Podcasts about suomessa

Tämän kesän ensimmäisestä Kesäkassista löytyy tietysti kesähoroskoopit, koska täytyyhän meidän tietää mitä tänä kesänä tapahtuu. Antin matkan ollessa kesätauolla, Kesäkassit pitää meidät ajantasalla Antin retkistä. Tänä kesänä Antti matkustaa Suomessa. Pysähdyspaikkoina Sotkamo, Kuopio, Turku, Tampere, Salo, Lappeenranta, Lapua ja Savonlinna. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on viime kesältä. Antin tuoreet, viikoittain julkaistavat minicast-jaksot löydät kesän ajan yksinoikeudella Podmelta, ja tietenkin ilman mainoksia eli osoitteessa podme.com.

Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Netta on Billie Eilishin superfani ja saanut Suomessa jopa ykkösfanin tittelin. Mitä fanittamisesta oikein saa ja miksi niin monet tekevät sitä? Miksi juuri Billie Eilish? Netta vastaa Kaheleiden tiukkoihin kysymyksiin fanittamisesta ja avaa maailmaa joista heillä ei ole tietoakaan.Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast.Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat.Uusi jakso torstaisin klo 7:00!Seuraa meitä:Instagram⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/kaheliofficial/⁠⁠⁠⁠⁠⁠TikTok⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.tiktok.com/@kaheliofficial⁠⁠⁠⁠

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Jokakeväinen Suvivirsi-kohu on saanut Maija Vilkkumaan pohtimaan juhlaperinteiden uudistamista. Loppuisiko toistuva riita, jos uskonnottomille oppilaille järjestettäisiin kirkkokäyntien ajaksi muuta mielekästä tekemistä ja kaikki olisivat ikään kuin samalla viivalla. Pitäisikö riitelyn sijaan alkaa pohtia, millaista yhteistä juhlakulttuuria moniuskontoisessa ja osin uskonnottomassa Suomessa pitäisi rakentaa? Mika Pantzar jatkaa koulumaailmassa ja tuo pöytään toisten suosikin, toisten inhokin: matematiikan. Millaista matematiikkaa koulussa pitäisi opettaa, jotta yhteiskunta saisi tarvitsemansa? Onko tämä sukupuolikysymys? Taru Tujunen pohtii turvallisuuden olemusta. Vastikään julkaistussa kansainvälisessä turvallisuusindeksissä Suomi sijoittui sijalle yhdeksän. Tujunen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mistä puhumme, kun puhumme turvallisuudesta ja mistä turvattomuus syntyy?

Tällä historiallisella päivämäärällä Yhdysvalloissa sai alkunsa AA-liike. Ruotsissa puolestaan Saab esitteli ensimmäisen autonsa, legendaarisen SAAB 92001:n ja Suomessa avattiin monelle tuttu kesäkohde, kun Vaasan Vaskiluotoon nousi huvipuisto Wasalandia.

Tule kuulolle ydinaseista! Ydin-lehden ja ICAN Finlandin yhteistyössä tuotetuissa podcast-jaksoissa pureudutaan ajankohtaisiin ydinaseisiin ja niiden problemaattisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa ICAN Finlandin toinen koordinaattori, lääkäri ja lääkäreiden ydinaseiden vastaisen järjestön rinnakkaispresidentti Kati Juva sekä ylilääkäri Hanna Nohynek keskustelevat ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista. Tiesitkö, että, ydinpommin räjähtäessä ihmiset ”pulverisoituvat” siten, että jalkakäytävälle jää vain tumma varjo? Tai, että Intian ja Pakistanin välisen ydinsodan seurauksena ydintalvi uhkaisi tapaa nälkään yli 95 % Suomessa asuvista? ICAN Finland on kansainvälisen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -järjestön suomalainen yhteistyöverkosto. ICAN tekee töitä ydinaseriisunnan puolesta. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lottokansaa. Onko vaurastumisen pakko olla tuuripeliä, vai voiko se myös olla aktiivinen taito, jota voi harjoitella? Entä mikä merkitys omalla ajattelutavalla on vaurauden tavoittelussa ja tavoitteen saavuttamisessa?  Kaisa Kivipellon ja Toni Lähteen kanssa studiossa on varallisuusvalmentaja, sarjayrittäjä ja Vauras Nainen -konseptin perustaja Terhi Majasalmi, joka on urallaan valmentanut tuhansia suomalaisia kohti suurempia taloudellisia tavoitteita. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi niin monella on vaikea sanoa ääneen haaveilevansa vaurastumisesta – ja mitä tapahtuu, kun oman ajattelutavan päättää muuttaa.   Terhi vertaa suomalaista ja amerikkalaista asennetta vaurastumiseen: siinä missä Suomessa yrittäminen herättää helposti kysymyksen "mitä toi luulee olevansa", Yhdysvalloissa kukaan ei ihmettele ääneen, miksi joku yrittää. Terhi kertoo myös, miten ja miksi hänestä itsestään tuli miljonääri, miksi useampi tulovirta on turvan rakentamisen perusta, ja miksi naisten taloudellinen itsenäisyys on asia, josta pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän.

