Podcasts about suomessa

Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.

Nightwish-, Wintersun- ja Auri-yhtyeistä tunnettu rumpali Kai Hahto on maamme arvostetuimpia soittajia ja myös rumpuergonomian asiantuntija. Viime aikoina Hahto on vienyt rumpaloinnin uudenlaiseen ympäristöön, sillä hän on esiintynyt yksin Alone-otsikon alla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Rumpusetti kasataan itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 Kouvolan House Of Rockiin.–  Näissä illoissa pystyn tuomaan rumpujen soittoa enemmän keskiöön ja valokeilaan. Kun yksin nousee lavalle, niin ei saa yhtyetovereista tukea, Hahto kertoo.Alone-iltojen ydin on musiikki ja rumpujen soittaminen, mutta esitykset eivät ole perinteisiä rumpuklinikoita. Hahto kertoo, että suurin haaste illoissa on ollut valita ohjelmisto. Miehen uran aikana levyttämistä sadoista kappaleista ehtii yhdessä illassa esittää vain tietyn määrän.–  Alone-esitys koostuu pääosin tuoreesta materiaalista Nightwishin Yesterwynde-albumilta ja Wintersunin Time II:lta. Mukana on myös yllätyksiä, Hahto sanoo.Lavalla kuultavat kappaleet saavat taustojaan esiin, kun Hahto tarttuu biisien välissä mikrofoniin ja avaa biisien syntyä.Puolen Suomen Iltapäivän Jani Nivala jututti Hahtoa ja keskusteli rumpalin sooloiltojen ideasta sekä uudenlaisesta tavasta esiintyä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapaa Moskovassa tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin. Mitä tapaamiselta odotetaan, siitä kertoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköverkkoa on tämän takia vahvistettava lähivuosina merkittävästi.Kuinka taattua sähkön riittävyys Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa?Aiheesta keskustelevat energiatekniikan ja energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta ja yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Tšekissä on astumassa valtaan uusi, laitaoikeistolainen hallitus todennäköisesti lähiviikkoina. Lokakuussa käydyt vaalit voitti oligarkki-miljardööri Andrej Babišin ANO-puolue, jonka keskeisiä vaalilupauksia olivat hyvinvointivaltion palauttaminen ja Ukrainan sotilasavun jäädyttäminen. Millainen muutos Tšekin politiikassa on luvassa, siitä kertoo Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Prahasta. Itsenäisyyden juhliminen alkaa Presidentinlinnassa jo tiistaina erillisessä juhlatilaisuudessa, jossa vieraina on muun muassa sotiemme veteraaneja ja lottia. Tilaisuudesta ja veteraanien perinnöstä kertoo Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen. Hallitus on tehnyt kautensa aikana mittavia muutoksia koulutukseen liittyviin tukiin. Aikuiskoulutustuki on poistettu ja tiistaina eduskunta päättää työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen poistamisesta. Miten alanvaihto onnistuu ja millaisia koulutusmahdollisuuksia työntekijöillä on uransa varrella? Aiheesta keskustelevat koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski SAK:sta, tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja uudelleenkouluttautumisen palveluita tarjoavan Hyrian rehtori Tuula Kortelainen. Lasten ja nuorten säätiö on julkaissut Nuorten tulevaisuuskuva 2025 -taideteoksen ja -selvityksen. Huolta nuorissa aiheuttavat sota ja köyhyys - ja luottamus tulevaisuuteenkin on koetuksella. Nuorten ajatuksista kertoo ohjelmapäällikkö Noora Kupari. Tuottajina Anna-Maria Haarala ja Mika Kriikku, toimittajina Alina Mäkynen, Elina Sonkajärvi, Petra Nykänen ja Anssi Väisänen. Juontajana Mika Kriikku.

Työelämäprofessoreillamme on unelma: että Turun yliopiston kampuksella nousisi suuren kansainvälisen lääkeyrityksen kehityskeskus, jossa akatemia ja yrityselämä kohtaisivat kauniisti luoden samalla tuhansia työpaikkoja. Suomessa osataan perustutkimus ja lääkekehitys, mutta yhtä puuttuu: sijoittajia. Tiedättekö muuten, mitä on pääkonttoriosaaminen?

Ukrainan rauhansopimuksen valmistelu ja Taiwanin-kysymyksen nouseminen taas esiin ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että toimintatavat kansainvälisessä politiikassa ovat muuttuneet. Jäämmekö supervaltojen jalkoihin? Pekingistä raportoi Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Keskustelemassa kansanedustaja, rauhanvälityksen asiantuntija ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä Aasian ja strategisen ennakoinnin asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus selvittää mahdollisuuksia asettaa sosiaalisen median käytölle 15 vuoden ikäraja. Olisiko siinä ratkaisu somen aiheuttamiin ongelmiin? Haastattelussa erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta. Keskustelemassa nuorisopoliitikkoraati: Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki ja Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Marcus Toppari. Lintuinfluenssaepidemia on meneillään Suomessa ja muualla Euroopassa - ja tautitapauksia on paljon. Haastattelussa Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gadd. Valtakunnan ykkösjoulukuuseksi kutsuttu Turun tuomiokirkon edustalle pystytettävä joulukuusi kaadetaan ja kuljetetaan paikalleen tänään. Jo kolmantena vuonna peräkkäin joulupuu tulee lahjoitettuna Mynämäeltä. Kuusenkaatoa seuraamassa toimittaja Minna Rosvall. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Mari Sarolahti ja Seija Vaaherkumpu.

Jukka on Suomen ja Saksan kansalainen. Hän on käynyt intin Suomessa, mutta kuuluu nyt Saksan Bundeswehrin reserviin. Välissä Suomi ja PV kadotti Jukan kansalaisuudenkin, mutta se kai löytyi.Miten Suomen ja Saksan koulutus ja koko maanpuolustuskulttuuri eroaa? Millaista on olla reserviläinen Saksassa ja mitä kaikkea tälle matkalle on osunut? Millaista on Saksan herääminen maanpuolustukseen vihdoinkin? Mighty Finland vaatteet: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandToivo M/25 Olutta K-kauppaasi: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/ehdotuksestasi-k-kaupan-hyllylleTaistelijan Lehtiö: https://varusteleka.com/products/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio-fiMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Mitä Venäjä haluaa saada irti rauhansopimuksesta? Aiheesta keskustelemassa professori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista. Moskovasta käsin raportoi Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Naton yhteinen 5000 sotilaan merisotaharjoitus Freezing Winds 25 alkaa Itämerellä. Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen avaa harjoituksen kulkua. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on ollut Suomessa jyrkässä nousussa. Mitä esimerkiksi korkeakouluissa voidaan tehdä, jotta opiskelija ei valmistuisi työttömäksi? Studiossa Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (Kok.) ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Puhelimessa koulutuspolitiikan asiantuntija Nikolas Bursiewicz Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Elina Sonkajärvi ja Markus Liimatainen.

Tänään minulla on vieraan a Friederike Lüpke. Kysyin Friederikeltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit opiskelemaan afrikkalaisia kieliä? 3. Milloin muutit Suomeen ja millaista se oli? 4. Miten olet opiskellut suomea? 5. Mitä haluaisit sanoa toisille suomen kielen oppijoille? 6. Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opettajille? 7. Mitä tykkäät tehdä Suomessa marraskuussa ja joulukuussa? Linkkejä: Helsingin Seudun Lapinkävijät: https://www.lapinkavijat.fi/ Helsingin Melojat: https://www.helsinginmelojat.fi/ Kulttuurisauna: https://kulttuurisauna.fi/ Löylykontti: https://www.loylykontti.fi/en Mari Nikosen suomen kielen kurssit: https://askafinnishteacher.com/finnish-courses.html Hanna Männikkölahden selkomukautukset: https://www.privatefinnishlessons.com/selkokirjat

Uutisvirta Gazasta on hiljentynyt Israelin ja Hamasin lokakuussa solmitun tulitauon myötä. Hamasin hyökkäyksestä vuonna 2023 alkanut sota järkytävine siviiliuhreineen oli Suomessa päivittäin seurannassa. Israelia on syytetty sodassa kansanmurhasta ja lukuisista sotarikoksista sekä siitä, että se ei ole päästänyt toimittajia raportoimaan sodasta. Israelin mukaan kyseessä on suurelta osin Hamasin propaganda sekä läntisten tiedotusvälineiden kritiikittömyys esimerkiksi uutispalvelu Al-Jazeeran toimittamien tietojen osalta. Onko media onnistunut tehtävässään tuottaa riippumatonta ja luotettavaa tietoa Gazan sodan vaiheista ja sen syistä? Onko uutisoinnin volyymi ollut kohdallaan? Aiheesta keskustelevat journalismin tutkimuksen asiantuntija, yliopistolehtori Markus Ojala, antisemitismiin perehtynyt yliopistolehtori, tietokirjailija André Swanström sekä mediassa asiantuntijana käytetty tutkija ja vuoden tieteentekijä Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomen luonnossa tassuttelee, loikkii ja jolkottelee joukko nisäkkäitä, jotka ihminen on joskus tänne varta vasten tuonut. Näitä eläimiä kutsutaan vieraslajeiksi. Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen pohtivat, mitkä vieraslajit Suomessa menestyvät ja millaiset tekijät niiden menestymiseen ovat vaikuttaneet.

Britannian yleisradioyhtiö BBC on ajautunut historialliseen kriisiin. Trump uhkaa yhtiötä oikeusjutulla. Britannian konservatiivit väittävät yhtiön journalismin suosivan vasemmistoliberaaleja näkemyksiä. Mistä tämä kriisi kertoo? Mikä nakertaa perinteisen median uskottavuutta? Suomessa perussuomalaiset väittävät, että toimittajat edustavat punavihreää eliittiä. Onko väite täysin perätön? Ohjelmassa puhutaan toimittajien puolueettomuudesta ja suomalaisen median tulevaisuudesta. Vieraina ovat professori, mediatutkija Anu Koivunen ja median murroksesta väitöskirjan kirjoittanut viestintäyrittäjä Pasi Kivioja.

Minkälaista on toimia seurakuntapappina Suomessa vuonna 2025 ja miten se eroa esimerkiksi järjestöpapin työstä? Mitkä ovat työn risut ja ruusut? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Mattias Kaitainen. 

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä. Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin. Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Kulttuuriykkönen pohtii, mistä luovuus ja inspiraatio todellisuudessa kumpuavat. Mistä tunnetut suomalaistaiteilijat löytävät polttoaineensa työlleen, ja mitkä tekijät ovat omiaan torppaamaan luovuuden, inspiraation ja menestymisen luovalla alalla. Toimittaja Henry Tikkasen tietokirja Luovat suomalaiset: Ja mitä me voimme heiltä oppia (Tammi) haastattelee viittätoista luovan alan tunnettua ammattilaista. Kirjassa omaa työskentelyään avaavat mm. valokuvaaja Meeri Koutaniemi, muusikko Olavi Uusivirta, kirjailija Satu Rämö, pelisuunnittelija Sami Järvi, näyttelijä Krista Kosonen sekä mentalisti Pete Poskiparta. Kirjassa he käyvät läpi muun mussa, mistä inspiraatio syntyy, mikä on heidän luovuuden lähde, miten he ovat päätyneet alalle ja mikä aiheuttaa luovuuden tuskaa? Kuvataiteilija-tutkija Hanna-Kaisa Korolainen on tutkinut inspiraatiota ja luovuutta, opettaa nykyään laajemmin luovaa prosessia Aalto-yliopistossa ja tehnyt väitöskirjan inspiraation roolista pyrkien purkamaan inspiraation mystisyyttä ja avaamaan sen todellista luonnetta. Mikä auttaa meitä löytämään inspiraation yhä uudelleen? Mitä luovuus ja inspiraatio vaativat kukkiakseen ja antaakseen pohjan luovan alan ammatillisuudelle? Millainen paikka Suomi on luovan alan ja taiteen tekijöille? Mitkä rakenteet synnyttävät taiteen menestystarinoita? Ja mitkä asiat ovat luovuutemme esteenä - niin henkilökohtaisella kuin kansallisellakin tasolla? Kulttuuriykkösen vieraina tutkija-taiteilija Hanna-Kaisa Korolainen sekä toimittaja-tietokirjailija Henry Tikkanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on sert. urheilufysioterapeutti, OMT, TtM Simone Kallonen. Jakson aiheena on urheilufysioterapia Suomessa ja keskustelun kärkinä toimivat koulutus, kollegiaalisuus ja kansainvälisyys. Puhumme jaksossa muun muassa fysioterapiakoulutuksesta ja jatkokoulutuksesta sekä erikoistumisesta, alan sisäisestä kollegiaalisuudesta ja keskustelukulttuurista sekä kansainvälisyydestä ja Pohjoismaisista kehityshankkeista sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan!Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Sportskongres, Tukikohta ja Rogue Europe.Sportskongres on Pohjoismaiden suurin urheilulääketieteen ja urheilufysioterapian tapahtuma. Vuoden 2026 kongressi järjestetään 29.-31.1. Kööpenhaminassa. Tsekkaa huikea ohjelma ja hyppää mukaan osoitteessa ⁠sportskongres.dk⁠ Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksiErikoisetu! Knowbody on suomen laajin kuntoutusalan verkko-oppimisportaali. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin kuuntelijat saavat Knowbodyn vuosijäsenyydestä tai verkkokoulutuksista 10% alennuksen koodilla liikkeellä10 osoitteessa ⁠knowbody.fiMiten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja juuri sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita Instagramissa tunnuksella ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Espoossa ja Turussa äänestetään tänään Länsiradasta, eli Helsingin ja Turun välisestä, nykyistä nopeammasta raideyhteydestä. Kannattaako Länsiradan rakentaminen ja miten raideyhteyksiä pitäisi kehittää koko Suomessa? Keskustelemassa kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk.), Henrik Vuornos (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Ylen MOT-ohjelma on julkaissut jutun, jossa kerrotaan uusia yksityiskohtia maailman yhdestä suurimmista poliisi-iskuista huumerikollisuutta vastaan. Toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen kertoo, mistä jutussa on kyse. Syyriaa hallinneen diktaattori Bašar al-Assadin syrjäyttämisestä tulee pian kuluneeksi vuosi. Millainen tilanne maassa tällä hetkellä vallitsee? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta UPIsta ja ylijohtaja Ilkka Haahtela Maahanmuuttovirastosta. Lähetyksessä mukana myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Etelä-Pohjanmaalla MS-tautiin sairastutaan asukasmäärään nähden paljon. Neurologian erikoislääkäri Annukka Verkko kertoo, miksi sairastuneiden määrä lisääntyy. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Rasmus Montonen ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa sukelletaan toisen maailmansodan varjoisalle puolelle Neuvostoliiton partisaanitoimintaan ja sen vaikutuksiin itäisessä Suomessa. Jaksossa keskustelemme tietokirjailija Veikko Erkkilän kanssa partisaanien siviileihin kohdistuneista julmuuksista ja partisaaneja jahdanneesta osasto Savukoskesta.Keskustelussa nousee esiin myös vaikea kysymys: miksi partisaanien siviileihin kohdistamista iskuista vaiettiin vuosikymmenten ajan? Miten aiheen tutkimus on kehittynyt, ja mitä merkitsi, kun näitä tekoja alettiin viimein nimittää murhiksi?Tämä jakso on pysäyttävä ja tärkeä muistutus siitä, kuinka syvälle sodan jäljet voivat ulottua myös niiden mieliin, jotka eivät koskaan olleet rintamalla.Lue Veikko Erkkilän uutuuskirja:Partisaaneja torjumassa — Sissiosasto Saun sota (Otava)

Kirjailija ja kolumnisti Raisa Omaheimon mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteyttä ei tunnisteta Suomessa riittävän hyvin.Jaksossa puhutaan toimeentulo-ongelmista, eriarvoisuudesta ja köyhiä ihmisiä syyllistävistä puhetavoista. Omaheimo puhuu myös keskiluokkaisesta normista ja köyhyyteen liittyvästä häpeästä.Podcastissa käsitellään myös MIELI ry:n toteuttamaa kyselyä, jossa selvitettiin taloushuolista johtuvaa kuormitusta.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Lue lisää: mieli.fi/talouskysely00:00 Esittely01:20 Millaisia kokemuksia Raisa Omaheimolla on köyhyydestä ja miten hän näkee köyhyyden?09:49 Köyhyys on yleistynyt viime aikoina: mitä ajatuksia se herättää?13:30 Tuloksia MIELI ry kyselystä, jossa selvitettiin taloushuolien ja heikentyneen mielenterveyden yhteyttä.19:09 Ymmärretäänkö köyhyyden ja mielenterveyden yhteyttä riittävän hyvin?26:50 Talouskriisit lisäävät tutkimusten mukaan itsemurhakuolleisuutta34:58 Toimeentulo-ongelmat voivat estää hakeutumisen mielenterveyden hoitoon

Ukrainan sodan uutisoinnissa suomalaisen median tasapaino eri näkökulmien välillä on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kritiikkiä. Korostuuko uutisoinnissa liikaa Ukrainan näkökulma? Sorrutaanko tsemppijournalismiin? Käsitelläänkö Venäjän näkökulmaa ja motiiveja liian yksipuolisesti? Ennen kaikkea pystyykö suomalainen media antamaan realistisen kuvan Ukrainan sodasta ja miten raportointi on muuttunut sodan pitkittyessä? Mediakriittiseen keskusteluun Kulttuuriykkösessä osallistuvat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, digimedia Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri, Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella aihetta tutkiva tutkijatohtori Joonas Koivukoski sekä pitkän linjan journalisti Reetta Räty. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) ampumavälikohtauksen oikeudenkäynti alkaa. Toimittaja Päivi Happonen raportoi Helsingin käräjäoikeudesta. Puolustushankintoihin syydetään nyt valtavasti rahaa. Valvotaanko rahan käyttöä riittävästi? Keskustelemassa johtava tuloksellisuustarkastaja Suvi Kärki VTV:stä, toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta ja puolustusvoimien hankealan johtaja, everstiluutnantti Ari Paavola. Millä tolalla johtaminen Suomessa on? Vieraina Aalto-yliopiston johtamisen professori Niina Nurmi ja Svea Bankin henkilöstöjohtaja Mia Tuomisto. Saksan liittokansleri Friedrich Merz haluaa karkottaa kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Berliinistä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Lotta Lautala ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä H. Asselmoilasen jaksossa puhumme siitä, mikä kaikki Suomessa ja suomalaisissa on pielessä, ja miten homma laitetaan kuntoon

Suomessa suuret leikkaukset tulossa Lapin saihraanhoithoon mielenosotus huomena Helsingissä. Doris Svan Hietaniemessä tekkee Tornionlaaksonpukuja. Suomessa fiirathaan ruottalaisuuen päivää. Kuulema äänestä jota moni harjottelee hirvenjahtia varten. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oli syyskuinen arki-ilta vuonna 1982, kun 12-vuotias Jari Hännikäinen ajautui erimielisyyksiin äitinsä kanssa. Jari poistui riidan päätteeksi kotoaan – ja katosi pimeään iltaan.Suomessa on hyvin poikkeuksellista, että nuori lapsi jää pysyvästi kadoksiin. Jari on yksi niistä harvoista, jotka ovat painuneet todennäköisyyksien pimeälle puolelle.Poliisin vihjeyhteystiedot: https://poliisi.fi/vihjeyhteystiedotPoliisin nettivinkki: https://poliisi.fi/nettivinkkiSähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/88lahteet

Tässä jaksossa matkustamme Pohjois-Italiaan, Emilia-Romagnan alueelle, ja tarkemmin Forliin. Sinne Mirjan miehen opinnot veivät perheen yli viisi vuotta sitten.Mirja ja hänen suomalainen puolisonsa olivat aina haaveilleet ulkomailla asumisesta, ja kun sopiva hetki koitti, kaikki tapahtui nopeasti. Elämä Suomessa pakattiin alle kolmessa kuukaudessa, ja matka kohti Italiaa alkoi.Nykyään Mirja tekee töitä Suomeen etänä ja pyörittää autotonta arkea puolisonsa ja kahden lapsen kanssa Italiassa. Arkeen on sujahdettu yllättävänkin hyvin, vaikka kommelluksilta ei tietenkään ole vältytty.Mitä kanavia perheessä katsotaan eniten? Miksi koulusta lähetettiin kiloittain hedelmiä kotiin? Ja miksi poliisi saattaa pysäyttää autoilijan päivällä? Kaikki selviää tässä podijaksossa!Mirjan IG @italian.viemaa

Myöhäiskeskiaikaisessa 1400-luvun Euroopassa syntyi ilmiö nimeltä noitavainot. Kymmeniä tuhansia epäiltyjä tuomittiin kuolemaan noituus- ja taikuusrikoksista. Noitavainot levisivät myös Suomeen.Suomessa ilmiö sai kuitenkin Manner-Eurooppaan verrattuna hyvin uniikkeja piirteitä. Tässä jaksossa sukellamme 1600-luvun suomalaisten mielenmaisemaan. Minkälaista oli suomalainen noituus ja ketkä siitä joutuivat syytteeseen?Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Marko Nenonen: Noituus, taikuus ja noitavainot Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (1992)Raisa Maria Toivo: Witchcraft and gender in early modern society : Finland and the wider European experience (2008)https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kuvitelma-noitavainoista-joita-ei-ollutkaan/https://webpages.tuni.fi/sochistoria/noitanetti/ajat.htmlhttps://www.youtube.com/watch?v=1mct951T4ywhttps://salemwitchmuseum.com/2023/05/17/debunking-the-moldy-bread-theory/

Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää? Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää →

Mistä Suomessa löytyy työtä? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen. Ylen tuore MOT-dokumentti kertoo Suomeen palkatuista ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän kurjasta kohtelustaan. MOT-toimituksen tuottaja Eelis Bjurström kertoo, mistä on kyse. Britanniassa prinssi Andrew menettää arvonimensä ja joutuu muuttamaan pois asunnostaan Royal Lodgessa. Kuinka poikkeuksellinen tapaus on kuninkaallisten historiassa? Studiossa tietokirjailija Satu Jaatinen. Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii valtavia määriä vanhoja maksamattomia laskuja. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet tällaisissa tapauksissa? Keskustelemassa Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Erika Virtanen. Käytetyn tavaran markkinat ovat Suomessa kasvussa. Kotkalainen kirpputorinomistaja Tuukka Tikkanen kertoo, miten perinteiset kirpputorit pärjäävät vertaisverkkokaupan kasvaessa. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ilkka Lahti ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Suomen Tuho- ja Haittaeläinten Erikoistorjunta hoitaa yritysten, taloyhtiöiden ja yksityisten tuholaistorjunnat. Marjan vieraana piipahti yrittäjä Arto Meripaasi. (Kaupallinen yhteistyö)

Hallå! Tomas har ju varit i vårt kära grannland Finland och jagat! Förutom en målande jaktberättelse därifrån så blir det grej of the day, trädskällarjakt, quesedillas i skogen och en hyllning till alla jaktprovsdomare. Dessutom får ni höra om en apporterande stövare! Välkommen att lyssna!

Moni suomalainen SaaS-yrittäjä ajattelee, ettei kotimarkkinoilta löydy riittävästi kasvua. Mutta entä jos ongelma ei ole markkinan koko, vaan yrityksen oma fokuksen puute?Dr. Kari Aho ja hänen tiiminsä ovat rakentaneet Secappista kriittisen viestinnän työkalun, jota käyttävät jo pelastuslaitokset, poliisi, sairaalat ja monet muut organisaatiot, joiden toiminta ei saa pysähtyä. Vaikka Secapp toimii hyvin kapeassa nichessä, näkee se Suomen markkinan jopa 90 miljoonan euron kokoisena – ja on jo vallannut siitä lähes viiden miljoonan osuuden.Tässä jaksossa keskustelemme:Miksi moni SaaS-yritys lähtee liian aikaisin maailmalle – ja mitä se maksaa?Milloin on parempi keskittyä kotimarkkinaan?Miten Secapp yhdisti monta pientä tuoteideaa yhdeksi selkeäksi kasvutarjoomaksi?Ja mikä merkitys tohtorintutkinnolla on yrittäjyydessä – Suomessa ja kansainvälisesti?Kari Aho on Secappin perustaja ja toimitusjohtaja, joka väitteli tohtoriksi vain 26-vuotiaana ja on sittemmin vienyt yrityksensä kriittisen viestinnän kansainväliseen kärkeen.Juontajana tuttuun tapaan SaaS Finlandin vetäjä ja kasvuvalmentaja Antti Pietilä.

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavaista haastattelee Jussi Häkkilä.Peliviikkoa vietetään Suomessa huomisesta alkaen ensi viikon loppuun saakka yhteensä 46:lla paikkakunnalla satojen paikallisten toimijoiden ja lähes 400:n paikallisen pelipäivän voimin. 15. kertaa järjestettävän Peliviikon teemana on kestävä kehitys ja paikallisissa tapahtumissa teema näkyy esimerkiksi käytettyjen pelien vaihtopisteinä, retropelaamisena ja pelilahjoitusten keräämisellä. Peliviikolla julkistetaan lisäksi Vuoden pelikasvattaja ja keskustellaan kansallisen Pelikulttuuristrategian tarpeesta.

Miten Nvidian ja Nokia jättidiili muuttaa teknologiamaailmaa ja mitkä ovat teknologian kehityskulut lähitulevaisuudessa? Keskustelemassa dekaani Jussi Ryynänen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta, tietokirjailija, teknologiavisionääri ja entinen Nokia-johtaja Tero Ojanperä sekä tietokirjailija, robotiikan ja tekoälyn asiantuntija Cristina Andersson. Venäjän kiihtyneistä drooni-iskuista raportoi Justas Stasevskij Kiovasta. Luottolaitos Hypo on laskenut nyt kuudetta kertaa luokituksensa kaikille manner-Suomen kunta-alueille asuntoluotottajan näkövinkkelistä. Tuloksista kertoo pankinjohtaja Antti Tolonen Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. Kuluttajaluottojen sääntely uudistuu Suomessa perusteellisesti. Uudet lait laajentavat kuluttajansuojaa, mutta samalla yrityksille tulee lisää velvoitteita. Haastattelussa johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen Kaupan liitosta ja toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä. Moni lähiöpubin yrittäjä käy parhaillaan kovaa selviytymistaistelua tulevaisuudestaan. Toimittaja Anna Ronkainen on Kuopion Neulamäessä, missä 40 vuotta toiminut kapakka joutuu lopettamaan. Haastattelussa on MaRa ry Itä-Suomen puheenjohtaja Jyri Kettunen, yrittäjä Pasi Tirronen ja kuopiolainen Petteri Ilmonen. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Mari Sarolahti ja Seppo Kivimäki.

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kimmon mielestä ruoka kypsyy nopeammin, jos pitää kättä uunin kahvalla, ja Minna haluaisi kiristää ihmisiä vessapaperilla. Äiti Amma on käynyt Suomessa halaamassa ihmisiä, mikä saa Kimmon ja Minnan pohtimaan, miksi ihmiset halaavat nykyään enemmän.Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Jääkiekkoilija Camilo Miettinen oli 2-vuotias, kun hänet adoptoitiin Kolumbiasta Suomeen. Hän kasvoi suomalaisessa perheessä ja rakensi uran jääkiekkoilijana. Vasta myöhemmällä iällä hän halusi selvittää omat juurensa. Millaista oli palata Kolumbiaan ja tavata oma kasvattiperhe? Entä millaisen identiteettikriisin kanssa Miettinen on elänyt ja mitä hän on oppinut itsestään matkan varrella? Miettinen puhuu myös isyydestä sekä siitä, millainen yhteisö Suomessa on Kolumbiasta adoptoituneilla.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö varoittaa, että toteutuessaan viisumirajoitukset voivat johtaa toimittajien itsesensuuriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka Yhdysvaltain sanan- ja medianvapaus selviävät Trumpin hyökkäyksestä. Sen on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?