Kulttuuriykkönen

Entinen BMG Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen muistelee tuoreessa kirjassa Perjantai 13.päivä uraansa musiikkiteollisuudessa. Valtanen auttoi muun muassa Lordin kansainväliselle uralle, mutta rap-tähti Cheekille hän antoi pakit. Valtasen uralle mahtuu monia värikkäitä käänteitä alalla, jossa äärimmäisen kova bisnes sekä taiteelliset intohimot muodostavat erikoisen yhdistelmän. Kirjassa Valtanen kuljettaa lukijaa läpi musiikkiteollisuuden murroksen. Tänä päivänä verkon suoratoisopalveluihin ladataan päivittäin satoja tuhansia kappaleita, joiden tekijänä yhä useimmin on kone. Mihin ala on tekoälyn ja ylenpalttisen suoratoistotarjonnan myötä matkalla? Kimmo Valtasen kanssa aiheesta keskustelee Spinefarm-levy-yhtiön perustaja ja indiemusiikin pioneeri Riku Pääkkönen. Ville Talola toimittaa.

Sari Kivistön uusi teos Antiikin myyttiset naiset : Sankareiden uusi elämä nykykirjallisuudessa sukeltaa syvälle antiikin naisten, raivottarien ja amatsonien maailmaan. Kivistö on tutkinut ja analysoinut kahdeksan antiikin kirjallisuuden myyttistä hahmoa. Uuden tulkinnan kohteena ovat Helena, Penelope, Dido, Kassandra, Medeia, Antigone, Lysistrate ja Medusa. Kirjassa kysytään millainen äiti Medeia oli? Miksi Medusan katse muuttaa kiveksi? Kuka on Sofokleen Antigone-tragedian todellinen sankari? Uudet tulkinnat antiikin myyttisistä naishahmoista ovat myös kansainvälinen ilmiö. Sari Kivistö tutkii sankarinaisten uutta elämää modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa. Millainen on raivotar ja amatsoni ja mitä he omalla voimallaan tavoittelevat? Hiljaisilla hahmoilla on myös oma merkityksensä. Nyt puhutuin antiikin mytologisten naisten representaatio on Nolanin elokuva Odysseus. Kirken, Penelopen ja Calypson roolit ovat olleet koko kesän kiistelyn kohteena. Antiikin tutkijat ovat myös osallistuneet keskusteluun. Ohjelmassa keskustellaan sisaruudesta, nuorista sankarittarista, kutomisesta feminiinisenä metaforana ja tulkitaan näitä myyttien naisia feministisestä näkökulmasta. Ohjelman vieraina ovat akatemiaprofessori Sari Kivistö ja dosentti Marja-Leena Hänninen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Apple TV:n Widow's Bay on huippusuosioon noussut kauhukomedia, joka yhdistelee yliluonnollista kauhua, mysteeriä ja omalaatuista huumoria. Sarja sijoittuu syrjäiselle saarelle Uuden-Englannin rannikolla, missä pormestari yrittää tehdä uinuvaan pikkukaupunkiin uutta matkailukohdetta. Paikalliset kuitenkin uskovat saaren olevan kirottu – ja vähitellen käy ilmi, etteivät vanhat kauhutarinat ehkä olekaan pelkkää taikauskoa. Widow's Bay tekee kauhusta aidosti pelottavaa mutta rakentaa komiikkansa henkilöhahmoista ja pikkukaupungin arkisista ristiriidoista. Mihin sarjan suosio perustuu, ja miksi juuri nyt näyttää olevan otollinen aika kauhun ja komedian yhdistelmälle? Mitä Widow's Bay kertoo tämän hetken televisiosta ja siitä, millaiset tarinat yleisöä kiinnostavat? Keskustelemassa ovat tutkija Noora Vaakanainen sekä elokuvakriitikot ja toimittajat Ira Hurskainen sekä Jussi Huhtala. Toimittajana Ville Talola.

Perjantaistudiossa raatilaiset keskustelevat kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Käsittelyssä on viikon kuumia puheenaiheita, jotka askarruttavat moraalia ja uteliaisuutta. Kulttuurisodat, tavat, ilmiöt ja trendit otetaan suurennuslasin alle. Raatilaiset ovat tällä kertaa kirjailija Vehka Kurjenmiekka, kosmologi Kari Enqvist ja tietokirjailija Ville Hänninen. Miia Gustafsson juontaa.

The Secret Reading Club of Kabul on Elina Hirvosen ja Shakiba Adilin dokumentti, joka on herätellyt kansainvälisillä festivaaleilla ja näytöksissä muistamaan, miten Taleban on jälleen ajanut naiset neljän seinän sisälle ja burkhien alle. Dokumentti kuuntelee neljää nuorta naista, jotka lukevat salaa Anne Frankin -päiväkirjaa. Kun Taliban palasi valtaan vuonna 2021, takana oli kaksikymmentä vuotta Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallista läsnäoloa ja yrityksiä rakentaa Afganistaniin demokraattista yhteiskuntaa. Hanke päättyi joukkojen poistuttua Afganistanista täyteen mahalaskuun ja hirmuhallinnon palaamiseen. Afganistanin kriisien juuret ulottuvat kuitenkin vuosikymmenten sotien, suurvaltapolitiikan ja maan sisäisten valtakamppailujen historiaan. Miten The Secret Reading Club of Kabul kuvattiin ja millaisia riskejä siinä esiintyvät naiset ottivat? Mitä Afganistanin viime vuosikymmenet kertovat mahdollisuuksista muuttaa yhteiskuntaa ulkopuolelta? Voiko dokumenttielokuva ja kulttuuri pitää Afganistanin naisten tilanteen maailman tietoisuudessa? Keskustelemassa ovat dokumentin ohjaaja Elina Hirvonen, Ulkopoliittisen instituutin Olli Ruohomäki, väitöskirjatutkija Ilona Kuusi sekä Afganistanissa syntynyt, Suomessa asuva dokumentaristi Arezo Ariapoor. Ville Talola toimittaa.

