Podcasts about kyse

ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD… Psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja diagnooseista on tullut yhä näkyvämpi osa myös arkista puhetta ja ihmisten tapaa ymmärtää itseään. Kulttuuriykkösessä tarkastellaan diagnoosien yleistymistä ja kysytään, mitä kehityksen taustalla oikeastaan on. Onko kyseessä jopa jonkinlainen kulttuuri-ilmiö? Kimmokkeen keskustelulle antaa juuri julkaistu Diagnoosivyöry – Kuinka adhd, masennus ja trauma valloittivat maailman -teos. Miksi diagnoosit ovat lisääntyneet? Kertooko kasvu ennen kaikkea siitä, että tunnistamme aiemmin huomaamatta jääneitä ongelmia entistä paremmin, vai ovatko myös normaalin ja sairauden rajat muuttuneet? Mitä diagnoosi ihmiselle antaa ja mitä se todella selittää oireilusta ja sen syistä? Entä voiko diagnoosikeskeisellä ajattelulla olla myös ongelmallisia seurauksia? Keskustelemassa ovat psykiatrian emeritusprofessori Erkki Isometsä, psykiatri Jani Kajanoja, psykologian tohtori Tomi Bergström sekä Diagnoosivyöry-teoksen kirjoittajiin kuuluva filosofian tohtori Mia Pohtola. Toimittajana on Ville Talola.

„V slušných štátoch je úplne normálne, že novinári preverujú majetkové pozadie politikov a pýtajú sa ich na vnútornú integritu. Ak si človek, ktorý iných osočuje zo snobizmu, sám kúpi miliónovú vilu, stráca právo nadávať komukoľvek do snobov.“ — Tomáš Kysel, reportér Aktuality.skRoky z poslaneckých lavíc vyhlasoval, že neznáša bohatých ľudí, a na oponentov útočil ako na „zbohatlíckych snobov“, no dnes sám kúpil luxusnú trojposchodovú vilu na bratislavských Kramároch za takmer milión eur.Europoslanec a marxista-teoretik Ľuboš Blaha. A jeho paradox.Kým voličom ponúka imidž skromného človeka z ľudu jazdiaceho na ojazdenom aute, hodnota jeho dvoch bratislavských nehnuteľností už presahuje poldruha milióna eur.So zistením prišiel reportér portálu Aktuality.sk Tomáš Kyseľ. Len v horizonte týždňov odhalil iné realitné portfólio za takmer tri milióny eur, ktoré chcel nechať pred svetom utajené Marián Kotleba.Mení politika majetkové štandardy? Alebo sa politik Blaha len prispôsobil tomu, čo vidí u najvyšších v Smere? Pozrieme sa na to práve s Tomášom Kyseľom.

„V slušných štátoch je úplne normálne, že novinári preverujú majetkové pozadie politikov a pýtajú sa ich na vnútornú integritu. Ak si človek, ktorý iných osočuje zo snobizmu, sám kúpi miliónovú vilu, stráca právo nadávať komukoľvek do snobov.“ — Tomáš Kysel, reportér Aktuality.skRoky z poslaneckých lavíc vyhlasoval, že neznáša bohatých ľudí, a na oponentov útočil ako na „zbohatlíckych snobov“, no dnes sám kúpil luxusnú trojposchodovú vilu na bratislavských Kramároch za takmer milión eur.Europoslanec a marxista-teoretik Ľuboš Blaha. A jeho paradox.Kým voličom ponúka imidž skromného človeka z ľudu jazdiaceho na ojazdenom aute, hodnota jeho dvoch bratislavských nehnuteľností už presahuje poldruha milióna eur.So zistením prišiel reportér portálu Aktuality.sk Tomáš Kyseľ. Len v horizonte týždňov odhalil iné realitné portfólio za takmer tri milióny eur, ktoré chcel nechať pred svetom utajené Marián Kotleba.Mení politika majetkové štandardy? Alebo sa politik Blaha len prispôsobil tomu, čo vidí u najvyšších v Smere? Pozrieme sa na to práve s Tomášom Kyseľom.

Nadobudol štyri rodinné domy, sedem bytov, pozemky a vilu v Bulharsku. Šéf Ľudovej strany Naše Slovensko Marián Kotleba získal toto portfólio nehnuteľností bez jedinej hypotéky. Bývalý poslanec národnej rady zároveň prelial tri milióny eur zo štátnych peňazí na iné účty. Neodpovedá však, komu konkétne financie poslal. Zaplatil Marián Kotleba za viac než nedať nehnuteľností štátnymi peniazmi?V dnešnom podcaste sa o nových zisteniach budeme rozprávať s politickým redaktorom Tomášom Kyseľom.Podcast pripravila Frederika Lodová

Nadobudol štyri rodinné domy, sedem bytov, pozemky a vilu v Bulharsku. Šéf Ľudovej strany Naše Slovensko Marián Kotleba získal toto portfólio nehnuteľností bez jedinej hypotéky. Bývalý poslanec národnej rady zároveň prelial tri milióny eur zo štátnych peňazí na iné účty. Neodpovedá však, komu konkétne financie poslal. Zaplatil Marián Kotleba za viac než nedať nehnuteľností štátnymi peniazmi?V dnešnom podcaste sa o nových zisteniach budeme rozprávať s politickým redaktorom Tomášom Kyseľom.Podcast pripravila Frederika Lodová

Kielen luonne on moninainen. Me ajattelemme sillä, me muistamme, kerromme, kirjoitamme ja valehtelemme sillä. Yksi olennainen erottelu alkaa jo siitä, kuinka tiedon luonne muuttuu, kun välineenä on kirjoitus. Sokrates ja Platon väittelivät tästä, ja Sokrates asettui ruumiillisen, suullisen tiedon puolelle. Yksi dos. Janne Saarikiven keskeisistä mielenkiinnon kohteista on se, kuinka kielellinen käsitemaailma vaikuttaa ajatteluumme. Tieteen kohdalla ilmiö on ongelmallinen, kun suomenkielistä tutkimusta ei nykyään juuri rahoiteta eikä julkaista. Tieteen luonne on kansainvälinen, mutta on varottava ilmiötä, jossa ajattelu alkaa muuttua latteaksi, kun käytetty kieli on abstrakti, jokaisen tutkijan kieli. Kyse on siis siitä, että suomen kielellä voi yhä ajatella.

Mitä ihmettä taivaalla oikein lentää? Yhdysvallat julkaisi kesällä satoja ufo-tiedostoja presidentti Trumpin hallinnon käynnistämän PURSUE-ohjelman puitteissa. Mukana oli jo aiemmin tunnettujen tapausten lisäksi uusia, kiinnostavia omituisia havaintoja. Mitä ne paljastavat? Entä millaisia selittämättömiä näkyjä Suomen taivalla on havaittu? Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelun Emma Bruus paljastaa, millaisia outouksia suomalaishavainnoissa on ja miksi suomalaiset luulevat nähneensä ufoja. Alienien sijaan kyse on usein raketeista, Starlink-satelliiteista, sotaharjoituksista tai vitseistä. Suurin osa kummallisista havainnoista voidaa selittää, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta muutamat havainnot jäävät mysteereiksi: eräs oudoimmista on USS Nimitz -lentotukialuksen mystinen tapaus vuodelta 2004. Haastateltavana Emma Bruus, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n havaintojärjestelmän kehittäjä Toimittajana ja äänisuunnittelijana Jari Mäkinen.

Šesť bytov v okolí Banskej Bystrice a najnovšie luxusná vila v Bulharsku. Takto vyzerá majetok šéfa Ľudovej strany Naše Slovensko a bývalého poslanca Mariana Kotlebu. Aktuality.sk zistili, že Kotleba má v prímorskom rezorte utajenú nehnuteľnosť.Oficiálne za vilu s bazénom zaplatil 35-tisíc eur, hoci trhové ceny v tomto rezorte presahujú sumu 200-tisíc eur. Keď ku bulharskej vile pripočítame ešte šesť ďalších bytov na Slovensku, Marian Kotleba dnes vlastní majetok v hodnote približne 1 milión eur.Odkiaľ vzal bývalý predseda Banskobystrického samosprávneho kraja toľko peňazí? A mohol si vôbec na nehnuteľnosti sám zarobiť? Aj o týchto otázkach sa dnes budeme rozprávať s politickým redaktorom Aktuality.sk Tomášom Kyseľom.

Šesť bytov v okolí Banskej Bystrice a najnovšie luxusná vila v Bulharsku. Takto vyzerá majetok šéfa Ľudovej strany Naše Slovensko a bývalého poslanca Mariana Kotlebu. Aktuality.sk zistili, že Kotleba má v prímorskom rezorte utajenú nehnuteľnosť.Oficiálne za vilu s bazénom zaplatil 35-tisíc eur, hoci trhové ceny v tomto rezorte presahujú sumu 200-tisíc eur. Keď ku bulharskej vile pripočítame ešte šesť ďalších bytov na Slovensku, Marian Kotleba dnes vlastní majetok v hodnote približne 1 milión eur.Odkiaľ vzal bývalý predseda Banskobystrického samosprávneho kraja toľko peňazí? A mohol si vôbec na nehnuteľnosti sám zarobiť? Aj o týchto otázkach sa dnes budeme rozprávať s politickým redaktorom Aktuality.sk Tomášom Kyseľom.

Suurvaltojen kilpa arktisesta herruudesta kiihtyy, eivätkä presidentti Donald Trumpin Grönlanti-haaveet ole ainakaan lieventäneet taistelua. Kyse on osin merireiteistä, osin luonnonvaroista ja sotilaallis-strategisista asetelmista. Tilanne myös muuttuu koko ajan - onhan arktisella alueella muitakin toimijoita. Ja Kiinakin on ilmoittanut olevansa "lähes arktinen" maa. Marjo Näkki on tutustunut laajasti aiheeseen ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Pandemia muutti maailman.Mutta entä jos pandemian alkuperää selvittäneet instituutiot eivät vain epäonnistuneet totuuden löytämisessä?Entä jos joillakin niistä oli syy estää totuuden paljastuminen?Jari Kuikanmäen Origins of Coronavirus seuraa jälkiä Wuhanin laboratorioista Yhdysvaltain rahoittamaan vaaralliseen koronavirustutkimukseen, sotilaallisiin yhteyksiin, salassa pidettyihin operaatioihin ja suurvaltapolitiikan ylimmille tasoille.Kyse ei ole vain siitä, mistä virus sai alkunsa.Kyse on myös siitä, mitä Wuhanissa tehtiin, ketkä toiminnan mahdollistivat ja miksi niin moni vaikutusvaltainen taho tarvitsi saman selityksen pandemian alkuperästä.Miksi varoitukset mahdollisesta laboratorioperäisestä alkuperästä sivuutettiin?Miksi vaarallista tutkimusta rahoitettiin kansainvälisten välikäsien kautta?Miksi aihetta tutkineita toimittajia, tutkijoita ja kansalaisia leimattiin salaliittoteoreetikoiksi jo ennen kuin ratkaisevat asiakirjat olivat julkisia?Ja ketä suojeltiin, kun keskustelun rajat määriteltiin niissä samoissa instituutioissa, joiden oma toiminta oli tarkastelun kohteena?Kuuden vuoden tutkimustyöhön ja satoihin lähteisiin perustuva Origins of Coronavirus kokoaa tutkimusjulkaisut, viranomaisasiakirjat, sähköpostit, rahoitustiedot ja tapahtumaketjut yhdeksi dokumentoiduksi kokonaisuudeksi.Teos ei tarkastele pandemiaa vain lääketieteellisenä arvoituksena.Se tarkastelee sitä myös suurvaltapolitiikan, kansallisen turvallisuuden, sotilaallisesti kytkeytyneen tutkimuksen ja instituutioiden itsesuojelun kysymyksenä.Kun lähes kaikki vaikutusvaltaiset instituutiot puolustavat samaa kertomusta, siihen voi olla kaksi syytä:Todisteet ovat kiistattomat.Tai kertomuksen murtuminen olisi liian vaarallista.Mitä Wuhanissa todella tapahtui?Kuka tiesi?Kuka vaikeni?Ja ketä vaikenemisella suojeltiin?Tilaa Jari Kuikanmäen teos Origins of Coronavirus: Wuhan, the Secret Research That Sparked the Pandemic, and the Cover-Up of the Century:https://a.co/d/06qlF6y3

Miksi painonhallinta on modernissa maailmassa niin vaikeaa? Entä miksi lihavuudesta pitäisi pystyä puhumaan samaan aikaan rehellisesti, tutkimusnäyttöön nojaten ja ihmistä kunnioittaen?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhutaan lihavuudesta, painonhallinnasta, biologiasta, ympäristöstä ja siitä, miten koko aiheesta olisi hyvä puhua ilman syyllistämistä, vähättelyä tai yksinkertaistavia “syö vähemmän ja liiku enemmän” -heittoja.Jaksossa pureudutaan siihen, miksi lihavuus ei ole pelkkää itsekurin puutetta. Kyse on monisyisestä ilmiöstä, jossa ihmisen biologia, nälkä- ja kylläisyyssignaalit, elintavat, stressi, uni, arjen kuormitus ja nykyinen ruokaa sekä paikallaanoloa suosiva ympäristö kietoutuvat toisiinsa. Puhumme myös siitä miksi nälkä ei ole pelkkä pieni epämukavuus vaan voimakas biologinen signaali, joka puskee helposti kaiken muun ajattelun läpi.Keskustelussa käydään läpi lisäksi lihavuuden stigmaa, lihavuuslääkkeitä ja -leikkauksia, liikunnan roolia painonhallinnassa, lihasmassan säilyttämistä, obesogeenista ympäristöä, elintarvikemainontaa ja sitä, miksi ratkaisuja tarvitaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Ei pelkkää sormen heristelyä yksilölle, mutta ei myöskään ajatusta siitä, että ihminen olisi täysin voimaton oman arkensa keskellä.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa tutkijatohtori Johanna Matilainen sekä liikuntafysiologi ja aineenvaihduntatutkija Juulia Lautaoja-Kivipelto. Molemmat tekevät tutkimusta lihavuuden, aineenvaihdunnan ja terveyden parissa, ja yhdessä he tekevät myös Lihavuustutkijat-podcastia.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJohanna Matilainen & Juulia Lautaoja-Kivipelto- Lihavuustutkijat-podcast: https://open.spotify.com/show/5Lzbt5Yw25AQscREYJ8dLc- YouTube: https://www.youtube.com/@Lihavuustutkijatpodcast- Instagram: https://www.instagram.com/lihavuustutkijatpodcast/- LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/lihavuustutkijat-podcast/

Ristiriitaiset tiedot Yhdysvaltain ja Iranin solmimasta aiesopimuksesta herättävät hämmennystä Euroopassa. Presidentti Trumpin mukaan Iran on suostunut ydinohjelmansa alasajoon. Iran väittää päinvastaista. Saiko Trump Iranilta köniin suostuttuaan tulitaukoon? Entä saiko Eurooppa Trumpilta köniin suostuttuaan EU-USA -kauppasopimukseen? – Kyse ei ollut 6 - 0 häviöstä, vaan prosenteissa 15 - 0 häviöstä EU:lle. Sopimus on erittäin epätasapainoinen ja se on myönnettävä. Se tulee heikentämään EU:n kilpailukykyä, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kauppasopimuksesta Politiikkaradiossa. Onko EU liberalisoimassa geenimuunneltuja kasvilajikkeita rajoittavaa lainsäädäntöä hyväkysmällä uusia genomitekniikoita? Suljetaanko deepfake-alastonkuvia levittävät alustat Euroopassa? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Pekka Toveri (kok. / epp) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä tapahtuu ihmiselle, kun hänelle kerrotaan vuosien ajan, että hänen aivonsa ovat epätasapainossa ja että ratkaisu löytyy lääkepurkista? Tässä OkeiOllaRikki -podcastin jaksossa Nora Kinnunen kertoo oman tarinansa SSRI-lääkityksestä, sen seurauksista ja siitä, miten lääkitys vei häntä vuosi vuodelta kauemmas itsestään. Kyse ei ole vain sivuvaikutuksista. Kyse on identiteetistä, ihmisyydestä ja siitä, mitä tapahtuu, kun kärsimystä aletaan hoitaa ensisijaisesti kemiallisena vikana. Jaksossa käydään läpi Noran tie ensimmäiseen SSRI-reseptiin, lääkityksen pitkäaikainen käyttö sekä hetki, jolloin hän alkoi kyseenalaistaa koko tarinan, jota hänelle oli vuosia kerrottu. Kerrottiinko mahdollisista haitoista oikeasti riittävästi? Kuinka moni ymmärtää aloittaessaan lääkityksen, että lopettaminen voi olla oma pitkä ja raskas prosessinsa? Keskustelussa pureudutaan myös lääkäreiden ja lääketeollisuuden valtaan masennuskeskustelussa sekä siihen, kuinka nopeasti inhimillinen kärsimys muutetaan diagnooseiksi ja lääkityksiksi. Nora pohtii avoimesti, kokiko hän koskaan olevansa biologisesti “rikki” – vai opetettiinko hänet uskomaan niin. Jakso nostaa esiin vaikeita mutta välttämättömiä kysymyksiä: Onko nykyinen mielenterveyden hoito aidosti ihmisen auttamista vai oireiden hiljentämistä? Voiko yhteiskunta, joka ylläpitää jatkuvaa stressiä, suorittamista, yksinäisyyttä ja irrallisuutta, samaan aikaan myydä lääkkeitä ratkaisuksi ongelmiin, joita se itse synnyttää? Lisäksi keskustellaan riippuvuuksista, sosiaalisen median vaikutuksesta ihmismieleen, ympäristön kuormittavuudesta, musiikin parantavasta voimasta sekä siitä, miksi moni ihminen tuntee nykymaailmassa olevansa jatkuvasti vääränlainen.

Ding ding ding! Bing bong! Tilulilulaa! Kyse ei ole Muumien noidan loitsuista, vaan uusien autojen ylinopeusvaroituksista, joiden ääni vaihtelee pehmeästä helinästä kimeään kilinään. Ärsyttävyydessä on "yllättävän paljon eroja". Autotoimittaja Max Lange on saanut viime aikojen koeajoissa rautaisen annoksen eri autojen hälytysääniä ja tämän(kin) asian voi tehdä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Miten pakollista ominaisuutta voisi parantaa, jotta hermo ei palaisi lauhkeammaltakin kuljettajalta? Maxin kanssa studiossa tietenkin Arttu Toivonen.

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump näkyy internetissä Jeesuksen kaltaisena hahmona, kyse ei ole vain vitsistä. Kyse on vallasta. Kyse on siitä, kuka saa määritellä totuuden – yksi meemi kerrallaan. Kulttuuriykkösessä kysymme: voiko meemeillä muuttaa maailmaa? Ja kuka päättää, mikä on sallittua? Haastateltavina journalismin ja sosiaalisen median tutkija Margareta Salonen, meemejä jo vuosia tutkinut taiteilija Jenna Jauhiainen ja tutkijatohtori Joonas Koivukoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Jaksossa nro 78 (S08E07) fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Anssi Ryösä, joka on erikoistunut olkapääongelmien hoitoon. Jakson aiheena ovat olkapään kiertäjäkalvosimen repeämät ja niiden asianmukainen hoito. Puhumme jaksossa muun muassa kiertäjäkalvosimen repeämiin liittyvän terminologian ongelmatiikasta, degeneratiivisen ja traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän eroavaisuuksista, hoitolinjan valinnasta, hoidon sisällöstä, ortopedin ja fysioterapeutin yhteistyöstä sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan!Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Sportskongres, Tukikohta ja Rogue Europe.Sportskongres on Pohjoismaiden suurin urheilulääketieteen ja urheilufysioterapian tapahtuma. Seuraava kongressi järjestetään 4.-6.2.2027 Kööpenhaminassa. Tsekkaa lisätiedot osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠sportskongres.dk⁠⁠⁠⁠⁠Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksiErikoisetu! Knowbody on suomen laajin kuntoutusalan verkko-oppimisportaali. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin kuuntelijat saavat Knowbodyn vuosijäsenyydestä tai verkkokoulutuksista 10% alennuksen koodilla liikkeellä10 osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠knowbody.fi⁠⁠⁠⁠Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja juuri sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita Instagramissa tunnuksella ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Ahtaat ihmisjoukot ahdistavat helposti. Eskolla on aiheeseen omakohtainen tarina. Veronica on kerran joutunut todella erikoiseen tilanteeseen nimensä takia. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, mitä ensimmäisenä ajattelisi. Kaikki tietää meteorologi Pekka Poudan, mutta mitä kaikkia muita ammattiin sopivia nimiä löytyykään? Lisäksi minimalistisuus, koiratanssit ja Saksan uusi matkustuslaki puhuttavat Novan Iltapäivän kaksikkoa.Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Neuvotteluklubi | Tere Sammallahti Onni Rostila Neuvottelija 377 | Sisäpiiri Iran. Viisasteluklubin perustajajäsenet Tere Sammallahti ja Onni Rostila palaavat Neuvottelija-studioon käymään läpi kolme ajankohtaista aihetta rehvakkaalla otteella.Helsingin Sanomien tutkiva journalismi on nostanut esiin kansanedustajille annettuja lahjoja, ja kolmikko pohtii missä korruption ja tavanomaisen vieraanvaraisuuden raja kulkee suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.Tere Sammallahti kertoo ensimmäistä kertaa julkisesti pyrkimyksestään Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ja avaa ajatuksensa puolueen suunnan kirkastamisesta.Lopuksi asian ajankohtaisuuden vuoksi Neuvottelija Sisäpiiri Iranin sota on mukana ilmaista pääjaksoa.Mitä Trumpin yksipuoliset sotatoimet tarkoittavat Euroopan energiaturvallisuudelle ja taloudelle.00:00 Julkisen sektorin tehostamispotentiaali on massiivinen01:20 Viisasteluklubin alkuperäinen kokoonpano Tere, Onni ja Sami koolla02:01 Samin onnistunut lahjonta Terelle ja Onnille02:21 Hesarin tutkimus kansanedustajien lahjoista03:14 Shampanjapullon verotuksellinen anatomia04:26 Lahjat ja korruptioelementti politiikassa05:37 Suomen läpinäkyvyys eurooppalaisessa vertailussa06:29 Missä menee hyväksyttävän lahjan raja07:08 Pitkä peli ja vaikuttaminen etukäteen08:22 Onni Rostila perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana08:51 Suomen perustuslakivaliokuntajärjestelmä arviossa09:56 Etukäteiskontrolli vs. perustuslakituomioistuin10:53 Yhdysvaltojen malli ja politisoitumisen vaara12:08 Valiokunnassa pysyy silti poliitikko poliitikkona13:01 Menettelylliset takeet objektiivisuuden varmistamiseksi14:11 Valiokuntalaisten työmäärä ja uskottavuus15:26 Perustuslaki ja sosiaaliturvan yleisyyden tulkinta16:44 Kansallinen suvereniteetti ja ylikansallinen oikeus18:28 EU:n uusi rooli maahanmuuton rajoittajana19:53 Suomi trendsetterinä rajaturvallisuuslaissa20:15 Tere Sammallahti ilmoittaa varapuheenjohtajakisasta21:27 Miksi nyt ja millä mandaatilla22:20 Kilpailijat ja piirikokousprosessi23:33 Onko kyseessä linjavaali Kokoomuksessa24:42 Konservatiivinen kenttä vs. t-paitapoliitikko25:28 Kolme teesiä varapuheenjohtajuudelle26:51 Aatteellinen pohjatyö puolueen kivijalaksi28:34 Kansanedustajuus kahlitsee some-ilmaisua30:06 Perintöverosta Ruotsin data puhuu selvää kieltä31:29 Riihen neuvottelutaktiikka ja etukäteisräväytykset33:22 Perintöveron yritysvaikutuksia ei tutkita34:26 SAK ehdottaa 40 prosentin pääomaveroluokkaa35:14 Persujen säästöesitykset kehitysavusta37:16 Perheen ja vaurastumisen verokannustimet38:45 Sosialistinen logiikka valtioriippuvuuden taustalla41:00 10 prosentin tehostus kuittaisi kestävyysvajeen43:36 Syntymälahja sijoitustiliin ja eläkejärjestelmän käänne45:30 Kyse on Suomi vastaan muu maailma ei sisäinen kilpailu48:54 Nuorimmat Euroopassa kotoa pois mutta kalliilla hinnalla50:44 SDP:n häirintäselvitys valmistui käsikirjoituksen mukaan53:28 SDP johtaa gallupeissa sisäisestä sekoilusta huolimattaNeuvottelija Sisäpiiri Iran nyt ilmaisena mukana55:50 Iran osa kaksi Trumpin penetraatiopommit ja Euroopan riskit59:25 Käänteinen malli Ukrainaan nähden Venäjä tukee Irania1:01:10 Iran kolme kertaa Irakin kokoinen valtatyhjiön riski1:03:09 Ilmakampanja ei riitä vallanvaihtoon ilman kansanliikettä1:04:15 Öljyhinta nousee ja Putinin windfall-voitot kasvavat1:06:09 Toivona energiamarkkinoiden normalisoituminen piakkoin1:07:25 Kiina Venäjä Iran akseli ja maailmanpoliittinen villiys1:08:19 Samin investointipankkiiriajat LontoossaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia#neuvottelija Sami Miettinen

Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu kertoo Puolen Suomen iltapäivän radiohaastattelussa Lordi-yhtyeen kuulumisia. Monsterirokkari kertoo luovuudestaan ja musiikin ulkopuolisista kiinnostuksen kohteista. Puhetta myös kohua nostaneesta UMK-finaalista, jonne Lordia ei kutsuttu esiintymään.

Tulevaisuuden taistelutantereet ovat juoksuhautojen sijaan yhä enenevässä määrin ihmisten korvien välissä. Tässä yhteydessä puhutaan kasvavassa määrin kognitiivisesta turvallisuudesta, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä suojautua ihmismieleen kohdistuvalta vaikuttamiselta. Kyse ei ole vain väärästä tiedosta, vaan siitä, miten informaatio muokkaa käsityksiämme todellisuudesta, synnyttää tunteita ja ohjaa päätöksiä. Digitaalisessa ympäristössä mielipiteisiin voidaan vaikuttaa nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan – algoritmien, sosiaalisen median, disinformaation ja tekoälyn avulla. Aiheesta julkaistaan tässä kuussa artikkeliteos, jonka kirjoittajista ovat lähetyksessä keskustelemassa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Teemu Häkkinen, yliopistotutkija Niina Meriläinen Tampereen yliopistosta, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sekä Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Matti Puranen. Ville Talola toimittaa.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen 7. luvun äärellä ja avaa Paavalin vahvaa ja vapauttavaa opetusta lain ja armon suhteesta – käyttäen avioliittoa syvällisenä vertauskuvana. Paavali käyttää avioliittokuvaa selittääkseen, mitä tarkoittaa se, että kristitty on kuollut laille ja kuuluu nyt kokonaan Kristukselle. Laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää – mutta Kristuksen kuoleman kautta uskova on vapautettu laista pelastustienä ja kutsuttu elämään armon alla. Opetuksessa käsitellään muun muassa: • Raamatun avioliitto-opetusta Vanhan testamentin, Jeesuksen ja Paavalin valossa • Avioliiton pysyvyyttä ja avioeron problematiikkaa • Jeesuksen ehdotonta, mutta samalla armollista opetusta • Paavalin vaikeaa kohtaa: “ei sido mikään pakko” (1. Kor. 7:12) • Miksi Raamatun lähtökohta on yksi mies ja yksi nainen – kunnes kuolema erottaa Leif Nummela ei ohita elämän monimutkaisuutta, kipua eikä rikkonaisuutta, mutta painottaa, että turvallisinta on pysyä Jumalan sanassa ja Jumalan tahdossa. Kyse ei ole tuomiosta, vaan totuudesta ja armosta. Opetuksen toinen vahva painopiste on lain tehtävä: • laki ei voi pelastaa • laki paljastaa synnin • laki tuo ihmisen kuolemaan itsensä varmuudesta Laki on kuin kuumemittari: se ei paranna, mutta se näyttää avun tarpeen. Ratkaisu ei ole lisää yrittämistä, vaan Kristus, joka on täyttänyt lain meidän puolestamme.

V relácii TASR TV Šport Tu a Teraz diskutuje Anton Krajčoviech s predsedom ligovej rady univerzitného hokeja Milanom Kyseľom. . V septembri sa začala prvá sezóna slovenskej Univerzitnej ligy v hokeji. Predseda ligovej rady tejto súťaže Milan Kyseľ chce ponúknuť možnosť realizácie pre študentov nielen samotným hraním hokeja a do budúcna formát rozšíriť. O vzniku, vízii a plánoch porozprával v relácii ŠPORT Tu a Teraz.

Suomalainen start-up-yhtiö Donut Lab sanoo kehittäneensä sen, mihin suuren yritykset ovat pyrkineet vuosia miljardien budjeteilla: Kiinteän olomuodon akun. Väite on niin hurja, että sitä on vaikea uskoa todeksi. Mistä oikein on kyse? Toimittajat Arttu Toivonen ja Max Lange käyvät läpi, mitä tiedämme ja mikä on vielä arvoitus.

Moni elää arkea, jossa keho on jatkuva projekti. Krooninen laihduttaminen ja itsensä vertailu toisiin ruokkii epäonnistumisen tunnetta. Ihminen on laumaeläin, jolle hyväksytyksi tuleminen ja yhteisöön kuuluminen ovat olleet selviytymisen kannalta elintärkeitä jo varhaisista ajoista lähtien. Siksi vertaamme itseämme toisiin usein myös kehon ja ulkonäön kautta.Painonhallinnan taustalla on usein häiriintynyttä terveyskäyttäytymistä. Se on hyvin yleistä, mutta silti heikosti tunnistettua. Kyse on kuitenkin ilmiöstä, joka voidaan tunnistaa ja jota voidaan hoitaa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on terveyspsykologian erikoispsykologi ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut kirjan Vaa'asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi, 2026). Nina ja Anu keskustelevat häiriintyneestä terveyskäyttäytymisestä ja painonhallinnasta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa Mitä tarkoitetaan häiriintyneellä terveyskäyttäytymisellä? Miten häiriintynyt terveyskäyttäytyminen voi näkyä arjessa?Miten voi tunnistaa merkkejä haitallisesta ruokasuhteesta tai syömisen tavoista? Miten voi siirtää huomion painosta kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin?Lisätietoja:Anu Tevanlinnan nettisivut: www.anutevanlinna.com Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/ Anu Tevanlinna Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/Anu Tevanlinna Atenan sivuilla: https://atena.fi/kirjailijat/anu-tevanlinna Anun kirjat:Vaa'asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi 2026). https://www.tammi.fi/kirjat/vaaasta-vapaa/Muutos mielessä - Kohti omannäköistä elämää (Atena 2022): https://atena.fi/kirjat/muutos-mielessaHyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020); https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kyse on Fruit of the Loom -vaatemerkin logosta. Sillä ei pitäisi olla minkään valtakunnan merkitystä kenenkään elämässä, mutta niin on kuitenkin päässyt käymään, että kaikista mahdollisista Mandela efekteistä, juuri tämä tuntuu iskeneen parhaiten ihmisten hermoon.

Nyt puhuvat moititun raportin tekijä, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ja raporttia arvostellut ekonomisti. Kyse on myrskystä, joka nousi Valtiontalouden tarkastusviraston tekemisistä. Viraston raporttia on arvosteltu Sanna Marinin hallituksen menolisäysten liioittelusta. Oikoiko virasto mutkia? Pitäisikö raporttia oikaista? Entä kenen syytä on, että Suomea uhkaa nyt EU:n tarkkailuluokka? Aiheesta ovat keskustelemassa raportin tekijä, vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö Valtiontalouden tarkastusvirastosta, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sekä ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Toimittajana on Antti Pilke.

Huijaukset ja petokset kiehtovat ihmismieltä. Elokuvissa ja kirjoissa ne ovat usein keskeisiä juonirakenteelle, mutta oikeassa elämässä niitä pelätään. Kyse on kuitenkin aroista asioista: hyväuskoisuudesta, viettelystä ja rakkaudesta. Tietokirjailija Reijo Tolppi kertoo puhallusten, bluffien ja ohareiden historiasta. Osa huijaajista on suuria persoonallisuuksia, mutta nettiaika taitaa olla vienyt heidän asemansa.

Autojen turvallisuutta arvioiva Euro NCAP -ohjelma paljastaa kuluttajalle sen, mitkä automallit ovat turvallisia liikenteessä. Kyse ei kuitenkaan ole enää ainoastaan siitä, ovatko autot turvallisia törmäyksessä, vaan ohjelma testaa autojen turvallisuutta myös jalankulkijan näkökulmasta.

Kolonialismi on merkittävä osa maailmanhistoriaa. Voisi erehtyä luulemaan, että se oli vain historiallinen vaihe, jolloin Eurooppa sorti muuta maailmaa. Kyse on kuitenkin paljon syvemmästä asiasta, joka muokkasi niin valloittajamaita kuin alistettuja kansoja. Se muutti perustavanlaatuisesti molempia. Siksi nykyään puhutaan yhä useammin dekolonisaatiosta, jolla pyritään ainakin kulttuurisesti sovittamaan vanhoja vääryyksiä. Se voi loppujen lopuksi osoittautua mahdottomaksi. Aiheeseen on perehtynyt syvällisesti yleisen historian dos. Janne Lahti.

Lahden kaupunki ja Apulandia -kahvila-museo järjestävät Hennalan kaupunginosajuhlan lauantaina 20. syyskuuta. Tapahtuma juhlistaa Hennalan 10. vuotta kaupunginosana kasarmitoiminnan päättymisen jälkeen.Apulannan rumpali Sipe Santapukki tietää kahden lapsen isänä, että sopivia lastentapahtumia ei ole liikaa. – Välillä niitä saa ihan hakemalla hakea. Siksi järjestämme näitä tapahtumia itse, Sipe valaisee.Rumpali on mielissään isän roolista ja kertoo nauttivansa jälkikasvun kuljettamisesta harrastuksiin.– Se on parasta mitä elämässä on, kun kuskaa poikaa futis- tai lätkätreeneihin ja tyttöä voimistelusaleille. Juomapullojen täyttämisessä ollaan elämän ytimessä, Sipe hehkuttaa.Radio Voiman Iltapäivän Jani Nivalan haastattelussa puhutaan lisäksi Apulannan ja Sinfonia Lahden stadionkeikasta ja Sipen soolotuotannon työstämisestä. Edellinen varsinainen "Sipe" -niminen sooloalbumi näki päivänvalon vuonna 2002.– Tuleva soololevyni perustuu viisi vuotta sitten esitettyyn Ukkonen -orkesteriteokseen. 3-4 biisiä pitäisi vielä saattaa valmiiksi, mutta Apulannan sinfoniakiireet ja muut perheenisän velvollisuudet ovat vieneet aikaa.Korona katkaisi Sipen soololevyn tekemisen vuonna 2020 ja mies kertoo menneensä jopa hieman lukkoon pandemian aikana.–  Tulevalla levyllä on loistavia kappaleita ja tulossa on aika ainutlaatuinenkin taideteoskokonaisuus, joka ansaitsisi julkaisun. Kyse on vaan siitä, että se pitäisi nyt tehdä valmiiksi, Santapukki kertoo.Podcastissä on asiaa myös Sipe Santapukin suuren ja aikaa vievän Santaranta -rakennusprojektin etenemisestä.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Syyskuussa 2001 Lounais-Virossa sijaitseva Pärnun sairaala oli yhtäkkiä kuin sotatilan vallassa. Sekä potilaita että ruumiita oli enemmän kuin pystyttiin hoitamaan. Samalla koko Pärnun kaupungissa vallitsi eräänlainen poikkeustila. Kansalaisia varoiteltiin radiossa ja televisiossa. Poliisi kiersi asukkaiden koteja, koputteli oviin, kurkisteli ikkunoista ja jopa murtautui sisään. Kyse oli hengenvaarasta, pimeästä uhkasta.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/86lahteet

Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Moni haluaa syventää omaa joogapolkuaan myös opiskelun kautta. Kyse ei aina ole siitä, että haluaisi opettaa asanaharjoituksia muille, vaan usein siitä, että oma kiinnostus ja halu ymmärtää harjoitusta syvemmin vievät tutkimaan aihetta tarkemmin.Oppimista helpottaa, kun hahmottaa muutaman keskeisen peruspilarin. Ne luovat pohjan kaikelle tulevalle opiskelulle ja harjoittelulle. Kun tämä perusta on kunnossa, myöhempi oppiminen saa selkeän suunnan ja matka etenee vakaasti.Tässä jaksossa nostamme esiin kolme tällaista pilaria:

Konkurzný právnik Zoroslav Kollár, právoplatne odsúdený za uplácanie šéfa SIS, a figurujúci aj v ďalších kauzách, zakladá politickú stranu. Ide pritom o človeka z mafiánskych zoznamov, ktorý je aj v komunikácii Mariána Kočnera, podnikal s Bödörovcami, sídli v luxusnom kaštieli a spája sa s ním množstvo podozrivých alebo kontroverzných okolností. Aká bude jeho nová strana?Ak má byť nová strana konkurenciou Smeru, prečo ho pozval smerácky poslanec Ján Podmanický na oslavy do Starej Bystrice a prečo v jeho prospech podal dovolanie minister spravodlivosti za Smer Boris Susko?Čo všetko vieme o Zoroslavovi Kollárovi, v dnešnom podcaste Aktuality Nahlas vysvetlí Xénia Makarová z Nadácie Zastavme korupciu.Moderuje Peter Hanák. Zistenia Aktualít pochádzajú z článku Tomáša Kyseľa.Všetky naše podcasty nájdete na jednej stránke tu. Na odber všetkých nových dielov sa môžete prihlásiť cez iTunes alebo Spotify. Sledujte nás aj na facebookovej stránke Podcasty Aktuality.sk.

Konkurzný právnik Zoroslav Kollár, právoplatne odsúdený za uplácanie šéfa SIS, a figurujúci aj v ďalších kauzách, zakladá politickú stranu. Ide pritom o človeka z mafiánskych zoznamov, ktorý je aj v komunikácii Mariána Kočnera, podnikal s Bödörovcami, sídli v luxusnom kaštieli a spája sa s ním množstvo podozrivých alebo kontroverzných okolností. Aká bude jeho nová strana?Ak má byť nová strana konkurenciou Smeru, prečo ho pozval smerácky poslanec Ján Podmanický na oslavy do Starej Bystrice a prečo v jeho prospech podal dovolanie minister spravodlivosti za Smer Boris Susko?Čo všetko vieme o Zoroslavovi Kollárovi, v dnešnom podcaste Aktuality Nahlas vysvetlí Xénia Makarová z Nadácie Zastavme korupciu.Moderuje Peter Hanák. Zistenia Aktualít pochádzajú z článku Tomáša Kyseľa.Všetky naše podcasty nájdete na jednej stránke tu. Na odber všetkých nových dielov sa môžete prihlásiť cez iTunes alebo Spotify. Sledujte nás aj na facebookovej stránke Podcasty Aktuality.sk.

Politici sa strácajú vo vysvetleniach, prečo strana nezverejnila informáciu o peniazoch v zákonnej lehote, ale až s výrazným oneskorením vo výročnej správe.Chaos okolo financovania prezidentskej kampane Petra Pellegriniho pokračuje. Šéf Hlasu Matúš Šutaj Eštok odvolal svoje slová o pôžičke od prezidentovej sestry. Ministerka hospodárstva a podpredsedníčka strany Denisa Saková zase poplietla fakty. Ako reagovali politici na zistenie Aktualít, že si Hlas požičal peniaze od firmy prezidentovej sestry Evy? A v čom si jednotlivé tvrdenia odporujú? V dnešnom podcaste budete počuť politického redaktora Tomáša Kyseľa, ktorý otvoril tému dlho zamlčiavanej pôžičky Hlasu.

Politici sa strácajú vo vysvetleniach, prečo strana nezverejnila informáciu o peniazoch v zákonnej lehote, ale až s výrazným oneskorením vo výročnej správe.Chaos okolo financovania prezidentskej kampane Petra Pellegriniho pokračuje. Šéf Hlasu Matúš Šutaj Eštok odvolal svoje slová o pôžičke od prezidentovej sestry. Ministerka hospodárstva a podpredsedníčka strany Denisa Saková zase poplietla fakty. Ako reagovali politici na zistenie Aktualít, že si Hlas požičal peniaze od firmy prezidentovej sestry Evy? A v čom si jednotlivé tvrdenia odporujú? V dnešnom podcaste budete počuť politického redaktora Tomáša Kyseľa, ktorý otvoril tému dlho zamlčiavanej pôžičky Hlasu.

Quarter life crisis, eli suomeksi neljännesiän kriisi, on parikymppisyyteen liittyvää epävarmuutta elämän suurista kysymyksistä. Miksi silloin, kun kaiken pitäisi olla mahdollista, olo on kaikkea muuta kuin vapaa? Kirjoittaja: Iines Joronen Lukija: Evita Lestinen

V parlamente je ďalšia skupina nespokojných poslancov - tentoraz okolo predsedu koaličnej SNS Andreja Danka, ktorý pri riešení predchádzajúcej koaličnej krízy prišiel o jediný rezort, na ktorý mal priamy vplyv. Prejavilo sa to pri hlasovaní o dvoch návrhoch, ktoré do parlamentu priniesol Robert Kaliňák. Oba prešli len vďaka opozícii. Ide o pokračovanie koaličnej krízy? Má koalícia naozaj väčšinu? Alebo bude teraz nový normál, že skupiny poslancov budú kšeftovať s podporou návrhov či personálnych nominácií? Už včera totiž odstúpil z kandidatúry na člena Rady STVR nominant Hlasu Daniel Krajcer, ktorý tvrdil, že sa stal predmetom politického boja o funkciu predsedu parlamentu pre Richarda Rašiho.V dnešnom podcaste budete počuť reportéra Aktualít Tomáša Kyseľa a politológa Pavla Baboša. Moderuje Peter Hanák.

V parlamente je ďalšia skupina nespokojných poslancov - tentoraz okolo predsedu koaličnej SNS Andreja Danka, ktorý pri riešení predchádzajúcej koaličnej krízy prišiel o jediný rezort, na ktorý mal priamy vplyv. Prejavilo sa to pri hlasovaní o dvoch návrhoch, ktoré do parlamentu priniesol Robert Kaliňák. Oba prešli len vďaka opozícii. Ide o pokračovanie koaličnej krízy? Má koalícia naozaj väčšinu? Alebo bude teraz nový normál, že skupiny poslancov budú kšeftovať s podporou návrhov či personálnych nominácií? Už včera totiž odstúpil z kandidatúry na člena Rady STVR nominant Hlasu Daniel Krajcer, ktorý tvrdil, že sa stal predmetom politického boja o funkciu predsedu parlamentu pre Richarda Rašiho.V dnešnom podcaste budete počuť reportéra Aktualít Tomáša Kyseľa a politológa Pavla Baboša. Moderuje Peter Hanák.

Elämme erikoista aikaa. Kyse lienee erään aikakauden lopusta. Vanhat turvallisuusrakenteet ovat epävakaita ja uusia on muodostumassa. Läntiset arvot ovat eläneet vahvoina maailmanpolitiikan näyttämöllä, mutta Yhdysvaltain toiminta herättää suurta hämmennystä. Ministeri Jaakko Iloniemi tuo vakaata pohjaa ja taustaa nykyiseen keskusteluun ja uutisvirtaan. Hän osaa taustoittaa turvallisuuspoliittista ajattelua niin, että olennainen nousee informaatiotulvasta esiin.

Korjaus uutisiin: Jos vaalit käytäisiin nyt, republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump valittaisiin presidentiksi 52 prosentin todennäköisyydellä. Kyse ei siis ole äänestäjien prosenttiosuudesta, kuten lähetyksessä kello 15 kerroimme. Asia selviää 538-sivuston vaaliennusteesta.

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä. Politiikkaradio pureutuu taloustilanteeseen ekonomistien kanssa. Voiko Suomea odottaa EU-maiden kovin kohtalo ja uudet lisäsopeutukset? Kyse on siitä, että EU:n taloussäännöt voivat iskeä Suomeen voimakkaimmin. Hakiko hallitus EU:lta selkänojaa leikkauksilleen? Studiossa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Loma on loppu, mieli maassa ja arkeen paluu tuntuu tahmealta. Kuulostaako tutulta? Saatat kärsiä loman jälkeisestä bluesista. Kysyimme psykologilta, mikä helpottaa apeaa oloa ja milloin negatiiviset tuntemukset vaativat toimia.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/tympiiko-loman-loppuminen-tasta-loman-jalkeisessa-bluesissa-on-kyse Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

This week the ladies take on a controversial topic: Fragrets, i.e. those frags that maybe didn't need to make it all the way into the cart after all. Listen as they discuss epic blind buys, perfume second tries, and a fragrance that smells deep fried. Chloe enters her convalescent cinephile era, Maddie climbs back on her Kyse bottle soapbox, and the gals debate which perfume was worn by Harvey Milk. All that plus an Ex Machina fragrance, a dirty little period piece, the art world's crippling fragrophobia, and a perfume application hot take you will NOT want to miss. ***Fragrances Discussed:Commodity MilkChabaud Lait ConcentréDedcool MilkComme des Garçons by Comme des GarçonsGateau de Carnavale by Kyse PerfumesCocco Alla Vaniglia by Kyse PerfumesOui Plus by Kyse PerfumesFrangipane Al Pistacchio by Kyse PerfumesTauer Incense RoseDior SauvageChanel BleuJuliette Has A Gun Lady VengeanceJuliette Has A Gun Not A PerfumeEau Capital by Diptyque Rose Load by Boy Smells1969 by Histoires de Parfums Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa? Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.