Kulttuuriykkönen

Heated rivalry -televisiosarja on alkuvuoden ilmiö. Mikä tekee homoseksuaalisesta lätkäromantiikasta niin suosittua ja paljastaako sarja jotain uutta jääkiekkokulttuurista? Keskustelemassa entinen jääkiekkoilija ja kommentaattori Topi Nättinen, kirjallisuudentutkija Joonas Säntti, sekä toimittaja ja lätkäromantiikan kirjoittaja Marianne Suntio. Juontajana Pietari Kylmälä.

Arkeologien kirjoittama tietokirja Myyttinen Pohjola avaa kivikauden Pohjolan asukkaiden todellisuuskäsitystä ja luontosuhdetta. Neoliittisen kivikauden raaka-aineiden tutkimus sai tutkijat kiinnostumaan muinaisten ihmisten maailmankuvasta. Ihmiset saivat elantonsa välittömästä ympäristöstään, ja heidän suhdettaan siihen leimasi animistinen luontousko ja eläväksi kuviteltu vuorovaikutus. Kivet, puut, linnut, hirvet ja karhut kuin myös ihmisen rakentamat asumukset olivat osa elävää maailmaa, jonka kanssa saattoi keskustella ja tehdä sopimuksia ja vaihtokauppoja. Keskustelemassa ovat arkeologian dosentti Antti Lahelma, uskontotieteen dosentti, teologian tohtori, kirkkoherra Tom Sjöblom sekä uskontotieteilijä Risto H. Pulkkinen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Keskustelua on viime aikoina viritetty sosiaalietuuksien vastikkeellisuudesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on visioinut maahanmuuttajille risujen keräämistä, ja kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi Ylen A-studiossa, että köyhät voisi menettää kaikki rahansa, jos eivät ota vastuutaan elämästään. Missä menee raja velvoitteiden ja pakkotyön välillä? Mitä tapahtuu ihmisarvolle, kun se kytketään tuottavuuteen? Kirjallisuuden arvostuskeskustelu roihahti, kun kulttuurialan ammattilaiset kommentoivat väheksyvästi dekkarikirjailija Satu Rämön työtä. Samaan aikaan Suomen Kirjailijaliitto on hylännyt kokeneiden kirjailijoiden jäsenhakemuksia. Jos miljoona lukijaa nauttii kirjasta, mutta kymmenen kriitikkoa väheksyy sitä – kumpi on oikeassa? Lisäksi keskustellaan siitä, tuhoaako Wolt suomalaisen ravintolakulttuuurin vai pakottaako se toimijoita uudistumaan. Onko Kansallisoopperan johtomalli suunniteltu epäonnistumaan? Ja mitä me oikeastaan vanhoissa taiteilijoissa ihailemme? Raatilaisina eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

William Shakespeare on tällä hetkellä suomalaisten teatterinäyttämöjen suosituin näytelmäkirjailija. Mikä tekee Shakespearesta niin ajankohtaisen? Shakespearesta ovat keskustelemassa Paavo Westerberg, jonka ohjaama Romeo ja Julia pyörii Tampereen teatterissa, sekä Erik Söderblom, jonka ohjaama Myrsky on nähtävillä teatteri Jurkassa Helsingissä. Keskustelemassa on myös yliopistolehtori Nely Keinänen, joka kävi katsomassa Chloé Zhaon ohjaaman Hamnet-elokuvan ja tuntee Shakespearen kuin omat taskunsa. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Puhumme hulluista tai hulluilta vaikuttavista hallitsijoista ja ennen kaikkea ihmisistä hallitsijan ympärillä, jotka mahdollistavat hänen toimintansa. Historian saatossa on nähty jos jonkinlaista hullua hallitsijaa tai ruhtinasta, joista otamme lähetyksessä muutaman esimerkiksi (Rooman keisari Caligula, Ranskan Kaarle VI, Britannian Yrjö III, Ruotsin Eerik XIV, Baijerin Ludvig II ja Venäjän Iivana Julma). Studiossa vieraina ovat oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti ja psykologian tohtori Jaana Haapasalo, tietokirjailija Leif Sundström, joka on kirjoittanut kirjan Rajaton valta: Modernin ajan diktaattorit Hitleristä Kim Jong-uniin, sekä historian dosentti Pekka Valtonen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Brittiläisen kirjallisuuden synkimmän rakkaustarinan tuorein filmatisointi, uusi Emerald Fennellin ohjaama Wuthering Heights-elokuva, tuo Emily Brontën klassikon tummanpuhuvan intohimon ja dramaattisen nummen 2020-luvulle rohkeasti. Elokuvassa on goottilaisia vaikutteita, magneettista eroottisuutta ja rohkeaa lavastusta ja puvustusta, joissa yhdistyy nykyaikaiset materiaalit historialliseen tyyliin. Puvustuksessa on käytetty Old-Hollywood-tyylisiä koruja ja lavastuksessa vahvoja symboleita, nukkeja ja nukkekotia. Alun karusta ja naturalistisesta tyylistä siirrytään Marie Antoinette-henkiseen ylenpalttiseen, hedonistiseen maailmaan. Millaisen kuvan elokuva antaa naisen seksuaalisuudesta? Elokuvassa kuvataan villiä ja sivistynyttä miestyyppiä, toistensa vastakohtia. Millaisen sanoman elokuva tarjoaa parinmuodostuksen kulmasta? Barbieta näytellyt Margot Robbie ja Frankenstein-elokuvasta tuttu Jacob Elordi ovat päärooleissa ja heidän välinen kemiansa on ladattua. Miten he elokuvatoimittajien mielestä suoriutuivat rooleistaan Catherine Earnshawina ja Heathcliffinä? Onko ohjaaja modernisoinut Brontën klassikkoa jo liikaa? Wuthering Heigths-elokuva sai ensi-iltansa 13.2.2026 Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä jälleen päivän polttavat kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheet sekä ajankuvamme. Vakiraatilaisista mukana tällä kertaa tietokirjailija-viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo,tutkija Jori Grym sekä toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa. Perjantaistudiossa käsiteltiin kotikoulusysteemin radikalisoivaa potentiaalia, kun ruotsalaiset uusnatsit ovat muuttaneet Ahvenanmaalle opettaakseen lapsilleen ideologiaansa. Tarkastelussa myös elokuvien ja tv-sarjojen tulevaisuus, kun iso osa nuorempaa polvea ei pysty keskittymään pitkään pätkään ilman älylaitteen räpläystä. Naisvihan ja inceleiden suhdetta tarkasteltiin sekä tilanteen ratkaisumalleja ruodittiin. Mikä tekee nuoren miehen inceliksi? Mikä rooli on seksin puutteella? Lisäksi keskustelussa tuloerot ja median tavat uutisoida niistä sekä tekoälyn luovan tuhon voima nuorten työllistymiseen.

Kevään kiinnostavimmat taidenäyttelyt avaavat ovensa. Yö-näyttely Sinebrychoffin Taidemuseossa, Helsingissä tutkii yötä ja unimaailmaa vanhan eurooppalaisen kuvataiteen ja nykytaiteen kautta. Näyttelyssä voi katsoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta kopioituja arkistokortteja, joihin on tallennettu suomalaista kansanperinnettä unista ja enneunista. Helsinki Schoolin ulkomaillakin menestynyt valokuvataiteilija Sandra Kantanen perehtyi kiinalaiseen maisemamaalaukseen opiskellessaan Pekingissä. Hänen visuaalinen ajattelunsa on saanut vaikutteita itämaisesta filosofiasta. Turun taidemuseon näyttely tuo esille Hangossa asuvan Sandra Kantasen tuotantoa aina 2000-luvun alusta tähän päivään. Museo Milavida, Tampereella nostaa esille miesten pukeutumisen. Mies – jätkä, keikari, herrasmies -näyttely tutkii miehisyyttä ja katse on suunnattu univormuun, bootseihin, verkkareihin, ja historiallisiin bonjouriin ja lounaspukuun. Mitä miehet ovat pukeneet päälleen historiassa ja kuinka se näkyy ajassamme? Vaatteet ulottuvat aateliston 1750-luvun muodista tämän päivän muotiin. Ohjelman vieraina ovat Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen, valokuvataiteilija Sandra Kantanen ja miesten muotia Museo Milavidassa tutkinut Jaakko Mäkinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Yö   12.2.–23.8.2026 Sinebrychoffin taidemuseo  Mies – jätkä, keikari, herrasmies 27.2.2026 - 21.3.2027 Museo Milavida Sandra Kantanen - Maisemien välissä 6.2.–17.5.2026 Turun taidemuseo

Ulkomaisten elokuvien Oscar-palkintoehdokkaina on ollut tänä vuonna peräti kolme elokuvaa Palestiinaan liittyen. Tunisian edustaja, Suomessakin laajassa elokuvateatterilevityksessä oleva Hind Rajabin ääni valittiin parhaan kansainvälisen elokuvan voittajaehdokkaaksi. Sen lisäksi Jordanian edustajana on ollut tarjolla samaan kategoriaan sukukronikka All That's Left Of You ja Palestiinan edustajana historiallinen draama Palestine 36. Hind Rajabin ääni -elokuva on tositapahtumiin perustuva kertomus kuusivuotiaasta lapsesta, joka soittaa hätäkeskukseen Pohjois-Gazasta, jossa on käynnissä Israelin armeijan hyökkäys. Alkaa pelastusoperaatio, joka keskittyy hätäkeskukseen, jossa pyritään koordinoimaan Hind Rajabin hakemista pois keskeltä tuhoa. Elokuva perustuu toivon ja epätoivon dynamiikkaan ja näyttää kouriintuvasti, miten epätoivoinen ja turhauttava Gazan tilanne todellisuudessakin on. Elokuvan ohjaaja Kaouther Ben Hania, jonka edellinen elokuva Neljä tytärtä oli ehdolla parhaan dokumenttielokuvan sarjassa vuoden 2024 Oscareissa, sekoittaa elokuvassaan tehokkaasti faktaa ja fiktiota. Hind Rajabin äänessä kuultavat hätäpuhelut ovat aitoja äänitteitä, mikä tuo Gazan alueen humanitaarisen kriisin katsojan iholle. Elokuva palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla seitsemällä palkinnolla, joista yksi oli tuomaristo pääpalkinto. Millaista todellisuutta ja historiaa nämä elokuvat peilaavat? Kuinka totuudenmukaisen kuvan ne antavat konflikteista ja historiasta? Miten ne kertovat palestiinalaisten kärsimyksestä, ja millaista elokuvaa alueen tapahtumista tänä päivänä tuotetaan? Millainen väline elokuva on välittämään siviilien todellisuutta sodan varjossa – tapahtumista, jotka ovat parhaillaan käynnissä? Kulttuuriykkösen vieraina palestiinalaistaustainen mediataiteilija Shareef Askar, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Tarvainen sekä toimittaja-dokumentaristi Pertti Pesonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Raivosyötti on päivän sana. Se kuvaa mediasisältöä, jonka tarkoituksena on tietoisesti suututtaa lukija klikkausten saamiseksi. Miksi raivosyöttejä viritetään? Miksi mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei osata sivuuttaa huomiontalouden kohuja? Kuinka olla lankeamatta raivosyöttiin? Keskustelemassa toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, Uuden Jutun toimittaja Hilla Körkkö sekä Tiktokiin erikoistunut väitöskirjatutkija Esko Nieminen. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen vieraina ovat kahden uuden oopperan tekijät. Kansallisoopperassa Helsingissä esitetään Karl Ove Knausgårdin Morgonstjärnan–romaaniin perustuvaa oopperaa. jonka on säveltänyt Sebastian Fagerlund. Oulussa taas kuullaan ja nähdään Ovllá-oopperaa, joka kertoo saamelaisten historiasta. Sen on säveltänyt Cecilia Damström. Mitä oopperassa tapahtuu juuri nyt ja miten nykyooppera taipuu yhteiskunnallisiin aiheisiin? Lähetyksen juontaa Pietari Kylmälä.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ukrainan täysmittaisessa sodassa alkaa kohta viiden vuosi. Sota näkyy myös Helsingissä alkavilla Docpoint-dokumenttielokuvien festivaaleilla. Kulttuuriykkösessä ovat vieraina dokumentaristit Panu Suuronen, Ann-Mari Leinonen ja Einari Paakkanen. Suurosen elokuva Korvia huumaava hiljaisuus näyttää sodan vaikutuksen kolmen suomen-venäläisen ihmisen maailmaan. Leinosen ja Paakkasen elokuva Näkymätön vihollinen seuraa kahden suomalaisen vapaaehtoisen sotilaan kokemuksia Ukrainan sodassa. Millaisen trauman sota jättää? Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Suomessa on vahva omituisten ja kekseliäiden tietokone- ja videopelien traditio, minkä lippulaivoja ovat tässä ajassa mm. My Summer ja Winter Car -autonrakentelu- ja selviytymissumulaattorit, kesämökkielämää mallintava Finnish Cottage Simulator, inttiarjesta ammentava Finnish Army Simulator, alkoholismin aiheuttamia ongelmia lapsen näkökulmasta käsittelevän Lydia ja aivan tuore työttömyyden ja yksinäisyyden ikeessä tasapainoileva selviytymispeli Unemployment Simulator 2018. Nämä ideoiltaan hyvin omintakeiset, usein synkkään suomalaiseen arkeen ja tietynlaiseen kansalliseen reaalifantasiaan, suomikummaan sijoittuvat pelit ovat herättäneet myös paljon kansainvälistä huomiota ja suosiota. Suomikummasta ammentaa myös ison budjetin tietokone- ja konsolipelejä tuottavan kotimaisen Remedyn pelit. Mm. Controlissa näyttelevä Martti Suosalo sai vuonna 2020 BAFTA Game Awards -palkinnon parhaasta pelin sivuosasta rallienglantia ja suomalaisia sananparsia häpeilemättömästi viljelevän huoltomies Ahtin roolista. Miksi Suomessa on perinteisesti suunniteltu paljon poikkeuksellisen erikoisia pelejä, jotka ammentavat voimakkaastisuomalaisesta kulttuurista ja mielenmaisemasta? Miksi tällaiset varsin synkät ja arkiset teemat uppoavat muihinkin kuin suomalaisiin? Mistä tällaisten pelien traditio ja ideat kumpuavat, ja millaista näiden pelien suunnittelu on? Kulttuuriykkösen vieraina Unemployment Simulator 2018:n tehnyt kuvataiteilija-pelisuunnittelija Samuel Lehikoinen, mm. Lydian kehittänyt toimittaja-pelisuunnittelija Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Jukka O. Kauppinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tammikuun muotiviikot Milanossa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa nostivat esille kansainväliset suuntaukset. Mitkä tyylisuunnat ovat nyt pinnalla? Onko muodissa havaittavissa poliittisia vai eskapistisia suuntauksia? Millä tavalla suurten ranskalaisten muotitalojen kuten Chanelin ja Diorin uudet johtajat ovat uudistaneet klassista linjaa? Miltä näyttää miesten muoti? Muotia ei enää seurata orjallisesti silti jotkut tyylit näkyvät enemmän katukuvassa. Tällä hetkellä 80-luvun värikäs ja graafinen tyyli nostaa taas päätään. Muodissa ja designissa on havaittavissa uusi trendi. Inhottavinakin pidetyt luonnon elementit, merilevät ja sienet näkyvät lampuissa, tuoleissa ja nyt jopa Pariisissa Chanelin catwalkilla. Vaaleanpunaiset sienet ja metsät ovat hätkähdyttäneet yleisöä uusimmassa lavastuksessa. Dior uskoo suurten kukkien tuomaan elinvoimaan. Mistä tämä trendi kertoo? Onko silti persoonallinen pukeutuja kiinnostavampi kuin trendien seuraaja? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Carolina Forss, toimittaja Jani Niipola ja Suomen ainoan muotilehden Glorian päätoimittaja Kristiina Raitala. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ruodittavana jälleen kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheet sekä ajankuvamme synnyttämät ilmiöt. Vakiraatilaisista paikalla toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Yle Radio 1ssä käsiteltiin kolmen vakiraatilaisen voimin maailmanlopun kelloa, jota siirrettiin tällä viikolla lähemmäs keskiyötä kuin koskaan aikaisemmin. Silkkaa alarmismia vai viimeinen hetki muuttaa maailman suuntaa? Käsittelyssä myös somalinuorten rangaistuslaitokset ja Ylen MOT:n dokumentin nostattamat ajatukset, sivistyssanoilla BRILIJEERAAMISEN ja puhetapojen sekä sanavalintojen nostattamat KONNOTAATIOT, kulttuurialan boikotit — mitkä ovat niiden vaikutukset ja syyt, ja ollaanko Suomessa yleisesti boikottivastaisia? Lisäksi keskusteltiin suomalaisista arvoista ja siitä, miten niiden on käynyt tässä ajassa ja tarvitaanko yhteiset arvot kirjata koko valtion ja kansalaisten ohjenuoraksi?

Tieteen replikaatiokriisi on huolestuttanut tutkijoita jo toistakymmentä vuotta. Vaikka tieteen tulisi olla itse itseään korjaavaa, niin tiedeyhteisö on ollut enemmän kiinnostunut uusien läpimurtojen tekemisestä kuin siitä, että jo löydettyjä tutkimustuloksia vahvistettaisiin tutkimalla samoja asioita uudestaan. Nk. replikaatiotutkimuksia tehdään hyvin vähän. Silloin kun jo tehtyjä tutkimustuloksia on pyritty varmentamaan uusintatutkimuksilla, niin yllättävän suuressa osassa niistä ei ole saatu samoja tuloksia kuin alkuperäisissä tutkimuksissa. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä replikaatiokriisin merkitys on, ja miten tieteen luotettavuutta voisi parantaa. Keskustelemassa tutkija Petri Paavilainen ja dosentti Janne Saarikivi. Toimittajana on Jonni Roos.

Yhdysvaltalainen konservatiivi Helen Andrews väittää, että feminisaatio eli naisten enemmistö yliopistoissa, mediassa ja oikeuslaitoksessa on muuttanut kulttuuria: tunteet, empatia ja konsensus korostuvat rationaalisuuden sijaan. Perinteisesti miehiset alat ovat muuttuneet, mikä on vaikuttanut akateemiseen ja sananvapauteen sekä oikeusvaltion periaatteisiin. Andrewsin mukaan feminisaatio ei johdu naisten paremmuudesta, vaan tasa-arvolainsäädännöstä, joka suosii naisvaltaista kulttuuria ja ajaa miehiä pois. Tämä näkyy erityisesti mediassa ja oikeuslaitoksessa, joissa tunteet voivat syrjäyttää objektiivisuuden. Onko Andrews huolineen oikeassa vai sovinisti, ellei perästi naistenvihaaja? Keskustelemassa ovat Tampereen yliopisto apurahatutkija Raisa Jurva, Tampereen yliopiston professori Pirjo Markkola ja tutkijatohtori Henri Hyvönen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Läntisen maailman yksi laajimmille levinneitä televisiokanavia, Music Television sammutti lopullisesti valonsa musiikkikanaviltaan uudenvuodenaattona. MTV toi populaarikulttuuria tehokkaasti myös sellaisiin paikkoihin, missä siihen pääseminen ei aikaisemmin ollut mahdollista. MTV vaikutti suoraan musiikkiin, muotiin, elokuviin, artisti-imagoihin, politiikkaan sekä siihen, miten mediaa tehtiin. Se mahdollisti länsimaisen nuorisokulttuurin tehokkaan leviämisen ja yhtenäistymisen, mutta toimi samalla myös pop-kulttuurin portinvartijana sekä vahvisti isojen levy-yhtiöiden ja mediakorporaatioiden asemaa entisestään. Music Television nosti maailmantähteyteen mm. Michael Jacksonin ja Madonnan. Se nosti Hollywoodin tähtiohjaajajiksi sellaisia tekijöitä kuin David Fincher, Spike Jonze, Michel Gondry ja Michael Bay. Mutta mitä kaikkea MTV jätti kulttuuriimme, ja millainen oli sen historia? Internet, YouTube ja sosiaalinen media veivät kaistan Music televisionin kaltaiselta musiikkivideojätiltä, mutta mitkä olivat päällimmäiset syyt kanavan lopulliseen tuhoon? Miten musiikkivideoita läpi vuorokauden toistavasta kanavasta kehittyi lähinnä tosi-tv -ohjelmiin keskittyvä kanava, ja millainen pioneeri se oli media-alalla? Miten musiikkivideoiden funktio on muuttunut ajassamme, ja onko MTV:n kaltaiselle toimijalle enää mitään muuta kuin nostalgista tilausta? Kulttuuriykkösen keskustelussa MTV Europen juontajana vuosina 1993-1997 toiminut europarlamentaarikko Maria Guzenina, pohjoismaisista musiikkivideoista tietokirjan juuri julkaissut musiikkitieteiden professori John Richardson Turun yliopistosta sekä Oulun musiikkivideofestivaaleilla omaa kuratoitua musiikkivideotapahtumaa vuosia vetänyt musiikkitoimittaja Veli Kauppinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa Trump romuttaa läntisen arvoyhteisön, turkisten paluu katukuvaan, unelmat todeksi manifestoinnilla eli positiivisella ajattelulla ja nuorten ruutuaika Perjantaistudiossa keskustellaan mm. Donald Trumpin vaikutuksesta länsimaiseen arvoyhteisöön ja median roolista ja tutkijoiden äänistä Trump-uutisoinnissa, turkisten ja karvatakkien paluusta nuorten katumuotiin sekä manifestoinnista, joka on noussut someilmiöksi erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Lisäksi pohditaan uusien suositusten myötä lasten ja nuorten älypuhelimen käyttöä ja ruutuajan rajoittamista. Perjantaistudion vakioraatilaisista tällä kertaa ruotimassa ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen kysyy, miten kirjallisuus käsittelee valtaa, luokkaeroja ja ihmisen paikkaa yhteiskunnan rattaissa? Miten luokkaerot näytetään kotimaisessa kirjallisuudessa? Evelin Kaskin esikoisromaani Hurmos (Otava, 2026) tarkastelee vallankäytön mekanismeja, yksinäisyyttä ja ihmisen rajallista vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Romaani seuraa kolmen keskenään hyvin erilaisen ihmisen – menestyvän toimitusjohtajan, työttömän Sofian ja Brysselistä palaavan mepin – keskenään risteäviä polkuja. Tarinassa vilistää myös sympaattinen torakka, joka kasvaa kokoaan suuremmaksi. Hanna-Riikka Kuisma on kirjoittanut suomalaisuudesta, joka ei kuulosta eikä näytä lottovoitolta, jo seitsemässä romaanissaan. Hänen uusimmassa trillerimäisessään romaanissaan Maaperä (Like, 2026) hän esittelee räiskyvän jatkuvaa huuruista liveä tuottavan somepersoonan nuhjuisine hoveineen, sekä joukon ihmisiä, jotka ovat aikanaan jakaneet saman peruskoulun käytävät ja päätyneet elämässään erilaisiin elämäntilanteisiin, joissa valtaa omaan elämäänsä tuntuu olevan harvalla. Lähiön vaarallisuus puskee myös maanpinnan alta. Riina Tanskasen Tympeät tytöt -Luokkakipuja (Into, 2025) teoksen sarjakuvat näyttävät kaupallisen feminismin tyhjyyden ja sen, miten luokka, sukupuoli ja talous kietoutuvat toisiinsa etenkin tyttöjen ja naisten elämässä. Sekin kurottaa kotimaisessa kaunossa usein tapahtumapaikkoina käytettyjen jugend-talojen ja trendikkäiden kaupunginosien ulkopuolelle. Ville-Juhani Sutinen kertoo teoksessaan Roskaväen historia (Kustantamo Tarke, 2016) "juntin" ja "roskaväen” historian ja kehityksen Englannista Amerikkaan ja lopulta Suomeen. Etnisten kaupunginosien tarinat -Finntownista Tukholman lähiöön (Docendo, 2025) hän tutkii kaupunginosien historiaa ja sitä, miten niiden maine ja imago rakentuu. Keskustelemassa ovat kirjailijat Evelin Kask, Hanna-Riikka Kuisma, Ville-Juhani Sutinen ja Riina Tanskanen. Lähetyksessä kuullaan myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professoria Juha Saarta, joka kertoo, miten pitkäkestoinen taloudellisessa ahdingossa asuminen vaikuttaa ihmisen päätös- ja suunnittelukykyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Uudenlaiset taidegalleriat antavat nykytaiteelle tilaa ja kävijälle rauhaa tutustua taiteeseen. Taidegalleria on kävijälle ilmainen mutta kuitenkin taidemyyntiin tarkoitettu tila. Millä tavalla taidegalleriat kilpailevat taidemuseoiden kanssa? Slow Art Gallery on uudentyyppinen galleria, joka poikkeaa perinteisestä galleriatoiminnasta keskittymällä laajempaan taiteilijayhteistyöhön. Mitä se tarkoittaa taiteilijan kannalta? Slow Art Galleryssa tuodaan näyttelyn taiteilijoita esille monimediaisesti. Taideteokset ovat esillä pitkään. Vuoden aikana galleriassa esitellään vain neljä näyttelyä. Pitkällä näyttelyajalla on puolensa. Galleristi voi järjestää näyttelyn oheisohjelmaa ja erilaisten yleisöjen kohtaamista näyttelyssä. Helsinkiin on viime vuoden lopussa siirtynyt kansainvälinen Makasiini Contemporary-galleria. Toisen polven galleristi Frej Forsblom luotsaa tätä galleriaa, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälisiä taiteilijoita suomalaisten rinnalle. Uuden näyttelyn supertähti tulee Tanskasta. Hän on itseoppinut Jack Kabangu joka on neljässä vuodessa valloittanut maailman taidemarkkinoita. Millä tavalla Frej Forsblom haluaa uudistaa suomalaista galleriatoimintaa ja galleriaa näyttämönä? Ohjelman vieraina ovat galleristit Laura Köönikkä, Marika Sibakoff-Uravirta ja Frej Forsblom. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Keskustelu kansanedustajien epäasiallisesta käytöksestä ryöpsähti valloilleen ”Terapeutti-Villenä” tunnetun SDP:n kansanedustaja Ville Merisen Yle-dokumenttisarjassa “Vallan algoritmi myötä” kuullun puheenvuoron myöstä. Mistä vielä 2020-luvulla jatkuva häirintä kertoo, ja oliko tv-ohjelma oikea paikka tuoda ongelmat esille? Virpi Hämeen-Anttila haastaa pohtimaan, kuka saa sankarileiman. Onko kyseessä Minneapolisin ampumavälikohtauksessa kuollut aktivisti, kovia otteita käyttävä viranomainen vai kenties valtameren yli soutava reality-purjehtija Jari Saario? Miksi hoiva ja arjen työ jäävät yhä riskinoton ja spektaakkelin varjoon? Matti H. Virtanen nostaa pöytään Iranin kuohuvan tilanteen. Onko huuto shaahin paluusta mielenosoittajien aito tahto vai hallinnon taitavaa propagandaa? Ville Hänninen kysyy Suomen Kuvalehden jutusta “Samaan aikaan toisaalla” (Vappu Kaarenoja, SK, 13.1.2026), miksi suomalainen media vaikenee kymmenistä maailman maista. Mistä meidän pitäisi kuulla uutisissa enemmän? Ja lopuksi: Koskenkorva-viinan myynti laskee kuin lehmän häntä. Jos nykyinen suunta jatkuu, viimeinen kossupullo pullotetaan vuonna 2038. Mistä alamäki tämä johtuu, ja voisiko Unescon kulttuuriperintölista pelastaa Tapio Wirkkalan lasiin pullotetun klassikon? Keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, toimittaja Matti H. Virtanen ja kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Masennus on ilmiönä moniulotteisempi kuin pelkkä sairaus tai häiriö, sanoo filosofi Aku Visala. Siksi sitä tulee hänen mukaansa lähestyä myös muuten kuin lääketieteen tai psykologian kannalta. Masennukseen kytkeytyy monia filosofisesti, eettisesti ja uskonnollisesti olennaisia teemoja kuten hyvä elämä, vapaus, vastuu ja kysymys tietoisuuden luonteesta. Visala on kirjoittanut Masennuksen filosofiasta tuoreen tietokirjan. Keskustelemassa Aku Visala ja filosofi Pii Telakivi. Toimittajana on Jonni Roos.

Espanjalaisen historioitsijan ja LQBT+-aktivistin Alana S. Porteron esikoisromaani La mala costumbre, suomeksi nimellä Paha tapa tammikuussa 2026 (suom. Sari Selander, Into Kustannus) on harvinainen kuvaus duunaritranssukupuolisuudesta. Se sijoittuu 80-luvun Madridin köyhään San Blasin työläislähiöön, jota riivasivat heroiiniepidemia ja näköalattomuus. Portero näyttää, miten luokka määrittelee transkokemusta ja mitä machokulttuuri odottaa mieheltä ja naiselta. Romaanin teemojen lisäksi keskustelemme transihmisten kokemasta väkivallasta ja syrjinnästä nyky-Suomen arjessa ja työelämässä ja siitä, miten translain uudistus vaikuttaa vähemmistön oikeuksiin. Studiossa keskustelemassa ovat Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris, Trans ry:n hallituksen jäsen Neo Sarvinen ja yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym

Fun dining-kirja avaa mielikuvituksellisten reseptien kautta rennompaa ruokakokemusta, Onnenmurusia-kirja kertoo 120 vuotta juhlivan Valion reseptiikasta ja Puurokirja kertoo talvisista herkuista. Miksi aikaisemmin niin terveellisestä ja arkisesta kaurapuurosta tuli nyt kinuskilla ja muilla mausteilla kuorrutettu luksustuote? Miten 120-vuotias Valio syntyi ja mikä sen vaikutus on ollut suomalaiseen ruokakulttuuriin? Miten Valion koekeittiö syntyi ja mikä sen tarkoitus oli? Mitkä ovat Valion klassikkoja? Miten Valion historia vaikuttaa vielä tänään? Keskustelemme myös keittokirjojen tulevaisuudesta kun moni jo nyt hakee ruokaohjeita tekoälyltä? Ohjelman vieraina ovat keittokirjojen tekijät Julia Frantti, Sanna Mäenpää, Ottilia Orenius, Tiia Vuorenmaa ja Valiolta Anna Jalas-Karjalainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kalevala: Kullervon tarina -elokuva saa pian ensi-iltansa. Kyseessä kansalliseepoksen keskeisimmän veljesriidan ja kostotarinan inspiroima elokuva, jonka on ohjannut Antti J. Jokinen. Jokisen ja näyttelijänä paremmin tunnetun Jorma Tommilan käsikirjoittama leffa sijoittuu 1100-luvun Karjalaan, missä perheettömäksi jäänyt kylänpäällikkö Untamo päättää tappaa katkeruuksissaan oman veljensä Kalervon, joka johtaa viereistä kylää. Untamo ottaa Kalervon ainoan pojan Kullervon omakseen ja aikoo kasvattaa hänestä Karjalan tulevan kuninkaan. Kullervo kärsii jälkitraumaattisista oireista, ja muut kyläiset pelkäävät väkivaltaista ja äkkipikaista poikaa, joka ei sopeudu kyläläisten joukkoon. Kullervosta tehdään syntipukki, ja hänet karkoitetaan seppä Ilmariselle orjaksi. Kullervo on sitkeä, arvaamaton ja väkivahva, ja Untamo pelkää pojan pääsevän totuuden äärelle ja janoavansa kostoa kasvatti-isälleen. Millä tavalla Kalevalan sivujuonena pidetty tarina kääntyy itsenäiseksi elokuvaksi, joka on sekoitus historiallista Suomea kristinuskon ja kansanuskon paineessa, kevyttä fantasiaa sekä kansalliseepoksen tarinakokonaisuutta? Kullervosta ovat tehneet omat versionsa mm. Aleksis Kivi, Paavo Haavikko sekä J.R.R. Tolkien. Mihin Antti J. Jokisen versio asettuu, ja mitä referenssejä tai esikuvia Karjalan metsissä kuvatulla varsin modernilla Hollywood-tyylillä toteutetulla elokuva on? Aloittaako Kullervo Kalevala-elokuvien sarjan, ja millainen sampo Suomen kansalliseepos on ollut ja voisi olla elokuvien ja muiden kulttuurituotteiden suhteen? Miksei sitä ole jo hyödynnetty tämän tehokkaammin? Kulttuuriykkösen vieraina Antti J. Jokisen lisäksi Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudiossa raatilaisina ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja-kriitikko Jussi Ahlroth. Tämän viikon lähetyksessä pohditaan tulevaisuuden ennustamisen tarpeellisuutta ja megatrendien käyttökelpoisuutta. Professori Kolben mielestä Sitran ennusteet ovat epäonnistuneet usein. Keskustelu käy myös siitä, pitäisikö historian tutkimukselle antaa vahvempi rooli tulevaisuuskeskustelussa, vai ovatko nopeat kriisit, kuten pandemia ja sota, osoitus ennustamisen rajallisuudesta. Ajankohtaisena yhteiskunnallisena aiheena käsitellään poliittisia virkanimityksiä ja niiden vaikutuksia luottamukseen sekä virkakoneiston toimintaan. Marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi valittiin rovasti Juha Rintamäki, vaikka oikeuskansleri esitti useita huomautuksia nimitettävän ansioista tai oikeammin niiden puutteista. Raatilaiset pohtivat, miksi poliittinen ohjaus nimityksissä on Suomessa edelleen yleistä ja millaisia seurauksia sillä on. Median ja television muutosta tarkastellaan Ylen uuden historiasarjan kautta. Keskustelussa vertaillaan mennyttä “yhteistä nuotiotulta” nykypäivän pirstaloituneeseen mediaympäristöön ja pohditaan, millainen merkitys televisiolla ja muilla medioilla on yhteiskunnassa tänään. Onko tv:n aika ohi? Lopuksi pureudutaan kasvatuksen kysymyksiin: onko liiallinen vapaus lapsille ongelma? Näin väittää professori Keltikangas-Järvinen. Tarvitsevatko lapset sittenkin enemmän sääntöjä?

1970-luvulla Yhdysvallat kävi läpi valtavaa kulttuurista murrosta. Käynnissä oli Vietnamin sota ja kansalaisoikeusliike tasa-arvopyrkimyksineen oli voimissaan. Samalla vuosikymmenellä tehtiin myös All in the Family -televisiosarjaa (suom. Perhe on pahin), jonka Carroll O'Connorin näyttelemä päähenkilö Archie Bunker on New Yorkin Queensissa asuva, toisen maailmansodan veteraani ja duunari. Sovinistinen ja rasistinen Archie Bunkerin hahmo edusti niitä valkoisia amerikkalaisia, jotka tunsivat, että heidän arvonsa ja elämäntapansa olivat uhattuna nopean liberaalin muutoksen keskellä. Sarjan luoja, liberaali Norman Lear loi Archien varoittavaksi esimerkiksi suvaitsemattomuudesta. Suuri osa konservatiivisesta yleisöstä ei kuitenkaan nähnyt Archieta pilkan kohteena, vaan sankarina, joka "sanoo asiat niin kuin ne ovat". Archie Bunkeria käytetään edelleen vertailukohtana nykypolitiikassa. Archie Bunkeria ei 1980-luvun jälkeen nähty televisiossa kuin uusintoina, mutta Trey Parker ja Matt Stone loivat 1990-luvulla alkaneen ja sittemmin aikuisten kulttisuosioon nousseen animaatiosarjan Souh Parkin rääväsuisen ja ilkeän lapsen, Cartmanin, Archie Bunkerin muotin päälle. Mutta ennen kaikkea Archie Bunkerin hahmon katsotaan usein selittävän Donald Trumpin suosiota ja populismin nousua: molemmat vetoavat tyytymättömyyteen, jota koetaan poliittista korrektiutta ja eliittiä kohtaan. Haastateltavana ovat John Morton -keskuksen tutkijatohtori Oscar Winberg, joka tutki amerikkalaisen televisioviihteen ja politiikan suhdetta kirjassaan “Archie Bunker for President: How One Television Show Remade American Politics” (University of North Carolina Press), käsikirjoittaja Yasir Gaily (mm. Ylen uutissatiirit Kovan viikon ilta ja Noin viikon uutiset) ja Itä-Suomen yliopiston viestintätieteiden professori Outi Hakola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tiesitkö, että Aino ja Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan keltainen lattia kuvastaa aurinkoa tai että Axel Einar Hjorthin ruotsalaiset mäntyiset mökkikalusteet löytyvät tätä nykyä Kim Kardashianin olohuoneesta? Oletko kuullut, että Poul Henningsenin äidilleen suunnittelema PH5 -valaisin löytyi aikoinaan joka viidennestä tanskalaisesta kodista? Pohjoismainen design, rakkaustarina on pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhdessä tuottama dokumenttisarja, joka avaa ovet pohjoismaisen muotoilun saloihin, menestykseen ja vaikuttaviin murroshetkiin 1920-luvulta nykypäivään. Miksi pohjoismainen design lumoaa maailmalla edelleen? Mikä on ominaista ruotsalaiselle, suomalaiselle, tanskalaiselle ja norjalaiselle tyylille? Mitkä ovat halutuimmat pohjoismaiset designesineet nyt? Ohjelman vieraina ovat Didrichsenin säätiön hallituksen puheenjohtaja Maria Didrichsen, antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin.

Sci-fiä, kauhua ja fantasiaa sekoittava tv-sarja Stranger Things tuli päätökseen uutena vuotena. Vuonna 2016 alkanut sarja nousi nopeasti Netflix-suoratoistopalvelun lippulaivaksi sekä yhdeksi suosituimmaksi tv-sarjaksi kautta aikojen. Pieneen Hawkingsin kuvitteelliseen yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin 80-luvun puoleen väliin sijoittuva sarja on kertomus teini-ikäisistä ystävyksistä, jotka saavat selville paikkakunnalla sijaitsevan valtion tutkimuslaboratorion todellisesta luonteesta. He löytävät ja ystävystyvät yliluonnollisia kykyjä omaavan ikätoveri Elevenin kanssa, minkä myötä käy ilmi, että Hawkingsin alla piilee toinen ulottuvuus, joka uhkaa hirviöineen koko maailman rauhaa. Sarja sekoittaa tehokkaasti kasarinostalgiaa ja hakee referenssinsä 1900-luvun lopun populaari-ilmiöistä ja elokuvista. Etenkin Steven Spielbergin, Stephen Kingin, John Carpenterin,Ridley Scottin ja James Cameronin luomat elokuvamaailmat ovat vahvasti edustettuina Stranger Thingsissa. Onko lainatut nostalgiset elementit sekä sarjan suuri vahvuus että myös heikkous? Mikä on Stranger Thingsin menestyksen salaisuus, ja millainen tulee olemaan sen perintö? Kulttuuriykkösen vieraina elokuvaohjaaja Saara Saarela, roolipeliyrittäjä Miska Fredman sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailja Anton Vanha-Majamaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Viime viikolla vietettiin kirjailija Jane Austenin syntymän 250-vuotispäivää. Austenin tuotannon merkitys myöhemmälle laatukirjallisuudelle on jo pitkään tunnustettu, mutta suuri nykyinen yleisö löysi Austenin vuonna 1995 BBC:n tuottamasta Ylpeys ja ennakkoluulo-tv-sarjasta. Sarja uusitaaan myös Ylellä joulun välipäivinä. Miksi Jane Austenin kertomukset sekä kestävät aikaa että taipuvat uusiksi elokuva- ja tv-sovituksiksi? Ja mitä myöhemmät brittielokuvat kuten Neljät häät ja hautajaiset tai Notting Hill ovat velkaa Austenille? Aiheesta keskustelevat toimittaja, kulttuuritutkija Anna Möttölä, kääntäjä Maria Lyytinen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Ei ole yhdentekevää, miten eläimistä puhutaan. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, miten tuotantoeläimiä kuvataan nykykirjallisuudessa. Lähetyksessä pohditaan eläinten oikeuksia, kirjallisuuden voimaa ja sanojen merkitystä. Mukana keskustelussa ovat esikoiskirjailija, väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara, kirjailija Laura Gustafsson ja kirjallisuudentutkija Helinä Ääri. Toimittajana on Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio pureutuu viikon puhutuimpiin kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan muun muassa persujen silmienvenytyskohusta ja anteeksipyynnöistä, Nokian työntekijöiden pisteytyksistä ja miten lähipiirin suhteilla saa työpaikan, toimeentulotuen leikkausten moraalista sekä joulun merkityksestä Suomessa vuonna 2025. Raatilaisina kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, tietokirjailija ja ekonomisti Heikki Pursiainen sekä toimittaja ja tietokirjailija Jussi Ahlroth. Juontajana Nicklas Wancke Ohjleman juontaa Nicklas Wancke.

Valehtelua on montaa lajia, mutta niin on herkkäuskoisuuttakin. Röyhkeimmillekin valheille löytyy vakuuttunut kuuntelija, ja itse asiassa suuret valheet menevät helpommin läpi kuin pienet. Tilaisuus tekee valehtelijan, mutta myös herkkäuskoisuus on tilannesidonnaista: esimerkiksi elämänkriisit, korkea ikä ja auttamisen halu altistavat huijauksen uhirksi joutumiselle. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, rakkaushuijareita paljastava Tuula Visa sekä Aasian organisoiduista huijauskeskuksista kirjoittanut Helsingin Sanomien toimittaja Ville Similä keskustelevat valehtelusta ja herkkäuskoisuudesta. Toimitttajana on Jonni Roos.

Tekoäly tunkeutuu vauhdilla terveydenhuoltoon, mutta miten suhtaudumme siihen, kun koneet alkavat tehdä päätöksiä elämästämme ja kuolemastamme? Uusi, kahdeksan kokeen ja lähes 6000 osallistujan “Moral psychological exploration of the asymmetry effect in AI-assisted euthanasia decisions” -tutkimus (Laakasuo et al., 2025) kertoo, miten suhtautuisimme siihen, että tekoäly olisi mukana tekemässä eutanasiapäätöksiä. Lähetyksessä vastataan seuraaviin kysymyksiin: Kumman päätös – ihmislääkärin vai robottilääkärin – keskeyttää elintoimintoja sai suuremman hyväksynnän, ja havaittiinko sama ero eri kulttuureissa? Onko sillä väliä, toimiiko tekoäly vain suosittelijana vai lopullisena päätöksentekijänä? Entä katoaako varautuneisuus, jos päätösketjussa on mukana edes yksi ihminen? Millainen työkalu tekoäly on lääkärin arjessa nyt, ja millaisia odotuksia sen käyttöön on tulevaisuudessa? Missä asioissa tekoäly on ihmistä parempi päätöksentekijä? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologian dosentti ja Turun Yliopiston tutkija Michael Laakasuo, Haaga-Helian vanhempi tutkija ja tekoälyasiantuntija Anna Lahtinen ja lääkäri ja lääketieteen etiikan opettaja Aleksi Pajunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati arvioi tämän hetken mielenkiintoisinta elokuvatarjontaa. Raadissa on kolme elokuvakriitikkoa: Olli Kangassalo, Silja Sahlgren-Fodstad ja Matti Rämö. Lähetyksessä käsitellään seuraavat elokuvat. Sydäntalvi Bugonia Nämä pienet asiat Sirât Nuremberg Nouvelle Vague Wicked 2 Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.