Podcasts about tammisaaren

Kesän 1918 jälkeen Dragsvikin punavankileirille alettiin tuoda laittomasta kommunistisesta toiminnasta tuomittuja. Siitä tuli maan suurin vankila, jonka alkuaikoja leimasi väkivalta ja kulkutaudit. Vankilan jälkimaine on kuitenkin yllättävä. Usein puhutaan jopa Tammisaaren akatemiasta, koska vankilaan oli keskittynyt huomattava osa vasemmistolaisesta älymystöstä, ja osa vangeista päätyi suurlähettiläiksi ja ministereiksi. Osa kuoli Stalinin vainoissa. Opettaja ja tietokirjailija Sture Lindholm on kerännyt suuren määrän muistitietoa punavankilasta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata. Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle. Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina. Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.

Jyrki Järvilehdon veneonnettomuus tapahtui Tammisaaren lähistöllä Jomalvikin kapeassa kanavassa 18. kesäkuuta 2010. Entisen F1-kuljettajan omistama vene törmäsi kovassa vauhdissa sillan pieleen. Kyydissä oli Järvilehdon lisäksi hänen ystävänsä, joka kuoli. Järvilehto itse loukkaantui vakavasti.

Suomen valkovuokkojen pääkaupunki sijaitsee maamme etelärannikolla. Raaseporiin kuuluvan Tammisaaren keskustassa sijaitsee Ramsholmenin lehto, joka tunnetaan valko- ja keltavuokoistaan. Toukokuun puolivälissä eli juuri nyt Ramsholmen on yhtä vuokkomerta, jota tullaan ihailemaan matkojenkin takaa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner teki kävelyretken kukkivaan Ramsholmeniin. Hänen keskustelukumppaninaan oli luontokartoittaja Esko Vuorinen, joka tuntee Ramsholmenin kasvit läpikotaisin. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Muusikko Frida Andersson kävi Finska Pinnarissa viimeksi pari vuotta sitten edellisen levyjulkaisun yhteydessä, mutta nyt kolmas levy on julkaistu ja se on ensimmäinen levy missä hän käyttää omaa äidinkieltään: suomenruotsia Tammisaaren vivahteella. Tämä on herättänyt kiinnostusta ruotsalaisessa yleisössä. Fridalta kysytään myös kuulumisia kiertueelta minkä teki Bo Kaspers Orkesterin kanssa. PÅ SVENSKA: Ekenäsmusikern Frida Andersson besöker Finska Pinnar och berättar bl.a. om sin första skiva på svenska. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvioitiin Vesihiisibiisi, muisteltiin Guldbaggegaalan mokauksia, pohdittiin Bill Gatesin kuvaa köyhistä maista, katsottiin Le Passé-elokuvan traileri ja mietittiin jos David Hasselhoff on hyvä valinta ruotsalaisen talkshown juontajaksi. Paneelissa mukana Riikka Yrttiaho, Ida Axelsson ja Tanja Kortelainen. Juontajina Kike Bertell ja Kirke Ailio Rodwell.

Muistatko vielä 80-luvun? Muistatko vielä suuruuden nimeltään Trance Dance? Vaikka tämä yhtye ei ole ollut aktiivinen vuodesta 1990 lähtien he ilmoittivat toukokuussa 2013 että lopettavat virallisesti. Miksi nyt? Miksi ylipäänsä? Mukana ohjelmassa vastaamassa kysymyksiin siitä ja entisestä tukastaan yhtyeen laulaja ja Tammisaaren kasvatti Ben Marlene, oikealta nimeltään Ben Malén, nykyinen levy-yhtiöpomo. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvosteltiin Battle Beast-yhtyeen Black Ninja-kappaletta, mietittiin Yhdysvaltojen laajaa vakoiluskandaalia, erään helsinkiläisen ravintolan kommunikointia sosiaalisissa medioissa, toisen The Hobbit-elokuvan traileria, Botkyrkan asuntomyyntiä ja jos mansikan alkuperällä on väliä. Paneelissa mukana Perttu Ratilainen, Jenny Hiltunen ja Katariina Salomäki. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Tänään filosofian tohtori Pertti Nurminen keskustelee työväenaatteesta, sen organisoitumisesta ja punapääomasta. Erityisen omaperäiseksi Nurmisen tutkimuksen tekee se, että hän samalla kirjoittaa eräänlaista mikrohistoriaa, koska hän käy myrskyisän vuosisadan alun tapahtumat läpi isovanhempiensa, Julius Nurmisen ja Anna Haverisen kautta. Molemmat toimivat agitaattoreina ja toimittajina, mutta kenties Anna Haverinen oli astetta ravoisampi ja joutui myös kamppailemaan naisena alallaan -- tie, jota hän jatkoi vahvasti eduskuntatyöskentelyssään. Julius Nurminen puolestaan sairastui ja kuoli Tammisaaren vankileirillä 1918.