Kulttuuriykkönen

Miten Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt liikkeelle, ja mitä on odotettavissa? Mikä on kulttuuripääkaupunkivuosien merkitys? Keskustellaan niin Nabbteeri-kollektiivin näyttelystä kuin ilmakitaroinnistakin. Lähetyksessä pistäydytään syksyllä avattavassa tiede- ja museokeskus Tiimassa, oululaisia vähemmistöryhmiä esittelevässä Aina ollut täällä näyttelyssä ja tutustutaan Kulttuurikaveritoimintaan. Haast. ilmakitara-asiantuntija Jukka Takalo, ohjelmajohtaja Samu Forsblom, kaupunkien vetovoimaisuuden asiantuntija Susanna Saarenpää, Nabbteeri-kollektiivi, Museo- ja tiedekeskus Tiiman johtaja Pekka Olsbo, vapaaehtoinen kulttuurikaveri Janna Pennanen, projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen, tutkija Iida Kauhanen ja tutkija Seija Jalagin.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Aiheitamme tällä viikolla: Kymmenet tunnetut suomalaisnaiset ovat joutuneet tekoälypornon uhreiksi – ja käytännössä kuka tahansa voi olla seuraava. Mitä tapahtuu, kun teknologia kehittyy niin pitkälle, ettei kukaan enää voi todistaa, mikä kuva on aito ja mikä feikki? Unkarin vaalit huipentuvat huhtikuussa. Péter Magyarin oppositio johtaa mittauksia ja Viktor Orbánin 16 vuotta kestänyt valta saattaa päättyä. Pitäisikö Suomen tukea vallanvaihtoa – vai pitää suumme kiinni, kuten Unkarin ulkoministeri vaatii? Koronavuosista on tehty laajoja selvityksiä, mutta onko rajoitustoimista käyty riittävää yhteiskunnallista keskustelua? Miksi ammattilaismuusikoiden esiintymiset kiellettiin, mutta humalaiset karaokekännärit saivat jatkaa? Keikkalippujen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 50 prosenttia. Onko live-musiikki muuttunut eliitin harrastukseksi? Miksi tekoälyä halutaan käyttää luovaan työhön – onko se uhka taiteelle vai vain uusi työkalu? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö ja toimittaja-tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

