Kulttuuriykkönen

Eveliina Talvitien ompelijatrilogian toinen osaa kertoo porilaisesta ompelijasta Matleenasta. Ajankuva on 1960-1980-luvut, jolloin Suomi-muoti otti ensimmäiset vahvat askeleensa. Talvitien romaanista tehdään parhaillaan näyttämösovitusta Porin Teatteriin. Puvustajana on Pasi Räbinä. Matleenan innostamana Eveliina Talvitie myös ompelutti retrohenkisen nimikkovaatteen romaanihenkilölleen. Millä tavalla kirjailijan omat porilaiset juuret näkyvät hänessä tänään? Nykyään hän asuu sekä Tallinnassa että Ateenassa. Miten dramaturgi näkee romaanin visuaaliset elementit lavalla? Trilogia käsittelee myös ylisukupolvisia traumoja ja haavoja. Miten tulkita rivien väliset tunnelmat? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie, dramatisoija Minna Nurmelin ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Unkarilainen nobelisti László Krasznahorkai on tullut suomalaiselle yleisölle tunnetuksi Unkarin köyhää maaseutua ja pikkukaupunkeja kuvaavista äärimmäisen kunnianhimoisista romaaneistaan. Hänen uusin romaanisuomennoksensa Seiobo tuolla alhaalla on episodiromaani taiteilijoista eri aikakausina. Mitä Krasznahorkai kertoo elämästämme ajasta ja millaisten äärimmäisten kysymysten ääreen hänen lukemisensa voi johtaa? Entä millaisia johtapäätöksiä Unkarista ja eurooppalaisista reuna-alueista voi Krasznahorkaita lukiessa tehdä? Krasznahorkaista, taiteesta ja Euroopasta ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa suomentaja Minnamari Sinisalo, Nuori Voima -lehden päätoimittaja Johanna Osváth ja runoilija Erkka Filander. Juontajana Pietari Kylmälä

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump näkyy internetissä Jeesuksen kaltaisena hahmona, kyse ei ole vain vitsistä. Kyse on vallasta. Kyse on siitä, kuka saa määritellä totuuden – yksi meemi kerrallaan. Kulttuuriykkösessä kysymme: voiko meemeillä muuttaa maailmaa? Ja kuka päättää, mikä on sallittua? Haastateltavina journalismin ja sosiaalisen median tutkija Margareta Salonen, meemejä jo vuosia tutkinut taiteilija Jenna Jauhiainen ja tutkijatohtori Joonas Koivukoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Perjantaistudio nostaa viikon päätteeksi esiin kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä kertaa toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Raatimme pohtii, millaisia jännitteitä Euroviisujen sisällä on. Sateenkaariteemat uivat kilpailuun sisään ysärin lopulla kansan äänestyspäätöksillä, mutta sittemmin ne ovat myös ärsyttäneet konservatiivisempia maita. Kisoja on syytetty myös pinkkipesusta, jossa raakaa sotaa käyvä Israel päsee putsaamaan mainettaan. Suomen syntyvyys on romahtanut ja Väestöliitto on ehdottanut kansan tulevaisuuden pelastuskeinoksi vauvarahastoa. Saadanko syntyvyys nousuun rahalla? Demokratia on uhattuna monessa paikassa ja eri gallupeissa näyttäisi olevan kansalla suurta halukkuutta valita vahva autoritäärinen johtaja jopa perinteisissä demokratioissa kun USA:ssa. Toisaalta Unkarissa äänestettiin juuri autoritäärinen Orban ulos. Missä siis mennään? Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri on väittänyt, että poikkeuksellisen lahjakkaat oppilaat eivät saa suomalaisessa koulussa tarpeeksi tukea. Hänen mukaansa vallalla on asenne, jonka mukaan lahjakkaat pärjäävät kyllä omillaan, jolloin koulun tarjoama todellinen tasa-arvo ei heidän kohdallaan toteudu. Onko lahjakkuus Suomessa tabu? Lopuksi raati pohtii myös, miten someyleisön paine vaikuttaa viihdetuotteiden tekemiseen. Hypeä on helppo nostattaa mutta meneekö käsikirjoittajalta oman luovuuden valta fanien vihaa pelätessä?

Euroviisut kertovat Euroopasta paljon: ne ovat musiikkitapahtuma, kulttuurisen vaihdon hetki, poliittinen tapahtuma ja naiivin yhteenkuuluvuuden sekamelska. Runoilija Satu Erran tuore esseeromaani purkaa muun muassa hänen vakavan-hauskaa suhtautumistaan Euroviisuihin. Eurooppalainen yhdessä oleminen on vaikeaa, mutta auttavatko Viisut siihen vaivaan? Keskustelemassa on myös taiteilija Mia Wennerstrand, joka on ollut jo pitkään kiinnostunut eurooppalaisen politiikan monista kasvoista, sekä Euroviisu-tutkija Mari Pajala Turun yliopistosta. Juontajana Pietari Kylmälä.

Toimittaja Mira Selander julkaisee esikoisromaaninsa Vapauden oppitunnit. Se kertoo yksinäisen keski-ikäisen naisen muutosta Sisiliaan ja siitä, mitä hän oppii siellä deittailusta ja elämänilosta ylipäänsä. Mille Italia on symboli? Miten rosoinen ja elämäniloinen maa sopii suomalaiselle? Onko ulkomaille muutto mahdollisuus luoda uusi identiteetti, aloittaa puhtaalta pöydältä? Emma Varila ja Toni Räisälä myivät asuntonsa Suomesta ja jättivät työnsä. Italian kutsua ei voinut enää vastustaa. Miten tämä matka muutti heitä? Mitä he ajattelevat Italiasta nyt matkan tehtyään? Matkasta syntyi visuaalinen päiväkirja Italiasta, automatkasta kaikkien 20 alueen halki. He vangitsivat kirjaansa maan estetiikkaa, maisemia ja matkalla kohdattuja oivalluksia ja ihmisten tarinoita. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Mira Selander, Emma Varila ja Toni Räisälä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi hankkia satavuotias talo pieneltä paikkakunnalta ja tehdä siitä omanlaisensa kulttuuritalo? Kokemuksia vaihtavat Vinhan kirjakaupan omistajista Pasi Vainio, Pyhtään kulttuuritalon perustajista tapahtumatuottaja Vesa Ristimäki ja muusikko Jonna Tervomaa, joka on perustanut Forssaan kulttuurivaihto-ohjelman. Ohjelmassa vieraillaan myös Varkaudessa, jossa osuuskunta Kovameno on Kirsi Heikkisen ja A.W. Yrjänän aloitteesta hankkinut korttelin ja kunnostaa nyt Tyyskää kulttuuritilaksi tutkijoille, taiteilijoille ja tapahtumille. Miksi nämä oman alansa konkarit ovat suunnanneet kasvukeskuksista poispäin? Millaisia oivalluksia he ovat saaneet? Toimittajana on Minna Joenniemi

