Podcasts about suomessa

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, kirjoittamisenopettaja Sinikka Vuola.Vuola on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran runouden, proosan ja kirjoittamisen opettamisen parissa.Puhuimme muun muassa kirjallisuuden muuttuneesta asemasta yhteiskunnassa. Onko runoudella varsinkaan enää mitään sijaa maailmassa?Miten huolissaan lukemisen vähenemisestä pitää olla? Vai onko huolipuhe liioiteltua?Entä englannin kielen ylivalta maailmassa ja Suomessa? Onko se uhka suomen kielelle vaiko vain normaalia kielen muuttumista? Miksi kirjojen alut ovat lähes aina parempia kuin kirjojen loputLopuksi puhuimme unettomuudesta, traumoista ja addiktioista. Vuola on kirjoittanut esseetekstin omasta unettomuudestaan ja unilääkeaddiktiostaan.Onko kaikilla kirjoittavilla ihmisillä jokin trauma, haava, jota kirjoittamisella laastaroidaan?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/ 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Unelmia onkimassa tekee paluun pitkän tauon jälkeen ja sukeltaa välittömästi perhokalastuksen kiehtovaan osa-alueeseen eli streamerkalastukseen (pikkukalajäljitelmäkalastukseen). Vieraaksi studioon saapui Ville Ritvanen, joka on yksi kotimaamme tunnetuimmista streamer-perhojen sitojista sekä pitkänlinjan koskikalastaja. Ville on omistautunut perhokalastuksessa liki täysin taimenen koskikalastukselle Suomessa, josta hänelle on kertynyt kokemusta yli 30 vuoden ajalta. Nimenomaan pikkukalajäljitelmillä kalastaminen on ollut Villen suurin mielenkiinnon kohde, johon hän on uppoutunut suurella pieteetillä. Ville avaa ajatteluaan ja filosofiaansa streamerkalastuksen saralla: mitä roolia perhot, tekniikat, paikat ja ajankohdat näyttelevät. Kuinka streamer-kalastajan käsikirja muuttuu kauden edetessä alkukeväästä kohti loppukesää ja miten osaava koskikalastaja näissä muutoksissa elää mukana. Tervetuloa taas langoille rakkaat kuulijat! #perhokalastus #flyfishing #kalastuspodcast #flyfishingpodcast

Leo Nyqvist kiinnostui väkivaltatyöstä työskennellessään aikanaan oikeuspsykiatrisessa yksikössä, jossa tehtiin mielentilatutkimuksia. Perheväkivallan ehkäisemisestä tuli Leolle tuolloin sydämenasia. Yhteistyö pohjoismaisten toimijoiden kanssa ohjasi väkivaltatyön muotoutumista Suomessa. Myös moniammatillisuuden ja monitoimijaisen työn kehittäminen on ollut Leolle erittäin tärkeää, jotta väkivaltatyö on muodostunut vaikuttavaksi toimintamalliksi.  - Monitoimijainen, traumainformoitu työote on äärettömän tärkeä osa väkivaltatyötä. Traumatietoista ajattelua tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää väkivallan ja esimerkiksi lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen periytyminen. Erittäin usein väkivallan tekijä on itse kokenut väkivaltaa ensin, jo omassa lapsuudessaan, Leo sanoo.  -Erityisesti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja karsimiseksi tarvittaisiin varhaista, kokonaisvaltaista tukea perheille, hän jatkaa.  Leo puhuu jaksossa koskettavasti auttajan emotionaalisesta kuormittumisesta. Kun työntekijä kuulee kertomuksia väkivallasta ja väkivaltatilanteista, osa traumaattista tarinaa “tarttuu” myös työntekijään ja vaikuttaa sekundaarisen, toissijaisen traumatisoitumisen kautta työntekijän hermojärjestelmään. Siksi traumainformoitu työote ja traumatietoisuus on niin tärkeää. Jopa yksi, riittävän raskas traumaattinen asiakascase voi saada aikaan sen, että työntekijä jättää työnsä. Tärkein, yksittäinen työntekijää vahvistava työtapa työpaikoilla on se, että työorganisaation, esihenkilöiden ja työnohjauksen ovet ovat auki työntekijälle puhua ja purkaa kokemustaan. Kukaan ammattilainen ei saa ajatella, että hän olisi niin taitava, kokenut tai osaava, että häneen ei ihmisten kipeät kokemukset vaikuta.  Leon artikkeleita löytyy täältä:  https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leo-nyqvist Leon suosittelemia materiaaleja:  GUSTAV SCHULMAN:  Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys: https://www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot/20/Schulman%20-%20Vakivalta%20ja%20sietamattomien.pdf

Jaksossa käsittelemme suomalaisen sateenkaarevien ihmisten – eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten – historiaa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin rakkauden erilaisiin muotoihin on suhtauduttu eri aikoina Suomessa ennen kaikkea 1800-luvulta nykypäivään. Miten lainsäädäntö on vaikuttanut sateenkaarivähemmistöjen elämään eri aikoina? Miten sateenkaariparien ja -perheiden oikeuksia on ajettu ja minkälaista sateenkaariaktivismi on ollut? Missä sateenkaarevat ihmiset tapasivat toisiaan ja miten he pystyivät elämään kumppaninsa kanssa – vai pystyivätkö? Jakson vieraina ovat kirjailijat Heidi Airaksinen ja Tiina Tuppurainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Like Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #125 Sateenkaarevia elämäntarinoita ja suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaa →

Millainen on ollut vuosien mittainen adoptioprosessi kaikkine mutkineen ja yllätyksineen? Ellen Jokikunnas kertoo, miltä tuntui saada tieto omasta lapsesta, miten ensimmäinen kohtaaminen sujui ja millaiseksi arki on muotoutunut Suomessa. Jaksossa kuullaan myös Italian taloprojektista: mistä unelma sai alkunsa, miten remontti on edennyt ja onko epäonnistuminen koskaan pelottanut? Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Mikä on Suomalaisen lähetystyön tulevaisuus Suomessa ja ulkomailla tässä muuttuvassa maailmassa? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Risto Jukko. 

1990-luvun Suomessa keskusteltiin saatananpalvonnasta. Kirkko teki ongelmasta opetusfilmin ja valistajat kiersivät kouluja. Vanhemmille kerrottiin saatananpalvonnan tunnusmerkeistä. Mistä oikeastaan oli kysymys? Oliko Suomi moraalisen paniikin vallassa? Ja mitä yhteistä on saatananpalvontaan liittyvillä myyteillä ja QAnon-salaliittoteorialla? Vieraina ovat tietokirjailijat Katri Ylinen ja Tuomas Äystö, jotka ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan saatananpalvontailmiöstä 90-luvun Suomessa. Kirjat: Katri Ylinen: Saatanallinen paniikki Tuomas Äystö: Paholaisen perilliset — Satanismipaniikin synkkä historia

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan globaalin brändin lokaalista markkinoinnista kahden eri esimerkin kautta, kun keskustelemme ensin Coca-Colan tilanteesta (1:27) ja sen jälkeen Kiasta (12:48). Kolmantena keskusteluaiheena on Keskon ja Storytelin toteutuksen kautta retail median tila Suomessa (24:35). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina strategi Jarno Varis Wörksiltä ja strategi Tiina Kosonen Sanomalta. Linkit jaksossa mainittuihin uutisiin:
1)https://www.marketingweek.com/coca-cola-localness-brands-geopolitical/ ja https://www.hs.fi/talous/art-2000011202192.html
2)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/kia-ivailee-tuoreessa-kampanjassaan-premium-automerkkien-kustannuksella , https://www.hs.fi/talous/art-2000011191909.html, https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/hs-pohjoismaissa-huomiota-herattaneet-kian-mainokset-olivat-liikaa-yhdysvaltalaisille 3)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/citymarketeiden-ostoskarryissa-rohkii-pipsa-possu---karryjen-vapautumista-odotettu-jopa-20-minuuttia ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä:
www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä strategisen bränditoimisto Wörksin, digimarkkinointitoimisto Tricklen sekä mediatalo Sanoma Media Finlandin kanssa.

Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!— Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.Lue lisää aiheesta:https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/⁠https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Metsäjänis on melko yleinen nisäkäs Pohjois-Suomessa, mutta eteläisessä Suomessa se on suorastaan harvalukuinen. Niiden valokuvaaminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Luontoretkellä Juha Laaksonen on saanut kaveriltaan vinkin yllättävästä metsäjänispaikasta ja lähtee Saaristomerelle, Jurmoon, katsastamaan pitävätkö huhut paikkansa. Pääseekö Jurmossa ihailemaan metsäjäniksiä helposti ja kuinka paljon niitä mahdollisesti on? Millainen laji metsäjänis oikein on?

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Valtion työntekijöitä, kuten poliiseja, on parhaillaan toistamiseen lakossa - ja kolmannesta lakosta on varoitettu. Mitä lakkoilijat tavoittelevat? Haastattelussa vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista. Hallituksen puoliväliriihi jatkuu tänään. Mitä tavoitelluista kasvutoimenpiteistä ajattelevat ammattiyhdistysliike ja elinkeinoelämä? Vierainamme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Aselepoa Ukrainaan tunnustellaan jälleen tänään Yhdysvaltain johdolla, tällä kertaa Lontoossa. Millaisista asioista neuvotellaan? Ukrainasta Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ja vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria on Suomessa, jonka teemana on kokonaispuolustus ja kriisivalmius. Vierailun ohjelmasta ja merkityksestä kertoo toimittaja Nina Svahn. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Petra Nykänen ja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Kevään lämpö on saanut jo käärmeet liikkeelle, ja niiden kohtaaminen on aina yhtä yllättävää. Tunnistaminen tuottaa usein vaikeuksia, vaikka kolmesta Suomessa esiintyvästä lajista yhtä, kangaskäärmettä, tavataan vain Ahvenanmaalla. Käärmeiden elinolot ovat muutoksessa maankäytön ja rakentamisen vuoksi, mutta myös monet sitkeässä istuvat ennakkoluulot vaikeuttavat näiden matelijoiden suojelua. Luonto-Suomen käärmeillan asiantuntijoina ovat kaupunkiekologi Jarmo Saarikivi ja tietokirjailija Lisse Tarnanen. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö. Kuva: Olli Koski / Yle

Toivon kanssa kunta- ja aluevaalien jälkipyykkiä pesee KU:n vakiokommentaattori, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Tässä jaksossa keskustellaan Paavo Arhinmäen kanssa siitä, mitkä olivat kuntavaalituloksen syyt ja seuraukset.Mistä tämä vaalitulos tuli, mitä se kertoo suomalaisesta politiikasta ja miten se vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaan Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä: https://ku.fi/tilaa/

Pieni valtio Itävaltalainen kk | Kujanpää Laakso Metelinen | #neuvottelija 324. Neuvotteluklubi on Emmiliina Kujanpää, Mikko Laakso, Sami Metelinen ja Sami Miettinen. Itävaltalainen taloustiede, valtion interventioiden välttäminen, Sveitsin liittovaltiomallin alueellinen verokilpailu ja paikallinen itsehallinto vertutuvat Suomen monikerroksiseen verotukseen ja säätelyyn. Verotus vaikuttaa talouskasvuun, omaisuudensuojaan ja yksilön vastuuseen.00:00 Neuvotteluklubi goes Sysmä: Sami Metelinen ja Teemu Nikin elokuva 100 litraa sahtia00:32 Emmiliina Kujanpää Mikko Laakso: Verotuksen rooli ja omaisuudensuoja01:41 Saksan perustuslakituomioistuimen linja: 50 % verokatto ja omaisuudensuojan rajat02:23 Saksan malli, perustuslakioikeus ja kansalaisten oikeuksien suoja03:04 Kapitalismin ydin, valtion rooli, verotuksen hyvinvointitappiot ja moraalinen näkökulma03:40 Työn verotuksen kireys, hyvinvointitappioiden kasvu ja työnteon kannustimet04:12 Thomas Pikettyn veronäkemykset, sosiaaliturvamaksut04:41 Eläkejärjestelmän haasteet ja perustili05:14 Opintotuen vaikutus tuloeroihin elinkaarimallissa, verotuksellisen oikeudenmukaisuus06:23 Suomalainen verotusjärjestelmä: verokortit, palkasta automaattisesti pidätettävät maksut ja läpinäkyvyys08:35 Omistuskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja porvarikulttuuri – vanha liberalismi vs. nykyinen kehitys10:40 Makrotalous vs. mikrotalous, yksilöiden preferenssit ja valtiovallan rooli12:51 Vapaiden markkinoiden ennuste Neuvostoliiton romahduksesta, Road to Serfdom14:33 Keynesiläinen synteesi, kansantalous moottorina ja kokonaiskysynnän pelkistäminen16:38 Valtion kulutus, moottorivertaus ja itävaltalaisen taloustieteen kritiikki18:49 Rahapolitiikan rooli, Fiat-raha vs. kultakanta sekä Friedrich von Hayekin free banking20:22 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit, likviditeetti, verotuksen kohdentuminen ja osakesäästötilin vaikutukset22:25 Osakesäästötilin veromalli vs. suora osakeomistus, realisointiverot ja kannustimien vinoumat24:34 Perintöveron ongelmat (lesken asunto, riitaiset kuolinpesät, ajoitus) 26:36 Yrityksiin kohdistuva vero vs. kansalaisille siirtyvä verorasitus, näkökulmia verotuksen lopulliseen maksajaan28:06 Kuntavero, maakuntavero ja monikerroksinen verotus – uudet kerrokset vai vanhojen purkaminen?30:00 Julkinen sektori, turvalliset julkishyödykkeet ja valtion tehtävien supistaminen minimiin32:05 Terveys- ja sairaanhoidon kulut, vakuutusmalli vs. yleisverotus, sote-uudistuksen rahoitus33:41 Hyvinvointivaltion haasteet, perustilin idea ja yksilön vastuu omista kuluista35:46 Retoriset ansat verokeskustelussa (perintövero vs. työn verotus) ja valintaharhat37:53 Valtion velkaantuminen tulevien sukupolvien verotaakkana, nuorison näkökulma41:53 Muiden rahojen tuhlaaminen – Milton Friedmanin neljä tapaa kuluttaa rahaa ja korruption riski44:03 Ronald Reagan -viittaus: The government is not the solution to our problems; the government is the problem46:05 Valtion ja bisnesintressien liittoutumisen riski, oligarkian piirteet47:38 Vastikkeellisuuden puute Suomen sosiaalietuuksissa ja historian vaikutus49:40 Leikkaus vs. anteliaat tuet -keskustelu, diskurssin muuttamisen vaikeus51:59 Arvonlisävero- ja alv-kantojen pyörittely poliittisessa päätöksenteossa54:46 Pohdinta Sysmästä ja sen kulttuuriteoista, paikallisidentiteetti ja leffakokemukset56:44 Sveitsin liittovaltiomalli, Zonderbundin sota ja alueellinen vero- ja kilpailujärjestelmä59:17 USA:n osavaltioiden verokilpailu, sales tax vs. liittovaltion kulutusverot01:01:40 Rakentamattomat investoinnit ja valtion Bridge to Nowhere -ilmiö01:03:44 Marginaaliverojen kireys Suomessa, hyvinvointialueiden rahoitus ja huoli uudesta verokerroksesta01:05:21 Kuntien ja maakuntien itsehallinto, toteutumattomat periaatteet#neuvottelija Sisäpiiri vertaa Sveitsiä EVA:n maakuntien SuomeenTue Samia ja katso sisäpiirjaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Neuvotteluklubi Tekoäly työ | Alvesalo Löyttyniemi Vuorinen | #neuvottelija 323. Amanda Alvesalo, Meri Löyttyniemi, Mikael Vuorinen ja Sami keskustelevat tekoälystä ja työstä Suomessa. Miten Merin ja Samin sukupolvi huristelee tukiälyn avulle työuransa loppuun samalla kuin Amanda ja Mikael kiihdyttävät työelämään, jossa haittana on niukka pääoma, osakeyhtiöiden vähyys ja geopoliittinen epävarmuus. Vieraat ovat ehdolla aluevaaleissa.00:00 Sami ja Meri Löyttyniemen KY:n edustajistossa - HYY:n tragedia03:00 Amanda Alvesalo ja EU:n strateginen kulttuuri06:00 Mikael Vuorisen tausta diplomi-insinöörinä ja tekoälyn hyödyntäminen opinnoissa09:00 Tekoälytyökalut ml. ChatGPT ja Chrome-lisäosat12:00 Näkökulmia tekoälyn käytön hyötyihin esitysten ja henkilökohtaisten asioiden hoidossa15:00 Esimerkkejä suuren mittaluokan investoinneista Yhdysvalloissa ja sovellusten kehittämisestä Suomessa18:00 Suomen mahdollisuudet tekoälyn soveltamisessa ja kilpajuoksu globaalien jättien rinnalla21:00 Teollisen vallankumouksen vertaus ja tekoälyn vääjäämätön eteneminen24:00 Pääoman merkitys tekoälyn kehityksessä ja vertailua Suomeen ja Yhdysvaltoihin27:00 Keskustelua eläkerahastoista ja niiden vaikutuksista markkinatalouteen30:00 Nuorten tulevaisuudenusko työelämään ja muutokset koulutusjärjestelmässä33:00 Tekoälyn rooli kotimaisten kielten oppimisessa ja kielihaasteet työelämässä36:00 Pohdintaa osaajapulasta ja sen ristiriidoista39:00 Työllistymisen haasteet nuorilla ja kesätöiden puuttuminen42:00 Poliittiset näkökulmat ja tekoälyn mahdollisuudet julkisella sektorilla45:00 Nollabudjetoinnin idea, yksinäisyyden hoito ja sosiaalinen hyväksyttävyys48:00 Robottihylkeet ja teknologian eettiset rajat vanhustenhoidossa51:00 Vanhusten virikkeellisyys, tekoälyn rooli ja ihmisten vuorovaikutus54:00 Meditatiivinen aikakausi, sen puute ja tekoälyn aiheuttamat keskittymishaasteet57:00 Esimerkkejä byrokraattisista jarruista automaation edistämisessä1:00:00 Etelä-Korean syntyvyyskriisi ja tekoälyn vaikutus väestönkehitykseen1:01:00 EU:n ja Venäjän strateginen kulttuuri#neuvottelija Sisäpiirissä EU:n strateginen kulttuuri sekä EU:n tekoälytulevaisuusTue Samia ja katso lisämateriaalithttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Potihlaat pitävä vaaria heän saihrauksista telefoonin kautta. Kunta- ja aluevaalit Suomessa pyhänä. Painija Elvira Ersson tepyteeraa seniooritten EM:issä. Vähempi rahotus vaikuttaa meänkielen kielikeskuksheen. Makupala uuesta kläpitten sarjasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Jakso sisältää mainososuuden Liikku Kuntokeskuksen kanssa. Jaksossa vastaan kuulijoiden kysymyksiin.Liikku Kuntokeskus laajenee! Maaliskuussa aukesi uusi kuntokeskus Vallilaan ja tässä kuussa 14.4. Pitäjänmäki saa oman Liikkunsa. Tämän myötä Liikkuja on Suomessa 65. Tsekkaa lähin liikkusi: https://www.liikku.fiHost: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Iria Leino kuoli vuonna 2022 89-vuotiaana. Hänen abstraktia taidettaan esitellään parhaillaan Galerie Forsblomilla Helsingissä. Leino teki mallinuran Pariisissa Diorin ja Balmainin mallina. Hän opiskeli kuvataidetta Suomessa ja Pariisissa. Hänen kuolemansa jälkeen löytyi yli tuhat maalausta hänen New Yorkin kodistaan SoHossa. Leinon maalauksissa on abstrakteja ja värikkäitä sommitelmia. Joissakin teoksissa on meditatiivisiä tutkielmia ja silmiä. Millä tavalla buddhalaisuus vaikutti hänen elämäntyyliinsä ja miten se näkyy hänen taiteessaan? Mitä hän haki askeettisuudesta? Miksi hän ei myynyt teoksiaan? Iria Leino koki kaksi tragediaa elämänsä aikana. Hän oli vain 6-vuotias kun hänen äitinsä kuoli ja hän joutui itse vuonna 1968 vakavaan onnettomuuteen. Tämä johti siihen että hän hakeutui henkisyyden pariin. Buddhalaiset vaikutteet näkyvät erityisesti hänen Elefantti-sarjassaan. Teoksissa elefantti symboloi viisautta ja valaistuneisuutta. Iria Leino Galerie Forsblom 28.3.-4.5.2025 Ohjelman vieraina ovat galleristi Kaj Forsblom, ystävä, elokuvaohjaaja Eila Kaarresalo-Kasari, taiteilija Kari Walden, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso ja ohjaaja Janna Kyllästinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kasvusijoituksia ja korkoa | Lymysalo Green | #neuvottelija 322. Invesdor on eurooppalainen sijoitusalusta, joka auttaa yrityksiä keräämään kasvu- ja velkasijoituksia suomalaisilta ja kansainväliseltä sijoittajajoukolta. Mari Lymysalo johtaa Invesdoria. Hänellä on rahoitusalan osaamista Suomesta ja Keski-Euroopasta. Niklas Green vastaa Invesdorin sijoitustoiminnasta ja tukee yrityksiä pääomanhankinnassa. Invesdor mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoituksen. Lisäksi sijoittajat saavat korkotuottoa tarjoamalla yrityksille lainapohjaisia rahoitusinstrumentteja. Kaupallinen yhteistyö Invesdor.00:00 Euroopan pääomamarkkinat, vieraina Mari Lymysalo ja Niklas Green00:36 Samin sijoitus Invesdoriin. Yhdistyminen Finnestin, Kapilendon ja OnePlanetCrowdin kanssa01:09 Kansainvälinen toiminta neljässä maassa ja sijoitusten sekä kohdeyritysten avaaminen laajalle yleisölle01:41 Mari Lymysalon uran alku Translinkin Jari Laurialan kanssa ja siirtyminen startupien rahoitukseen ja konsultointiin02:14 Niklas Greenin tausta konsultointiprojekteissa Kiinan-vaihdoista Invesdorille sijoitusjohtajaksi03:28 Master Englishin WordDive-kauppa Otavan kanssa ja pienten kasvuyhtiöiden rahoittaminen