Kulttuuriykkönen

Kulttuuriykkösessä keskustellaan puolalaisen Andrzej Sapkowskin luomasta Noituri-romaaneista ja niiden pohjalta tehdystä Netflixin The Witcher -tv-sarjasta, animaatioista sekä maineekkaan pelitalo Cd Project Redin peleistä, mitkä ovat yhdessä saaneet aikaan yhden aikamme suosituimmista keskiaikaisista fantasiatarinoista. Mikä palkkiometsästäjien lailla hirviöitä surmaavissa hedelmättömissä mutanteissa, niin kutsutuissa noitureissa sekä koko Sapkowskin monimutkaisessa hirviöitä, noitia, ihmisiä, haltioita, kääpiöitä yms. fantastisia humanoidilajeja ja poliittista valtapeliä vilisevässä maailmassa kiehtoo? Ja miten se eroaa esimerkiksi Tolkienin Taru sormusten herrasta tai Martinin Game of Thrones -fantasiamaailmoista? Millaista sankariainesta kovia kokenut noituri Geralt Rivialainen, hänen rakastettunsa noita Yennefer Vengerbergiläinen sekä heidän ottolapsekseen päätynyt koko valtakunnan havittelema suurta maagista potentiaalia omaava Ciri oikein ovat? Miten Noituri onnistuu erottumaan edukseen nykyajan fantasiakentällä, ja miten siitä juonnetut pelit ja tv-sarja yhdessä nostivat koko Noiturin maailmanlaajuiseksi ilmiöksi? Miten mielikuva The Witcherin maailmasta eroaa riippuen siitä, onko siihen sukeltanut ensisijaisesti kirjojen, pelien tai tv-sarjan ja animaatioelokuvien kautta? Vieraana fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija Vehka Kurjenmiekka sekä kriitikko Aleksi Kuutio. Toimittajana Juhani Kenttämaa.

Talousvaikuttaja Björn "Nalle" Wahlroos piirsi Yle Ykkösaamussa viime viikonloppuna Suomen tulevaisuudesta synkän kuvan. Toimittaja Elina Männynväli kysyi kolumnissaan Kansan Uutisissa, miksi Wahlroosilla on pysyvä pääsylippu mediaan ja kutsui häntä oligarkiksi. Miten raati näkee asian? Viikolla paljastui myös viestipalvelu x:n avattua sijaintipalvelunsa avoimeksi, että muun muassa monet amerikkalaiset MAGA-kannatustilit sijaitsevat Afrikassa tai Itä-Euroopassa Ville Talola toimittaa.

Filosofi Frank Martela kysyi kolumnissaan “Maailman onnellisimmat yhteisöt ovat kaukana Suomesta” (Helsingin Sanomat 11.9.2025) voiko ilman rahaa olla onnellinen? Martela mukaan kansainvälisissä elämän­tyytyväisyys­kyselyissä vauraat maat kuten Suomi menestyvät, mutta rahan ja onnen yhteys katoaa, kun tarkastellaan rahatalouden ulkopuolella eläviä metsästäjä-keräiljöiden yhteisöjä. Ekonomisti Heikki Pursiainen kirjoitti Martelan kirjoitukseen kommenttina kolumnin Laboren julkaisemaan Talous & Yhteiskunta -lehteen “Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä” (8.10.2025). Pursiaisen mukaan metsästäjä-keräilijä -elämäntyylin perään haikailu on suorastaan vaarallista. Risto Isomäki on kirjoittanut sekä tieto- että tieteiskirjoja. Jälkimmäisissä hän kuvittelee tapoja, jolla ihmiskunta voisi järjestää olonsa ja yhteiskuntansa. Kumman kannalle, Martelan vai Pursiaisen puolelle metsässä pikkupojasta asti viihtynyt Isomäki asettuu? Miikka Hallavaara johtaa Helsingin yliopiston hominiiniekologian tutkimusryhmää ja projektia, joka jäljittää Homo-suvun ekologisia lokeroita sen kahden miljoonan vuoden ajalta eli ympäristöjä ja olosuhteita, joissa on kyetty pärjäämään ja edistymään. Keskustelemassa ovat filosofi Frank Martela, ekonomisti Heikki Pursiainen, tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja arkeologi Miikka Tallavaara. Toimittajana on Pauliina Grym

Astrofyysikko Sissi Enestam on tutkinut monien tutkijoidenkin esittämää ajatusleikkiä hypoteesista, joka väittää havainnoitavan todellisuuden olevan täyttä lumetta ja simulaatiota Matrix-elokuvan juonen kaltaisesti tai osana The Sims -tyylistä tietokonepeliä, jossa maailmamme koostuisi synteettistä koodinpätkistä biologisen todellisuuden sijaan. Sissi on julkaissut aiheesta tietokirjan Simulaatioteoria – Mitä jos todellisuus ei ole sitä mitä luulemme (Tammi). Mistä ajatus kumpuaa, millä todennäköisyydellä elämme simulaatiossa, mitä todisteita hypoteesin puolesta esitetään ja voidaanko simulaation mahdollisuutta saumattomasti kieltääkään? Miksi monia kovia tieteen tekijöitä ja fyysikoita ajatus simulaatioteoriasta kiehtoo huolimatta sen sci-fimäisestä, pseudotieteellisestä, mystisestä, uskonnollisesta ja jopa salaliittoteoriamaisesta luonteesta? Sissi Enestamin lisäksi Kulttuuriykkösen vieraina kosmologi Kari Enqvist, joka on aihetta käsitellyt omissa teoksissaan sekä tutkijatohtori-tieteiskirjallisuusasiantuntija Esko Suoranta. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan talvisodan legendaarisesta tarkka-ampujasta Simo Häyhästä. Häyhä on usein mainittu maailmanhistorian menestyneimpänä tarkka-ampujana. Ranskalainen kirjailija Olivier Norek julkaisi viime vuonna romaanin "Talven soturit", joka pohjautuu talvisotaan ja Simo Häyhän tarinaan. Kirja on saavuttanut suuren suosion Ranskassa, ja käännösoikeudet on myyty useisiin maihin. Lähetyksessä mm. arvioidaan, miten hyvin ranskalaiskirjailija on pitänyt faktat kohdallaan. Haastateltavina ovat sotahistorian tutkija ja kolmen eri yliopiston dosentti Lasse Laaksonen sekä Simo Häyhän haastatellut ja hänestä kirjan Simo Häyhä - Talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja kirjoittanut Tapio Saarelainen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Uutisvirta Gazasta on hiljentynyt Israelin ja Hamasin lokakuussa solmitun tulitauon myötä. Hamasin hyökkäyksestä vuonna 2023 alkanut sota järkytävine siviiliuhreineen oli Suomessa päivittäin seurannassa. Israelia on syytetty sodassa kansanmurhasta ja lukuisista sotarikoksista sekä siitä, että se ei ole päästänyt toimittajia raportoimaan sodasta. Israelin mukaan kyseessä on suurelta osin Hamasin propaganda sekä läntisten tiedotusvälineiden kritiikittömyys esimerkiksi uutispalvelu Al-Jazeeran toimittamien tietojen osalta. Onko media onnistunut tehtävässään tuottaa riippumatonta ja luotettavaa tietoa Gazan sodan vaiheista ja sen syistä? Onko uutisoinnin volyymi ollut kohdallaan? Aiheesta keskustelevat journalismin tutkimuksen asiantuntija, yliopistolehtori Markus Ojala, antisemitismiin perehtynyt yliopistolehtori, tietokirjailija André Swanström sekä mediassa asiantuntijana käytetty tutkija ja vuoden tieteentekijä Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Millainen vaikutus tuntemallemme maailmanjärjestykselle ja sotarikosoikeudelle Trumpin ja Putinin Ukrainalle tarjoama rauhansuunnitelma olisi toteutuessaan? Mitä Spotifyn äänikirjamarkkinoille tuleminen tarkoittaa pienkustantamoiden ja yksityisten kirjailijoiden kannalta? Millä tavoin lasikattojen rikkominen todellisuudessa edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa? Pitäisikö median olla avoimempi omien lähteiden sekä haastateltavien valintaperusteissa? Pitääkö jopa luonnonsuojelua perustella maanpuolustuksella? Muun muassa näitä teemoja käsiteltiin Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa, jossa ruodittiin jälleen median, kulttuurin, arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaamme vakiraatilaisten voimin. Mukana tällä kertaa professori Helena Ranta, toimittaja-tietokirjailija Matti Virtanen sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kun taiteilija Akseli Gallen-Kallela matkusti perheineen Brittiläiseen Itä-Afrikkaan eli nykyiseen Keniaan vuonna 1909, he vuokrasivat tiilitalon Nairobin ulkopuolelta. Heidän kotonaan oli mustia palvelijoita, jotka saivat päivittäin maistaa virtahevon nahasta tehtyä ruoskaa. Kuka tätä ruoskaa käytti, ja miksi? Janne Lahden ja Johanna Skurnikin Kolonialismin muokkaama maailma (Otava 2025) avaa eurooppalaisten imperiumien historiaa ja jälkiä suomalaisille tuttujen ja ennalta tuntemattomien yksilöiden sekä yhteisöjen kokemusten kautta. Kirja tarkastelee kolonialistisia valtarakenteita ja asenteita useista näkökulmista ja tuo esiin erityisesti alkuperäiskansojen, rodullistettujen ryhmien ja siirtomaavallan kohteeksi joutuneiden äänet. Kirja kertoo, että vaikka Suomella ei ollut omia siirtomaita, miten suomalaiset ovat olleet mukana kolonialistisissa prosesseissa niin tieteessä kuin siirtomaahallinnossa. Miten suurta syyllisyyttä suomalaisten tulee kolonialismista tuntea ja miten kolonialismin perintö näkyy Afrikassa? Entä miten kolonialististen rakenteiden purkaminen näkyy eteläafrikkalaisessa yliopistomaailmassa? Keskustelemassa ovat yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin Yliopistosta, tieteen ja tiedon historian dosentti Johanna Skurnik Turun yliopistosta ja EU:n Sahelin erityisedustajan kabinettipäällikkö David Korpela. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksi kirjailijat jäävät nuolemaan näppejään, vaikka kustantamot porskuttavat? Kirjailijat ovat jälleen tuoneet esiin tyytymättömyyttään saamiinsa korvauksiin myydyistä kirjoista. Syyttävä sormi osoittaa lukuaikapalvelujen suuntaan, sillä äänikirjasta saatu korvaus on vain murto-osa verrattuna painettuun kirjaan. Painetusta kirjasta saa keskimäärin vain kolmisen euroa myydystä kappaleesta, äänikirjasta noin 50 senttiä. Jopa kokeneet kirjailijat tuntevat olevansa alakynnessä sopimusneuvotteluissa, joissa sovitaan korvauksista. Mitä tapahtuu suomalaiselle kirjallisuudelle? Hylkäävätkö kirjailijat perinteiset kustannustalot? Entä mitä tapahtuu äänikirjoille, joiden nousukiito on jo taittunut? Kulttuuriykkösessä kirja-alan ongelmista ovat puhumassa BookBeatin liiketoiminnan kehitysjohtaja Sari Forsström, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars, kirjailija Juha Itkonen ja Kirjailijaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Hanna-Reetta Schreck. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkönen pohtii, mistä luovuus ja inspiraatio todellisuudessa kumpuavat. Mistä tunnetut suomalaistaiteilijat löytävät polttoaineensa työlleen, ja mitkä tekijät ovat omiaan torppaamaan luovuuden, inspiraation ja menestymisen luovalla alalla. Toimittaja Henry Tikkasen tietokirja Luovat suomalaiset: Ja mitä me voimme heiltä oppia (Tammi) haastattelee viittätoista luovan alan tunnettua ammattilaista. Kirjassa omaa työskentelyään avaavat mm. valokuvaaja Meeri Koutaniemi, muusikko Olavi Uusivirta, kirjailija Satu Rämö, pelisuunnittelija Sami Järvi, näyttelijä Krista Kosonen sekä mentalisti Pete Poskiparta. Kirjassa he käyvät läpi muun mussa, mistä inspiraatio syntyy, mikä on heidän luovuuden lähde, miten he ovat päätyneet alalle ja mikä aiheuttaa luovuuden tuskaa? Kuvataiteilija-tutkija Hanna-Kaisa Korolainen on tutkinut inspiraatiota ja luovuutta, opettaa nykyään laajemmin luovaa prosessia Aalto-yliopistossa ja tehnyt väitöskirjan inspiraation roolista pyrkien purkamaan inspiraation mystisyyttä ja avaamaan sen todellista luonnetta. Mikä auttaa meitä löytämään inspiraation yhä uudelleen? Mitä luovuus ja inspiraatio vaativat kukkiakseen ja antaakseen pohjan luovan alan ammatillisuudelle? Millainen paikka Suomi on luovan alan ja taiteen tekijöille? Mitkä rakenteet synnyttävät taiteen menestystarinoita? Ja mitkä asiat ovat luovuutemme esteenä - niin henkilökohtaisella kuin kansallisellakin tasolla? Kulttuuriykkösen vieraina tutkija-taiteilija Hanna-Kaisa Korolainen sekä toimittaja-tietokirjailija Henry Tikkanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

John Stuart Mill oli 1800-luvulla vaikuttanut filosofi ja ekonomisti, yksi oman vuosisatansa vaikuttavimpia ajattelijoita. Hänen keskeneräinen käsikirjoituksensa Chapters on Socialism julkaistiin postuumisti vuonna 1879 — ja nyt, lähes 150 vuotta myöhemmin, se on käännetty suomeksi otsikolla Sosialismin hyödyt ja haitat. Miksi Mill ja tämä teos on nähty juuri nyt ajankohtaisena ja kääntämisen arvoisena? Sosialismi on muistuttanut poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kielenkäytössä välillä kirosanaa, mutta New Yorkissa voitettiin toissa viikolla pormestarivaalit juuri tätä taikasanaa käyttäen. Onko sosialismi siis tulossa muotiin? Ja mistä ylipäätään keskustelemme, kun keskustelemme sosialismista? Mukana ovat sosialismin hyötyjä ja haittoja pohtimassa Millin kirjan yksi kääntäjistä ja siihen kommetaarin kirjoittanut politiikan tutkija Mikko Lahtinen, Helsingin yliopiston filosofian professori Thomas Wallgren sekä Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti. Ville Talola on toimittajana.

Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä viikolla pohditaan veropäivän merkitystä, Woltin alustatalouden reiluutta, BBC:n skandaalia ja julkisen palvelun median luottamusta. Mukana myös keskustelua englannin ylivallasta, yhteisöllisyyden todellisuudesta ja sivistysihanteen kriisistä. Korjaus: kohdassa 5:33 sanoo juontaja Nicklas Wancke erheellisesti Sari Baldaufin sanoneen, että hän häpeää Woltin toimintamallia. Sen sijaan Talouselämä-lehden Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi nimeämä talousvaikuttaja Anne Brunila sanoi vuonna 2023 häpeävänsä Woltin toimintaa lähettejä kohtaan. Studiossa Virpi Hämeen-Anttila, Katleena Kortesuo, Tuomas Nevanlinna. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Sekä Jessikka Aron Putinin USA – Näin Venäjä hajottaa ja hallitsee Yhdysvalloissa (Johnny Kniga, 2025), Iida Hallikaisen ja Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen yhteinen teos Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä (Otava, 2025) että Hannu Pesosen Ammattina vakooja - Sankareita, pettureita ja salajuonia (Docendo, 2025) kertovat Venäjän vaikutus- ja vakoiluyrityksistä länttä kohtaan. Millaista myyräntyötä Kreml harjoittaa, miten se pyrkii vaikuttamaan lännen asenteisiin ja mikä on median rooli kohdemaassa? Haastateltavina ovat tietokirjailija Jessikka Aro, ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Hannu Pesonen sekä Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ukrainan sodan uutisoinnissa suomalaisen median tasapaino eri näkökulmien välillä on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kritiikkiä. Korostuuko uutisoinnissa liikaa Ukrainan näkökulma? Sorrutaanko tsemppijournalismiin? Käsitelläänkö Venäjän näkökulmaa ja motiiveja liian yksipuolisesti? Ennen kaikkea pystyykö suomalainen media antamaan realistisen kuvan Ukrainan sodasta ja miten raportointi on muuttunut sodan pitkittyessä? Mediakriittiseen keskusteluun Kulttuuriykkösessä osallistuvat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, digimedia Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri, Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella aihetta tutkiva tutkijatohtori Joonas Koivukoski sekä pitkän linjan journalisti Reetta Räty. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Monen sydänalaa riipii kun vanhoja puita ja ikimetsiä kaadetaan surutta. Kansanperinteessä puita on kunnioitettu, ne ovat suojanneet taloja ja niiden kaataminen on merkinnyt talonväelle huonoja aikoja, jopa kuolemaa. Eivätkä vain puut, vaan myös monet muut luonnonmuodostelmat kuten lähteet ja kivet ovat olleet monelle suomalaiselle pyhiä paikkoja. Kulttuuriykkösen vieraina ovat tietokirjailija Reetta Ranta, folkloristiikan tohtori John Björkman sekä maantieteen tohtori Kaisa Vainio (etä).

Millaiseksi elokuvaksi Mary Shelleyn klassikkokauhutarina kääntyy vuonna 2025 meksikolaisohjaaja Guillermo del Toron käsittelyssä? Kulttuuriykkönen paneutuu koko tohtori Frankensteinin ja hänen hirviönsä historiaan, merkityseen eri aikakausina ja vaikutukseen alkuperäisestä romaanista viimeisimpään elokuvaversioon. Vieraina kirjailija-tohtori Tiina Raevaara sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Jari Sedergren avaa keskustelun Sanna Marinin tuoreella Hope in Action -muistelmateoksella (Toivo on tekoja, suom. Maija Laura Kauhanen, Gummerus, 2025). Studiossa pohditaan, millainen vastaanotto Marinin kirjalla on ollut ja kenelle se on kirjoitettu? Ennen kaikkea, mitä Sanna Marin nyt myy, ja onko velvollisuutemme suomalaisina ostaa? Kansallisbaletin esityksessä nähty nuorten törkeä häiriköinti nostaa esiin kysymyksiä kulttuurikasvatuksesta ja yleisön käytöksestä. Miksi osa nuorista rikkoo yleisörauhan ja miten tilannetta voisi parantaa? Heikki Pursiainen siirtää keskustelun työelämään: Onko etätyö jokaisen tietotyöläisen oikeus vai työnantajan määrättävissä? Miten etätyö vaikuttaa yhteisöihin, kaupunkikulttuuriin ja arkeen? Toimituksen toisessa aiheessa mietietään, voiko Donald Trumpin nykyistä toimintaa USA:n sisäpolitiikassa verrata jo Mao Zedongin kauhistuttavaan kulttuurivallakumoukseen 1960-1970-lukujen Kiinassa? Katleena Kortesuo nostaa esiin uudisrakentamisen ongelmat ja arkkitehtuurin kyvyttömyyden rakentaa vanhojen perinteiden päälle. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomi kaupungistuu, nuoret korkeasti koulutetut hakeutuvat keskuksiin ja haluavat keskustamaista asumista. Syrjäseutu tyhjenee. Osmo Soininvaaran mielestä kaupunkien kehitystä tulisi ohjata taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti. Kaupunkien pitäisi esimerkiksi rahastaa kaupungin omaan kassaan tonttimaan ansioton arvonnousu, ja tontit tulisi ohjata käyttötarkoituksiin jossa niistä maksetaan eniten. Arkkitehtuurin uusi akateemikko, arkkitehti Mona Schalin uskoo kaupunkien kestävään kehittämiseen ja rakennetun ympäristön entistä korkeamman laadun tavoitteluun. Ovattko näkemykset sovitettavissa yhteen? Toimittajana on Jonni Roos.

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kansanedustaja Päivi Räsäseen vuodesta 2019 kohdistunut oikeudenkäynti tuli viime viikolla Korkeimman oikeuden käsittelyyn. Siinä pohditaan, syyllistyikö Räsänen rikokseen esitettyään viestipalvelu Twitterissä kielteisiksi tulkittuja näkemyksiä homoseksuaalisuudesta Pride-tapahtuman yhteydessä. Räsäsen asianajaja Matti Sankamo on julkaissut tähän prosessiin liittyen kirjan Eihän noin saa sanoa!, jossa hän pohtii kriittisesti sananvapauden oikeudellista sääntelyä. Tapaus on herättänyt huomioita myös maan rajojen ulkopuolella. Kyseessä on perusoikeuksien keskinäisten suhteiden määrittely. Tästä syystä Korkeimman oikeuden tuomioon kohdistuu erityistä mielenkiintoa. Mistä lähtökohdista tuomion valmisteluun ryhdytään, siitä otetaan selvää Kulttuuriykkösessä. Keskustelemassa ovat Matti Sankamon kanssa Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen, kirjailija, juristi Jarkko Tontti sekä Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Ville Talola toimittaa.

Yhdysvaltalaisartisti Bruce Springsteenin uran nivelvaiheeseen sijoittuva, tositapahtumiin ja samannimiseen Warren Zanesin kirjaan perustuva Deliver Me from Nowhere -elokuva kuvaa Springsteeniä vuoden 1982 Nebraska-albumin tekovaiheessa. Tuolloin nuori maailmantähteyden kynnyksellä oleva muusikko paini sekä menestyspaineiden että menneisyyden mörköjen kanssa. Nebraskan hän äänitti vaatimattomissa oloissa neliraiturilla New Jerseyn -kodissaan, ja sitä pidetään Springsteenin ajattomimpana tuotoksena. Deliver Me from Nowhere -elokuvan pääosaa esittää Shameless ja The Bear -tv-sarjoista parhaiten tunnettu Jeremy Allen White, ja leffan on käsikirjoittanut ja ohjannut mm. Crazy Heart -kantrielokuvasta tunnettu Scott Cooper. Millaisen dramatisoinnin elokuva piirtää tositapahtumista sekä itse “Pomosta” ja hänen elämänvaiheistaan? Onko vaikeuksien kautta voittoon sankari jo aikansa elänyt trooppi vain onnistuuko elokuva tuomaan jotain uutta hyvin vaihtelevien ja usein epäonnistuneiden elämänkertaelokuvien kaanoniin? Miten elokuva onnistuu kommentoimaan nykyaikaa, ja miksi Springsteen on noussut niin isoksi, ja jopa uskonnollista hurmosta faneiltaa saavaksi ilmiöksi sekä muusikoksi? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta musiikkitoimittaja Susanna Vainiolan, muusikko-kuvataiteilija Sampsa Sarparannan sekä elokuvakriitikko Leena Virtasen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio ruotii jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Toimittajana on Jonni Roos. Tässä jaksossa tarkastellaan muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaisiksi tulkituista kirjoituksista käytävää oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa. Missä kulkevat sananvapauden ja vihapuheen rajat, ja miten oikeuden ratkaisu voi vaikuttaa käsityksiimme perusoikeuksista ja niiden rajoista? Entä uskonnollisten yhteisöjen vastuu kielenkäytöstä. Hyvinvointiyhteiskunnan leikkaukset ja kulttuurin merkitys nousevat keskusteluun, kun pohdimme, mitkä osa-alueet ovat niin tärkeitä, että niihin ei tulisi koskea. Miksi kulttuurin pitäisi olla leikkausten ulkopuolella? Pitäisikö tuettavalla kulttuurilla olla vaikuttavuus-mittari? Kirjailija Kauko Röyhkä on herättänyt huomiota uudella tavalla ansaita tuloja internetissä – erityisesti Facebookin maksullisen sisällön kautta. Kirjailijana on nimittäin vaikea tienata elantoa. Toimintaelokuvien ja väkivaltaviihteen merkityksestä keskustellaan Sisu 2 -elokuvan innoittamana. Miksi väkivaltaa ei enää viitsitä kritisoida kritiikeissä? Elon Muskin Grokipedia-tietosanakirja haastaa perinteisen Wikipedian aseman. Miten tekoälyllä tuotettu tieto muokkaa käsityksiämme puolueellisuudesta ja luotettavuudesta? Voiko yksittäinen vaikuttaja, kuten Musk, muuttaa koko tiedonvälityksen kenttää ja vaikkapa sotkea faktat salaliittoteorioihin?

Elina Kahlan Gulagin viisas (Into, 2025) on romaani Pavel Florenskista – teologista, filosofista, matemaatikosta ja sähköinsinööristä, jota on kutsuttu Gulagin Leonardo da Vinciksi. Florenski etsi totuutta tieteestä ja uskonnosta, ja hänen elämänsä vei hänet yliopistosta kirkollisuralle ja lopulta Neuvostoliiton sähköistämishankkeisiin. Romaani yhdistää dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa, seuraten Florenskin vaiheita lapsuudesta vankileireille asti, missä hän jatkoi tutkimuksiaan. Suvi Ratisen Pakolainen (Otava, 2025) kuvaa pakolaisuuden kokemuksia sodanjälkeisessä Euroopassa. Päähenkilö on suomalaisvirolainen kirjailija Aino Kallas, joka menettää kaiken Neuvostoliiton miehittäessä Viron ja joutuu pakenemaan Ruotsiin. Paluu Suomeen on mahdotonta ulkopoliittisista syistä. Miten tiedemiehiä ja taiteilijoita kohdeltiin Neuvostoliitossa – ja miten se vaikuttaa yhä tieteen ja taiteen tekijöihin? Lähetyksen lopussa kuullaan myös ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin ajatuksia. Vuonna 1982 syntynyt Andruhovytš on yksi nykyukrainalaisen kirjallisuuden merkittävistä nimistä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat 1900-luvun alun Galitsiaan sijoittuva "Felix Austria" vuodelta 2014 ja vuoden 2020"Amadoka", joka käsittelee Ukrainan historian traumoja. Amadokan ensimmäinen osa ilmestyi juuri suomeksi Riku Toivolan suomentamana (Gummerus, 2025). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.

Miten kauhu toimii videopeleissä, ja millaisia lainalaisuuksia pelien interaktiivisuus tuo mukanaan pelottavien tarinoiden ja tilanteiden kertomiseen sekä totetuttamiseen? Japanilainen pelitalo Konami mullisti kauhupelit vuosina 1999 ja 2001 julkaistuilla Silent Hill ja Silent Hill 2 -peleillä. Niissä seikkaillaan sumuisessa painajaiskaupungissa ja etsitään kadonneita läheisiä taistellen groteskeja hirviöitä vastaan ja ratkaisten pulmia. Silent Hill -pääsarjan pelejä on julkaistu tähän mennessä yhteensä kahdeksan, joista viimeisin SIlent Hill f kuluvana syksynä. Se sijoittuu 1960-luvun sumun täyttämään japanilaiseen pikkukaupunkiin, missä teini-ikäinen Hinako joutuu kasvokkain traumojen, kuoleman ja hirviöiden kanssa. Psykologista sekä selviytymiskauhua sekoittava peli on maineikkaan japanilaiskirjailija Ryukishi07 käsikirjoittama. Miten useita elokuva-adaptaatioitakin osakseen saanut pelisarja mullisti kauhupeligenren, ja millainen on sen viimeisin osa? Vähintään yhtä vaikutusvaltainen kauhupelisarja Resident Evil ponnistaa myös Japanista. Sen vuonna 1996 julkaistu ensiosa vaikutti koko zombie-elokuvagenren uuteen tulemiseen 2000-luvun vaihteessa. Sarjan seuraava osa Resident Evil: Requiem julkaistaan ensi vuonna. Niin ikään japanilaisesta Exit 8 -pelistä on julkaistu elokuva, joka on parhaillaan Suomessakin teatterilevityksessä. Mitä japanilaisessa kauhussa on sellaista, joka iskee ja istuu pelimaailmaan niin hyvin? Millaisia muita onnistuneita kauhupelejä on julkaistu, ja millaisia kauhupelejä Suomesta tulee? Remedy-pelitalon Alan Wake ja Control -pelien lisäksi oululainen Korpi Games on pian julkaisemassa Shifting Chambers -peliään, jossa seikkaillaan taskulampun kajossa pimeässä alati muuttuvassa kauhukartanossa. Videopelien kauhusta ja kauhupeleistä Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa elokuvatutkimuksen opiskelija ja peliasiantuntija Juho Lipponen, pelisuunnittelija Tuuli Mäenpää, kauhupelien musiikkiin erikoistunut väitöskirjatutkija Enja Heikkilä sekä pelitoimittaja Johannes Valkola. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Jos yhteiskuntamme tuhoutuisi sodan tai ilmastokatastrofin seurauksena, mitä arkeologit löytäisivät meistä tuhansien vuosien päästä? Useat yhteiskunnat ovat kadonneet historian hämärään – miksi? Helsingin yliopiston kaksi tutkijaa vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Kirsi Valkama ja Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori tarjoavat uudessa kirjassaan nimeltään Historiaan hävinneet, romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan, uusia näkökulmia siihen miten pienemmät valtakunnat Välimeren alueella tuhoutuivat ja miksi. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö tarkastelee mitä oppia romahdukset tarjoavat omalle ajallemme. Toimittaja Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä kulttuurin, median, arvokysymysten ja ajankuvan ajankohtaisaiheet kolmen raatilaisen voimin. Uutena raatilaisena ensimmäistä kertaa mukana kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth, jonka lisäksi keskustelemassa myös kirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa. Lähetys käynnistyy Eppu Normaalin uran päättymisen jälkimainingeissa – mitä legendayhtyeen jäähyväiset kertovat suomalaisesta musiikkikulttuurista ja fanien tunteista? Keskustelussa pureudutaan myös Anneli Auerin oikeustapaukseen, joka haastaa uskomme suomalaiseen oikeuslaitokseen, poliisin luotettavuuteen sekä median rooliin monimutkaisissa rikosvyyhdeissä. Miten tapaus vaikuttaa kansalaisten luottamukseen instituutioihin ja voiko syytetty enää palata normaaliin elämään? Toisena isona aiheena pohditaan suomalaisten liikalihavuutta: onko kyse yksilön vai yhteiskunnan ongelmasta, ja miten siitä pitäisi puhua? Vieraat pohtivat, onko aika diagnosoida liikalihavuus sairaudeksi ja missä määrin yhteiskunta kantaa vastuuta. Lisäksi studiossa kysytään, miksi miehet eivät lue kaunokirjallisuutta ja mitä tämä kertoo kulttuurimme muutoksista. Onko lukeminen nykyään vain naisten harrastus? Podcastien räjähdysmäinen kasvu vie tilaa perinteiseltä medialta – onko yhteinen todellisuus uhattuna, kun jokainen rakentaa oman audiosisältökuplansa? Lopuksi pohditaan, miksi kulttuurituotteissa ja peleissä tavoitellaan täydellisyyttä: tekeekö riskittömyys taiteesta tylsempää? Saako ja pitäisikö olla rosoa ja epätäydellisyyttä? AAA-luokan isot videopelit ovat totuttaneet pelaajat perfektionismiin.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi päänäyttely keskittyy muotoiluun ja arkkitehtuuriin Tove Janssonin omassa elämässä ja Muumi-kirjoissa. Tove Jansson loi Muumilaakson synkkänä sotaisana aikana ja keskellä Helsingin pommituksia. Muumipeikkojen maailmasta tuli pakopaikka kirjailijalle. Tove Janssonin Muumitalo symboloi edelleen monille turvapaikkaa. Mistä hän sai idean luoda kodin, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jonne kaikki ovat tervetulleita? Tove Jansson loi myös oman ateljeen Helsinkiin sekä Klovharuun mökkinsä, joissa hän sai elää ja tehdä työtä omalla vapaalla tavallaan. Näyttely avaa näitä lokaatioita ja myös Muumien tapaa asua ja sisustaa sekä heidän suhdettaan ympäröivään maailmaan. Näyttelyssä laajennetaan Tove Janssonin idealistista muumimaailmaa kohti yhteisöasumista, kodittomuutta ja pakolaisuutta ja väliaikaisia asuinpaikkoja. Kuraattori Jutta Tynkkynen avaa Muumikirjojen asumisratkaisuja ja niiden vastineita todellisessa elämässä - miten sujui esimerkiksi Tuu-Tikin ja näkymättömien päästäisten yhteiselo talvisella uimahuoneella? Millaisia ovat Muumien väliaikaiset asumukset teatterista majakkaan? Mikä on Mörkön tilanne, joka ei asu missään ja miksi hänestä on tullut koditon? Tove Jansson vietti kulttuurin täyttämät talvensa Helsingissä ja rennot kesänsä Klovharussa, saaristossa. Monet hänen elämänsä paikoista siirtyivät kirjoihin: Helsingin Tähtitorninmäki ja observatorio sekä Klovharun mökki, jossa Tove ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä viettivät yli 30 kesää ilman sähköä ja vettä. Klovharun remontin aikana yllättäen löytyi lattian alta Toven ja Tuulikin lähettämä pulloposti tulevaisuuteen, mistä se kertoo? Ohjelman vieraina ovat Sophia Jansson, filosofian tohtori Sanna Nyqvist ja kuraattori Jutta Tynkkynen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Syksy on jo pitkällä, ja paljon kiinnostavia kirjoja on ilmestynyt. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja sopisi juuri syksyn tunnelmaan? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield, kirja-aktivisti ja lukupiirin vetäjä Kirsi Ranin ja Ylen Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelman toimittaja Anna Tulusto. Ohjelman aikana keskustellaan näistä teoksista: Arundhati Roy: Turvani ja myrskyni Sofija Andruhovytš: Amadoka Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva Jari Järvelä: Raiteet Jenni Räinä: Vaino Laura Gustafsson: Lihakirja Joan Didion: Merkintöjä Johnille Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja Jussi Ahlroth: Kirje Buddhalta Édouard Louis: Monique pakenee Aura Siltala: Kyborgikesä Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki Lisäksi puhutaan monista muistakin syksyn kirjoista ja ilmiöistä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson. Lähetyksessä ei ehditty puhua näistä vieraiden suosituksista: Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu Alexander Stubb: Vallan kolmio Aura Kanerva Nurmi: Karkuteillä Monika Fagerholm: Eristystila - Kapinoivia naisia

Jalmari Helanderin menestyselokuva Sisu on saanut nyt jatko-osan, jossa päähenkilö, Jorma Tommilan näyttelemä sotaveteraani Aatami Korpi matkaa toisen maailmansodan jälkimainingeissa Neuvosto-Karjalan puolelle hakemaan kotipaikkaansa takaisin. Korpea vastassa on hänen perheen tappaja Igor Draganov, joka lähetetään venäläisupseerien toimesta suomalaiskommandon perään. Toiminnantäyteisestä kostoretkestä tulee verinen yhden miehen sota puna-armeijaa vastaan. Näyttävistä erikoisefekteistään sekä toimintakohtauksistaan tunnettu ensiosa Sisu löi läpi myös action-elokuvien päämaassa Yhdysvalloissa, mutta onnistuuko Sisu 2 panemaan entistä paremmaksi ja millä meriiteillä? Helanderilla on parhaillaan tekoprosessissa myös Rambo-elokuvan esiosa John Rambo, joka kertoo Vietnamin sodan veteraanin tarinaa sotatantereella ennen paluuta kotimaahansa Yhdysvaltoihin. Onko Helanderista tulossa yksi Hollywoodin toimintaperinteen pelastajista? Miksi historiallisuus on sivuseikka tässä löyhästi historiaan liittyvissä fiktiivisissä tarinoissa, ja miksi toimintaelokuvien keskiössä on usein yksinäinen susi, jota motivoi henkilökohtainen kostoretki? Mistä toimintaelokuvien teemat ja inspiraatio tässä ajassa ponnistavat? Miksi vuosituhannen lopussa kukoistaneet toimintaelokuvat ovat jääneet ajassamme supersankarielokuvien jalkoihin, ja taka-alalle yhdenlaiseen genre-elokuvalokeroon? Kulttuuriykkönen saa vieraakseen ohjaaja Jalmari Helanderin lisäksi teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneet toimittaja-tietokirjailijat Esa Mäkijärven ja Matti Rämön. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lähi-idän tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart uusi teos Palestiina ja Israel – Historia karttoina (Gummerus, 2025) avaa alueen monipolvista historiaa karttojen avulla. Miten karttoja on käytetty poliittisten tavoitteiden ja propagandan välineenä? Miten kartan avulla voi vaikuttaa käsityksiimme maasta ja sen omistuksesta? Entä millä tavoin Israel ja Hamas ovat käyttäneet propagandaa viimeisen 20 vuoden aikana? Onko kahden valtion malli yhä mahdollinen ja kuka lopulta piirtää – ja vahvistaa – Israelin ja Palestiinan tulevat rajat? Keskustelemassa ovat tietokirjailija Timo R. Stewart ja Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta ja "Israelin historia" -kirjan (Gaudeamus, 2003, päivitetty 2024) kirjoittaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa keskustellaan muun muassa rattiraivosta ja autoilun statussymboleista, Bob Dylanin konserttielämyksistä ja taiteilijan vastuusta yleisölleen, vieraskielisten näkymättömyydestä yhteiskunnallisissa kyselyissä, oppimateriaalien avoimuudesta ja opettajien roolista niiden tuottajina sekä urheilijoiden ja taiteilijoiden apurahojen tulevaisuudesta ja yritysten roolista kulttuurin tukijoina. Studiossa keskustelemassa Tiina Raevaara, Katleena Kortesuo ja Heikki Pursiainen, juontajana Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyssä nähdään kuvataiteen lisäksi myös valokuvia aikalaisista sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia. Näyttelyssä esillä on muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Miltä reformipuku näytti? Mikä sen merkitys oli naisen vapauttamisessa? Millä tavalla muoti näkyy näyttelyn teoksissa? Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani. Mitkä olivat Wienin sesessionin vaikutteet ja vaikutukset, naistaiteilijuuden erityispiirteet ja kuinka tärkeää oli jo silloin verkostoitua. Wienin sesessio oli Wienissä vuonna 1897 perustettu modernistinen taiteilijaryhmä. He halusivat irtaantua akateemisesta taidekäsityksestä ja edistivivät modenia taidetta ja muotoilua konservatiivisessä Itävallassa. Miten tänäänkin taiteen terminologiaan kuuluva kokonaistaideteos-käsite syntyi? Vieraina ovat Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyn kuraattori, intendentti Anu Utriainen, tutkija Leena Svinhufvud Arkkitehtuuri- ja Designmuseosta ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kerrankin sanoittamisesta puhutaan niin että ei etsitä hitin kaavaa! Sanat antavat luonteen laululle, mutta myös muut asiat kuten melodia, soinnut ja rytmi vaikuttavat siihen, miten sanat tulkitaan. Neljä kokenutta sanoittajaa avaa työtään Kulttuuriykkösen keskustelussa. Sanoittamisen taitoa voi opetella Martti Heikkilän uudesta kirjasta, Sanoittajan runousoppi. Tosin muut keskustelijat, neljä albumia julkaisseet Antti Autio ja Lyyti sekä lukuistenhittien sanoittaja Saara Törmä ovat oppineet taitonsa itse kokeillen, sovelteaen ja löytäen. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Miksi vuoden 2025 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle eikä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on julistanut itsensä “rauhan presidentiksi” ja saavuttanut tällä viikolla merkittäviä virstanpylväitä rauhanneuvotteluissa Israelin ja Hamasin välillä? Unkarilainen László Krasznahorkai palkittiin apokalyptisistä ja filosofisista romaaneistaan, mutta oliko valinta oikea ja miten suomalaiset lukijat ovat ottaneet hänen teoksensa vastaan? Jarkko Tontti avaa, miten Krasznahorkain Saatanatango (1985, suom. Minnamari Pitkänen 2020) ja Marvelin supersankarielokuvat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla, kun pohditaan ajan syklisyyttä, psykoanalyysia ja kulttuurien ääripäitä. Keskustelussa nousevat esiin myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon ikuiset kandidaatit, kuten Haruki Murakami, Ljudmila Ulitskaja ja Salman Rushdie – miksi he jäävät vuodesta toiseen ilman voittoa? Aino-Mari Tuuri nostaa esiin kohutun opettajan tapauksen, jossa vapaa-ajan pornovideot johtivat irtisanoutumiseen. Studiossa kysytään, onko opettajalla oikeus tehdä, mitä haluaa vapaa-ajallaan, ja miksi tapauksesta kirjoitettiin valtava määrä uutisia lyhyessä ajassa? Osa-aikatöissä käyvä, neljän lapsen äiti kertoi Ylen nettisivujen jutussa, että yhden lapsen ratsastusharrastus oli peruttava rahasyistä tänä syksynä. Onko ratsastus vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus, vai pitäisikö yhteiskunnan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa mitä haluaa? Jarkko Tontti pohtii tekoälyn nousua elokuva-alalla – voiko AI-näyttelijä Tilly Norwood todella syrjäyttää lihasta ja verestä olevat näyttelijät? Keskustelussa käsitellään, mihin raja vedetään taiteen ja algoritmien välillä, vaikuttaako tekoäly näyttelijöiden työllisyyteen ja voiko kokonaan tekoälyn tuottama elokuva olla oikeaa taidetta. Studiossa pohditaan myös tekijänoikeuksia ja sitä, miten kuolleiden tähtien brändit voidaan suojata tulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat tietokirjailijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Aino-Mari Tuuri sekä kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen on tutkinut arkistoja ja löytänyt kymmenen kiinnostavaa ja hurjaakin tarinaa unohdetuista stadilaisista. Stadin väkeä - kirja haluaa elävöittää Helsinkiä kertomalla kuinka sen asukkaat olivat värikkäitä ja aikaansaavia persoonia. Tarinat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kuka oli ylihoitajatar Tyra Strömberg ja miksi hän menetti maineensa? Selim Rödlin opetti helsinkiläiset juomaan jaavalaista teetä. Helsingin lehdistö seurasi naisyrittäjän Sofia Sjöstedtin vaiheita kymmenen vuoden ajan. Sitten tapahtui skandaali. Millä tavalla nämä persoonat rikkoivat rajoja? Miten nämä tarinat voivat muuttaa omaa kuvaa Helsingin kaduista? Onko ajassamme vastaavia kaupunkia elävöittäviä persoonia? Millä tavalla kaupungin ja kylän erityiset persoonat eroavat toisistaan? Vieraina ovat kirjailija Anna Kortelainen ja historiantutkija Samu Nyström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuluva syksy on ollut aasialaisten demonien aikaa, ainakin animaatioelokuvien osalta. Mutta mistä on oikein kyse? Miksi lapsille ja nuorille tarjotaan pahojen henkien infestoimaa maailmaa ja ikuista taistelua demonien ja ihmisten välillä? Yksi syksyn suurimpia ilmiöitä on korealaiseen k-pop -musiikkikulttuuriin sekä perinteiseen korealaiseen kansanuskoon pohjautuva yhdysvaltalaisanimaatio K-popparit demonien jäljillä, eli K-Pop Demon Hunters. Se kertoo ihmisten ja demonien välisestä taistelusta, jota johtaa nykyaikana Huntrix-bändin jäsenet. Elokuva on noussut kolmessa kuukaudessa Netflix-suoratoistopalvelun kaikkien aikojen katsotuimmaksi teokseksi, ja elokuvan musiikkikappaleet ovat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon Yhdysvalloissa. Toinen valtava niin ikään demoniaiheinen animaatiosarja, jonka viimeisimmät osat tullaan julkaisemaan elokuvateattereissa koko illan elokuvina, on japanilainen anime Demon Slayer. Syksyllä elokuvateattereissa pyörinyt päätöstrilogian ensimmäinen osa Kimetsu no Yaiba Infinity Castle on jatkumoa vuonna 2016 alunperin alkaneelle anime- ja mangasarjalle, joka on kaikkien aikojen menestynein elokuva Japanissa, ja josta on tullut supersuosittu myös länsimaissa. Miksi nämä animaatiot ovat nousseet niin valtaviksi ilmiöiksi, ja millaisesta kansanuskosta ja kulttuurista ne ammentavat? Kuinka paljon näiden animaatioiden taustalla on oikeaa kaukoidän demoni- ja mytologiaperinnettä, kuinka paljon lainattua modernia kuorrutusta? Kulttuuriykkösen vieraina japanologi ja elokuvatoimittaja Viktoria Murskaja, aasialaiseen elokuvaan ja kulttuuriin erikoistunut tutkija Eija Niskanen sekä korealaiseen shamanismiin ja kansanuskoihin erikoistunut opiskelija Sara Vuoni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kotimaisen elokuvan tulevaisuus näyttää synkältä. Hallitus päätti budjettiriihessä syyskuun alussa, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) budjetista leikataan 7,8 miljoonaa euroa, pääosin Suomen elokuvasäätiön tuotantotuesta, jolla rahoitetaan kotimaisia elokuvia. Myöhemmin OKM ilmoitti leikkausten pienentyneen 5,5 miljoonaan euroon. Säätiöltä on jo viety kolme miljoonaa euroa 2020-luvulla. Elokuvasäätiön rahoitus joutui leikkauksen kohteeksi, koska valtiovarainministeriö pitää elokuvan tuotantotukea yritystukena. Viime vuonna säätiö rahoitti noin 20 pitkää kotimaista elokuvaa ja 20 dokumenttia sekä lyhytelokuvia. Mitä elokuva-alan leikkaukset tarkoittavat kotimaisen elokuvan tuotannolle? Ja jos jokainen elokuvasäätiön kautta myönnetty euro palautuu valtion kassaan parhaimmillaan kaksinkertaisena, kuten Suomen Elokuvasäätiö väittää, miksi hallitus ei ruoki lypsävää lehmää? Ja tärkeimpänä: miksi kotimaista elokuvaa pitäisi suojella, kun valtion rahat eivät riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin? Kotimaisen elokuvan tulevaisuudesta ja rahoituksesta ovat keskustelemassa elokuvatoimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, ohjaaja Dome Karukoski, ohjaaja-käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi ja Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomalaiset naiset saavat ensimmäisen lapsensa poikkeuksellisen myöhään. Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo sai esikoisensa yli 40 vuotiaana, ja samaan taitekohtaan osui hänen oman isänsä kuolema. Vehkoo on tehnyt Aiheesta sarjakuvaromaanin yhdessä kuvittaja Emmi Niemisen kanssa. Mistä johtuu, että lapsia tehdään myöhäisellä iällä? Otetaanko synnytyspelot tosissaan ja mitä naiset pelkäävät? Sukupolvien ketju konkretisoituu syntymän ja kuoleman hetkellä ja siinä peilautuu aina myös oma lapsuus. Suomalaisen yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä on arvosteltu. Onko pieni lapsi yhteiskunnan rattaissa poikkeustilanne ja miten lapsimyönteisyyttä voisi kehittää? Keskustelemassa Johanna Vehkoo, Emmi Nieminen ja Suomen Unicefin erityisasiantuntija Sanna Koskinen. Toimittajana Liisa Vihmanen

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati kokoontuu jälleen kerran katsastaakseen tämän hetken mielenkiintoisimmat elokuvat. Raatiin kuuluvat Matti Rämö, Olli Kangassalo ja Silja Sahlgren-Fodstad. Elokuvia joita lähetyksessä käsitellään: Downton Abbey: The Grand Finale One Battle after Another Eddington Eagles of the Republic Weapons E Täydelliset vieraat Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.