Podcasts about suomessa

Feminismin pitkä 2010-luku muutti paljon, mutta onko feminismi nyt Trumpin myötä kuollut? Veikka istui alas skenessä toimineen ja sitä analysoineen Iida Sofia Hirvosen kanssa pohtimaan, mitä kaikkea 2010-luvulla Suomessa läpi lyönyt intersektionaalinen feminismi tarkoittaa tänä päivänä. Keskustelun taustakontekstina on Veikan kirjoittama essee "Shiftasiko vibe Suomessa", joka julkaistaan heinäkuussa ouioui-uutiskirjeen osana.

Deep Tech -sijoittaminen | Uimonen | #neuvottelija 343. Sijoittaminen huipputeknologiaan Suomessa edistyi kun Nordic Science Investments (NSI) perustettiin mm. Anssi Uimosen ja Alexandra Gylfen toimesta. Miten sijoitusmalli toimii ja mitä tavoitteita NSI:n portfoliyhtiöllä on? Suomi nousuun teknologiaa kaupallistamalla! Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Retriitti Mikko Alasaaralan viisymppisillä ja live-kokoontumisten merkitys(00:31) Esa Saarisen Pafosseminaarit – inspiraatiota kovatasoisista ihmisistä(01:00) Anssin pojan kommentti “I feel a bit unemployed” ja Mesi-koira(01:23) Gorilla Capitalista Voland Partners ja omistajuusrakenteista(01:51) Nordic Science Investment synty ja syväteknologia deep tech -paljastus(02:22) Anssi kertoo urapolustaan, osakesijoittamisen aloittamisesta 14-vuotiaana(02:59) Suomalaisten panostus tutkimukseen vs. tulokset ja markkinan untapped potential(03:29) Haasteet: miksi tutkimuksesta ei synny enemmän arvoa ja laajempaa tutkimusta(04:02) NSI:n ensimmäinen 34 miljoonan closing ja mahdollisuus mukaan sijoittajille(04:33) Perinteinen VC-rakenne ja standardiehdot; ministereiden rooli taustatarkistuksessa(04:54) Due diligence -prosessi ja sen opit ensimmäisessä rahastossa(05:12) Referenssisijoittajat mukana ja tavoite kolminkertaistaa pääoma(05:41) John Davisin Mobidiag-keissi esimerkkinä exit-potentiaalista deep techissä(06:00) Deep tech -markkinan unicorni-luvut ja fangi-yhtiöiden deep tech -komponentit(06:29) Yliopistojen partnerointi, tiedejulkaisut ja IP:n kaupallistaminen(07:00) Deep tech vs. muu teknologia ja applikaatiopohjaiset ratkaisut(08:13) Foundereiden PhD-tausta ja naisten osuus, kansainväliset verkostot(09:30) Kansainvälisyys ja markkinalle pääsy, Alexanderin koko nimi mainitaan(11:01) Portfolioesimerkkejä ja AI-driven yhtiöiden rooli(12:24) Esimerkkinä Vire: lääkityksen ajoitus ja metabolismin optimointi(13:51) Tekoälyhypen rajat ja tieteen kehittymisen vauhti datan ja AI:n myötä(15:07) Teknologian soveltaminen eri sektoreille ja NATON tekifundiesimerkki(18:13) Keskustelua tiederyhmien varhaisesta vaiheesta ja riskinottohalukkuudesta(21:13) Enkelisijoittajien rooli alkuvaiheessa ja product-market fitin hakeminen(22:35) Vertikaalien valinta, epäonnistumisten realiteetit ja portfolio-strategia(23:45) Deep tech -prosenttien ero SaaSiin verrattuna ja regulaatioesteiden puuttuminen(25:12) Keksintöjen kaupallistaminen ja lisensiointi, prosessin kulku(27:19) Duty lisenssi, suomalaisen yhtiön perustaminen ja ekosysteemin merkitys(28:49) 17 sijoitusta tehty, 15 liidattu ja alkuvaiheen riskinoton puute(30:43) Venture Capital -malli, ruudin jättäminen jatkokierroksille ja voittajien valinta(32:24) Investointipankkiirin näkökulma: IP, tutkijaporukan taso ja tiedeen merkitys(34:51) Kova IP, markkinapotentiaali ja varoituksen sana early stage -sijoittamisesta(36:02) Ensimmäinen closing 34 miljoonaa, tavoite tuplata. Sijoitushorisontti(37:18) Dual use -teknologiat ja sijoittajien kiinnostus puolustussektoriin(39:01) Yliopistojen kirjava tapa spinout-yhtiöiden muodostamiseen ja standardien puute(40:32) Sample Facts -esimerkki: CE-merkintä ja sarjayrittäjän rooli(42:27) Kotinäytteiden plasmanerottelu ja biomarkkereiden hyödyntäminen(43:29) Neuvottelijan tekoälyprojekti: jaksojen kouluttaminen kielimalleille(46:21) Kiitokset Anssi Uimoselle, Nordic Science Investment ja kehotus tilaukseen#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee Gest Systemistä ja muista festariohjelmistoista.Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen. Jaksossa on testattu lavalier-mikrofoneja kuulokemikrofonien sijaan, joten ääni kuulostaa erilaiselta kuin yleensä.

