Podcasts about suomessa

Koomikko ja tv-kasvo Jukka Lindström luotsaa ja isännöi Stand Up Lahti -klubia. Syksyn illat käynnistyivät elokuussa ja jatkuvat noin kerran kuukaudessa Pikkuteatterissa, jonka Lindström kokee ihanteelliseksi esityspaikaksi.– Pikkuteatterissa nauru pääsee muodostumaan mahtavasti. Se on sopivan kokoinen, noin 150 hengen tila, jossa on upea holvikatto. Sen ansiosta nauru kertautuu hienosti, Lindström kuvailee.Lindström näkee suomalaisessa stand upissa tapahtuneen viime vuosina merkittävän kehitysloikan.– Suomessa on siirrytty uudelle tasolle, kun koomikot tekevät pidempiä soolokeikkoja, jotka ovat otsikoituja ja usein teemoitettuja. Se vaatii kokemusta ja taitoa, että pystyy pitämään yleisön mukana tunnin tai puolitoista tuntia, Lindström kertoo.Lahti saa ylistystä pääkaupunkiseudulla asuvalta koomikolta, joka on tehnyt ensimmäiset stand up -keikkansa Lahdessa.– Lahti on mainio stand up -kaupunki! Stand uppia on aikanaan tehty ansiokkaasti esimerkiksi Niko Kivelän ja Tommi Mujusen toimesta Lahdessa. Kaupungilla on hieno stand up -historia ja komiikan juuret ulottuvat pitkälle, Lindström hehkuttaa.Radio Voiman Jani Nivalan haastattelussa puhutaan myös Lindströmin skeittausharrastuksesta, joka vaaransi erään keikan toteutumisen.

Irtisanominen Suomessa on vaikeaa ja kallista. Suomessa johtaminen on huonoa. Kun puolueen kannatus kyykkää, vika on viestinnässä. Sivupersoonat toteavat yhteiskunnallisessa keskustelussa vilisevän paikkaansa pitämättömiä väitteitä, mutta se on ajan henki. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Onko sinunkin työpaikallasi se tyyppi, joka mystisesti väistelee tiettyjä hommia – ja saatat itse huomaamattasi mahdollistaa sen? Suvi kertoo, miten hänestä tehtiin koko toimiston tulostusvastaava, ja Esko paljastaa olleensa samassa roolissa (ehkä jopa koko aiheen alullepanija). Mitä kirjaston säälilaatikkoon päätyy ja miten ihmiset reagoivat ovikellon soittoon? Ja mikä yllättävän niljakas tapaus paljastui Saksassa ovikellohuijauksen syylliseksi? Perunoitakin puitiin – Suomessa lajikkeita löytyy yli 40, mutta Tampereella saattaa joutua pottukeississä jopa poliisiasioille!Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Norjan eiliset parlamenttivaalit voitti pääministeri Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analysoi tulosta. Puolan presidentti vierailee tänään Suomessa. Millainen merkitys Puolalla on Euroopan turvallisuudelle? Haastattelussa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja väitöskirjatutkija Henri Vanhanen Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja kertonut tapaavansa Euroopan johtajia alkuviikolla Washingtonissa. Washingtonista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajamme Ilmari Reunamäki. Ylen sunnuntaisessa jutussa Varman vakuutuslääkäri Jan Schugk latasi suorat sanat minäkeskeisen ajattelutavan yleistymisestä ja tunteiden medikalisoinnista työelämässä. Onko työelämässä todella käynnissä tällainen kulttuurinmuutos, ja jos on, niin miten siihen pitäisi vastata? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Miira Heiniö ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. Edunvalvontavaltakirja antaa tutulle ihmiselle oikeuden hoitaa esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hoivaan liittyviä asioita sitten, kun niistä ei enää itse selviydy. Kaikkia valtuutuksia ei kuitenkaan vahvisteta valtuutusten tekovaiheessa tapahtuneiden virheiden takia. Miten virheet voisi välttää? Asiaa valottaa toimittajamme Maria Kalliovaara. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Varpu Helpinen ja Seppo Kivimäki.

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Jarkko Tontti -podcastin vieraana suomentaja ja esseisti Jukka Mallinen.Mallinen tunnetaan venäläisen kirjallisuuden suomentajana ja pitkän linjan Venäjä-asiantuntijana. Miten hän päätyi 1970-luvulla Moskovaan opiskelemaan kirjallisuutta ja venäjän kieltä? Miten kokemukset Neuvostoliitossa tekivät nuoresta kommunistista antikommunistin?Puhuimme muun muassa siitä, miksi Aleksandr Solženitsynin romaani Vankileirien saaristo ei johtanut Suomessa Neuvostoliiton maineen romahtamiseen kuten kävi Länsi-Euroopassa.Entä miten oli mahdollista, että vasta helmikuussa 2022 silmät avautuivat Suomessa ja muuallakin Venäjän suhteen? Olisiko meillä pitänyt olla realistinen kuva putinistisesta Venäjästä viimeistään lokakuusta 2006 alkaen, kun venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin?Mallinen tunnetaan rehellisestä asenteestaan taistolaismenneisyyteensä. Samoin ovat toimineet esimerkiksi Anssi Sinnemäki ja Riikka Tanner. Monet muut kulttuurialojen ihmiset sen sijaan ovat peitelleet ja kaunistelleet 1970-luvun tekemisiään. Mitä mieltä meidän pitäisi olla Helena Ruuskan kirjoittamasta Aulikki Oksasen elämäkerrasta?Entä onko uskonlahkomaisella taistolaisuudella vastineita nykyajassa?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.

Suomi junnaa – miten talous saadaan nousuun? OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo jaksossa, miten Suomen taloudella nyt oikeasti menee. Mitkä ovat Suomen talouden haasteet? Miten investointeihin saadaan vauhtia? Mitä nousevia aloja Suomessa on?Studiossa myös vakioäänet OP:n päästrategi Lippo Suominen sekä pääanalyytikko Antti Saari. Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1944 toimeenpantiin viimeinen Suomessa tehty teloitus, 1967 Tukholman raitioliikenne lakkautettiin ja 1970 Rolling Stones esiintyi Helsingin Olympiastadionilla.

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomessa alkoivat televisiossa lähetetyt uutislähetykset, Titanicin hylky löydettiin ja Suomessa siirryttiin antenniverkosta digitaalisiin televisiolähetyksiin.

Kaupallinen yhteistyö: dentsuMiten luovuus ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä? Entä mikä tekee mainonnasta todella toimivaa – sellaista, joka liikuttaa yleisöjä ja rakentaa brändejä pitkällä aikavälillä? Tässä jaksossa sukellamme luovuuden ja vaikuttavuuden ytimeen yhdessä dentsun asiantuntijoiden Juha Halmesvaaran ja Aleksi Auvisen kanssa. Aleksi avaa kokemuksiaan Cannes Lionsin Young Lions -kilpailusta ja tunnelmia maailman luovimpien markkinointitöiden keskeltä. Keskustelemme myös siitä, mitä luovuus oikeastaan on, millä tavalla se linkittyy vaikuttavuuteen – ja miksi Suomessa olisi syytä panostaa rohkeammin luovaan markkinointiin. Lisäksi pureudumme Cannesissa esiin nostettuun keskusteluun tulosten todentamisesta ja tutkimuksiin, jotka osoittavat, että luovuudella ja medialla on yhteispeliä, jota brändit eivät voi ohittaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoi Radio Voimalla perjantaina odottavansa jauhelihan kilohintaan useiden eurojen korotusta, jotta tuottajahinnat olisivat samat kuin Länsi-Euroopassa.Jotta Suomessa voidaan jatkaa naudanlihan tuotantoa, naudanlihan tulisi olla luksustuote, josta ollaan valmiita maksamaan enemmän.Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki haastatteli Marttilaa. Kuuntele haastattelu podcastilta.

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Syksyn tuotantokausi alkaa! Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan miksi peräti 95% tekoälyprojekteista epäonnistuu (3:00) ja retail-median ostamisen helpottamisesta kv-esimerkin kautta sekä sen kasvumahdollisuuksista Suomessa (16:58). Kolmantena keskusteluaiheena on useamman brändin vakavat pohdinnat luopua peukku-sanan käytöstä alfa-pvp-huumeen takia (29:35). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina markkinoinnin generalisti Jussi Ylävaara Diamonds Helsingiltä sekä toimistoyrittäjä Lasse Iskanius markkinointitoimisto Julkee x Lempeestä. Linkit jaksossa mainittuihin uutisiin:
 1)https://fortune.com/2025/08/18/mit-report-95-percent-generative-ai-pilots-at-companies-failing-cfo/ 2)https://www.adweek.com/commerce/advertisers-will-soon-be-able-to-buy-macys-media-network-through-amazon/ 3)https://www.hs.fi/suomi/art-2000011447525.html ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä:
www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä digimarkkinointitoimisto Tricklen, luova toimisto Diamonds Helsingin sekä markkinointitoimisto Julkee x Lempeen kanssa.

