Kulttuuriykkönen

Vesa Sisätön kirjassa Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit kuljetaan historian, legendan ja suoranaisen sepittämisen rajamailla. Kuningas Arthurin, Robin Hoodin, Wilhelm Tellin sekä piispa Henrikin ja Lallin kaltaiset hahmot ovat eläneet vuosisatoja – vaikka se historia, jonka luulemme tuntevamme, saattaakin olla suurelta osin myöhempien aikojen rakentamaa tarinaa. Miksi tarvitsemme myyttistä menneisyyttä ja sankareita? Miten taruista tulee historiaa ja historiallisista hahmoista kansallisia symboleja? Entä mitä myytit kertovat siitä, miten eurooppalaiset yhteisöt ovat rakentaneet kuvaa itsestään ja toisistaan? Kulttuuriykkönen pohtii myös sitä, missä vaiheessa kiehtova legenda muuttuu pseudohistoriaksi – ja mitä tapahtuu, kun menneisyyden myyttejä aletaan käyttää identiteetin, politiikan ja vallan välineinä. Vesa Sisätön kanssa aiheesta keskustelevat folkloristi, SKS:n entinen pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtimassa kirjailija Jarkko Tontti, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja tietokirjailija Ville Hänninen. Ville Talola toimittaa. Aiherikkaassa Perjantaistudiossa pohdittiin poliisin mahdollista mainekriisiä Tuusulan mopovälikohtauksen jäljiltä sekä Cambridgen yliopiston professori Jason Ardayn paljastumista huijariksi – ja sitä, mitä tapaus kertoi tieteestä ja kulttuurista. Hiroshiman muistopäivän jälkimainingeissa kysyttiin, toimiko ydinasepelote enää siinä tehtävässä, johon se aikanaan rakennettiin. Lisäksi puhuttiin kirjailija Pirkko Arhippan 800 000 euron stipendilahjoituksesta ja lopuksi pastaa syövästä Einsteinista: mikä oikeus ihmisellä on omiin kasvoihinsa kuolemansa jälkeen?

Tekoäly on nopeasti muuttamassa myös kirjallisuuden ja kustannusalan toimintatapoja. Se voi olla kirjailijalle oiva apuri esimerkiksi ideoinnissa, taustatiedon etsimisessä, tekstin muokkaamisessa ja kääntämisessä. Mutta missä menee raja? Miten paljon tekoäly saa auttaa luovassa työssä ja kirjoitusprosessissa? Kustantamoille tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia. Tekoäly pystyy suoltamaan kevyttä viihdelukemista nopeasti ja vaivatta.Samalla nousee vaikeita kysymyksiä. Kuka omistaa tekoälyn avulla syntyneen tekstin? Miten varmistetaan kirjailijan oma ääni ja tekijänoikeudet, kun kone on oppinut valtavasta määrästä ihmisten kirjoittamia teoksia? Entä mitä tapahtuu kirjallisuudelle, jos markkinoille tulvii nopeasti ja halvalla tuotettua tekoälytekstiä? Millaisen roolin haluamme antaa tekoälylle kirjallisuudessa? Kulttuuriykkösessä näitä kiperiä kysymyksiä pohtivat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars ja esikoiskirjailija, tekoälykonsultti Antti Ukkonen. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Koulushoppailulla tarkoitetaan ilmiötä, jossa vanhemmat pyrkivät hakemaan lapselleen muuta kuin lähikoulua ja valitsevat koulun sen maineen, oppimistulosten, painotetun opetuksen tai oppilaspohjan perusteella. Se lisää koulujen välistä kilpailua ja voi johtaa siihen, että oppilaat ja perheet eriytyvät sosioekonomisen taustan, kielitaidon tai muiden tekijöiden mukaan. Koulushoppailu voi myös vahvistaa koulujen maine-eroja itseään ruokkivalla tavalla: suosituimmat koulut vetävät puoleensa yhä enemmän hakijoita, kun taas vähemmän halutut koulut menettävät vetovoimaansa. Ilmiö herättää keskustelua siitä, miten vanhempien valinnanvapaus ja koulutuksellinen tasa-arvo voidaan sovittaa yhteen. Kysymykset koulusta kytkeytyvät laajemmin yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja demografiaan. Minkälaisista kokonaistekijöistä ilmiö nousee ja miten siihen voidaan puuttua? Keskustelemassa ovat OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen, THL:n erikoistutkija Timo Kauppinen sekä tietokirjailija ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara. Ville Talola toimittaa.

Nykykulttuurissa miehisyys samastetaan toksiseen maskuliinisuuteen, myrkyllisyyteen. Miten nuoret miehet voivat suunnistautua maailmassa, jonka kulttuurituotteissa ja julkisessa keskustelussa lisääntyy negatiivinen mieskuvasto? Jos miehet nähdään sovinisteina, alistajina ja suvaitsemattomina konservatiiveina, missä ihmeessä on positiivisen miestyypin luonnostelma? Keskustelemassa tutkijat Mikko Salasuo ja Harry Lunabba sekä toimittaja Ruben Stiller. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Tuomas Salonen Helsingin yliopistosta pohtii tuoreessa Yliopisto-lehden esseessä rehellisyyden ja epärehellisyyden suhdetta. Onko rehellisyys pysyvä luonteenpiirre vai riippuuko ihmisen toiminta aina tilanteesta? Maailmalla on puhuttu totuuden jälkeisestä ajasta. Miten mediaympäristö ja yhteiskunta ohjaavat yksiön valintoja rehellisyyden suhteen? Psykologinen tutkimus osoittaa, että olosuhteilla on suuri vaikutus käyttäytymiseen, mutta samalla ihmisten välillä on johdonmukaisia eroja: osa toimii rehellisesti silloinkin, kun huijaaminen olisi helppoa ja riskitöntä. Mitä tutkimukset kertovat moraalisista hyveistä, voiko ihmisen rehellisyyttä ennustaa ja miten kasvatuksella voidaan vahvistaa rehellistä toimintaa? Tuomas Salosen seurana keskustelemassa on tietokirjailija, tutkija Tommi Uschanov sekä koulttaja, eetikko Antti Kylliäinen. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudiossa puhuttiin eufemismin juoksupyörästä: miksi uudet, neutraaleiksi tarkoitetut sanat alkavat ajan myötä kantaa samoja kielteisiä merkityksiä kuin edeltäjänsä. Pitäisikö juoksupyörää jarruttaa? Lisäksi keskustelu koski korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja työn arvostusta ja mielekkyyttä. Raati pohti myös professori Heikki Hiilamon Ylen kolumnissa esittämää ehdotusta valita arpomalla osa poliittisista päättäjistä. Lopuksi puhuttiin urheiluuskovaisuudesta ja urheiluateismista. Vauhdikkaassa raadissa olivat filosofi Tuomas Nevanlinna, tutkija Jori Grym ja arkistojohtaja Outi Hupaniittu. Toimittajana oli Ville Talola.

Sveitsiläinen Robert Walser (1878-1956) on kirjailija, josta ei tiedä, pilaileeko hän lukijan kustannuksella. Walser ihastelee teksteissään muun muassa palveluhaluisuutta, tyhmyyttä ja yksinäisyyttä. Hänen kertojansa saattaa olla liioitellun vaatimaton, ruoskia itseään, ja seuraavalla rivillä silmäilee elämän kauniita yksityiskohtia. Walserin lapsellinen, oikukas ja eksyilevä kerronta tarjoaa vastapainoa laskelmoiduille ja sujuville tarinoille. Omana aikanaan häntä ei arvostettu. Kirjailijat ja filosofit ihailevat hänen tuotoksiaan. Walserilta on tänä vuonna suomennettu romaani “Ryöväri”. Keskustelemassa ovat teoksen suomentaja Erkki Vainikkala, kirjailija Satu Taskinen sekä Walserin jalanjäljissä Sveitsissä käynyt toimittaja-kirjailija Jantso Jokelin. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Alkoholilainsäädäntö on viime vuosina muuttunut saatavuutta ja tarjontaa vapauttavaan suuntaan. Tänä kesänä Alkon aukioloaikoja väljennettiin, ja eduskunta hyväksyi alkoholin kotiinkuljetuksen sallivan lain. Samaan aikaan alkoholin kulutus on laskenut, erityisen selvästi nuoremmissa sukupolvissa. Ovatko suomalaiset siis oppineet juomatavoille ja kypsyneet vastuullisiksi alkoholinkäyttäjiksi? Mitä tilastojen taakse kätkeytyy, kuinka suuri ongelma alkoholi Suomessa yhä on – ja ovatko järki ja kohtuus vähitellen voittamassa haitat ja uhkakuvat? Aiheesta keskustelevat yhteiskuntatieteilijä Antti Maunu, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki, tulevaisuustutkija Ilkka Halava sekä viininviljelijä ja viiniharrastaja Kari Latvus. Ville Talola toimittaa.

Amerikkalaiskirjailija Ben Lernerin tuore romaani “Puhtaaksikirjoitus” kuvaa vanhempien avuttomuutta, kun heidän tyttärensä kärsii syömishäiriöstä. Miksi nykyvanhemmat ovat neuvottomia lapsensa ongelmien edessä? Lapsen aineelliset puitteet voivat olla suorastaan hulppeat, mutta silti koko perhe kärsii. Suomessa ollaan tunnollisia kasvattajia, ja uupuneita tapauksia löytyy täältäkin. Mikä kasvatuksessa menee pieleen? Keskustelijoina Lernerin suomentaja Markku Päkkilä sekä kaksi vanhemmuus-asiantuntijaa, Väestöliitosta Laura Huuskonen sekä vanhemmuudesta kirjan kirjoittanut erityisopettaja Aulikki Uski. Kulttuuriykkösen juontaa Jakke Holvas.

Miltä tuntui elää linnanrouvana, ritarina tai tavallisena ihmisenä keskiajan Suomessa linnan muurien sisällä tai niiden ulkopuolella? Keskiajan tutkija ja tietokirjailija Elisa Pihlajaniemi ja arkeologi sekä tietokirjailija Ilari Aalto keskustelevat historian elävöittämisestä faktoihin perustuvien mutta pitkälti kuviteltujen tarinoiden äärellä. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio syventyy ajankohtaisiin ja kiinnostaviin kulttuurin ja median ilmiöihin ja arvokysymyksiin. Raadissa päätoimittaja Jouni Kemppainen, tutkija Jori Grym ja toimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Tällä kertaa keskustelun avaa Alvar Aallon arkkitehtuuri, jonka 13 kohdetta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Pohdittavana on Aallon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkkitehtuurin vaikutus demokraattisiin arvoihin. Keskustelijat käsittelevät myös erilaisia suhtautumistapoja Aallon tuotantoon ja maailmanperintöstatuksen tuomia kysymyksiä. Ohjelmassa käsitellään myös Christopher Nolanin uutta Odyssey-elokuvaa, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua uskollisuudesta klassikkotarinalle, näyttelijävalinnoista ja elokuvan eettisistä valinnoista. Esillä ovat sekä kriitikoiden että tutkijoiden näkemykset. Erityisesti tutkijat ja kääntäjät ovat olleet poikkeuskellsien kriittisiä suurelokuvaa kohtaan. Miksi näin? Eikä klassikkoa voi tulkita uusista lähtökohdista? Lisäksi pohditaan FIFAn ja kansainvälisen jalkapallon kriisiä kaupallisuuden ja arvojen ristipaineessa, supersankarien kuten Hämähäkkimies roolia arvojen välittäjinä sekä eurosetelien visuaalista uudistusta eurooppalaisen identiteetin näkökulmasta. Suomalainen Ville Tietäväinen on ehdolla eurosetelien kuvittajaksi. Keskusteluissa pureudutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja eettisiin kysymyksiin ajankohtaisten esimerkkien kautta.

Turkulaistunut brittiopiskelija Alicia Iredale on asunut Suomessa kuusi vuotta. Niiden kuluessa hän on opetellut kärsivällisesti suomen kieltä. Opiskelun vaiheista kertovat nettivideot ihastuttavat sosiaalisessa mediassa kymmenien tuhansien seuraajien joukkoa - eikä vähiten suomenkielisiä suomalaisia, joille Iredalen havainnot tuottavat oivalluksen hetkiä omasta kielestään Saksalaistaustainen toimittaja ja tietokirjailija Roman Schatz ja unkarilaistaustainen yliopistolehtori Katalin Miklossy ovat asuneet Suomessa jo lähes 40 vuotta, muutettuaan maahan kielen suhteen täysin ummikkoina. Kaikkia kolmea yhdistää sanastonsa ja kielioppinsa puolesta vaikeaksi koetun suomen kielen sujuva hallinta. Alicia Iredale, Roman Schatz ja Katalin Miklossy kertovat ohjelmassa omasta opinpolustaan, kokemusistaan suomalaisten keskuudessa vieraskielisinä suomen puhujina sekä ajatuskiaan siitä, miten suomea tulisi ulkomaalaisille opettaa. Ville Talola toimittaa.

Kaksi tuhatta vuotta sitten elänyt Jeesus Nasaretilainen on kiistatta ihmiskunnan historian merkittävin henkilö. Hänen toimintansa pohjalle syntyi kristinusko, jota eri muodoissaan tunnustaa maailmanlaajuisesti yli 2,6 miljardia ihmistä. Mutta mitä jos koko tarina Jeesuksesta ja hänen toiminnastaan onki sepite? Tähän ajatukseen uskovat niin sanotut Jeesus-denialistit, jotka voivat vyöryttää väitteen tueksi esiin todisteita, lähtien siitä että Jeesuksen elämästä kertovat evankeliumit ovat syntyneet vasta vuosikymmeniä oletetun Jeesuksen kuoleman jälkeen. Teologian tohtori, tietokirjailija Matti Kankaanniemi on kirjoittanut teoksen Historian Jeesus ja salaliittoteoriat, jossa hän käy läpi argumentteja Jeesuksen historiallisuuden puolesta ja vastaan - ja törmää salaliittoteorioita muistuavaan ajatteluun. Kankaanniemen kanssa studiossa on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski. Ville Talola toimittaa.

Tarkkailevia miehiä tanssilattian laidalla, väheksyviä katseita työpaikan kokouksessa, ahdistavia kokemuksia silmin raiskaamisesta: katse toimii vallankäytön välineenä. Toisaalta näyttelijät totutetaan työskentelemään katseen kohteina. Lapsuuden kokemukset hyväksyvistä katseista kannattelevat elämässä. Taidemaalauksten intensiteetin tavoittaa parhaiten katsomalla teoksia paikan päällä, ilman kännykkää. Teatteriohjaaja Minna Harjuniemi, taidehistorioitsija Johanna Lindfors ja psykoterapeutti Heli Paatero pohtivat, miten katse vaikuttaa elämäämme vauvaiästä vanhuuteen. Jakke Holvas juontaa.

Ranskalaisprofessori Olivier Royn teos The Crisis of Culture (Kulttuurin kriisi) on herättänyt keskustelua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Royn mukaan elämme aikaa, jolloin kulttuuri on korvautumassa ohjeilla kuinka toimia oikein. Mitä tapahtuu, kun kulttuurin tilalle tulee moraalin valtakunta? Keskustelemassa kirjailija Iida Sofia Hirvonen ja kriitikko Aleksis Salusjärvi. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja/tietokirjailija Jussi Ahlroth sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Perjantairaati pohtii: Mitä tapahtuu kun algoritmit eivät enää tarjoa vain sisältöä vaan kokonaisia elämäntapoja? Tradwife-sisältö, tunnelmamarkkinointi ja moodeihin perustuvat suositukset muokkaavat meitä huomaamatta. Opettavatko menestyssarjat kuten Downton Abbey, Succession ja The Crown meidät hyväksymään eriarvoisuuden? Garden Helsinki -kohu teki näkyväksi politiikan kulissit ja lobbauksen käytännöt. Syökö tapaus luottamusta päättäjiimme, vai paljastiko se vain sen miten politiikka aina on toiminut? Scifi-lehti Portti lopettaa 42 vuoden jälkeen. Mitä menetetään kun suomalaiselta tulevaisuusspekuloinnilta lähtee julkaisukanava - juuri nyt kun elämme keskellä scifi-todellisuutta? Kumpi on pahempi virhe – puhua englantia suomea osaavalle vai suomea sitä osaamattomalle? Helsingin Sanomien kolumni herätti keskustelun perisuomalaisesta tavasta vaihtaa automaattisesti englantiin, kun vastassa on ulkomaalaistaustaiselta vaikuttava henkilö. Samaan aikaan valitamme, kun emme saa palvelua suomeksi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Suomessa puhutaan paljon tuloeroista, varallisuudesta ja hyvinvoinnista. Mutta ihmisten paikka yhteiskunnassa ei määräydy pelkästään rahan perusteella. Asemaan vaikuttavat myös koulutus, ammatti, arvostus, vaikutusvalta, näkyvyys ja kokemus siitä, tuleeko nähdyksi ja tunnustetuksi. Millaisille portaille suomalaiset tässä yhteiskunnassa asettuvat? Kuka saa arvostusta, kuka jää näkymättömäksi ja kuinka helposti ihmiset voivat liikkua yhteiskunnallisesta asemasta toiseen? Keskustelun pohjalla on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Juho Saaren teos Ihmisiä yhteiskunnan portailla, joka tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan hierarkioita huomattavasti laajemmin kuin pelkkien tulojen tai varallisuuden näkökulmasta. Mukana keskustelemassa ovat Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn erikoistutkija Anne Järvinen, käyttäytymistaloustieteen tutkija Jori Grym Hankenin kauppakorkeakoulusta, sosiologian professori Jani Erola sekä etäyhteyden päässä Tampereelta Juho Saari. Ville Talola toimittaa.

Romanttinen kirjallisuus, ja niin kutsuttu rakkausviihde, on suositumpaa kuin koskaan, ja etenkin kirjatiktokissa trendaavin genre. Kaksi kotimaista kirjailijaa, Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer kertovat ohjelmassa millaista on kirjoittaa romanttista viihdekirjallisuutta, miten hahmot syntyvät ja millainen on ollut polku kirjailijana. Tiina Lifländer on vaihtanut tyylilajia nykykaunosta feelgood-kirjallisuuteen. Uusin romaani Merta edemmäs kertoo Sinistä, joka ottaa vapaata töistä ja lähtee Walesiin. Rannikkokaupungin majatalon ikkunasta avautuva merimaisema lumoaa päähenkilön ja aamiaislautasen ääressä hänen ajatuksensa ajautuvat silti Suomeen ja sinne jääneeseen entiseen poikaystävään. Onko Sini tehnyt elämänsä suurimman virheen? Pariisissa asuva Anneli Vehkoo kirjoittaa parisuhteen erilaisista vaiheista. Hänen neljäs romaaninsa Kaksi askelta kaipuuseen kuvaa kahden aikuisen parisuhdetta ja arkea suuremman elämän kaipuuta. Se kertoo myös ulkomailla asumisesta, koti-ikävästä sekä Suomesta ja Ranskasta. Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin ja Meaux'n historialliseen esikaupunkiin. Miten kirjoitetaan romanttinen matkatarina? Kummankin kirjailijan uutuusromaanissa kuvaillaan suomalaista päähenkilöä rakkauselämänsä pyörteissä romanttisissa eurooppalaismaisemissa kaukana kotoa Tiina Lifländerin romaanissa ollaan Walesissa ja Anneli Vehkoon romaanissa ollaan Pariisissa. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vasta vähän yli 50 vuotta vanha kulttuurin, taiteen ja viihteen laji on nyt suositumpi kuin koskaan. Tänään keskustellaan siitä, miksi roolipelit ovat nyt niin suosittuja ja myös siitä, mitä peleistä kannattaa kulttuuria seuraavan ihmisen tietää, vaikka ei niitä itse pelaisikaan. Eli mitä uutta ja kiinnostavaa roolipeleissä on nyt meneillään, ja miten nämä uudet käänteet kytkeytyvät laajempiin kulttuurin ilmiöihin. Puhutaan lisäksi vielä kotimaisista roolipeleistä, Youtubesta, rahasta ja ruotsalaisesta firmasta, joka tekee pelejä isoista tunnetuista fantasia- ja scifi-maailmoista. Keskustelemassa ovat tutkija ja pelikirjoittaja Jukka Särkijärvi, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja pelintekijä Juhana Pettersson. Ohjelman juontaa Jussi Ahlroth.

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Kelan syöpälääkekorvaukset herättävät kysymyksen hoitojen yhdenvertaisuudesta. Suomen Kuvalehti arvostelee kovin sanoin Uusi Juttu -mediaa, Saksassa kiistellään maahanmuuttajataustaista rikollisuutta kuvaavan kostoelokuvan levityksestä ja ravintola-ala syyttää päättäjiä ihmisten ohjaamisesta kotisohville. Lopuksi kysytään, voiko turismin iloista yhä nauttia hyvällä omallatunnolla. Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, mainosmies Jussi Turhala ja tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola.

Suorassa lähetyksessä Kaustiselta syvennytään kansanmusiikkifestivaalin teemaan perinne käsissä. Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Soitinrakentajat alkavat olla uhanalainen laji. Mutta kansallispuvut kiinnostavat nyt jälleen nuoria ja myös miehiä. Kansallispukupoliisit ovat rentoutuneet. Torstaina Kaustisella järjestetään suuri perinnepukujen ja -asujen kulkue. Ohjelmassa käsillä tekemisen merkityksestä keskustelevat soitinrakentaja Juhana Nyrhinen ja kansallispukuklinikan asiantuntijat Ritva Hänninen ja Helena Antikainen. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen kommentoi myös perinnesoitinten tulevaisuutta. Toimittajana on Minna Joenniemi. Oikaisu 17.7. Toisin kuin lähetyksessä kerrottiin, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit kestävät seitsemän päivää, eivät kuutta päivää. Lisäksi festivaaleja ei aiemmin pidetty raviradalla vaan urheilukentällä.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Maailman tunnetuimpiin kuuluvan kuvataiteilijan teokset rakentavat siltoja sisäisen kokemuksen ja ulkoisen maailman välille. Teosten värit ja mittasuhteet vievät arkisten aistikokemusten tuolle puolen, ja herättelevät tuntemuksia, joissa on samalla kertaa jotain tuttua ja jotain uutta. Anish Kapoorin teoksia on parhaillaan esillä Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä. Keskustelussa mukana taidekriitikko Timo Valjakka ja avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja kirjailija Esko Valtaoja. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tietokirjailija Ville Hänninen ja toimittaja Matti H Virtanen. Perjantaistudion agendalla oli taideteos Riikka Purraan kohdistuvana tappouhkauksena. Keskustelu sai alkunsa, kun toimittaja Mikko Välimaa, Purran puoliso, arvioi maanantaina viestipalvelu X:ssä Turun Taidehallissa esillä olevan teoksen "verhottuna tappouhkauksena". Ovatko suositut poliittiset oikeisto-podcastit journalismia vai viihdettä? Metan älylasien uhat ja mahdollisuudet. Kotimaisten marjojen hinnat nousevat, koska poimijoita ei päästetä Suomeen, mennäkö metsään? Paavi haluaa kaikissa tapauksissa varmistaa, että ihmisyys pysyy keskiössä kun tekoäly valtaa maailman. Miten raatilaiset suhtautuvat yhteiskunnan pakkodigitalisaatioon ja -tekoälyttämiseen? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuberkuloosiparantolaksi 1900-luvun alkupuolella suunniteltulle Paimion parantolalle on etsitty jo pitkään rakennuksen arvolle sopivaa käyttöä. Kyseessä on yksi Aaltojen tärkeimmistä töistä, ja se on myös kansainvälisesti merkittävä esimerkki varhaisesta funkitionalististesta arkkitehtuurista. Paimion parantolan säätiö on nyt luonut yhdessä maailmankuulun norjalaisen Snöhetta -arkkitehtuuritoimiston kanssa suunnitelman, joka muuttaisi sairaala-alueen matkailukohteeksi, jonka painopisteenä on hyvinvointi- ja kylpyläpalvelut. Kulttuuriykkösen keskustelussa pohditaan lukuskuskylpyläkonseptin soveltuvuutta Paimion parantolaan, ja haetaan kansainvälisiä vertailukohtia vastaavien historiallisten monumenttien uusiokäytöstä. Keskustelemassa ovat akateemikko Mona Schalin, arkkitehtuurikriitikko Tarja Nurmi sekä Paimion parantola-säätiön hallituksen puheenjohtaja Mirkku Kullberg.

Kesä on dekkarien kulta-aikaa. Niitä luetaan ja kuunnellaan lomamatkoilla ja laiturin nokassa. Jos synkät ja veriset murhat eivät innosta, nykyää voi valita lukemiseksi vaikkapa viihteellisempää cozy crime -kirjallisuutta. Dekkareissa riittää alagenrejä jokaiseen makuun. Kulttuuriykkösessä keskustellaan jännityskirjallisuuden trendeistä, tasosta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta sekä kirjailijoiden taustoista. Lähetyksessä ovat mukana Suomen dekkariseuran puheenjohtaja Sini Paloheimo, dekkarikirjailija Elina Backman ja dekkarikirjailija Outi Hongisto, joka on kirjoittanut myös oppaan dekkaristiksi haluaville. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kuvittaja-kirjailija Sanna Pelliccioni on alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi ja nykyään sivutyökseen perinnesaunottaja. Hän on tutkinut saunomista historian ja eri kulttuurien näkökulmasta. Uudessa Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta -kirjassaan perinnesaunottaja johdattaa lukijat saunapolun mittaisen matkan vanhan saunan ovelle, itämerensuomalaisen saunan muinaisiin perinteisiin. Millä tavalla perinnesaunottaja voi uudistaa näitä vanhoja, mystisiäkin perinteitä? Miksi löylyjä kuuluu tervehtiä? Ja millaisia ovat Suomen Kansan Vanhoista Runoista ammentavat saunalaulut? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna Pelliccioni, tutkija ja perinnesaunaopettaja Maaria Alen ja tutkija Kaarina Kailo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Osa suomalaista Hollywoodia sijaitsi vuosikausien ajan Helsingin Kulosaaressa. Siellä saattoi törmätä kuvausryhmiin ja koko kansan rakastamiin filmitähtiin ja jopa vapaana tallustavaan sirkuskarhuun. Usea kotimainen elokuva filmattiin siellä vanhaan tennishalliin rakennetussa studiossa. Ulkoapäin rakennus näytti ränsistyneeltä ja sortumaisillaan olevalta. Sisällä tehtiin unelmia. Laajaan arkisto- ja muistiaineistoon perustuva Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina on kiehtova kertomus sodanjälkeisestä kotimaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista. Millä tavoin rahaa tahkottiin Suomessa elokuva-alalla? Millaiset aiheet olivat suosiossa? Miten suomalainen elokuva löysi katsojia ulkomailta? Haastateltavina ovat elokuvatutkija Juha Seitajärvi Taide- ja kulttuurivirastosta sekä mediahistorian dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja toimittaja, tietokirjailija Jussi Ahlroth. Tällä kertaa puheenaiheina ovat Garden Helsinki -hanke, Pride-kritiikki, poliittisten liikkeiden tunnemaailma, The Odyssey -elokuvan ympärille syntynyt ennakkokohu ja kirjailija Eeva Kilven perintö. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Taide- ja kulttuurivirasto uudistaa taideapurahojen jakamisen tavan, joka on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1967. Heinäkuun alusta entisten taidetoimikuntien sijaan päätösvalta keskitetään Taide- ja kulttuurivirastoon. Uudessa järjestelmässä asiantuntijoilla ei enää ole valtaa tehdä suoria päätöksiä, ainoastaan lausuntoja. Kuinka käy pienten ja vakiintumattomien taiteenalojen tässä uudistuksessa? Entä miten jatkossa toteutuu alueellinen tasavertaisuus? Kulttuuriykkösen keskustelussa kysytään myös, kuka valitsee kuhunkin hakuun arviontipaneelin jäsenet ja millä perustein, sekä kuinka tarkkaan uusi Taide- kulttuurineuvosto ottaa asiantuntijoiden tekemän valmistelutyön päätöksissään huomioon. Keskustelemassa taiteen ja kulttuurin rahoitusyksikön johtaja Henri Terho Taide- ja kulttuurivirastosta, Heinäkuun alussa aloittavan uuden Taide- ja kulttuurineuvoston puheenjohtaja Samu Forsblom, Taidemaalariliiton toiminnanjohaja Elisa Lientola, Taide-lehden uusi päätoimittaja Joel Karppanen sekä edellisen Taideneuvoston puheenjohtajana toiminut kirjalilija Juha Itkonen.

Muodin kansainvälinen Fashion in Helsinki-päätapahtuma oli tänä vuonna Seurasaaressa, jossa kymmenen nuoren suunnittelijan mallistot esiteltiin suomalaisen kulttuurihistorian ja uuden muotitaiteen yhdistävässä tapahtumassa. Suomeen on syntynyt uusi ateljee-muodin toimintamalli ja useat Aallosta valmistuneet nuoret suunnittelijat ovat tästä hyvä esimerkki. Sini Saavala on monien artistien, vaikuttajien ja muodin alan toimijoiden luottovaatettaja. Millä tavalla muotitaide ja käyttövaate eroavat toisistaan? Mitä muodin saralla menestymiseen tarvitaan nyt? Mikä on suomalaisen muodin kilpailuvaltti ulkomailla? Ohjelman vieraina ovat taiteellinen johtaja Minttu Vesala, muotisuunnittelija Sini Saavala ja viestintäjohtaja Martta Louekari. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvaltalaisen kirjailijan SenLin Yunin Alchemised on äärimmäisyyksien romaani. Siinä on yli tuhat sivua, se on synkkääkin synkempi ja lisäksi se on hyvin raaka. Tästä huolimatta, tai tämän ansiosta se myytiin loppuun parissa päivässä maailmanlaajuisesti, kun se ilmestyi viime syksynä. Elokuvaoikeuksista maksettiin seitsemännumeroinen summa jo ennen kirjan julkaisua. Nyt tämä järkäle on myös suomennettu. Urakkaan tarvittiin neljä suomentajaa. Kulttuuriykkösessä keskustellaan Alchemised-romaanista sekä synkän fantasian ja romantasian suosiosta. Miksi lajityyppi kiinnostaa juuri tässä ajassa? Lähetyksessä ovat mukana Tammen kustannuspäällikkö Laura Kurki, kustannustoimittaja Viia Viitanen ja kirjailija Siri Kolu. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kansanedustajat Atte Kaleva ja Timo Harakka julkaisivat toukokuussa yhteisen stautspäivirtyksen, jossa he kertoivat olevansa parlamentaarissa tehtävissä matkalla Mongoliaan. Matka Pekingistä Ulaanbaatariin kesti 30 tuntia ja se taittui sulassa sovussa yhteisessä makuuvaunussa. Eduskunnan istuntoja ja kyselytunteja seuratessa syntyy usein vaikutelma, että edustajat eivät erityisemmin pidä toisistaan. Keskustelu on kärjistynyttä, värittynyttä ja polarisoivaa. Kulissien takana todellisuus on monesti toinen. Miksi politiikan kieli on kovaa, mikä sitä ohjaa ja mikä vastuu kansakunnan arvokkaimmalla keskustelufoorumilla, eduskunnalla, on yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa? Onko politiikan keskustelukulttuuri rikki? Junamatkatoverit SDP:n Timo Harakka ja Kokoomuksen Atte Kaleva ovat keskustelemassa aiheesta. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kosmologi Kari Enqvist sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Mitä tapahtuu, kun ministeri kieltäytyy julkisesti noudattamasta pääministerin määräystä? Onko kyse suomalaisen konsensuskulttuurin kuolemasta vai politiikan muuttumisesta performanssiksi? Jalkapallon MM-kisoja isännöivä FIFA kärsii korruptiosta ja kyseenalaisista valinnoista. Onko jokainen kisojen katsoja osallinen moraalisesti tuomittavaan? Euroopan unioni salailee yhä enemmän asiakirjojaan journalisteilta ja tutkijoilta. Valmisteilla oleva laki voisi lopettaa nykymuotoisen asiakirjajulkisuuden – miksi Suomi vaikenee? Roskankerääjää syljetään kadulle ja sateenkaariväki kohtaa lisääntyvää väkivaltaa. Mistä vihamielisten asenteiden voimistuminen kertoo? Monet salaavat lihavuuslääkkeen käyttöä häpeästä, vaikka lihavuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja. Miksi vain yksi laihdutustapa katsotaan "oikeaksi"? Ohjelman juontajana on Nicklas Wancke.

Heinolan Kaupunginmuseon kesänäyttelyssä ”Luonnon lumoissa – Ru Runebergin hopeataidetta ja Flora Danica kattauksia” on esillä hopeaseppä Ru Runebergin hyönteismaailmasta inspiroituneita teoksia ja Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan historiallista Flora Danica astiastoa. Runeberg yhdistää leikkisissä esineissään hopeaa ja lasia. Museossa esillä olevat Flora Danica -astiat kuuluvat Heinolan museoiden omaan kokoelmaan, joka on tämän astiaston osalta yksi Suomen arvokkaimpia. Fiskars on kesän suosituimpia matkailukohteita. Fiskarsin ruukissa järjestetään tapahtumakokonaisuus, jonka pääteemana on vesi. Fiskars Village Art & Design Biennale: Kansainvälinen nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin biennaali levittäytyy Kuparipajaan ja ympäristöön 7.6.–30.8.2026. Veden taju on taiteilija-tutkija Riikka Latva-Sompin kuratoima näyttely, joka tarkastelee ihmisen suhdetta veteen. KASTE on Fiskarsilaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan Onoman kesänäyttely, jonka kuraattorina ja arkkitehtina toimi Marco Casagrande. Riihimäen taidemuseossa on esillä viiden tunnetun kuvataiteilijan unenonomainen näyttely. Institute of voyeurism and gardening on Pamela Brandtin, Leonora Fredrikssonin, Susanne Gottbergin, Sara Oravan ja Stiina Saariston fantasiaa ylistävä kesäjuhla. Teokset avaavat näkymiä muistoihin, uniin, tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin. Näyttelyn osana on taidemuseon ja Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista valitut teokset ja esineet, joiden ympärille taiteilijat ovat rakentaneet kuvitteellisen instituutin museon tiloihin. Teemoissa näkyy puutarha, luonto, kärsimys, intohimo, pyhä, uni, viattomuus ja yö. Ohjelman vieraina ovat Riitta Koskinen, Kari-Paavo Kokki, Katja Vuorinen-Parm, Riikka Latva-Somppi ja Marco Casagrande. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Monelle Kaustinen merkitsee kansanmusiikkia ja Savonlinna oopperaa. Kesäfestivaalit tuovat paikkakunnille sekä kulttuuria että ennen kaikkea mainetta. Perinteikkäät festivaalit kokoavat kävijöitä vuodesta toiseen, mutta festivaalikenttä elää. Uusia syntyy ja vanhoja kuolee. Jokaisella festivaalilla on kuitenkin vaikutusta seudun asukkaisiin ja elinkeinoihin. Ymmärretäänkö kaikkialla kulttuurin merkitys vetovoimana? Kulttuuriykkösessä kesäfestivaalien näkymistä ovat keskustelemassa Kuhmon kamarimusiikin taiteellinen johtaja Minna Pensola, Ruisrcokin promoottori Mikko Niemelä, Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Steven Spielbergin uusin elokuva on Disclosure Day. Se on kilpajuoksu, jossa yhdellä puolella ovat valtion agentit, jotka haluvat salata tiedon avaruuden muukalaisista ja toisella aktivistit, jotka yrittävät saada ufojen kosmisen viestin koko maailman kuultavaksi. Vauhdikkaassa elokuvassa Spielberg palaa yhden pitkäkestoisimman aiheensa pariin - maapallon ulkopuolisen elämän ja ihmiskunnan kohtaamiseen. Miltä elokuva näyttää ja mitä se mahdollisesti kertoo ajastamme sekä Spielbergistä itsestään? Uusimman elokuvan lisäksi pohditaan jo 79-vuotiaan mestariohjaajan ainutlaatuista uraa, joka on kestänyt jo yli 50 vuotta. Spielbergistä ja avaruusolioista ovat keskustelemassa elokuvatoimittaja Anna Möttölä, elokuvatoimittaja ja tietokirjailija Matti Rämö sekä elokuvaohjaaja Dome Karukoski. Jussi Ahlroth toimittaa.

Vakoilijaikoni James Bond on seikkaillut valkokankaalla yli 60 vuotta, eikä eläkeikä näytä häämöttävän. Bond-sarja on yksi maailman tuottoisimmista elokuvasarjoista. James Bondista on julkaistu myös videopelejä ja sarjakuvia. Bondia ovat näytelleet mm. Sean Connery, Roger Moore, Pierce Brosnan ja Daniel Craig. Paraikaa etsitään seuraavaa Bondia ja spekulointi käy kuumana kuka valitaan. Kulttuuriykkösessäkin spekuloidaan, mutta puhutaan myös James Bondista kulttuurihistoriallisena ilmiönä ja arvioidaan Bond-näyttelijöitä ja -elokuvia parhaimmasta huonoimpaan. Vieraina ovat Maiju Kannisto Turun yliopistosta, Antti Korpisaari Helsingin yliopistosta, Pirita Maunula, joka on ollut perustamassa Suomen suurinta James Bond-aiheista nettisivustoa. ja etäyhteydellä Benjamin Kalliomäki, joka tekee James Bond -fanielokuvia. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Millainen on juomien historia 1700-luvulta omaan aikaamme? Juhlavat juomat, kuten viini, samppanja ja väkevät viinit ovat syntyneet historiallisissa olosuhteissa hyvin erityisillä tavoilla. Samppanja syntyi vahingossa ranskalaisten ja englantilaisten yhteistyössä. Miten tietty juoma syntyi, miten sitä tarjoiltiin ja millaisista laseista? Miksi samppanjaa juodaan sekä laakeista että huilumaisista laseista? Historian aikana olutta juotiin litratolkulla, koska se oli puhtaampaa kuin vesi. Miten kahvi tuli Suomeen? Kustaa III keitti salaa kahvia Tukholman linnassa. Miksi puhumme sekä kahvipannusta ja kahvikannusta? Euroopassa on kaksi erilaista teekulttuuria. Englannissa kaadetaan maitoa teehen ja Venäjällä vadelmahilloa. Millaista on kova tee? Mitä kaikkea esineistöä teen valmistamiseen löytyy historian saatosta ja antiikkiliikkeistä? Millainen on posliinin historia? Sitä kutsuttiin pitkään valkoiseksi kullaksi, koska sen valmistaminen oli niin kallista. Miksi Meissenin posliinin syntytarina on niin erikoinen? Keskustelemme myös eri ruokalajien synnystä. Miksi hienon pihvin nimi on Chateaubriand ja kuka keksi ilmavan jälkiruoan Pavlovan? Mitkä ovat kuuluisat alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat? Miten kattaukset kuvaavat omaa aikaansa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntijat Maria Ekman ja Bernt Morelius. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.