Podcasts about vieraina

Talviolympialaiset ovat nyt takanapäin. Voiko Suomen mitalisaaliiseen olla tyytyväinen ja miten tuloskuntoa voitaisiin kehittää ensi kisoja ajatellen? Puhelinhaastattelussa urheilujohtaja Janne Hänninen Olympiakomiteasta. Kisamenestyksestä studiossa keskustelemassa Aino-Kaisa Saarinen, tietokirjailija Ari Pusa ja johtava asiantuntija Ville Vesterinen Huippu-urheilun instituutti KIHUsta. Varsinkin naudanlihan hinta on noussut Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Mistä tämä johtuu ja onko lihan korkea hinta tullut jäädäkseen? Vieraina tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sekä puheenjohtaja Tero Hemmilä MTK:sta. Haastateltavina myös Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail ja MOT:n toimittaja Tiina Lundell. Jo noin 50 000:lla Ukrainan kansalaisella on Suomessa kotikunta, selviää Tilastokeskuksen viime vuoden ennakkotiedoista. Määrä on kasvanut paljon, sillä vuoden 2022 lopussa kotikunnan saaneita oli noin 8 000. Toimittaja Ada Lassuri haastattelee Jyväskylässä Oleksandr Kazakovia, jolla on kotikunta Jyväskylässä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Mari Sarolahti.

Millä tolalla vanhustenhoiva Suomessa on? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pia Sillanpää (ps.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Syyriassa oleva al-Holin leiri on tyhjentynyt äkillisesti. Mitä tästä seuraa? Vieraina väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Haastattelussa myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Juontajana Mika Kriikku, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suomen työelämä on murroksessa, ja yrityksillä on uusi keskeinen rooli: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajina ja jatkuvan oppimisen mahdollistajina. Deloitten ja ajatushautomo Demos Helsingin tammikuussa julkaisema selvitys ”Kokemuskuilusta oppimisloikkaan” korostaa, että vaikka osaaminen kertyy yksilöille, sen kehittäminen on tiimien yhteinen kyvykkyys, joka syntyy tiedon, taitojen ja kokemusten jakamisesta. Onnistunut osaamisen kehittäminen vauhdittaa yrityksen kokonaisvaltaista uudistumista. Tässä jaksossa sukellamme siihen, mitä työnantajat voivat oppia valmentavasta johtamisesta, kun tavoitteena on kasvattaa osaajia muuttuvien vaatimusten ja epävarmuuden keskellä. Tässä jaksossa kysymme: Miten työpaikoilla voitaisiin paremmin tukea sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tavoitteellista oppimista? Mitä voimme oppia urheilun maailmassa työskenteleviltä valmentajilta? Entä mitä vaaditaan, jotta oppiminen tukee liiketoiminnan uudistamista? Vieraina ovat LähiTapiolan HR-palvelujohtaja Riikka Ristola ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Sami Itani. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä.

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin? Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa? Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista? Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Yhdysvallat sekaantuu eri konflikteihin maailmalla. Mitä maa ulkopolitiikallaan tavoittelee? Keskustelemassa UPIn johtava tutkija Ville Sinkkonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Suden metsästyskiintiö alkaa jo täyttyä. Puhelimessa Riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma. Suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt, ja sitä halutaan nostaa. Mikä neuvoksi? Vieraina liikunta- ja urheiluministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) sekä liikkumisen edistämisen yksikön päällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungilta. Miten löytää kesätyöpaikka ilman työkokemusta? Vieraana Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Suomen työelämä on murroksessa, jonka vauhti haastaa kykymme uudistua ja luoda uusia mahdollisuuksia. Tekoäly ja kasvavat kokemusvaatimukset nakertavat entry-level -paikkoja ja lyhytkin poissaolo työelämästä voi syventää kokemuskuilua, mikä kaventaa tuhansien nuorten ja alanvaihtajien mahdollisuuksia päästä sisään työelämään.  Samalla uudenlaisen osaamisen tarve työpaikoilla kasvaa, eikä vastuu ole yksin koulutusjärjestelmällä. Yritykset ovat uuden avainroolin edessä: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajia ja jatkuvan oppimisen rakentajia.  Tässä jaksossa kysymme: Mikä on työnantajien rooli tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa ja miten työpaikoilla voidaan tukea osaamisen ja kokemuksen kasvamista? Entä mitä vaaditaan, jotta potentiaalin rekrytointi onnistuu?  Vieraina ovat HIVE-koodikoulun johtaja Mika Friman ja SOK:n henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä. 

Perustuuko tarina Neitsyt Mariasta virheelliseen käännökseen? Miksi Paavali ei kerro mehevää tarinaa Jeesuksen syntymästä? Mitkä kadoksissa olevat tekstit ohjelman vieraat haluaisivat löytää? Ohjelmassa keskustellaan Jeesuksen syntymäkertomuksista ja raamatuntutkimuksesta. Vieraina ovat historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen ammattilaiset, tutkijat Outi Lehtipuu ja Raimo Hakola.

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Helposti ajatellaan, että työkyky olisi joko on tai off. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työkyky on jatkumo. Ihmisen työkyky voi vaihdella päivästä toiseen ja jopa saman päivän aikana. Jokaisella meistä on luontaista vaihtelua työkyvyssä. Siihen vaikuttavat ajan lisäksi myös ympäristö, työtehtävät ja yksilön elämäntilanne.Henkilöllä voi olla kykyä tehdä erilaisia tehtäviä, vaikka hän ei olisi enää täysin työkykyinen aiempaan tehtäväänsä. Rajoitteista huolimatta ihminen voi olla täysin tai osittain työkykyinen toisenlaisissa tehtävissä. Työpaikalla ratkaisut eivät aina ole ilmeisiä, mutta niitä kannattaa rohkeasti pohtia ja tutkia.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat toimintaterapeutti ja juristi, Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkina-asiantuntija Mirella Drushinin ja psykologi, Nokia renkaiden ja Vianorin henkilöstöpäällikko Maija Ikonen. Nina, Mirella ja Maija keskustelevat siitä, miten työelämä voi tukea ja parhaimmillaan vahvistaa toimintakykyä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten työkykyä voisi tarkastella jatkumona, jossa on erilaisia vaiheita ja mahdollisuuksia? - Kenen vastuulla työkyky on: yksilön, organisaation, vai yhteiskunnan? - Miten erilaisia esteitä voitaisiin yhdessä purkaa niin, että haasteista huolimatta löydetään toimivia ratkaisuja ja mahdollisimman monelle paikka työelämässä? - Mitä hyötyjä voi olla siitä, että työelämässä olisi mahdollisimman erilaisia/erilaisella toimintakyvyllä työskenteleviä ihmisiä? LISÄTIETOJA:Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Millainen on Ukrainan kohtalo, jos Trumpin uusin rauhansuunnitelma toteutuu? Mikä on Suomen asema pelissä, joka määrää Ukrainan kohtalon? Ohjelmassa puhutaan geopoliittisesta pelistä, joka vaikuttaa myös Suomen tulevaisuuteen. Löytyykö historiasta tilanteita, jotka auttavat hahmottamaan tulevaisuutta? Vieraina poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja diplomatian veteraani, Venäjä-tuntija Renè Nyberg.

Useimmat yhteiset palaverit ja tapaamiset haihtuvat mielestä heti niiden päätyttyä. Hyvätkin ideat unohtuvat helposti, yhteys toisiin jää heikoksi ja tuloksia ei synny. Mutta mitä tapahtuisi, jos oppimisen ja yhteyden rakentamisen tukena käytettäisiin toiminnallisia menetelmiä?Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Terveystalon työterveyspsykologi, työnohjaaja ja psykodraamaohjaaja Susanna Ahvenniemi sekä Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori ja Epicmeets-startupin toinen perustaja Robin Gustafsson. Nina, Susanna ja Robin keskustelevat siitä, miten luovat menetelmät kuten visuaalisuus, toiminnallisuus ja tarinallisuus voivat tukea oppimista ja vahvistaa sitoutumista työyhteisöön ja työhön.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Edistävätkö luovat menetelmät oppimista paremmin kuin pelkkä keskustelu? - Miten tarinallisuus, leikkisyys ja huumori vaikuttavat oppimiseen ja ryhmädynamiikkaan? - Mitä hyötyjä tiiminvetäjä tai johtaja saa, kun hän tuo visuaalisia ja toiminnallisia menetelmiä osaksi arkea? - Mitä hyötyjä organisaatiolle voi syntyä, jos työntekijät sitoutuvat yhteiseen oppimiseen ja uskaltavat kokeilla uudenlaisia työskentelytapoja?Lisätietoja:Robin Gustafssonin tutkijaprofiili.Robin Gustafsson Linkedln:ssa.Epicmeets verkkosivut.Epicmeets Facebook, Instagram, Linkedln ja YouTube.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Britannian yleisradioyhtiö BBC on ajautunut historialliseen kriisiin. Trump uhkaa yhtiötä oikeusjutulla. Britannian konservatiivit väittävät yhtiön journalismin suosivan vasemmistoliberaaleja näkemyksiä. Mistä tämä kriisi kertoo? Mikä nakertaa perinteisen median uskottavuutta? Suomessa perussuomalaiset väittävät, että toimittajat edustavat punavihreää eliittiä. Onko väite täysin perätön? Ohjelmassa puhutaan toimittajien puolueettomuudesta ja suomalaisen median tulevaisuudesta. Vieraina ovat professori, mediatutkija Anu Koivunen ja median murroksesta väitöskirjan kirjoittanut viestintäyrittäjä Pasi Kivioja.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat PaltaNuorten osallisuus työelämässä on tärkeää sekä yksilön, työnantajien että koko yhteiskunnan kannalta. Jokaisella nuorella on potentiaalia ja on yhteinen etumme huolehtia siitä ettei kukaan nuori syrjäydy. Kun nuori saa mahdollisuuden päästä kiinni työelämään, se vahvistaa hänen itsetuntoaan, tarjoaa käytännön kokemuksia ja auttaa löytämään omia vahvuuksiaan. Varhainen työkokemus auttaa tutustumaan erilaisiin ammatteihin, roolimalleihin ja konkreettisesti siihen, mitä työelämä on. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri sekä Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veikka Ormio. Nina, Minna ja Veikka keskustelevat keskustelevat tulevaisuuden tekijöistä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miksi on tärkeää, että nuoret pääsevät kiinni työelämään ajoissa? - Millaisia odotuksia nuorilla on työelämää kohtaan? - Mitä työnantajien olisi hyvä huomioida, kun nuoret tulevat työelämään? - Millaisia huolia nuorilla on tulevaisuuden työelämästä?Lisätietoja:Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivut.Veikka Ormio Instagramissa.Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan nettisivut.Instagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Millaiseksi elokuvaksi Mary Shelleyn klassikkokauhutarina kääntyy vuonna 2025 meksikolaisohjaaja Guillermo del Toron käsittelyssä? Kulttuuriykkönen paneutuu koko tohtori Frankensteinin ja hänen hirviönsä historiaan, merkityseen eri aikakausina ja vaikutukseen alkuperäisestä romaanista viimeisimpään elokuvaversioon. Vieraina kirjailija-tohtori Tiina Raevaara sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maailman väkirikkain maa, BRICS-ryhmän perustajajäsen ja Etelä-Aasian mahtivaltio, maa jonka kaikki tietävät, mutta harvat tuntevat eli nyt puhutaan Intiasta. Tässä jaksossa selvitämme mikä on Intian tilanne juuri nyt, mikä maalle on tärkeää mm. kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa ja miten se tavoitteitaan edistää – eli mitä on Intian ulkopolitiikka. Vieraina ovat Etelä-Aasian tiimin vetäjä Ville Andersson ulkoministeriöstä ja väitöskirjatutkija Matias Castrén Heidelbergin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Ida-Susanna Pöllänen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perunateatterin spesiaalijaksossa vieraana Neon 2 -yhtyeestä Rami Alanko ja Aito Iskelmän ohjelmapäällikkö Sanna Wänskä. Jaksossa kuullaan Ramin muistelua minkälaisella eetoksella Neon 2 uskaltautui uran alkuvaiheessa nousta esiintymislavalle. Hän kertoo myös miten asiat ovat noista ajoista muuttuneet. Molemmat vieraat tuovat keskusteluun kaksi itselleen tärkeää ruoka-asiaa, joten safkapuhetta tulee runsaasti. Niin paljon, että pöydät notkuvat. Jaksossa selviää myös mitkä biisit vieraat nostavat Perunateatterin kokkausbiisit -soittolistalle. Perunateatterin kumppanina vegepörssi.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan ainutlaatuisesta vauva-ajasta. Jaksossa pohditaan, millaista vauva-aika on nykypäivänä ja miten terveydenhuolto voisi ajanjaksoa tukea sekä mitä sanovat tuoreimmat tutkimukset aiheesta. Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden maisteri, kätilö Heli Mäkelä ja terveystieteiden tohtori Jaana Lojander. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen.

Millaisia tuloksia EU sai aikaan huippukokouksessaan? Kirjeenvaihtajamme Hannele Muilu kertoo niistä lähetyksen aluksi. Saavatko talouspakotteet Venäjän vihdoin taipumaan? Mitä pakotteiden jatkuminen ja laajeneminen tarkoittaa Euroopalle? Studiossa keskustelemassa johtaja Lotta Nymann-Lindegren EK:sta sekä Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. YK täyttää 80 vuotta. Vieraana on tällä hetkellä korkeimmassa YK-asemassa oleva suomalainen Kirsi Madi, joka on nykyään YK:n tasa-arvojärjestön varapääjohtaja. Syöpään sairastuneiden hyväksi on jälleen käynnissä Roosa nauha -keräys. Selvitämme, mitä nykyään tarkoittaa ihmiselle rintasyöpädiagnoosin saaminen ja kuulemme, millaisissa kantimissa syöpähoidot nykyään ovat. Vieraina syöpäimmunologian dosentti Maija Hollmén Turun yliopistosta sekä HUS syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Peeter Karihtala. Viikonvaihteessa kellot siirretään taas talviaikaan. Pyrkimys päästä kellojen siirtelystä oli eilen taas esillä EU:ssa. Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson kertoo puhelussa tarkemmin.

Äänet ja ärsykkeet kuormittavat suhteettomasti ja omien tunteiden hallinta on hankalaa. Lasten sotkut kiukuttavat, ärsytyskynnys on matalalla ja pysähtyminen on vaikeaa. Tunnistatko näistä itsesi? Jos kyllä, saatat kärsiä ylivireisyydestä. Mistä sitten tunnistaa ylivirittyneisyyden? Ja entä jos sen tunnistaa, miten vireystilaa voi laskea. Miten aikuisen vireys vaikuttaa koko perheeseen, ja entä lapsen? Entä jos kärsii pitkittyneestä alivireisyydestä, kuinka sitä voi lähteä purkamaan?Jaksossa vieraina toimintaterapeutit Anni Vuorinen ja Hanni Hyytiäinen.

Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.

00.00 Alkusanat 03.30 Magdalena Erbenován vierailu 14.40 Alkukauden yllättäjät, top 10 -lista 26.40 Eva Lambergin vierailu 39.30 Podiadin tähdistö Auroraliigan runkosarjaa on pelattu kolmannes. Esiin on noussut aiempiin kausiin nähden rutkasti petranneita ja rooliaan kasvattaneita pelaajia. Ketkä mahtuvat yllättäjien top 10 -listalle? Vieraina jaksossa ovat TPS:n puolustaja Magdalena Erbenová ja HPK:n Eva Lamberg.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyssä nähdään kuvataiteen lisäksi myös valokuvia aikalaisista sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia. Näyttelyssä esillä on muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Miltä reformipuku näytti? Mikä sen merkitys oli naisen vapauttamisessa? Millä tavalla muoti näkyy näyttelyn teoksissa? Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani. Mitkä olivat Wienin sesessionin vaikutteet ja vaikutukset, naistaiteilijuuden erityispiirteet ja kuinka tärkeää oli jo silloin verkostoitua. Wienin sesessio oli Wienissä vuonna 1897 perustettu modernistinen taiteilijaryhmä. He halusivat irtaantua akateemisesta taidekäsityksestä ja edistivivät modenia taidetta ja muotoilua konservatiivisessä Itävallassa. Miten tänäänkin taiteen terminologiaan kuuluva kokonaistaideteos-käsite syntyi? Vieraina ovat Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyn kuraattori, intendentti Anu Utriainen, tutkija Leena Svinhufvud Arkkitehtuuri- ja Designmuseosta ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen on tutkinut arkistoja ja löytänyt kymmenen kiinnostavaa ja hurjaakin tarinaa unohdetuista stadilaisista. Stadin väkeä - kirja haluaa elävöittää Helsinkiä kertomalla kuinka sen asukkaat olivat värikkäitä ja aikaansaavia persoonia. Tarinat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kuka oli ylihoitajatar Tyra Strömberg ja miksi hän menetti maineensa? Selim Rödlin opetti helsinkiläiset juomaan jaavalaista teetä. Helsingin lehdistö seurasi naisyrittäjän Sofia Sjöstedtin vaiheita kymmenen vuoden ajan. Sitten tapahtui skandaali. Millä tavalla nämä persoonat rikkoivat rajoja? Miten nämä tarinat voivat muuttaa omaa kuvaa Helsingin kaduista? Onko ajassamme vastaavia kaupunkia elävöittäviä persoonia? Millä tavalla kaupungin ja kylän erityiset persoonat eroavat toisistaan? Vieraina ovat kirjailija Anna Kortelainen ja historiantutkija Samu Nyström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin hallinnon edustajat hakevat Gazaan rauhaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelman pohjalta. Minkälaiset mahdoillisuudet suunnitelmalla on? Vieraina ovat tutkijat Bruno Jäntti ja Olli Ruohomäki. Toisessa laajemmassa keskustelussa kysytään, kuka hallitsee maailman tietoverkkoja? Asia ajankohtaistui keskusteluun saakka, kun Kiina ilmoitti hiljan vaikeuttavansa Nokian ja Ericssonin verkkoliiketoimintoja Kiinan markkinoilla. Studiossa tutkija Markus Holmgren ja ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Ykkösaamun toimittaa Pirjo Auvinen.

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Kaksi uutta romaania käsittelevät parisuhteen päättymistä ja uuden rakastetun etsimistä. Kirjailija Inari Fernándezin esikoisromaani Vapaus on osa trilogiaa. Kirjassa pohditaan millaista on deittailla pitkien välimatkojen Lapissa. Anne Moilasen esikoisromaani Uhma käy läpi päähenkilön Marian rakkauksia, menneitä ja nykyisiä. Päähenkilö toteaa että kukaan ei voi rakastua monta kertaa elämässään. Yksikin kerta on jo paljon. Molemmissa romaaneissa kuvaillaan seksiä naisen näkökulmasta. Romaanien naiset nauttivat seksistä ja osaavat vaatia myös miehiltä ihailua ja hellyyttä. Onko suomalaisen häpeän kulttuurin aika jo ohi? Millaista on kirjoittaa seksistä? Millaisia haasteita kirjailijat ovat kokeneet? Onko seksistä kirjoittaminen osa omaa vapautumista vai halutaanko tuottaa lukijoille rohkeita fantasioita? Millaisia lukijapalautteita kirjailijat ovat saaneet? Mikä on ominaista tämän päivän deittailukulttuurille, onko nettisovellukset ainoa tie kun ystävät ovat naimisissa ja eivät lähde sinkkunaisen kanssa baariin? Keski-ikäinen nainen ei halua muuttua näkymättömäksi. Vieraina ovat kirjailijat Inari Fernández ja Anne Moilanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon sisäpiirin mukaan Venäjä olisi häviämässä sodan Ukrainassa. Kremlin tappiosta Trumpia ovat informoineet Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Ukrainassa ja Venäjällä Keith Kellogg, sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Keane. Samaan aikaan Venäjä on sotilaallisesti yhä aggressiivisempi. Mihin Trumpin lähipiirin yllättävä arvio tappion partaalla olevasta Kremlistä perustuu? Mitkä ovat johtopäätökset Venäjän tilanteesta? Vieraina ovat sota-analyytikot Emil Kastehelmi ja John Helin Black Bird Groupista, sekä Venäjään erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Kouluissa opetetaan antiikin historiaa, joka on perinteisesti hyvin miehinen. Me tunnemme kuitenkin nimeltään antiikin jumalattaret kuten Afroditen, Heran ja Artemiksen. Uusimmassa antiikin tutkimuksessa on keskitytty enemmän naisten historiaan. Mitä uutta tietoa naisnäkökulmasta käsin on löytynyt antiikin hyvin miehisestä ja sankaruuteen keskittyvästä tutkimuksesta? Mitä uusi suomalainen antiikintutkimus nostaa esille naisten kohdalla? Mitkä ovat ne uudet kulmat suomalaisessa antiikin naistutkimuksessa? Malin Grahn-Wilder on tutkinut antiikin alkuperäistekstejä ja lähestynyt niitä feministisillä metodeilla. Millaisia yllättäviä havaintoja hän on tehnyt tutkiessaan kolmen merkittävän naisen Diotiman, Hipparkhian ja Marcian elämää? Marja-Leena Hänninen on tutkinut naisten asemaa roomalaisessa uskonnossa. Mitä tiedetään naisten asemasta mysteerikulteissa? Elina Pyy on tutkinut sukupuolta ja väkivaltaa antiikin mytologiassa. Kreikkalaisia myyttejä leimaa seksuaalinen väkivalta, millä tavalla se eroaa aikamme väkivallasta? Vieraina ovat antiikintutkijat Malin Grahn-Wilder, Marja-Leena Hänninen ja Elina Pyy. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja.Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista.Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?Lisätietoja:Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa.Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä.Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle.Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta.Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Venäjä julkisti Istanbulissa kovat rauhanehdot Ukrainalle. Tulitaukoon ja rauhaan Venäjä suostuu vain, jos Ukraina luopuu Venäjän miehittämistä alueista kokonaan ja vetäytyy. Noudattaako Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton sota-ajan johtajan Josif Stalinin oppeja? Kertooko maailmansodan historia mihin ehtoihin Ukraina ei voi suostua? Ovatko Ukrainan vaihtoehdot yhtä vaikeita kuin Suomella vuonna 1944? Vieraina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin mukaan hallituksen velkatavoite karkaa käsistä. Leikkaavatko hallituksen miljardisäästöt jo liikaa orastavaa talouskasvua, vai onko hallituksen haukkuma sote-uudistus ykkössyy velkatavoitteen karkaamiseen? Pitääkö sotealueiden pakkosäästöjä välttää ja antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen? Miksi ilmastotavoitteista tinkiminen lisää valtion talouden riskejä? Vieraina ovat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen ja talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Jenni Jaakkola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brittilehti Financial Timesin (FT) tietojen mukaan Trump ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen ovat käyneet "hirvittäväksi" kuvaillun puhelinkeskustelun Grönlannista. Kiihkeässä puhelinkeskustelussa Tanskan pääministeri ilmaisi Trumpille, ettei Grönlanti ole myytävänä. Lauantaina Trump sanoi, että olisi Tanskalta ”epäystävällistä”, jos se estäisi Yhdysvaltoja hankkimasta Grönlantia itselleen. Tukeeko Suomi Tanskaa Grönlanti-kiistassa Trumpia vastaan? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) sekä entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Epäasiallinen käytös heikentää työilmapiiriä ja kuormittaa työntekijöitä. Sen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on jokaisen vastuulla. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla keskustelemassa ovat Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka ja luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri Marjut Manka. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä. Marja-Liisa ja Marjut ovat yhdessä kirjoittaneet tietokirjan Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä epäasiallinen käytös työelämässä on?- Millaisia vaikutuksia epäasiallisella käytöksellä on?- Miksi epäasiallinen käytös voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä?- Miten epäasialliseen käytökseen tulisi puuttua?- Mitkä ovat esihenkilön vastuut epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa?Lisätietoja:Marjut Manka on koulutukseltaan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fiMarja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä.Kasvatus- ja ohjausalalla ammattilaiset toimivat esimerkkinä, ja heikko ilmapiiri vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Myönteisen ilmapiirin luominen on aikuisten vastuulla, ja se tukee koko yhteisön hyvinvointia.JHL laatii vuosittain kasvatus- ja ohjausaloille ammattilaisille kyselyn alan työoloista. Viimeisin kysely tehtiin varhaiskasvatuksen ammattilaisille marraskuussa 2024. Kaikkien kasvatus- ja ohjausalojen työolokyselyiden perusraportit löydät JHL:n ammattialakohtaisilta kotisivuilta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi