Podcasts about suomessa

Espoossa ja Turussa äänestetään tänään Länsiradasta, eli Helsingin ja Turun välisestä, nykyistä nopeammasta raideyhteydestä. Kannattaako Länsiradan rakentaminen ja miten raideyhteyksiä pitäisi kehittää koko Suomessa? Keskustelemassa kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk.), Henrik Vuornos (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Ylen MOT-ohjelma on julkaissut jutun, jossa kerrotaan uusia yksityiskohtia maailman yhdestä suurimmista poliisi-iskuista huumerikollisuutta vastaan. Toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen kertoo, mistä jutussa on kyse. Syyriaa hallinneen diktaattori Bašar al-Assadin syrjäyttämisestä tulee pian kuluneeksi vuosi. Millainen tilanne maassa tällä hetkellä vallitsee? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta UPIsta ja ylijohtaja Ilkka Haahtela Maahanmuuttovirastosta. Lähetyksessä mukana myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Etelä-Pohjanmaalla MS-tautiin sairastutaan asukasmäärään nähden paljon. Neurologian erikoislääkäri Annukka Verkko kertoo, miksi sairastuneiden määrä lisääntyy. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Rasmus Montonen ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa sukelletaan toisen maailmansodan varjoisalle puolelle Neuvostoliiton partisaanitoimintaan ja sen vaikutuksiin itäisessä Suomessa. Jaksossa keskustelemme tietokirjailija Veikko Erkkilän kanssa partisaanien siviileihin kohdistuneista julmuuksista ja partisaaneja jahdanneesta osasto Savukoskesta.Keskustelussa nousee esiin myös vaikea kysymys: miksi partisaanien siviileihin kohdistamista iskuista vaiettiin vuosikymmenten ajan? Miten aiheen tutkimus on kehittynyt, ja mitä merkitsi, kun näitä tekoja alettiin viimein nimittää murhiksi?Tämä jakso on pysäyttävä ja tärkeä muistutus siitä, kuinka syvälle sodan jäljet voivat ulottua myös niiden mieliin, jotka eivät koskaan olleet rintamalla.Lue Veikko Erkkilän uutuuskirja:Partisaaneja torjumassa — Sissiosasto Saun sota (Otava)

Kirjailija ja kolumnisti Raisa Omaheimon mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteyttä ei tunnisteta Suomessa riittävän hyvin.Jaksossa puhutaan toimeentulo-ongelmista, eriarvoisuudesta ja köyhiä ihmisiä syyllistävistä puhetavoista. Omaheimo puhuu myös keskiluokkaisesta normista ja köyhyyteen liittyvästä häpeästä.Podcastissa käsitellään myös MIELI ry:n toteuttamaa kyselyä, jossa selvitettiin taloushuolista johtuvaa kuormitusta.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Lue lisää: mieli.fi/talouskysely00:00 Esittely01:20 Millaisia kokemuksia Raisa Omaheimolla on köyhyydestä ja miten hän näkee köyhyyden?09:49 Köyhyys on yleistynyt viime aikoina: mitä ajatuksia se herättää?13:30 Tuloksia MIELI ry kyselystä, jossa selvitettiin taloushuolien ja heikentyneen mielenterveyden yhteyttä.19:09 Ymmärretäänkö köyhyyden ja mielenterveyden yhteyttä riittävän hyvin?26:50 Talouskriisit lisäävät tutkimusten mukaan itsemurhakuolleisuutta34:58 Toimeentulo-ongelmat voivat estää hakeutumisen mielenterveyden hoitoon

Ukrainan sodan uutisoinnissa suomalaisen median tasapaino eri näkökulmien välillä on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kritiikkiä. Korostuuko uutisoinnissa liikaa Ukrainan näkökulma? Sorrutaanko tsemppijournalismiin? Käsitelläänkö Venäjän näkökulmaa ja motiiveja liian yksipuolisesti? Ennen kaikkea pystyykö suomalainen media antamaan realistisen kuvan Ukrainan sodasta ja miten raportointi on muuttunut sodan pitkittyessä? Mediakriittiseen keskusteluun Kulttuuriykkösessä osallistuvat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, digimedia Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri, Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella aihetta tutkiva tutkijatohtori Joonas Koivukoski sekä pitkän linjan journalisti Reetta Räty. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) ampumavälikohtauksen oikeudenkäynti alkaa. Toimittaja Päivi Happonen raportoi Helsingin käräjäoikeudesta. Puolustushankintoihin syydetään nyt valtavasti rahaa. Valvotaanko rahan käyttöä riittävästi? Keskustelemassa johtava tuloksellisuustarkastaja Suvi Kärki VTV:stä, toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta ja puolustusvoimien hankealan johtaja, everstiluutnantti Ari Paavola. Millä tolalla johtaminen Suomessa on? Vieraina Aalto-yliopiston johtamisen professori Niina Nurmi ja Svea Bankin henkilöstöjohtaja Mia Tuomisto. Saksan liittokansleri Friedrich Merz haluaa karkottaa kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Berliinistä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Lotta Lautala ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä H. Asselmoilasen jaksossa puhumme siitä, mikä kaikki Suomessa ja suomalaisissa on pielessä, ja miten homma laitetaan kuntoon

Suomessa suuret leikkaukset tulossa Lapin saihraanhoithoon mielenosotus huomena Helsingissä. Doris Svan Hietaniemessä tekkee Tornionlaaksonpukuja. Suomessa fiirathaan ruottalaisuuen päivää. Kuulema äänestä jota moni harjottelee hirvenjahtia varten. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oli syyskuinen arki-ilta vuonna 1982, kun 12-vuotias Jari Hännikäinen ajautui erimielisyyksiin äitinsä kanssa. Jari poistui riidan päätteeksi kotoaan – ja katosi pimeään iltaan.Suomessa on hyvin poikkeuksellista, että nuori lapsi jää pysyvästi kadoksiin. Jari on yksi niistä harvoista, jotka ovat painuneet todennäköisyyksien pimeälle puolelle.Poliisin vihjeyhteystiedot: https://poliisi.fi/vihjeyhteystiedotPoliisin nettivinkki: https://poliisi.fi/nettivinkkiSähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/88lahteet

Tässä jaksossa matkustamme Pohjois-Italiaan, Emilia-Romagnan alueelle, ja tarkemmin Forliin. Sinne Mirjan miehen opinnot veivät perheen yli viisi vuotta sitten.Mirja ja hänen suomalainen puolisonsa olivat aina haaveilleet ulkomailla asumisesta, ja kun sopiva hetki koitti, kaikki tapahtui nopeasti. Elämä Suomessa pakattiin alle kolmessa kuukaudessa, ja matka kohti Italiaa alkoi.Nykyään Mirja tekee töitä Suomeen etänä ja pyörittää autotonta arkea puolisonsa ja kahden lapsen kanssa Italiassa. Arkeen on sujahdettu yllättävänkin hyvin, vaikka kommelluksilta ei tietenkään ole vältytty.Mitä kanavia perheessä katsotaan eniten? Miksi koulusta lähetettiin kiloittain hedelmiä kotiin? Ja miksi poliisi saattaa pysäyttää autoilijan päivällä? Kaikki selviää tässä podijaksossa!Mirjan IG @italian.viemaa

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää →

Myöhäiskeskiaikaisessa 1400-luvun Euroopassa syntyi ilmiö nimeltä noitavainot. Kymmeniä tuhansia epäiltyjä tuomittiin kuolemaan noituus- ja taikuusrikoksista. Noitavainot levisivät myös Suomeen.Suomessa ilmiö sai kuitenkin Manner-Eurooppaan verrattuna hyvin uniikkeja piirteitä. Tässä jaksossa sukellamme 1600-luvun suomalaisten mielenmaisemaan. Minkälaista oli suomalainen noituus ja ketkä siitä joutuivat syytteeseen?Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Marko Nenonen: Noituus, taikuus ja noitavainot Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (1992)Raisa Maria Toivo: Witchcraft and gender in early modern society : Finland and the wider European experience (2008)https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kuvitelma-noitavainoista-joita-ei-ollutkaan/https://webpages.tuni.fi/sochistoria/noitanetti/ajat.htmlhttps://www.youtube.com/watch?v=1mct951T4ywhttps://salemwitchmuseum.com/2023/05/17/debunking-the-moldy-bread-theory/

Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää? Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Suomen Tuho- ja Haittaeläinten Erikoistorjunta hoitaa yritysten, taloyhtiöiden ja yksityisten tuholaistorjunnat. Marjan vieraana piipahti yrittäjä Arto Meripaasi. (Kaupallinen yhteistyö)

Mistä Suomessa löytyy työtä? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen. Ylen tuore MOT-dokumentti kertoo Suomeen palkatuista ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän kurjasta kohtelustaan. MOT-toimituksen tuottaja Eelis Bjurström kertoo, mistä on kyse. Britanniassa prinssi Andrew menettää arvonimensä ja joutuu muuttamaan pois asunnostaan Royal Lodgessa. Kuinka poikkeuksellinen tapaus on kuninkaallisten historiassa? Studiossa tietokirjailija Satu Jaatinen. Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii valtavia määriä vanhoja maksamattomia laskuja. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet tällaisissa tapauksissa? Keskustelemassa Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Erika Virtanen. Käytetyn tavaran markkinat ovat Suomessa kasvussa. Kotkalainen kirpputorinomistaja Tuukka Tikkanen kertoo, miten perinteiset kirpputorit pärjäävät vertaisverkkokaupan kasvaessa. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ilkka Lahti ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Hallå! Tomas har ju varit i vårt kära grannland Finland och jagat! Förutom en målande jaktberättelse därifrån så blir det grej of the day, trädskällarjakt, quesedillas i skogen och en hyllning till alla jaktprovsdomare. Dessutom får ni höra om en apporterande stövare! Välkommen att lyssna!

Moni suomalainen SaaS-yrittäjä ajattelee, ettei kotimarkkinoilta löydy riittävästi kasvua. Mutta entä jos ongelma ei ole markkinan koko, vaan yrityksen oma fokuksen puute?Dr. Kari Aho ja hänen tiiminsä ovat rakentaneet Secappista kriittisen viestinnän työkalun, jota käyttävät jo pelastuslaitokset, poliisi, sairaalat ja monet muut organisaatiot, joiden toiminta ei saa pysähtyä. Vaikka Secapp toimii hyvin kapeassa nichessä, näkee se Suomen markkinan jopa 90 miljoonan euron kokoisena – ja on jo vallannut siitä lähes viiden miljoonan osuuden.Tässä jaksossa keskustelemme:Miksi moni SaaS-yritys lähtee liian aikaisin maailmalle – ja mitä se maksaa?Milloin on parempi keskittyä kotimarkkinaan?Miten Secapp yhdisti monta pientä tuoteideaa yhdeksi selkeäksi kasvutarjoomaksi?Ja mikä merkitys tohtorintutkinnolla on yrittäjyydessä – Suomessa ja kansainvälisesti?Kari Aho on Secappin perustaja ja toimitusjohtaja, joka väitteli tohtoriksi vain 26-vuotiaana ja on sittemmin vienyt yrityksensä kriittisen viestinnän kansainväliseen kärkeen.Juontajana tuttuun tapaan SaaS Finlandin vetäjä ja kasvuvalmentaja Antti Pietilä.

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavaista haastattelee Jussi Häkkilä.Peliviikkoa vietetään Suomessa huomisesta alkaen ensi viikon loppuun saakka yhteensä 46:lla paikkakunnalla satojen paikallisten toimijoiden ja lähes 400:n paikallisen pelipäivän voimin. 15. kertaa järjestettävän Peliviikon teemana on kestävä kehitys ja paikallisissa tapahtumissa teema näkyy esimerkiksi käytettyjen pelien vaihtopisteinä, retropelaamisena ja pelilahjoitusten keräämisellä. Peliviikolla julkistetaan lisäksi Vuoden pelikasvattaja ja keskustellaan kansallisen Pelikulttuuristrategian tarpeesta.

