Kulttuuriykkönen

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Kelan syöpälääkekorvaukset herättävät kysymyksen hoitojen yhdenvertaisuudesta. Suomen Kuvalehti arvostelee kovin sanoin Uusi Juttu -mediaa, Saksassa kiistellään maahanmuuttajataustaista rikollisuutta kuvaavan kostoelokuvan levityksestä ja ravintola-ala syyttää päättäjiä ihmisten ohjaamisesta kotisohville. Lopuksi kysytään, voiko turismin iloista yhä nauttia hyvällä omallatunnolla. Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, mainosmies Jussi Turhala ja tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola.

Suorassa lähetyksessä Kaustiselta syvennytään kansanmusiikkifestivaalin teemaan perinne käsissä. Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Soitinrakentajat alkavat olla uhanalainen laji. Mutta kansallispuvut kiinnostavat nyt jälleen nuoria ja myös miehiä. Kansallispukupoliisit ovat rentoutuneet. Torstaina Kaustisella järjestetään suuri perinnepukujen ja -asujen kulkue. Ohjelmassa käsillä tekemisen merkityksestä keskustelevat soitinrakentaja Juhana Nyrhinen ja kansallispukuklinikan asiantuntijat Ritva Hänninen ja Helena Antikainen. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen kommentoi myös perinnesoitinten tulevaisuutta. Toimittajana on Minna Joenniemi. Oikaisu 17.7. Toisin kuin lähetyksessä kerrottiin, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit kestävät seitsemän päivää, eivät kuutta päivää. Lisäksi festivaaleja ei aiemmin pidetty raviradalla vaan urheilukentällä.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas'sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Maailman tunnetuimpiin kuuluvan kuvataiteilijan teokset rakentavat siltoja sisäisen kokemuksen ja ulkoisen maailman välille. Teosten värit ja mittasuhteet vievät arkisten aistikokemusten tuolle puolen, ja herättelevät tuntemuksia, joissa on samalla kertaa jotain tuttua ja jotain uutta. Anish Kapoorin teoksia on parhaillaan esillä Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä. Keskustelussa mukana taidekriitikko Timo Valjakka ja avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja kirjailija Esko Valtaoja. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tietokirjailija Ville Hänninen ja toimittaja Matti H Virtanen. Perjantaistudion agendalla oli taideteos Riikka Purraan kohdistuvana tappouhkauksena. Keskustelu sai alkunsa, kun toimittaja Mikko Välimaa, Purran puoliso, arvioi maanantaina viestipalvelu X:ssä Turun Taidehallissa esillä olevan teoksen "verhottuna tappouhkauksena". Ovatko suositut poliittiset oikeisto-podcastit journalismia vai viihdettä? Metan älylasien uhat ja mahdollisuudet. Kotimaisten marjojen hinnat nousevat, koska poimijoita ei päästetä Suomeen, mennäkö metsään? Paavi haluaa kaikissa tapauksissa varmistaa, että ihmisyys pysyy keskiössä kun tekoäly valtaa maailman. Miten raatilaiset suhtautuvat yhteiskunnan pakkodigitalisaatioon ja -tekoälyttämiseen? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuberkuloosiparantolaksi 1900-luvun alkupuolella suunniteltulle Paimion parantolalle on etsitty jo pitkään rakennuksen arvolle sopivaa käyttöä. Kyseessä on yksi Aaltojen tärkeimmistä töistä, ja se on myös kansainvälisesti merkittävä esimerkki varhaisesta funkitionalististesta arkkitehtuurista. Paimion parantolan säätiö on nyt luonut yhdessä maailmankuulun norjalaisen Snöhetta -arkkitehtuuritoimiston kanssa suunnitelman, joka muuttaisi sairaala-alueen matkailukohteeksi, jonka painopisteenä on hyvinvointi- ja kylpyläpalvelut. Kulttuuriykkösen keskustelussa pohditaan lukuskuskylpyläkonseptin soveltuvuutta Paimion parantolaan, ja haetaan kansainvälisiä vertailukohtia vastaavien historiallisten monumenttien uusiokäytöstä. Keskustelemassa ovat akateemikko Mona Schalin, arkkitehtuurikriitikko Tarja Nurmi sekä Paimion parantola-säätiön hallituksen puheenjohtaja Mirkku Kullberg.

Kesä on dekkarien kulta-aikaa. Niitä luetaan ja kuunnellaan lomamatkoilla ja laiturin nokassa. Jos synkät ja veriset murhat eivät innosta, nykyää voi valita lukemiseksi vaikkapa viihteellisempää cozy crime -kirjallisuutta. Dekkareissa riittää alagenrejä jokaiseen makuun. Kulttuuriykkösessä keskustellaan jännityskirjallisuuden trendeistä, tasosta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta sekä kirjailijoiden taustoista. Lähetyksessä ovat mukana Suomen dekkariseuran puheenjohtaja Sini Paloheimo, dekkarikirjailija Elina Backman ja dekkarikirjailija Outi Hongisto, joka on kirjoittanut myös oppaan dekkaristiksi haluaville. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kuvittaja-kirjailija Sanna Pelliccioni on alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi ja nykyään sivutyökseen perinnesaunottaja. Hän on tutkinut saunomista historian ja eri kulttuurien näkökulmasta. Uudessa Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta -kirjassaan perinnesaunottaja johdattaa lukijat saunapolun mittaisen matkan vanhan saunan ovelle, itämerensuomalaisen saunan muinaisiin perinteisiin. Millä tavalla perinnesaunottaja voi uudistaa näitä vanhoja, mystisiäkin perinteitä? Miksi löylyjä kuuluu tervehtiä? Ja millaisia ovat Suomen Kansan Vanhoista Runoista ammentavat saunalaulut? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Sanna Pelliccioni, tutkija ja perinnesaunaopettaja Maaria Alen ja tutkija Kaarina Kailo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Osa suomalaista Hollywoodia sijaitsi vuosikausien ajan Helsingin Kulosaaressa. Siellä saattoi törmätä kuvausryhmiin ja koko kansan rakastamiin filmitähtiin ja jopa vapaana tallustavaan sirkuskarhuun. Usea kotimainen elokuva filmattiin siellä vanhaan tennishalliin rakennetussa studiossa. Ulkoapäin rakennus näytti ränsistyneeltä ja sortumaisillaan olevalta. Sisällä tehtiin unelmia. Laajaan arkisto- ja muistiaineistoon perustuva Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina on kiehtova kertomus sodanjälkeisestä kotimaisesta elokuvasta ja elokuvakulttuurista. Millä tavoin rahaa tahkottiin Suomessa elokuva-alalla? Millaiset aiheet olivat suosiossa? Miten suomalainen elokuva löysi katsojia ulkomailta? Haastateltavina ovat elokuvatutkija Juha Seitajärvi Taide- ja kulttuurivirastosta sekä mediahistorian dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja toimittaja, tietokirjailija Jussi Ahlroth. Tällä kertaa puheenaiheina ovat Garden Helsinki -hanke, Pride-kritiikki, poliittisten liikkeiden tunnemaailma, The Odyssey -elokuvan ympärille syntynyt ennakkokohu ja kirjailija Eeva Kilven perintö. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Taide- ja kulttuurivirasto uudistaa taideapurahojen jakamisen tavan, joka on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1967. Heinäkuun alusta entisten taidetoimikuntien sijaan päätösvalta keskitetään Taide- ja kulttuurivirastoon. Uudessa järjestelmässä asiantuntijoilla ei enää ole valtaa tehdä suoria päätöksiä, ainoastaan lausuntoja. Kuinka käy pienten ja vakiintumattomien taiteenalojen tässä uudistuksessa? Entä miten jatkossa toteutuu alueellinen tasavertaisuus? Kulttuuriykkösen keskustelussa kysytään myös, kuka valitsee kuhunkin hakuun arviontipaneelin jäsenet ja millä perustein, sekä kuinka tarkkaan uusi Taide- kulttuurineuvosto ottaa asiantuntijoiden tekemän valmistelutyön päätöksissään huomioon. Keskustelemassa taiteen ja kulttuurin rahoitusyksikön johtaja Henri Terho Taide- ja kulttuurivirastosta, Heinäkuun alussa aloittavan uuden Taide- ja kulttuurineuvoston puheenjohtaja Samu Forsblom, Taidemaalariliiton toiminnanjohaja Elisa Lientola, Taide-lehden uusi päätoimittaja Joel Karppanen sekä edellisen Taideneuvoston puheenjohtajana toiminut kirjalilija Juha Itkonen.

Muodin kansainvälinen Fashion in Helsinki-päätapahtuma oli tänä vuonna Seurasaaressa, jossa kymmenen nuoren suunnittelijan mallistot esiteltiin suomalaisen kulttuurihistorian ja uuden muotitaiteen yhdistävässä tapahtumassa. Suomeen on syntynyt uusi ateljee-muodin toimintamalli ja useat Aallosta valmistuneet nuoret suunnittelijat ovat tästä hyvä esimerkki. Sini Saavala on monien artistien, vaikuttajien ja muodin alan toimijoiden luottovaatettaja. Millä tavalla muotitaide ja käyttövaate eroavat toisistaan? Mitä muodin saralla menestymiseen tarvitaan nyt? Mikä on suomalaisen muodin kilpailuvaltti ulkomailla? Ohjelman vieraina ovat taiteellinen johtaja Minttu Vesala, muotisuunnittelija Sini Saavala ja viestintäjohtaja Martta Louekari. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvaltalaisen kirjailijan SenLin Yunin Alchemised on äärimmäisyyksien romaani. Siinä on yli tuhat sivua, se on synkkääkin synkempi ja lisäksi se on hyvin raaka. Tästä huolimatta, tai tämän ansiosta se myytiin loppuun parissa päivässä maailmanlaajuisesti, kun se ilmestyi viime syksynä. Elokuvaoikeuksista maksettiin seitsemännumeroinen summa jo ennen kirjan julkaisua. Nyt tämä järkäle on myös suomennettu. Urakkaan tarvittiin neljä suomentajaa. Kulttuuriykkösessä keskustellaan Alchemised-romaanista sekä synkän fantasian ja romantasian suosiosta. Miksi lajityyppi kiinnostaa juuri tässä ajassa? Lähetyksessä ovat mukana Tammen kustannuspäällikkö Laura Kurki, kustannustoimittaja Viia Viitanen ja kirjailija Siri Kolu. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kansanedustajat Atte Kaleva ja Timo Harakka julkaisivat toukokuussa yhteisen stautspäivirtyksen, jossa he kertoivat olevansa parlamentaarissa tehtävissä matkalla Mongoliaan. Matka Pekingistä Ulaanbaatariin kesti 30 tuntia ja se taittui sulassa sovussa yhteisessä makuuvaunussa. Eduskunnan istuntoja ja kyselytunteja seuratessa syntyy usein vaikutelma, että edustajat eivät erityisemmin pidä toisistaan. Keskustelu on kärjistynyttä, värittynyttä ja polarisoivaa. Kulissien takana todellisuus on monesti toinen. Miksi politiikan kieli on kovaa, mikä sitä ohjaa ja mikä vastuu kansakunnan arvokkaimmalla keskustelufoorumilla, eduskunnalla, on yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa? Onko politiikan keskustelukulttuuri rikki? Junamatkatoverit SDP:n Timo Harakka ja Kokoomuksen Atte Kaleva ovat keskustelemassa aiheesta. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, kosmologi Kari Enqvist sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Mitä tapahtuu, kun ministeri kieltäytyy julkisesti noudattamasta pääministerin määräystä? Onko kyse suomalaisen konsensuskulttuurin kuolemasta vai politiikan muuttumisesta performanssiksi? Jalkapallon MM-kisoja isännöivä FIFA kärsii korruptiosta ja kyseenalaisista valinnoista. Onko jokainen kisojen katsoja osallinen moraalisesti tuomittavaan? Euroopan unioni salailee yhä enemmän asiakirjojaan journalisteilta ja tutkijoilta. Valmisteilla oleva laki voisi lopettaa nykymuotoisen asiakirjajulkisuuden – miksi Suomi vaikenee? Roskankerääjää syljetään kadulle ja sateenkaariväki kohtaa lisääntyvää väkivaltaa. Mistä vihamielisten asenteiden voimistuminen kertoo? Monet salaavat lihavuuslääkkeen käyttöä häpeästä, vaikka lihavuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja. Miksi vain yksi laihdutustapa katsotaan "oikeaksi"? Ohjelman juontajana on Nicklas Wancke.

Heinolan Kaupunginmuseon kesänäyttelyssä ”Luonnon lumoissa – Ru Runebergin hopeataidetta ja Flora Danica kattauksia” on esillä hopeaseppä Ru Runebergin hyönteismaailmasta inspiroituneita teoksia ja Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan historiallista Flora Danica astiastoa. Runeberg yhdistää leikkisissä esineissään hopeaa ja lasia. Museossa esillä olevat Flora Danica -astiat kuuluvat Heinolan museoiden omaan kokoelmaan, joka on tämän astiaston osalta yksi Suomen arvokkaimpia. Fiskars on kesän suosituimpia matkailukohteita. Fiskarsin ruukissa järjestetään tapahtumakokonaisuus, jonka pääteemana on vesi. Fiskars Village Art & Design Biennale: Kansainvälinen nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin biennaali levittäytyy Kuparipajaan ja ympäristöön 7.6.–30.8.2026. Veden taju on taiteilija-tutkija Riikka Latva-Sompin kuratoima näyttely, joka tarkastelee ihmisen suhdetta veteen. KASTE on Fiskarsilaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan Onoman kesänäyttely, jonka kuraattorina ja arkkitehtina toimi Marco Casagrande. Riihimäen taidemuseossa on esillä viiden tunnetun kuvataiteilijan unenonomainen näyttely. Institute of voyeurism and gardening on Pamela Brandtin, Leonora Fredrikssonin, Susanne Gottbergin, Sara Oravan ja Stiina Saariston fantasiaa ylistävä kesäjuhla. Teokset avaavat näkymiä muistoihin, uniin, tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin. Näyttelyn osana on taidemuseon ja Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista valitut teokset ja esineet, joiden ympärille taiteilijat ovat rakentaneet kuvitteellisen instituutin museon tiloihin. Teemoissa näkyy puutarha, luonto, kärsimys, intohimo, pyhä, uni, viattomuus ja yö. Ohjelman vieraina ovat Riitta Koskinen, Kari-Paavo Kokki, Katja Vuorinen-Parm, Riikka Latva-Somppi ja Marco Casagrande. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Monelle Kaustinen merkitsee kansanmusiikkia ja Savonlinna oopperaa. Kesäfestivaalit tuovat paikkakunnille sekä kulttuuria että ennen kaikkea mainetta. Perinteikkäät festivaalit kokoavat kävijöitä vuodesta toiseen, mutta festivaalikenttä elää. Uusia syntyy ja vanhoja kuolee. Jokaisella festivaalilla on kuitenkin vaikutusta seudun asukkaisiin ja elinkeinoihin. Ymmärretäänkö kaikkialla kulttuurin merkitys vetovoimana? Kulttuuriykkösessä kesäfestivaalien näkymistä ovat keskustelemassa Kuhmon kamarimusiikin taiteellinen johtaja Minna Pensola, Ruisrcokin promoottori Mikko Niemelä, Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Steven Spielbergin uusin elokuva on Disclosure Day. Se on kilpajuoksu, jossa yhdellä puolella ovat valtion agentit, jotka haluvat salata tiedon avaruuden muukalaisista ja toisella aktivistit, jotka yrittävät saada ufojen kosmisen viestin koko maailman kuultavaksi. Vauhdikkaassa elokuvassa Spielberg palaa yhden pitkäkestoisimman aiheensa pariin - maapallon ulkopuolisen elämän ja ihmiskunnan kohtaamiseen. Miltä elokuva näyttää ja mitä se mahdollisesti kertoo ajastamme sekä Spielbergistä itsestään? Uusimman elokuvan lisäksi pohditaan jo 79-vuotiaan mestariohjaajan ainutlaatuista uraa, joka on kestänyt jo yli 50 vuotta. Spielbergistä ja avaruusolioista ovat keskustelemassa elokuvatoimittaja Anna Möttölä, elokuvatoimittaja ja tietokirjailija Matti Rämö sekä elokuvaohjaaja Dome Karukoski. Jussi Ahlroth toimittaa.

Vakoilijaikoni James Bond on seikkaillut valkokankaalla yli 60 vuotta, eikä eläkeikä näytä häämöttävän. Bond-sarja on yksi maailman tuottoisimmista elokuvasarjoista. James Bondista on julkaistu myös videopelejä ja sarjakuvia. Bondia ovat näytelleet mm. Sean Connery, Roger Moore, Pierce Brosnan ja Daniel Craig. Paraikaa etsitään seuraavaa Bondia ja spekulointi käy kuumana kuka valitaan. Kulttuuriykkösessäkin spekuloidaan, mutta puhutaan myös James Bondista kulttuurihistoriallisena ilmiönä ja arvioidaan Bond-näyttelijöitä ja -elokuvia parhaimmasta huonoimpaan. Vieraina ovat Maiju Kannisto Turun yliopistosta, Antti Korpisaari Helsingin yliopistosta, Pirita Maunula, joka on ollut perustamassa Suomen suurinta James Bond-aiheista nettisivustoa. ja etäyhteydellä Benjamin Kalliomäki, joka tekee James Bond -fanielokuvia. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Millainen on juomien historia 1700-luvulta omaan aikaamme? Juhlavat juomat, kuten viini, samppanja ja väkevät viinit ovat syntyneet historiallisissa olosuhteissa hyvin erityisillä tavoilla. Samppanja syntyi vahingossa ranskalaisten ja englantilaisten yhteistyössä. Miten tietty juoma syntyi, miten sitä tarjoiltiin ja millaisista laseista? Miksi samppanjaa juodaan sekä laakeista että huilumaisista laseista? Historian aikana olutta juotiin litratolkulla, koska se oli puhtaampaa kuin vesi. Miten kahvi tuli Suomeen? Kustaa III keitti salaa kahvia Tukholman linnassa. Miksi puhumme sekä kahvipannusta ja kahvikannusta? Euroopassa on kaksi erilaista teekulttuuria. Englannissa kaadetaan maitoa teehen ja Venäjällä vadelmahilloa. Millaista on kova tee? Mitä kaikkea esineistöä teen valmistamiseen löytyy historian saatosta ja antiikkiliikkeistä? Millainen on posliinin historia? Sitä kutsuttiin pitkään valkoiseksi kullaksi, koska sen valmistaminen oli niin kallista. Miksi Meissenin posliinin syntytarina on niin erikoinen? Keskustelemme myös eri ruokalajien synnystä. Miksi hienon pihvin nimi on Chateaubriand ja kuka keksi ilmavan jälkiruoan Pavlovan? Mitkä ovat kuuluisat alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat? Miten kattaukset kuvaavat omaa aikaansa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntijat Maria Ekman ja Bernt Morelius. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalainen kesäteatteri on ainutlaatuinen ilmiö, jopa maailman mittakaavassa. Ei siis ihme, että kesäteatteria yritetään saada Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Suomessa on noin 700 kesäteatteria, jotka pyörivät pääosin harrastajien ja talkoolaisten voimin. Tosin viime vuosina kesäteatteritkin ovat ammattimaistuneet. Kesäteatterissa käyminen kuuluu monen suomalaisen kesään, sillä ne keräävät vuosittain miljoonayleisön. Entä millainen on hyvä kesänäytelmä? Hauskuutta pitää ainakin olla, ja mieluusti ainakin yksi humalakohtaus. Kulttuuriykkösessä puhutaan kesäteatterien merkityksestä ja tekemisen palosta. Keskustelussa ovat mukana Suomen harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela, harrastajanäyttelijä Jyrki Ylätalo Hausjärveltä ja Kansallisteatterin näyttelijä Juha Varis, joka perusti kesäteatterin Viitasaarelle. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoiden vinkit tämän kesän kiinnostaviin esityksiin. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Lasten osattomuus ja köyhyys paljastavat millaisia asioita yhteiskuntamme arvostaa. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa ihmisen elämään monilla tavoin. Millaista on suomalainen lapsiköyhyys? Miten se on muuttunut eri aikoina? Kulttuuriykkösessä keskustellaan teoksesta nimeltä Ryysyläisyydestä osattomuuteen – köyhyys lasten ja nuorten kertomana 1800-luvulta nykypäivään. Sen toimittajista ja kirjoittajista studiossa ovat tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösen keskustelussa nousevat esiin mm. Mäntän kuvataideviikot ja Purnun kesänäyttely. Keskustelemassa Mäntän Kuvataideviikkojen tämänvuotinen kuraattori Leena Kuumola, Purnun kesänäyttelyn kuraattori Johanna Pihlajamaa sekä Lapuan taidemuseon kesänäyttelyssä mukana oleva kuvataiteilija Tommi Toija. Toimittaja on Jonni Roos.

Viikon kulttuuri- ja mediapuheenaiheina on tällä viikolla edesmennenn uutislegenda Arvi Lindin perintö, poliittisesti ohjatut tieteelliset prosessit ja niiden uhka, kaupunkipyöräily kulttuurisodan näyttämönä, tähtiekonomisti Thomas Pikettyn ohjeet paremman maailman rakentamiseksi, Elon Muskin biljoonan dollarin visiot sekä kysymys, ovatko perinteiset arvot ja sukupuoliroolit palaamassa politiikkaan? Perjantaistudion raadissa ovat professori Laura Kolbe, liikemies Sami Kuusela sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola toimittaa.

Elokuvateatterien kassakoneet ovat kilisseet viime aikoina kahden kauhuelokuvan, Obsession ja Backrooms siivittäminä. Verraten matalalla tuotantobudjetilla kuvatut elokuvat ovat olleet tekijöilleen talodellinen jymymenestys. Katsojamäärissä ne kilpailevat esimerkiksi uuden Star Wars-elokuvan rinnalla. Kyseessä on keskenään varsin erilaiset teokset, mutta niitä yhdistää yksi kiinnostava piirre: molempien tekijöiden juuret ovat internetissä, somessa ja YouTubessa. Nuoret tekijät ovat rakentaneet yleisönsä ja maailmansa verkossa ennen siirtymistään elokuvan pariin ja samalla haastaneet käsityksiä siitä, mistä tulevaisuuden elokuvantekijät tulevat. Miksi juuri kauhu näyttää olevan se genre, jossa uudet tekijät onnistuvat murtautumaan esiin? Mitä internetin estetiikka, viraalit ilmiöt ja verkkoyhteisöt tuovat elokuvakerrontaan? Entä miksi miljoonat katsojat ympäri maailmaa kiinnostuvat kertomuksista, jotka syntyvät ensin YouTubessa, TikTokissa tai keskustelupalstoilla? Keskustelemassa ovat elokuvatutkija ja toimittaja Matti Rämö, kirjallisuuden tutkija Noora Vaakanainen sekä Ylen kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa. Ville Talola toimittaa.

Biofiktiot, eli historiallisista henkilöistä kirjoitetut fiktiiviset kirjat, ovat suosittuja niin kirjailijoiden kuin lukijoiden keskuudessa. Biofiktioita kirjoitetaan usein henkilöistä, jotka ovat jääneet historiankirjoituksen varjoihin. Naiset ovat hyvin edustettuina biofktioissa - etenkin suurmiesten vaimot. Kirjailija Katja Kettu kiinnostui Lars Levi Laestadiuksen vaimosta Brita-Kajsa Alstadiuksesta, josta tiedetään hyvin vähän. Kettu loi romaaninsa päähenkilön vähäisten tietojen ja asiakirjojen pohjalta. Se oli vapauttavaa, mutta vaati paljon eettistä pohdintaa. Myös Liisa Louhela joutui painimaan samojen kysymysten kanssa kirjoittaessaan biofiktiota aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta. Millaisen mielikuvan kirjailija luo historiallisesta henkilöstä? Mikä on kirjailijan vastuu? Biofiktiot jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Biofiktion haasteista ja mahdollisuuksista keskustelevat kirjailijat Katja Kettu ja Liisa Louhela. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Millä tavalla näyttely nostaa esiin, kuinka poikkeuksellista Aaltojen ajattelu oli tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa? Millä tavalla tämä radikaali suuntaus näkyi arkisissa tiloissa? Mistä he saivat tuolloin inspiraationsa? Aalloille suunnittelun lähtökohta oli kokonaisvaltainen ihminen, psyyke ja keho. He ajattelivat että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vastasivat tähän tarpeeseen? Monitaiteinen näyttely keskittyy suunnittelun ja hyvinvoinnin suhteeseen. Linda Bergroth vastaa näyttelyarkkitehtuurista, joka antaa Aallon designille uutta valoa ja henkisempää lähentymistapaa. Näyttelyn kuraattorit Jutta Tynkkynen ja Petteri Kummala avaavat millaisia keinoja Aallot käyttivät luodessaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja mitä opittavaa meillä voisi olla heiltä tänään. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Anglosaksien Englanti on innoittanut Netflix-sarjoja, Tolkienia ja videopelejä - mutta millaista elämä todella oli muinaisessa Britanniassa? Kun miekat lauloivat -kirja vie matkalle 400-1100-luvuille. Kuulet Beowulf-eepoksesta, simasalin iloista ja synkistä elegioista. Miten kuningas Alfred Suuri pelasti muinaisenglannin kulttuurin? Ja miten anglosaksien perintö näkyy J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrassa? Tekijätiimistä vieraina ovat Alpo Honkapohja joka on englannin kielen lehtori Tallinnan yliopistossa sekä englantilaisen filologian dosentti Helsingin yliopistossa ja lisäksi vanhempi yliopistonlehtori Janne Skaffari Turun yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Leena Lehtolainen on ollut kirjailija 50 vuoden ajan. Hänen uransa käynnistyi nuorten kirjasta, mutta parhaiten Lehtolainen tunnetaan dekkareistaan. Lehtolainen ei ole aktiivinen somessa, vaan tapaa lukijoita mieluiten tapahtumissa. Linnea Kuuluvainen puolestaan on julkaissut kaksi romaania.Hänelle sosiaalinen media on nykyään tärkeä väline, jonka kautta voi jakaa ajatuksiaan ja tavoittaa lukijoita. Miten kustannusmaailma on muuttunut, miten nykyään aloitetaan kirjailijanura? Näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Petra Maisonen. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Ann-Christin Antell on kirjailija, jonka arkeologiset ja historialliset opinnot näkyvät aiheiden valinnassa. Kätketty tähti jatkaa Adelin perheen tyttäristä kertovaa romaanisarjaa. Matemaattisesti lahjakas Thyra lähtee opiskelemaan tähtitiedettä Uppsalan yliopistoon. Markus Hotakaisen tietokirja Tähtitieteen naiset inspiroi Anna-Christin Antellia luomaan oman fiktiivisen tähtitieteilijä hahmon. Kirjaa varten Antell matkusti Ruotsiin Uppsalaan tutustumaan yliopiston rakennuksiin. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ann-Christin Antell ja tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on tutkinut historian tiedenaisia. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen: Tarjoaako filosofia työkaluja rikkimenneen keskustelukulttuurin korjaamiseksi? Vuoden tiedekynäpalkinnon saanut Erika Ruonakoski, filosofit Sanna Tirkkonen ja Eenariina Hämäläinen keskustelevat, miten kriittisen ajattelun voisi palauttaa sille kuuluvalle paikalle. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen.

Kesä tuo mukanaan keskiaikatapahtumia ja mahdollisuuksia keskiajan harrastamiseen. Keskiajan harrastaminen on historian elämistä omakohtaisesti. 1300-luvun vaatteissa ja sen ajan ruokaa syöden voi paitsi oppia historiaa, myös elää ja tuntea sitä. Kun mennään harrastamisen syvään päätyyn, tutkitulla tiedolla on tärkeä rooli ja monet harrastuksen myötä kehittyvät ajanmukaiset taidot syventävät kokemuksen imua. Kulttuuriykkösen keskustelussa keskiajan harrastajat käsityömestari, kirjailija Mervi Pasanen ja filosofian tohtori, keskiajan tutkija Jenni Lares, sekä kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä avaavat keskiajan lumoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, tutkija Jori Grymin ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kevään puhutuin tapaus koskee Espoon kaupungin saamaa 10 000 euron uhkasakkoa yhdenvertaisuuslautakunnalta. Sakon syynä oli ennakkovaroituksen puuttuminen uskonnollisten laulujen, kuten Suvivirren, esittämisestä koulujen juhlissa. Studiossa pohditaan, onko Suvivirrestä valittaminen nipottamista vai onko Suvivirsi uskonnon tuputtamista. Tiina Raevaara nostaa esiin Kalasataman kerrostalon palon, jonka yhteydessä Ilta-Sanomien toimittaja arvosteli TikTok-videoiden kuvaamista onnettomuustilanteissa. Samalla julkaistiin lukijan video. Studiossa pohditaan, millaisia eettisiä, juridisia ja käytännöllisiä rajoja onnettomuuksien kuvaamiseen liittyy. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi raportin, jossa taiteilijoiden toimeentulo on heikentynyt ja alanvaihto lisääntynyt. Raportin mukaan jopa 45 % taiteilijoista harkitsee ammatinvaihtoa. Kannattaako suositella taiteilijan ammattia omalle lapselle? Heikki Pursiainen nostaa esiin SDP:n Nasima Razmyarin kommentin, jossa perussuomalaisia ei pidetty “salonkikelpoisina”. Perussuomalaiset tarttuivat sanaan ja painattivat lippalakkeja tekstillä “salonkikelvoton”. Studiossa pohditaan, miten poliittinen kielenkäyttö voi antaa elitistisen leiman, mikä voi olla vasemmsitopuolueelle huono. Asumistukimuutokset kolahtivat vanhempien sijoitusasuntoihin ja kukkaroihin. Jori Grym tarttuu asumistukien leikkauksiin, jotka koskettavat erityisesti opiskelijoita. Uudistuksen jälkeen omistusasunnossa asuva lapsi ei saa asumistukea, mikä on nostanut vanhempien harmituksen esiin mediassa. Mutta miksi valtion pitäisi tukea sijoitusasuntoja?

Millaista taidetta nuoret taiteilijat haluavat tehdä? Nyt on poikkeuksellisen hyvä hetki saada vastauksia. Niitä tarjoaa kolme isoa yhteisnäyttelyä Helsingissä. Mediataidetta tekevä koodari Xyny on yksi Generation 26 -näyttelyn nuorimmista osallistujista. Taidemuseo Amos Rex avaa kolmen vuoden välein 15-23-vuotiaille mahdollisuuden hakea mukaan yhteisnäyttelyyn. Generation 26 -näyttelyyn tuli 647 hakemusta. Raati valitsi mukaan teoksia 50 taiteilijalta ja taiteilijaryhmältä. Paavo Kärjen teokset Generation 26:n ovat yhdistelmä mellakka-aitaa, maalausta ja veistosta. Kärki on yksi näyttelyn vanhimmista osallistujista, mutta Taideyliopiston Kuvan keväässä hän on yksi nuorimmista. Kuvataideakatemian maisterinäyttely esittelee 45 opintojaan viimeistelevää taiteilijaa. Kuvan kevääseen Kärki on tehnyt bussipysäkkejä. Niillä istuskellessa on hyvä havainnoida näyttelyä. Taidehallissa avataan tänään jo vuodesta 1939 järjestetty Nuorten näyttely, johon voivat hakea alle 35-vuotiaat taiteilijat. Iiri Poteri on yksi 26:sta mukaan valituista. Performanssissaan Nuori kuvataiteilija hän pukee päälleen oman kuvansa. Kulttuuriykkösessä kolme nuorta taiteilijaa vaihtaa ajatuksiaan tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Mukana on kommentoimassa Taide-lehden päätoimittajaksi valittu, valokuvaaja Joel Karppanen. Toimittajana on Minna Joenniemi.

The Mandalorian and Grogu on ensimmäinen Tähtien sota -elokuva seitsemään vuoteen. Edellisen elokuvan jälkeen kaukaisessa galaksissa on seikkailtu lähinnä tv-sarjoissa, vaihtelevalla menestyksellä. Nyt Tähtien sota siis palaa valkokankaalle. Sankarit ovat The Mandalorian -tv-sarjasta tuttuja: Pedro Pascalin esittämä jäyhän kunniallinen "Mandalorian" sekä pieni Grogu. Miltä tämä uusi Tähtien sodan aikakausi näyttää ja miten franchisella muuten menee? Aiheesta ovat keskustelemassa sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen, toimittaja ja Star Wars -bloggaaja Aki Jörgensen, sekä Star Wars -harrastaja Linnea Peurakoski. Jussi Ahlroth toimittaa.

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Elämme terapiakulttuurissa jossa ratkaisu kaikkiin ongelmiin on yksilön psyykkaaminen. ADHD- ja autismidiagnooseja tehdään kiihtyvään tahtiin, työuupumiksesta on tullut epidemia, ja arjen psykologisointi on muodikasta. Entäpä jos muutettaisiin rakenteita, ja nähtäisiin ihminen osana laajempaa kokonaisuutta? Kulttuuriykkösen studiokeskustelussa tiedetoimittaja ja psykologian alan tutkijatohtori Anssi Bwalya, tutkija Mona Mannevuo, psykologi Julia Sangervo ja ekopsykologi Juni Sinkkonen keskustelevat siitä, miten ihmisen psykologia voitaisiin alkaa nähdä holistisemmin osana yhteiskuntaa ja luontoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Maaseudun tulevaisuuden entinen päätoimittaja ja kolumnisti Jouni Kemppainen sekä toimittaja-tietokirjailija Matti H. Virtanen. Juontajana on Nicklas Wancke. Teemat: Väkivalta kouluissa: Lapualla opettajat harjoittelevat itsepuolustusta. Mitä tämä kertoo suomalaisesta koulusta? Sotasyyllisyysoikeudenkäynti: Lasse Lehtisen uusi kirja herättää keskustelun 80 vuotta vanhasta oikeudenkäynnistä Median sokeat pisteet: Miksi jotkut aiheet jäävät kokonaan käsittelemättä? Metsäkiista: Suunnitelma EU:n ennallistamisasetuksesta kuohuttaa – "luonnonsuojeluhistorian suurin vedätys"? MTV vs. Elisa: Mitä maksukiista kertoo television tulevaisuudesta?

Voiko muumeilta oppia zeniläisyyttä tai länsimaista filosofiaa? Zen-pappi Mikko Ijäs avaa uudessa kirjassa muumien henkistä maailmaa, ja osoittaa yhteyksiä zenbuddhalaisuuteen. Mukana keskustelemassa myös kirjailija Jukka Laajarinne, joka on jo 15 vuotta sitten kirjoittanut muumihahmojen ajattelun ja eksistentiaalisen filosofian yhteyksistä. Toimittajana on Jonni Roos.