Ikoninen laulaja Meiju Suvas käynnisti uransa jo vuonna 1982, jonka jälkeen laulaja on onnistunut säilyttämään monipuolisen osaamisen yhtenä suosituimpana artistina Suomessa. Vuosikymmeniin mahtuvat erilaiset musiikkityylit discosta iskelmään ja työskentely laajasti teatterin parissa. Ura jatkuu edelleen ja lisäkierroksia on luvassa. Meiju ei ole lopettamassa - päinvastoin!Uusimman kappaleen Hiillos (feat. Juno) julkaistiin elokuun lopussa. Junon ja Meijun yhteistyö alkoi levy-yhtiön ideasta.- Selvisi, että Juno oli jossain salaisesti toivonut, että voisi tehdä jonkin "fiittausjutun" mun kanssa. Tää meni nyt niin, että hänen toiveensa toteutui ja lopputulos on kuunneltavissa, Meiju kertoo.- Mä olen tosi onnellinen. Nyt tapahtuu. Olen nyt oikeassa levy-yhtiössä. Siellä on potkua ja me puhutaan samaa kieltä. Nyt ollaan oikean asian äärellä.Meijulla on edelleen paljon unelmia, mitä haluaa tavoitella. Suunnitelmissa on biisileiri, mitä laulaja odottaa innolla. - Mulla syntyy melodioita koko ajan. Mulla on puhelin täynnä aihioita, jotka voivat tulla mistä vaan. Olen edelleen hyvässä vauhdissa, hän muistuttaa.Meijua jututti Radio Voiman Kristoffer Ignatius.Kuuntele uutuuskappale tästä.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1920 Yhdysvaltain perustuslain 19. lisäys antoi naisille äänioikeuden, 1988 Iranilainen pakolainen Merhan Karimi Nasseri saapui Charles de Gaullen lentoasemalle, missä hän vietti seuraavat 18 vuotta, 1997 Michael Jackson esiintyi Suomessa viimeisen kerran Helsingin olympiastadionilla ja 2000 Suomen presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi vihittiin.

Foodora on julkaissut myyntitilastojaan, joista selvisi, että kaikkien aikojen suosituin annos on pizza. Foodoran kaupallinen johtaja Heli Siltamäki kertoi torstaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa, että Lahti on erityisen pizzavetoinen.- Keskimäärin pizzaa ja burgereita menee enemmän, kuin muissa isoimmissa kaupungeissa Suomessa.Siltamäki kertoi, että myös kansainväliset maut nostavat päätään Lahdessa.- Perinteisten kestosuosikkien rinnalla, myös Lahdessa, haetaan uudempia elämyksiä, kaupallinen johtaja avasi ja jatkoi Lahden tilanteesta.- Jos katsomme ihan vain dataa, missä on ollut eniten nousua, niin täältä nousee tämmöisiä ravintoloita kuin Antonio ja Babylon, joista saa enemmän juuri pizzaa ja kebabia. Jonel Thai ja Soulfood Karisma ovat olleet aasialaisen ruoan segmentissä eniten nousussa ja sitten Huuva, joka tarjoaa kansainvälisten keittiöiden ruokaa, trendaa myös.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastista.