40 vuotta sitten julkaistu Maus on sarjakuvaromaanin uranuurtaja. Art Spiegelmanin romaani kokoaa hänen puolanjuutalaisten vanhempiensa kokemukset holokaustissa ja näyttää kuinka vaikea äärimmäisestä traumasta on kertoa. Millaisena Maus näyttää holokaustin historian ja miten se esittää historiallisen muistin toiminnassa? Millaisiin asioihin sarjakuva kykenee? Mausista ovat keskustelemassa sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg, toimittaja ja kirjailija Irene Zidan sekä kriitikko Vesa Kataisto. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Miksi ja miten kokonaiset kirjallisuuden lajit kuolevat? Vaikuttivatko ympäristö, yhteiskunta, nopeampi elämänrytmi vai opettajat tähän katoon? Millä tavalla mikroskooppi vaikutti kirjallisuuteen? Entä teollistuminen, maallistuminen ja sensuuri? Kadonneita kirjallisuuden lajeja ovat lohduttava consolatio, aistikas gaseeli ja yöllinen nokturno. Millaisia ne olivat ja mikä vaikutti niiden katoamiseen? Miksi yhden kadonneen kirjallisuuden lajin nimi on niin kohtalokas ja dramaattinen kuin kirjakirous? Silti nämä historialliset tekstityypit syntyvät uudelleen ajassamme vaikka netissä affirmaatiolauseiden muodossa tai popmusiikin kertosäkeessä. Kadonneet kirjallisuuden lajit-teos nostaa esille 30 tarinaa kadonneista kirjallisuuden lajeista antiikin ajasta 1800-luvulle. Millä tavalla voisimme elävöittää ajatteluamme ja ilmaisuamme katsomalla taaksepäin? Mitä nuo vanhat kirjallisuuden tyypit kertoivat aikansa ihmisistä ja heidän ajatuksistaan? Ohjelman vieraina ovat professori Sari Kivistö ja tutkijatohtori Erika Pihl Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sarjakuvataiteilija Aapo Kukko on tehnyt muhkean sarjakuvateoksen Neuvostoliiton kuuluisimman säveltäjän Dmitri Šostakovitšin elämänvaiheista, hänen ajastaan ja aikalaisistaan. Dmitri Šostakovitš eli aikana, jolloin musiikki oli paitsi taidetta myös politiikkaa. Ajoittain hän oli sekä Neuvostoliiton oma tähti että kommunismin keulakuva lännessä. Josif Stalin saattoi kuitenkin hetkenä minä hyvänsä kääntyä häntä vastaan. Tällaisessa ilmapiirissä ei ollut helppoa olla taiteilija ja säveltäjä. Teoksessaan Punainen Beethoven Aapo Kukko nostaa keskiöön nousee etenkin Šostakovitšin ja Stalinin kiikkerän suhteen, joka ei tunnu päättyvän edes toisen kuolemaan. Miten Aapo Kukko on onnistunut vangitsemaan sarjakuvateokseensa Šostakovitšin elämän ja Neuvostoliiton karun todellisuuden? Mitä sarjakuvan muoto mahdollistaa Šostakovitšin tarinan esille tuomisessa? Miten tarina resonoi tähän päivään? Onko Punainen Beethoven sarjakuvasinfonia? Haastateltavina ovat sarjakuvataiteilija Aapo Kukko, sarjakuvaneuvos Ville Hänninen sekä professori Timo Virtanen Kansalliskirjastosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Tulevaisuuden taistelutantereet ovat juoksuhautojen sijaan yhä enenevässä määrin ihmisten korvien välissä. Tässä yhteydessä puhutaan kasvavassa määrin kognitiivisesta turvallisuudesta, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä suojautua ihmismieleen kohdistuvalta vaikuttamiselta. Kyse ei ole vain väärästä tiedosta, vaan siitä, miten informaatio muokkaa käsityksiämme todellisuudesta, synnyttää tunteita ja ohjaa päätöksiä. Digitaalisessa ympäristössä mielipiteisiin voidaan vaikuttaa nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan – algoritmien, sosiaalisen median, disinformaation ja tekoälyn avulla. Aiheesta julkaistaan tässä kuussa artikkeliteos, jonka kirjoittajista ovat lähetyksessä keskustelemassa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Teemu Häkkinen, yliopistotutkija Niina Meriläinen Tampereen yliopistosta, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sekä Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Matti Puranen. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio tarjoaa syvän pintasukelluksen ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Tällä kertaa raadissa ovat toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen, toimittaja Matti H. Virtanen sekä liikemies Sami Kuusela. Juontajana toimii Jonni Roos. Ohjelmassa keskustellaan urheilun ja politiikan suhteesta TPS:n Pride-ottelun tapauksen kautta. Käsittelyssä ovat urheilun politisoituminen, yksilönvapaus ja ryhmäkuri sekä median rooli ilmiön uutisoinnissa. Miksi viikon suuri älämölö syntyi? Olivatko mediat syyllisiä vai ehtivätkö poliitikot napata aiheen ensin propagandatarkoituksiinsa? Toinen aihe liittyy amerikkalaisten suhtautumiseen sotiin ja sotaväsymyksen mahdolliseen kasvuun. Keskustelussa tarkastellaan New York Timesin tuoreita galluptuloksia ja pohditaan, vaikuttaako yhteiskunnan polarisoituminen ja aiempien sotien kokemukset kansalaisten suhtautumiseen uusiin konflikteihin. Lisäksi ohjelmassa käsitellään sosiaalisen median algoritmien vaikutusta poliittiseen keskusteluun Suomessa. Sitran tutkimuksen pohjalta analysoidaan, miksi oikeistolainen sisältö korostuu ja millainen rooli vastuullisella medialla on tässä kehityksessä. Suomen Kuvalehdessä Heikki Pursiainen puolestaan väittää että Ylen kolumnit ovat pääasiassa vasemmsitolaisa. Raati huolestuu tekoälyn käytöstä lakiasioissa sekä kirjastojen muuttuvasta roolista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tekoälytauhka uhkaa täyttää viranomaisten pöydät. Ja kirjastojen merkitys tiedon, yhteisöllisyyden ja digitaalisuuden keskuksina nousee esiin kirjastotutkimuksen tuoreiden tulosten kautta.

Elokuva-alan suurimmat palkinnot, Oscarit, jaetaan sunnuntain ja maanantain 15.–16. maaliskuuta 2026 välisenä yönä Suomen aikaa Los Angelesin Dolby-teatterissa. Kulttuuriykkösessä puhutaan Oscar-ehdokkaista ja veikataan voittajia. Paikalla on leffaraatimme, johon kuuluvat Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja Olli Kangassalo. Ensisijaisesti fokuksemme on parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaissa, ja niitä on kymmenen. Lähetyksessä keskitytään erityisesti seitsemään elokuvaan, ja ne ovat Marty Supreme - unelmoi isosti, Sentimental Value, Sinners, The Secret Agent, Train Dreams, Hamnet ja F1. Ehdokkaiden joukosta löytyy kolme elokuvaa, joita olemme käsitelleet jo aikaisemmissa leffaraadeissa tai on käsitelty Kulttuuriykkösessä lähetyksen verran. Nämä kolme ovat One Battle After Another, Bugonia ja Frankenstein. Arviot niistä löytyy aikaisemmista podcasteista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Maggie Gyllenhaal on ohjannut railakkaan punk-henkisen uusintaversion The Bride of Frankensteinista. The Bride! on alleviivatun voimakkaasti #metoo-elokuva. Keskustelua elokuvasta, naisnäkökulmasta Frankensteinin tarinaan, Frankensteinin morsiamen hahmon historiasta, #metoosta elokuvissa sekä tämän elokuvan suhteesta alkuperäiseen The Bride of Frankensteiniin. Keskustelemassa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren, kirjallisuuden tutkija, feministisen kauhupiirin jäsen Noora Vaakanainen. Jussi Ahlroth toimittaa.

Elvis teki paluun valkokankaille vuonna 2022 Baz Luhrmannin elämäkertaelokuvassa. Nyt Baz Luhrmann on tehnyt dokumentin ja konserttielokuvan rajoja rikkovan uuden elokuvan Elviksestä. Luhrmannin Epic perustuu 68 laatikolliseen ennennäkemätöntä Elvis-aineistoa. Ne ovat käyttämättömäksi jäänyttä kuvaa 1970-luvulla tehdyistä Elvis: That's the way it is -dokumentista ja Elvis on Tour -konserttielokuvasta. Kulttuuriykkönen ottaa Elviksen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun: mitä annettavaa Elviksellä on meidän ajallemme, ja miltä Elviksen ilmiömäinen ura näyttää nykyajan perspektiivistä. Ennen kaikkea: voiko Elviksestä sanoa vielä jotain uutta? Keskustelmassa korkeakoululehtori ja Elvis-asiantuntija Atte Varsta, lähihoitaja ja Elvis-fani Ansku Airaksinen sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana on Jonni Roos.

Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi on historiallinen romaani, joka sijoittuu 1800-luvun lopun Tukholmaan, Södermalmiin. Uudenvuodenyönä 1896 löytyy nuori nainen, joka on kuollut laittoman sikiönlähdetyksen seurauksiin. Ompelijatar Hildur löytää talon sisäpihalla kuolleen piian. Neljä erilaista naista alkaa tutkimaan tätä traagista tapahtumaa. Tuohon aikaan miehet hallitsivat yhteiskuntaa ja naisen asema oli heikko. Millä tavalla tämä romaani nostaa esille naisen asemaa tuohon aikaan? Miten sikiönlähdetys vaikutti naisen terveyteen? Miten yhteiskunta suhtautui yksinhuoltajanaisiin? Miten naiset auttoivat toisiaan? Millaista oli elää salaisuuden kanssa? Miten romaani kuvaa historiallista feminismiä? Mitkä oikeudet tuon ajan naisilla oli? Katarina Wennstam on yksi Ruotsin suosituimmista rikoskirjailijoista ja hän on myös toiminut SVT:llä rikostoimittajana. Hän on erityisen kiinnostunut naisten oikeuksista ja on myös vaikuttanut useisiin lakimuutoksiin Ruotsissa. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin Ruotsin YK-liiton ihmisoikeuspalkinto. Kuolleet naiset eivät anna anteeksi on ollut hitti Ruotsissa ja siitä on parhaillaan tekeillä tv-sarja. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Katarina Wennstam, tutkija Merja Pyykkönen, kirjallisuudentutkija Agneta Rahikainen ja filosofian tohtori Helena Ruuska. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelevat Jussi Ahlroth, Virpi Hämeen-Anttila ja Tiina Raevaara. Juontajana Pietari Kylmälä.

Miten voi välttää toistamasta itseään, vai onko oma, tunnistettava liikekieli se juttu, kysytään päivän Kulttuuriykkösessä. Tero Saarinen Company on harvinaisuus tanssin kentällä. Omalla nimellä 30 vuotta - kansainvälisesti ja menestyksekkäästi toiminut company on alansa harvinaisuus. Mihin menestys perustuu? Ohjelmassa puhutaan näistä 30 vuodesta, käydään läpi tunnetuimpia teoksia ja niiden syntyprosessia. Entä millainen on uusi, Kaija Saariahon musiikkiin tehty Study for life? Ja millaisena 60 vuotta täyttänyt Saarinen näkee ryhmänsä tulevaisuuden? Kulttuuriykkösen vieraana on tanssija-koreografi Tero Saarinen. Ohjelman juontaa Liisa Vihmanen.

Mitä kansanperinteestä pitäisi tietää ja miten kansanperinne rakentaa nykyaikaa? Koti, uskonto ja Marjomaa -sarjassa Sampo Marjomaa sukeltaa kansanperinteen yllättäviin ja hauskoihin puoliin. Mukana keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.Marjomaa on Kulttuuriykkösen vieraana. Juontajana Pietari Kylmälä.

Taito-Finlandia-palkittu neuletaiteilija Juha Vehmaanperä kutsuu itseään Punk-prinsessaksi. Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja näyttely Craft Punk, Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä, avaa näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Hän opettaa käsityötä ja on kiinnostunut käsitöiden filosofiasta, psykologiasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän virkkasi jo lapsena isoäitinsä opettamana. Virkkaamalla hän myös löysi oman identiteettinsä. Miksi mies ei saa näyttää joulukuuselta, hän kysyy. Ohjelman vieraina ovat Juha Vehmaanperä, kuraattori Suvi Saloniemi ja vuonna 2029 150 vuotta juhlivan Suomen Käsityön Ystävien puheenjohtaja, tekstiilitaiteilija Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Juha Vehmaanperä: Craft Punk 6.9.2026 asti. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki.

Israelin ja Palestiinan kiista ei ole vain tämän päivän politiikkaa, vaan kertomusten kudelma, joka ulottuu vuosituhansien taakse. Kysymykset alueen hallinnasta ja omistuksesta ovat yhtä vanhoja. Raamatuntutkijat Paavo Huotari ja Kirsi Valkama avaavat teoksessaan Kuningas Daavidin pitkä varjo, miten muinaiset raamatunkertomukset – kuten Daavidin ja Goljatin asetelma – elävät yhä nykyretoriikassa ja poliittisessa vallankäytössä. Miksi Raamatun tekstit vaikuttavat edelleen siihen, miten konfliktin syitä ja ratkaisuja hahmotetaan? Miten Islam ja Koraani suhtautuu kysymykseen? Ja miksi ylipäätään uskonnolla on tässä asetelmassa näin korostunut rooli? Aiheesta ovat keskustelemassa tietokirjan tekijät Paavo Huotari ja Kirsi Valkama sekä tutkija Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset tutkija Jori Grymin, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Lähetys alkaa keskustelulla sotakulttuurin ja militarismin kasvavasta suosiosta tosi-tv-viihteessä. Aiheina ovat muun muassa erikoisjoukkojen ja sotilasarvojen esilläolo mediassa, sodan vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä arvojen muutokset. Raati pohtii, onko kiinnostus sotaan seurausta Euroopan turvallisuustilanteesta ja miten se vaikuttaa suhtautumiseen esimerkiksi rauhanaatteeseen. Toinen aihe käsittelee Hannu Sokalan kirjaa "Maailman 50 vaarallisinta valhetta". Keskustelu syventyy valheellisen tiedon, disinformaation ja misinformaation leviämiseen, poliitikkojen rooliin tiedon muokkaajina sekä faktapohjaisen todellisuuskäsityksen haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan, miten tekoäly vaikuttaa tiedon luotettavuuteen ja millaisia keinoja median ja kansalaisten olisi mahdollista käyttää väärän tiedon torjumiseksi. Perjantaistudiossa käsitellään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusvisiota peruskoulusta, joka näyttää unohtavan käytännön kirjoitus- ja matikan taidot. Keskustelijat arvioivat perustaitojen opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painotuksia, digitaalisuuden vaikutuksia nuorten oppimiseen sekä keinoja parantaa nuorten itsekuria ja motivaatiota. Ovatko taideaineet tärkeitä lasten kehitykselle? Ohjelmassa keskustellaan myös kiroilun yleistymisestä julkisessa puheessa ja mediassa. Tourette-henkilö pääsi yllättämään Bafta-gaalassa rasistisilla huudoilla. Miten erilaisuuteen ja esim. Touretten oireyhtymään pitäisi suhtautua julkisissa tilanteissa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kauhugenren uudistaja, modernin slasher-, eli viiltelykauhun tunnetuin franchise, Scream täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uusin elokuva Scream 7 julkaistaan juhlavuoden kunniaksi, missä mukana ohjaajana alkuperäisten elokuvien käsikirjoittaja Kevin Williamson sekä sen päätähdet Neve Campbell ja Courteney Cox. Scream muutti kauhuelokuvat vahvasti satirisoitden genren stereotypioita ja murtaen niitä. Elokuvasarjan myötä populaarikulttuuriin saatiin myös ikoninen Ghostface-naamion takana lymyävä murhaaja, mikä on nykyään tunnetumpi kuin Teksasin moottorisahamurhaaja Leatherface, Halloweenin Michael Myers tai Perjantai 13. päivän Jason Worhees. Scream-elokuvasarjaa pidetään toisaalta myös turhana ja kuluneena samaan sapluunaan kangistuneena tekohengitettynä kauhusaagana, joka jahtaa lähinnä helppojen säikähdysten ja veren perässä tasaisesti juoksevan massan rahoja. Mihin Scream-elokuvien viehätys perustuu, ja mikä on niiden pitkän iän salaisuus? MIkä on niiden syvimmät synnit? Miten sarja uudisti kauhugenreä ja kuinka hyvin uusimmat osat pystyvät tekemään tuoretta satiiria? Millainen on slasher-genren historia ja kehittyminen edelleen yhdeksi suosituimmista kauhutyyleistä? Millainen on Scream-elokuvien alkuperäisen, jo edesmenneen ohjaajan Wes Cravenin perintö, ja miten se näkyy sarjassa sekä kauhussa edelleen? Vieraina kirjallisuuden tutkija ja feministisen kauhupiirin Noora Vaakanainen, elokuvantekijä ja vloggari Rauli Ylitalo sekä toimittaja-tietokirjailija Anton Vanha-Majamaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Myytti yksisarvisesta elää edelleen. Tästä aluksi rakkauden ja siveellisyyden symbolista on tullut menestyvän startupin symboli. Millä tavalla myytit ja mytologia eroavat toisistaan? Miten myytit muuttuvat ajan saatossa? Kuinka moni myytti perustuu uskonnollisiin teksteihin? Ovatko myytit osa universaalia kuvastoa, eräänlaisia arkkityyppejä? Millä tavalla myytit elävät kuvataiteessa ja kirjallisuudessa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Tiina Mahlamäki, Otto Latva ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Heated rivalry -televisiosarja on alkuvuoden ilmiö. Mikä tekee homoseksuaalisesta lätkäromantiikasta niin suosittua ja paljastaako sarja jotain uutta jääkiekkokulttuurista? Keskustelemassa entinen jääkiekkoilija ja kommentaattori Topi Nättinen, kirjallisuudentutkija Joonas Säntti, sekä toimittaja ja lätkäromantiikan kirjoittaja Marianne Suntio. Juontajana Pietari Kylmälä.

Arkeologien kirjoittama tietokirja Myyttinen Pohjola avaa kivikauden Pohjolan asukkaiden todellisuuskäsitystä ja luontosuhdetta. Neoliittisen kivikauden raaka-aineiden tutkimus sai tutkijat kiinnostumaan muinaisten ihmisten maailmankuvasta. Ihmiset saivat elantonsa välittömästä ympäristöstään, ja heidän suhdettaan siihen leimasi animistinen luontousko ja eläväksi kuviteltu vuorovaikutus. Kivet, puut, linnut, hirvet ja karhut kuin myös ihmisen rakentamat asumukset olivat osa elävää maailmaa, jonka kanssa saattoi keskustella ja tehdä sopimuksia ja vaihtokauppoja. Keskustelemassa ovat arkeologian dosentti Antti Lahelma, uskontotieteen dosentti, teologian tohtori, kirkkoherra Tom Sjöblom sekä uskontotieteilijä Risto H. Pulkkinen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Keskustelua on viime aikoina viritetty sosiaalietuuksien vastikkeellisuudesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on visioinut maahanmuuttajille risujen keräämistä, ja kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi Ylen A-studiossa, että köyhät voisi menettää kaikki rahansa, jos eivät ota vastuutaan elämästään. Missä menee raja velvoitteiden ja pakkotyön välillä? Mitä tapahtuu ihmisarvolle, kun se kytketään tuottavuuteen? Kirjallisuuden arvostuskeskustelu roihahti, kun kulttuurialan ammattilaiset kommentoivat väheksyvästi dekkarikirjailija Satu Rämön työtä. Samaan aikaan Suomen Kirjailijaliitto on hylännyt kokeneiden kirjailijoiden jäsenhakemuksia. Jos miljoona lukijaa nauttii kirjasta, mutta kymmenen kriitikkoa väheksyy sitä – kumpi on oikeassa? Lisäksi keskustellaan siitä, tuhoaako Wolt suomalaisen ravintolakulttuuurin vai pakottaako se toimijoita uudistumaan. Onko Kansallisoopperan johtomalli suunniteltu epäonnistumaan? Ja mitä me oikeastaan vanhoissa taiteilijoissa ihailemme? Raatilaisina eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

William Shakespeare on tällä hetkellä suomalaisten teatterinäyttämöjen suosituin näytelmäkirjailija. Mikä tekee Shakespearesta niin ajankohtaisen? Shakespearesta ovat keskustelemassa Paavo Westerberg, jonka ohjaama Romeo ja Julia pyörii Tampereen teatterissa, sekä Erik Söderblom, jonka ohjaama Myrsky on nähtävillä teatteri Jurkassa Helsingissä. Keskustelemassa on myös yliopistolehtori Nely Keinänen, joka kävi katsomassa Chloé Zhaon ohjaaman Hamnet-elokuvan ja tuntee Shakespearen kuin omat taskunsa. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Puhumme hulluista tai hulluilta vaikuttavista hallitsijoista ja ennen kaikkea ihmisistä hallitsijan ympärillä, jotka mahdollistavat hänen toimintansa. Historian saatossa on nähty jos jonkinlaista hullua hallitsijaa tai ruhtinasta, joista otamme lähetyksessä muutaman esimerkiksi (Rooman keisari Caligula, Ranskan Kaarle VI, Britannian Yrjö III, Ruotsin Eerik XIV, Baijerin Ludvig II ja Venäjän Iivana Julma). Studiossa vieraina ovat oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti ja psykologian tohtori Jaana Haapasalo, tietokirjailija Leif Sundström, joka on kirjoittanut kirjan Rajaton valta: Modernin ajan diktaattorit Hitleristä Kim Jong-uniin, sekä historian dosentti Pekka Valtonen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Brittiläisen kirjallisuuden synkimmän rakkaustarinan tuorein filmatisointi, uusi Emerald Fennellin ohjaama Wuthering Heights-elokuva, tuo Emily Brontën klassikon tummanpuhuvan intohimon ja dramaattisen nummen 2020-luvulle rohkeasti. Elokuvassa on goottilaisia vaikutteita, magneettista eroottisuutta ja rohkeaa lavastusta ja puvustusta, joissa yhdistyy nykyaikaiset materiaalit historialliseen tyyliin. Puvustuksessa on käytetty Old-Hollywood-tyylisiä koruja ja lavastuksessa vahvoja symboleita, nukkeja ja nukkekotia. Alun karusta ja naturalistisesta tyylistä siirrytään Marie Antoinette-henkiseen ylenpalttiseen, hedonistiseen maailmaan. Millaisen kuvan elokuva antaa naisen seksuaalisuudesta? Elokuvassa kuvataan villiä ja sivistynyttä miestyyppiä, toistensa vastakohtia. Millaisen sanoman elokuva tarjoaa parinmuodostuksen kulmasta? Barbieta näytellyt Margot Robbie ja Frankenstein-elokuvasta tuttu Jacob Elordi ovat päärooleissa ja heidän välinen kemiansa on ladattua. Miten he elokuvatoimittajien mielestä suoriutuivat rooleistaan Catherine Earnshawina ja Heathcliffinä? Onko ohjaaja modernisoinut Brontën klassikkoa jo liikaa? Wuthering Heigths-elokuva sai ensi-iltansa 13.2.2026 Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä jälleen päivän polttavat kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheet sekä ajankuvamme. Vakiraatilaisista mukana tällä kertaa tietokirjailija-viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo,tutkija Jori Grym sekä toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa. Perjantaistudiossa käsiteltiin kotikoulusysteemin radikalisoivaa potentiaalia, kun ruotsalaiset uusnatsit ovat muuttaneet Ahvenanmaalle opettaakseen lapsilleen ideologiaansa. Tarkastelussa myös elokuvien ja tv-sarjojen tulevaisuus, kun iso osa nuorempaa polvea ei pysty keskittymään pitkään pätkään ilman älylaitteen räpläystä. Naisvihan ja inceleiden suhdetta tarkasteltiin sekä tilanteen ratkaisumalleja ruodittiin. Mikä tekee nuoren miehen inceliksi? Mikä rooli on seksin puutteella? Lisäksi keskustelussa tuloerot ja median tavat uutisoida niistä sekä tekoälyn luovan tuhon voima nuorten työllistymiseen.

