Podcasts about vieraina

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

1990-luvun Suomessa keskusteltiin saatananpalvonnasta. Kirkko teki ongelmasta opetusfilmin ja valistajat kiersivät kouluja. Vanhemmille kerrottiin saatananpalvonnan tunnusmerkeistä. Mistä oikeastaan oli kysymys? Oliko Suomi moraalisen paniikin vallassa? Ja mitä yhteistä on saatananpalvontaan liittyvillä myyteillä ja QAnon-salaliittoteorialla? Vieraina ovat tietokirjailijat Katri Ylinen ja Tuomas Äystö, jotka ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan saatananpalvontailmiöstä 90-luvun Suomessa. Kirjat: Katri Ylinen: Saatanallinen paniikki Tuomas Äystö: Paholaisen perilliset — Satanismipaniikin synkkä historia

Vieraina yhteisönrakentaja Verneri Pulkkinen Inderesiltä, sijoittaja, toimitusjohtaja Jessica Rantala ja sijoituskirjailija Petri Ukkola. Toimittajana Mikko Jylhä. Petri Ukkolan mukaan Yhdysvalloissa alkoi helmikuussa 24. pörssisykli vuoden 1954 jälkeen. Trumpin aloittama kauppasota nosti pelkokertoimeksi kutsutun VIX-indeksin yli 50:n, mikä sai Ukkolan ostolaidalle. Kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus huolettaa Verneri Pulkkista, joka kevensi omaa osakepainoaan huhtikuussa. Pulkkisen mielestä Trump myös tekee Yhdysvalloista aiempaa vähemmän kiinnostavan sijoituskohteen. Jessica Rantalan mielestä Trump ei vähennä Yhdysvaltain markkinoiden houkuttelevuutta, mutta tekee niistä vähemmän ennustettavat. Rantalan pörssisalkusta puolet on Yhdysvalloista, ja sieltä löytyvät myös Mag 7 -yhtiöt. 00:35 Tullipaniikki ja uusi sykli 29:16 Euroopan kasvupotentiaali 44:35 Korot ja pörssi 46:39 Tuloskauden tunnelmia 51:47 Vaikuttajamarkkinointi 55:14 Jessica myös startupeissa 57:01 Omat liikkeet markkinoilla 1:09:41 Kesää kohti

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Soraääniä -työryhmä iskee ison vaihteen silmään, kun Kingdom Heartsin Dark Seeker Saga lähestyy loppuaan. Tässä extrajaksossa ihmetellään Kingdom Hearts χ -puhelinpelisarjan elämää, jota myöskin "Back Cover" niminen elokuva käsittelee, pohjustetaan isoa peliä Fragmentory Passagen kautta ja pureudutaan ihan ajan kanssa Kingdom Hearts III:seen. Vieraina tuttuun tapaan Tohelot ja Zephi.

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Samuli Paulaharju oli aikanaan kansanperinteen “superkerääjä”. Hänen pitkät keruumatkansa ja monipuolinen kirjallinen tuotanto ovat muokanneet suomalaisten käsitystä Lapista. Viime vuosina kansanperinteen tutkijat ovat löytäneet Paulaharjun tuotannon uusista näkökulmista. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju täyttää tänä keväänä 150 vuotta. Vieraina ovat saamelaisen kulttuurin professori VEli-Pekka Lehtola, arkistotutkija Juha Nirkko ja kielitieteilijä Taarna Valtonen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen? Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Mitä mieltä puolueissa ollaan vaalituloksista? Entä millaista politiikkaa tehdään alueilla, kunnissa ja kaupungeissa seuraavalla valtuustokaudella? Vieraina puoluesihteerit Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) ja Timo Elo (kok.) sekä puolueidensa varapuheenjohtajat Sebastian Tynkkynen (ps.) ja Tuomas Kettunen (kesk.). Aluevaalit järjestettiin nyt yhdessä kuntavaalien kanssa. Missä merkeissä aluevaalikauteen eri puolilla maata lähdetään? Rovaniemellä toimittaja Jyri Tynkkynen, Mikkelissä Petri Vironen ja Turussa Ari Welling kertovat omien hyvinvointialueidensa tilanteesta. Eilisissä aluevaaleissa valittiin 21:lle hyvivointialueelle valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka päättävät mm. sote-palvelujen järjestämisestä. Millaisia odotuksia hyvinvointialueilla on seuraavalle aluevaltuustolle? Keskustelemassa hyvinvointialuejohtajat Sally Leskinen Etelä-Karjalasta, Tero Järvinen Etelä-Pohjanmaalta sekä Raija Kontio Keski-Uudeltamaalta. Juontaja Anna Lehmusvesi.

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945. Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan? Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin? Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen) Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista? Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa FT, filosofi Jaakko Hirvelä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Trump pelaa kärsimätöntä ja narsistista pikapeliään, mutta Kiinan tähtäin on pitemmällä. Voittaako Kiina suurvaltojen välisen pitkän pelin? Kannattaako alkaa jo nyt mandariinikiinan opinnot? Ohjelmassa puhutaan Kiinan ja Venäjän suhteiden historiasta, Kiinan virallisesta historiakäsityksestä ja geopoliittisen pelin skenaarioista. Vieraina ovat Kiina-asiantuntijat Sari Arho Havrén ja Jyrki Kallio.

Mistä EU:n huippukokouksessa päätettiin? EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo tuoreet uutiset Brysselistä. Miten Suomen kasvavat puolustusmenot rahoitetaan? Vieraina kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Miten suuri ongelma ovat hoivakotien väkivallanteot? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän ylioppistosta. Lähetyksessä mukana myös Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist. Lauantaina Suomessa sammutetaan jälleen valot tunniksi. Maailman luonnonsäätiön WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä kertoo, miksi Earth Hour -tempausta vielä tarvitaan. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajina Iiris Korteniemi ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Reija Wäre debytoi baletin Édith Piaf – La vie en rose koreografina. Miksi hän kiinnostui tästä ranskalaisesta legendaarisesta laulajasta, jolla oli traaginen elämä Pariisin kaduilla? Miten ilmaista intohimoa ja surua baletin muodossa? Piaf eli rakkaudettoman lapsuuden ja sokeutui hetkellisesti. Miten esityksessä luodaan sokeutumisen illuusio yleisölle? Musiikkitoimittaja Jan Granberg avaa Édith Piafin uraa ja yksityiselämää. Mitä kaikkea uutta voimme oppia tutkimalla hänen taustojaan? Miten hänen erityinen äänensä kuvastaa? Mitä hänen rakkaussuhteistaan tiedetään? Piafin pieneen mutta vahvaan hahmoon mahtuu kaikki periranskalainen, nautinnot ja tuskat. Jukka Nykäsen kokoamassa ja säveltämässä musiikissa on vaikutteita Piafin musiikista. Édith Piafin elämä jätti jälkeensä musiikillisen perinnön. Uutuusbalettia kuvaillaan olevan kuin kaleidoskooppinen muotokuva Piafin elämästä. Klassisen baletin liikekieleen pohjautuvassa koreografiassa on haettu vaikutteita Piafin omista eleistä ja tavasta liikkua. Millä tavalla tätä on tutkittu ja toteutettu lavalle? Miten pienikokoinen Piaf pukeutui ja miten pukusuunnittelija Erika Turunen on luonut oman visionsa taiteilijan erityisestä tyylistä? Vieraina ovat koreografi Reija Wäre, teoksen puvut suunnitellut Erika Turunen, Piafia esittävä tähtitanssija Tiina Myllymäki ja musiikkitoimittaja Jan Granberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Saksassa järjestetään sunnuntaina liittopäivävaalit. Miksi vaalit ovat merkittävät koko Euroopalle? Vieraina vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkijatohtori Laura Nordstörm Helsingin yliopistosta. Lähetyksessä kuullaan myös vaalivalmisteluja Berliinissä seuraavan ulkomaantoimittajamme Hanna Visalan raportti. Hallitus on sopinut hakevansa säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta säästöpaketin valmistelussa on otettu aikalisä. Mistä sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi säästää ja kuinka nopeasti säästöt pitäisi toteuttaa? Vieraina kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Pia Sillanpää (ps.). Arabimaiden johtajat ovat koolla pohtimassa vaihtoehtoisia ratkaisuja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotukselle palestiinalaisten pakkosiirtämisestä pois Gazasta. Mitä kokoukselta voidaan odottaa? Puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Juontajana Aki Laine, toimittajina Rasmus Montonen ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Huomaavatko ihmiset arkiympäristönsä taidetta? Mitä lapset ajattelevat julkisesta taiteesta? Kenelle julkinen taide on suunnattu? Pohtivatko julkisen taiteen tekijät sitä, millaista taidetta yleisö haluaa nähdä? Jaksoa tähdittävät kymmenvuotiaat helsinkiläiset Alva ja Nuppu. Vieraina jaksossa ovat myös kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Osa on julkaistu 20.2.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Alvan ja Nupun Töölössä näkemät julkisen taiteen teokset: Veikko Hirvimäki, Kuningasajatus, Mika Waltarin muistomerkki (1985), Mika Waltarin puisto, Helsinki Juho Feliks Talvia, Kaksi karhua (1921), Museokatu 23, Helsinki Matti Peltokangas, Lauri Kristian Relanderin muistomerkki (1996), Hesperian esplanadi, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiten teokset: Maija Luutonen ja Olli Keränen, Pica pica (2023), Aallonhalkoja-kadun eteläinen aukio, Sompasaari, Helsinki Heini Aho, Ajatuksen huuhtomaa (2024), Sompasaari, Helsinki Kirsi Kaulanen, Mare mare (2023), Loviseholminpuisto, Sompasaari, Helsinki Nathalie Lautenbacher, Leikin kulku (2023), Päiväkoti Sompasaari, Priki Johannan kuja 4, Sompasaari, Helsinki. Komugi Ando & Teemu Salonen, Torille! (2024), Vaasanpuistikko, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Harri Pakarinen, Autuas, Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki (2024), Hietaniemen hautausmaa, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Sulka ja tähdet (2018), Rautkallionkadun silta ja Kytötie 29, Koivukylä, Vantaa Vesa-Pekka Rannikko, Kirjoverkkoperhonen (2022), Rykmentinpuisto, Tuusula Alvan ja Nupun mainitsemat julkisen taiteen teokset: Matti Haupt, Kolme astiaa kantavaa poikaa (1962), Eiranpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Leikki II / Aallottaria (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Hei vaan / Ilmaiskyyti (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Jussi Mäntynen, Mesikämmen muurahaispesällä (1931), Karhupuisto, Helsinki Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki

Münchenin turvallisuuskonferenssi on koonnut viikonloppuna läntisen maailman johtajat yhteen. Mitä kokouksesta jäi käteen? Vieraina kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja Münchenissa ollut UPIn tutkija Joel Linnainmäki. Palvelualojen ammattiliitto PAMin julistaman kaupan alan lakon on määrä alkaa. Miten maanantaina alkavat lakot näkyvät kuluttajille? Puhelimessa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto. Israel on uhannut lopettaa äärijärjestö Hamasin kanssa sovitun aselevon, ellei Hamas luovuta lauantaina kolmea elossa olevaa panttivankia Israelille. Miten tulenarka tilanne Lähi-idässä kehittyy? Studiossa väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta ja vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Satu Heikkilä, tuottaja Annette Blencowe. Korjaus: Lähi-itää koskevan keskustelun yhteydessä sanottiin, että Israel ja Hamas vaihtoivat panttivankeja viikonloppuna. Oikea muotoilu olisi, että Israel ja Hamas vaihtoivat vankeja.

Voiko Trumpin tullipolitiikka johtaa kansainväliseen finanssikriisiin? Onko mahdollista, että Kiina ja EU solmivat järkiliiton ja Yhdysvallat keskittyy itseensä? Miten pieni ja sisukas Suomi pärjää kansainvälisen järjestelmän myrskyissä? Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti ”Rajuilman rajalla” maalailee Suomen vaihtoehtoja maailmassa, jossa mikään ei ole varmaa. Ohjelmassa keskustellaan Suomen tulevaisuudesta seuraavan 10 vuoden aikana. Vieraina ovat EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja professori Juhana Aunesluoma Helsingin Yliopistosta.

Harva kännykän käyttäjä tietää, että laite esiintyi tieteiskirjallisuuden seikkailuissa vuosikymmeniä ennen sen keksimistä. Yleisiä aiheita Suomen tieteiskirjallisuudessa olivat yhteiskunnalliset utopiat avaruus ja aikamatkailu, tekniikan keksinnöt ja tulevaisuuden aseet ja sodat. Suomalaisessa “jääkäriscifissä” nousi varsin kansallinen teema, eli suur-Suomi: tarinoissa kerrotaan, miten Suomi hävittää maan tasalle Leningradin ja työntää rajansa kauas itään. Kuinka paljon scifi kertoo aikansa peloista ja toiveista? Ja mitä se kertoo meistä ihmisistä? Vieraina ovat Vesa Sisättö, joka syväsukeltaa scifitarinoiden maailmaan (yhdessä Jari Koposen kanssa kirjoittamassaan) kirjassaan Kuviteltu tulevaisuus, tieteiskirjallisuus Suomessa 1803 - 1944. Mukana on myös scifituntija Hannu Blommila. Etäyhteydellä Tampereelta keskusteluun osallistuu kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija Markku Soikkeli. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT on aloittanut saarron, jolla se tukee Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja. Toimittaja Vesa Marttisen haastettelussa Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru ja pääluottamusmies Jape Lovén. EU-johtajat kokoontuvat keskustelemaan Euroopan puolustuksesta epävirallisessa tapaamisessa Brysselissä. Millä keinoilla eurooppalaista puolustusta voitaisiin vahvistaa? Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös huippukokousta seuraavan EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilun raportti Brysselistä. Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina yleisillä paikoilla tapahtuvasta romanien väkivallasta. Miten väkivaltaa käsitellään romaniyhteisöissä? Vieraina Suomen Romanifoorumin väkivalta- ja rikostyönkoordinaattori Miska Nyman sekä Suomen Romaniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Päivi Majaniemi. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Lotta Lautala ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottaja Annette Blencowe.

Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa on sattunut lento-onnettomuus. Yhdysvaltain ilmailuhallinnon mukaan armeijan helikopteri törmäsi matkustajakoneeseen. Turmapaikalla oleva kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo tuoreimmat uutiset onnettomuudesta. Työllisyyden hoito siirtyi vuoden alussa kunnille. Miten muutos näkyy työnhakijoille? Keskustelemassa Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Puhelimitse mukana myös työttömänä työnhakijana vuoden ajan ollut Marianne Winter. Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen aselepo astui voimaan vajaat kaksi viikkoa sitten. Mikä on Gazan humanitaarinen tilanne nyt? Puhelimessa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on ilmoittanut poistavansa sähköautojen hankintatukia ja lisäävänsä öljyn poraamista. Miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus? Vieraina tutkimusprofessori Mikko Pihlatie teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus tulee toimittaja Miina Väisäseltä Ranskasta, missä puhuttaa muun muassa syntyvyyden lasku. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Ilkka Lahti, tuottaja Annette Blencowe.

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin mukaan hallituksen velkatavoite karkaa käsistä. Leikkaavatko hallituksen miljardisäästöt jo liikaa orastavaa talouskasvua, vai onko hallituksen haukkuma sote-uudistus ykkössyy velkatavoitteen karkaamiseen? Pitääkö sotealueiden pakkosäästöjä välttää ja antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen? Miksi ilmastotavoitteista tinkiminen lisää valtion talouden riskejä? Vieraina ovat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen ja talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Jenni Jaakkola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brittilehti Financial Timesin (FT) tietojen mukaan Trump ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen ovat käyneet "hirvittäväksi" kuvaillun puhelinkeskustelun Grönlannista. Kiihkeässä puhelinkeskustelussa Tanskan pääministeri ilmaisi Trumpille, ettei Grönlanti ole myytävänä. Lauantaina Trump sanoi, että olisi Tanskalta ”epäystävällistä”, jos se estäisi Yhdysvaltoja hankkimasta Grönlantia itselleen. Tukeeko Suomi Tanskaa Grönlanti-kiistassa Trumpia vastaan? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) sekä entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten julkinen taide syntyy? Podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa keskitytään uuteen julkiseen taiteeseen. Miten kaupunkitilaan saadaan uutta julkista taidetta ja minne julkista taidetta pystytetään? Kenellä on valta päättää, millaista julkista taidetta Helsingissä ja muuallakin Suomessa nähdään? Vieraina jaksossa ovat kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Julkaisupäivä: 24.1.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiteen teokset: Robert Smithson, Spiral Jetty (1970), Utah, Yhdysvallat Nancy Holt, Sun Tunnels (1973–1976), Utah, Yhdysvallat Oona Tikkaoja, Unelma (2012), Sitratori, Kannelmäki, Helsinki Antony Gormley, Angel of the North (1998), Gateshead, Iso-Britannia Sasha Huber ja Petri Saarikko, Perusta (2023), Maatullinkuja 17:n edessä, Maatullinkuja 9:n kohdalla ja Maatullinkuja 23:n kohdalla metsikössä, Tapulikaupunki, Helsinki Alicja Kwade, Big Be-Hide (2021), Parrulaituri, Kalasatama, Helsinki Alicja Kwade, Pars pro Toto (2021), Capellanranta 1, Kalasatama, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Vesa-Pekka Rannikko, Approx. 6 billion kilometres (2000), Mellunmäen ala-asteen koulu, Mellunmäki, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Heimo (2024), Kivisilta, Kerava Vesa-Pekka Rannikko, Vahdit (2022), Björkenheimintien silta, Seinäjoki

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Yhdysvalloissa valta vaihtuu tänään, kun presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa. Mikä Yhdysvalloissa nyt muuttuu? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreet tunnelmat Yhdysvalloista. Minkälainen murros sosiaalisen median kentällä on käynnissä? Vieraina sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Israelin ja Hamasin välisen aselevon on määrä astua voimaan sunnuntaina. Israelissa oleva ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Lähi-idästä. Ranskassa valmistellaan uutta seksuaalikasvatusohejelmaa, jonka on määrä tulla kouluihin ensi syksynä. Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen kertoo, miksi ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja saanut osakseen kritiikkiä. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja Leena Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Miten Hollywoodin katastrofaaliset maastopalot lisäävät tietoutta ilmastonmuutoksesta? Raati pohtii ilmastokriisin talousvaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, kuten kasvisruokavaliota ja hiilidioksidin varastointia. Menettääkö Kalifornia pian statuksensa haluttuna asuinpaikkana? Toisena aiheena on Afrikan tähti -lautapeliin liittyvä kohu.Onko peli haitallisen kolonialistinen ja rasistinen vai pelkkää nostalgiaa? Pitäisikö peliin lisätä historiatietoa vai onko kyse ylireagoinnista? Montako kertaa tästä pitää keskustella? Ville Hänninen nostaa esiin Washington Postin pilapiirtäjä Ann Telnaesin irtisanoutumisen sananvapauden puolesta, kun taas Heikki Pursiainen puhuu sosiaalisen median tulevaisuudesta vuonna 2025. Meta luopuu faktantarkistuksesta, mutta riittääköl yhteisöhuomautusjärjestelmä hillitsemään toksista menoa ja disinformaatiota.

Itämeren turvallisuus ja kotimaan tuloerot. Poliittikkojen raati keskustelee ajankohtaisista teemoista. Vieraina kansanedustajat Eeva Kalli (kesk.), Pia Kauma (kok.), Jani Mäkelä (ps.) sekä Tytti Tuppurainen (sdp.). Toimeentulotukeen tulossa mittava remontti. Kannustavatko uudet suunnitelmat työllistymään? Keskustelemassa professori Minna van Gerven Helsingin yliopistolta sekä tutkimuspäällikkö Jussi Tervola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Saksan Ramsteinissa kokoontuu Ukrainan materiaalitukea koordinoiva ryhmä. Ottaako Eurooppa nyt enemmän vastuuta Ukrainan tuesta? Haastateltavana turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen. Mitä Viron lehdet kirjoittavat? Ulkomaanlehtikatsauksen on toimittanut Rain Kooli. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Anna Nevalainen ja Janette Leino. Tuottaja Marija Skara.

Hyvin hoidettu! -podcastin neljännessä jaksossa keskusteltiin nuorista hoivaajista sekä siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Lisäksi pohdittiin, minkälaisia seuraamuksia hoivavastuusta voi olla lapselle tai nuorelle. Vieraina jaksossa olivat Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Katja Joronen sekä väitöskirjatutkija Ella Eronen-Levonen. Jaksoa juonsi väitöskirjatutkija Jaana Lojander.

Miten lähtisit juuri tässä ajassa kuvittelemaan hyvää ja toivottavaa tulevaisuutta – utopiaa? Vai tuntuuko hyvän tulevaisuuden toivo ehkä naiivilta haihattelulta keskellä ekologista kriisiä, sota-aikaa, taloushuolia, hallituksen leikkauspolitiikkaa sekä kasvavaa eriarvoisuutta? Onko ihmisillä enää edes aikaa tai kykyä utooppiseen tulevaisuusajatteluun – ja jos ei ole, niin mitä tällöin menetetään? Utopia ei tarkoita ainoastaan jotakin hyvää ja toivottavaa ihannetta, vaan sananmukaisesti “ei paikkaa” – jotakin kuviteltavissa olevaa, mitä ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Mutta miten päästä kiinni siihen, mitä ei vielä ole, ja miksi? Onko katseen kääntäminen kohti jotakin toivottua vain idealistista todellisuuspakoilua vai ehkä äärettömän merkityksellistä vaihtoehtoisten todellisuuksien luomista? Kenen utopiassa oikeastaan tällä hetkellä elämme ja uskaltaako tätä haastaa? Vieraina ovat radikaalin kuvittelun harjoittaja, Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen, tanssitaiteilija ja tulevaisuudentutkija Satu Tuittila sekä utopiatutkija Keijo Lakkala Lapin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Epäasiallinen käytös heikentää työilmapiiriä ja kuormittaa työntekijöitä. Sen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on jokaisen vastuulla. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla keskustelemassa ovat Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka ja luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri Marjut Manka. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä. Marja-Liisa ja Marjut ovat yhdessä kirjoittaneet tietokirjan Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä epäasiallinen käytös työelämässä on?- Millaisia vaikutuksia epäasiallisella käytöksellä on?- Miksi epäasiallinen käytös voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä?- Miten epäasialliseen käytökseen tulisi puuttua?- Mitkä ovat esihenkilön vastuut epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa?Lisätietoja:Marjut Manka on koulutukseltaan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fiMarja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä.Kasvatus- ja ohjausalalla ammattilaiset toimivat esimerkkinä, ja heikko ilmapiiri vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Myönteisen ilmapiirin luominen on aikuisten vastuulla, ja se tukee koko yhteisön hyvinvointia.JHL laatii vuosittain kasvatus- ja ohjausaloille ammattilaisille kyselyn alan työoloista. Viimeisin kysely tehtiin varhaiskasvatuksen ammattilaisille marraskuussa 2024. Kaikkien kasvatus- ja ohjausalojen työolokyselyiden perusraportit löydät JHL:n ammattialakohtaisilta kotisivuilta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Miksi eduskunnan sote-valiokunta ruuhkautui taas niin, että otsikot kirkuvat? Kohuvaliokunnasta tihkuneet tiedot kertovat mm. epäasiallisesta käyttäytymisestä. Mitä valiokunnassa on meneillään? Mikä hallituksen sote-esityksissä on niin vaikeaa, että valiokunta on sekaisin? Vieraina ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho sekä valiokunnan jäsenet, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg ja vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén. Toimittajana on Antti Pilke.

Onko Balkan päässyt vieläkään jaloilleen Jugoslavian hajoamissotien jälkeen? Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt muualle ja Balkan on vähän kuin unohtunut junnaamaan paikalleen. Alueella kytee edelleen kansanryhmien välisiä jännitteitä. Korruptio ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Monet Länsi-Balkanin maat ovat pyrkineet tuloksetta EU:hun vuosikausien ajan ja pettyneet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman viidennessä 60-vuotisjuhlavuoden erikoisjaksossa puhutaan Balkanista. Ohjelman juontaa Teemu Juhola. Vieraina ovat ulkomaantoimittajat Minna Pye ja Tom Kankkonen. Äänitarkkailijoina ovat Katja Kostiainen ja Matias Puumala. Arkistotoimittajana on Sini Peura. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Nuorten hyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Yhteiskunnan ja vanhempien tuki voi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia. Myönteisten kokemusten ja tukiverkostojen rakentaminen on ratkaisevassa roolissa nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.Tässä jaksossa käsittelemme lasten ja nuorten mielenterveyttä. Vierainani ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä nuorisotyöntekijä, ohjaustoiminnan artesaani, seksuaalikasvattaja Mia Mountraki. Hän toimii aktiivisesti JHL kasvatus- ja ohjausalan nuorisotyön foorumissa.Keskustelemme mm. seuraavista kysymyksistä:- Miten nuoret voivat tällä hetkellä Suomessa?- Miten me voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja estää pahoinvointia?- Kuinka nuorten kokemusta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi voi vahvistaa?- Miten yhteiskunta ja vanhemmat voivat tukea nuorten minäkuvan ja identiteetin kehitystä myönteisellä tavalla?Lisätietoja:Mia Mountrakin ammatilliset some-tilit: LinkedIn, Instagram ja Facebook. Mian henkilökohtaiset tilit Instragramissa: @mikin_ajatuksia ja @partsofsilvermiki.Olavi Sydänmaanlakka on työskennellyt koko työuransa eri-ikäisten ihmisten mielenterveyshaasteiden parissa, ja erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat nuoret. Nykyisin hän johtaa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallista järjestöä Mielenterveyden keskusliittoa. Liitolla on kolme perustehtävää: vaikuttaa mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisten asemaan yhteiskunnassa, poistaa mielenterveysongelmiin yhä liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa ja tarjota arjessa selviytymistä auttavaa neuvontaa, kursseja ja koulutusta sekä ammattilaisten että vertaisten voimin.Mielenterveyden keskusliitto: verkkosivut, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube. Mielenterveystaitoja voidaan opettaa ja opetella lasten ja nuorten kanssa päivittäisessä arjessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia edistetään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä sekä nuorisotyössä. Tätä tärkeää työtä tekevät myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan tähtiammattilaiset.Mielenterveyden edistäminen on lasten ja nuoren kohtaamista ja näkyväksi tekemistä kannustamalla, rohkaisemalla ja huomioimisella lapsi tai nuori arkisissa tilanteissa. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia, läsnä olevia ja kiinnostuneita aikuisia. Kaikilla ei ole myönteisiä ja kannustavia vuorovaikutussuhteita elämässään. Kasvatus- ja ohjaustyön ammattilainen voi olla ainoa, neutraali taho, joka lähestyy nuorta hänen omilla ehdoillaan arvostaen ja kuunnellen. Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen voi olla korvaamaton osa lapsen ja nuoren turvaverkkoa ja tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook, Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.Siirtyminen asiantuntijasta ensimmäistä kertaa esihenkilöksi tarjoaa sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Roolimuutoksessa on tärkeää kirkastaa oma toimenkuva ja määritellä selkeästi omat vastuut ja odotukset. Uuteen rooliin siirtyminen edellyttää myös vanhasta roolista pois opettelua ja uuden omaksumista. Tämä voi olla haastavaa - mutta samalla myös palkitsevaa.Tässä jaksossa pureudutaan roolimuutoksen psykologisiin ja käytännön ulottuvuuksiin: millaista esihenkilötyö on, miten siihen kannattaa valmistautua, ja millaisia taitoja ja asenteita tarvitaan onnistumiseen uudessa roolissa? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, DI, Tuukka Kostamo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta ja asiakaskokemuspäällikko Henna Hakulinen, joka aloitti esihenkilönä vuosi sitten.Tässä jaksossa kuulet mm.- Mikä kaikki roolissa muuttuu, kun asiantuntijasta tulee esihenkilö ensimmäisen kerran?- Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia roolimuutos tuo tullessaan?- Mikä merkitys selkeällä työnkuvalla ja vastuilla on esihenkilölle?- Millaista tukea uusi esihenkilö tarvitsee muutoksen keskellä?- Miten työyhteisö ja johto voivat tukea esihenkilöä roolimuutoksessa?- Mitkä ovat parhaat käytännöt, joilla uusi esihenkilö voi tukea itseään ja onnistua muutoksessa?Lisätietoja:Tuukka Kostamo on toiminut tutkijana ja opettajana Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 2006. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. johtajuus, johtajuuden kehittäminen, sekä itseohjautuvat organisaatiot. Väitöskirjassaan hän tarkastelee miten johtajuuspuheessa käsitellään ja luodaan toimijuutta organisaatioissa. Hänen opetusaiheitaan ovat mm. johtajuus, yhteistyö ja kommunikointi. Johtajuuden kehittämisessä hän painottaa erityisesti itsereflektiota, dialogisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, sekä toiminnan kontekstin ymmärtämistä.Tuukka Kostamo X/Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Henna Hakulinen työskentelee rahoitusyhtiössä asiakaskokemuspäällikkönä. Hän vastaa tiimin operatiivisen työn laadusta ja tehokkuudesta sekä asiakaspalvelun kehittämisestä. Vuosi sitten Henna siirtyi nykyiseen positioonsa oman tiiminsä joukosta ja samalla muuttui heille tiimikaverista esihenkilöksi.Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.Lue lisää: aaltoee.fiKaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders' Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä.Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Iranin ohjusisku Israeliin kiihdyttää vaarallisesti Gazan sodan repimää Lähi-idän tilannetta. Maalasiko Iran ohjusiskulla itsensä nurkkaan? Pyrkiikö Israel hyökkäyksellään Libanoniin muuttamaan pysyvästi Lähi-idän voimatasapainoa? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Toni Alaranta ja Timo Stewart. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Salametsästys ja villieläinten osien laiton kauppa ovat huumeiden, aseiden ja ihmiskaupan ohella rikollisen maailman rahahanoja. Moni saattaa tietää, että sarvikuonoja ja norsuja salametsästetään niiden osien vuoksi, mutta rikollisuuden ilmiönä salametsästys ja villieläin- ja kasvikauppa ovat huomattavasti moninaisempia. Kyseessä on miljardibisnes, joka uhkaa tuhansia eläin- ja kasvilajeja ympäri maailmaa. Villieläinkaupasta langetetut tuomiot ovat harvoin muihin vakaviin rikoksiin verrattuna kovia, mutta tulot voivat olla sitäkin suuremmat. Miten luontoa hävittävä ja rikollisia rikastuttava kauppa saataisiin kuriin? Vieraina studiossa ovat suojeluasiantuntija Tanja Pirinen WWF:ltä ja eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta. Lisäksi kuullaan WWF:n Itä-Afrikan laittoman villieläinkaupan vastaisen ohjelman Drew McVeyn ennakkoon nauhoitettu englanninkielinen haastattelu. Jakson juontaa Olli Puumalainen.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Tinnitus voi häiritsevänä aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Tinnitus on tila, jossa henkilö kuulee jatkuvaa ääntä ilman ulkoista lähdettä. Sen vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua heikentäviin ongelmiin.Jakson aiheena on häiritsevä tinnitus ja ääniyliherkkyydet. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Mari Havia ja häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut psykologi Kristiina Laakso. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tinnitus on? - Millaisia tekijöitä tinnituksen taustalla on? - Miten tinnitus liittyy muihin kuuloaistiin liittyviin ongelmiin? - Milloin tinnitus on häiritsevää? - Milliaisia vaikutuksia häiritsevällä tinnituksella voi olla? - Miten tinnitusta hoidetaan?Lisätietoja:Mari Havia (LT) on audiologi-korvalääkäri, jolla on 25 vuoden kokemus kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden hoitamisesta. Hän on tänä aikana työssään erikoislääkärinä ja ylilääkärinä HUS:ssa sekä Kuuloliiton ylilääkärinä toiminut paitsi kuuloalan asiantuntijana, myös hoitanut ja kuntouttanut tuhansia potilaita, joilla esiintyy kuulonalenemaa, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Mari Havian kiinnostus häiritseviin kuulo-oireisiin heräsi 2000-luvun alussa hänen tehdessään väitöskirjaa Menieren taudista, sillä myöhäisvaiheen Meniere-potilaat usein kärsivät juuri näistä kuulo-oireista huimauksen rauhoituttua. Psykologi (PsM) Kristiina Laakso on erikoistunut häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen. Hän on työskennellyt kuulo- ja tasapainosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa 20 vuoden ajan sekä erikoistunut kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden psyykkisiin ongelmiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kristiina on pätevöitynyt ja erikoistunut häiritsevän tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneeseen hoito-ohjelmaan, johon on sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) -menetelmiä. Hän toimii myös kyseisten häiritsevien kuulo-oireiden kansainvälisen kliinisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.Mari ja Kristiina ovat tehneet yhteistyötä kuulopotilaiden hoitamisessa jo vuodesta 2008. Työssään he totesivat, että myös Suomessa häiritsevistä kuulo-oireista kärsivien ihmisten tulee saada vaikuttavaa, kansainvälisten alan asiantuntijoiden suosittelemaa hoitoa. Tämän seurauksena he opiskelivat ulkomailla tämän erityisesti häiritseviin kuulo-oireisiin kehitetyn hoidon ja toivat sen Suomeen.Marin ja Kristiinan yrityksen Audex:n verkkosivut: https://audex.fi/Audex Facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=61560877903219Audex YouTubessa: https://www.youtube.com/@AudexOy-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vuoden 2025 valtion budjetissa kulttuurin rahoitusta leikataan merkittävästi. Mikä on Orpon hallituksen kulttuurileikkausten saldo? Keskittyvätkö teatterit ja kulttuuritapahtumat jatkossa vain isoihin kaupunkeihin? Miksi taloudellisesti kovina aikoina juuri kultuurista leikataan? Käänsivätkö budjettileikkauksia tekevät poliitikot selkänsä taiteelle? Vieraina ovat Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi, Taiken johtaja Kaisa Rönkkö sekä Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

EU-maiden johtajat eivät ole päässeet sopimukseen EU:n tärkeimpien johtotehtävien nimityspaketista. Italian pääministeri Geogia Meloni on suivaantunut esitettyyn ratkaisuun, jossa keskustaoikeiston Ursula von der Leyen saisi jatkokauden komission puheenjohtajana, Portugalin entinen sosialistipääministeri António Costa nimitettäisiin Eurooppa-neuvoston johtoon ja Viron liberaali pääministeri Kaja Kallas nousisi EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi. Melonin mukaan keskustaoikeisto, sosialidemokraatit ja liberaalit yrittävät jakaa huipputehtävät keskenään. Euroopan parlamentissa Georgia Melonin johtama Italian veljet -puolue kuuluu laitaoikeiston ECR-ryhmään. Eteneekö EU:n johtajaruletti torstaina alkavassa huippukokouksessa, vai onko nimityspaketti vaarassa kaatua? Kääntyykö yritys rajata laitaoikeisto tärkeimpien johtajanimitysten ulkopuolelle nimityspakettia vastaan? Vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk. / re), Aura Salla (kok. / epp) ja Jussi Saramo (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Neuropsykiatriset (nepsy) oireet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Oireiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen. Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti.Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori tarvitsevat kasvupolullaan tarvitsevat.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko.He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla? - Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa? - Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy? - Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää?Lisätietoja:Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa—työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset. Anna-Reeta Korhonen Instagram: @annarkorhonenAslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii. Kuuntele: Koti ❤️ koulu -podcast.JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat seuraamalla Facebookissa JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset tai Instagramissa @jhl_kasvatusjaohjaus.JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia.Ilmoittaudu täällä! Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko huomannut suostuneesi johonkin haluamattasi? Sinua on luultavasti silloin manipuloitu. Tämän jakson aiheena on haitallisen manipuloinnin tunnistaminen ja sille rajojen asettaminen. Tästä on hyötyä niin ihmissuhteissa kuin työpaikallakin.Jakson asiantuntijavieraina ovat Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi, tietokirjailija Nina Lyytinen sekä psykologi, valmentaja, tietokirjailija Satu Pihlaja. He ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi (Atena 2024).Nina ja Satu käsittelevät muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mistä manipuloinnissa on kyse? - Miten manipulointi ilmenee erilaisissa ihmissuhteissa? - Miten voit huomata manipuloinnin? - Miten voit rajat asettamalla suojautua manipuloinnilta?Lisätietoja:Tilaa Ninan ja Satun kirja: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja. Atena 2024. Arvio kirjasta Psykologi-lehdessä (29.4.): Masters of Puppets – Miten meitä manipuloidaan.PsL Nina Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispyskologi. Hän on julkaissut Sirpa Pääkkösen kanssa kirjan Ole oma pomosi (Otava 2022). Hänen juontamansa Psykopodiaa-podcast on Suomen suosituin psykologiaa käsittelevä podcast. Lyytinen on Vuoden psykologi 2023. Nina työskentelee kouluttajana ja valmentajana. Lisäksi hän kirjoittaa Faktaan ja Kauppalehteen kolumneja, joissa hän jakaa näkemyksiään ja neuvojaan työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi.Nina Lyytinen LinkedIn:ssa @lyytinennina, X (Twitter) @lyytinennina, Instagram @psykopodiaa ja Facebook @psykopodiaa.PsL Satu Pihlaja on psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti ja valmentaja. Hän on aiemmin kirjoittanut teokset Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi (Atena 2018), Aikaansaamisen taika - työkirja (Atena 2019) ja Valinnan paikka (Atena 2021).Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä: - 1. Narsismi työelämässä. - 8. Narsismi parisuhteessa. - 73. Rajojen asettaminen.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Usein työelämän ongelmien taustalla on sotkuinen tai pätkivä yhteys ihmisten välillä.Yhteydestä sekä sen ymmärtämisestä ja johtamisesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat psykologi (PsM), senior executive coach (MCC, ACTC), tietokirjailija, OK5 Oy:n toimitusjohtaja Ilona Rauhala ja TM, senior executive coach (PCC), OK5 Oy:n perustajaosakas Ira Lange.He ovat yhdessä Kimmo Kääriän ja Iikka Virkkusen kanssa kirjoittaneet aiheesta kirjan Yhteys avain johtamiseen (Alma Talent 2024).Tässä jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä yhteys tarkoittaa? - Miksi se voi pätkiä ja olla sotkuinen? - Miten sotkuinen yhteys vaikuttaa työyhteisöön? - Miten katkenneen yhteyden voi korjata?Lisätietoja:Tilaa kirja: Yhteys avain johtamiseen. Ilona Rauhala, Ira Lange, Kimmo Kääriä, Iikka Virkkunen (Alma Talent 2024).Yhteydestä voit lukea ja kuunnella lisää Yhteyden ytimessä podcastista ja blogista.Ilona Rauhala verkkosivut: ilonarauhala.fi ja LinkedIn. Ira Lange verkkosivut: iralange.fi ja LinkedIn. Ilona ja Iran yrityksen OK5:n verkkosivut: ok5.fi. Jos pidit tästä jaksosta voisit lisäksi pitää myös näistä: - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. - 139. Miten luodaan hyvä työilmapiiri? - 106. Luottamus työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. - 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. - 10. Tunteet työelämässä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Reaktiomme kohtaamiimme ennakoimattomiin, äkillisiin kriiseihin tulevat ‘selkärangasta'. On luonnollista, että reagoimme kriiseihin. Toivolla on oleellinen rooli kriiseistä toipumisessa ja selviämisessä, niin sen kohdanneelle kuin häntä auttavalle ammattilaiselle tai läheiselle.Tämän Psykopodiaan 5-vuotisjuhlajakson aiheena on toivo ja sen merkitys kriiseistä selviämisessä. Jakson vieraina ovat psykologi (PsT), kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari sekä Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi (PsL), kriisi- ja traumapsykologian asiantuntija Nina Lyytinen. Juontajana toimii poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala.Nina ja Eija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kriisit ovat? - Miten traumat ja kriisit liittyvät toisiinsa psykologiassa? - Mitä toivo on ja mikä sen merkitys on kriiseistä toipumisessa? - Kuinka toivo näkyy kriisityössä? - Miten auttajat ja läheiset voivat vahvistaa toivoa?Jakson lopuksi Nina Lyytinen lausuu kirjoittamansa runon vaikeuksista selviämisestä Sergei Sokolevin pianomusiikin säestyksellä. Lisätietoja:Eija Palosaari on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 1994. Hän teki katastrofipsykologian alan väitöskirjansa Estonian uppoamisonnettomuudesta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai kirjastaan Lupa särkyä - kriisistä elämään vuonna 2008, jolloin hänet valittiin myös Vuoden psykologiksi.Eija Palosaaren verkkosivut.Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. (e-kirja, Elisa.fi)Nina Lyytinen on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 2011 työskenneltyään sitä ennen melkein 10 vuotta kriisityössä. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonin palestiinalaispakolaisten parissa vuodesta 2008 Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta. Hankkeet ovat keskittyneet resilienssin ja psykologisten selviytymiskeinojen vahvistamiseen jatkuvien kriisien keskellä. Vuoden psykologiksi Lyytinen valittiin 2023.Nina Lyytisen verkkosivut.Lue Nina Lyytisen vapaaehtoistyöstä Libanonissa: - Psykologien ääni sodan keskeltä (Psykologi-lehti 22.1.2024) - Pitkä tie Vuoden psykologiksi (Psykologi-lehti 7.8.2023) - Suomalainen psykologi Libanonissa – stressinsäätelylle on kysyntää (Psykologi-lehti 7.4.2020)Tämä jakso pohjaa osin Eijan ja Ninan SPR:n Psykologien valmiusryhmän 30v-juhlaseminaarissa syksyllä 2023 pitämään esitykseen sekä esitelmän teemoista Päivi Tolosen tekemään haastatteluun SPR:n Avun maailma lehdessä: Ilman toivoa ei ole mitään (Avun maailma 4/2023, 15.11.2023). Jos haluat tietää lisää kriisi- ja traumapsykologiasta sekä toivosta, niin kannattaa kuunnella nämä jaksot: - 130. Kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Atte Varis. - 30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Eija Palosaari. - 29. Resilienssi ja sopeutuminen muutoksiin. Nina Lyytinen. - 20. Traumat ja traumatisoituminen. Ferdinand Garoff. - 129. Traumat ja toipuminen. Sanna Isosävi. - 138. Toivo. Maaret Kallio.Ninan lausuman runon säesti Sergey Sokolov, Instagram: @sokolov_jazz.SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus.SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista.SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti.Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7: 09 - 2525 0111PS:Olemme tehneet Psykopodiaa-jaksoja viisi vuotta. Psykopodiaalla on yli 33 000 seuraajaa, kuuntelijoita monin verroin ja kuuntelukertoja on lähes 2.5 miljoonaa. Jotain olemme ilmeisesti tehneet hyvin tai kiinnostavasti, mutta me kuulisimme tosi mielellään että mitä

Puhumattomuus parisuhteessa voi olla todella kipeä tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten hyvinvointiin. Tämän taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, kuten kommunikaatio-ongelmia, pelkoja, traumoja, epävarmuutta tai temperamenttieroja.Kuitenkin yhteinen halu ja sitoutuminen toisen parempaan ymmärtämiseen voivat avata tien uudelle yhteydelle ja syvemmälle molemminpuoliselle ymmärrykselle. Puhumattomuuden taustalla piileviä haasteita on mahdollista käsitellä yhdessä tai ammattilaisen avulla ja rakentaa vahvempaa ja kestävämpää suhdetta.Puhumattomuudesta parisuhteessa psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina keskustelemassa ovat asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen ja asiantuntija, seksuaalineuvoja Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:sta. Nina, Riina ja Laura käsittelevät jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi puhuminen on tärkeää parisuhteessa? - Mistä puhumattomuus voi kertoa? - Mitä syitä puhumattomuuden taustalla voi olla? - Miten parin varhaiset ihmissuhteet ja temperamenttierot ilmenevät puhumattomuuden taustalla? - Miten turvallisuuden tunne parisuhteessa vaikuttaa puhumattomuuteen? - Miten pari voi purkaa puhumattomuuden muuria ja rakentaa uutta tapaa puhua ja olla yhteydessä?Lisätietoja:Harjoituksia puhumisen tueksi (Parisuhdekeskus Kataja ry) löydät täältä. Parisuhdekeskus Kataja ry:n verkkosivut. Väestöliitön kautta on saatavilla maksuttomia palveluja parisuhdekysymyksiin. Kirkon perheneuvonnan sivut.Kriisikeskusten kautta voitte saada myös apua vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Jos pidit tästä jaksosta voisit pitää myös näistä: - 134. Turvallisuus parisuhteessa. Vieraana Suvi Laru. - 124. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 108. Tunne hyvä parisuhde. Vieraana Maaret Kallio. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen. - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi