Kulttuuriykkönen

Miten reagoisit, jos kuulisit, että joukko äärioikeistolaisia nuoria olisi siepannut presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa? Vastaavaa on tapahtunut Suomen historiassa: vuonna 1930 Suomen ensimmäisen presidentti – jo eläkkeellä oleva K. J. Ståhlberg – muilutettiin. Hänen vaimonsa Ester Ståhlberg ei suostunut jättämään miestään van änkesi mukaan muiluttajien autoon. Vieläkään ei tiedetä, mikä presidentin kyydityksessä oli totta ja mikä tarua. Ohjaaja / käsikirjoittaja Samuli Valkama on tarttunut aiheeseen Presidentin kyyditys – elokuvassaan. Elokuva herättää monia kysymyksiä, mm. kuinka lähellä oli vallankaappaus vuonna 1930, mihin muiluttajat pyrkivät ja kuinka merkittävä hetki kyyditys oli suomalaisen demokratian kannalta? Haastateltavina ovat elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Samuli Valkama, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Marjaliisa Hentilä (joka on yhdessä miehensä Seppo Hentilän kanssa kirjoittanut Ståhlbergien elämäkerran) ja elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren sekä palkittu historiantutkija Lasse Laaksonen, joka on dosentti kolmessa eri yliopistossa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ilmastonmuutos mullistaa pian elämän maapallolla. Mitä muutos merkitsee itseymmärryksellemme, maailmankuvillemme ja millainen on demokratian tulevaisuus? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiologi, tietokirjailija ja poliitikko Anna Kontula ja toimittaja Matti Mörttinen. Anna Kontulan uusi kirja "Miten ajattelemme kun maailma loppuu?" käsittelee maailmankuvien murrosta. Mörttinen on "Jäähyväiset demokratialle" -teoksen toinen kirjoittaja. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä ruotivat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen sekä toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen. Toimittajana on Jonni Roos. Ohjelman ensimmäinen keskustelu pureutuu julkisen kiusaamisen ja sananvapauden rajapintaan. Tubettaja Dani Söderblomin videot, joissa sivullisia höynäytetään ja nolataan, ovat herättäneet laajaa keskustelua niin mediassa kuin viranomaisissa. Poliisi ei ole katsonut videoiden olevan lainvastaisia, mutta tietosuojavaltuutettu selvittää nyt, ovatko tunnistettavien ihmisten oikeudet riittävästi suojattuja. Pohditaan myös katsojien ja somealustojen vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä: missä kulkee sananvapauden raja ja millainen lainsuoja tulisi olla kiusaamista vastaan? Toisena aiheena käsitellään palkka-avoimuutta, jonka pariin EU:n uusi direktiivi ohjaa. Suomessa palkkaerot hyväksytään usein osaamisen ja ahkeruuden perusteella, mutta tuloerojen kasvu huolestuttaa yhä monia. Keskustelussa pohditaan palkkasalailun juuria, miksi työkaverin palkan uteleminen on ollut tabu. Miten avoimuus vaikuttaisi työyhteisöihin? Kolmas keskustelu käsittelee Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän sairaala-alueen tilannetta. Alueen kunnostus vaatii mittavia investointeja, mutta arvokkaan historiamiljöön tulevaisuudesta vallitsee erimielisyyttä. Kysytään, millä tavoin rakennusperintö tulisi säilyttää, kenen käyttöön. Miksi yrittäjien tulo rapistuvalle arvoalueelle herättää vastustusta? Lisäksi ohjelmassa pohditaan Aku Ankan merkitystä suomalaisille 75-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä sekä luontouutisoinnin sävyä: miksi positiiviset luontokokemukset jäävät usein negatiivisten uutisten varjoon. Miten vaaroilla ja uhkilla uutisointi vaikuttaa luontosuhteeseemme?

Sotia on kuvattu kirjallisuudessa kautta aikain. Homeroksen Iliasta pidetään sotaeeposten esikuvana, vaikka varsinainen sodankäynnin kuvaus jäikin kaksintaistelujen ja jumalallisten väliintulojen jalkoihin. Nykyään sotaa kuvataan kirjallisuudessa realistisesti ja myös sodan kauhujen psykologinen vaikutus näytetään. Sankaritarinoiden sijaan pohditaan sodan oikeutusta ja vaikutusta yksilöön. Tietokirjailija Markku Soikkeli on perehtynyt sodan kuvauksiin länsimaisessa kirjallisuudessa. Teoksessaan Sota kaunokirjallisuudessa edetään antiikin tarinosta Irakin sotaa käsitteleviin romaaneihin. Kulttuuriykkösen studiossa puhutaan myös Suomen sodista, sillä kirjailija Atso Haapanen on kirjoittanut kymmeniä tietokirjoja ja romaaneja maamme sotahistoriasta. Esikoiskirjailija Joel Hohko tuo puolestaan tuoretta näkökulmaa. Hänen romaaninsa Volodjan pojat kertoo Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kolme teatterin suurkuluttajaa tutkii syksyn tarjontaa. Näyttelijä Juha-Pekka Mikkola on kaikkiruokainen ahmatti, joka on nähnyt tänä vuonna jo yli 100 esitystä.Tanjalotta Räikkä on varannut junamatkoja eri puolelle Suomea. Hän hän on jo 8 vuoden ajan etsinyt esityksiä Tampereen teatterikesään. Maija Alander havainnoi tarjontaa teatterikorkeakoulusta kohta valmistuvan näytelmäkirjailijan ja dramaturgin silmin. Kriitikko Eeva Kauppinen kertoo Oulusta, mitllaista teatteria Euroopan kulttuuripääkaupunki tarjoaa. Ohjelman toimittaa Minna Joenniemi.

ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD… Psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja diagnooseista on tullut yhä näkyvämpi osa myös arkista puhetta ja ihmisten tapaa ymmärtää itseään. Kulttuuriykkösessä tarkastellaan diagnoosien yleistymistä ja kysytään, mitä kehityksen taustalla oikeastaan on. Onko kyseessä jopa jonkinlainen kulttuuri-ilmiö? Kimmokkeen keskustelulle antaa juuri julkaistu Diagnoosivyöry – Kuinka adhd, masennus ja trauma valloittivat maailman -teos. Miksi diagnoosit ovat lisääntyneet? Kertooko kasvu ennen kaikkea siitä, että tunnistamme aiemmin huomaamatta jääneitä ongelmia entistä paremmin, vai ovatko myös normaalin ja sairauden rajat muuttuneet? Mitä diagnoosi ihmiselle antaa ja mitä se todella selittää oireilusta ja sen syistä? Entä voiko diagnoosikeskeisellä ajattelulla olla myös ongelmallisia seurauksia? Keskustelemassa ovat psykiatrian emeritusprofessori Erkki Isometsä, psykiatri Jani Kajanoja, psykologian tohtori Tomi Bergström sekä Diagnoosivyöry-teoksen kirjoittajiin kuuluva filosofian tohtori Mia Pohtola. Toimittajana on Ville Talola.

Säveltäjä Jean Sibeliuksen natsiyhteyksiä on Suomessa haluttu vähätellä vetoamalla säveltäjän epäpoliittisuuteen. Kirjailija ja filosofian tohtori Antti Vihisen uutuuskirja näyttää kuitenkin säveltäjän poliittisena opportunistina, joka janosi tunnustusta Saksassa, ja jonka uralle natsihallinnon suosio merkitsi huomattavaa taloudellista etua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, mitä Sibeliuksen natsiyhteyksistä tiedetään, ja millaisia yhteyksiä muilla 1930- ja 40-lukujen kulttuurivaikuttajilla oli kansallisosialisteihin. Keskustelemassa ovat Antti Vihinen ja poliittisen historian professori Vesa Vares. Toimittajana on Jonni Roos.

Perjantaistudio on Kulttuuriykkösen viikon summaava keskustelu, jossa laitetaan esiin nousseet kulttuuri- ja mediapuheenaiheet ja arvokysymykset ojoon. Ja niitähän taas riitti: Teemu Keskisarjan eduskuntamuistelmat, Iranin naisten huivittomuus sodan keskellä, tupakoinnin paluu cooliksi ilmiöksi, kompuroivat humanoidirobotit ja Dolly Partonin poikkeuksellinen perintö. Onko Teemu Keskisarja eduskunnan narri vai totuudenpuhuja, onko Iranissa nähtävissä pysyvää muutosta vai vain valvontatyhjiö, miksi tupakka tekee paluuta populaarikulttuuriin ja kuinka kauan robottien kömpelyydelle vielä nauretaan? Dolly Partonin kohdalla pohditaan, ymmärsimmekö koskaan täysin, kuinka monipuolisesta taiteilijasta, bisnesnaisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta oli kyse. Raadissa toimittaja Matti H. Virtanen, toimittaja Jenny Jägerhorn ja liikemies Sami Kuusela. Juontajana Ville Talola.

Osa kirjailijoista on ollut pitkään tyytymättömiä tekijänoikeuskorvauksiinsa. Jotkut ovat olleet pettyneitä myös kustantajan “palveluihin”. Koska kirjailjoiden parannusehdotuksiin ei ole juuri reagoitu, osa on ottanut ohjat omiin käsiinsä, ja he ovat ryhtyneet kustantamaan kirjoja itse. Vuoden lopussa lanseerataan myös uusi digitaalisten kirjojen palvelu, joka on kirjailijoiden perustama. Kustannusmaailma elää murroksen aikaa. Miten ala sopeutuu muutokseen ja miltä tulevaisuus näyttää? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Kulttuuriykkösessä. Studiossa ovat kirjailija Nina Honkanen, kirjailija ja Äänel-digikirjapalvelun toimitusjohtaja Laura Lindstedt ja kustantaja, väitöskirjatutkija Minna Castrén. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Tekoälyn uhista puhutaan paljon. Tuoreen kyselyn mukaan puolet suomalaisista pelkää tekoälyn vievän heidän työnsä, ja maailmalla leviää vetoomus supertekoälyn kehittämisen pysäyttämiseksi, kunnes sen turvallisuudesta voidaan varmistua. Mutta entä jos katsotaan tekoälyä tällä kertaa mahdollisuuksien kautta? Voisiko tekoäly synnyttää ennennäkemätöntä vaurautta, vapauttaa ihmisiä ansiotyön pakosta ja yhdessä kehittyvän robotiikan kanssa mullistaa työn tuottavuuden? Ruusuisemmasta tekoälytulevaisuudesta keskustelevat tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela, tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen ja AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen. Kulttuuriykköstä toimittaa Ville Talola.

Toisen maailmansodan aikana syntyi moniin maihin vastarintaliike - myös Suomeen! Pauli Jokisen uudessa trillerikirjassa Aaveprikaati sivutaan tätä Suomen historiassa vähemmän tunnettua aihetta. Tarinassa kesällä 1941 Helsinkiin saapuvien desanttien tehtävänä on liittyä kommunistiseen vastarintaliikkeeseen ja toteuttaa sabotaasi-isku. Kirjaa on inspiroinut 1941 tapahtunut Katajanokan räjähdys, jossa neljä saksalaista miinalaivaa räjähti ja yli 60 henkeä sai surmansa. Räjähdyksen syy on epäselvä, mutta muun muassa Helsingissä toiminutta vastarintaliikettä on epäilty sabotaasista. Mitä Suomessa toimineesta vastarintaliikkeestä tiedetään? Millaista virallista Suomea vastaan se taisteli? Talvisodasta sanotaan, että se yhdisti kansalaissodan repimän kansan yhteistä vihollista vastaan. Onko se myytti? Vieraina ovat kirjailija Pauli Jokinen ja tietokirjailija ja tiedusteluhistorian tutkija Jukka Rislakki. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Filosofi Martin Heideggerin (1889-1976) jättimäinen 2-osainen Nietzsche-tutkimus on suomennettu. Se nojaa Heideggerin 1930-luvun luentoihin, joita oli opiskelijoiden joukossa kuuntelemassa natsien urkkijoita. Miksi Heidegger kuului kansallissosialistiseen puolueeseen? Natsit ratsastivat Friedrich Nietzschen (1844-1900) filosofialla, mutta kuinka Heidegger tulkitsi Nietzscheä? Keskustelemassa filosofit ja filosofian tutkijat Jussi Backman, Henrik Rydenfelt sekä Tere Vadén. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtivat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Raadin kanssa keskustellaan sikaruton vaikutuksista ja kysytään, onko sianlihan vienti niin tärkeää, että tarvitaan järeitä toimia epidemian pysäyttämiseksi. Ariana Granden ympärillä pyörineen keskustelun myötä raadissa pohditaan populaarikulttuurin kauneusihanteita. Tutkimusten mukaan korostuneen laiha julkkis on vahingollinen esikuva tytöille ja saattaa laukaista anoreksia. Lisäksi ohjelmassa ihmetellään, tarvitaanko suomalaisten ominaispiirteiden määrittelyä, ja miten ihmeessä ennen vanhaan äidin puoleiset isoäidit liittyivät lisääntymiseen. Myös Helsingin asukasluvun kasvu pohdituttaa raatia. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Toukokuussa nousi julkisuuteen Opetushallituksen julkaisema islamin uskonnon Salam-oppikirjasarja, jonka sisällöt eivät kaikilta osin täyttäneet tunnustuksettoman uskonnonopetuksen vaatimuksia. Ongelmista oli annettu palautetta jo pitkään, mutta vasta nyt sarja on vedetty pois myynnistä ja otettu uudistettavaksi. Tapaus nostaa esiin laajemman kysymyksen suomalaisen katsomusopetuksen yhdenvertaisuudesta. Etenkin vähemmistöuskontojen opetuksessa pätevien opettajien saatavuus ja opetuksen laatu vaihtelevat suuresti koulujen ja alueiden välillä. Ratkaisuksi on pitkään esitetty kaikille yhteistä katsomusainetta. Ajatus on saanut myös uutta poliittista painoa: opetusministeri Anders Adlercreutz on julkisesti ehdottanut nykyisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille yhteisellä aineella, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään parhaillaan tällaisen mallin toteuttamista. Onko aika kypsä luopua oppilaiden jakamisesta oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon ryhmiin? Mitä kaikille yhteisessä katsomusaineessa pitäisi opettaa – ja mitä nykyisestä järjestelmästä samalla menetettäisiin? Kulttuuriykkösessä ovat keskustelemassa Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Liisa Odiah, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arno Kotro, väitöskirjatutkija, filosofian opettaja Ilmari Hirvonen sekä kasvatustieteiden yliopistolehtori Inkeri Rissanen. Ville Talola toimittaa.

Sanonnat rikastuttavat kieltä ja tekevät siitä omaleimaista. Sanonnat voivat olla peräisin moninaisista lähteistä. Usein ne tulevat antiikin tarinoista tai Raamatusta. Sanonnat yhdistävät kielen puhujia, mutta usein niitä käytetään väärin. Nykyään törmää valitettavan usein ontuviin kielikuviin tai sanontoihin, joissa ovat menneet pasmat sekaisin. Kielen avulla hahmotetaan todellisuutta ja kieli myös muokkaa ajattelua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan suomen kielen etymologiasta sekä kielen ja ajattelun suhteesta. Lähetyksessä ovat mukana professori emerita Kaisa Häkkinen, kielitieteilijä Janne Saarikivi ja toimittaja Pasi Heikura. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Tutkijat Janne Lahti ja Sonja Tanhua sekä kirjailija Katja Kettu keskustelevat uuden Petsamoa koskevan kirjan pohjalta alueen kolonialismin historiasta, suomalaistamisesta ja siitä, miksi kolttasaamelaisten kokemukset ovat jääneet varjoon. Kulttuuriykkösessä pohditaan, miten ”Petsamon siirtomaahistoria” auttaa ymmärtämään Suomen menneisyyttä. Toimittajana on Jonni Roos.

Vesa Sisätön kirjassa Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit kuljetaan historian, legendan ja suoranaisen sepittämisen rajamailla. Kuningas Arthurin, Robin Hoodin, Wilhelm Tellin sekä piispa Henrikin ja Lallin kaltaiset hahmot ovat eläneet vuosisatoja – vaikka se historia, jonka luulemme tuntevamme, saattaakin olla suurelta osin myöhempien aikojen rakentamaa tarinaa. Miksi tarvitsemme myyttistä menneisyyttä ja sankareita? Miten taruista tulee historiaa ja historiallisista hahmoista kansallisia symboleja? Entä mitä myytit kertovat siitä, miten eurooppalaiset yhteisöt ovat rakentaneet kuvaa itsestään ja toisistaan? Kulttuuriykkönen pohtii myös sitä, missä vaiheessa kiehtova legenda muuttuu pseudohistoriaksi – ja mitä tapahtuu, kun menneisyyden myyttejä aletaan käyttää identiteetin, politiikan ja vallan välineinä. Vesa Sisätön kanssa aiheesta keskustelevat folkloristi, SKS:n entinen pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtimassa kirjailija Jarkko Tontti, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja tietokirjailija Ville Hänninen. Ville Talola toimittaa. Aiherikkaassa Perjantaistudiossa pohdittiin poliisin mahdollista mainekriisiä Tuusulan mopovälikohtauksen jäljiltä sekä Cambridgen yliopiston professori Jason Ardayn paljastumista huijariksi – ja sitä, mitä tapaus kertoi tieteestä ja kulttuurista. Hiroshiman muistopäivän jälkimainingeissa kysyttiin, toimiko ydinasepelote enää siinä tehtävässä, johon se aikanaan rakennettiin. Lisäksi puhuttiin kirjailija Pirkko Arhippan 800 000 euron stipendilahjoituksesta ja lopuksi pastaa syövästä Einsteinista: mikä oikeus ihmisellä on omiin kasvoihinsa kuolemansa jälkeen?

Tekoäly on nopeasti muuttamassa myös kirjallisuuden ja kustannusalan toimintatapoja. Se voi olla kirjailijalle oiva apuri esimerkiksi ideoinnissa, taustatiedon etsimisessä, tekstin muokkaamisessa ja kääntämisessä. Mutta missä menee raja? Miten paljon tekoäly saa auttaa luovassa työssä ja kirjoitusprosessissa? Kustantamoille tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia. Tekoäly pystyy suoltamaan kevyttä viihdelukemista nopeasti ja vaivatta.Samalla nousee vaikeita kysymyksiä. Kuka omistaa tekoälyn avulla syntyneen tekstin? Miten varmistetaan kirjailijan oma ääni ja tekijänoikeudet, kun kone on oppinut valtavasta määrästä ihmisten kirjoittamia teoksia? Entä mitä tapahtuu kirjallisuudelle, jos markkinoille tulvii nopeasti ja halvalla tuotettua tekoälytekstiä? Millaisen roolin haluamme antaa tekoälylle kirjallisuudessa? Kulttuuriykkösessä näitä kiperiä kysymyksiä pohtivat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars ja esikoiskirjailija, tekoälykonsultti Antti Ukkonen. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Koulushoppailulla tarkoitetaan ilmiötä, jossa vanhemmat pyrkivät hakemaan lapselleen muuta kuin lähikoulua ja valitsevat koulun sen maineen, oppimistulosten, painotetun opetuksen tai oppilaspohjan perusteella. Se lisää koulujen välistä kilpailua ja voi johtaa siihen, että oppilaat ja perheet eriytyvät sosioekonomisen taustan, kielitaidon tai muiden tekijöiden mukaan. Koulushoppailu voi myös vahvistaa koulujen maine-eroja itseään ruokkivalla tavalla: suosituimmat koulut vetävät puoleensa yhä enemmän hakijoita, kun taas vähemmän halutut koulut menettävät vetovoimaansa. Ilmiö herättää keskustelua siitä, miten vanhempien valinnanvapaus ja koulutuksellinen tasa-arvo voidaan sovittaa yhteen. Kysymykset koulusta kytkeytyvät laajemmin yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja demografiaan. Minkälaisista kokonaistekijöistä ilmiö nousee ja miten siihen voidaan puuttua? Keskustelemassa ovat OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen, THL:n erikoistutkija Timo Kauppinen sekä tietokirjailija ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara. Ville Talola toimittaa.

Nykykulttuurissa miehisyys samastetaan toksiseen maskuliinisuuteen, myrkyllisyyteen. Miten nuoret miehet voivat suunnistautua maailmassa, jonka kulttuurituotteissa ja julkisessa keskustelussa lisääntyy negatiivinen mieskuvasto? Jos miehet nähdään sovinisteina, alistajina ja suvaitsemattomina konservatiiveina, missä ihmeessä on positiivisen miestyypin luonnostelma? Keskustelemassa tutkijat Mikko Salasuo ja Harry Lunabba sekä toimittaja Ruben Stiller. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Tuomas Salonen Helsingin yliopistosta pohtii tuoreessa Yliopisto-lehden esseessä rehellisyyden ja epärehellisyyden suhdetta. Onko rehellisyys pysyvä luonteenpiirre vai riippuuko ihmisen toiminta aina tilanteesta? Maailmalla on puhuttu totuuden jälkeisestä ajasta. Miten mediaympäristö ja yhteiskunta ohjaavat yksiön valintoja rehellisyyden suhteen? Psykologinen tutkimus osoittaa, että olosuhteilla on suuri vaikutus käyttäytymiseen, mutta samalla ihmisten välillä on johdonmukaisia eroja: osa toimii rehellisesti silloinkin, kun huijaaminen olisi helppoa ja riskitöntä. Mitä tutkimukset kertovat moraalisista hyveistä, voiko ihmisen rehellisyyttä ennustaa ja miten kasvatuksella voidaan vahvistaa rehellistä toimintaa? Tuomas Salosen seurana keskustelemassa on tietokirjailija, tutkija Tommi Uschanov sekä koulttaja, eetikko Antti Kylliäinen. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudiossa puhuttiin eufemismin juoksupyörästä: miksi uudet, neutraaleiksi tarkoitetut sanat alkavat ajan myötä kantaa samoja kielteisiä merkityksiä kuin edeltäjänsä. Pitäisikö juoksupyörää jarruttaa? Lisäksi keskustelu koski korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja työn arvostusta ja mielekkyyttä. Raati pohti myös professori Heikki Hiilamon Ylen kolumnissa esittämää ehdotusta valita arpomalla osa poliittisista päättäjistä. Lopuksi puhuttiin urheiluuskovaisuudesta ja urheiluateismista. Vauhdikkaassa raadissa olivat filosofi Tuomas Nevanlinna, tutkija Jori Grym ja arkistojohtaja Outi Hupaniittu. Toimittajana oli Ville Talola.

Sveitsiläinen Robert Walser (1878-1956) on kirjailija, josta ei tiedä, pilaileeko hän lukijan kustannuksella. Walser ihastelee teksteissään muun muassa palveluhaluisuutta, tyhmyyttä ja yksinäisyyttä. Hänen kertojansa saattaa olla liioitellun vaatimaton, ruoskia itseään, ja seuraavalla rivillä silmäilee elämän kauniita yksityiskohtia. Walserin lapsellinen, oikukas ja eksyilevä kerronta tarjoaa vastapainoa laskelmoiduille ja sujuville tarinoille. Omana aikanaan häntä ei arvostettu. Kirjailijat ja filosofit ihailevat hänen tuotoksiaan. Walserilta on tänä vuonna suomennettu romaani “Ryöväri”. Keskustelemassa ovat teoksen suomentaja Erkki Vainikkala, kirjailija Satu Taskinen sekä Walserin jalanjäljissä Sveitsissä käynyt toimittaja-kirjailija Jantso Jokelin. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Alkoholilainsäädäntö on viime vuosina muuttunut saatavuutta ja tarjontaa vapauttavaan suuntaan. Tänä kesänä Alkon aukioloaikoja väljennettiin, ja eduskunta hyväksyi alkoholin kotiinkuljetuksen sallivan lain. Samaan aikaan alkoholin kulutus on laskenut, erityisen selvästi nuoremmissa sukupolvissa. Ovatko suomalaiset siis oppineet juomatavoille ja kypsyneet vastuullisiksi alkoholinkäyttäjiksi? Mitä tilastojen taakse kätkeytyy, kuinka suuri ongelma alkoholi Suomessa yhä on – ja ovatko järki ja kohtuus vähitellen voittamassa haitat ja uhkakuvat? Aiheesta keskustelevat yhteiskuntatieteilijä Antti Maunu, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki, tulevaisuustutkija Ilkka Halava sekä viininviljelijä ja viiniharrastaja Kari Latvus. Ville Talola toimittaa.

Amerikkalaiskirjailija Ben Lernerin tuore romaani “Puhtaaksikirjoitus” kuvaa vanhempien avuttomuutta, kun heidän tyttärensä kärsii syömishäiriöstä. Miksi nykyvanhemmat ovat neuvottomia lapsensa ongelmien edessä? Lapsen aineelliset puitteet voivat olla suorastaan hulppeat, mutta silti koko perhe kärsii. Suomessa ollaan tunnollisia kasvattajia, ja uupuneita tapauksia löytyy täältäkin. Mikä kasvatuksessa menee pieleen? Keskustelijoina Lernerin suomentaja Markku Päkkilä sekä kaksi vanhemmuus-asiantuntijaa, Väestöliitosta Laura Huuskonen sekä vanhemmuudesta kirjan kirjoittanut erityisopettaja Aulikki Uski. Kulttuuriykkösen juontaa Jakke Holvas.

Miltä tuntui elää linnanrouvana, ritarina tai tavallisena ihmisenä keskiajan Suomessa linnan muurien sisällä tai niiden ulkopuolella? Keskiajan tutkija ja tietokirjailija Elisa Pihlajaniemi ja arkeologi sekä tietokirjailija Ilari Aalto keskustelevat historian elävöittämisestä faktoihin perustuvien mutta pitkälti kuviteltujen tarinoiden äärellä. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio syventyy ajankohtaisiin ja kiinnostaviin kulttuurin ja median ilmiöihin ja arvokysymyksiin. Raadissa päätoimittaja Jouni Kemppainen, tutkija Jori Grym ja toimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Tällä kertaa keskustelun avaa Alvar Aallon arkkitehtuuri, jonka 13 kohdetta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Pohdittavana on Aallon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkkitehtuurin vaikutus demokraattisiin arvoihin. Keskustelijat käsittelevät myös erilaisia suhtautumistapoja Aallon tuotantoon ja maailmanperintöstatuksen tuomia kysymyksiä. Ohjelmassa käsitellään myös Christopher Nolanin uutta Odyssey-elokuvaa, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua uskollisuudesta klassikkotarinalle, näyttelijävalinnoista ja elokuvan eettisistä valinnoista. Esillä ovat sekä kriitikoiden että tutkijoiden näkemykset. Erityisesti tutkijat ja kääntäjät ovat olleet poikkeuskellsien kriittisiä suurelokuvaa kohtaan. Miksi näin? Eikä klassikkoa voi tulkita uusista lähtökohdista? Lisäksi pohditaan FIFAn ja kansainvälisen jalkapallon kriisiä kaupallisuuden ja arvojen ristipaineessa, supersankarien kuten Hämähäkkimies roolia arvojen välittäjinä sekä eurosetelien visuaalista uudistusta eurooppalaisen identiteetin näkökulmasta. Suomalainen Ville Tietäväinen on ehdolla eurosetelien kuvittajaksi. Keskusteluissa pureudutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja eettisiin kysymyksiin ajankohtaisten esimerkkien kautta.

Turkulaistunut brittiopiskelija Alicia Iredale on asunut Suomessa kuusi vuotta. Niiden kuluessa hän on opetellut kärsivällisesti suomen kieltä. Opiskelun vaiheista kertovat nettivideot ihastuttavat sosiaalisessa mediassa kymmenien tuhansien seuraajien joukkoa - eikä vähiten suomenkielisiä suomalaisia, joille Iredalen havainnot tuottavat oivalluksen hetkiä omasta kielestään Saksalaistaustainen toimittaja ja tietokirjailija Roman Schatz ja unkarilaistaustainen yliopistolehtori Katalin Miklossy ovat asuneet Suomessa jo lähes 40 vuotta, muutettuaan maahan kielen suhteen täysin ummikkoina. Kaikkia kolmea yhdistää sanastonsa ja kielioppinsa puolesta vaikeaksi koetun suomen kielen sujuva hallinta. Alicia Iredale, Roman Schatz ja Katalin Miklossy kertovat ohjelmassa omasta opinpolustaan, kokemusistaan suomalaisten keskuudessa vieraskielisinä suomen puhujina sekä ajatuskiaan siitä, miten suomea tulisi ulkomaalaisille opettaa. Ville Talola toimittaa.

Kaksi tuhatta vuotta sitten elänyt Jeesus Nasaretilainen on kiistatta ihmiskunnan historian merkittävin henkilö. Hänen toimintansa pohjalle syntyi kristinusko, jota eri muodoissaan tunnustaa maailmanlaajuisesti yli 2,6 miljardia ihmistä. Mutta mitä jos koko tarina Jeesuksesta ja hänen toiminnastaan onki sepite? Tähän ajatukseen uskovat niin sanotut Jeesus-denialistit, jotka voivat vyöryttää väitteen tueksi esiin todisteita, lähtien siitä että Jeesuksen elämästä kertovat evankeliumit ovat syntyneet vasta vuosikymmeniä oletetun Jeesuksen kuoleman jälkeen. Teologian tohtori, tietokirjailija Matti Kankaanniemi on kirjoittanut teoksen Historian Jeesus ja salaliittoteoriat, jossa hän käy läpi argumentteja Jeesuksen historiallisuuden puolesta ja vastaan - ja törmää salaliittoteorioita muistuavaan ajatteluun. Kankaanniemen kanssa studiossa on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski. Ville Talola toimittaa.

Tarkkailevia miehiä tanssilattian laidalla, väheksyviä katseita työpaikan kokouksessa, ahdistavia kokemuksia silmin raiskaamisesta: katse toimii vallankäytön välineenä. Toisaalta näyttelijät totutetaan työskentelemään katseen kohteina. Lapsuuden kokemukset hyväksyvistä katseista kannattelevat elämässä. Taidemaalauksten intensiteetin tavoittaa parhaiten katsomalla teoksia paikan päällä, ilman kännykkää. Teatteriohjaaja Minna Harjuniemi, taidehistorioitsija Johanna Lindfors ja psykoterapeutti Heli Paatero pohtivat, miten katse vaikuttaa elämäämme vauvaiästä vanhuuteen. Jakke Holvas juontaa.

Ranskalaisprofessori Olivier Royn teos The Crisis of Culture (Kulttuurin kriisi) on herättänyt keskustelua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Royn mukaan elämme aikaa, jolloin kulttuuri on korvautumassa ohjeilla kuinka toimia oikein. Mitä tapahtuu, kun kulttuurin tilalle tulee moraalin valtakunta? Keskustelemassa kirjailija Iida Sofia Hirvonen ja kriitikko Aleksis Salusjärvi. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja/tietokirjailija Jussi Ahlroth sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Perjantairaati pohtii: Mitä tapahtuu kun algoritmit eivät enää tarjoa vain sisältöä vaan kokonaisia elämäntapoja? Tradwife-sisältö, tunnelmamarkkinointi ja moodeihin perustuvat suositukset muokkaavat meitä huomaamatta. Opettavatko menestyssarjat kuten Downton Abbey, Succession ja The Crown meidät hyväksymään eriarvoisuuden? Garden Helsinki -kohu teki näkyväksi politiikan kulissit ja lobbauksen käytännöt. Syökö tapaus luottamusta päättäjiimme, vai paljastiko se vain sen miten politiikka aina on toiminut? Scifi-lehti Portti lopettaa 42 vuoden jälkeen. Mitä menetetään kun suomalaiselta tulevaisuusspekuloinnilta lähtee julkaisukanava - juuri nyt kun elämme keskellä scifi-todellisuutta? Kumpi on pahempi virhe – puhua englantia suomea osaavalle vai suomea sitä osaamattomalle? Helsingin Sanomien kolumni herätti keskustelun perisuomalaisesta tavasta vaihtaa automaattisesti englantiin, kun vastassa on ulkomaalaistaustaiselta vaikuttava henkilö. Samaan aikaan valitamme, kun emme saa palvelua suomeksi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Suomessa puhutaan paljon tuloeroista, varallisuudesta ja hyvinvoinnista. Mutta ihmisten paikka yhteiskunnassa ei määräydy pelkästään rahan perusteella. Asemaan vaikuttavat myös koulutus, ammatti, arvostus, vaikutusvalta, näkyvyys ja kokemus siitä, tuleeko nähdyksi ja tunnustetuksi. Millaisille portaille suomalaiset tässä yhteiskunnassa asettuvat? Kuka saa arvostusta, kuka jää näkymättömäksi ja kuinka helposti ihmiset voivat liikkua yhteiskunnallisesta asemasta toiseen? Keskustelun pohjalla on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Juho Saaren teos Ihmisiä yhteiskunnan portailla, joka tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan hierarkioita huomattavasti laajemmin kuin pelkkien tulojen tai varallisuuden näkökulmasta. Mukana keskustelemassa ovat Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn erikoistutkija Anne Järvinen, käyttäytymistaloustieteen tutkija Jori Grym Hankenin kauppakorkeakoulusta, sosiologian professori Jani Erola sekä etäyhteyden päässä Tampereelta Juho Saari. Ville Talola toimittaa.

Romanttinen kirjallisuus, ja niin kutsuttu rakkausviihde, on suositumpaa kuin koskaan, ja etenkin kirjatiktokissa trendaavin genre. Kaksi kotimaista kirjailijaa, Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer kertovat ohjelmassa millaista on kirjoittaa romanttista viihdekirjallisuutta, miten hahmot syntyvät ja millainen on ollut polku kirjailijana. Tiina Lifländer on vaihtanut tyylilajia nykykaunosta feelgood-kirjallisuuteen. Uusin romaani Merta edemmäs kertoo Sinistä, joka ottaa vapaata töistä ja lähtee Walesiin. Rannikkokaupungin majatalon ikkunasta avautuva merimaisema lumoaa päähenkilön ja aamiaislautasen ääressä hänen ajatuksensa ajautuvat silti Suomeen ja sinne jääneeseen entiseen poikaystävään. Onko Sini tehnyt elämänsä suurimman virheen? Pariisissa asuva Anneli Vehkoo kirjoittaa parisuhteen erilaisista vaiheista. Hänen neljäs romaaninsa Kaksi askelta kaipuuseen kuvaa kahden aikuisen parisuhdetta ja arkea suuremman elämän kaipuuta. Se kertoo myös ulkomailla asumisesta, koti-ikävästä sekä Suomesta ja Ranskasta. Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin ja Meaux'n historialliseen esikaupunkiin. Miten kirjoitetaan romanttinen matkatarina? Kummankin kirjailijan uutuusromaanissa kuvaillaan suomalaista päähenkilöä rakkauselämänsä pyörteissä romanttisissa eurooppalaismaisemissa kaukana kotoa Tiina Lifländerin romaanissa ollaan Walesissa ja Anneli Vehkoon romaanissa ollaan Pariisissa. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vasta vähän yli 50 vuotta vanha kulttuurin, taiteen ja viihteen laji on nyt suositumpi kuin koskaan. Tänään keskustellaan siitä, miksi roolipelit ovat nyt niin suosittuja ja myös siitä, mitä peleistä kannattaa kulttuuria seuraavan ihmisen tietää, vaikka ei niitä itse pelaisikaan. Eli mitä uutta ja kiinnostavaa roolipeleissä on nyt meneillään, ja miten nämä uudet käänteet kytkeytyvät laajempiin kulttuurin ilmiöihin. Puhutaan lisäksi vielä kotimaisista roolipeleistä, Youtubesta, rahasta ja ruotsalaisesta firmasta, joka tekee pelejä isoista tunnetuista fantasia- ja scifi-maailmoista. Keskustelemassa ovat tutkija ja pelikirjoittaja Jukka Särkijärvi, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja pelintekijä Juhana Pettersson. Ohjelman juontaa Jussi Ahlroth.

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Kelan syöpälääkekorvaukset herättävät kysymyksen hoitojen yhdenvertaisuudesta. Suomen Kuvalehti arvostelee kovin sanoin Uusi Juttu -mediaa, Saksassa kiistellään maahanmuuttajataustaista rikollisuutta kuvaavan kostoelokuvan levityksestä ja ravintola-ala syyttää päättäjiä ihmisten ohjaamisesta kotisohville. Lopuksi kysytään, voiko turismin iloista yhä nauttia hyvällä omallatunnolla. Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, mainosmies Jussi Turhala ja tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola.

Suorassa lähetyksessä Kaustiselta syvennytään kansanmusiikkifestivaalin teemaan perinne käsissä. Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Soitinrakentajat alkavat olla uhanalainen laji. Mutta kansallispuvut kiinnostavat nyt jälleen nuoria ja myös miehiä. Kansallispukupoliisit ovat rentoutuneet. Torstaina Kaustisella järjestetään suuri perinnepukujen ja -asujen kulkue. Ohjelmassa käsillä tekemisen merkityksestä keskustelevat soitinrakentaja Juhana Nyrhinen ja kansallispukuklinikan asiantuntijat Ritva Hänninen ja Helena Antikainen. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen kommentoi myös perinnesoitinten tulevaisuutta. Toimittajana on Minna Joenniemi. Oikaisu 17.7. Toisin kuin lähetyksessä kerrottiin, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit kestävät seitsemän päivää, eivät kuutta päivää. Lisäksi festivaaleja ei aiemmin pidetty raviradalla vaan urheilukentällä.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Maailman tunnetuimpiin kuuluvan kuvataiteilijan teokset rakentavat siltoja sisäisen kokemuksen ja ulkoisen maailman välille. Teosten värit ja mittasuhteet vievät arkisten aistikokemusten tuolle puolen, ja herättelevät tuntemuksia, joissa on samalla kertaa jotain tuttua ja jotain uutta. Anish Kapoorin teoksia on parhaillaan esillä Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä. Keskustelussa mukana taidekriitikko Timo Valjakka ja avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja kirjailija Esko Valtaoja. Toimittajana on Jonni Roos.