Metsäradio.

Viimeisessä Metsäradiossa muistellaan menneitä. Kuulemme ohjelmassa muun muassa mistä Metsäradio sai aikanaan alkunsa. Lisäksi luontotoimittaja Minna Pyykkö tapaa Metsäradiota toimittaneen Raino Hurmeen. Hän muistelee millaista ohjelmaa on ollut tehdä aikojen saatossa. Ohjelman juontaa Juha Blomberg.

Yhä useampi hakeutuu eräoppaan opintoihin vanhemmalla iällä. Onko kyseessä uran vaihto, elämänmuutos vai vaan välivuosi? Syitä on yhtä monta, kuin on opiskelijaakin. Vantaalainen Kohtasen pariskunta oli pitkään pohtinut irtiottoa arjesta, mutta nopea päätös eräopaskouluun lähtemisestä yllätti ehkä heidät itsensäkin. Eräänä elokuisena päivänä lääkealalla tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Kaisa ja metsätalousinsinöörinä kaupunkiympäristön virkistysmetsänhoidossa toimiva Retu pakkasivat auton ja ajoivat Muonioon. Nyt jo takaisin Etelä-Suomeen palanneen pariskunnan tapasi retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka ensi töikseen kysyi: mikä oli se tuntemus sillä hetkellä, kun auto pysähtyi Olostunturin juurelle ja edessä oli vuoden mittainen hyppy tuntemattomaan?

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon viimeisin valokuvaprojekti on Pohjoistuulen metsä, joka on heidän metsätrilogiansa viimeinen osa. Sen mukana he pääsivät kuvaamaan Värriön luonnonpuistoon, joka oli kuvaajille ikimuistoinen kokemus. Seuraavaksi pääsemme Ritvan mukaan tutustumaan, miltä luonnonpuistossa näyttää. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Ritva Kovalainen on pitkän linjan valokuvataiteilija. Hän on tehnyt 30-vuotisen uransa aikana lukuisia näyttelyitä ja kirjoja erilaisista näkökulmista liittyen metsiin yhdessä valokuvaaja Sanni Sepon kanssa. He saivat viime vuonna valtion tiedonjulkistamispalkinnon työstään. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa Ritva Kovalaista hänen urastaan.

Mitä tehdä kun lumimyrsky yllättää ja suunta häviää? Miten totaalisessa whiteoutissa löytää oikean suunnan? Suomen ehkä tunnetuin löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman käy läpi vaaratilanteita mihin hiihtovaeltajat tai retkiluistelijat voivat joutua ja kertoo miten niistä selvitään. Hän käsittelee satelliittinavigaattorin toiminnan ja oikeanlaisen käytön sekä muistelee hetkeä kun häneltä Amazonin sademetsässä GPS pimeni täysin. Vaikka elektroniikka on meillä vahvasti läsnä ja otettu retkikuntien hyötykäyttöön, ei perinteistä karttaa ja kompassia silti ole hylätty. Haastattelun kuvitteellisessa lumimyräkässä suuntaa ottaa Pata Degerman, kun untuvatakkiin sekä myrskylaseihin pukeutunut retkeilytoimittaja Joppe Ranta kiertää mikrofoninsa kanssa kehää.

Tunnista 100 lintulajia on varmaan jo monelle tuttu, mutta oletko kuullut muista 100 lajia -haasteista? Luonnontieteellisellä museolla on viime vuodesta asti ollut 100 lajia -haasteet myös kasveille, sienille ja hyönteisille. Viime syksynä myös perustettiin uusi, koululaisille tarkoitettu 100 lajia -haaste, jossa voi etsiä lajeja mistä tahansa lajiryhmästä. Mitä kaikkia lajeja voi löytää talvisesta luonnosta, siihen meidät johdattaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Ronja Saarinen sekä luontokasvattaja Jenni Skaffari ja Taru Lindgren. Myös Terälahden koulun oppilaat Lauri, Eikka ja Ida kertovat lajihavainnoistaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tampereen Terälahdella toimii yksi Suomen luontokouluista. Siellä opetetaan eri-ikäisille lapsille lajituntemusta ja muita tarpeellisia elämän taitoja. Luontokasvattajat Taru Lindgren ja Jenni Skaffari kertovat luontokoulun arjesta. Myös koulun oppilaat Eikka, Lauri, Ida sekä Martti kertovat kokemuksiaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tuusulanjärvi eteläisessä Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut retkiluistelijoiden paratiisi. Sosiaalisessa mediassakin tunnettu Jäähavaintomiehet tutkii jään koostumusta sekä paksuutta ja auraa järvelle pitkän luistelubaanan, jota ulkoilijat voivat turvallisesti käyttää. Jäähavaintomies Antti Niemi saapui retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa Tuusulanjärven rantaan juuri, kun tuuli kääntyi ja keli muuttui talviseksi. Järvi oli jäätymässä, vaikka vesi vielä liplatteli rantakivillä, kun kaksikko jutteli jäiden lukemisesta, turvallisesta liikkumisesta ja retkiluistelusta.

Näin talvisin moni ruokkii lintuja pihallaan. Se on mukava tapa tutustua lintuihin, seurata niitä ja tietenkin myös auttaa lintuja selviytymään talven yli. Linnut ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosikymmeninä maankäytön muutosten, elinympäristöjen heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Uusi tutkimus paljastaa, että myös lintujen talviruokintapaikat ovat vähentyneet Suomessa. Toimittaja Kerttu Kotakorpi jututti tutkimuksesta väitöskirjatutkija Anna Haukkaa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Leski Ilma Lindgren oli ollut poimimassa Saimaalla Lempiäisen tilan metsässä puolukoita vuonna 1914. Talollinen August Lempiäinen oli suuttunut tästä, vaati saada marjoista korvauksen ja otti marjat. Lindgren haastoi hänet käräjille ja asiaa puitiin aina korkeimmassa oikeudessa asti, joka päätyi vuonna 1920 siihen, että marjojen poiminen toisen maalta ei ollut rangaistava teko. Tämä oli tärkeä ennakkotapaus laintulkinnasta, ja jokamiehenoikeudesta alettiin puhua laajemmin sen jälkeen 1930 luvulla. Miltä jokaisenoikeudet näyttävät vuonna 2025? Siitä juttelevat nyt ympäristöoikeuden professori Kai Kokko ja luontotoimittaja Minna Pyykkö.

Täktominlahden puhdistuminen edellyttää, että ojitettu suoalue ennallistetaan. Siihen tarvitaan maanomistajan lupa ja alueen suurin maanomistaja, Hangon kaupunki, ei ole lupaa myöntänyt. Luontotoimittaja Markku Sipi matkustaa Hankoon kaupunginjohtaja Petra Ståhlin luokse kysyäkseen, mistä kiikastaa.

Täktominlahden juttusarjan toinen osa. Ari Heinilä on siis ponnistellut suon ennallistamisen puolesta 15 vuotta, mutta 10 vuoden kohdalla tapahtui notkahdus ja Ari aikoi luovuttaa. Silloin apuun riensivät ystävät. Hankkeen edistämiseksi perustettiin uusi yhdistys: Minun Mereni Ry. Yksi uuden yhdistyksen jäsenistä on Mikko Salminen, joka osaa puhua kaupunginvaltuutettujen kieltä.

Jos ojitettu suo ei tuota puuta, voisiko sen ennallistaa? Metsäradiossa puhutaan siitä, miten vaikeaksi yksinkertaiselta kuulostava hanke voi muodostua. Hangossa, Täktominlahdella, Ari Heinilä on taistellut yhden ojitetun suon ennallistamisen puolesta vapaaehtoisesti jo 15 vuotta. Luontotoimittaja Markku Sipi lähti tapaamaan Aria selvittääkseen, mistä oikein on kyse.

Kuvitelkaapa sellainen pelto, jolla käyskentelee pimeässä kymmenittäin kauriita ja rusakoita. Ja sitten on hirviä, supikoiria ja vieläpä ilves. Metsäradiossa päästään seuraamaan Riku Lumiaron ja Juha Laaksonen kanssa ilveksen käyttäytymistä Kirkkonummella. On jo pilkkopimeää, mutta havaintoja syntyy.

Rovaniemellä tiedekeskus Pilke tarjoaa kävijöille, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin, tietoa metsien kestävästä käytöstä ja suomalaisesta metsäsuhteesta. Erityishuomio on lapsissa, leikissä ja yhdessä oppimisessa. Tiedekeskuksen lisäksi saman katon alla toimii eri virastoja. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi ja oppaana Pilkkeessä on tiedekeskuksen päällikkö Heikki Hepoaho.

Metsähallitus julkaisee pian uuden ja mullistavan version Luontoon.fi -palvelustaan. Selainpohjainen täysin uudistettu sivusto tarjoilee luonnon virkistyskäytön koko kirjon käyttäjille karttalähtöisesti. Käyttäjä voi etsiä kohteita kartalta tai hakutoiminnon kautta. Vanhasta poiketen, näyttää uusi Luontoon.fi myös muiden tahojen ylläpitämiä retkikohteita kuin vain Metsähallituksen. Pitkään valmisteltua palvelua pääsivät syksyllä testaamaan ja kommentoimaan myös käyttäjät. Yhdessä tehty ja käyttäjälähtöinen tumaa myös Metsähallituksen palveluomistaja Joel Heino. Hän laittaa koivupuuta kämpän takkaan ja istuu kahvikupin ääreen kertomaan mistä uudessa palvelussa on kysymys. Sumppia ryystää ja mikrofonia pitelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Ninni Mikkosen tuore väitöskirja tarjoaa useita eri työkaluja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjuntaan. Hän toivoo, että työkalut otettaisiin mahdollisimman laajalti käyttöön ja niistä voi olla apua myös yksittäisille maanomistajille. Tutkija löytää tämänhetkisestä luonnonsuojelun tilasta sekä hyvää että kehitettävää. Toimittaja Kerttu Kotakorpi jututti Ninni Mikkosta.

Ninni Mikkonen on pitkän linjan luontoasiantuntija ja hänen väitöskirjansa kokoaa yhteen kolme eri tutkimusta uran varrelta. Niissä on yhdistelty useita aineistoja luonnonsuojelualueista, soista ja metsistä, luoden kokonaiskuvaa Suomen luonnon monimuotoisuudesta. Tiedon pohjalta on rakennettu työkaluja siihen miten luonnon heikentymistä voisi mahdollisimman tehokkaasti hillitä. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa tuoretta tohtoria.

“Kun metsäalan ammattilaiset ottavat monimuotoisuusasiat omakseen ja heidän työnantajansa antaa siihen mahdollisuuden, sitten se alkaa toimimaan”. Näin toteaa Metsäkeskuksen Jukka Ruutiainen, joka vei luontotoimittaja Markku Sipin metsäretkelle, “tinttitaipaleelle”. Kyseessä on uusi Tinttimetsä-hanke, joka on suunnattu metsänomistajille.

Teemat ovat mainio lisä retkeilyyn. Reissuja voi monipuolistaa ottamalla kohteekseen erityisen paikan, sen kauneuden, lajiston tai vaikka historian takia. Nyt lähdetään aikamatkalle Vantaan Kuusijärvelle. Siellä nimittäin vuonna 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III pysähtyi syömään lounasta. Millaisella karavaanilla kuningas liikkui, mitä hän ylipäänsä teki nykyisen Vantaan alueella ja mahtoiko syödä paikallisia herkkuja? Tätä kaikkea pohtii Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto, joka johdattelee kuulijoita mielenkiintoiselle historiaretkelle liki 250 vuoden taakse. Kuninkaan tavoin hänkin kipuaa mäen laelle maisemia katselemaan. Adjutantin virkaa hoitaa retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Keskellä Evon metsiä opiskellaan metsätalousinsinööriksi. Toisen vuoden opiskelijoille yksi mieleenpainuneimmista tehtävistä oli metsän kulottaminen. Lajiston tieteelliset nimet puolestaan ovat jääneet mieleen vaihtelevasti. Repivääkin metsäkeskestelua opiskelijat pitävät innostavana haasteena. Kerttu Kotakorven haastateltavina on opiskelijat Taneli Ärölä, Pinja Saturi ja Emmi Nenonen.

Luonnonvarakeskuksen juuristolaboratoriossa Joensuussa tutkitaan tarkasti, miten puiden ja muiden kasvien taimet reagoivat muuttuviin olosuhteisiin. Pienistä koehuoneista saadaan arvokasta tietoa päättäjille tulevaisuutta koskevien päätösten tueksi. Tutkija Timo Domisch kertoo luontotoimittaja Markku Sipille, millaisiin olosuhteisiin Suomen metsien on sopeuduttava.

Eetu Kemppasen kolmen hengen retkikunta teki vaelluksen naparetkeilujöiden hengessä ja oli liikkeellä sadan vuoden takaa kopioiduilla varusteilla. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta kävi kyselemässä mistä kaikki tarvittava tieto oli kaivettu ja miten välineet oli valmistettu Jutustelussa selviää myös, mikä oli retkikunnan ménu ja millä ruoka reissussa valmistettiin.

Kun Eetu Kemppasen retkikunta viime talvena valmistautui vaellukseen lumilakeuksille. Lapissa, oli takana satoja tunteja tutkimustyötä ja varusteiden valmistamista. Kolme miestä lähti matkaan samanlaisilla välineillä, kuin tutkimusmatkailijat ja naparetkeilijät sata vuotta sitten. Puusuksilla etenevä ja rekeä perässään vetänyt kolmikko oli pukeutunut vahattuihin puuvilla-anorakkeihin ja hylkeennahkarukkasiin. Valkoinen harjateltta oli tarkasti esikuvansa mallinen ja porontaljamakuupussien kaavat norjalaisesta museosta löytynyt. Retkikunnan johtajaa Eetu Kemppasta haastattelemassa ja vanhan mallisia varusteita ihmettelemässä kävi retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Seuraavaksi suunnataan Napapiirille, mihin on saatu uusi virallinen Napapiirin retkeilyalue. Vuolaiden koskien ympärille rakentuneella retkeilyalueella reittien esteettömyys ja helppokulkuisuus on huomioitu alusta asti ja ison kävijämäärän vuoksi panostetaan viestintään useilla kielillä. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa paikan päällä Metsähallituksen Luontopalveluiden Jarmo Asellia, joka vastaa koko Lapin alueen retkeilyrakenteista.

Espanjan poikki kulkeva pyhiinvaellusreitti kerää vuosittain tuhansia kulkijoita. Patikkaretken Santiago de Compostelaan voi tehdä montaa eri reittiä ja monella tavalla, mutta täyden kahdeksan sadan kilometrin verran taivalsi suomalainen Nina Etelävuori. Hän oli valinnut reitin lähes sattumalta ja googlailemalla tehnyt matkavalmistelut. Vaikka moni pitkälle vaellukselle lähtijä suunnittelee reissua kauan ja uhraa tavattomasti aikaa sekä vaivaa varustelistan tekoon, lähti Nina Etelävuori matkalle huolettomammin. Hänelle rinkanvalinnassa tärkein kriteeri oli punainen väri. Viikkojen kulkeminen on myös henkinen ponnistus ja siksi perille tuleminen on yleensä liikuttava ja ikimuistoinen hetki. Tänä kesänä reissun tehnyttä pyhiinvaeltajaa kävi jututtamassa retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka halusi ensimmäiseksi tietä miltä tuntuu, kun on kuukausi taivallusta takana ja päämäärä häämöttää?

Kirjanpainajien aiheuttamat metsätuhot ovat olleet viime aikoina paljon esillä, muun muassa Kolin kansallismaiseman puolesta on kannettu huolta. Mutta metsissä elää petohyönteisiä, jotka saalistavat kirjanpainajia ruuakseen. Voisiko kirjanpainajia siis pysäyttää niiden luontaisia vihollisia hyödyntämällä? Luontotoimittaja Markku Sipi matkasi Joensuuhun jututtamaan väitöskirjatutkija Mikko Pelto-Arvoa.

Metsän arvo, on tänä syksynä aloitettu sähköinen palvelu, jonka kautta metsänomistaja voi saada tietoa oman metsänsä arvokkaista luontokohteista sekä hiilivarastoista. Kerttu Kotakorpi kävi selvittämässä, mistä palvelussa on oikein kyse ja miten metsänomistaja voi hyötyä palvelun käytöstä. Antaa palvelun kehittämisessä mukana olleen Niklas Kaskealan kertoa, mikä Metsän arvo -palvelu on.

Kevät on yrttien ja syötävien kasvien kulta-aikaa, jolloin metsissä käy kuhina, kun retki- ja kotikokit keräävät luonnonantimia lautasille. Puutarhoissa alkaa kuokkiminen ja pitkin kesää kerätään satoa. Luonto tarjoaa meille loppukesään vielä mustikat ja puolukat, mutta onko ihanuus ohitse, kun suvi taipuu syksyyn? Hyönteiskokki Topi Kairenius on retkeilijä ja hyvin perehtynyt luonnosta saataviin aineksiin. Hän onkin juuri oikea henkilö vastaamaan retkeilytoimittaja Joppe Rannan kysymykseen: onko luonnon ruokapuoti auki vielä näin syksylläkin?

Keltavahakas, poimumassikka, himmeäloisikka… Suomen sienillä on värikkäitä ja mielikuvituksellisia nimiä. Mutta miten nuo nimet oikein syntyvät? Kuka ne antaa? Näihin kysymyksiin biologi, museomestari ja vastikään eläköitynyt sienten nimistötoimikunnan jäsen Pertti Salo osaa vastata. Luontotoimittaja Markku Sipi avaa kirjan limasienistä ja löytää sivuilta vielä hämmästyttävämpiä nimiä.

Kotisen aarnialue Evolla on erityislaatuinen paikka: eteläsuomalaiseksi metsäksi se on harvinaisen vanha ja verrattain pienelle alueelle mahtuu monenlaista ympäristöä metsistä soihin, kallioihin ja lampiin. Sammaltutkijalle alue on oikea aarreaitta. Sammalten saloihin johdattaa Sanna Laaka-Lindberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Toimittaja matkassa on Kerttu Kotakorpi.

Hömötiainen nousee nykyään usein esiin, kun puhutaan köyhtyvästä metsäluonnosta. Lokakuun alussa julkaistu suomalaistutkimus antaa uutta tietoa hömötiaisen vähenemisen syistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen on ollut mukana tutkimuksessa, ja häntä kävi jututtamassa toimittaja Kerttu Kotakorpi. Samalla selvisi, miksi juuri hömötiaisesta on tullut Suomessa luontokadon symboli.

Kun metsää hakataan ja hiilinielukeskustelu käy kiivaana, on moni metsänomistaja tehnyt oman ratkaisunsa ja hakee metsiään vapaaehtoisen suojelun piirin. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta pyysi Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön ylitarkastaja Soile Hiitolan kanssaan metsäretkelle. Tarkoituksena on katsastaa, sopisiko Rannan perheen juuri Heinolasta hankkima metsäpalsta suojeltavaksi. Metso-ohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden saada korvausta suojeltavaksi laitettavasta metsästä, mutta mitkä asiat suojeluun tarvitaan ja miten metsää saa esimerkiksi retkeilykäytössä hyödyntää suojelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Voiko siellä telttailla? Voiko naapureilta kieltää siellä mustikanpoiminnan?

Kansallispuistot ovat suomalaisille tärkeitä paitsi henkisesti ja fyysisesti, mutta myös taloudellisesti: viime vuonna kansallispuistot tuottivat yhteiskunnalle oli yli 500 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen ylläpitoa hoidetaan yhteistyössä vankien kanssa, mutta nyt vankien työhön varattu rahoitus on päätetty lakkauttaa. Luontotoimittajamme Markku Sipi lähti kysymään, mitä siitä seuraa. Haastateltavana Metsähallituksen luontopalveluiden tuoteomistaja Anssi Riihiaho.

Nyt kuullaan, miten Paltamon luonto ja eräs tietty suomalainen runoilija ovat vaikuttaneet biologi Vesa Hyyryläisen elämään aivan merkittävällä tavalla. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Vesa Hyyryläisen Paltamossa Kainuussa miehen asuinseudulla.

Biologi Vesa Hyyryläinen on tullut tutuksi Yle Luonnon lintuaiheisissa ohjelmissa. Hänet tunnetaan erityisesti kalasääskiasiantuntijana – tänäkin vuonna Hyyryläinen on rengastanut satakunta sääkseä Kainuun korkeudella. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vieraili Hyyryläisen luona Paltamossa ja jututti häntä tämän pitkästä urasta luonnon parissa, luonnonsuojelusta ja elämästä noin muutenkin.

Retkikeittimet ovat viime aikoina päässeet otsikoihin, kun Pohjos-Suomessa, Pyhä-Luoston kansallispuiston päivätuvassa sattui keitinonnettomuus. Vaikka niitä sattuu verrattain harvoin ja keittimet ovat periaatteessa hyvin turvallisia, on tulta ylläpitävien laitteiden kanssa toimittaessa aina pieni vaara. Laitteisiin tutustumisella, keittimen huoltamisella ja huolellisella käytöllä riskejä saadaan vähennettyä huomattavasti. Keittimien osat kuluvat ja pienten käyttövirheiden takia ne voivat vikaantua niin, ettei sitä edes huomaa. Retkeilyalan asiantuntija Jyri Hakkarainen nosteli valikoiman erilaisia keittimiä pöytään ja ryhtyi käymään läpi keittimien eroja ja tärkeitä huoltokohtia sekä turvallista käyttöä. Pöydän ääreen istui keittimiä hypistelemään myös retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Tutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa eläimistä ja esimerkiksi niiden kipuaistista, mutta pysyykö lainsäädäntö tahdissa mukana vai säädetäänkö eläinten hyvinvointiin liittyvät lait auttamattomasti jälkijunassa? Oikeustieteilijä Veera Koponen Helsingin yliopistosta pyrkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan tunnistamaan eläinsuojeluoikeuden kannalta keskeisiä oikeusperiaatteita. Häntä haastattelee toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kuluneen kesän otsikoissa on näkynyt rauhoitettuja eläimiä valitettavan ikävissä merkeissä. Suomussalmen raakkutuho ja Helsingissä sekä Lahdessa paljastunut väkivalta valkoposkihanhia kohtaan ovat herättäneet kysymyksiä siitä, mikä on eläimen arvo. Rauhoitetuille eläinlajeille on laadittu laskennallinen hintalappu, jonka tuomioistuin joutuu ottamaan huomioon rangaistusta määritellessään. Mutta mikä arvo eläimillä on suomalaisten mielissä ja onko asenteissa tapahtunut muutosta meidän elinaikanamme? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerin haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kolarinsaari on kylä ja saari Muonionjoessa Kolarin kunnassa. Alueella on myös mielenkiintoinen historia. Juha Laaksonen kävi tutustumassa Kolarinsaareen luonnonvarakeskusen tutkijan Mikko Jokisen kanssa.

Puukko ja kirves on perinteisesti kuulunut retkeilijän välineisiin. Hiljalleen tarve on vähentynyt, koska rakennettujen nuotiopaikkojen yhteydessä on usein halkomavälineet ja tulen saa syttymään sytytyspaloilla. ”Makkarapaketin kyllä saa auki ilman puukkoakin”, sanoo Petri Väliaho, jolla on vuosien kokemus perinteisten työkalujen käytössä sekä vankka tietämys puukon ja kirveen tärkeistä ominaisuuksista. Nyt Väliaho on lähtenyt retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa saunanlämmitykseen, joka aloitetaan polttopuiden pilkkomisella ja kiehisten veistelyllä. Siinä ohessa kaksikko pohdiskelee puukon mittoja ja kirvesvarren materiaaleja.

Palataan Espoon Kalajärvelle ja Tremanskärrin suolle, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella Pohjois-Espoossa. Suoluonto on hyvin herkkä muutoksille, ja etenkin tiettyjen suotyyppien tulevaisuus mietityttää valokuvaaja Teemu Saloriuttaa. Häntä haastattelee Anna-Kaisa Brenner.