Podcasts about vieraina

Tässä jaksossa matkustetaan FinnBrainin alkuaikoihin! Vieraina ovat FinnBrain-tutkimuksen perustajat, professorit Hasse Karlsson ja Linnea Karlsson. Heidän kanssaan käydään läpi mistä ja miten idea FinnBrainista alun perin syntyi, millaisia vaiheita ja sattumia matkan varrelle on mahtunut ja miten pienestä alkanut hanke kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista syntymäkohorteista. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Miten EU saavuttaa teknologisen suvereniteetin? Vieraina vanhempi tutkija Otto Kässi ETLA:sta ja tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista. Suomi isännöi OECD:n kokousta Pariisissa. Ranskan toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Onko vauvakatoon ratkaisuja vai pitääkö Suomen sopeutua siihen? Studiossa johtava tutkija Venla Berg Väestöliitosta ja Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja. Miten haitallisten vieraslajien torjunnassa on onnistuttu? Haastattelussa ryhmäpäällikkö Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta Lähetyksen juontaa Mari Sarolahti

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkailu Kuubaa kohtaan kiihtyy. Mihin hän pyrkii? Vieraina projektitutkija Nadia Nava Contreras Turun yliopistosta ja vapaa toimittaja Anna Heikkinen. Miten vanhusten hoivaa valvotaan ja onko valvonta riittävää? Keskustelemassa yksikön päällikkö Nina Oresmaa Lupa- ja valvontavirastosta ja ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Elämmekö yhteiskunnassa, joka on liian yksilökeskeinen? Miksi kohdistamme katseen yksilöön, kun puhumme yhteiskunnallisista haasteista? Onko riskinä, että yritämme sopeuttaa ihmisiä kuormittaviin olosuhteisiin sen sijaan, että muuttaisimme itse olosuhteita?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat tiedetoimittaja ja psykologian tutkijatohtori Turun yliopistosta Anssi Bwalya, psykologi ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Julia Sangervo sekä antropologi ja psykologian maisteriopiskelija Marjukka Ajakainen. He ovat toimittaneet kirjan Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026).Jaksossa Nina, Anssi, Julia ja Marjukka keskustelevat siitä, miksi yhä useammin yhteiskunnalliset ongelmat nähdään yksilön sisäisinä haasteina. Samalla pohditaan, mitä riskejä tähän liittyy ja miten näkökulmaa voisi laajentaa.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä terapeuttinen valta tarkoittaa ja miten se näkyy nyky-yhteiskunnassa? - Missä menee raja normaalien elämän vaikeuksien ja mielenterveyden haasteiden välillä? - Mitä yhteiskunnassa pitäisi muuttua, jotta ihmiset voisivat aidosti paremmin?Lisätietoja:Bwalya, Anssi; Sangervo, Julia; Ajakainen, Marjukka: Psykologian vallan kumous — Irti terapiakulttuurista, Vastapaino 2026.Anssi Bwalya LinkedIn ja verkkosivut.Marjukka Ajakainen LinkedIn.Julia Sangervo LinkedIn, Instagram, Facebook ja verkkosivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kulttuuriykkösen aiheena on puolalainen elokuva ja erityisesti yksi sen mestareista, Andzrej Wajda, jonka syntymästä on sata vuotta. Puolalainen elokuva on perinteisesti ammentanut maan historiasta, mutta millaisia tarinoita puolalaiset elokuvaohjaajat nykyisin kertovat? Vieraina on elokuvaohjaaja Juha Rosma, dokumentaristi Oliwia Tonteri ja Puola-Suomi yhdistyksen elokuvasihteeri Jarno Hänninen. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen

Tartutko puhelimeen huomaamattasi yhä uudelleen? Valuuko aikaa ruudulle enemmän kuin haluaisit? Digilaitteet ja sovellukset on suunniteltu pitämään huomiomme otteessaan, ja monelle niistä on tullut tapa, joka vie huomaamatta liikaa aikaa sekä kuormittaa arkea, keskittymistä ja ihmissuhteita. Muutos on kuitenkin mahdollinen, mutta ei aina helppo.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat filosofian tohtori, psykoterapeutti ja psykologi Mikael Saarinen sekä psykologi ja psykoterapeutti Juha Siira. Mikael ja Juha ovat kirjoittaneet kirjan Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026). Nina, Mikael ja Juha keskustelevat digilaitteiden koukuttavuudesta, niiden vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin sekä siitä, miten digikoukusta on mahdollista irrottautua.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi tartumme kännykkään heti, kun on vähänkin tylsää? - Mitä meidän on hyvä ymmärtää digilaitteiden haitoista? - Mistä tunnistaa, että digilaitteiden käyttö on muuttunut ongelmalliseksi? - Miten muutosta kannattaa lähteä rakentamaan?Lisätietoja:Mikael Saarinen ja Juha Siira: Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Yliopistoon on monia reittejä, ja tässä jaksossa käydään läpi konkreettisesti sitä, mitä todistusvalinta, valintakoe ja avoimen yliopiston väylä vaativat hakijalta ja mitä hyötyä niistä on opintoihin valmistautumisen kannalta. Mikä väylä valmistaa parhaiten yliopisto-opintoihin, vai voidaanko tähän edes antaa yksiselitteistä vastausta? Vieraina ravitsemustieteen opiskelijat Peppi Kosonen ja Mari Heinonen. Tarkistathan aina ajankohtaiset valintaväylät ja -kriteerit Opintopolusta. Jakson tekstivastineen löydät verkkosivuiltamme: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-todistus-valintakoe-vai-avoimen-vayla-mita-reittia-yliopistoon

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kahdeksannessa jaksossa sukelletaan etiikan maailmaan ja keskustellaan moraalisesta rohkeudesta. Jaksossa pohditaan mitä moraalinen rohkeus tarkoittaa hoitotyössä ja miksi se on juuri nyt niin keskeinen kysymys. Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden tohtori Elina Pajakoski. Jaksoa juontavat väitöskirjatutkijat Jenna Poraharju ja Tina Hiltunen. Lue lisää: Narsakka, N. (2026). Promoting the physical activity of older adults in institutional long-term care as nursing practice using the environment: a metaphorical model. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0513-3

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 168. jaksossa puhutaan Ranskaa ja koko maailmaa ravisuttaneesta tapauksesta Pariisissa asuvan toimittajan Pihla Hintikan ja suomentaja Lotta Toivasen kanssa. Gisèle Pelicot'n aviomies huumasi ja raiskasi vaimoaan sekä kutsui kymmeniä miehiä heidän kotiinsa joukkoraiskauksiin kymmenen vuoden ajan. Gisèle Pelicot on kirjoittanut yhdessä toimittaja Judith Perrignonin kanssa teoksen Hymni elämälle: Ei enää häpeää (2026, WSOY). Millainen kokemus Gisèle Pelicot'n haastattelu oli Pihlalle? Mitä ajatuksia ranskalaisfilosofi Manon Garcían analyysit oikeudenkäynnistä herättävät? Millainen kokemus Lotalle oli kääntää teos, joka ilmestyi yhtä aikaa yli 20 kielellä? Mikä Hymni elämälle -teoksessa puhutteli erityisesti Lottaa ja Pihlaa? Millainen merkitys julkisella oikeudenkäynnillä ja kirjalla on yhteiskunnalliseen keskusteluun seksuaalisesta väkivallasta, sukupuolesta ja moraalisesta vastuusta? Lotta Toivanen lukee myös otteen suomennoksestaan!  Kuuntele myös jakso #159, jossa keskustelen suomentaja Saana Rusin kanssa Gisèlen Pelicot'n tyttären kirjasta Et ole enää isäni.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Mitä runoudessa on tapahtunut viime kuukausina ja millaiset ilmiöt ovat nousseet säkeissä esiin? Kriitikko Vesa Rantaman esseeteos Runominän vuosi luo katseen nykyrunon väitettyyn vaikeuteen ja antaa vinkkejä runojen lukemiseen. Vieraina on myös runoilija Juuli Niemi uuden teoksensa Pieniä eläimiä kanssa, sekä Virpi Vairinen kertomassa tuoreesta Fanny metsä, teoksestaan. Lähetyksessä keskustellaan runouden paikasta kulttuurikentällä, kirjakaupoissa ja suoratoistopalveluissa. Lähetyksessä on mukana myös muusikko Joska Josafat, jonka Koskenniemi-levytykset ovat tuoneet klassisemman suomalaisen runouden nykypäivään. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösessä tehdään syväsukellus romanikulttuurin nykytilaan. Miten romanikulttuuri voi Suomessa ja millaisia uusi muotoja se saa? Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa romanikulttuurin asemaan ympäri Eurooppaa. Suomessa romanien asema on parempi kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Mistä se johtuu? Miltä romanikulttuurin uudet muodot ja siihen kitkeytyvät identiteetit vaikuttavat Suomen perspektiivistä? Vieraina ovat muusikko Dimitri Grönfors, muusikko ja toimittaja Mertsi Lindgren, sosionomi Ramona Schwartz, sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja Romano missio -järjestön entinen toiminnanjohtaja Mertsi Ärling. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Ukraina iskee Venäjän öljysatamiin ja samaan aikaan Suomenlahdella on jumissa kymmeniä Venäjän varjolaivaston aluksia. Millaisia uhkia tilanne aiheuttaa Suomen lähialueilla? Vieraina vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista sekä meriliikenteen professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Suomenlahden merivartioston komentajaan Mikko Simolaan. Uudiskohteissa on usein erimielisyyksiä rakennusvirheistä ja korjausten saaminen voi kestää vuosia. Rakennusyhtiöiden vastuusta ovat keskustelemassa Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioiden johtaja Anu Kärkkäinen ja rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen Kiinteistöliitosta. Juontaja Seppo Kivimäki, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Mikko Hirvonen, tuottajat Annette Blencowe ja Anna-Maria Haarala

Millaisia naisvakoojia löytyi Suomesta vuosina 1919–1944? Suomen turvallisuuspoliisi herkästi epäili vakoojiksi naisia, jotka olivat hyvännäköisiä ja tykkäsivät juhlia – varsinkin jos he viettivät aikaa sotilaiden kanssa. Ajan hengen mukaisesti epäiltiin, että naiset käyttäisivät salaisuuksien paljastamiseksi seksuaalista viehätysvoimaansa kuten legendaarinen Mata Hari. Piia Vuorisen kirja Vaarallisen viekkaita kertoo huomattavavimmista naisagenteista sekä perusteettomasti epäillyistä seikkailijattarista. Turvallisuuspoliisi näyttäytyy naisvihamielisenä konservatiivisuuden linnakkeena, joka pani paljon aikaa ja resursseja epäiltyjen naisten seurantaan. Vieraina ovat historiantutkija Piia Vuorinen sekä professori emeritus Kimmo Rentola. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Mitkä teokset ovat tehneet tänä keväänä vaikutuksen ja mitä kannattaisi ehdottomasti mennä katsomaan? Kulttuuriykkösen studioon kokoontuva teatteriraati jakaa huikeimmat teatterikokemukset ja kertoo millaisia esityksiä odottavat tulevaisuudessa. Vieraina ovat teatterikriitikko Minna Tawast, toimituspäällikkö Annaleena Jalava ja kulttuuritoimittaja Hannamari Hoikkala. Juontajana Pietari Kylmälä.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Miten Euroopan kannattaa toimia poukkoilevan Trumpin kanssa? Vieraina ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ja talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Miten teknologiaa voidaan hyödyntää vanhusten hoidossa? Vieraina Attendon liiketoiminnan kehitysjohtaja Minna Nissinen ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anna Nevalainen ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 165. jaksossa puhutaan sotilasranskasta. Reservin kapteeni ja Suomen reserviupseeriliiton kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Laura Nyman perusti vapaamuotoisen sotilasranskan verkoston, joka on kaikille avoin sotilasarvoon katsomatta. Verkostoa hallinnoi reserviupseeriliiton kansainvälinen toimikunta ja koulutustoimikunta. Martin-Éric Racine puolestaan on opettanut sotilasranskaa ja toimii yhteyshenkilönä Ranskan sotilasasiamieheen. Reidar Wasenius on reserviläistoiminnassa mukana oleva tekoälytutkija, kielikouluttaja ja ääniammattilainen. Miten Laura ja Reidar ovat oppineet ranskaa? Miten Martin-Eric päätyi Quebecistä Suomeen ja mukaan reserviläistoimintaan? Millainen kokemus Lauralle oli reserviupseerina päästä Ranskan sotilasakatemian École militairen esikuntaupseerien kurssille? Miten ranskan opettaminen sotilaille sujui Martin-Ericiltä? Millaisia suunnitelmia on suomi-ranska sotilassanaston laatimiseksi? Miten Reidar kuvailee kansainvälisiä kokemuksiaan reserviläistoiminnassa? Mikä on ranskan kielen ja ylipäänsä kielitaidon merkitys tässä ajassa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:Miksi työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta?Mihin kaikkeen negatiivinen työelämäpuhe liittyy?Pitäisikö työelämän hyviä puolia nostaa tietoisesti enemmän esiin ja mitä ne hyvät puolet ovat?Miten myönteisempi työelämäpuhe vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä?Lisätietoja Minna Sirkka LinkdedlnissäJari Hakanen LinkedInissäJari Hakanen viestipalvelu X:ssäPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kauhugenren uudistaja, modernin slasher-, eli viiltelykauhun tunnetuin franchise, Scream täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uusin elokuva Scream 7 julkaistaan juhlavuoden kunniaksi, missä mukana ohjaajana alkuperäisten elokuvien käsikirjoittaja Kevin Williamson sekä sen päätähdet Neve Campbell ja Courteney Cox. Scream muutti kauhuelokuvat vahvasti satirisoitden genren stereotypioita ja murtaen niitä. Elokuvasarjan myötä populaarikulttuuriin saatiin myös ikoninen Ghostface-naamion takana lymyävä murhaaja, mikä on nykyään tunnetumpi kuin Teksasin moottorisahamurhaaja Leatherface, Halloweenin Michael Myers tai Perjantai 13. päivän Jason Worhees. Scream-elokuvasarjaa pidetään toisaalta myös turhana ja kuluneena samaan sapluunaan kangistuneena tekohengitettynä kauhusaagana, joka jahtaa lähinnä helppojen säikähdysten ja veren perässä tasaisesti juoksevan massan rahoja. Mihin Scream-elokuvien viehätys perustuu, ja mikä on niiden pitkän iän salaisuus? MIkä on niiden syvimmät synnit? Miten sarja uudisti kauhugenreä ja kuinka hyvin uusimmat osat pystyvät tekemään tuoretta satiiria? Millainen on slasher-genren historia ja kehittyminen edelleen yhdeksi suosituimmista kauhutyyleistä? Millainen on Scream-elokuvien alkuperäisen, jo edesmenneen ohjaajan Wes Cravenin perintö, ja miten se näkyy sarjassa sekä kauhussa edelleen? Vieraina kirjallisuuden tutkija ja feministisen kauhupiirin Noora Vaakanainen, elokuvantekijä ja vloggari Rauli Ylitalo sekä toimittaja-tietokirjailija Anton Vanha-Majamaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Yhdysvalloissa korkein oikeus kumosi presidentti Donald Trumpin hätätilavaltuuksiin perustuneet tuontitullit. Trump vastasi päätökseen asettamalla uuden 15 prosentin maailmanlaajuisen tullin. Sakeneeko vai pysähtyykö Trumpin tullitaistelu? Rikkovatko uudet tullit EU:n ja USA:n tullisopimusta? Vieraina ovat johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Jaksossa keskustellaan urapoluista tulevaisuudentutkimuksen parissa. Millaisella koulutuksella alalle voi hakeutua, miksi alaa kannattaa opiskella ja millainen on tulevaisuudentutkijan perinteinen työpäivä? Vieraina tulevaisuudentutkimuksen projektityöläinen Katariina Heikkilä ja tutkijatohtori Ville Lauttamäki. Miten vuodet tulevaisuudentutkimuksen parissa ovat muovanneet heidän ajatteluaan ja miten he hyödyntävät työssään omia, keskenään erilaisia koulutustaustojaan? Entä miten tulevaisuudentutkimus eroaa muista tieteenaloista? Jakson juontaa Tilda Karus. Jakson ovat tuottaneet Tilda Karus ja Wilma Kotivainio. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Talviolympialaiset ovat nyt takanapäin. Voiko Suomen mitalisaaliiseen olla tyytyväinen ja miten tuloskuntoa voitaisiin kehittää ensi kisoja ajatellen? Puhelinhaastattelussa urheilujohtaja Janne Hänninen Olympiakomiteasta. Kisamenestyksestä studiossa keskustelemassa Aino-Kaisa Saarinen, tietokirjailija Ari Pusa ja johtava asiantuntija Ville Vesterinen Huippu-urheilun instituutti KIHUsta. Varsinkin naudanlihan hinta on noussut Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Mistä tämä johtuu ja onko lihan korkea hinta tullut jäädäkseen? Vieraina tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sekä puheenjohtaja Tero Hemmilä MTK:sta. Haastateltavina myös Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail ja MOT:n toimittaja Tiina Lundell. Jo noin 50 000:lla Ukrainan kansalaisella on Suomessa kotikunta, selviää Tilastokeskuksen viime vuoden ennakkotiedoista. Määrä on kasvanut paljon, sillä vuoden 2022 lopussa kotikunnan saaneita oli noin 8 000. Toimittaja Ada Lassuri haastattelee Jyväskylässä Oleksandr Kazakovia, jolla on kotikunta Jyväskylässä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Mari Sarolahti.

Millä tolalla vanhustenhoiva Suomessa on? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pia Sillanpää (ps.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Syyriassa oleva al-Holin leiri on tyhjentynyt äkillisesti. Mitä tästä seuraa? Vieraina väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Haastattelussa myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Juontajana Mika Kriikku, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suomen työelämä on murroksessa, ja yrityksillä on uusi keskeinen rooli: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajina ja jatkuvan oppimisen mahdollistajina. Deloitten ja ajatushautomo Demos Helsingin tammikuussa julkaisema selvitys ”Kokemuskuilusta oppimisloikkaan” korostaa, että vaikka osaaminen kertyy yksilöille, sen kehittäminen on tiimien yhteinen kyvykkyys, joka syntyy tiedon, taitojen ja kokemusten jakamisesta. Onnistunut osaamisen kehittäminen vauhdittaa yrityksen kokonaisvaltaista uudistumista. Tässä jaksossa sukellamme siihen, mitä työnantajat voivat oppia valmentavasta johtamisesta, kun tavoitteena on kasvattaa osaajia muuttuvien vaatimusten ja epävarmuuden keskellä. Tässä jaksossa kysymme: Miten työpaikoilla voitaisiin paremmin tukea sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tavoitteellista oppimista? Mitä voimme oppia urheilun maailmassa työskenteleviltä valmentajilta? Entä mitä vaaditaan, jotta oppiminen tukee liiketoiminnan uudistamista? Vieraina ovat LähiTapiolan HR-palvelujohtaja Riikka Ristola ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Sami Itani. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä.

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin? Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa? Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista? Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Yhdysvallat sekaantuu eri konflikteihin maailmalla. Mitä maa ulkopolitiikallaan tavoittelee? Keskustelemassa UPIn johtava tutkija Ville Sinkkonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Suden metsästyskiintiö alkaa jo täyttyä. Puhelimessa Riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma. Suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt, ja sitä halutaan nostaa. Mikä neuvoksi? Vieraina liikunta- ja urheiluministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) sekä liikkumisen edistämisen yksikön päällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungilta. Miten löytää kesätyöpaikka ilman työkokemusta? Vieraana Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Suomen työelämä on murroksessa, jonka vauhti haastaa kykymme uudistua ja luoda uusia mahdollisuuksia. Tekoäly ja kasvavat kokemusvaatimukset nakertavat entry-level -paikkoja ja lyhytkin poissaolo työelämästä voi syventää kokemuskuilua, mikä kaventaa tuhansien nuorten ja alanvaihtajien mahdollisuuksia päästä sisään työelämään.  Samalla uudenlaisen osaamisen tarve työpaikoilla kasvaa, eikä vastuu ole yksin koulutusjärjestelmällä. Yritykset ovat uuden avainroolin edessä: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajia ja jatkuvan oppimisen rakentajia.  Tässä jaksossa kysymme: Mikä on työnantajien rooli tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa ja miten työpaikoilla voidaan tukea osaamisen ja kokemuksen kasvamista? Entä mitä vaaditaan, jotta potentiaalin rekrytointi onnistuu?  Vieraina ovat HIVE-koodikoulun johtaja Mika Friman ja SOK:n henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä. 

Perustuuko tarina Neitsyt Mariasta virheelliseen käännökseen? Miksi Paavali ei kerro mehevää tarinaa Jeesuksen syntymästä? Mitkä kadoksissa olevat tekstit ohjelman vieraat haluaisivat löytää? Ohjelmassa keskustellaan Jeesuksen syntymäkertomuksista ja raamatuntutkimuksesta. Vieraina ovat historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen ammattilaiset, tutkijat Outi Lehtipuu ja Raimo Hakola.

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Helposti ajatellaan, että työkyky olisi joko on tai off. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työkyky on jatkumo. Ihmisen työkyky voi vaihdella päivästä toiseen ja jopa saman päivän aikana. Jokaisella meistä on luontaista vaihtelua työkyvyssä. Siihen vaikuttavat ajan lisäksi myös ympäristö, työtehtävät ja yksilön elämäntilanne.Henkilöllä voi olla kykyä tehdä erilaisia tehtäviä, vaikka hän ei olisi enää täysin työkykyinen aiempaan tehtäväänsä. Rajoitteista huolimatta ihminen voi olla täysin tai osittain työkykyinen toisenlaisissa tehtävissä. Työpaikalla ratkaisut eivät aina ole ilmeisiä, mutta niitä kannattaa rohkeasti pohtia ja tutkia.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat toimintaterapeutti ja juristi, Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkina-asiantuntija Mirella Drushinin ja psykologi, Nokia renkaiden ja Vianorin henkilöstöpäällikko Maija Ikonen. Nina, Mirella ja Maija keskustelevat siitä, miten työelämä voi tukea ja parhaimmillaan vahvistaa toimintakykyä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten työkykyä voisi tarkastella jatkumona, jossa on erilaisia vaiheita ja mahdollisuuksia? - Kenen vastuulla työkyky on: yksilön, organisaation, vai yhteiskunnan? - Miten erilaisia esteitä voitaisiin yhdessä purkaa niin, että haasteista huolimatta löydetään toimivia ratkaisuja ja mahdollisimman monelle paikka työelämässä? - Mitä hyötyjä voi olla siitä, että työelämässä olisi mahdollisimman erilaisia/erilaisella toimintakyvyllä työskenteleviä ihmisiä? LISÄTIETOJA:Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Useimmat yhteiset palaverit ja tapaamiset haihtuvat mielestä heti niiden päätyttyä. Hyvätkin ideat unohtuvat helposti, yhteys toisiin jää heikoksi ja tuloksia ei synny. Mutta mitä tapahtuisi, jos oppimisen ja yhteyden rakentamisen tukena käytettäisiin toiminnallisia menetelmiä?Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Terveystalon työterveyspsykologi, työnohjaaja ja psykodraamaohjaaja Susanna Ahvenniemi sekä Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori ja Epicmeets-startupin toinen perustaja Robin Gustafsson. Nina, Susanna ja Robin keskustelevat siitä, miten luovat menetelmät kuten visuaalisuus, toiminnallisuus ja tarinallisuus voivat tukea oppimista ja vahvistaa sitoutumista työyhteisöön ja työhön.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Edistävätkö luovat menetelmät oppimista paremmin kuin pelkkä keskustelu? - Miten tarinallisuus, leikkisyys ja huumori vaikuttavat oppimiseen ja ryhmädynamiikkaan? - Mitä hyötyjä tiiminvetäjä tai johtaja saa, kun hän tuo visuaalisia ja toiminnallisia menetelmiä osaksi arkea? - Mitä hyötyjä organisaatiolle voi syntyä, jos työntekijät sitoutuvat yhteiseen oppimiseen ja uskaltavat kokeilla uudenlaisia työskentelytapoja?Lisätietoja:Robin Gustafssonin tutkijaprofiili.Robin Gustafsson Linkedln:ssa.Epicmeets verkkosivut.Epicmeets Facebook, Instagram, Linkedln ja YouTube.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat PaltaNuorten osallisuus työelämässä on tärkeää sekä yksilön, työnantajien että koko yhteiskunnan kannalta. Jokaisella nuorella on potentiaalia ja on yhteinen etumme huolehtia siitä ettei kukaan nuori syrjäydy. Kun nuori saa mahdollisuuden päästä kiinni työelämään, se vahvistaa hänen itsetuntoaan, tarjoaa käytännön kokemuksia ja auttaa löytämään omia vahvuuksiaan. Varhainen työkokemus auttaa tutustumaan erilaisiin ammatteihin, roolimalleihin ja konkreettisesti siihen, mitä työelämä on. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri sekä Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veikka Ormio. Nina, Minna ja Veikka keskustelevat keskustelevat tulevaisuuden tekijöistä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miksi on tärkeää, että nuoret pääsevät kiinni työelämään ajoissa? - Millaisia odotuksia nuorilla on työelämää kohtaan? - Mitä työnantajien olisi hyvä huomioida, kun nuoret tulevat työelämään? - Millaisia huolia nuorilla on tulevaisuuden työelämästä?Lisätietoja:Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivut.Veikka Ormio Instagramissa.Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan nettisivut.Instagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Maailman väkirikkain maa, BRICS-ryhmän perustajajäsen ja Etelä-Aasian mahtivaltio, maa jonka kaikki tietävät, mutta harvat tuntevat eli nyt puhutaan Intiasta. Tässä jaksossa selvitämme mikä on Intian tilanne juuri nyt, mikä maalle on tärkeää mm. kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa ja miten se tavoitteitaan edistää – eli mitä on Intian ulkopolitiikka. Vieraina ovat Etelä-Aasian tiimin vetäjä Ville Andersson ulkoministeriöstä ja väitöskirjatutkija Matias Castrén Heidelbergin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Ida-Susanna Pöllänen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon sisäpiirin mukaan Venäjä olisi häviämässä sodan Ukrainassa. Kremlin tappiosta Trumpia ovat informoineet Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Ukrainassa ja Venäjällä Keith Kellogg, sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Keane. Samaan aikaan Venäjä on sotilaallisesti yhä aggressiivisempi. Mihin Trumpin lähipiirin yllättävä arvio tappion partaalla olevasta Kremlistä perustuu? Mitkä ovat johtopäätökset Venäjän tilanteesta? Vieraina ovat sota-analyytikot Emil Kastehelmi ja John Helin Black Bird Groupista, sekä Venäjään erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja.Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista.Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?Lisätietoja:Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa.Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä.Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle.Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta.Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Venäjä julkisti Istanbulissa kovat rauhanehdot Ukrainalle. Tulitaukoon ja rauhaan Venäjä suostuu vain, jos Ukraina luopuu Venäjän miehittämistä alueista kokonaan ja vetäytyy. Noudattaako Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton sota-ajan johtajan Josif Stalinin oppeja? Kertooko maailmansodan historia mihin ehtoihin Ukraina ei voi suostua? Ovatko Ukrainan vaihtoehdot yhtä vaikeita kuin Suomella vuonna 1944? Vieraina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi