#Energiapodium

Muttereita, lämmönvaihtimia ja iso kasa rahaa. Uusiutuvan energian toteutus ei ole pelkkää hymyilyä ja hohtavia tuulimyllyjä, vaan asennusta, insinöörityötä ja yhtenä tärkeimpänä, rahoitusratkaisuja. Lähi-Tapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselyssä 75 % 35-50 000 euroa tienaavista ei selviäisi 1000 euron lisämenoista ja Danske Bankin tutkimuksen mukaan 41 % kokee jo nyt tulleilla vastikenostoilla olleen merkittävä vaikutus omaan talouteen. Riittääkö taloyhtiöiden maksukyky? Millaiset yhtiöt saavat lainaa ja miten pankki arvioi energiaremonttien kannattavuutta ja taloyhtiöiden yhteishankkeita? #Energiapodium ottaa itsevarmuutta uhkuvan takanojan plyysituolilla koska nyt puhutaan pankin kanssa rahasta. Euroihin pureudutaan erittäin kovan luokan ammattilaisen tuella Danske Bankin asunto-osakeyhtiörahoituksesta vastaavan johtajan Ville Roihun tullessa vieraaksi studioon. Kuuntele erittäin mielenkiintoinen jakso nyt!

EU-Parlamentti hyväksyi 14.3.2023 kantansa lakiehdotukseen jolla vähennettäisiin rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonepäästöjä sekä lisättäisiin peruskorjauksia hyvin merkittävästi. Kyse ei ole vielä valmiista lakikokonaisuudesta, mutta ns. Energiatehokkuusdirektiivi on jo saanut mediassakin huomattavasti huomiota. Kyseessä on kunnianhimoinen esitys minkä mukaan muun muassa uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen ja uusien julkisten rakennusten 2026 mennessä. Kaikki uudet rakennukset olisi varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä jos se on teknisesti mahdollista. Peruskorjattavissa asuinrakennuksissa näin pitäisi olla 2032 mennessä. Ensimmäiseen aikatauluun on aikaa tasan kolme vuotta. Vihreän siirtymän eteen on pakko tehdä kunnianhimoisia päätöksiä, mutta onko tällainen aikataulu realistinen Pohjoisen oloissa tai kiinteistönomistajille taloudellisesti kestävä, yhä tiukkenevassa taloustilanteessa?Kyse on Suomen ja suomalaisten kiinteistöjen kannalta mittavasta muutoksesta, jonka parissa tuleva hallituskin joutuu painimaan. Koska ollaan niin suurten kysymysten äärellä, on #Energiapodium hakenut tukea ja asiantuntemusta Brysselistä ja Turusta saakka. Vieraana Kiinteistöliiton Yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka, joka tuo kansainvälistä edunvalvontaperspektiiviä ja EU-osaamista studioon! Kuuntele todella mielenkiintoinen jakso nyt!

Mikä siinä sähkössä oikein maksaa? #Energiapodium ottaa tiukan etunojan vakavalla naamalla ja tivaa yhdeltä Suomen suurimmista energiantuottajista miksi ne kilowatit ovat nyt niin hintavia. Yhtenä keskeisenä tekijänä vaikuttavat investoinnit vihreään siirtymään, jotka ovat välttämättömiä ja myös Suomen tulevan kilpailukyvyn mahdollistajia, mutta miten pörssi tähän kaikkeen liittyy? Hyppää mukaan kuuntelemaan myös millainen kaukolämmön historia Suomessa on ja mitä kaikkien kiinteistönomistajien olisi hyvä pohtia omasta energiankäytöstään juuri nyt.

#Energiapodium tähystää eristeiden taakse ja tutkii nollaenergiatalojen ja uusiutuvan energian tulevaisuutta Suomen johtavan energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijan kanssa. Talonrakennustekniikan Tohtori Juhani Pirinen toimii Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen johtajana, Korjaussuunnittelun ja rakennusten kuntotutkimisen asiantuntijana ja on Green Building Council Finlandin jäsen. Kuuntele todelliselta energiatehokkuuden suurvelholta ovatko keskitetyt vety-lämpölaitokset uusiutuvan energian säilömisen tulevaisuus ja miksi Loviisan ydinvoimalan hukkalämmöllä ei lämmitetä koko pääkaupunkiseutua. Mukana myös villasukkakilpailu!

Tauolta palaava #Energiapodium sukeltaa energiakriisiin ratkaisut edellä, apunaan Motivan Johtava Asiantuntija Jaakko Ketomäki. Mitä jokainen meistä voi tehdä Suomen energiahuoltovarmuuden varmistamiseksi? Onko yhden asteen laskemisella oikeasti väliä? Kuuntele puolituntinen teho-opas mitä taloyhtiöissä tulisi pohtia energiakriisistä, mitä energiansäästövinkkejä osakkaille tulisi jakaa ja onko Suomen energiantuotanto ja kulutus tasapainossa?Kiinteistöjen uusiutuvan energian ratkaisuja toimittavan Lemkem Oy:n Viestintäjohtaja Jouni Lautiaisen ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen Toiminnanjohtaja Hanna Koskelan tuottama #Energiapodium -podcast on osa EU-rahoitteista Ilmastoviisautta taloyhtiöille hanketta, jonka tarkoitus on tehdä hiilineutraaliuudesta, ilmastopositiivisista ratkaisuista ja uusiutuvasta energiasta helpommin lähestyttävää erityisesti taloyhtiöille. #Energiapodium käsittelee aiheita myös laajasti uusiutuvan energian ympäriltä, energiakriisistä, eri ratkaisuista, yritysten energiansäästön näkökulmasta ja haastattelee johtavia asiantuntijoita.

Mitä ovat energiatuet ja miten uusiutuvan energian investointeja ohjataan? #Energiapodium on saanut ensimmäiseksi vieraakseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Ylitarkastaja Kari Lappalaisen! Kaikki mitä olet aina halunnut tietää energiatuista, tai mitä taloyhtiön kannattaisi juuri nyt ensimmäisenä tehdä omalla energiamatkallaan - Kuuntele 30 minuutin intensiivipaketti.

#Energiapodium sukeltaa tuplajaksossa Aurinkovoiman ihmeelliseen maailmaan! Paljon toivottu aihe onkin erittäin ajankohtainen, aurinkovoiman kysynnän lisääntyessä Suomessa valtavalla tahdilla. Mutta mitä aurinkovoima on, mitä sen hankinnassa tulisi ottaa huomioon ja onko se kannattavaa?Suomi vastaanottaa yhtä paljon auringon säteilyenergiaa kuin pohjoinen Saksa. Viilemmästä säästä johtuva parempi hyötysuhde ja pidemmät kesäpäivät kompensoivat talven tuotannon vähäisyyttä ja tekevät aurinkovoimasta Suomessa erittäin kannattavaa. Noin 1,2 % Suomen sähkötuotannosta v. 2020 tuotettiin aurinkovoimalla ja määrä tuplaantuu joka vuosi. Saksassa aurinkovoimalla tuotetaan yli 15% sähköstä. Erittäin kannattavaa kasvuvaraa siis löytyy.

#Energiapodium sukeltaa tuplajaksossa Aurinkovoiman ihmeelliseen maailmaan! Paljon toivottu aihe onkin erittäin ajankohtainen, aurinkovoiman kysynnän lisääntyessä Suomessa valtavalla tahdilla. Mutta mitä aurinkovoima on, mitä sen hankinnassa tulisi ottaa huomioon ja onko se kannattavaa?Suomi vastaanottaa yhtä paljon auringon säteilyenergiaa kuin pohjoinen Saksa. Viilemmästä säästä johtuva parempi hyötysuhde ja pidemmät kesäpäivät kompensoivat talven tuotannon vähäisyyttä ja tekevät aurinkovoimasta Suomessa erittäin kannattavaa. Noin 1,2 % Suomen sähkötuotannosta v. 2020 tuotettiin aurinkovoimalla ja määrä tuplaantuu joka vuosi. Saksassa aurinkovoimalla tuotetaan yli 15% sähköstä. Erittäin kannattavaa kasvuvaraa siis löytyy.

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridiautojen määrä Suomessa kaksinkertaistuu joka vuosi. Jopa 90 % sähköautojen latauksesta tapahtuu siellä, missä auto on pysäköitynä, eli kotona tai työpaikalla. Useat sähköyhtiöt tarjoavat lataustolpparatkaisuja erittäin edullisesti tai jopa maksutta, mikäli yhtiölle jää lupa laskuttaa kiinteistön käyttäjiä ladatusta sähköstä. Huomattavasti kannattavampi vaihtoehto on kuitenkin olemassa. Lataustolpat voivat toimia taloyhtiön tai kiinteistön merkittävänä tulonlähteenä jos ne ovat kiinteistön omaisuutta. Sähköauton lataustolppien paras ystävä onkin aurinkovoima. Kun kiinteistön katolla oleva voimala tuottaa energiaa tolppien tarpeisiin ja tolpat laskuttavat vain käyttäjää, saa taloyhtiö käytännössä ilmaista tuloa ja autot täysin hiilineutraalia sähköä.700 000 sähköautoa asettavat kuitenkin haasteet niin koko maan latausinfralle, kuin sähköautojen ostajien lompakoille. Vuoden ensimmäisessä jaksossa Kiinteistöshamaani ja Insinöörikuiskaaja lähtevät selvittämään mikä on paras tapa taloyhtiölle toimia.

Mikä on helpoin ja nopein energiatehokkuustoimi mitä kiinteistössä voi tehdä?Älyvalaistus ja LED-teknologia ovat ottaneet aikamoisia harppauksia eteenpäin. Nykyään auringonvalosensorit ja liikkeentunnistimet säätävät valaistusta jatkuvasti sopivaksi ja minimoivat samalla energiankulutusta. Älyvalaistukseen siirryttäessä kiinteistön sähköenergian kulutus laskee käytännössä aina 20-40%, Silmärasitus laskee yli 50% ja investointi maksaa itsensä takaisin noin 2-3 vuoden kuluessa. Rahoituksella päästään myös välittömiin kustannussäästöihin, koska energiankulutuksen lasku kattaa koko investoinnin. Älyvalaistus onkin helpoin ja kevyimmän kynnyksen askel kohti hiilineutraalia kiinteistöä. Se myös edesauttaa muiden hybridienergiajärjestelmien toimintaa vähentämällä energiankäyttöä ja jättämällä esimerkiksi aurinkovoimalla tuotettua sähköä enemmän maalämpöjärjestelmän käytettäväksi tai sähköautoihin ladattavaksi.Hybridienergiajärjestelmä tarkoittaa useiden eri uusiutuvien energiajärjestelmien yhdistämistä kiinteistössä, synergiaetujen saamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on maalämpö ja lämmön talteenotto. Kun siirrytään esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöjärjestelmään, muodostuu kiinteistöstä oma energiantuottajansa.Kun maalämpöjärjestelmään kytketään lämmön talteenotto, voidaan varsinkin kesäaikana kiinteistössä olevaa hukka- ja liikalämpöä ajaa maan alle lämpökaivoihin. Lämpökaivot varastoivat energian, jolloin sitä voidaan hyödyntää talven lämmityskauden aikana paremmalla hyötysuhteella.Aurinkovoima täydentää hybridijärjestelmää, kun kesällä voimalan tuottama energia voidaan ohjata ensin maalämpöjärjestelmään, joka älykkäällä ohjauksella osaa lämmittää ensin kiinteistön tarvitseman lämpimän käyttöveden ja ajaa sen jälkeen ylimääräisen energian kaivoihin.

#Energiapodiumin jakso 2 sukeltaa syvälle maalämpökaivoon ja pohtii matkalla miten vain 2-5 asteinen äiti maa voi pyörittää kerrostalon lämmitysjärjestelmää. Tarkastelussa myös miksi energiaremontteja kannattaa yhdistää toisiinsa synergiaetujen saamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on maalämmön yhdistäminen lämmön talteenottoon. Siirryttäessä esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöjärjestelmään, muodostuu kiinteistöstä oma energiantuottajansa. Maalämpökaivot toimivat samalla lämpöenergian lähteinä ja energiavarastona. Kun maalämpöjärjestelmään kytketään lämmön talteenotto, voidaan varsinkin kesäaikana kiinteistössä olevaa hukka- ja liikalämpöä ajaa maan alle lämpökaivoihin. Lämpökaivot varastoivat energian, jolloin sitä voidaan hyödyntää talven lämmityskauden aikana paremmalla hyötysuhteella. Aurinkovoima täydentää tällaista hybridijärjestelmää, kun kesällä voimalan tuottama energia voidaan ohjata ensin maalämpöjärjestelmään, joka älykkäällä ohjauksella osaa lämmittää ensin kiinteistön tarvitseman lämpimän käyttöveden ja ajaa sen jälkeen ylimääräisen energian kaivoihin.Aurinkoenergiaa voidaan myös käyttää kiinteistön sähköauton lataustolppien energiaksi, jolloin kiinteistön käyttäjien autot latautuvat hiilineutraalisti. Kun tolpat on kytketty niin, että kiinteistö, yritys tai taloyhtiö laskuttaa niiden käyttäjiä suoraan omalle tililleen, toimii kiinteistö sähköauton latauspalvelun tuottajana. Mikäli kiinteistöllä on käytössä esimerkiksi yhteiskäyttöauto, toimii kiinteistö hiilineutraalin liikenteen palveluntuottajana. Kun kiinteistöä, oli kyse sitten liikekiinteistöstä tai asuinkiinteistöstä, aletaan tarkastella energiantuottajana ja sähköä ja lämpöä tarjottavana palveluna joita voidaan tarvittaessa skaalata, ollaan todella energiamurroksen ytimessä ja haasteet muuttuvatkin mahdollisuuksiksi.

Suomen ajankohtaisin podcast aloittaa! #Energiapodium on tutkimusmatka uusiutuvaan energiaan, insinööristä suomeksi käännettynä. Kuinka paljon on kilowattitunti ja miten vodka liittyy maalämpöön?Ota hyvä asento ja aloita vapaasukellus energiamurrokseen Kiinteistöshamaani Hanna Koskelan ja Insinöörikuiskaaja Jouni Lautiaisen kanssa. Alkujutustelujen jälkeen pääsemme ensimmäisessä jaksossa tutustumaan päivän kuumimpaan aiheeseen, eli maalämpöön.