Hotelli- ja ravintolamuseon uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä - Suomalaisen kouluruoan tarinan kertoo kouluruoan historiasta ja nykytilasta. On ainutlaatuista että koulu tarjoaa oppilaille lounaan, näin ei ole kaikissa maissa. Miksi kouluruokailu ei kuitenkaan aina ole niin suosittu? Miksi suomalaisesta kouluruoasta on viime aikoina tullut politiikassa kuuma peruna? Suomalaista kouluruokafilosofiaa viedään edelleen maailmalle. Tämän päivän haaste on syömishäiriöt ja somen vaikutus omaan ulkonäköön. Keskustelemassa ovat näyttelyn yhtenä asiantuntijatahona toiminut ruokakasvatusyhdistys Ruukun asiantuntija Saila Paavola. Vieraina ovat myös museonjohtaja Päivi Balomenos ja amanuenssi Tiina Kiiskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Poliitikkojen kritisointi ja epäkohtien osoittaminen satiirin keinoin on osa demokratiaa. Politiikkaa voi kommentoida ja nostaa tikun nokkaan niin taiteen kuin viihteen keinoilla. Mutta onko sillä vaikutusta? Voiko vakavaa aihetta tuoda esiin poliittisella satiirilla? Miten pitkälle sananvapaus kantaa? Näitä kysymyksiä pohditaan Kulttuuriykkösen lähetyksessä. Keskustelemassa ovat sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä Ville Ranta, toimittaja, käsikirjoittaja Janne Zareff sekä teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, jonka Poiskatsojat-näytelmä kommentoi suomalaispoliitikkojen suhtautumista Gazaan. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati kokoontuu jälleen kerran katsastaakseen tämän hetken mielenkiintoisimmat elokuvat. Raatiin kuuluvat Matti Rämö, Olli Kangassalo ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Ohjelmassa puhutaan seuraavista elokuvista: The End of Oak Street The Rivals of Amziah King Autofiktio Keltaiset kirjeet Hetki ennen valoa The Secret reading Club of Kabul Päivien lumo

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Raadissa ovat tällä viikolla filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Ylen toimittaja Jenny Jägerhorn. Toimittajana on Jonni Roos. Tämän viikon keskustelussa paneudutaan datakeskusten rakentamiseen Suomessa. Teknologiajätti Googlen investointi herättää levottomuutta. Nouseeko sähkön hinta? Studiossa pohditaan, muuttuuko Suomi datakeskus-siirtomaaksi ja millaisia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia datakeskuksiin liittyy. Toisena aiheena käsitellään Sydney Sweeneyn vedonlyöntifirman mainoskampanjaa. Paljon alastomuutta sisältävä mainos on herättänyt keskustelua naisten kehon kaupallistamisesta ja urheilun seksualisoinnista. Studiossa pohditaan, voiko mainos provosoida asiallista suhtautumista naisten urheiluun ja millaisia eettisiä rajoja vedonlyöntiyhtiöiden mainonnalle tarvitaan. Ydinaseiden rooli on kolmas keskustelunaihe. Ranskan tuore ydinasealoite, ydinsodan uhka ja pelotteen merkitys nostetaan esiin. Studiossa pohditaan, onko ydinaseista käyty arvokeskustelu riittävää ja osuvaa. Tekoälyn hurjat maailmanloppu-uhkakuvat ovat olleet viikon suuri puheenaihe koko maailmassa. Onko kehitys liian nopeaa ja voiko tekoälyn kehitystä enää hidastaa ja säännellä. Vai onko tekoälyalarmisi tekoälyfirmojen mainospuhetta, jola korostetaan tuoteen tehokkuutta? Lopuksi tarkastellaan helpon kasvun aikakauden päättymistä globaalissa taloudessa. Talouskasvu on ollut vuosikymmenet lännessä heikkoa verrattuna sodan jälkeiseen aikaan. Mitä seurauksia tästä on?

Viime viikolla uutisoitiin Googlen mittavasta, jopa 13 miljardin euron investoinnista Suomeen. Olemmeko vihdoin tulleet näkyviksi ja huomatuiksi maailmalla – ja mistä ansioista? Suomi tunnetaan maailman onnellisimpana maana, mutta investointeja, matkailijoita ja kansainvälistä kiinnostusta houkuttelevat myös turvallisuus, koulutus, osaaminen, kulttuuri ja yhteiskunnan toimivuus. Miten Suomen maakuvaa rakennetaan ja kuka siitä oikeastaan vastaa? Mikä merkitys on poliitikkojen puheilla ja teoilla, entä yrityksillä, kulttuurilla ja suomalaisilla itsellään? Millainen tarina Suomesta pitäisi kertoa maailmalle – ja mitkä asiat meissä ovat sellaisia, joita ulkopuolelta katsottuna kannattaa korostaa? Kulttuuriykkösen keskustelijoista Risto E.J. Penttilä on kirjoittanut englanniksi kirjan The History of Finland in a Nutshell, jonka tavoitteena on auttaa ulkomaalaisia ymmärtämään Suomea ja suomalaisia. Ulkoministeriön Meira Pappi työskentelee Suomen maakuvan rakentamisen parissa. Hanna Lämsä on Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n toiminnanjohtaja. Mukana lähetyksessä on myös kielitieteilijä Janne Saarikivi. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä tekee Suomesta houkuttelevan – ja miten maailman katseet saadaan kääntymään tänne. Ville Talola toimittaa.

