymysten, ajankuvamme sekä kulttuurin ajankohtaisaiheet ruodittavina kolmen vakiraatilaisen voimin. Mikä on ikiopiskelijan hintalappu, ja mikä on opiskelijan vastuu käyttää oppimaansa yhteiskunnan hyväksi? Onko snellmannilainen sivistys itseisarvo vai pitäisikö yhteiskunnan tuella opiskelleen ymmärtää tuottaa osaamisellaan takaisin se taloudellinen hyöty, jonka hän on "ilmaiseksi" saanut? Keskustelun taustalla 75-vuotias ikiopiskelija, joka on suorittanut 3500 opintopistettä Jyväskylän yliopistossa. Voiko tekoäly olla hyvä pomo tai jopa poliittinen päättäjä? Albaniassa hallituksen luottamuksen sai Della-niminen ministeri, joka on tuotettu tekoälyn avulla. Sen tarkoitus on mm. nopeuttaa hallituksen päätöksentekoa esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa. Suomalaistutkimuksen mukaan yritysten johtoryhmissä tekoäly on hyödyllinen päätöksenteossa, mutta muutosvastarinta on edelleen suurta. Toisen tutkimuksen mukaan yllättävän iso prosentti suomalaisista olisi valmiita ottamaan tekoälyn oman työnsä johtajaksi ja esihenkilöasemaan oikean ihmisen sijaan. Millä ehdoin kone voisi olla meidän pomomme, ja mitä uhkia tai mahdollisuuksia siihen liittyisi? Käsittelyssä myös vanhojen vaatteiden kaupan yllättävän iso logistinen ympäristöjäki Suomessa. Pessimismin ja näköalattomuuden vaikutus kulutukseen ja talouteen, sekä balanssi kulutuksen ympäristöriskeistä sekä sen välttämättömyydestä talousmallimme ylläpitäjänä. Lisäksi keskustelua muotilehti Voguen päätoimittajan vaihdoksesta sekä lehden vaikutuksesta sekä tulevaisuudesta. Studiossa professori Laura Kolbe, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Nordean syysennuste odottaa talouskasvun kiihtyvän euroalueella ja Suomessa. Ratkaisevassa asemassa ovat kuluttajat, jotka ovat pysyneet tähän asti varovaisina. Ekonomistimme Tuuli Koivu ja Juho Kostiainen pohtivat, mikä voisi saada kuluttajat liikkeelle. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Kaupallinen yhteistyö: AdnamiMainonnassa ei riitä, että mainos vain näkyy – tärkeämpää on, saako se attentionin, eli katseen ja huomion. Tässä podcast-jaksossa Adnamin Ville Ahola ja IPG Mediabrandsin Oskari Vanne pureutuvat siihen, miten attention muuttaa tapaa arvioida ja ostaa mediamainontaa.Jaksossa kuulet:Pohdintaa Display-mainonnan tilasta SuomessaMikä ero on viewabilitylla ja attentionillaMiten attention-metriikat tuovat lisäarvoa mediaostamiseenMiksi aiheesta puhutaan juuri nyt ja mitä haasteita standardoinnin puute tuoKuinka eri mainosformaatit ja ympäristöt vaikuttavat attentioniinJos haluat ymmärtää, miten attention-ajattelu vie digitaalista mainontaa eteenpäin Suomessa ja mitä se tarkoittaa käytännön mediaostamisessa, kuuntele jakso.

