Kulttuuriykkönen

Elokuvateatterien kassakoneet ovat kilisseet viime aikoina kahden kauhuelokuvan, Obsession ja Backrooms siivittäminä. Verraten matalalla tuotantobudjetilla kuvatut elokuvat ovat olleet tekijöilleen talodellinen jymymenestys. Katsojamäärissä ne kilpailevat esimerkiksi uuden Star Wars-elokuvan rinnalla. Kyseessä on keskenään varsin erilaiset teokset, mutta niitä yhdistää yksi kiinnostava piirre: molempien tekijöiden juuret ovat internetissä, somessa ja YouTubessa. Nuoret tekijät ovat rakentaneet yleisönsä ja maailmansa verkossa ennen siirtymistään elokuvan pariin ja samalla haastaneet käsityksiä siitä, mistä tulevaisuuden elokuvantekijät tulevat. Miksi juuri kauhu näyttää olevan se genre, jossa uudet tekijät onnistuvat murtautumaan esiin? Mitä internetin estetiikka, viraalit ilmiöt ja verkkoyhteisöt tuovat elokuvakerrontaan? Entä miksi miljoonat katsojat ympäri maailmaa kiinnostuvat kertomuksista, jotka syntyvät ensin YouTubessa, TikTokissa tai keskustelupalstoilla? Keskustelemassa ovat elokuvatutkija ja toimittaja Matti Rämö, kirjallisuuden tutkija Noora Vaakanainen sekä Ylen kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa. Ville Talola toimittaa.

Biofiktiot, eli historiallisista henkilöistä kirjoitetut fiktiiviset kirjat, ovat suosittuja niin kirjailijoiden kuin lukijoiden keskuudessa. Biofiktioita kirjoitetaan usein henkilöistä, jotka ovat jääneet historiankirjoituksen varjoihin. Naiset ovat hyvin edustettuina biofktioissa - etenkin suurmiesten vaimot. Kirjailija Katja Kettu kiinnostui Lars Levi Laestadiuksen vaimosta Brita-Kajsa Alstadiuksesta, josta tiedetään hyvin vähän. Kettu loi romaaninsa päähenkilön vähäisten tietojen ja asiakirjojen pohjalta. Se oli vapauttavaa, mutta vaati paljon eettistä pohdintaa. Myös Liisa Louhela joutui painimaan samojen kysymysten kanssa kirjoittaessaan biofiktiota aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta. Millaisen mielikuvan kirjailija luo historiallisesta henkilöstä? Mikä on kirjailijan vastuu? Biofiktiot jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Biofiktion haasteista ja mahdollisuuksista keskustelevat kirjailijat Katja Kettu ja Liisa Louhela. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Millä tavalla näyttely nostaa esiin, kuinka poikkeuksellista Aaltojen ajattelu oli tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa? Millä tavalla tämä radikaali suuntaus näkyi arkisissa tiloissa? Mistä he saivat tuolloin inspiraationsa? Aalloille suunnittelun lähtökohta oli kokonaisvaltainen ihminen, psyyke ja keho. He ajattelivat että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vastasivat tähän tarpeeseen? Monitaiteinen näyttely keskittyy suunnittelun ja hyvinvoinnin suhteeseen. Linda Bergroth vastaa näyttelyarkkitehtuurista, joka antaa Aallon designille uutta valoa ja henkisempää lähentymistapaa. Näyttelyn kuraattorit Jutta Tynkkynen ja Petteri Kummala avaavat millaisia keinoja Aallot käyttivät luodessaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja mitä opittavaa meillä voisi olla heiltä tänään. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Anglosaksien Englanti on innoittanut Netflix-sarjoja, Tolkienia ja videopelejä - mutta millaista elämä todella oli muinaisessa Britanniassa? Kun miekat lauloivat -kirja vie matkalle 400-1100-luvuille. Kuulet Beowulf-eepoksesta, simasalin iloista ja synkistä elegioista. Miten kuningas Alfred Suuri pelasti muinaisenglannin kulttuurin? Ja miten anglosaksien perintö näkyy J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrassa? Tekijätiimistä vieraina ovat Alpo Honkapohja joka on englannin kielen lehtori Tallinnan yliopistossa sekä englantilaisen filologian dosentti Helsingin yliopistossa ja lisäksi vanhempi yliopistonlehtori Janne Skaffari Turun yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Leena Lehtolainen on ollut kirjailija 50 vuoden ajan. Hänen uransa käynnistyi nuorten kirjasta, mutta parhaiten Lehtolainen tunnetaan dekkareistaan. Lehtolainen ei ole aktiivinen somessa, vaan tapaa lukijoita mieluiten tapahtumissa. Linnea Kuuluvainen puolestaan on julkaissut kaksi romaania.Hänelle sosiaalinen media on nykyään tärkeä väline, jonka kautta voi jakaa ajatuksiaan ja tavoittaa lukijoita. Miten kustannusmaailma on muuttunut, miten nykyään aloitetaan kirjailijanura? Näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Petra Maisonen. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Ann-Christin Antell on kirjailija, jonka arkeologiset ja historialliset opinnot näkyvät aiheiden valinnassa. Kätketty tähti jatkaa Adelin perheen tyttäristä kertovaa romaanisarjaa. Matemaattisesti lahjakas Thyra lähtee opiskelemaan tähtitiedettä Uppsalan yliopistoon. Markus Hotakaisen tietokirja Tähtitieteen naiset inspiroi Anna-Christin Antellia luomaan oman fiktiivisen tähtitieteilijä hahmon. Kirjaa varten Antell matkusti Ruotsiin Uppsalaan tutustumaan yliopiston rakennuksiin. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ann-Christin Antell ja tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on tutkinut historian tiedenaisia. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen: Tarjoaako filosofia työkaluja rikkimenneen keskustelukulttuurin korjaamiseksi? Vuoden tiedekynäpalkinnon saanut Erika Ruonakoski, filosofit Sanna Tirkkonen ja Eenariina Hämäläinen keskustelevat, miten kriittisen ajattelun voisi palauttaa sille kuuluvalle paikalle. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen.