Elga Sesemannin näyttely aloittaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan. Sesemannia kuvataan itsenäiseksi ja omaehtoiseksi, miten nämä luonteenpiirteet näkyvät hänen taiteessaan? Hänen uransa alkoi jo nuorena naisena 1940-luvulla. Paksut maalikerrokset, vahvat usein vihreään taittuvat sävyt ja vaikeasti yhteen tyylisuuntaan sopivat teokset pysäyttävät edelleen tänään. Sesemannia on verrattu Edward Munchiin ja Vincent van Goghiin. Silti varsinkin suomalaiset miespuoliset taidekriitikot ja opettajat syrjäyttivät hänet. Näyttelyssä on lukuisia päiväkirjamaisia omakuvia. Ne ovat saaneet vaikutteensa Helene Schjerfbeckistä. Mitä omakuvassa olevat tummat, vaikeasti havaittavissa olevat silmät kertovat? Omakuvien varjoa on verrattu C.G.Jungin Varjon arkkityyppiin. Mitä nämä psykologisesti käsittelivät? Millä tavalla Viipurissa syntynyt taiteilija koki evakkouden? Sesemann oli modernin ajan taiteen uudistaja. Mitkä olivat hänen uudet otteensa ja tyylikeinonsa? Sesemann kiinnitti kriitikoiden ja taideyleisön huomion jo ensimmäisillä näyttelyillään. Miten hänen uransa lähti nousuun näiden näyttelyiden jälkeen? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsijat Anu Utriainen ja Marja Lahelma sekä evakkotutkija Ulla Savolainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ville Tietäväisen Metsän kuningatar on osin fiktiivinen sarjakuvateos Lönnrotin runonkeruumatkasta, jonka aikana hän tapaa metsässä erakkona asuvan Moarie Karhun. Eri aikatasoja sekoittava kerronta kuvaa Lönnrotin ja Moarien romanttissävyisen kohtaamisen, ja limittää sen kattavaan potpurriin suomalaisuusaatteeseen kytkeytyviä tapahtumia, joissa Lönnrotin työtä on käytetty kansallisuusaatteen tarpeisiin. Miten fiktiota ja historiallista tietoa voi yhdistää? Keskustelmassa ovat Ville Tietäväinen ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.

Teattereissa nähdään tänä syksynä paljon tuttuja tarinoita: Suliko, Elolliset, Passio, Käräjät, Aino A. .… Nämä kaikki ovat sovituksia kirjoista, vieläpä varsin tuoreista romaaneista. Yleisöä on helpompi houkutella teattereihin, kun jo etukäteen tietää vähän, mitä on luvassa. Miten tässä romaanisovitusten vyöryssä käy näytelmäkirjallisuuden? Kiinnostavatko näytelmätekstit enää ketään, ja kannattaako niitä kirjoittaa? Näitä asioita pohditaan Kulttuuriykkösessä. Lähetyksessä ovat mukana Helsingin kaupunginteatterin dramaturgi Henna Piirto, kirjailija, ohjaaja Saara Turunen ja näytelmäkoordinaattori Mika Vainio Suomen näytelmäkirjailijoiden yhdistyksestä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Somevaikuttajan traaginen kuolema kauneusklinikalla herättää kysymyksiä: onko kauneusteollisuus karannut käsistä sosiaalisen median algoritmien ja looksmaxxing-kulttuurin myötä? Missä menee raja yksilön itsemääräämisoikeuden ja valtion valvonnan välillä? Suurvallat pilkkaavat pieniä maita entistä tökerömmillä tavoilla – Trump meemeilevät Kanadasta ja Venäjä haukkuu Stubbia "idiootiksi". Miten pienten maiden tulisi reagoida: samalla mitalla, diplomaattisesti vai vaikenemalla? Suomalaisnuorten PISA-tulokset ovat jatkaneet laskuaan. Vain 41% yrittää kovemmin, kun tehtävä vaikeutuu – pienin osuus kaikista maista. The Economist arvelee, että muut maat kopioivat väärää Suomi-mallia. Ovatko suomalaiset syypäitä koululaisten yleiseen tyhmentymiseen? Onko sosiaalinen media tupakan kaltaista myrkkyä, joka pitää säännellä? Ja muuttaako YK:n hyväksymä Equal Earth -kartta maailmankuvaamme? Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja toimittaja Jussi Ahlroth, niin ikään toimittaja tietokirjailija Matti H. Virtanen ja kulttuuritoimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Värikkäästä ilmeestään tunnettu Howard Smith keräsi suomalaisia talonpoikaisesineitä kuten puisia lapioita. Hän teki taidetta löytämistään hylätyistä tekstiileistä ja esineistä. Hän on esimerkki luovasta kierrättäjästä. Howard Smithin (1928–2021) retrospektiivinäyttely esittelee taiteilijan uraa monesta kulmasta. Smith oli tunnettu ennakkoluulottomasta tyylistään ja visuaalisesta ilmaisustaan. Hän on vaikuttanut uudistavalla otteellaan Suomen taide- ja muotoilukentällä. Taiteilija vaikutti myös yhteiskuntaamme ja avaa edelleen silmämme. Smith suunnitteli kankaita Vallilalle ja keramiikkaa Arabialle. Mitkä ovat hänen designklassikkonsa ja miten ne ovat edelleen osa suomalaisten koteja ja arkea? Howard Smithin yksityisnäyttely on osa modernismin klassikoita ja sen uudistajia esille tuovia näyttelyitä EMMAssa. Tämä näyttely nostaa esille myös monikulttuurisuuden merkitystä osana Suomen taidehistoriaa: Smith on esimerkki afrikkalaisamerikkalaisesta taiteilijasta. Ohjelman vieraina ovat EMMAn amanuenssi ja näyttelyn kuraattori Tuomas Laulainen, Howardin leski Erna Aaltonen sekä muotisuunnittelija Ervin Latimer, joka on kirjoittanut Smithin vaikutuksesta hänen omaan suunnitteluunsa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yleisradion syntymäpäivänä Kulttuuriykkösessä puhutaan jännitteistä, joita liittyy Ylen kulttuuritehtävään. Studiossa kohtaavat mediatutkija Anu Koivunen, toimittajat Pekka Torvinen ja Ina Mikkola sekä Ylen Kulttuuri ja asia - yksikön vastaava päätoimittaja Johanna Törn-Mangs. Sadassa vuodessa Ylen kulttuuritehtävä on laajentunut ja kulttuurin käsite laventunut. Onnistuuko Yle palvelemaan kaikkia suomalaisia, kun nuoriso ei enää katso televisiota, kuuntele radiota ja sukupolvien ero repeää? Miten Yle pärjää kilpailussa Tiktokin ja Youtuben kanssa? Löytääkö yleisö kulttuurisisällöt, klikkaako sormi? Onko Yle yhä kansakunnan muisti? Toimittajana on Ville Talola.

Miten reagoisit, jos kuulisit, että joukko äärioikeistolaisia nuoria olisi siepannut presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa? Vastaavaa on tapahtunut Suomen historiassa: vuonna 1930 Suomen ensimmäisen presidentti – jo eläkkeellä oleva K. J. Ståhlberg – muilutettiin. Hänen vaimonsa Ester Ståhlberg ei suostunut jättämään miestään van änkesi mukaan muiluttajien autoon. Vieläkään ei tiedetä, mikä presidentin kyydityksessä oli totta ja mikä tarua. Ohjaaja / käsikirjoittaja Samuli Valkama on tarttunut aiheeseen Presidentin kyyditys – elokuvassaan. Elokuva herättää monia kysymyksiä, mm. kuinka lähellä oli vallankaappaus vuonna 1930, mihin muiluttajat pyrkivät ja kuinka merkittävä hetki kyyditys oli suomalaisen demokratian kannalta? Haastateltavina ovat elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Samuli Valkama, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Marjaliisa Hentilä (joka on yhdessä miehensä Seppo Hentilän kanssa kirjoittanut Ståhlbergien elämäkerran) ja elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren sekä palkittu historiantutkija Lasse Laaksonen, joka on dosentti kolmessa eri yliopistossa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ilmastonmuutos mullistaa pian elämän maapallolla. Mitä muutos merkitsee itseymmärryksellemme, maailmankuvillemme ja millainen on demokratian tulevaisuus? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiologi, tietokirjailija ja poliitikko Anna Kontula ja toimittaja Matti Mörttinen. Anna Kontulan uusi kirja "Miten ajattelemme kun maailma loppuu?" käsittelee maailmankuvien murrosta. Mörttinen on "Jäähyväiset demokratialle" -teoksen toinen kirjoittaja. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä ruotivat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen sekä toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen. Toimittajana on Jonni Roos. Ohjelman ensimmäinen keskustelu pureutuu julkisen kiusaamisen ja sananvapauden rajapintaan. Tubettaja Dani Söderblomin videot, joissa sivullisia höynäytetään ja nolataan, ovat herättäneet laajaa keskustelua niin mediassa kuin viranomaisissa. Poliisi ei ole katsonut videoiden olevan lainvastaisia, mutta tietosuojavaltuutettu selvittää nyt, ovatko tunnistettavien ihmisten oikeudet riittävästi suojattuja. Pohditaan myös katsojien ja somealustojen vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä: missä kulkee sananvapauden raja ja millainen lainsuoja tulisi olla kiusaamista vastaan? Toisena aiheena käsitellään palkka-avoimuutta, jonka pariin EU:n uusi direktiivi ohjaa. Suomessa palkkaerot hyväksytään usein osaamisen ja ahkeruuden perusteella, mutta tuloerojen kasvu huolestuttaa yhä monia. Keskustelussa pohditaan palkkasalailun juuria, miksi työkaverin palkan uteleminen on ollut tabu. Miten avoimuus vaikuttaisi työyhteisöihin? Kolmas keskustelu käsittelee Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän sairaala-alueen tilannetta. Alueen kunnostus vaatii mittavia investointeja, mutta arvokkaan historiamiljöön tulevaisuudesta vallitsee erimielisyyttä. Kysytään, millä tavoin rakennusperintö tulisi säilyttää, kenen käyttöön. Miksi yrittäjien tulo rapistuvalle arvoalueelle herättää vastustusta? Lisäksi ohjelmassa pohditaan Aku Ankan merkitystä suomalaisille 75-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä sekä luontouutisoinnin sävyä: miksi positiiviset luontokokemukset jäävät usein negatiivisten uutisten varjoon. Miten vaaroilla ja uhkilla uutisointi vaikuttaa luontosuhteeseemme?

Sotia on kuvattu kirjallisuudessa kautta aikain. Homeroksen Iliasta pidetään sotaeeposten esikuvana, vaikka varsinainen sodankäynnin kuvaus jäikin kaksintaistelujen ja jumalallisten väliintulojen jalkoihin. Nykyään sotaa kuvataan kirjallisuudessa realistisesti ja myös sodan kauhujen psykologinen vaikutus näytetään. Sankaritarinoiden sijaan pohditaan sodan oikeutusta ja vaikutusta yksilöön. Tietokirjailija Markku Soikkeli on perehtynyt sodan kuvauksiin länsimaisessa kirjallisuudessa. Teoksessaan Sota kaunokirjallisuudessa edetään antiikin tarinosta Irakin sotaa käsitteleviin romaaneihin. Kulttuuriykkösen studiossa puhutaan myös Suomen sodista, sillä kirjailija Atso Haapanen on kirjoittanut kymmeniä tietokirjoja ja romaaneja maamme sotahistoriasta. Esikoiskirjailija Joel Hohko tuo puolestaan tuoretta näkökulmaa. Hänen romaaninsa Volodjan pojat kertoo Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kolme teatterin suurkuluttajaa tutkii syksyn tarjontaa. Näyttelijä Juha-Pekka Mikkola on kaikkiruokainen ahmatti, joka on nähnyt tänä vuonna jo yli 100 esitystä.Tanjalotta Räikkä on varannut junamatkoja eri puolelle Suomea. Hän hän on jo 8 vuoden ajan etsinyt esityksiä Tampereen teatterikesään. Maija Alander havainnoi tarjontaa teatterikorkeakoulusta kohta valmistuvan näytelmäkirjailijan ja dramaturgin silmin. Kriitikko Eeva Kauppinen kertoo Oulusta, mitllaista teatteria Euroopan kulttuuripääkaupunki tarjoaa. Ohjelman toimittaa Minna Joenniemi.

ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD… Psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja diagnooseista on tullut yhä näkyvämpi osa myös arkista puhetta ja ihmisten tapaa ymmärtää itseään. Kulttuuriykkösessä tarkastellaan diagnoosien yleistymistä ja kysytään, mitä kehityksen taustalla oikeastaan on. Onko kyseessä jopa jonkinlainen kulttuuri-ilmiö? Kimmokkeen keskustelulle antaa juuri julkaistu Diagnoosivyöry – Kuinka adhd, masennus ja trauma valloittivat maailman -teos. Miksi diagnoosit ovat lisääntyneet? Kertooko kasvu ennen kaikkea siitä, että tunnistamme aiemmin huomaamatta jääneitä ongelmia entistä paremmin, vai ovatko myös normaalin ja sairauden rajat muuttuneet? Mitä diagnoosi ihmiselle antaa ja mitä se todella selittää oireilusta ja sen syistä? Entä voiko diagnoosikeskeisellä ajattelulla olla myös ongelmallisia seurauksia? Keskustelemassa ovat psykiatrian emeritusprofessori Erkki Isometsä, psykiatri Jani Kajanoja, psykologian tohtori Tomi Bergström sekä Diagnoosivyöry-teoksen kirjoittajiin kuuluva filosofian tohtori Mia Pohtola. Toimittajana on Ville Talola.

Säveltäjä Jean Sibeliuksen natsiyhteyksiä on Suomessa haluttu vähätellä vetoamalla säveltäjän epäpoliittisuuteen. Kirjailija ja filosofian tohtori Antti Vihisen uutuuskirja näyttää kuitenkin säveltäjän poliittisena opportunistina, joka janosi tunnustusta Saksassa, ja jonka uralle natsihallinnon suosio merkitsi huomattavaa taloudellista etua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, mitä Sibeliuksen natsiyhteyksistä tiedetään, ja millaisia yhteyksiä muilla 1930- ja 40-lukujen kulttuurivaikuttajilla oli kansallisosialisteihin. Keskustelemassa ovat Antti Vihinen ja poliittisen historian professori Vesa Vares. Toimittajana on Jonni Roos.

Perjantaistudio on Kulttuuriykkösen viikon summaava keskustelu, jossa laitetaan esiin nousseet kulttuuri- ja mediapuheenaiheet ja arvokysymykset ojoon. Ja niitähän taas riitti: Teemu Keskisarjan eduskuntamuistelmat, Iranin naisten huivittomuus sodan keskellä, tupakoinnin paluu cooliksi ilmiöksi, kompuroivat humanoidirobotit ja Dolly Partonin poikkeuksellinen perintö. Onko Teemu Keskisarja eduskunnan narri vai totuudenpuhuja, onko Iranissa nähtävissä pysyvää muutosta vai vain valvontatyhjiö, miksi tupakka tekee paluuta populaarikulttuuriin ja kuinka kauan robottien kömpelyydelle vielä nauretaan? Dolly Partonin kohdalla pohditaan, ymmärsimmekö koskaan täysin, kuinka monipuolisesta taiteilijasta, bisnesnaisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta oli kyse. Raadissa toimittaja Matti H. Virtanen, toimittaja Jenny Jägerhorn ja liikemies Sami Kuusela. Juontajana Ville Talola.

Osa kirjailijoista on ollut pitkään tyytymättömiä tekijänoikeuskorvauksiinsa. Jotkut ovat olleet pettyneitä myös kustantajan “palveluihin”. Koska kirjailjoiden parannusehdotuksiin ei ole juuri reagoitu, osa on ottanut ohjat omiin käsiinsä, ja he ovat ryhtyneet kustantamaan kirjoja itse. Vuoden lopussa lanseerataan myös uusi digitaalisten kirjojen palvelu, joka on kirjailijoiden perustama. Kustannusmaailma elää murroksen aikaa. Miten ala sopeutuu muutokseen ja miltä tulevaisuus näyttää? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Kulttuuriykkösessä. Studiossa ovat kirjailija Nina Honkanen, kirjailija ja Äänel-digikirjapalvelun toimitusjohtaja Laura Lindstedt ja kustantaja, väitöskirjatutkija Minna Castrén. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Tekoälyn uhista puhutaan paljon. Tuoreen kyselyn mukaan puolet suomalaisista pelkää tekoälyn vievän heidän työnsä, ja maailmalla leviää vetoomus supertekoälyn kehittämisen pysäyttämiseksi, kunnes sen turvallisuudesta voidaan varmistua. Mutta entä jos katsotaan tekoälyä tällä kertaa mahdollisuuksien kautta? Voisiko tekoäly synnyttää ennennäkemätöntä vaurautta, vapauttaa ihmisiä ansiotyön pakosta ja yhdessä kehittyvän robotiikan kanssa mullistaa työn tuottavuuden? Ruusuisemmasta tekoälytulevaisuudesta keskustelevat tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela, tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen ja AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen. Kulttuuriykköstä toimittaa Ville Talola.

Toisen maailmansodan aikana syntyi moniin maihin vastarintaliike - myös Suomeen! Pauli Jokisen uudessa trillerikirjassa Aaveprikaati sivutaan tätä Suomen historiassa vähemmän tunnettua aihetta. Tarinassa kesällä 1941 Helsinkiin saapuvien desanttien tehtävänä on liittyä kommunistiseen vastarintaliikkeeseen ja toteuttaa sabotaasi-isku. Kirjaa on inspiroinut 1941 tapahtunut Katajanokan räjähdys, jossa neljä saksalaista miinalaivaa räjähti ja yli 60 henkeä sai surmansa. Räjähdyksen syy on epäselvä, mutta muun muassa Helsingissä toiminutta vastarintaliikettä on epäilty sabotaasista. Mitä Suomessa toimineesta vastarintaliikkeestä tiedetään? Millaista virallista Suomea vastaan se taisteli? Talvisodasta sanotaan, että se yhdisti kansalaissodan repimän kansan yhteistä vihollista vastaan. Onko se myytti? Vieraina ovat kirjailija Pauli Jokinen ja tietokirjailija ja tiedusteluhistorian tutkija Jukka Rislakki. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Filosofi Martin Heideggerin (1889-1976) jättimäinen 2-osainen Nietzsche-tutkimus on suomennettu. Se nojaa Heideggerin 1930-luvun luentoihin, joita oli opiskelijoiden joukossa kuuntelemassa natsien urkkijoita. Miksi Heidegger kuului kansallissosialistiseen puolueeseen? Natsit ratsastivat Friedrich Nietzschen (1844-1900) filosofialla, mutta kuinka Heidegger tulkitsi Nietzscheä? Keskustelemassa filosofit ja filosofian tutkijat Jussi Backman, Henrik Rydenfelt sekä Tere Vadén. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtivat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Raadin kanssa keskustellaan sikaruton vaikutuksista ja kysytään, onko sianlihan vienti niin tärkeää, että tarvitaan järeitä toimia epidemian pysäyttämiseksi. Ariana Granden ympärillä pyörineen keskustelun myötä raadissa pohditaan populaarikulttuurin kauneusihanteita. Tutkimusten mukaan korostuneen laiha julkkis on vahingollinen esikuva tytöille ja saattaa laukaista anoreksia. Lisäksi ohjelmassa ihmetellään, tarvitaanko suomalaisten ominaispiirteiden määrittelyä, ja miten ihmeessä ennen vanhaan äidin puoleiset isoäidit liittyivät lisääntymiseen. Myös Helsingin asukasluvun kasvu pohdituttaa raatia. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Toukokuussa nousi julkisuuteen Opetushallituksen julkaisema islamin uskonnon Salam-oppikirjasarja, jonka sisällöt eivät kaikilta osin täyttäneet tunnustuksettoman uskonnonopetuksen vaatimuksia. Ongelmista oli annettu palautetta jo pitkään, mutta vasta nyt sarja on vedetty pois myynnistä ja otettu uudistettavaksi. Tapaus nostaa esiin laajemman kysymyksen suomalaisen katsomusopetuksen yhdenvertaisuudesta. Etenkin vähemmistöuskontojen opetuksessa pätevien opettajien saatavuus ja opetuksen laatu vaihtelevat suuresti koulujen ja alueiden välillä. Ratkaisuksi on pitkään esitetty kaikille yhteistä katsomusainetta. Ajatus on saanut myös uutta poliittista painoa: opetusministeri Anders Adlercreutz on julkisesti ehdottanut nykyisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille yhteisellä aineella, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään parhaillaan tällaisen mallin toteuttamista. Onko aika kypsä luopua oppilaiden jakamisesta oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon ryhmiin? Mitä kaikille yhteisessä katsomusaineessa pitäisi opettaa – ja mitä nykyisestä järjestelmästä samalla menetettäisiin? Kulttuuriykkösessä ovat keskustelemassa Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Liisa Odiah, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arno Kotro, väitöskirjatutkija, filosofian opettaja Ilmari Hirvonen sekä kasvatustieteiden yliopistolehtori Inkeri Rissanen. Ville Talola toimittaa.

Sanonnat rikastuttavat kieltä ja tekevät siitä omaleimaista. Sanonnat voivat olla peräisin moninaisista lähteistä. Usein ne tulevat antiikin tarinoista tai Raamatusta. Sanonnat yhdistävät kielen puhujia, mutta usein niitä käytetään väärin. Nykyään törmää valitettavan usein ontuviin kielikuviin tai sanontoihin, joissa ovat menneet pasmat sekaisin. Kielen avulla hahmotetaan todellisuutta ja kieli myös muokkaa ajattelua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan suomen kielen etymologiasta sekä kielen ja ajattelun suhteesta. Lähetyksessä ovat mukana professori emerita Kaisa Häkkinen, kielitieteilijä Janne Saarikivi ja toimittaja Pasi Heikura. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Tutkijat Janne Lahti ja Sonja Tanhua sekä kirjailija Katja Kettu keskustelevat uuden Petsamoa koskevan kirjan pohjalta alueen kolonialismin historiasta, suomalaistamisesta ja siitä, miksi kolttasaamelaisten kokemukset ovat jääneet varjoon. Kulttuuriykkösessä pohditaan, miten ”Petsamon siirtomaahistoria” auttaa ymmärtämään Suomen menneisyyttä. Toimittajana on Jonni Roos.

Vesa Sisätön kirjassa Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit kuljetaan historian, legendan ja suoranaisen sepittämisen rajamailla. Kuningas Arthurin, Robin Hoodin, Wilhelm Tellin sekä piispa Henrikin ja Lallin kaltaiset hahmot ovat eläneet vuosisatoja – vaikka se historia, jonka luulemme tuntevamme, saattaakin olla suurelta osin myöhempien aikojen rakentamaa tarinaa. Miksi tarvitsemme myyttistä menneisyyttä ja sankareita? Miten taruista tulee historiaa ja historiallisista hahmoista kansallisia symboleja? Entä mitä myytit kertovat siitä, miten eurooppalaiset yhteisöt ovat rakentaneet kuvaa itsestään ja toisistaan? Kulttuuriykkönen pohtii myös sitä, missä vaiheessa kiehtova legenda muuttuu pseudohistoriaksi – ja mitä tapahtuu, kun menneisyyden myyttejä aletaan käyttää identiteetin, politiikan ja vallan välineinä. Vesa Sisätön kanssa aiheesta keskustelevat folkloristi, SKS:n entinen pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtimassa kirjailija Jarkko Tontti, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja tietokirjailija Ville Hänninen. Ville Talola toimittaa. Aiherikkaassa Perjantaistudiossa pohdittiin poliisin mahdollista mainekriisiä Tuusulan mopovälikohtauksen jäljiltä sekä Cambridgen yliopiston professori Jason Ardayn paljastumista huijariksi – ja sitä, mitä tapaus kertoi tieteestä ja kulttuurista. Hiroshiman muistopäivän jälkimainingeissa kysyttiin, toimiko ydinasepelote enää siinä tehtävässä, johon se aikanaan rakennettiin. Lisäksi puhuttiin kirjailija Pirkko Arhippan 800 000 euron stipendilahjoituksesta ja lopuksi pastaa syövästä Einsteinista: mikä oikeus ihmisellä on omiin kasvoihinsa kuolemansa jälkeen?

Tekoäly on nopeasti muuttamassa myös kirjallisuuden ja kustannusalan toimintatapoja. Se voi olla kirjailijalle oiva apuri esimerkiksi ideoinnissa, taustatiedon etsimisessä, tekstin muokkaamisessa ja kääntämisessä. Mutta missä menee raja? Miten paljon tekoäly saa auttaa luovassa työssä ja kirjoitusprosessissa? Kustantamoille tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia. Tekoäly pystyy suoltamaan kevyttä viihdelukemista nopeasti ja vaivatta.Samalla nousee vaikeita kysymyksiä. Kuka omistaa tekoälyn avulla syntyneen tekstin? Miten varmistetaan kirjailijan oma ääni ja tekijänoikeudet, kun kone on oppinut valtavasta määrästä ihmisten kirjoittamia teoksia? Entä mitä tapahtuu kirjallisuudelle, jos markkinoille tulvii nopeasti ja halvalla tuotettua tekoälytekstiä? Millaisen roolin haluamme antaa tekoälylle kirjallisuudessa? Kulttuuriykkösessä näitä kiperiä kysymyksiä pohtivat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars ja esikoiskirjailija, tekoälykonsultti Antti Ukkonen. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Koulushoppailulla tarkoitetaan ilmiötä, jossa vanhemmat pyrkivät hakemaan lapselleen muuta kuin lähikoulua ja valitsevat koulun sen maineen, oppimistulosten, painotetun opetuksen tai oppilaspohjan perusteella. Se lisää koulujen välistä kilpailua ja voi johtaa siihen, että oppilaat ja perheet eriytyvät sosioekonomisen taustan, kielitaidon tai muiden tekijöiden mukaan. Koulushoppailu voi myös vahvistaa koulujen maine-eroja itseään ruokkivalla tavalla: suosituimmat koulut vetävät puoleensa yhä enemmän hakijoita, kun taas vähemmän halutut koulut menettävät vetovoimaansa. Ilmiö herättää keskustelua siitä, miten vanhempien valinnanvapaus ja koulutuksellinen tasa-arvo voidaan sovittaa yhteen. Kysymykset koulusta kytkeytyvät laajemmin yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja demografiaan. Minkälaisista kokonaistekijöistä ilmiö nousee ja miten siihen voidaan puuttua? Keskustelemassa ovat OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen, THL:n erikoistutkija Timo Kauppinen sekä tietokirjailija ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara. Ville Talola toimittaa.

Nykykulttuurissa miehisyys samastetaan toksiseen maskuliinisuuteen, myrkyllisyyteen. Miten nuoret miehet voivat suunnistautua maailmassa, jonka kulttuurituotteissa ja julkisessa keskustelussa lisääntyy negatiivinen mieskuvasto? Jos miehet nähdään sovinisteina, alistajina ja suvaitsemattomina konservatiiveina, missä ihmeessä on positiivisen miestyypin luonnostelma? Keskustelemassa tutkijat Mikko Salasuo ja Harry Lunabba sekä toimittaja Ruben Stiller. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Tuomas Salonen Helsingin yliopistosta pohtii tuoreessa Yliopisto-lehden esseessä rehellisyyden ja epärehellisyyden suhdetta. Onko rehellisyys pysyvä luonteenpiirre vai riippuuko ihmisen toiminta aina tilanteesta? Maailmalla on puhuttu totuuden jälkeisestä ajasta. Miten mediaympäristö ja yhteiskunta ohjaavat yksiön valintoja rehellisyyden suhteen? Psykologinen tutkimus osoittaa, että olosuhteilla on suuri vaikutus käyttäytymiseen, mutta samalla ihmisten välillä on johdonmukaisia eroja: osa toimii rehellisesti silloinkin, kun huijaaminen olisi helppoa ja riskitöntä. Mitä tutkimukset kertovat moraalisista hyveistä, voiko ihmisen rehellisyyttä ennustaa ja miten kasvatuksella voidaan vahvistaa rehellistä toimintaa? Tuomas Salosen seurana keskustelemassa on tietokirjailija, tutkija Tommi Uschanov sekä koulttaja, eetikko Antti Kylliäinen. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudiossa puhuttiin eufemismin juoksupyörästä: miksi uudet, neutraaleiksi tarkoitetut sanat alkavat ajan myötä kantaa samoja kielteisiä merkityksiä kuin edeltäjänsä. Pitäisikö juoksupyörää jarruttaa? Lisäksi keskustelu koski korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja työn arvostusta ja mielekkyyttä. Raati pohti myös professori Heikki Hiilamon Ylen kolumnissa esittämää ehdotusta valita arpomalla osa poliittisista päättäjistä. Lopuksi puhuttiin urheiluuskovaisuudesta ja urheiluateismista. Vauhdikkaassa raadissa olivat filosofi Tuomas Nevanlinna, tutkija Jori Grym ja arkistojohtaja Outi Hupaniittu. Toimittajana oli Ville Talola.

Sveitsiläinen Robert Walser (1878-1956) on kirjailija, josta ei tiedä, pilaileeko hän lukijan kustannuksella. Walser ihastelee teksteissään muun muassa palveluhaluisuutta, tyhmyyttä ja yksinäisyyttä. Hänen kertojansa saattaa olla liioitellun vaatimaton, ruoskia itseään, ja seuraavalla rivillä silmäilee elämän kauniita yksityiskohtia. Walserin lapsellinen, oikukas ja eksyilevä kerronta tarjoaa vastapainoa laskelmoiduille ja sujuville tarinoille. Omana aikanaan häntä ei arvostettu. Kirjailijat ja filosofit ihailevat hänen tuotoksiaan. Walserilta on tänä vuonna suomennettu romaani “Ryöväri”. Keskustelemassa ovat teoksen suomentaja Erkki Vainikkala, kirjailija Satu Taskinen sekä Walserin jalanjäljissä Sveitsissä käynyt toimittaja-kirjailija Jantso Jokelin. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Alkoholilainsäädäntö on viime vuosina muuttunut saatavuutta ja tarjontaa vapauttavaan suuntaan. Tänä kesänä Alkon aukioloaikoja väljennettiin, ja eduskunta hyväksyi alkoholin kotiinkuljetuksen sallivan lain. Samaan aikaan alkoholin kulutus on laskenut, erityisen selvästi nuoremmissa sukupolvissa. Ovatko suomalaiset siis oppineet juomatavoille ja kypsyneet vastuullisiksi alkoholinkäyttäjiksi? Mitä tilastojen taakse kätkeytyy, kuinka suuri ongelma alkoholi Suomessa yhä on – ja ovatko järki ja kohtuus vähitellen voittamassa haitat ja uhkakuvat? Aiheesta keskustelevat yhteiskuntatieteilijä Antti Maunu, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki, tulevaisuustutkija Ilkka Halava sekä viininviljelijä ja viiniharrastaja Kari Latvus. Ville Talola toimittaa.

Amerikkalaiskirjailija Ben Lernerin tuore romaani “Puhtaaksikirjoitus” kuvaa vanhempien avuttomuutta, kun heidän tyttärensä kärsii syömishäiriöstä. Miksi nykyvanhemmat ovat neuvottomia lapsensa ongelmien edessä? Lapsen aineelliset puitteet voivat olla suorastaan hulppeat, mutta silti koko perhe kärsii. Suomessa ollaan tunnollisia kasvattajia, ja uupuneita tapauksia löytyy täältäkin. Mikä kasvatuksessa menee pieleen? Keskustelijoina Lernerin suomentaja Markku Päkkilä sekä kaksi vanhemmuus-asiantuntijaa, Väestöliitosta Laura Huuskonen sekä vanhemmuudesta kirjan kirjoittanut erityisopettaja Aulikki Uski. Kulttuuriykkösen juontaa Jakke Holvas.