Studiossa vieraana sotatieteiden dosentti, tutkija Ilmari Käihkö. Millaisia ajatusharhoja Venäjän ja Ukrainan välinen sota synnytti Suomessa? Miten määritellään sodan voitto ja häviö? Käihkön kirja ”Kymmenen oppia sodasta” analysoi Venäjän ja Ukrainan välisen sodan synnyttämiä ajatusharhoja ja tabuja. Suosittelemme kirjaa kaikille sohvalla makaaville maallikoille, jotka luulevat tietävänsä kaiken sodasta ja sotimisesta. Myös lippua liehuttavien asiantuntijoiden kannattaa ottaa oppia kirjan kirkkaasta analyysistä.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 156. jaksossa vieraanani suomentaja Sampsa Peltonen, joka kertoo Neige Sinnon teoksesta Tiikerin raatelu (Atena, 2024). Siinä Sinno kertoo tositarinan, kun isäpuoli käytti häntä seksuaalisesti hyväksi lapsena. Kuka on ranskalaiskirjailija Neige Sinno? Minkä lajityypin teos on Tiikerin raatelu? Millainen lukukokemus Sinnon kirja oli Sampsalle? Miksi Ranskassa julkaistaan enemmän tämän aihepiirin kirjoja kuin Suomessa? Oliko rankkaa aihetta käsittelevän teoksen suomentaminen erilaista kuin muiden? Onko Sampsa ollut yhteydessä kirjailijaan? Sampsa lukee myös otteen suomennoksestaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Pinja Meretojan Tissilogia kertoo naisten rintojen kulttuurihistoriasta sarjakuvan keinoin. Rintoja on kautta aikain peitetty, korostettu, täytetty ja poistettu. Välillä ihanteena ovat olleet suuret rinnat, välillä pienet. Hollywoodin kulta-aikana suurimmiksi elokuvatähdiksi nousivat povekkaat naiset. Baywatch-sarjan hidastetut juoksukohtaukset muistavat kaikki. Rinnoista on myös luettu vaikka mitä ja niitä ovat hyödyntäneet myös kansallisuuskiihkoilijat. Naisten rintoja on myös vahdittu. Vaikka tänä päivänä vaatteen läpi kuultava naisen nänni ei enää olekaan hirveä kauhistus ja Suomessa voi ottaa aurinkoa julkisillakin rannnoilla yläosattomissa, liittyy rintoihin edelleen paljon sääntöjä, sanattomia ja julkilausuttuja. Monet sosiaalisen median jätit kuten Instagram sensuroivat edelleen kuvia rinnoista ja nänneistä, ja moni nainen käyttää rintaliivejä häveliäisyyssyistä. Kaikissa kulttuureissa rintoja ei pidetä seksuaalisina kehonosina. Pitäisikö rinnat epäerotisoida lännessäkin? Keskustelemassa ovat kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Pinja Meretoja, elokuvatutkija Jari Sedergren ja Suomen valokuvataiteen museon viestintäpäällikkö Jaakko Laasanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Mitä Katri Helenan jälkeen? Pekka Seppänen kertoo odottavansa kiihkeästi Katri Helenan viimeistä esiintymistä lauantaina 16.8. Helsingin Olympiastadionilla. Onko Katri Helenan jätettyä estradit enää yhtään artistia, joka yhdistäisi kaikkia suomalaisia iästä ja asuinpaikasta riippumatta? Onko ketään sellaista ihmistä millään elämänalueella? Löytyykö ketään muuta suomalaista, johon voisi enää liittää adjektiivin sinivalkoinen? Ja onko tuleva lauantai yhtenäiskulttuurin viimeinen voimannäyte ja loppuhenkäys? Hilkka Olkinuora tuo pöytään viime viikkoina mediassa paljon puhutun aiheen, kenelle kuuluu velvollisuus hoitaa vanhempia. Hilkka luki 10 vuotta sitten sveitsiläisestä Neue Zürcher Zeitung sanomalehdestä artikkelin, jossa saksalaisilta aikuisilta kysyttiin, miten ja miksi he ovat roudanneet vanhuksensa ns. "kaalimaihin" eli entisiin itäblokin maihin hoitoon. Syy, miksi vanhuksia sinne vietiin oli raha. Saksassa on laki, joka edellyttää lapsien pitävän vanhuksistaan huolta. Se rahasumma, joka meillä pitää jäädä vanhuksille käyttörahaksi on Saksassa summa, joka pitää jäädä lapsille. Kun saa vanhuksen halpaan hoitoon, se on voittoa. Artikkelin luettuaan Hilkka ajatteli "ihanaa tuollaista ei ole meillä", kunnes työeläkevakuutusyhtiö Varman toim.joht. Risto Murto räväytti puheenaiheeksi, pitäisikö Suomessakin lasten kantaa vanhempien hoidosta isompi vastuu – jos ei peräti ottaa vastuulleen kokonaan. Hilkka kertoo ymmärtävänsä, että Murto älähti talouden kannalta, koska tämähän on iso asia. Omaishoitajia on rekisterissä ja sen ulkopuolella 60-70 tuhatta aikuista, heistä yli puolet on eläkeläisiä. Suomessa ikääntyneiden palveluihin kuluu viidesosa sote-kuluista eli noin 5 miljardia. Mitä ajatuksia tämä tärkeä ja rankka aihe teissä herättää? Taru Tujunen haluaa puhua suomalaisten oikeistolaistumisesta. Tällä viikolla julkaistiin Ylen gallup, jossa Petteri Orpon oikeistohallituksen kannatus oli alhaalla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan julkaisi kesällä raportin, jonka perusteella ensimmäistä kertaa puolet suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi. Mistä tässä on kysymys, eikö oikeistolainen kansakunta pidä hallituksen oikeistolaisesta polittikasta? Oletteko havainneet tällaisen ilmiön? Mistä se mielestänne kertoo? Jos oikeistolaistuminen jatkuu, niin mihin se voi mielestänne johtaa? Jos iso osa suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, niin miksi Petteri Orpon hallitus on ennätyksellisen epäsuosittu?

Marjat ovat suomalaismetsien herkullisia aarteita. Ne ovat myös trendikkäitä raaka-aineita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Mihin kaikkeen luonnonmarjamme kelpaavat, vieläkö Suomessa kasvaa mesimarjaa ja mikä mahtaa olla Suomen terveellisin marja? Luonto-Suomen marjaillan asiantuntijoina ovat biologi Jaakko Junikka ja biologi, tiimipäällikkö Kaisu Riihinen VTT:stä. Lähetyksen toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Kesäkuulumisia, tattarivohveleita ja täydellinen club sandwich. Bellat is back! Jaksossa kuulumisia lomalta ja kesäkeittiöstä. Puhutaan melonisalaatteista, itse tehdystä vadelmapehmiksestä, kreiseistä katkarapuleivistä, uudesta sipsilöydöstä, loman parhaasta korvapuustista ja kaikista ihanista retkistä kesä-Suomessa. Jaetaan kesän ihanimmat ruoat, tilatuin mäkkäriannos ja parhaat herkut kahdesta tämän kesän bellalempparista eli taateleista ja tomaateista. Listataan myös bucket-list juttuja ja parhaat terdet elokuuksi kaupungissa.

Tällä hetkellä dronet ovat julkisuudessa paljon esillä niiden sotilaallisen käytön takia. Räjähteillä lastatut “kamikaze-dronet” aiheuttavat droonikauhua rintamalla, tiedusteludroonien sensorit näkevät paljon enemmän kuin ihmissilmä ja droonihyökkäyksiä tehdään syvällä vihollisen maaperällä. Toimittaja Juuso Pekkinen halusi selvittää, mihin kaikkeen muuhun drooneja voi käyttää kuin tappamiseen ja tuhoamiseen. Kävi ilmi, että Suomessa tehdään maailmanluokan droonitutkimusta, jossa lennokkeihin yhdistetään monenlaisia sensoreita ja tekoälyä. Tutkijat etsivät uusia keinoja siihen, miten drooniparvia ja älykkäitä lennokkeja voidaan käyttää ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. Haastateltavat: Emil Kastehelmi, Black Bird Group Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Katri Koivula

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.