Podcasts about suomessa

Kvanttiapokalypsi, Y2Q ja Q-päivä ovat nimityksiä päivälle, jolloin kvanttitietokoneet ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että pystyvät murtamaan tietoliikenteessä nykyisin käytettävät salausjärjestelmät. Sen jälkeen kaupankäynti verkossa tulee turvattomaksi eivätkä esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden tai sairaaloiden tiedot pysy salassa. On arvioitu, että kyseinen päivä koittaa seuraavien viiden vuoden sisällä milloin tahansa. Ei siis ihme, että siihen varaudutaan nyt kaikkialla, myös Suomessa. Miten tietoverkoista voidaan tehdä kvanttiturvallisia? Miten kvanttifysiikan ilmiöitä, superpositiota ja lomittumista, hyödynnetään turvallisten tietoliikenneyhteyksien muodostamisessa? Espoon Otaniemessä ja Keilaniemessä rakennetaan parhaillaan ensimmäisiä kvanttisalausta hyödyntäviä testiverkkoja. Miten ne toimivat? Entä milloin tulee varsinainen kvantti-internet eli kvanttitietokoneiden välinen verkko? Haastateltavina ovat Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kvanttiteknologioiden päällikkö Mikael Johansson ja VTT:n erikoistutkija Kari Seppänen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa. Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa? Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta? Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Iskut Israelin ja Iranin välillä ovat jatkuneet jo päiviä. Keskustelemme sodan vaikutuksista maailmanpolitiikkaan ja -talouteen? Ruotsi aikoo siirtää Viron vankilaan jopa 600 ruotsalaista vankia. Millaista keskustelua hanke on Virossa herättänyt? Hallituksen sisällä on syntynyt eripuraa työsopimuslakiin kirjattavista irtisanomisperusteista, kuten alisuoriutumisesta. Kysymme, onko irtisanominen Suomessa liian helppoa vai vaikeaa. Juontajana Mari Sarolahti.

Tarkoittaako Made in Finland, että tuote on valmistettu kokonaan Suomessa? Mitä ostamme, kun maksamme alkuperämerkinnöistä ekstraa? Hyvää omatuntoa, statusta vai jotain muuta?

Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla. Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta. Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, mihin suuntaan droonit ovat parhaillaan kehittymässä ja kuinka tähän vastata. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kanadassa ja Hollannissa jopa 5% kuolemista tapahtuu eutanasian kautta. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Käykö Suomessa, jos se hyväksytään?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Ootko sä onnistunut muodostamaan salasanan ilman, että siihen ei ole tarvinnut laittaa kirosana, oletko sä maistanut Suomen ylivoimaisesti parhaimpia burgereita, mitkä ovat sun lempi elokuvalausahduksia ja tiesitkö, että Turun keskustassa myydään ja ostetaan eniten käytettyä tavaraa Suomessa?