Kelan uusi pääjohtaja Lasse Lehtonen ehdottaa lapsilisäjärjestelmän muuttamista laskevan syntyvyyden vuoksi. Millaisen vastaanoton ehdotus saa eduskunnassa? Turusta luovutettiin viime viikolla maailman merille jälleen yksi jättimäinen loistoristeilijä. Kuinka laivanrakennuksella Suomessa menee ja mitä tulevaisuus tuo merietollisuuteen tullessaan?

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainaan. Missä kunnossa Venäjän talous on kolmen vuoden sotimisen jälkeen? Monilla kesän isoilla musiikkifestivaaleilla on ollut tänä kesänä laskua kävijämäärissä. Millä konsteilla Seinäjoen Tangomarkkinat yrittää pärjätä kisassa yleisön suosiosta ja rahoista? Onko pop- ja rock-festareita Suomessa jo liikaa? Juontajana Pirjo Auvinen, tuottajana Annette Blencowe.

Kulttuuriykkösessä sukelletaan japanilaisen huumorin maailmaan ja erityisesti manzai-komiikkaan. Manzai on perinteinen japanilainen komiikan laji, jossa kaksi esiintyjää käy nopeatempoista sanailua tarkasti määriteltyjen roolien – höpsön heittäjän (boke) ja järkevän oikaisijan (tsukkomi) – välillä. Manzai perustuu väärinymmärryksiin, sanaleikkeihin ja nopeaan vuoropuheluun, ja se on yksi Japanin suosituimmista komiikkamuodoista. Mikä tekee tästä perinteisestä komiikan muodosta niin suositun Japanissa – ja voisiko siitä tulla seuraava hitti Suomessa? Keskustelemme manzain perinteistä, kilpailuista ja siitä, kuinka huumori rakentaa siltoja kulttuurien välillä. Mikä naurattaa Japanissa – ja miten manzai taipuu suomalaisille lavoille? Studiossa ovat viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut japanilainen koomikko ja manzai-projektin projektipäällikkö Gen Takagi, manzai-kilpailun voittajat Aapo Alare ja Daniel Selin sekä tietokirjailija ja Japani-asiantuntija Liisa Karvinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa. Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi. Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa? Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille? Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa. Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja. OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kiistelty lakipaketti hyväksyttiin kongressissa, kun edustajainhuone äänesti sen puolesta myöhään eilen Suomen aikaa. Samaan aikaan politiikan riitasoinnut soivat, kun Trumpin vastustajaksi kääntynyt Elon Musk uhittelee uuden puolueen perustamisella. Millaisessa ilmapiirissä Yhdysvallat viettää tämänkertaista kansallispäiväänsä, siitä kertovat Yle Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Clayton State Universityn professori Marko Maunula. Masentaako kolea kesä? Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, kuinka Suomessa on tutkittu sään yhteyttä mielenterveyteen.

