Kulttuuriykkönen

Tove Jansson sai vuodessa yli 1500 kirjettä tai korttia, joissa kyseltiin Muumilaakson asukkaista, mutta kerrottiin myös omista huolista. Mikä ihmeellisintä, Jansson vastasi kaikille, vaikka kirjerumba vei valtavasti aikaa. Tove Janssonin lähettämistä vastauskirjeistä paljastuu myös uusia asioita. Kirjeet kertovat, miten paljon muumikirjat ovat antaneet iloa ja lohtua lukijoille. Ensimmäisen muumikirjan julkaisusta on kulunut 80 vuotta. Muumilaakson asukkaiden elämänfilosofiassa riittää yhä ammennettavaa ja pohdittavaa. Kulttuuriykkönen sukeltaa muumien maailmaan yhdessä tietokirjailija Tuula Karjalaisen, muumiasiantuntija, tutkija Sirke Happosen ja kirjallisuudentutkija Maria Laakson kanssa. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Pelastaako paikallisuus maakuntateatterit? Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat teatterit ovat haasteen edessä. Rahat vähenevät, katsojat valikoivat tarkasti mitä haluavat nähdä. Millainen draama on edessä kun maakuntateatterit ratkovat ohjelmiston, yleisön ja rahoituksen kolminaisuutta? Löytyisikö paikallisuudesta pelastus maakuntateattereille? Kulttuuriykkösen vieraina on kolme teatterinjohtajaa, Helka-Maria Kinnunen Lappenrannan teatterista, Mikko Korsulainen Kotkan kaupunginteatterista ja Pauliina Salonius Hämeenlinnan teatterista. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja kosmologi Kari Enqvist. Ylen selvityksen mukaan viranomaiset ovat jo pitkään keränneet nimettömiä ilmiantoja työttömistä – mitä se kertoo yhteiskunnan arvoista ja kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta? Milloin ilmiantaminen on oikeutettua, ja missä kulkee yksityisyyden sekä yhteisen edun raja? Nuorisotyöttömyys on nousussa, kesätyöpaikat kiven alla ja ensikertalaiset jäävät helposti ulkopuolelle. Onko syy nuorissa, työnantajissa vai yhteiskunnan rakenteissa – ja pitäisikö nuorille varata omat paikat työelämään? Keskustelemme myös Oulun K-kaupan avotyöntekijän tapauksesta – mitä se paljastaa yhteiskunnan heikoimmista ja arvojen toteutumisesta arjessa? Miten media ja some vaikuttavat epäkohtien korjaamiseen? Nostamme esiin ikääntyneiden uudenlaisen näkyvyyden mediassa – ovatko kahdeksankymppiset vihdoin astumassa kliseiden ulkopuolelle aktiivisina toimijoina, rikosten ratkojina ja artisteina? Miten tämä vaikuttaa asenteisiin vanhenemista kohtaan? Avaamme myös videoesseiden maailmaa: miksi pitkät, syvälliset YouTube-podcastit ja esseet vetävät katsojia aikana, jolloin lyhyet sisällöt hallitsevat? Miten videopodcastit haastavat valtamediaa ja rakentavat yhteisöjä erityisesti vähemmistöjen keskuudessa? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.

Pitkään valmisteltu lakimuutos elokuun alusta toi kouluihin oppitunneille kännykkäkiellon. Kiellon soveltaminen koulun välitunneille vaihtelee koulusta toiseen. Lääkärilehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa kerrottiin lääkärinlausunnon perusteella mobiiliriippuvaisille lapsilleen kännykän käyttöoikeutta koulupäivän ajaksi hakevista aikuisista. Kännykkäkeskustelu nostaa esiin useita avoimia kysymyksiä. Onko mobiililaitteista todellakin tullut laajempi uhka nuorten henkiselle terveydelle? Miten koulut pärjäävät uuden lain kanssa? Miten kategoriset kännykkäkiellot toimivat ja onnistutaanko niiden avulla tavoitteessa ehkäistä riippuvuutta ja epäsosiaalista käytöstä? Vai estääkö uhka ja huoli näkemästä mobiilisovellusten hyviä puolia ja mahdollisuuksia? Keskustelemassa ovat nuorisotutkimuksen tutkijatohtori Jenni Kallio, erityisopettaja Johanna Nuorteva, nuorisopsykiatri Laura Suomalainen sekä sosiaalisen median vaikutuksia nuorten terveyteen tutkinut kliinisen lääketieteen tohtori Silja Kosola. Ville Talola toimittaa.

Mikä saa suuren joukon ihmisiä massahysterian valtaan – antamaan mielikuvitukselleen vallan ja uskomaan mahdottomaan? Jani Kaaro tarkastelee kirjassaan Massahysteria eri aikakausien massahysteriatapauksia ja outoja villityksiä. Esimerkkejä löytyy myös nykyajasta, kuten rokotekampanjoihin liittyvät massahysteriatapaukset sekä massapyörtyilyt työpaikoilla ja musiikkifestivaaleilla. Kirjan tarinat osoittavat, että vaikka maailma muuttuu, ihmismieli on yhä altis samoille virheille. Haastattelussa ovat Jani Kaaro sekä sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kouluissa opetetaan antiikin historiaa, joka on perinteisesti hyvin miehinen. Me tunnemme kuitenkin nimeltään antiikin jumalattaret kuten Afroditen, Heran ja Artemiksen. Uusimmassa antiikin tutkimuksessa on keskitytty enemmän naisten historiaan. Mitä uutta tietoa naisnäkökulmasta käsin on löytynyt antiikin hyvin miehisestä ja sankaruuteen keskittyvästä tutkimuksesta? Mitä uusi suomalainen antiikintutkimus nostaa esille naisten kohdalla? Mitkä ovat ne uudet kulmat suomalaisessa antiikin naistutkimuksessa? Malin Grahn-Wilder on tutkinut antiikin alkuperäistekstejä ja lähestynyt niitä feministisillä metodeilla. Millaisia yllättäviä havaintoja hän on tehnyt tutkiessaan kolmen merkittävän naisen Diotiman, Hipparkhian ja Marcian elämää? Marja-Leena Hänninen on tutkinut naisten asemaa roomalaisessa uskonnossa. Mitä tiedetään naisten asemasta mysteerikulteissa? Elina Pyy on tutkinut sukupuolta ja väkivaltaa antiikin mytologiassa. Kreikkalaisia myyttejä leimaa seksuaalinen väkivalta, millä tavalla se eroaa aikamme väkivallasta? Vieraina ovat antiikintutkijat Malin Grahn-Wilder, Marja-Leena Hänninen ja Elina Pyy. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja esitti viikolla provokatiivisia näkemyksiä tietyistä maahanmuuttajaryhmistä. Mistä provosoivat puheet kertovat? Puhetta on myös naisten seksuaalisen voimautumisen buumista kirjallisuudessa, naisten puolelle uimahalleissa etsiytyvistä transnaisista ja sosialismista, joka on hävinnyt politiikan sisällöistä. Pohdimme myös autotune-efektin kanssa, mistä on kyse sukupolvia yhdistäneissä, Katri-Helenan ja Ultra Bran stadionspektaakkeleissa. Raadissa ovat kriitikko Leena Virtanen, toimittaja Aino-Mari Tuuri sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola toimittaa.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuonna 2023 kuollut arkkitehti Juha Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan, mutta hän suunnitteli yhtä lailla myös muita julkisia rakennuksia ja asuintaloja. Leiviskä toteutti luovuuttaan myös valaisimien suunnittelijana ja pianistina. Leiviskä oli akateemikko, ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehteja, mutta suurelle yleisölle hieman tuntematon. Monet hänen rakennuksistaan ovat kuuluisia arkkitehtuurikohteita, kuten Myyrmäen kirkko tai Oulussa sijaitseva Pyhän Tuomaan kirkko, mutta esimerkiksi Kirkkonummella hänen suunnittelemansa seurakuntatalo on purku-uhan alla. Keskustelemassa arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen, Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja Juha Leiviskän pitkäaikainen työtoveri, arkkitehti Rosemarie Schnitzler sekä Leiviskän pianonsoitonopettaja ja ystävä, pianisti Minna Pöllänen. Toimittajana on Jonni Roos.

Uutuuskirja Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia väittää, että buddhalainen ajatusmaailma olisi uinut länsimaalaiseen filosofiaan jo antiikin aikana Aleksanteri Suuren valloittaessa nykyisen Intian alueita osaksi valtakuntaansa. Filosofi Pyrrhon kulki mukana näillä sotaretkillä ja opiskeli mm. persialaisten maagien sekä intialaisten filosofien alaisuudessa parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja otti buddhalaisilta vaikutteita suhtautua toisella tavalla ajattelevaan mieleen. Kirje Buddhalta -teoksen kirjoittaja, filosofiaa opiskellut ja vajrayana-buddhalaisuutta tunnustava toimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth sukeltaa kirjassaan syvälle sekä länsimaisen filosofian historiaan että buddhalaisuuden perusperiaatteiden äärelle tehden vertauksia ja rinnastuksia näiden kahden välille. Hänen pyrkimyksenään on osoittaa, miten "kirje Buddhalta" on kulkeutunut jo esifilosofien ajoista länsimaiselta filosofilta toiselle vaikuttaen siihen, miten he ovat muodostaneet tunteamiamme ajatuksia sekä teorioita todellisuudesta. Mitkä ajatukset kohtaavat buddhalaisessa dzogchen-perinteessä ja länsimaisessa filosofiassa, ja mitkä eivät? Mitä eri filosofisten teorioiden, buddhalaisuuden sekä meditaation välisestä dialogista voidaan oppia? Kuinka uskottavia Ahlrothin hypoteesit ja oivallukset näiden kahden toisiaan perinteisesti hylkivänä pidetyn uskon- ja ajatusmaailman välillä ovat? Kulttuuriykkösessä aiheesta keskustelemassa Jussi Ahlrothin lisäksi filosofi Elisa Aaltola sekä uskonnon tutkija, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori, teatteriohjaaja Jouko Turkka (1942-2016) on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuurielämään. Hänen perintönsä koetaan ristiriitaisena, ja monet Turkan oppilaat ovat vuosien varrella purkaneet traumaattista suhdettaan opettajaansa. Toisaalta monelle Jouko Turkka on edelleen idoli ja nero. Jouko Turkan vaiheet on koottu yksiin kansiin tuoreessa Kai Häggmanin kirjoittamassa elämäkerrassa. Myöhemmin syksyllä Turkasta ilmestyy toinenkin, Hannu Harjun kirjoittama teos. Kuka Jouko Turkka oli ja miksi hänestä tuli lähes kyseenalaistamaton teatterityön auktoriteetti? Kai Häggman, Hannu Harju sekä näyttelijä Riitta Havukainen ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat professori Laura Kolbe, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Voisiko Donald Trump todella saada Nobelin rauhanpalkinnon, jos tarkastellaan asiaa kylmän rauhallisesti palkinnon kriteerien valossa? Donald trump kehui Alexander Stubbin ulkonäköä. Miksi ulkonäkö ja tyyli ovat yhä niin keskeisiä poliittisessa uskottavuudessa ja julkisessa vaikuttamisessa? Onko “rumilla ja reteillä” enää asiaa yhteiskunnan ytimeen? Kansanedustaja Eemeli Peltosen itsemurha on järkyttänyt Suomea. Miksi miesten yliedustus itsemurhatilastoissa jää usein pimentoon tasa-arvokeskustelussa, ja pitäisikö miesten mielenterveyttä käsitellä näkyvämmin yhteiskunnallisena ongelmana? Mira Luoti kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi viihdeohjelman kuvauksissa. Miten median tulisi uutisoida seksuaalisen väkivallan kokemuksista, kun yksityiskohdat jäävät hämäriksi – miten tukea uhria ja suojella syyttömiä samanaikaisesti? Mitkä laulajalegendat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriseen kaanoniin, ja nouseeko Katri Helena tähän joukkoon yli 60-vuotisen uransa myötä?

Lähiöpuhe on ollut ongelmalähtöistä niiden rakentamisesta lähtien. Nykyisessa lähiöpuheessa toistuvat sosiaaliset ongelmat, maahanmuutto, asuinalueiden eriytyminen, jengit ja ostareiden kaljaterassit. Onko lähiö asuinpaikka, jonne joudutaan vai jonne päästään päästään? Lähiöistä keskustelevat väitöskirjatutkija ja Kontula-aktiivi Lotta Staffans, pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Tuomas Rantanen, pubikulttuuriin perehtynyt kustantaja Asmo Koste sekä sosiaaliantropologian tutkija Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Uusi japanilainen elokuva tulee kovaa vauhtia myös Suomen valtavirtaan. Laajaan elokuvateatterilevitykseen loppukesään tulleet Junichi Yasudan ohjaama A Samurai in Time sekä Kiyoshi Kurosawan ohjaama Cloud ovat molemmat arvostettuja ja palkittuja uutuusteoksia. Millaista japanilainen moderni elokuva on? Miten se vertautuu perinteiseen japanilaiseen elokuvaan à la Akira Kurosawa tai Yasujiro Ozu? Mitkä ovat tämän hetken kovimmat elokuvantekijät Japanista? Millaisia teemoja ne käsittelevät ja millaisia rajoja ne rikkovat? Miten japanilainen elokuva vertautuu länsimaiseen elokuvaperinteeseen? Tarkastelussa myös japanilaisen elokuvan kaksijakoisuus, joka vaikuttaa vahvasti länsimaiseen käsitykseemme koko maan elokuvatuotannosta. Tarjolla myös leffasuosituksia sekä vihjeitä japanilaisen elokuvan parempaan ymmärtämiseen. Vieraina japanilaista elokuvaa maahantuovan TabiCinen Petteri Uusitalo, Helsinki Cine Aasian taiteellinen johtaja Eija Niskanen sekä elokuvatoimittaja ja japanologi Viktoria Murskaja. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kenian yiakut vastaanottavat vieraan tanssien ja laulaen. Fidžiläiset korottavat muukalaisen ylhäiseen arvoon, mutta samalla kohtelevat tätä kuin lasta. Alkuperäiskansat elävät monien uhkien puristuksissa. Toisaalta juuri heidän elämäntapansa saa meidät pohtimaan omien arvojemme mielekkyyttä. Millaista on kohdata alkuperäiskansa, mitkä ovat pelisäännöt ja mitä kohdatessa pitäisi huomioida? Kokemuksistaan ovat kertomassa alkuperäiskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian apulaisprofessori Matti Eräsaari sekä Siemenpuusäätiön viestintä- ja ohjelmakoordinaattori Timo Kuronen. Jakke Holvas toimittaa.

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa vakiraatilaisista koostuvan kolmikon kanssa. Mukana päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Edistävätkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdottamat burka- ja niqab-kiellot tasa-arvoa ja yhteiskuntamme arvoja vai ovatko ne populistista huomionhakua? Lisäksi tarkastellaan Gazan journalistien ennätysmäistä kuolleisuutta ja kansainvälisen uutisoinnin haasteita sekä sitä, miten tiedonsaanti sodan keskeltä on lähes mahdotonta. Studiossa ruoditaan myös Helsingin keskustan kulttuurielämän muutosta Rosebud-kirjakauppa Sivullisen joutuessa väistymään uuden halpaketjun tieltä. Ovatko yliopiston sivistysarvot hukassa? Musiikin poliittisuutta pohditaan Napalm Deathin ja äärimetallin esimerkein: voiko taiteilijan ja taiteen arvomaailmat erottaa toisistaan? Pitääkö ymmärtää äärilaitoja? Kuuluvatko Mein Kampf ja Linkolan fasistiset ajatukset yleisivistykseen? Lopuksi arvioidaan Sinkkuelämää-sarjan ja sen jatko-osan merkitystä naiseuden, kulutushysterian ja feminismin kuvastajana. Onko sarja kestänyt aikaa myös metoon ja woken jälkeen? Mikä sarja voisi nykyisessä ajassa yltää samanlaiseen kulttuurilliseen vaikutusvaltaan?

Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole enää erikseen tyttöjen tai poikien käsitöitä tai liikuntaa, mutta yksi aine yhä jakaa opetusryhmät erilleen. Kun ohjelmassa on katsomusaineiden tunti, kukin oppilas suuntaa erikseen joko oman uskonnon opetuksen tunnille tai opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ongelmallisuus on tiedostettu laajasti sekä käytännön että itse opetettavien sisältöjen suhteen. Kesällä uutisoitiin, että Turun kaupungin toteuttama, kaikki oppilaat integroiva järjestely lopetetaan perusopetuslain vastaisena. Keväällä asiaan vihkiytynyt laaja toimikunta antoi loppuraporttinsa katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskien. Mitä siitä jäi käteen? Milloin kaikki suomalaiset perusopetukseen osallistuvat saavat yhteisen aineen, jossa opetetaan yhteisesti erilaisten maailmankatsomuksien perusteet? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion lehtori Arno Kotro, Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen sekä Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Toimittajana on Ville Talola.

Sattumia on kaikkialla, mutta vain osa niistä on meille merkityksellisiä. Jotkin sattumat ovat toistuvia, ja jotkut tapahtuvat vain kerran. Me voimme altistaa itsemme sattumille, jos haluamme niitä elämäämme enemmän. Onnekkaille sattumille altistumista kutsutaan serendipisyydeksi. Sattumilla on tärkeä merkitys luovassa työssä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana tiedekeskuspedagogiikan tutkimusjohtaja, professori Hannu Salmi, kuvataiteilija Aala Nyman ja tietokirjailija Mari Koistinen.

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kirja hakaristin historiasta julkaistaan tänään maanantaina. Yksinkertainen kuvio tunnetaan kautta maailman eri kulttuureissa ja sen merkitys vaihtelee onnenamuletista äärimmäisen poliittisen ideologian symboliksi. Natsi-Saksa löysi hakaristin kuvaamaan arjalaisia juuria, mutta samainen tunnus - tosin hakakuvio kyljelleen kääntyneenä koristi Suomen ilmavoimien tunnusta vielä 1990-luvulle asti. Mikä tämän selitti? Hakaristin historiasta, käytöstä ja kulttuurisesta latauksesta on keskustelemassa Teivo Teivaisen kanssa symbolitutkija, tietokirjailija Liisa Väisänen, jolta on myös ilmestynyt tuore teos Suomi-neito ja leijona. Kirjassa käsitellään myyttisten naisten symbolista roolia kansakuntien omissa kertomuksissa. Kolmas keskustelija ohjelmassa on tutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.

Viikonloppuna järjestettävä Flow-festivaali on boikottiuhan alla. Aktivistijärjestö kehoittaa sekä ihmisiä että artisteja välttämään tapahtumaa sen taustajärjestäjän Israel-kytkösten takia. Mistä on kyse? Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto patistelee lapsia ottamaan suuremman vastuun ikääntyvistä vanhemmistaan ja tutkija Elisabeth Wide on väitellyt ilmiöstä, jossa piikayhteiskunta tekee maahanmuuttajanaisten muodossa paluun. Kesä on tyhjentänyt entisestään elokuvateattereita, onko syy hinnassa vai tarjonnassa? Ja mikä selittää sosiaalisessa mediassa suoranaisen vyöryn opettajien koulunaloitusselfietä ja hehkutusta? Viikon puheenaiheisen äärellä ovat ekonomisti Heikki Pursiainen, toimittaja Aino-Mari Tuuri ja kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Toimittajana on Ville Talola.

Ilmastonmuutos on saanut tutkijat pohtimaan kauneuskäsitysten kestävyyttä. Maisema kertoo siitä, miten sitä käytetään, ja millaista toimintaa, esimerkiksi ruuantuotantoa sen lähellä harjoitetaan. Millaista on kestävä kauneus maalaismaisemassa? Millaisia arvoja maisemassa voi nähdä, ja millaisia merkityksiä esimerkiksi puilla on nähty olevan. Keskustelemassa ovat esteettisestä kestävyydestä kirjoittanut tutkija Sanna Lehtinen, puiden kulttuurihistoriasta kirjoittanut Reetta Ranta ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Robotisaatio kehittyy isoin harppauksin. Esimerkiksi Kiinassa ihmisten kaltaiset robotit osallistuvat juoksukilpailuihin ja pelaavat toisiaan vastaan jalkapalloa. Robotit ovat tulleet jo palvelualalle mm. lähettien muodossa, ja niitä kehitetään hoivan tueksi sekä psykologeiksi että vanhusten hoitoon. Tekoäly kertoo meille jo netin hakutuloksia pyytämättäkin, ja optimointiin tähtäävät algoritmit päättävät puolestamme, mitä näemme sosiaalisen median ja verkkoselauksen syötteissä. Robotiikkaa ja tekoälyä käytetään myös sotateollisuudessa, ja monet sci-fi -tarinoiden synkätkin maalailut ovat lähempänä todellisuutta kuin moni uskalsi vieä vuosikymmeniä sitten kuvitellakaan. Millaiseen maailmaan olemme astumassa tai jo astuneet robotisaation myötä? Miten robotit tulevat muuttamaan keskinäistä kanssakäymistämme? Onko tekoälyn ja robotiikan myötä yksinäisyys menneisyytä, kuten Facebookin luoja Mark Zuckerberg väittää? Millaisia robotisaation tuomat muutokset kulttuurillemme tulevat olemaan? Missä määrin populaarikulttuurin ja kirjallisuuden luomat tulevaisuudenkuvaukset roboteista ovat pitäneet paikkansa, ja miten ne ovat vaikuttaneet siihen, miten robotteja ja robotisaatiota on kehitetty? Kulttuuriykkösen vieraina aiheesta keskustelemassa Oulun yliopiston soveltavan etiikan dosentti Susanne Uusitalo sekä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Taikuus on taiteenlaji, joka lienee viihdyttävyydessään kaikkein laaja-alaisimpia. Innostunutta yleisöä on pikkulapsista ikä-ihmisiin. Miksi taikuus ja silmänkääntötemput viehättävät meitä? Ja miksi meitä on niin helppo huijata uskomaan mahdottomia asioita? Onko taikuudessa eettiset säännöt ja koodi, joka yhdistää ja vastuuttaa taikuriyhteisöä? Onko alalla paljon väärinkäytöksiä tai huijareita? Ja kuinka arvostettu esittävän taiteen muoto taikuus nykyisin on? Maan eturivin taikuri, mentalisti Pete Poskiparta, taikurilegenda Jarmo Luttinen sekä taikuuden kautta havaintopsykologiaa tutkinut Tuomas Leisti ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.

Sosiologi Matti Kortteinen sanoi aikanaan suomalaisesta työmoraalista, että palkansaaja vaatii itseltään kolmea asiaa: on oltava kova, työssä on pakko pärjätä ja pitää selvitä, vaikka sitten itseään jollakin tapaa uhraten. Kesän jälkeen työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, jonka mukaan työntekijän alisuoriutuminen voisi jatkossa olla selkeämmin syy työsuhteen päättämiselle. Ovatko työntekijät muuttuneet löysäilijöiksi? Millainen on ammattietiikka nyt? Millainen se on perinteisissä käsityksissämme? Keskustelemassa hoitotieteen professori Mari Kangasniemi, SKS:n arkiston kehittämispäällikkö Eija Stark sekä työelämätutkija Pasi Pyöriä. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudio pohtii miten Helsingissä koolla oleva ETYJ-kokous ylevine periaatteineen täyttää tehtävänsä. Käsittelyssä ovat myös ikärajat netin aikuissisällölle, South Parkin vinoilu Donald Trumpin pienestä peniksestä sekä näyttelijä Sydney Sweeneyn somen sekoittanut farkkumainos. OIKAISU: Kohdassa 28:48 (alkaen) väitettiin, että Paramountin kanavan CBS:n 60 minutes -ohjelma olisi tuomittu korvauksiin Harrisin haastattelun vääristelevästä editoinnista. Tosiasiassa Paramount maksoi 16 miljoonaa dollaria välttyäkseen oikeudenkäynniltä. CBS:n omistaa viihdejätti Paramount, jonka suurin omistaja, miljardööri Shari Redstone haluaa myydä Paramountin Skydance-yhtiölle. Lehtitietojen mukaan Redstone halusi CBS:n sopivan oikeusjutun, jotta Trumpin viranomaiset eivät estä kauppaa. Rahat menivät Trumpin kirjaston hyväksi. Ja hei, missä viipyy kunnon kesähitti vuosimallia 2025? Ei ole Väinöä missään eikä ahon laitaa kuljettu. Vakiraatilaisista mukana tutkija Jori Grym, kirjailija Vehka Kurjenmiekka sekä mainosmies Jussi Turhala. Ville Talola juontaa.

Mäntän Serlachius-museossa on esillä iso Giorgio de Chiricon taidetta, persoonaa ja puvustuksia esittelevä näyttely. Oli haastavaa saada lupa tuoda italialaisia esineitä, vaatteita ja taidetta ulos maasta. De Chiricosta on myös vasta ilmestynyt kirja, joka avaa metafyysisen taiteen mestarin erityistä ajatusmaailmaa ja estetiikkaa. Edelleen tämän taiteilijan koti Roomassa vetää ihmisiä puoleensa. Millainen persoona tämä rikkaan aatelissuvun kasvatti oli? Miksi häntä kuvaillaan hankalaksi ihmiseksi? Giorgio de Chirico syntyi vuonna 1888 ja kuoli 1978. Hän oli italialainen taidemaalari, joka perusti esi-surrealistisen Scuola metafisica -nimellä tunnetun taidesuuntauksen. De Chirico uskoi että metafyysinen taide paljastaa rinnakkaistodellisuuden olemassaolon. De Chiricon taiteessa on aina jännitystä ja mielikuvitusta. Niitä edustavat esimerkiksi raskaat samettiverhot, esiriput tai välillä raotetut verhot. Fabio Benzi on kirjoittanut de Chiricon metafyysisen kauden varhaisista teoksista että niissä verhot ovat samat, joilla kreikkalaisortodoksisessa kirkossa erotetaan Jumalan tila jumalanpalvojien tilasta ja jotka piilottavat jumalallisen. Mitä salaista de Chirico halusi katsojille välittää? Ohjelman vieraina ovat kuraattori ja kuvataiteilija, Roomassa asuva Hannu Palosuo ja de Chiricoa tutkinut taidehistorioitsija Altti Kuusamo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Emerituspiispa Wille Riekkiseltä julkaistiin keväällä tietokirja Valo ja pimeys. Riekkinen päätyy ajattelemaan, että käsitys Jumalasta hahmona, joka tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Riekkinen ottaa kantaa kristinuskon perusoppeihin ja muistuttaa, että esimerkiksi Jeesuksen jumaluus on vasta ensimmäisen vuosisadan lopulla häneen liitetty ominaisuus. Ovatko kristinuskon käsitteet ja kieli aikansa eläneitä? Pitääkö sitä muuttaa radikaalisti, jotta se voisi tavoittaa modernin ajan ihmisen maailman? Tälle vastakkaisena ilmiönä on viime vuosina nähty, että konservatiivinen kristillinen ajattelu on kasvattanut suosiotaan erityisesti nuorten miesten suosiossa. Mitä polkua kirkon pitäisi siis seurata? Aiheesta ovat keskustelemassa Wille Riekkisen lisäksi Uuden testamentin eksegetiikan yliopistolehtori Outi Lehtipuu, Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian apulaisprofessori Suvi Saarelainen sekä Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Toimittajana on Ville Talola.

Jos Venäjä voittaa Ukrainan sodan - millaisia silloin ovat lähivuodet? Voidaanko tähänastisten tapahtumien pohjalta päätellä todennäköinen tulevaisuuden kehityskulku? Saksalaistutkija Carlo Masala kirjoitti skenaariokirjan "Jos Venäjä voittaa". Sen suomensi tuoreeltaan Tommi Uschanov, joka on studiovieraana. Keskustelemassa myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sekä Venäjä-journalisti Arja Paananen. Jakke Holvas toimittaa.

Brittimuusikko Ozzy Osbourne menehtyi heinäkuussa 2025 76-vuotiaana. Hän tuli tunnetuksi heavy metal ja hard rock -pioneerina sekä Black Sabbath -yhtyeen keulakuvana ja solistina myös oman soolouransa kautta. 60-luvun lopulta alkaneen mittavan musiikillisen uran lisäksi hänet tunnettiin myös tosi-tv -tähtenä The Osbournes -realitysarjan myötä. John Michael Osbourneksi vuonna 1948 ristitty birminghamilaiseen työläisperheeseen syntynyt taiteilija oli perustamassa Black Sabbath -yhtyettä, joka tukeutui musiikissaan ja sanoituksissaan mm. kauhu- ja okkultistiseen kuvastoon sekä yhteiskunnalliseen kommentointiin. Ozzyn omintakeinen laulutyyli raskaaseen kitararockiin yhdistettynä loi pohjan heavy metal -musiikille sekä hard rockille. Ozzyn rooli biisintekijänä ja sanoittajana oli kuitenkin yllättävän pieni, joten keitä kaikkia hänen menestyksestään voidaan kiittää, ja mitkä saavutukset ovatkaan hänen omaa ansiotaan? Ozzyn tie Black Sabbathin kanssa erosi 80-luvulle tultaessa, ja rankasta päihteidenkäytöstä sekä impulsiivisesta käyttäytymisestä tunnettu rock-tähti lähti soolouralle. Muun muassa lepakon pään puraisusta ja lukuisista muista rock'n'roll -anekdooteista tunnettu Osbourne muuttui musiikkipiirien eläväksi legendaksi palaten muutamaan otteeseen Black Sabbathin riveihin, mistä viimeisimpänä bändin viimeinen keikka kotikaupungissaan vain muutama viikko ennen Ozzyn kuolemaa. Kulttuuriykkösen tarkastelussa ovat Ozzy Osbouren uskomattoman vaiherikas ja kaoottinen elämä sekä musiikilliset ansiot ja vaikutus populaarikulttuuriin. Vieraina muusikko Erja Lyytinen, uskontotieteilijä Jussi Sohlberg sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Venäläiskirjailija Mihail Šiškin varoitti Ylen haastattelussa, että me suomalaiset saatamme menettää silmänräpäyksessä paratiisimaiset olomme. Pitäisikö meidän uskoa tämä ja mitä voimme tehdä? Ukrainan presidenti Volodimir Zelenskyi on vaikeuksissa korruption vastaisten viranomaisten toiminnan rajottamisen kanssa, Yhdysvalloissa puolestaan presidentti Donald Trumpilla saattaa olla kylmä rinki kehonsa osissa, kun pedofiili Jeffrey Epsteinin tutkintakansiot avataan. Puhumme myös puheopetuksesta poliitikoille, salapussailusta 60 000 silmäparin edessä sekä muistelemme hetken edesmennyttä Pimeyden Prinssi Ozzy Osbournea. Heinäkuisen Perjantaistudion raadissa ovat kriitikko Leena Virtanen, toimittaja Matti H. Virtanen sekä tutkija Jori Grym. Juontajana on Ville Talola.

Mitä improvisointi on ja miten siihen voi valmistautua? Eri alojen taiteilijat keskustelevat ennakoimattoman kohtaamisesta. Keskustelemassa näyttelijä Sari Havas, jazzmuusikot Mikko Antila ja Kadi Vija sekä performanssitaiteilijat Katri Kainulainen ja Maximilian Latva. Ohjelman juontaa Jonni Roos.

Kulttuuriykkönen tutkailee mitä ns. DIY-kulttuuri, eli tee-se-itse -periaate tarkoittaa isojen tapahtumien järjestämisen yhteydessä. Millaisen vaihtoehdon kesän tapahtumakirjoon tarjoavat yhteisöllisyyttä vaalivat, vapaaehtoisuuten perustuvat voittoa tavoittelemattomat tapahtumat? Mitä DIY-tapahtumien järjestäminen käytännössä vaatii? Millaisten ongelmien ja mahdollisuuksien kanssa toimitaan, kun tapahtumat järjestetään ilman kaupallisia sponsoreita ja lähes kaikki kulut kuitataan pelkästään lipputuloilla? Miten tasapainoillaan omaehtoisuuden ja tapahtumien rahoituksen sekä tapahtuman jatkuvuuden kanssa, kun kyseessä on useita tuhansia ihmisiä vetävät vuosittaiset yleisötapahtumat? Millainen eetos tapahtumien taustalla on, ja miksi niihin yleensä liittyy paljon muutakin kuin pelkkä juhliminen? Keskustelussa mukana elektroniseen musiikkiin erikoistuneen Kosmos Festivaalin vastaava tuottaja Olli Suvanto, roolipeleihin erikoistuneen Ropeconin pääjärjestäjä Emi Maeda sekä punk-festivaali Puntala-rockin järjestäjä Sini Kangaspeska. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tosielämän oikeista rikoksista kertova True Crime-kirjallisuus ja aiheesta tehdyt dokumentit ja podcastit ovat olleet jo pitkään tavattoman suosittuja. Rikokset ovat sinällään aina kiehtoneet lukijoita. Tästä on osoituksena fiktiivisen rikoskirjallisuuden ikiaikainen suosio. Kulttuuriykkösessä on vieraana kolme tosielämän rikoksista kirjoittavaa tietokirjailijaa. Pauli Jokinen on tehnyt tuoreen tietokirjan 65 vuotta sitten tapahtuneesta Bodom-järven kolmoissurmasta. Mikä Suomen rikoshistorian tunnetuimmassa ja ratkaisemattomaksi jääneessä tapauksessa edelleen kiinnostaa yleisöä? Rami Mäkinen on pitkän linjan rikostoimittaja ja hänen tuorein teoksensa Oikeusmurha pohtii Anneli Auerin saamaa tuomiota lasten törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Toimittaja Linda Rantanen on kirjoittanut muun muassa perhe- ja poliisisurmista. Rantanen on myös toimittajana suosituissa podcasteissa. Pauli Jokinen, Rami Mäkinen ja Linda Rantanen pohtivat ohjelmassa lajityypin suosiota, sen suhdetta rikosjournalismiin, siihen liittyviä eettisiä valintoja sekä sitä, mihin True Crime lajityyppinä on matkalla. Toimittajana on Ville Talola.

Komediakirjailija Aristofanes (n. 446-386 eKr) vastustaa näytelmissään sotaa ja sotaintoista kansanjohtajaa. Aristofanes oli antiikin Kreikan ainoa vanhan komedian edustaja, jolta on säilynyt kokonaisia näytelmiä. Nyt Aristofaneelta on käännetty useita näytelmiä ensimmäistä kertaa suomeksi. Mikä nauratti 2400 vuotta sitten? Vastaamassa Aristofaneen suomentajat Liisa Kaski ja Tua Korhonen. Jakke Holvas toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puidaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä isoja arvokysymyksiä. Tässä lähetyksessä pohditaan muun muassa, miten Mannerheimin yksityiskirjeistä paljastuneet antisemitistiset ajatukset vaikuttavat hänen maineeseensa. Lisäksi puhutaan uimataidon epätasa-arvosta, suomalaisten arvoilmaston muutoksesta sekä siitä, kumpuaako suomalaisten kulttuurinen alemmuudentunne todellisuudesta vai turhasta itsearvostelusta. Lopuksi analysoidaan villin suosion saanutta IShowSpeed-sometähteä ja nuorten fanikulttuuria. Raatilaisina ovat toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Yhdysvaltalaisen ohjaaja James Gunnin Superman on herättänyt keskustelua jo ennen elokuvan julkaisua. "Superwokeksi" trumpistipiireissä haukuttu elokuva perustuu alkuperäisten Superman-sarjakuvien eetokseen, missä Teräsmies oli lainsuojaton siirtolainen, joka pystyi tunnistamaan ja korjaamaan Yhdysvaltojen sisäisiä ongelmia järjestäytyneestä rikollisuudesta korruptioon sekä siirtolaisvastaisuuteen saakka. Kyseessä on toiveekkaampi ja valoisampi versio Teräsmiehestä, mikä on vahvassa kontrastissa Zack Snyderin aikaisempien Man of Steelista (2013) alkaneiden DC-sarjakuvamaailman supersankariversioiden kanssa. Gunnin Superman-elokuvan on tarkoitus käynnistää uudelleen koko DC-universumi ja pyrkiä kilpailemaan paremmin Marvel-supersankarifranchisen karattua suosiossaan kauas DC:n sankaritarinoista valkokankailla. Miltä uusi Superman-elokuva vaikuttaa? Onko kyseessä kuinka poliittinen raina, ja millaisena antiteesinä tai kommentaattorina se toimii Trumpin jyrkkään maahanmuuttopolitiikkaan nähden? Millaisena uudelleenponnistuksena elokuva toimii DC:n supersankarielokuvien suhteen, ja onko maailman ensimmäinen supersankari valkokankaalla elementissään vai ajan kryptoniitin heikentämänä? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta pro gradun Teräsmies-sarjakuvista tehneen toimittaja Ella Luoman sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Toisen maailmansodan jälkeen yhteiskunnan syvärakenteisiin jäi jotakin mikä ruokkii fasistiseen järjestykseen alistumista, sanoo filosofi Theodor Adorno (1903-1969). Tänä päivänä Adornon kriittinen filosofia elää renessanssia. Uudet Adorno-suomennokset herättävät ajankohtaisia kysymyksiä: Miksi ihminen samastuu valtaan jota hänellä ei ole? Millainen on auktoriteettiuskoinen persoonallisuustyyppi? Keskustelemassa Adornon suomentaja ja valtio-opin tutkija Taneli Viitahuhta sekä professori ja mediatutkija Anu Koivunen. Lähetyksessä kuulumiset myös käynnissä olevasta Ikaalisten Puistofilosofiasta järjestäjä Antti Sorrilta. Jakke Holvas toimittaa.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue. Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ylen Sukuni Murhamysteeri-podcastin kolmannella kaudella perehdytään Veikko-nimiseen mieheen, joka kuolee neuvostoliittolaisten rajavartioiden luoteihin vuonna 1951. Kuka hän oli ja missä asioissa hän liikkui luvatta Norjan ja Neuvostoliiton rajan yli? Veikon tapaus johdattaa yleisemmin kylmän sodan vakoilun maailmaan. Minkälaisissa tiedustelu- tai vakoilutehtävissä suomalaiset toimivat ja keiden toimeksiannosta? Kuinka yleistä tämä toiminta on ollut? Tunnetaanko Veikon lisäksi muita kohtaloita, joissa toiminta on johtanut asianomaisen kuolemaan? Ohjelmassa ovat vieraina historian dosentti Juha Pohjonen sekä Ylen podcast-sarjassa vakoiluhistorian asiantuntijana kuultava Mikko Porvali. Toimittajana on Ville Talola.