Kesä tuo mukanaan keskiaikatapahtumia ja mahdollisuuksia keskiajan harrastamiseen. Keskiajan harrastaminen on historian elämistä omakohtaisesti. 1300-luvun vaatteissa ja sen ajan ruokaa syöden voi paitsi oppia historiaa, myös elää ja tuntea sitä. Kun mennään harrastamisen syvään päätyyn, tutkitulla tiedolla on tärkeä rooli ja monet harrastuksen myötä kehittyvät ajanmukaiset taidot syventävät kokemuksen imua. Kulttuuriykkösen keskustelussa keskiajan harrastajat käsityömestari, kirjailija Mervi Pasanen ja filosofian tohtori, keskiajan tutkija Jenni Lares, sekä kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä avaavat keskiajan lumoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, tutkija Jori Grymin ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kevään puhutuin tapaus koskee Espoon kaupungin saamaa 10 000 euron uhkasakkoa yhdenvertaisuuslautakunnalta. Sakon syynä oli ennakkovaroituksen puuttuminen uskonnollisten laulujen, kuten Suvivirren, esittämisestä koulujen juhlissa. Studiossa pohditaan, onko Suvivirrestä valittaminen nipottamista vai onko Suvivirsi uskonnon tuputtamista. Tiina Raevaara nostaa esiin Kalasataman kerrostalon palon, jonka yhteydessä Ilta-Sanomien toimittaja arvosteli TikTok-videoiden kuvaamista onnettomuustilanteissa. Samalla julkaistiin lukijan video. Studiossa pohditaan, millaisia eettisiä, juridisia ja käytännöllisiä rajoja onnettomuuksien kuvaamiseen liittyy. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi raportin, jossa taiteilijoiden toimeentulo on heikentynyt ja alanvaihto lisääntynyt. Raportin mukaan jopa 45 % taiteilijoista harkitsee ammatinvaihtoa. Kannattaako suositella taiteilijan ammattia omalle lapselle? Heikki Pursiainen nostaa esiin SDP:n Nasima Razmyarin kommentin, jossa perussuomalaisia ei pidetty “salonkikelpoisina”. Perussuomalaiset tarttuivat sanaan ja painattivat lippalakkeja tekstillä “salonkikelvoton”. Studiossa pohditaan, miten poliittinen kielenkäyttö voi antaa elitistisen leiman, mikä voi olla vasemmsitopuolueelle huono. Asumistukimuutokset kolahtivat vanhempien sijoitusasuntoihin ja kukkaroihin. Jori Grym tarttuu asumistukien leikkauksiin, jotka koskettavat erityisesti opiskelijoita. Uudistuksen jälkeen omistusasunnossa asuva lapsi ei saa asumistukea, mikä on nostanut vanhempien harmituksen esiin mediassa. Mutta miksi valtion pitäisi tukea sijoitusasuntoja?

Millaista taidetta nuoret taiteilijat haluavat tehdä? Nyt on poikkeuksellisen hyvä hetki saada vastauksia. Niitä tarjoaa kolme isoa yhteisnäyttelyä Helsingissä. Mediataidetta tekevä koodari Xyny on yksi Generation 26 -näyttelyn nuorimmista osallistujista. Taidemuseo Amos Rex avaa kolmen vuoden välein 15-23-vuotiaille mahdollisuuden hakea mukaan yhteisnäyttelyyn. Generation 26 -näyttelyyn tuli 647 hakemusta. Raati valitsi mukaan teoksia 50 taiteilijalta ja taiteilijaryhmältä. Paavo Kärjen teokset Generation 26:n ovat yhdistelmä mellakka-aitaa, maalausta ja veistosta. Kärki on yksi näyttelyn vanhimmista osallistujista, mutta Taideyliopiston Kuvan keväässä hän on yksi nuorimmista. Kuvataideakatemian maisterinäyttely esittelee 45 opintojaan viimeistelevää taiteilijaa. Kuvan kevääseen Kärki on tehnyt bussipysäkkejä. Niillä istuskellessa on hyvä havainnoida näyttelyä. Taidehallissa avataan tänään jo vuodesta 1939 järjestetty Nuorten näyttely, johon voivat hakea alle 35-vuotiaat taiteilijat. Iiri Poteri on yksi 26:sta mukaan valituista. Performanssissaan Nuori kuvataiteilija hän pukee päälleen oman kuvansa. Kulttuuriykkösessä kolme nuorta taiteilijaa vaihtaa ajatuksiaan tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Mukana on kommentoimassa Taide-lehden päätoimittajaksi valittu, valokuvaaja Joel Karppanen. Toimittajana on Minna Joenniemi.

The Mandalorian and Grogu on ensimmäinen Tähtien sota -elokuva seitsemään vuoteen. Edellisen elokuvan jälkeen kaukaisessa galaksissa on seikkailtu lähinnä tv-sarjoissa, vaihtelevalla menestyksellä. Nyt Tähtien sota siis palaa valkokankaalle. Sankarit ovat The Mandalorian -tv-sarjasta tuttuja: Pedro Pascalin esittämä jäyhän kunniallinen "Mandalorian" sekä pieni Grogu. Miltä tämä uusi Tähtien sodan aikakausi näyttää ja miten franchisella muuten menee? Aiheesta ovat keskustelemassa sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen, toimittaja ja Star Wars -bloggaaja Aki Jörgensen, sekä Star Wars -harrastaja Linnea Peurakoski. Jussi Ahlroth toimittaa.

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Elämme terapiakulttuurissa jossa ratkaisu kaikkiin ongelmiin on yksilön psyykkaaminen. ADHD- ja autismidiagnooseja tehdään kiihtyvään tahtiin, työuupumiksesta on tullut epidemia, ja arjen psykologisointi on muodikasta. Entäpä jos muutettaisiin rakenteita, ja nähtäisiin ihminen osana laajempaa kokonaisuutta? Kulttuuriykkösen studiokeskustelussa tiedetoimittaja ja psykologian alan tutkijatohtori Anssi Bwalya, tutkija Mona Mannevuo, psykologi Julia Sangervo ja ekopsykologi Juni Sinkkonen keskustelevat siitä, miten ihmisen psykologia voitaisiin alkaa nähdä holistisemmin osana yhteiskuntaa ja luontoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Maaseudun tulevaisuuden entinen päätoimittaja ja kolumnisti Jouni Kemppainen sekä toimittaja-tietokirjailija Matti H. Virtanen. Juontajana on Nicklas Wancke. Teemat: Väkivalta kouluissa: Lapualla opettajat harjoittelevat itsepuolustusta. Mitä tämä kertoo suomalaisesta koulusta? Sotasyyllisyysoikeudenkäynti: Lasse Lehtisen uusi kirja herättää keskustelun 80 vuotta vanhasta oikeudenkäynnistä Median sokeat pisteet: Miksi jotkut aiheet jäävät kokonaan käsittelemättä? Metsäkiista: Suunnitelma EU:n ennallistamisasetuksesta kuohuttaa – "luonnonsuojeluhistorian suurin vedätys"? MTV vs. Elisa: Mitä maksukiista kertoo television tulevaisuudesta?

Voiko muumeilta oppia zeniläisyyttä tai länsimaista filosofiaa? Zen-pappi Mikko Ijäs avaa uudessa kirjassa muumien henkistä maailmaa, ja osoittaa yhteyksiä zenbuddhalaisuuteen. Mukana keskustelemassa myös kirjailija Jukka Laajarinne, joka on jo 15 vuotta sitten kirjoittanut muumihahmojen ajattelun ja eksistentiaalisen filosofian yhteyksistä. Toimittajana on Jonni Roos.

Eveliina Talvitien ompelijatrilogian toinen osaa kertoo porilaisesta ompelijasta Matleenasta. Ajankuva on 1960-1980-luvut, jolloin Suomi-muoti otti ensimmäiset vahvat askeleensa. Talvitien romaanista tehdään parhaillaan näyttämösovitusta Porin Teatteriin. Puvustajana on Pasi Räbinä. Matleenan innostamana Eveliina Talvitie myös ompelutti retrohenkisen nimikkovaatteen romaanihenkilölleen. Millä tavalla kirjailijan omat porilaiset juuret näkyvät hänessä tänään? Nykyään hän asuu sekä Tallinnassa että Ateenassa. Miten dramaturgi näkee romaanin visuaaliset elementit lavalla? Trilogia käsittelee myös ylisukupolvisia traumoja ja haavoja. Miten tulkita rivien väliset tunnelmat? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie, dramatisoija Minna Nurmelin ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Unkarilainen nobelisti László Krasznahorkai on tullut suomalaiselle yleisölle tunnetuksi Unkarin köyhää maaseutua ja pikkukaupunkeja kuvaavista äärimmäisen kunnianhimoisista romaaneistaan. Hänen uusin romaanisuomennoksensa Seiobo tuolla alhaalla on episodiromaani taiteilijoista eri aikakausina. Mitä Krasznahorkai kertoo elämästämme ajasta ja millaisten äärimmäisten kysymysten ääreen hänen lukemisensa voi johtaa? Entä millaisia johtapäätöksiä Unkarista ja eurooppalaisista reuna-alueista voi Krasznahorkaita lukiessa tehdä? Krasznahorkaista, taiteesta ja Euroopasta ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa suomentaja Minnamari Sinisalo, Nuori Voima -lehden päätoimittaja Johanna Osváth ja runoilija Erkka Filander. Juontajana Pietari Kylmälä

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump näkyy internetissä Jeesuksen kaltaisena hahmona, kyse ei ole vain vitsistä. Kyse on vallasta. Kyse on siitä, kuka saa määritellä totuuden – yksi meemi kerrallaan. Kulttuuriykkösessä kysymme: voiko meemeillä muuttaa maailmaa? Ja kuka päättää, mikä on sallittua? Haastateltavina journalismin ja sosiaalisen median tutkija Margareta Salonen, meemejä jo vuosia tutkinut taiteilija Jenna Jauhiainen ja tutkijatohtori Joonas Koivukoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Perjantaistudio nostaa viikon päätteeksi esiin kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä kertaa toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Raatimme pohtii, millaisia jännitteitä Euroviisujen sisällä on. Sateenkaariteemat uivat kilpailuun sisään ysärin lopulla kansan äänestyspäätöksillä, mutta sittemmin ne ovat myös ärsyttäneet konservatiivisempia maita. Kisoja on syytetty myös pinkkipesusta, jossa raakaa sotaa käyvä Israel päsee putsaamaan mainettaan. Suomen syntyvyys on romahtanut ja Väestöliitto on ehdottanut kansan tulevaisuuden pelastuskeinoksi vauvarahastoa. Saadanko syntyvyys nousuun rahalla? Demokratia on uhattuna monessa paikassa ja eri gallupeissa näyttäisi olevan kansalla suurta halukkuutta valita vahva autoritäärinen johtaja jopa perinteisissä demokratioissa kun USA:ssa. Toisaalta Unkarissa äänestettiin juuri autoritäärinen Orban ulos. Missä siis mennään? Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri on väittänyt, että poikkeuksellisen lahjakkaat oppilaat eivät saa suomalaisessa koulussa tarpeeksi tukea. Hänen mukaansa vallalla on asenne, jonka mukaan lahjakkaat pärjäävät kyllä omillaan, jolloin koulun tarjoama todellinen tasa-arvo ei heidän kohdallaan toteudu. Onko lahjakkuus Suomessa tabu? Lopuksi raati pohtii myös, miten someyleisön paine vaikuttaa viihdetuotteiden tekemiseen. Hypeä on helppo nostattaa mutta meneekö käsikirjoittajalta oman luovuuden valta fanien vihaa pelätessä?

Euroviisut kertovat Euroopasta paljon: ne ovat musiikkitapahtuma, kulttuurisen vaihdon hetki, poliittinen tapahtuma ja naiivin yhteenkuuluvuuden sekamelska. Runoilija Satu Erran tuore esseeromaani purkaa muun muassa hänen vakavan-hauskaa suhtautumistaan Euroviisuihin. Eurooppalainen yhdessä oleminen on vaikeaa, mutta auttavatko Viisut siihen vaivaan? Keskustelemassa on myös taiteilija Mia Wennerstrand, joka on ollut jo pitkään kiinnostunut eurooppalaisen politiikan monista kasvoista, sekä Euroviisu-tutkija Mari Pajala Turun yliopistosta. Juontajana Pietari Kylmälä.

Toimittaja Mira Selander julkaisee esikoisromaaninsa Vapauden oppitunnit. Se kertoo yksinäisen keski-ikäisen naisen muutosta Sisiliaan ja siitä, mitä hän oppii siellä deittailusta ja elämänilosta ylipäänsä. Mille Italia on symboli? Miten rosoinen ja elämäniloinen maa sopii suomalaiselle? Onko ulkomaille muutto mahdollisuus luoda uusi identiteetti, aloittaa puhtaalta pöydältä? Emma Varila ja Toni Räisälä myivät asuntonsa Suomesta ja jättivät työnsä. Italian kutsua ei voinut enää vastustaa. Miten tämä matka muutti heitä? Mitä he ajattelevat Italiasta nyt matkan tehtyään? Matkasta syntyi visuaalinen päiväkirja Italiasta, automatkasta kaikkien 20 alueen halki. He vangitsivat kirjaansa maan estetiikkaa, maisemia ja matkalla kohdattuja oivalluksia ja ihmisten tarinoita. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Mira Selander, Emma Varila ja Toni Räisälä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi hankkia satavuotias talo pieneltä paikkakunnalta ja tehdä siitä omanlaisensa kulttuuritalo? Kokemuksia vaihtavat Vinhan kirjakaupan omistajista Pasi Vainio, Pyhtään kulttuuritalon perustajista tapahtumatuottaja Vesa Ristimäki ja muusikko Jonna Tervomaa, joka on perustanut Forssaan kulttuurivaihto-ohjelman. Ohjelmassa vieraillaan myös Varkaudessa, jossa osuuskunta Kovameno on Kirsi Heikkisen ja A.W. Yrjänän aloitteesta hankkinut korttelin ja kunnostaa nyt Tyyskää kulttuuritilaksi tutkijoille, taiteilijoille ja tapahtumille. Miksi nämä oman alansa konkarit ovat suunnanneet kasvukeskuksista poispäin? Millaisia oivalluksia he ovat saaneet? Toimittajana on Minna Joenniemi

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuri-, media ja arvoihin liittyvistä teemoista ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kulttuuritoimittaja Ville Hänninen ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kysytään vähentävätkö kovemmat rangaistukset rikollisuutta, mitä sanoo kriminologinen tutkimus. Kumpi on vaarallisemmpaa, äärioikeistolainen väkivalta vai äärivasemmistolainen? Finnkino tarjoaa elokuvien rajatonta katsomista noin 30 euron kk-hinnalla (3 kk:n sitoumus). Pureeko leffakärpänen nyt kansaa, joka käy melko laiskasti elokuvissa. Pohdinnassa myös suomalaisten työinto, onko se hiipumassa? Auttaisiko työajan lisääminen? Ja ärtymystä nostattaa englannin yleistyminen palvelukielenä Suomessa. Juontajana on PIetari Kylmälä.

Minne katosi kuuluisa suomalainen muotoilu? Onko se rappiolla, jos se ei näy yritysten tuotemallistoissa? Iittala lanseerasi vappuna Iittala X Pokemon -tuotesarjan, joka juhlistaa japanilaisten Pokemon-hahmojen 30-vuotista taivalta. Pokemon-hahmo Pikachu otettiin koristamaan alunperin Afredo Häberlin suunnitteleman Origo-sarjan rajoitettua erikoiserää. Vastaanotto on ollut ristiriitainen: muotoiluasiantuntija Kaj Kalin pitää yhteistyötä epätoivoisena yleisön kalasteluna ja suomalaisen muotoiluperinteen väheksymisenä, ja monet yleisön edustajat ovat sosiaalisissa medioissa kummastelleet Iittalan valintaa. Toisaalta Iittala tiedottaa erikoiserän menneen hetkessä kaupaksi. Kulttuuriykkösessä keskustellaan muotoilun kansallisesta merkityksestä, siitä mitä muotoiluala tarvitsisi kukoistaakseen sekä siitä, miten suuret yritykset näkevät muotoilun roolin. Keskustelemassa muotoiluasiantuntija Kaj Kalin, Hakola-yhtiön luova johtaja Annaleena Hakola sekä arkkitehti, professori ja Kone Oyj:n entinen muotoilujohtaja Anne Stenros. Jonni Roos toimittaa.

HBO:n Euphoria on esteettinen mutta myös ahdistava sukellus nykynuorten elämään, jossa ei säästetä katsojaa. Sarjan keskiössä on Zendayan näyttelemä Rue Bennett, narkomaani, joka tasapainoilee riippuvuuden, mielenterveyden ja toipumisen kuilun reunalla. Ohjaaja Sam Levinsonin luomus ei ole perinteinen teini-draama. Taiteellinen ja synkkä tv-sarja käsittelee päihderiippuvuutta, seksuaalisuutta, traumaa ja identiteettiä. Sarjan vahvuus on sen rehellisyydessä – se ei moralisoi vaan näyttää. Jokainen hahmo kantaa omia haavojaan: Cassie etsii hyväksyntää väärissä paikoissa, Jules navigoi transnuoren identiteettiään, Nate kamppailee myrkyllisen maskuliinisuuden kanssa. Euphoria on jakanut mielipiteitä – toisille se on tärkeä, validoiva teos, toisille liian graafinen. Miten sarja sijoittuu televisiohistoriaan ja millä tavalla se on avannut uudenlaisen keskustelun nuorten haavoittuvuudesta ja meidän kaikkien vastuusta? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Tero Kartastenpää, Leena Virtanen ja Svenska Ylen toimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhteisen ja usein vaietun historian kertominen on kaunokirjallisuuden keskeisimpiä tehtäviä. Suomalaiset rakastavat historiallisia romaaneja. Eräs lajityypin menestyneimpiä kirjailijoita on Kirsti Manninen, joka on julkaissut muun muassa kirjailijanimi Enni Mustosen takaa laajasti kirjoja Suomen historiasta. !800-1900-lukujen vaihteen Pohjanmaasta kertovan romaanisarjan aloitusosan juuri julkaissut kirjailija Kirsti Manninen on Kulttuuriykkösen vieraana. Entä millaista oli elämä 1930-luvun Petsamossa? Vieraaksi saapuu myös esikoiskirjailija ja historiantutkija Virpi Vainio, jonka tänä vuonna ilmestyvä kirjasarja kertoo muun muassa Petsamoon liittyvän vakoilujutun tarinaa. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösen aiheena on puolalainen elokuva ja erityisesti yksi sen mestareista, Andzrej Wajda, jonka syntymästä on sata vuotta. Puolalainen elokuva on perinteisesti ammentanut maan historiasta, mutta millaisia tarinoita puolalaiset elokuvaohjaajat nykyisin kertovat? Vieraina on elokuvaohjaaja Juha Rosma, dokumentaristi Oliwia Tonteri ja Puola-Suomi yhdistyksen elokuvasihteeri Jarno Hänninen. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen

Mitkä ovat kevään mielenpainuneimmat kirjat? Kulttuuriykkönen vinkkaa ja analysoi mitä kaunokirjallisuuden maailmassa tapahtuu tänä keväänä. Vieraana kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto, kirjailija Vehka Kurjenmiekka sekä Kirjamimmit-someyhteisön ja -lukupiirin Elisa Vlahopoulou. Juontajana on Pietari Kylmälä. Ohjelmassa käsitellyt kirjat: Elisan valinnat Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria Elina Vahvaselkä: Kolmesti viety sielu Denver Perry: Varpusten kilpi (suom. Sini Linteri) Tatiana Elf: Mestari Vehkan valinnat Ursula Mursu: Hengitysvaikeuksia Camilla Sosa Villada: Kesytysteoria (suom. Emmi Ketonen) Yang Shuang-zi: Matkapäiväkirja Taiwanista (suom. Rauno Sainio) Salli Kari: Saili Annan valinnat Juuli Niemi: Pieniä eläimiä Sinikka Vuola & Tommi Melender: Romaanihenkilön elämä Evelin Kask: Hurmos Sanni Isometsä: Katoamiskertomus Karim Kattan: Edenin aamunkoitto (suom. Lotta Toivanen)

Millainen kaasu ja jarru, voima ja vastus neuroepätyypilliset ADHD-aivot ovat luovassa työssä? Kulttuuriykkösen studiossa kohtaa neljä aikuisena ADHD-diagnoosin saanutta ihmistä. Putouksesta tv-katsojille tutuksi tullut Essi Hellén kiittää ADHD:tä monipuolisesta työurasta, joka kulkenut näyttelijäksi, tuottajaksi ja äänikirja-alalle kustantajaksi sekä somevaikuttajaksi. Musiikkibisneksessä mm. Paula Vesalan ja Vestan taustalla työskentelevä musiikkituottaja Perttu “DJPP” Mäkelä kiittää ADHD-diagnoosia siitä, että hän on pystynyt palaamaan 17 vuoden jälkeen Kuvataideakatemiaan ja valmistautuu nyt omaan näyttelyynsä. Stand up -koomikko Fredi Lilius kiertää Suomea esittämässä kahden tunnin showta: ADHD -supervoima. Ira Selkälä on julkaissut tuoreen teoksen Sopimattomat - norminpurkuopas neurokirjon naisille. Ohjelmassa kuullaan konkreettisia esimerkkejä siitä, milloin ADHD on ollut siunaus ja milloin kirous luovassa työssä. Juontajana Minna Joenniemi.

Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut "The Devil Wears Prada" on muotimaailman kulttielokuva, joka paljastaa glamourin takana piilevän kovan todellisuuden. David Frankelin ohjaama elokuva perustuu Lauren Weisbergerin samannimiseen romaaniin vuodelta 2003. Weisberger työskenteli Anna Wintourin assistenttina Vogue-lehdessä, ja teos on hänen omakohtainen selviytymistarinansa muodin ylimmästä portaasta. Vaikka kirjailija on kiistänyt suoran yhteyden. Millä tavalla elokuva kritisoi muotimaailmaa? Meryl Streep sai roolistaan Oscar-ehdokkuuden, ja hänen tulkintansa Miranda Priestlysta – jäisestä, kaikkivaltiaasta muotilehden päätoimittajasta – on jo osa elokuvahistoriaa. Elokuva on myös muotielokuva, yli 40 muotisuunnittelijaa, mukaan lukien Prada, Chanel, Valentino, Donna Karan ja Calvin Klein, lainasivat tuotantoon vaatteita ja asusteita. Elokuva nosti esiin myös keskustelun naisten johtajuudesta. Miranda Priestley on vaativa, kylmä ja manipuloiva. Onko muotimaailma näin armoton? Liittyykö ankara tyyli Vogue-lehden imagoon maailman hienoimpana muotilehtenä? Nyt melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin Meryl Streep, Anne Hathaway, Emily Blunt ja Stanley Tucci palaavat valkokankaalle Paholainen pukeutuu Pradaan jatko-osaan. Millä tavalla oman aikamme muodin näyttämö on nyt osa elokuvaa? Mikä on muuttunut? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä, Silja Sahlgren-Fodstad ja muotisuunnittelija Carolina Forss. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Antoine Fuquan ohjaama Michael (2026) seuraa Michael Jacksonin elämänvaiheita valikoiden. Kulttuuriykkösen keskustelussa ruoditaan, kuinka hyvin elokuva onnistuu. Jacksonin uraa leimanneita syytöksiä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä elokuvassa ei tuoda esiin. Keskustelemassa ovat kulttuuritoimittajat Mikko-Pekka Heikkinen ja Anton Vanha-Majamaa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja moraalikysymyksistä ovat keskustelemassa professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Pietari Kylmälä. Perjantaistudiota voi seurata sekä radiossa että Areenassa, hakusanalla "Kulttuuriykkösen perjantaistudio". Tämän viikon lähetyksessä käsitellään laajasti elokuviin liittyviä kysymyksiä. Jarkko Tontti avaa keskustelun tuoreesta Michael Jackson -elämäkertaelokuvasta ja siihen liittyvästä kohusta. Keskusteluissa pohditaan, miten esittää kiistanalaisia henkilöitä elämäkerroissa sekä millaisia ratkaisuja elokuvantekijät ovat tehneet. Yrittääkö elokuva valkopestä tähden ryvettyneen maineen? Jari Sedergrenin johdolla tarkastellaan tekoälyn ja digitaalisen teknologian vaikutusta elokuvatuotantoon. Aiheena ovat edesmenneiden henkilöiden tuominen takaisin valkokankaalle ja siihen liittyvät eettiset ja sopimustekniset kysymykset. Kuollut Val Kilver esiintyy nyt ai-hahmona uudessa westernissä. Onko tämä etovaa, karmivaa ja epäeettistä - vai kiehtova mahdollisuus? Ohjelmassa käsitellään myös ajankohtaisia kulttuuriboikotteja sekä suurta filosfista kysymystä: mistä löytyy toivo kun hukumme pessimismiin? Lopuksi raati pohtii sukupolvien vastuita vanhusten hoidossa ja perhekulttuurin muutosta nyky-Suomessa. Nyt talousasiantuntijat ovat alkaneet ehdotella, että jos omaiset hoitaisivat omat vanhuksensa eikä yhteiskunta. Kaatuuko homma taas naisten niskaan?

Onnettomuuksia ja rikoksia yhdistää toisinaan se, että kuolleiden henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Eläkkeelle keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjalta jäänyt rikoskomisario Ismo Kopra on kirjoittanut tietokirjan Mykkä todistaja, jossa hän kertaa uraansa uhrien tunnistamisessa. Kopra oli mukana muun muassa Thaimaan tsunamin ja Estonian onnettomuuden selvittelytyössä. Rikostoimittaja Linda Rantaselta puolestaan ilmestyy tällä viikolla teos Hiljaiset todistajat - Mitä ruumiit meille kertovat. Kirjassa esitellään kuolemantapauksia, joissa vasta jälkikäteen on voitu todeta, että kyseessä on ollut henkirikos. Mitä kuolleet meille kertovat? Miten vainajien tunnistamisprosessi käytännössä toimii? Minkälaiset merkit vainajassa saavat tutkijat epäilemään rikosta? Kuinka kuormittavasta työstä on kyse? Miten aihepiiriä käsitellään suositussa true crime -kulttuurissa? Ohjelmassa ovat vieraina Ismo Kopra ja Linda Rantanen. Heidän lisäkseen keskustelemassa ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä THL:n oikeuslääkäri Ursula Vala. Ville Talola toimittaa.

Syvästi kaivaten - erään perheen kirjeitä Suomen sodasta on teos, joka perustuu Hakoisten kartanosta löydettyihin kirjeisiin ja muihin dokumentteihin. Eräänä päivänä Hakoisten kartanon mailla asuva Riikka-Maria Rosenberg siivosi kartanon niin kutsutun lönnkammaren-tilaa, salaista pientä huonetta yläkerrassa. Sitten tapahtui ihme. Ilman tätä hänen löytöään tätä tutkimusta ja kirjaa ei olisi. Hän kutsuu sitä Indiana Jones-hetkeksi. Mitä kaikkea sieltä pölyn keskeltä löytyi? Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneiden Leijonhufvudien yllättäen löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Millä tavalla pelko, epävarmuus ja kaipaus kuuluvat kirjeiden rivien välistä? Näiden kirjeiden kautta oppii tuntemaan kuriositeetteja, ajan henkeä ja myös henkilöiden sisimpiä tunteita vaikeana ajanjaksona. Teos avaa myös tuon ajan ruokakulttuuria ja muotia. Upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti kirjeitä äidilleen ja sisaruksilleen Suomen sodan syttymisen vuonna 1808 aikoihin. Samalta ajalta löytyi myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Hakoisten naisista romaanisarjan kirjoittanut FT Riikka-Maria Rosenbergin ja historian dosentti Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Gustafsson on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin. Ohjelman vieraina ovat historioitsijat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaisen kiertävän sirkuksen kruununjalokivi Sirkus Finlandia on nähnyt 50 vuoden aikana yhteiskunnan ja sirkustaiteen muutoksen. Enää sirkuksessa ei nähdä norsuja, mutta sirkustaide elää ajassa. Sirkus on aina ollut kansainvälistä ja se näkyy ja kuuluu myös Sirkus Finlandian arjessa. Ja vaikka sirkukseen liittyy paljon romantiikkaa, kiertävän sirkuksen arki on pitkälti työntekoa. Kulttuuriykkönen kävi tutustumassa 50-vuotisjuhlakiertueeseen valmistautuvaan Sirkus Finlandiaan. Lähetyksessä ääneen pääsevät sirkuksen johtaja Calle Jernström Jr., Sirkus Finlandian miehensä kanssa perustanut Leena Jurvakainen, jonglööri Sofia Motturi ja klovni Anatoli Akerman. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Kate Bush hämmästytti kaikki jo ensialbumillaan. Hämmästyttävä ja salaperäinen hän on edelleen, lähes 50 vuotta myöhemmin. Yle Areenassa on nyt nähtävillä uusi Kate Bush -dokkari Kate Bush, popin rajaton taituri (2025) jossa käydään läpi hänen uraauurtavaa työtään omaleimaisena artistina ja monien nykyartistien esikuvana. Kulttuuriykkösen keskustelussa etsitään Bushin menestykselle selittäviä tekijöitä hänen elämästään sekä hänen huolella tehdyistä taiteellisista valinnoistaan. Keskustelmassa laulaja-kitaristi-lauluntekijä-tuottaja Samuli Sirviö, virtuaalitodellisuustaiteilija Leena Jääskeläinen ja musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Toimittajana on Jonni Roos.

Supersankarisarja The Boys on räävitön ja yliampuva. Silti se tuntuu tekevän osuvaa satiiria amerikkalaisen politiikan nykytodellisuudesta. Suositun The Boysin viimeinen kausi on juuri alkanut. Toisinajattelijat suljetaan leireille ja ihmisiä pidätetään sen perusteella, mitä he ovat jakaneet somessa. Valtaa pitää megalomaalinen, narsistisen harhainen versio Supermanista. Sarja on kausi kaudelta muuttunut yhä selkeämmin kuvaukseksi Donald Trumpista ja tämän Amerikasta. Mitä tämä laadukas sekä törkeä sarja onnistuu kertomaan politiikasta, mediasta ja vallasta? Samaan aikaan juuri käynnissä oleva Marvelin Daredevil: Born Again -sarja käsittelee poliittista korruptiota ja ICE:n tapaisten iskujoukkojen väkivaltaa. Pari vuotta sitten Tähtien sota -sarja Andor kuvasi fasistisen diktatuurin nousua täsmällisen hyvin. Onko poliittinen todellisuus Yhdysvalloissa jo niin hurjaa, että sen kommentointi edellyttää supersankareita ja avaruustarinoita? Olisiko West Wingin kaltainen maltillinen poliittinen draama enää edes mahdollinen? Supersankarit ovat aina olleet jossain määrin poliittisia, selvimpänä esimerkkinä Kapteeni Amerikka. Minkälaista maailmankuvaa tarjoavat esimerkiksi Marvelin kymmeniä miljardeja tuottaneet supersankarielokuvat? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö, tuottaja-podcastaaja Johannes “Xmies” Naumanen, populaarikulttuurin harrastaja Edina Putsela. Toimittajana on Jussi Ahlroth.

Millaisia jälkiä taiteilijat jättivät koteihinsa? Mitä esineet, värimaailma ja sisustusratkaisut kertovat heidän elämäntyylistään ja ajatuksistaan? Elämäkertaromaaneista tuttu kirjailija Pirkko Soininen vieraili kirjailija Göran Schildtin Villa Skeppetissä Tammisaaressa, ITE-taiteilija Enni Idin mökissä Padasjoella ja taidemaalari Axel Haartmanin Casa Haartmanissa Naantalissa ja muissa kotimuseoissa. Millaisia uusia havaintoja hän teki näiden taiteilijoiden kodeista ja persoonista? Kuinka moni nykyinen taiteilijakoti avautuu jatkossa museona? Tutkija Karoliina Sjö on mukana Turun yliopistossa meneillään olevassa Tarinoiden lehto -hankkeessa. Siinä tutkitaan Kemiönsaarella sijaitsevaa Sagalundin museomiljöötä ja sen kulttuurihistoriaa ja sen perustajajäsenten Nils Oskar Janssonin (1862–1927) ja Adèle Wemanin (1844–1936) elettyjen elämien sekä ympäristöelämäkertametodologian avulla. Miten yksilön elämä rakentuu suhteessa ympäristöön ja miten tämä eletty elämä tallentuu myöhemmin museotoiminnan tuloksena osaksi kulttuurista muistia? Sjö on myös tutkinut laajemmin pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja erityisesti museoissa säilytettäviä elämänkerronnallisia arkistoaineistoja. Ohjelman vieraina ovat Pirkko Soininen ja Karoliina Sjö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Mitä runoudessa on tapahtunut viime kuukausina ja millaiset ilmiöt ovat nousseet säkeissä esiin? Kriitikko Vesa Rantaman esseeteos Runominän vuosi luo katseen nykyrunon väitettyyn vaikeuteen ja antaa vinkkejä runojen lukemiseen. Vieraina on myös runoilija Juuli Niemi uuden teoksensa Pieniä eläimiä kanssa, sekä Virpi Vairinen kertomassa tuoreesta Fanny metsä, teoksestaan. Lähetyksessä keskustellaan runouden paikasta kulttuurikentällä, kirjakaupoissa ja suoratoistopalveluissa. Lähetyksessä on mukana myös muusikko Joska Josafat, jonka Koskenniemi-levytykset ovat tuoneet klassisemman suomalaisen runouden nykypäivään. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, kirjailija Tiina Raevaaran ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelu budjettipäällikkö Mika Niemelästä (sekä Ylen artikkeli samasta aiheesta) herätti raivoa ja ihmetystä somessa. Studiossa pohditaan, miten Niemelän ajatuksia hyvinvointivaltion rakenteista ja kansalaisuudesta esitetään eri medioissa: esitetäänkö ne neutraaleina talousfaktoina vai poliittisina kannanottoina? Mukana on myös pohdintaa siitä, minkälaiseen julkiseen rooliin virkamies voi asettua ja millä tavoin hänen persoonansa tuodaan esiin mediassa. Astuiko budjettipäällikkö toimittajan asettamaan ansaan ja paljasti liikaa henkilökohtaisia oikeistohenkisiä arvoja? Toisena aiheena käsitellään NASAn Artemis II -kuulentoa. Raati epäilee lennon tieteellistä ja poliittista merkitystä. Onko ksye jälleen suurvaltakilpailusta ja symbolisesta pullistelusta? Onko Artemis väärään kohteeseen tuhlattua avaruusrahaa? Millaisia mahdollisuuksia Kuun resurssien hyödyntäminen voisi tuoda esimerkiksi kvanttitietokoneiden kehitykseen? Kolmantena aiheena käsitellään Z-sukupolven tunnepuhetta, nuorten kasvatuskulttuuria ja muutoksia työelämässä. Onko z-nuorien avoimuus hyvästä vai johtaako liika tunnepuhe narsismiin? Esillä ovat myös käännetyn tietokirjallisuuden kriisi Suomessa. Kotimainen tietokirjallisuus tuntuu vielä kiinnostavan yleisöä mutta mikä vikana kun myyntiluvut ovat romahtaneet? Valtio leikkaa suomen kielen kansainväliseen opetukseen suunnattaua tukirahaa. Seuraako tästä kulttuuriviennin romahdus ja pienen kielialueen unohdus maailmalla? Typerää säästämistä? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.