Podcasts about hyvin

Keskustelemme elokuvaohjaaja Suvi Westin kanssa hänen esikoisromaanistaan Syntien kummun naiset. Siinä elokuvantekijä Suvi West palaa kotimaisemiin Saamenmaalle valimistelemaan tietokirjaa saamelaisnaisia, myyttejä ja todellisuutta. Hyvin apurahoitettu projekti alkaa kuitenkin takkuilla ja romaani rikkoo simppeliä autofiktioasetelmaa viimeistään kun tunnollisen kertojan rinnalle ilmestyvät sivupersoonat Flow-Suvi ja teini-Suvi.  Syntien kummun naisten keskiössä on tarinan kertominen. Kuka kertoo kenen tarinaa, ja miten? Romaani rikkoo "hyvän tarinankerronnan" sääntöjä, se harahutuu sivupoluille ja anekdootteihin, loikkii assosiatiivisesti, on levitä käsiin (mutta kutoo kyllä itsensä kokoon lukijaa tyydyttävästi lopulta). Sekä kirjailija että romaanihenkilö Suvi Westille tarinankertojuus on identiteetin ja taiteentekemisen oleellisin osa. Vähemmistöä edustavalle taiteilijalle sälytetään tehtäviä ja velvollisuuksia riippumatta siitä, haluaako hän edustaa esim. "kansaa" vai tehdä taidetta, joka kiinnostaa häntä itseään. Romaani purkaa myyttejä saamelaisista naisista (ja muistakin), mutta kyseenalaistaa samalla "Suvi Westin" omaa roolia ja tapaa käsitellä (tai olla käsittelemättä) saamelaisuutta taiteessaan. Samalla se onnistuu olemaan hirveän hauska ja ruumiillinen nykyromaani. Kuuntele ja lue! Osta Syntien kummun naiset https://kustantamo.sets.fi/kirja/syntien-kummun-naiset/?attribute_pa_format=kovakantinen Suvi Westin kuva Susanna Kekkonen

Travis Alexander löydettiin surmattuna kotoaan Arizonassa Yhdysvalloissa kesäkuussa 2008. Hyvin pian poliisi pääsi Travisin ex-tyttöystävän Jodi Ariasin jäljille, joka tuomittiin elinkautiseen murhasta.

Miksi meitä väsyttää vaikka kaikki on hyvin? Työt, kotityöt, metatyöt, vapaaehtoistyöt, hoivaoletus, yhteiskunnan rakenteet ja naisena oleminen alati muuttuvine hormoniympäristöineen saa monen naisen jaksamaan juuri ja juuri päivän loppuun vain aloittaakseen saman rallin katkonaisen yön jälkeen uudelleen alusta. Keskustelemme somesta tutun vaikuttajan Valeäidin, eli esikoiskirjailija Hanne Kettusen kanssa siitä mikä meitä naisia väsyttää sekä miesten ja naisten erilaisista rooleista. Hanne kertoo myös omista uupumiskokemuksistaan, niistä palautumisesta ja siitä, että elämä on juuri tällä hetkellä chilliä. Tutustu myös: Väsyneet naiset - kirja näkymättömän työn sankareille

Golfasiko Suomi itsensä Trumpin suosioon seitsemässä tunnissa? Millainen on geopoliittinen asemamme, jos Trump ja Putin pääsevät sopimukseen Ukrainan kohtalosta? Tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti tällä viikolla, että Suomen on valmistauduttava suhteiden avaamiseen Venäjään. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä meidän pitäisi muistaa ulkopolitiikkamme historiasta? Vieraana on entinen Moskovan suurlähettiläs, Venäjä-asiantuntija René Nyberg.

podcast recorded with enacast.com

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Hyvin hoidettu! -podcastin viidennessä jaksossa keskusteltiin kokemuksista hoitotieteen opiskelemisesta, opintojen arjesta ja sen tuomista tulevaisuuden unelmista. Toivomme, että jakso kannustaa hakemaan yhteishaussa opiskelemaan Terveystieteiden maisteriksi Turun yliopistoon.

Tässä jaksossa pureudumme vieraiden kanssa hektisen arjen aiheuttamiin hyvinvointiongelmiin ja käymme läpi ajattelun ja tekemisen taitoja, joiden avulla pitää huolta hyvinvoinnista vaikeuksista huolimatta.  Käymme läpi mm. mitkä ovat nykyajan yleisimmät ongelmat ihmisten arjessa, jotka syövät voimavaroja ja sotkevat hyvinvoinnista huolehtimista? Mitä käy jos ongelmia välttelee ja siirtää niitä kohtaamatta eteenpäin?  Miksi ajoissa ongelmiin tarttuminen kannattaa ja miten se tehdään? Usein puhutaan arjen tukipilareista, mutta mitä ne käytännössä ovat? Miten ihmisen yksilöllisyys näkyy toimintaterapeutin arjessa? Miten vaikeuksista huolimatta onnistuvat ihmiset ovat tehneet toisin? Miten ottaa aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle ilman huonoa omaatuntoa?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii Toimintaterapeutit Hanni Hyytiäinen ja Anni Vuorinen. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Hanni Hyytiäinen ja Anni Vuorinen - IG: https://www.instagram.com/toimintaterapeutit/ - Kotisivu: https://www.topterapia.fi/

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Hyvin hoidettu! -podcastin neljännessä jaksossa keskusteltiin nuorista hoivaajista sekä siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Lisäksi pohdittiin, minkälaisia seuraamuksia hoivavastuusta voi olla lapselle tai nuorelle. Vieraina jaksossa olivat Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Katja Joronen sekä väitöskirjatutkija Ella Eronen-Levonen. Jaksoa juonsi väitöskirjatutkija Jaana Lojander.

Podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan vastavalmistuneiden hoitajien työhyvinvoinnista. Vieraina jaksossa terveystieteiden tohtorit, yliopisto-opettaja Sanna Koskinen ja THL:n erikoistutkija Anu Kaihlanen. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Hanna von Gerich. Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Uutta satasta pukkaa ja taas on aika muistella menneitä sekä ihmetellä että mihin se kaikki aika oikein katoaa. PBC 500 on siis todellakin todellista totta ja kaikki kiitos siitä kuuluu teille arvon kuulijat. Hyvin harva asia on tällä kertaa oikeasti … Lue loppuun →

Presidenttiehdokas Donald Trump vyöryttää keskusteluissa valheita ja väittää maahanmuuttajien syövän kissoja. Yksi arvio on, että ilman Trumpia kärjistävä ja pilkallinen tyyli ei olisi lyönyt Suomessa yhtä vahvasti läpi. Miksi pilkalliset puheet hyödyttävät esittäjiään? Joutuuko niistä vastaamaan? Aiheesta keskustelevat eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.), vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Toimittajana on Antti Pilke. Keskustelu on nauhoitettu Hyvin sanottu -festivaalilla Lahdessa 27. syyskuuta.

Mediassa kerrotaan viikottain poliitikkojen mokista. Ovatko median raportoimat mokat poliitikoilta todellisia lapsuksia, vai eivätkö mokia lainkaan? Oliko ministeri Ville Tavion (ps.) päätös, ettei Suomi osallistu Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan, aito moka, vai harkittu teko? Oliko Antti Rinteen (sd.) pekonipastaresepti virhe vai moka? Miksi Jussi Halla-aho (ps.) otti harteilleen niin sanotun Totuus kiihottaa -mokan? Sorrutaanko eduskunnassa mikkimokiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin suorassa lähetyksessä politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) avasi hallituksen rasisminvastaisen kampanjan ristiriitaisissa merkeissä. Pääministerin avatessa kampanjaa kesäkokoukseen kokoontuneet perussuomalaiset näyttivät vetävän mattoa sekä kampanjan että pääministerin alta. Rasismikohu oli tyhjänpäiväinen ja sen seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa, viestitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Me puhumme teoin -kampanjan tausta on perussuomalaisten rasistisiin kirjoituksiin liittyneessä rasismikohussa. Sikäli kuin perussuomalaisia tunnen, niin en usko, että me tulemme tähän lähtemään, sanoi puolestaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Maistuuko hallituksen rasisminvastainen kampanja myös perussuomalaisille? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hyvin nuorena kitaristien kärkikaartiin ponnahtanut Jukka Tolonen kertoo pitkän uransa nousuista ja laskuista. Tasavallan Presidentti, Frank Zappa ja monet muut muistot värittävät tarinaa.

Lindgrenin sisaruksilla on pitkä kokemus työelämästä Ruotsissa aina 1970-luvulta alkaen. Jaksossa sisarukset kertovat työelämästä ja romanien kohtelusta Ruotsissa sekä kokemastaan vastaanotosta romani-paluumuuttajina Suomessa. Hilkka Lindgren kertoo, miten hän rakenteellisen syrjinnän lannistamana löysi oman reittinsä työelämään myös Suomessa. Toimittaja on Maija Kansanen.

