Podcasts about viestint

✨ Kuntavaalit-podcast: vaalit@puhemedia.fi Miksi Trump on historiaalinen presidentti? Studiossa Yleisen oikeustieteen yliopistonlehtori Toni Malminen sekä sosialidemokraattien kansanedustaja ja Yhdysvaltain poliittisen historian väitöskirjatutkija Jani Kokko. Jakso on kuvattu 26.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Historia (11:17) Liikemies (15:44) Imperialismi (23:05) Isolationismi (26:56) Liittolaissuhteet (31:11) Diilintekijä (37:00) Neuvottelu (42:37) Äänestäjät (51:42) Viestintä (59:42) Populismi (1:03:47) Eliitti (1:09:15) Populismin nousu (1:16:09) Oman edun ajaminen (1:22:17) Liittovaltio (1:26:11) Liberaali eliitti (1:35:11) Fasismi (1:48:57) DOGE (1:59:03) Korkein oikeus (2:07:38) Vaalivilppi (2:09:00) Ukrainan rauhanneuvottelut

Alustojen vallan erikoisjaksossa taustalla toimivaan tutkimushankkeeseen vuoden vaihteessa mukaan hypännyt valtiotieteen tohtori ja monessa EU-liemessä keitetty LauraNordström ja vanha tuttu akatemiatutkija Matti Ylönen suuntaavat katseensa Brysselin lobbauskulttuurin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Millaista valtaa lobbaajat oikein käyttävät? Kuka lobbaa ja ketä, ja missä nämä aulat oikein sijaitsevatkaan? Näiden kysymysten lisäksi luodataan podcastin taustalla toimivan tutkimushankkeen Seeing Like a Tech Firm: Advocacy in the Era of Platform Capitalism tutkimuskohteisiin ja tavoitteisiin. Podcastin fanit saattavat kuulla lisää myös Laurasta kevään kuluessa. Pysykäähän linjoilla!Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin Sanomain säätiö.Toimittaja: Matti YlönenTuottaja: Toivo HurstiMusiikki: Pasi Savonranta ja Pietu KorhonenJakson lukemisto (viittausärjestyksessä): Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in eurozone crisis management: Legitimacy through external expertise and internal depoliticisation. Global Society, 37(4), 485-505. Farrell, H., & Newman, A. L. (2019). Weaponized interdependence: How global economic networks shape state coercion. International security, 44(1), 42-79. Palkoaho, M. (26.01.2025). Some | Sebastian Tynkkysestä tuli Elon Muskin soturi: Näin hän selittää uutta aikakautta. Helsingin Sanomat. von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Gorwa, R., Lechowski, G., & Schneiß, D. (2024). Platform lobbying: Policy influence strategies and the EU's Digital Services Act. Internet Policy Review, 13(2), 1-26. EU Integrity Watch: Monitor potential conflicts of interests. (ei pvm.). Noudettu 27. helmikuuta 2025, osoitteesta https://www.integritywatch.eu Bradford, A. (2019). The Brussels Effect: How the European Union Rules the World. Oxford University Press. Ylönen, M., Mannevuo, M. & Kari, N. (2022). Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit. Vastapaino. Korkea-Aho, E. (2021). Legal lobbying: The evolving (but hidden) role of lawyers and law firms in the EU public affairs market. German Law Journal, 22(1), 65-84. Korkea-Aho, E. (2016). ‘Mr Smith Goes To Brussels': Third Country Lobbying and the Making of EU Law and Policy. Cambridge Yearbook of European Legal Studies, 18, 45-68. Lobbaus Suomen kunnissa -tutkimushanke (Itä-Suomen yliopisto)Tekstivastine omalla sivullaan

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan keskustanuoria ei olekaan niin paljon, kuin keskustapuolue luuli heitä olevan. Asia tuli ilmi kun opetusministeriöön oli lähetetty avustuspyyntö, jossa väitettiin keskustanuoria olevan enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustusten suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Pekka muistutti, että muidenkin poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on romahtanut. Mistä johtuu nuorison vähentynyt kiinnostus jäsenyyteen ja mihin tämä johtaa? Keskittyykö puoluevalta harvainvallaksi muutaman aktiivisimman puoluejyrän käsiin? Onko demokratia maassamme uhattuna? Vai jättääkö tämä tilaa aivan uusille puolueille tai peräti uudenlaisille aktivismin kanaville? Hilkka Olkinuora esitti kysymyksen, onko virkamiesluokasta, tavallisista keskiluokan ihmisistä tullut uusi populistinen paarialuokka, jota voi "amputoida" ja "mätkiä" miten halutaan. Mihin seurauksiin julkisen hallinnon sokea leikkaaminen johtaa? Kaarina Hazardin aihe sopi hyvin pyhäinpäivä viikolle, hän puhui kuolemanjälkeisestä viestinnästä. Afterlife niminen uusi suomalainen startup-yritys oli aloittanut toimintansa. Se tarjoaa palvelua, jolla voit lähettää viestejä läheisillesi kuoleman jälkeen. Yritys lähettää, etukäteen suunnittelemasi viestit jälkeenjääville. Viestit voivat olla ääni-, video-, kirje- tai korttitervehdyksiä. Ne voidaan ajastaa lähetettäviksi esim. syntymäpäivinä. Kaarina oli miettinyt myös yrityksen toiminnan kehitystä tulevaisuudessa. - Kun tekoäly vielä vähän jalostuu, niin voin jutella vainajan kanssa loppuelämäni ajan ja kysellä häneltä neuvoja. Tekoälyllä saadaan vainajan vastaukset tuntumaan, kuin ne tulisivat hänen suustaan. Mitä te raatilaiset ajattelette kaikesta tästä kehityksestä?

(0:37) Tavion ja hallituksen luottamusäänestykset (14:12) CSAM eli murretaanko viestintäsalaisuus (23:38) Vesihuoltolaki ja vesilaitosten yksityistäminen? (34:56) Hallituksen päivittynyt Kela-korvausmalli

Eurooppa yrittää suitsia digijättejä, jotta rikollinen ja vahingollinen sisältö saataisiin siivottua somealustoilta. Arvostelijoiden mukaan sääntely rajoittaa sananvapautta. Ohjelmassa kuullaan EU-komission edustajalta, millaisia keinoja unioni käyttää tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa sääntelypaketissaan, digipalveluasetuksessa. Säädösten noudattamatta jättämisestä yhtiölle voidaan langettaa muun muassa mittavat sakot. Viestintäpolitiikan asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hyvin sääntely on tehonnut. Komissio on antanut usealle somejätille jo selvityspyynnön muun muassa siitä, miten ne suojelevat alustoillaan lapsia. Verkkovihaa vastaan kamppailevan brittijärjestö on joutunut pikaviestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin oikeustoimien kohteeksi, kun se avosteli Muskin toimintaa. Ohjelmassa kuullaan järjestön edustajalta, millaista valtaa Musk käyttää. Lisäksi kysytään sosiaalisen median yhtiöitä seuraavalta analyytikolta, miten sijoittajat ja toisaalta mainostajat ovat reagoineet somejättien tiukentuvaan säätelyyn. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jaksossa mainitut linkit: Liity mukaan maksuttomaan 7 päivän haasteeseen >>>   Valmennusyritys PUROSI englanniksi >>>  japaniksi >>>    Viestintätoimisto Norra Communications >>> Avaimet menestykseen Podcast Spotifyssa >>> Avaimet menestykseen Podcast Instagramissa >>>  Nora LinkedInissä >>> PUROSI LinkedInissä >>>  Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/nora-tag

Viestintätoimisto Tekirin perustaja Harri Saukkomaa on nähnyt mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu julkisuudessa myrskyn silmään. Viestintäkonsultti on silloin kuin terapeutti, jonka tärkein tehtävä on luoda mielenrauhaa. Mielen puolikkaissa keskustellaan Saukkomaan kanssa mainekriisistä selviytymisestä ja siitä, miksi omien tunteiden tunnistamisesta on johtajille apua. Lisäksi puhutaan yrityksen perustamisesta, mielenterveydestä työelämässä sekä menneisyyden traumoista ylipääsemisestä. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävänä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Märän illan aluksi puheenjohtaja haluaa kysyä puolustusvoimien operaatioiden läpinäkyvyydestä. Taru Tujunen puhuu kuninkaallisista valokuvausharrastuksista, koska hän ei ymmärrä, mistä brittikohussa on kysymys. Kukapa ei olisi Instagramissa käyttänyt filtteriä? Juha Itkonen on lukenut väitöskirjatutkija Leea Lakan havainnoista ysiluokan takarivistä. Takarivissä vastustetaan kaikkea, mikä ei hänelle ole ihan uusi asia. Keskustelijat lainaavat HS:n Tuomas Kasevan 10.3.2024 julkaistua artikkelia "Tutkija seurasi vuoden ysiluokkalaisten opiskelua, ja nyt hänellä on ehdotus: "On ihan pakko pakottaa." . Hilkka Olkinuora kysyy toiveikkaana, olisiko räyhäpuheiden aika ohi. Tämä on hänen mukaansa kansalaisten toive: Ruvettaisiinko olemaan ihmisiksi? Juha murskaa muiden toivon oraat: "Ihmiset eivät halua tätä, mutta kyse on järjestelmästä, josta emme pääse irti."

Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, joka koskettaa joka viidettä suomalaista jossain elämänvaiheessa. Sairauden seuraukset ulottuvat kipua laajemmalle, sillä se vaikuttaa sairastavan jokapäiväiseen elämään opiskelusta ja työnteosta aina sosiaalisiin suhteisiin sekä aktiviteetteihin. Migreenipodi on lääkeyritys Pfizerin sekä Suomen Migreeniyhdistyksen yhteistyössä tuottama podcast-sarja, joka on kuunneltavissa Spotifyssa. Migreenipodi podcast-sarjassa perehdytään migreeniin, huippuasiantuntijoiden avustuksella sekä migreeniä sairastavien omakohtaisten tarinoiden kautta. Jaksoissa keskustellaan ja taustoitetaan aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Aiheita ovat mm. migreenin oirekirjo, sairauden vaikutukset työelämään ja arkeen sekä migreenin geenitutkimus. Migreenipodin juontaa Source Creative Oy:n viestintäkonsultti Elli Collan, joka Savon Aaltojen haastattelussa kertoi tarkemmin mm. Migreenipodi-podcastin synnystä sekä sen monipuolisesta sisällöstä. Haastattelijana: Sami Turunen

Ensimmäinen maaottelutauko on saavutettu ja pudotuspelipaikasta haaveilu voidaan jättää kaikkein optimistisimmille kannattajille. Niputamme jaksossa alkukauden fiiliksiä, sekä suunnittelemme jo ensi kauden joukkueen rakentamista. Käymme läpi SaiPan viestintää viime keskiviikon tilannekatsauksen yhteydessä sekä puramme kuuntelijoilta saamiamme viestejä.  (5:46) Tilannekatsaus & viestintäfiasko (27:47) SaiPan alkukauden paketointi (41:02) Pelaajauutiset & ensi kauden rakentaminen (52:49) Kuuntelijoiden viestit

Tarina-ominaisuus löytyy jo lähes jokaisesta somesta ja pikaviestimestä. Tämä oli alkujaan vain Snapchatissa ollut erikoisuus ja pikkuhiljaa kaikki sen ottivat käyttöönsä. Nyt myös perinteisemmät pikaviestimet alkavat saamaan irkin ja Discordin omaisia piirteitä erilaisilla kanava-jaotteluilla. Onko kohta enää mitään uniikkia ominaisuutta sovelluksissa? (00:00) Jakso alkaa (00:11) Esittelyt (00:40) Aiheen pohjustus (01:14) Oonan mietteet aiheesta (02:45) Kanava-ominaisuus eri someissa (06:11) Tarinat joka somessa (08:08) Puhelimien erilaisuus (11:13) Millaisia yleisimmät sovellukset olivat ennen wanhaan (15:42) Viestintäsovellukset (16:48) Onko sovellusten samankaltaisuus hyvä tai huono asia (17:51) Nykypäivän lyhytvideot (19:22) Anna kunnia oikealle taholle (21:27) Mitä Apple edellä, sitä muut perässä (28:18) Positiiviset puolet sovellusten samankaltaisuudesta (32:40) Loppusanat