Justin Bieber kävi Suomessa keikalla ja me tultiin siitä vähän surulliseksi. Missä Biebs ja Hailey oli yötä, missä ne söi, mitä ne söi bäkkärillä, Bieberin oma bajamaja. Kim ja Pete erosi! Tuplakääkillä on siitä mielipiteitä. Yksi interwebzin Harry Styles -salaliittoteorioista on erittäin tiukalle juurtunut Larry Stylinson -teoria. Harry ja Olivia olivat kuulemma kihitteleviä flirttejä uuden elokuvansa kuvauksissa. Markus Selin -lasit on yksi kesän 2022 trendeistä. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Kryptomyllytys | Wichmann | #neuvottelija 337. Kvarn Capitalin toimitusjohtaja Martin Wichmann kolmatta kertaa vieraana. Kryptot ovat tulleet sijoitusluokkana noin 1% portfolioallokaatioksi USA:n sallittua Bitcoin ETF:ät ja pörssilistattujen yrityksen otettua kryptoja omistukseensa. Kvarn Capital Oy on virtuaalivaluutan välitys- ja säilytyspalvelu ja rekisteröity virtuaalivaluutan tarjoaja (VASP), jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta (FIN-FSA). Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Kvarn Capitalin kanssa.(00:00) Martin Wichmannin kolmas vierailu - Teslan Bitcoinit ja Terra-Luna (00:34) Kryptomarkkinoiden nousut ja laskut (00:56) The Mill -podcastin nimilogiikka (01:21) Kryptot ovat voittaneet riskipreemioiden noustessa (01:46) Proof of stake ja muut "hopeatasoiset" kolikot (03:10) Martin Wichmannin edeltävä ura mm. Aave DeFi (04:35) Samin ICO-kuittailua (06:01) Aave ja krypton laina- ja tuottomarkkinat mm. ethereumissa (06:50) Samin BTC-sijoitukset mm. €70,000-tasolla (08:10) Kryptot parantavat Sharpen lukua (09:24) Kryptomarkkinan kasvu Suomessa (10:48) ETF-tuotteet ja digitaalinen kulta, tokenisaatio (12:08) Vanhukset unohtelevat kryptosalasanoja (13:36) Lohkoketjun läpinäkyvyys ja julkisuus (14:45) Miten kryptoista saa tuottoa (15:50) Lifelinen Realstocks, tokenisointi ja jatkuva kaupankäynti (17:55) Ideana paloitella ja tokenisoida supercore kiinteistölainat (19:13) Likviditeetin lähteet ja matriisiajattelu (20:50) Kryptokori ja volatiliteetin hallinta (21:59) Validointikorot ja MEV-ekstra tuotot (23:55) EU:n MICA-sääntely ja sijoituspalvelulisenssit (25:09) VASP-hakemukset (26:36) Miljardiluokan yritysostajat kryptoihin (28:20) Synteettinen dollari ja vakuudet (29:50) Systeemiriski ja bondimarkkinan murtuma (31:14) Bitcoinin ja kullan markkinapariteetti (33:08) Trumpin Tariffit ja pääomaliikkeiden rajoitukset (34:20) Nuorten sijoittajien tulevaisuuden haasteet (35:51) Portfoliorakenteet eivät enää riitä (37:09) Korrelaation murros ja irrallisuus (38:34) Protokollien product-market fit -haaste (40:05) Tokeneiden osinkotuottojen mahdollisuus (41:43) Innovaatio vanhan IT-yrityksen pelastuksena (43:15) Riskit ja strategiat token-treasuryssa (44:45) Yield-kryptot yritysten kassoissa (46:12) Mahdollinen systemaattinen riski kasvaa (47:27) MicroStrategy ja konvertoitavat velkakirjat (49:18) Bitcoin-preemion perustelut ja pankkien vivutus (50:45) Tylsät rahastot vs. aktiivinen treidaus (52:13) Kvarnin laajentuminen Pohjoismaiden markkinoille (53:36) Proof of stake-tuottoja sijoittajille #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan merkittävistä kryptoistaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Ykkösaamussa keskustellaan Yhdysvaltain Kaliforniassa puhjenneista rajuista mellakoista. Mistä kaikesta on kyse? Studiossa Yhdysvaltoja tutkija Benita Heiskanen ja Ylen Maailmanpolitiikan arkipäivää tuottava Paula Vilen. Keskustelun aluksi kuullaan raportointia suoraan Yhdysvalloista. Reilun parinkymmenen minuutin keskustelun jälkeen kuullaan tuoreesta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu suomalaisten hiilijalanjälkeä, keillä se on isoin ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Lähetyksen toisessa keskustelussa kysytääm: Mikä on Suomessa lihavuuden hinta? Studiossa asiantuntijoina Kirsi Pietiläinen (HUS) ja Terhi Koivumäki (Tampereen yliopisto): Toimittajana on Linda Vettanen.

Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä. Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta. Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuorein jaksomme on oodi pian lähestyvälle keskikesälle! Joogeja on kautta aikain kiinnostanut sitoa itsensä kosmoksen luonnollisiin sykleihin rituaalien ja riittien avulla. Suomessa tämä tärkeä työ on tehtävä hieman eri tavalla kuin Intiassa ja tämä nimenomainen työ on lähellä Joogaradion kaksikon sydäntä ja myös tämän jakson ytimessä!

Koe ja kuule kotimaan luonto Viidestoista päivä marraskuuta vuonna 2001 Suomessa oli tuulinen ilta ja myrskyinen yö. Janica-myrskyssä keskituulen nopeus oli Rauman Kylmäpihlajassa pahimmillaan 30 m/s. Suomen järvialueillakin tuuli poikkeuksellisen voimakkaasti. Luontoretkellä Asko Hauta-Aho esittelee Juha Laaksoselle Nastolan Luhtalammella metsäalueen, joka tuhoutui tässä myrskyssä täydellisesti. Millainen yö oli, miltä maisema aamulla näytti ja millainen se nyt on?

Mitä kaikenlaisia asioita auton katolla saa kuljettaa, onko salaojia vain Suomessa ja miksi vihreä liittyy Ville Vallattomaan? Lisäksi perjantain kunniaksi ollaan baaritiskillä ja lomalle lompsis!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kolme vakiraatilaista ruotii jälleen median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Mukana tutkija Jori Grym, toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Greta Thunbergin osallistuminen Freedom Flotilla -alukseen, joka pyrkii viemään apua Gazaan, on nostanut esiin kysymyksiä aktivismin vaikutuskeinoista ja siitä, miten mediassa ja somessa suhtaudutaan Thunbergiin. Keskustellaan myös kansainvälisen aktivismin vaikutuksista ja siitä, voivatko näkyvät tempaukset muuttaa yleistä mielipidettä. Studiossa pohditaan lisäksi Pride-kuukauden merkitystä ja presidentti Stubbin päätöstä osallistua Helsinki Pride -tapahtuman suojelijana. Aihe herättää keskustelua tasa-arvosta, politisoitumisesta ja siitä, miten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on muuttunut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Paneelissa pohditaan, miten presidentin osallistuminen vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Työelämän murrosta käsitellään nelipäiväisen työviikon kautta. Onko lyhyempi työviikko ratkaisu työssä jaksamiseen, ja kenelle se on realistinen vaihtoehto? Studiossa pohditaan erilaisten työtehtävien soveltuvuutta ja vaikutuksia tuottavuuteen sekä työhyvinvointiin. Disney torppaa Marvel-inflaatiota. Raati keskustelee myös Marvel-elokuvien tuotantotahdin hidastumisesta ja supersankarigenren tulevaisuudesta. Lopuksi keskustellaan luontosuhteemme muutoksesta, susipelosta ja suhtautumisestamme villieläimiin. Miksi tietyt eläimet nostavat pelkoja ja tunteita? Onko kyseessä kulttuurillinen ilmiö vai aito huoli?

Vieraana kaupan asiantuntija, työelämäprofessori Arhi Kivilahti Turun yliopistosta. Toimittajana Mikko Jylhä. Tokmanni kertoi tammikuussa aloittavansa yhteistyön Spar-kauppaketjun kanssa. Sparista tulee näkyvä osa Tokmannin ruokaosastoja, ja Tokmanni aikoo laajentaa merkittävästi tuoretuotteiden myyntiä. Suomeen syntyy neljäs ruokakaupan ketju. Tokmannin liiketoimintaan avauksella voi olla erittäin suuri vaikutus, mutta suomalainen ruokakauppa ei ole hetkessä mullistumassa, Arhi Kivilahti korostaa. Ruotsissa Axfood Group ja varsinkin sen Willys-ketju ovat menestyneet hyvin. Willysin konsepti on Prisman ja Lidlin välissä, ja sille voisi olla tilausta myös Suomessa, Kivilahti arvioi. 00:28 Aluksi 06:51 Instacart 18:28 Amazon 28:43 Walmart 36:39 DoorDash 45:41 Delivery Hero 54:02 HelloFresh 1:04:44 Tesco 1:12:49 Axfood Group 1:18:39 Kesko 1:24:24 Tokmanni ja Spar 1:31:03 Lopuksi

Kalastusopas Teemu Hiltunen on täysiverinen kalamies, joka isännöi Pohjois-Savossa Äyskosken ja Huuhtajankosken kalastusta. Harjusta ja taimenta nousee hyvin, mutta Hiltunen haaveilee koskien ennallistamistoimista. Kuten niin monessa koskessa muuallakin Suomessa, myös Tervossa koskia on aikaisemmin perattu tukinuittoon. Hiltunen kertoo myös, millaista kalastusoppaan arki on. Tallenne on äänitetty Huuhtajankosken rannalla 12.5.2025. Tämä on Saappaat jalassa -podcastin 125. ja samalla viimeinen jakso. Sarja päättyy.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1937 Windsorin herttua solmi avioliiton Wallis Simpsonin kanssa, 1957 Suomessa nähtiin ensimmäinen virallinen TV ulkolähetys, elokuva Big sai ensi-iltansa vuonna 1988 ja Suomen ensimmäinen naispiispa valittiin vuonna 2010.

Biostatistiikan uranuurtaja Suomessa, emeritus Juhani Tuominen, täytti toukokuun lopussa 80 vuotta. Juhani tunnetaan erityisesti tilastotieteen osaamisen viemisestä suomalaiseen lääketeollisuuteen 1980-luvulla sekä biostatistiikan maisteriohjelman perustamisesta Turun yliopistoon. Tässä Statistiikan aaltojen juhlajaksossa Juhani Tuominen kertoo urastaan ja biostatistiikan kehityksestä lääketeollisuudessa. Haastattelijana toimii Sami Hokkanen. Tervetuloa sukeltamaan suomalaisen biostatistiikan historiaan! Ja onneksi olkoon, Juhani. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Heh tajusin vasta editoidessa, että olen tehnyt jo tyhmät kysymykset jakson aiemmin. No toki nyt uusilla tyhmillä kysymyksillä eteenpäin. Tietenkin nostetaan esille aikamme parhaita vaikuttajia ja muita rohkeita henkilöitä. Joten ota kalja lapaseen Suomessa, Ranskassa missä lienet ja nauti.(00:28) Alkuhöpinät(24:55) Mediakatsaus(52:14) Tyhmät kysymykset vol 2.

Jussi 69 kertoo, millaista rock-tähden elämä on ollut. Miten ulkomailla keikkailu eroaa Suomessa keikkailusta? Entä millaista isyys on ollut ja millaisia ennakkoluuloja hän on joutunut kohtaamaan isyyteen liittyen? Mitä kaikkea Jussi 69 on joutunut uhraamaan menestyksekkään uran vuoksi – ja miltä se on tuntunut?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Perhekonstellaatiotyöpajat www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tervetuloa kuuntelemaan tai katsomaan Miehen mieli -podcastia! Tällä kertaa vieraana on stand-up-koomikko Teemu Vesterinen, jonka kanssa sukellamme huumorin ja trauman rajapintaan. Miten stand-up voi toimia terapian välineenä? Voiko kipua kohdata naurun kautta? Teemu jakaa avoimesti kokemuksiaan traumasta ja siitä, kuinka huumori on ollut hänelle sekä ilmaisun että selviytymisen keino. Puhumme hänen omasta henkilökohtaisesta matkastaa traumasta eheytymisen polulla ja miten se synnytti hänen stand up spesiaalinsa nimeltä Trauma ja millaisen vastaanoton se sai Suomessa. Keskustelussa pureudutaan myös kehon ja tunteiden yhteyteen, jännityksen purkamiseen TRE-menetelmän avulla sekä siihen, miten taide voi auttaa sanoittamaan vaikeita kokemuksia. Pohdimme, miten koomikot kanavoivat kipuaan lavalle, mikä merkitys on turvallisella tilalla – ja missä kohtaa tarvitaan myös karaisua. Jaksossa nousevat esiin tunteiden hallinta, luovuuden synty vaikeuksista sekä se, miten yhteys toisiin ihmisiin on keskeinen osa eheytymistä. Voit katsoa Teemun spesiaalin täältä : https://www.youtube.com/watch?v=CO2eueP0l2A #miehenmieli #teemuvesterinen #standup #huumori #trauma #psykologia #mielenhyvinvointi #komiikka #tunteet #itsetuntemus #TREmenetelmä #terapia #kehollisuus #nauru #tre #tunteidentyöstäminen #luovuus ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Tue podcastia Patreonin kautta? https://www.patreon.com/Miehenmieli Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.

Marita Liulia on Suomen laajaa-alaisimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia visuaalisia taiteilijoita. Tässä podcastissa puhumme hänen tiestään taiteilijaksi: kuinka sairaasta lapsesta, joka vietti vuosia vuoteen omana vain taide seuranaan, kasvoi maalari, valokuvaaja, ohjaaja, multimediataiteilija, yrittäjä ja seikkailija. Keskustelemme myös siitä, mistä taidepiireissä on miltei mahdotonta puhua eli menestyksestä. Siitä, mitä se vaatii, siitä miten sitä voi rakentaa ja siitä mihin se johtaa Suomessa ja maailmalla. Ja loppujen lopuksi nämä teemat vain pohjustavat sitä, mistä tässä jaksossa on lopulta kysymys: Maritan evästyksistä nuorille taiteilijoille ja tuottajille, jotka haluavat tehdä mittaamattoman hyvää taidetta ja elää sen ohella kelpo elämää.   Maritan oivallukset ja havainnot ovat hyvää syötettä muillekin kuin taiteen ammattilaisille. Hyviä kuunteluhetkiä!

Mitä mieltä Antti ja Lippo ovat kotipörssimme tulevaisuudesta? Jaksossa sukelletaan syvälle Suomen talouden nykytilaan sekä Helsingin pörssin tulevaisuuteen. Miten kauppasota on vaikuttanut vientivetoiseen talouteemme? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita pörssiyhtiöt kohtaavat Suomessa? Entä miltä näyttää listautumismarkkina? Mitä haluaisit kysyä Antilta ja Lipolta? Lähetä kysymys Spotifyssa Antille ja Lipolle alla olevan kommenttiboksin kautta

Miltä näyttää eri eläin- ja kasvilajien historiallinen levinneisyys, kun sitä tutkitaan vanhojen sanomalehtien kautta? Entä mitä sanomalehdet ylipäänsä kertovat suomalaisten luontosuhteesta? Siitä kuulemme, kun vieraaksi saapuu kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Aino Jämsä, joka oli mukana kirjoittamassa Fauna et Flora Fennica -hankkeen (https://sites.utu.fi/faffe/) lopputuloksena syntynyttä Suomalaisten lajien historiallista kartastoa. Tutkimuksesta ja sen tekemisestä häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Kuulemme myös Ainon väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee ihmisen ja käärmeen suhdetta Suomessa. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Julkinen velkaantuminen puhuttaa taas ympäri maailmaa, myös Suomessa. Kuinka huolissaan tilanteesta pitäisi olla? Velkaproblematiikkaa pohtimassa studiossa ekonomistimme Juho Kostiainen ja Jan von Gerich. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Jos nostetaan reservi-ikää, niin varustellaan vanhukset sitten kunnolla. Ja kun kerran ruvettiin esittämään kotimaata koskevia toivomuksia, niin promillerajan voisi laskea nollaan. Ja ihmiset voisivat käydä katsomassa muistisairaita sukulaisiaan enemmän. Lisäksi Kansanradiossa väitetään, että kangaskasseilla ei pelasteta maailmaa ja Suomessa asuu pian 200 miljoonaa kiinalaista. Toimittajana Lasse Olkinuora

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Työllisyysaste laskee 71,6 prosenttiin tänä vuonna, Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa. Petteri Orpon kokoomusvetoisen hallituksen aloittaessa työllisyysaste oli yli 79 prosenttia. Miten käy hallituksen tavoitteen 100 000 työllisen lisäämisestä kun suunta on täysin päinvastainen? Hallitus kertoo tavoitteekseen työperäisen maahanmuuton lisäämisen, mutta TEMin luvut osoittavat, että suunta on alaspäin. TEM arvioi, että työttömyys voi alkaa laskea jo ensi vuonna, mutta vain jos USA:n presidentin Donald Trumpin tulliuhkaukset eivät toteudu. Haastattelussa TEM:n erityisasiantuntijat Erno Mähönen ja Liisa Larja. Oikaisu: Ohjeman juonnossa 15-65-vuotiaiden työllisyysasteen lasku kuvattiin virheellisesti liian suureksi. TEM:in ennusteen mukaan vuonna 2025 15-65-vuotiaiden työllisyys on 75 prosenttia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä.YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi.Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti päivän kunniaksi Suomen mehiläishoitajain liitto ry:n tutkimusasiantuntija Anneli Saloselle, joka toimii myös mehiläistarhaajana.Salosen mukaan mehiläisten tilanne Suomessa on hyvä, mutta haasteena on tarhaajien korkea ikä - uusia harrastajia/halukkaita kaivataan joukkoon lisää.Lue lisää, kuinka aloittaa työskentely mehiläisten kanssa

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa käsittelemme historiaa uudelta näkökannalta. Miltä 1800 ja 1900 lukujen myrskyisä historia Suomessa näytti ihmisille, jotka yhteiskunta on yleensä unohtanut. Jaksossa saadaan (ainakin meille) uudenlaista näkökulmaa historiaan ja niihin tarinoihin, jotka harvoin tulevat mieleen suurmiesten ja suusotien aikakaudella. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Frans Leijon — Kuurosokean ihmeellinen elämä nyt satavana. https://www.suomalainen.com/products/frans-leijon-2?srsltid=AfmBOoqzggyi_xkuf907tBSaoScefUdhvI5zYh3bUcB7NK32XbcQBxCJ

