Kulttuuriykkönen

Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asuinalue ulottuu pohjoisessa Euroopassa neljän valtion alueelle. Saamelaiset ovat eri vaiheissa kohdanneet kulttuurista vainoa ja tukahduttamista. Mutta keitä saamelaiset oikeastaan ovat? Missä määrin he ovat olleet kumppaneita valtakulttuurin kanssa? Miten vähemmistön oikeudet tunnistetaan ja miten ne toteutuvat tänä päivänä? Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut saamelaisuuden ja suomalaisuuden historiasta kokonaisteoksen Kenen maa - kenen ääni. Se on julkaistu osanan sovintoprosessia, jossa on selvitetty historian kipupisteitä, mutta se vie myös kysymyksiin saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä ja kansan määrittelystä. Aiheesta keskustelevat Veli-Pekka Lehtolan ohella inarinsaamelaistaustainen viestintäpäällikkö Erja Morottaja sekä alkuperäiskansojen tutkija Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Espanja myyttien takaa-näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa, avaa kuuluisien, espanjalaisten kuvataiteilijoiden, kuten Pablo Picasson ja Francisco de Goyan maisemia ja tyyliä. Välimeren valo kiehtoi taiteilijoita kaikkialta Euroopasta jo 1700-luvulla. Valenciassa ja Kataloniassa kehittyi suuntauksia, joissa tutkittiin valon merkitystä. Yksi tämän näyttelyn teemoista on Espanjan vahvan kulttuuri-identiteetin tutkiminen teosten kautta. Millaisia eksoottisuutta korostavia aiheita taiteilijat suosivat? Millä tavalla kuvataiteesta ja elokuvistakin tuttu myytti espanjattaresta on syntynyt? Tänään kuvataiteilija Marika Mäkelä inspiroituu Espanjasta. Hänen värikkäät ja mausteiset teoksensa ovat syntyneet Espanjan auringon alla ja ovat nyt esillä Galerie Forsblomissa, Helsingissä. Mitä Espanja on tuonut hänen sisäiseen maailmaansa ja maalauskankaalle? Ohjelman vieraina ovat kuvataiteilija Marika Mäkelä ja intendentti Salla Heino. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jälleen median, arvokysymysten, ajankuvamme sekä kulttuurin ajankohtaisaiheet ruodittavina kolmen vakiraatilaisen voimin. Mikä on ikiopiskelijan hintalappu, ja mikä on opiskelijan vastuu käyttää oppimaansa yhteiskunnan hyväksi? Onko snellmannilainen sivistys itseisarvo vai pitäisikö yhteiskunnan tuella opiskelleen ymmärtää tuottaa osaamisellaan takaisin se taloudellinen hyöty, jonka hän on "ilmaiseksi" saanut? Keskustelun taustalla 75-vuotias ikiopiskelija, joka on suorittanut 3500 opintopistettä Jyväskylän yliopistossa. Voiko tekoäly olla hyvä pomo tai jopa poliittinen päättäjä? Albaniassa hallituksen luottamuksen sai Della-niminen ministeri, joka on tuotettu tekoälyn avulla. Sen tarkoitus on mm. nopeuttaa hallituksen päätöksentekoa esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa. Suomalaistutkimuksen mukaan yritysten johtoryhmissä tekoäly on hyödyllinen päätöksenteossa, mutta muutosvastarinta on edelleen suurta. Toisen tutkimuksen mukaan yllättävän iso prosentti suomalaisista olisi valmiita ottamaan tekoälyn oman työnsä johtajaksi ja esihenkilöasemaan oikean ihmisen sijaan. Millä ehdoin kone voisi olla meidän pomomme, ja mitä uhkia tai mahdollisuuksia siihen liittyisi? Käsittelyssä myös vanhojen vaatteiden kaupan yllättävän iso logistinen ympäristöjäki Suomessa. Pessimismin ja näköalattomuuden vaikutus kulutukseen ja talouteen, sekä balanssi kulutuksen ympäristöriskeistä sekä sen välttämättömyydestä talousmallimme ylläpitäjänä. Lisäksi keskustelua muotilehti Voguen päätoimittajan vaihdoksesta sekä lehden vaikutuksesta sekä tulevaisuudesta. Studiossa professori Laura Kolbe, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Englannin sekoittuminen suomen kieleen herättää vahvoja tunteita. Välillä tuntuu, että kieliraivo on suorastaan kansanhuvi, sillä turhaa englannin kielen käyttöä päivitellään jatkuvasti lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa.Miksi suomalaiset puhuvat finglishiä ja mihin englannin kielen käyttö johtaa? Entä osaavatko nuoret enää suomen kieliopin mukaisia lauserakenteita?Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä finglishin käytössä raivostuttaa. Keskustelussa ovat mukana Laura Niemi ja Ville Eloranta, jotka ovat kirjoittaneet aiheesta tietokirjan. Lisäksi studiossa ovat äidinkielen opettaja Irene Bonsdorff ja kielitieteilijä Janne Saarikivi. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Toimittaja Anna-Kaisa Huusko on dokumentoinut suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia taiteilijakoteja. Millä tavalla koti voi toimia sekä inspiroivana ateljeena, ideoiden laboratoriona ja omana kotina? Huusko on tutkinut 12 ateljeekotia, joukossa on tunnettuja muotoilijoita kuten Finn Juhl, Bruno Mathsson, Tove Jansson, Gunnar Asplund ja tukholmalainen kuvanveistäjä Carl Eldh. Mikä näiden kotien tilaratkaisuissa ja esineissä tekee niistä poikkeuksellisia? Miten Huusko joutui matkallaan hakemaan edesmenneiden taiteilijoiden sukulaisilta lupaa päästä näihin tiloihin? Millä tavalla ruotslaiset ja tanskalaiset ateljeekodit eroavat esimerkiksi suomalaisista? Pohjoismainen sisustustyyli mielletään moderniksi, valoisaksi ja joskus jopa steriiliksi. Toimittaja Piia Kalliomäki ja valokuvaaja Pauliina Salonen ovat jo kolmetoista vuotta kuvanneet pohjoismaisia koteja. Mikä on ominaista Scandi design -käsitteelle? Mitkä designklassikot löytyvät näistä kodeista? Millä tavalla pimeä vuodenaika vaikuttaa kodin ilmeeseen? Ohjelman vieraina ovat uusien kirjojen tekijät, toimittajat Anna-Kaisa Huusko, Piia Kalliomäki ja valokuvaaja Pauliina Salonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Elokuvantekijä-muusikko Anna Erikssonin kolmas kokopitkä elokuva E julkaistaan pian. E kertoo skandaaliin joutuneesta Suomen ex-pääministeristä, joka katoaa autiomaahan, jossa hän kohtaa kaksoisolentonsa ja muita alueelle eksyneitä. Erikssonin elokuvatrilogian päättävä teos poikkeaa monilta osin Marilyn Monroen elämästä inspiroituneesta M (2018) sekä Euroopan rappiosta kertovasta W (2022) -elokuvista. Eriksson on julistanut, että kolminäytöksinen, tarinaan pohjautuva elokuvakerronta on tiensä päässä. Hän haluaa tehdä tulevaisuuden elokuvaa, joka on visionääristä, vaarallista ja hypnoottista. Mitä hän tällä tarkoittaa, ja millaista elokuvakerrontaa hän onnistuu tarjoamaan aristoteelisen draaman kaaren tilalle? Millaisen kokonaisuuden trilogia tarjoaa, ja millainen taiteellinen matka ja kasvutarina elokuvien tekeminen on ollut Erikssonille? Mihin kokeellisen elokuvan perinteeseen teokset asettuvat, vai onko Eriksson onnistunut luomaan jotain ainutlaatuista? Miten Erikssonin keinot ja näkemykset vertautuvat Mika Taanilan ja muiden maamme arvostetuimpien kokeellisen elokuvantekijöiden tekotapoihin? Millaista on suomalainen video-, media- ja elokuvataide tänä päivänä, ja millaisista perinteistä ne ponnistavat? Kulttuuriykkönen sukeltaa kokeellisen elokuvan perinteisiin, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen yhdessä Anna Erikssonin, elokuvantekijä Mika Taanilan sekä Espoo Cinén toiminnanjohtaja Tytti Rantasen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Pinja Meretojan Tissilogia kertoo naisten rintojen kulttuurihistoriasta sarjakuvan keinoin. Rintoja on kautta aikain peitetty, korostettu, täytetty ja poistettu. Välillä ihanteena ovat olleet suuret rinnat, välillä pienet. Hollywoodin kulta-aikana suurimmiksi elokuvatähdiksi nousivat povekkaat naiset. Baywatch-sarjan hidastetut juoksukohtaukset muistavat kaikki. Rinnoista on myös luettu vaikka mitä ja niitä ovat hyödyntäneet myös kansallisuuskiihkoilijat. Naisten rintoja on myös vahdittu. Vaikka tänä päivänä vaatteen läpi kuultava naisen nänni ei enää olekaan hirveä kauhistus ja Suomessa voi ottaa aurinkoa julkisillakin rannnoilla yläosattomissa, liittyy rintoihin edelleen paljon sääntöjä, sanattomia ja julkilausuttuja. Monet sosiaalisen median jätit kuten Instagram sensuroivat edelleen kuvia rinnoista ja nänneistä, ja moni nainen käyttää rintaliivejä häveliäisyyssyistä. Kaikissa kulttuureissa rintoja ei pidetä seksuaalisina kehonosina. Pitäisikö rinnat epäerotisoida lännessäkin? Keskustelemassa ovat kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Pinja Meretoja, elokuvatutkija Jari Sedergren ja Suomen valokuvataiteen museon viestintäpäällikkö Jaakko Laasanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa sukellamme perjantai-iltapäivän ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin. Jokainen lähetys kokoaa Pasilan studion pöydän ääreen kolme asiantuntijavierasta, joiden kanssa käydään läpi viikon polttavimmat aiheet rohkeasti, kriittisesti ja uteliaasti. Tällä viikolla studiossa ovat tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen Jussi Turhala. Juontajana toimii Pauliina Grym. Lähetys alkaa Yhdysvaltojen viihde- ja mediakentän kuumalla puheenaiheella: myöhäisillan ohjelmien, kuten Jimmy Kimmel Liven ja Stephen Colbertin, hyllyttäminen. Keskustelemme siitä, missä kulkee sananvapauden raja, kun presidentti Trump kommentoi ja pyrkii ohjailemaan viihdeteollisuutta. Onko USA yhä sananvapauden ja demokratian mallimaa, vai kaventaako poliittinen ilmapiiri kriitikkojen ääniä? Onko cancel-kulttuuri nyt vallan työkalu – sekä oikealla että vasemmalla? Seuraavaksi siirrytään kotimaan polttavaan haasteeseen: väestönmuutokseen ja Suomen tyhjenemiseen, Ylen tuoreen uutisen pohjalta. Matti H. Virtanen kysyy, miltä Suomi näyttää vuonna 2050, kun väestöennusteet maalaavat kuvaa pienenevistä ikäluokista ja autioituvista kaupungeista. Miksei asiaa oteta tarpeeksi vakavasti? Urheiluaiheessa Jussi Turhala nostaa esiin suomalaisen huippu-urheilun kipupisteet: kannattaako arvokisoihin lähteä, jos menestystä ei tule? Nettikommentaattorien ja median kritiikki kohtaa urheilijat, jotka kuitenkin ovat maailman kärkeä omissa lajeissaan. Studiossa pohditaan, onko osallistumisen rajaaminen oikea tie, vai pitäisikö iloita siitä, että suomalaiset ylipäänsä kelpuutetaan kansainvälisille kentille. Ja miksi media ruomii heikosti pärjänneitä urheilijoita aiempaa tylymmin? Aino-Mari Tuurin johdolla keskustellaan perusopetuksen osaamistakuusta. Mitä takuu oikeastaan tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Onko kyse juhlapuheesta, vai aidosta ratkaisusta laskevaan osaamistasoon? Studiossa pohditaan, voisiko opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripuolella vaatia samanlaisia takuita. Lopuksi käsitellään lääkärin roolia tunne-elämän ongelmien ratkaisijana. Ylen jutussa lääkäri Anni Saukkola nostaa esiin potilaiden tunteissa vellomisen ja kysyy, kuuluvatko kaikki elämän haasteet lääkärin tontille. Studiossa pohditaan, vellommeko me liikaa tunteissamme ja onko medikalisaatio kasvanut liiaksi. Millaista “laajempaa yhteiskunnallista keskustelua” tarvitaan, jotta rajat lääketieteellisten ja arkisten ongelmien välillä selkiytyisivät? Ja kuka sitä oikein käy, ja missä? Toimittajana on Pauliina Grym.

Kaksi uutta romaania käsittelevät parisuhteen päättymistä ja uuden rakastetun etsimistä. Kirjailija Inari Fernándezin esikoisromaani Vapaus on osa trilogiaa. Kirjassa pohditaan millaista on deittailla pitkien välimatkojen Lapissa. Anne Moilasen esikoisromaani Uhma käy läpi päähenkilön Marian rakkauksia, menneitä ja nykyisiä. Päähenkilö toteaa että kukaan ei voi rakastua monta kertaa elämässään. Yksikin kerta on jo paljon. Molemmissa romaaneissa kuvaillaan seksiä naisen näkökulmasta. Romaanien naiset nauttivat seksistä ja osaavat vaatia myös miehiltä ihailua ja hellyyttä. Onko suomalaisen häpeän kulttuurin aika jo ohi? Millaista on kirjoittaa seksistä? Millaisia haasteita kirjailijat ovat kokeneet? Onko seksistä kirjoittaminen osa omaa vapautumista vai halutaanko tuottaa lukijoille rohkeita fantasioita? Millaisia lukijapalautteita kirjailijat ovat saaneet? Mikä on ominaista tämän päivän deittailukulttuurille, onko nettisovellukset ainoa tie kun ystävät ovat naimisissa ja eivät lähde sinkkunaisen kanssa baariin? Keski-ikäinen nainen ei halua muuttua näkymättömäksi. Vieraina ovat kirjailijat Inari Fernández ja Anne Moilanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mikä matalan budjetin amatöörimäisissä, usein väkivaltaa ja seksiä ronskisti yhdistelevissä genre-elokuvissa viehättää? Elokuvateattereihin tuli uudelleenfilmatisointi yhdestä 80-luvun tunnetuimmasta roskaelokuvaklassikosta The Toxic Avengerista. Se kertoo kiusatusta teinistä, joka muuttuu ydinjätteen vaikutuksesta epämuodostuneeksi kostajaksi. Uudessa The Toxic Avenger Unrated -elokuvassa näyttelee kavalkadi Hollywoodin kärkikaartia Elijah Woodista Kevin Baconiin ja Peter Dinklageen. Kyseessä ei ole pienen budjetin raina, mutta se on kaikin puolin kunnianosoitus b-elokuvien estetiikalle ja juonenkäänteille. Miksi nimekkäät tekijät halusivat tehdä nk. roskaelokuvan? Amatöörimäisten b-elokuvien tuotanto on vahvaa edelleen myös Suomessa. Elokuvateatterilevitykseen tuli vast'ikään peikkojen ja ihmisten yhteenotosta kertova Backwood Madness. Lyhytelokuvien saralla kansainvälisesti palkittu Prey. Kill. Fuck. Repeat. edustaa myös modernia b-elokuvaa. Niin ikään kotimainen mukamentti eli pseudodokkari Carlotta Moore & Me julkaistaan DVD:nä kuluvan kuun lopussa. Mistä inspiraatio tällaisten elokuvien tekemiseen kumpuaa, ja kenelle elokuvat ovat pääsääntöisesti tarkoitettu? Miten roskaelokuvagenre on kehittynyt vuosien varrella? Millainen on sen historia? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvohjaajien Rauli Ylitalon ja Christer "CHRZU" Lindströmin sekä Trash Video -tuotantoyhtiön Ville Lähteen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Yhdysvaltalainen 31-vuotias oikeistolainen kansalaisvaikuttaja Charlie Kirk ammuttiin kuoliaaksi viime viikolla kesken yleisötapahtuman. Käynnissä oli Kirkin tunnetuksi tekemä konsepti, jossa yleisö sai tulla esiintymislavan eteen käymään väittelyä Kirkin kanssa hänen näkemyksistään. Kirk oli tunnettu jyrkän linjan konservatiivi ja edusti amerikkalaista kristillistä oikeistoa. Hän vastusti aborttioikeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa samalla kun hän kannatti rajaamatonta aseenkanto-oikeutta. Kirkin salamurha tuomittiin kautta Yhdysvaltojen poliittisen kentän ja presidentti Donald Trump määräsi sen johdosta liittovaltion rakennuksiin usean päivän suruliputuksen. Sosiaalisessa mediassa monet kuitenkin ilakoivat Kirkin kuoleman johdosta. Kirk ei ole ainoa tänä vuonna murhattu yhdysvaltalaispoliitikko, mutta hänen vaikutusvaltainen asemansa ja suosionsa erityisesti nuorien miesten keskuudessa avaavat mahdollisuuden Yhdysvaltojen arvaamattomalle sisäiselle kehitykselle. Kuinka syvät jakolinjat USA:ta nyt jakavat ja voiko väkivalta lisääntyä Kirkin murhan johdosta? Mitä tämä merkitsee muulle maailmalle? Ja voisiko yhteiskunnallinen radikalismi ja väkivalta kulkeutua myös Eurooppaan ja Suomeen? Aiheesta keskustelevat sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, amerikkalaisen oikeistokonservatismin asiantuntija, professori Markku Ruotsila sekä tutkija Rani-Henrik Andersson. Toimittajana on Ville Talola.

KGB:n illegaaliosasto oli yhden maailman salamyhkäisimmistä organisaatioista kaikkein salaisin osa. Sen tehtävänä oli kouluttaa vakoojia joita kutsuttiin illegaaleiksi, jotka soluttautuivat muihin maihin valehenkilöllisyyksien turvin. Edes heidän lapsensa eivät tienneet heidän olevan venäläisiä vakoojia. Britttoimittaja Shaun Walkerin vastikään suomennetussa kirjassa Soluttautumisen mestarit, Moskovan uskaliain vakoojaohjelma, Walker on kaivellut esille illegaalien elämäntarinoita Venäjän vallankumouksesta Putinin aikaan. Haastattelussa ovat Supon erikoistutkija Petteri Lalu, emeritusprofessori Kimmo Rentola, lukuisia tietokirjoja tiedustelusta julkaissut Jukka Rislakki sekä tietokirjailija ja tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Raatilaisina ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren, juontajana Jonni Roos. Tällä kertaa väitellään PMMP-dokumentista ja sen herättämästä kiivaasta keskustelusta musiikkimaailman seksuaalisesta häirinnästä ja mediakulttuurin sokeista pisteistä silloin ja nyt. Lisäksi käsitellään hallituksen elokuva-alan leikkauksia, niiden vaikutuksia kotimaisen elokuvan tulevaisuuteen ja kulttuuriekosysteemiin. Miksi hallitus haluaa ajaa suomalaista elokuvatuotantoa alas? Löytyykö järkeviä perusteluja? Perjantaistudiossa keskustellaan myös kansanedustaja Anna Kontulan tuoreesta elämäkerrasta, jossa hän kertoo aloittaneensa seksityön 16-vuotiaana. Kontula haastaa monia tilastoja sekä arvioita seksityöstä ja sen laadusta. Studiossa pohditaan, miksi asiantuntijoilla voi olla niin erilaisia näkemyksiä seksityöstä. Lisäksi käsitellään perussuomalaisen kansanedustaja Juha Mäenpään syrjintää Provinssi-festivaalilla poliittisten mielipiteiden vuoksi. Millainen tilanne on muiden kulttuuritilaisuuksien syrjimättömyysperiaatteiden kanssa? Downton Abbey tulee jälleen kerran elokuvana. Miksi palaamme menneisyyden kuvastoon ja kenelle nostalgiaa tehdään? Siloitteleeko historiallinen sarja luokkaristiriitoja ja kaunisteleeko se naisten asemaa?

Kärsivätkö useammat naiset sisäistetystä naisvihasta? Aiheeseen pureutuva amerikkalaisen Sophie Gilbertin mediakriittinen teos Girl on Girl on nyt julkaistu suomennoksena Tytöt vs. tytöt. Gilbert pyrkii osoittamaan, että 2000-luvun vaihteessa erityisesti pornografian nousu ja valtavirtaistuminen on suunnannut naiset ja tytöt kilpailuun ja vastakkainasetteluun keskenään. Gilbertin kirja on kytketty Yhdysvaltojen kontekstiin, mutta sen kysymyksenasettelu voidaan nähdä relevanttina myös Suomessa. Minkälainen aika populaarikulttuurissa vuosituhannen vaihde oli nuorille naisille? Naiskuvaa väritti tuolloin vielä uimapukukuvastot ja kolmossivun tytöt. Ajankohtaan liittyy myös netin kasvanut rooli, webcam-videoiden julkaiseminen sekä tosi-tv:n nousu. Kuinka paljon nämä ilmiöt vaikuttavat yhä yhteiskunnassa asennetasolla? Aiheesta keskustevat sukupuolentutkimuksen asiantuntija, professori Tuija Saresma, ulkonäkötutkija Erica Åberg, taiteilija, kirjailija Raisa Omaheimo sekä mediatutkija Anu Koivunen. Ville Talola toimittaa.

Tekeekö meidän aikamme kaikkein huonointa kulttuuria ikinä? Amerikassa keskustellaan nykykulttuurin rappiosta, jota vauhdittavat datavetoinen tuotantomalli, tekoäly, tekijänoikeuksilla rahastaminen, suoratoistopalveluiden toimintalogiikka. Internetin piti saada luovuus kaikkien aikojen lentoon, mutta toisin kävi: amerikkalaisen kyselyn mukaan nyt tuotetaan vain keskimääräistä paskaa elokuvan, musiikin, urheilun, muodin ja television aloilla. Taide ei enää ole yhteiskuntaa uudistava voima, vaan massaviihteen köyhä pikkuserkku. Alkoiko alamäki jo siitä kun 1990-luvulla haluttiin nostaa populaarikulttuuri taiteen rinnalle? Keskustelemassa toimittaja Oskari Onninen, tutkija Riie Heikkilä ja kirjailija Minna Lindgren. Toimittajana Jonni Roos.

Tove Jansson sai vuodessa yli 1500 kirjettä tai korttia, joissa kyseltiin Muumilaakson asukkaista, mutta kerrottiin myös omista huolista. Mikä ihmeellisintä, Jansson vastasi kaikille, vaikka kirjerumba vei valtavasti aikaa. Tove Janssonin lähettämistä vastauskirjeistä paljastuu myös uusia asioita. Kirjeet kertovat, miten paljon muumikirjat ovat antaneet iloa ja lohtua lukijoille. Ensimmäisen muumikirjan julkaisusta on kulunut 80 vuotta. Muumilaakson asukkaiden elämänfilosofiassa riittää yhä ammennettavaa ja pohdittavaa. Kulttuuriykkönen sukeltaa muumien maailmaan yhdessä tietokirjailija Tuula Karjalaisen, muumiasiantuntija, tutkija Sirke Happosen ja kirjallisuudentutkija Maria Laakson kanssa. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Pelastaako paikallisuus maakuntateatterit? Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat teatterit ovat haasteen edessä. Rahat vähenevät, katsojat valikoivat tarkasti mitä haluavat nähdä. Millainen draama on edessä kun maakuntateatterit ratkovat ohjelmiston, yleisön ja rahoituksen kolminaisuutta? Löytyisikö paikallisuudesta pelastus maakuntateattereille? Kulttuuriykkösen vieraina on kolme teatterinjohtajaa, Helka-Maria Kinnunen Lappenrannan teatterista, Mikko Korsulainen Kotkan kaupunginteatterista ja Pauliina Salonius Hämeenlinnan teatterista. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja kosmologi Kari Enqvist. Ylen selvityksen mukaan viranomaiset ovat jo pitkään keränneet nimettömiä ilmiantoja työttömistä – mitä se kertoo yhteiskunnan arvoista ja kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta? Milloin ilmiantaminen on oikeutettua, ja missä kulkee yksityisyyden sekä yhteisen edun raja? Nuorisotyöttömyys on nousussa, kesätyöpaikat kiven alla ja ensikertalaiset jäävät helposti ulkopuolelle. Onko syy nuorissa, työnantajissa vai yhteiskunnan rakenteissa – ja pitäisikö nuorille varata omat paikat työelämään? Keskustelemme myös Oulun K-kaupan avotyöntekijän tapauksesta – mitä se paljastaa yhteiskunnan heikoimmista ja arvojen toteutumisesta arjessa? Miten media ja some vaikuttavat epäkohtien korjaamiseen? Nostamme esiin ikääntyneiden uudenlaisen näkyvyyden mediassa – ovatko kahdeksankymppiset vihdoin astumassa kliseiden ulkopuolelle aktiivisina toimijoina, rikosten ratkojina ja artisteina? Miten tämä vaikuttaa asenteisiin vanhenemista kohtaan? Avaamme myös videoesseiden maailmaa: miksi pitkät, syvälliset YouTube-podcastit ja esseet vetävät katsojia aikana, jolloin lyhyet sisällöt hallitsevat? Miten videopodcastit haastavat valtamediaa ja rakentavat yhteisöjä erityisesti vähemmistöjen keskuudessa? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.

Pitkään valmisteltu lakimuutos elokuun alusta toi kouluihin oppitunneille kännykkäkiellon. Kiellon soveltaminen koulun välitunneille vaihtelee koulusta toiseen. Lääkärilehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa kerrottiin lääkärinlausunnon perusteella mobiiliriippuvaisille lapsilleen kännykän käyttöoikeutta koulupäivän ajaksi hakevista aikuisista. Kännykkäkeskustelu nostaa esiin useita avoimia kysymyksiä. Onko mobiililaitteista todellakin tullut laajempi uhka nuorten henkiselle terveydelle? Miten koulut pärjäävät uuden lain kanssa? Miten kategoriset kännykkäkiellot toimivat ja onnistutaanko niiden avulla tavoitteessa ehkäistä riippuvuutta ja epäsosiaalista käytöstä? Vai estääkö uhka ja huoli näkemästä mobiilisovellusten hyviä puolia ja mahdollisuuksia? Keskustelemassa ovat nuorisotutkimuksen tutkijatohtori Jenni Kallio, erityisopettaja Johanna Nuorteva, nuorisopsykiatri Laura Suomalainen sekä sosiaalisen median vaikutuksia nuorten terveyteen tutkinut kliinisen lääketieteen tohtori Silja Kosola. Ville Talola toimittaa.

Mikä saa suuren joukon ihmisiä massahysterian valtaan – antamaan mielikuvitukselleen vallan ja uskomaan mahdottomaan? Jani Kaaro tarkastelee kirjassaan Massahysteria eri aikakausien massahysteriatapauksia ja outoja villityksiä. Esimerkkejä löytyy myös nykyajasta, kuten rokotekampanjoihin liittyvät massahysteriatapaukset sekä massapyörtyilyt työpaikoilla ja musiikkifestivaaleilla. Kirjan tarinat osoittavat, että vaikka maailma muuttuu, ihmismieli on yhä altis samoille virheille. Haastattelussa ovat Jani Kaaro sekä sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kouluissa opetetaan antiikin historiaa, joka on perinteisesti hyvin miehinen. Me tunnemme kuitenkin nimeltään antiikin jumalattaret kuten Afroditen, Heran ja Artemiksen. Uusimmassa antiikin tutkimuksessa on keskitytty enemmän naisten historiaan. Mitä uutta tietoa naisnäkökulmasta käsin on löytynyt antiikin hyvin miehisestä ja sankaruuteen keskittyvästä tutkimuksesta? Mitä uusi suomalainen antiikintutkimus nostaa esille naisten kohdalla? Mitkä ovat ne uudet kulmat suomalaisessa antiikin naistutkimuksessa? Malin Grahn-Wilder on tutkinut antiikin alkuperäistekstejä ja lähestynyt niitä feministisillä metodeilla. Millaisia yllättäviä havaintoja hän on tehnyt tutkiessaan kolmen merkittävän naisen Diotiman, Hipparkhian ja Marcian elämää? Marja-Leena Hänninen on tutkinut naisten asemaa roomalaisessa uskonnossa. Mitä tiedetään naisten asemasta mysteerikulteissa? Elina Pyy on tutkinut sukupuolta ja väkivaltaa antiikin mytologiassa. Kreikkalaisia myyttejä leimaa seksuaalinen väkivalta, millä tavalla se eroaa aikamme väkivallasta? Vieraina ovat antiikintutkijat Malin Grahn-Wilder, Marja-Leena Hänninen ja Elina Pyy. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja esitti viikolla provokatiivisia näkemyksiä tietyistä maahanmuuttajaryhmistä. Mistä provosoivat puheet kertovat? Puhetta on myös naisten seksuaalisen voimautumisen buumista kirjallisuudessa, naisten puolelle uimahalleissa etsiytyvistä transnaisista ja sosialismista, joka on hävinnyt politiikan sisällöistä. Pohdimme myös autotune-efektin kanssa, mistä on kyse sukupolvia yhdistäneissä, Katri-Helenan ja Ultra Bran stadionspektaakkeleissa. Raadissa ovat kriitikko Leena Virtanen, toimittaja Aino-Mari Tuuri sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola toimittaa.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuonna 2023 kuollut arkkitehti Juha Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan, mutta hän suunnitteli yhtä lailla myös muita julkisia rakennuksia ja asuintaloja. Leiviskä toteutti luovuuttaan myös valaisimien suunnittelijana ja pianistina. Leiviskä oli akateemikko, ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehteja, mutta suurelle yleisölle hieman tuntematon. Monet hänen rakennuksistaan ovat kuuluisia arkkitehtuurikohteita, kuten Myyrmäen kirkko tai Oulussa sijaitseva Pyhän Tuomaan kirkko, mutta esimerkiksi Kirkkonummella hänen suunnittelemansa seurakuntatalo on purku-uhan alla. Keskustelemassa arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen, Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja Juha Leiviskän pitkäaikainen työtoveri, arkkitehti Rosemarie Schnitzler sekä Leiviskän pianonsoitonopettaja ja ystävä, pianisti Minna Pöllänen. Toimittajana on Jonni Roos.

Uutuuskirja Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia väittää, että buddhalainen ajatusmaailma olisi uinut länsimaalaiseen filosofiaan jo antiikin aikana Aleksanteri Suuren valloittaessa nykyisen Intian alueita osaksi valtakuntaansa. Filosofi Pyrrhon kulki mukana näillä sotaretkillä ja opiskeli mm. persialaisten maagien sekä intialaisten filosofien alaisuudessa parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja otti buddhalaisilta vaikutteita suhtautua toisella tavalla ajattelevaan mieleen. Kirje Buddhalta -teoksen kirjoittaja, filosofiaa opiskellut ja vajrayana-buddhalaisuutta tunnustava toimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth sukeltaa kirjassaan syvälle sekä länsimaisen filosofian historiaan että buddhalaisuuden perusperiaatteiden äärelle tehden vertauksia ja rinnastuksia näiden kahden välille. Hänen pyrkimyksenään on osoittaa, miten "kirje Buddhalta" on kulkeutunut jo esifilosofien ajoista länsimaiselta filosofilta toiselle vaikuttaen siihen, miten he ovat muodostaneet tunteamiamme ajatuksia sekä teorioita todellisuudesta. Mitkä ajatukset kohtaavat buddhalaisessa dzogchen-perinteessä ja länsimaisessa filosofiassa, ja mitkä eivät? Mitä eri filosofisten teorioiden, buddhalaisuuden sekä meditaation välisestä dialogista voidaan oppia? Kuinka uskottavia Ahlrothin hypoteesit ja oivallukset näiden kahden toisiaan perinteisesti hylkivänä pidetyn uskon- ja ajatusmaailman välillä ovat? Kulttuuriykkösessä aiheesta keskustelemassa Jussi Ahlrothin lisäksi filosofi Elisa Aaltola sekä uskonnon tutkija, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori, teatteriohjaaja Jouko Turkka (1942-2016) on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuurielämään. Hänen perintönsä koetaan ristiriitaisena, ja monet Turkan oppilaat ovat vuosien varrella purkaneet traumaattista suhdettaan opettajaansa. Toisaalta monelle Jouko Turkka on edelleen idoli ja nero. Jouko Turkan vaiheet on koottu yksiin kansiin tuoreessa Kai Häggmanin kirjoittamassa elämäkerrassa. Myöhemmin syksyllä Turkasta ilmestyy toinenkin, Hannu Harjun kirjoittama teos. Kuka Jouko Turkka oli ja miksi hänestä tuli lähes kyseenalaistamaton teatterityön auktoriteetti? Kai Häggman, Hannu Harju sekä näyttelijä Riitta Havukainen ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat professori Laura Kolbe, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Voisiko Donald Trump todella saada Nobelin rauhanpalkinnon, jos tarkastellaan asiaa kylmän rauhallisesti palkinnon kriteerien valossa? Donald trump kehui Alexander Stubbin ulkonäköä. Miksi ulkonäkö ja tyyli ovat yhä niin keskeisiä poliittisessa uskottavuudessa ja julkisessa vaikuttamisessa? Onko “rumilla ja reteillä” enää asiaa yhteiskunnan ytimeen? Kansanedustaja Eemeli Peltosen itsemurha on järkyttänyt Suomea. Miksi miesten yliedustus itsemurhatilastoissa jää usein pimentoon tasa-arvokeskustelussa, ja pitäisikö miesten mielenterveyttä käsitellä näkyvämmin yhteiskunnallisena ongelmana? Mira Luoti kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi viihdeohjelman kuvauksissa. Miten median tulisi uutisoida seksuaalisen väkivallan kokemuksista, kun yksityiskohdat jäävät hämäriksi – miten tukea uhria ja suojella syyttömiä samanaikaisesti? Mitkä laulajalegendat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriseen kaanoniin, ja nouseeko Katri Helena tähän joukkoon yli 60-vuotisen uransa myötä?

Lähiöpuhe on ollut ongelmalähtöistä niiden rakentamisesta lähtien. Nykyisessa lähiöpuheessa toistuvat sosiaaliset ongelmat, maahanmuutto, asuinalueiden eriytyminen, jengit ja ostareiden kaljaterassit. Onko lähiö asuinpaikka, jonne joudutaan vai jonne päästään päästään? Lähiöistä keskustelevat väitöskirjatutkija ja Kontula-aktiivi Lotta Staffans, pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Tuomas Rantanen, pubikulttuuriin perehtynyt kustantaja Asmo Koste sekä sosiaaliantropologian tutkija Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Uusi japanilainen elokuva tulee kovaa vauhtia myös Suomen valtavirtaan. Laajaan elokuvateatterilevitykseen loppukesään tulleet Junichi Yasudan ohjaama A Samurai in Time sekä Kiyoshi Kurosawan ohjaama Cloud ovat molemmat arvostettuja ja palkittuja uutuusteoksia. Millaista japanilainen moderni elokuva on? Miten se vertautuu perinteiseen japanilaiseen elokuvaan à la Akira Kurosawa tai Yasujiro Ozu? Mitkä ovat tämän hetken kovimmat elokuvantekijät Japanista? Millaisia teemoja ne käsittelevät ja millaisia rajoja ne rikkovat? Miten japanilainen elokuva vertautuu länsimaiseen elokuvaperinteeseen? Tarkastelussa myös japanilaisen elokuvan kaksijakoisuus, joka vaikuttaa vahvasti länsimaiseen käsitykseemme koko maan elokuvatuotannosta. Tarjolla myös leffasuosituksia sekä vihjeitä japanilaisen elokuvan parempaan ymmärtämiseen. Vieraina japanilaista elokuvaa maahantuovan TabiCinen Petteri Uusitalo, Helsinki Cine Aasian taiteellinen johtaja Eija Niskanen sekä elokuvatoimittaja ja japanologi Viktoria Murskaja. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kenian yiakut vastaanottavat vieraan tanssien ja laulaen. Fidžiläiset korottavat muukalaisen ylhäiseen arvoon, mutta samalla kohtelevat tätä kuin lasta. Alkuperäiskansat elävät monien uhkien puristuksissa. Toisaalta juuri heidän elämäntapansa saa meidät pohtimaan omien arvojemme mielekkyyttä. Millaista on kohdata alkuperäiskansa, mitkä ovat pelisäännöt ja mitä kohdatessa pitäisi huomioida? Kokemuksistaan ovat kertomassa alkuperäiskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian apulaisprofessori Matti Eräsaari sekä Siemenpuusäätiön viestintä- ja ohjelmakoordinaattori Timo Kuronen. Jakke Holvas toimittaa.

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa vakiraatilaisista koostuvan kolmikon kanssa. Mukana päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Edistävätkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdottamat burka- ja niqab-kiellot tasa-arvoa ja yhteiskuntamme arvoja vai ovatko ne populistista huomionhakua? Lisäksi tarkastellaan Gazan journalistien ennätysmäistä kuolleisuutta ja kansainvälisen uutisoinnin haasteita sekä sitä, miten tiedonsaanti sodan keskeltä on lähes mahdotonta. Studiossa ruoditaan myös Helsingin keskustan kulttuurielämän muutosta Rosebud-kirjakauppa Sivullisen joutuessa väistymään uuden halpaketjun tieltä. Ovatko yliopiston sivistysarvot hukassa? Musiikin poliittisuutta pohditaan Napalm Deathin ja äärimetallin esimerkein: voiko taiteilijan ja taiteen arvomaailmat erottaa toisistaan? Pitääkö ymmärtää äärilaitoja? Kuuluvatko Mein Kampf ja Linkolan fasistiset ajatukset yleisivistykseen? Lopuksi arvioidaan Sinkkuelämää-sarjan ja sen jatko-osan merkitystä naiseuden, kulutushysterian ja feminismin kuvastajana. Onko sarja kestänyt aikaa myös metoon ja woken jälkeen? Mikä sarja voisi nykyisessä ajassa yltää samanlaiseen kulttuurilliseen vaikutusvaltaan?

Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole enää erikseen tyttöjen tai poikien käsitöitä tai liikuntaa, mutta yksi aine yhä jakaa opetusryhmät erilleen. Kun ohjelmassa on katsomusaineiden tunti, kukin oppilas suuntaa erikseen joko oman uskonnon opetuksen tunnille tai opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ongelmallisuus on tiedostettu laajasti sekä käytännön että itse opetettavien sisältöjen suhteen. Kesällä uutisoitiin, että Turun kaupungin toteuttama, kaikki oppilaat integroiva järjestely lopetetaan perusopetuslain vastaisena. Keväällä asiaan vihkiytynyt laaja toimikunta antoi loppuraporttinsa katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskien. Mitä siitä jäi käteen? Milloin kaikki suomalaiset perusopetukseen osallistuvat saavat yhteisen aineen, jossa opetetaan yhteisesti erilaisten maailmankatsomuksien perusteet? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion lehtori Arno Kotro, Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen sekä Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Toimittajana on Ville Talola.

Sattumia on kaikkialla, mutta vain osa niistä on meille merkityksellisiä. Jotkin sattumat ovat toistuvia, ja jotkut tapahtuvat vain kerran. Me voimme altistaa itsemme sattumille, jos haluamme niitä elämäämme enemmän. Onnekkaille sattumille altistumista kutsutaan serendipisyydeksi. Sattumilla on tärkeä merkitys luovassa työssä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana tiedekeskuspedagogiikan tutkimusjohtaja, professori Hannu Salmi, kuvataiteilija Aala Nyman ja tietokirjailija Mari Koistinen.

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kirja hakaristin historiasta julkaistaan tänään maanantaina. Yksinkertainen kuvio tunnetaan kautta maailman eri kulttuureissa ja sen merkitys vaihtelee onnenamuletista äärimmäisen poliittisen ideologian symboliksi. Natsi-Saksa löysi hakaristin kuvaamaan arjalaisia juuria, mutta samainen tunnus - tosin hakakuvio kyljelleen kääntyneenä koristi Suomen ilmavoimien tunnusta vielä 1990-luvulle asti. Mikä tämän selitti? Hakaristin historiasta, käytöstä ja kulttuurisesta latauksesta on keskustelemassa Teivo Teivaisen kanssa symbolitutkija, tietokirjailija Liisa Väisänen, jolta on myös ilmestynyt tuore teos Suomi-neito ja leijona. Kirjassa käsitellään myyttisten naisten symbolista roolia kansakuntien omissa kertomuksissa. Kolmas keskustelija ohjelmassa on tutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.

Viikonloppuna järjestettävä Flow-festivaali on boikottiuhan alla. Aktivistijärjestö kehoittaa sekä ihmisiä että artisteja välttämään tapahtumaa sen taustajärjestäjän Israel-kytkösten takia. Mistä on kyse? Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto patistelee lapsia ottamaan suuremman vastuun ikääntyvistä vanhemmistaan ja tutkija Elisabeth Wide on väitellyt ilmiöstä, jossa piikayhteiskunta tekee maahanmuuttajanaisten muodossa paluun. Kesä on tyhjentänyt entisestään elokuvateattereita, onko syy hinnassa vai tarjonnassa? Ja mikä selittää sosiaalisessa mediassa suoranaisen vyöryn opettajien koulunaloitusselfietä ja hehkutusta? Viikon puheenaiheisen äärellä ovat ekonomisti Heikki Pursiainen, toimittaja Aino-Mari Tuuri ja kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Toimittajana on Ville Talola.

Ilmastonmuutos on saanut tutkijat pohtimaan kauneuskäsitysten kestävyyttä. Maisema kertoo siitä, miten sitä käytetään, ja millaista toimintaa, esimerkiksi ruuantuotantoa sen lähellä harjoitetaan. Millaista on kestävä kauneus maalaismaisemassa? Millaisia arvoja maisemassa voi nähdä, ja millaisia merkityksiä esimerkiksi puilla on nähty olevan. Keskustelemassa ovat esteettisestä kestävyydestä kirjoittanut tutkija Sanna Lehtinen, puiden kulttuurihistoriasta kirjoittanut Reetta Ranta ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Robotisaatio kehittyy isoin harppauksin. Esimerkiksi Kiinassa ihmisten kaltaiset robotit osallistuvat juoksukilpailuihin ja pelaavat toisiaan vastaan jalkapalloa. Robotit ovat tulleet jo palvelualalle mm. lähettien muodossa, ja niitä kehitetään hoivan tueksi sekä psykologeiksi että vanhusten hoitoon. Tekoäly kertoo meille jo netin hakutuloksia pyytämättäkin, ja optimointiin tähtäävät algoritmit päättävät puolestamme, mitä näemme sosiaalisen median ja verkkoselauksen syötteissä. Robotiikkaa ja tekoälyä käytetään myös sotateollisuudessa, ja monet sci-fi -tarinoiden synkätkin maalailut ovat lähempänä todellisuutta kuin moni uskalsi vieä vuosikymmeniä sitten kuvitellakaan. Millaiseen maailmaan olemme astumassa tai jo astuneet robotisaation myötä? Miten robotit tulevat muuttamaan keskinäistä kanssakäymistämme? Onko tekoälyn ja robotiikan myötä yksinäisyys menneisyytä, kuten Facebookin luoja Mark Zuckerberg väittää? Millaisia robotisaation tuomat muutokset kulttuurillemme tulevat olemaan? Missä määrin populaarikulttuurin ja kirjallisuuden luomat tulevaisuudenkuvaukset roboteista ovat pitäneet paikkansa, ja miten ne ovat vaikuttaneet siihen, miten robotteja ja robotisaatiota on kehitetty? Kulttuuriykkösen vieraina aiheesta keskustelemassa Oulun yliopiston soveltavan etiikan dosentti Susanne Uusitalo sekä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Taikuus on taiteenlaji, joka lienee viihdyttävyydessään kaikkein laaja-alaisimpia. Innostunutta yleisöä on pikkulapsista ikä-ihmisiin. Miksi taikuus ja silmänkääntötemput viehättävät meitä? Ja miksi meitä on niin helppo huijata uskomaan mahdottomia asioita? Onko taikuudessa eettiset säännöt ja koodi, joka yhdistää ja vastuuttaa taikuriyhteisöä? Onko alalla paljon väärinkäytöksiä tai huijareita? Ja kuinka arvostettu esittävän taiteen muoto taikuus nykyisin on? Maan eturivin taikuri, mentalisti Pete Poskiparta, taikurilegenda Jarmo Luttinen sekä taikuuden kautta havaintopsykologiaa tutkinut Tuomas Leisti ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.

Sosiologi Matti Kortteinen sanoi aikanaan suomalaisesta työmoraalista, että palkansaaja vaatii itseltään kolmea asiaa: on oltava kova, työssä on pakko pärjätä ja pitää selvitä, vaikka sitten itseään jollakin tapaa uhraten. Kesän jälkeen työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, jonka mukaan työntekijän alisuoriutuminen voisi jatkossa olla selkeämmin syy työsuhteen päättämiselle. Ovatko työntekijät muuttuneet löysäilijöiksi? Millainen on ammattietiikka nyt? Millainen se on perinteisissä käsityksissämme? Keskustelemassa hoitotieteen professori Mari Kangasniemi, SKS:n arkiston kehittämispäällikkö Eija Stark sekä työelämätutkija Pasi Pyöriä. Jakke Holvas juontaa.