Podcasts about yhdysvaltojen

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Missä jamassa peruskoulut ovat? Keskustelemassa kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Sara Seppänen (ps.), Tuula Haatainen (sd.) ja Pia Lohikoski (vas.). Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hehkuttanut tätä päivää puheissaan "Vapautuksen päivänä", jolloin hän aikoo asettaa jälleen uuden nipun tulleja. Mitä on odotettavissa? Keskustelemassa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Kiinan vastauksesta Yhdysvaltojen tulleihin. Ennakkoäänestyksen alkamista seuraa Joensuun Prisman ennakkoäänestyspaikalla toimittaja Siru Päivinen. Studiossa vinkit onnistuneeseen äänestämiseen antaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä historiallisella päivämäärällä Los Angelesissa avattiin Yhdysvaltojen ensimmäinen elokuvateatteri, Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan sekä Falklandin sota alkoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vielä hetki sitten näytti siltä, että psykedeeliavusteiset terapiat lyövät läpi vuonna 2024. Yllättäen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hylkäsi kaikkein pisimmälle edenneen tutkimuksen. Ennen hylkäyspäätöstä hoitoja ajava yritys joutui vakavien syytösten kohteeksi. Mitä oikein tapahtui? Yhdysvaltalaisen MAPS-organisaation alulle panemaan MDMA-avusteiseen terapiaan oli ladattu paljon odotuksia. Miten vuosikymmenten työ hoitomuodon edistämiseksi sai vastaansa antikapitalistisen psykedeeliaktivistien organisaation? Haastateltavina ovat psykedeelitutkimukseen perehtynyt Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, psykologi Samuli Kangaslampi, sekä psykedeeliterapia-koulutuksen saanut terapeutti Hedda Retu sekä psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala (HUS). Toimittajana: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Saudi-Arabian Riadissa. Saadaanko Ukrainaan osittainen tulitauko? Miten neuvotteluja käydään? Mihin ehtoihin Venäjä voisi suostua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saari arvioi, että Venäjän neuvottelijat ovat kovia ja kokeneita verrattuna Yhdysvaltojen neuvottelijoihin. Kangaspuron mukaan sodan loppuminen voi olla vielä kaukana, mutta Venäjä todennäköisesti hyötyisi itsekin osittaisesta tulitauosta Mustallamerellä. Heiskasen mukaan Venäjällä kansan keskuudessa on näkyvissä joitain merkkejä väsymisestä Ukrainan sotaan. Hän kuitenkin arvioi, että Venäjä laskee Ukrainan resurssien heikkenemisen varaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

THL julkaisee maanantaina laajan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan raportin. Miten sote-uudistus on mennyt tähän mennessä ja mihin pitäisi kiinnittää huomioon, että se saadaan maaliin? Näistä asioista keskustelemassa THL:n johtava asiantuntija Liina-Kaisa Tynkkynen sekä SOSTE ry:n varapääsihteeri Anne Knaapi. Heikki Heiskasen pesti Ylen Venäjän-kirjeenvaihtajana on päättynyt. Mitä hän ajattelee Venäjän tilanteesta ja venäläisistä? Entä mitä hän on mieltä kotimaassaan saamastaan huomiosta? Puhe Euroopan oman ydinasepelotteen luomisesta käy kuumana. Mutta millaisia realistisia edellytyksiä sillä on ja mitä siitä voi seurata? Keskustelemassa turvallisuustutkimuksen yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistolta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Ukrainan ja Yhdysvaltojen delegaatioiden on tarkoitus alkuviikosta kokoustaa Saudi-Arbiassa rauhanneuvotteluiden edistämisestä. Miten ukrainalaiset näkevät tilanteensa? Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Satu Heikkilä ja Anssi Väisänen, tuottajana Marija Skara.

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Perjantaistudion keskustelijoina ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja mainosmies Jussi Turhala ja kirjailija Tiina Raevaara. Miksi julkisuuden henkilöiden ulkonäköä ja kehonkieltä analysoidaan niin innokkaasti mediassa? Mistä nämä jutut kumpuavat ja miksi ne ovat niin tyypillisiä juuri nyt? Keskustelussa pohditaan, missä menee analyysin ja arvailun raja. Viime päivinä on analysoitu muun muassa Trumpin käden mustelmaa, Vancen silmiä ja Zelenskyin vaatteita. Miten tällaiset analyysit vaikuttavat julkiseen keskusteluun, ja miksi ne kiinnostavat yleisöä niin paljon? Miksi journalisteilla on kiire kirjoittaa näistä aiheista, vaikka maailmassa on paljon tärkeämpiäkin uutisia. Viime viikolla leviämään lähtenyt Anteeksi Pekka -kampanja osoittautui härskiksi huijaukseksi, jossa väitettiin Pekka-pojan kokeneen rajua koulukiusaamista ja päätyneen lopulta surmaamaan itsensä. Tarinan avulla huijarille lahjoitettiin 14 500 euroa. Miten tällaiset tunteisiin vetoavat huijaukset menevät yhä uudelleen läpi? Onko media- ja someympäristö liikaa painottunut tunteen mukana menemiseen? Keskustelemme myös siitä, mitkä kerronnan keinot ovat heti epäilyttäviä ja mistä pitäisi hälytyskellojen soida. Pohdimme, miksi tunne syrjäyttää järjen käytön ja miten netissä leviävät jutut muuttuvat todeksi, kun tarpeeksi moni niitä toistaa. Kirjailija Anna-Leena Härkönen on paljastanut ohjaaja Mikko Niskasen asiattoman käytöksen heidän yhteisten elokuvaprojektiensa aikana. Onko seksuaalinen ahdistelu ja yleinen huono kohtelu sama asia? Pitäisikö olla tarkempi, kun puhutaan johtamismenetelmistä ja henkisestä väkivallasta? Härkönen kertoo myös Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan järjestämistä nainti- ja runkkausharjoituksista, jotka eivät kuulosta viattomilta. Miksi vanhoja asioita käydään läpi ja mitä merkitystä näillä paljastuksilla on yhä? Onko oikein, että näitä asioita käsitellään vielä vuosikymmenien jälkeen? Trumpin hallinnon vaikutus Yhdysvaltojen tieteeseen on ollut dramaattinen. Ilmastotutkijoita ei päästetä osallistumaan tärkeisiin kokouksiin, tieteen vapautta rajoitetaan ja tiettyjen sanojen käyttö on kielletty. Miten tämä vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia sillä on? Keskustelemme myös, miten Yhdysvaltojen toimet heijastuvat Suomeen ja muualle maailmaan. Voiko Kiina hyötyä tilanteesta ja mitä tapahtuu, kun yhdysvaltalaiset tutkijat palaavat takaisin Kiinaan? Miten tieteellinen tieto ja tutkimusresurssit jakautuvat globaalisti? TÄSMENNYS kohtaan 38:40: "Miten Trump olisi hoitanut pandemian?" Sananvaihdossa ei muistuteta, että Trump levitti ensimmäisen kautensa aikana vaarallista disinformaatiota koronasta, vähätteli vaaraa ja viivästytti koronan vastaisia toimenpiteitä. Helena Ranta kertoo kansainvälisen naistenpäivän historiasta ja sen merkityksestä tänä päivänä. Onko naistenpäivä menettänyt poliittisen leimansa ja muuttunut vain huomaavaisuuden päiväksi? Tänä vuonna yli sadan järjestön jäsenet marssivat Helsingissä tasa-arvon ja rauhan puolesta. Maailmanlaajuisesti tasa-arvo on kokenut takapakkia, ja vaikka Suomessa tilanne on monia maita parempi, myös täällä on vielä parannettavaa. Keskustelemme, miksi tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta tarvitaan yhä taistelua ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan. Pohdimme myös, onko tasa-arvon vastainen puhe lisääntynyt Suomessa ja näkyykö se jollain konkreettisella tavalla.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Keskiympyrän 12. jakso purkaa juuri päättyneen NHL:n neljän maan turnauksen atomeiksi. Kanada säilytti asemansa jääkiekon suurvaltana Yhdysvaltojen uhitteluista huolimatta. Suomen turnaus herätti hurraa-huutojen sijaan hätähuutoja. Keskiympyrän kauden 12. jakson sisältö: Alkusanat (00:09)
*** 4 Nations Face-Off Kanada sai revanssinsa Yhdysvalloista finaalissa ja säilyi jääkiekon ykkösmaana (01:53) Yhdysvallat vastaan Kanada – Uuden ajan Summit Series ja NHL:n rahasampo? (06:02) Tästä turnauksesta oli leikki kaukana (10:57) Historia toisti itseään Connor McDavidin ratkaisumaalissa (13:24) Kanada oli paras – vai oliko? (16:02) Leijonien turnaus nippuun (21:40) Tuomio Antti Pennaselle (28:58) Suomen kehityskohteet Milanon olympialaisiin (36:58) Leijonien heikoimmat ja parhaimmat yksilöt (41:01)

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan viikon ajankohtaisiin kulttuuri- ja mediailmiöihin. Studiossa keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Mirva Saukkola avaa keskustelun Marttaliiton kasvisruokasitoumuksesta, joka on saanut aikaan kiivasta keskustelua. Marttaliitto ilmoitti tarjoavansa jatkossa vain kasvisruokaa omissa tilaisuuksissaan, mikä johti jäsenten eroaaltoon. Miksi kasvisruoka herättää näin voimakkaita tunteita? Vehka Kurjenmiekka nostaa esiin kansainvälisen elokuvatutkimuksen, jonka mukaan seksikohtausten määrä elokuvissa on vähentynyt. Onko kyse uuden häveliäisyyden aallosta vai ovatko seksikohtaukset menettäneet shokkiarvonsa? Keskustelussa pohditaan myös suomalaisten suhdetta seksikohtauksiin ja eroottiseen kirjallisuuteen. Mikä vaikutus on nettipornolla ja iltapäivälehtien ja podcastien seksivinkkivyörytyksellä? Virpi Hämeen-Anttila puolestaan käsittelee kulttuuripolitiikkaa ja talouspuhetta. Onko talouspuheesta tullut liian synkistelevää ja miten se vaikuttaa kulttuurialan leikkauksiin? Hämeen-Anttila vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltojen ideologisiin leikkauksiin ja pohtii, miksi kulttuurista leikataan, vaikka sen taloudelliset vaikutukset ovat pienet. Keskustelussa pohditaan myös, miten keskitetty hallinto ja asiantuntijoiden valta vaikuttavat kulttuurialaan. Lisäksi pohditaan rauhanaatetta vuoden 2025 näkökulmasta. Kolmen vuoden kuluttua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suurvaltojen rauhanneuvottelut ovat alkaneet - ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. On pasifismilla enää mitään sijaa julmassa todellisuudessa?

12. joulukuuta 1995 sai Yhdysvalloissa myyntiluvan uusi, opioidipohjainen kipulääke nimeltä Oxycontin. Koko 90-luvun ajan Yhdysvalloissa oli puhuttu kansakuntaa vaivaavasta mystisestä kipuepidemiasta. Lääkärit saarnasivat, kuinka aiemmin liian vaarallisena pidetty opiaatti oksikodoni olikin luultua turvallisempi ja olisi ratkaisu kansakuntaa vaivaavaan kipuun. Oxycontin syleili kivusta kärsiviä kansalaisia kuin lempeä hyökyaalto, vieden lopulta monet mukanaan aaltoihin. Yhdysvaltojen opioidikriisi on 30 vuodessa kokenut monta vaihetta, eikä loppua näy. Jaksossa keskustellaan siitä, mistä Yhdysvalloista alkanut opioidikriisi sai alkunsa ja miten tapahtumat etenivät.Mikäli haluat keskustella oman tai läheisesi päihteidenkäytöstä, apua löydät:0800 900 45 - Maksuton ja anonyymi valtakunnallinen päihdeneuvonta0800 98 066 - Irti huumeidta ry:n puhelinneuvontaSisältövaroitukset: päihteiden käyttö, huumeiden käyttö, riippuvuus, yliannostus, piikittäminen ja nuuskaaminenLähteitä:https://www.newyorker.com/magazine/2017/10/30/the-family-that-built-an-empire-of-painhttps://alcoholstudies.rutgers.edu/the-four-sentence-letter-behind-the-rise-of-oxycontin/https://www.fda.gov/drugs/food-and-drug-administration-overdose-prevention-framework/timeline-selected-fda-activities-and-significant-events-addressing-substance-use-and-overdosehttps://www.ess.fi/uutissuomalainen/5640043https://www.hsph.harvard.edu/news/features/what-led-to-the-opioid-crisis-and-how-to-fix-it/https://www.cdc.gov/overdose-prevention/about/understanding-the-opioid-overdose-epidemic.htmlThe Crime of the Century -dokumentti, 2021, Alex GibneyDopesick -sarja, 2021, Danny Strong, Hulu

Elon Muskin sotkeentuminen Yhdysvaltojen politiikkaan on saanut monet Teslan omistajat politikoimaan autovalinnallaan Suomessa.

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fiMitä DOGE tekee Yhdysvalloissa ja tarvittasiiinko Suomessa vastaavaa? Miksi Elon Musk on saanut suuren roolin Yhdysvaltain politiikassa ja millainen ajattelu ohjaa Muskia?Studiossa startup-sijoittaja ja yrittäjä Ali Omar. Jakso on kuvattu 14.2.2025.ℹ TARKENNUS Thomson Reuters omistaa Reuters uutistoimiston.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taitekohta (3:00) Mitä USA:ssa tapahtuu? (8:22) Statushierarkia (13:38) Elon Musk (19:00) Liittovaltio (22:30) Leikkaukset (31:35) Kustannukset (34:12) Uskomukset (39:26) "Musk on väline" (47:48) Liittovaltion tehokkuus (53:55) Valtion kontrolli (55:27) Yhdysvaltojen markkinat (58:25) Maanpuolustus (1:00:46) Yhdysvaltojen asema (1:05:15) Meritokratia (1:06:20) Maailmanjärjestys (1:07:34) Suomi (1:10:36) Arvot

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan hallintaansa. Trumpin avausta arvioi puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Yhdysvallat asetti Kiinalle tuontitulleja, mihin Kiina vastasi asettamalla omat tullinsa. Mitkä ovat tullien taloudelliset ja poliittiset vaikutukset? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Suomalaiset hornetit valvovat ja turvaavat Islannin ilmatilaa ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Islannista. Eduskunta palaa tauoltaan tositoimiin. Missä tunnelmissa poliitikot käärivät hihojaan? Keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä politiikan apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Kreikassa turistelle tutun Santorínin saaren ympäristössä on havaittu lukuisia maanjäristyksiä. Tuhannet ovat paenneet saarelta. Toimittaja Sara Saure kertoo, mihin Santorínilla varaudutaan. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa Antti ja Lippo selvittävät, kuinka tullit voivat uhata taloutta, ja miksi kiinalainen tekoäly-yhtiö DeepSeek aiheutti markkinahälyä. Keskustelussa on myös Q4-tuloskauden merkitys ja Antti ja Lippo analysoivat, miksi hyvä tulos ei aina nosta kurssia. Lisäksi jaksossa otetaan kantaa tuloskauden dippien hyödyntämiseen ja käsitellään Yhdysvaltojen sekä Helsingin pörssien tilannetta. Tämän kertaisessa "Hot or Not" -osiossa juttua viime hetken tulosvaroituksista ja Nvidian osakkeesta. Ota podi kuunteluun ja pysy ajan tasalla markkinoista!

Pontuksen kuuluminen: Käänne-festivaali tuotti energiaa ja innostusta. Vaikuttaa siltä, että Suomessa on kysyntää suunnilleen kaikelle: hyperteoreettisten kirjojen julkkareissa on tupa täynnä, ihmiset jonottavat politiikkafestareille korttelin ympäri ja lukupiirit pursuilevat porukkaa. Osallistujia on. Sen sijaan järjestäjistä on pula. Miksi? Pontus keskusteli aiheesta 40 ihmisen kanssa ja keräsi kokemuksia. Keskusteluissa kuljettiin burnout-kulttuurista ja toimeentulon kiristymisestä aina kuntarakenteen muutoksiin. Veikan vaiva: Käänne-festivaalin tavoite oli tuoda poliittista intoa ja kääntää kuripolitiikan suunta. Mutta millaista talouspolitiikan visiota festivaali oikeastaan tarjosi ja mikä on vision suhde kapitalismiin? Entä onko tapahtumaa kohtaan esitetty kritiikki elitismistä perusteltua? Pohdintaa liittoutumisesta herättää myös Yhdysvaltojen demokraattien tappion synnyttämä kysymys poliittisen keskustan kuolemasta. Suositukset/jaksossa mainitut asiat: Antti Arnkil: Seurauksia (Siltala 2024) Liisa Pentti Co. & Sirius teatern: Petollinen valo - ja Unohduksen Epidemia (viime jakson yhteistyösuositus toiseen kertaan) https://www.tanssintalo.fi/ohjelma/liisa-pentti-petollinen-valo-ja-unohduksen-epidemia Tietoisku Wikipedian historiasta https://post.lurk.org/@rra/113872795192925768 IMG_0001: Internetiin puhelimista suoraan ladattuja vanhoja videoita satunnaisella suoratoistolla https://walzr.com/IMG_0001 Jakso on tehty yhteistyössä KU-lehden kanssa https://www.ku.fi/ Tue MMV:tä Patreonissa https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Noniin! Se olisi sitten vuosi 2025, DPF ei ole vielä kaatunut mutta Suuri Valkopääkotka on laskeutunut ja tuonut mukanaan uuden surrealistisen aikakauden. Tästä emme kuitenkaan lannistu, emmekä tipahda kaninkoloon, vaan Hannes, Pilvi ja Jyri suuntaavat vasamat kohti tietosuojaa.    Käsittelyyn pääsee ensimmäiseksi TikTok show jota PrivacyPod kommentoi myös Faktabaarille: mistä ihmeestä “TikTok Ban”:issa oli kyse? Onko kyse Yhdysvaltojen heräämisestä tietosuojan merkitykseen vai uuden koukuttavan somen hallinnasta? Entä kuinka Romanian vaalit liittyvät tähän kaikkeen?   Seuraavaksi tarkastelemme hedelmöityshoitoja ja Väestöliiton noin 18 vuoden takaista “henkilötiedot silppuriin” -operaatiota. Miten tasapainoilla lasten oikeuksien ja luovuttajille luvatun anonymiteetin välillä?    Käsittelyyn pääsee myös EUTI päätös; Itävallan tietosuojaviranomainen vs. aktiivinen GDPR-kansalainen, VolksWagenin reittitietojen vuotaminen sekä tekoälyrintaman kuumimmat uutiset.     Jakso on omistettu podin aktiivisesta porukasta uusiin haasteisiin siirtyneelle Milla Kellerille, joka kuitenkin on lupautunut tulemaan mukaan mm. vuoden tärkeimpään jaksoon, eli Euroviisujaksoon (eli voitte kaikki 7 kuuntelijaamme hengittää rauhassa

Urheiluasioita pohditaan Kansanradiossa muutamasta näkökulmasta. Pitäisikö Suomen hakeutua Yhdysvaltojen osavaltioksi, ainakin yksi soittaja on tätä miettinyt. Suomen tuleva Euroviisukappale nostattaa tunteita pintaan. Saavatko turkulaiset lapset enää pelata Afrikan tähteä? Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa on sattunut lento-onnettomuus. Yhdysvaltain ilmailuhallinnon mukaan armeijan helikopteri törmäsi matkustajakoneeseen. Turmapaikalla oleva kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo tuoreimmat uutiset onnettomuudesta. Työllisyyden hoito siirtyi vuoden alussa kunnille. Miten muutos näkyy työnhakijoille? Keskustelemassa Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Puhelimitse mukana myös työttömänä työnhakijana vuoden ajan ollut Marianne Winter. Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen aselepo astui voimaan vajaat kaksi viikkoa sitten. Mikä on Gazan humanitaarinen tilanne nyt? Puhelimessa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on ilmoittanut poistavansa sähköautojen hankintatukia ja lisäävänsä öljyn poraamista. Miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus? Vieraina tutkimusprofessori Mikko Pihlatie teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus tulee toimittaja Miina Väisäseltä Ranskasta, missä puhuttaa muun muassa syntyvyyden lasku. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Ilkka Lahti, tuottaja Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Mihin suuntaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat kehittymässä Donald Trumpin noustua presidentiksi? Entä mitä suurvaltojen välit tarkoittavat Ukrainan kannalta? Vieraina Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Lähetyksessä on mukana myös Ukrainassa oleva toimittaja Justus Stasevskij. Maailman talousfoorumi julkaisi tällä viikolla ennusteen siitä, mitkä työpaikat katoavat ja mitkä lisääntyvät seuraavan viiden vuoden aikana. Millaisen työn murroksen äärellä nyt ollaan? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa. Hallituksessa nähdään tänään muutoksia, kun kokoomus kierrättää ministereitään. Studiossa ministerivaihdoksia analysoi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Elina Sonkajärvi, Mikko Haapanen, Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Donald Trumpin presidenttikausi Yhdysvalloissa on alkanut vauhdikkaasti. Mihin asentoon suurvaltasuhteet ja maailmanjärjestys Trumpin aikana asettuvat? Keskustelemassa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös Venäjän-kirjeenvaihtajalta Heikki Heiskaselta ja Aasian-kirjeenvaihtajalta Mika Hentuselta, miten Trumpin valtaannousu on otettu vastaan Venäjällä ja Kiinassa. Trump ilmoitti virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltojen lähtevän maailman terveysjärjestö WHO:sta. Mitä Trumpin päätös merkitsee WHO:lle? Puhelimessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen. Trump haluaa myös lähettää ihmisen Marsiin presidenttikautensa aikana. Kuinka realistinen Trumpin tavoite on? Keskustelemassa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks ja Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Annette Blencowe. Korjaus: toisin kuin lähetykssä sanotaan Jaan Praks on Aalto-yliopistossa professori, ei apulaisprofessori.

Tällä historiallisella päivämäärällä ovat syntyneet mm. Elvis Presley, David Bowie sekä Shirley Bassey. Alaska asetettiin sotilasvalvonnan alle Yhdysvaltojen toimesta.

NBA-tuokion 42. ja kolmannen kauden ensimmäisessä jaksossa vierailevat Taru Tuukkanen ja Juuso Sainio. Aluksi keskustellaan käynnissä olevista koripallon MM-kisoista: Yhdysvaltojen joukkueen kokoonpanosta (0:34), sen tärkeimmistä haastajista (23:05) ja kisojen tasoeroista (32:57). WNBA-tuokiossa käydään läpi liigan historia (40:39), nykypäivä (51:10), taloudellinen tilanne ja pelaajien olot (1:06:15), poliittinen ja sosiaalinen aktivismi (1:47:05), tulevaisuus (2:06:38) sekä mahdolliset suomalaiset pelaajat WNBA:ssa (2:20:10).

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuuntelijoiden toiveita on kuunneltu taas pitkästä aikaa! Tällä kertaa Sotaa ja historiaa podi sukeltaa Yhdysvaltojen vapaussodan pyörteisiin, jossa kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti, 13 siirtokuntaa onnistui punnertamaan itsensä itsenäiseksi maailman mahtavimman kuningaskunnan ikeestä. Tässä jaksossa tarkastelemme myös, miten vanhan mantereen monarkiat, kuten Ranska, Espanja ja Hessen, laittoivat hopeoidut lusikkansa uuden mantereen vallankumouksen soppaan. Lopuksi myös selvitämme miten tämä konflikti resonoi maailmanlaajuisesti. HUOM! Jakson lopussa äänitysohjelmisto päätti lopettaa yhteistyön, joten lause katkeaa omituisessa kohtaa. Pahoittelemme.Podcastia voi tukea rahallisesti osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos ja Donald Trumpin voitto aiehuttivat kryptomarkkinoilla rallin. Bitcoinin arvo kävi yli 90 000 dollarissa ja kuukauden aikana sen arvo on noussut jo noin 40 prosenttia. Mistä on kyse, ja mikä Trumpin ja bitcoinin välinen suhde on? Miten valtiovarainministeriksikin saattaa nousta mies, joka on kykköksissä vakaavaluutta Tetheriin? Vieraana jaksossa on kryptovaluuttainvestointeihin keskittyvän Coinmotionin instituutiopalvelu- ja tutkimusjohtaja Thomas Brand.Studiossa Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki

Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantuminen on jatkunut vuosikausia. Pelkät velan koromenot haukkaavat nykyisestä liittovaltion budjetista miltei viidenneksen. Silti juuri käydyissä presidentinvaaleissa maan velkavuoresta vaiettiin. Vaalit voitti Trump lupauksilla, jotka kiihdyttävät velkarallia yhä suurempiin sfääreihin. Kuinka kauan Yhdysvaltojen velkaralli voi jatkua? Miksi Yhdysvaltojen politiikassa valtion velkaantumisesta ei välitetä? Onko liittovaltion velka riistäytynyt Yhdysvalloissa käsistä? Kaatuuko velkavuori Trumpin niskaan? Yhdysvaltojen velkavuoresta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tervetuloa kuuntelmaan Pörssipuhetta!Pörssipuhetta on podcast, jossa päästrategi Lippo Suominen ja pääanalyytikko Antti Saari keskustelevat sijoittamisesta, pörssistä ja taloudesta. Sarjan avulla pysyt perillä, mitä markkinoilla tapahtuu ja saat konkreettista tietoa, jonka avulla teet parempia sijoituspäätöksiä. Toisessa jaksossa käydään läpi Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosta: minkälaisia vaikutuksia Trumpin valinnalla on osakemarkkinoihin sekä eri yhtiöihin? Entä miten vaikutukset näkyvät Suomessa? Lisäksi Lippo ja Antti antavat vinkit erilaisille sijoittajille vaalien jälkeiseen aikaan. Lopussa vielä vastauksia edelliseen jaksoon tulleisiin yleisökysymyksiin. 01:55 Mitä vaikutuksia Trumpin valinnalla on osakemarkkinoihin?24:26 Minkälaisiin yhtiöihin valinta vaikuttaa?30:00 Millaiset vaikutukset ovat kotimaisiin yhtiöihin?32:47 Vinkit erilaisille sijoittajille vaalien jälkeen38:45 Vastauksia viime jaksoon tulleisiin kysymyksiinSeuraa meitä:X: https://x.com/OPsijoittaminenInstagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/Spotify: https://open.spotify.com/show/3U9hh7XwxaDfAsnHTOOzxa?si=038f97138c774136Yrityspankki Oyj Markets (OP Markets) on laatinut tämän materiaalin markkinointitarkoituksessa. Materiaali ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat OP Marketsin mielipidettä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Materiaalissa esitetyt arvot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita OP Markets pitää oikeina ja luotettavina. OP Markets ei kuitenkaan takaa sitä, että esitetyt tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Materiaalissa ei huomioida kenenkään yksittäisen henkilön sijoitustavoitteita, taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja - tietämystä tai muita seikkoja. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. OP Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman OP Marketsin suostumusta.OP Yrityspankki Oyj:n Pankki- ja Sijoitustoimintaan kuuluvalla liiketoiminta-alueella voidaan käydä omaan lukuun arvopaperikauppaa ja laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä. Lisäksi liiketoiminta-alueella voidaan tarjota liikkeeseenlaskuun ja emission takaamiseen liittyviä palveluja ja rahoitusvälineitä koskevaa sijoitusneuvontaa sekä harjoittaa toisen lukuun arvopaperien myyntiä, ostoa ja välitystä. Asiakastoimeksiantoihin perustuvat rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun liittyvät Corporate Finance -toiminnot on eriytetty sijoitustutkimuksesta ja välitystoiminnasta liittyvistä toiminnoista OP Ryhmän eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen mukaisesti sekä fyysisesti että operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi eturistiriitatilanteita on tunnistettu, että OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja on Kesko Oyj:n hallituksen jäsen, OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen on Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen sekä OP Yrityspankki Oyj:n toimitusjohtaja Uponor Oyj:n hallituksen jäsen. Näiden eturistiriitatilanteiden ei arvioida vaarantavan OP Yrityspankki Oyj:n Analyysi-tiimin Kesko Oyj:tä, Raisio Oyj:tä sekä Uponor Oyj:tä koskevan sijoitustutkimuksen puolueettomuutta ja riippumattomuutta.Rahoitusvälineisiin (sisältäen muun muassa osakkeet ja ETF-tuotteet) sijoittaminen sisältää aina riskin. Rahoitusvälineiden arvoon ja niiden arvon tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muutokset yhtiöiden toimintaympäristössä, muutokset taloudellisissa suhdanteissa, rahoitus- ja sijoitusmarkkinaolosuhteet, korkotason muutokset ja valuuttakurssimuutokset. Rahoitusvälineen historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä rahoitusvälineen historiallisen kehityksen perusteella voi arvioida sen tulevaa arvonkehitystä. Tulevaisuutta koskevat ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu osittain tai kokonaan. Rahoitusvälineiden hinta voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamastaan summasta tai koko sijoittamansa summan kokonaan. OP Markets ei vastaa sisällön mahdollisista puutteista tai virheistä, eikä sen perusteella tehtyistä tai tehtävistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuun tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse.

Millaisia äänestäjiä amerikkalaiset ovat ja mitkä äänestäjäryhmät ratkaisevat Yhdysvaltojen presidentinvaalit? Haastattelussa Turun yliopiston tutkija Mila Seppälä ja Ylen entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, toimittaja, tuottaja Paula Vilen. Vilen ja Seppälä arvioivat, että naiset voivat lähteä sankoin joukoin Kamala Harrisin taakse. Jopa aiemmin republikaaneja äänestäneet ”suivaantuneet naiset" voivat massoittain kääntyä äänestämään Harrisia, koska eivät pidä Donald Trumista, Vilen arvioi. Seppälä kertoo, että yllättäjiä vaaleissa voivat olla myös nuoret. Yhdysvalloissa nuoret ovat iäkkäämpiä keskimäärin arvoliberaalimpia, mutta iso osa nuorista miehistä kerääntyy nyt Trumpin taakse. Vaalien lopputuloksen kannalta tärkeää on myös, että moni nuori äänestäjä jättää äänestämättä protestina Gazan sotaan. Miten käy jos Trump häviää vaalit? Tunnustaako hän tappion? Viimeksi kun Trump hävisi presidentinvaalit vuonna 2020, hän yllytti kannattajiaan kongressitalon valtaukseen. Onko jälleen nähtävissä vastaavaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

Marraskuun 5. päivä amerikkalaiset ratkaisevat, kummasta tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti, demokraattien Kamala Harrisista vai republikaanien Donald Trumpista. Vaikka valitsijamiehistä äänestetään kaikissa 50 osavaltiossa, vaaleissa katseet kohdistuvat kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita. Mitkä teemat liikuttavat äänestäjiä eri osavaltioissa? Miten Yhdysvaltojen väestöryhmät äänestävät? Entä kuinka vaalijärjestelmä vaikuttaa lopputulokseen? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Lisäksi MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi tunnelmia suoraan paikan päältä Yhdysvalloista. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely puolueiden kannatuksesta eri väestöryhmissä: https://www.pewresearch.org/politics/2024/04/09/changing-partisan-coalitions-in-a-politically-divided-nation/pp_2024-4-9_partisan-coalitions_00-05-png/ Podcast on nauhoitettu Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit? -tapahtumassa Tiedekulmassa 29.10.2024. Katso keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/ZEJHy0d9GyQ?feature=shared

Miten USA:n vaalitulos vaikuttaa talouteen ja kauppaan kansainvälisesti? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila. Koivu ja Urrila arvioivat, että Trumpin valinta toisi epävarmuutta, ja Trumpin lupaamat tuontitullit heikentää Euroopan talousnäkymiä. Heikossa taloustilanteessa Euroopan keskuspankki voi joutua laskemaan korkoja odotettua nopeammin. Korkojen nopea lasku ei kuitenkaan Urrilan ja Koivun mukaan ole pelkästään hyvä asia. Joutuvatko yritykset Suomessa pian valitsemaan ovatko Kiinan vai Yhdysvaltojen leirissä, jos kauppasota kiihtyy? Lähi-idän tilanne voi kehittyä eri tavalla riippuen siitä valitaanko Valkoiseen taloon Kamala Harris vai Donald Trump. Lähi-idän tilanteen kärjistymisellä saattaisi olla vaikutuksia öljyn hintaan, ja sitä kautta inflatioon ja korkoihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa. Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai eurooppalaisille väliä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris? Näistä aiheista ovat keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Lisäksi inserteissä kuultiin maailmanpolitiikan dosentti S.M. Amadaen sekä MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mari Karppisen näkökulmia Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan presidentinvaalien alla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely yhdysvaltalaisten ulkopolitiikan prioriteeteista: https://www.pewresearch.org/global/2024/04/23/what-are-americans-top-foreign-policy-priorities/ Podcast on nauhoitettu Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.10.2024.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

Horjuuko USA:n vaalien uskottavuus kun äänestäjille tarjotaan rahaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindèn ja Sitran Ennakointi ja koulutus -toiminnon johtaja Veera Heinonen. Maailman rikkain ihminen Elon Musk tarjoaa 47 dollaria jokaiselle, joka suosittelee rekisteröitynyttä äänestäjää sitoutumaan vetoomukseen Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen ja toisen lisäyksen tukemisesta. Muskin perustaman poliittisen toimintakomitean toiminnan taustalla on tavoite etsiä potentiaalisia äänestäjiä Donald Trumpille. Rikkooko Musk lakia vai onko hän löytänyt täydellisen porsaanreiän? Entä miksi suuri osa amerikkalaisista ei usko vaalijärjestelmään? Heinonen arvioi, että vaikka Yhdysvaltojen vaalit ovat reilut ja rehelliset, moni elää vääristyneen tiedon keskellä ja pelkää vaalien todella olevan vilpilliset. Trumpin toistuvat puheet presidentinvaalien vilpillisyydestä on uponnut moniin amerikkalaisiin. Amerikkalaistunut suomalainen Sirpa Selänne on kertonut Helsingin Sanomille, että "ei luottanut siihen viime presidentinvaaliäänestykseen ollenkaan". Millaisessa kriisissä Yhdysvaltojen vaalien uskottavuus ja demokratia tällä hetkellä on? Lindén arvioi, että jotkut kansalaiset ovat valmiita jopa väkivaltaisiin protesteihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin. Millaisia ovat Yhdysvaltojen isot ja pitkät jakolinjat, ja miksi me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa voimakkaalta juuri nyt? Miten puolueet ja media ovat vaikuttaneet nykyiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin? Yhdysvaltojen jakolinjoista keskustelevat alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hakola, yliopistotutkija Niko Pyrhönen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi havaintojaan suoraan paikan päältä Yhdysvalloista ja insertissä kuullaan Helsingin yliopiston vierailevaa professoria Joshua C. Wilsonia. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut? -tapahtumassa Tiedekulmassa 15.10.2024. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/Qt5muEM5Vbc?feature=shared

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Turvallisuuspolitiikka puhututtaa entistä enemmän ja sarjan toisessa jaksossa syvennytäänkin turvallisuuspolitiikan avainkysymyksiin ja pohditaan, millainen rooli turvallisuuspolitiikalla on Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa? Entä millainen rooli kriisinhallinnalla on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuuspolitiikassa? Ja miten YK:n 1325-päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus näkyy Naton toiminnassa? Jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä kuulemme erikoishaastattelun Naiset, rauha ja turvallisuus-verkoston jäseneltä, Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtajalta Susanna Sulkuselta. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

Yhdysvaltojen ja Euroopan välisten suhteiden, eli niin kutsuttujen transatlanttisten suhteiden merkitys on kasvanut jatkuvasti kehittyvässä ja monimutkaistuvassa maailmassa. The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopoliikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Sarjan ensimmäisessä jaksossa sukelletaan transatlanttisten suhteiden taustoihin ja pohditaan sitä, miten ajan mittaan transatlanttiset suhteet ovat kehittyneet ja mitä voimme odottaa tulevaisuudelta. Jakson vieraat ovat tiiminvetäjä Marko Mäntylä Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksiköstä ja sotatieteiden tohtori, tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista. Aihetta alustaa Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

Suomi & Eurooppa ovat jäämässä jalkoihin kun Yhdysvaltojen talous porskuttaa. Meidän onkin suunnattava katseemme länteen! Mitä me voimme oppia amerikkalaisilta kollegoiltamme? Studiossa asiasta keskustelemassa Taneli Rantalan seurassa vuosikymmeniä Yhdysvalloissa liiketoimintaa pyörittänyt HackerOne:n toimitusjohtaja, sarjayrittäjä, sijoittaja, kunniakonsuli ja aktiivinen liike-elämän ja startup-kentän vaikuttaja Mårten Mickos.Puhumme tilanteen vakavuudesta, kulttuurin eroista vahvuuksineen ja heikkouksineen, sekä tietysti opeista, joita me suomalaiset yritysjohtajat voimme napata Amerikan kollegoilta. Nyt on aika ajatella isosti - nyt on aika tehdä asioita Amerikan meiningillä!Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Mitä seuraa Iranin viikonloppuisesta iskusta Israeliin? Miten estetään eskalaation kierre ja suursodan uhka? Keskustelemassa Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. — Valtavan suursodan uhka leijuu koko ajan, Eela toteaa. Kuitenkin hän korostaa, että useimmat Israelin naapurivaltioista eivät halua profiloitua Israelin kumppaneina, vaan pitää alueen vakaana, vaikka ossa alueen maista avusti Israelia Iranin hyökkäyksen torjumisessa. Teivaisen mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu taktisisita syistä liittolaistaan Israelia kritisoivasti, koska hänellä ei ole varaa menettää vasemman laidan äänestäjiään vaalien lähestyessä. — Tilanne (Lähi-idässä) on hankala niin kauan kuin Yhdysvaltojen tuki Israeliin on raudanlujaa riippumatta ajoittaisista torumispuheista, Teivainen toteaa. Hän arvioi, että lievä eskalaatio voi hyödyttää Israelin ja Iranin poliittisia johtoja, jotka pääsevät esiintymään omille kansalaisilleen vahvempina. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Tämän viikon jaksossa aiheina Ukrainan tukemisen tulevaisuus, kun Yhdysvaltojen politiiikka ajautuu kohti republikaanien äärilaitaa, taskulämmin veropäivä ja pressaehdokkaat musiikkiviihdeohjelmassa. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anni Keski-Heikkilä. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: https://drive.google.com/drive/folders/1lzLkroMLas8pqtX1sX2XxEPUhn-NoXCK?usp=share_link. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.