Jaksossa jaetaan parhaat vinkit kesäretkille lasten kanssa. Minne suunnata pk-seudulla, entä muualla Suomessa ja millaiset asiat kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee kesälomaa? Jakson vieraana Home Via Laura median Laura Tirkkonen.

Paljonko päiväkotimaksut on Jenkeissä? Voiko lapset liikkua itsenäisesti ja mitä me Suomalaiset voisimme oppia toisilta kulttuureilta? Jaksossa pureudutaan Suomen ja Jenkkien eroihin. Jakson vieraana on sisällöntuottaja ja kahden tytön äiti Lila Ring (@lilaxenia) joka asuu perheineen osittain Jenkeissä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sää on sunnuntaina erittäin tuulista maan etelä- ja keskiosassa. Suomen yli itään kulkeva matalapaine voimistaa tuulen puuskat paikoin vaarallisen voimakkaiksi. Tuulen nopeus voi nousta jopa 20 metriin sekunnissa. Raviasiantuntija ja -selostaja Jere Törmäsen mukaan kova tuuli vaikuttaa myös Jokimaalla järjestettävään Suur-Hollola ajoon. – Totta kai se voi vaikuttaa. Se on hyvin yksilöllistä. Joillekin yksilöille pelkästään lippujen voimakkaampi lepatus on häiritsevää. Jotkut hevoset ovat taas toisaalta niin kylmähermoisia, että tuollaiset asiat eivät vaikuta, Törmänen sanoo Radio Voiman haastattelussa. Törmäsen mukaan urheilullisesti kisassa on paljon jännitettävää. – Meillähän on Suomessa pitkästä aikaa lämminveristen puolella kansainvälisen tason huippuravuri  Massimo Hoist. Se on laittanut koville hevosille hanttiin kansainvälisissä kisoissa alkuvuoden aikana. Ja on kyllä ihan ansaitusti Suur-Hololan ennakkosuosikki. Se on semmoinen hevonen mitä kannattaa tulla katsomaan, koska meillä ei ole Suomessa tuollaista hevosta ihan vähään aikaan ollut! Kuuntele podcast, jossa Törmänen kertoo mitä muuta erityistä Jokimaalla on luvassa, kun Suur-Hollola juhlistaa 50-vuotiasta taivaltaan. Toimittaja: Eeva Ristkari

Kvanttiapokalypsi, Y2Q ja Q-päivä ovat nimityksiä päivälle, jolloin kvanttitietokoneet ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että pystyvät murtamaan tietoliikenteessä nykyisin käytettävät salausjärjestelmät. Sen jälkeen kaupankäynti verkossa tulee turvattomaksi eivätkä esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden tai sairaaloiden tiedot pysy salassa. On arvioitu, että kyseinen päivä koittaa seuraavien viiden vuoden sisällä milloin tahansa. Ei siis ihme, että siihen varaudutaan nyt kaikkialla, myös Suomessa. Miten tietoverkoista voidaan tehdä kvanttiturvallisia? Miten kvanttifysiikan ilmiöitä, superpositiota ja lomittumista, hyödynnetään turvallisten tietoliikenneyhteyksien muodostamisessa? Espoon Otaniemessä ja Keilaniemessä rakennetaan parhaillaan ensimmäisiä kvanttisalausta hyödyntäviä testiverkkoja. Miten ne toimivat? Entä milloin tulee varsinainen kvantti-internet eli kvanttitietokoneiden välinen verkko? Haastateltavina ovat Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kvanttiteknologioiden päällikkö Mikael Johansson ja VTT:n erikoistutkija Kari Seppänen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Onko sulla tapana säilyttää heräämisrytmi ympäri vuoden lomasta tai arjesta riippumatta, viehättävätkö aprilliset numerot sinuakin ja tartutko sä saman tien asioihin vai jäätkö miettimään? Mistä ihmeestä sana kenraaliharjoitus tulee ja voisiko Las Vegasista tunnetut Elvis-kappelit toimia Suomessa?

Kesä on Suomessa tapahtumien kulta-aikaa myös kristillisten tapahtumien osalta. Myös Avainmedia on useissa tapahtumissa mukana, joissa on mahdollisuus kuulla maailmanluokan puhujia, kokea yhteyttä muiden uskovien kanssa ja joissa on myös mahdollista tavata Avainmedialaisia. 

Reuters-instituutin Digital News Report – maailman suurin uutistutkimus – julkaistiin maailmaan, jossa vellovat poliittinen ja taloudellinen epävarmuus, geopoliittiset jännitteet ja jatkuvat konfliktit. Miten esimerkiksi nämä seikat vaikuttavat tuloksiin? Tai mitä kuuluu Suomessa uutisten välttelylle? Entä tekoälylle uutisten kontekstissa?

Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa. Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa? Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta? Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kiinalaismerkit vyöryvät markkinoille, mutta millaisin avuin? DongFeng ja JAC ovat uudet kiinalaismerkit Suomessa. Mitä havaintoja koeajo toi mukanaan?Onko kiinalaisesta autosta todellista haastetta Eurooppalaisille valmistajille?

Iskut Israelin ja Iranin välillä ovat jatkuneet jo päiviä. Keskustelemme sodan vaikutuksista maailmanpolitiikkaan ja -talouteen? Ruotsi aikoo siirtää Viron vankilaan jopa 600 ruotsalaista vankia. Millaista keskustelua hanke on Virossa herättänyt? Hallituksen sisällä on syntynyt eripuraa työsopimuslakiin kirjattavista irtisanomisperusteista, kuten alisuoriutumisesta. Kysymme, onko irtisanominen Suomessa liian helppoa vai vaikeaa. Juontajana Mari Sarolahti.

Manselainen sarjaostaja | Rauhala | #neuvottelija 339. Aiheena sarjaostajat, sarjayhdisteljät, sarjaomistajat. Antti Rauhala, Auroora Yhtiöt Oyj, sarjaomistajan toimitusjohtaja kertoo miksi juuri tämä omistusmuoto ollut kriiittinen ruotsalaisten menestykselle ja miten Suomi voi aloittaa saman kasvupolun. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Aurooran kanssa.(00:00) Se on moro! (00:58) Mustavuoren lasketteluinvestointi Tampereella, Janne Haavisto (01:22) Auroora Yhtiöt Oyj (01:57) Miksi suomalaiset eivät vaurastu – Ruotsin vertailu (02:15) Perintöveron ja varallisuuden kasvuvaikutus korkoa korolle (03:35) Tilastollinen vertailu: Suomi vs. Ruotsi yksityisvarallisuudessa (04:14) Mikä on sarjaostajamalli vai sittenkin sarjayhdistäjämalli? (04:41) Korkoa korolle -efekti sarjaostamisessa (05:10) Julkiset sarjaostajat Ruotsissa – 70 listattua yhtiötä (05:30) Aurooran kasvu 0–200 M€ liikevaihtoon (05:59) Ruotsin esimerkit: Indutrade, Addtech, Lifco (07:11) Constellation Software: massiivinen yrityspuu (08:10) Itsenäinen yritystoiminta ja hajauttaminen osana mallia (09:49) Segmenttien spinnaukset ja erikoistuminen (11:17) Operatiivinen kannattavuus Indutrade ja Lifco (12:37) Yritysostokokemuksen tärkeys ja tiimityö (14:13) Yritysostoprosessit ja Due Diligence (16:01) Omistajaohjauksen rooli ja ulkopuoliset hallitukset (19:05) Kasvustrategiat ja go-to-market eri vaiheissa (20:39) Pelikirjat ja räätälöinti pk-yritysten kasvussa (21:59) Kassojen allokointi konsernin sisällä (24:00) Pääomasijoittajat vs. sarjaostajat – rahoitusrakenteet (25:27) Vedenpuhdistamot ja oma operatiivinen tekeminen (27:11) Tiimin taustat ja kasvun rakentaminen (30:11) SaaS-mallien integrointi (Visma, Constellation Software) (31:53) Pienyhtiöpremio ja osakekori logiikka (33:21) Omistusmallit: osakevaihto ja sitouttaminen (35:03) Suomalaisyritysten myynti Ruotsiin – oma vaihtoehto (36:27) Verosuunnittelu ja kilpailuetu Suomessa (39:21) Aurooraan voi ottaa yhteyttä mm. Tampereella (41:13) Terminologia: sarjayhdistelijä, -omistaja vai -ostaja? (42:41) Compounder-ajattelun tuntemattomuus Suomessa (43:59) Kasvun rakentaminen innovaation kautta (45:53) Kansainvälistyminen ja suomalaisyritysten vienti (47:17) Nordic ID -public takeover ja Brady Corp #neuvottelija Sisäpiirissä Antti ja Sami keskustelevat tarroista ja RFID:stäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tarkoittaako Made in Finland, että tuote on valmistettu kokonaan Suomessa? Mitä ostamme, kun maksamme alkuperämerkinnöistä ekstraa? Hyvää omatuntoa, statusta vai jotain muuta?

Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla. Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta. Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, mihin suuntaan droonit ovat parhaillaan kehittymässä ja kuinka tähän vastata. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kanadassa ja Hollannissa jopa 5% kuolemista tapahtuu eutanasian kautta. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Käykö Suomessa, jos se hyväksytään?

Jarkko Tontti -podcastin vieraana investointipankkiiri, tietokirjailija ja podcast-isäntä Sami Miettinen.Miettinen on työskennellyt rahoitusalan johtotehtävässä Suomessa ja Lontoossa vuosien ajan. Tämän lisäksi hän on osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla muun muassa euron tulevaisuudesta ja Suomen taloustilanteesta. Pitäisikö Suomen ottaa mallia Argentiinan presidentin Javier Milein talousuudistuksista?Yhdessä teologian tohtori Juhana Torkin kanssa Miettinen on kirjoittanut kaksi kirjaa neuvottelemisesta. Oppiiko niillä pääsemään voitolle neuvotteluissa?Vuosien 2007–2009 finanssikriisin aikana Miettinen työskenteli Lontoossa ja näki läheltä maailmantalouden vakautta ja koko rahoitusjärjestelmää uhanneen katastrofin synnyn. Onko siitä opittu?Miettisen Neuvottelija-podcast on huippusuosittu. Miten podcastit ovat muuttanet mediakenttää Suomessa ja maailmalla? Tarvitaanko niin sanottua perinteistä mediaa enää mihinkään?https://jarkkotontti.net/

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Ootko sä onnistunut muodostamaan salasanan ilman, että siihen ei ole tarvinnut laittaa kirosana, oletko sä maistanut Suomen ylivoimaisesti parhaimpia burgereita, mitkä ovat sun lempi elokuvalausahduksia ja tiesitkö, että Turun keskustassa myydään ja ostetaan eniten käytettyä tavaraa Suomessa?

Justin Bieber kävi Suomessa keikalla ja me tultiin siitä vähän surulliseksi. Missä Biebs ja Hailey oli yötä, missä ne söi, mitä ne söi bäkkärillä, Bieberin oma bajamaja. Kim ja Pete erosi! Tuplakääkillä on siitä mielipiteitä. Yksi interwebzin Harry Styles -salaliittoteorioista on erittäin tiukalle juurtunut Larry Stylinson -teoria. Harry ja Olivia olivat kuulemma kihitteleviä flirttejä uuden elokuvansa kuvauksissa. Markus Selin -lasit on yksi kesän 2022 trendeistä. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Ykkösaamussa keskustellaan Yhdysvaltain Kaliforniassa puhjenneista rajuista mellakoista. Mistä kaikesta on kyse? Studiossa Yhdysvaltoja tutkija Benita Heiskanen ja Ylen Maailmanpolitiikan arkipäivää tuottava Paula Vilen. Keskustelun aluksi kuullaan raportointia suoraan Yhdysvalloista. Reilun parinkymmenen minuutin keskustelun jälkeen kuullaan tuoreesta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu suomalaisten hiilijalanjälkeä, keillä se on isoin ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Lähetyksen toisessa keskustelussa kysytääm: Mikä on Suomessa lihavuuden hinta? Studiossa asiantuntijoina Kirsi Pietiläinen (HUS) ja Terhi Koivumäki (Tampereen yliopisto): Toimittajana on Linda Vettanen.

Kryptomyllytys | Wichmann | #neuvottelija 337. Kvarn Capitalin toimitusjohtaja Martin Wichmann kolmatta kertaa vieraana. Kryptot ovat tulleet sijoitusluokkana noin 1% portfolioallokaatioksi USA:n sallittua Bitcoin ETF:ät ja pörssilistattujen yrityksen otettua kryptoja omistukseensa. Kvarn Capital Oy on virtuaalivaluutan välitys- ja säilytyspalvelu ja rekisteröity virtuaalivaluutan tarjoaja (VASP), jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta (FIN-FSA). Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Kvarn Capitalin kanssa.(00:00) Martin Wichmannin kolmas vierailu - Teslan Bitcoinit ja Terra-Luna (00:34) Kryptomarkkinoiden nousut ja laskut (00:56) The Mill -podcastin nimilogiikka (01:21) Kryptot ovat voittaneet riskipreemioiden noustessa (01:46) Proof of stake ja muut "hopeatasoiset" kolikot (03:10) Martin Wichmannin edeltävä ura mm. Aave DeFi (04:35) Samin ICO-kuittailua (06:01) Aave ja krypton laina- ja tuottomarkkinat mm. ethereumissa (06:50) Samin BTC-sijoitukset mm. €70,000-tasolla (08:10) Kryptot parantavat Sharpen lukua (09:24) Kryptomarkkinan kasvu Suomessa (10:48) ETF-tuotteet ja digitaalinen kulta, tokenisaatio (12:08) Vanhukset unohtelevat kryptosalasanoja (13:36) Lohkoketjun läpinäkyvyys ja julkisuus (14:45) Miten kryptoista saa tuottoa (15:50) Lifelinen Realstocks, tokenisointi ja jatkuva kaupankäynti (17:55) Ideana paloitella ja tokenisoida supercore kiinteistölainat (19:13) Likviditeetin lähteet ja matriisiajattelu (20:50) Kryptokori ja volatiliteetin hallinta (21:59) Validointikorot ja MEV-ekstra tuotot (23:55) EU:n MICA-sääntely ja sijoituspalvelulisenssit (25:09) VASP-hakemukset (26:36) Miljardiluokan yritysostajat kryptoihin (28:20) Synteettinen dollari ja vakuudet (29:50) Systeemiriski ja bondimarkkinan murtuma (31:14) Bitcoinin ja kullan markkinapariteetti (33:08) Trumpin Tariffit ja pääomaliikkeiden rajoitukset (34:20) Nuorten sijoittajien tulevaisuuden haasteet (35:51) Portfoliorakenteet eivät enää riitä (37:09) Korrelaation murros ja irrallisuus (38:34) Protokollien product-market fit -haaste (40:05) Tokeneiden osinkotuottojen mahdollisuus (41:43) Innovaatio vanhan IT-yrityksen pelastuksena (43:15) Riskit ja strategiat token-treasuryssa (44:45) Yield-kryptot yritysten kassoissa (46:12) Mahdollinen systemaattinen riski kasvaa (47:27) MicroStrategy ja konvertoitavat velkakirjat (49:18) Bitcoin-preemion perustelut ja pankkien vivutus (50:45) Tylsät rahastot vs. aktiivinen treidaus (52:13) Kvarnin laajentuminen Pohjoismaiden markkinoille (53:36) Proof of stake-tuottoja sijoittajille #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan merkittävistä kryptoistaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä. Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta. Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuorein jaksomme on oodi pian lähestyvälle keskikesälle! Joogeja on kautta aikain kiinnostanut sitoa itsensä kosmoksen luonnollisiin sykleihin rituaalien ja riittien avulla. Suomessa tämä tärkeä työ on tehtävä hieman eri tavalla kuin Intiassa ja tämä nimenomainen työ on lähellä Joogaradion kaksikon sydäntä ja myös tämän jakson ytimessä!

Koe ja kuule kotimaan luonto Viidestoista päivä marraskuuta vuonna 2001 Suomessa oli tuulinen ilta ja myrskyinen yö. Janica-myrskyssä keskituulen nopeus oli Rauman Kylmäpihlajassa pahimmillaan 30 m/s. Suomen järvialueillakin tuuli poikkeuksellisen voimakkaasti. Luontoretkellä Asko Hauta-Aho esittelee Juha Laaksoselle Nastolan Luhtalammella metsäalueen, joka tuhoutui tässä myrskyssä täydellisesti. Millainen yö oli, miltä maisema aamulla näytti ja millainen se nyt on?

Mitä kaikenlaisia asioita auton katolla saa kuljettaa, onko salaojia vain Suomessa ja miksi vihreä liittyy Ville Vallattomaan? Lisäksi perjantain kunniaksi ollaan baaritiskillä ja lomalle lompsis!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kolme vakiraatilaista ruotii jälleen median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Mukana tutkija Jori Grym, toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Greta Thunbergin osallistuminen Freedom Flotilla -alukseen, joka pyrkii viemään apua Gazaan, on nostanut esiin kysymyksiä aktivismin vaikutuskeinoista ja siitä, miten mediassa ja somessa suhtaudutaan Thunbergiin. Keskustellaan myös kansainvälisen aktivismin vaikutuksista ja siitä, voivatko näkyvät tempaukset muuttaa yleistä mielipidettä. Studiossa pohditaan lisäksi Pride-kuukauden merkitystä ja presidentti Stubbin päätöstä osallistua Helsinki Pride -tapahtuman suojelijana. Aihe herättää keskustelua tasa-arvosta, politisoitumisesta ja siitä, miten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on muuttunut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Paneelissa pohditaan, miten presidentin osallistuminen vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Työelämän murrosta käsitellään nelipäiväisen työviikon kautta. Onko lyhyempi työviikko ratkaisu työssä jaksamiseen, ja kenelle se on realistinen vaihtoehto? Studiossa pohditaan erilaisten työtehtävien soveltuvuutta ja vaikutuksia tuottavuuteen sekä työhyvinvointiin. Disney torppaa Marvel-inflaatiota. Raati keskustelee myös Marvel-elokuvien tuotantotahdin hidastumisesta ja supersankarigenren tulevaisuudesta. Lopuksi keskustellaan luontosuhteemme muutoksesta, susipelosta ja suhtautumisestamme villieläimiin. Miksi tietyt eläimet nostavat pelkoja ja tunteita? Onko kyseessä kulttuurillinen ilmiö vai aito huoli?

Vieraana kaupan asiantuntija, työelämäprofessori Arhi Kivilahti Turun yliopistosta. Toimittajana Mikko Jylhä. Tokmanni kertoi tammikuussa aloittavansa yhteistyön Spar-kauppaketjun kanssa. Sparista tulee näkyvä osa Tokmannin ruokaosastoja, ja Tokmanni aikoo laajentaa merkittävästi tuoretuotteiden myyntiä. Suomeen syntyy neljäs ruokakaupan ketju. Tokmannin liiketoimintaan avauksella voi olla erittäin suuri vaikutus, mutta suomalainen ruokakauppa ei ole hetkessä mullistumassa, Arhi Kivilahti korostaa. Ruotsissa Axfood Group ja varsinkin sen Willys-ketju ovat menestyneet hyvin. Willysin konsepti on Prisman ja Lidlin välissä, ja sille voisi olla tilausta myös Suomessa, Kivilahti arvioi. 00:28 Aluksi 06:51 Instacart 18:28 Amazon 28:43 Walmart 36:39 DoorDash 45:41 Delivery Hero 54:02 HelloFresh 1:04:44 Tesco 1:12:49 Axfood Group 1:18:39 Kesko 1:24:24 Tokmanni ja Spar 1:31:03 Lopuksi

