Kulttuuriykkönen

Supersankarisarja The Boys on räävitön ja yliampuva. Silti se tuntuu tekevän osuvaa satiiria amerikkalaisen politiikan nykytodellisuudesta. Suositun The Boysin viimeinen kausi on juuri alkanut. Toisinajattelijat suljetaan leireille ja ihmisiä pidätetään sen perusteella, mitä he ovat jakaneet somessa. Valtaa pitää megalomaalinen, narsistisen harhainen versio Supermanista. Sarja on kausi kaudelta muuttunut yhä selkeämmin kuvaukseksi Donald Trumpista ja tämän Amerikasta. Mitä tämä laadukas sekä törkeä sarja onnistuu kertomaan politiikasta, mediasta ja vallasta? Samaan aikaan juuri käynnissä oleva Marvelin Daredevil: Born Again -sarja käsittelee poliittista korruptiota ja ICE:n tapaisten iskujoukkojen väkivaltaa. Pari vuotta sitten Tähtien sota -sarja Andor kuvasi fasistisen diktatuurin nousua täsmällisen hyvin. Onko poliittinen todellisuus Yhdysvalloissa jo niin hurjaa, että sen kommentointi edellyttää supersankareita ja avaruustarinoita? Olisiko West Wingin kaltainen maltillinen poliittinen draama enää edes mahdollinen? Supersankarit ovat aina olleet jossain määrin poliittisia, selvimpänä esimerkkinä Kapteeni Amerikka. Minkälaista maailmankuvaa tarjoavat esimerkiksi Marvelin kymmeniä miljardeja tuottaneet supersankarielokuvat? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö, tuottaja-podcastaaja Johannes “Xmies” Naumanen, populaarikulttuurin harrastaja Edina Putsela. Toimittajana on Jussi Ahlroth.

Millaisia jälkiä taiteilijat jättivät koteihinsa? Mitä esineet, värimaailma ja sisustusratkaisut kertovat heidän elämäntyylistään ja ajatuksistaan? Elämäkertaromaaneista tuttu kirjailija Pirkko Soininen vieraili kirjailija Göran Schildtin Villa Skeppetissä Tammisaaressa, ITE-taiteilija Enni Idin mökissä Padasjoella ja taidemaalari Axel Haartmanin Casa Haartmanissa Naantalissa ja muissa kotimuseoissa. Millaisia uusia havaintoja hän teki näiden taiteilijoiden kodeista ja persoonista? Kuinka moni nykyinen taiteilijakoti avautuu jatkossa museona? Tutkija Karoliina Sjö on mukana Turun yliopistossa meneillään olevassa Tarinoiden lehto -hankkeessa. Siinä tutkitaan Kemiönsaarella sijaitsevaa Sagalundin museomiljöötä ja sen kulttuurihistoriaa ja sen perustajajäsenten Nils Oskar Janssonin (1862–1927) ja Adèle Wemanin (1844–1936) elettyjen elämien sekä ympäristöelämäkertametodologian avulla. Miten yksilön elämä rakentuu suhteessa ympäristöön ja miten tämä eletty elämä tallentuu myöhemmin museotoiminnan tuloksena osaksi kulttuurista muistia? Sjö on myös tutkinut laajemmin pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja erityisesti museoissa säilytettäviä elämänkerronnallisia arkistoaineistoja. Ohjelman vieraina ovat Pirkko Soininen ja Karoliina Sjö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Mitä runoudessa on tapahtunut viime kuukausina ja millaiset ilmiöt ovat nousseet säkeissä esiin? Kriitikko Vesa Rantaman esseeteos Runominän vuosi luo katseen nykyrunon väitettyyn vaikeuteen ja antaa vinkkejä runojen lukemiseen. Vieraina on myös runoilija Juuli Niemi uuden teoksensa Pieniä eläimiä kanssa, sekä Virpi Vairinen kertomassa tuoreesta Fanny metsä, teoksestaan. Lähetyksessä keskustellaan runouden paikasta kulttuurikentällä, kirjakaupoissa ja suoratoistopalveluissa. Lähetyksessä on mukana myös muusikko Joska Josafat, jonka Koskenniemi-levytykset ovat tuoneet klassisemman suomalaisen runouden nykypäivään. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, kirjailija Tiina Raevaaran ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelu budjettipäällikkö Mika Niemelästä (sekä Ylen artikkeli samasta aiheesta) herätti raivoa ja ihmetystä somessa. Studiossa pohditaan, miten Niemelän ajatuksia hyvinvointivaltion rakenteista ja kansalaisuudesta esitetään eri medioissa: esitetäänkö ne neutraaleina talousfaktoina vai poliittisina kannanottoina? Mukana on myös pohdintaa siitä, minkälaiseen julkiseen rooliin virkamies voi asettua ja millä tavoin hänen persoonansa tuodaan esiin mediassa. Astuiko budjettipäällikkö toimittajan asettamaan ansaan ja paljasti liikaa henkilökohtaisia oikeistohenkisiä arvoja? Toisena aiheena käsitellään NASAn Artemis II -kuulentoa. Raati epäilee lennon tieteellistä ja poliittista merkitystä. Onko ksye jälleen suurvaltakilpailusta ja symbolisesta pullistelusta? Onko Artemis väärään kohteeseen tuhlattua avaruusrahaa? Millaisia mahdollisuuksia Kuun resurssien hyödyntäminen voisi tuoda esimerkiksi kvanttitietokoneiden kehitykseen? Kolmantena aiheena käsitellään Z-sukupolven tunnepuhetta, nuorten kasvatuskulttuuria ja muutoksia työelämässä. Onko z-nuorien avoimuus hyvästä vai johtaako liika tunnepuhe narsismiin? Esillä ovat myös käännetyn tietokirjallisuuden kriisi Suomessa. Kotimainen tietokirjallisuus tuntuu vielä kiinnostavan yleisöä mutta mikä vikana kun myyntiluvut ovat romahtaneet? Valtio leikkaa suomen kielen kansainväliseen opetukseen suunnattaua tukirahaa. Seuraako tästä kulttuuriviennin romahdus ja pienen kielialueen unohdus maailmalla? Typerää säästämistä? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ranskalainen kirjallisuudentutkija ja esseisti Roland Barthes kirjoitti uransa loppuvaiheessa tutkielman valokuvasta. Valoisa huone (1979) suomennettiin ensimmäisen kerran jo muutamaa vuotta myöhemmin. Teoksella on ollut suuri merkitys valokuvataiteen piirissä, missä sitä on luettu ja tulkittu ahkerasti. Kirjan julkaisemisen jälkeen valokuva on vakiinnuttanut asemansa hyväksyttynä taiteenlajina perinteisempien ilmaisutapojen, kuten maalaiustaiteen, kuvanveiston tai taidegrafiikan joukossa. Lisäksi valokuvan tekninen toteutustapa on muuttunut digitaaliseksi niin itse valokuvaamisen, kuin kuvien tulostamisenkin osalta. Toisaalta Barthesin työtä koskeva tutkimus ja kriittinen keskustelu ovat olleet vilkasta. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, miten maaliskuussa julkaistu uusi suomennos Valoisasta huoneesta päivittää käsityksiämme Barthesista valokuvan teoreetikkona. Haastateltavina suomennoksen tekijät, valoikuvauksen lehtori ja kirjailija Hanna Weselius sekä professori Marjaana Kella sekä opiskelija Petja Heiskanen. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösessä tehdään syväsukellus romanikulttuurin nykytilaan. Miten romanikulttuuri voi Suomessa ja millaisia uusi muotoja se saa? Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa romanikulttuurin asemaan ympäri Eurooppaa. Suomessa romanien asema on parempi kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Mistä se johtuu? Miltä romanikulttuurin uudet muodot ja siihen kitkeytyvät identiteetit vaikuttavat Suomen perspektiivistä? Vieraina ovat muusikko Dimitri Grönfors, muusikko ja toimittaja Mertsi Lindgren, sosionomi Ramona Schwartz, sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja Romano missio -järjestön entinen toiminnanjohtaja Mertsi Ärling. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Anna Sinebrychoff (1830–1904) hallitsi 1800-luvun lopulla yhtä Suomen menestyksekkäintä yritystä, Sinebrychoffin panimoa, Helsingissä. Hänen elämänsä on nyt uuden tutkimuksen kohteena. Hän oli aikansa edelläkävijä hyväntekeväisyyden ja naisjohtajuuden saralla. Miten hän yhdisti oman hartaan uskonsa ja panimon päihtymystä aiheuttavat juomat? Mitkä olivat hänen luonteenpiirteensä? Millaisesta perheestä hän tuli? Anna Sinebrychoffin elämä liittyy Sinebrychoffin taidemuseon omaan historiaan. Hän asui Bulevardilla talon paraatiasunnossa yli 50 vuotta. Nyt Sinebrychoffin taidemuseon kellaritilassa on esillä näyttely Annan elämästä muotokuvineen, koruineen ja kävelykeppeineen. Millaisen taloudellisen ja henkisen perinnön hän jätti lapsilleen? Miten hän harjoitti hyväntekeväisyyttä? Millä tavalla ortodoksisuus näkyi hänen arjessaan ja suhtautumiseensa lähimmäisiinsä? On harvinaista että tuona aikana nainen maalautti itsestään niin monta potrettia. Näyttelyssä on esillä Albert Edelfeltin ja Gunnard Berndtsonin maalaamia muotokuvia panimonjohtattaresta. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Ira Westergård, taidehistorioitsija Hanna Kemppi ja tutkija Alexandra Ramsay. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi Eero Nelimarkan teokset puhuttelevat yhä, vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen? Syvennymme Eero Nelimarkan (1891–1977) monikerroksiseen maailmaan – mieheen, joka oli yhtä aikaa maalaiskylän poika, sokerileipuri, kansainvälinen taidemaalari ja syvällinen hengellinen etsijä. Nelimarkka ei tyytynyt pintaan. Hänen maalauksensa eivät ole vain kuvia maisemista tai kyläläisistä – ne ovat ikkunoita johonkin syvällisempään. Nelimarkka inspiroitui ruotsalaisesta kuvataiteilijasta, Carl Larssonista ja hänen taiteessaan on varhaisen impressionismin piirteitä. Nuorena miehenä hän valloitti Pariisin taidemaailman, mutta palasi Suomeen, jossa hän loi pääosan elämäntyöstään. Miksi? Vastaus löytyy ehkä siitä, miten Nelimarkka näki taiteen tehtävän – ei vain estetiikkana, vaan hengellisen kokemuksen välineenä. Keskustelemme vieraiden kanssa Nelimarkan elämästä kolmesta kulmasta: ihminen, joka etsi paikkaansa maailmassa; taiteilija, joka mursi akateemisia normeja; ja hengellinen kulkija, jolle luonto oli pyhä tila ja maalaaminen rukous. Lapsuudesta saakka muotoutunut ja koko elämää leimannut uskonnollinen elämänkatsomus heijastuu maalauksiin kuvauksina työntäyteisestä arjesta ja vakavasta elämään tyytymisestä.   Ihminen sisätilassa oli Nelimarkalle  läheinen aihe, kuten tanskalaiselle taidemaalari Vilhelm Hammershøillekin. Maalauksen henkilöt ovat etäännytettyjä, selin katsojaan kuin omissa maailmoissaan. Huoneet muuttuvat teoksissa mielenmaisemiksi, joissa ikkunat ja ovet avautuvat arkikokemusten ulkopuoliseen maailmaan.  Ohjelman vieraina ovat kuraattori Riitta Ojanperä, Nelimarkasta kirjoittanut Ateneumin intendentti Marja Lahelma ja filosofian tohtori Ringa Takanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaisia naisvakoojia löytyi Suomesta vuosina 1919–1944? Suomen turvallisuuspoliisi herkästi epäili vakoojiksi naisia, jotka olivat hyvännäköisiä ja tykkäsivät juhlia – varsinkin jos he viettivät aikaa sotilaiden kanssa. Ajan hengen mukaisesti epäiltiin, että naiset käyttäisivät salaisuuksien paljastamiseksi seksuaalista viehätysvoimaansa kuten legendaarinen Mata Hari. Piia Vuorisen kirja Vaarallisen viekkaita kertoo huomattavavimmista naisagenteista sekä perusteettomasti epäillyistä seikkailijattarista. Turvallisuuspoliisi näyttäytyy naisvihamielisenä konservatiivisuuden linnakkeena, joka pani paljon aikaa ja resursseja epäiltyjen naisten seurantaan. Vieraina ovat historiantutkija Piia Vuorinen sekä professori emeritus Kimmo Rentola. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Mitkä teokset ovat tehneet tänä keväänä vaikutuksen ja mitä kannattaisi ehdottomasti mennä katsomaan? Kulttuuriykkösen studioon kokoontuva teatteriraati jakaa huikeimmat teatterikokemukset ja kertoo millaisia esityksiä odottavat tulevaisuudessa. Vieraina ovat teatterikriitikko Minna Tawast, toimituspäällikkö Annaleena Jalava ja kulttuuritoimittaja Hannamari Hoikkala. Juontajana Pietari Kylmälä.

The Testament of Ann Lee -elokuva kuvaa hurmoksellista uskonnollisuutta Shakers-lahkossa. Kauniista itsetehdyistä huonekaluista tunnettu kristillinen uskonlahko oli suosittu 1700-luvun lopulta alkaen ja koko 1800-luvun ajan. Mona Fastvoldin ohjaama elokuva kertoo lakon perustajan, Ann Leen elämäntarinan. Elokuvasta ja hurmoksellisesta uskonnollisuudesta keskustelevat tietokirjailija-toimittaja Jussi Ahlroth ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg. Toimittajana on Jonni Roos.

Perjantaistudiossa puidaan Päivi Räsäsen kiihottamistuomiota, kulttuuriharrastuksen muuttumista työttömyysturvan eväämisen syyksi sekä vammaisten oikeutta seksuaalisuuteen maksetun avustajan avulla. Pöydällä on myös TikTokin hahmo Elias, joka jakaa ihmiset menestyvään eliittiin ja talonpoikiin. Mistä nuori miesuho kertoo? Lopuksi päiviteltiin sitä, että lainsäätäjä on määritellyt historialliset potilasasiakirjat pysyvästi salaisiksi. Tiedot isovanhemmistamme katosivat kerralla holvin syvyyksiin. Raatilaisista paikalla ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, elokuvatutkija Jari Sedergren sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola toimittaa. Täydentävä korjaus 28.3. klo 9.00: Keskustelussa työttömyysturvasta mainitaan myös freelancerit. Toisin kuin keskustelusta voi ymmärtää, freelancerit pääsääntöisesti tulkitaan sen puitteissa yrittäjiksi.

Marja-Liisa Vartio ja Pentti Saarikoski olivat yksiä tunnetuimmista moderneista runoilijoista ja heidän elämänsä ovat saaneet tulkinnat teatterilavoilla. Veden ja maan välillä on Sinna Virtasen ohjaama näytelmä Vartiosta Lahden kaupunginteatterissa. Poet of Finland taas perustuu Tuula-Liina Variksen muistelmateokseen hänen avioliitostaan Pentti Saarikosken kanssa. Sen on kirjoittanut Aina Bergroth ja ohjannut Riikka Oksanen. Näytelmät avaavat näkökulman sotien jälkeiseen Suomeen ja sen erityisesti sukupuolirooleihin. Kummassakin näytelmässä esiin nousee myös kysymys runoilijan kuolemasta: mitä viimeisellä hetkellä tapahtuu ja mitä elämästä muistetaan? Kulttuuriykkösen vieraina ovat teatteriohjaajat Sinna Virtanen ja Riikka Oksanen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Suomen lasimuseo, Riihimäellä on täyttynyt muotoilija Markku Pirin iloisen värikkäästä maailmasta. Laajaan tuotantoon kuuluu kodintekstiilejä, muotia, lasiteoksia, kaakeleita, teatteripuvustuksia ja hotellisisustuksia. Pirin tuotannossa näkyy pohjoismaisen muotoilun niukkuus ja kansainväliset vaikutteet, erityisesti Italian fantasiamaailma. Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä Markku Pirin lasituotanto ja monimateriaaliset kokonaisuudet. Värin lisäksi keskiössä on valo. Markku Piri pohtii teostensa kautta taiteilijana ja ihmisenä oloa ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Pitsitaiteilija Tarmo Thorströmiä kutsutaan Raumalaisen pitsin suurlähettilääksi. Suomen käsityön museon aulagalleriassa, Jyväskylässä on esillä hänen keskeisimpiä töitään. Hän on pitsinnypläykseen erikoistunut Suomen ainoa käsityömestari. Kansainvälinen ulottuvuus on ollut mukana Thorströmin työskentelyssä. Pitsi - Uudelleentulkittuna -näyttely syntyi jo huhtikuussa 2025 Espanjan Kataloniassa, jossa Thorströmillä oli kutsuttuna yksityisnäyttely Arenys de Marin museossa. Sieltä näyttely kulki Tanskaan Tønderin kansainvälisille pitsifestivaaleille. Helsinkiläisen Lokal-gallerian kevätnäyttely tutkii esineiden olemusta, niiden energiaa ja henkeä. Taide on tapa elää, se on itsessään jonkinlainen kokonaisolemisen tila, todetaan näyttelyssä. Millä tavalla kotimme voivat heijastaa jotakin tästä tilasta? Millä tavalla paikat voivat ravita meitä? Lokalin kevätnäyttely kuvastaa vuodenajan vaihtumista. Miltä koti näyttää kevätpäiväntasauksen ympärillä tapahtuvan muodonmuutoksen keskellä? Domus Primavera- näyttely kokoaa yhteen erilaisia materiaaleja, paperia, puuta, keramiikkaa, vesivärejä, tekstiiliä ja lasia. Ohjelman vieraina ovat galleristi Katja Hagelstam, muotoilija Markku Piri ja pitsitaiteilija Tarmo Thorström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Teemu Kaskinen julkaisi viime vuonna romaanin nimeltä Yö ja usva, joka tekee selvää siitä miten selluteollisuus ja metsäntutkimus yhdessä tekivät Suomesta tehometsätalouden mallimaan. Avohakkuiden täplittämä metsämaisema on tästä elävä esimerkki. Vaikka teos on painava puheenvuoro suomalaisten pyhän lehmän, eli selluteollisuuden ympäristörikoksia vastaan, se jäi julkisuudessa vähälle huomiolle. Mistä tämä kertoo? Kiista metsien käytöstä kuitenkin jatkuu ilmastonmuutoksen vaivaamassa metsien maassa. Metsä on keskeinen osa suomalaisten itseymmärystä, mutta suomalaisten metsäsuhde myös muuttuu yhteiskunnan elämäntapojen ja elinkeinojen mukana. Metsämuseo Lustossa on tutkittu suomalaisten metsäsuhdetta tarkasti ja se näyttää hyvin moninaiselta vuonna 2026. Miten metsäelinkeinot ja metsänsuojelu sopivat samaan kuvaan? Kulttuuriykkösessä metsäkulttuurista ovat keskustelemassa kirjailija Teemu Kaskinen, Metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva sekä Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluvan Finsilva Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakkarainen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Miten Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt liikkeelle, ja mitä on odotettavissa? Mikä on kulttuuripääkaupunkivuosien merkitys? Keskustellaan niin Nabbteeri-kollektiivin näyttelystä kuin ilmakitaroinnistakin. Lähetyksessä pistäydytään syksyllä avattavassa tiede- ja museokeskus Tiimassa, oululaisia vähemmistöryhmiä esittelevässä Aina ollut täällä näyttelyssä ja tutustutaan Kulttuurikaveritoimintaan. Haast. ilmakitara-asiantuntija Jukka Takalo, ohjelmajohtaja Samu Forsblom, kaupunkien vetovoimaisuuden asiantuntija Susanna Saarenpää, Nabbteeri-kollektiivi, Museo- ja tiedekeskus Tiiman johtaja Pekka Olsbo, vapaaehtoinen kulttuurikaveri Janna Pennanen, projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen, tutkija Iida Kauhanen ja tutkija Seija Jalagin.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Aiheitamme tällä viikolla: Kymmenet tunnetut suomalaisnaiset ovat joutuneet tekoälypornon uhreiksi – ja käytännössä kuka tahansa voi olla seuraava. Mitä tapahtuu, kun teknologia kehittyy niin pitkälle, ettei kukaan enää voi todistaa, mikä kuva on aito ja mikä feikki? Unkarin vaalit huipentuvat huhtikuussa. Péter Magyarin oppositio johtaa mittauksia ja Viktor Orbánin 16 vuotta kestänyt valta saattaa päättyä. Pitäisikö Suomen tukea vallanvaihtoa – vai pitää suumme kiinni, kuten Unkarin ulkoministeri vaatii? Koronavuosista on tehty laajoja selvityksiä, mutta onko rajoitustoimista käyty riittävää yhteiskunnallista keskustelua? Miksi ammattilaismuusikoiden esiintymiset kiellettiin, mutta humalaiset karaokekännärit saivat jatkaa? Keikkalippujen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 50 prosenttia. Onko live-musiikki muuttunut eliitin harrastukseksi? Miksi tekoälyä halutaan käyttää luovaan työhön – onko se uhka taiteelle vai vain uusi työkalu? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö ja toimittaja-tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

40 vuotta sitten julkaistu Maus on sarjakuvaromaanin uranuurtaja. Art Spiegelmanin romaani kokoaa hänen puolanjuutalaisten vanhempiensa kokemukset holokaustissa ja näyttää kuinka vaikea äärimmäisestä traumasta on kertoa. Millaisena Maus näyttää holokaustin historian ja miten se esittää historiallisen muistin toiminnassa? Millaisiin asioihin sarjakuva kykenee? Mausista ovat keskustelemassa sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg, toimittaja ja kirjailija Irene Zidan sekä kriitikko Vesa Kataisto. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Miksi ja miten kokonaiset kirjallisuuden lajit kuolevat? Vaikuttivatko ympäristö, yhteiskunta, nopeampi elämänrytmi vai opettajat tähän katoon? Millä tavalla mikroskooppi vaikutti kirjallisuuteen? Entä teollistuminen, maallistuminen ja sensuuri? Kadonneita kirjallisuuden lajeja ovat lohduttava consolatio, aistikas gaseeli ja yöllinen nokturno. Millaisia ne olivat ja mikä vaikutti niiden katoamiseen? Miksi yhden kadonneen kirjallisuuden lajin nimi on niin kohtalokas ja dramaattinen kuin kirjakirous? Silti nämä historialliset tekstityypit syntyvät uudelleen ajassamme vaikka netissä affirmaatiolauseiden muodossa tai popmusiikin kertosäkeessä. Kadonneet kirjallisuuden lajit-teos nostaa esille 30 tarinaa kadonneista kirjallisuuden lajeista antiikin ajasta 1800-luvulle. Millä tavalla voisimme elävöittää ajatteluamme ja ilmaisuamme katsomalla taaksepäin? Mitä nuo vanhat kirjallisuuden tyypit kertoivat aikansa ihmisistä ja heidän ajatuksistaan? Ohjelman vieraina ovat professori Sari Kivistö ja tutkijatohtori Erika Pihl Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sarjakuvataiteilija Aapo Kukko on tehnyt muhkean sarjakuvateoksen Neuvostoliiton kuuluisimman säveltäjän Dmitri Šostakovitšin elämänvaiheista, hänen ajastaan ja aikalaisistaan. Dmitri Šostakovitš eli aikana, jolloin musiikki oli paitsi taidetta myös politiikkaa. Ajoittain hän oli sekä Neuvostoliiton oma tähti että kommunismin keulakuva lännessä. Josif Stalin saattoi kuitenkin hetkenä minä hyvänsä kääntyä häntä vastaan. Tällaisessa ilmapiirissä ei ollut helppoa olla taiteilija ja säveltäjä. Teoksessaan Punainen Beethoven Aapo Kukko nostaa keskiöön nousee etenkin Šostakovitšin ja Stalinin kiikkerän suhteen, joka ei tunnu päättyvän edes toisen kuolemaan. Miten Aapo Kukko on onnistunut vangitsemaan sarjakuvateokseensa Šostakovitšin elämän ja Neuvostoliiton karun todellisuuden? Mitä sarjakuvan muoto mahdollistaa Šostakovitšin tarinan esille tuomisessa? Miten tarina resonoi tähän päivään? Onko Punainen Beethoven sarjakuvasinfonia? Haastateltavina ovat sarjakuvataiteilija Aapo Kukko, sarjakuvaneuvos Ville Hänninen sekä professori Timo Virtanen Kansalliskirjastosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Tulevaisuuden taistelutantereet ovat juoksuhautojen sijaan yhä enenevässä määrin ihmisten korvien välissä. Tässä yhteydessä puhutaan kasvavassa määrin kognitiivisesta turvallisuudesta, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä suojautua ihmismieleen kohdistuvalta vaikuttamiselta. Kyse ei ole vain väärästä tiedosta, vaan siitä, miten informaatio muokkaa käsityksiämme todellisuudesta, synnyttää tunteita ja ohjaa päätöksiä. Digitaalisessa ympäristössä mielipiteisiin voidaan vaikuttaa nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan – algoritmien, sosiaalisen median, disinformaation ja tekoälyn avulla. Aiheesta julkaistaan tässä kuussa artikkeliteos, jonka kirjoittajista ovat lähetyksessä keskustelemassa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Teemu Häkkinen, yliopistotutkija Niina Meriläinen Tampereen yliopistosta, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sekä Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Matti Puranen. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio tarjoaa syvän pintasukelluksen ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Tällä kertaa raadissa ovat toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen, toimittaja Matti H. Virtanen sekä liikemies Sami Kuusela. Juontajana toimii Jonni Roos. Ohjelmassa keskustellaan urheilun ja politiikan suhteesta TPS:n Pride-ottelun tapauksen kautta. Käsittelyssä ovat urheilun politisoituminen, yksilönvapaus ja ryhmäkuri sekä median rooli ilmiön uutisoinnissa. Miksi viikon suuri älämölö syntyi? Olivatko mediat syyllisiä vai ehtivätkö poliitikot napata aiheen ensin propagandatarkoituksiinsa? Toinen aihe liittyy amerikkalaisten suhtautumiseen sotiin ja sotaväsymyksen mahdolliseen kasvuun. Keskustelussa tarkastellaan New York Timesin tuoreita galluptuloksia ja pohditaan, vaikuttaako yhteiskunnan polarisoituminen ja aiempien sotien kokemukset kansalaisten suhtautumiseen uusiin konflikteihin. Lisäksi ohjelmassa käsitellään sosiaalisen median algoritmien vaikutusta poliittiseen keskusteluun Suomessa. Sitran tutkimuksen pohjalta analysoidaan, miksi oikeistolainen sisältö korostuu ja millainen rooli vastuullisella medialla on tässä kehityksessä. Suomen Kuvalehdessä Heikki Pursiainen puolestaan väittää että Ylen kolumnit ovat pääasiassa vasemmsitolaisa. Raati huolestuu tekoälyn käytöstä lakiasioissa sekä kirjastojen muuttuvasta roolista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tekoälytauhka uhkaa täyttää viranomaisten pöydät. Ja kirjastojen merkitys tiedon, yhteisöllisyyden ja digitaalisuuden keskuksina nousee esiin kirjastotutkimuksen tuoreiden tulosten kautta.

Elokuva-alan suurimmat palkinnot, Oscarit, jaetaan sunnuntain ja maanantain 15.–16. maaliskuuta 2026 välisenä yönä Suomen aikaa Los Angelesin Dolby-teatterissa. Kulttuuriykkösessä puhutaan Oscar-ehdokkaista ja veikataan voittajia. Paikalla on leffaraatimme, johon kuuluvat Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja Olli Kangassalo. Ensisijaisesti fokuksemme on parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaissa, ja niitä on kymmenen. Lähetyksessä keskitytään erityisesti seitsemään elokuvaan, ja ne ovat Marty Supreme - unelmoi isosti, Sentimental Value, Sinners, The Secret Agent, Train Dreams, Hamnet ja F1. Ehdokkaiden joukosta löytyy kolme elokuvaa, joita olemme käsitelleet jo aikaisemmissa leffaraadeissa tai on käsitelty Kulttuuriykkösessä lähetyksen verran. Nämä kolme ovat One Battle After Another, Bugonia ja Frankenstein. Arviot niistä löytyy aikaisemmista podcasteista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Maggie Gyllenhaal on ohjannut railakkaan punk-henkisen uusintaversion The Bride of Frankensteinista. The Bride! on alleviivatun voimakkaasti #metoo-elokuva. Keskustelua elokuvasta, naisnäkökulmasta Frankensteinin tarinaan, Frankensteinin morsiamen hahmon historiasta, #metoosta elokuvissa sekä tämän elokuvan suhteesta alkuperäiseen The Bride of Frankensteiniin. Keskustelemassa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren, kirjallisuuden tutkija, feministisen kauhupiirin jäsen Noora Vaakanainen. Jussi Ahlroth toimittaa.

Elvis teki paluun valkokankaille vuonna 2022 Baz Luhrmannin elämäkertaelokuvassa. Nyt Baz Luhrmann on tehnyt dokumentin ja konserttielokuvan rajoja rikkovan uuden elokuvan Elviksestä. Luhrmannin Epic perustuu 68 laatikolliseen ennennäkemätöntä Elvis-aineistoa. Ne ovat käyttämättömäksi jäänyttä kuvaa 1970-luvulla tehdyistä Elvis: That's the way it is -dokumentista ja Elvis on Tour -konserttielokuvasta. Kulttuuriykkönen ottaa Elviksen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun: mitä annettavaa Elviksellä on meidän ajallemme, ja miltä Elviksen ilmiömäinen ura näyttää nykyajan perspektiivistä. Ennen kaikkea: voiko Elviksestä sanoa vielä jotain uutta? Keskustelmassa korkeakoululehtori ja Elvis-asiantuntija Atte Varsta, lähihoitaja ja Elvis-fani Ansku Airaksinen sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana on Jonni Roos.

Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi on historiallinen romaani, joka sijoittuu 1800-luvun lopun Tukholmaan, Södermalmiin. Uudenvuodenyönä 1896 löytyy nuori nainen, joka on kuollut laittoman sikiönlähdetyksen seurauksiin. Ompelijatar Hildur löytää talon sisäpihalla kuolleen piian. Neljä erilaista naista alkaa tutkimaan tätä traagista tapahtumaa. Tuohon aikaan miehet hallitsivat yhteiskuntaa ja naisen asema oli heikko. Millä tavalla tämä romaani nostaa esille naisen asemaa tuohon aikaan? Miten sikiönlähdetys vaikutti naisen terveyteen? Miten yhteiskunta suhtautui yksinhuoltajanaisiin? Miten naiset auttoivat toisiaan? Millaista oli elää salaisuuden kanssa? Miten romaani kuvaa historiallista feminismiä? Mitkä oikeudet tuon ajan naisilla oli? Katarina Wennstam on yksi Ruotsin suosituimmista rikoskirjailijoista ja hän on myös toiminut SVT:llä rikostoimittajana. Hän on erityisen kiinnostunut naisten oikeuksista ja on myös vaikuttanut useisiin lakimuutoksiin Ruotsissa. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin Ruotsin YK-liiton ihmisoikeuspalkinto. Kuolleet naiset eivät anna anteeksi on ollut hitti Ruotsissa ja siitä on parhaillaan tekeillä tv-sarja. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Katarina Wennstam, tutkija Merja Pyykkönen, kirjallisuudentutkija Agneta Rahikainen ja filosofian tohtori Helena Ruuska. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelevat Jussi Ahlroth, Virpi Hämeen-Anttila ja Tiina Raevaara. Juontajana Pietari Kylmälä.

Miten voi välttää toistamasta itseään, vai onko oma, tunnistettava liikekieli se juttu, kysytään päivän Kulttuuriykkösessä. Tero Saarinen Company on harvinaisuus tanssin kentällä. Omalla nimellä 30 vuotta - kansainvälisesti ja menestyksekkäästi toiminut company on alansa harvinaisuus. Mihin menestys perustuu? Ohjelmassa puhutaan näistä 30 vuodesta, käydään läpi tunnetuimpia teoksia ja niiden syntyprosessia. Entä millainen on uusi, Kaija Saariahon musiikkiin tehty Study for life? Ja millaisena 60 vuotta täyttänyt Saarinen näkee ryhmänsä tulevaisuuden? Kulttuuriykkösen vieraana on tanssija-koreografi Tero Saarinen. Ohjelman juontaa Liisa Vihmanen.

Mitä kansanperinteestä pitäisi tietää ja miten kansanperinne rakentaa nykyaikaa? Koti, uskonto ja Marjomaa -sarjassa Sampo Marjomaa sukeltaa kansanperinteen yllättäviin ja hauskoihin puoliin. Mukana keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.Marjomaa on Kulttuuriykkösen vieraana. Juontajana Pietari Kylmälä.

Taito-Finlandia-palkittu neuletaiteilija Juha Vehmaanperä kutsuu itseään Punk-prinsessaksi. Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja näyttely Craft Punk, Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä, avaa näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Hän opettaa käsityötä ja on kiinnostunut käsitöiden filosofiasta, psykologiasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän virkkasi jo lapsena isoäitinsä opettamana. Virkkaamalla hän myös löysi oman identiteettinsä. Miksi mies ei saa näyttää joulukuuselta, hän kysyy. Ohjelman vieraina ovat Juha Vehmaanperä, kuraattori Suvi Saloniemi ja vuonna 2029 150 vuotta juhlivan Suomen Käsityön Ystävien puheenjohtaja, tekstiilitaiteilija Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Juha Vehmaanperä: Craft Punk 6.9.2026 asti. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki.

Israelin ja Palestiinan kiista ei ole vain tämän päivän politiikkaa, vaan kertomusten kudelma, joka ulottuu vuosituhansien taakse. Kysymykset alueen hallinnasta ja omistuksesta ovat yhtä vanhoja. Raamatuntutkijat Paavo Huotari ja Kirsi Valkama avaavat teoksessaan Kuningas Daavidin pitkä varjo, miten muinaiset raamatunkertomukset – kuten Daavidin ja Goljatin asetelma – elävät yhä nykyretoriikassa ja poliittisessa vallankäytössä. Miksi Raamatun tekstit vaikuttavat edelleen siihen, miten konfliktin syitä ja ratkaisuja hahmotetaan? Miten Islam ja Koraani suhtautuu kysymykseen? Ja miksi ylipäätään uskonnolla on tässä asetelmassa näin korostunut rooli? Aiheesta ovat keskustelemassa tietokirjan tekijät Paavo Huotari ja Kirsi Valkama sekä tutkija Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset tutkija Jori Grymin, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Lähetys alkaa keskustelulla sotakulttuurin ja militarismin kasvavasta suosiosta tosi-tv-viihteessä. Aiheina ovat muun muassa erikoisjoukkojen ja sotilasarvojen esilläolo mediassa, sodan vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä arvojen muutokset. Raati pohtii, onko kiinnostus sotaan seurausta Euroopan turvallisuustilanteesta ja miten se vaikuttaa suhtautumiseen esimerkiksi rauhanaatteeseen. Toinen aihe käsittelee Hannu Sokalan kirjaa "Maailman 50 vaarallisinta valhetta". Keskustelu syventyy valheellisen tiedon, disinformaation ja misinformaation leviämiseen, poliitikkojen rooliin tiedon muokkaajina sekä faktapohjaisen todellisuuskäsityksen haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan, miten tekoäly vaikuttaa tiedon luotettavuuteen ja millaisia keinoja median ja kansalaisten olisi mahdollista käyttää väärän tiedon torjumiseksi. Perjantaistudiossa käsitellään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusvisiota peruskoulusta, joka näyttää unohtavan käytännön kirjoitus- ja matikan taidot. Keskustelijat arvioivat perustaitojen opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painotuksia, digitaalisuuden vaikutuksia nuorten oppimiseen sekä keinoja parantaa nuorten itsekuria ja motivaatiota. Ovatko taideaineet tärkeitä lasten kehitykselle? Ohjelmassa keskustellaan myös kiroilun yleistymisestä julkisessa puheessa ja mediassa. Tourette-henkilö pääsi yllättämään Bafta-gaalassa rasistisilla huudoilla. Miten erilaisuuteen ja esim. Touretten oireyhtymään pitäisi suhtautua julkisissa tilanteissa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kauhugenren uudistaja, modernin slasher-, eli viiltelykauhun tunnetuin franchise, Scream täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uusin elokuva Scream 7 julkaistaan juhlavuoden kunniaksi, missä mukana ohjaajana alkuperäisten elokuvien käsikirjoittaja Kevin Williamson sekä sen päätähdet Neve Campbell ja Courteney Cox. Scream muutti kauhuelokuvat vahvasti satirisoitden genren stereotypioita ja murtaen niitä. Elokuvasarjan myötä populaarikulttuuriin saatiin myös ikoninen Ghostface-naamion takana lymyävä murhaaja, mikä on nykyään tunnetumpi kuin Teksasin moottorisahamurhaaja Leatherface, Halloweenin Michael Myers tai Perjantai 13. päivän Jason Worhees. Scream-elokuvasarjaa pidetään toisaalta myös turhana ja kuluneena samaan sapluunaan kangistuneena tekohengitettynä kauhusaagana, joka jahtaa lähinnä helppojen säikähdysten ja veren perässä tasaisesti juoksevan massan rahoja. Mihin Scream-elokuvien viehätys perustuu, ja mikä on niiden pitkän iän salaisuus? MIkä on niiden syvimmät synnit? Miten sarja uudisti kauhugenreä ja kuinka hyvin uusimmat osat pystyvät tekemään tuoretta satiiria? Millainen on slasher-genren historia ja kehittyminen edelleen yhdeksi suosituimmista kauhutyyleistä? Millainen on Scream-elokuvien alkuperäisen, jo edesmenneen ohjaajan Wes Cravenin perintö, ja miten se näkyy sarjassa sekä kauhussa edelleen? Vieraina kirjallisuuden tutkija ja feministisen kauhupiirin Noora Vaakanainen, elokuvantekijä ja vloggari Rauli Ylitalo sekä toimittaja-tietokirjailija Anton Vanha-Majamaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Myytti yksisarvisesta elää edelleen. Tästä aluksi rakkauden ja siveellisyyden symbolista on tullut menestyvän startupin symboli. Millä tavalla myytit ja mytologia eroavat toisistaan? Miten myytit muuttuvat ajan saatossa? Kuinka moni myytti perustuu uskonnollisiin teksteihin? Ovatko myytit osa universaalia kuvastoa, eräänlaisia arkkityyppejä? Millä tavalla myytit elävät kuvataiteessa ja kirjallisuudessa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Tiina Mahlamäki, Otto Latva ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Heated rivalry -televisiosarja on alkuvuoden ilmiö. Mikä tekee homoseksuaalisesta lätkäromantiikasta niin suosittua ja paljastaako sarja jotain uutta jääkiekkokulttuurista? Keskustelemassa entinen jääkiekkoilija ja kommentaattori Topi Nättinen, kirjallisuudentutkija Joonas Säntti, sekä toimittaja ja lätkäromantiikan kirjoittaja Marianne Suntio. Juontajana Pietari Kylmälä.

Arkeologien kirjoittama tietokirja Myyttinen Pohjola avaa kivikauden Pohjolan asukkaiden todellisuuskäsitystä ja luontosuhdetta. Neoliittisen kivikauden raaka-aineiden tutkimus sai tutkijat kiinnostumaan muinaisten ihmisten maailmankuvasta. Ihmiset saivat elantonsa välittömästä ympäristöstään, ja heidän suhdettaan siihen leimasi animistinen luontousko ja eläväksi kuviteltu vuorovaikutus. Kivet, puut, linnut, hirvet ja karhut kuin myös ihmisen rakentamat asumukset olivat osa elävää maailmaa, jonka kanssa saattoi keskustella ja tehdä sopimuksia ja vaihtokauppoja. Keskustelemassa ovat arkeologian dosentti Antti Lahelma, uskontotieteen dosentti, teologian tohtori, kirkkoherra Tom Sjöblom sekä uskontotieteilijä Risto H. Pulkkinen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Keskustelua on viime aikoina viritetty sosiaalietuuksien vastikkeellisuudesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on visioinut maahanmuuttajille risujen keräämistä, ja kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi Ylen A-studiossa, että köyhät voisi menettää kaikki rahansa, jos eivät ota vastuutaan elämästään. Missä menee raja velvoitteiden ja pakkotyön välillä? Mitä tapahtuu ihmisarvolle, kun se kytketään tuottavuuteen? Kirjallisuuden arvostuskeskustelu roihahti, kun kulttuurialan ammattilaiset kommentoivat väheksyvästi dekkarikirjailija Satu Rämön työtä. Samaan aikaan Suomen Kirjailijaliitto on hylännyt kokeneiden kirjailijoiden jäsenhakemuksia. Jos miljoona lukijaa nauttii kirjasta, mutta kymmenen kriitikkoa väheksyy sitä – kumpi on oikeassa? Lisäksi keskustellaan siitä, tuhoaako Wolt suomalaisen ravintolakulttuuurin vai pakottaako se toimijoita uudistumaan. Onko Kansallisoopperan johtomalli suunniteltu epäonnistumaan? Ja mitä me oikeastaan vanhoissa taiteilijoissa ihailemme? Raatilaisina eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

William Shakespeare on tällä hetkellä suomalaisten teatterinäyttämöjen suosituin näytelmäkirjailija. Mikä tekee Shakespearesta niin ajankohtaisen? Shakespearesta ovat keskustelemassa Paavo Westerberg, jonka ohjaama Romeo ja Julia pyörii Tampereen teatterissa, sekä Erik Söderblom, jonka ohjaama Myrsky on nähtävillä teatteri Jurkassa Helsingissä. Keskustelemassa on myös yliopistolehtori Nely Keinänen, joka kävi katsomassa Chloé Zhaon ohjaaman Hamnet-elokuvan ja tuntee Shakespearen kuin omat taskunsa. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Puhumme hulluista tai hulluilta vaikuttavista hallitsijoista ja ennen kaikkea ihmisistä hallitsijan ympärillä, jotka mahdollistavat hänen toimintansa. Historian saatossa on nähty jos jonkinlaista hullua hallitsijaa tai ruhtinasta, joista otamme lähetyksessä muutaman esimerkiksi (Rooman keisari Caligula, Ranskan Kaarle VI, Britannian Yrjö III, Ruotsin Eerik XIV, Baijerin Ludvig II ja Venäjän Iivana Julma). Studiossa vieraina ovat oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti ja psykologian tohtori Jaana Haapasalo, tietokirjailija Leif Sundström, joka on kirjoittanut kirjan Rajaton valta: Modernin ajan diktaattorit Hitleristä Kim Jong-uniin, sekä historian dosentti Pekka Valtonen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Brittiläisen kirjallisuuden synkimmän rakkaustarinan tuorein filmatisointi, uusi Emerald Fennellin ohjaama Wuthering Heights-elokuva, tuo Emily Brontën klassikon tummanpuhuvan intohimon ja dramaattisen nummen 2020-luvulle rohkeasti. Elokuvassa on goottilaisia vaikutteita, magneettista eroottisuutta ja rohkeaa lavastusta ja puvustusta, joissa yhdistyy nykyaikaiset materiaalit historialliseen tyyliin. Puvustuksessa on käytetty Old-Hollywood-tyylisiä koruja ja lavastuksessa vahvoja symboleita, nukkeja ja nukkekotia. Alun karusta ja naturalistisesta tyylistä siirrytään Marie Antoinette-henkiseen ylenpalttiseen, hedonistiseen maailmaan. Millaisen kuvan elokuva antaa naisen seksuaalisuudesta? Elokuvassa kuvataan villiä ja sivistynyttä miestyyppiä, toistensa vastakohtia. Millaisen sanoman elokuva tarjoaa parinmuodostuksen kulmasta? Barbieta näytellyt Margot Robbie ja Frankenstein-elokuvasta tuttu Jacob Elordi ovat päärooleissa ja heidän välinen kemiansa on ladattua. Miten he elokuvatoimittajien mielestä suoriutuivat rooleistaan Catherine Earnshawina ja Heathcliffinä? Onko ohjaaja modernisoinut Brontën klassikkoa jo liikaa? Wuthering Heigths-elokuva sai ensi-iltansa 13.2.2026 Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.