Euro ECU2 Hamilton | Sami Miettinen | #neuvottelija 347. Miten USA:sta tuli federaatio ja dollarista maailmanvaluutta Alexander Hamilton ponnisteluiden kautta. Miksi Vesa Kanniaisen ja Sami Miettisen Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (Libera, 2014) on yhä toimiva tiekartta euron väistellessä Samin ratkaisua sen korjaamiseksi (ECU-2).(00:00) Sami Miettinen Euro ECU2 Alexander Hamilton(00:25) Rahajärjestelmät, euro ja EU ratkaisujen reflektointi, Lontoon Hamilton-musikaali(00:49) Alexander Hamilton-musikaali ja Yhdysvaltojen perustajaisien viisaus(01:11) Hamilton federalistina ja vahvan dollarin sekä FEDin perustukset(01:38) Hamiltonin rooli perustuslaillisissa muutoksissa ja valtiovarainministerinä(02:07) Vesa Kanniainen Puheenaiheen vieraana maahanmuuton ongelmista(02:47) Suomen asema eurojärjestelmässä vs. Ruotsin ja Puolan kelluvat valuutat(03:23) Sanna Marinin koronatukipaketti ja Suomen negatiivinen nettosaanto(04:08) Vaihtoehtoja Suomen eurostrategialle ja ECU2-mallin esittely(05:07) ECU2 verrattuna alkuperäiseen ECU:un ja kansallisten valuuttojen rinnakkaisuus(06:07) Lex Monetae ja mahdollisuus omaan valuuttaan EU:ssa(06:35) Nettovarallisuuden vertailu Suomi, Ruotsi, USA ja Sveitsi(07:48) Kelluvat valuutat vastasyklisinä ja euron ongelmat myötäsyklisenä valuuttana(09:18) IMF:n SDR ja ECU2-mallin yhtymäkohdat(10:29) Hamiltonin liittovaltiomalli, osavaltioiden velkojen yhdistäminen ja vahva dollari(11:17) EU:n velkaongelmat ja veropohjien rajallisuus Suomessa(11:54) Trumpin tariffit ja Alexander Hamiltonin esimerkki liittovaltion veropohjasta(13:00) EU:n hiilivero ja digitaalivero, mutta rajallinen budjettikyky(13:53) EU:n budjetin mittakaava verrattuna Yhdysvaltoihin(14:26) Vesa Kanniainen mahdollisena vieraana maahanmuuton taloudellisten vaikutusten teemalla(14:55) Hamiltonin ratkaisut vs. EU ja Suomen resurssien jako vasemmiston nollasummapelissä(15:27) Suomen velkaantuminen ja finanssipoliittisen lain uudistukset(16:00) Pohjoismaiden velkaantumisen vertailu ja Suomen katastrofaalinen tilanne(16:37) Mahdolliset uudet keskusteluaiheet: euro, Hamilton, Markku Ruotsila

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Jaksossa keskustellaan nuorten ja opintojensa loppuvaiheessa olevien työllistymisestä tekoälyn ja teknologioiden muuttaessa työelämää ja osaamistarpeita. Podissa on vieraana Deloitten Human Capital -palveluita Suomessa vetävä Janne Liukkonen ja työ- ja transformaatiopalveluista vastaava Mira Aafeldt (os. Hassinen). Keskustelua johdattelee itsekin Deloittella aikoinaan Traineena aloittanut markkinoinnissa työskentelevä Axel Thelen.

Sääkartoista tuntuu löytyvän Suomen kaikki muut kolkat, mutta sitä keskialuetta ei. Tämän viikon Kansanradiossa ihmetellään myös kuinka paljon Suomessa on lihavia nuoria. Johtuuko siitä, kun kaupasta ei saa enää terveellistä leipää. Poliitikon alkoholinkäytön kritisointi on tekopyhää ja pystyykö tässä enää edes vessassa käymään, ilman että verotetaan. Toimittajana Lasse Olkinuora

Animurot uuden äärellä! Tässä jaksossa perehdymme hieman vocaloid-musiikkiin ja utaite-artisteihin käyttäen kesäkuussa 2025 Suomessa esitettyä Adon konserttielokuvaa ponnahduslautana. ----- 0:00 Alkuturinat 3:06 Viime aikoina katsottua ja luettua Lazarus Re:ZERO S2 One Piece Salatun tiedon seura Andor 10:35 Animen kesäkausi 2025 14:23 Red Rising -kirjasivuraide 15:05 Ado Special Live Shinzou in Cinema -konserttielokuva 30:27 Kehotus tukea maahantuontia ja kulttuuria 31:47 Vocaloid, utaite ja Nico Nico Douga 38:39 Rytmipelit Osu! Osu! Tatakae! Ouendan Elite Beat Agents 40:47 Oodi fanikulttuurille ja luovuudelle 42:37 Katseluläksyt Mushi-Shi Link Click Belle 46:57 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Mitä Katri Helenan jälkeen? Pekka Seppänen kertoo odottavansa kiihkeästi Katri Helenan viimeistä esiintymistä lauantaina 16.8. Helsingin Olympiastadionilla. Onko Katri Helenan jätettyä estradit enää yhtään artistia, joka yhdistäisi kaikkia suomalaisia iästä ja asuinpaikasta riippumatta? Onko ketään sellaista ihmistä millään elämänalueella? Löytyykö ketään muuta suomalaista, johon voisi enää liittää adjektiivin sinivalkoinen? Ja onko tuleva lauantai yhtenäiskulttuurin viimeinen voimannäyte ja loppuhenkäys? Hilkka Olkinuora tuo pöytään viime viikkoina mediassa paljon puhutun aiheen, kenelle kuuluu velvollisuus hoitaa vanhempia. Hilkka luki 10 vuotta sitten sveitsiläisestä Neue Zürcher Zeitung sanomalehdestä artikkelin, jossa saksalaisilta aikuisilta kysyttiin, miten ja miksi he ovat roudanneet vanhuksensa ns. "kaalimaihin" eli entisiin itäblokin maihin hoitoon. Syy, miksi vanhuksia sinne vietiin oli raha. Saksassa on laki, joka edellyttää lapsien pitävän vanhuksistaan huolta. Se rahasumma, joka meillä pitää jäädä vanhuksille käyttörahaksi on Saksassa summa, joka pitää jäädä lapsille. Kun saa vanhuksen halpaan hoitoon, se on voittoa. Artikkelin luettuaan Hilkka ajatteli "ihanaa tuollaista ei ole meillä", kunnes työeläkevakuutusyhtiö Varman toim.joht. Risto Murto räväytti puheenaiheeksi, pitäisikö Suomessakin lasten kantaa vanhempien hoidosta isompi vastuu – jos ei peräti ottaa vastuulleen kokonaan. Hilkka kertoo ymmärtävänsä, että Murto älähti talouden kannalta, koska tämähän on iso asia. Omaishoitajia on rekisterissä ja sen ulkopuolella 60-70 tuhatta aikuista, heistä yli puolet on eläkeläisiä. Suomessa ikääntyneiden palveluihin kuluu viidesosa sote-kuluista eli noin 5 miljardia. Mitä ajatuksia tämä tärkeä ja rankka aihe teissä herättää? Taru Tujunen haluaa puhua suomalaisten oikeistolaistumisesta. Tällä viikolla julkaistiin Ylen gallup, jossa Petteri Orpon oikeistohallituksen kannatus oli alhaalla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan julkaisi kesällä raportin, jonka perusteella ensimmäistä kertaa puolet suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi. Mistä tässä on kysymys, eikö oikeistolainen kansakunta pidä hallituksen oikeistolaisesta polittikasta? Oletteko havainneet tällaisen ilmiön? Mistä se mielestänne kertoo? Jos oikeistolaistuminen jatkuu, niin mihin se voi mielestänne johtaa? Jos iso osa suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, niin miksi Petteri Orpon hallitus on ennätyksellisen epäsuosittu?

Suomessa on viime vuosina kannettu huolta venäläisomistuksen määrästä ja sen syistä. Löytyy hylättyjä hotelleja, lomakyliä ja valetehtaita. Venäläiset omistavat Suomessa tuhansia kiinteistöjä ja yhtiöitä. Ei onneksi ole niin, että jokainen näistä juontuisi sotilasstrategisiin syihin. Sen sijaan suomalaisten hyväuskoisuutta on käytetty sitäkin enemmän välietappina koko Euroopan markkinoille ja siellä vaikuttamiselle. Vapaa toimittaja Outi Salovaara on perehtynyt verkostomaisiin omistussuhteisiin sekä liiketaloudellisiin ja poliittisiin motiiveihin näiden takana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tällä historiallisella päivämäärällä tasan 80 vuotta sitten maailma muuttui, kun Hiroshiman pommitus järkytti koko ihmiskuntaa. Ikoninen Madonna esiintyi Suomessa kyseisellä päivämäärällä vuonna 2009. Madonnan keikka veti Jätkäsaareen kymmeniä tuhansia ihmisiä, mukaan lukien Kimmon. Mitä Kimmo oli mieltä keikasta? Kuuntele tästä!

Marjat ovat suomalaismetsien herkullisia aarteita. Ne ovat myös trendikkäitä raaka-aineita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Mihin kaikkeen luonnonmarjamme kelpaavat, vieläkö Suomessa kasvaa mesimarjaa ja mikä mahtaa olla Suomen terveellisin marja? Luonto-Suomen marjaillan asiantuntijoina ovat biologi Jaakko Junikka ja biologi, tiimipäällikkö Kaisu Riihinen VTT:stä. Lähetyksen toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia →

Kesäkuulumisia, tattarivohveleita ja täydellinen club sandwich. Bellat is back! Jaksossa kuulumisia lomalta ja kesäkeittiöstä. Puhutaan melonisalaatteista, itse tehdystä vadelmapehmiksestä, kreiseistä katkarapuleivistä, uudesta sipsilöydöstä, loman parhaasta korvapuustista ja kaikista ihanista retkistä kesä-Suomessa. Jaetaan kesän ihanimmat ruoat, tilatuin mäkkäriannos ja parhaat herkut kahdesta tämän kesän bellalempparista eli taateleista ja tomaateista. Listataan myös bucket-list juttuja ja parhaat terdet elokuuksi kaupungissa.

Mikä on kristillisen perinnön ja kirkon tulevaisuus Suomessa? Onko Jeesus enään millään mittarilla kiinnostava? Tästä aiheesta keskustelemassa Danielin kanssa Päivi Räsänen. 

Tällä historiallisella päivämäärällä 50 vuotta sitten yhdysvaltalainen ammattiliittopomo Jimmy Hoffa katosi jäljettömiin. Mysteeri, joka yhä puhuttaa. Samalla päivämäärällä Suomessa vuonna 2010 Asta-myrsky repi metsiä, katkoi sähköjä ja aiheutti tuhoa laajalla alueella.

Suomalaisia sankarihautoja tuhotaan Venäjällä. Ei hyvä ja sopimusta vastaan, tästä kärkeen. Talouskuohua podcastin ensimmäisessä keskustelussa: Isojen firmojen osavuosikatsauksia pukkaa, Trumppi pukkaa tullia, Euroopan Keskuspankki antaa koron olla. Mitä näistä voi päätellä Suomen ja maailman taloudesta? Osuuspankin Reijo Heiskanen ja Dansken Pasi Kuoppamäki tulkitsevat. Kenian ihmisoikeustilanne on karmea, mielenosoittajia ammutaan kaduille, tästä raporttia Afrikasta. Toisessa pitkässä keskustelussa kysytään; onko psykoterapian tarve Suomessa vähentynyt. Hoitoon hakeutuvien määrä on ainakin vähentynyt. Tästä keskustelevat Mieli ry:n Julia Sangervo ja Psykoterapeuttiyhdistyksen Niina Pyykönen. Ykkösaamun juontaa Pirjo Auvinen.

Tällä hetkellä dronet ovat julkisuudessa paljon esillä niiden sotilaallisen käytön takia. Räjähteillä lastatut “kamikaze-dronet” aiheuttavat droonikauhua rintamalla, tiedusteludroonien sensorit näkevät paljon enemmän kuin ihmissilmä ja droonihyökkäyksiä tehdään syvällä vihollisen maaperällä. Toimittaja Juuso Pekkinen halusi selvittää, mihin kaikkeen muuhun drooneja voi käyttää kuin tappamiseen ja tuhoamiseen. Kävi ilmi, että Suomessa tehdään maailmanluokan droonitutkimusta, jossa lennokkeihin yhdistetään monenlaisia sensoreita ja tekoälyä. Tutkijat etsivät uusia keinoja siihen, miten drooniparvia ja älykkäitä lennokkeja voidaan käyttää ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. Haastateltavat: Emil Kastehelmi, Black Bird Group Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Katri Koivula