Kalastusopas Teemu Hiltunen on täysiverinen kalamies, joka isännöi Pohjois-Savossa Äyskosken ja Huuhtajankosken kalastusta. Harjusta ja taimenta nousee hyvin, mutta Hiltunen haaveilee koskien ennallistamistoimista. Kuten niin monessa koskessa muuallakin Suomessa, myös Tervossa koskia on aikaisemmin perattu tukinuittoon. Hiltunen kertoo myös, millaista kalastusoppaan arki on. Tallenne on äänitetty Huuhtajankosken rannalla 12.5.2025. Tämä on Saappaat jalassa -podcastin 125. ja samalla viimeinen jakso. Sarja päättyy.

Jussi 69 kertoo, millaista rock-tähden elämä on ollut. Miten ulkomailla keikkailu eroaa Suomessa keikkailusta? Entä millaista isyys on ollut ja millaisia ennakkoluuloja hän on joutunut kohtaamaan isyyteen liittyen? Mitä kaikkea Jussi 69 on joutunut uhraamaan menestyksekkään uran vuoksi – ja miltä se on tuntunut?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Työllisyysaste laskee 71,6 prosenttiin tänä vuonna, Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa. Petteri Orpon kokoomusvetoisen hallituksen aloittaessa työllisyysaste oli yli 79 prosenttia. Miten käy hallituksen tavoitteen 100 000 työllisen lisäämisestä kun suunta on täysin päinvastainen? Hallitus kertoo tavoitteekseen työperäisen maahanmuuton lisäämisen, mutta TEMin luvut osoittavat, että suunta on alaspäin. TEM arvioi, että työttömyys voi alkaa laskea jo ensi vuonna, mutta vain jos USA:n presidentin Donald Trumpin tulliuhkaukset eivät toteudu. Haastattelussa TEM:n erityisasiantuntijat Erno Mähönen ja Liisa Larja. Oikaisu: Ohjeman juonnossa 15-65-vuotiaiden työllisyysasteen lasku kuvattiin virheellisesti liian suureksi. TEM:in ennusteen mukaan vuonna 2025 15-65-vuotiaiden työllisyys on 75 prosenttia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa käsittelemme historiaa uudelta näkökannalta. Miltä 1800 ja 1900 lukujen myrskyisä historia Suomessa näytti ihmisille, jotka yhteiskunta on yleensä unohtanut. Jaksossa saadaan (ainakin meille) uudenlaista näkökulmaa historiaan ja niihin tarinoihin, jotka harvoin tulevat mieleen suurmiesten ja suusotien aikakaudella. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Frans Leijon — Kuurosokean ihmeellinen elämä nyt satavana. https://www.suomalainen.com/products/frans-leijon-2?srsltid=AfmBOoqzggyi_xkuf907tBSaoScefUdhvI5zYh3bUcB7NK32XbcQBxCJ

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Millainen on ollut vuosien mittainen adoptioprosessi kaikkine mutkineen ja yllätyksineen? Ellen Jokikunnas kertoo, miltä tuntui saada tieto omasta lapsesta, miten ensimmäinen kohtaaminen sujui ja millaiseksi arki on muotoutunut Suomessa. Jaksossa kuullaan myös Italian taloprojektista: mistä unelma sai alkunsa, miten remontti on edennyt ja onko epäonnistuminen koskaan pelottanut? Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

Jakso sisältää mainososuuden Liikku Kuntokeskuksen kanssa. Jaksossa vastaan kuulijoiden kysymyksiin.Liikku Kuntokeskus laajenee! Maaliskuussa aukesi uusi kuntokeskus Vallilaan ja tässä kuussa 14.4. Pitäjänmäki saa oman Liikkunsa. Tämän myötä Liikkuja on Suomessa 65. Tsekkaa lähin liikkusi: https://www.liikku.fiHost: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.