Kulttuuriykkönen

Toisen maailmansodan jälkeen yhteiskunnan syvärakenteisiin jäi jotakin mikä ruokkii fasistiseen järjestykseen alistumista, sanoo filosofi Theodor Adorno (1903-1969). Tänä päivänä Adornon kriittinen filosofia elää renessanssia. Uudet Adorno-suomennokset herättävät ajankohtaisia kysymyksiä: Miksi ihminen samastuu valtaan jota hänellä ei ole? Millainen on auktoriteettiuskoinen persoonallisuustyyppi? Keskustelemassa Adornon suomentaja ja valtio-opin tutkija Taneli Viitahuhta sekä professori ja mediatutkija Anu Koivunen. Lähetyksessä kuulumiset myös käynnissä olevasta Ikaalisten Puistofilosofiasta järjestäjä Antti Sorrilta. Jakke Holvas toimittaa.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue. Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ylen Sukuni Murhamysteeri-podcastin kolmannella kaudella perehdytään Veikko-nimiseen mieheen, joka kuolee neuvostoliittolaisten rajavartioiden luoteihin vuonna 1951. Kuka hän oli ja missä asioissa hän liikkui luvatta Norjan ja Neuvostoliiton rajan yli? Veikon tapaus johdattaa yleisemmin kylmän sodan vakoilun maailmaan. Minkälaisissa tiedustelu- tai vakoilutehtävissä suomalaiset toimivat ja keiden toimeksiannosta? Kuinka yleistä tämä toiminta on ollut? Tunnetaanko Veikon lisäksi muita kohtaloita, joissa toiminta on johtanut asianomaisen kuolemaan? Ohjelmassa ovat vieraina historian dosentti Juha Pohjonen sekä Ylen podcast-sarjassa vakoiluhistorian asiantuntijana kuultava Mikko Porvali. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset liikemies Sami Kuuselan, tietokirjailija Tiina Raevaaran ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa syvennytään viikon polttaviin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin yhdessä tietokirjailija Tiina Raevaaran, liikemies Sami Kuuselan ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kanssa. Lähetys alkaa ajankohtaisella keskustelulla syntyvyyden romahtamisesta ja sen taustalla vaikuttavista ideologioista. Miten pronatalistiset ajatukset, maahanmuuttokeskustelut ja erilaiset taloudelliset kannustimet kietoutuvat yhteen, ja miksi suomalaiset eivät enää halua lisääntyä? Studiossa pohditaan myös, näkyykö väestökeskustelussa piilevä rasismi (kuten feministinen Tulva-lehti väittää) ja millaisia arvoja syntyvyyspolitiikan taustalta löytyy. Toinen aihe pureutuu kauneusleikkausten suosioon ja niiden riskeihin, kun tuore tapaus Turkista nostaa esiin kysymyksen kauneuden tavoittelun hinnoista. Millainen rooli somevaikuttajilla on ilmiön kasvussa, ja miten media käsittelee kauneuskirurgian vaaroihin liittyviä uutisia? Lisäksi jaksossa keskustellaan urheilutapahtumien ilmastovaikutuksista, suomalaisen kesäsään erityispiirteistä ja kesämuodin ilmiöistä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kyllästyttääkö some? Ei ihme. Ihmiset ovat jo vuosia viettäneet valtaosan ajastaan somessa, joten someen, samoin kuin fyysiseen todellisuuteen, on syntynyt toistuvia tapoja. Kuvat ovat samanlaisia, lauseet samanlaisia, statukset samanlaisia. Some on täynnä fraaseja. Facebookissa käyttäjien kirjoitukset ovat kaavamaisia, LinkedInissä ne ovat tahattoman koomisia ammattikielenkäytön korulauseita. Vakiintuneita hokemia ovat pohtimassa toimittaja Virpi Salmi, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä somekuplien tutkija Arttu Siltala. Jakke Holvas toimittaa.

Yksi tunnetuimpia ja omaehtoisimpia pelisuunnittelijoita on japanilainen Hideo Kojima, joka tuli tunnetuksi jo 1980-luvun lopulla alkaneen Metal Gear -pelien luojana. Metal Gear Solid (1998) on edelleen yksi maailman arvostetuimpia pelejä, joka viimeistään lanseerasi monien muiden pelintekijöiden adaptoiman hiiviskelypelien sarjan. Tämän myötä Kojimasta tuli alan supertähti, joka tunnetaan hyvin myös peliyhteisöjen ulkopuolella näyttävistä elokuvamaisista peleistään. Viimeisin Kojiman luoma pelisarja Death Stranding (2019) on saanut juuri odotetun jatko-osan, joka vilisee Hollywood-näyttelijöitä kuten Lea Seydoux sekä elokuvaohjaajia kuten Guillermo del Toro, George Miller ja Nicolas Winding Refn. The Walking Deadista parhaiten tunnettu näyttelijä Norman Reedus esittää Sam-nimistä kuriiria. Hänen tehtävä on yhdistää maailmanlopun jälkeisessä maailmassa omiin poteroihin eristäytyneet ihmiset taas toisiinsa ja taistella mystistä Death Stranding -vaaraa vastaan. Millainen henkilö Kojima oikein on, ja mistä lähtökohdista hän yleensä tekee pelejään? Millainen peli Death Stranding 2 on, ja miten se vertautuu Kojiman aikaisempiin luomuksiin? Miksi Kojimasta on tullut niin näkyvä ja vaikutusvaltainen hahmo? Miksi hänen luomansa pelit ovat poikkeuksetta aina niin suuria tapauksia? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta yhdessä kulttuuritoimittaja Joonatan Itkosen, pelivaikuttaja Saara Minkkisen sekä pelitoimittaja Johannes Valkolan kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maamme yksi tunnetuimmista ja monipuolisimmista muotoilijoista Ritva-Liisa Pohjalainen on esillä Heinolan museossa. Miten hänen 50-vuotinen uransa alkoi? Millä tavalla oma lapsuus Raahessa ja isovanhempien opit tekivät hänestä esteetikon? Millä tavalla Italiassa vietetty aika on vaikuttanut hänen tyylinsä jalostumiseen esimerkiksi lasimuotoilun kohdalla? Monet muistavat Ritva-Liisa Pohjalaisen veistokselliset muotiluomukset, jotka tuovat mieleen Fellinin elokuvien puvustukset. Millä tavalla hänen muotoilunsa eri vaiheet kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa? Millä tavalla hän on tuonut esille ajan hengen muotoilun kautta? Pohjalainen on saanut Kaj Franck-muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon. Hän suunnitteli vaatteita Piretalle, Silolle, Kestilälle, Finn Flarelle ja P.T.A.-merkille ja loi oman Ril´s-designermalliston. Vieraina ovat muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja museonjohtaja Riitta Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösessä sukelletaan japanilaisen huumorin maailmaan ja erityisesti manzai-komiikkaan. Manzai on perinteinen japanilainen komiikan laji, jossa kaksi esiintyjää käy nopeatempoista sanailua tarkasti määriteltyjen roolien – höpsön heittäjän (boke) ja järkevän oikaisijan (tsukkomi) – välillä. Manzai perustuu väärinymmärryksiin, sanaleikkeihin ja nopeaan vuoropuheluun, ja se on yksi Japanin suosituimmista komiikkamuodoista. Mikä tekee tästä perinteisestä komiikan muodosta niin suositun Japanissa – ja voisiko siitä tulla seuraava hitti Suomessa? Keskustelemme manzain perinteistä, kilpailuista ja siitä, kuinka huumori rakentaa siltoja kulttuurien välillä. Mikä naurattaa Japanissa – ja miten manzai taipuu suomalaisille lavoille? Studiossa ovat viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut japanilainen koomikko ja manzai-projektin projektipäällikkö Gen Takagi, manzai-kilpailun voittajat Aapo Alare ja Daniel Selin sekä tietokirjailija ja Japani-asiantuntija Liisa Karvinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa. Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi. Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa? Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille? Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa. Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja. OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Merkityskato uhkaa länsimaista konsumeristista elämäntapaa, mutta sivistyksen kautta voi kokea elämän vauraaksi ja merkitykselliseksi. Sivistys on mahdollista kaikille taustasta riippumatta. Sivistyskäsitykset heijastavat oman aikansa arvoja ja kohtalonkysymyksiä. Meidän aikanamme sivistyksen avulla etsitään ratkaisuja maailmankuvien erkaantumista vastaan ja planetaarisen hyvinvoinnin puolesta. Kulttuuriykkösen sivistyskeskustelussa ovat mukana sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salonen, yliopistotutkija Johanna Vuorelma ja Jyväskylän kesän festivaalijohtaja Kyösti Ylikulju. Toimittajana on Jonni Roos.

Steven Spielbergin läpimurtoelokuva Tappajahai julkaistiin 50 vuotta sitten kesäkuussa 1975. Peter Benchleyn vuotta aikaisemmin ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin perustuvasta tarinasta loihdittiin yksi maailman ikonisimmista kauhuelokuvista, joka kylvi jokaiseen luonnon vesissä uivaan ihmiseen pienen pelon siemenen. Millainen vaikutus pieneen yhdysvaltalaiseen saarikaupunkiin sijoittuvalla tarinalla jättimäisestä valkohaista sekä sitä metsästävistä ihmisistä oikein on ollut? Millaisen eläinfobiaelokuvien sarjan Tappajahai aloitti, ja miten ne ovat vaikuttaneet meidän eläin- ja luontosuhteeseemme? Miksi Tappajahai kiinnostaa edelleen, ja miten elokuva on onnistunut kestämään aikaa? Miten Tappajahai vertautuu 50 vuotta myöhemmin julkaistuun uuteen australialaiseen haielokuvaan Dangerous Animals? Millainen vaikutus elokuvien eläinrepresentaatiolla voi olla meidän käsitykseemme ja asenteeseemme tiettyjä eläimiä kohtaan? Onko turvallista sukellella vapaasti valkohaiden kanssa kuten uudessa dokumenttielokuvassa Shark Whisperer annetaan ymmärtää? Kulttuuriykkönen sukeltaa syviin sinisiin vesiin yhdessä kirjailija-valkohaientusiasti Harri-Pekka Pietikäisen, elokuva- ja nuorisotutkija Heta Mularin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Tero Kartastenpään kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesäkuu on kansainvälinen Pride-kuukausi ja Suomessakin sen vietto on levinnyt myös useille pienille paikkakunnille. Viikonloppuna vietettiin valtakunnan näkyvintä ja suurinta teemaan liittyvää tapahtumaa, kun Helsinki Pride täytti pääkaupungin kadut ja puistot. Minkälainen liike Pride on tänä päivänä? Priden historia ulottuu 1960-luvun loppuun, jolloin New Yorkissa syntyi mellakoita poliisin ja homoyhteisön välille. Näkyykö tämä historia tänä päivänä Pride-liikkessä? Pridea on kritisoitu politisoitumisesta. Vuonna 2023 Helsingissä esimerkiksi Kokoomuksen ja Keskustan osallistuminen kulkueeseen torpattiin. Onko Priden sisään tullut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeusien ajamisen rinnalle muita poliittisia tavotteita? Aiheesta keskustelevat Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, SETA:n pääsihteeri Kerttu Tarjamo sekä QX.fi-median entinen päätoimittaja Sami Montell. Ville Talola on toimittajana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan jälleen viikon puhuttavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Studiossa pohditaan Suomen ulkopoliittista linjaa Yhdysvaltojen Iran-iskun ja Trumpin aikakauden valossa, sekä keskustellaan Priden politisoitumisesta ja organisaatioiden liputuspaineesta. KORJAUS: Kohdissa 14min:18sek ja 15min:20sek Pride-liputus-aiheessa mainitaan väärin KTP eli Kouvolan Työväen Palloilijat. Liputuskohu koski joukkuetta KPL eli Kouvolan Pallonlyöjät. Kouvolan Pallonlyöjät ilmoitti, ettei seura halua lippuaan sateenkaarilipun viereen. KTP eli Kotkan Työväen Palloilijat toimi vuonna 2023 kotikaupungissaan Priden virallisena suojelijana, on muina vuosina sponsoroinut tapahtumaa ja on ilmoittanut kotisivullaan jakavansa Priden arvot. Lisäksi pureudutaan suomalaisten heikentyneeseen tyytyväisyyteen terveydenhuoltoon ja kysytään miksi miehet lukevat yhä vähemmän kaunokirjallisuutta. Mukana keskustelussa tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä sarjayrittäjä ja sosiaalidemokraattinen poliitikko Sami Kuusela. Juontajana on Nicklas Wancke.

Pohjoismaalaiset myyvät omaisuutensa, jättävät työpaikkansa ja muuttavat Italiaan. Mitä he etsivät vastapainoksi omalle urakeskeiselle elämäntyylilleen? Italia vetää myös suomalaisia sisustusalan ammattilaisia puoleensa. Ruotsalaisen sisustusgurun Marie Olsson Nylanderin remontoima vanha Palazzo Cirillo Sisiliassa on tullut tutuksi suomalaisillekin SVT:n tv-sarjasta Unelmakoti Sisiliassa. Suomalaiset sisustajat matkustivat inspiroitumaan palatsista, mitä he ammensivat rosoisesta tyylistä? Miltä tuntui astua jopa vaaralliselta näyttävään satoja vuosia sitten rakennettuun hauraaseen rakennukseen? Tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen on opiskellut antiikkia ja modernia sisustussuunnittelua ja arkkitehtuuria Firenzessä. Hän tuntee tyylisuunnat 1400-luvusta eteenpän. Ylä-Mononen kirjoittaa parhaillaan kirjaa roomalaisista kodeista. Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen, Sisiliassa vierailleet sisustustoimittaja Maija-Riitta Mustonen ja mainostoimisto- ja verkkokauppayrittäjä Mari Tauler. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Oscar-palkittu ohjaaja Danny Boyle ja käsikirjoittaja Alex Garland palaavat 28 päivää myöhemmin -elokuvan (2002) maailmaan, jossa kemiallisten aseiden laboratoriosta karannut virus levittää tappavaa raivotautia ympäri maailmaa. 28 vuotta myöhemmin on elokuvasarjan kolmas osa, joka aloittaa aivan uuden tähän maailmaan sijoittuvan elokuvatrilogian. Elokuva on saanut ylistäviä arvosteluita, ja on runsaan ennakkolippumyyntien perusteella kutsuttu vuoden kauhuelokuvaksi. Mutta kauanko zombiapokalypsit jaksavat meitä kiinnostaa? Mikä tästä ja muista 28-elokuvista tekee niin poikkeuksellisia, että zombifilmatisoinneille ei vieläkään näy loppua? Onko tämä oikeasti vuoden kauhuelokuva, vai olisiko zombien aika jo ohi? Vieraina tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaara, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä käsikirjoittaja Ilja Rautsi. Juhani Kenttämaa toimittaa.

”Björling on ainut tapaamani ihminen joka on ratkaissut elämän arvoituksen”, sanoi Gunnar Björlingin (1887-1960) ystävä Olof Enckell. Runoilija Gunnar Björling on jäänyt vähälle huomiolle kotimaassaan. Fredrik Hertzbergin teos ”Kieleni ei ole sanoissa” - Gunnar Björlingin elämä ja teokset (suom. Juhani Ihanus ja Hannimari Heino; Parkko 2025) on ensimmäinen kattava selvitys runoilijamestarin elämästä ja runoudesta. Kulttuuriykkösessä runoilijan perinnöstä ovat keskustelemassa kirjallisuudentutkija Fredrik Hertzberg ja kääntäjä, runoilija Hannimari Heino. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Colossal Biosciences -bioteknologiayritys ilmoitti keväällä, että se oli onnistunut luomaan kolme harmaasuden pentua, jotka kantavat muinaisten hirviösusien (Aenocyon dirus) geenejä. Nykyisiä susia paljon isommat hirviösudet kuolivat sukupuuttoon noin 13 000 vuotta sitten. Vaikka yhdysvaltalaisen yrityksen saavutus on merkittävä, se herättää myös kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle geenimuokkauksessa voidaan mennä ja mitä eettisiä kysymyksiä sukupuuttoon kuolleiden lajien elvyttäminen herättää. Studiossa aiheesta keskustelemassa ovat paleobiologian dosentti Suvi Viranta, eläin - ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Psykologista jännitystä kirjoittava Martta Kaukonen hämmästyi, kun ulkomaalaiset lukijat pyysivät hänen kirjoihinsa sisältövaroituksia. Ne kertoisivat lukijalle ennalta, mitä mahdollisesti vaikeita ja pelottavia aineksia romaanit sisältävät. “Eräs ystäväni vitsaili, että Terapiassa näitä teemoja on niin monia, että sisältövaroituksia varten pitäisi painattaa oma vihkosensa”, kirjoitti Kaukonen vuoden 2021 esikoisestaan Kirjailija-lehden blogissa. Kirjailija Juha Itkonen kirjoitti Anna-lehdessä keväällä 2023 aiheesta, että “taide ei ole vaarallista. Sisältövaroitukset sen sijaan saattavat ollakin.” Kotimaisessa kirjallisuudessa sisältövaroituksia ei vielä juuri näy, mutta mihin niitä tarvitaan ja miten ne vaikuttavat vastaanottajan kokemukseen? Miten paljon kirjailijan pitää ajatella lukijan mahdollista traumatisoitumista? Keskustelemassa ovat kirjailijat Martta Kaukonen ja Juha Itkonen, Psykologiliiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen ja dosentti, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Laura Piippo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa. Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa? Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta? Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesän isot kuvataidenäyttelyt ovat avautuneet. Mitä teemoja Helsinki Biennalessa, Mäntän Kuvataideviikoilla, Purnussa ja Rauma Triennalessa käsitellään? Keskustelemassa Helsinkie Biennalen kuraattori Kati Kivinen, yksi Mäntän kuvataideviikkojen monista “kanssakuraattoreista” ja Rauma Triennalen kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen sekä Purnussa ja Tuusulassa töitään tänä kesänä esittelevä kuvataiteilija Kirsti Tuokko.

Billnäsin, vanhassa ruukkikylässä, Helsingin länsipuolella avautuu Sommarstilleben -näyttely. Käsitöistä ja designista kootut runolliset asetelmat kertovat pohjoismaisen kesän maagisuudesta. Hanni Koroma, joka vastaa näyttelyarkkitehtuurista, on todennut että kauneus ympärillämme on ainoa asia joka lohduttaa kun maailma on sekaisin. Taidehistoriastakin tutut asetelmat, stillebenit ja nature mortet voivat koostua myös perunoista, sitruunoista, tillistä, kananmunista ja kukista. Asetelmat kertovat kunnioituksesta elämän ja arjen kauneutta kohtaan. Näyttely koostuu useiden suomalaisten nykytaiteilijoiden ja muotoilijoiden teoksista. Mitkä aihepiirit ovat inspiroineet heitä? Millaisen sanoman he haluavat tuoda esille kauniiden ja myös yllättävien yhdistelmien kautta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Katja Hagelstam, näyttelyarkkitehtuurista vastaava Hanni Koroma ja taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen ja Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudion lähetyksessä analysoidaan alkajaisiksi fasismin käsitettä ja sen soveltuvuutta Yhdysvaltain politiikkaan: onko presidentti Trumpin toimintatavoissa nähtävissä autoritaarisia piirteitä ja miten Valkoisen talon toimet vaikuttavat demokratiaan? Keskustelu laajenee fasismin tunnusmerkkeihin ja siihen, milloin poliittisten vastustajien leimaaminen fasisteiksi on perusteltua. Ja mitä tarkoittaa Sinimustan liikkeen rekisteröimistä takaisin puolueeksi? Sitten nostamme esiin asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset: pitäisikö Suomen naistenkin suorittaa asevelvollisuus, kun maanpuolustusreservit pienenevät ja tasa-arvo korostuu yhteiskunnassa? Miksi naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen palvelukseen edelleen harvakseltaan, ja onko miesten ja naisten erilainen velvollisuus oikeutettua? Entä mistä kertoo se, että lihavuuslääke nousi Suomen myydyimmäksi lääkkeeksi? Onko kyseessä ratkaisu kansanterveysongelmaan vai medikalisaation uusi huippu? Kuka lääkkeestä hyötyy ja kenen tulisi kustantaa sen käyttö? Samalla pohditaan lihavuuden kulttuurisia merkityksiä ja kehopositiivisuuden vähenemistä. Ja miksi tietokirjoja arvioidaan edelleen lähinnä aiheiden kautta, eikä niiden kirjallisia ansioita nosteta esiin? Miten narratiivinen ja luova tietokirjakerronta haastavat perinteisiä genre-rajoja? Lopuksi pohditaan selviytymisen teemaa kirjallisuudessa ja arjessa: miten kriisit muuttavat käsitystämme merkityksestä, turvallisuudesta ja ihmisyydestä? Onko nykyinen maailmantila aidosti uhkaava vai luovatko media ja kulttuuri meille liioitellun selviytymisen tarpeen? Ja millainen reaktio Elokapinan kolmipäiväinen mielenosoitus on ympäristökriisiin? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Vehka Kurjenmiekka. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuonna 1993 julkaistu Doom mullisti tietokonepelaamisen ja naulasi kolmiuloitteiset ensimmäisen persoonan räiskinnät maailman keskeisimmäksi pelityypiksi. Doom nosti yhdysvaltalaiset pelisuunnittelijat, John Romeron ja John Carmackin alan supertähdiksi ja heidän perustamansa Id Softwaren yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksi pelitaloksi. Mars-planeetan pinnalle tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa pelataan ainoalla hengissä olevalla ihmissotilaalla, joka pyrkii selviytymään mm. haulikon ja moottorisahan avulla helvetistä teleporttaavien hirviölaumojen keskuudessa. Miten ensimmäisen persoonan ammuskelupelien ehdoton uranuurtaja näkyy ja tuntuu tänä päivänä, ja millainen on ollut sen kulttuurillinen vaikutus? Viimeisin Doom: The Dark Ages -peli julkaistiin juuri, ja sen pelattavuutta sekä intensiteettiä on kiitelty peliarvosteluissa. Miten modernisoidut versiot Doomista toimivat, ja miksi pelisarja on pysynyt edelleen relevanttina? Miksi juuri Doomista tuli niin keskeinen peli, että se on siinnyt kokonaisen pelien sarjan ja monia muitakin kulttuurituotteita? Miten Doom ja Id Softwaren myöhempi peli Quake vaikuttivat e-urheiluun ja siihen, millaiseksi pelikulttuuri on muodostunut? Miksi alkuperäisen Doomin ympärillä on edelleen vahva yhteisö, joka luo uusia kenttiä pelattavaksi vanhalle pelimoottorille? Vieraina pelitoimittaja Johannes Valkola, runoilija Aura Nurmi sekä pelisuunnittelija Juho Kuorikoski. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Aura Koiviston uutuusromaani Lahottajat (Into, 2025) kertoo sienten ja ihmisten yhteiselosta syrjäkylässä. Tarinassa pappi näkee sienissä jumaluutta, muusikko kuuntelee sienisinfonioita ja mummo kietoutuu sienirihmastoon. Kirja tarkastelee ihmisyyttä uusista näkökulmista ja esittelee hämmästyttävää sienitietoa – niiden kyvyt ja lajit ovat moninaiset, ja sienet voivat olla yhteistyökumppaneita tai loisia. Sienistä voisi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa. Psilosybiinit ja psilosiinit ovat luonnossa esiintyviä, erityisesti tietyissä sienissä esiintyviä psykoaktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinireseptoreihin. Tutkimusten mukaan psilosybiini voi lievittää vaikeaa masennusta ohjatun psykoterapian yhteydessä. Hannu Alhon johtama tutkimus selvitti, miten psilobysiineillä voitaisiin hoitaa alkoholiriippuvuutta. Sienet ovat monimuotoisuutensa takia sopeutumisen mestareita. Biokemistin ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessorin Matti Vuennon uusi tietokirja Hämmästyttävät sienet (Gaudeamus, 2025) kertoo sienten viihtyvien yhtä lailla kuivissa ja märissä sekä kuumissa ja kylmissä ympäristöissä, myös meissä ihmisissä. Sienet ja itiöt ovatkin läsnä myös suositussa pelissä The Last of Us ja sen pohjalta tuotetussa draamasarjassa (MAX), jossa ihmiskunta kamppailee ihmiset tunnistamattomiksi hirviöiksi muuttavan tartunnan kautta. Tartunnan saanut ihminen alkaa puskea ruumistaan sienimäisiä ulokkeita menettäen oman kehonsa ja mielensä hallinnan, ja menettää minuutensa. Mikä on ihmisen ja sienten suhde, ja kumpi voittaisi taistelussa, sienet vai ihmiset? Voiko sienistä todellisuudessa kasvaa uhka ihmiskunnalle? Ja miten sienet voivat olla apuna mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien hoidossa? Haastateltavana ovat kirjailija Aura Koivisto, päihdelääketieteen professori emeritus Hannu Alho ja biokemisti ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kalakukotkin pistävät jalalla koreasti kun kesäfestarit starttaavat Kuopiossa. Kuopio tanssii ja soi -festivaalien uusi johtaja Kenneth Kvarnström on modernisoinut tapahtuman ilmeen. Festivaalien kesto on pysynyt entisellään mutta eri esityksiä on aiempaa vähemmän. Miltä tapahtuman tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan Kvarnström haluaa festivaalia viedä? Toimittajana on Liisa Vihmanen

Sanna-Mari Hovi tutki ruotsalaisten kuningattarien toimenkuvaa. Joukosta löytyi monta vaikuttajaa. Millaisia ominaisuuksia heillä oli? Kuningattarien vaikutukset ovat edelleen havaittavissa Ruotsin hovissa ja kulttuurielämässä. Teoksessa Ruotsin kuningattaret - vaimoja ja voimanaisia avataan Tukholman linnat rakennuttaneen Hedvig Eleonooran, piiasta kuningattareksi kivunneen Kaarinan ja suomalaisten sotalasten kohtaloihin vaikuttaneen Louisen kiinnostavia persoonia. Osa Ruotsin kuningattarista koki tragedioita, kuten Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi ja Katariina, joka eli pitkään vankilassa. Monet kuningattarista tulivat ulkomailta, ja sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sen tapoihin ja ilmapiiriin ei ollut aina ongelmatonta. Miten Ruotsin nykyinen kuningatar Silvia on uudistanut monarkiaa omalla toiminnallaan? Miksi me Suomessa seuraamme aktiivisemmin Ruotsin kuningashuonetta kuin ruotsalaiset itse? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna-Mari Hovi ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kolme vakiraatilaista ruotii jälleen median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Mukana tutkija Jori Grym, toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Greta Thunbergin osallistuminen Freedom Flotilla -alukseen, joka pyrkii viemään apua Gazaan, on nostanut esiin kysymyksiä aktivismin vaikutuskeinoista ja siitä, miten mediassa ja somessa suhtaudutaan Thunbergiin. Keskustellaan myös kansainvälisen aktivismin vaikutuksista ja siitä, voivatko näkyvät tempaukset muuttaa yleistä mielipidettä. Studiossa pohditaan lisäksi Pride-kuukauden merkitystä ja presidentti Stubbin päätöstä osallistua Helsinki Pride -tapahtuman suojelijana. Aihe herättää keskustelua tasa-arvosta, politisoitumisesta ja siitä, miten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on muuttunut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Paneelissa pohditaan, miten presidentin osallistuminen vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Työelämän murrosta käsitellään nelipäiväisen työviikon kautta. Onko lyhyempi työviikko ratkaisu työssä jaksamiseen, ja kenelle se on realistinen vaihtoehto? Studiossa pohditaan erilaisten työtehtävien soveltuvuutta ja vaikutuksia tuottavuuteen sekä työhyvinvointiin. Disney torppaa Marvel-inflaatiota. Raati keskustelee myös Marvel-elokuvien tuotantotahdin hidastumisesta ja supersankarigenren tulevaisuudesta. Lopuksi keskustellaan luontosuhteemme muutoksesta, susipelosta ja suhtautumisestamme villieläimiin. Miksi tietyt eläimet nostavat pelkoja ja tunteita? Onko kyseessä kulttuurillinen ilmiö vai aito huoli?

Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä. Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy. Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025). Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa. Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kuvan kevät-maisterinäyttelyn kuraattori Nina Liebenberg pyysi jokaista opiskelijaa valitsemaan näyttelyprosessin alkuvaiheessa henkilökohtaisen, merkityksellisen esineen. Millä tavalla esine voi toimia taiteellisen ajattelun avaajana? Millä tavalla esine avaa taiteilijalle uusia tunteita ja näkemyksiä omasta taiteestaan? Vaikuttaako esine myös siihen että taideteoksesta tulee enemmän konkreettinen, materialistinen? Kuvan kevät tuo esille taiteilijoiden tulkintaa ajan hengestä. Tänä vuonna teemoista voi löytyä memento mori, uhrilahja, arkeologinen artefakti, binäärikoodi, dystooppinen jäänne, madonreikä, taikuus ja immateriaalisuus. Näyttely avaa näkymän siihen, missä nykytaiteessa mennään, millaiset teemat ovat nousemassa ja mikä ammattilaisiksi valmistuvia kuvataiteilijoita askarruttaa juuri nyt. Jani Luoman videoissa ja performansseissa syvennytään läheisten ihmisten välisiin keskusteluihin. Hän nauhoittaa päiväkirjamaisia video-otoksia ja ääniä joita hän käyttää teoksissaan fragmentteina. Fanny Varjo on kiinnostunut myyteistä joita hän heijastaa installaatioissaan. Nyt kiinnostuksen kohteena ovat jalokivet ja eläimen vatsalaukussa muodustuneet besoaarikivet, joita käytettiin keskiajalla myrkyn löytämiseen sekä suojana pahaa silmää vastaan. Ohjelman vieraina ovat dekaani Leevi Haapala, opiskelijat Fanny Varjo ja Jani Luoma ja FRAMEn johtaja Juha Huuskonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuvan Kevät – Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 15.6.2025 asti.

Firenzeläinen 1500-luvulla elänyt diplomaatti Niccolò Machiavelli tunnetaan teoksestaan Ruhtinas, joka toi tekijälleen maineen kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Nyt on ensimmäistä kertaa suomennettu toinen hänen teoksensa nimeltään Sotataidosta (Dell' arte della Guerra, suom. Antti Immonen). Se oli ainoa Machiavellin teoksista, joka julkaistiin vielä tekijän eläessä. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri, Napoleon ja pohjolan leijona Kustaa II Aadolf, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz. Vieraina ovat kirjaan esipuheet laatineet Machiavelli-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Palokangas sekä valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Önningebyn taiteilijasiirtokunta Ahvenanmaalla oli yksi tärkeistä kuvataiteilijoiden yhteenliittymistä 1800-luvun lopulla. Kuvataiteilijat kokoontuivat pieneen Önningebyn kylään kesäkuukausiksi maalaamaan ja ideoimaan uutta. Tuohon aikaan luotiin monia niistä taiteilija-ammatin ja luovan yhteisöllisyyden muodoista, jotka ovat tuttuja nykyisestäkin taidemaailmasta. Taiteilijasiirtokunnista ja taiteilijuuden muutoksista ovat keskustelemassa taidehistorioitsija Salla Leponiemi ja syksyllä Didrichsenin taidemuseon johtajana aloittava Anna-Maria Wiljanen. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tanssia on pidetty nuoruuden ammattina, josta siirrytään viimeistään 40-vuotiaana katsomon puolelle. Tämä ei pidä enää paikkansa. Ikääntynet tanssijat ovat löytäneet takaisin lavalle. Heille on kysyntää ja myös yleisö on löytänyt heidät. Mistä ilmiössä on kyse? Ja mitä ikä tekee tanssijuudelle ja ajatukselle tanssista? Studiovieraina ovat 50+ kollektiivin perustanut Alpo Aaltokoski, ikäihmisten kanssa nykytanssiesityksiä tehnyt koreografi Susanna Leinonen sekä entinen balettitanssija Nina Hyvärinen, joka vuosien jälkeen palasi lavalle kahdella sooloteoksella. Eläköityneen, mutta täystyöllistetyn tähtitanssija Minna Tervamäen ajatuksia baletista ja ikääntymisestä kuullaan insertissä. Toiminttaja Liisa Vihmanen

Luksusmuotia voi pitää statussymbolina tai taiteena. Vanhat tunnetut muotitalot kuten Dior, Chanel ja Balmain tekevät käsityönä, laadukkaista kankaista taiteellisesti korkealaatuisia vaatteita ja asusteita. Voiko niitä pitää taideteoksina? Miten luksus voi tänään, kun ilmastonmuutos ja sota muuttaa meidän ajatusmaailmaa ja toimintatapoja? Entinen Pariisissa pitkään asunut Ellen muotitoimittaja luki lakimieheksi ja muutti Luxemburgiin. Miten tämä vaikutti hänen suhtautumiseensa luksukseen? Miten luksusmuoti syntyi ja millaisia tarinoita löytyy muodin historiasta? Miten luksusmuotia opetetaan Aalto-yliopistossa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Elisa Suokko, muotisuunnittelija Carolina Forss ja Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, joka avaa luksusmuodin historiaa ja nykytilaa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Narsismi sanana tuo monille mieleen itseriittoisen, huomionhakuista ja pröystäilevää käytöstä osoittavan henkilön. Haavoittuva narsismi on monitahoinen ilmiö, jossa ulospäin usein herkältä, jopa vaatimattomalta vaikuttavan ihmisen sisällä piilee voimakas tarve erityiskohteluun, hyväksyntään ja haavoittumattomuuteen. Missä määrin haavoittuva narsismi on yksilön ominaisuus ja missä määrin kulttuurinen ilmiö – onko nyky-yhteiskunta omiaan ruokkimaan narsistisia piirteitä? Miten uhriutumiskulttuuri liittyy haavoittuvaan narsismiin? Ja miten tunnistaa haavoittuvan narsistin, ja minkälaista on elää tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä? Psykologi Jane-Veera Paakkolanvaaran tuore albumi ”Ohutnahkainen Narkissos” kuvaa elämää haavoittuvan narsistin lähellä. Liisa Keltikangas-Järvinen avaa, miksi yksilöllisyyden korostaminen ja jatkuva itsen esille tuominen voivat johtaa lisääntyvään ahdistukseen ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon – ja miksi juuri haavoittuva narsismi kuvaa tätä aikakautta. Keskustelijoina ovat Helsingin yliopistollisen sairaalan linjajohtaja, psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori ja psykologian dosentti Jarno Tuominen. Inserteissä kuullaan psykologi ja persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvistä sekä psykologia ja muusikkoa Jane-Veera Paakkolanvaaraa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan taas kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Pietari Kylmälä juontaa ja pöydän ääreen ovat asettuneet tutkija Jori Grym, tietokirjailija Aino-Mari Tuuri ja toimittaja, kriitikko Ville Hänninen. Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan nuorten miesten ja incel-ilmiön ympärillä käytävään keskusteluun somessa, median luomiin mielikuviin sekä väkivallan syihin. Panelistit pohtivat, miksi incelit nähdään uhkana ja miksi apua tarvitsevia nuoria miehiä demonisoidaan. Millainen vaikutus on Netflixin suositulla Adolescence-sarjalla mielikuviin? Lisäksi pohditaan väkivallan sukupuolittuneisuutta ja Andrew Taten kaltaisten vaikuttajien roolia. Studiossa keskustellaan myös rakkauden tunteista (14min:50): miksi naisilla ja miehillä on erilaisia kokemuksia rakkaudesta ja miten yhteiskunnan turvallisuus vaikuttaa tunteiden syvyyteen? Voiko hyvinvointivaltio laimentaa rakkauden kokemuksia? Paneelissa puntaroidaan Euroviisujen äänestyssääntöjen oikeudenmukaisuutta. Miksi Israel-ilmiö syntyi? Tarvitaanko uutisiin enemmän positiivisuutta ja toivoa? Helsingin Sanomien uusi hanke lupaa positiivisa uutisia. Onko tämnä falskia, koska maailma on täynnä ongelmia? Lopuksi käsitellään yksityisen ja julkisen rahan suhdetta kulttuurissa: ohjaako yksityinen rahoitus taidetta liikaa vai paikkaako se julkisen tuen puutteita?

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe? Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Viiden tähden sotaelokuva, kirjoitti kriitikko Kalle Kinnunen uudesta Warfare-elokuvasta Suomen Kuvalehdessä. Vuoteen 2006 ajoittuvassa uudessa Alex Garlandin teoksessa huippuunsa koulutetut Navy SEAL -joukot tukevat USA:n joukkojen toimintaa kapinallisten alueella Irakissa. Kesken valvontatehtävää erikoisjoukkojen sotilaat joutuvat keskelle hektistä tulitaistelua. Millaisena elokuva näyttää sotimisen, etenkin kaupunkisotimisen, sodankäynnin mielekkyyden ja mihin se sijoittuu sankaritarinoita nojaavassa genressä? Keskustelemassa ovat johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sekä Yle Svenskan kulttuuritoimittaja Silja Sahlgren-Fodstad ja Kulttuuritoimituksen elokuvakriitikko Antti Selkokari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Gazan viimeisin sota on jatkunut jo puolitoista vuotta. Sodan tuottama tuho on ollut mittavaa ja kansainväliset vastalauseet ovat nousseet yhä voimakkaammiksi. Gazan viimeisimmällä sodalla on pitkät juuret Palestiinan miehityksessä. Activestills-valokuvauskollektiivi on dokumentoinut miehityksen arkea ja väkivaltaa kahdenkymmenen vuoden ajan. Heidän näyttelynsä Valokuvataiteen museossa Helsingissä luo nykyiselle väkivallalle historiallista ja poliittista taustaa. Kultturiykkösessä kysytään mitä miehitys ja pakolaisuus ovat tehneet palestiinalaisten kollektiiviselle muistille ja käsitykselle historiallisesta Palestiinasta. Entä miten miehitys ja jatkuvat kahinat muokkaavat israelilaisten käsitystä omasta historiastaan? Miten todistaa nykyhetkeä ja siihen liittyvää väkivaltaa osana monimutkaista historiaa? Studiossa keskustelemassa ovat valokuvataiteilija Haidi Motola, tutkija Timo R. Stewart ja tutkija Tiina Järvi. Juontaja on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan Euroviisuista, jotka huipentuvat viikonloppuna Sveitsin Baselissa, ja Israelin osallistumisesta, joka on herättänyt kiivasta keskustelua. Yleisradiota on haastettu aktiivisempaan keskusteluun euroviisujen poliittisista ulottuvuuksista ja boikotoimaan kisoja. Lisäksi puhutaan eutanasiasta, Cannesin elokuvajuhlista ja Hollywoodin poliittisista puheenvuoroista. Perjantaistudiossa pohditaan myös, miten taiteessa käsitellään ilmastonmuutosta ja mikä rooli viisaudella ja empatialla on kulttuurissamme ja politiikassa. Raatilaisina ovat kirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Jarkko Tontti sekä mainonnan suunnittelija Jussi Turhala. Juontajana toimii Nicklas Wancke. Juontajana on Nicklas Wancke.

Millaisia pornon kuluttajia ovat suomalaiset kristityt? Miten sosiaalinen media muuttaa seksityön luonnetta? Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Pia Rendicin uusi väitöskirja “Synti vai nautinto? Suomalaisten kristittyjen kokemuksia ja ajatuksia pornosta ja pornonkäytön vaikutuksista” tarkasteli kristityksi identifoituneiden ajatuksia pornon käytöstä. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Helenius tutkii pornoa ja eroottisia sisältöjä niiden tuottajien näkökulmasta. Vaikka nettipalvelut ovat tuoneet pornon kaikkien saataville, ovat asenteet seksityöläisiä kohtaan edelleen nihkeät. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.