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuri-, media ja arvoihin liittyvistä teemoista ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kulttuuritoimittaja Ville Hänninen ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kysytään vähentävätkö kovemmat rangaistukset rikollisuutta, mitä sanoo kriminologinen tutkimus. Kumpi on vaarallisemmpaa, äärioikeistolainen väkivalta vai äärivasemmistolainen? Finnkino tarjoaa elokuvien rajatonta katsomista noin 30 euron kk-hinnalla (3 kk:n sitoumus). Pureeko leffakärpänen nyt kansaa, joka käy melko laiskasti elokuvissa. Pohdinnassa myös suomalaisten työinto, onko se hiipumassa? Auttaisiko työajan lisääminen? Ja ärtymystä nostattaa englannin yleistyminen palvelukielenä Suomessa. Juontajana on PIetari Kylmälä.

Minne katosi kuuluisa suomalainen muotoilu? Onko se rappiolla, jos se ei näy yritysten tuotemallistoissa? Iittala lanseerasi vappuna Iittala X Pokemon -tuotesarjan, joka juhlistaa japanilaisten Pokemon-hahmojen 30-vuotista taivalta. Pokemon-hahmo Pikachu otettiin koristamaan alunperin Afredo Häberlin suunnitteleman Origo-sarjan rajoitettua erikoiserää. Vastaanotto on ollut ristiriitainen: muotoiluasiantuntija Kaj Kalin pitää yhteistyötä epätoivoisena yleisön kalasteluna ja suomalaisen muotoiluperinteen väheksymisenä, ja monet yleisön edustajat ovat sosiaalisissa medioissa kummastelleet Iittalan valintaa. Toisaalta Iittala tiedottaa erikoiserän menneen hetkessä kaupaksi. Kulttuuriykkösessä keskustellaan muotoilun kansallisesta merkityksestä, siitä mitä muotoiluala tarvitsisi kukoistaakseen sekä siitä, miten suuret yritykset näkevät muotoilun roolin. Keskustelemassa muotoiluasiantuntija Kaj Kalin, Hakola-yhtiön luova johtaja Annaleena Hakola sekä arkkitehti, professori ja Kone Oyj:n entinen muotoilujohtaja Anne Stenros. Jonni Roos toimittaa.

HBO:n Euphoria on esteettinen mutta myös ahdistava sukellus nykynuorten elämään, jossa ei säästetä katsojaa. Sarjan keskiössä on Zendayan näyttelemä Rue Bennett, narkomaani, joka tasapainoilee riippuvuuden, mielenterveyden ja toipumisen kuilun reunalla. Ohjaaja Sam Levinsonin luomus ei ole perinteinen teini-draama. Taiteellinen ja synkkä tv-sarja käsittelee päihderiippuvuutta, seksuaalisuutta, traumaa ja identiteettiä. Sarjan vahvuus on sen rehellisyydessä – se ei moralisoi vaan näyttää. Jokainen hahmo kantaa omia haavojaan: Cassie etsii hyväksyntää väärissä paikoissa, Jules navigoi transnuoren identiteettiään, Nate kamppailee myrkyllisen maskuliinisuuden kanssa. Euphoria on jakanut mielipiteitä – toisille se on tärkeä, validoiva teos, toisille liian graafinen. Miten sarja sijoittuu televisiohistoriaan ja millä tavalla se on avannut uudenlaisen keskustelun nuorten haavoittuvuudesta ja meidän kaikkien vastuusta? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Tero Kartastenpää, Leena Virtanen ja Svenska Ylen toimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhteisen ja usein vaietun historian kertominen on kaunokirjallisuuden keskeisimpiä tehtäviä. Suomalaiset rakastavat historiallisia romaaneja. Eräs lajityypin menestyneimpiä kirjailijoita on Kirsti Manninen, joka on julkaissut muun muassa kirjailijanimi Enni Mustosen takaa laajasti kirjoja Suomen historiasta. !800-1900-lukujen vaihteen Pohjanmaasta kertovan romaanisarjan aloitusosan juuri julkaissut kirjailija Kirsti Manninen on Kulttuuriykkösen vieraana. Entä millaista oli elämä 1930-luvun Petsamossa? Vieraaksi saapuu myös esikoiskirjailija ja historiantutkija Virpi Vainio, jonka tänä vuonna ilmestyvä kirjasarja kertoo muun muassa Petsamoon liittyvän vakoilujutun tarinaa. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösen aiheena on puolalainen elokuva ja erityisesti yksi sen mestareista, Andzrej Wajda, jonka syntymästä on sata vuotta. Puolalainen elokuva on perinteisesti ammentanut maan historiasta, mutta millaisia tarinoita puolalaiset elokuvaohjaajat nykyisin kertovat? Vieraina on elokuvaohjaaja Juha Rosma, dokumentaristi Oliwia Tonteri ja Puola-Suomi yhdistyksen elokuvasihteeri Jarno Hänninen. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen

Mitkä ovat kevään mielenpainuneimmat kirjat? Kulttuuriykkönen vinkkaa ja analysoi mitä kaunokirjallisuuden maailmassa tapahtuu tänä keväänä. Vieraana kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto, kirjailija Vehka Kurjenmiekka sekä Kirjamimmit-someyhteisön ja -lukupiirin Elisa Vlahopoulou. Juontajana on Pietari Kylmälä. Ohjelmassa käsitellyt kirjat: Elisan valinnat Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria Elina Vahvaselkä: Kolmesti viety sielu Denver Perry: Varpusten kilpi (suom. Sini Linteri) Tatiana Elf: Mestari Vehkan valinnat Ursula Mursu: Hengitysvaikeuksia Camilla Sosa Villada: Kesytysteoria (suom. Emmi Ketonen) Yang Shuang-zi: Matkapäiväkirja Taiwanista (suom. Rauno Sainio) Salli Kari: Saili Annan valinnat Juuli Niemi: Pieniä eläimiä Sinikka Vuola & Tommi Melender: Romaanihenkilön elämä Evelin Kask: Hurmos Sanni Isometsä: Katoamiskertomus Karim Kattan: Edenin aamunkoitto (suom. Lotta Toivanen)

Millainen kaasu ja jarru, voima ja vastus neuroepätyypilliset ADHD-aivot ovat luovassa työssä? Kulttuuriykkösen studiossa kohtaa neljä aikuisena ADHD-diagnoosin saanutta ihmistä. Putouksesta tv-katsojille tutuksi tullut Essi Hellén kiittää ADHD:tä monipuolisesta työurasta, joka kulkenut näyttelijäksi, tuottajaksi ja äänikirja-alalle kustantajaksi sekä somevaikuttajaksi. Musiikkibisneksessä mm. Paula Vesalan ja Vestan taustalla työskentelevä musiikkituottaja Perttu “DJPP” Mäkelä kiittää ADHD-diagnoosia siitä, että hän on pystynyt palaamaan 17 vuoden jälkeen Kuvataideakatemiaan ja valmistautuu nyt omaan näyttelyynsä. Stand up -koomikko Fredi Lilius kiertää Suomea esittämässä kahden tunnin showta: ADHD -supervoima. Ira Selkälä on julkaissut tuoreen teoksen Sopimattomat - norminpurkuopas neurokirjon naisille. Ohjelmassa kuullaan konkreettisia esimerkkejä siitä, milloin ADHD on ollut siunaus ja milloin kirous luovassa työssä. Juontajana Minna Joenniemi.

Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut "The Devil Wears Prada" on muotimaailman kulttielokuva, joka paljastaa glamourin takana piilevän kovan todellisuuden. David Frankelin ohjaama elokuva perustuu Lauren Weisbergerin samannimiseen romaaniin vuodelta 2003. Weisberger työskenteli Anna Wintourin assistenttina Vogue-lehdessä, ja teos on hänen omakohtainen selviytymistarinansa muodin ylimmästä portaasta. Vaikka kirjailija on kiistänyt suoran yhteyden. Millä tavalla elokuva kritisoi muotimaailmaa? Meryl Streep sai roolistaan Oscar-ehdokkuuden, ja hänen tulkintansa Miranda Priestlysta – jäisestä, kaikkivaltiaasta muotilehden päätoimittajasta – on jo osa elokuvahistoriaa. Elokuva on myös muotielokuva, yli 40 muotisuunnittelijaa, mukaan lukien Prada, Chanel, Valentino, Donna Karan ja Calvin Klein, lainasivat tuotantoon vaatteita ja asusteita. Elokuva nosti esiin myös keskustelun naisten johtajuudesta. Miranda Priestley on vaativa, kylmä ja manipuloiva. Onko muotimaailma näin armoton? Liittyykö ankara tyyli Vogue-lehden imagoon maailman hienoimpana muotilehtenä? Nyt melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin Meryl Streep, Anne Hathaway, Emily Blunt ja Stanley Tucci palaavat valkokankaalle Paholainen pukeutuu Pradaan jatko-osaan. Millä tavalla oman aikamme muodin näyttämö on nyt osa elokuvaa? Mikä on muuttunut? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Anna Möttölä, Silja Sahlgren-Fodstad ja muotisuunnittelija Carolina Forss. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Antoine Fuquan ohjaama Michael (2026) seuraa Michael Jacksonin elämänvaiheita valikoiden. Kulttuuriykkösen keskustelussa ruoditaan, kuinka hyvin elokuva onnistuu. Jacksonin uraa leimanneita syytöksiä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä elokuvassa ei tuoda esiin. Keskustelemassa ovat kulttuuritoimittajat Mikko-Pekka Heikkinen ja Anton Vanha-Majamaa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja moraalikysymyksistä ovat keskustelemassa professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Pietari Kylmälä. Perjantaistudiota voi seurata sekä radiossa että Areenassa, hakusanalla "Kulttuuriykkösen perjantaistudio". Tämän viikon lähetyksessä käsitellään laajasti elokuviin liittyviä kysymyksiä. Jarkko Tontti avaa keskustelun tuoreesta Michael Jackson -elämäkertaelokuvasta ja siihen liittyvästä kohusta. Keskusteluissa pohditaan, miten esittää kiistanalaisia henkilöitä elämäkerroissa sekä millaisia ratkaisuja elokuvantekijät ovat tehneet. Yrittääkö elokuva valkopestä tähden ryvettyneen maineen? Jari Sedergrenin johdolla tarkastellaan tekoälyn ja digitaalisen teknologian vaikutusta elokuvatuotantoon. Aiheena ovat edesmenneiden henkilöiden tuominen takaisin valkokankaalle ja siihen liittyvät eettiset ja sopimustekniset kysymykset. Kuollut Val Kilver esiintyy nyt ai-hahmona uudessa westernissä. Onko tämä etovaa, karmivaa ja epäeettistä - vai kiehtova mahdollisuus? Ohjelmassa käsitellään myös ajankohtaisia kulttuuriboikotteja sekä suurta filosfista kysymystä: mistä löytyy toivo kun hukumme pessimismiin? Lopuksi raati pohtii sukupolvien vastuita vanhusten hoidossa ja perhekulttuurin muutosta nyky-Suomessa. Nyt talousasiantuntijat ovat alkaneet ehdotella, että jos omaiset hoitaisivat omat vanhuksensa eikä yhteiskunta. Kaatuuko homma taas naisten niskaan?

Onnettomuuksia ja rikoksia yhdistää toisinaan se, että kuolleiden henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Eläkkeelle keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjalta jäänyt rikoskomisario Ismo Kopra on kirjoittanut tietokirjan Mykkä todistaja, jossa hän kertaa uraansa uhrien tunnistamisessa. Kopra oli mukana muun muassa Thaimaan tsunamin ja Estonian onnettomuuden selvittelytyössä. Rikostoimittaja Linda Rantaselta puolestaan ilmestyy tällä viikolla teos Hiljaiset todistajat - Mitä ruumiit meille kertovat. Kirjassa esitellään kuolemantapauksia, joissa vasta jälkikäteen on voitu todeta, että kyseessä on ollut henkirikos. Mitä kuolleet meille kertovat? Miten vainajien tunnistamisprosessi käytännössä toimii? Minkälaiset merkit vainajassa saavat tutkijat epäilemään rikosta? Kuinka kuormittavasta työstä on kyse? Miten aihepiiriä käsitellään suositussa true crime -kulttuurissa? Ohjelmassa ovat vieraina Ismo Kopra ja Linda Rantanen. Heidän lisäkseen keskustelemassa ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä THL:n oikeuslääkäri Ursula Vala. Ville Talola toimittaa.

Syvästi kaivaten - erään perheen kirjeitä Suomen sodasta on teos, joka perustuu Hakoisten kartanosta löydettyihin kirjeisiin ja muihin dokumentteihin. Eräänä päivänä Hakoisten kartanon mailla asuva Riikka-Maria Rosenberg siivosi kartanon niin kutsutun lönnkammaren-tilaa, salaista pientä huonetta yläkerrassa. Sitten tapahtui ihme. Ilman tätä hänen löytöään tätä tutkimusta ja kirjaa ei olisi. Hän kutsuu sitä Indiana Jones-hetkeksi. Mitä kaikkea sieltä pölyn keskeltä löytyi? Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneiden Leijonhufvudien yllättäen löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Millä tavalla pelko, epävarmuus ja kaipaus kuuluvat kirjeiden rivien välistä? Näiden kirjeiden kautta oppii tuntemaan kuriositeetteja, ajan henkeä ja myös henkilöiden sisimpiä tunteita vaikeana ajanjaksona. Teos avaa myös tuon ajan ruokakulttuuria ja muotia. Upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti kirjeitä äidilleen ja sisaruksilleen Suomen sodan syttymisen vuonna 1808 aikoihin. Samalta ajalta löytyi myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Hakoisten naisista romaanisarjan kirjoittanut FT Riikka-Maria Rosenbergin ja historian dosentti Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Gustafsson on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin. Ohjelman vieraina ovat historioitsijat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaisen kiertävän sirkuksen kruununjalokivi Sirkus Finlandia on nähnyt 50 vuoden aikana yhteiskunnan ja sirkustaiteen muutoksen. Enää sirkuksessa ei nähdä norsuja, mutta sirkustaide elää ajassa. Sirkus on aina ollut kansainvälistä ja se näkyy ja kuuluu myös Sirkus Finlandian arjessa. Ja vaikka sirkukseen liittyy paljon romantiikkaa, kiertävän sirkuksen arki on pitkälti työntekoa. Kulttuuriykkönen kävi tutustumassa 50-vuotisjuhlakiertueeseen valmistautuvaan Sirkus Finlandiaan. Lähetyksessä ääneen pääsevät sirkuksen johtaja Calle Jernström Jr., Sirkus Finlandian miehensä kanssa perustanut Leena Jurvakainen, jonglööri Sofia Motturi ja klovni Anatoli Akerman. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Kate Bush hämmästytti kaikki jo ensialbumillaan. Hämmästyttävä ja salaperäinen hän on edelleen, lähes 50 vuotta myöhemmin. Yle Areenassa on nyt nähtävillä uusi Kate Bush -dokkari Kate Bush, popin rajaton taituri (2025) jossa käydään läpi hänen uraauurtavaa työtään omaleimaisena artistina ja monien nykyartistien esikuvana. Kulttuuriykkösen keskustelussa etsitään Bushin menestykselle selittäviä tekijöitä hänen elämästään sekä hänen huolella tehdyistä taiteellisista valinnoistaan. Keskustelmassa laulaja-kitaristi-lauluntekijä-tuottaja Samuli Sirviö, virtuaalitodellisuustaiteilija Leena Jääskeläinen ja musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Toimittajana on Jonni Roos.

Supersankarisarja The Boys on räävitön ja yliampuva. Silti se tuntuu tekevän osuvaa satiiria amerikkalaisen politiikan nykytodellisuudesta. Suositun The Boysin viimeinen kausi on juuri alkanut. Toisinajattelijat suljetaan leireille ja ihmisiä pidätetään sen perusteella, mitä he ovat jakaneet somessa. Valtaa pitää megalomaalinen, narsistisen harhainen versio Supermanista. Sarja on kausi kaudelta muuttunut yhä selkeämmin kuvaukseksi Donald Trumpista ja tämän Amerikasta. Mitä tämä laadukas sekä törkeä sarja onnistuu kertomaan politiikasta, mediasta ja vallasta? Samaan aikaan juuri käynnissä oleva Marvelin Daredevil: Born Again -sarja käsittelee poliittista korruptiota ja ICE:n tapaisten iskujoukkojen väkivaltaa. Pari vuotta sitten Tähtien sota -sarja Andor kuvasi fasistisen diktatuurin nousua täsmällisen hyvin. Onko poliittinen todellisuus Yhdysvalloissa jo niin hurjaa, että sen kommentointi edellyttää supersankareita ja avaruustarinoita? Olisiko West Wingin kaltainen maltillinen poliittinen draama enää edes mahdollinen? Supersankarit ovat aina olleet jossain määrin poliittisia, selvimpänä esimerkkinä Kapteeni Amerikka. Minkälaista maailmankuvaa tarjoavat esimerkiksi Marvelin kymmeniä miljardeja tuottaneet supersankarielokuvat? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö, tuottaja-podcastaaja Johannes “Xmies” Naumanen, populaarikulttuurin harrastaja Edina Putsela. Toimittajana on Jussi Ahlroth.

Millaisia jälkiä taiteilijat jättivät koteihinsa? Mitä esineet, värimaailma ja sisustusratkaisut kertovat heidän elämäntyylistään ja ajatuksistaan? Elämäkertaromaaneista tuttu kirjailija Pirkko Soininen vieraili kirjailija Göran Schildtin Villa Skeppetissä Tammisaaressa, ITE-taiteilija Enni Idin mökissä Padasjoella ja taidemaalari Axel Haartmanin Casa Haartmanissa Naantalissa ja muissa kotimuseoissa. Millaisia uusia havaintoja hän teki näiden taiteilijoiden kodeista ja persoonista? Kuinka moni nykyinen taiteilijakoti avautuu jatkossa museona? Tutkija Karoliina Sjö on mukana Turun yliopistossa meneillään olevassa Tarinoiden lehto -hankkeessa. Siinä tutkitaan Kemiönsaarella sijaitsevaa Sagalundin museomiljöötä ja sen kulttuurihistoriaa ja sen perustajajäsenten Nils Oskar Janssonin (1862–1927) ja Adèle Wemanin (1844–1936) elettyjen elämien sekä ympäristöelämäkertametodologian avulla. Miten yksilön elämä rakentuu suhteessa ympäristöön ja miten tämä eletty elämä tallentuu myöhemmin museotoiminnan tuloksena osaksi kulttuurista muistia? Sjö on myös tutkinut laajemmin pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja erityisesti museoissa säilytettäviä elämänkerronnallisia arkistoaineistoja. Ohjelman vieraina ovat Pirkko Soininen ja Karoliina Sjö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Mitä runoudessa on tapahtunut viime kuukausina ja millaiset ilmiöt ovat nousseet säkeissä esiin? Kriitikko Vesa Rantaman esseeteos Runominän vuosi luo katseen nykyrunon väitettyyn vaikeuteen ja antaa vinkkejä runojen lukemiseen. Vieraina on myös runoilija Juuli Niemi uuden teoksensa Pieniä eläimiä kanssa, sekä Virpi Vairinen kertomassa tuoreesta Fanny metsä, teoksestaan. Lähetyksessä keskustellaan runouden paikasta kulttuurikentällä, kirjakaupoissa ja suoratoistopalveluissa. Lähetyksessä on mukana myös muusikko Joska Josafat, jonka Koskenniemi-levytykset ovat tuoneet klassisemman suomalaisen runouden nykypäivään. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, kirjailija Tiina Raevaaran ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelu budjettipäällikkö Mika Niemelästä (sekä Ylen artikkeli samasta aiheesta) herätti raivoa ja ihmetystä somessa. Studiossa pohditaan, miten Niemelän ajatuksia hyvinvointivaltion rakenteista ja kansalaisuudesta esitetään eri medioissa: esitetäänkö ne neutraaleina talousfaktoina vai poliittisina kannanottoina? Mukana on myös pohdintaa siitä, minkälaiseen julkiseen rooliin virkamies voi asettua ja millä tavoin hänen persoonansa tuodaan esiin mediassa. Astuiko budjettipäällikkö toimittajan asettamaan ansaan ja paljasti liikaa henkilökohtaisia oikeistohenkisiä arvoja? Toisena aiheena käsitellään NASAn Artemis II -kuulentoa. Raati epäilee lennon tieteellistä ja poliittista merkitystä. Onko ksye jälleen suurvaltakilpailusta ja symbolisesta pullistelusta? Onko Artemis väärään kohteeseen tuhlattua avaruusrahaa? Millaisia mahdollisuuksia Kuun resurssien hyödyntäminen voisi tuoda esimerkiksi kvanttitietokoneiden kehitykseen? Kolmantena aiheena käsitellään Z-sukupolven tunnepuhetta, nuorten kasvatuskulttuuria ja muutoksia työelämässä. Onko z-nuorien avoimuus hyvästä vai johtaako liika tunnepuhe narsismiin? Esillä ovat myös käännetyn tietokirjallisuuden kriisi Suomessa. Kotimainen tietokirjallisuus tuntuu vielä kiinnostavan yleisöä mutta mikä vikana kun myyntiluvut ovat romahtaneet? Valtio leikkaa suomen kielen kansainväliseen opetukseen suunnattaua tukirahaa. Seuraako tästä kulttuuriviennin romahdus ja pienen kielialueen unohdus maailmalla? Typerää säästämistä? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ranskalainen kirjallisuudentutkija ja esseisti Roland Barthes kirjoitti uransa loppuvaiheessa tutkielman valokuvasta. Valoisa huone (1979) suomennettiin ensimmäisen kerran jo muutamaa vuotta myöhemmin. Teoksella on ollut suuri merkitys valokuvataiteen piirissä, missä sitä on luettu ja tulkittu ahkerasti. Kirjan julkaisemisen jälkeen valokuva on vakiinnuttanut asemansa hyväksyttynä taiteenlajina perinteisempien ilmaisutapojen, kuten maalaiustaiteen, kuvanveiston tai taidegrafiikan joukossa. Lisäksi valokuvan tekninen toteutustapa on muuttunut digitaaliseksi niin itse valokuvaamisen, kuin kuvien tulostamisenkin osalta. Toisaalta Barthesin työtä koskeva tutkimus ja kriittinen keskustelu ovat olleet vilkasta. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, miten maaliskuussa julkaistu uusi suomennos Valoisasta huoneesta päivittää käsityksiämme Barthesista valokuvan teoreetikkona. Haastateltavina suomennoksen tekijät, valoikuvauksen lehtori ja kirjailija Hanna Weselius sekä professori Marjaana Kella sekä opiskelija Petja Heiskanen. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösessä tehdään syväsukellus romanikulttuurin nykytilaan. Miten romanikulttuuri voi Suomessa ja millaisia uusi muotoja se saa? Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa romanikulttuurin asemaan ympäri Eurooppaa. Suomessa romanien asema on parempi kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Mistä se johtuu? Miltä romanikulttuurin uudet muodot ja siihen kitkeytyvät identiteetit vaikuttavat Suomen perspektiivistä? Vieraina ovat muusikko Dimitri Grönfors, muusikko ja toimittaja Mertsi Lindgren, sosionomi Ramona Schwartz, sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja Romano missio -järjestön entinen toiminnanjohtaja Mertsi Ärling. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Anna Sinebrychoff (1830–1904) hallitsi 1800-luvun lopulla yhtä Suomen menestyksekkäintä yritystä, Sinebrychoffin panimoa, Helsingissä. Hänen elämänsä on nyt uuden tutkimuksen kohteena. Hän oli aikansa edelläkävijä hyväntekeväisyyden ja naisjohtajuuden saralla. Miten hän yhdisti oman hartaan uskonsa ja panimon päihtymystä aiheuttavat juomat? Mitkä olivat hänen luonteenpiirteensä? Millaisesta perheestä hän tuli? Anna Sinebrychoffin elämä liittyy Sinebrychoffin taidemuseon omaan historiaan. Hän asui Bulevardilla talon paraatiasunnossa yli 50 vuotta. Nyt Sinebrychoffin taidemuseon kellaritilassa on esillä näyttely Annan elämästä muotokuvineen, koruineen ja kävelykeppeineen. Millaisen taloudellisen ja henkisen perinnön hän jätti lapsilleen? Miten hän harjoitti hyväntekeväisyyttä? Millä tavalla ortodoksisuus näkyi hänen arjessaan ja suhtautumiseensa lähimmäisiinsä? On harvinaista että tuona aikana nainen maalautti itsestään niin monta potrettia. Näyttelyssä on esillä Albert Edelfeltin ja Gunnard Berndtsonin maalaamia muotokuvia panimonjohtattaresta. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Ira Westergård, taidehistorioitsija Hanna Kemppi ja tutkija Alexandra Ramsay. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi Eero Nelimarkan teokset puhuttelevat yhä, vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen? Syvennymme Eero Nelimarkan (1891–1977) monikerroksiseen maailmaan – mieheen, joka oli yhtä aikaa maalaiskylän poika, sokerileipuri, kansainvälinen taidemaalari ja syvällinen hengellinen etsijä. Nelimarkka ei tyytynyt pintaan. Hänen maalauksensa eivät ole vain kuvia maisemista tai kyläläisistä – ne ovat ikkunoita johonkin syvällisempään. Nelimarkka inspiroitui ruotsalaisesta kuvataiteilijasta, Carl Larssonista ja hänen taiteessaan on varhaisen impressionismin piirteitä. Nuorena miehenä hän valloitti Pariisin taidemaailman, mutta palasi Suomeen, jossa hän loi pääosan elämäntyöstään. Miksi? Vastaus löytyy ehkä siitä, miten Nelimarkka näki taiteen tehtävän – ei vain estetiikkana, vaan hengellisen kokemuksen välineenä. Keskustelemme vieraiden kanssa Nelimarkan elämästä kolmesta kulmasta: ihminen, joka etsi paikkaansa maailmassa; taiteilija, joka mursi akateemisia normeja; ja hengellinen kulkija, jolle luonto oli pyhä tila ja maalaaminen rukous. Lapsuudesta saakka muotoutunut ja koko elämää leimannut uskonnollinen elämänkatsomus heijastuu maalauksiin kuvauksina työntäyteisestä arjesta ja vakavasta elämään tyytymisestä.   Ihminen sisätilassa oli Nelimarkalle  läheinen aihe, kuten tanskalaiselle taidemaalari Vilhelm Hammershøillekin. Maalauksen henkilöt ovat etäännytettyjä, selin katsojaan kuin omissa maailmoissaan. Huoneet muuttuvat teoksissa mielenmaisemiksi, joissa ikkunat ja ovet avautuvat arkikokemusten ulkopuoliseen maailmaan.  Ohjelman vieraina ovat kuraattori Riitta Ojanperä, Nelimarkasta kirjoittanut Ateneumin intendentti Marja Lahelma ja filosofian tohtori Ringa Takanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaisia naisvakoojia löytyi Suomesta vuosina 1919–1944? Suomen turvallisuuspoliisi herkästi epäili vakoojiksi naisia, jotka olivat hyvännäköisiä ja tykkäsivät juhlia – varsinkin jos he viettivät aikaa sotilaiden kanssa. Ajan hengen mukaisesti epäiltiin, että naiset käyttäisivät salaisuuksien paljastamiseksi seksuaalista viehätysvoimaansa kuten legendaarinen Mata Hari. Piia Vuorisen kirja Vaarallisen viekkaita kertoo huomattavavimmista naisagenteista sekä perusteettomasti epäillyistä seikkailijattarista. Turvallisuuspoliisi näyttäytyy naisvihamielisenä konservatiivisuuden linnakkeena, joka pani paljon aikaa ja resursseja epäiltyjen naisten seurantaan. Vieraina ovat historiantutkija Piia Vuorinen sekä professori emeritus Kimmo Rentola. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Mitkä teokset ovat tehneet tänä keväänä vaikutuksen ja mitä kannattaisi ehdottomasti mennä katsomaan? Kulttuuriykkösen studioon kokoontuva teatteriraati jakaa huikeimmat teatterikokemukset ja kertoo millaisia esityksiä odottavat tulevaisuudessa. Vieraina ovat teatterikriitikko Minna Tawast, toimituspäällikkö Annaleena Jalava ja kulttuuritoimittaja Hannamari Hoikkala. Juontajana Pietari Kylmälä.

The Testament of Ann Lee -elokuva kuvaa hurmoksellista uskonnollisuutta Shakers-lahkossa. Kauniista itsetehdyistä huonekaluista tunnettu kristillinen uskonlahko oli suosittu 1700-luvun lopulta alkaen ja koko 1800-luvun ajan. Mona Fastvoldin ohjaama elokuva kertoo lakon perustajan, Ann Leen elämäntarinan. Elokuvasta ja hurmoksellisesta uskonnollisuudesta keskustelevat tietokirjailija-toimittaja Jussi Ahlroth ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg. Toimittajana on Jonni Roos.

Perjantaistudiossa puidaan Päivi Räsäsen kiihottamistuomiota, kulttuuriharrastuksen muuttumista työttömyysturvan eväämisen syyksi sekä vammaisten oikeutta seksuaalisuuteen maksetun avustajan avulla. Pöydällä on myös TikTokin hahmo Elias, joka jakaa ihmiset menestyvään eliittiin ja talonpoikiin. Mistä nuori miesuho kertoo? Lopuksi päiviteltiin sitä, että lainsäätäjä on määritellyt historialliset potilasasiakirjat pysyvästi salaisiksi. Tiedot isovanhemmistamme katosivat kerralla holvin syvyyksiin. Raatilaisista paikalla ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, elokuvatutkija Jari Sedergren sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola toimittaa. Täydentävä korjaus 28.3. klo 9.00: Keskustelussa työttömyysturvasta mainitaan myös freelancerit. Toisin kuin keskustelusta voi ymmärtää, freelancerit pääsääntöisesti tulkitaan sen puitteissa yrittäjiksi.

Marja-Liisa Vartio ja Pentti Saarikoski olivat yksiä tunnetuimmista moderneista runoilijoista ja heidän elämänsä ovat saaneet tulkinnat teatterilavoilla. Veden ja maan välillä on Sinna Virtasen ohjaama näytelmä Vartiosta Lahden kaupunginteatterissa. Poet of Finland taas perustuu Tuula-Liina Variksen muistelmateokseen hänen avioliitostaan Pentti Saarikosken kanssa. Sen on kirjoittanut Aina Bergroth ja ohjannut Riikka Oksanen. Näytelmät avaavat näkökulman sotien jälkeiseen Suomeen ja sen erityisesti sukupuolirooleihin. Kummassakin näytelmässä esiin nousee myös kysymys runoilijan kuolemasta: mitä viimeisellä hetkellä tapahtuu ja mitä elämästä muistetaan? Kulttuuriykkösen vieraina ovat teatteriohjaajat Sinna Virtanen ja Riikka Oksanen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Suomen lasimuseo, Riihimäellä on täyttynyt muotoilija Markku Pirin iloisen värikkäästä maailmasta. Laajaan tuotantoon kuuluu kodintekstiilejä, muotia, lasiteoksia, kaakeleita, teatteripuvustuksia ja hotellisisustuksia. Pirin tuotannossa näkyy pohjoismaisen muotoilun niukkuus ja kansainväliset vaikutteet, erityisesti Italian fantasiamaailma. Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä Markku Pirin lasituotanto ja monimateriaaliset kokonaisuudet. Värin lisäksi keskiössä on valo. Markku Piri pohtii teostensa kautta taiteilijana ja ihmisenä oloa ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Pitsitaiteilija Tarmo Thorströmiä kutsutaan Raumalaisen pitsin suurlähettilääksi. Suomen käsityön museon aulagalleriassa, Jyväskylässä on esillä hänen keskeisimpiä töitään. Hän on pitsinnypläykseen erikoistunut Suomen ainoa käsityömestari. Kansainvälinen ulottuvuus on ollut mukana Thorströmin työskentelyssä. Pitsi - Uudelleentulkittuna -näyttely syntyi jo huhtikuussa 2025 Espanjan Kataloniassa, jossa Thorströmillä oli kutsuttuna yksityisnäyttely Arenys de Marin museossa. Sieltä näyttely kulki Tanskaan Tønderin kansainvälisille pitsifestivaaleille. Helsinkiläisen Lokal-gallerian kevätnäyttely tutkii esineiden olemusta, niiden energiaa ja henkeä. Taide on tapa elää, se on itsessään jonkinlainen kokonaisolemisen tila, todetaan näyttelyssä. Millä tavalla kotimme voivat heijastaa jotakin tästä tilasta? Millä tavalla paikat voivat ravita meitä? Lokalin kevätnäyttely kuvastaa vuodenajan vaihtumista. Miltä koti näyttää kevätpäiväntasauksen ympärillä tapahtuvan muodonmuutoksen keskellä? Domus Primavera- näyttely kokoaa yhteen erilaisia materiaaleja, paperia, puuta, keramiikkaa, vesivärejä, tekstiiliä ja lasia. Ohjelman vieraina ovat galleristi Katja Hagelstam, muotoilija Markku Piri ja pitsitaiteilija Tarmo Thorström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Teemu Kaskinen julkaisi viime vuonna romaanin nimeltä Yö ja usva, joka tekee selvää siitä miten selluteollisuus ja metsäntutkimus yhdessä tekivät Suomesta tehometsätalouden mallimaan. Avohakkuiden täplittämä metsämaisema on tästä elävä esimerkki. Vaikka teos on painava puheenvuoro suomalaisten pyhän lehmän, eli selluteollisuuden ympäristörikoksia vastaan, se jäi julkisuudessa vähälle huomiolle. Mistä tämä kertoo? Kiista metsien käytöstä kuitenkin jatkuu ilmastonmuutoksen vaivaamassa metsien maassa. Metsä on keskeinen osa suomalaisten itseymmärystä, mutta suomalaisten metsäsuhde myös muuttuu yhteiskunnan elämäntapojen ja elinkeinojen mukana. Metsämuseo Lustossa on tutkittu suomalaisten metsäsuhdetta tarkasti ja se näyttää hyvin moninaiselta vuonna 2026. Miten metsäelinkeinot ja metsänsuojelu sopivat samaan kuvaan? Kulttuuriykkösessä metsäkulttuurista ovat keskustelemassa kirjailija Teemu Kaskinen, Metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva sekä Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluvan Finsilva Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakkarainen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Miten Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt liikkeelle, ja mitä on odotettavissa? Mikä on kulttuuripääkaupunkivuosien merkitys? Keskustellaan niin Nabbteeri-kollektiivin näyttelystä kuin ilmakitaroinnistakin. Lähetyksessä pistäydytään syksyllä avattavassa tiede- ja museokeskus Tiimassa, oululaisia vähemmistöryhmiä esittelevässä Aina ollut täällä näyttelyssä ja tutustutaan Kulttuurikaveritoimintaan. Haast. ilmakitara-asiantuntija Jukka Takalo, ohjelmajohtaja Samu Forsblom, kaupunkien vetovoimaisuuden asiantuntija Susanna Saarenpää, Nabbteeri-kollektiivi, Museo- ja tiedekeskus Tiiman johtaja Pekka Olsbo, vapaaehtoinen kulttuurikaveri Janna Pennanen, projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen, tutkija Iida Kauhanen ja tutkija Seija Jalagin.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Aiheitamme tällä viikolla: Kymmenet tunnetut suomalaisnaiset ovat joutuneet tekoälypornon uhreiksi – ja käytännössä kuka tahansa voi olla seuraava. Mitä tapahtuu, kun teknologia kehittyy niin pitkälle, ettei kukaan enää voi todistaa, mikä kuva on aito ja mikä feikki? Unkarin vaalit huipentuvat huhtikuussa. Péter Magyarin oppositio johtaa mittauksia ja Viktor Orbánin 16 vuotta kestänyt valta saattaa päättyä. Pitäisikö Suomen tukea vallanvaihtoa – vai pitää suumme kiinni, kuten Unkarin ulkoministeri vaatii? Koronavuosista on tehty laajoja selvityksiä, mutta onko rajoitustoimista käyty riittävää yhteiskunnallista keskustelua? Miksi ammattilaismuusikoiden esiintymiset kiellettiin, mutta humalaiset karaokekännärit saivat jatkaa? Keikkalippujen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 50 prosenttia. Onko live-musiikki muuttunut eliitin harrastukseksi? Miksi tekoälyä halutaan käyttää luovaan työhön – onko se uhka taiteelle vai vain uusi työkalu? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö ja toimittaja-tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

40 vuotta sitten julkaistu Maus on sarjakuvaromaanin uranuurtaja. Art Spiegelmanin romaani kokoaa hänen puolanjuutalaisten vanhempiensa kokemukset holokaustissa ja näyttää kuinka vaikea äärimmäisestä traumasta on kertoa. Millaisena Maus näyttää holokaustin historian ja miten se esittää historiallisen muistin toiminnassa? Millaisiin asioihin sarjakuva kykenee? Mausista ovat keskustelemassa sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg, toimittaja ja kirjailija Irene Zidan sekä kriitikko Vesa Kataisto. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Miksi ja miten kokonaiset kirjallisuuden lajit kuolevat? Vaikuttivatko ympäristö, yhteiskunta, nopeampi elämänrytmi vai opettajat tähän katoon? Millä tavalla mikroskooppi vaikutti kirjallisuuteen? Entä teollistuminen, maallistuminen ja sensuuri? Kadonneita kirjallisuuden lajeja ovat lohduttava consolatio, aistikas gaseeli ja yöllinen nokturno. Millaisia ne olivat ja mikä vaikutti niiden katoamiseen? Miksi yhden kadonneen kirjallisuuden lajin nimi on niin kohtalokas ja dramaattinen kuin kirjakirous? Silti nämä historialliset tekstityypit syntyvät uudelleen ajassamme vaikka netissä affirmaatiolauseiden muodossa tai popmusiikin kertosäkeessä. Kadonneet kirjallisuuden lajit-teos nostaa esille 30 tarinaa kadonneista kirjallisuuden lajeista antiikin ajasta 1800-luvulle. Millä tavalla voisimme elävöittää ajatteluamme ja ilmaisuamme katsomalla taaksepäin? Mitä nuo vanhat kirjallisuuden tyypit kertoivat aikansa ihmisistä ja heidän ajatuksistaan? Ohjelman vieraina ovat professori Sari Kivistö ja tutkijatohtori Erika Pihl Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sarjakuvataiteilija Aapo Kukko on tehnyt muhkean sarjakuvateoksen Neuvostoliiton kuuluisimman säveltäjän Dmitri Šostakovitšin elämänvaiheista, hänen ajastaan ja aikalaisistaan. Dmitri Šostakovitš eli aikana, jolloin musiikki oli paitsi taidetta myös politiikkaa. Ajoittain hän oli sekä Neuvostoliiton oma tähti että kommunismin keulakuva lännessä. Josif Stalin saattoi kuitenkin hetkenä minä hyvänsä kääntyä häntä vastaan. Tällaisessa ilmapiirissä ei ollut helppoa olla taiteilija ja säveltäjä. Teoksessaan Punainen Beethoven Aapo Kukko nostaa keskiöön nousee etenkin Šostakovitšin ja Stalinin kiikkerän suhteen, joka ei tunnu päättyvän edes toisen kuolemaan. Miten Aapo Kukko on onnistunut vangitsemaan sarjakuvateokseensa Šostakovitšin elämän ja Neuvostoliiton karun todellisuuden? Mitä sarjakuvan muoto mahdollistaa Šostakovitšin tarinan esille tuomisessa? Miten tarina resonoi tähän päivään? Onko Punainen Beethoven sarjakuvasinfonia? Haastateltavina ovat sarjakuvataiteilija Aapo Kukko, sarjakuvaneuvos Ville Hänninen sekä professori Timo Virtanen Kansalliskirjastosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.