Kevään kiinnostavimmat taidenäyttelyt avaavat ovensa. Yö-näyttely Sinebrychoffin Taidemuseossa, Helsingissä tutkii yötä ja unimaailmaa vanhan eurooppalaisen kuvataiteen ja nykytaiteen kautta. Näyttelyssä voi katsoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta kopioituja arkistokortteja, joihin on tallennettu suomalaista kansanperinnettä unista ja enneunista. Helsinki Schoolin ulkomaillakin menestynyt valokuvataiteilija Sandra Kantanen perehtyi kiinalaiseen maisemamaalaukseen opiskellessaan Pekingissä. Hänen visuaalinen ajattelunsa on saanut vaikutteita itämaisesta filosofiasta. Turun taidemuseon näyttely tuo esille Hangossa asuvan Sandra Kantasen tuotantoa aina 2000-luvun alusta tähän päivään. Museo Milavida, Tampereella nostaa esille miesten pukeutumisen. Mies – jätkä, keikari, herrasmies -näyttely tutkii miehisyyttä ja katse on suunnattu univormuun, bootseihin, verkkareihin, ja historiallisiin bonjouriin ja lounaspukuun. Mitä miehet ovat pukeneet päälleen historiassa ja kuinka se näkyy ajassamme? Vaatteet ulottuvat aateliston 1750-luvun muodista tämän päivän muotiin. Ohjelman vieraina ovat Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen, valokuvataiteilija Sandra Kantanen ja miesten muotia Museo Milavidassa tutkinut Jaakko Mäkinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Yö   12.2.–23.8.2026 Sinebrychoffin taidemuseo  Mies – jätkä, keikari, herrasmies 27.2.2026 - 21.3.2027 Museo Milavida Sandra Kantanen - Maisemien välissä 6.2.–17.5.2026 Turun taidemuseo

Ulkomaisten elokuvien Oscar-palkintoehdokkaina on ollut tänä vuonna peräti kolme elokuvaa Palestiinaan liittyen. Tunisian edustaja, Suomessakin laajassa elokuvateatterilevityksessä oleva Hind Rajabin ääni valittiin parhaan kansainvälisen elokuvan voittajaehdokkaaksi. Sen lisäksi Jordanian edustajana on ollut tarjolla samaan kategoriaan sukukronikka All That's Left Of You ja Palestiinan edustajana historiallinen draama Palestine 36. Hind Rajabin ääni -elokuva on tositapahtumiin perustuva kertomus kuusivuotiaasta lapsesta, joka soittaa hätäkeskukseen Pohjois-Gazasta, jossa on käynnissä Israelin armeijan hyökkäys. Alkaa pelastusoperaatio, joka keskittyy hätäkeskukseen, jossa pyritään koordinoimaan Hind Rajabin hakemista pois keskeltä tuhoa. Elokuva perustuu toivon ja epätoivon dynamiikkaan ja näyttää kouriintuvasti, miten epätoivoinen ja turhauttava Gazan tilanne todellisuudessakin on. Elokuvan ohjaaja Kaouther Ben Hania, jonka edellinen elokuva Neljä tytärtä oli ehdolla parhaan dokumenttielokuvan sarjassa vuoden 2024 Oscareissa, sekoittaa elokuvassaan tehokkaasti faktaa ja fiktiota. Hind Rajabin äänessä kuultavat hätäpuhelut ovat aitoja äänitteitä, mikä tuo Gazan alueen humanitaarisen kriisin katsojan iholle. Elokuva palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla seitsemällä palkinnolla, joista yksi oli tuomaristo pääpalkinto. Millaista todellisuutta ja historiaa nämä elokuvat peilaavat? Kuinka totuudenmukaisen kuvan ne antavat konflikteista ja historiasta? Miten ne kertovat palestiinalaisten kärsimyksestä, ja millaista elokuvaa alueen tapahtumista tänä päivänä tuotetaan? Millainen väline elokuva on välittämään siviilien todellisuutta sodan varjossa – tapahtumista, jotka ovat parhaillaan käynnissä? Kulttuuriykkösen vieraina palestiinalaistaustainen mediataiteilija Shareef Askar, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Tarvainen sekä toimittaja-dokumentaristi Pertti Pesonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Raivosyötti on päivän sana. Se kuvaa mediasisältöä, jonka tarkoituksena on tietoisesti suututtaa lukija klikkausten saamiseksi. Miksi raivosyöttejä viritetään? Miksi mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei osata sivuuttaa huomiontalouden kohuja? Kuinka olla lankeamatta raivosyöttiin? Keskustelemassa toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, Uuden Jutun toimittaja Hilla Körkkö sekä Tiktokiin erikoistunut väitöskirjatutkija Esko Nieminen. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen vieraina ovat kahden uuden oopperan tekijät. Kansallisoopperassa Helsingissä esitetään Karl Ove Knausgårdin Morgonstjärnan–romaaniin perustuvaa oopperaa. jonka on säveltänyt Sebastian Fagerlund. Oulussa taas kuullaan ja nähdään Ovllá-oopperaa, joka kertoo saamelaisten historiasta. Sen on säveltänyt Cecilia Damström. Mitä oopperassa tapahtuu juuri nyt ja miten nykyooppera taipuu yhteiskunnallisiin aiheisiin? Lähetyksen juontaa Pietari Kylmälä.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ukrainan täysmittaisessa sodassa alkaa kohta viiden vuosi. Sota näkyy myös Helsingissä alkavilla Docpoint-dokumenttielokuvien festivaaleilla. Kulttuuriykkösessä ovat vieraina dokumentaristit Panu Suuronen, Ann-Mari Leinonen ja Einari Paakkanen. Suurosen elokuva Korvia huumaava hiljaisuus näyttää sodan vaikutuksen kolmen suomen-venäläisen ihmisen maailmaan. Leinosen ja Paakkasen elokuva Näkymätön vihollinen seuraa kahden suomalaisen vapaaehtoisen sotilaan kokemuksia Ukrainan sodassa. Millaisen trauman sota jättää? Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Suomessa on vahva omituisten ja kekseliäiden tietokone- ja videopelien traditio, minkä lippulaivoja ovat tässä ajassa mm. My Summer ja Winter Car -autonrakentelu- ja selviytymissumulaattorit, kesämökkielämää mallintava Finnish Cottage Simulator, inttiarjesta ammentava Finnish Army Simulator, alkoholismin aiheuttamia ongelmia lapsen näkökulmasta käsittelevän Lydia ja aivan tuore työttömyyden ja yksinäisyyden ikeessä tasapainoileva selviytymispeli Unemployment Simulator 2018. Nämä ideoiltaan hyvin omintakeiset, usein synkkään suomalaiseen arkeen ja tietynlaiseen kansalliseen reaalifantasiaan, suomikummaan sijoittuvat pelit ovat herättäneet myös paljon kansainvälistä huomiota ja suosiota. Suomikummasta ammentaa myös ison budjetin tietokone- ja konsolipelejä tuottavan kotimaisen Remedyn pelit. Mm. Controlissa näyttelevä Martti Suosalo sai vuonna 2020 BAFTA Game Awards -palkinnon parhaasta pelin sivuosasta rallienglantia ja suomalaisia sananparsia häpeilemättömästi viljelevän huoltomies Ahtin roolista. Miksi Suomessa on perinteisesti suunniteltu paljon poikkeuksellisen erikoisia pelejä, jotka ammentavat voimakkaastisuomalaisesta kulttuurista ja mielenmaisemasta? Miksi tällaiset varsin synkät ja arkiset teemat uppoavat muihinkin kuin suomalaisiin? Mistä tällaisten pelien traditio ja ideat kumpuavat, ja millaista näiden pelien suunnittelu on? Kulttuuriykkösen vieraina Unemployment Simulator 2018:n tehnyt kuvataiteilija-pelisuunnittelija Samuel Lehikoinen, mm. Lydian kehittänyt toimittaja-pelisuunnittelija Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Jukka O. Kauppinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tammikuun muotiviikot Milanossa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa nostivat esille kansainväliset suuntaukset. Mitkä tyylisuunnat ovat nyt pinnalla? Onko muodissa havaittavissa poliittisia vai eskapistisia suuntauksia? Millä tavalla suurten ranskalaisten muotitalojen kuten Chanelin ja Diorin uudet johtajat ovat uudistaneet klassista linjaa? Miltä näyttää miesten muoti? Muotia ei enää seurata orjallisesti silti jotkut tyylit näkyvät enemmän katukuvassa. Tällä hetkellä 80-luvun värikäs ja graafinen tyyli nostaa taas päätään. Muodissa ja designissa on havaittavissa uusi trendi. Inhottavinakin pidetyt luonnon elementit, merilevät ja sienet näkyvät lampuissa, tuoleissa ja nyt jopa Pariisissa Chanelin catwalkilla. Vaaleanpunaiset sienet ja metsät ovat hätkähdyttäneet yleisöä uusimmassa lavastuksessa. Dior uskoo suurten kukkien tuomaan elinvoimaan. Mistä tämä trendi kertoo? Onko silti persoonallinen pukeutuja kiinnostavampi kuin trendien seuraaja? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Carolina Forss, toimittaja Jani Niipola ja Suomen ainoan muotilehden Glorian päätoimittaja Kristiina Raitala. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ruodittavana jälleen kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheet sekä ajankuvamme synnyttämät ilmiöt. Vakiraatilaisista paikalla toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Yle Radio 1ssä käsiteltiin kolmen vakiraatilaisen voimin maailmanlopun kelloa, jota siirrettiin tällä viikolla lähemmäs keskiyötä kuin koskaan aikaisemmin. Silkkaa alarmismia vai viimeinen hetki muuttaa maailman suuntaa? Käsittelyssä myös somalinuorten rangaistuslaitokset ja Ylen MOT:n dokumentin nostattamat ajatukset, sivistyssanoilla BRILIJEERAAMISEN ja puhetapojen sekä sanavalintojen nostattamat KONNOTAATIOT, kulttuurialan boikotit — mitkä ovat niiden vaikutukset ja syyt, ja ollaanko Suomessa yleisesti boikottivastaisia? Lisäksi keskusteltiin suomalaisista arvoista ja siitä, miten niiden on käynyt tässä ajassa ja tarvitaanko yhteiset arvot kirjata koko valtion ja kansalaisten ohjenuoraksi?

Tieteen replikaatiokriisi on huolestuttanut tutkijoita jo toistakymmentä vuotta. Vaikka tieteen tulisi olla itse itseään korjaavaa, niin tiedeyhteisö on ollut enemmän kiinnostunut uusien läpimurtojen tekemisestä kuin siitä, että jo löydettyjä tutkimustuloksia vahvistettaisiin tutkimalla samoja asioita uudestaan. Nk. replikaatiotutkimuksia tehdään hyvin vähän. Silloin kun jo tehtyjä tutkimustuloksia on pyritty varmentamaan uusintatutkimuksilla, niin yllättävän suuressa osassa niistä ei ole saatu samoja tuloksia kuin alkuperäisissä tutkimuksissa. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä replikaatiokriisin merkitys on, ja miten tieteen luotettavuutta voisi parantaa. Keskustelemassa tutkija Petri Paavilainen ja dosentti Janne Saarikivi. Toimittajana on Jonni Roos.

Yhdysvaltalainen konservatiivi Helen Andrews väittää, että feminisaatio eli naisten enemmistö yliopistoissa, mediassa ja oikeuslaitoksessa on muuttanut kulttuuria: tunteet, empatia ja konsensus korostuvat rationaalisuuden sijaan. Perinteisesti miehiset alat ovat muuttuneet, mikä on vaikuttanut akateemiseen ja sananvapauteen sekä oikeusvaltion periaatteisiin. Andrewsin mukaan feminisaatio ei johdu naisten paremmuudesta, vaan tasa-arvolainsäädännöstä, joka suosii naisvaltaista kulttuuria ja ajaa miehiä pois. Tämä näkyy erityisesti mediassa ja oikeuslaitoksessa, joissa tunteet voivat syrjäyttää objektiivisuuden. Onko Andrews huolineen oikeassa vai sovinisti, ellei perästi naistenvihaaja? Keskustelemassa ovat Tampereen yliopisto apurahatutkija Raisa Jurva, Tampereen yliopiston professori Pirjo Markkola ja tutkijatohtori Henri Hyvönen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Läntisen maailman yksi laajimmille levinneitä televisiokanavia, Music Television sammutti lopullisesti valonsa musiikkikanaviltaan uudenvuodenaattona. MTV toi populaarikulttuuria tehokkaasti myös sellaisiin paikkoihin, missä siihen pääseminen ei aikaisemmin ollut mahdollista. MTV vaikutti suoraan musiikkiin, muotiin, elokuviin, artisti-imagoihin, politiikkaan sekä siihen, miten mediaa tehtiin. Se mahdollisti länsimaisen nuorisokulttuurin tehokkaan leviämisen ja yhtenäistymisen, mutta toimi samalla myös pop-kulttuurin portinvartijana sekä vahvisti isojen levy-yhtiöiden ja mediakorporaatioiden asemaa entisestään. Music Television nosti maailmantähteyteen mm. Michael Jacksonin ja Madonnan. Se nosti Hollywoodin tähtiohjaajajiksi sellaisia tekijöitä kuin David Fincher, Spike Jonze, Michel Gondry ja Michael Bay. Mutta mitä kaikkea MTV jätti kulttuuriimme, ja millainen oli sen historia? Internet, YouTube ja sosiaalinen media veivät kaistan Music televisionin kaltaiselta musiikkivideojätiltä, mutta mitkä olivat päällimmäiset syyt kanavan lopulliseen tuhoon? Miten musiikkivideoita läpi vuorokauden toistavasta kanavasta kehittyi lähinnä tosi-tv -ohjelmiin keskittyvä kanava, ja millainen pioneeri se oli media-alalla? Miten musiikkivideoiden funktio on muuttunut ajassamme, ja onko MTV:n kaltaiselle toimijalle enää mitään muuta kuin nostalgista tilausta? Kulttuuriykkösen keskustelussa MTV Europen juontajana vuosina 1993-1997 toiminut europarlamentaarikko Maria Guzenina, pohjoismaisista musiikkivideoista tietokirjan juuri julkaissut musiikkitieteiden professori John Richardson Turun yliopistosta sekä Oulun musiikkivideofestivaaleilla omaa kuratoitua musiikkivideotapahtumaa vuosia vetänyt musiikkitoimittaja Veli Kauppinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa Trump romuttaa läntisen arvoyhteisön, turkisten paluu katukuvaan, unelmat todeksi manifestoinnilla eli positiivisella ajattelulla ja nuorten ruutuaika Perjantaistudiossa keskustellaan mm. Donald Trumpin vaikutuksesta länsimaiseen arvoyhteisöön ja median roolista ja tutkijoiden äänistä Trump-uutisoinnissa, turkisten ja karvatakkien paluusta nuorten katumuotiin sekä manifestoinnista, joka on noussut someilmiöksi erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Lisäksi pohditaan uusien suositusten myötä lasten ja nuorten älypuhelimen käyttöä ja ruutuajan rajoittamista. Perjantaistudion vakioraatilaisista tällä kertaa ruotimassa ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Nicklas Wancke.