Kulttuuriykkönen

Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä viikolla pohditaan veropäivän merkitystä, Woltin alustatalouden reiluutta, BBC:n skandaalia ja julkisen palvelun median luottamusta. Mukana myös keskustelua englannin ylivallasta, yhteisöllisyyden todellisuudesta ja sivistysihanteen kriisistä. Korjaus: kohdassa 5:33 sanoo juontaja Nicklas Wancke erheellisesti Sari Baldaufin sanoneen, että hän häpeää Woltin toimintamallia. Sen sijaan Talouselämä-lehden Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi nimeämä talousvaikuttaja Anne Brunila sanoi vuonna 2023 häpeävänsä Woltin toimintaa lähettejä kohtaan. Studiossa Virpi Hämeen-Anttila, Katleena Kortesuo, Tuomas Nevanlinna. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Sekä Jessikka Aron Putinin USA – Näin Venäjä hajottaa ja hallitsee Yhdysvalloissa (Johnny Kniga, 2025), Iida Hallikaisen ja Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen yhteinen teos Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä (Otava, 2025) että Hannu Pesosen Ammattina vakooja - Sankareita, pettureita ja salajuonia (Docendo, 2025) kertovat Venäjän vaikutus- ja vakoiluyrityksistä länttä kohtaan. Millaista myyräntyötä Kreml harjoittaa, miten se pyrkii vaikuttamaan lännen asenteisiin ja mikä on median rooli kohdemaassa? Haastateltavina ovat tietokirjailija Jessikka Aro, ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Hannu Pesonen sekä Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ukrainan sodan uutisoinnissa suomalaisen median tasapaino eri näkökulmien välillä on herättänyt jonkin verran keskustelua ja kritiikkiä. Korostuuko uutisoinnissa liikaa Ukrainan näkökulma? Sorrutaanko tsemppijournalismiin? Käsitelläänkö Venäjän näkökulmaa ja motiiveja liian yksipuolisesti? Ennen kaikkea pystyykö suomalainen media antamaan realistisen kuvan Ukrainan sodasta ja miten raportointi on muuttunut sodan pitkittyessä? Mediakriittiseen keskusteluun Kulttuuriykkösessä osallistuvat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, digimedia Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri, Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella aihetta tutkiva tutkijatohtori Joonas Koivukoski sekä pitkän linjan journalisti Reetta Räty. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Monen sydänalaa riipii kun vanhoja puita ja ikimetsiä kaadetaan surutta. Kansanperinteessä puita on kunnioitettu, ne ovat suojanneet taloja ja niiden kaataminen on merkinnyt talonväelle huonoja aikoja, jopa kuolemaa. Eivätkä vain puut, vaan myös monet muut luonnonmuodostelmat kuten lähteet ja kivet ovat olleet monelle suomalaiselle pyhiä paikkoja. Kulttuuriykkösen vieraina ovat tietokirjailija Reetta Ranta, folkloristiikan tohtori John Björkman sekä maantieteen tohtori Kaisa Vainio (etä).

Millaiseksi elokuvaksi Mary Shelleyn klassikkokauhutarina kääntyy vuonna 2025 meksikolaisohjaaja Guillermo del Toron käsittelyssä? Kulttuuriykkönen paneutuu koko tohtori Frankensteinin ja hänen hirviönsä historiaan, merkityseen eri aikakausina ja vaikutukseen alkuperäisestä romaanista viimeisimpään elokuvaversioon. Vieraina kirjailija-tohtori Tiina Raevaara sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Jari Sedergren avaa keskustelun Sanna Marinin tuoreella Hope in Action -muistelmateoksella (Toivo on tekoja, suom. Maija Laura Kauhanen, Gummerus, 2025). Studiossa pohditaan, millainen vastaanotto Marinin kirjalla on ollut ja kenelle se on kirjoitettu? Ennen kaikkea, mitä Sanna Marin nyt myy, ja onko velvollisuutemme suomalaisina ostaa? Kansallisbaletin esityksessä nähty nuorten törkeä häiriköinti nostaa esiin kysymyksiä kulttuurikasvatuksesta ja yleisön käytöksestä. Miksi osa nuorista rikkoo yleisörauhan ja miten tilannetta voisi parantaa? Heikki Pursiainen siirtää keskustelun työelämään: Onko etätyö jokaisen tietotyöläisen oikeus vai työnantajan määrättävissä? Miten etätyö vaikuttaa yhteisöihin, kaupunkikulttuuriin ja arkeen? Toimituksen toisessa aiheessa mietietään, voiko Donald Trumpin nykyistä toimintaa USA:n sisäpolitiikassa verrata jo Mao Zedongin kauhistuttavaan kulttuurivallakumoukseen 1960-1970-lukujen Kiinassa? Katleena Kortesuo nostaa esiin uudisrakentamisen ongelmat ja arkkitehtuurin kyvyttömyyden rakentaa vanhojen perinteiden päälle. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomi kaupungistuu, nuoret korkeasti koulutetut hakeutuvat keskuksiin ja haluavat keskustamaista asumista. Syrjäseutu tyhjenee. Osmo Soininvaaran mielestä kaupunkien kehitystä tulisi ohjata taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti. Kaupunkien pitäisi esimerkiksi rahastaa kaupungin omaan kassaan tonttimaan ansioton arvonnousu, ja tontit tulisi ohjata käyttötarkoituksiin jossa niistä maksetaan eniten. Arkkitehtuurin uusi akateemikko, arkkitehti Mona Schalin uskoo kaupunkien kestävään kehittämiseen ja rakennetun ympäristön entistä korkeamman laadun tavoitteluun. Ovattko näkemykset sovitettavissa yhteen? Toimittajana on Jonni Roos.

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kansanedustaja Päivi Räsäseen vuodesta 2019 kohdistunut oikeudenkäynti tuli viime viikolla Korkeimman oikeuden käsittelyyn. Siinä pohditaan, syyllistyikö Räsänen rikokseen esitettyään viestipalvelu Twitterissä kielteisiksi tulkittuja näkemyksiä homoseksuaalisuudesta Pride-tapahtuman yhteydessä. Räsäsen asianajaja Matti Sankamo on julkaissut tähän prosessiin liittyen kirjan Eihän noin saa sanoa!, jossa hän pohtii kriittisesti sananvapauden oikeudellista sääntelyä. Tapaus on herättänyt huomioita myös maan rajojen ulkopuolella. Kyseessä on perusoikeuksien keskinäisten suhteiden määrittely. Tästä syystä Korkeimman oikeuden tuomioon kohdistuu erityistä mielenkiintoa. Mistä lähtökohdista tuomion valmisteluun ryhdytään, siitä otetaan selvää Kulttuuriykkösessä. Keskustelemassa ovat Matti Sankamon kanssa Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen, kirjailija, juristi Jarkko Tontti sekä Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Ville Talola toimittaa.

Yhdysvaltalaisartisti Bruce Springsteenin uran nivelvaiheeseen sijoittuva, tositapahtumiin ja samannimiseen Warren Zanesin kirjaan perustuva Deliver Me from Nowhere -elokuva kuvaa Springsteeniä vuoden 1982 Nebraska-albumin tekovaiheessa. Tuolloin nuori maailmantähteyden kynnyksellä oleva muusikko paini sekä menestyspaineiden että menneisyyden mörköjen kanssa. Nebraskan hän äänitti vaatimattomissa oloissa neliraiturilla New Jerseyn -kodissaan, ja sitä pidetään Springsteenin ajattomimpana tuotoksena. Deliver Me from Nowhere -elokuvan pääosaa esittää Shameless ja The Bear -tv-sarjoista parhaiten tunnettu Jeremy Allen White, ja leffan on käsikirjoittanut ja ohjannut mm. Crazy Heart -kantrielokuvasta tunnettu Scott Cooper. Millaisen dramatisoinnin elokuva piirtää tositapahtumista sekä itse “Pomosta” ja hänen elämänvaiheistaan? Onko vaikeuksien kautta voittoon sankari jo aikansa elänyt trooppi vain onnistuuko elokuva tuomaan jotain uutta hyvin vaihtelevien ja usein epäonnistuneiden elämänkertaelokuvien kaanoniin? Miten elokuva onnistuu kommentoimaan nykyaikaa, ja miksi Springsteen on noussut niin isoksi, ja jopa uskonnollista hurmosta faneiltaa saavaksi ilmiöksi sekä muusikoksi? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta musiikkitoimittaja Susanna Vainiolan, muusikko-kuvataiteilija Sampsa Sarparannan sekä elokuvakriitikko Leena Virtasen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio ruotii jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Toimittajana on Jonni Roos. Tässä jaksossa tarkastellaan muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaisiksi tulkituista kirjoituksista käytävää oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa. Missä kulkevat sananvapauden ja vihapuheen rajat, ja miten oikeuden ratkaisu voi vaikuttaa käsityksiimme perusoikeuksista ja niiden rajoista? Entä uskonnollisten yhteisöjen vastuu kielenkäytöstä. Hyvinvointiyhteiskunnan leikkaukset ja kulttuurin merkitys nousevat keskusteluun, kun pohdimme, mitkä osa-alueet ovat niin tärkeitä, että niihin ei tulisi koskea. Miksi kulttuurin pitäisi olla leikkausten ulkopuolella? Pitäisikö tuettavalla kulttuurilla olla vaikuttavuus-mittari? Kirjailija Kauko Röyhkä on herättänyt huomiota uudella tavalla ansaita tuloja internetissä – erityisesti Facebookin maksullisen sisällön kautta. Kirjailijana on nimittäin vaikea tienata elantoa. Toimintaelokuvien ja väkivaltaviihteen merkityksestä keskustellaan Sisu 2 -elokuvan innoittamana. Miksi väkivaltaa ei enää viitsitä kritisoida kritiikeissä? Elon Muskin Grokipedia-tietosanakirja haastaa perinteisen Wikipedian aseman. Miten tekoälyllä tuotettu tieto muokkaa käsityksiämme puolueellisuudesta ja luotettavuudesta? Voiko yksittäinen vaikuttaja, kuten Musk, muuttaa koko tiedonvälityksen kenttää ja vaikkapa sotkea faktat salaliittoteorioihin?

Elina Kahlan Gulagin viisas (Into, 2025) on romaani Pavel Florenskista – teologista, filosofista, matemaatikosta ja sähköinsinööristä, jota on kutsuttu Gulagin Leonardo da Vinciksi. Florenski etsi totuutta tieteestä ja uskonnosta, ja hänen elämänsä vei hänet yliopistosta kirkollisuralle ja lopulta Neuvostoliiton sähköistämishankkeisiin. Romaani yhdistää dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa, seuraten Florenskin vaiheita lapsuudesta vankileireille asti, missä hän jatkoi tutkimuksiaan. Suvi Ratisen Pakolainen (Otava, 2025) kuvaa pakolaisuuden kokemuksia sodanjälkeisessä Euroopassa. Päähenkilö on suomalaisvirolainen kirjailija Aino Kallas, joka menettää kaiken Neuvostoliiton miehittäessä Viron ja joutuu pakenemaan Ruotsiin. Paluu Suomeen on mahdotonta ulkopoliittisista syistä. Miten tiedemiehiä ja taiteilijoita kohdeltiin Neuvostoliitossa – ja miten se vaikuttaa yhä tieteen ja taiteen tekijöihin? Lähetyksen lopussa kuullaan myös ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin ajatuksia. Vuonna 1982 syntynyt Andruhovytš on yksi nykyukrainalaisen kirjallisuuden merkittävistä nimistä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat 1900-luvun alun Galitsiaan sijoittuva "Felix Austria" vuodelta 2014 ja vuoden 2020"Amadoka", joka käsittelee Ukrainan historian traumoja. Amadokan ensimmäinen osa ilmestyi juuri suomeksi Riku Toivolan suomentamana (Gummerus, 2025). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.

Miten kauhu toimii videopeleissä, ja millaisia lainalaisuuksia pelien interaktiivisuus tuo mukanaan pelottavien tarinoiden ja tilanteiden kertomiseen sekä totetuttamiseen? Japanilainen pelitalo Konami mullisti kauhupelit vuosina 1999 ja 2001 julkaistuilla Silent Hill ja Silent Hill 2 -peleillä. Niissä seikkaillaan sumuisessa painajaiskaupungissa ja etsitään kadonneita läheisiä taistellen groteskeja hirviöitä vastaan ja ratkaisten pulmia. Silent Hill -pääsarjan pelejä on julkaistu tähän mennessä yhteensä kahdeksan, joista viimeisin SIlent Hill f kuluvana syksynä. Se sijoittuu 1960-luvun sumun täyttämään japanilaiseen pikkukaupunkiin, missä teini-ikäinen Hinako joutuu kasvokkain traumojen, kuoleman ja hirviöiden kanssa. Psykologista sekä selviytymiskauhua sekoittava peli on maineikkaan japanilaiskirjailija Ryukishi07 käsikirjoittama. Miten useita elokuva-adaptaatioitakin osakseen saanut pelisarja mullisti kauhupeligenren, ja millainen on sen viimeisin osa? Vähintään yhtä vaikutusvaltainen kauhupelisarja Resident Evil ponnistaa myös Japanista. Sen vuonna 1996 julkaistu ensiosa vaikutti koko zombie-elokuvagenren uuteen tulemiseen 2000-luvun vaihteessa. Sarjan seuraava osa Resident Evil: Requiem julkaistaan ensi vuonna. Niin ikään japanilaisesta Exit 8 -pelistä on julkaistu elokuva, joka on parhaillaan Suomessakin teatterilevityksessä. Mitä japanilaisessa kauhussa on sellaista, joka iskee ja istuu pelimaailmaan niin hyvin? Millaisia muita onnistuneita kauhupelejä on julkaistu, ja millaisia kauhupelejä Suomesta tulee? Remedy-pelitalon Alan Wake ja Control -pelien lisäksi oululainen Korpi Games on pian julkaisemassa Shifting Chambers -peliään, jossa seikkaillaan taskulampun kajossa pimeässä alati muuttuvassa kauhukartanossa. Videopelien kauhusta ja kauhupeleistä Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa elokuvatutkimuksen opiskelija ja peliasiantuntija Juho Lipponen, pelisuunnittelija Tuuli Mäenpää, kauhupelien musiikkiin erikoistunut väitöskirjatutkija Enja Heikkilä sekä pelitoimittaja Johannes Valkola. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Jos yhteiskuntamme tuhoutuisi sodan tai ilmastokatastrofin seurauksena, mitä arkeologit löytäisivät meistä tuhansien vuosien päästä? Useat yhteiskunnat ovat kadonneet historian hämärään – miksi? Helsingin yliopiston kaksi tutkijaa vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Kirsi Valkama ja Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori tarjoavat uudessa kirjassaan nimeltään Historiaan hävinneet, romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan, uusia näkökulmia siihen miten pienemmät valtakunnat Välimeren alueella tuhoutuivat ja miksi. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö tarkastelee mitä oppia romahdukset tarjoavat omalle ajallemme. Toimittaja Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä kulttuurin, median, arvokysymysten ja ajankuvan ajankohtaisaiheet kolmen raatilaisen voimin. Uutena raatilaisena ensimmäistä kertaa mukana kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth, jonka lisäksi keskustelemassa myös kirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa. Lähetys käynnistyy Eppu Normaalin uran päättymisen jälkimainingeissa – mitä legendayhtyeen jäähyväiset kertovat suomalaisesta musiikkikulttuurista ja fanien tunteista? Keskustelussa pureudutaan myös Anneli Auerin oikeustapaukseen, joka haastaa uskomme suomalaiseen oikeuslaitokseen, poliisin luotettavuuteen sekä median rooliin monimutkaisissa rikosvyyhdeissä. Miten tapaus vaikuttaa kansalaisten luottamukseen instituutioihin ja voiko syytetty enää palata normaaliin elämään? Toisena isona aiheena pohditaan suomalaisten liikalihavuutta: onko kyse yksilön vai yhteiskunnan ongelmasta, ja miten siitä pitäisi puhua? Vieraat pohtivat, onko aika diagnosoida liikalihavuus sairaudeksi ja missä määrin yhteiskunta kantaa vastuuta. Lisäksi studiossa kysytään, miksi miehet eivät lue kaunokirjallisuutta ja mitä tämä kertoo kulttuurimme muutoksista. Onko lukeminen nykyään vain naisten harrastus? Podcastien räjähdysmäinen kasvu vie tilaa perinteiseltä medialta – onko yhteinen todellisuus uhattuna, kun jokainen rakentaa oman audiosisältökuplansa? Lopuksi pohditaan, miksi kulttuurituotteissa ja peleissä tavoitellaan täydellisyyttä: tekeekö riskittömyys taiteesta tylsempää? Saako ja pitäisikö olla rosoa ja epätäydellisyyttä? AAA-luokan isot videopelit ovat totuttaneet pelaajat perfektionismiin.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi päänäyttely keskittyy muotoiluun ja arkkitehtuuriin Tove Janssonin omassa elämässä ja Muumi-kirjoissa. Tove Jansson loi Muumilaakson synkkänä sotaisana aikana ja keskellä Helsingin pommituksia. Muumipeikkojen maailmasta tuli pakopaikka kirjailijalle. Tove Janssonin Muumitalo symboloi edelleen monille turvapaikkaa. Mistä hän sai idean luoda kodin, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jonne kaikki ovat tervetulleita? Tove Jansson loi myös oman ateljeen Helsinkiin sekä Klovharuun mökkinsä, joissa hän sai elää ja tehdä työtä omalla vapaalla tavallaan. Näyttely avaa näitä lokaatioita ja myös Muumien tapaa asua ja sisustaa sekä heidän suhdettaan ympäröivään maailmaan. Näyttelyssä laajennetaan Tove Janssonin idealistista muumimaailmaa kohti yhteisöasumista, kodittomuutta ja pakolaisuutta ja väliaikaisia asuinpaikkoja. Kuraattori Jutta Tynkkynen avaa Muumikirjojen asumisratkaisuja ja niiden vastineita todellisessa elämässä - miten sujui esimerkiksi Tuu-Tikin ja näkymättömien päästäisten yhteiselo talvisella uimahuoneella? Millaisia ovat Muumien väliaikaiset asumukset teatterista majakkaan? Mikä on Mörkön tilanne, joka ei asu missään ja miksi hänestä on tullut koditon? Tove Jansson vietti kulttuurin täyttämät talvensa Helsingissä ja rennot kesänsä Klovharussa, saaristossa. Monet hänen elämänsä paikoista siirtyivät kirjoihin: Helsingin Tähtitorninmäki ja observatorio sekä Klovharun mökki, jossa Tove ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä viettivät yli 30 kesää ilman sähköä ja vettä. Klovharun remontin aikana yllättäen löytyi lattian alta Toven ja Tuulikin lähettämä pulloposti tulevaisuuteen, mistä se kertoo? Ohjelman vieraina ovat Sophia Jansson, filosofian tohtori Sanna Nyqvist ja kuraattori Jutta Tynkkynen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Syksy on jo pitkällä, ja paljon kiinnostavia kirjoja on ilmestynyt. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja sopisi juuri syksyn tunnelmaan? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield, kirja-aktivisti ja lukupiirin vetäjä Kirsi Ranin ja Ylen Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelman toimittaja Anna Tulusto. Ohjelman aikana keskustellaan näistä teoksista: Arundhati Roy: Turvani ja myrskyni Sofija Andruhovytš: Amadoka Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva Jari Järvelä: Raiteet Jenni Räinä: Vaino Laura Gustafsson: Lihakirja Joan Didion: Merkintöjä Johnille Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja Jussi Ahlroth: Kirje Buddhalta Édouard Louis: Monique pakenee Aura Siltala: Kyborgikesä Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki Lisäksi puhutaan monista muistakin syksyn kirjoista ja ilmiöistä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson. Lähetyksessä ei ehditty puhua näistä vieraiden suosituksista: Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu Alexander Stubb: Vallan kolmio Aura Kanerva Nurmi: Karkuteillä Monika Fagerholm: Eristystila - Kapinoivia naisia

Jalmari Helanderin menestyselokuva Sisu on saanut nyt jatko-osan, jossa päähenkilö, Jorma Tommilan näyttelemä sotaveteraani Aatami Korpi matkaa toisen maailmansodan jälkimainingeissa Neuvosto-Karjalan puolelle hakemaan kotipaikkaansa takaisin. Korpea vastassa on hänen perheen tappaja Igor Draganov, joka lähetetään venäläisupseerien toimesta suomalaiskommandon perään. Toiminnantäyteisestä kostoretkestä tulee verinen yhden miehen sota puna-armeijaa vastaan. Näyttävistä erikoisefekteistään sekä toimintakohtauksistaan tunnettu ensiosa Sisu löi läpi myös action-elokuvien päämaassa Yhdysvalloissa, mutta onnistuuko Sisu 2 panemaan entistä paremmaksi ja millä meriiteillä? Helanderilla on parhaillaan tekoprosessissa myös Rambo-elokuvan esiosa John Rambo, joka kertoo Vietnamin sodan veteraanin tarinaa sotatantereella ennen paluuta kotimaahansa Yhdysvaltoihin. Onko Helanderista tulossa yksi Hollywoodin toimintaperinteen pelastajista? Miksi historiallisuus on sivuseikka tässä löyhästi historiaan liittyvissä fiktiivisissä tarinoissa, ja miksi toimintaelokuvien keskiössä on usein yksinäinen susi, jota motivoi henkilökohtainen kostoretki? Mistä toimintaelokuvien teemat ja inspiraatio tässä ajassa ponnistavat? Miksi vuosituhannen lopussa kukoistaneet toimintaelokuvat ovat jääneet ajassamme supersankarielokuvien jalkoihin, ja taka-alalle yhdenlaiseen genre-elokuvalokeroon? Kulttuuriykkönen saa vieraakseen ohjaaja Jalmari Helanderin lisäksi teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneet toimittaja-tietokirjailijat Esa Mäkijärven ja Matti Rämön. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lähi-idän tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart uusi teos Palestiina ja Israel – Historia karttoina (Gummerus, 2025) avaa alueen monipolvista historiaa karttojen avulla. Miten karttoja on käytetty poliittisten tavoitteiden ja propagandan välineenä? Miten kartan avulla voi vaikuttaa käsityksiimme maasta ja sen omistuksesta? Entä millä tavoin Israel ja Hamas ovat käyttäneet propagandaa viimeisen 20 vuoden aikana? Onko kahden valtion malli yhä mahdollinen ja kuka lopulta piirtää – ja vahvistaa – Israelin ja Palestiinan tulevat rajat? Keskustelemassa ovat tietokirjailija Timo R. Stewart ja Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta ja "Israelin historia" -kirjan (Gaudeamus, 2003, päivitetty 2024) kirjoittaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa keskustellaan muun muassa rattiraivosta ja autoilun statussymboleista, Bob Dylanin konserttielämyksistä ja taiteilijan vastuusta yleisölleen, vieraskielisten näkymättömyydestä yhteiskunnallisissa kyselyissä, oppimateriaalien avoimuudesta ja opettajien roolista niiden tuottajina sekä urheilijoiden ja taiteilijoiden apurahojen tulevaisuudesta ja yritysten roolista kulttuurin tukijoina. Studiossa keskustelemassa Tiina Raevaara, Katleena Kortesuo ja Heikki Pursiainen, juontajana Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyssä nähdään kuvataiteen lisäksi myös valokuvia aikalaisista sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia. Näyttelyssä esillä on muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Miltä reformipuku näytti? Mikä sen merkitys oli naisen vapauttamisessa? Millä tavalla muoti näkyy näyttelyn teoksissa? Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani. Mitkä olivat Wienin sesessionin vaikutteet ja vaikutukset, naistaiteilijuuden erityispiirteet ja kuinka tärkeää oli jo silloin verkostoitua. Wienin sesessio oli Wienissä vuonna 1897 perustettu modernistinen taiteilijaryhmä. He halusivat irtaantua akateemisesta taidekäsityksestä ja edistivivät modenia taidetta ja muotoilua konservatiivisessä Itävallassa. Miten tänäänkin taiteen terminologiaan kuuluva kokonaistaideteos-käsite syntyi? Vieraina ovat Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyn kuraattori, intendentti Anu Utriainen, tutkija Leena Svinhufvud Arkkitehtuuri- ja Designmuseosta ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kerrankin sanoittamisesta puhutaan niin että ei etsitä hitin kaavaa! Sanat antavat luonteen laululle, mutta myös muut asiat kuten melodia, soinnut ja rytmi vaikuttavat siihen, miten sanat tulkitaan. Neljä kokenutta sanoittajaa avaa työtään Kulttuuriykkösen keskustelussa. Sanoittamisen taitoa voi opetella Martti Heikkilän uudesta kirjasta, Sanoittajan runousoppi. Tosin muut keskustelijat, neljä albumia julkaisseet Antti Autio ja Lyyti sekä lukuistenhittien sanoittaja Saara Törmä ovat oppineet taitonsa itse kokeillen, sovelteaen ja löytäen. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Miksi vuoden 2025 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle eikä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on julistanut itsensä “rauhan presidentiksi” ja saavuttanut tällä viikolla merkittäviä virstanpylväitä rauhanneuvotteluissa Israelin ja Hamasin välillä? Unkarilainen László Krasznahorkai palkittiin apokalyptisistä ja filosofisista romaaneistaan, mutta oliko valinta oikea ja miten suomalaiset lukijat ovat ottaneet hänen teoksensa vastaan? Jarkko Tontti avaa, miten Krasznahorkain Saatanatango (1985, suom. Minnamari Pitkänen 2020) ja Marvelin supersankarielokuvat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla, kun pohditaan ajan syklisyyttä, psykoanalyysia ja kulttuurien ääripäitä. Keskustelussa nousevat esiin myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon ikuiset kandidaatit, kuten Haruki Murakami, Ljudmila Ulitskaja ja Salman Rushdie – miksi he jäävät vuodesta toiseen ilman voittoa? Aino-Mari Tuuri nostaa esiin kohutun opettajan tapauksen, jossa vapaa-ajan pornovideot johtivat irtisanoutumiseen. Studiossa kysytään, onko opettajalla oikeus tehdä, mitä haluaa vapaa-ajallaan, ja miksi tapauksesta kirjoitettiin valtava määrä uutisia lyhyessä ajassa? Osa-aikatöissä käyvä, neljän lapsen äiti kertoi Ylen nettisivujen jutussa, että yhden lapsen ratsastusharrastus oli peruttava rahasyistä tänä syksynä. Onko ratsastus vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus, vai pitäisikö yhteiskunnan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa mitä haluaa? Jarkko Tontti pohtii tekoälyn nousua elokuva-alalla – voiko AI-näyttelijä Tilly Norwood todella syrjäyttää lihasta ja verestä olevat näyttelijät? Keskustelussa käsitellään, mihin raja vedetään taiteen ja algoritmien välillä, vaikuttaako tekoäly näyttelijöiden työllisyyteen ja voiko kokonaan tekoälyn tuottama elokuva olla oikeaa taidetta. Studiossa pohditaan myös tekijänoikeuksia ja sitä, miten kuolleiden tähtien brändit voidaan suojata tulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat tietokirjailijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Aino-Mari Tuuri sekä kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen on tutkinut arkistoja ja löytänyt kymmenen kiinnostavaa ja hurjaakin tarinaa unohdetuista stadilaisista. Stadin väkeä - kirja haluaa elävöittää Helsinkiä kertomalla kuinka sen asukkaat olivat värikkäitä ja aikaansaavia persoonia. Tarinat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kuka oli ylihoitajatar Tyra Strömberg ja miksi hän menetti maineensa? Selim Rödlin opetti helsinkiläiset juomaan jaavalaista teetä. Helsingin lehdistö seurasi naisyrittäjän Sofia Sjöstedtin vaiheita kymmenen vuoden ajan. Sitten tapahtui skandaali. Millä tavalla nämä persoonat rikkoivat rajoja? Miten nämä tarinat voivat muuttaa omaa kuvaa Helsingin kaduista? Onko ajassamme vastaavia kaupunkia elävöittäviä persoonia? Millä tavalla kaupungin ja kylän erityiset persoonat eroavat toisistaan? Vieraina ovat kirjailija Anna Kortelainen ja historiantutkija Samu Nyström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuluva syksy on ollut aasialaisten demonien aikaa, ainakin animaatioelokuvien osalta. Mutta mistä on oikein kyse? Miksi lapsille ja nuorille tarjotaan pahojen henkien infestoimaa maailmaa ja ikuista taistelua demonien ja ihmisten välillä? Yksi syksyn suurimpia ilmiöitä on korealaiseen k-pop -musiikkikulttuuriin sekä perinteiseen korealaiseen kansanuskoon pohjautuva yhdysvaltalaisanimaatio K-popparit demonien jäljillä, eli K-Pop Demon Hunters. Se kertoo ihmisten ja demonien välisestä taistelusta, jota johtaa nykyaikana Huntrix-bändin jäsenet. Elokuva on noussut kolmessa kuukaudessa Netflix-suoratoistopalvelun kaikkien aikojen katsotuimmaksi teokseksi, ja elokuvan musiikkikappaleet ovat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon Yhdysvalloissa. Toinen valtava niin ikään demoniaiheinen animaatiosarja, jonka viimeisimmät osat tullaan julkaisemaan elokuvateattereissa koko illan elokuvina, on japanilainen anime Demon Slayer. Syksyllä elokuvateattereissa pyörinyt päätöstrilogian ensimmäinen osa Kimetsu no Yaiba Infinity Castle on jatkumoa vuonna 2016 alunperin alkaneelle anime- ja mangasarjalle, joka on kaikkien aikojen menestynein elokuva Japanissa, ja josta on tullut supersuosittu myös länsimaissa. Miksi nämä animaatiot ovat nousseet niin valtaviksi ilmiöiksi, ja millaisesta kansanuskosta ja kulttuurista ne ammentavat? Kuinka paljon näiden animaatioiden taustalla on oikeaa kaukoidän demoni- ja mytologiaperinnettä, kuinka paljon lainattua modernia kuorrutusta? Kulttuuriykkösen vieraina japanologi ja elokuvatoimittaja Viktoria Murskaja, aasialaiseen elokuvaan ja kulttuuriin erikoistunut tutkija Eija Niskanen sekä korealaiseen shamanismiin ja kansanuskoihin erikoistunut opiskelija Sara Vuoni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kotimaisen elokuvan tulevaisuus näyttää synkältä. Hallitus päätti budjettiriihessä syyskuun alussa, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) budjetista leikataan 7,8 miljoonaa euroa, pääosin Suomen elokuvasäätiön tuotantotuesta, jolla rahoitetaan kotimaisia elokuvia. Myöhemmin OKM ilmoitti leikkausten pienentyneen 5,5 miljoonaan euroon. Säätiöltä on jo viety kolme miljoonaa euroa 2020-luvulla. Elokuvasäätiön rahoitus joutui leikkauksen kohteeksi, koska valtiovarainministeriö pitää elokuvan tuotantotukea yritystukena. Viime vuonna säätiö rahoitti noin 20 pitkää kotimaista elokuvaa ja 20 dokumenttia sekä lyhytelokuvia. Mitä elokuva-alan leikkaukset tarkoittavat kotimaisen elokuvan tuotannolle? Ja jos jokainen elokuvasäätiön kautta myönnetty euro palautuu valtion kassaan parhaimmillaan kaksinkertaisena, kuten Suomen Elokuvasäätiö väittää, miksi hallitus ei ruoki lypsävää lehmää? Ja tärkeimpänä: miksi kotimaista elokuvaa pitäisi suojella, kun valtion rahat eivät riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin? Kotimaisen elokuvan tulevaisuudesta ja rahoituksesta ovat keskustelemassa elokuvatoimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, ohjaaja Dome Karukoski, ohjaaja-käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi ja Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomalaiset naiset saavat ensimmäisen lapsensa poikkeuksellisen myöhään. Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo sai esikoisensa yli 40 vuotiaana, ja samaan taitekohtaan osui hänen oman isänsä kuolema. Vehkoo on tehnyt Aiheesta sarjakuvaromaanin yhdessä kuvittaja Emmi Niemisen kanssa. Mistä johtuu, että lapsia tehdään myöhäisellä iällä? Otetaanko synnytyspelot tosissaan ja mitä naiset pelkäävät? Sukupolvien ketju konkretisoituu syntymän ja kuoleman hetkellä ja siinä peilautuu aina myös oma lapsuus. Suomalaisen yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä on arvosteltu. Onko pieni lapsi yhteiskunnan rattaissa poikkeustilanne ja miten lapsimyönteisyyttä voisi kehittää? Keskustelemassa Johanna Vehkoo, Emmi Nieminen ja Suomen Unicefin erityisasiantuntija Sanna Koskinen. Toimittajana Liisa Vihmanen

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati kokoontuu jälleen kerran katsastaakseen tämän hetken mielenkiintoisimmat elokuvat. Raatiin kuuluvat Matti Rämö, Olli Kangassalo ja Silja Sahlgren-Fodstad. Elokuvia joita lähetyksessä käsitellään: Downton Abbey: The Grand Finale One Battle after Another Eddington Eagles of the Republic Weapons E Täydelliset vieraat Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Elokuvaohjaaja John Websterin uutuusdokumentti vie meidät keskelle Etelä-Euroopan liekehtiviä metsiä, missä suomalaiset pelastajat kohtaavat Portugalin tuhoisat maastopalot vuosina 2023 ja 2024. Palava maa kertoo Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten sekä Nurmeksen sopimuspalokunnan ammattilaisten ja vapaaehtoisten matkasta, jossa suomalaiset taistelevat yhdessä portugalilaisten pelastajien kanssa tulta vastaan. Dokumentti tarjoaa intensiivisen, dramaattisen ja realistisen näkymän pelastustyöhön, jossa tulipalo näyttäytyy Portugalissa lähes myyttisenä vastustajana – lohikäärmeenä, jolla on oma tahto ja arvaamaton luonne. Elokuvassa korostuvat paitsi luonnonvoimien arvaamattomuus, myös pelastajien vahva yhteisöllisyys, solidaarisuus ja kansainvälinen yhteistyö, jotka ovat avainasemassa äärimmäisissä olosuhteissa. Haastateltavana ovat ohjaaja John Webster, pelastaja Toni Salmi, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jani Kareinen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen itäisen toiminta-alueen aluepalomestari Mika Siitonen sekä Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Kinnunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asuinalue ulottuu pohjoisessa Euroopassa neljän valtion alueelle. Saamelaiset ovat eri vaiheissa kohdanneet kulttuurista vainoa ja tukahduttamista. Mutta keitä saamelaiset oikeastaan ovat? Missä määrin he ovat olleet kumppaneita valtakulttuurin kanssa? Miten vähemmistön oikeudet tunnistetaan ja miten ne toteutuvat tänä päivänä? Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut saamelaisuuden ja suomalaisuuden historiasta kokonaisteoksen Kenen maa - kenen ääni. Se on julkaistu osanan sovintoprosessia, jossa on selvitetty historian kipupisteitä, mutta se vie myös kysymyksiin saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä ja kansan määrittelystä. Aiheesta keskustelevat Veli-Pekka Lehtolan ohella inarinsaamelaistaustainen viestintäpäällikkö Erja Morottaja sekä alkuperäiskansojen tutkija Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Espanja myyttien takaa-näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa, avaa kuuluisien, espanjalaisten kuvataiteilijoiden, kuten Pablo Picasson ja Francisco de Goyan maisemia ja tyyliä. Välimeren valo kiehtoi taiteilijoita kaikkialta Euroopasta jo 1700-luvulla. Valenciassa ja Kataloniassa kehittyi suuntauksia, joissa tutkittiin valon merkitystä. Yksi tämän näyttelyn teemoista on Espanjan vahvan kulttuuri-identiteetin tutkiminen teosten kautta. Millaisia eksoottisuutta korostavia aiheita taiteilijat suosivat? Millä tavalla kuvataiteesta ja elokuvistakin tuttu myytti espanjattaresta on syntynyt? Tänään kuvataiteilija Marika Mäkelä inspiroituu Espanjasta. Hänen värikkäät ja mausteiset teoksensa ovat syntyneet Espanjan auringon alla ja ovat nyt esillä Galerie Forsblomissa, Helsingissä. Mitä Espanja on tuonut hänen sisäiseen maailmaansa ja maalauskankaalle? Ohjelman vieraina ovat kuvataiteilija Marika Mäkelä ja intendentti Salla Heino. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jälleen median, arvokysymysten, ajankuvamme sekä kulttuurin ajankohtaisaiheet ruodittavina kolmen vakiraatilaisen voimin. Mikä on ikiopiskelijan hintalappu, ja mikä on opiskelijan vastuu käyttää oppimaansa yhteiskunnan hyväksi? Onko snellmannilainen sivistys itseisarvo vai pitäisikö yhteiskunnan tuella opiskelleen ymmärtää tuottaa osaamisellaan takaisin se taloudellinen hyöty, jonka hän on "ilmaiseksi" saanut? Keskustelun taustalla 75-vuotias ikiopiskelija, joka on suorittanut 3500 opintopistettä Jyväskylän yliopistossa. Voiko tekoäly olla hyvä pomo tai jopa poliittinen päättäjä? Albaniassa hallituksen luottamuksen sai Della-niminen ministeri, joka on tuotettu tekoälyn avulla. Sen tarkoitus on mm. nopeuttaa hallituksen päätöksentekoa esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa. Suomalaistutkimuksen mukaan yritysten johtoryhmissä tekoäly on hyödyllinen päätöksenteossa, mutta muutosvastarinta on edelleen suurta. Toisen tutkimuksen mukaan yllättävän iso prosentti suomalaisista olisi valmiita ottamaan tekoälyn oman työnsä johtajaksi ja esihenkilöasemaan oikean ihmisen sijaan. Millä ehdoin kone voisi olla meidän pomomme, ja mitä uhkia tai mahdollisuuksia siihen liittyisi? Käsittelyssä myös vanhojen vaatteiden kaupan yllättävän iso logistinen ympäristöjäki Suomessa. Pessimismin ja näköalattomuuden vaikutus kulutukseen ja talouteen, sekä balanssi kulutuksen ympäristöriskeistä sekä sen välttämättömyydestä talousmallimme ylläpitäjänä. Lisäksi keskustelua muotilehti Voguen päätoimittajan vaihdoksesta sekä lehden vaikutuksesta sekä tulevaisuudesta. Studiossa professori Laura Kolbe, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Englannin sekoittuminen suomen kieleen herättää vahvoja tunteita. Välillä tuntuu, että kieliraivo on suorastaan kansanhuvi, sillä turhaa englannin kielen käyttöä päivitellään jatkuvasti lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa.Miksi suomalaiset puhuvat finglishiä ja mihin englannin kielen käyttö johtaa? Entä osaavatko nuoret enää suomen kieliopin mukaisia lauserakenteita?Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä finglishin käytössä raivostuttaa. Keskustelussa ovat mukana Laura Niemi ja Ville Eloranta, jotka ovat kirjoittaneet aiheesta tietokirjan. Lisäksi studiossa ovat äidinkielen opettaja Irene Bonsdorff ja kielitieteilijä Janne Saarikivi. Ohjelman toimittaa Miia Gustafsson.

Toimittaja Anna-Kaisa Huusko on dokumentoinut suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia taiteilijakoteja. Millä tavalla koti voi toimia sekä inspiroivana ateljeena, ideoiden laboratoriona ja omana kotina? Huusko on tutkinut 12 ateljeekotia, joukossa on tunnettuja muotoilijoita kuten Finn Juhl, Bruno Mathsson, Tove Jansson, Gunnar Asplund ja tukholmalainen kuvanveistäjä Carl Eldh. Mikä näiden kotien tilaratkaisuissa ja esineissä tekee niistä poikkeuksellisia? Miten Huusko joutui matkallaan hakemaan edesmenneiden taiteilijoiden sukulaisilta lupaa päästä näihin tiloihin? Millä tavalla ruotslaiset ja tanskalaiset ateljeekodit eroavat esimerkiksi suomalaisista? Pohjoismainen sisustustyyli mielletään moderniksi, valoisaksi ja joskus jopa steriiliksi. Toimittaja Piia Kalliomäki ja valokuvaaja Pauliina Salonen ovat jo kolmetoista vuotta kuvanneet pohjoismaisia koteja. Mikä on ominaista Scandi design -käsitteelle? Mitkä designklassikot löytyvät näistä kodeista? Millä tavalla pimeä vuodenaika vaikuttaa kodin ilmeeseen? Ohjelman vieraina ovat uusien kirjojen tekijät, toimittajat Anna-Kaisa Huusko, Piia Kalliomäki ja valokuvaaja Pauliina Salonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Elokuvantekijä-muusikko Anna Erikssonin kolmas kokopitkä elokuva E julkaistaan pian. E kertoo skandaaliin joutuneesta Suomen ex-pääministeristä, joka katoaa autiomaahan, jossa hän kohtaa kaksoisolentonsa ja muita alueelle eksyneitä. Erikssonin elokuvatrilogian päättävä teos poikkeaa monilta osin Marilyn Monroen elämästä inspiroituneesta M (2018) sekä Euroopan rappiosta kertovasta W (2022) -elokuvista. Eriksson on julistanut, että kolminäytöksinen, tarinaan pohjautuva elokuvakerronta on tiensä päässä. Hän haluaa tehdä tulevaisuuden elokuvaa, joka on visionääristä, vaarallista ja hypnoottista. Mitä hän tällä tarkoittaa, ja millaista elokuvakerrontaa hän onnistuu tarjoamaan aristoteelisen draaman kaaren tilalle? Millaisen kokonaisuuden trilogia tarjoaa, ja millainen taiteellinen matka ja kasvutarina elokuvien tekeminen on ollut Erikssonille? Mihin kokeellisen elokuvan perinteeseen teokset asettuvat, vai onko Eriksson onnistunut luomaan jotain ainutlaatuista? Miten Erikssonin keinot ja näkemykset vertautuvat Mika Taanilan ja muiden maamme arvostetuimpien kokeellisen elokuvantekijöiden tekotapoihin? Millaista on suomalainen video-, media- ja elokuvataide tänä päivänä, ja millaisista perinteistä ne ponnistavat? Kulttuuriykkönen sukeltaa kokeellisen elokuvan perinteisiin, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen yhdessä Anna Erikssonin, elokuvantekijä Mika Taanilan sekä Espoo Cinén toiminnanjohtaja Tytti Rantasen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Pinja Meretojan Tissilogia kertoo naisten rintojen kulttuurihistoriasta sarjakuvan keinoin. Rintoja on kautta aikain peitetty, korostettu, täytetty ja poistettu. Välillä ihanteena ovat olleet suuret rinnat, välillä pienet. Hollywoodin kulta-aikana suurimmiksi elokuvatähdiksi nousivat povekkaat naiset. Baywatch-sarjan hidastetut juoksukohtaukset muistavat kaikki. Rinnoista on myös luettu vaikka mitä ja niitä ovat hyödyntäneet myös kansallisuuskiihkoilijat. Naisten rintoja on myös vahdittu. Vaikka tänä päivänä vaatteen läpi kuultava naisen nänni ei enää olekaan hirveä kauhistus ja Suomessa voi ottaa aurinkoa julkisillakin rannnoilla yläosattomissa, liittyy rintoihin edelleen paljon sääntöjä, sanattomia ja julkilausuttuja. Monet sosiaalisen median jätit kuten Instagram sensuroivat edelleen kuvia rinnoista ja nänneistä, ja moni nainen käyttää rintaliivejä häveliäisyyssyistä. Kaikissa kulttuureissa rintoja ei pidetä seksuaalisina kehonosina. Pitäisikö rinnat epäerotisoida lännessäkin? Keskustelemassa ovat kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Pinja Meretoja, elokuvatutkija Jari Sedergren ja Suomen valokuvataiteen museon viestintäpäällikkö Jaakko Laasanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa sukellamme perjantai-iltapäivän ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin. Jokainen lähetys kokoaa Pasilan studion pöydän ääreen kolme asiantuntijavierasta, joiden kanssa käydään läpi viikon polttavimmat aiheet rohkeasti, kriittisesti ja uteliaasti. Tällä viikolla studiossa ovat tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen Jussi Turhala. Juontajana toimii Pauliina Grym. Lähetys alkaa Yhdysvaltojen viihde- ja mediakentän kuumalla puheenaiheella: myöhäisillan ohjelmien, kuten Jimmy Kimmel Liven ja Stephen Colbertin, hyllyttäminen. Keskustelemme siitä, missä kulkee sananvapauden raja, kun presidentti Trump kommentoi ja pyrkii ohjailemaan viihdeteollisuutta. Onko USA yhä sananvapauden ja demokratian mallimaa, vai kaventaako poliittinen ilmapiiri kriitikkojen ääniä? Onko cancel-kulttuuri nyt vallan työkalu – sekä oikealla että vasemmalla? Seuraavaksi siirrytään kotimaan polttavaan haasteeseen: väestönmuutokseen ja Suomen tyhjenemiseen, Ylen tuoreen uutisen pohjalta. Matti H. Virtanen kysyy, miltä Suomi näyttää vuonna 2050, kun väestöennusteet maalaavat kuvaa pienenevistä ikäluokista ja autioituvista kaupungeista. Miksei asiaa oteta tarpeeksi vakavasti? Urheiluaiheessa Jussi Turhala nostaa esiin suomalaisen huippu-urheilun kipupisteet: kannattaako arvokisoihin lähteä, jos menestystä ei tule? Nettikommentaattorien ja median kritiikki kohtaa urheilijat, jotka kuitenkin ovat maailman kärkeä omissa lajeissaan. Studiossa pohditaan, onko osallistumisen rajaaminen oikea tie, vai pitäisikö iloita siitä, että suomalaiset ylipäänsä kelpuutetaan kansainvälisille kentille. Ja miksi media ruomii heikosti pärjänneitä urheilijoita aiempaa tylymmin? Aino-Mari Tuurin johdolla keskustellaan perusopetuksen osaamistakuusta. Mitä takuu oikeastaan tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Onko kyse juhlapuheesta, vai aidosta ratkaisusta laskevaan osaamistasoon? Studiossa pohditaan, voisiko opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripuolella vaatia samanlaisia takuita. Lopuksi käsitellään lääkärin roolia tunne-elämän ongelmien ratkaisijana. Ylen jutussa lääkäri Anni Saukkola nostaa esiin potilaiden tunteissa vellomisen ja kysyy, kuuluvatko kaikki elämän haasteet lääkärin tontille. Studiossa pohditaan, vellommeko me liikaa tunteissamme ja onko medikalisaatio kasvanut liiaksi. Millaista “laajempaa yhteiskunnallista keskustelua” tarvitaan, jotta rajat lääketieteellisten ja arkisten ongelmien välillä selkiytyisivät? Ja kuka sitä oikein käy, ja missä? Toimittajana on Pauliina Grym.

Kaksi uutta romaania käsittelevät parisuhteen päättymistä ja uuden rakastetun etsimistä. Kirjailija Inari Fernándezin esikoisromaani Vapaus on osa trilogiaa. Kirjassa pohditaan millaista on deittailla pitkien välimatkojen Lapissa. Anne Moilasen esikoisromaani Uhma käy läpi päähenkilön Marian rakkauksia, menneitä ja nykyisiä. Päähenkilö toteaa että kukaan ei voi rakastua monta kertaa elämässään. Yksikin kerta on jo paljon. Molemmissa romaaneissa kuvaillaan seksiä naisen näkökulmasta. Romaanien naiset nauttivat seksistä ja osaavat vaatia myös miehiltä ihailua ja hellyyttä. Onko suomalaisen häpeän kulttuurin aika jo ohi? Millaista on kirjoittaa seksistä? Millaisia haasteita kirjailijat ovat kokeneet? Onko seksistä kirjoittaminen osa omaa vapautumista vai halutaanko tuottaa lukijoille rohkeita fantasioita? Millaisia lukijapalautteita kirjailijat ovat saaneet? Mikä on ominaista tämän päivän deittailukulttuurille, onko nettisovellukset ainoa tie kun ystävät ovat naimisissa ja eivät lähde sinkkunaisen kanssa baariin? Keski-ikäinen nainen ei halua muuttua näkymättömäksi. Vieraina ovat kirjailijat Inari Fernández ja Anne Moilanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mikä matalan budjetin amatöörimäisissä, usein väkivaltaa ja seksiä ronskisti yhdistelevissä genre-elokuvissa viehättää? Elokuvateattereihin tuli uudelleenfilmatisointi yhdestä 80-luvun tunnetuimmasta roskaelokuvaklassikosta The Toxic Avengerista. Se kertoo kiusatusta teinistä, joka muuttuu ydinjätteen vaikutuksesta epämuodostuneeksi kostajaksi. Uudessa The Toxic Avenger Unrated -elokuvassa näyttelee kavalkadi Hollywoodin kärkikaartia Elijah Woodista Kevin Baconiin ja Peter Dinklageen. Kyseessä ei ole pienen budjetin raina, mutta se on kaikin puolin kunnianosoitus b-elokuvien estetiikalle ja juonenkäänteille. Miksi nimekkäät tekijät halusivat tehdä nk. roskaelokuvan? Amatöörimäisten b-elokuvien tuotanto on vahvaa edelleen myös Suomessa. Elokuvateatterilevitykseen tuli vast'ikään peikkojen ja ihmisten yhteenotosta kertova Backwood Madness. Lyhytelokuvien saralla kansainvälisesti palkittu Prey. Kill. Fuck. Repeat. edustaa myös modernia b-elokuvaa. Niin ikään kotimainen mukamentti eli pseudodokkari Carlotta Moore & Me julkaistaan DVD:nä kuluvan kuun lopussa. Mistä inspiraatio tällaisten elokuvien tekemiseen kumpuaa, ja kenelle elokuvat ovat pääsääntöisesti tarkoitettu? Miten roskaelokuvagenre on kehittynyt vuosien varrella? Millainen on sen historia? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvohjaajien Rauli Ylitalon ja Christer "CHRZU" Lindströmin sekä Trash Video -tuotantoyhtiön Ville Lähteen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.