Podcasts about kyse

Faronilla on käynnissä historiansa tärkeimmät soidintanssit. Lääkekehitysyhtiö neuvottelee potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa bexmarilimabin seuraavista askeleista. Kyse on isoista rahoista, parhaassa tapauksessa miljardeista.Faronin lääkeaihio on käynyt läpi toisen vaiheen eli faasi II:n tutkimukset. Yhtiö on kertonut tuloksista makupaloja, mutta perinpohjaisesti ne esitellään touko-kesäkuun taitteessa Chicagossa järjestettävässä merkittävässä ASCO-toimialatapahtumassa. Päärivitulokset ovat lupaavia. Bexmarilimab edennee lääketutkimuksen kolmanteen vaiheeseen eli faasi III:een.Voiko pienellä turkulaisfirmalla olla käsissään blockbuster, yli miljardin dollarin vuosimyyntiä takova lääke?Entä miksi ihmeessä Faron keräsi rahaa juuri ennen toisen vaiheen tutkimustulosten julkistamista?Ja milloin Faron alkaa tehdä tulosta - tällä hetkellä kun tase osoittaa 200 miljoonan euron tappiokertymää?Grillattavana Faronin toimitusjohtaja Juho Jalkanen.Yhteistyössä: Faron#lääkekehitys #verisyöpä #blockbuster

Veikan kuuluminen: Meidän on päästävä eroon kolmesta käsitteestä, jotka toistuvat vasemmiston vaalimainonnassa: toivo, empatia ja utopia. Tilalle voisi ottaa esimerkiksi käsitteet usko, voima ja halu. Pontuksen kuuluminen: Kokoomus on onnistunein poliittinen puolue, koska se on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa luokkataistelussa. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että se on valehdellut kannattajilleen, vaan siitä, että se on onnistunut esittämään oman etunsa yhteiskunnan yhteisenä etuna, aivan kuten Marx ja Engels kuvasivat 1840-luvulla. Pontuksen vaiva 1: Miksi fasistit tanssivat aina samalla tavalla ja miksi se on cringeä? Voisiko selitys olla, että fasismi hankaloittaa kehon ja mielen yhteistoimintaa? Entä miksi Sanna Marinin tanssi on vaarallista mutta Purran tanssi vain kädenlämpöistä? Pontuksen vaiva 2: Ensin polyamoria trendasi, sitten monogamia palasi. Kaatuiko kaikki lopulta säädön määrään? On hauskaa seurata, miten trendit seuraavat toisiaan ”piireissä”. Mikä trendi mahtaa tulla seuraavaksi? Pontuksen vaiva 3: Tietty teatterimuoto, osallistava nykyteatteri, on tullut umpikujaan, joka johtuu katsojuuden ja työelämän muutoksista. Kun töissä ollaan hirveän aktiivisia ja mielikuvituksellisia, kuka jaksaa enää tulla teatteriin osallistettavaksi? Entä miten saada suostumus manipuloimalla yleisöä? Tätä kaikkea voi pohtia esimerkiksi Agora – Kaksi merenneitoa tyhjän altaan äärellä -teoksen parissa. Lehdistökatsauksessa tutustutaan kolmeen reittiin ulos ekokriisistä sekä empatiakritiikkin. Suosituksissa espresso tonic, tapa kiertää maksumuureja ja Turku. Jaksossa mainittuja asioita: Karl Marx & Friedrich Engels: Saksalainen ideologia Agora – Kaksi merenneitoa tyhjässä altaassa, Helsingin kaupunginteatteri Eetu Viren: Vallankumouksen asennot Riikka Thitz: Kuriton katsoja https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kuriton-katsoja https://archive.ph/ Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa Tilaa Patreon-lisäjaksomme: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Julkisesta sektorista, erityisesti sote-alasta, puhutaan usein kulujen kautta: miten säästetään, mistä leikataan ja miten niukkuuden kanssa pärjätään. Harvemmin esiin nousee näkökulma, jossa säästöjä syntyy fiksummalla tekemisellä – ja jossa teknologia ei ole kuluerä vaan ratkaisu.Tässä Menestystä Etsimässä -jaksossa vieraana on Jussi Määttä, terveysalan SaaS-yritys Buddy Healthcaren perustaja ja toimitusjohtaja. Buddy Healthcare on digitalisoinut potilaan hoitopolun ennen ja jälkeen sairaalakäynnin – ja onnistunut todistetusti säästämään miljoonia euroja per sairaala.Kyse ei ole hypestä, vaan käytännönläheisestä ratkaisusta, jolla potilas tietää mitä tehdä ja milloin, ja hoitohenkilökunta saa selkeän näkymän tilanteeseen. Tulos? Vähemmän turhia soittoja, vähemmän peruutuksia, parempi hoitotulos ja tyytyväisemmät resurssit.Mutta mistä kaikki alkoi? Jussi kertoo oman yrittäjätarinansa ensimmäisestä kaatuneesta digital health -firmasta nykyiseen kansainvälistyvään SaaS-yritykseen. Samalla kuulemme, miksi yritys ei lähtenyt Pohjoismaihin vaan suuntasi Britanniaan – ja mitä Saksan, Ranskan ja Italian kokemuksista on opittu.Keskustelussa pureudutaan syvälle siihen, miten julkinen sektori toimii ostajana. Miten myydä organisaatiolle, jossa yhden henkilön “ei” riittää pysäyttämään koko hankinnan? Miten syntyy aidosti kansainvälisesti kilpailukykyinen tuote – ja miksi julkisen sektorin rooli innovaation mahdollistajana pitäisi ajatella uudestaan?Jos olet kiinnostunut SaaS-liiketoiminnasta, sote-digitalisaatiosta, julkiselle sektorille myymisestä tai kansainvälistymisestä pieneltä markkinalta, tämä keskustelu on täyttä kultaa.Menestystä Etsimässä podcast tuotetaan yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

V parlamente je ďalšia skupina nespokojných poslancov - tentoraz okolo predsedu koaličnej SNS Andreja Danka, ktorý pri riešení predchádzajúcej koaličnej krízy prišiel o jediný rezort, na ktorý mal priamy vplyv. Prejavilo sa to pri hlasovaní o dvoch návrhoch, ktoré do parlamentu priniesol Robert Kaliňák. Oba prešli len vďaka opozícii. Ide o pokračovanie koaličnej krízy? Má koalícia naozaj väčšinu? Alebo bude teraz nový normál, že skupiny poslancov budú kšeftovať s podporou návrhov či personálnych nominácií? Už včera totiž odstúpil z kandidatúry na člena Rady STVR nominant Hlasu Daniel Krajcer, ktorý tvrdil, že sa stal predmetom politického boja o funkciu predsedu parlamentu pre Richarda Rašiho.V dnešnom podcaste budete počuť reportéra Aktualít Tomáša Kyseľa a politológa Pavla Baboša. Moderuje Peter Hanák.

V parlamente je ďalšia skupina nespokojných poslancov - tentoraz okolo predsedu koaličnej SNS Andreja Danka, ktorý pri riešení predchádzajúcej koaličnej krízy prišiel o jediný rezort, na ktorý mal priamy vplyv. Prejavilo sa to pri hlasovaní o dvoch návrhoch, ktoré do parlamentu priniesol Robert Kaliňák. Oba prešli len vďaka opozícii. Ide o pokračovanie koaličnej krízy? Má koalícia naozaj väčšinu? Alebo bude teraz nový normál, že skupiny poslancov budú kšeftovať s podporou návrhov či personálnych nominácií? Už včera totiž odstúpil z kandidatúry na člena Rady STVR nominant Hlasu Daniel Krajcer, ktorý tvrdil, že sa stal predmetom politického boja o funkciu predsedu parlamentu pre Richarda Rašiho.V dnešnom podcaste budete počuť reportéra Aktualít Tomáša Kyseľa a politológa Pavla Baboša. Moderuje Peter Hanák.

Elämme erikoista aikaa. Kyse lienee erään aikakauden lopusta. Vanhat turvallisuusrakenteet ovat epävakaita ja uusia on muodostumassa. Läntiset arvot ovat eläneet vahvoina maailmanpolitiikan näyttämöllä, mutta Yhdysvaltain toiminta herättää suurta hämmennystä. Ministeri Jaakko Iloniemi tuo vakaata pohjaa ja taustaa nykyiseen keskusteluun ja uutisvirtaan. Hän osaa taustoittaa turvallisuuspoliittista ajattelua niin, että olennainen nousee informaatiotulvasta esiin.

Pontuksen kuuluminen: Pontus on löytänyt hyvinvointia elämäänsä keskiluokkaisuudesta. Keskiluokkaisuutta voi tarkastella esimerkiksi terapeuttisena minuuden tuotantona, elämää helpottavana ylimääränä tai eteenpäin pyrkimisen mentaliteettina. Mutta miten ihmisten halua parempaan ja vakaampaan voisi kanavoida mielekkäästi politiikkaan? Veikan vaiva: Yhdysvalloissa konservatiivinen lakiaktivismi on johtanut laajaan oikeusjärjestelmän haltuunottoon ja miehittämiseen omilla asiantuntijoilla. Erityisen selvästi tämä näkyy korkeimman oikeuden perustuslakitulkinnoissa. Entä Suomessa? Oikeistopoliitikkojen viime vuosien lausunnot viittaavat perustuslain roolia ja tulkintoja koskevaan jännitteeseen. Konfliktin ytimessä on leikkauspolitiikan ja perustuslain ristiriita. Pontuksen vaiva: Aktiivista sijoittamista myydään ihmisille valtavalla volyymilla, vaikka se on hyvin epäolennainen harrastus suurimmalle osalle ihmisistä. Kyse ei ole vain sijoittajavaikuttajien eliittiasemasta ja innokkuudesta: sijoittamisen kautta levitetään elämäntapaa, jossa ihmiset kantavat enemmän ja vakavampia riskejä omien valintojensa seurauksista. Vaihtoehtona olisi tasata riskit ja hoitaa niitä yhdessä. KU-lehdistökatsauksessa tarkastellaan Suomen alueellista polarisaatiota ja sen poliittisia seurauksia. Suosituksissa Kierrätyskeskuksen nettikauppa, Pontuksen uutuusteos Keskeytysten arkisto, Laura Böökin näyttely Taukotila ja Eetu Virenin teksti Trumpin toisesta kaudesta. Jaksossa mainittuja asioita: Brunila, Harni, Saari, Ylöstalo: Terapeuttinen valta — Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa Lindgren, Mokka, Neuvonen & Toponen: Digitalisaatio. Murroksen koko kuva Juha Siltala: Keskiluokan nousu, lasku ja pelot 5-4 -podcast https://open.spotify.com/show/5W7uOd5p8kDwRzQU2CaBe7?si=sZfvc9xmRHehFpuRY7EQ5w Ari Mölsä: Estääkö perustuslaki kaiken järjellisen toiminnan? https://yle.fi/a/3-11849667 Tuula Kärki: 2040-luvun Suomi on polarisaation Suomi (Kansan Uutiset) Laura Böök: Taukotila (HAM galleriassa 4.5. saakka) Eetu Viren: Donald Trumpin tammikuun kahdeskymmenes https://komeetta.info/2025/03/13/donald-trumpin-tammikuun-kahdeskymmenes/ Kierrätyskeskuksen verkkokauppa https://kauppa.kierratyskeskus.fi/ Pontus Purokuru: Keskeytysten arkisto Tilaa yhteistyökumppanimme KU: https://ku.fi/tilaa Tue meitä Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Jaksossa mainitut linkit:Varaa paikkasi maksuttomaan webinaariin >>>Jakson muistiinpanot:vapautasupervoimasi.fi/blog/Lanseeraan-Suomen-ensimmaisen-verkkovalmentajien-yhteison

Onko perinteinen seksuaalimoraali syrjintää?

Suomen valokuvataiteen museossa oli joulukuussa esillä teos, jossa kuvan keskeisenä osana oli Valion soijajugurttipurkki. Kyse ei ollut kriittisestä tai ironisesta kommentoinnista, vaan kaupallisesta brändiyhteistyöstä. Jopa teoksen nimi oli sama kuin Valion brändikampanjalla. Tiettävästi tämä on ensimmäinen kerta, kun sponsori saa logonsa museonäyttelyssä olevaan teokseen Suomessa. Kulttuuriykkösessä keskustellaan tuotesijoittelun pelisäännöistä kuvataiteen kontekstissa. Keskustelemassa Suomen valokuvataiteen museon johtaja Anna-Kaisa Rastenberger, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki, ekonomi, kuvataiteilija ja taidebloggari Terese Kühl sekä kuvajournalisti, kuvittaja ja tuottaja Klaus Welp. Toimittajana on Jonni Roos.

Kun Relais listautui Helsingin pörssin First Northiin viisi vuotta sitten, se näyttäytyi autojen varaosien tukkukauppana, jolla oli omia valaistustuotteita. Yrityskaupat ovat muuttaneet Relaisin muotoa melkoisesti. Vuonna 2021 Relais osti Suomesta Raskonen ja Ruotsista STS:n eli Sydhamnens Trailer Service AB:n, jotka kumpikin ovat raskaan kaluston huoltoyhtiöitä. Tällä hetkellä korjaamotoiminta tuo suunnilleen kolmanneksen Relaisin liikevaihdosta. Yrityskaupat ovat olennainen osa Relaisin strategiaa. Yhtiö esittäytyykin olevansa "johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa". Relaisin voi mieltää toimialaerikoistuneeksi sarjayhdistelijäksi. Omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan sillä, että yritysostokohteet ostetaan edullisilla kertoimilla, minkä jälkeen ostokohteita pyritään panemaan tehokkaampaan kuntoon toimialaosaamisen avulla. Lisäksi saattaa tulla synergiahyötyjä muiden Relaisiin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa yrityskaupoista kertyvää osaamista. "Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi." Relais tavoittelee 50 miljoonan euron EBITAa eli tulosta ennen poistoja ensi vuoden loppuun mennessä. Kyse on pro forma -luvusta: tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa kasassa on sellainen kokonaisuus, joka vuositasolla tekee 50 miljoonan EBITAn. Omavaraisuusaste ei enää kovin paljon jousta, joten omaa pääomaa on luultavasti vahvistettava joko laskemalla liikkeelle uusia osakkeita tai hybridilaina. Piensijoittaja voi pelätä valikoiduille sijoittajille alihintaan suunnattua osakeantia. ”En näkisi sellaista kauhean järkevänä oikeastaan kenenkään kannalta. Uskon, että jos tällainen uuden osakepääoman kerääminen tulisi ajankohtaiseksi, ainoa oikeastaan järkevä motivaatio meille olisi joku partneri, joka toisi jotain siihen kuvioon”, Arni Ekholm sanoo. Yhteistyössä: Relais Relaisin sijoittajasivut: https://relais.fi/sijoittajat/

Globaalisti tarkasteltuna uskontojen merkitys maailmassa on kasvanut viimeisten vuosikymmenien ajan, mutta Suomessa kehitys vaikuttaa kulkeneen toiseen suuntaan. Uskonnottoman identiteetistä on tullut yhä keskeisemmin “uusi normaali”. Kansainvälisesti poikkeuksellista on se, että Suomessa ateisteiksi itsensä identifioivien nuorten naisten määrä on jo ohittanut nuoret miehet. Nuorten naisten suhteessa uskonnollisuuteen, erityisesti kristinuskoon, on ylipäätään viime vuosina tapahtunut poikkeuksellisen suuri romahdus. Nuorten miesten keskuudessa vaikuttaa päinvastoin heräävän uudenlaista kiinnostusta kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan. Mistä on kyse, mitä tulokset tarkoittavat ja minkälaiset tekijät selittävät nuorten miesten ja naisten välistä eriytymistä? Onko naisten keskuudessa nähtävä uskonnollisuuden romahdus merkki kasvavasta välinpitämättömyydestä henkisyyttä kohtaan vai enemmänkin reaktio nimenomaan kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan? Entä mikä nuoria miehiä kirkossa kiehtoo ja miksi? Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa tutkimusperustaisia vastauksia tuore nelivuotisraportti ”Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023”. Uskonnollisuuden muutoksia ovat avaamassa kaksi kirjan kirjoittajista, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki ja tutkija Kimmo Ketola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Korjaus uutisiin: Jos vaalit käytäisiin nyt, republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump valittaisiin presidentiksi 52 prosentin todennäköisyydellä. Kyse ei siis ole äänestäjien prosenttiosuudesta, kuten lähetyksessä kello 15 kerroimme. Asia selviää 538-sivuston vaaliennusteesta.

Saharan eteläpuolisen Afrikan kristityt kokevat ennennäkemättömän laajaa väkivaltaista vainoa. Afrikan kristilliset johtajat kutsuvat sinua nyt seisomaan heidän rinnallaan.   https://opendoors.fi/nouseafrikka/  

Hallituksen suunnitelmat vesihuoltolain uudistamisesta ovat saaneet viime päivinä runsaasti kritiikkiä. Opposition mielestä lakiesitys ei estä vesihuollon yksityistämistä riittävästi. Mistä kiistassa on kyse? Keskustelemassa Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala ja maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta. Lähetyksessä kuullaan myös Kuopion veden väliaikaisen toimitusjohtajan Markku Lehtolan näkemyksiä. Influenssarokotusten ajanvaraus on alkanut. Kannattaako piikille kiirehtiä heti? Puhelimessa HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen. Unkarin pääministeri Viktor Orbán pitää keskiviikkona puheen EU-parlamentissa. Kohtaamisesta europarlamentaarikkojen kanssa odotetaan myrskyisää. Keskustelemassa Jean Monnet -professori Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Rasmus Montonen, tuottaja Annette Blencowe.

Baillie Gifford's Stuart Dunbar delves deep into the world of growth investing and shares how Baillie Gifford's team identifies the next big disruptors—companies like Tesla. Dunbar reveals Baillie Gifford's unique approach, focusing on long-term potential over short-term financial metrics. He explains why taking risks and embracing uncertainty is essential to finding tomorrow's transformative companies. Whether you're curious about how future industry leaders are spotted or interested in the mindset behind visionary investing, this episode offers valuable insights for anyone looking to understand growth investing better. Syväsukellus kasvusijoittamisen maailmaan. Edinburghilainen varainhoitoyhtiö Baillie Gifford on erikoistunut löytämään tulevaisuuden tähtiä ennen kuin muut löytävät ne. Yhtiö esimerkiksi sijoitti Teslaan jo toistakymmentä vuotta sitten. Partneri Stuart Dunbar kertoo, kuinka Baillie Giffordilla haarukoidaan yhtiöitä, jotka voivat kymmenkertaistaa sijoituksen arvon. "Oikeiden osakkeiden poimimisessa on kyse siitä, että valitaan joukko osakkeita, joilla on potentiaalia kasvaa merkittävästi. Kyse ei ole virheiden välttelystä", Dunbar sanoo.

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä. Politiikkaradio pureutuu taloustilanteeseen ekonomistien kanssa. Voiko Suomea odottaa EU-maiden kovin kohtalo ja uudet lisäsopeutukset? Kyse on siitä, että EU:n taloussäännöt voivat iskeä Suomeen voimakkaimmin. Hakiko hallitus EU:lta selkänojaa leikkauksilleen? Studiossa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Jokin on muuttunut – yhtäkkiä tuhannet työikäiset nuoret hakeutuvat Suomessa varhaiseläkkeelle. Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi aikavälillä 2018–2023 jopa 41 prosenttia. Jo vuonna 2016 sairauspoissaolot mielenterveyssyistä räjähtivät selvään kasvuun. Tilanne ei kerro esimerkiksi erityisesti syrjäytyneiden nuorten aikuisten kohtaamista haasteista, vaan laajemmasta, jo työelämään kiinnittyneitä koskettavista muutoksista. Mistä on kyse ja mikä tilannetta voisi selittää? Löytyykö ongelmien taustalta enemmän yksilöiden elintapoihin vai työelämän kuormittavuuteen liittyviä haasteita? Vai onko käsillä oleva mielenterveyskriisi seurausta sellaisen yleisen epävarmuuden ja turvattomuuden kasvusta, jonka juuret ulottuvat jo monia vuosia kauemmas kuin globaali pandemia tai Ukrainan sota? Miten tukea työssä jaksamista, jos työelämä koetaan jatkuvana sinnittelynä ja toivottomana suorittamisena – vai onko tällöin viisautta sanoutua irti siitä, mikä tuntuu vievän elämästä viimeisenkin ilon ja merkityksen? Keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja identiteetin tutkija, dosentti Päivi Fadjukoff Jyväskylän yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! Välillä tuntuu siltä, että tuskallisen hitaasti asiat muuttuu psykiatrian parissa, vaikka muutettavaa ja muutostoivetta olisi paljon. Tänä vuonna (2024) on tapahtunut kuitenkin eräänlainen edistysaskel.  Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! Kyse on uuden The Maudsley Deprescibing Guidelines kirjan julkaisustaThe Maudsley Deprescibing Guidelines kirjan julkaisustaThe Maudsley Deprescibing Guidelines kirjan julkaisusta. […] The post Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! appeared first on Astetta parempi elämä.

Työkyvyssä on kyse siitä, että ihmisellä on voimavaroja, osaamista ja motivaatiota täyttää työn vaatimukset. Kyse on siis henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroista. Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Kaikki ei kuitenkaan ole suinkaan kiinni vain yksilöstä vaan myös elämäntilanne, työpaikan käytäneet ja yhteiskunnalliset tekijät muovaavat työkykyä. Työkykyäni edistää se, että minuun suhtaudutaan, kuten muihinkin työtä tekeviin ihmisiin, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. En ole osa- tai täsmätyökykyinen, vaan työkykyinen omiin töihini. Kaikkien vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäisi muun muassa lakien noudattaminen, kiintiöt ja ihmisten kouluttaminen, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen, Veli Kauppinen ja Susanna Vainiola Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Bahmani, Airin (2024) Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helppy Hoivapalvelu (2024) Tuplaruuhkavuosi-kysely Purhonen, Sanni, Urhonen, Amu (2023) Helsingin Sanomat, Mielipidekirjoitus: Vammaiset ihmiset eivät kaipaa ulossulkevaa kieltä Miksi opiskelijat uupuvat? (2024) Yliopisto-lehti, Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt Louhimo, Riku, Airila, Auri (2024) Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt

Loma on loppu, mieli maassa ja arkeen paluu tuntuu tahmealta. Kuulostaako tutulta? Saatat kärsiä loman jälkeisestä bluesista. Kysyimme psykologilta, mikä helpottaa apeaa oloa ja milloin negatiiviset tuntemukset vaativat toimia.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/tympiiko-loman-loppuminen-tasta-loman-jalkeisessa-bluesissa-on-kyse Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vain muutama vuosikymmen sitten internetin povattiin avaavan tiedon kaikille ja vähentävän yhteiskunnallisia ja sosiaalisia hierarkioita. Internet kyllä tuli, valtavassa mittakaavassa, mutta vapaus ei enää ole ensimmäinen asia, joka siihen liitetään. Nyt kannetaan huolta valtavista informaatiomääristä, joita meistä kerätään. Pontus Purokuru näkee verkkotodellisuuden myös tavallaan kaventavan ihmisen autonomiaa, sillä me itsekin alamme kategorisoida itseämme verkon todellisuuden mukaisesti. Kyse ei kuitenkaan ole vääjäämättömästä dystopiasta, vaan nykytilannetta voi vielä rakentaa toisinkin. Pontus Purokuru on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Normaalia aktiivisemmat valoilmiöt Maan ilmakehässä nostivat erään vanhan aiheen pinnalle, josta kiersi hurjia teorioita jo kauan sitten. Kyse on HAARP-tutkimusprojektista – ja nyt tietyillä ihmisillä on muutamia syitä uskoa, etteivät nuo laajalle levittyneet revontulet olleet pelkästään aurinkotuulen aiheuttamasta geomagneettisestä myrskystä peräisin. Sillä HAARP oli omien tiedotteidensa mukaan suunnitellut omaa projektiaan samoille päiville.

Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan. Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena. Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vaikka kalevalamitta tuntuu iskostuneen jonnekin takaraivoon, antiikin tekstien metriikka tai muoto-oppi on vieraampaa. Siitä huolimatta klassisia tekstejä on suomennettu monin eri tavoin. Joskus käännökset ovat olleet yleviä ja tarkasti mitassa - toisinaan juoni on nostettu mitan edelle, ja esiin on noussut jonkinlaista arkikielisyyttä. Tämä ei kuitenkaan ollut kreikkalaisille mitenkään vierasta. Kyse saattoi olla muistamisen tekniikoista, aivan kuin meille tutussa Kalevalassa. Klassisten kielten kääntämisestä on puhumassa Joona Lahti. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession". Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä. Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen. Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista? Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli valita oman puolueen SDP:n ja oman ammattiliiton Tehyn linjan väliltä? Olisiko potilasturvallisuuslain pitänyt olla Bergin mielestä omantunnon kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

This week the ladies take on a controversial topic: Fragrets, i.e. those frags that maybe didn't need to make it all the way into the cart after all. Listen as they discuss epic blind buys, perfume second tries, and a fragrance that smells deep fried. Chloe enters her convalescent cinephile era, Maddie climbs back on her Kyse bottle soapbox, and the gals debate which perfume was worn by Harvey Milk. All that plus an Ex Machina fragrance, a dirty little period piece, the art world's crippling fragrophobia, and a perfume application hot take you will NOT want to miss. ***Fragrances Discussed:Commodity MilkChabaud Lait ConcentréDedcool MilkComme des Garçons by Comme des GarçonsGateau de Carnavale by Kyse PerfumesCocco Alla Vaniglia by Kyse PerfumesOui Plus by Kyse PerfumesFrangipane Al Pistacchio by Kyse PerfumesTauer Incense RoseDior SauvageChanel BleuJuliette Has A Gun Lady VengeanceJuliette Has A Gun Not A PerfumeEau Capital by Diptyque Rose Load by Boy Smells1969 by Histoires de Parfums Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Me emme ole syyllisiä siihen, millainen elämämme on tänään, mutta me olemme vastuussa siitä, millainen se on tulevaisuudessa. Tässä jaksossa Jari tarkastelee vastuun tematiikkaa – ja kyseenalaistaa merkittävän osan viimeisten vuosikymmenten aikana oppimaansa. Kysy Jarilta, Jari vastaa tulevissa jaksoissa: https://jarisarasvuo.fi/kysy Kuuntele ja tilaa Spotifyssa: https://open.spotify.com/show/6iWCY1wgO1TB94MCaoBycR Kuuntele ja tilaa Apple Podcastsissa: https://podcasts.apple.com/us/podcast/jari-sarasvuo-podcast/id1705011676 Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Mistä on kyse, kun hyökkäyssotaa käyvä Venäjä väittää, ettei Ukraina ole valtio lainkaan, ja Venäjä olisi alueen aito ja alkuperäinen haltija? Kyse on historiallisista myyteistä ja narratiiveista, joilla Venäjä on yrittänyt rakentaa itselleen upean historian. Tarina Moskovan ortodoksisesta ylivallasta osoittautuu kuitenkin Jukka Korpelan tutkimuksissa sangen epäluotettavaksi tarinaksi, jolle on monta ei niin ylevää vaihtoehtoa. Jukka Korpela on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Moderátor Šimon Žďárský v najnovšom diele relácie Startitup Diskusný klub privital Patrika Magdoška, reportéra týždenníka .týždeň a farmára. V rozhovore prebrali akutálnu tému týkajúcu sa dočasne povereného ministra pôdohospodárstva a rozvoja vidieka Samuela Vlčana a jeho dotácie pre firmu Reko Recycling, ktorá získala štátnu dotáciu vo výške 1,4 milióna eur. ,,Ako najväčší chybný krok v tomto vidím odstúpenie ministra Mičovského, bolo to pochabé a bezhlavé. Svojim odstúpením dovolil opätovný príchod ľudí ako Vlčan alebo Kyseľ.” Viac o tejto kauze či o nastupujúcej úradníckej vláde sa dozvieš v najnovšom diele Startitup Diskusného Klubu. Pre viac rozhovorov so zaujímavými osobnosťami a o aktuálnej politickej situácii sleduj aj ďalšie epizódy ⁠⁠⁠Diskusný Klub⁠⁠⁠.

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarja vuonna 2023 toteutetaan kahden live-luennon sekä muiden kurssisuoritusten muodossa. Sarjan ensimmäinen ja viimeinen luento toteutetaan livenä Aalto-yliopistolla.Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajatteluEmeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa? Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tämän päivän jaksossa keskustellaan hiukan perusteellisemmin siitä, mitä ihmettä Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten ympärillä nyt oikein tapahtuu Turkissa ja Unkarissa – ja mistä koko vyyhdissä on pohjimmiltaan kyse. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Pekka Mykkänen. Tämä podcast julkaistiin 25.1.2023. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen. Näitä kaikkia on kutsuttu megatrendeiksi The Ulkopolitistissakin. Mitä megatrendit oikeastaan ovat? Megatrendit vilahtelevat julkisessa keskustelussa vähän väliä. Esimerkkejä riittää: milloin puhutaan kiertotaloudesta, milloin työn paikattomuudesta. Kyse on aina tulevaisuuden hahmottelusta – siitä, että juuri tämä asia muokkaa maailmaa peruuttamattomasti juuri nyt. Sitran Megatrendit 2023 -raportti hahmottelee yhteiskunnan tulevaisuutta viiden megatrendin kautta. Näihin kuuluvat luonnon kantokyvyn mureneminen, hyvinvoinnin haasteiden kasvu, koveneva demokratian kamppailu, digivallan kiihtyvä kilpailu ja talouden rakoileva perusta. Miten megatrendit auttavat ymmärtämään tulevaisuutta, ja miten ne eroavat heikoista signaaleista? Entä mitä tekemistä megatrendeillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa? Asiantuntijavieraana jaksossa: Sanna Rekola on strategian ja ennakoinnin asiantuntija Sitralla ja yksi Megatrendit 2023 -raportin kirjoittajista.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Mistä media meuhkaa liikaa? Tätä kysyy puheenjohtaja, joka sitten leimautuu Brutukseksi Harry-intonsa takia. Anu Koivunen kertoo, että termi blokkivaalit pärähti suomalaiseen poliittiseen julkisuuteen viime viikolla. Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat puheenjohtajiensa suulla, että perussuomalaiset eivät mahdu samaan hallitukseen heidän kanssaan. Kyse on hänen mielestään poliittisen keskustelun ja julkisuuden hallinnasta. Kaarina on ilahtunut ilmiöstä: Valtavan virkistävää! Hilkkaa epäilyttää: Onko viisasta vetää jyrkkiä rajoja? – Nyt ei saa ärsyttää eikä arvostella Turkkia, tämä on tuttua tuoksua, olemme uussuomettumisen ytimessä, on Kaarina Hazard huomannut. Hän pohtii, että jos nyt olemme kollektiivisesti suut supussa, niin miten osaamme puhua myöhemminkään. Hilkka muistelee, että ennen Natosta puhuttiin kuiskaten. Hän sanoo kyllä ymmärtävänsä, miksi Suomi ja Ruotsi kävelevät diplomatian munankuorilla. Anu peräänkuuluttaakin kansalaiskeskustelua. Hilkka Olkinuora haluaa puhua arvokkaasta kuolemasta, koska kuolinapua koskeva uusi kampanja pyrkii saamaan lain jälleen käsittelyyn eduskunnassa. Hilkka sanoo, että tuki eutanasialle on kasvanut vauhdikkaasti ja että eduskunta "pyyhki pöytää" kansalaisaloitteella edellisellä kerralla v. 2017. – Tästä tullut lääkäreiden suojeluprojekti, hän väittää lopuksi.

Tässä jaksossa lähestymme ihmisen tunnemaailmaa, toimintaa ja keinoja jäsentää maailmaa hieman totutusta poikkeuksellisella tavalla. Samalla kertaa saamme ruksittua jälleen monen kuulijan vierastoiveen listalta pois. Tällä kertaa pureudumme tutkimaan ihmisen tunne-elämää ja toimintaa enemmän biologian pohjalta.  Pohdimme mm. suuren v*tutustutkimuksen pohjalta, että mikä meitä suomalaisia v*tuttaa ja miten usein tai lujasti? Entä mistä ja miten ihmisen tunteet syntyvät, voiko niitä mitata ja kuvantaa jollain tavalla? Mihin tunteita ylipäätään tarvitaan ja voiko niitä hallita? Menemmekö me ihmiset automaattiohjaus päällä vai teemmekö tietoisia päätöksiä? Onko ihmisen tunteet vain "sykkiviä synapseja" vai jotain mystisempää jossain syvemmällä? Olemmeko luontaisesti optimisteja vai pessimistejä?  Miten rakastuminen syntyy, vaikuttaako siihen sisäinen kauneus, ulkonäkö, vauraus vai jokin muu? Voiko elintapoja muuttaa tahdonvoimalla vai mitä muutokseen tarvitaan? Miksi ihmiset ovat pahoja toisilleen ja tekevät ikäviä asioita? Onko pahuus opittua vai kovakoodattuna ihmisen perimään? Miksi olemme välillä rehellisiä ja välillä valehtelemme? Onko ihmisellä 100% vapaa tahto vai ei?  Näitä ja muita kysymyksiä pohdimme lääketieteellisen kuvantamisen professori, laillistettu psykologi ja tietokirjalija Lauri Nummenmaan kanssa. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Lauri Nummenmaa Kotisivu: https://nummenmaa.fi/kirjat/ Twitter: https://twitter.com/lnummenmaa Kirjat: https://nummenmaa.fi/kirjat/

Vianočné sviatky sú v mnohých domácnostiach obdobím hodovania. Pár dní v roku na tom nie je nič zlé, hovorí nutričná špecialistka Tatiana Kyseľová, ktorá je aj súčasťou tímu v rámci programu Chuť žiť a hrdo priznáva, že aj ona si rada dá vysmážaný rezeň. Má to však svoje ALE. Kyseľová porozprávala o tom, aké najčastejšie chyby sa dejú na slovenských stoloch počas sviatkov, ako naše stravovanie podmieňuje vzťah k jedlu, ale aj vzťah ku samému sebe. Hovorili sme o nápore alkoholu a sladkého cez Vianoce, bezmyšlienkovitom ujedaní drobností zo stola, ale aj o pôstoch, diétach a vianočných predsavzatiach. Tatiana Kyseľová odpovedala na veľa vecí, ktoré možno zaujímajú v tomto predvianočnom čase aj vás a my odporúčame pozrieť si v "špeciálnej" predvianočnej epizóde Ide o nás.

Tässä jaksossa keskustelemme vieraan kanssa sisusta, tuosta suomalaisesta asenteesta, jolle ei muista kielistä löydy suoraa vastinetta. Käymme läpi mm. millaista sisututkimusta on aikaisemmin tehty ja millaista jakson vieras teki väitellessään aiheesta? Olemmeko ymmärtäneet sisun tähän mennessä jotenkin väärin tai ainakin turhan kapea-alaisesti hyödyntääksemme sitä parhaiten elämässämme? Onko sisu hampaat irvessä -tyylistä eteenpäin vääntämistä läpi harmaan kiven vai jotain armollisempaa ja joustavampaa? Onko sisu ominaisuus, jonka saa vain syntymälahjana vai voiko sitä kehittää paremmaksi myöhemmin elämässä?  Voiko sisukas ihminen olla myös armollinen? Miten sisu, itsemyötätunto ja joustavuus voivat elää käsi kädessä samassa ihmisessä? Näitä ja muita sisukysymyksiä pohdimme sisusta väitelleen tutkijan Elisabeth Lahden kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Elisabeth Lahti - Kotisivu: https://www.sisulab.com/

Miksi kirjeenvaihtaja ei uskaltanut antaa numeroaan iranilaiselle miehelle? Koska Iranin pappisjohdon dystooppisen valvontakoneiston lonkerot ulottuvat lähes kaikkialle, myös ihmisten puhelimiin. Iranissa kansa lähti syksyllä kaduille, kun nuori nainen kuoli siveyspoliisin käsissä. Sosiaalinen media täyttyi mielenosoitusvideoista, mutta uutisissa Iran tuntui näkyvän vähemmän. Miksi? Sitä avaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka lähti Prahaan jäljittämään kuolleen mielenosoittajan tarinaa. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Toimittajien on hyvin vaikea päästä itse Iraniin raportoimaan. Kun kuvat protesteista leviävät somessa, uutismedian on pohdittava, mikä on varmasti totta. Samalla on suojeltava haastateltavia ja kuvissa näkyviä ihmisiä. Jennyä kiinnostaa, miksi iranilaisten mitta on nyt täynnä. Kyse ei ole vain naisten ärtymyksestä, vaan myös miehet vaativat muutosta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Yhdysvaltain demokratia on vaakalaudalla, enkä liioittele." Näin sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja selittää miksi. Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta. Yhdysvaltalaiset siis valitsevat pian välivaaleissa uusia vallankäyttäjiä maan tärkeimmille johtopaikoille. Samalla jaetaan monia alueellisesti tärkeitä tehtäviä. Ehdolla on satoja "vaalikieltäjiä". Kyse on heistä, jotka uskovat, että viime presidentinvaalien voitto varastettiin Donald Trumpilta. Vaalikieltäjistä huolimatta suuri osa republikaaniäänestäjistä pysyy uskollisena puolueelleen. Hinnat nousevat ja rikollisuus kasvaa. Ne tuntuvat ongelmina painavammilta kuin demokratian tila. Republikaanien ennustetaankin voittavan vaalit. Mutta miten käy, jos vaikutusvaltaisiin tehtäviin nousee ihmisiä, jotka haluavat romuttaa demokratian? Luvassa on Amerikka-spesiaalin paluu eli puolen tunnin paketti Jennyn hämmennystä ja Iidan monologeja. Kuunneltuasi ymmärrät, missä Yhdysvaltain politiikassa juuri nyt mennään – ja miksi välivaaleilla on väliä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.

Naiset naisten oikeuksia vastaan – vai mistä oikein on kyse? Italia on saamassa ensimmäisen naispääministerinsä, kun Giorgia Melonin johtama äärioikeisto voitti vaalit. Meloni puolustaa "luonnollisia perheitä" ja vastustaa aborttia. Vaikka Melonia äänestettiin muistakin syistä, Italiaa johtaa nyt nainen, jonka arvomaailma on äärikonservatiivinen. Kyse on jättimäisestä EU-maasta, joten muutos on merkittävä, sanoo Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen. Jenny pyytää keskusteluun mukaan myös kirjeenvaihtaja Iida Tikan Yhdysvalloista. Maasta poistettiin yleinen aborttioikeus, ja tulevissa välivaaleissa raskaudenkeskeytys on merkittävä kysymys. Jenna muistuttaa, että jo nyt Italiassa abortin saaminen voi olla hyvin vaikeaa – ja yksi syy tähän on Melonin johtaman puolueen paikallispolitiikka. Onko aborttikeskustelun kuumeneminen laajempi maailmanlaajuinen trendi? Entä haluavatko konservatiiviset naispoliitikot naiset takaisin hellan ääreen ja synnyttämään? Iida ja Jenna selittävät, ettei asia ole näin mustavalkoinen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

„Toto je proces, ktorý je samozničujúci. Na konci bude zánik SaS. Problém je, že Sulík si tak „odpálil“ všetkých svojich kritikov, že stratil v strane systém bŕzd a protiváh,“ kritizuje predsedu SaS bývalá poslankyňa liberálov Lucia Nicholsonová. Podľa nej v SaS už predsedovi nemá kto povedať, že sa mýli pretože v nej zostali len ľudia visiaci na šnúrkach predsedových nohavíc. Ustúpi Sulík v aktuálnom spore s Matovičom? A ohrozuje hnutie Republika bezpečnosť Slovenska? Vládnu koalíciu už celé týždne zamestnáva ostrý spor medzi SaS a OlaNO pričom ustúpiť nechce ani jedna zo zúčastnených strán. Aké je pozadie rozhodnutia liberálov žiadať si už po druhý raz politickú hlavu Igora Matoviča? Nakoľko išlo o osobné rozhodnutie Richarda Sulíka a do akej miery je s ním stotožnená aj strana, ktorú vedie? A akú úlohu v rozhodnutí odísť z vládnej koalície hrali stúpajúce preferencie SaS a možno od nich očakávať konštruktívnu opozičnú politiku? Odpovie bývalá dlhoročná sulíkova spolupracovníčka a exposlankyňa za SaS Lucia Nicholsonová. Tá dnes prichádza aj s ideou založenia novej strany. Objavia sa v nej aj expremiér Dzurinda či bývalý minister financií Ivan Mikloš? V druhej časti dnešného podcastu sa pozrieme na hnutie Republika, ktoré naberá do svojich radov ľudí z prostredia bezpečnostných zložiek. Môže sa tak stať strana Republika bezpečnostnou hrozbou pre slovenskú Republiku? Viac už v rozhovore kolegu Adama Oleša s reportérom Aktualít Tomášom Kyseľom Počúvate Aktuality Nahlas, pekný deň a pokoj v duši prajú Adam Oleš a Braňo Dobšinský.      

„Toto je proces, ktorý je samozničujúci. Na konci bude zánik SaS. Problém je, že Sulík si tak „odpálil“ všetkých svojich kritikov, že stratil v strane systém bŕzd a protiváh,“ kritizuje Sulíka bývalá poslankyňa liberálov Lucia Nicholsonová. Podľa nej v strane už predsedovi nemá kto povedať, že sa mýli pretože v nej zostali len ľudia visiaci na šnúrkach predsedových nohavíc. A ohrozuje Republika Slovensko? Vládnu koalíciu už celé týždne zamestnáva ostrý spor medzi SaS a OlaNO pričom ustúpiť nechce ani jedna zo zúčastnených strán. Aké je pozadie rozhodnutia liberálov žiadať si už po druhý raz politickú hlavu Igora Matoviča? Nakoľko išlo o osobné rozhodnutie Richarda Sulíka a do akej miery je s ním stotožnená aj strana, ktorú vedie? A akú úlohu v rozhodnutí odísť z vládnej koalície hrali stúpajúce preferencie SaS a možno od nich očakávať konštruktívnu opozičnú politiku? Odpovie bývalá dlhoročná sulíkova spolupracovníčka a exposlankyňa za SaS Lucia Nicholsonová. Tá dnes prichádza aj s ideou založenia novej strany. Objavia sa v nej aj expremiér Dzurinda či bývalý minister financií Ivan Mikloš? V druhej časti dnešného podcastu sa pozrieme na hnutie Republika, ktoré naberá do svojich radov ľudí z prostredia bezpečnostných zložiek. Môže sa tak stať strana Republika bezpečnostnou hrozbou pre slovenskú Republiku? Viac už v rozhovore kolegu Adama Oleša s reportérom Aktualít Tomášom Kyseľom Počúvate Aktuality Nahlas, pekný deň a pokoj v duši prajú Adam Oleš a Braňo Dobšinský.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo palaa perhevapaalta töihin. Hän on ottamassa ympäristö- ja ilmastoministerin salkun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on mullistanut maailman ja Suomen tilanteen: edessä on ruoka- ja energiakriisi. Vihreät esittää, että alle 1700 euroa tienaaville maksettaisiin energiarahaa. Ohisalon mielestä perustulo olisi hyvä ratkaisu pidemmällä aikataululla. Hän on huolissaan erityisesti lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä. Venäjän energiasta on Ohisalon mielestä irtauduttava nopeasti, vaikka se olisi vaikeaa. "Mitä suurempi riippuvuus meillä on fossiilisista tuontilannoitteista tai tuontienergiasta, sitä enemmän kiristysruuvia meitä kohtaan voidaan käyttää muualta maailmasta. Kyse ei ole vain Putinin Venäjästä, vaan usein muista hallinnoista, jotka rahoittavat omaa sotapolitiikkaansa tällä fossiilienergialla", hän sanoo. Vihreiden kannatus on laskenut ja on viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa 9,4 prosenttia. Miksi puolueen kannatus laahaa? Hallituskausi on ollut vaikea koronan takia ja Euroopassa on sota. Ihmisten fokus on Ohisalon mukaan näissä kriiseissä, jolloin vihreiden on ollut vaikea saada ilmastokriisi politiikan keskiöön. Ohisalo lähtee viemään vihreitä vaaleihin "isolla tulevaisuusvisiolla". Tavoitteena on turvallisuus ja hyvinvointi sekä luonto. Mutta ovatko hallituksen ilmastopäätökset olleet riittävällä tasolla? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Väkevä elämä -podcast on saavuttanut 200 jakson hienon rajapyykin ja kuten 100. jaksossa, myös tällä kertaa pohditaan vieraan kanssa, että mistä tässä elämässä oikein on kyse? Jos potee jonkinasteista eksistentiaalista kriisiä, että mitä minä elämältäni oikein haluan, miten tässä tilanteessa löytyy oikea suunta? Kaikki haluaa löytää työssä, arjessa, harrastuksissa ja elämässä ns. oman juttunsa. Miten se löytyy? Ihmisenä kasvu ja moni meille tärkeä asia löytyy kuuluisalta epämukavuusalueelta. Miten vierailla siellä joustavan jämäkässä polttamatta itseään loppuun mutta samalla ei nostaisi käsiä heti pystyyn kun tuntuu hankalalta? Miten elämän suorittamisesta pääsee eroon? Voisiko "seiskan miikan elämä" olla ratkaisu hyvään elämään? Miten edetä elämässä ja saavuttaa itselle mielekkäitä asioita kun aina tuntuu, että hetki on väärä tai itse on jotenkin vääränlainen? Näitä ja muita elämän suuria kysymyksiä kanssani jaksossa pohtimassa kirjoittaja, puhuja ja valmentaja Anna Perho. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Anna Perho - Kotisivu: https://annaperho.fi/ - Twitter: https://twitter.com/annaperho - Instagram: https://www.instagram.com/annaperho/ - Ruuhkavuosirakkautta-jakso: https://open.spotify.com/episode/1U5G9AK0iwlDOfNFmRLQXM?si=4c792fec45104b1e - Väkevä elämä #100 jakso: https://open.spotify.com/episode/6XxMHSH9fjYeKkEjxWqTsz?si=6dd7c68c23a4453b

Šéf ĽSNS Marian Kotleba je od dneška právoplatne odsúdený za extrémistický trestný čin. Do väzenia nejde, príde o mandát a možno aj o poslanecký klub. Očakáva sa žilinkov návrh na rozpustenie ĽSNS. Budete počuť nášho reportéra Tomáša Kyseľa, ústavného právnika Vincenta Bujňáka, poslanca Jána Benčíka a experta na extrémizmus Daniela Mila. V druhej časti podcastu sa pozrieme na to, aké nástroje má medzinárodné spoločenstvo na vyšetrenie vojnových zločinov a ich potrestanie, a to v kontexte správ o masových hroboch vo viacerých mestách Ukrajiny. Môže viesť zodpovednosť až k Vladimírovi Putinovi? Jaroslav Barborák sa rozprával s expertom na medzinárodné trestné právo Lukášom Marečkom. Moderuje Peter Hanák.