Podcasts about vieraina

Maamme yksi tunnetuimmista ja monipuolisimmista muotoilijoista Ritva-Liisa Pohjalainen on esillä Heinolan museossa. Miten hänen 50-vuotinen uransa alkoi? Millä tavalla oma lapsuus Raahessa ja isovanhempien opit tekivät hänestä esteetikon? Millä tavalla Italiassa vietetty aika on vaikuttanut hänen tyylinsä jalostumiseen esimerkiksi lasimuotoilun kohdalla? Monet muistavat Ritva-Liisa Pohjalaisen veistokselliset muotiluomukset, jotka tuovat mieleen Fellinin elokuvien puvustukset. Millä tavalla hänen muotoilunsa eri vaiheet kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa? Millä tavalla hän on tuonut esille ajan hengen muotoilun kautta? Pohjalainen on saanut Kaj Franck-muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon. Hän suunnitteli vaatteita Piretalle, Silolle, Kestilälle, Finn Flarelle ja P.T.A.-merkille ja loi oman Ril´s-designermalliston. Vieraina ovat muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja museonjohtaja Riitta Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kuudennessa jaksossa keskusteltiin työelämän ongelmakohdista hoitotyössä ja tarkasteltiin niitä nykyisen tutkimustiedon kautta. Vieraina jaksossa ovat Turun yliopiston hoitotieteen professori Mari Kangasniemi ja dosentti Marja Hult. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Maija Satamo.

Oscar-palkittu ohjaaja Danny Boyle ja käsikirjoittaja Alex Garland palaavat 28 päivää myöhemmin -elokuvan (2002) maailmaan, jossa kemiallisten aseiden laboratoriosta karannut virus levittää tappavaa raivotautia ympäri maailmaa. 28 vuotta myöhemmin on elokuvasarjan kolmas osa, joka aloittaa aivan uuden tähän maailmaan sijoittuvan elokuvatrilogian. Elokuva on saanut ylistäviä arvosteluita, ja on runsaan ennakkolippumyyntien perusteella kutsuttu vuoden kauhuelokuvaksi. Mutta kauanko zombiapokalypsit jaksavat meitä kiinnostaa? Mikä tästä ja muista 28-elokuvista tekee niin poikkeuksellisia, että zombifilmatisoinneille ei vieläkään näy loppua? Onko tämä oikeasti vuoden kauhuelokuva, vai olisiko zombien aika jo ohi? Vieraina tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaara, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä käsikirjoittaja Ilja Rautsi. Juhani Kenttämaa toimittaa.

ProtoPODI on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ProtoKS-projektissa tuotettu podcastsarja. 1. Jakso - jakson tekijät: Käsikirjoitus / Script: Jyrki Vihriälä ja Saija Luontama; Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Puhujat / Speakers Haastattelija / Host: Saija Luontama Asiantuntijat/Specialist: Jyrki Vihriälä; Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Salla Pyhäjärvi ja Matti Vatanen; Lapin ammattikorkeakoulu (TEQU). Editointi / Editing: Saija Luontama ja Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 24.6.2025 Tallennettu Yritystehtaan tiloissa toukokuussa 2025. Recorded at Yritystehdas in May 2025. Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Liiketoimintayksikkö / Jamk School of Business, Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/43064 Keskustelemme projektin aiheista, kuten prototyyppi- ja tuotekehityksestä, TKI-toiminnan ja innovaatioiden kaupallistamisesta ja ideoiden konkretisoinnista prototypioinnin avulla. Mukana keskustelemassa sekä Jamkin omia, että vierailevia alan asiantuntijoita. ProtoKS-projekti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun projekti, joka on Euroopan unioinin osarahoittama. Se toteutetaan ajalla 1.9.2024-28.2.2026 ja sen pääkohderyhmä ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset uudistuvan teollisuuden, hyvinvoinnin ja elämysteollisuuden aloilta. Projektin sivu: https://www.jamk.fi/fi/projekti/protoks

