Kulttuuriykkönen

Psykologista jännitystä kirjoittava Martta Kaukonen hämmästyi, kun ulkomaalaiset lukijat pyysivät hänen kirjoihinsa sisältövaroituksia. Ne kertoisivat lukijalle ennalta, mitä mahdollisesti vaikeita ja pelottavia aineksia romaanit sisältävät. “Eräs ystäväni vitsaili, että Terapiassa näitä teemoja on niin monia, että sisältövaroituksia varten pitäisi painattaa oma vihkosensa”, kirjoitti Kaukonen vuoden 2021 esikoisestaan Kirjailija-lehden blogissa. Kirjailija Juha Itkonen kirjoitti Anna-lehdessä keväällä 2023 aiheesta, että “taide ei ole vaarallista. Sisältövaroitukset sen sijaan saattavat ollakin.” Kotimaisessa kirjallisuudessa sisältövaroituksia ei vielä juuri näy, mutta mihin niitä tarvitaan ja miten ne vaikuttavat vastaanottajan kokemukseen? Miten paljon kirjailijan pitää ajatella lukijan mahdollista traumatisoitumista? Keskustelemassa ovat kirjailijat Martta Kaukonen ja Juha Itkonen, Psykologiliiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen ja dosentti, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Laura Piippo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa. Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa? Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta? Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesän isot kuvataidenäyttelyt ovat avautuneet. Mitä teemoja Helsinki Biennalessa, Mäntän Kuvataideviikoilla, Purnussa ja Rauma Triennalessa käsitellään? Keskustelemassa Helsinkie Biennalen kuraattori Kati Kivinen, yksi Mäntän kuvataideviikkojen monista “kanssakuraattoreista” ja Rauma Triennalen kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen sekä Purnussa ja Tuusulassa töitään tänä kesänä esittelevä kuvataiteilija Kirsti Tuokko.

Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan. Näyttely koostuu useiden suomalaisten nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudion lähetyksessä analysoidaan alkajaisiksi fasismin käsitettä ja sen soveltuvuutta Yhdysvaltain politiikkaan: onko presidentti Trumpin toimintatavoissa nähtävissä autoritaarisia piirteitä ja miten Valkoisen talon toimet vaikuttavat demokratiaan? Keskustelu laajenee fasismin tunnusmerkkeihin ja siihen, milloin poliittisten vastustajien leimaaminen fasisteiksi on perusteltua. Ja mitä tarkoittaa Sinimustan liikkeen rekisteröimistä takaisin puolueeksi? Sitten nostamme esiin asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset: pitäisikö Suomen naistenkin suorittaa asevelvollisuus, kun maanpuolustusreservit pienenevät ja tasa-arvo korostuu yhteiskunnassa? Miksi naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen palvelukseen edelleen harvakseltaan, ja onko miesten ja naisten erilainen velvollisuus oikeutettua? Entä mistä kertoo se, että lihavuuslääke nousi Suomen myydyimmäksi lääkkeeksi? Onko kyseessä ratkaisu kansanterveysongelmaan vai medikalisaation uusi huippu? Kuka lääkkeestä hyötyy ja kenen tulisi kustantaa sen käyttö? Samalla pohditaan lihavuuden kulttuurisia merkityksiä ja kehopositiivisuuden vähenemistä. Ja miksi tietokirjoja arvioidaan edelleen lähinnä aiheiden kautta, eikä niiden kirjallisia ansioita nosteta esiin? Miten narratiivinen ja luova tietokirjakerronta haastavat perinteisiä genre-rajoja? Lopuksi pohditaan selviytymisen teemaa kirjallisuudessa ja arjessa: miten kriisit muuttavat käsitystämme merkityksestä, turvallisuudesta ja ihmisyydestä? Onko nykyinen maailmantila aidosti uhkaava vai luovatko media ja kulttuuri meille liioitellun selviytymisen tarpeen? Ja millainen reaktio Elokapinan kolmipäiväinen mielenosoitus on ympäristökriisiin? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Vehka Kurjenmiekka. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuonna 1993 julkaistu Doom mullisti tietokonepelaamisen ja naulasi kolmiuloitteiset ensimmäisen persoonan räiskinnät maailman keskeisimmäksi pelityypiksi. Doom nosti yhdysvaltalaiset pelisuunnittelijat, John Romeron ja John Carmackin alan supertähdiksi ja heidän perustamansa Id Softwaren yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksi pelitaloksi. Mars-planeetan pinnalle tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa pelataan ainoalla hengissä olevalla ihmissotilaalla, joka pyrkii selviytymään mm. haulikon ja moottorisahan avulla helvetistä teleporttaavien hirviölaumojen keskuudessa. Miten ensimmäisen persoonan ammuskelupelien ehdoton uranuurtaja näkyy ja tuntuu tänä päivänä, ja millainen on ollut sen kulttuurillinen vaikutus? Viimeisin Doom: The Dark Ages -peli julkaistiin juuri, ja sen pelattavuutta sekä intensiteettiä on kiitelty peliarvosteluissa. Miten modernisoidut versiot Doomista toimivat, ja miksi pelisarja on pysynyt edelleen relevanttina? Miksi juuri Doomista tuli niin keskeinen peli, että se on siinnyt kokonaisen pelien sarjan ja monia muitakin kulttuurituotteita? Miten Doom ja Id Softwaren myöhempi peli Quake vaikuttivat e-urheiluun ja siihen, millaiseksi pelikulttuuri on muodostunut? Miksi alkuperäisen Doomin ympärillä on edelleen vahva yhteisö, joka luo uusia kenttiä pelattavaksi vanhalle pelimoottorille? Vieraina pelitoimittaja Johannes Valkola, runoilija Aura Nurmi sekä pelisuunnittelija Juho Kuorikoski. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Aura Koiviston uutuusromaani Lahottajat (Into, 2025) kertoo sienten ja ihmisten yhteiselosta syrjäkylässä. Tarinassa pappi näkee sienissä jumaluutta, muusikko kuuntelee sienisinfonioita ja mummo kietoutuu sienirihmastoon. Kirja tarkastelee ihmisyyttä uusista näkökulmista ja esittelee hämmästyttävää sienitietoa – niiden kyvyt ja lajit ovat moninaiset, ja sienet voivat olla yhteistyökumppaneita tai loisia. Sienistä voisi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa. Psilosybiinit ja psilosiinit ovat luonnossa esiintyviä, erityisesti tietyissä sienissä esiintyviä psykoaktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinireseptoreihin. Tutkimusten mukaan psilosybiini voi lievittää vaikeaa masennusta ohjatun psykoterapian yhteydessä. Hannu Alhon johtama tutkimus selvitti, miten psilobysiineillä voitaisiin hoitaa alkoholiriippuvuutta. Sienet ovat monimuotoisuutensa takia sopeutumisen mestareita. Biokemistin ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessorin Matti Vuennon uusi tietokirja Hämmästyttävät sienet (Gaudeamus, 2025) kertoo sienten viihtyvien yhtä lailla kuivissa ja märissä sekä kuumissa ja kylmissä ympäristöissä, myös meissä ihmisissä. Sienet ja itiöt ovatkin läsnä myös suositussa pelissä The Last of Us ja sen pohjalta tuotetussa draamasarjassa (MAX), jossa ihmiskunta kamppailee ihmiset tunnistamattomiksi hirviöiksi muuttavan tartunnan kautta. Tartunnan saanut ihminen alkaa puskea ruumistaan sienimäisiä ulokkeita menettäen oman kehonsa ja mielensä hallinnan, ja menettää minuutensa. Mikä on ihmisen ja sienten suhde, ja kumpi voittaisi taistelussa, sienet vai ihmiset? Voiko sienistä todellisuudessa kasvaa uhka ihmiskunnalle? Ja miten sienet voivat olla apuna mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien hoidossa? Haastateltavana ovat kirjailija Aura Koivisto, päihdelääketieteen professori emeritus Hannu Alho ja biokemisti ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kalakukotkin pistävät jalalla koreasti kun kesäfestarit starttaavat Kuopiossa. Kuopio tanssii ja soi -festivaalien uusi johtaja Kenneth Kvarnström on modernisoinut tapahtuman ilmeen. Festivaalien kesto on pysynyt entisellään mutta eri esityksiä on aiempaa vähemmän. Miltä tapahtuman tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan Kvarnström haluaa festivaalia viedä? Toimittajana on Liisa Vihmanen

Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä. Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta. Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kolme vakiraatilaista ruotii jälleen median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Mukana tutkija Jori Grym, toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Greta Thunbergin osallistuminen Freedom Flotilla -alukseen, joka pyrkii viemään apua Gazaan, on nostanut esiin kysymyksiä aktivismin vaikutuskeinoista ja siitä, miten mediassa ja somessa suhtaudutaan Thunbergiin. Keskustellaan myös kansainvälisen aktivismin vaikutuksista ja siitä, voivatko näkyvät tempaukset muuttaa yleistä mielipidettä. Studiossa pohditaan lisäksi Pride-kuukauden merkitystä ja presidentti Stubbin päätöstä osallistua Helsinki Pride -tapahtuman suojelijana. Aihe herättää keskustelua tasa-arvosta, politisoitumisesta ja siitä, miten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on muuttunut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Paneelissa pohditaan, miten presidentin osallistuminen vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Työelämän murrosta käsitellään nelipäiväisen työviikon kautta. Onko lyhyempi työviikko ratkaisu työssä jaksamiseen, ja kenelle se on realistinen vaihtoehto? Studiossa pohditaan erilaisten työtehtävien soveltuvuutta ja vaikutuksia tuottavuuteen sekä työhyvinvointiin. Disney torppaa Marvel-inflaatiota. Raati keskustelee myös Marvel-elokuvien tuotantotahdin hidastumisesta ja supersankarigenren tulevaisuudesta. Lopuksi keskustellaan luontosuhteemme muutoksesta, susipelosta ja suhtautumisestamme villieläimiin. Miksi tietyt eläimet nostavat pelkoja ja tunteita? Onko kyseessä kulttuurillinen ilmiö vai aito huoli?

Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä. Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy. Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025). Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa. Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kuvan kevät-maisterinäyttelyn kuraattori Nina Liebenberg pyysi jokaista opiskelijaa valitsemaan näyttelyprosessin alkuvaiheessa henkilökohtaisen, merkityksellisen esineen. Millä tavalla esine voi toimia taiteellisen ajattelun avaajana? Millä tavalla esine avaa taiteilijalle uusia tunteita ja näkemyksiä omasta taiteestaan? Vaikuttaako esine myös siihen että taideteoksesta tulee enemmän konkreettinen, materialistinen? Kuvan kevät tuo esille taiteilijoiden tulkintaa ajan hengestä. Tänä vuonna teemoista voi löytyä memento mori, uhrilahja, arkeologinen artefakti, binäärikoodi, dystooppinen jäänne, madonreikä, taikuus ja immateriaalisuus. Näyttely avaa näkymän siihen, missä nykytaiteessa mennään, millaiset teemat ovat nousemassa ja mikä ammattilaisiksi valmistuvia kuvataiteilijoita askarruttaa juuri nyt. Jani Luoman videoissa ja performansseissa syvennytään läheisten ihmisten välisiin keskusteluihin. Hän nauhoittaa päiväkirjamaisia video-otoksia ja ääniä joita hän käyttää teoksissaan fragmentteina. Fanny Varjo on kiinnostunut myyteistä joita hän heijastaa installaatioissaan. Nyt kiinnostuksen kohteena ovat jalokivet ja eläimen vatsalaukussa muodustuneet besoaarikivet, joita käytettiin keskiajalla myrkyn löytämiseen sekä suojana pahaa silmää vastaan. Ohjelman vieraina ovat dekaani Leevi Haapala, opiskelijat Fanny Varjo ja Jani Luoma ja FRAMEn johtaja Juha Huuskonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuvan Kevät – Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 15.6.2025 asti.

Firenzeläinen 1500-luvulla elänyt diplomaatti Niccolò Machiavelli tunnetaan teoksestaan Ruhtinas, joka toi tekijälleen maineen kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Nyt on ensimmäistä kertaa suomennettu toinen hänen teoksensa nimeltään Sotataidosta (Dell' arte della Guerra, suom. Antti Immonen). Se oli ainoa Machiavellin teoksista, joka julkaistiin vielä tekijän eläessä. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri, Napoleon ja pohjolan leijona Kustaa II Aadolf, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz. Vieraina ovat kirjaan esipuheet laatineet Machiavelli-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Palokangas sekä valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Önningebyn taiteilijasiirtokunta Ahvenanmaalla oli yksi tärkeistä kuvataiteilijoiden yhteenliittymistä 1800-luvun lopulla. Kuvataiteilijat kokoontuivat pieneen Önningebyn kylään kesäkuukausiksi maalaamaan ja ideoimaan uutta. Tuohon aikaan luotiin monia niistä taiteilija-ammatin ja luovan yhteisöllisyyden muodoista, jotka ovat tuttuja nykyisestäkin taidemaailmasta. Taiteilijasiirtokunnista ja taiteilijuuden muutoksista ovat keskustelemassa taidehistorioitsija Salla Leponiemi ja syksyllä Didrichsenin taidemuseon johtajana aloittava Anna-Maria Wiljanen. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tanssia on pidetty nuoruuden ammattina, josta siirrytään viimeistään 40-vuotiaana katsomon puolelle. Tämä ei pidä enää paikkansa. Ikääntynet tanssijat ovat löytäneet takaisin lavalle. Heille on kysyntää ja myös yleisö on löytänyt heidät. Mistä ilmiössä on kyse? Ja mitä ikä tekee tanssijuudelle ja ajatukselle tanssista? Studiovieraina ovat 50+ kollektiivin perustanut Alpo Aaltokoski, ikäihmisten kanssa nykytanssiesityksiä tehnyt koreografi Susanna Leinonen sekä entinen balettitanssija Nina Hyvärinen, joka vuosien jälkeen palasi lavalle kahdella sooloteoksella. Eläköityneen, mutta täystyöllistetyn tähtitanssija Minna Tervamäen ajatuksia baletista ja ikääntymisestä kuullaan insertissä. Toiminttaja Liisa Vihmanen

Luksusmuotia voi pitää statussymbolina tai taiteena. Vanhat tunnetut muotitalot kuten Dior, Chanel ja Balmain tekevät käsityönä, laadukkaista kankaista taiteellisesti korkealaatuisia vaatteita ja asusteita. Voiko niitä pitää taideteoksina? Miten luksus voi tänään, kun ilmastonmuutos ja sota muuttaa meidän ajatusmaailmaa ja toimintatapoja? Entinen Pariisissa pitkään asunut Ellen muotitoimittaja luki lakimieheksi ja muutti Luxemburgiin. Miten tämä vaikutti hänen suhtautumiseensa luksukseen? Miten luksusmuoti syntyi ja millaisia tarinoita löytyy muodin historiasta? Miten luksusmuotia opetetaan Aalto-yliopistossa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Elisa Suokko, muotisuunnittelija Carolina Forss ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, joka avaa luksusmuodin historiaa ja nykytilaa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Narsismi sanana tuo monille mieleen itseriittoisen, huomionhakuista ja pröystäilevää käytöstä osoittavan henkilön. Haavoittuva narsismi on monitahoinen ilmiö, jossa ulospäin usein herkältä, jopa vaatimattomalta vaikuttavan ihmisen sisällä piilee voimakas tarve erityiskohteluun, hyväksyntään ja haavoittumattomuuteen. Missä määrin haavoittuva narsismi on yksilön ominaisuus ja missä määrin kulttuurinen ilmiö – onko nyky-yhteiskunta omiaan ruokkimaan narsistisia piirteitä? Miten uhriutumiskulttuuri liittyy haavoittuvaan narsismiin? Ja miten tunnistaa haavoittuvan narsistin, ja minkälaista on elää tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä? Psykologi Jane-Veera Paakkolanvaaran tuore albumi ”Ohutnahkainen Narkissos” kuvaa elämää haavoittuvan narsistin lähellä. Liisa Keltikangas-Järvinen avaa, miksi yksilöllisyyden korostaminen ja jatkuva itsen esille tuominen voivat johtaa lisääntyvään ahdistukseen ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon – ja miksi juuri haavoittuva narsismi kuvaa tätä aikakautta. Keskustelijoina ovat Helsingin yliopistollisen sairaalan linjajohtaja, psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori ja psykologian dosentti Jarno Tuominen. Inserteissä kuullaan psykologi ja persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvistä sekä psykologia ja muusikkoa Jane-Veera Paakkolanvaaraa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan taas kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Pietari Kylmälä juontaa ja pöydän ääreen ovat asettuneet tutkija Jori Grym, tietokirjailija Aino-Mari Tuuri ja toimittaja, kriitikko Ville Hänninen. Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan nuorten miesten ja incel-ilmiön ympärillä käytävään keskusteluun somessa, median luomiin mielikuviin sekä väkivallan syihin. Panelistit pohtivat, miksi incelit nähdään uhkana ja miksi apua tarvitsevia nuoria miehiä demonisoidaan. Millainen vaikutus on Netflixin suositulla Adolescence-sarjalla mielikuviin? Lisäksi pohditaan väkivallan sukupuolittuneisuutta ja Andrew Taten kaltaisten vaikuttajien roolia. Studiossa keskustellaan myös rakkauden tunteista (14min:50): miksi naisilla ja miehillä on erilaisia kokemuksia rakkaudesta ja miten yhteiskunnan turvallisuus vaikuttaa tunteiden syvyyteen? Voiko hyvinvointivaltio laimentaa rakkauden kokemuksia? Paneelissa puntaroidaan Euroviisujen äänestyssääntöjen oikeudenmukaisuutta. Miksi Israel-ilmiö syntyi? Tarvitaanko uutisiin enemmän positiivisuutta ja toivoa? Helsingin Sanomien uusi hanke lupaa positiivisa uutisia. Onko tämnä falskia, koska maailma on täynnä ongelmia? Lopuksi käsitellään yksityisen ja julkisen rahan suhdetta kulttuurissa: ohjaako yksityinen rahoitus taidetta liikaa vai paikkaako se julkisen tuen puutteita?

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe? Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Viiden tähden sotaelokuva, kirjoitti kriitikko Kalle Kinnunen uudesta Warfare-elokuvasta Suomen Kuvalehdessä. Vuoteen 2006 ajoittuvassa uudessa Alex Garlandin teoksessa huippuunsa koulutetut Navy SEAL -joukot tukevat USA:n joukkojen toimintaa kapinallisten alueella Irakissa. Kesken valvontatehtävää erikoisjoukkojen sotilaat joutuvat keskelle hektistä tulitaistelua. Millaisena elokuva näyttää sotimisen, etenkin kaupunkisotimisen, sodankäynnin mielekkyyden ja mihin se sijoittuu sankaritarinoita nojaavassa genressä? Keskustelemassa ovat johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sekä Yle Svenskan kulttuuritoimittaja Silja Sahlgren-Fodstad ja Kulttuuritoimituksen elokuvakriitikko Antti Selkokari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Gazan viimeisin sota on jatkunut jo puolitoista vuotta. Sodan tuottama tuho on ollut mittavaa ja kansainväliset vastalauseet ovat nousseet yhä voimakkaammiksi. Gazan viimeisimmällä sodalla on pitkät juuret Palestiinan miehityksessä. Activestills-valokuvauskollektiivi on dokumentoinut miehityksen arkea ja väkivaltaa kahdenkymmenen vuoden ajan. Heidän näyttelynsä Valokuvataiteen museossa Helsingissä luo nykyiselle väkivallalle historiallista ja poliittista taustaa. Kultturiykkösessä kysytään mitä miehitys ja pakolaisuus ovat tehneet palestiinalaisten kollektiiviselle muistille ja käsitykselle historiallisesta Palestiinasta. Entä miten miehitys ja jatkuvat kahinat muokkaavat israelilaisten käsitystä omasta historiastaan? Miten todistaa nykyhetkeä ja siihen liittyvää väkivaltaa osana monimutkaista historiaa? Studiossa keskustelemassa ovat valokuvataiteilija Haidi Motola, tutkija Timo R. Stewart ja tutkija Tiina Järvi. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan Euroviisuista, jotka huipentuvat viikonloppuna Sveitsin Baselissa, ja Israelin osallistumisesta, joka on herättänyt kiivasta keskustelua. Yleisradiota on haastettu aktiivisempaan keskusteluun euroviisujen poliittisista ulottuvuuksista ja boikotoimaan kisoja. Lisäksi puhutaan eutanasiasta, Cannesin elokuvajuhlista ja Hollywoodin poliittisista puheenvuoroista. Perjantaistudiossa pohditaan myös, miten taiteessa käsitellään ilmastonmuutosta ja mikä rooli viisaudella ja empatialla on kulttuurissamme ja politiikassa. Raatilaisina ovat kirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Jarkko Tontti sekä mainonnan suunnittelija Jussi Turhala. Juontajana toimii Nicklas Wancke. Juontajana on Nicklas Wancke.

Millaisia pornon kuluttajia ovat suomalaiset kristityt? Miten sosiaalinen media muuttaa seksityön luonnetta? Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Pia Rendicin uusi väitöskirja “Synti vai nautinto? Suomalaisten kristittyjen kokemuksia ja ajatuksia pornosta ja pornonkäytön vaikutuksista” tarkasteli kristityksi identifoituneiden ajatuksia pornon käytöstä. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Helenius tutkii pornoa ja eroottisia sisältöjä niiden tuottajien näkökulmasta. Vaikka nettipalvelut ovat tuoneet pornon kaikkien saataville, ovat asenteet seksityöläisiä kohtaan edelleen nihkeät. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Toimittaja Ida Kukkapuro kirjoitti avoimen, omaelämäkerrallisen kirjan omasta sukuhistoriastaan ainoana lapsena ja yhtenä kuudesta sisaruksesta. Sisaruuksia on kirja joka herättää lukijan miettimään omaa suhdettaan sisaruksiinsa ja avaa myös sisaruutta käsittelevää tutkimusta ja kulttuurihistoriaa. Onko sisaruus vanhempien vastuulla? Voiko kokea sisaruutta ystäväänsä? Millä tavalla kulttuurihistoria on käsitellyt sisaruutta? Kirja on esseistinen ja siinä valotetaan sisaruutta Antiikin historian myyttien, Raamatun, filosofian, kasvatustieteiden ja lääketieteenkin kautta. Ida Kukkapuro on asunut suuren osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan hänen äitinsä vanhempien luona. Isoisä oli legendaarinen muotoilija, äsken menehtynyt Yrjö Kukkapuro. Adoption myötä hänestä tuli Idan isä. Millainen isä hän oli? Ohjelman vieraana on toimittaja, kirjailija Ida Kukkapuro. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten entisen kokoomusministeri Jyrki Kataisen fantastiseksi luonnehtima yliopistouudistus on vaikuttanut tieteen tutkimiseen ja opiskeluun? Yliopistolaki irrotti yliopistot valtiosta ja uudisti muun muassa hallintoa. Käytännöllisen filosofian professori emeritus Timo Araksiselta on ilmestynyt kirja Millaista oli? Filosofin oppivuodet, jossa hän suorapuheisesti kuvailee millainen yliopistomaailma oli. Onko professoreilla nykyään vaikeampaa ja opiskelijoilla helpompaa? Nostaako nimityspolitiikka parhaat kyvyt esille vai keskinkertaisuuksia pinnalle? Timo Airaksisen lisäksi haastatteluun osallistuu etäyhteydellä filosofian professori Matti Häyry Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Ohjaaja Luca Guadagninon (mm. Call Me by Your Name, 2017) Queer -elokuva pohjaa William S. Burroughsin tekstiin. Burroughsin löyhästi omaelämäkerralliset satiirit, kuten novelli Queer, jonka pohjalta tämä elokuva on tehty, käsittelevät riippuvuuksia, rumuutta ja eläimellisiä viettejä. Daniel Craig esittää Queer-elokuvassa William Leetä, Burroughsin alter egoa. Amerikkalainen Lee vetelehtii 1950-luvun Mexico Cityssä viettäen aikaansa baareissa. Yhdessä niistä hän kohtaa nuoren sotilaan, johon hullaantuu. Kriitikot ovat pääsääntöisesti kiitelleet ex-Bondin Graigin suoritusta, mutta elokuva on saanut myös risuja. Miten Guadagnino on onnistunut Burroughsin novellin siirtämisessä valkokankaalle, ja millaisena elokuva näyttää vanhenemisen, juurettomuuden, riippuvuuden ja himon? Millaisia tabuja Burroughs on aikanaan ollut rikkomassa, ja mikä hänen teksteilleen on ollut tunnusomaista? Miten homouden kuvaus on muuttunut elokuvissa, ja onko homoseksuaalin Leen rooli Graigille riski? Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Kalle Kinnunen, toimittaja ja Night Visions -elokuvafestivaalin ohjelmistosuunnittelija Matti Rämö ja lukuisia William S. Burroughsin teoksia suomentanut Elina Koskelin ja Kielikeskuksen yliopistonlehtori Tommi Kakko sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin yliopistosta. Toimittajana on Pauliina Grym.

Arkkitehtuuri ja elokuva ovat vaikuttaneet toisiinsa siitä lähtien, kun elokuva keksittiin. Mutta elokuvia tarkastelemalla voi myös tavoitella syvempää ymmärrystä arkkitehtuurista ja sen sosiaalisista vaikutuksista. Kulttuuriykkösen studiossa elokuvista ja arkkitehtuurista ovat keskustelemassa arkkitehdit Helmi Kajaste ja Juha Ilonen. Toimittajana on Jonni Roos.

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Mitä hyvätuloisten veroale kertoo ajastamme ja mitkä ovat sen vaikutukset lääkärien työmotivaation lisääntymiseen? Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila jää eläkkeelle; mitä hänen seuraajaltaan vaaditaan, ja mikä on suomalaisten suhde Yleen? Mikä on ruokalähettien tilanne, kun heiltä on evätty jopa pääsy ravintolan vessaan? Entä mikä on kesäloman merkitys suomalaisessa työelämässä: ovatko työuran mukaan pitenevät lomakertymät jo aikansa eläneet? Keskustelu päättyy uuden Ylen audiodraamaan, joka kertoo perussuomalaisten johtohahmosta Jussi Halla-ahosta, ja audiodraaman eettisiin kysymyksiin. Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot tunnetaan 1800-luvulla luodun ideaalikuvan kaltaisena: vaatimattomana ja ahkerana puurtajana, joka vaatimattomasta taustasta kohosi kansainvälisen tason merkkihenkilöksi. Emeritaprofessori Irma Sulkusen uusi kirja Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa tarkastelee Lönnrotin huonosti tunnettua yksityisempää puolta. Millainen kuva hänestä avautuu lähteiden valossa? Keskustelemassa ovat prof Irma Sulkunen, folkloristiikan professori Lotte Tarkka ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Toimittajana on Jonni Roos.

Yhä useammalla sarjakuvantekijällä on kuvataiteilijan koulutus ja he luovat uraa myös taidemaalareina. Missä kulkee nykysarjakuvan ja taiteen raja? Studiossa sarjakuvantekijät ja taidemaalarit Katja Tukiainen, Juliana Hyrri sekä tuore sarjakuva-Finlandian voittaja Eeva Meltio. Toimittajana Harto Hänninen

White Lotus -sarjan kolmas kausi on kevään puheenaiheita. Etuoikeuksia, valtaa ja sosiaalista eriarvoisuutta käsittelevän hirtehinen suoratoistopalvelu HBO:n draama ylenpalttisen rikkaista ja heitä palvelevista ihmisistä on noussut suureen suosioon. Thaimaahan sijottuvalla kolmannella kaudella käsiteltiin myös yhtä kipeimmistä tabuista, insestiä. Miten White Lotus eroaa muista ökyelämän kuvauksista nykyviihteessä? Sarjasta keskustelemassa ovat kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa, stand up -koomikko ja käsikirjoittaja Saana Peltola sekä näyttelijä Sanna Stellan.

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Raadissa ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, tutkija Jori Grym ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Jonni Roos juontaa. Tämän viikon Perjantaistudiossa pureudutaan viiteen ajankohtaiseen aiheeseen. Ensimmäisenä käsitellään paavi Franciscuksen poismenoa ja katolisen kirkon tulevaisuutta. Franciscus tunnettiin edistysmielisenä johtajana, mutta maailman konservatiivinen ilmapiiri voi ohjata kirkkoa vanhoillisen paavin valintaan. Raati pohtii, millaisia uudistuksia kirkko tarvitsee ja onko paavin linjauksilla mitään suurta merkitystä globaalissa mittakaavassa. Toisena aiheena keskustellaan Ivan Puopolosta ja journalismin tulevaisuudesta. Puopolo on jakanut mielipiteitä rohkeilla ja provosoivilla näkemyksillään mediasta, femismistä, vasemmistolaisuudesta ja tieteestä. Hänen toimintaansa on kritisoitu salaliittoteorioiden ja populismin ruokkimisesta, mutta osa pitää häntä tärkeänä sananvapauden puolestapuhujana. Onko journalismin tarkoitus edistää yhteistä ymmärrystä vai vahvistaa yleisön valmiita asenteita – ja mitä tämä tarkoittaa journalismin uskottavuuden kannalta? Millaista toisinajattelua tarvitaan? Palveleeko Puopolo Ylen ja Helsingin Sanomien unohtamaa yleisöä? Kolmantena teemana käsitellään opintolainoja ja koulutuksen merkitystä. Nykyisessä epävarmassa maailmassa opiskelijoiden suhtautuminen opintolainaan on muuttunut. Onko opintojen rahoittamisen alkuperäinen idea unohtunut? Raati pohtii, nähdäänkö opintotuki ja ilmainen koulutus ihmisoikeutena vai yhteiskuntasopimuksena, jossa myös opiskelijalla on vastuunsa. Sitten sukelletaan Yle Areenan dokumenttisarjaan Hitler-todistajien äänet, joka avaa näkökulmia Hitlerin karismaan ja manipulointikeinoihin. Miten Hitler onnistui hurmaamaan ihmiset ja saamaan heidät puolelleen? Eikö hän näytä nykysilmin aivan koomiselta? Raati vertailee, käyttävätkö nykypopulistit samoja vaikutuskeinoja, ja pohtii, mitä voimme oppia menneisyydestä. Lopuksi syvennytään hengellisyyden ja henkisyyden tarpeeseen suomalaisessa kulttuurissa. Miksi suomalainen älymystö vieroksuu hengellisiä pohdintoja, vaikka uskonto on monille keskeinen elämän osa? Voisiko hengellisyyteen liittyä edistysmielisiä arvoja, ja miksi uskonnolliset instituutiot ovat usein konservatiivien hallussa. Keskustelua herättävät myös uushenkisyys ja elämäntaitopuhe, jotka ovat nostaneet suosiotaan modernissa mediassa.

Vaatteen ympäristöjalanjälkeä ajatellen harkittujen hankintojen lisäksi väliä on myös sillä, kuinka monia käyttökertoja vaate saa elinkaarensa aikana. Miten sitä huolletaan? Mihin vaate päätyy käytön jälkeen? Laura Ström ja Linda Turunen kirjoittivat yhdessä kirjan Muodikasta vastuullisuutta, koska olivat molemmat pohtineet muodin ja vaatteiden elinkaarta. Miten viestinnän ammattilainen Laura Ström katsoo vaatemainoksia ja identiteetin ja ryhmään kuulumisen merkitystä kuluttajan valinnoille. Muodin tutkija ja vastuullisuuskonsultti Linda Turunen avaa kirjassa monien vuosien tutkimuksensa tuloksia. Ström ja Turunen ottivat selvää miten kuluttaa kestävästi – ja onko se edes mahdollista? Riittäkö vihreämpien valintojen suosiminen, vai onko ostolakko ainoa keino? Kaksikko antaa neuvoja miten voi pidentää vaatteen käyttöikää tai lisätä käyttökertoja. Kirjassa analysoidaan muodin kuluttamista ja sitä ympäröivien rakennelmien kestävyyttä. Ohjelman vieraina ovat Laura Ström, Linda Turunen ja samalla viikolla vietettävien Fashion Revolution Weekiltä kiertotalouden asiantuntija Ida Urmas. Vaatevallankumous on maailmanlaajuisesti vietettävä muotiteollisuuden ongelmakohtiin pureutuva tapahtumaviikko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Samuli Paulaharju oli aikanaan kansanperinteen “superkerääjä”. Hänen pitkät keruumatkansa ja monipuolinen kirjallinen tuotanto ovat muokanneet suomalaisten käsitystä Lapista. Viime vuosina kansanperinteen tutkijat ovat löytäneet Paulaharjun tuotannon uusista näkökulmista. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju täyttää tänä keväänä 150 vuotta. Vieraina ovat saamelaisen kulttuurin professori VEli-Pekka Lehtola, arkistotutkija Juha Nirkko ja kielitieteilijä Taarna Valtonen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen? Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ranskalainen vuonna 1873 syntynyt kirjailija Colette on ajankohtainen uuden suomennoksen myötä. Poikamainen maalaistyttö Gabri, oikealta nimeltään Sidonie-Gabrielle Colette, varttui Bourgognen maaseudulla, Saint-Sauveur-en-Puisayen paikkakunnalla. Avioliiton myötä hän muutti 20-vuotiaana keskelle Belle Époque -kauden kiihkeintä Pariisia ja aloitti menestyksekkään kirjailijauransa. Nyt hänen radikaalista teoksestaan Le Pur et l'Impur on tehty suomennos. Coletten Puhdas ja epäpuhdas -kirjassa kuvaamat transvestiittinaiset, jotka pukeutuivat miehen asuun, leimautuivat aikanaan vaarallisiksi. Housuja naiset saivat käyttää vain poliisilta anottavalla erikoisluvalla, jollainen myönnettiin vain ammatillisin perustein, kuten esimerkiksi näyttelijä Sarah Bernhardtille. Colette pukeutui merimiesasuun vieraillessaan Madame de Cavaillet'n salongissa. Mitä naiset viestittivät tällä pukeutumisellaan? Colette kritisioi kuitenkin oman aikansa feministejä, joille hän suositti ruoskaa ja haaremia. Miksi hän kritisoi feminismiä, vaikka kirjoitti radikaalin teoksen? Colette kuitenkin edisti feminismin asiaa. Hän puhutteli lukijoita, niin teksteillään kuin omalla rohkeudellaankin. Ranskassa naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1944. Colette oli ensimmäinen nainen, jolle Ranskassa järjestettiin valtiolliset hautajaiset vuonna 1954. Ohjelman vieraana on suomentaja Sampsa Laurinen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.