Miksi Elon Musk osti Twitterin ja miksi Twitteristä tuli X? Mikä on Muskin visio WeChatin kaltaisesta supersovelluksesta, jolla voi tehdä melkein mitä tahansa? Minkälainen persoona Elon Musk on ja mitä tiedetään Muskin johtamistyylistä? Mitä yhteistä Muskilla on muiden teknologiamiljardöörien, kuten Mark Zuckerbergin ja Jeff Bezosin kanssa? Minkälaisen bisnesimperiumin Elon Muskin yritykset muodostavat ja palvelevatko yritykset jotain yhteistä päämäärää tai tavoitetta? Studiossa pääomasijoittaja ja YesVC:n perustaja Jyri Engeström. Jakso on kuvattu 18.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Everything app" (1:59) Jaiku (3:19) Sosiaalinen media (8:31) Google+ (12:46) Linda Yaccarino (17:33) X (20:50) Twitter (27:44) Sananvapaus (32:47) Kritiikki (37:11) Polarisaatio (42:57) Yhdysvallat (46:11) Viestintäsovellukset (50:16) Alustat (54:00) Tuotetiimi (56:36) Kuluttajat (58:48) Riskit (1:03:23) Maksuliikenne (1:08:47) "Visionääri" (1:15:41) Syntyvyys (1:18:03) Potkut (1:23:03) "Varjo" (1:28:44) Zuckerberg ja Bezos (1:32:27) Motivaatio (1:36:47) Persoona (1:40:13) Johtajuus (1:47:45) Oppenheimer ja atomipommi (1:51:03) Ydinvoima (1:55:54) Tesla (2:00:56) Kiina (2:09:47) Suurvaltapolitiikka (2:15:26) SpaceX (2:19:11) Kvanttitietokoneet (2:23:15) Tulevaisuus

Miten kirjoja markkinoidaan? Vieraana Otavan ja Suomalaisen kirjakaupan markkinointi- ja viestintäjohtaja Kirsi Tähjänjoki.

Teipistä teippiin -podcastin seitsemännessä jaksossa pureudutaan Liigan avauspressin sekoiluihin ja avauskierroksen ottelutärppeihin, sekä annetaan aikaiset lupaukset kauden lopulla palkittavista yksilöistä! 0:01 Alkupuheet 0:23 Viikon uutiskatsaus 11:21 Ilmiö: Liigan viestintäsekoilu 24:32 Avausviikon ottelutärpit 41:50 Trivia: Kiviniemi vs Kiesiläinen 55:37 Liigan palkintoveikkaukset 1:15:26 Loppupuheet

Firman sisäinen viestintä saa harvoin kiitosta. Sen sijaan se pitää kärkipaikkaa henkilöstötyytyväisyyskyselyiden kehityskohteiden listalla. Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan sisäisestä viestinnästä ja sen kehittämisestä? Voiko sisäinen viestintä koskaan edes toimia täydellisesti – ainakaan enempää kuin ohikiitävän hetken? Tätä jaksoon pohtimaan saapuu yle.devin valmentaja Olli Vistbacka.

Miksi Keskustan kannatus on romahtanut? Miten Keskustan talouspolitiikka on kehittynyt Esko Ahon hallituksesta nykypäivään? Mikä on Keskustan rooli suomalaisessa politiikassa suhteessa muihin suuriin puolueisiin ja oliko Keskustalta virhe jättäytyä oppositioon 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Studiossa valtiopäiväneuvos ja pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Jakso on kuvattu 14.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Keskustalaisuus (4:57) Esko Ahon talouspolitiikka (9:57) Keskustan rooli (12:02) EU ja euro (21:09) Keskusta ja populismi (24:10) Keskustan ydin (30:02) Hallitukseen meno (33:04) Keskustan kannatus (39:21) Ilmastopolitiikka (46:22) Maahanmuutto (48:27) Sipilän hallitus (53:23) Viestintä (55:18) Jakolinjat puolueissa

Presidentinvaaleihin tasan puoli vuotta - mitkä ovat asetelmat? Missä ehdokkaat viipyvät? Keskustelemassa politiikan toimittajat Lauri Nurmi, Iltalehti ja Hannu Tikkanen, Yle sekä johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus. Kreikan maastopalojen jälkihoito. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Matkailun eettisyys puhuttaa Suomessa. Viestintäpäällikkö Mari Kanerva, Aurinkomatkat.  Ukrainan hyökkäyksessä on alkanut uusi vaihe, sanovat amerikkalaislähteet. Studiossa John Helin, Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija. Kiovassa toimittaja Maxim Fedorov. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Ville Kilpeläinen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Mikä saa kaupungissa asuvan ihmisen kiinnostumaan metsästyksestä? Mistä kannanhoidossa tai kannanhallinnassa on kyse ja mitä seurauksia metsästyksen lakkauttamisella olisi luonnon ja yhteiskunnan kannalta? Minkälaisia stereotypioita metsästäjiin liittyy ja minkälainen on metsästäjän identiteetti? Onko lihansyönti moraalisempaa tai eettisempää, jos on itse valmis tappamaan oman ruokansa? Kuinka hyvin kaupungissa asuvat eläinaktivistit ja maaseudulla asuvat metsästäjät ymmärtävät toisiaan? Miten metsästyksen aloittaminen on vaikuttanut elämään millä tavoin metsästys, tunnetaidot ja mindfulness liittyvät toisiinsa? Studiossa vieraana kirjailija ja podcast-juontaja Aleksi Lumme. Jakso on nauhoitettu 19.4.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Ensimmäinen riistalaukaus (3:51) Tunnetaidot (6:30) Opiskelu (9:16) Rauhanturvaaminen (14:58) Media (18:53) Metsästä - Pyyntionnea ja mielenrauhaa (23:07) Heimo (24:37) Tunteet (27:40) Stereotypiat (35:43) Viestintä (38:29) Identiteetti (42:49) Kasvinssyönti (46:15) Riista (48:07) "Köntsä" (49:13) Kannanhoito (59:08) Tappaminen (1:07:55) Ukrainan sota (1:10:14) Empatia (1:13:52) Trofeemetsästys (1:19:28) Ekofasismi (1:21:04) "Kahden maailman välissä" (1:29:40) Metsästys (1:35:26) Lihansyönti (1:39:00) Ystäväpiiri (1:40:33) Luonto (1:43:46) Elämä ja kuolema (1:45:03) Keinoliha

Kuinka merkittävä osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on sanatonta viestintää? Mitkä merkit voivat kertoa valehtelusta ja kuinka hyvin ihmiset ylipäätään tunnistavat valehtelemisen? Mikä erottaa valehtelemisen näyttelemisestä? Millä tavalla poliisin peitetoiminnassa rakennetaan rinnakkainen identiteetti ja milloin flirttailu muuttuu valehtelemiseksi? Studiossa entinen poliisi ja tietokirjailija Sami Sallinen. Jakso on nauhoitettu 20.2.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Kaksi valhetta päivässä" (1:15) Poliisikoulu (5:26) Sanaton viestintä (14:31) Valehtelu (17:03) Valkoiset valheet (19:52) Moraali (20:59) Hätävalheet (23:22) Poliisikuulustelu (27:05) Etäännyttäminen (33:32) Katse (36:47) Valheen tunnistaminen (45:58) Psykologia (47:30) Ensivaikutelma (49:05) Statushierarkia (53:11) Auktoriteetti (55:03) Toistuva valehtelu (57:47) Reaktiot (1:03:04) Valheen rakentaminen (1:06:19) Peitetoiminta (1:10:04) Näytteleminen (1:13:21) Alitajunta (1:19:43) Manipulointi (1:20:55) Flirttailu

Pohjois-Savossa käynnistyi elokuussa 2021 Mieliteko-ohjelma, jossa tavoitteena on lisätä mielen hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä koko maakunnan alueella. Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa tutustumme heidän kokemuksiin arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Mieliteko-ohjelman viestintäasiantuntijana työskentelee Katja Hedberg. Millaista Katjan työ viestintäasiantuntijana oikein on? Entä miten Katja pitkän linjan toimittajana tutkii ja tarkastelee Mieliteko-ohjelman merkityksellisiä ja tärkeitä tavoitteita sekä siihen liittyviä teemoja? Tästä kuulet mm. lisää seuraavassa. Haastattelijana: Sami Turunen

Johannes Tepon aamuvieraana vieraili Mieliteko-ohjelman viestintäasiantuntija Katja Hedberg, joka on myös Kuopion Naisten Pankin yksi perustajajäsenistä. Vuonna 2021 käynnistynyt Mieliteko-ohjelman tavoite on lisätä mielenterveyttä ja mielen hyvinnointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Toiminnan yhteydessä on ennaltaehkäisevä toiminta. Kuopion Naisten Pankki puolestaan täyttää 12 vuotta keskiviikkona 25.1.2023. Syntymäpäivää juhlistetaan huikealla gaala-illalla ravintola King's Crownissa. Katja Hedberg on Kuopion Naisten Pankissa mukana alusta asti ja kertookin tässä jutussa laajasti Naisten Pankin toiminnasta.

Tauolta palaava #Energiapodium sukeltaa energiakriisiin ratkaisut edellä, apunaan Motivan Johtava Asiantuntija Jaakko Ketomäki. Mitä jokainen meistä voi tehdä Suomen energiahuoltovarmuuden varmistamiseksi? Onko yhden asteen laskemisella oikeasti väliä? Kuuntele puolituntinen teho-opas mitä taloyhtiöissä tulisi pohtia energiakriisistä, mitä energiansäästövinkkejä osakkaille tulisi jakaa ja onko Suomen energiantuotanto ja kulutus tasapainossa?Kiinteistöjen uusiutuvan energian ratkaisuja toimittavan Lemkem Oy:n Viestintäjohtaja Jouni Lautiaisen ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen Toiminnanjohtaja Hanna Koskelan tuottama #Energiapodium -podcast on osa EU-rahoitteista Ilmastoviisautta taloyhtiöille hanketta, jonka tarkoitus on tehdä hiilineutraaliuudesta, ilmastopositiivisista ratkaisuista ja uusiutuvasta energiasta helpommin lähestyttävää erityisesti taloyhtiöille. #Energiapodium käsittelee aiheita myös laajasti uusiutuvan energian ympäriltä, energiakriisistä, eri ratkaisuista, yritysten energiansäästön näkökulmasta ja haastattelee johtavia asiantuntijoita.

Mikä meitä vaivaa? vieraili Aikuisissa ja nyt seuraa paljastuksia! Veikka kertoo, miten käteen jäi kokemus henkilökohtaisesta epäonnistumisesta ja nykytyön pirstaleisuudesta. Pontuksen kuulumiset liittyvät “vasemmistohallituksen” aktiivimalliin, jonka kourissa tekee mieli seivästää kaikki vasemmistopuolueet. Onneksi löytyy myös asioita, joita voimme tehdä tilanteen helpottamiseksi. Asiat muuttuvat Pontuksen kokemuksen mukaan oudoiksi, kun ne päästää maailmaan: työstäkieltäytymisestä tulee “pötköttelyä”, luksuskommunismista tulee teknoutopismia ja luokkateoriasta “keskiluokkaisen maun” somekritiikkiä. Taustalla hyrrää suuri kaappauskoneisto, joka muovaa kollektiiviset kamppailut yksilötason natinaksi tai konsensuslätinäksi. Veikka vaivoittelee nykyaktivistien suhdetta valtion instituutioihin. Onko tärkeää, että ministeriössä pidetään Elokapinaa “hyvänä jätkänä”, jota ei sekoiteta “huligaaneihin”? Onko ilmastoliikkeen tavoitteena säilyttää valtio “vihreänä” versiona? Suosituksissa mm. miesvihaa ja valtakirjoja. Jaksossa mainittuja asioita: Mikä meitä vaivaa? synttäriliven podcast-jakso: https://www.patreon.com/posts/kuuntele-podcast-72527480 Adile Sevimli: Kansalainen, virkamies https://ylioppilaslehti.fi/2022/09/kansalainen-virkamies/ Miesvihaaja-kuunnelma https://areena.yle.fi/podcastit/1-63134979 Brunila et al.: Terapeuttinen valta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/terapeuttinen-valta/3856983 Ylönen et al.:Viestintätoimistojen valta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/viestintatoimistojen-valta/4191886 Wengrow & Graeber: Alussa oli… https://www.teos.fi/Alussa+oli

Syyskuun alussa Kari Angeria valittiin Kuopion Setlementti Puijolan uudeksi viestintäpäälliköksi. Setlementtiliike on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton monialajärjestö. Järjestö edistää ihmisten välistä vuoropuhelua ja haluaa kulkea ihmisten rinnalla erilaisissa elämänvaiheissa. Kari on aikaisemmin työskennellyt mm. Iisalmen Sanomien päätoimittajana ja lehtiryhmäpäällikkönä Ylä-Savossa. Iisalmen Sanomat ja radio Savon Aallot kuuluvat Savon Mediaan, joka on osa Keskisuomalainen-konsernia. Mitä kaikkea Kuopion Setlementti Puijola tekee arjessaan? Miltä Karista siirtymä on tuntunut uuden työtehtävän äärelle, media-alalla vietettyjen vuosien jälkeen? Kuinka Kari aikoo hyödyntää toimittajan työtehtävissä kerättyjä oppejaan viestintäpäällikön tehtävissään? Entä mistä asioista muodostuu hyvä viestintä? Mm. näihin aiheisiin saimme syventyä Savon iltapäivässä, kun Kari Angeria saapui studiovieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Millaista valtaa viestintätoimistoilla on? Keskustelemassa ovat poliittisen historian dosentti Mona Mannervuo, tutkija Niina Kari ja maailmanpolitiikan yliopistolehtori Matti Ylönen, jotka ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Viestintätoimistojen valta (Vastapaino 2022). Tiedon merkitys päätöksenteossa on kasvanut ja viestinnällä on suuri rooli tiedon jakamisessa. Millä toimintalogiikalla viestintätoimistot tuottavat vaikuttajaviestintää? Joidenkin viestintäyritysten palveluihin kuuluu myös suora lobbaaminen eli tietyn ryhmän etua palveleva päätöksentekoon vaikuttamista, jonka kohteena ovat päätöksentekijät, virkamiehet ja media. Riskinä voi olla, että ne tahot, joilla on riittävästi rahaa kalliin viestintätoimiston palveluihin, saavat lisää valtaa, ja ne tahot joilla ei ole riittävästi rahaa, kuten pienet yritykset tai vaikka yksinhuoltajat, eivät saa ääntään kuuluviin. Entä mitä seurauksia on sillä, että poliitikot käyvät välillä töissä viestintäyrityksessä ja ehkä palaavat politiikkaan vielä sen jälkeen? Tutkijat ehdottavat, että tarvitaan lisää avoimuutta ja tiukemmat karenssisäännöt. Toimittajana on Linda Pelkonen.

ANTI - Contemporary Art Festival on Kuopiossa vuosittain järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen festivaali, joka keskittyy paikka- ja aikasidonnaiseen taiteeseen. Ohjelmisto koostuu kansainvälisten ja kotimaisten taiteilijoiden ajankohtaisista teoksista, joita yleisö pääsee kokemaan 13.-18.9. maksutta ympäri Kuopiota. Taidetta on tarjolla mm. taidemuseossa, kirjastossa, torilla, teatterilla, kaupungintalon juhlasalissa ja VR-konepajalla. Festivaaliviikko huipentuu jälleen ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinnon jakamiseen. Kaikkiin tapahtumiin on yleisöllä vapaa pääsy. Vuodesta 2018 lähtien taiteilijat Gemma Paintin ja James Stenhouse (jotka työskentelevät yhdessä nimellä Action Hero) ovat matkustaneet Euroopan halki ja pyytäneet tuntemattomia laulamaan rakkauslaulun Oh Europa- projektin tiimoilta. Tähän mennessä Gemma & James ovat äänittäneet yli tuhannen ihmisen äänet laulaen rakkaudesta ja sydänsuruista 46 eri kielellä. He ovat matkustaneet yli 50 000 kilometriä, 33 Euroopan maan läpi viettäen yli 300 päivää ja yötä tien päällä asuessaan pakettiautossaan, joka toimii myös liikkuvana äänitysstudiona. Seuraa kaksikon matkaa osoitteessa: www.oheuropa.com Lauantaina 17.09. Gemma ja James saapuivat Kuopioon keräämään savolaisten tulkintoja rakkauslauluista. Kaksikko vieraili täällä myös vuonna 2018 ja tuolloin tallentui mm. oheisessa juttutuokiossa kuultavat Matti Sariolan (Romanssi) ja Kirsi Pehkosen (Minun kultani kaunis on) tulkinnat talteen. Tarkemmin vuoden 2022 ANTI-festivaalin kuulumisista, Action Heron toteuttamasta Oh Europa- teoksesta ja rakkaudesta saimme kuulla ja keskustella yhdessä Allin ja Gemman kanssa. Lisää ANTI-festivaalista löydät täältä: www.antifestival.com Haastattelijana: Sami Turunen

Ruben Stillerin ohjelmassa sukelletaan syvemmälle suomalaisten mediakohujen maailmaan. Millainen on suomalaisen mediakohun dramaturgia? Onko Bile-Sanna toimittajien luomus? Vieraana viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa. Keitä käsitellään silkkihansikkain? Viestintäyrittäjä Katleena Kortesuo kritisoi kirjassaan median suhdetta intersektionaaliseen feminismiin.

Johtaminen ja viestintä ovat mukana jokaisessa kriisissä. Niiden yhteistoiminta määrittää kriisitoimien onnistumisen.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Venäjä moukaroi Ukrainaa. Aktiivisesti sotaa seuraavat ritarit kertoivat säätelevänsä uutissumua mm. uppoutumalla töihin, pitämällä off-line-päiviä ja hoitamalla arjen rutiineja. Mediatutkija Anu Koivunen pohtii mediaa ja sanoo, että keskellä kriisiä on halu luoda mustavalkoista selkeyttä. – Harmaata aluetta tulee olemaan tulevaisuudessa ja paljon. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta kysyy, mikä on Venäjän logiikka eli onko mielekästä vain nimittää Vladimir Putinia hulluksi ja psykopaatiksi. Viestintätoimiston johtaja Taru Tujunen listaa viikon aikana tapahtuneita suuria muutoksia: "Sveitsi on luopunut puolueettomuudesta, Ruotsi vie aseita, saksalaiset uudelleenarvioivat ydinvoimaa ja suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä. Lisäksi perussuomalaiset kannattavat vihreää siirtymää ja kokoomus vastustaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista." – EU:n yhtenäisyys yllätti, kyky tuottaa järeitä päätöksiä nopeasti yksimielisesti, Tujunen sanoo. – Takin kääntäminen on kauneinta, mitä ihminen voi housut jalassa tehdä, ilakoi Uusivirta. – Se on oppimista, suomentaa puheenjohtaja.

Miten koronatilastointi tehdään Suomessa? Mikä on THL:n rooli koronaepidemiassa ja ketkä tekevät koronarajoituksia koskevat päätökset? Kuinka hyvin THL on onnistunut viestinnässään ja mikä on THL:n kanta tämän hetken koronatilanteeseen? Studiossa vieraana THL:n johtaja Mika Salminen. Jakso on nauhoitettu 10.2.2022.

Tässä jaksossa viestintätoimisto Rödin Jenni Salminen ja Katja Tolonen avaavat sitä Pandoran lipasta jota myös artistin promoamiseksi kutsutaan. Missä vaiheessa tarvitset Rödin kaltaista promotoimistoa? Onko artistin mahdollista pärjätä ilman somea? Ja onko Kouvola sama kuin puoli valtakuntaa... Kaikki – ja vähän enemmänkin – mitä halusit tietää promotoimistoista, tai kuten Jennin ja Katjan tarkentamana; viestintätoimistoista, tässä jaksossa! Rödin kotisivuRödin FacebookRödin Instagram

Viestintäsuunnitelman luonnos ja hieman pähkäilyä siitä miksi sitä ei hyväksytty.Support the show (http://www.buzzsprout.com/708861)

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraaksi saimme modernin työelämän kehittäjän, etäjohtamisen ja monipaikkaisen työn asiantuntija Ulla Vilkmanin. Timanttia consulting -yrityksestä. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Tyypillisiä ensimmäisiä kysymyksiä etäjohtamisessa on, että voiko luottaa, että ihmiset tekevät töitä etänä. Myöhemmin, kun on totuttu toimimaan hajautetussa organisaatiossa, haasteet ovat erilaiset. Silloin saattaa mietityttää, miten pystytään seuraamaan ihmisten kuormittumista ja stressin määrää. Etä- ja hybridityössä tarvitaan vahvaa luottamusta siihen, että ihmiset ottavat vastuuta omasta työstä ja osaavat päättää milloin on toimistolla tai etänä. Johtajan kannattaisi tiedostaa, että luottamus on aina päätös. Me voimme päättää luottaa ihmisiin ja siihen, että he tekevät työnsä hyvin. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita rajattomuutta, vaan sen pariksi tarvitaan hyvää johtamista ja selkeitä, kommunikoituja tavoitteita. Esihenkilö voi tukea erilaisilla toimintatavoilla henkilöstöä. Tärkeä on olla läsnä ja kuunnella, mutta esihenkilöiden ei tarvitse olla tavoitettavissa ja läsnä koko aikaa. Valmentavan johtamisen keinoin voi opettaa yksilöjä tekemään itse ratkaisuja tulevaisuudessa ja näin vahvistaa itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuuden kehittämisessä oleellista on, että raamit ja suunta on olemassa ja sitten annetaan vastuuta ja vapautta toimia niiden puitteissa. Esimerkiksi tällaisia toimintatapoja voisi ottaa käyttöön: - Kun käytävillä ei voi huikata, niin tartu puhelimeen, soita tai lähetä whatsapp-viesti tai teamsviesti ja huikkaa asia sinne. - Esihenkilö varaa kalenteriin aikaa esihenkilötyölle ja pitää siitä kiinni. Viestintä henkilöstölle, että voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. - Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita, agenda antaa näille rakennetta. - Pitäkää päivittäisiä starttipalavereita (15 minuuttia): mitä saatiin eilen tehtyä ja mitä tehdään tänään. - Tehkää lista: missä asioissa pitää tulla kysymään esihenkilöltä varmistusta ja missä voi itse päättää. Tulevaisuudessa hybridityöskentelymalli oletettavasti lisääntyy. Ei ole olemassa erikseen lähi- tai etäjohtamista, vaan johtamisessa johdetaan työtä ja tiimiä kokonaisuudessa. Ihmisiä johdetaan samalla lailla riippumatta ovatko he toimistolla vai muualla. Johtamisessa korostuu suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja ennakoitavuus, mutta on myös huolehdittava, että on kaikilla on hyvä fiilis tehdä töitä ja yhteenkuuluvuus säilyy. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Onko hallitus koronaratissa? Onko kukaan koronaratissa? Mikä on koronaratti?(0:55) Politbyroo innostaa aluevaaleihin!(16:56) Natottaako?(30:01)

Viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo ja Ivan Puopolo-kanavan isäntä keskustelevat Sanna Marinin tilanteesta ja hänen anteeksipyynnöstään. Jakso on kuvattu Viikon viisasteluklubin kuvausten jälkeen Viiskulmassa. Poliittinen anteeksipyyntö, kuten yritysmaailman anteeksipyyntö, on hyödytön ja jopa vaarallinen jos se tehdään painostuksen alaisena omin ydintukijakunnan ulkopuolisten verenhimoa miellyttääkseen. Anteeksipyyntö ja sen hyväksyminen on parhaimmillaan yksityinen ihmisten välinen yhteistyön jatkuvuuden säilyttävä kunnioituksen osoitus. Mm. politiikan tutkija Francis Fukuyaman teoria kuvaa anteeksipyynnön ja nöyrtymisen suhdetta. Huonoimmillaan anteeksipyyntö on identiteettipolitiikan pakkopulla, poliittinen ase, jolla nöyryytetään ja vaaditaan itselle keinotekoista kunnioitusta asiasta, joka ei sellaista ansaitse. Katri Kulmunin ero ja anteeksipyyntö avustajansa tekemästä virheestä on mahdollinen esimerkki tällaisesta tilanteesta. 00:00-25:16 Kalteena Kortesuo, Ivan Puopolo ja Sami Miettinen keskustelevat poliittisesta anteeksipyynnöstä #politiikka #neuvottelija #neuvottelijat #yhteiskunta #myynti Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Katri Makkonen on Bonnier-palkittu ulkomaantoimittaja, “seikkailija”, josta tuli suorien lähetysten mestari ja korona-aikana koko kansan tv-kasvo. Viestintäkonsulttina ja entisenä presidentin viestintäpäällikkönä hänellä on ainutlaatuinen näkymä haastattelun maailmaan. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelijana Jussi Liukkonen/Artlab Productions.

Maanantaikappale analysoi kirjallisuutta ja yhteiskuntaa viestintäyrittäjä Jan Erolan kanssa. Puhumme myös yrittäjyydestä, musiikista ja mahdollisuuksista.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Korona-aika sai ensihoitaja Anne Paunan miettimään omia urasuunnitelmia uudelleen. Kysymykset kuten, mitä työltä haluan, mikä on vapaa-ajan ja työn suhde, nousivat pintaan ja hän totesi kolmivuorotyön tehohoidossa liian kuormittavaksi ja lähti toisiin tehtäviin. Anne Pauna ei ole yksin, sillä miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa. Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä. Huoltamolla tavataan Anne Pauna ja kysytään millaista oli työskennellä koronan eturintamassa ja toisaalta mikä sai lähtemään? Miksi lähes jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa? Entä mitä on tarkoittanut pitkittyneiden korona oireiden kanssa taistelu? Viestintäpäällikkö ja kirjailija Ina Westman kertoo omasta sairastumisestaan ja siitä, millaista on ollut elää lähes 1,5 vuotta koronan jälkioireiden kanssa. Lopuksi tavataan vielä psykologi Nina Lyytinen ja hänen kanssaan pohditaan voidaanko korona-ajasta puhua kollektiivisena traumana ja mitä se tarkoittaa.

Kuuden ministerin erityisavustajana toiminut, Keskustan monivuotinen puoluesihteeri Timo Laaninen julkaisee tänä syksynä muistelmansa. Viestintätoimisto Rui Pedersenin hallituksen puheenjohtaja Esa Suominen on puolestaan taustaltaan sosiaalidemokraatti ja toimi Antti Rinteen valtiosihteerinä. Laaninen ja Suominen kertovat miten Suomessa rakennetaan tie politiikan huipulle, mikä on varmin tapa tömähtää huipulta kanveesiin ja minkälainen on suomalaisen politiikanteon kulttuuri. Ville Talola juontaa.

Millainen käytös viestii itsevarmuudesta? Entä romanttisista tunteista? Mihin sanattoman viestinnän ylitulkitseminen voi johtaa? Tämä jakso on pyhitetty nonverbaaliselle viestinnälle: ilmeille, eleille, puhenopeudelle ja jopa istumapaikan valinnalle. Kirsi ei tykkää, että häneen ihastutaan ja Zaida hytkyy tehostaakseen puhettaan. Mukana myös havaintoja itsetunnon ja korona-ajan vaikutuksista viestintäämme!

Otkesin tuoreen raportin jälkeen on keskusteltu kriisijohtamisen ja -viestinnän keskittämisestä. Tässä podissa kerron mielipiteeni aiheesta.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa yritetään ansaita mediaa. Millä ilveellä yritys voi päästä lehtien palstoille, radioaalloille tai jopa televisioon? Oppia antamassa Viestintävahvistin Oy:n yrittäjä, entinen päätoimittaja Jarkko Ambrusin. Mistä puhutaan, kun puhutaan ansaitusta mediasta Lehtijuttu ei ole Graalin malja, mutta jotakin sillä voi toki saavuttaa Ansaittu media ei aina olekaan se edullisin väylä mediaan 237 viestiä toimituksen sähköpostiin yhdessä aamupäivässä Millä pääsee mediaan aivan taatusti Toimittajaa kiinnostaa se, mikä kiinnostaa hänen yleisöään Tiedotteisiin tungetaan usein aivan liikaa dataa Kaikki mediat eivät sovi kaikille Miksi kannattaa pyytää ulkopuolinen kaivelemaan firmasta tiedotettavaa Valikoi sopiva ajankohta tiedottamiselle – seuraa mediaa! Älä yritä huijata toimittajia

Viestintä: puhetta rohkeudesta, strategisesta kumppanuudesta ja luovien ihmisten johtamisesta. Fiilistellään myös kukkaseppeleitä ja merimaisemaa, mutta mietitään myös selkeän ajatuksen ja kielen merkitystä viestinnässä. Vieraana Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki. Tulokulma avaa oven Verohallinnon uudenlaiseen työkulttuuriin, sen taustalla olevaan johtamiseen sekä positiivisen työntekijä- ja asiakaskokemuksen rakentamiseen. Juontajina Hannele Lotsari-Coffeng ja Jussi Miettinen. Julkaistu 16.6.2021 Jakson sisältö tekstimuodossa: https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/podcastit/tulokulma-podcast-4-jakso/

#Diippiishittii toiseksi viimeinen jakso on tässä! Aiheena Business coaching! Minusta on huikeaa kuinka yhä useammassa yrityksessä ymmärretään, että oman mielen johtaminen on työntekijöiden hyvinvoinnin & menestyksen avaintaito, ja sparrauskaveri siinä tuo tulokset huikeasti paljon nopeammin esille. Vieraana jaksossa on johdon coach Sari Vuohtoniemi True Potential:sta ja viestintä- ja markkinointijohtaja Miia Eloranta, jotka kertovat myös miten tällainen coaching suhde käytönnössä toimii. Kuunteluiloa! // Diippii shittii - tunteet työelämässä on Camilla Tuomisen samannimisen radio-ohjelman remasteroitu comeback. Hänellä oli ohjelmasaan vieraana suomen eturivin asiantuntijoita, joista jokaisen kanssa keskustellaan yhdestä teemasta josta ei meidän mielestä puhuta tarpeeksi. Camilla (KTM, psykologian perusopinnot) on tunnekouluttaja, kirjailija ja vuoden business vaikuttaja. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme tunteiden johtamista työelämässä käsittelevää kirjaa ja viimeisin: "Tunteet ei kuulu työpaikalle" (Otava) ilmestyi 09/2020. Lisätietoa: www.camillatuominen.com//