Keskustelemme jaksossa suden sekä yleisesti luonnon monimuotoisuuden historiasta. Pohdimme, kuinka pitkäikäinen ilmiö on susiviha ja mitä se pitää sisällään. Pohjautuuko susiviha todellisiin uhkiin vai periytyykö osa pelosta menneisyydestä ja kulttuurista? Mitä tunteita ylipäätään suurpetoihin ja niiden metsästämiseen liittyy? Lisäksi mietimme, kuinka kauan luonnon monimuotoisuudesta ollaan oltu huolissaan sekä minkälaiset tekijät herättävät ihmisissä tahdon suojella luontoa ja erilaisia lajeja. Minkälainen rooli medialla ja kansalaiskeskustelulla on luonnon monimuotoisuudelle? Miltä ylipäätään näyttää uhanalaisten lajien historia Suomessa? Jakson vieraina ovat historioitsija Otto Latva ja historioitsija Heta Lähdesmäki Turun yliopistolta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #148 Susia, tapporahoja ja luonnon monimuotoisuutta →

Martin Paasi ja Sami Miettinen purkavat Tampereen sijoitusmessujen esitykset ja niiden jälkipuinnin. Paasi perustelee, miksi nollakuluinen osakeindeksirahasto vie sijoittajan tilastollisesti ylimpään neljännekseen ja miksi viidellä tuhannella eurolla voisi rahoittaa vastasyntyneen koko eläkkeen. Miettinen kertoo tekoälytyöryhmästään, joka perusteli sijoituspäätöksen analyysin ja lukujen kautta, ja avaa Hello Humans -projektin yllättävän havainnon kielimallien poliittisesta vinoumasta. Lopuksi kaksikko väittelee siitä, kannattaako Suomessa omistaa yritystä lainkaan, kun globaalin indeksirahaston saa ilman vaivaa ja siitä miksi tekoälyn megatrendi voi olla Suomelle poikkeuksellinen mahdollisuus. Mukana myös datakeskusten ja sähköntuotannon kytkös sekä Philip Aminoffin oppi kasvollisesta omistajuudesta.00:00 Tampereen reissu ja sijoitusmessut02:00 Suomi Euroopan toiseksi sijoittavin kansa03:30 Kellokäyrä ja sijoittajien tuotot05:00 Kulut vievät tuoton markkinan alle06:00 Nollakulut takaavat ylimmän neljänneksen08:00 Buffett suosittelee indeksirahastoja09:30 Korkoa korolle ja säästäjäprofiilit11:00 Vastasyntyneen säästösopimus12:40 Viidellä tonnilla koko eläke14:30 Missä luvattu miljoona on16:00 YEL-uudistus ja arvioverotuksen poisto18:00 Solidiumista nollakuluinen eläkerahasto19:40 Samin ja Samanthan tekoälyesitys20:50 Tekoäly mean reverting -mallina22:30 Alphabet ja tekoälyinferenssi23:40 Nexans value-ostona25:30 Kiitokset vibe-koodauksesta27:30 Agenttien muistit ja jaetut skillit28:50 Hello Humans ja kielimallien vinouma30:30 Grok-agentti vasta-argumenttina32:00 Akateemisen maailman vaikutus malleihin34:30 Qwen oikeistolaisin malli37:30 Omistamisen tuska ja vaiva39:30 Miksi omistaa Suomessa42:00 Omistajuuden arvo taloudelle45:00 Tekoälyn megatrendi ja Suomen edut47:00 Datakeskukset ja sähkönsiirto48:40 Happotesti: sähköntuotannon tuplaus52:00 Datakeskusten todellinen sähkönkäyttö53:30 Philip Aminoff ja kasvollinen omistajuus57:40 Viiden ihmisen vaikutus ja lopetusKatso Sisäpiirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tunne juuresi - vapauta potentiaalisi Perhekonstellaatio-kasvuryhmä alkaa 19.9.26. Lisätietoja alta : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, tänään vieraana on tutkija, tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli. Aleksi uusin kirja Psykonautti - Psykedeelinen käsitekirja mielen manifestiin toimi podcastin pohjamateriaalina. https://www.suomalainen.com/products/psykonautti?srsltid=AfmBOorvBlygqyWQMiOGOAGmeZNfhVPMbQeK9f3C4sLCAa3WS1HfPs2k https://www.instagram.com/drug_ventures/ Miksi psykedeelit herättävät niin paljon kiinnostusta juuri nyt? Ovatko ne tulevaisuuden mielenterveyshoitoa, vai liittyykö niiden ympärille enemmän lupauksia kuin todellisuutta? Tässä jaksossa Viljami Lehtonen ja Aleksi Hupli sukeltavat yhteen aikamme kiistanalaisimmista ja kiehtovimmista aiheista: psykedeeleihin. Keskustelussa käydään läpi uusinta tutkimusta, psykedeeliterapian mahdollisuuksia sekä sitä, miksi nämä aineet ovat nousseet takaisin tieteen, kulttuurin ja politiikan keskusteluihin vuosikymmenten hiljaisuuden jälkeen. Jakso käsittelee muun muassa masennusta, PTSD:tä, riippuvuuksia, MDMA-avusteista terapiaa sekä ibogaiinin käyttöä traumojen ja opioidiriippuvuuden hoidossa. Keskustelu avaa myös psykedeelien yhteyttä mystisiin kokemuksiin, neurotieteeseen ja ihmisen syvään tarpeeseen tutkia tietoisuuttaan. Voiko yksi kokemus muuttaa ihmisen elämän suunnan? Miksi jotkut kuvaavat psykedeelisiä kokemuksia elämänsä merkittävimmiksi hetkiksi? Ja miten yhteiskunta suhtautuu ilmiöön, joka haastaa käsityksemme mielestä, terveydestä ja todellisuudesta? Keskustelussa tarkastellaan myös psykedeelien riskejä, sääntelyä ja tulevaisuutta Suomessa. Mitä tutkimus oikeasti kertoo, ja mitä ihmiset usein ymmärtävät väärin? Jos olet kiinnostunut tietoisuudesta, mielenterveydestä, ihmismielen tutkimisesta tai siitä, mihin suuntaan psykologian ja terapian tulevaisuus on mahdollisesti kehittymässä, tämä jakso tarjoaa ajatuksia herättävän katsauksen aiheeseen, joka ei jätä kylmäksi. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Tällä historiallisella päivämäärällä Britannian kuningas Edward VIII teki poikkeuksellisen ratkaisun ja luopui kruunustaan rakkauden vuoksi voidakseen avioitua Wallis Simpsonin kanssa. Myöhemmin television puolella nähtiin alkuperäisen Star Trek -sarjan viimeinen jakso ja Suomessa kirjoitettiin historiaa, kun maa sai ensimmäisen naispiispansa.

Tällä historiallisella päivämäärällä Italia käänsi historiassaan uuden sivun, kun kansanäänestyksen myötä monarkia vaihtui tasavallaksi. Britanniassa puolestaan katseet kohdistuivat kruunajaisiin, kun Elizabeth II kruunattiin kuningattareksi ja Suomessa tehtiin festarihistoriaa, kun ensimmäinen Provinssirock järjestettiin.

Valuvatko kansainväliset osaajat aina suuriin kaupunkeihin – vai voiko tie johtaa myös Itä-Suomen pienemmille paikkakunnille? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin toisessa jaksossa tarkastellaan alueellista vetovoimaa ja arjen sopeutumista työnantajan näkökulmasta. Mikä saa osaajan sanomaan “kyllä” pienelle paikkakunnalle – ja mitä tapahtuu muuton jälkeen? Keskustelemassa ovat Antti Siponen People & Safety -tiimistä Ponsselta sekä Talent Hub Eastern Finland -hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius YSAOlta. Jaksossa kuulet: • mitkä oletukset pienistä paikkakunnista pitävät – ja mitkä eivät • mikä oikeasti houkuttelee kansainvälisiä osaajia Itä-Suomeen • miten työnantaja voi tukea sopeutumista arjessa Rehellisiä kokemuksia ja käytännön oivalluksia työnantajille, jotka pohtivat kansainvälisen osaamisen mahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Maailman maitopäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Suomessa tuotetaan vuosittain yli kaksi miljardia litraa maitoa. Maailman maitopäivänä Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry korostaa, että kotimainen maitoketju on keskeinen osa Suomen ruokahuoltoa, huoltovarmuutta sekä alueiden elinvoimaisuutta. MTK:n asiantuntijaa Saralotta Engblomia haastattelee Kalle-Kari Leppäjärvi.

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomessa astui voimaan kieltolaki ja Chicagon yliopistossa otettiin käyttöön kuuluisa tuomiopäivänkello. Myöhemmin Heimlichin ote sai virallisen lähtölaukauksensa, CNN aloitti ympärivuorokautiset lähetyksensä ja Helsingin metro avattiin matkustajaliikenteelle, maailman pohjoisimpana metrona.

“Mun mielestä on jollain tavalla itsetuntoa nostattavaa, että joku maksaa mulle kaks ja puol sataa euroa siitä, että saa tunnin verran kuherrella mun kanssa. Sitten kun se itsetunto jotenkin nousee, niin sitä ehkä muuallakin on vähän itsevarmempi [...]."(Haastattelusitaatti Jaana Ahtiaisen pro gradu -työstä, 2020.) Suomessa seksi- ja erotiikka-alan työntekijöihin suhtaudutaan yleensä joko tahdottomina uhreina tai emansipoituneina toimijoina. Tässä jaksossa tuomme moniäänisyyttä seksityökeskusteluun folkloristiikan väitöskirjatutkija Jaana Ahtiaisen kanssa. Jaana tutkii Helsingin yliopistossa suomalaista seksi- ja erotiikka-alaa muistitiedon, työn, seksuaalisuuden ja kulttuuristen asenteiden näkökulmasta. Hän on aloittanut yhdessä Työväen Arkiston kanssa muistitietokeruun Muisteltu seksityö, jossa kertynyttä aineistoa hän analysoi väitöskirjassaan. Jaksossa keskustellaan esim. alan sukupuolittuneisuudesta, sen sisäisistä hierarkioista ja seksityön kentällä tapahtuneista muutoksista. Jaana kertoo myös siitä, mikä aineistossa on tällä hetkellä ilahduttanut, ja siitä, miksi muistitietotutkimus sopii erityisen hyvin seksityötutkimukseen. Jakson alussa luetut sitaatit ovat blogista Tuhannen dollarin tyttö (https://tuhannendollarintytto.blogspot.com), jota Jaana analysoi osana graduaan. Jakson ovat toimittaneet: Heli Hannus ja Veera Leinonen. Tutustu myös: Muisteltu seksityö -muistitietokeruu: https://muisteltuseksityo.fi/.Jaana Ahtiaisen pro gradu -työ Huonoja naisia ja mystisiä olentoja (2020): https://helda.helsinki.fi/items/361e1cfb-a52d-49c5-8c87-50fcb42024ed.

Jo jonkin aikaa on puhuttu poikien ja nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Ilmiölle on haettu selitystä esimerkiksi siitä, että nuorten miesten arvomaailma on jonkin verran naisia konservatiivisempi. Tutkimuksen valossa tämä selitys on vain yksi osa totuutta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa esitellään uusi havainto: tutkimuksissa on alkanut näyttää siltä, että tyttöjen uskonnollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Jaksossa on haastateltavana Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Tervo-Niemelä on tutkinut sitä, mikä kristinuskossa vetoaa nuoriin. Haastattelussa avataa myös laajemmin sitä, mitä tutkimusten perusteella on tiedetty yksilön uskonelämästä. Miten esimerkiksi yhteiskunnalliset kriisit, sukupuoli, perhetausta tai varallisuus vaikuttavat uskonnollisuuteen? Toimittaja: Juuso Pekkinen Haastateltava: Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen

Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar tapaa tänään Brysselissä Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin. Ovatko Unkarin suhteet Euroopan unioniin kääntymässä parempaan suuntaan? Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Marjabisneksestä on jälleen paljastunut epäkohtia - alalla pyöritettiin laajaa kartellia jopa vuosikymmenen ajan. Marja-ala on ollut aiemmin isosti otsikoissa ihmiskauppalöydösten takia ja sorron kohteeksi ovat olleet ulkomaalaiset kausityöntekijät. Mikä marja-alaa vaivaa ja onko ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asema Suomessa parantunut? Aiheesta keskustelemassa johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen Keskuskauppakamarista sekä ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama Teollisuusliitosta. Valtakunnansyyttäjä ei valita hovioikeuteen Anneli Auerin ja Jens Ihlen vapauttavasta seksuaalirikostuomiosta. Mitä vuosia kestänyt oikeusprosessi kertoo suomalaisen oikeusjärjestelmän tilasta? Studiossa oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta ja rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen Yleltä. Kukkakaupoissa käy vilinä ylioppilasjuhlien koittaessa. Mitä vaihtoehtoja perinteiselle lahjaruusulle kannattaa harkita? Vinkkejä antaa floristi ja kukkakauppias Susanne Nicol. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Ella Haura.

Tällä historiallisella päivämäärällä Peter Benensonin julkaisema artikkeli käynnisti maailmanlaajuisen ihmisoikeusjärjestön Amnesty Internationalin tarinan. Suomessa puolestaan hyväksyttiin keskiolutlaki, joka toi keskioluet ruokakauppoihin. Ja maailmalla puhututti, kun Mathias Rust lensi pienellä Cessna-koneellaan läpi Neuvostoliiton ilmatilanvalvonnan aina Moskovan Punaisen torin läheisyyteen asti.

Työttömien määrä on Suomessa yhä kasvussa. Miten työllisyyspalveluita voitaisiin kehittää tilanteen parantamiseksi? Keskustelemassa yksikön päällikkö Santtu Sundvall Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskuksesta (KEHA-keskus) sekä Työttömien keskusjärjestön jäsen, kokemusasiantuntija Markku Ruusuvirta. Israel on iskenyt viime päivinä useita kertoja Libanoniin tulitauosta huolimatta. Konfliktin tilannetta avaa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Eduskunta käsittelee torstaina Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Lisäksi ministeriöiden kanslipäällikköt antavat tuleville hallituksille omia ohjeistuksiaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamiseksi. Mihin suuntaan Suomen kannattaa jatkossa ilmasto- ja luontopolitiikkaansa viedä? Aiheesta keskustelemassa kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä, johtava asiantuntija Hanna Aho Suomen Luonnonsuojeluliitosta sekä Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, professori Lassi Linnanen LUT-yliopistosta. Tällä viikolla odotetaan tietoa siitä, valittaako valtakunnansyyttäjä Anneli Auerin ja Jens Ihlen saamasta vapauttavasta seksuaalirikostuomiosta hovioikeuteen. Rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen ennakoi valtakunnansyyttäjän päätöstä. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Ella Haura.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Väkivalta lisääntyy, köyhyys kasvaa, opiskeluun ei ole varaa, nuoret myyvät huumeita – meille kerrotaan jatkuvasti mikä tässä maassa on pielessä ja retuperällä. Kaiken kurjuuden keskellä Petja Kopperoinen haluaa tietää: onko rakkaassa kotimaassamme jotain hyvääkin? Lasten ja nuorten säätiön kyselytutkimus paljastaa, että nuoret unelmoivat edelleen. Hienoa – unelmat eivät ole kuolleet! Mutta mistä he unelmoivat? Rikastumisesta. Rahasta. Erityisesti pojat. Onko tämäkin hienoa ja ilonaihe, kysyy Pekka Seppänen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myi talousvaikeuksien vuoksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon työeläkevakuuttaja Kevalle. Maija Vilkkumaa tuo pöytään kysymyksen siitä, olisiko yhteisen kulttuuriperinnön nimissä jonkun pitänyt pelastaa talot – ja kuka tuo ”joku” olisi voinut olla?

Keskisuomalainen Steve 'n' Seagulls -bändi on lyönyt läpi maailmalla ja Suomessa. Tomi "Remmel" Tajakka vieraili Puolen Suomen iltapäivässä puhumassa muun muassa keikkaelämästä, maailmankiertämisestä, kulttuurieroista ja yhtyeen historiasta.

Lahdesta lähtöisin oleva ohjelmatuottaja Teemu Mustonen on tehnyt pitkän uran näyttämöillä Suomessa ja maailmalla. Työt ovat vieneet yhteistyöhön muun muassa Madonnan kanssa. Mustonen kävi fiilistelemässä uraansa ja kertomassa myös tämän kesän Viking Linen laivojen esityksistä. Haastattelussa on puhetta myös siitä, miten tehdään hyvä esitys.

Pekka Virkki on kirjoittanut ensimmäisen kokonaisesityksen suomalaisen kommunismin ja sen Neuvostoliitto-suhteen historiasta. Jaksossa käydään läpi, miten liike syntyi idän kyljessä jo ennen Neuvostoliittoa, miksi marxismi-leninismi oli pohjimmiltaan venäläinen maaorjayhteiskunnan aate ja miten neuvostovaikutus ulottui SKP:n ohella muihin puolueisiin aina Kepun K-linjasta demareiden TPSL-siipeen. Keskustelussa kysytään, miksi Suomessa ei koskaan tehty lustraatiota Baltian maiden tapaan ja miksi Tiitisen lista on yhä lukkojen takana. Sami Miettinen ja Virkki pohtivat myös, ketkä ovat nykypäivän myötäjuoksijoita ja miten leninismin imperialismiteoria selittää sitä, että Iranin tai Kiinan rooli usein unohtuu julkisesta keskustelusta. Lopuksi puhe kääntyy Venäjän imperialismin nykytilaan ja siihen, kestääkö suunnitelmatalous Ukrainan droneja vastaan.00:00 Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus alkaa02:49 Miksi kokonaisesitys yhä puuttuu05:00 Lustraatio ja Tiitisen lista07:06 Suomettunut demari ja kommunisti08:58 Demareiden rooli kylmän sodan aikana10:39 Kommunismin aatehistorialliset juuret12:53 Marx, kollektivismi ja determinismin harha14:14 Totalitarismi ja informaation hajautus16:49 SKP perustettiin Neuvostoliitossa17:48 Marxismi-leninismi venäläisenä maaorja-aatteena18:53 Kulakkivainot ja kansallisuusvainot20:37 Sofi Oksanen ja Venäjän imperialismi22:55 Maanalainen SKP ja viides kolonna24:17 Kekkosen Demokratian itsepuolustus25:52 Talvisota yhdisti punaiset ja valkoiset28:08 SKP:n rahaliikenne Supon arkistoissa29:42 Miksi vallankumousta ei lopulta tuettu31:21 Kepu kuninkaantekijänä ja vaalirahoitus33:14 TPSL ja taistolaisuuden nousu36:38 Demokratia kommunistien raitiovaununa38:44 Köyhyys demokratian tekosyynä40:58 Nollasummapeli imperialismin pohjana43:14 Tekoäly ja suunnitelmatalouden fantasia44:13 Onko Kiina kommunistinen maa47:34 Nixonin analyysi Venäjästä ja Kiinasta48:18 Martti Kari ja suurvenäläisyys50:28 Baltian lustraatio ja Suomen laiminlyönti51:50 Korporatismin rakenteet säilyivät uhan jälkeen53:13 Tiitisen lista ja luottamus laitoksiin55:05 Karasev ja Supon päällikön vaihto59:35 Anna Kontula ja oikea kommunismi1:01:15 Leninismin imperialismiteorian perintö1:02:09 Iran unohtuu julkisesta keskustelusta1:05:03 Leninistinen sorrettu ja sortaja1:06:25 Hormuzin salmen taktinen sulkeminen1:08:10 Venäjän imperialismin etäpesäkkeet kutistuvat

Suomessa talouskasvua ei olla nähty vuosiin, hinnat ovat nousseet merkittävästi, työttömyys on ennätystasoilla ja uutisissa puhutaan jatkuvasti globaaleista kriiseistä ja Suomen velkaantumisesta. Mutta onko tämä aika oikeasti niin poikkeuksellinen kuin miltä se tuntuu? Entä voisiko historiaan katsominen auttaa meitä suhtautumaan nykyhetkeen rauhallisemmin?  Kaisa Kivipellon ja Toni Lähteen vieraana studiossa on taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen. Jaksossa tarkastellaan nykyhetken epävarmuuksia taloushistorian näkökulmasta ja pohditaan, miksi oma aikamme tuntuu usein erityisen poikkeukselliselta juuri silloin, kun elämme sitä itse. Lisäksi keskustellaan siitä, miten aiemmista vaikeista ajoista on selvitty, mistä taloudellinen toiveikkuus voi syntyä epävarmoina aikoina ja voiko kriiseistä syntyä myös uusia innovaatioita ja mahdollisuuksia. 

✨ Julkaise kirjasi: https://www.bod.fi/inspiroi-vaikuta-jaa-asiantuntemuksesi-julkaise-kirja

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Saavatko Iran ja Yhdysvallat solmittua sopimuksen sodan lopettamiseksi? Neuvottelujen tilannetta arvioi väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Kerrostalossa Helsingin Kalasatamassa syttyi viikonloppuna tulipalo, jonka seurauksena taloyhtiön kaikki 63 asuntoa ovat nyt asumiskelvottomia. Millä tolalla taloyhtiöiden paloturvallisuus yleisesti Suomessa on? Haastattelussa johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ja johtava asiantuntija Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy:stä Miten suomalaisten sijoitusinto on kehittynyt viime vuosien aikana? Asiaa avaa omistajuuden professori Samuli Knüpfer Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Polttoaineen hinnan nousu on lisännyt kiinnostusta raskaan liikenteen sähköistämiseen. Erityisesti kaupunkien jakeluliikenteessä sähköstä on kehittynyt vahva haastaja perinteiselle dieselille. Voidaanko koko kuljetusala muuttaa sähköiseksi? Tätä pohtivat toimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä sekä tutkimusjohtaja Ville Naumanen sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC:stä. Lasten ja Nuorten säätiö on jo 25 vuoden ajan selvittänyt nuorten unelmien kohteita ja millaista heidän tulevaisuudenuskonsa on. Maailman uutiset suoltavat tällä hetkellä synkkyyttä, mutta vieläkö nuoret unelmoivat? Haastattelussa toimitusjohtaja Olli Alanen Lasten ja Nuorten säätiöstä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Satu Heikkilä, Mikko Hirvonen ja Riikka Kajander.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suosta löydettyjen puiden perusteella on pystytty ajoittamaan, että majavat asuttivat Suomen pian Jääkauden jälkeen. Myöhemmin majava oli hirvieläinten ja hylkeiden ohella metsästäjien tärkeimpiä saaliseläimiä. Majavaturkikset olivat kestäviä ja arvokkaita, hajurauhasten eritteen eli hausteen uskottiin sisältävän mystisiä parannusaineita ja majavien lihaa tietenkin myös syötiin. 1800-luvulla majavia metsästettiin niin paljon, että se hävisi Suomesta. Istutusten seurauksena Suomessa esiintyy nykyään kaksi hyvin samannäköistä majavalajia: euroopanmajava ja amerikanmajava. Luontoretkellä Juhat, Blomberg ja Laaksonen, vierailevat majavien työmaalla Saimaan Haukivedellä.

Tekla Hultin oli monin tavoin naisten oikeuksien edelläkävijä. Hän oli ensimmäinen fil. tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Lisäksi hän oli ensimmäinen vakinainen toimittaja Päivälehdessä (myöh. Helsingin Sanomat). Hän oli poliittisesti aktiivinen ja kansainvälinen toimija aina 1930-luvun alkuun. Dos. Reetta Hänninen on kokenut tutkija, joka on erikoistunut suornaisten naisten elämäkertoihin.

Tällä historiallisella päivämäärällä Porissa roihahti kunnolla, kun kaupunki koki historiansa tuhoisimman, jo yhdeksännen, kaupunkipalonsa. The Jimi Hendrix Experience esiintyi ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa Suomessa ja Jordan Romero nousi maailman nuorimpana Mount Everestin huipulle, ainoastaan 13-vuotiaana.

Onko suomalainen taidekenttä todellisuudessa yhtä tasa-arvoinen ja monimuotoinen kuin usein ajatellaan? Ketkä kokevat kuuluvansa joukkoon ja ketkä jäävät rakenteiden ulkopuolelle?Sinin ja Marikan vieraiksi studioon saapuu Cuporelta erikoistutkija Sari Karttunen ja tutkija Emmi Lahtinen, jotka ovat perehtyneet yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumiseen suomalaisella taidekentällä. Jaksossa keskustellaan taiteilijoiden kohtaamasta epätasa-arvosta sekä siitä, millaisia haasteita Sarin ja Emmin haastattelemat ulkomaalaistaustaiset taiteilijat kokevat suomalaisella taidekentällä.Saastamoisen säätiö on tukenut tämän jakson tuotantoa.Juontajat ja tuotanto: Sini Kallio, Marika Häkkilä, Sam WeckmanEditointi ja äänisuunnittelu: Marika HäkkiläKansikuvan teos: Sini Kallio - Bound, 2022Artpodin logo: Pauliina VuorinenKiitokset Saastamoisen säätiölle, Taide-lehdelle, ja LuomustudiolleLähteet:THL Etuoikeuksien kehähttps://blogi.thl.fi/toteutuuko-yhdenvertaisuus-uusissa-alueellisissa-rakenteissa/Erica Åberg, Iida Kukkonen, Outi Sarpila & Tero Pajunen: Ulkonäköyhteiskunta - Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa.https://intokustannus.fi/kirja/ulkonakoyhteiskunta-ulkoinen-olemus-paaomana-2000-luvun-suomessa/Keskusteluja taiteesta ja rahasta: Alma Tuuva - Outsiderista taidemaailman insideriksi.https://open.spotify.com/episode/5U6elYAyAaX8aosymNCxmj?si=69d1968ce18a4aeaUnconcious biashttps://www.imperial.ac.uk/equality/resources/unconscious-bias/Cuporen julkaisu Avaus - Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa https://www.cupore.fi/julkaisut/avaus/Cupore Uutishuone - kuinka paljon suomessa on ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita. https://www.cupore.fi/uutishuone/kuinka-paljon-suomessa-on-ulkomaalaistaustaisia-taiteilijoita/Taike on osallistunut kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelmiin: Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisen -työryhmään (https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM002%3A00%2F2020) sekä Maahanmuuttoasioita koskevaan työryhmään (https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-613-3).Forum Artis - Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön eettinen ohjeistus.https://eettinentaide.fi/2-yhdenvertaisuus/Yhdenvertaisuuden edistäminen Taikessa (Julkaistu 2020)https://www.taike.fi/fi/uutiset/yhdenvertaisuuden-edistaminen-taikessaMitä tilastot kertovat ulkomaalaistaustaisista taiteilijoista Suomessa? Moninaisuusraportti 2025 – tilasto-osio.https://www.cupore.fi/uutishuone/mita-tilastot-kertovat-ulkomaalaistaustaisista-taiteilijoista-suomessa-moninaisuusraportti-2025-tilasto-osio/Oikeusministeriö: Seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu on otettu vakavasti elokuva- ja teatterialalla. https://oikeusministerio.fi/-/1410845/selvitys-seksuaalinen-hairinta-ja-epaasiallinen-kohtelu-on-otettu-vakavasti-elokuva-ja-teatterialallaCupore: Moninaisuus taiteen ja kulttuurin alalla. https://www.cupore.fi/tutkimukset/moninaisuus-taiteen-ja-kulttuurin-alalla/

Virossa on ammuttu alas drooni ensimmäistä kertaa, ja Suomessa drooniuhka näytti johtavan jopa sekoiluun. Millainen käänne Ukrainan drooni-iskut syvälle Venäjälle puolelle ovat ja millainen riski iskut Suomen ja Baltian lähialueelle ovat meille Ukrainan tukijoille? Venäjälle maan laajuus oli toisessa maailmasodassa etu, mutta miksi se voikin olla nyt haitta? Aiheesta ovat puhumassa sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi sotaa seuraavasta Black Bird -ryhmästä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tällä historiallisella päivämäärällä Levi Strauss sai patentin farmarikankaisille työhousuille eli farkuille. Tyynellämerellä Bikini Atollilla nähtiin Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommin ilmakehäräjäytys ja samainen atolli antoi myöhemmin nimensä myös bikineille. Suomessa puolestaan sai alkunsa Silja Linen tarina ja vuosia myöhemmin Lordi nousi voitokkaasti Euroviisujen lavalle.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  170. jaksossa puhutaan johtamastani tutkimushankkeesta, jossa on verrattu välihuutoja parlamenttikeskusteluissa Suomessa, Ranskassa ja Saksassa. Vieraanani on väitöskirjatutkija Eero Voutilainen, joka työskentelee johtavana erityisasiantuntijana eduskunnassa. Mitä välihuudot ovat? Millaisia haasteita on välihuutojen tutkimuksessa? Miten välihuudot merkitään eri maiden parlamenttien pöytäkirjoihin? Reagoitiinko välihuutoihin Suomessa, Ranskassa ja Saksassa? Miten välihuudoissa puhuteltiin muita edustajia? Millaisia funktioita välihuudoilla oli? Millaisia vuorovaikutuksellisia tehtäviä naurulla oli parlamenttikeskusteluissa? Mikä on välihuutojen tulevaisuus? Tässä jaksossa kuullaan myös esimerkkejä välihuudoista!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomessa tehtiin iso päätös, kun vaalikelpoisuus- ja täysi-ikäisyysraja laskettiin 20 vuodesta 18 vuoteen. NHL:ssä Jari Kurri takoi tehot 3+2 ja teki samalla nykymuotoisen liigan piste-ennätyksen, joka pitää edelleen pintansa. Ja aivan lähihistoriassa Suomi ja Ruotsi jättivät viralliset jäsenhakemuksensa NATOon.

Missä on maailman pohjoisin harmaakivilinna? Miten olut on jakanut ihmiset suomessa keskiajalla eri sosiaaliluokkiin? Missä suomessa on ollut meritosvolinna? Vastaukset kaikkeen tähän löytyy tästä jaksosta. Aiheesta lisää: Elise Pihlajaniemi, Linnaelämää keskiajan Suomessa saatavilla kaikista hyvin varustelluista kirjakaupoista tai: https://otava.fi/kirjat/linnaelamaa-keskiajan-suomessa/

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomessa jätettiin taakse jalkapuurangaistus ja Suomen sisällissota päättyi. Maailmalla Ellen Church nousi ilmaan maailman ensimmäisenä lentoemäntänä ja myöhemmin Suomen jääkiekon MM-joukkue juhli historiansa toista jääkiekon maailmanmestaruutta.

Perjantaistudio nostaa viikon päätteeksi esiin kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä kertaa toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Raatimme pohtii, millaisia jännitteitä Euroviisujen sisällä on. Sateenkaariteemat uivat kilpailuun sisään ysärin lopulla kansan äänestyspäätöksillä, mutta sittemmin ne ovat myös ärsyttäneet konservatiivisempia maita. Kisoja on syytetty myös pinkkipesusta, jossa raakaa sotaa käyvä Israel päsee putsaamaan mainettaan. Suomen syntyvyys on romahtanut ja Väestöliitto on ehdottanut kansan tulevaisuuden pelastuskeinoksi vauvarahastoa. Saadanko syntyvyys nousuun rahalla? Demokratia on uhattuna monessa paikassa ja eri gallupeissa näyttäisi olevan kansalla suurta halukkuutta valita vahva autoritäärinen johtaja jopa perinteisissä demokratioissa kun USA:ssa. Toisaalta Unkarissa äänestettiin juuri autoritäärinen Orban ulos. Missä siis mennään? Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri on väittänyt, että poikkeuksellisen lahjakkaat oppilaat eivät saa suomalaisessa koulussa tarpeeksi tukea. Hänen mukaansa vallalla on asenne, jonka mukaan lahjakkaat pärjäävät kyllä omillaan, jolloin koulun tarjoama todellinen tasa-arvo ei heidän kohdallaan toteudu. Onko lahjakkuus Suomessa tabu? Lopuksi raati pohtii myös, miten someyleisön paine vaikuttaa viihdetuotteiden tekemiseen. Hypeä on helppo nostattaa mutta meneekö käsikirjoittajalta oman luovuuden valta fanien vihaa pelätessä?

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki.Puhuimme Pekka Virkin uudesta, vilkasta keskustelua herättäneestä kirjasta Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus (Docendo 2026).Miten suomalainen kommunismi syntyi? Oliko se venäläistä vai eurooppalaista alkuperää? Entä miksi Suomen työväenluokka päätti lähteä tekemään vallankumousta vuonna 1918? Luuliko Stalin, että Suomen kommunistit ryhtyvät kapinaan vuonna 1939, kun hän päätti hyökätä Suomeen?Kuinka lähellä oli Suomen ajautuminen sosialistiseksi kansandemokratiaksi toisen maailmansodan jälkeen kuten Itä-Euroopan maille kävi? Vaikutti asekätkentäjupakka tähän?Entä toiset vaaran vuodet 1970-luvulla, kun taistolaiset ja muu laitavasemmisto rynni esiin Suomessa?Hiipuiko Moskavan vaikutusvalta Suomessa Neuvostoliiton romahtamiseen? Jaakko Laakso ja muut kommunistit siirtyivät Vasemmistoliittoon. Muuttuiko lopulta mikäänLopuksi pohdimme vielä sitä, onko kommunismi lopullisesti kuollut vai voiko ruumis herätä henkiin ja kummittelemaan vielä 2000-luvulla.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Ukrainan sodan tilanteesta keskustelemassa tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi Black Bird Groupista. Ukraina on esillä myös EU:n ulkoministereiden kokouksessa tänään. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Kanariansaarilla jatketaan matkustajien evakuointia risteilijältä, jolla löydettiin hantavirusta. Tilanteesta kertoo toimittaja Maija Salmi Espanjan Barcelonasta. Suomessa valmistellaan Andes-hantaviruksen aiheuttaman taudin luokittelua yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti avaa, mitä se tarkoittaa. Helsingin kaupunginvaltuuston ratkaisu poistaa autoliikenne päärautatieaseman edustalta kirvoitti jälleen keskustelun kaupunkikeskustojen elävöittämisestä. Millaista kaupunkisuunnittelua Suomessa kannattaisi tehdä? Vierainamme Viron taideakatemian professori Panu Lehtovuori ja Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen. Euroviisuviikko alkaa, kisat käydään tällä kertaa Itävallan Wienissä. Viisuviikon askeleista kertoo Ylen kulttuuritoimituksen vastaava tuottaja Satu Nurmio. Juontaja Seppo Kivimäki. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petteri Löppönen, toimittajat Mikko Pesonen ja Mari Sarolahti.

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) kehotti taannoin some-postauksessaan motoristeja ottamaan ulkomailta tutun ajotyylin käyttöön ja hyödyntämään kaistojen välejä liikenneruuhkissa. Onko kaistojen välissä sompailu kaksipyöräisellä sallittua vai yllyttikö kansanedustaja rikkomaan lakia liikenteessä? Arttu Toivosen kanssa Autoradion studiossa on toimittaja Juha Jaakkonen, joka kertoo nyt, miksi asia ei ole aivan yksiselitteinen.

Haastattelemani “queerihkön” aktivistiyhteisön jäsenet kuvaavat Suomea erityisen kylmäksi paikaksi. Suomessa kohtaamiset ja instituutiot heijastavat maailmaa, jota ei ole rakennettu heitä varten. Ilonpidolle varattujen tilojen ja yhteisöllisen hoivan luominen tuo lämpöä rakenteelliseen kylmyyteen, mutta usein tilat rakentuvat epätasaisesti jakautuvan työn ja vastuunkannon varaan. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat rotu, ihonväri, luokka, sukupuoli sekä epätasa-arvoinen mahdollisuus turvaan.Kirjoittaja: Nia Sullivan

Hallituksen järjestöleikkauksista puhkesi ankara väittely. Millaisesta ilmiöstä on kyse, kun hallitus ja perussuomalaiset haluavat leikata tuntuvasti juuri sosiaali- ja terveysjärjestöiltä? Pitävätkö ministeri Rydmanin perustelut kutinsa? Entä miksi sote-järjestöjen rooli Suomessa poikkeaa niin paljon monista muista maista? Mennäänkö meillä kohti Amerikan meininkiä, jossa osa apua tarvitsevista on hyväntekeväisyyden varassa? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiaalityön työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta ja toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma Hyvinvointiala Halista, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä. Toimittajana on Antti Pilke.

Pasi Heikura tarpoo suossa seuranaan Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala ja Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti Santeri Junttila. Ohjelmassa katsotaan myös noloja juttuja silmien läpi ja lopuksi ihmetellään kenkiä, jotka ovat kaikkien huulilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miten käy hyvinvointivaltion jos budjetista leikataan 10 miljardia? Haastattelussa politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja professori Pauli Kettunen. Vuorelman johtamassa tutkimushankkeessa on haastateltu ihmisiä eri puolelta Suomea. Monet kertovat, että hyvinvointivaltiota ei enää ole Suomessa, tai se on ehkä olemassa vain hyvinvoiville helsinkiläisille. Kettunen puolestaan varoittaa vahvistuvasta noidankehästä, jota leikkaukset voivat vauhdittaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kohahdutti Helsingin Sanomien Kuukausliitteessä poseeraamalla moottorisahan takana ja kertoen halustaan rakentaa hyvinvointivaltiota uusiksi. Miksi moottorisahan vieressä poseeraavan budjettipäällikön puheista nousi julkinen poru? Astuiko Niemelä haastattelussa poliitikkojen tontille? Onko radikaalia ajatusta nollabudjetista esittelevä Niemelä uusi 2020-luvun Raimo Sailas? Piiloutuvatko valtiovarainministerit Suomessa virkamiesten selän taakse, vai tekevätkö budjettipäälliköt politiikkaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nostatti politiikassa laajaa polemiikkia. Osa poliitikoista julisti sanan- ja uskonnonvapauden kuolemaa, osa kuvaili tuomiota helpotukseksi ja hyvin perustelluksi, osa vaati kiihottamislain muuttamista. Muuttaako korkeimman oikeuden Räsäsen tapauksesta antama ennakkopäätös poliittista keskustelua? Astuivatko tuomiota kommentoineet ministerit ja kansanedustajat vallan kolmijaon ylitse? Miksi osa poliitikoista väitti tuomion johtavan Suomessa kirjarovioihin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, valoisa aika pitenee Suomessa kesäkuun lopulle noin 1–10 minuutilla vuorokaudessa.

Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, valoisa aika pitenee Suomessa kesäkuun lopulle noin 1–10 minuutilla vuorokaudessa.