Tässä jaksossa sukelletaan liikunnan ihmeelliseen maailmaan aihetta syvästi pöyhineen tutkijan kanssa. Pohdimme mm. mitä meidän tulisi ajatella liikkumisen suosituksista, jotka kuulostavat monelle nykyihmiselle todella hurjilta määriltä? Olemmeko menneet passiivisuudessa niin pitkälle, että hyvä määrä liikuntaa kuulostaa överiltä himoliikunnalta? Jos aktiivisuusmäärä on nyt pieni, miten sitä kannattaa lähteä lisäämään? Mikä määrä ja millaista liikuntaan on sellainen, että voidaan rehellisesti sanoa edistävän terveyttä ja hyvinvointia? Miksi liikkumista kannattaisi mitata ja millä keinoilla? Mitkä ovat tärkeimmät terveyshyödyt, joita liikuntaa saa ihmisessä aikaan? Kannattaako keskittyä lisäämään liikuntaa vai parantamaan terveyttä ja mikä ero näillä on? Näitä ja muita mielenkiintoisia aiheen kysymyksiä pohditaan yhdessä liikuntatieteiden tohtori Laura Karavirran kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Laura Karavirta - Verkkosivu: https://liikkuvalabra.fi/

Terapeutti Tommy Hellsten sanoo, että kaiken voi antaa anteeksi, koska ihminen pyrkii pohjimmiltaan aina hyvään, jopa äärimmäinen pahantekijä. Mutta miten anteeksiantaminen on tuolloinkin mahdollista? Onko se enemmänkin prosessi, kuin yksittäinen teko? Tarkoittaako anteeksiantaminen sitä, että antaa periksi pahantekijälle, vai sitä että ei anna toisten tekojen vaikuttaa itseensä? Jokainen kohtaa elämässään asioita tai kohtelua, joita on vaikea antaa anteeksi. Anteeksiannon väitöskirjatutkija Anne Haikola on haastatellut 23:a henkilöä ja kuullut heidän kokemuksensa anteeksiannosta. Hyvin monen motiivina anteeksiannolle on oma hyvinvointi. Ilman anteeksiantoa elämä olisi muodostunut mahdottomaksi. Mistä anteeksiantamisessa on pohjimmiltaan kyse? Keskustelemassa ovat terapeutti, tietokirjailija ja ihmettelijä Tommy Hellsten ja psykologi ja anteeksiannon väitöskirjatutkija Anne Haikola Itä-Suomen yliopistosta. Ohjelman toimittavat Ilona Ikonen ja Hilkka Nevala.

Kuulet topatuista meänkielen kursseista ja Bengt Niska, STR-T:n puhheenjohtaja, antaa neuvon Uumajan ynivärsiteetile. Mutta vielä oon toivetta ette pääset meänkielen kurshiin matkhaan, vaikka ynivärsiteetti toppasi ja Tornedalens Folkhögskola vielä oon ilman opettaijaa. Hyvin vähän tietoa minuriteetitten oikeuksista Ruottin jyristikoulutuksissa. Ja uutta meänkielen mysikkiä - ja tietekki soitto kans kesäkuun kuvakilpailun voittajalle! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hyvin hoidettu -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan ympäristön merkityksestä ikääntyneen terveydelle ja hoitamiselle. Vieraina jaksossa on kaksi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen väitöskirjatutkijaa, Kristiina Juudin ja Noora Narsakka, ja jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Reetta Mustonen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Radio Novan Aamussa kuullaan Minnan top3 seksikkäät asut miesten päällä ja Kimmo on käynyt eläinlääkärillä tekemässä huomioita. Minna ajoitti viikonlopun kauppareissunsa maratoonareiden reitille ja annetaan myös vinkit kaikille huiputtajille, kuuntele Iltapalat tästä!

F1 palaa Eurooppaan! McLarenin voitto Miamissa asettaa uudenlaiset panokset Imolan kisaan. Ferrari tuo isot päivitykset ja rekrytoi myös vahvasti. Jaksossa kisaennakon lisäksi uutiskatsaus.

Tässä jaksossa Milla, Laura ja Pilvi eivät käsittele euroviisuja eivätkä edes 1600-luvun Japania (paitsi ihan pikkuriikkisen), sillä Virallinen Valvoja Lauran tiukassa valvonnassa kaikki pysyttelevät tiukasti tietosuojamaailman mielenkiintoisimmissa uutisissa (uskokoon ken tahtoo että edes Laura pystyy tähän).  Virallisen valvojan tuoman ryhtiliikkeen itsevarmuuden myötä aloitamme käsittelemällä tapaus Yleä ja pohdimme, millaisia erilaisia näkökulmia pakollisessa kirjautumisessa kansallisen yleisradion palveluun voi olla tietosuojan näkökulmasta.  Siitä siirrymme asiallista aasinsiltaa pitkin uusimpaan Schrems-tapaukseen (Schrems IV? Screhms Five? Schrems Tokyo Drift?), jossa Julkisasiamies on antanut ratkaisuehdotuksensa joka on herättänyt paljon mielenkiintoista keskustelua. Onko henkilötieto kenen tahansa käytettävissä jos se on "julkista tietoa"? Hyvin lähellä tuota uusinta Schrems-rainaa olevaa aihetta käsitellään myös Hollannin tietosuojavaltuutetun tuoreissa linjauksissa siitä miten internetiä saisi kaapia ja köyriä. Lisäksi käuydään kurkkaamassa NOYBin OpenAI:ta koskevaa valitusta (mahdollinen Schrems VI - Jedin paluu?) liittyen muun muassa tekoälyn hallusinaatioihin vastauksissaan, TikTokin lisääntyviä hankaluuksia sekä Yhdysvaltojen uutta ehdotusta kansalliseksi tietosuojalaista.  Liity seuraamme kuuntelemaan sangen ryhdikästä jaksoa uutisista (uskoo ken tahtoo, ks yllä) ja tiedät taas tietosuojan maailmasta kaiken mitä tarvitsee tietää!   Linkit: Tapaus Yle: https://www.is.fi/digitoday/art-2000010384833.html NOYBin kommentti liittyen Asiaan C‑446/21:  https://noyb.eu/en/ag-cjeu-facebook-must-minimize-personal-data-ads-eu Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Asiassa C‑446/21: https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=285201&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=2196517   Hollannin tietosuojavaltuutettu ja internetin kaavinta: https://autoriteitpersoonsgegevens.nl/actueel/ap-scraping-bijna-altijd-illegaal TikTok ja EU komissio: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_24_926 ByteDance valitsee mieluummin TikTokin sulkemisen Yhdysvalloissa kuin myynnin: https://www.reuters.com/technology/bytedance-prefers-tiktok-shutdown-us-if-legal-options-fail-sources-say-2024-04-25 Yhdysvaltojen ehdotus uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi: https://iapp.org/media/pdf/resource_center/american_privacy_rights_act_cheat_sheet.pdf https://iapp.org/news/a/how-apra-could-affect-ai/   FISA 702 pidetään voimassa: https://iapp.org/news/a/fisa-section-702s-reauthorization-era/   Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Peter Nyman on yksi suomalaisen TV:n tunnistettavimpia kasvoja, ja rakensi itselleen hienon maineen karismaattisena esiintyjänä ja hyvänä puhujana. Nykyään hän opettaa ja valmentaa muita oppimaan niitä samoja taitoja. Tässä jaksossa keskustelemme Peterin urasta toimittajana, juontajana, viestinnän asiantuntijana, ja opimme mikä Peterin mielestä on hyvä puhuja? Mitä on karisma? Miten small talkata? Miten olla hyvää seuraa? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Hyvin usein fyysiseen aktiivisuuteen ja passiivisuuteen liittyy väärinymmärryksiä, kohuotsikoita ja sitkeitä myyttejä, jotka eivät tunnu lähtevän kulumallakaan pois. Ajoin Jyväskylän yliopistolle jututtamaan liikunnan asiantuntijaa ja kävimme läpi kasan otsikoissa usein toistuvia asioita, jotka kaipaavat selvennystä.  Jaksossa käydään läpi mm. painoindeksiä, jota osa pitää huonona, osa erittäinkin käyttökelpoisena. Minkälaisia väärinymmärryksiä siihen liittyy, mihin sitä voi käyttää ja mihin ei? Jos haluaa huippu-urheilijaksi, pitääkö yhteen lajiin erikoistua jo ihan nuorena? Monilajisuus vai monipuolisuus? Saako harrastaa 2-3 lajia? Mitä mm. koululaisten kuntotesteistä / viivajuoksusta ja niiden tuloksista voidaan päätellä ja mitä ei? Onko lasten kunto nykyään huono vai vaikuttaako lasten ylipaino tulosten huonontumiseen?  Moni puhuu maksimaalisesta hapenottokyvystä mutta mitä se ihan tarkalleen ottaen on? Mikä siihen vaikuttaa? Voiko sitä kehittää? Ruutuaika - negatiivinen vai positiivinen vaikutus mielenterveyteen? Onko se haitallisempaa tytöille vai pojille? Mitä ruutuaika tekee jos niitä katsoo pienet lapset paljon?  Miten saadaan ihmiset enemmän ja useammin ylös sohvalta ja siten kansanterveys parempaan kuntoon? Näistä ja muita aiheen teemoja pureskellaan yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen lehtori ja dosentti Eero Haapalan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Eero Haapala - Kotisivu: https://haapalalab.com/ - X: https://twitter.com/EeroHaapala - IG: https://www.instagram.com/eero_haapala - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/69xl4FcICs1o6PHS8Vc8lb?si=d1f979e0ea8f4a83

Erityispedagogi Meri Lähteenoksan mielestä kaikki asiat, hankalatkin, ovat opeteltavia asioita. Meri tutustui traumainformoituun työotteeseen kahden autisminkirjolla olevan lapsensa kautta. Perhe oli saanut runsaasti ohjeita tiukan struktuurin säilyttämisen tärkeydestä sekä siitä, miten tärkeää on hyödyntää kiinnipitoja — ja liudan muita vastaavia neuvoja, jotka todellisuudessa johtivatkin vain koko perhettä syvempään pahoinvointiin. Hyvin puristuneissa, raskaissa tilanteissa voi syntyä elämää upeasti eteenpäin ohjaavia oivalluksia. Merillä tällainen tilanne oli silloin, kun hänen voimakkaasti oireileva lapsensa haastoi oman kuormituksensa ja tuskansa vuoksi äitiä ja ympäröiviä vaatimuksia aivan toden teolla. Merin käydessä poikansa kanssa läpi lapsen kokemia tunteita ja niiden vapauttamista sai alkunsa ns. stressiprofiili, jonka kautta Meri nykyään kouluttaa ja auttaa monia muita vanhempia ja kasvattajia tukemaan lapsiaan syvemmin ja paremmin.  Meri Lähteenoksa ajattelee, että ihmisen hermostoa voidaan oppia ohjaamaan ja ajamaan, omia reaktioita voi ikään kuin kouluttaa ja ohjata kohti toimivampaa arkea, samalla myös kohti ehjempää olemista. Tarvitaan syvää, monikerroksellista ymmärrystä niin nepsyydestä, traumasta kuin muistakin hermoston tiloista, että päästään kohti aidosti hyvinvoivaa arkea.  Podcastissa mainittuja linkkejä:  PIRHAN sivuilla stressiprofiilista: https://dreambroker.com/channel/7klcguan/i3m2luns?quality=1080p Meri Lähteenoksan oma ydintaito-sivusto on päivityksen alla, uudet sivut julkaistaan maalis-huhtikuun 2024 aikana. https://ydintaito.fi/  https://ydintila.fi/ Muualla Meristä:  https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/olen-joutunut-ikaan-kuin-opiskelemaan-elaman/ https://erityisvoimia.fi/kirjoittajat/ Meri on yksi erityisvoimia-sivuston kirjoittajista

Järjestyksessään kuudes Maaliskuun Musta Messu järjestetään Lahden Finlandia-klubilla. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä vuonna bändejä luvassa koko illaksi kahdella lavalla. Ossi Arvela keskusteli organisaattori Teppo Ristolan kanssa tapahtumasta, metalliskenestä Päijät-Hämeessä ja ennen kaikkea otti selvää siitä onko metalli parasta paikan päällä?

Podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, mitä hoitotiede on. Emeritaprofessori Helena Leino-Kilpi ja tutkimusjohtaja Heidi Parisod keskustelevat hoitotieteen merkityksestä ja siitä, miten hoitotiede on näkynyt heidän elämissään. Lopuksi he tarjoavat tärppejä viimeaikaisista kiinnostavista tutkimuslöydöksistä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Vaihdevuosiin liittyvää jaksoa on toivottu useasti ja tässä se tulee! Jakson vieraan kanssa pohditaan mm. mitä vaihdevuodet tarkalleen ottaen ovat ja missä iässä ne alkavat? Vaikuttavatko stressi ja kuormitus vaihdevuosiin?  Mitä vaihdevuosissa tapahtuu kehossa ja mielessä? Ovatko vaihdevuosioireet yksilöllisiä ja mistä niitä voi tunnistaa? Mitä vaihdevuosissa tapahtuu kehonkoostumukselle, nouseeko esim. paino helpommin? Vaikuttaako vaihdevuodet treenaamiseen, uneen ja ravitsemukseen?  Millaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä vaihdevuosiin liittyy? Millaista helpotusta vaihdevuosiongelmiin voi saada: lääkinnällistä hoitoa vai elintapojen parantamista? Vaihdevuodet ja seksielämä, mitä niistä tulisi ymmärtää?  Näitä ja muita vaihdevuosi teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä gynekologi ja kliininen seksologi Leena Väisälän kanssa.  Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Leena Väisälä - IG: https://www.instagram.com/gyne_leena/ - Aava: https://www.aava.fi/laakarit-ja-muut-asiantuntijat/leena-vaisala/ - Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/laakarit-ja-asiantuntijat/leena-vaisala - Voimanosto-pienryhmätreenit: https://opcenter.fi/pienryhmatreenit-voimanosto - Kirja: https://otava.fi/kirjat/virtaa-vaihdevuosiin/

Raastajaduo palaa yhdessä nukahtamisjaksoihin, ja tällä kertaa myös videokuvan kera. Nukahtamisjakoissa musiikit, isot ääniefektit, huudahdukset ja läpät on ruuvattu minimiin, jotta sinä voit nukahtaa kaverusten rauhalliseen höpinään ja nukkua aamun asti. Laita uniajastin podipalvelusta päälle ja silmät kiinni, niin me teemme loput!

11.päivä elokuuta vuonna 2023, kuuluisa bosnialainen kehonrakentaja Nermin Sulejmanovic murhasi ex-avopuolisonsa Nizama Hecimovicin ja julkaisi murhan suorana lähetyksenä instagramissa. Kyseistä lähetystä katsoi peräti 12 tuhatta ihmistä, joista osa. Hyvin pieni osa kylläkin vaikutti olleen mielissään siitä mitä Nermin teki. Mikä sai Nerminin tekemään jotain näin raakaa, ja miten tämä tapaus vaikutti Bosnian kansalaisiin? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli valita oman puolueen SDP:n ja oman ammattiliiton Tehyn linjan väliltä? Olisiko potilasturvallisuuslain pitänyt olla Bergin mielestä omantunnon kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

266 | Tällä viikolla Roope laitetaan piinapenkkiin, jossa hänen Tuplahyppy-tietämystään koetellaan toden teolla. Myöhemmin Roope kertoo mielenkiintoisen tarinan ruokailuvälineistä, joka saattaa lähteä pienoiselle sivuraiteelle. (00:02:29) Kuinka hyvin tunnet Tuplahypyn (00:58:20) Mainos (00:58:55) Ruokailuvälineet (01:44:39) Mitäpä muuta? Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Virtojen varsilla Babyloniassa me istuimme ja itkimme, kun muistimme Siionia. Rannan pajuihin me ripustimme lyyramme. Ne, jotka meidät olivat sinne vieneet, vaativat meitä laulamaan, ne, joiden orjuudessa me vaikeroimme, käskivät meidän iloita ja sanoivat: »Laulakaa meille Siionin lauluja!» (PS.137:1-3)Kuinka voisimme laulaa Herran lauluja vieraalla maalla? Jerusalem, jos sinut unohdan, kadotkoon käteni voima! Tarttukoon kieleni kitalakeen, ellen sinua muista, ellen pidä ylimpänä ilonani sinua, Jerusalem! Muista, Herra, Jerusalemin hävityksen päivää, muista edomilaisia, muista, miten he huusivat: »Repikää, repikää se maan tasalle!» (Ps.137:4-7)Ja sinä Babylon, tuhoon tuomittu nainen! Hyvin tekee se, joka sinulle kostaa sen minkä meille teit. Hyvin tekee se, joka tarttuu lapsiisi ja lyö ne murskaksi kallioon! (Ps.137:8-9) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Väliviikko, eli vain toinen raastaja on ehtinyt Studiolle ja tällä kertaa Pete on puhuva pää ja tekee kolmannen nukahtamisjakson. Nukahtamisjaksoissa kaikki yllättävät äänet, jinkut ja muu nukahtamista häiritsevä mekkala on poissa ja rauhallinen jutustelu auttaa saamaan unen päästä kiinni.

Kansainvälisesti yhden tunnetuimman suomalaisen pelitalon, Remedyn uusin peli Alan Wake 2 on yli 50 miljoonan budjetillaan Suomen kallein viihdetuotanto. Mutta millaista sen tuottaminen ja käsikirjoittaminen on ollut? 13 vuotta sitten pelin ensimmäinen osa esitteli maailmalle tyhjän paperin kammosta kärsivän kirjailija Alan Waken, joka lähtee etsimään kadonnutta vaimoaan yhdysvaltalaisesta pikkukaupungista. Wake joutuu keskelle painajaismaista seikkailua, jossa hänen perässään on tappavia hirviöitä sekä kirja, jota hän ei muista edes kirjoittaneensa. Nyt kyseinen peli saa jatkoa, mutta sen tyyli on muuttunut toimintaseikkailusta puhtaammin selviytymiskauhuksi, jossa ratkotaan murhia. Ovatko entiset referenssit Stephen Kingistä David Lynchiin edelleen läsnä, vai onko Alan Waken tarinaan löytynyt uusia kulmia jostain muista lähteistä? Miten pelimaailman suspensiota ja kauhua luodaan visuaalisuuden lisäksi äänimaailmojen kautta? Hyvin tarinavetoisessa seikkailussa on mukana monia tunnettuja kotimaisia kulttuuritekijöitä näyttelijä Peter Franzénista muusikko Chisuun sekä Poets Of The Fall -yhtyeeseen. Mikä merkitys suomalaisuudella, ja sen nostamisella on Remedylle? Kulttuuriykkönen pohtii, mitä ison budjetin ns. AAA-luokan pelin tekeminen vaatii? Millaisia riskejä peliteollisuuden lainalaisuuksiin liittyy, ja millaisten paineiden alla liikevaihdoltaan maailman suurimmalla viihde- ja kulttuurialalla toimitaan? Juhani Kenttämaan vieraina ovat Remedyn luova johtaja, pelikäsikirjoittaja Sami Järvi sekä Remedyn äänisuunnittelija ja “hovisäveltäjä” Petri Alanko.

Kesän 2023 rasismikeskustelu alkoi, kun julkisuuteen tuli perussuomalaisten poliitikkojen rasistisia kirjoituksia. Hallitus yritti suoristaa rivinsä rasismitiedonannolla, ja sai syyskuun alussa eduskunnan luottamuksen. Miten kesän rasismikeskustelu on vaikuttanut politiikan ilmapiiriin? Muuttiko se Suomea jollakin tavalla? Aiheesta puhuvat keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra. Toimittajana on Antti Pilke. Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 29. syyskuuta 2023.

Itärajalla tapahtuu ja länsinaapurissa jännitetään vielä Nato-jäsenyyttä. Suomi saa tänään korkean tason turvallisuuspoliittisia vieraita. Studiossa prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen ja johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti. Yhdysvalloissa alkanee hallinnon sulkutila, Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. EU:n sisäministerit koolla, edistyykö yhteinen turvapaikkapolitiikka? Vieraina etäyhteydellä maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen, sisäministeriö ja kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos. Hyvin sanottu -keskustelufestivaali pyörähtää taas käyntiin, mitä on luvassa? Puhelimessa festivaalin tuottaja Markus Liimatainen. Juontaja Mikko Haapanen, toimittaja Ilkka Lahti. Tuottaja Hanna Juuti.

Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan? Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Hyvin suunniteltu sijoitussalkku on sijoitusmenestyksesi perusta. Suunnittelu suojaa sinua turhilta riskeiltä ja parantaa tuottomahdollisuuksiasi. Listasimme viisi tärkeintä askelta toimivan sijoitussalkun rakentamiseen!Kirjoittaja: Aini PalomoLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/miniopas-toimivan-osakesalkun-rakentamiseen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pankit tekevät nyt parempaa tulosta kuin pitkään, pitkään aikaan. Syynä on se, että ennätyksellisen nopeasti nousseet korot satavat niiden laariin. Kokonaisuus on tietenkin vähän monisyisempi, ja tavallinen tallettaja ja asuntolainan maksaja voivat myös yrittää hyötyä nykyisestä tilanteesta.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Alex af Heurlin.Tämä podcast julkaistiin 9.2.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Päivän jaksossa piti puhua skannaamisesta, mutta ensimmäinen puolituntinen hörähtää päivän puheenaiheita ruotiessa. Hyvin sekava ja epätasapainoinen jakso, ei tosikoille!

Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä hintatasolla homma ei enää kannata. Vaihtoehtoja valitessa on hyvä muistaa, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise kaikkia ongelmia. Hyvin erilaisen ratkaisut toimivat erilaisissa oloissa ja maissa. Mitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita. Entä miten käy suomalaisten ruokaturvan, jos monet maatilat lopettavat kannattamattomina? Kaisaniemen kasvitieteellisessäpuutarhassa tulevaisuutta pohtivat agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista ja kestävyystieteen apulaisprof. Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luononvarakeskus LUKE:sta. Toimittaja on Leena Mattila.

Moni tuskailee oman jaksamisensa, elämän päämääriensä ja perusarkensa kanssa jouduttuaan ruuhkavuosien sekamelskan keskelle. Arjesta tulee helposti selviytymiskamppailua kun kiirettä, paineita ja vastuita sataa niskaan työelämässä, kotiarjessa ja muun elämän vastuiden parissa. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton kuten jakson vieraiden kanssa voimme todeta.  Miten ruuhkavuodet eroavat niitä edeltävistä vuosista? Miten ruuhkavuosien läpi selviää täysijärkisenä ja hyvinvoivana? Jakson vieraat ovat haastatelleet pitkän listan ihmisiä kysyen ohjenuoria ruuhkavuosien keskelle, mitä näistä on jäänyt päällimmäisenä mieleen? Miten ruuhkavuosien keskellä voi huolehtia myös omista elintavoista?  Näitä ja muita ruuhkavuosien ajatuksia pyörittelin Ruuhkavuosirakkautta-podcastin Krista Pohjanlehdon ja Heta Kärjen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Krista Pohjanlehto ja Heta Kärki - Saku Tuominen -jakso: https://open.spotify.com/episode/4I44qnOvtuL6qLbT0GK8U6?si=92d38679c1194661 - Anna Perho -jakso: https://open.spotify.com/episode/1U5G9AK0iwlDOfNFmRLQXM?si=998758b578cc470b - IG: https://www.instagram.com/ruuhkavuosirakkautta/

Päivän epistolassa kuullaan kummia kun ensin oudot sedät aloittavat raflaavasti haukkumalla kaikki puhelinmyyjät, sitten puhutaan kirjoittamisesta, valokuvauksesta ja taiteesta. Sitten puhutaan Pingu-kamerasta ja arvuutellaan kameroiden hintakehityksestä, höpötellään vuokraelokuvista ja elämästä. Hyvin epäkoherentti jakso.

Ulkopuolista painetta, kovaa julkista keskustelua, somevyörytystä, poliittista painostusta: miten nämä vaikuttavat kansanedustajiin? Onko eduskunnan palomuuri kunnossa? Estääkö esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kiivas Nato-keskustelu kansanedustajia tekemästä asiassa itsenäistä päätöstä? Miten eduskunnan ulkopuolinen paine vaikuttaa kansanedustajiin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.), perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat eduskunnan ja politiikan puhekulttuurista sekä ilmapiiristä.

Minkälainen poliittinen keskustelu eduskunnassa on käynnissä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusista ratkaisusta, kuten mahdollisen liittymishakemuksen jättämisestä Natoon? Löytyykö eduskunnasta poliittista yksituumaisuutta muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.), perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jota Yle vetää ja jossa myös eduskunta on mukana. Vieraina ovat eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet. Hyvin sanottu -debatteja järjestetään Politiikkaradiossa kerran kuussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan tilanteen kertalaakista. Miten Putinin sota Ukrainassa vaikuttaa Suomeen ja Suomen ulkopolitiikkaan? Minkälaisia ratkaisuja tilanne vaatii? Laukaiseeko Venäjän hyökkäys Suomen Nato-option? Miten muuttunut tilanne näkyy eduskunnan ja politiikan ilmapiirissä? Löytyykö eduskunnasta riittävää poliittista yksituumaisuutta kantaa vastuuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mahdollisista muutoksista? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa vieraina ovat eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.), suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sekä talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat politiikan ja eduskunnan puhekulttuurista sekä politiikan ilmapiiristä. Debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jota Yle vetää ja jossa eduskunta on mukana. Hyvin sanottu -debatteja kuullaan Politiikkaradiossa kerran kuussa. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

No on taas aikoihin eletty. Päällikkö liitelee kesänlopettajaisissa pitkin Suomea kun taas Mestari itse on löytänyt kutsumuksensa sulkapallosta ja padelista. Hyvin erinlaiset viikonloput kohtaavat jälleen tässä joka perjantaisessa 40 minuuttisessa spektaakkelissa joka ei taatusti jätä kuuntelijaansa kylmäksi. Tai sitten jos jättää.. niin ei välttämättä ollu pulssia edes ennen jakson alkua. @nikotellen instagram tykittää viikon parhaat extrat läpi viikon joten seuraa meitä myös siellä! Ihanaa syyskuuta!