osakeannilla03:59 Kasvurahoituksen rooli pk-yritysten skaalaamisessa ja kehittymisessä yhä isommiksi toimijoiksi04:32 Pääomamarkkin EU-alueella ja mahdollisuus avata rahoituskierrokset useille markkinoille05:03 Suomalaisen sijoittajan pääsy osakeanteihin vaihtovelkakirjoihin ja yrityslainoihin kaikissa Invesdorin toimintamaissa06:03 Korkopohjainen rahoitus sijoittajalle kvartaalikorkoineen ja yrityslainoille tyypillinen amortisoiva rakenne07:04 Bullet-lainan ero amortisoivaan malliin ja yritysten tapa hallita pääoman takaisinmaksua08:33 Esimerkkejä toteutuneista exiteistä kuten Heerosin, Siilin ja Solwersin listautuminen10:51 Friends&Brgrs ja Coinmotion kuluttajamarkkina ja kryptot12:28 Vaikuttavuus/ESG-kriteerien merkitys ja yhtiöiden vastuullisuus16:59 Pankkikentän supistuminen Suomessa. Yrityslainojen tarjonta Invesdorin kautta18:37 Korkojen maksu suoraan sijoittajan tilille ja kuinka salkun voi rakentaa säännöllistä kassavirtaa hakien21:05 Hajautuksen tärkeys sekä kasvurahoituksessa että korkopapereissa ja yksilöllisen sijoitussuunnitelman merkitys22:39 Hollannissa toteutetut mittavat tuulivoimahankkeet bondirahoituksella ja paikallisten sijoittajien osallistaminen24:17 Verkkopohjainen alusta rahoituskierroksille. Uutiskirjeet26:56 Bondikierrosten hinnoittelu – kiinteä hinta ja bookbuilding28:31 Peräkkäisten rahoituskierrosten toteuttaminen Invesdorin alustan kautta30:08 Suunnitelma kauppapaikasta yrityslainoille ja osakkeille likviditeetin parantamiseksi35:48 Yhtiöiden hinnoittelu ja rahoittajien kiinnostus SaaS-malleihin Euroopan markkinoilla38:58 Invesdorin kierrokset www.invesdor.fi#neuvottelija Sisäpiirissä Mari Lymysalo ja Sami keskustelevat Itävallasta ja RanskastaKatso lisäsisällöt ja tuo Samia:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Presidentti Donald Trumpin myötä viranomaiset Yhdysvalloissa ovat alkaneet poistaa verkkosivuiltaan ja asiakirjoistaan tiettyjä sanoja. Viranomaisten poistolistoille ovat päätyneet sellaset sanat kuten feminismi, antirasismi, epäoikeudenmukaisuus tai monimuotoisuus. Myös käsitteet etuoikeus, tai harhaa, systemaattista virhettä ja puolueellisuutta kuvaava bias, ovat joutuneet mustalle listalle. Miksi sananvapauden puolesta puhuvan presidentin johdolla rakennellaan kiellettyjen sanojen listoja? Miksi Trumpin asetukset DEI hankkeista ja kahdesta sukupuolesta saivat viranomaiset käynnistämään sanajahtdin? Käynnistyykö myös Suomessa itsesensuurin aika Trumpin kielipoliisien painostuksen ulottuessa maamme yliopistoihin asti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Tutkija Elise Pihlajaniemi on tutkinut laajasti aihetta ja tuo esiin linnojen jatkuvat rakennusvaiheet, hovielämän ja taistelut. On myös huomionarvoista, että vanhat linnamme saattaisivat kaikki olla soramonttuja, ellei fennomaaninen historian ylevöittäminen olisi tehnyt linnoista kansallisaarteita. Elise Pihlajaniemi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tutkija Elise Pihlajaniemi on tutkinut laajasti aihetta ja tuo esiin linnojen jatkuvat rakennusvaiheet, hovielämän ja taistelut. On myös huomionarvoista, että vanhat linnamme saattaisivat kaikki olla soramonttuja, ellei fennomaaninen historian ylevöittäminen olisi tehnyt linnoista kansallisaarteita. Elise Pihlajaniemi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Sunnuntaibrunssin vieraana tanssinopettaja, Helena Ahti-Hallberg. Hallberg kertoo miten hän päätyi tanssin pariin ja mitä tanssi hänelle merkitsee. Hallberg muutti Lontooseen opiskelemaan tanssinopettajaksi juuri lukion päättäneenä. Millaista oli muuttaa pois Suomesta niin nuorena ja mitä tuo aika hänelle opetti. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää hänessä ja mitä hän pelkäsi kasvaessaan? Entä miten eri tanssilajit voivat Suomessa tällä hetkellä?

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, eikä työelämä ole poikkeus. Työpaikoilla voidaan kokea ulkopuolelle jättämistä eli työpaikkaostrakismia, jossa yksilö suljetaan yhteisön ulkopuolelle ilman sanoja tai selityksiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehtimättömyytenä, toisen puheen sivuuttamisena, poispäin kääntymisenä tai muilla tavoilla huomiotta jättämisenä. Työpaikkaostrakismi on henkisesti raskasta sen kohteeksi joutuneelle ja vahingollista koko työyhteisölle, heikentäen yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on yhteiskuntatieteiden tohtori, Sirpa Manninen. Sirpa väitteli vuonna 2024 aiheesta Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Nina ja Sirpa keskustelevat työelämässä koetusta yksinäisyydestä ja ostrakismista.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Mitä ostrakismi tarkoittaa?- Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, että työntekijä joutuu ostrakismin kohteeksi?- Millaisia vaikutuksia ostrakismilla on työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin?- Mitä yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä ostrakismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fiLisätietojaSirpa Manninen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sirpa-manninen-ostrakon/Sirpa Mannisen kotisivut : www.ostrakon.fiSirpa Mannisen väitöskirja: Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Itä-Suomen yliopisto, 14.6.2024.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Niitä on vain kolme lajia: rusakko, metsäjänis ja kani. Suomen jäniseläimet eivät ehkä hurmaa määrällään, mutta laatu on taattua. Alkuperältään metsäjänis on maassamme vanhin pitkäkorva, ja esiintyy lähes koko Suomessa. Kookkaampi rusakko on selvästi nuorempi tulokas ja levittäytynyt vuosi vuodelta kohti pohjoista. Pienikokoinen kani on taas melkoinen kummajainen. Mistä ja miten se on alun perin maahamme tullut? Soita lähetykseen ja kysy jäniseläimistä tai kerro parhaat tarinasi. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Juontajina studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Sunnuntaibrunssin vieraana psykiatrinen sairaanhoitaja, Krista Kuusisto. Millaista on työskennellä akuutti psykiatrialla lasten puolella? Mistä Kuusisto uskoo nuorten huonovointisuuden johtuvan ja millaisin keinoin sitä voitaisiin Suomessa parantaa? Miten akuuttiyksikössä kohdataan nuoret ja millaisista syistä nuoret yleensä tulevat akuuttiyksikköön? Kuusisto kertoo, millainen tie kuntoutumisteen on. Entä miten vanhemman läsnäolottomuus vaikuttaa lapseen ja nuoreen? Kuusisto kertoo myös, miten työn rankkuus vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja mitkä puolestaan ovat työn parhaat puolet. Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa Suomessa ja miesten kohdalla se voi olla erityisen haastavaa. Monille on jo nuorena iskostettu ajatus, että vahvuus tarkoittaa pärjäämistä yksin, mikä voi vaikeuttaa tunteiden näyttämistä ja avun hakemista. Todellista vahvuutta on kuitenkin uskaltaa avautua ja pyytää tukea.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jäbät ja tunteet yhteisö- ja kumppanuusvastaava Joni Härkönen. Nina ja Joni keskustelevat miesten yksinäisyydestä sekä keinoista, joilla sitä voisi vähentää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Millaisia tekijöitä on miesten yksinäisyyden taustalla? - Mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa siihen, että miehet kokevat yksinäisyyttä, mutta eivät välttämättä hae apua? - Mitä keinoja miesten kokemaan yksinäisyyden vähentämiseen on?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksiLisätietoja:Joni Härkönen on Jäbät ja tunteet -yhteisö ja kumppanuusvastaava. Jäbät ja tunteet toimintaan ja sisältöihin löydät näiden linkkien kautta:Jäbächat on turvallinen keskustelukanava kaikille jäbille: Jäbächat.Jäbien Conversation Club tapahtumat löydät täältä. Jäbät ja tunteet Instagram: @jabatjatunteetJäbät & Tunteet -podcast Spotifyssä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Sunnuntaibrunssin vieraana toimittaja ja juontaja Ella Kanninen. Millaista elämä on, kun koti on sekä Suomessa, että Italiassa? Entä miten teini-iässä olevat lapset kokevat kaksi eri kulttuuria elämässään? Kanninen kertoo myös, miten hän päätyi juontajaksi Italiaan ilman kunnollista italian kielen taitoa ja miksi suomalaisuudesta innostuttiin Italiassa. Kanninen avaa ajatuksiaan myös julkisuudesta, riittämättömyyden tunteestaan äitinä, sekä terveyshuolista, jotka hän kohtasi neljä vuotta sitten.

Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maailmaa? Väestönkehityksestä keskustelevat Helsingin yliopiston dosentti ja työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Minna Säävälä, Helsingin yliopiston professori Karri Silventoinen sekä tutkija ja dosentti Jessica Nisén Turun ja Helsingin yliopistoista. Keskustelun juontaa Petja Pelli. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Suomi tyhjä, maapallo täynnä? -tapahtumassa 11.2.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ihrXKiM6h0o

Miten Suomessa riittää lääkärit ja rahat? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok), erikoislääkäri Aki Lindén (sd.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.). SDP ehdottaa hintakattotojärjestelmää vuokratyövoimalle. Keskusta esittää vuosittaista maksukattoa lääkkeille, matkakustannuksille ja lääkärinpalkkioille. Kokoomus haluaisi houkutella terveydenhuoltohenkilökuntaa maailmalta. Koulutetaanko lääkäreitä Suomessa liian vähän? Onko lääkäreillä liian kovat palkat? Millainen omalääkärimalli Suomeen tarvitaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Oscarien afterpartyillä nähtiin riehas Will Smith ja ehkä koppava Lily James. Sen sijaan Leonardosta ei saatu yhtään valokuvaa. Myös Suomessa oli juhlat, nimittäin salaiset koronabileet kun pandemia oli synkimmillään. Kardashianit kiinnostaa meitä taas. Cardi B riiteli Twitterissä ja poisti somekanavansa. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä. Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta. Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Vainoaminen on tuskallinen kokemus, joka vie sen kohteena olevalta henkilöltä kontrollin omaan elämään ja rikkoo hänen turvallisuudentunteensa. Vainoaminen on traumatisoiva väkivallan muoto, joka voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Se on äärimmäisen raskasta vainoamisen kohteeksi joutuneille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat vainoamisesta ja sen psykologista vaikutuksista vainoamisen kohteeksi joutuneelle. Rikoslain mukainen rikos vainoaminen on silloin, kun henkilö toistuvasti häiritsee toista esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, tarkkailemalla, ottamalla yhteyttä tai muilla vastaavilla tavoilla, jotka ovat omiaan aiheuttamaan pelkoa ja ahdistusta vainotussa.** Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään vainoamista eri muodoissaan. **Helinä ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä: - Mistä vainoamisessa on kyse? - Kuinka yleistä vainoaminen on Suomessa? - Mitkä ovat yleisimmät vainoamisen muodot? - Mitä tekijöitä vainoamisen taustalla voi olla? - Kellä on riski joutua vainotuksi? - Millaisia psyykkisiä vaikutuksia vainoamisella on sen kohteeksi joutuneelle? - Miten vainottu voi suojata omaa terveyttään? Lisätietoja:Voisit olla myös kiinnostunut näistä jaksoista: - 86. Lähisuhdeväkivalta. - 8. Narsismi parisuhteessa.Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, työnohjaaja (STOry), EMDR-työnohjaaja, oikeuspsykologian ja työpsykologian erikoispsykologi, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa 10 vuoden ajan 2000-2010 (vuosina 2002-2008 Suomen Akatemian tutkijana).Helinän yrityksen Mielenjuuren verkkosivut.Helinä Häkkänen: 100 kysymystä narsimista. (Otava 2023, äänikirja). Tietoa vainoamisesta löydät Poliisin sivuilta.Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea. Naisten Linjan tukipalveluista löydät tietoa verkosta. Miessakit ry:n Lyömätön linja.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Pasi Heikura ja yliopiston almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala syventyvät uudistuneen nimipäiväkalenterin uusiin nimiin. Ohjelmassa kokeillaan myös, miltä tuntuu, kun matto putoaa alta, ja katsotaan, mitä tapahtuu, jos lyödään hanskat yhteen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.