Israel on estänyt humanitaarisen avun, kuten ruuan ja lääkkeiden, toimittamisen Gazan kaistalle. Gazasta on tullut maanpäällinen helvetti palestiinalaisille sen jälkeen, kun Israel aloitti uudelleen hyökkäykset ja esti kaiken avun toimittamisen Gazaan 2. maaliskuuta. Jussi ja Toivo keskustelevat siitä, kuinka pitkään länsimaiden tuki Israelin sotapolitiikalle voi jatkua.Lisäksi puhetta riittää sosiaaliturvan uudistamisesta ja siitä, miksi se on niin vaikeaa. Suomessa on porvareidenkin mielestä byrokraattinen, hidas ja tarpeettomasti resursseja haaskaava sosiaaliturvasysteemi, missä on monia päällekkäisiä etuuksia ja joka vaatii hirveästi henkilötyövuosia etuushakemusten käsittelyyn. Kaikki tunnustavat uudistamisen tarpeen, mutta miksi uudistuksia ei näy eikä kuulu?Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti ⁠tästä⁠!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Millainen on ollut vuosien mittainen adoptioprosessi kaikkine mutkineen ja yllätyksineen? Ellen Jokikunnas kertoo, miltä tuntui saada tieto omasta lapsesta, miten ensimmäinen kohtaaminen sujui ja millaiseksi arki on muotoutunut Suomessa. Jaksossa kuullaan myös Italian taloprojektista: mistä unelma sai alkunsa, miten remontti on edennyt ja onko epäonnistuminen koskaan pelottanut? Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Jakso sisältää mainososuuden Liikku Kuntokeskuksen kanssa. Jaksossa vastaan kuulijoiden kysymyksiin.Liikku Kuntokeskus laajenee! Maaliskuussa aukesi uusi kuntokeskus Vallilaan ja tässä kuussa 14.4. Pitäjänmäki saa oman Liikkunsa. Tämän myötä Liikkuja on Suomessa 65. Tsekkaa lähin liikkusi: https://www.liikku.fiHost: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Presidentti Donald Trumpin myötä viranomaiset Yhdysvalloissa ovat alkaneet poistaa verkkosivuiltaan ja asiakirjoistaan tiettyjä sanoja. Viranomaisten poistolistoille ovat päätyneet sellaset sanat kuten feminismi, antirasismi, epäoikeudenmukaisuus tai monimuotoisuus. Myös käsitteet etuoikeus, tai harhaa, systemaattista virhettä ja puolueellisuutta kuvaava bias, ovat joutuneet mustalle listalle. Miksi sananvapauden puolesta puhuvan presidentin johdolla rakennellaan kiellettyjen sanojen listoja? Miksi Trumpin asetukset DEI hankkeista ja kahdesta sukupuolesta saivat viranomaiset käynnistämään sanajahtdin? Käynnistyykö myös Suomessa itsesensuurin aika Trumpin kielipoliisien painostuksen ulottuessa maamme yliopistoihin asti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, eikä työelämä ole poikkeus. Työpaikoilla voidaan kokea ulkopuolelle jättämistä eli työpaikkaostrakismia, jossa yksilö suljetaan yhteisön ulkopuolelle ilman sanoja tai selityksiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehtimättömyytenä, toisen puheen sivuuttamisena, poispäin kääntymisenä tai muilla tavoilla huomiotta jättämisenä. Työpaikkaostrakismi on henkisesti raskasta sen kohteeksi joutuneelle ja vahingollista koko työyhteisölle, heikentäen yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on yhteiskuntatieteiden tohtori, Sirpa Manninen. Sirpa väitteli vuonna 2024 aiheesta Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Nina ja Sirpa keskustelevat työelämässä koetusta yksinäisyydestä ja ostrakismista.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Mitä ostrakismi tarkoittaa?- Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, että työntekijä joutuu ostrakismin kohteeksi?- Millaisia vaikutuksia ostrakismilla on työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin?- Mitä yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä ostrakismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fiLisätietojaSirpa Manninen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sirpa-manninen-ostrakon/Sirpa Mannisen kotisivut : www.ostrakon.fiSirpa Mannisen väitöskirja: Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Itä-Suomen yliopisto, 14.6.2024.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Niitä on vain kolme lajia: rusakko, metsäjänis ja kani. Suomen jäniseläimet eivät ehkä hurmaa määrällään, mutta laatu on taattua. Alkuperältään metsäjänis on maassamme vanhin pitkäkorva, ja esiintyy lähes koko Suomessa. Kookkaampi rusakko on selvästi nuorempi tulokas ja levittäytynyt vuosi vuodelta kohti pohjoista. Pienikokoinen kani on taas melkoinen kummajainen. Mistä ja miten se on alun perin maahamme tullut? Soita lähetykseen ja kysy jäniseläimistä tai kerro parhaat tarinasi. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Juontajina studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.