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kvanttiapokalypsi, Y2Q ja Q-päivä ovat nimityksiä päivälle, jolloin kvanttitietokoneet ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että pystyvät murtamaan tietoliikenteessä nykyisin käytettävät salausjärjestelmät. Sen jälkeen kaupankäynti verkossa tulee turvattomaksi eivätkä esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden tai sairaaloiden tiedot pysy salassa. On arvioitu, että kyseinen päivä koittaa seuraavien viiden vuoden sisällä milloin tahansa. Ei siis ihme, että siihen varaudutaan nyt kaikkialla, myös Suomessa. Miten tietoverkoista voidaan tehdä kvanttiturvallisia? Miten kvanttifysiikan ilmiöitä, superpositiota ja lomittumista, hyödynnetään turvallisten tietoliikenneyhteyksien muodostamisessa? Espoon Otaniemessä ja Keilaniemessä rakennetaan parhaillaan ensimmäisiä kvanttisalausta hyödyntäviä testiverkkoja. Miten ne toimivat? Entä milloin tulee varsinainen kvantti-internet eli kvanttitietokoneiden välinen verkko? Haastateltavina ovat Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kvanttiteknologioiden päällikkö Mikael Johansson ja VTT:n erikoistutkija Kari Seppänen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla. Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta. Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, mihin suuntaan droonit ovat parhaillaan kehittymässä ja kuinka tähän vastata. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Justin Bieber kävi Suomessa keikalla ja me tultiin siitä vähän surulliseksi. Missä Biebs ja Hailey oli yötä, missä ne söi, mitä ne söi bäkkärillä, Bieberin oma bajamaja. Kim ja Pete erosi! Tuplakääkillä on siitä mielipiteitä. Yksi interwebzin Harry Styles -salaliittoteorioista on erittäin tiukalle juurtunut Larry Stylinson -teoria. Harry ja Olivia olivat kuulemma kihitteleviä flirttejä uuden elokuvansa kuvauksissa. Markus Selin -lasit on yksi kesän 2022 trendeistä. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Jussi 69 kertoo, millaista rock-tähden elämä on ollut. Miten ulkomailla keikkailu eroaa Suomessa keikkailusta? Entä millaista isyys on ollut ja millaisia ennakkoluuloja hän on joutunut kohtaamaan isyyteen liittyen? Mitä kaikkea Jussi 69 on joutunut uhraamaan menestyksekkään uran vuoksi – ja miltä se on tuntunut?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Työllisyysaste laskee 71,6 prosenttiin tänä vuonna, Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa. Petteri Orpon kokoomusvetoisen hallituksen aloittaessa työllisyysaste oli yli 79 prosenttia. Miten käy hallituksen tavoitteen 100 000 työllisen lisäämisestä kun suunta on täysin päinvastainen? Hallitus kertoo tavoitteekseen työperäisen maahanmuuton lisäämisen, mutta TEMin luvut osoittavat, että suunta on alaspäin. TEM arvioi, että työttömyys voi alkaa laskea jo ensi vuonna, mutta vain jos USA:n presidentin Donald Trumpin tulliuhkaukset eivät toteudu. Haastattelussa TEM:n erityisasiantuntijat Erno Mähönen ja Liisa Larja. Oikaisu: Ohjeman juonnossa 15-65-vuotiaiden työllisyysasteen lasku kuvattiin virheellisesti liian suureksi. TEM:in ennusteen mukaan vuonna 2025 15-65-vuotiaiden työllisyys on 75 prosenttia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa käsittelemme historiaa uudelta näkökannalta. Miltä 1800 ja 1900 lukujen myrskyisä historia Suomessa näytti ihmisille, jotka yhteiskunta on yleensä unohtanut. Jaksossa saadaan (ainakin meille) uudenlaista näkökulmaa historiaan ja niihin tarinoihin, jotka harvoin tulevat mieleen suurmiesten ja suusotien aikakaudella. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Frans Leijon — Kuurosokean ihmeellinen elämä nyt satavana. https://www.suomalainen.com/products/frans-leijon-2?srsltid=AfmBOoqzggyi_xkuf907tBSaoScefUdhvI5zYh3bUcB7NK32XbcQBxCJ

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Millainen on ollut vuosien mittainen adoptioprosessi kaikkine mutkineen ja yllätyksineen? Ellen Jokikunnas kertoo, miltä tuntui saada tieto omasta lapsesta, miten ensimmäinen kohtaaminen sujui ja millaiseksi arki on muotoutunut Suomessa. Jaksossa kuullaan myös Italian taloprojektista: mistä unelma sai alkunsa, miten remontti on edennyt ja onko epäonnistuminen koskaan pelottanut? Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle