Kulttuuriykkönen

Viime viikolla vietettiin kirjailija Jane Austenin syntymän 250-vuotispäivää. Austenin tuotannon merkitys myöhemmälle laatukirjallisuudelle on jo pitkään tunnustettu, mutta suuri nykyinen yleisö löysi Austenin vuonna 1995 BBC:n tuottamasta Ylpeys ja ennakkoluulo-tv-sarjasta. Sarja uusitaaan myös Ylellä joulun välipäivinä. Miksi Jane Austenin kertomukset sekä kestävät aikaa että taipuvat uusiksi elokuva- ja tv-sovituksiksi? Ja mitä myöhemmät brittielokuvat kuten Neljät häät ja hautajaiset tai Notting Hill ovat velkaa Austenille? Aiheesta keskustelevat toimittaja, kulttuuritutkija Anna Möttölä, kääntäjä Maria Lyytinen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Ei ole yhdentekevää, miten eläimistä puhutaan. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, miten tuotantoeläimiä kuvataan nykykirjallisuudessa. Lähetyksessä pohditaan eläinten oikeuksia, kirjallisuuden voimaa ja sanojen merkitystä. Mukana keskustelussa ovat esikoiskirjailija, väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara, kirjailija Laura Gustafsson ja kirjallisuudentutkija Helinä Ääri. Toimittajana on Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio pureutuu viikon puhutuimpiin kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan muun muassa persujen silmienvenytyskohusta ja anteeksipyynnöistä, Nokian työntekijöiden pisteytyksistä ja miten lähipiirin suhteilla saa työpaikan, toimeentulotuen leikkausten moraalista sekä joulun merkityksestä Suomessa vuonna 2025. Raatilaisina kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, tietokirjailija ja ekonomisti Heikki Pursiainen sekä toimittaja ja tietokirjailija Jussi Ahlroth. Juontajana Nicklas Wancke Ohjleman juontaa Nicklas Wancke.

Valehtelua on montaa lajia, mutta niin on herkkäuskoisuuttakin. Röyhkeimmillekin valheille löytyy vakuuttunut kuuntelija, ja itse asiassa suuret valheet menevät helpommin läpi kuin pienet. Tilaisuus tekee valehtelijan, mutta myös herkkäuskoisuus on tilannesidonnaista: esimerkiksi elämänkriisit, korkea ikä ja auttamisen halu altistavat huijauksen uhirksi joutumiselle. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, rakkaushuijareita paljastava Tuula Visa sekä Aasian organisoiduista huijauskeskuksista kirjoittanut Helsingin Sanomien toimittaja Ville Similä keskustelevat valehtelusta ja herkkäuskoisuudesta. Toimitttajana on Jonni Roos.

Tekoäly tunkeutuu vauhdilla terveydenhuoltoon, mutta miten suhtaudumme siihen, kun koneet alkavat tehdä päätöksiä elämästämme ja kuolemastamme? Uusi, kahdeksan kokeen ja lähes 6000 osallistujan “Moral psychological exploration of the asymmetry effect in AI-assisted euthanasia decisions” -tutkimus (Laakasuo et al., 2025) kertoo, miten suhtautuisimme siihen, että tekoäly olisi mukana tekemässä eutanasiapäätöksiä. Lähetyksessä vastataan seuraaviin kysymyksiin: Kumman päätös – ihmislääkärin vai robottilääkärin – keskeyttää elintoimintoja sai suuremman hyväksynnän, ja havaittiinko sama ero eri kulttuureissa? Onko sillä väliä, toimiiko tekoäly vain suosittelijana vai lopullisena päätöksentekijänä? Entä katoaako varautuneisuus, jos päätösketjussa on mukana edes yksi ihminen? Millainen työkalu tekoäly on lääkärin arjessa nyt, ja millaisia odotuksia sen käyttöön on tulevaisuudessa? Missä asioissa tekoäly on ihmistä parempi päätöksentekijä? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologian dosentti ja Turun Yliopiston tutkija Michael Laakasuo, Haaga-Helian vanhempi tutkija ja tekoälyasiantuntija Anna Lahtinen ja lääkäri ja lääketieteen etiikan opettaja Aleksi Pajunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati arvioi tämän hetken mielenkiintoisinta elokuvatarjontaa. Raadissa on kolme elokuvakriitikkoa: Olli Kangassalo, Silja Sahlgren-Fodstad ja Matti Rämö. Lähetyksessä käsitellään seuraavat elokuvat. Sydäntalvi Bugonia Nämä pienet asiat Sirât Nuremberg Nouvelle Vague Wicked 2 Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Emeritusprofessori Jukka Korpela kertaa uudessa kirjassaan länsimaisuuden historiaa ja sivistyksen juuria. Kun 1990-luvulla kommunismi romahti Euroopassa ja kylmä sota päättyi, moni ajatteli että länsimainen ymmärrys yksilöstä, yhteiskunnasta ja taloudesta oli aloittanut vääjäämättömän voittokulkunsa. Nyt 2020-luvulla voidaan todeta, että tämä käsitys osoittautui katkeran virheelliseksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskuntien sijaan vallalla on totalitarismi, taloudellinen epätasa-arvo ja yksilönvapauksien rajoittaminen. Mitä lopulta ovat länsimaisuuden ihanteet ja miksi ne ovat kriisissä? Aiheesta keskustelevat Jukka Korpelan kanssa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä aatehistoriaan perehtynyt akatemiatutkija Timo Miettinen. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan viikon polttavimpiin ilmiöihin ja suuriin arvokysymyksiin. Miss Suomi menetti kruununsa rasistisena pidetyn kuvan vuoksi, kun taas Linnan juhlissa kohautti vulvaa symboloiva iltapuku. Missä kulkevat rajat? Puolustusvoimien komentaja on väläyttänyt naisten osallistumista maanpuolustukseen syntyvyyden laskiessa. Onko vain miehiä koskeva asevelvollisuus Suomen suurin tasa-arvo-ongelma, ja pitäisikö naisten kantaa vastuunsa, kun miesikäluokat pienenevät? Eduskunnassa kuohuu hallituksen halusta palauttaa susien, karhujen ja ilvesten kiintiömetsästys. Onko kiistassa löydettävissä sopu kaupunkilaisen luontoihanteen ja maaseudun turvallisuuden välillä? Rapautuuko demokratia Yhdysvalloissa silmiemme alla ja miksi emme reagoi? Vai onko kysymys median ylireagoinnista Trumpin kulloisiinkin suuriin puheisiin? Tuoreet tutkimukset osoittavat väkivaltarikollisten aivojen eroavan normaaliväestöstä. Jos taipumus väkivaltaan on biologista, onko ihmisellä vapaata tahtoa – ja pitäisikö aivotoiminta huomioida tuomioissa? Keskustelemassa ovat kirjailija ja juristi Jarkko Tontti, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Toimittajana on Pauliina Grym.

Taiteella on tutkitusti lukuisia terveysvaikutuksia. Miten merkittäviä ne ovat? Kulttuuriykkösessä keskustellaan asiantuntijoiden kanssa siitä, miten taide on osa hyvää ja tervettä elämää, ja miten siitä voi olla hyötyä esimerkiksi ikääntyneille, pitkä-aikaissairaille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Mukana ortopedia ja eläkkeellä oleva ylilääkäri Seppo Seitsalo ja tutkija Sari Kuuva. Toimittajana on Jonni Roos.

Mikä saa kirjailijan inspiroitumaan menneestä maailmasta ja sen naiskohtaloista? Vaikuttaako oma aikamme siihen miten naiskuvaa rakennetaan? Onko vaarana että haluammekin luoda vääristyneitä naiskuvia? Olivatko historian naiset vahvoja selviytyjiä? Mitkä olivat heidän voimavaransa? Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten naiset-sarjan viimeinen osa kertoo tulevan kartanonrouvan salaisuudesta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan kolmas osa Kultaiset vuodet kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja Suomen vaurastumisen ensivaiheista. Pirkko Määttälä kiinnostui lähipiirinsä historiasta, heidän tiestään Saksasta Suomeen. Alsacessa syntyneen Marie Larcherin elämästä löytyneet arkistomateriaalit vaikuttivat Marie romaanin syntyyn. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Pirkko Määttälä ja Riikka-Maria Rosenberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Tietokirjailija ja dosentti Mikko K. Heikkilä on julkaissut syksyllä teoksen Taruissa on totta. Siinä pureudutaan myyttisiin kertomuksiin, legendoihin ja kansantaruihin sillä ajatuksella, että ne saattavat osin palautua historiallisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Perinteisessä historiantutkimuksessa niille ei kuitenkaan ole annettu juurikaan painoarvoa. Miten käsityksemme historiasta muuttuu, jos voidaankin osoittaa kansanperinteen omaavan suuremman historiallisen todistusarvon kuin mitä tähän asti on ajateltu? Mitkä tarinat saisivat historiallisen kunnianpalautuksen? Ja millä keinoilla taruista voi löytää eletyn historian jälkiä? Aiheesta keskustelevat Mikko K. Heikkilän kanssa folkloristiikan akatemiatutkija Kati Kallio sekä tietokirjailija, filosofi Eero Ojanen. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan jälleen vakiraatilaisten kanssa kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa. Pohdinnassa, miten suhtautua yleisradiounionin päätökseen pitää palestiinalaisten kansanmurhasta syytetty Israel mukana Euroviisuissa, ja siihen että Suomi ja Yle ovat mukana, vaikka osa EBU-maista päättivätkin boikotoida kisoja. Lisäksi arvioinnissa meneillään olevan Auer-käräjän avoimuuden hyödyt ja sen oikeussalidraamanomaiset elementit. Tuleva taksiuudistus puhutti myös — mikä on sen funktio, ja pitäisikö halvoista taksimatkoista luopua paremman turvallisuuden ja kuskien riiston vuoksi? Puheenaiheena myös itsenäisyyspäivänvieton tv-keskeisyys ja vuodesta toiseen toistuvat lähes ritualistiset ohjelmat sekä Helsingin keskustan mielenosoitukset sekä niiden funktio. Lopuksi syynissä kulttuurituotteiden runsaudenpulan aiheuttama interpassiivisuus ja sen ilot ja kirot. Mukana arkiston johtaja Outi Hupaniittu, tomittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä markkinoinnin asiantuntija Jussi Turhala. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suuntaamme katseemme suomalaiseen juhlapukeutumiseen. Millä tavalla Linnan juhlat ovat kriisissä olevan suomalaisen muodin näyttäytymispaikka? Millaisia neuvoja asiantuntijat antavat miesten juhlapukeutumiseen? Ovatko säännöt muuttuneet ja miten etiketti sanelee tyylin? Millaisia historiallisia viittauksia löytyy modernien vaatteiden takaa? Mitkä korutrendit näkyvät nyt juhlapukujen rinnalla? Miten timantit, rubiinit, safiirit ja smaragdit ovat syntyneet ja millaisia uskomuksia niihin liittyy? Ohjelman vieraina ovat Pariisissa 30 vuotta asunut muotisuunnittelija Jasmin Santanen, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen ja diplomigemmologi Niina-Jasmin Korpi Tillanderilta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mihin ovat kadonneet perinteiset kritiikit, ja voiko kulttuurijournalismi vielä uudistua? Studiossa mietitään, miten someilmiöt ja henkilötarinat haastavat perinteisiä taidearvioita. Kulttuuriykkösen studiossa aiheesta puhuvat Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jutta Sarhimaa, toimittaja Sonja Saarikoski ja kriitikko Maaria Ylikangas. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkönen tarkastelee historiallista Nürnbergin oikeudenkäyntiä James Vanderbiltin ohjaaman ja Jack El-Hain romaaniin pohjautuvan Nuremberg (USA,2025) kautta. Teos vie katsojan Nürnbergin sotarikosoikeudenkäyntien jännitteisiin hetkiin. Elokuvan keskiössä on psykiatri Douglas Kelley, jonka tehtävä on arvioida natsijohtaja Hermann Göringin mielentilaa ja motiiveja (Russell Crowe, Rami Malek). Toisen maailmansodan jälkeen Nürnbergissä tuomittiin 24 Natsi-Saksan johtajaa ennennäkemättömistä rikoksista: rauhanrikoksista, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Oikeudenkäynnit loivat perustan kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja tekivät kansanmurhasta kansainvälisen rikoksen. Ohjelmassa pohditaan, miksi käskyjen noudattamista ei enää hyväksytty puolustukseksi ja miten Nürnbergin opit vaikuttivat kansainväliseen oikeuteen ja Euroopan integraatioon ja tämän hetken tapahtumiin. Keskustelemassa ovat elokuva-asiantuntija Jari Sedergren, Maanpuolustuskoulun opettaja ja tutkija Kari Takamaa ja eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan puolalaisen Andrzej Sapkowskin luomasta Noituri-romaaneista ja niiden pohjalta tehdystä Netflixin The Witcher -tv-sarjasta, animaatioista sekä maineekkaan pelitalo Cd Project Redin peleistä, mitkä ovat yhdessä saaneet aikaan yhden aikamme suosituimmista keskiaikaisista fantasiatarinoista. Mikä palkkiometsästäjien lailla hirviöitä surmaavissa hedelmättömissä mutanteissa, niin kutsutuissa noitureissa sekä koko Sapkowskin monimutkaisessa hirviöitä, noitia, ihmisiä, haltioita, kääpiöitä yms. fantastisia humanoidilajeja ja poliittista valtapeliä vilisevässä maailmassa kiehtoo? Ja miten se eroaa esimerkiksi Tolkienin Taru sormusten herrasta tai Martinin Game of Thrones -fantasiamaailmoista? Millaista sankariainesta kovia kokenut noituri Geralt Rivialainen, hänen rakastettunsa noita Yennefer Vengerbergiläinen sekä heidän ottolapsekseen päätynyt koko valtakunnan havittelema suurta maagista potentiaalia omaava Ciri oikein ovat? Miten Noituri onnistuu erottumaan edukseen nykyajan fantasiakentällä, ja miten siitä juonnetut pelit ja tv-sarja yhdessä nostivat koko Noiturin maailmanlaajuiseksi ilmiöksi? Miten mielikuva The Witcherin maailmasta eroaa riippuen siitä, onko siihen sukeltanut ensisijaisesti kirjojen, pelien tai tv-sarjan ja animaatioelokuvien kautta? Vieraana fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija Vehka Kurjenmiekka sekä kriitikko Aleksi Kuutio. Toimittajana Juhani Kenttämaa.

Talousvaikuttaja Björn "Nalle" Wahlroos piirsi Yle Ykkösaamussa viime viikonloppuna Suomen tulevaisuudesta synkän kuvan. Toimittaja Elina Männynväli kysyi kolumnissaan Kansan Uutisissa, miksi Wahlroosilla on pysyvä pääsylippu mediaan ja kutsui häntä oligarkiksi. Miten raati näkee asian? Viikolla paljastui myös viestipalvelu x:n avattua sijaintipalvelunsa avoimeksi, että muun muassa monet amerikkalaiset MAGA-kannatustilit sijaitsevat Afrikassa tai Itä-Euroopassa Ville Talola toimittaa.

Filosofi Frank Martela kysyi kolumnissaan “Maailman onnellisimmat yhteisöt ovat kaukana Suomesta” (Helsingin Sanomat 11.9.2025) voiko ilman rahaa olla onnellinen? Martela mukaan kansainvälisissä elämän­tyytyväisyys­kyselyissä vauraat maat kuten Suomi menestyvät, mutta rahan ja onnen yhteys katoaa, kun tarkastellaan rahatalouden ulkopuolella eläviä metsästäjä-keräiljöiden yhteisöjä. Ekonomisti Heikki Pursiainen kirjoitti Martelan kirjoitukseen kommenttina kolumnin Laboren julkaisemaan Talous & Yhteiskunta -lehteen “Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä” (8.10.2025). Pursiaisen mukaan metsästäjä-keräilijä -elämäntyylin perään haikailu on suorastaan vaarallista. Risto Isomäki on kirjoittanut sekä tieto- että tieteiskirjoja. Jälkimmäisissä hän kuvittelee tapoja, jolla ihmiskunta voisi järjestää olonsa ja yhteiskuntansa. Kumman kannalle, Martelan vai Pursiaisen puolelle metsässä pikkupojasta asti viihtynyt Isomäki asettuu? Miikka Hallavaara johtaa Helsingin yliopiston hominiiniekologian tutkimusryhmää ja projektia, joka jäljittää Homo-suvun ekologisia lokeroita sen kahden miljoonan vuoden ajalta eli ympäristöjä ja olosuhteita, joissa on kyetty pärjäämään ja edistymään. Keskustelemassa ovat filosofi Frank Martela, ekonomisti Heikki Pursiainen, tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja arkeologi Miikka Tallavaara. Toimittajana on Pauliina Grym

Astrofyysikko Sissi Enestam on tutkinut monien tutkijoidenkin esittämää ajatusleikkiä hypoteesista, joka väittää havainnoitavan todellisuuden olevan täyttä lumetta ja simulaatiota Matrix-elokuvan juonen kaltaisesti tai osana The Sims -tyylistä tietokonepeliä, jossa maailmamme koostuisi synteettistä koodinpätkistä biologisen todellisuuden sijaan. Sissi on julkaissut aiheesta tietokirjan Simulaatioteoria – Mitä jos todellisuus ei ole sitä mitä luulemme (Tammi). Mistä ajatus kumpuaa, millä todennäköisyydellä elämme simulaatiossa, mitä todisteita hypoteesin puolesta esitetään ja voidaanko simulaation mahdollisuutta saumattomasti kieltääkään? Miksi monia kovia tieteen tekijöitä ja fyysikoita ajatus simulaatioteoriasta kiehtoo huolimatta sen sci-fimäisestä, pseudotieteellisestä, mystisestä, uskonnollisesta ja jopa salaliittoteoriamaisesta luonteesta? Sissi Enestamin lisäksi Kulttuuriykkösen vieraina kosmologi Kari Enqvist, joka on aihetta käsitellyt omissa teoksissaan sekä tutkijatohtori-tieteiskirjallisuusasiantuntija Esko Suoranta. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan talvisodan legendaarisesta tarkka-ampujasta Simo Häyhästä. Häyhä on usein mainittu maailmanhistorian menestyneimpänä tarkka-ampujana. Ranskalainen kirjailija Olivier Norek julkaisi viime vuonna romaanin "Talven soturit", joka pohjautuu talvisotaan ja Simo Häyhän tarinaan. Kirja on saavuttanut suuren suosion Ranskassa, ja käännösoikeudet on myyty useisiin maihin. Lähetyksessä mm. arvioidaan, miten hyvin ranskalaiskirjailija on pitänyt faktat kohdallaan. Haastateltavina ovat sotahistorian tutkija ja kolmen eri yliopiston dosentti Lasse Laaksonen sekä Simo Häyhän haastatellut ja hänestä kirjan Simo Häyhä - Talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja kirjoittanut Tapio Saarelainen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Uutisvirta Gazasta on hiljentynyt Israelin ja Hamasin lokakuussa solmitun tulitauon myötä. Hamasin hyökkäyksestä vuonna 2023 alkanut sota järkytävine siviiliuhreineen oli Suomessa päivittäin seurannassa. Israelia on syytetty sodassa kansanmurhasta ja lukuisista sotarikoksista sekä siitä, että se ei ole päästänyt toimittajia raportoimaan sodasta. Israelin mukaan kyseessä on suurelta osin Hamasin propaganda sekä läntisten tiedotusvälineiden kritiikittömyys esimerkiksi uutispalvelu Al-Jazeeran toimittamien tietojen osalta. Onko media onnistunut tehtävässään tuottaa riippumatonta ja luotettavaa tietoa Gazan sodan vaiheista ja sen syistä? Onko uutisoinnin volyymi ollut kohdallaan? Aiheesta keskustelevat journalismin tutkimuksen asiantuntija, yliopistolehtori Markus Ojala, antisemitismiin perehtynyt yliopistolehtori, tietokirjailija André Swanström sekä mediassa asiantuntijana käytetty tutkija ja vuoden tieteentekijä Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Millainen vaikutus tuntemallemme maailmanjärjestykselle ja sotarikosoikeudelle Trumpin ja Putinin Ukrainalle tarjoama rauhansuunnitelma olisi toteutuessaan? Mitä Spotifyn äänikirjamarkkinoille tuleminen tarkoittaa pienkustantamoiden ja yksityisten kirjailijoiden kannalta? Millä tavoin lasikattojen rikkominen todellisuudessa edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa? Pitäisikö median olla avoimempi omien lähteiden sekä haastateltavien valintaperusteissa? Pitääkö jopa luonnonsuojelua perustella maanpuolustuksella? Muun muassa näitä teemoja käsiteltiin Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa, jossa ruodittiin jälleen median, kulttuurin, arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaamme vakiraatilaisten voimin. Mukana tällä kertaa professori Helena Ranta, toimittaja-tietokirjailija Matti Virtanen sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kun taiteilija Akseli Gallen-Kallela matkusti perheineen Brittiläiseen Itä-Afrikkaan eli nykyiseen Keniaan vuonna 1909, he vuokrasivat tiilitalon Nairobin ulkopuolelta. Heidän kotonaan oli mustia palvelijoita, jotka saivat päivittäin maistaa virtahevon nahasta tehtyä ruoskaa. Kuka tätä ruoskaa käytti, ja miksi? Janne Lahden ja Johanna Skurnikin Kolonialismin muokkaama maailma (Otava 2025) avaa eurooppalaisten imperiumien historiaa ja jälkiä suomalaisille tuttujen ja ennalta tuntemattomien yksilöiden sekä yhteisöjen kokemusten kautta. Kirja tarkastelee kolonialistisia valtarakenteita ja asenteita useista näkökulmista ja tuo esiin erityisesti alkuperäiskansojen, rodullistettujen ryhmien ja siirtomaavallan kohteeksi joutuneiden äänet. Kirja kertoo, että vaikka Suomella ei ollut omia siirtomaita, miten suomalaiset ovat olleet mukana kolonialistisissa prosesseissa niin tieteessä kuin siirtomaahallinnossa. Miten suurta syyllisyyttä suomalaisten tulee kolonialismista tuntea ja miten kolonialismin perintö näkyy Afrikassa? Entä miten kolonialististen rakenteiden purkaminen näkyy eteläafrikkalaisessa yliopistomaailmassa? Keskustelemassa ovat yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin Yliopistosta, tieteen ja tiedon historian dosentti Johanna Skurnik Turun yliopistosta ja EU:n Sahelin erityisedustajan kabinettipäällikkö David Korpela. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksi kirjailijat jäävät nuolemaan näppejään, vaikka kustantamot porskuttavat? Kirjailijat ovat jälleen tuoneet esiin tyytymättömyyttään saamiinsa korvauksiin myydyistä kirjoista. Syyttävä sormi osoittaa lukuaikapalvelujen suuntaan, sillä äänikirjasta saatu korvaus on vain murto-osa verrattuna painettuun kirjaan. Painetusta kirjasta saa keskimäärin vain kolmisen euroa myydystä kappaleesta, äänikirjasta noin 50 senttiä. Jopa kokeneet kirjailijat tuntevat olevansa alakynnessä sopimusneuvotteluissa, joissa sovitaan korvauksista. Mitä tapahtuu suomalaiselle kirjallisuudelle? Hylkäävätkö kirjailijat perinteiset kustannustalot? Entä mitä tapahtuu äänikirjoille, joiden nousukiito on jo taittunut? Kulttuuriykkösessä kirja-alan ongelmista ovat puhumassa BookBeatin liiketoiminnan kehitysjohtaja Sari Forsström, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars, kirjailija Juha Itkonen ja Kirjailijaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Hanna-Reetta Schreck. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkönen pohtii, mistä luovuus ja inspiraatio todellisuudessa kumpuavat. Mistä tunnetut suomalaistaiteilijat löytävät polttoaineensa työlleen, ja mitkä tekijät ovat omiaan torppaamaan luovuuden, inspiraation ja menestymisen luovalla alalla. Toimittaja Henry Tikkasen tietokirja Luovat suomalaiset: Ja mitä me voimme heiltä oppia (Tammi) haastattelee viittätoista luovan alan tunnettua ammattilaista. Kirjassa omaa työskentelyään avaavat mm. valokuvaaja Meeri Koutaniemi, muusikko Olavi Uusivirta, kirjailija Satu Rämö, pelisuunnittelija Sami Järvi, näyttelijä Krista Kosonen sekä mentalisti Pete Poskiparta. Kirjassa he käyvät läpi muun mussa, mistä inspiraatio syntyy, mikä on heidän luovuuden lähde, miten he ovat päätyneet alalle ja mikä aiheuttaa luovuuden tuskaa? Kuvataiteilija-tutkija Hanna-Kaisa Korolainen on tutkinut inspiraatiota ja luovuutta, opettaa nykyään laajemmin luovaa prosessia Aalto-yliopistossa ja tehnyt väitöskirjan inspiraation roolista pyrkien purkamaan inspiraation mystisyyttä ja avaamaan sen todellista luonnetta. Mikä auttaa meitä löytämään inspiraation yhä uudelleen? Mitä luovuus ja inspiraatio vaativat kukkiakseen ja antaakseen pohjan luovan alan ammatillisuudelle? Millainen paikka Suomi on luovan alan ja taiteen tekijöille? Mitkä rakenteet synnyttävät taiteen menestystarinoita? Ja mitkä asiat ovat luovuutemme esteenä - niin henkilökohtaisella kuin kansallisellakin tasolla? Kulttuuriykkösen vieraina tutkija-taiteilija Hanna-Kaisa Korolainen sekä toimittaja-tietokirjailija Henry Tikkanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

John Stuart Mill oli 1800-luvulla vaikuttanut filosofi ja ekonomisti, yksi oman vuosisatansa vaikuttavimpia ajattelijoita. Hänen keskeneräinen käsikirjoituksensa Chapters on Socialism julkaistiin postuumisti vuonna 1879 — ja nyt, lähes 150 vuotta myöhemmin, se on käännetty suomeksi otsikolla Sosialismin hyödyt ja haitat. Miksi Mill ja tämä teos on nähty juuri nyt ajankohtaisena ja kääntämisen arvoisena? Sosialismi on muistuttanut poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kielenkäytössä välillä kirosanaa, mutta New Yorkissa voitettiin toissa viikolla pormestarivaalit juuri tätä taikasanaa käyttäen. Onko sosialismi siis tulossa muotiin? Ja mistä ylipäätään keskustelemme, kun keskustelemme sosialismista? Mukana ovat sosialismin hyötyjä ja haittoja pohtimassa Millin kirjan yksi kääntäjistä ja siihen kommetaarin kirjoittanut politiikan tutkija Mikko Lahtinen, Helsingin yliopiston filosofian professori Thomas Wallgren sekä Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti. Ville Talola on toimittajana.

Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä viikolla pohditaan veropäivän merkitystä, Woltin alustatalouden reiluutta, BBC:n skandaalia ja julkisen palvelun median luottamusta. Mukana myös keskustelua englannin ylivallasta, yhteisöllisyyden todellisuudesta ja sivistysihanteen kriisistä. Korjaus: kohdassa 5:33 sanoo juontaja Nicklas Wancke erheellisesti Sari Baldaufin sanoneen, että hän häpeää Woltin toimintamallia. Sen sijaan Talouselämä-lehden Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi nimeämä talousvaikuttaja Anne Brunila sanoi vuonna 2023 häpeävänsä Woltin toimintaa lähettejä kohtaan. Studiossa Virpi Hämeen-Anttila, Katleena Kortesuo, Tuomas Nevanlinna. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Sekä Jessikka Aron Putinin USA – Näin Venäjä hajottaa ja hallitsee Yhdysvalloissa (Johnny Kniga, 2025), Iida Hallikaisen ja Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen yhteinen teos Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä (Otava, 2025) että Hannu Pesosen Ammattina vakooja - Sankareita, pettureita ja salajuonia (Docendo, 2025) kertovat Venäjän vaikutus- ja vakoiluyrityksistä länttä kohtaan. Millaista myyräntyötä Kreml harjoittaa, miten se pyrkii vaikuttamaan lännen asenteisiin ja mikä on median rooli kohdemaassa? Haastateltavina ovat tietokirjailija Jessikka Aro, ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Hannu Pesonen sekä Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ukrainan sodan uutisoinnissa suomalaisen median tasapaino eri näkökulmien välillä on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kritiikkiä. Korostuuko uutisoinnissa liikaa Ukrainan näkökulma? Sorrutaanko tsemppijournalismiin? Käsitelläänkö Venäjän näkökulmaa ja motiiveja liian yksipuolisesti? Ennen kaikkea pystyykö suomalainen media antamaan realistisen kuvan Ukrainan sodasta ja miten raportointi on muuttunut sodan pitkittyessä? Mediakriittiseen keskusteluun Kulttuuriykkösessä osallistuvat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, digimedia Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri, Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella aihetta tutkiva tutkijatohtori Joonas Koivukoski sekä pitkän linjan journalisti Reetta Räty. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Monen sydänalaa riipii kun vanhoja puita ja ikimetsiä kaadetaan surutta. Kansanperinteessä puita on kunnioitettu, ne ovat suojanneet taloja ja niiden kaataminen on merkinnyt talonväelle huonoja aikoja, jopa kuolemaa. Eivätkä vain puut, vaan myös monet muut luonnonmuodostelmat kuten lähteet ja kivet ovat olleet monelle suomalaiselle pyhiä paikkoja. Kulttuuriykkösen vieraina ovat tietokirjailija Reetta Ranta, folkloristiikan tohtori John Björkman sekä maantieteen tohtori Kaisa Vainio (etä).

Millaiseksi elokuvaksi Mary Shelleyn klassikkokauhutarina kääntyy vuonna 2025 meksikolaisohjaaja Guillermo del Toron käsittelyssä? Kulttuuriykkönen paneutuu koko tohtori Frankensteinin ja hänen hirviönsä historiaan, merkityseen eri aikakausina ja vaikutukseen alkuperäisestä romaanista viimeisimpään elokuvaversioon. Vieraina kirjailija-tohtori Tiina Raevaara sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Jari Sedergren avaa keskustelun Sanna Marinin tuoreella Hope in Action -muistelmateoksella (Toivo on tekoja, suom. Maija Laura Kauhanen, Gummerus, 2025). Studiossa pohditaan, millainen vastaanotto Marinin kirjalla on ollut ja kenelle se on kirjoitettu? Ennen kaikkea, mitä Sanna Marin nyt myy, ja onko velvollisuutemme suomalaisina ostaa? Kansallisbaletin esityksessä nähty nuorten törkeä häiriköinti nostaa esiin kysymyksiä kulttuurikasvatuksesta ja yleisön käytöksestä. Miksi osa nuorista rikkoo yleisörauhan ja miten tilannetta voisi parantaa? Heikki Pursiainen siirtää keskustelun työelämään: Onko etätyö jokaisen tietotyöläisen oikeus vai työnantajan määrättävissä? Miten etätyö vaikuttaa yhteisöihin, kaupunkikulttuuriin ja arkeen? Toimituksen toisessa aiheessa mietietään, voiko Donald Trumpin nykyistä toimintaa USA:n sisäpolitiikassa verrata jo Mao Zedongin kauhistuttavaan kulttuurivallakumoukseen 1960-1970-lukujen Kiinassa? Katleena Kortesuo nostaa esiin uudisrakentamisen ongelmat ja arkkitehtuurin kyvyttömyyden rakentaa vanhojen perinteiden päälle. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomi kaupungistuu, nuoret korkeasti koulutetut hakeutuvat keskuksiin ja haluavat keskustamaista asumista. Syrjäseutu tyhjenee. Osmo Soininvaaran mielestä kaupunkien kehitystä tulisi ohjata taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti. Kaupunkien pitäisi esimerkiksi rahastaa kaupungin omaan kassaan tonttimaan ansioton arvonnousu, ja tontit tulisi ohjata käyttötarkoituksiin jossa niistä maksetaan eniten. Arkkitehtuurin uusi akateemikko, arkkitehti Mona Schalin uskoo kaupunkien kestävään kehittämiseen ja rakennetun ympäristön entistä korkeamman laadun tavoitteluun. Ovattko näkemykset sovitettavissa yhteen? Toimittajana on Jonni Roos.

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kansanedustaja Päivi Räsäseen vuodesta 2019 kohdistunut oikeudenkäynti tuli viime viikolla Korkeimman oikeuden käsittelyyn. Siinä pohditaan, syyllistyikö Räsänen rikokseen esitettyään viestipalvelu Twitterissä kielteisiksi tulkittuja näkemyksiä homoseksuaalisuudesta Pride-tapahtuman yhteydessä. Räsäsen asianajaja Matti Sankamo on julkaissut tähän prosessiin liittyen kirjan Eihän noin saa sanoa!, jossa hän pohtii kriittisesti sananvapauden oikeudellista sääntelyä. Tapaus on herättänyt huomioita myös maan rajojen ulkopuolella. Kyseessä on perusoikeuksien keskinäisten suhteiden määrittely. Tästä syystä Korkeimman oikeuden tuomioon kohdistuu erityistä mielenkiintoa. Mistä lähtökohdista tuomion valmisteluun ryhdytään, siitä otetaan selvää Kulttuuriykkösessä. Keskustelemassa ovat Matti Sankamon kanssa Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen, kirjailija, juristi Jarkko Tontti sekä Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Ville Talola toimittaa.

Yhdysvaltalaisartisti Bruce Springsteenin uran nivelvaiheeseen sijoittuva, tositapahtumiin ja samannimiseen Warren Zanesin kirjaan perustuva Deliver Me from Nowhere -elokuva kuvaa Springsteeniä vuoden 1982 Nebraska-albumin tekovaiheessa. Tuolloin nuori maailmantähteyden kynnyksellä oleva muusikko paini sekä menestyspaineiden että menneisyyden mörköjen kanssa. Nebraskan hän äänitti vaatimattomissa oloissa neliraiturilla New Jerseyn -kodissaan, ja sitä pidetään Springsteenin ajattomimpana tuotoksena. Deliver Me from Nowhere -elokuvan pääosaa esittää Shameless ja The Bear -tv-sarjoista parhaiten tunnettu Jeremy Allen White, ja leffan on käsikirjoittanut ja ohjannut mm. Crazy Heart -kantrielokuvasta tunnettu Scott Cooper. Millaisen dramatisoinnin elokuva piirtää tositapahtumista sekä itse “Pomosta” ja hänen elämänvaiheistaan? Onko vaikeuksien kautta voittoon sankari jo aikansa elänyt trooppi vain onnistuuko elokuva tuomaan jotain uutta hyvin vaihtelevien ja usein epäonnistuneiden elämänkertaelokuvien kaanoniin? Miten elokuva onnistuu kommentoimaan nykyaikaa, ja miksi Springsteen on noussut niin isoksi, ja jopa uskonnollista hurmosta faneiltaa saavaksi ilmiöksi sekä muusikoksi? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta musiikkitoimittaja Susanna Vainiolan, muusikko-kuvataiteilija Sampsa Sarparannan sekä elokuvakriitikko Leena Virtasen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio ruotii jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Toimittajana on Jonni Roos. Tässä jaksossa tarkastellaan muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaisiksi tulkituista kirjoituksista käytävää oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa. Missä kulkevat sananvapauden ja vihapuheen rajat, ja miten oikeuden ratkaisu voi vaikuttaa käsityksiimme perusoikeuksista ja niiden rajoista? Entä uskonnollisten yhteisöjen vastuu kielenkäytöstä. Hyvinvointiyhteiskunnan leikkaukset ja kulttuurin merkitys nousevat keskusteluun, kun pohdimme, mitkä osa-alueet ovat niin tärkeitä, että niihin ei tulisi koskea. Miksi kulttuurin pitäisi olla leikkausten ulkopuolella? Pitäisikö tuettavalla kulttuurilla olla vaikuttavuus-mittari? Kirjailija Kauko Röyhkä on herättänyt huomiota uudella tavalla ansaita tuloja internetissä – erityisesti Facebookin maksullisen sisällön kautta. Kirjailijana on nimittäin vaikea tienata elantoa. Toimintaelokuvien ja väkivaltaviihteen merkityksestä keskustellaan Sisu 2 -elokuvan innoittamana. Miksi väkivaltaa ei enää viitsitä kritisoida kritiikeissä? Elon Muskin Grokipedia-tietosanakirja haastaa perinteisen Wikipedian aseman. Miten tekoälyllä tuotettu tieto muokkaa käsityksiämme puolueellisuudesta ja luotettavuudesta? Voiko yksittäinen vaikuttaja, kuten Musk, muuttaa koko tiedonvälityksen kenttää ja vaikkapa sotkea faktat salaliittoteorioihin?

Elina Kahlan Gulagin viisas (Into, 2025) on romaani Pavel Florenskista – teologista, filosofista, matemaatikosta ja sähköinsinööristä, jota on kutsuttu Gulagin Leonardo da Vinciksi. Florenski etsi totuutta tieteestä ja uskonnosta, ja hänen elämänsä vei hänet yliopistosta kirkollisuralle ja lopulta Neuvostoliiton sähköistämishankkeisiin. Romaani yhdistää dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa, seuraten Florenskin vaiheita lapsuudesta vankileireille asti, missä hän jatkoi tutkimuksiaan. Suvi Ratisen Pakolainen (Otava, 2025) kuvaa pakolaisuuden kokemuksia sodanjälkeisessä Euroopassa. Päähenkilö on suomalaisvirolainen kirjailija Aino Kallas, joka menettää kaiken Neuvostoliiton miehittäessä Viron ja joutuu pakenemaan Ruotsiin. Paluu Suomeen on mahdotonta ulkopoliittisista syistä. Miten tiedemiehiä ja taiteilijoita kohdeltiin Neuvostoliitossa – ja miten se vaikuttaa yhä tieteen ja taiteen tekijöihin? Lähetyksen lopussa kuullaan myös ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin ajatuksia. Vuonna 1982 syntynyt Andruhovytš on yksi nykyukrainalaisen kirjallisuuden merkittävistä nimistä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat 1900-luvun alun Galitsiaan sijoittuva "Felix Austria" vuodelta 2014 ja vuoden 2020"Amadoka", joka käsittelee Ukrainan historian traumoja. Amadokan ensimmäinen osa ilmestyi juuri suomeksi Riku Toivolan suomentamana (Gummerus, 2025). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.

Miten kauhu toimii videopeleissä, ja millaisia lainalaisuuksia pelien interaktiivisuus tuo mukanaan pelottavien tarinoiden ja tilanteiden kertomiseen sekä totetuttamiseen? Japanilainen pelitalo Konami mullisti kauhupelit vuosina 1999 ja 2001 julkaistuilla Silent Hill ja Silent Hill 2 -peleillä. Niissä seikkaillaan sumuisessa painajaiskaupungissa ja etsitään kadonneita läheisiä taistellen groteskeja hirviöitä vastaan ja ratkaisten pulmia. Silent Hill -pääsarjan pelejä on julkaistu tähän mennessä yhteensä kahdeksan, joista viimeisin SIlent Hill f kuluvana syksynä. Se sijoittuu 1960-luvun sumun täyttämään japanilaiseen pikkukaupunkiin, missä teini-ikäinen Hinako joutuu kasvokkain traumojen, kuoleman ja hirviöiden kanssa. Psykologista sekä selviytymiskauhua sekoittava peli on maineikkaan japanilaiskirjailija Ryukishi07 käsikirjoittama. Miten useita elokuva-adaptaatioitakin osakseen saanut pelisarja mullisti kauhupeligenren, ja millainen on sen viimeisin osa? Vähintään yhtä vaikutusvaltainen kauhupelisarja Resident Evil ponnistaa myös Japanista. Sen vuonna 1996 julkaistu ensiosa vaikutti koko zombie-elokuvagenren uuteen tulemiseen 2000-luvun vaihteessa. Sarjan seuraava osa Resident Evil: Requiem julkaistaan ensi vuonna. Niin ikään japanilaisesta Exit 8 -pelistä on julkaistu elokuva, joka on parhaillaan Suomessakin teatterilevityksessä. Mitä japanilaisessa kauhussa on sellaista, joka iskee ja istuu pelimaailmaan niin hyvin? Millaisia muita onnistuneita kauhupelejä on julkaistu, ja millaisia kauhupelejä Suomesta tulee? Remedy-pelitalon Alan Wake ja Control -pelien lisäksi oululainen Korpi Games on pian julkaisemassa Shifting Chambers -peliään, jossa seikkaillaan taskulampun kajossa pimeässä alati muuttuvassa kauhukartanossa. Videopelien kauhusta ja kauhupeleistä Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa elokuvatutkimuksen opiskelija ja peliasiantuntija Juho Lipponen, pelisuunnittelija Tuuli Mäenpää, kauhupelien musiikkiin erikoistunut väitöskirjatutkija Enja Heikkilä sekä pelitoimittaja Johannes Valkola. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Jos yhteiskuntamme tuhoutuisi sodan tai ilmastokatastrofin seurauksena, mitä arkeologit löytäisivät meistä tuhansien vuosien päästä? Useat yhteiskunnat ovat kadonneet historian hämärään – miksi? Helsingin yliopiston kaksi tutkijaa vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Kirsi Valkama ja Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori tarjoavat uudessa kirjassaan nimeltään Historiaan hävinneet, romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan, uusia näkökulmia siihen miten pienemmät valtakunnat Välimeren alueella tuhoutuivat ja miksi. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö tarkastelee mitä oppia romahdukset tarjoavat omalle ajallemme. Toimittaja Nicklas Wancke.