Miten Nvidian ja Nokia jättidiili muuttaa teknologiamaailmaa ja mitkä ovat teknologian kehityskulut lähitulevaisuudessa? Keskustelemassa dekaani Jussi Ryynänen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta, tietokirjailija, teknologiavisionääri ja entinen Nokia-johtaja Tero Ojanperä sekä tietokirjailija, robotiikan ja tekoälyn asiantuntija Cristina Andersson. Venäjän kiihtyneistä drooni-iskuista raportoi Justas Stasevskij Kiovasta. Luottolaitos Hypo on laskenut nyt kuudetta kertaa luokituksensa kaikille manner-Suomen kunta-alueille asuntoluotottajan näkövinkkelistä. Tuloksista kertoo pankinjohtaja Antti Tolonen Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. Kuluttajaluottojen sääntely uudistuu Suomessa perusteellisesti. Uudet lait laajentavat kuluttajansuojaa, mutta samalla yrityksille tulee lisää velvoitteita. Haastattelussa johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen Kaupan liitosta ja toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä. Moni lähiöpubin yrittäjä käy parhaillaan kovaa selviytymistaistelua tulevaisuudestaan. Toimittaja Anna Ronkainen on Kuopion Neulamäessä, missä 40 vuotta toiminut kapakka joutuu lopettamaan. Haastattelussa on MaRa ry Itä-Suomen puheenjohtaja Jyri Kettunen, yrittäjä Pasi Tirronen ja kuopiolainen Petteri Ilmonen. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Mari Sarolahti ja Seppo Kivimäki.

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kimmon mielestä ruoka kypsyy nopeammin, jos pitää kättä uunin kahvalla, ja Minna haluaisi kiristää ihmisiä vessapaperilla. Äiti Amma on käynyt Suomessa halaamassa ihmisiä, mikä saa Kimmon ja Minnan pohtimaan, miksi ihmiset halaavat nykyään enemmän.Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavoittelee Aasian-matkallaan? Kiinan kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Pekingistä. Mitä ovat Aasian tärkeimmät valtiot ja niiden intressit maailman politiikassa ja taloudessa? Keskustelemassa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta ja Uuden Jutun Kiinaan erikoistunut toimittaja Niko Vartiainen. Jalkapallohuligaanien määrä Suomessa kasvaa. Vaarassa ovat jo pelaajat ja sivulliset. Toimittaja Marko Hietikko kertoo MOTin selvityksestä. Suomeen suunnitellaan vetyverkostoa. Tutkimusprofessori Jari Kivioja VTT:stä kertoo, miten vetyä tuotetaan ja mitä hyötyjä sillä on? Missä mennään vetysiirtymässä? Keskustelemassa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund ja Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Sipilä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajina Annette Blencowe ja Anna-Maria Haarala.

Jääkiekkoilija Camilo Miettinen oli 2-vuotias, kun hänet adoptoitiin Kolumbiasta Suomeen. Hän kasvoi suomalaisessa perheessä ja rakensi uran jääkiekkoilijana. Vasta myöhemmällä iällä hän halusi selvittää omat juurensa. Millaista oli palata Kolumbiaan ja tavata oma kasvattiperhe? Entä millaisen identiteettikriisin kanssa Miettinen on elänyt ja mitä hän on oppinut itsestään matkan varrella? Miettinen puhuu myös isyydestä sekä siitä, millainen yhteisö Suomessa on Kolumbiasta adoptoituneilla.

Viestintäpäällikkö Hanna Karhusta Psoriasisliitosta haastattelee Jussi Häkkilä. Suomessa vähintään puoli miljoonaa ihmistä sairastaa jotakin pitkäaikaista ihosairautta tai nivelpsoriasista. Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Psoriasisliitto nostavat ihorauhan esiin ensi viikolla vietettävällä Ihoviikolla.

Tiede-ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt kymmenelle taiteilijalle ja toimijalle kulttuurin Suomi-palkinnot, joista yksi myönnettiin kunniakirjan muodossa. Palkinnon sai mm. oululainen tanssitaiteilija ja koreografi Pirjo Yli-Maunula. Palkitsemisperustelujen mukaan hän on tehnyt mittavan uran lukuisissa eri tehtävissä esittävän taiteen kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli-Maunulan monisyinen työ on vaikuttanut laajasti ja syvästi tanssialan kehitykseen Suomessa. Taiteellisen työnsä ohella hän on ollut mukana luomassa ja kehittämässä pohjoisen Suomen tanssin toimintarakenteita 1980-luvun alusta lähtien. Pirjo Yli-Maunulan teoksissa ainutlaatuista on rikas sisällöllinen puhuttelevuus, immersiivisyys sekä eri taiteenalojen lomittuminen. Hänen tinkimätön työnsä esittävän taiteen edistämiseksi on yli 20:n vuoden ajan mahdollistanut kansainvälisen tason tanssi- ja sirkusteosten tuottamisen Ouluun. Vuodesta 1993 lähtien jaettu palkinto on suuruudeltaan 12 660 euroa.

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

Ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on vallannut Suomen huumemarkkinoita ja käyttää suomalaisia jengejä huumeiden levittämiseen. Millaista jengirikollisuus on ja miten sitä voidaan kitkeä? Haastateltavina MOT:n toimittaja Jesse Mäntysalo, rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista ja Susanna Mara, Katu-Exit projektipäällikkö keskusrikospoliisista. Lähetyksessä kuullaan myös Ruotsin tilanteesta Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalta Jenny Matikaiselta. Mikä on Venäjän talouden tila ja miten pakotteet ovat tepsineet siihen? Studiossa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo, miltä taloustilanne näyttää Moskovassa. Maanantaina vietetään Maailman tilastopäivää. Miten 160-vuotiaan Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala näkee tilastojen merkityksen? Lähetyksen tuottaa ja juontaa Mika Kriikku. Toimittajina ovat Mikko Hirvonen, Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki.

Historianopettaja Elise Pihlajaniemi tunteee keskiajan ja suomalaiset linnat. Jaksossa Kirsi Ranin kysyy, millaista elämä oli keskiajalla, oliko Suomessakin linnaromantiikkaa vai ainoastaan ankeaa sotimista. Elise Pihlajaniemen kirjasta Linnaelämää keskiajan Suomessa lisää osoitteessa www.kirsinbookclub.com

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Nepalilaisen ravintolan riistetty ja uupunut duunari, joka on joutunut maksamaan kynnysrahan saadakseen työpaikan. Thaimaalainen marjanpoimija, jonka työolot muistuttavat pakkotyöleiriä. Ukrainalainen, jota nöyryytetään ja riistetään ukrainalaisten taistelua juhlivassa Suomessa. Ohjelman vieraan, Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirja ”Pitkä vuoro — kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen” analysoi oikeusvaltiomme pimeää puolta. On silmien avaamisen aika.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1923 Walt Disney ja hänen veljensä Roy Disney perustivat Disney-yhtiön, 1994 Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä ja 2126 tulee tapahtumaan ensimmäinen vuoden 1990 jälkeen Suomessa näkyvä täydellinen auringonpimennys.

Entinen politiikkeri kertoo kunka se oon saa vihhaa ja uhkaa. Ummikkos tarjoaa muutaki ko teatteria. Luenoittija: Älä tule digihuijatuksi. Kitkiöjärven tumaatit ja kurkut aikohnaan tunnettu merkki niin Suomessa ko Ruottissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Päivystävä meteorologi Heikki Sinisaloa Ilmatieteen laitokselta haastattelee Jussi Häkkilä. Syksy on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä ajankohtaan nähden. Tänään ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärven yläkeskuksen sääasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin kuusi senttimetriä. Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiön Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuus.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs. Toimittaja on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö varoittaa, että toteutuessaan viisumirajoitukset voivat johtaa toimittajien itsesensuuriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka Yhdysvaltain sanan- ja medianvapaus selviävät Trumpin hyökkäyksestä. Sen on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.