Miten kuntaviestintä poikkeaa yritysviestinnästä, vai poikkeaako mitenkään? Onko mahdollista tavoittaa kaikki kuntalaiset jopa Helsingin kokoisessa kaupungissa, kun sana pitää saada kaikille elämäntilanteesta, kielitaidosta tai teknologiaosaamisen tasosta riippumatta? Yrittävätkö poliitikot vaikuttaa kaupungin viestinnän suuntiin? Millainen koronanyrkki Helsingin kaupungilla jauhaa ja olisiko valtakunnan viestinnällä ehkä jotakin oppimista siitä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tässä jaksossa vastaa Helsingin kaupungin viestintäjohtaja, entinen Koneen viestintää johtanut Liisa Kivelä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Tässä jaksossa vieraaksemme saapuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viestintäasiantuntija Oliver Kiviharju. Miten Oliver päätyi ranskan kielen ja poliittisen viestinnän opinnoista Turun yliopistosta tämänhetkisen koronakriisin keskiöön? Jaksossa keskustelemme Oliverin urapolusta, jossa hän opiskelujen aikaisista työpaikoista eteni kohti haluttua urakäännettä työharjoittelujen avulla. Kieliopintoja pohtivalle kuuntelijalle jakson timantti on Oliverin näkökulma siitä, miten yliopiston kieliopinnoista saatava kielitaito on todellisuudessa viestinnän instrumentti. Kielitieteilijän tutkinnolla pystyy tekemään paljon muitakin töitä, kuin usein ehkä oletetaan. Uraan liittyvien mahdollisuuksien bongaamisen lisäksi Oliver kehottaa kuuntelijaa tarttumaan uusiin haasteisiin rohkeasti, kuten hän itse teki ja lähti sopivan elämäntilanteen tullen maailmanympärysmatkalle. Lopuksi Oliver antaa opiskelijoille arvokkaita vinkkejä, jotka jokaisen korkeakouluopiskelujan tulisi kuulla!

Keskustelin podcastissani kehonkielestä ja sanattomasta viestinnästä kehonkielen ammattilaisen Sami Sallisen kanssa. Sanattomasta viestinnästä voi lukea paljon, arvailla mitä toinen mahdollisesti tuntee ja ajattelee. Mihin asioihin kehonkielen ammattilainen kiinnittää huomiota? Saat tästä useita hyödyllisiä oppeja kehonkielestä eri kommunikointi- ja neuvottelutilanteisiin. Vieraani kertoo myös kiinnostavia oppeja poliisin ajoilta under cover -tehtävistä. Sallinen toimii kehonkielen ja turvallisuuden ammattilaisena, puhujana ja valmentajana. Hän on työskennellyt 30 vuotta vuorovaikutustilanteiden parissa. Taustalla Sallisella on pitkä ura poliisina, ja hän kokeekin haastavien poliisivuosien antaneen suurimmat opit sanattomasta viestinnästä, neuvottelutaidoista ja kohtaamisista. Voit lukea lisää Samista ja hänen kirjastaan Kehokoodi (2019) täällä. Ammatiltani olen laillisesttu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi​ Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala​... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/​ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala​ Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi​Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi​ Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fi​ #sanatoviestintä​ #kehonkoodi

Johtaminen ja viestintä. Onko olemassa sellaista yritystä, jonka sisäisessä viestinnässä ei olisi kehitettävää? Entä voiko avoimuutta olla liikaa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme tämänkertaisessa jaksossa Saanan kanssa. Avoimuus on ihan ehdottoman tärkeää ja yksi yrityskulttuurin kulmakivistä. Täysi avoimuus ei kuitenkaan ole mikään automaattinen oikotie onneen – se voi nimittäin äärimmillään johtaa yleiseen epävarmuuteen ja vääriin tulkintoihin, koska kaikilla ei voi millään olla näkyvyyttä kaikkiin elementteihin. Eikä tarvitsekaan. Tästä syystä en ole esimerkiksi itse ymmärtänyt koskaan, miksi johtoryhmän kokoukset pitäisi avata koko organisaatiolle. Käytännössä se vaan johtaisi siihen, ettei siellä voitaisi käsitellä asioita riittävällä avoimuudella. Paljon tärkeämpää on huolehtia että päätetyt asiat onnistutaan viestimään onnistuneesti – mitä tehdään ja miksi? Yksi hyvän johtamisen kulmakivi on nimenomaan onnistunut viestintä. Asioista informoidaan riittävästi ja tarpeeksi tarkalla tasolla, kuitenkaan hukuttamatta kaikkia täysin irrelevanttiin informaatioon. Se mikä on kenellekin riittävästi tietoa, on toki yksilöllistä, minkä vuoksi johtajalta vaaditaankin hyvää tilannetajua ja arviointikykyä.

"En mä sanonut mitään!" Etpä! Useat tutkimukset kertovat meille, että kohtaamisista yli 90% on muuta kuin sanoja. Kuinka voisimme olla kohtaamisissa viisaampia viestijiä - siitä keskustelemme tässä jaksossa yhdessä alan konkarin, upean viestintäkoulittaja Ritvä Enäkosken kanssa. Kuunteluailoa! **Diippii shittii - tunteet työelämässä on Camilla Tuomisen samannimisen radio-ohjelman remasteroitu comeback. Hänellä oli ohjelmasaan vieraana suomen eturivin asiantuntijoita, joista jokaisen kanssa keskustellaan yhdestä teemasta josta ei meidän mielestä puhuta tarpeeksi. Camilla (KTM, psykologian perusopinnot) on tunnekouluttaja, kirjailija ja vuoden business vaikuttaja. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme tunteiden johtamista työelämässä käsittelevää kirjaa ja viimeisin: "Tunteet ei kuulu työpaikalle" (Otava) ilmestyi 09/2020. Lisätietoa: www.camillatuominen.com.**