Podcasts about suomessa

Okeeeeei Sydney Sweeney kävi Suomessa jouluna! Meillä on kuvatodisteet!! Beckhamit biiffaa ja jouluna niiden riita sai uusia käänteitä somessa. Jopa Cruz Beckham otti asiaan kantaa. Kerrotaan meidän toiveita vuodelle 2026! Jaetaan palkintoja ja ennustetaan ensi vuotta. Alabama Barker sai iha vvvvidusti (taas) joululahjoja. Kim K antoi koiralahjoja. Kuultiin juoru, että Timothee ja Leo on ollut yhdessä bilettämässä. Nyt Timpan meno makes more sense! *Tämä on vain osa Tuplakääkin tämän viikon jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia ja sieltä löytyy myös rutkasti aiemmin julkaistuja jaksoja viime vuosilta. Jos ja kun haluat kuunnella lisää, mene osoitteeseen podme.com.

Hattutemppu Podcast on Hattrick onlinejalkapallomanageripeliin keskittyvä podcast, jossa käsitellään Hattrickiin liittyviä aiheita.Tässä jaksossa vieraana on Suomen aikuisten maajoukkueen entinen päävalmentaja ja nykyään Suomen maajoukkuejärjestön toiminnassa vaikuttava Karppinen. Karppinen kertoo kuulumisiaan ja miten joukkueilla tällä hetkellä menee. Käydään SMJ:n organisaatiota ja erilaisia tehtäviä läpi akatemiasta aikuisten maajoukkueen pelihetkiin asti. Käydään lopuksi yleisökysymyksiä läpi.00:00 - 3:05 Intro(3:05) Alkusanat Karppisen kanssa(6:46) Karppisen kuulumiset ja ajankohtaiset asiat(22:16) Karppinen mukana maajoukkkuetoiminnassa ulkomailla ja Suomessa(35:50) Treenaajat majutoiminnan ytimessä(45:26) SMJ:n organisaatio(56:17) SMJ:n toimista U21-maajoukkueeseen liittyen(1:04:06) Erikoisuuksien erikoistapahtumista(1:14:20) Pelipaikkakohtaisista erikoisuuksista(1:22:24) Miten toimia, jos itsellä lupaava junnu(1:24:56) Pelaajien ohjaamisesta, SMJ:n ja majuvalkkujen yhteistyöstä(1:32:45) Aikuisten maajoukkueeseen liittyvästä toiminnasta(1:41:33) Karppisen toimintamalliehdotelman keskustelunavaus(1:55:45) Yleisökysymykset ja loppusanatPalautetta ja ideoita podcastiin liittyen voi lähettää HT-postilla Wesqu-nimimerkille, Suomen yleisellä foorumilla olevaan Hattutemppu Podcastin foorumipuuhun, Hattutemppu Podcastin järjestön puihin, Instagramiin hattutemppupodcast -tilille tai podcastin sähköpostiosoitteeseen hattutemppupodcast(ät)gmail.com.

Vuoden auto Suomessa 2026 voitto meni Mersun CLA:lle! Valinta oli pienoinen yllätys, tuumaa autotoimittaja Arttu Toivonen, joka kuvaa aiempien vuosien voittajia tyls... harmaiksi. CLA oli Toivosen oma suosikki ja tervetullut voittaja jo senkin vuoksi. Toivosen kanssa kisatilannetta käy läpi Henri Posa.

Tässä jaksossa pureudumme siihen, millainen rooli sotaveteraaneilla todella oli suomalaisessa yhteiskunnassa sodan jälkeen – ja miksi moni sitkeä myytti ei kestä tarkempaa tarkastelua.Vieraana on Turun yliopiston dosentti Olli Klemola, jonka tuore tutkimus Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta on ensimmäinen kokonaisesitys veteraanisukupolven asemasta, järjestäytymisestä ja vaikutusvallasta Suomessa. Keskustelussa käydään läpi, miten veteraanit ajoivat oikeuksiaan, vaikuttivat sosiaaliturvan kehitykseen ja osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös suomettumisen vuosikymmeninä.Jakso avaa, miksi ajatus “vaiennetuista veteraaneista” on harhaanjohtava, miten sukupolvien välinen ristiriita on usein liioiteltu ja mitä tapahtuu nyt, kun veteraanien oma ääni hiljenee ja perintö siirtyy uusille vaalijoille.Tämä on keskustelu muistista, vallasta ja siitä, miten sodan kokemus todella näkyi – ja näkyy yhä – suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio pureutuu viikon puhutuimpiin kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan muun muassa persujen silmienvenytyskohusta ja anteeksipyynnöistä, Nokian työntekijöiden pisteytyksistä ja miten lähipiirin suhteilla saa työpaikan, toimeentulotuen leikkausten moraalista sekä joulun merkityksestä Suomessa vuonna 2025. Raatilaisina kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, tietokirjailija ja ekonomisti Heikki Pursiainen sekä toimittaja ja tietokirjailija Jussi Ahlroth. Juontajana Nicklas Wancke Ohjleman juontaa Nicklas Wancke.

Tällä historiallisella päivämäärällä ilmestyi Charles Dickensin teos nimeltä Joulutarina, joka tunnetaan monella eri nimellä. Suomessa valittiin presidentiksi Risto Ryti, ja Titanic-elokuva sai ensi-iltansa.

Osoite: Nervanderinkatu 11 Helsinki. Päivä: 14. helmikuuta 1922. Tapahtuma: Ministeri Heikki Ritavuori ammutaan kotitalonsa eteen. Viha voitti ja kiihkoilijat juhlivat. Ohjelmassa puhutaan vihapuheen sinimustasta historiasta Suomessa. Olemmeko oppineet historiasta mitään? Vieraana on Heikki Ritavuoresta kirjan kirjoittanut filosofian tohtori, kirjailija Lasse Lehtinen.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden toisessa jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on strategiaprofessori Marko Kohtamäki Vaasan yliopistosta. He keskustelevat siitä, miten yksilöt ja organisaatiot voivat paremmalla johtajuudella rakentaa kestävää kilpailuetua ja sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön. Mikä on johtajan tärkein tehtävä? Entä onko johtamiselle asetettu vaatimustaso Suomessa riittävän korkea? Markon mukaan johtajuuden ytimessä on strategian tehokas läpivieminen koko organisaatiossa. Keskeistä on sitouttaa strategiatyöhön myös keskijohto ja asettaa kunnianhimoiset tavoitteet. Lisäksi johdon tulee asettaa korkeat vaatimukset niin itselleen kuin organisaatiolle, tarjoten samalla riittävä tuki päämäärien saavuttamiseksi. Miten teknologian kehitys ja tekoälyn aiheuttama muutos haastaa perinteiset johtamiskäytännöt?

Mitä vaikutuksia F35-hävittäjillä on Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuuteen? Vastaamassa PIA ry:n Tuija Karanko. Miten F-35-hävittäjien tuleminen vaikuttaa Suomen puolustamiseen? Studiossa tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Heikki Mansikka. Euroopan parlamentti äänestää tänään laista, jolla kielletään maakaasun tuonti Venäjältä EU-alueelle. Puhelimessa parlamentin pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.). Mitä Miss Suomen some-kuvasta noussut kohu kertoo rasismista Suomessa? Keskustelemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Mona Eid ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asiantuntija Hekma Peltonen. Lähetyksessä mukana myös Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen. Talousvaikeuksien kanssa kamppailevat hyvinvointialueet joutuvat tinkimään palveluistaan ja järjestelemään toimintaansa uudelleen. Etelä-Karjalassa hyvinvointialue nipistää esimerkiksi muistisairauksien seurannasta. Haastattelussa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen. Juontajana Mika Kriikku, toimittajina Anssi Väisänen ja Elina Sonkajärvi, tuottajana Annette Blencowe.

Taudin torjumisesta, lääkitsemisestä ja vaarallisista jälkioireista kertoo OYS:in infektioyksikön osastonylilääkäri Teija Puhto.

35 automallin joukosta vuoden auto -tittelin sai omakseen Mercedes-Benz CLA. Voitto on Mersulle ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ansaitseeko voittaja kruununsa? Vai olisiko joku toinen auto voinut nousta kärkipaikalle? Aake ja Tuomas kahlaavat läpi finaalikuusikon.

Pasi Heikura kartoittaa Suomessa puhuttujen murteiden rajoja oppaanaan murteiden tutkija Harri Mantila. Ohjelmassa vedetään myös rubenia ylästilleriin ja määritellään paljonko on lähes parikymmentä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yliopisto-opettaja Heidi Salmi: suomen asemaa tieteen kielenä pitää vahvistaa Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, että suomen kielen pitää olla tieteen ykköskieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava määrätietoisesti. Suomenkielinen opetus ei ole enää yliopistoissa itsestäänselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehitystä. Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, että pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään kaikilla mahdollisilla aloilla. Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestintään. Hän sanoo, että hyvä opettaja ja hyvä tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteestä yleistajuisesti. Tällä hetkellä tiedeviestintä on hyvin yksilökohtaista, eikä opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestintäkoulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä. Syksyllä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkitystä ja monipuolisuutta. Salmi on myös humanistisen aikakausmedian Soihdun päätoimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on tekoäly. Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, löytääkö hän kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisestä mediasta. Kirjavinkkinä hän suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa hänen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Susi on määritelty Suomessa erittäin uhanalaiseksi eläimeksi. Elinvoimaisen susikannan saavuttaminen ja ylläpitäminen ei kuitenkaan onnistu, jos suomalaiset eivät koe voivansa elää rinnakkain suden kanssa. Tästä lähtökohdasta käynnistyi kuusi vuotta sitten laaja susiLIFE-hanke. Minna Pyykkö tapasi nyt hankkeen päättyessä siinä mukana olleita: projektipäällikkö Madeleine Nymanin, tiedotuksesta vastanneen Iina Ala-Kurikan, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmalan, rikosylikomissaari Harri- Pekka Pohjolaisen ja lampuri Tapio Rintalan.

Studiossa toimittaja ja tietokirjailija Tuula Malin. Jakso on kuvattu 9.12.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjään suhtautuminen(3:36) Narratiivi(7:44) Yhdysvallat(11:42) Venäjän hybridivaikuttaminen(20:46) Luottamus(25:51) Suomen suhtautuminen(30:41) Lännen toimet(34:53) Poliittinen keskustelu(39:03) "Pelataanko Putinin pussiin"(42:40) Lännen propaganda(47:57) Venäjän rauhanehdot(51:30) Presidentti Niinistö(56:48) Venäläisten maa-ja kiinteistökaupat

Kun koronapandemia iski, näimme suomalaisen, ehkä hieman pölyttymään päässeen velvoitevarastoitijärjestelmän aivan uusin silmin. Samoilla silmillä näimme myös, että monen maan tavoitteena oli varmistaa, että lääkkeitä ja rokotteita riittää ensisijaisesti omien kansalaisten käyttöön. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun aprikoidaan, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Ainakin InFLAMESin työelämäprofessorit Juha Laine, Timo Lappalainen ja Timo Veromaa ovat sitä mieltä, että, lääkeosaamisen häviäminen Suomesta olisi lähinnä katastrofi. Mutta mikä on Kärkkäisen lista ja missä tilanteessa, vähän kuin suossa, olemme kaulaamme myöten? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Uusimmassa podcastissamme asiantuntijamme Casper Herler ja Ben Fallström keskustelevat tämän hetkisestä vihreän siirtymän markkinatilanteesta. Millaiset hankkeet ovat lisääntyneet viime vuosina? Entä mikä tekee Suomesta houkuttelevan investointikohteen?

Tällä opetuskerralla Ilkka Rytilahti johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin lukuun 10 – kohtaan, jossa Jeesuksen salaisuus alkaa avautua yhä kirkkaammin. Reaktiot Jeesukseen ovat ristiriitaisia: osa epäilee, osa torjuu, jotkut jopa raivostuvat. Silti Jeesus itse paljastaa, kuka hän todella on: lampaiden portti, hyvä paimen ja se, joka antaa yltäkylläisen elämän. Opetuksessa kuljemme läpi koko Raamatun suuren paimen-teeman psalmeista profeettoihin ja sieltä Jeesuksen omaan toimintaan. Rytilahti avaa, miten Jeesus jatkaa ja ylittää Vanhan liiton kertomukset – Jumalan läsnäolo ei ole enää etäinen, vaan tullut keskellemme lihaksi tulleessa Sanassa. Miten Jeesus vielä tänäänkin etsii, kutsuu ja löytää – niin Suomessa kuin Lähi-idässäkin. Opetus haastaa kysymään: Onko Jeesus minulle kaukainen vai tunnenko hyvän Paimenen äänen?

Kehitysyhtiöt on alihyödynnetty voimavara yrityksien kehittämisessä. Vaikkapa Business Joensuulla on itäisessä Suomessa paljon tuotteistettuja palveluita yritystoiminnan kaikkiin vaiheisiin. Olitpa vasta miettimässä ideaa tai jo useamman vuoden toiminut konkari. Kun nämä palvelut tuppaa olemaan jopa maksuttomia haluttiin osaltamme kannustaa kaikkia näiden palveluiden piiriin! (00:00) Intro (00:42) Kehitysyhtiöiden rooli ja palvelut (09:22) Valmennus ja mentorointi (18:11) Visio ja tavoitteet yritystoiminnassa (23:24) Laskelmien tärkeys (27:09) Kasvuvalmennus ja tulevaisuuden suunnittelu (34:41) Asiakkaan tarpeiden kartoitus (39:17) Loppusanat

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Joulukuun puolivälin tienoolla valitaan taas Vuoden auto Suomessa, ja finalistit ovat nyt selvillä. Autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa käyvät ehdokkaat läpi, kertovat omat suosikkinsa ja heittävät valveutuneet arvauksensa, mikä uutuusauto voittaa tänä vuonna. Onko jokin näistä tuleva uusi autosi?

Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on paljastanut, että konsulttiyritykset markkinoivat Suomea harhaanjohtavasti ulkomaalaisille opiskelijoille. Heille saatetaan väittää, että Suomessa saa helposti töitä. Monet opiskelijat ovatkin ajautuneet toimeentulovaikeuksiin. Tiedonhankinnan tuloksista kertoo tutkiva toimittaja Eero Mäntymaa. Oppilaitosten näkökulmaa asiaan tuo Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Jari Multisilta ja poliitikoista keskusteluun osallistuvat kansanedustajat, sivistysvaliokunnan jäsenet Mia Laiho (kok.) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänestää tänään Länsiradan rahoittamiseen osallistumisesta. Erityisen kiinnostavan asiasta tekee se, että viime viikolla Kirkkonummen kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto ei hyväksyisi valtion ja kuntien neuvottelemaa Länsirata Oy:n osakassopimusta eikä siihen liittyviä rahoitussitoumuksia. Haastattelussa Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tony Björk (r.). Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä teknologian käyttöä vanhustenhoidossa. Teknologian käytön lisäämisen myötä hyvinvointialueilta on ollut tarkoitus leikata 50 miljoonaa euroa. Viime viikolla kuitenkin ilmeni, että tämä leikkaus ei ehdi ensi vuoden budjettiin. Miten säästöjä voidaan jatkossa toteuttaa tinkimättä ikäihmisten oikeuksista? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma sekä hankepäällikkö Patrik Hujanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Vantaalla on tehty suomen ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen luontohaittojen hyvitys, eli niin sanottu ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa, että luonnolle aiheutuva haitta korvataan täysimääräisesti toisaalla. Toimittaja Petteri Juutin haastattelussa Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Rasmus Montonen, Anssi Väisänen ja Tommy Fränti.

Tekoäly kuplassa | Tolvanen Savolainen | #neuvottelija 364. Keskustelussa surffataan tekoälykuplan aallon harjalla. Tekoälystä keskustelu ja siihen sijoittaminen muistuttaa vuoden 2000 tekno- ja dotcom-kuplaa. Ville Tolvanen perusti vuosikymmen sen puhkeamisen jälkeen Digitalist-liikkeen ja Timo Savolainen on ollut Samin kanssa Agentics Finlandin nousussa mukana. Keitä tekoälyaalto upottaa ja nostaa?00:00 Ville Tolvanen ja Timo Savolainen studiossa01:30 Digitalist-liikkeen synty Dotcom-kupla ja rinnastus tämän päivän AI-euforiaan02:53 Radiolinjan aikakausi mobiilipalvelut ja Dotcom-romahduksen opit04:16 Internet-talvi Suomessa 2000-luvun alussa ja yhtäläisyydet vuoteen 202505:39 Digitaalist liike Applen vastakulttuuri ja digitalisaation hidas omaksuminen07:02 Suomalaisten skeptisyys verkkokauppaan ja 10 vuoden murros kohti online-myyntiä08:25 Savolaisen lapsuus lankapuhelimet modeemit ja arjen teknologinen murros09:48 Säynätsalon luova tuho kolme kauppaa kahdesta pankista yhteen jäljelle jäänyt palvelu11:11 Agentics-verkostot Digitalistin perintö ja ekosysteemiajattelu12:34 Miten tekoälyä käytetään koodaukseen sijoittamiseen oppimiseen ja selaimen agenttisuuteen13:57 Timo Savolaisen ei kysy käytätkö tekoälyä vaan miksi et käytä15:20 Ville Tolvasen käyttötavat terveysdata self-help sijoitukset ja viikkoraportit16:43 Gemini vs ChatGPT kokemuksia ja teknologisen kehityksen nopeutuminen18:06 AI-kupla keskustelu Nvidian Palantirin arvostukset ja poistokäytännöt19:29 Kolme nopean läpimurron aluetta sijoittaminen koodaus ja konsultoinnin uusi aikakausi20:52 ICT-konsulttien roolin muutos ostamisen vaikeus ja AI-yritykseksi julistautuminen22:15 Y2K vs 2030K tekninen päivitys vs ajattelun murros ja tekoälyn neljäs aalto23:38 Teknologia-aaltojen tiivistyminen ATK → ICT → digitalisaatio → AI aikakausi25:01 Gemini-pelit demot lennosta renderöinti ja uuden sukupolven käyttöliittymät26:24 Palantir analyysi deep data konsultointi turvallisuus ja liiketoimintamallit27:47 Microsoft OpenAI omistukset arvostukset ja strateginen asema ekosysteemissä29:10 Teknologian monetisointi hidas omaksuminen ja sektorien vastustus30:33 AI terveydenhuollossa mahdollisuus AI-assistenttiin lääkärin tukena31:56 Sähköautot esimerkkinä hitaasta murroksesta ja analogia tekoälyn käyttöönottoon33:19 Delete Delegate Do -mallin muuttaminen tekoälyagenttien ohjauslogiikaksi34:42 Yksilötason tekoälyosaamisen merkitys Super Me ajatus ja uuden työn synty36:05 Agenttinen valtio Ukraina Viro ja julkisen sektorin seuraavan aallon esimerkit37:28 Julkisen sektorin muutoshaluttomuus vs innovaatiopakko ja kriisien tuoma kehityspaine38:51 Nest AI Tesi Peter Sarlin ja suomalaisen pääoman rooli tekoälyaallon nostamisessa40:14 Suomalainen mindset nälän puute ja tarve uudenlaiselle teknologiaoptimismille41:37 Yksilöiden AI-roolien kartoitus AI-pankkiiri AI-kalastaja AI-opettaja mallit43:00 Tarve kertoa tarinoita AI-ammattilaisista inspiraation ja oppimisen kiihdyttämiseksi44:23 Samin monipaikkaisuus ja oman agenttisen task manager -sovelluksen synty45:46 Tekoälyn merkitys tuottavuudelle projektityön ja tietotyön murroksessa47:09 Passiivisista työkaluista aktiivisiin agentteihin Pera-esimerkki johtoryhmässä48:32 Digiloikan myytti teknologian käyttöönottamisen lineaarinen todellisuus49:55 Tekoälytransformaation erityisyys työkaluista prosessitasolle ja kulttuurimuutokseen51:18 Tietotyön katoaminen agenttien myötä uusi työnjako ja osaamistarpeiden muutos54:04 Tolvasen kritiikki AI-etiikkakeskustelun vääristä painotuksista55:27 Nuorten mielenterveys TikTok algoritmit ja teknologian arkinen vaikutus56:50 Neuvottelija-imperiumi pankkiiri mediatoimija koodari hybridiammatit#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan AI-tulevaisuudesta simulaatiot kuuraketit ja villit spekulaatiotKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Maksu koskee tällä hetkellä 18-69 vuotiaita. 47 euron vuosimaksu on monen mielestä yksi kalastuksen halvimmista kustannuksista. Joidenkin mielestä summa tuntuu kuitenkin liian korkealta ja maksamista vältellään. Paljonko vapaamatkustajia on, sitä on ehkä mahdoton sanoa. Kalastonhoitomaksuun ja siitä käytävään keskusteluun Kalastajan Radiossa pureutuu Anssi Leppänen Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin kanssa.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kääntäjä Ian Mac Eochagáin.Ian kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Irlannissa. Hän opiskeli venäjää ja ranskaa ja päätyi lopulta myös töihin Venäjälle. Sieltä hän muutti Suomeen vuonna 2011, oppi kielen nopeasti ja on nykyään yrittäjä.Puhuimme englannin kielestä Suomessa. Ianin tuore kirja 101 finglishmiä – eroon tankeroista (2025) kertoo oivaltavilla esimerkeillä siitä kehnosta englannista, jota yritykset ja muut organisaatiot surutta viljelevät. Moni suomalainen luulee osaavansa hyvin englantia, mutta se ei pidä paikkaansa.Puhuimme myös englannin kielen asemasta Suomessa. Ian kritisoi voimakkaasti englannin ujuttamista elämän eri alueille. Meidän pitäisi paljon rohkeammin puolustaa suomea, äidinkieltämme. Jos suomalaiset eivät sitä tee, niin kuka sitten?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Itsenäisyyspäivän virallinen asema nuijittiin pöytään valtioneuvoston asetuksella 1919. Itsenäisyyspäivän perinteet ovat vuosien saatossa vaihtuneet presidentin vastaanotoista juhlajumalanpalveluksiin ja suojeluskuntien marsseista 612-kulkueisiin. Minkälaisia ajatuksia pönkittämään tulkintoja itsenäisyydestä ja isänmaallisuudesta on Suomessa vuosien mittaan rakenneltu? Miksi 6. päivä joulukuuta valikoitui itsenäisyyspäiväksi muiden päivämäärien ohitse? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Green Zone on taas Suomessa ja jetlagin vaivaamana jakso tulee totuttua myöhemmin ja lyhyempänä. HUOM: Pahoittelut äänenlaadun ongelmista tämän viikon jaksossa. Ville ei nauhoittanut wc:ssä bbq-reissusta huolimatta, kyse mysteerisestä teknisestä ongelmasta. Uutiset (19:18) Matsit (40:02)

Tällä historiallisella päivämäärällä 1649 Pietari Brahe perusti Raahen kaupungin, 1933 kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, 1945 viisi Avenger-pommikonetta katosi Bermudan kolmiossa eikä koneiden jäännöksiä ole koskaan löydetty ja 1951 Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi Suomessa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tekemässä päätöstä Supon ohjauksen siirrosta. Muhiiko hallituksessa kiista Supon ja poliisin valvonnasta? Vaarantaisiko tiedustelun siirto poliisin alle tiedustelun palomuurin Suomessa? Miten tiedustelun lainmukaisuutta Suomessa valvotaan? Vieraana on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Anneli Auerin oikeudenkäynnissä pääsee ääneen Auer itse. Miten pitkää oikeussaagaa analysoi Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen? Tästä aluksi. "Moskovan rauhaa" hierottiin eilen. Minkälainen saaliinjako Euroopassa on meneillään? Tästä keskustevat Suomen pankin Sinikka Parviainen ja Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma.Suomi on edelleen toiseksi kehnoin EU -maiden työttömyydessä. Ja pahus, ero ykköseen eli Espanjaan on vain kaventunut. Tästä puhutaan SAK:n Tatu Knuutilan ja EK:n Sami Pakarisen kanssa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen toimittavat. Valoa kaamokseen Ykkösaamulla!

Tässä jaksossa keskustelemme vuoden 1827 Turun palosta, sen tarkoista tapahtumista ja kokemuksista. Käsittelemme jaksossa ensin, miten Turun palo sai alkunsa, miten se levisi ja minkälaista jälkeä se jätti jälkeensä. Tämän jälkeen pohdimme, minkälaisia vaikutuksia Turun palolla oli niin materiaalisesti, henkisesti kuin historiallisesti. Minkälaisia aikalaiskokemuksia Turun paloon liittyy ja mitä kokemukset katastrofin pelosta kertovat meille nykypäivässä? Miten Turun paloon suhtauduttiin muualla Suomessa ja ulkomailla? Entä miten Turun palo vaikutti käsitykseemme Suomen historiasta – mikä kaikki olisi toisin, jos vuoden 1827 tuhoisaa paloa ei olisi tapahtunut? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #138 Turun palo Suomen historian käännekohtana →

Nightwish-, Wintersun- ja Auri-yhtyeistä tunnettu rumpali Kai Hahto on maamme arvostetuimpia soittajia ja myös rumpuergonomian asiantuntija. Viime aikoina Hahto on vienyt rumpaloinnin uudenlaiseen ympäristöön, sillä hän on esiintynyt yksin Alone-otsikon alla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Rumpusetti kasataan itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 Kouvolan House Of Rockiin.–  Näissä illoissa pystyn tuomaan rumpujen soittoa enemmän keskiöön ja valokeilaan. Kun yksin nousee lavalle, niin ei saa yhtyetovereista tukea, Hahto kertoo.Alone-iltojen ydin on musiikki ja rumpujen soittaminen, mutta esitykset eivät ole perinteisiä rumpuklinikoita. Hahto kertoo, että suurin haaste illoissa on ollut valita ohjelmisto. Miehen uran aikana levyttämistä sadoista kappaleista ehtii yhdessä illassa esittää vain tietyn määrän.–  Alone-esitys koostuu pääosin tuoreesta materiaalista Nightwishin Yesterwynde-albumilta ja Wintersunin Time II:lta. Mukana on myös yllätyksiä, Hahto sanoo.Lavalla kuultavat kappaleet saavat taustojaan esiin, kun Hahto tarttuu biisien välissä mikrofoniin ja avaa biisien syntyä.Puolen Suomen Iltapäivän Jani Nivala jututti Hahtoa ja keskusteli rumpalin sooloiltojen ideasta sekä uudenlaisesta tavasta esiintyä.

Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapaa Moskovassa tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin. Mitä tapaamiselta odotetaan, siitä kertoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköverkkoa on tämän takia vahvistettava lähivuosina merkittävästi.Kuinka taattua sähkön riittävyys Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa?Aiheesta keskustelevat energiatekniikan ja energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta ja yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Tšekissä on astumassa valtaan uusi, laitaoikeistolainen hallitus todennäköisesti lähiviikkoina. Lokakuussa käydyt vaalit voitti oligarkki-miljardööri Andrej Babišin ANO-puolue, jonka keskeisiä vaalilupauksia olivat hyvinvointivaltion palauttaminen ja Ukrainan sotilasavun jäädyttäminen. Millainen muutos Tšekin politiikassa on luvassa, siitä kertoo Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Prahasta. Itsenäisyyden juhliminen alkaa Presidentinlinnassa jo tiistaina erillisessä juhlatilaisuudessa, jossa vieraina on muun muassa sotiemme veteraaneja ja lottia. Tilaisuudesta ja veteraanien perinnöstä kertoo Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen. Hallitus on tehnyt kautensa aikana mittavia muutoksia koulutukseen liittyviin tukiin. Aikuiskoulutustuki on poistettu ja tiistaina eduskunta päättää työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen poistamisesta. Miten alanvaihto onnistuu ja millaisia koulutusmahdollisuuksia työntekijöillä on uransa varrella? Aiheesta keskustelevat koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski SAK:sta, tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja uudelleenkouluttautumisen palveluita tarjoavan Hyrian rehtori Tuula Kortelainen. Lasten ja nuorten säätiö on julkaissut Nuorten tulevaisuuskuva 2025 -taideteoksen ja -selvityksen. Huolta nuorissa aiheuttavat sota ja köyhyys - ja luottamus tulevaisuuteenkin on koetuksella. Nuorten ajatuksista kertoo ohjelmapäällikkö Noora Kupari. Tuottajina Anna-Maria Haarala ja Mika Kriikku, toimittajina Alina Mäkynen, Elina Sonkajärvi, Petra Nykänen ja Anssi Väisänen. Juontajana Mika Kriikku.

Tänään minulla on vieraan a Friederike Lüpke. Kysyin Friederikeltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit opiskelemaan afrikkalaisia kieliä? 3. Milloin muutit Suomeen ja millaista se oli? 4. Miten olet opiskellut suomea? 5. Mitä haluaisit sanoa toisille suomen kielen oppijoille? 6. Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opettajille? 7. Mitä tykkäät tehdä Suomessa marraskuussa ja joulukuussa? Linkkejä: Helsingin Seudun Lapinkävijät: https://www.lapinkavijat.fi/ Helsingin Melojat: https://www.helsinginmelojat.fi/ Kulttuurisauna: https://kulttuurisauna.fi/ Löylykontti: https://www.loylykontti.fi/en Mari Nikosen suomen kielen kurssit: https://askafinnishteacher.com/finnish-courses.html Hanna Männikkölahden selkomukautukset: https://www.privatefinnishlessons.com/selkokirjat

Tässä jaksossa sukelletaan toisen maailmansodan varjoisalle puolelle Neuvostoliiton partisaanitoimintaan ja sen vaikutuksiin itäisessä Suomessa. Jaksossa keskustelemme tietokirjailija Veikko Erkkilän kanssa partisaanien siviileihin kohdistuneista julmuuksista ja partisaaneja jahdanneesta osasto Savukoskesta.Keskustelussa nousee esiin myös vaikea kysymys: miksi partisaanien siviileihin kohdistamista iskuista vaiettiin vuosikymmenten ajan? Miten aiheen tutkimus on kehittynyt, ja mitä merkitsi, kun näitä tekoja alettiin viimein nimittää murhiksi?Tämä jakso on pysäyttävä ja tärkeä muistutus siitä, kuinka syvälle sodan jäljet voivat ulottua myös niiden mieliin, jotka eivät koskaan olleet rintamalla.Lue Veikko Erkkilän uutuuskirja:Partisaaneja torjumassa — Sissiosasto Saun sota (Otava)

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallå! Tomas har ju varit i vårt kära grannland Finland och jagat! Förutom en målande jaktberättelse därifrån så blir det grej of the day, trädskällarjakt, quesedillas i skogen och en hyllning till alla jaktprovsdomare. Dessutom får ni höra om en apporterande stövare! Välkommen att lyssna!

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Jääkiekkoilija Camilo Miettinen oli 2-vuotias, kun hänet adoptoitiin Kolumbiasta Suomeen. Hän kasvoi suomalaisessa perheessä ja rakensi uran jääkiekkoilijana. Vasta myöhemmällä iällä hän halusi selvittää omat juurensa. Millaista oli palata Kolumbiaan ja tavata oma kasvattiperhe? Entä millaisen identiteettikriisin kanssa Miettinen on elänyt ja mitä hän on oppinut itsestään matkan varrella? Miettinen puhuu myös isyydestä sekä siitä, millainen yhteisö Suomessa on Kolumbiasta adoptoituneilla.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala