Podcasts about suomessa

Terveisiä Kuopiosta! Mustikkakukon metsästys, ihana saunakokemus ja myöntyminen kiinteistövälittäjä-lookille, muun muassa näistä on Antin Kuopio-visiitti tehty. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Lämmin tervehdys Sotkamosta. Antti on nyt poikkeuksellisesti tunteellinen ja liikuttunut. Koittakaa kestää. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Puolen Suomen Radion Kesäkeskipäivän Minni Salminen herätti Happoradion Aki Tykin suoraan lähetykseen tiistaina.Tykki muisteli Happoradion menneiden vuosien kohokohtia ja suunnitteli tulevia.Kuuntele haastattelusta myös, mitä muusikkoisä kuuntelee lastensa kanssa autolla kesäisessä Suomessa ajellessa ja mistä grilliherkusta hän ei luopuisi.Kuva: Happoradio

Osa suomalaista Hollywoodia sijaitsi vuosikausien ajan Helsingin Kulosaaressa. Siellä saattoi törmätä kuvausryhmiin ja koko kansan rakastamiin filmitähtiin ja jopa vapaana tallustavaan sirkuskarhuun. Usea kotimainen elokuva filmattiin siellä vanhaan tennishalliin rakennetussa studiossa. Ulkoapäin rakennus näytti ränsistyneeltä ja sortumaisillaan olevalta. Sisällä tehtiin unelmia. Laajaan arkisto- ja muistiaineistoon perustuva Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina on kiehtova kertomus sodanjälkeisestä kotimaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista. Millä tavoin rahaa tahkottiin Suomessa elokuva-alalla? Millaiset aiheet olivat suosiossa? Miten suomalainen elokuva löysi katsojia ulkomailta? Haastateltavina ovat elokuvatutkija Juha Seitajärvi Taide- ja kulttuurivirastosta sekä mediahistorian dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Miten ydinasekiellon purkaminen suhtautuu perustuslakiin? Menetimmekö osan valtiollisesta suvereniteetistamme sallimalla ydinaseet Suomessa? Ydinasekiellon poistaminen antaa Yhdysvalloille puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) mukaan mahdollisuuden tuoda ydinaseita Suomeen sopimatta asiasta meidän kanssamme. Entä miten prosessi sujui? ICAN Finlandin ja Ydin-lehden kolmannessa podcast-jaksossa asiaa valaisee oikeustieteen professori Martin Scheinin, jota Kati Juva haastattelee.

Yhdysvalloissa vietetään viikonloppuna itsenäisyyspäivää sekä maailman suosituimman poptähden Taylor Swiftin häitä. Tulevista juhlallisuuksista kertoo Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Mikä on demokratian tila Yhdysvalloissa, kun maa täyttää 250 vuotta? Keskustelemassa professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä Helsingin Sanomien entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, toimittaja Elina Väntönen. Yhdysvaltojen ja Iranin presidenttien kaksi viikkoa sitten allekirjoittama aiesopimus ei tuonut rauhaa Lähi-itään. Iranissa järjestetään viikonloppuna helmikuussa kuolleen ylimmän johtajan Ali Khamenein hautajaiset. Paikan päällä Teheranissa on ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Varhaislapsuudessa koiran kanssa olleet lapset ovat keskimäärin muita lapsia terveempiä. Millaisia terveyshyötyjä lemmikeistä saa? Keskustelemassa Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza sekä lastenlääkäri Jenni Mäki. Suomessa eletään tänä viikonloppuna festarikesän huippuaikaa. Millaista säätä on eri puolille maata on luvattu ja miten siihen kannattaa varautua? Haastattelussa meteorologi Eevi Silvennoinen Ilmatieteen laitokselta. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Riikka Kajander ja Lotta Lautala.

Neuvottelijaklubilla Otto Juote ja kansanedustaja Tere Sammallahti ruotivat kesän kuumimman poliittisen draaman eli ministeri Wille Rydmanin Stea-leikkaukset ja jakokriteerit, jotka pakottivat järjestökentän ja puolueet näyttämään korttinsa. Keskustelu laajenee Veikkauskratiaan eli mekanismiin, jossa veronmaksajien rahat kiertävät järjestöjen ja vaikuttajatoimistojen kautta takaisin poliitikkojen lobbaamiseen. Tilastokeskuksen BKT-revisiot paljastavat, että Orpon hallituksen kasvuluvut olivat luultua paremmat ja Marinin kauden luvut luultua heikommat. Lopuksi pohditaan, voisiko tekoäly korvata merkittävän osan julkisen sektorin 700 000 työntekijästä vuoteen 2031 mennessä ja miksi Suomen todelliset fundamentit, kuten syntyvyys ja osaajien maastamuutto, jäävät keskustelussa varjoon. Jakso päättyy kysymykseen, korjautuuko järjestelmä sisältäpäin vai tarvitaanko IMF kurittamaan suomalaisia.00:00 Neuvottelijaklubissa Tere Sammallahti ja Otto Juote00:31 Wille Rydmanin Stea-draama käynnistää kesän kohun02:13 Hallitus leikkaa Stea-rahoista 200 miljoonaa03:37 Veikkauskratia ja puolueiden omat lehmät ojassa04:46 Rydman pakottaa leikkausten vastustajat näyttämään korttinsa07:01 Kohtaava työ ei takaa tuloksellisuutta08:24 Lobbausjärjestöt rajataan pois rahoituksesta11:18 Suomesta puuttuu aito kansalaisyhteiskunta12:06 Veikkauskratia kirjana ja lobbauksen pyörövi13:32 Veikkausmonopolin tarina ja rahanjaon häivytys15:00 Lotto-majat ja poliitikkojen kestitys Levillä16:24 Kymmenen miljardin alijäämä vastaan järjestöjen paniikki17:15 Onko Suomella enää varaa demokratiaan18:29 Järjestöt poliitikkojen pehmeänä laskuna21:42 Markkinasignaali puuttuu politiikan huipulta24:28 Tulonsiirrot eivät luo kasvua25:25 Suomessa 100 000 yhdistystä, tukea saa 72426:43 Villapaitaekonomistit ja hystereesin taikasanat27:44 Tilastokeskuksen revisiot nostavat Orpon kasvulukuja29:42 Koronaelvytys vääristi Marinin kauden lukuja31:37 VM:n ennusteet ja kasvun krooninen puute32:46 BKT on huono mittari hyvinvoinnille36:11 Nowcasting paljastaa ensimmäisten signaalien harhat37:09 Ostovoima ja julkisen sektorin palkkasummat38:02 Majanen väläyttää tekoälypohjaista julkista sektoria 203138:54 Tekoäly seuraavana hallintoideologiana40:46 Valiokuntatyö tehostuisi tekoälyagenteilla41:42 Koronakriisin talousvaliokunta ja pikavippianekdootti43:31 Toukokuun taloussignaali lupaa hyvää vaalivuodelle46:54 Usko talouteen syntyy arjen kokemuksista48:12 Syntyvyys 1,25 ja osaajien maastamuutto50:23 Verotus ajaa yrittäjät Viroon ja Sveitsiin52:59 IMF-fantasia ja holhouksen houkutus55:11 Virkamiesvalta ja laki kieltää selitykset57:01 Tsaari, pajarit ja ministerin mandaatti58:27 Valiokuntien valta on kaventunut1:01:41 Kriisitietoisuus puuttuu ja nollabudjetoinnin henki1:03:20 Kymmenen prosentin säästö pelastaisi alijäämänNeuvottelija Sisäpiiri fantasioi piiskaa antavasta IMF:stä

Antti on rantautunut Suomeen. Sopeutuminen maan tavoille ja ilmastoon vie oman aikansa. Onnen hetkiä ovat kuitenkin tuoneet kirjan lukeminen, kastikkeen laappiminen ja sauna. Tarkastelun alla kullicollarit ja mukana myös uusi osio Viikon kesäkassi. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Taide- ja kulttuurivirasto uudistaa taideapurahojen jakamisen tavan, joka on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1967. Heinäkuun alusta entisten taidetoimikuntien sijaan päätösvalta keskitetään Taide- ja kulttuurivirastoon. Uudessa järjestelmässä asiantuntijoilla ei enää ole valtaa tehdä suoria päätöksiä, ainoastaan lausuntoja. Kuinka käy pienten ja vakiintumattomien taiteenalojen tässä uudistuksessa? Entä miten jatkossa toteutuu alueellinen tasavertaisuus? Kulttuuriykkösen keskustelussa kysytään myös, kuka valitsee kuhunkin hakuun arviontipaneelin jäsenet ja millä perustein, sekä kuinka tarkkaan uusi Taide- kulttuurineuvosto ottaa asiantuntijoiden tekemän valmistelutyön päätöksissään huomioon. Keskustelemassa taiteen ja kulttuurin rahoitusyksikön johtaja Henri Terho Taide- ja kulttuurivirastosta, Heinäkuun alussa aloittavan uuden Taide- ja kulttuurineuvoston puheenjohtaja Samu Forsblom, Taidemaalariliiton toiminnanjohaja Elisa Lientola, Taide-lehden uusi päätoimittaja Joel Karppanen sekä edellisen Taideneuvoston puheenjohtajana toiminut kirjalilija Juha Itkonen.

Suomalainen avustustyöntekijä on syytettynä oikeudessa Ukrainassa. Pitkittyneestä oikeudenkäynnistä ja Ukrainan sodan tilanteesta kertoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Miten pahoinpitelystä rangaistaan Suomessa? Haastattelussa Turun yliopiston apulaisprofessori Tatu Hyttinen ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomari ‍Petra Spring. Suurin osa suomalaisista kantaa yhä mukanaan käteistä rahaa. Miten suomalaisten maksutavat ovat muuttuneet? Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp kertoo uuden tutkimuksen tuloksista. Onko Suomen kesäturismissa kasvuvaraa? Keskustelemassa Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti, Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen sekä Rakuuna ja hotelli Lähteen yrittäjä Katja Ahola. Tänään päättyy yksi aikakausi Suomen historiassa, kun aamupäivällä soitetaan Suomen toistaiseksi viimeinen lankapuhelu. Haastattelussa Elisan liiketoimintajohtaja Eetu Prieur. Tuottajina Petteri Löppönen ja Ella Haura. Juontaja Anssi Väisänen. Toimittaja Petra Nykänen.

Tilanne on kaoottinen ennen Suomeen lähtöä. Tuska ja ahdistus ovat läsnä. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Sotejärjestöille suunnattujen STEA-avustusten myöntämisen kriteereistä repesi riita hallituksessa. Mistä kiistassa on kyse ja miten rahoja jatkossa jaetaan? Haastattelussa Haastattelussa Itä-Suomen yliopiston tutkija Jenni Karimäki. Millaisia sotejärjestöjä Suomessa on ja miten STEA-leikkaukset vaikuttavat niiden toimintaan? Studiossa Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Ruotsissa on käynnissä Almedalenin politiikkaviikko. Gotlannin Visbyssä kuullaan viikon aikana kaikkia puoluejohtajia ja panokset ovat tänä kesänä korkealla, sillä Ruotsin valtiopäivävaaleihin on enää reilut pari kuukautta. Visbystä raportoi Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Pystyykö aurinkovoima jo korvaamaan verkkosähkön kesämökeillä? Haastattelussa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund sekä kestävään kehitykseen keskittyvän valtionyhtiö Motivan asiantuntija Teemu Kettunen. Heroiini on kentältä saatujen tietojen mukaan palannut Suomen huumemarkkinoille parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Mitä seuraa, jos vaarallinen opioidi leviää kotimaassa? Asiasta kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hankepäällikkö Annuska Dal Maso. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Ella Haura. Toimittajina Lasse Pyhtilä, Petra Nykänen ja Riikka Kajander.

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin yhdeksännessä jaksossa pysähdytään tarkastelemaan mielenterveyspalveluiden tilannetta Suomessa ja keskustellaan millaisia seurauksia mielenterveyspalveluiden leikkaukset voivat aiheuttaa sekä pohditaan mahdollisia ratkaisuja. Vieraina jaksossa ovat kokemusasiantuntija Eveliina Mäenpää-Leväjärvi ja asiantuntijavieraana osastohoitaja ja sairaanhoitaja Johanna Karlsson. Jaksoa juontaa hoitotieteen laitoksen väitöskirjatutkija Laura Väätäinen Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Täällä Suomessa me voimme vain iloita siitä, että apostolit ymmärsivät alkaa julistaa pelastussanomaa myös pakanoille. Sen myötä kristinusko tavoitti ajallaan Suomen. Ja me saamme luottaa siihen, että Jeesuksen ristintyön tähden Jumala antaa meille synnit anteeksi ja pääsemme kerran perille taivaaseen. Tätä sanomaa me saamme myös julistaa eteenpäin. (Apt. 11:18)Seurassasi Kirsi Tiira

Alkoholin myynti on laskenut dramaattisesti viime vuosina sekä Suomessa että maailmalla. Samalla maailman arvokkaimmat viinayhtiöt ovat hätää kärsimässä.Johtuuko kansan raitistuminen sukupolvien välisestä erosta, Ozempicista vai jostain muusta? Ja mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella?Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltone

Kesäkassissa rapisee. Aune-setä kertoo ja piirtää kesäsadun Tiina-tontun vaiherikkaasta kesämatkasta Huippuvuorille. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Monika Liikamaa tunnetaan yrittäjänä, sijoittajana ja Enfucen perustajana. Hän on rakentanut yhdessä tiiminsä kanssa kansainvälisen fintech-yhtiön, joka on kasvanut yhdeksi Euroopan tunnetuimmista maksamisen teknologiatoimijoista. Nykyisin hän toimii myös sijoittajana, hallitusammattilaisena sekä Aalto-yliopiston Entrepreneur in Residence -roolissa, jossa hän työskentelee seuraavan sukupolven yrittäjien ja kasvuyritysten kanssa.Tässä Liftcast-jaksossa Taneli Rantala keskustelee Monikan kanssa kansainvälisen kasvuyrityksen rakentamisesta, johtamisesta ja kunnianhimosta. Miten tavoitteita asetetaan silloin, kun markkina on globaali? Miten organisaatio pidetään fokusoituneena vuosien ajan? Entä miten kasvua johdetaan tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti pandemioiden, markkinamuutosten tai geopoliittisen epävarmuuden seurauksena?Keskustelussa pureudutaan Enfucen kasvutarinan lisäksi fokukseen, toimeenpanoon, yrityskulttuuriin ja johtamiseen. Monika jakaa näkemyksiään siitä, miksi selkeät tavoitteet ovat kasvun perusta, miten ihmisille annetaan vastuuta ilman mikromanagerointia ja miksi menestyksestä sekä kunnianhimosta pitäisi puhua Suomessa nykyistä avoimemmin.0:00 Intro1:51 Mentaliteetti menestymisen taustalla3:08 Enfusen kasvu, rahoitus ja geopoliittiset riskit20:02 Suomalainen nöyristely vs. nöyryys30:17 Yrittäjyys kulttuurisena ongelmana Suomessa38:51 Yksilön vastuu kansantalouden kasvussa43:15 Epäonnistumisen pelko ja häpeä kasvun esteinä47:18 Avun pyytäminen ja tukiverkostot1:04:47 Suorituskyvyn johtaminen kasvuorganisaatiossaLifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme: http://www.lifted.fi

Mitä Ile tekisi, jos lottovoitto osuisi kohdalle? Ajatus lähti liikkeelle prätkän selässä matkalla töihin. Kaksikkoa huvittaa myös kekseliäät yritysten nimet, jotka kertovat toiminnastaan yllättävän osuvasti. Lisäksi pohditaan, millainen yllättävä lama Suomessa on käynnissä nyt. Ilelle puolestaan selviää syy siihen, miksi tavarat eivät ole pysyneet käsissä – jäljet johtavat kahdeksan kuukautta kestäneeseen operaatioon omassa kodissa. Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Suomalainen kesäteatteri on ainutlaatuinen ilmiö, jopa maailman mittakaavassa. Ei siis ihme, että kesäteatteria yritetään saada Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Suomessa on noin 700 kesäteatteria, jotka pyörivät pääosin harrastajien ja talkoolaisten voimin. Tosin viime vuosina kesäteatteritkin ovat ammattimaistuneet. Kesäteatterissa käyminen kuuluu monen suomalaisen kesään, sillä ne keräävät vuosittain miljoonayleisön. Entä millainen on hyvä kesänäytelmä? Hauskuutta pitää ainakin olla, ja mieluusti ainakin yksi humalakohtaus. Kulttuuriykkösessä puhutaan kesäteatterien merkityksestä ja tekemisen palosta. Keskustelussa ovat mukana Suomen harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela, harrastajanäyttelijä Jyrki Ylätalo Hausjärveltä ja Kansallisteatterin näyttelijä Juha Varis, joka perusti kesäteatterin Viitasaarelle. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoiden vinkit tämän kesän kiinnostaviin esityksiin. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Noniin vihdoin uutta Renny Harlin leffaa tulee myös meillä Suomessa elokuvateatteriin, kun Deep Water tuli ensi-iltaan. Nyt pääsin myös tämän näkemään, joten arvostelua pukkaa. Moni tietää että olen iso Renny Harlin ja hänen leffojensa fani, joten odotin tätä innolla. Ja kun kyseessä on vielä kesä blockbuster katastrofi/hai elokuva niin mikäs sen parempaa. No ehkä se että tässä oli hyvät pääosan näyttelijät. Mutta miten leffa toimi? Entä miten ne näyttelijät suoriutui? Ja mitkä on omat suosikki Renny leffat viime vuosilta tai all time? Näihin vastauksia arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Tai aiotko mennä katsomaan? Mitä mieltä? Miten näyttelijät suoriutui? Entä mikä on sinun suosikki Renny leffa viime vuosilta? Tai all time? 

Pasi Heikura selvittää fennougristiikan väitöskirjatutkija Aleksi Palokankaan kanssa, miksi keskikesän juhlaa kutsutaan Suomessa juhannukseksi. Ohjelmassa hemaistaan myös aisteja, saunotaan oululaiseen tapaan ja lopuksi pudotaan ajan kelkasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tällä historiallisella päivämäärällä Henry Ford perusti Detroitissa Ford Motor Companyn. Suomessa puolestaan Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolay Bobrikovin ja elokuvahistoriaan kirjoitettiin uusi luku, kun Alfred Hitchockin Psycho sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa.

Rock Around The Blogille rakas Deep Purple keikkaili tällä viikolla Suomessa, Espoossa ja Tampereella. Sami Ruokangas ja Reidar Palmgren arvioivat tuoreeltaan klassikon kuntoa, uraa ja suhdettaan bändiin, jonka näkivät lavalla ensimmäistä kertaa lähes 40 vuotta sitten. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4wIkXXOy1x8XtnlLUEcctM?si=7e9057269ecf44da Menossa ja meiningissä ovat mukana Black Sabbath, Simon McBride, Uriah Heep, Bob Ezrin, Steve Morse, Ian Gillan, Roger Glover, Ian Paice, Led Zeppelin, Keskisen Kyläkauppa, Don Airey, Ozzy Osbourne, Whitesnake, Ritchie Blackmore, Tommy Bolin, Pertti Kurikan Nimipäivät, Yngwie Malmsteen, Don Airey Band, Gary Moore, Dixie Dregs, Kansas, Billy Cobham, Classic Rock, Rory Gallagher, Sweden Rock, Guns N´Roses, Alice Cooper, Ghost, Rainbow, Jon Lord, Jethro Tull, Ian Anderson, Dave Brubeck, David Coverdale, Katrina and the Waves, Ossi Runne, Grateful Dead, Allman Brothers Band, Montreux Jazz Festival, Lemmy, Jimmy Page, Mick Box, Geoff Barton, NWOBHM, Kerrang, The Doors, Dream Theater, Chick Corea, Kummeli, Jeff Healey, Howlin' Wolf, Bobby ”Blue” Bland, Gregg Allman, Helloween, Glenn Hughes ja Joe Satriani. Seuraa meitä somessa ja anna palautetta: www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas

Innokylästä osaamiskeskukseen – yhteiskunnallisten innovaatioiden kehitys Suomessa Muutos on mahdollinen. Mutta mitä se oikeasti vaatii, jotta eri toimijat tekevät yhteistyötä – ja oppivat toisiltaan? Tätä pohtii Hanne Savolainen Innokylän yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksesta Miia Juntusen haastattelussa. Klippi sisältää myös katsauksen Innokylän ja yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksen historiaan, kehitykseen ja nykytilaan. Samalla luodaan katse tulevaan – ja jätetään terveisiä sekä kysymys seuraavaan, pidempään jaksoon, jossa alan huippuasiantuntijat sukeltavat syvemmälle innovaatiotoiminnan ja -politiikan kehitykseen Suomessa. Pidempi jakso julkaistaan huhtikuun puolen välin jälkeen. Jakson sisällysluettelo aikaleimoilla: 00.00 Alustus, esittely 01:11 Innokylän historia ja kehitys 02:28 Yhteiskunnallisten Innovaatioiden Osaamiskeskuksen historia ja kehitys 04:37 Yhteiskunnalliset innovaatiot – tavoitteet ja tulevaisuus 05:20 Yhteiskunnallisten Innovaatioiden Osaamiskeskuksen tehtävä ja tavoite 05:40 Rohkeaa rakenteiden uudistamista 06:22 Ideoita ja kysymyksiä innovaatiotoiminnan- ja politiikan tulevaisuuteen 08:07 Suomalainen tapa kehittää ja uudistaa 09:15 Yhteiskunnallisten innovaatioiden strategia 09:43 Jatkokysymys asiantuntijalle pidempään jaksoon pohdittavaksi 10:44 Loppusanat Jaksossa mainitut linkit: ⁠http://innokyla.fi/⁠ ⁠Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus, THL⁠ ⁠Jakson tekstivastine: ⁠

Tämän kesän ensimmäisestä Kesäkassista löytyy tietysti kesähoroskoopit, koska täytyyhän meidän tietää mitä tänä kesänä tapahtuu. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Netta on Billie Eilishin superfani ja saanut Suomessa jopa ykkösfanin tittelin. Mitä fanittamisesta oikein saa ja miksi niin monet tekevät sitä? Miksi juuri Billie Eilish? Netta vastaa Kaheleiden tiukkoihin kysymyksiin fanittamisesta ja avaa maailmaa joista heillä ei ole tietoakaan.Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast.Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat.Uusi jakso torstaisin klo 7:00!Seuraa meitä:Instagram⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/kaheliofficial/⁠⁠⁠⁠⁠⁠TikTok⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.tiktok.com/@kaheliofficial⁠⁠⁠⁠

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Jokakeväinen Suvivirsi-kohu on saanut Maija Vilkkumaan pohtimaan juhlaperinteiden uudistamista. Loppuisiko toistuva riita, jos uskonnottomille oppilaille järjestettäisiin kirkkokäyntien ajaksi muuta mielekästä tekemistä ja kaikki olisivat ikään kuin samalla viivalla. Pitäisikö riitelyn sijaan alkaa pohtia, millaista yhteistä juhlakulttuuria moniuskontoisessa ja osin uskonnottomassa Suomessa pitäisi rakentaa? Mika Pantzar jatkaa koulumaailmassa ja tuo pöytään toisten suosikin, toisten inhokin: matematiikan. Millaista matematiikkaa koulussa pitäisi opettaa, jotta yhteiskunta saisi tarvitsemansa? Onko tämä sukupuolikysymys? Taru Tujunen pohtii turvallisuuden olemusta. Vastikään julkaistussa kansainvälisessä turvallisuusindeksissä Suomi sijoittui sijalle yhdeksän. Tujunen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mistä puhumme, kun puhumme turvallisuudesta ja mistä turvattomuus syntyy?

Tule kuulolle ydinaseista! Ydin-lehden ja ICAN Finlandin yhteistyössä tuotetuissa podcast-jaksoissa pureudutaan ajankohtaisiin ydinaseisiin ja niiden problemaattisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa ICAN Finlandin toinen koordinaattori, lääkäri ja lääkäreiden ydinaseiden vastaisen järjestön rinnakkaispresidentti Kati Juva sekä ylilääkäri Hanna Nohynek keskustelevat ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista. Tiesitkö, että, ydinpommin räjähtäessä ihmiset ”pulverisoituvat” siten, että jalkakäytävälle jää vain tumma varjo? Tai, että Intian ja Pakistanin välisen ydinsodan seurauksena ydintalvi uhkaisi tapaa nälkään yli 95 % Suomessa asuvista? ICAN Finland on kansainvälisen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -järjestön suomalainen yhteistyöverkosto. ICAN tekee töitä ydinaseriisunnan puolesta. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017.

Tällä historiallisella päivämäärällä Yhdysvalloissa sai alkunsa AA-liike. Ruotsissa puolestaan Saab esitteli ensimmäisen autonsa, legendaarisen SAAB 92001:n ja Suomessa avattiin monelle tuttu kesäkohde, kun Vaasan Vaskiluotoon nousi huvipuisto Wasalandia.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lottokansaa. Onko vaurastumisen pakko olla tuuripeliä, vai voiko se myös olla aktiivinen taito, jota voi harjoitella? Entä mikä merkitys omalla ajattelutavalla on vaurauden tavoittelussa ja tavoitteen saavuttamisessa?  Kaisa Kivipellon ja Toni Lähteen kanssa studiossa on varallisuusvalmentaja, sarjayrittäjä ja Vauras Nainen -konseptin perustaja Terhi Majasalmi, joka on urallaan valmentanut tuhansia suomalaisia kohti suurempia taloudellisia tavoitteita. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi niin monella on vaikea sanoa ääneen haaveilevansa vaurastumisesta – ja mitä tapahtuu, kun oman ajattelutavan päättää muuttaa.   Terhi vertaa suomalaista ja amerikkalaista asennetta vaurastumiseen: siinä missä Suomessa yrittäminen herättää helposti kysymyksen "mitä toi luulee olevansa", Yhdysvalloissa kukaan ei ihmettele ääneen, miksi joku yrittää. Terhi kertoo myös, miten ja miksi hänestä itsestään tuli miljonääri, miksi useampi tulovirta on turvan rakentamisen perusta, ja miksi naisten taloudellinen itsenäisyys on asia, josta pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän.

Keskustelemme jaksossa suden sekä yleisesti luonnon monimuotoisuuden historiasta. Pohdimme, kuinka pitkäikäinen ilmiö on susiviha ja mitä se pitää sisällään. Pohjautuuko susiviha todellisiin uhkiin vai periytyykö osa pelosta menneisyydestä ja kulttuurista? Mitä tunteita ylipäätään suurpetoihin ja niiden metsästämiseen liittyy? Lisäksi mietimme, kuinka kauan luonnon monimuotoisuudesta ollaan oltu huolissaan sekä minkälaiset tekijät herättävät ihmisissä tahdon suojella luontoa ja erilaisia lajeja. Minkälainen rooli medialla ja kansalaiskeskustelulla on luonnon monimuotoisuudelle? Miltä ylipäätään näyttää uhanalaisten lajien historia Suomessa? Jakson vieraina ovat historioitsija Otto Latva ja historioitsija Heta Lähdesmäki Turun yliopistolta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #148 Susia, tapporahoja ja luonnon monimuotoisuutta →

Martin Paasi ja Sami Miettinen purkavat Tampereen sijoitusmessujen esitykset ja niiden jälkipuinnin. Paasi perustelee, miksi nollakuluinen osakeindeksirahasto vie sijoittajan tilastollisesti ylimpään neljännekseen ja miksi viidellä tuhannella eurolla voisi rahoittaa vastasyntyneen koko eläkkeen. Miettinen kertoo tekoälytyöryhmästään, joka perusteli sijoituspäätöksen analyysin ja lukujen kautta, ja avaa Hello Humans -projektin yllättävän havainnon kielimallien poliittisesta vinoumasta. Lopuksi kaksikko väittelee siitä, kannattaako Suomessa omistaa yritystä lainkaan, kun globaalin indeksirahaston saa ilman vaivaa ja siitä miksi tekoälyn megatrendi voi olla Suomelle poikkeuksellinen mahdollisuus. Mukana myös datakeskusten ja sähköntuotannon kytkös sekä Philip Aminoffin oppi kasvollisesta omistajuudesta.00:00 Tampereen reissu ja sijoitusmessut02:00 Suomi Euroopan toiseksi sijoittavin kansa03:30 Kellokäyrä ja sijoittajien tuotot05:00 Kulut vievät tuoton markkinan alle06:00 Nollakulut takaavat ylimmän neljänneksen08:00 Buffett suosittelee indeksirahastoja09:30 Korkoa korolle ja säästäjäprofiilit11:00 Vastasyntyneen säästösopimus12:40 Viidellä tonnilla koko eläke14:30 Missä luvattu miljoona on16:00 YEL-uudistus ja arvioverotuksen poisto18:00 Solidiumista nollakuluinen eläkerahasto19:40 Samin ja Samanthan tekoälyesitys20:50 Tekoäly mean reverting -mallina22:30 Alphabet ja tekoälyinferenssi23:40 Nexans value-ostona25:30 Kiitokset vibe-koodauksesta27:30 Agenttien muistit ja jaetut skillit28:50 Hello Humans ja kielimallien vinouma30:30 Grok-agentti vasta-argumenttina32:00 Akateemisen maailman vaikutus malleihin34:30 Qwen oikeistolaisin malli37:30 Omistamisen tuska ja vaiva39:30 Miksi omistaa Suomessa42:00 Omistajuuden arvo taloudelle45:00 Tekoälyn megatrendi ja Suomen edut47:00 Datakeskukset ja sähkönsiirto48:40 Happotesti: sähköntuotannon tuplaus52:00 Datakeskusten todellinen sähkönkäyttö53:30 Philip Aminoff ja kasvollinen omistajuus57:40 Viiden ihmisen vaikutus ja lopetusKatso Sisäpiirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tunne juuresi - vapauta potentiaalisi Perhekonstellaatio-kasvuryhmä alkaa 19.9.26. Lisätietoja alta : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, tänään vieraana on tutkija, tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli. Aleksi uusin kirja Psykonautti - Psykedeelinen käsitekirja mielen manifestiin toimi podcastin pohjamateriaalina. https://www.suomalainen.com/products/psykonautti?srsltid=AfmBOorvBlygqyWQMiOGOAGmeZNfhVPMbQeK9f3C4sLCAa3WS1HfPs2k https://www.instagram.com/drug_ventures/ Miksi psykedeelit herättävät niin paljon kiinnostusta juuri nyt? Ovatko ne tulevaisuuden mielenterveyshoitoa, vai liittyykö niiden ympärille enemmän lupauksia kuin todellisuutta? Tässä jaksossa Viljami Lehtonen ja Aleksi Hupli sukeltavat yhteen aikamme kiistanalaisimmista ja kiehtovimmista aiheista: psykedeeleihin. Keskustelussa käydään läpi uusinta tutkimusta, psykedeeliterapian mahdollisuuksia sekä sitä, miksi nämä aineet ovat nousseet takaisin tieteen, kulttuurin ja politiikan keskusteluihin vuosikymmenten hiljaisuuden jälkeen. Jakso käsittelee muun muassa masennusta, PTSD:tä, riippuvuuksia, MDMA-avusteista terapiaa sekä ibogaiinin käyttöä traumojen ja opioidiriippuvuuden hoidossa. Keskustelu avaa myös psykedeelien yhteyttä mystisiin kokemuksiin, neurotieteeseen ja ihmisen syvään tarpeeseen tutkia tietoisuuttaan. Voiko yksi kokemus muuttaa ihmisen elämän suunnan? Miksi jotkut kuvaavat psykedeelisiä kokemuksia elämänsä merkittävimmiksi hetkiksi? Ja miten yhteiskunta suhtautuu ilmiöön, joka haastaa käsityksemme mielestä, terveydestä ja todellisuudesta? Keskustelussa tarkastellaan myös psykedeelien riskejä, sääntelyä ja tulevaisuutta Suomessa. Mitä tutkimus oikeasti kertoo, ja mitä ihmiset usein ymmärtävät väärin? Jos olet kiinnostunut tietoisuudesta, mielenterveydestä, ihmismielen tutkimisesta tai siitä, mihin suuntaan psykologian ja terapian tulevaisuus on mahdollisesti kehittymässä, tämä jakso tarjoaa ajatuksia herättävän katsauksen aiheeseen, joka ei jätä kylmäksi. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Tällä historiallisella päivämäärällä Britannian kuningas Edward VIII teki poikkeuksellisen ratkaisun ja luopui kruunustaan rakkauden vuoksi voidakseen avioitua Wallis Simpsonin kanssa. Myöhemmin television puolella nähtiin alkuperäisen Star Trek -sarjan viimeinen jakso ja Suomessa kirjoitettiin historiaa, kun maa sai ensimmäisen naispiispansa.

Tällä historiallisella päivämäärällä Italia käänsi historiassaan uuden sivun, kun kansanäänestyksen myötä monarkia vaihtui tasavallaksi. Britanniassa puolestaan katseet kohdistuivat kruunajaisiin, kun Elizabeth II kruunattiin kuningattareksi ja Suomessa tehtiin festarihistoriaa, kun ensimmäinen Provinssirock järjestettiin.

Valuvatko kansainväliset osaajat aina suuriin kaupunkeihin – vai voiko tie johtaa myös Itä-Suomen pienemmille paikkakunnille? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin toisessa jaksossa tarkastellaan alueellista vetovoimaa ja arjen sopeutumista työnantajan näkökulmasta. Mikä saa osaajan sanomaan “kyllä” pienelle paikkakunnalle – ja mitä tapahtuu muuton jälkeen? Keskustelemassa ovat Antti Siponen People & Safety -tiimistä Ponsselta sekä Talent Hub Eastern Finland -hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius YSAOlta. Jaksossa kuulet: • mitkä oletukset pienistä paikkakunnista pitävät – ja mitkä eivät • mikä oikeasti houkuttelee kansainvälisiä osaajia Itä-Suomeen • miten työnantaja voi tukea sopeutumista arjessa Rehellisiä kokemuksia ja käytännön oivalluksia työnantajille, jotka pohtivat kansainvälisen osaamisen mahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Maailman maitopäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Suomessa tuotetaan vuosittain yli kaksi miljardia litraa maitoa. Maailman maitopäivänä Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry korostaa, että kotimainen maitoketju on keskeinen osa Suomen ruokahuoltoa, huoltovarmuutta sekä alueiden elinvoimaisuutta. MTK:n asiantuntijaa Saralotta Engblomia haastattelee Kalle-Kari Leppäjärvi.

Jo jonkin aikaa on puhuttu poikien ja nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Ilmiölle on haettu selitystä esimerkiksi siitä, että nuorten miesten arvomaailma on jonkin verran naisia konservatiivisempi. Tutkimuksen valossa tämä selitys on vain yksi osa totuutta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa esitellään uusi havainto: tutkimuksissa on alkanut näyttää siltä, että tyttöjen uskonnollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Jaksossa on haastateltavana Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Tervo-Niemelä on tutkinut sitä, mikä kristinuskossa vetoaa nuoriin. Haastattelussa avataa myös laajemmin sitä, mitä tutkimusten perusteella on tiedetty yksilön uskonelämästä. Miten esimerkiksi yhteiskunnalliset kriisit, sukupuoli, perhetausta tai varallisuus vaikuttavat uskonnollisuuteen? Toimittaja: Juuso Pekkinen Haastateltava: Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Väkivalta lisääntyy, köyhyys kasvaa, opiskeluun ei ole varaa, nuoret myyvät huumeita – meille kerrotaan jatkuvasti mikä tässä maassa on pielessä ja retuperällä. Kaiken kurjuuden keskellä Petja Kopperoinen haluaa tietää: onko rakkaassa kotimaassamme jotain hyvääkin? Lasten ja nuorten säätiön kyselytutkimus paljastaa, että nuoret unelmoivat edelleen. Hienoa – unelmat eivät ole kuolleet! Mutta mistä he unelmoivat? Rikastumisesta. Rahasta. Erityisesti pojat. Onko tämäkin hienoa ja ilonaihe, kysyy Pekka Seppänen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myi talousvaikeuksien vuoksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon työeläkevakuuttaja Kevalle. Maija Vilkkumaa tuo pöytään kysymyksen siitä, olisiko yhteisen kulttuuriperinnön nimissä jonkun pitänyt pelastaa talot – ja kuka tuo ”joku” olisi voinut olla?

Tekla Hultin oli monin tavoin naisten oikeuksien edelläkävijä. Hän oli ensimmäinen fil. tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Lisäksi hän oli ensimmäinen vakinainen toimittaja Päivälehdessä (myöh. Helsingin Sanomat). Hän oli poliittisesti aktiivinen ja kansainvälinen toimija aina 1930-luvun alkuun. Dos. Reetta Hänninen on kokenut tutkija, joka on erikoistunut suornaisten naisten elämäkertoihin.

Virossa on ammuttu alas drooni ensimmäistä kertaa, ja Suomessa drooniuhka näytti johtavan jopa sekoiluun. Millainen käänne Ukrainan drooni-iskut syvälle Venäjälle puolelle ovat ja millainen riski iskut Suomen ja Baltian lähialueelle ovat meille Ukrainan tukijoille? Venäjälle maan laajuus oli toisessa maailmasodassa etu, mutta miksi se voikin olla nyt haitta? Aiheesta ovat puhumassa sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi sotaa seuraavasta Black Bird -ryhmästä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Missä on maailman pohjoisin harmaakivilinna? Miten olut on jakanut ihmiset suomessa keskiajalla eri sosiaaliluokkiin? Missä suomessa on ollut meritosvolinna? Vastaukset kaikkeen tähän löytyy tästä jaksosta. Aiheesta lisää: Elise Pihlajaniemi, Linnaelämää keskiajan Suomessa saatavilla kaikista hyvin varustelluista kirjakaupoista tai: https://otava.fi/kirjat/linnaelamaa-keskiajan-suomessa/

Hallituksen järjestöleikkauksista puhkesi ankara väittely. Millaisesta ilmiöstä on kyse, kun hallitus ja perussuomalaiset haluavat leikata tuntuvasti juuri sosiaali- ja terveysjärjestöiltä? Pitävätkö ministeri Rydmanin perustelut kutinsa? Entä miksi sote-järjestöjen rooli Suomessa poikkeaa niin paljon monista muista maista? Mennäänkö meillä kohti Amerikan meininkiä, jossa osa apua tarvitsevista on hyväntekeväisyyden varassa? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiaalityön työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta ja toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma Hyvinvointiala Halista, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä. Toimittajana on Antti Pilke.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miten käy hyvinvointivaltion jos budjetista leikataan 10 miljardia? Haastattelussa politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja professori Pauli Kettunen. Vuorelman johtamassa tutkimushankkeessa on haastateltu ihmisiä eri puolelta Suomea. Monet kertovat, että hyvinvointivaltiota ei enää ole Suomessa, tai se on ehkä olemassa vain hyvinvoiville helsinkiläisille. Kettunen puolestaan varoittaa vahvistuvasta noidankehästä, jota leikkaukset voivat vauhdittaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kohahdutti Helsingin Sanomien Kuukausliitteessä poseeraamalla moottorisahan takana ja kertoen halustaan rakentaa hyvinvointivaltiota uusiksi. Miksi moottorisahan vieressä poseeraavan budjettipäällikön puheista nousi julkinen poru? Astuiko Niemelä haastattelussa poliitikkojen tontille? Onko radikaalia ajatusta nollabudjetista esittelevä Niemelä uusi 2020-luvun Raimo Sailas? Piiloutuvatko valtiovarainministerit Suomessa virkamiesten selän taakse, vai tekevätkö budjettipäälliköt politiikkaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, valoisa aika pitenee Suomessa kesäkuun lopulle noin 1–10 minuutilla vuorokaudessa.

Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, valoisa aika pitenee Suomessa kesäkuun lopulle noin 1–10 minuutilla vuorokaudessa.