Vieraina ammattitreidaaja, salkunhoitaja Jukka Lepikkö ja jäähdyttelevä pokeriammattilainen Aki Pyysing. Toimittajana Mikko Jylhä. Pörssit toipuivat nopeasti huhtikuun romahduksesta, ja vielä juhannusviikolla CNN:n Fear and Greed -indeksi kertoi sijoittajien ahneudesta. Momentum on kuitenkin hidastunut. Israelin sekä Iranin välinen konflikti kasvattaa maailmantalouden epävarmuutta. Jukka Lepikkö on suhteellisen positiivinen jatkoa ajatellen. Hän ennakoi, että globaali talous lähtee kiihdyttämään vuoden loppua kohden. Lepikkö uskoo S&P 500 -indeksin nousevan yli kymmenen prosenttia tämän vuoden aikana. Aki Pyysing kevensi omaa osakepainoaan kevään nousuun. Hän on tavanomaista pessimistisempi Helsingin pörssin lähitulevaisuuden suhteen, mutta positiivinen keskipitkällä aikavälillä. Pyysing pitää geopoliittista paniikkia täysin mahdollisena Lähi-idän tapahtumien seurauksena. Pörssipäivä palaa markkinoille elokuussa. Tavataan silloin täällä Areenassa. Hyvää kesää kaikille podin kuuntelijoille! 00:33 Kiekkokevät 03:28 Salkunhoitajan työ, megatrendit 16:21 Aki aktiivisesti markkinoilla 20:03 Huhtikuun pörssiromahdus 34:19 Trumpin ja Muskin välirikko 38:52 Trumpin tavoitteet ja puheet 45:52 Teslan ja Waymon robotaksit 1:03:56 Kiinteistösijoitusyhtiöt 1:11:57 Bitcoinin asema vakiintuu 1:19:39 Markkinatilanne & näkymät 1:30:48 Akin tuoreita poimintoja 1:40:24 Päivän sportit

Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa. Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa? Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta? Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vuonna 1993 julkaistu Doom mullisti tietokonepelaamisen ja naulasi kolmiuloitteiset ensimmäisen persoonan räiskinnät maailman keskeisimmäksi pelityypiksi. Doom nosti yhdysvaltalaiset pelisuunnittelijat, John Romeron ja John Carmackin alan supertähdiksi ja heidän perustamansa Id Softwaren yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksi pelitaloksi. Mars-planeetan pinnalle tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa pelataan ainoalla hengissä olevalla ihmissotilaalla, joka pyrkii selviytymään mm. haulikon ja moottorisahan avulla helvetistä teleporttaavien hirviölaumojen keskuudessa. Miten ensimmäisen persoonan ammuskelupelien ehdoton uranuurtaja näkyy ja tuntuu tänä päivänä, ja millainen on ollut sen kulttuurillinen vaikutus? Viimeisin Doom: The Dark Ages -peli julkaistiin juuri, ja sen pelattavuutta sekä intensiteettiä on kiitelty peliarvosteluissa. Miten modernisoidut versiot Doomista toimivat, ja miksi pelisarja on pysynyt edelleen relevanttina? Miksi juuri Doomista tuli niin keskeinen peli, että se on siinnyt kokonaisen pelien sarjan ja monia muitakin kulttuurituotteita? Miten Doom ja Id Softwaren myöhempi peli Quake vaikuttivat e-urheiluun ja siihen, millaiseksi pelikulttuuri on muodostunut? Miksi alkuperäisen Doomin ympärillä on edelleen vahva yhteisö, joka luo uusia kenttiä pelattavaksi vanhalle pelimoottorille? Vieraina pelitoimittaja Johannes Valkola, runoilija Aura Nurmi sekä pelisuunnittelija Juho Kuorikoski. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Venäjä julkisti Istanbulissa kovat rauhanehdot Ukrainalle. Tulitaukoon ja rauhaan Venäjä suostuu vain, jos Ukraina luopuu Venäjän miehittämistä alueista kokonaan ja vetäytyy. Noudattaako Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton sota-ajan johtajan Josif Stalinin oppeja? Kertooko maailmansodan historia mihin ehtoihin Ukraina ei voi suostua? Ovatko Ukrainan vaihtoehdot yhtä vaikeita kuin Suomella vuonna 1944? Vieraina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Firenzeläinen 1500-luvulla elänyt diplomaatti Niccolò Machiavelli tunnetaan teoksestaan Ruhtinas, joka toi tekijälleen maineen kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Nyt on ensimmäistä kertaa suomennettu toinen hänen teoksensa nimeltään Sotataidosta (Dell' arte della Guerra, suom. Antti Immonen). Se oli ainoa Machiavellin teoksista, joka julkaistiin vielä tekijän eläessä. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri, Napoleon ja pohjolan leijona Kustaa II Aadolf, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz. Vieraina ovat kirjaan esipuheet laatineet Machiavelli-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Palokangas sekä valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Lähi-itä noin kaksituhatta vuotta sitten: Messias oli saapunut - Jumalan valtakunta toteutuisi maan päällä kannattajien elinaikana. Juutalainen apokalyptinen lahkon idea on menestystarina. Lahkon opit johtivat lopulta kristinuskon syntyyn. Ohjelmassa puhutaan kristinuskon jumalakuvan synnystä. Kuulette myös Jeesuksen veljestä Jaakobista. Vieraina ovat psykologi, teologian tohtori Ville Mäkipelto ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Raimo Hakola.

Vieraina vaikuttaja-toimittaja-sijoittajat Merja Mähkä ja Julia Thurén. Keskustelun pohjana heidän uusi kirjansa Rikas, rakas, köyhä, varas – Rahanjako parisuhteessa. Toimittajana Mikko Jylhä. Merja Mähkä havahtui kirjaa tehdessään, että sijoittamisesta parisuhteessa ei ole juuri puhuttu. Varsinkin osakesijoittaminen on usein melko yksityistä myös parisuhteen sisällä. Mähkän mukaan kaikki eivät edes uskalla kertoa sijoittamisesta kumppanilleen. Jos puoliso vierastaa pörssiä, hänen päätään voi olla vaikea kääntää. Rahat pitäisi kuitenkin jakaa niin, että molemmilla olisi mahdollisuus sijoittaa, jatkaa Julia Thurén. Hän kokosi kirjaan myös listan varoitusmerkeistä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota uutta ihmissuhdetta muodostaessa. ”Kun talousasiat ovat kunnossa, voi keskittyä siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää – unelmiin, ja niiden toteuttamiseen yhdessä.” 00:21 Aluksi 03:10 Sijoitaminen parisuhteessa 18:45 Seitsemän punaista lippua 28:30 Rahaminä ja lasten kasvatus 39:42 Koti ja asuminen 52:58 Taloudellinen väkivalta 59:02 Tavoitteista ja unelmista 1:04:51 Yhteiset rahat sekä onni 1:11:13 Omat sijoitukset 1:28:48 Lopuksi

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

1990-luvun Suomessa keskusteltiin saatananpalvonnasta. Kirkko teki ongelmasta opetusfilmin ja valistajat kiersivät kouluja. Vanhemmille kerrottiin saatananpalvonnan tunnusmerkeistä. Mistä oikeastaan oli kysymys? Oliko Suomi moraalisen paniikin vallassa? Ja mitä yhteistä on saatananpalvontaan liittyvillä myyteillä ja QAnon-salaliittoteorialla? Vieraina ovat tietokirjailijat Katri Ylinen ja Tuomas Äystö, jotka ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan saatananpalvontailmiöstä 90-luvun Suomessa. Kirjat: Katri Ylinen: Saatanallinen paniikki Tuomas Äystö: Paholaisen perilliset — Satanismipaniikin synkkä historia

Vieraina yhteisönrakentaja Verneri Pulkkinen Inderesiltä, sijoittaja, toimitusjohtaja Jessica Rantala ja sijoituskirjailija Petri Ukkola. Toimittajana Mikko Jylhä. Petri Ukkolan mukaan Yhdysvalloissa alkoi helmikuussa 24. pörssisykli vuoden 1954 jälkeen. Trumpin aloittama kauppasota nosti pelkokertoimeksi kutsutun VIX-indeksin yli 50:n, mikä sai Ukkolan ostolaidalle. Kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus huolettaa Verneri Pulkkista, joka kevensi omaa osakepainoaan huhtikuussa. Pulkkisen mielestä Trump myös tekee Yhdysvalloista aiempaa vähemmän kiinnostavan sijoituskohteen. Jessica Rantalan mielestä Trump ei vähennä Yhdysvaltain markkinoiden houkuttelevuutta, mutta tekee niistä vähemmän ennustettavat. Rantalan pörssisalkusta puolet on Yhdysvalloista, ja sieltä löytyvät myös Mag 7 -yhtiöt. 00:35 Tullipaniikki ja uusi sykli 29:16 Euroopan kasvupotentiaali 44:35 Korot ja pörssi 46:39 Tuloskauden tunnelmia 51:47 Vaikuttajamarkkinointi 55:14 Jessica myös startupeissa 57:01 Omat liikkeet markkinoilla 1:09:41 Kesää kohti

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Soraääniä -työryhmä iskee ison vaihteen silmään, kun Kingdom Heartsin Dark Seeker Saga lähestyy loppuaan. Tässä extrajaksossa ihmetellään Kingdom Hearts χ -puhelinpelisarjan elämää, jota myöskin "Back Cover" niminen elokuva käsittelee, pohjustetaan isoa peliä Fragmentory Passagen kautta ja pureudutaan ihan ajan kanssa Kingdom Hearts III:seen. Vieraina tuttuun tapaan Tohelot ja Zephi.

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Samuli Paulaharju oli aikanaan kansanperinteen “superkerääjä”. Hänen pitkät keruumatkansa ja monipuolinen kirjallinen tuotanto ovat muokanneet suomalaisten käsitystä Lapista. Viime vuosina kansanperinteen tutkijat ovat löytäneet Paulaharjun tuotannon uusista näkökulmista. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju täyttää tänä keväänä 150 vuotta. Vieraina ovat saamelaisen kulttuurin professori VEli-Pekka Lehtola, arkistotutkija Juha Nirkko ja kielitieteilijä Taarna Valtonen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen? Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Mitä mieltä puolueissa ollaan vaalituloksista? Entä millaista politiikkaa tehdään alueilla, kunnissa ja kaupungeissa seuraavalla valtuustokaudella? Vieraina puoluesihteerit Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) ja Timo Elo (kok.) sekä puolueidensa varapuheenjohtajat Sebastian Tynkkynen (ps.) ja Tuomas Kettunen (kesk.). Aluevaalit järjestettiin nyt yhdessä kuntavaalien kanssa. Missä merkeissä aluevaalikauteen eri puolilla maata lähdetään? Rovaniemellä toimittaja Jyri Tynkkynen, Mikkelissä Petri Vironen ja Turussa Ari Welling kertovat omien hyvinvointialueidensa tilanteesta. Eilisissä aluevaaleissa valittiin 21:lle hyvivointialueelle valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka päättävät mm. sote-palvelujen järjestämisestä. Millaisia odotuksia hyvinvointialueilla on seuraavalle aluevaltuustolle? Keskustelemassa hyvinvointialuejohtajat Sally Leskinen Etelä-Karjalasta, Tero Järvinen Etelä-Pohjanmaalta sekä Raija Kontio Keski-Uudeltamaalta. Juontaja Anna Lehmusvesi.

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945. Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan? Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin? Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen) Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista? Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa FT, filosofi Jaakko Hirvelä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Trump pelaa kärsimätöntä ja narsistista pikapeliään, mutta Kiinan tähtäin on pitemmällä. Voittaako Kiina suurvaltojen välisen pitkän pelin? Kannattaako alkaa jo nyt mandariinikiinan opinnot? Ohjelmassa puhutaan Kiinan ja Venäjän suhteiden historiasta, Kiinan virallisesta historiakäsityksestä ja geopoliittisen pelin skenaarioista. Vieraina ovat Kiina-asiantuntijat Sari Arho Havrén ja Jyrki Kallio.

Mistä EU:n huippukokouksessa päätettiin? EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo tuoreet uutiset Brysselistä. Miten Suomen kasvavat puolustusmenot rahoitetaan? Vieraina kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Miten suuri ongelma ovat hoivakotien väkivallanteot? Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän ylioppistosta. Lähetyksessä mukana myös Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist. Lauantaina Suomessa sammutetaan jälleen valot tunniksi. Maailman luonnonsäätiön WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä kertoo, miksi Earth Hour -tempausta vielä tarvitaan. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajina Iiris Korteniemi ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Reija Wäre debytoi baletin Édith Piaf – La vie en rose koreografina. Miksi hän kiinnostui tästä ranskalaisesta legendaarisesta laulajasta, jolla oli traaginen elämä Pariisin kaduilla? Miten ilmaista intohimoa ja surua baletin muodossa? Piaf eli rakkaudettoman lapsuuden ja sokeutui hetkellisesti. Miten esityksessä luodaan sokeutumisen illuusio yleisölle? Musiikkitoimittaja Jan Granberg avaa Édith Piafin uraa ja yksityiselämää. Mitä kaikkea uutta voimme oppia tutkimalla hänen taustojaan? Miten hänen erityinen äänensä kuvastaa? Mitä hänen rakkaussuhteistaan tiedetään? Piafin pieneen mutta vahvaan hahmoon mahtuu kaikki periranskalainen, nautinnot ja tuskat. Jukka Nykäsen kokoamassa ja säveltämässä musiikissa on vaikutteita Piafin musiikista. Édith Piafin elämä jätti jälkeensä musiikillisen perinnön. Uutuusbalettia kuvaillaan olevan kuin kaleidoskooppinen muotokuva Piafin elämästä. Klassisen baletin liikekieleen pohjautuvassa koreografiassa on haettu vaikutteita Piafin omista eleistä ja tavasta liikkua. Millä tavalla tätä on tutkittu ja toteutettu lavalle? Miten pienikokoinen Piaf pukeutui ja miten pukusuunnittelija Erika Turunen on luonut oman visionsa taiteilijan erityisestä tyylistä? Vieraina ovat koreografi Reija Wäre, teoksen puvut suunnitellut Erika Turunen, Piafia esittävä tähtitanssija Tiina Myllymäki ja musiikkitoimittaja Jan Granberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Saksassa järjestetään sunnuntaina liittopäivävaalit. Miksi vaalit ovat merkittävät koko Euroopalle? Vieraina vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkijatohtori Laura Nordstörm Helsingin yliopistosta. Lähetyksessä kuullaan myös vaalivalmisteluja Berliinissä seuraavan ulkomaantoimittajamme Hanna Visalan raportti. Hallitus on sopinut hakevansa säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta säästöpaketin valmistelussa on otettu aikalisä. Mistä sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi säästää ja kuinka nopeasti säästöt pitäisi toteuttaa? Vieraina kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Pia Sillanpää (ps.). Arabimaiden johtajat ovat koolla pohtimassa vaihtoehtoisia ratkaisuja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotukselle palestiinalaisten pakkosiirtämisestä pois Gazasta. Mitä kokoukselta voidaan odottaa? Puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Juontajana Aki Laine, toimittajina Rasmus Montonen ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Huomaavatko ihmiset arkiympäristönsä taidetta? Mitä lapset ajattelevat julkisesta taiteesta? Kenelle julkinen taide on suunnattu? Pohtivatko julkisen taiteen tekijät sitä, millaista taidetta yleisö haluaa nähdä? Jaksoa tähdittävät kymmenvuotiaat helsinkiläiset Alva ja Nuppu. Vieraina jaksossa ovat myös kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Osa on julkaistu 20.2.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Alvan ja Nupun Töölössä näkemät julkisen taiteen teokset: Veikko Hirvimäki, Kuningasajatus, Mika Waltarin muistomerkki (1985), Mika Waltarin puisto, Helsinki Juho Feliks Talvia, Kaksi karhua (1921), Museokatu 23, Helsinki Matti Peltokangas, Lauri Kristian Relanderin muistomerkki (1996), Hesperian esplanadi, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiten teokset: Maija Luutonen ja Olli Keränen, Pica pica (2023), Aallonhalkoja-kadun eteläinen aukio, Sompasaari, Helsinki Heini Aho, Ajatuksen huuhtomaa (2024), Sompasaari, Helsinki Kirsi Kaulanen, Mare mare (2023), Loviseholminpuisto, Sompasaari, Helsinki Nathalie Lautenbacher, Leikin kulku (2023), Päiväkoti Sompasaari, Priki Johannan kuja 4, Sompasaari, Helsinki. Komugi Ando & Teemu Salonen, Torille! (2024), Vaasanpuistikko, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Harri Pakarinen, Autuas, Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki (2024), Hietaniemen hautausmaa, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Sulka ja tähdet (2018), Rautkallionkadun silta ja Kytötie 29, Koivukylä, Vantaa Vesa-Pekka Rannikko, Kirjoverkkoperhonen (2022), Rykmentinpuisto, Tuusula Alvan ja Nupun mainitsemat julkisen taiteen teokset: Matti Haupt, Kolme astiaa kantavaa poikaa (1962), Eiranpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Leikki II / Aallottaria (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Hei vaan / Ilmaiskyyti (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Jussi Mäntynen, Mesikämmen muurahaispesällä (1931), Karhupuisto, Helsinki Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki

Münchenin turvallisuuskonferenssi on koonnut viikonloppuna läntisen maailman johtajat yhteen. Mitä kokouksesta jäi käteen? Vieraina kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja Münchenissa ollut UPIn tutkija Joel Linnainmäki. Palvelualojen ammattiliitto PAMin julistaman kaupan alan lakon on määrä alkaa. Miten maanantaina alkavat lakot näkyvät kuluttajille? Puhelimessa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto. Israel on uhannut lopettaa äärijärjestö Hamasin kanssa sovitun aselevon, ellei Hamas luovuta lauantaina kolmea elossa olevaa panttivankia Israelille. Miten tulenarka tilanne Lähi-idässä kehittyy? Studiossa väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta ja vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Satu Heikkilä, tuottaja Annette Blencowe. Korjaus: Lähi-itää koskevan keskustelun yhteydessä sanottiin, että Israel ja Hamas vaihtoivat panttivankeja viikonloppuna. Oikea muotoilu olisi, että Israel ja Hamas vaihtoivat vankeja.

Voiko Trumpin tullipolitiikka johtaa kansainväliseen finanssikriisiin? Onko mahdollista, että Kiina ja EU solmivat järkiliiton ja Yhdysvallat keskittyy itseensä? Miten pieni ja sisukas Suomi pärjää kansainvälisen järjestelmän myrskyissä? Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti ”Rajuilman rajalla” maalailee Suomen vaihtoehtoja maailmassa, jossa mikään ei ole varmaa. Ohjelmassa keskustellaan Suomen tulevaisuudesta seuraavan 10 vuoden aikana. Vieraina ovat EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja professori Juhana Aunesluoma Helsingin Yliopistosta.

Harva kännykän käyttäjä tietää, että laite esiintyi tieteiskirjallisuuden seikkailuissa vuosikymmeniä ennen sen keksimistä. Yleisiä aiheita Suomen tieteiskirjallisuudessa olivat yhteiskunnalliset utopiat avaruus ja aikamatkailu, tekniikan keksinnöt ja tulevaisuuden aseet ja sodat. Suomalaisessa “jääkäriscifissä” nousi varsin kansallinen teema, eli suur-Suomi: tarinoissa kerrotaan, miten Suomi hävittää maan tasalle Leningradin ja työntää rajansa kauas itään. Kuinka paljon scifi kertoo aikansa peloista ja toiveista? Ja mitä se kertoo meistä ihmisistä? Vieraina ovat Vesa Sisättö, joka syväsukeltaa scifitarinoiden maailmaan (yhdessä Jari Koposen kanssa kirjoittamassaan) kirjassaan Kuviteltu tulevaisuus, tieteiskirjallisuus Suomessa 1803 - 1944. Mukana on myös scifituntija Hannu Blommila. Etäyhteydellä Tampereelta keskusteluun osallistuu kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija Markku Soikkeli. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin mukaan hallituksen velkatavoite karkaa käsistä. Leikkaavatko hallituksen miljardisäästöt jo liikaa orastavaa talouskasvua, vai onko hallituksen haukkuma sote-uudistus ykkössyy velkatavoitteen karkaamiseen? Pitääkö sotealueiden pakkosäästöjä välttää ja antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen? Miksi ilmastotavoitteista tinkiminen lisää valtion talouden riskejä? Vieraina ovat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen ja talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Jenni Jaakkola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brittilehti Financial Timesin (FT) tietojen mukaan Trump ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen ovat käyneet "hirvittäväksi" kuvaillun puhelinkeskustelun Grönlannista. Kiihkeässä puhelinkeskustelussa Tanskan pääministeri ilmaisi Trumpille, ettei Grönlanti ole myytävänä. Lauantaina Trump sanoi, että olisi Tanskalta ”epäystävällistä”, jos se estäisi Yhdysvaltoja hankkimasta Grönlantia itselleen. Tukeeko Suomi Tanskaa Grönlanti-kiistassa Trumpia vastaan? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) sekä entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Epäasiallinen käytös heikentää työilmapiiriä ja kuormittaa työntekijöitä. Sen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on jokaisen vastuulla. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla keskustelemassa ovat Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka ja luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri Marjut Manka. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä. Marja-Liisa ja Marjut ovat yhdessä kirjoittaneet tietokirjan Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä epäasiallinen käytös työelämässä on?- Millaisia vaikutuksia epäasiallisella käytöksellä on?- Miksi epäasiallinen käytös voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä?- Miten epäasialliseen käytökseen tulisi puuttua?- Mitkä ovat esihenkilön vastuut epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa?Lisätietoja:Marjut Manka on koulutukseltaan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fiMarja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä.Kasvatus- ja ohjausalalla ammattilaiset toimivat esimerkkinä, ja heikko ilmapiiri vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Myönteisen ilmapiirin luominen on aikuisten vastuulla, ja se tukee koko yhteisön hyvinvointia.JHL laatii vuosittain kasvatus- ja ohjausaloille ammattilaisille kyselyn alan työoloista. Viimeisin kysely tehtiin varhaiskasvatuksen ammattilaisille marraskuussa 2024. Kaikkien kasvatus- ja ohjausalojen työolokyselyiden perusraportit löydät JHL:n ammattialakohtaisilta kotisivuilta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Miksi eduskunnan sote-valiokunta ruuhkautui taas niin, että otsikot kirkuvat? Kohuvaliokunnasta tihkuneet tiedot kertovat mm. epäasiallisesta käyttäytymisestä. Mitä valiokunnassa on meneillään? Mikä hallituksen sote-esityksissä on niin vaikeaa, että valiokunta on sekaisin? Vieraina ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho sekä valiokunnan jäsenet, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg ja vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén. Toimittajana on Antti Pilke.

Onko Balkan päässyt vieläkään jaloilleen Jugoslavian hajoamissotien jälkeen? Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt muualle ja Balkan on vähän kuin unohtunut junnaamaan paikalleen. Alueella kytee edelleen kansanryhmien välisiä jännitteitä. Korruptio ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Monet Länsi-Balkanin maat ovat pyrkineet tuloksetta EU:hun vuosikausien ajan ja pettyneet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman viidennessä 60-vuotisjuhlavuoden erikoisjaksossa puhutaan Balkanista. Ohjelman juontaa Teemu Juhola. Vieraina ovat ulkomaantoimittajat Minna Pye ja Tom Kankkonen. Äänitarkkailijoina ovat Katja Kostiainen ja Matias Puumala. Arkistotoimittajana on Sini Peura. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Nuorten hyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Yhteiskunnan ja vanhempien tuki voi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia. Myönteisten kokemusten ja tukiverkostojen rakentaminen on ratkaisevassa roolissa nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.Tässä jaksossa käsittelemme lasten ja nuorten mielenterveyttä. Vierainani ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä nuorisotyöntekijä, ohjaustoiminnan artesaani, seksuaalikasvattaja Mia Mountraki. Hän toimii aktiivisesti JHL kasvatus- ja ohjausalan nuorisotyön foorumissa.Keskustelemme mm. seuraavista kysymyksistä:- Miten nuoret voivat tällä hetkellä Suomessa?- Miten me voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja estää pahoinvointia?- Kuinka nuorten kokemusta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi voi vahvistaa?- Miten yhteiskunta ja vanhemmat voivat tukea nuorten minäkuvan ja identiteetin kehitystä myönteisellä tavalla?Lisätietoja:Mia Mountrakin ammatilliset some-tilit: LinkedIn, Instagram ja Facebook. Mian henkilökohtaiset tilit Instragramissa: @mikin_ajatuksia ja @partsofsilvermiki.Olavi Sydänmaanlakka on työskennellyt koko työuransa eri-ikäisten ihmisten mielenterveyshaasteiden parissa, ja erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat nuoret. Nykyisin hän johtaa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallista järjestöä Mielenterveyden keskusliittoa. Liitolla on kolme perustehtävää: vaikuttaa mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisten asemaan yhteiskunnassa, poistaa mielenterveysongelmiin yhä liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa ja tarjota arjessa selviytymistä auttavaa neuvontaa, kursseja ja koulutusta sekä ammattilaisten että vertaisten voimin.Mielenterveyden keskusliitto: verkkosivut, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube. Mielenterveystaitoja voidaan opettaa ja opetella lasten ja nuorten kanssa päivittäisessä arjessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia edistetään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä sekä nuorisotyössä. Tätä tärkeää työtä tekevät myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan tähtiammattilaiset.Mielenterveyden edistäminen on lasten ja nuoren kohtaamista ja näkyväksi tekemistä kannustamalla, rohkaisemalla ja huomioimisella lapsi tai nuori arkisissa tilanteissa. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia, läsnä olevia ja kiinnostuneita aikuisia. Kaikilla ei ole myönteisiä ja kannustavia vuorovaikutussuhteita elämässään. Kasvatus- ja ohjaustyön ammattilainen voi olla ainoa, neutraali taho, joka lähestyy nuorta hänen omilla ehdoillaan arvostaen ja kuunnellen. Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen voi olla korvaamaton osa lapsen ja nuoren turvaverkkoa ja tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook, Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.Siirtyminen asiantuntijasta ensimmäistä kertaa esihenkilöksi tarjoaa sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Roolimuutoksessa on tärkeää kirkastaa oma toimenkuva ja määritellä selkeästi omat vastuut ja odotukset. Uuteen rooliin siirtyminen edellyttää myös vanhasta roolista pois opettelua ja uuden omaksumista. Tämä voi olla haastavaa - mutta samalla myös palkitsevaa.Tässä jaksossa pureudutaan roolimuutoksen psykologisiin ja käytännön ulottuvuuksiin: millaista esihenkilötyö on, miten siihen kannattaa valmistautua, ja millaisia taitoja ja asenteita tarvitaan onnistumiseen uudessa roolissa? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, DI, Tuukka Kostamo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta ja asiakaskokemuspäällikko Henna Hakulinen, joka aloitti esihenkilönä vuosi sitten.Tässä jaksossa kuulet mm.- Mikä kaikki roolissa muuttuu, kun asiantuntijasta tulee esihenkilö ensimmäisen kerran?- Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia roolimuutos tuo tullessaan?- Mikä merkitys selkeällä työnkuvalla ja vastuilla on esihenkilölle?- Millaista tukea uusi esihenkilö tarvitsee muutoksen keskellä?- Miten työyhteisö ja johto voivat tukea esihenkilöä roolimuutoksessa?- Mitkä ovat parhaat käytännöt, joilla uusi esihenkilö voi tukea itseään ja onnistua muutoksessa?Lisätietoja:Tuukka Kostamo on toiminut tutkijana ja opettajana Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 2006. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. johtajuus, johtajuuden kehittäminen, sekä itseohjautuvat organisaatiot. Väitöskirjassaan hän tarkastelee miten johtajuuspuheessa käsitellään ja luodaan toimijuutta organisaatioissa. Hänen opetusaiheitaan ovat mm. johtajuus, yhteistyö ja kommunikointi. Johtajuuden kehittämisessä hän painottaa erityisesti itsereflektiota, dialogisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, sekä toiminnan kontekstin ymmärtämistä.Tuukka Kostamo X/Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Henna Hakulinen työskentelee rahoitusyhtiössä asiakaskokemuspäällikkönä. Hän vastaa tiimin operatiivisen työn laadusta ja tehokkuudesta sekä asiakaspalvelun kehittämisestä. Vuosi sitten Henna siirtyi nykyiseen positioonsa oman tiiminsä joukosta ja samalla muuttui heille tiimikaverista esihenkilöksi.Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.Lue lisää: aaltoee.fiKaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders' Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä.Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Iranin ohjusisku Israeliin kiihdyttää vaarallisesti Gazan sodan repimää Lähi-idän tilannetta. Maalasiko Iran ohjusiskulla itsensä nurkkaan? Pyrkiikö Israel hyökkäyksellään Libanoniin muuttamaan pysyvästi Lähi-idän voimatasapainoa? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Toni Alaranta ja Timo Stewart. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Salametsästys ja villieläinten osien laiton kauppa ovat huumeiden, aseiden ja ihmiskaupan ohella rikollisen maailman rahahanoja. Moni saattaa tietää, että sarvikuonoja ja norsuja salametsästetään niiden osien vuoksi, mutta rikollisuuden ilmiönä salametsästys ja villieläin- ja kasvikauppa ovat huomattavasti moninaisempia. Kyseessä on miljardibisnes, joka uhkaa tuhansia eläin- ja kasvilajeja ympäri maailmaa. Villieläinkaupasta langetetut tuomiot ovat harvoin muihin vakaviin rikoksiin verrattuna kovia, mutta tulot voivat olla sitäkin suuremmat. Miten luontoa hävittävä ja rikollisia rikastuttava kauppa saataisiin kuriin? Vieraina studiossa ovat suojeluasiantuntija Tanja Pirinen WWF:ltä ja eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta. Lisäksi kuullaan WWF:n Itä-Afrikan laittoman villieläinkaupan vastaisen ohjelman Drew McVeyn ennakkoon nauhoitettu englanninkielinen haastattelu. Jakson juontaa Olli Puumalainen.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Tinnitus voi häiritsevänä aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Tinnitus on tila, jossa henkilö kuulee jatkuvaa ääntä ilman ulkoista lähdettä. Sen vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua heikentäviin ongelmiin.Jakson aiheena on häiritsevä tinnitus ja ääniyliherkkyydet. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Mari Havia ja häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut psykologi Kristiina Laakso. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tinnitus on? - Millaisia tekijöitä tinnituksen taustalla on? - Miten tinnitus liittyy muihin kuuloaistiin liittyviin ongelmiin? - Milloin tinnitus on häiritsevää? - Milliaisia vaikutuksia häiritsevällä tinnituksella voi olla? - Miten tinnitusta hoidetaan?Lisätietoja:Mari Havia (LT) on audiologi-korvalääkäri, jolla on 25 vuoden kokemus kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden hoitamisesta. Hän on tänä aikana työssään erikoislääkärinä ja ylilääkärinä HUS:ssa sekä Kuuloliiton ylilääkärinä toiminut paitsi kuuloalan asiantuntijana, myös hoitanut ja kuntouttanut tuhansia potilaita, joilla esiintyy kuulonalenemaa, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Mari Havian kiinnostus häiritseviin kuulo-oireisiin heräsi 2000-luvun alussa hänen tehdessään väitöskirjaa Menieren taudista, sillä myöhäisvaiheen Meniere-potilaat usein kärsivät juuri näistä kuulo-oireista huimauksen rauhoituttua. Psykologi (PsM) Kristiina Laakso on erikoistunut häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen. Hän on työskennellyt kuulo- ja tasapainosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa 20 vuoden ajan sekä erikoistunut kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden psyykkisiin ongelmiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kristiina on pätevöitynyt ja erikoistunut häiritsevän tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneeseen hoito-ohjelmaan, johon on sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) -menetelmiä. Hän toimii myös kyseisten häiritsevien kuulo-oireiden kansainvälisen kliinisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.Mari ja Kristiina ovat tehneet yhteistyötä kuulopotilaiden hoitamisessa jo vuodesta 2008. Työssään he totesivat, että myös Suomessa häiritsevistä kuulo-oireista kärsivien ihmisten tulee saada vaikuttavaa, kansainvälisten alan asiantuntijoiden suosittelemaa hoitoa. Tämän seurauksena he opiskelivat ulkomailla tämän erityisesti häiritseviin kuulo-oireisiin kehitetyn hoidon ja toivat sen Suomeen.Marin ja Kristiinan yrityksen Audex:n verkkosivut: https://audex.fi/Audex Facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=61560877903219Audex YouTubessa: https://www.youtube.com/@AudexOy-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vuoden 2025 valtion budjetissa kulttuurin rahoitusta leikataan merkittävästi. Mikä on Orpon hallituksen kulttuurileikkausten saldo? Keskittyvätkö teatterit ja kulttuuritapahtumat jatkossa vain isoihin kaupunkeihin? Miksi taloudellisesti kovina aikoina juuri kultuurista leikataan? Käänsivätkö budjettileikkauksia tekevät poliitikot selkänsä taiteelle? Vieraina ovat Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi, Taiken johtaja Kaisa Rönkkö sekä Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Neuropsykiatriset (nepsy) oireet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Oireiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen. Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti.Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori tarvitsevat kasvupolullaan tarvitsevat.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko.He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla? - Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa? - Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy? - Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää?Lisätietoja:Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa—työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset. Anna-Reeta Korhonen Instagram: @annarkorhonenAslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii. Kuuntele: Koti ❤️ koulu -podcast.JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat seuraamalla Facebookissa JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset tai Instagramissa @jhl_kasvatusjaohjaus.JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia.Ilmoittaudu täällä! Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi