Podcasts about Vihre

Käydään läpi vappuhulinat ja Johannekselle iski Wienin matkalla (lentokoneessa) ihan järkky ilmastoahdistus. Tässä jaksossa puhutaankin niitä juttuja joista on puhuttu jo kohta 20 vuotta, mutta meno ei vaan muutu! Haalarimerkit ja muut kivat!⁠www.tuhannes.com(0:00) Introlätinät (0:08) Puhutaan siitä että vettä satoi (1:52) Miten meni vappu? Vappuradiota, Tumen Siltanen incident ja Johanneksen tipaton vappu (13:57) Meistä ei ole YO-kuvia (15:32) Tuhannes - Live 24.5.!!! Liput www.tuhannes.com (17:48) Nyt juttelemme ilmastonmuutoksesta, Johanneksella on ilmastoahdistus (20:00) Johanneksen havainnot äänikirjasta, meillä ei ole varaa elää näin (21:15) Johannes droppaa fiksun sanan - kapitalismi (22:46) Mitä sitä voi ihminen asialle tehdä, Johannes haluaa kieltää lentämisen (28:06) Pariisin ilmastosopimus ja ihmisten välinpitämättömyys (30:45) Tumen ratkaisu ilmastonmuutokseen (33:01) Muttakun lentäminen on niin kivaa

Univaikeuksia tai huonolaatuista unta? Stressi tai rauhaton olo?Rentouttava vihreä kohina on erinomainen tapa rauhoittaa kehoa ja mieltä, jolloin nukahtaminen helpottuu ja unenlaatu paranee. Jos kärsit unettomuudesta, kokeile tätä taustamelua!Vihreä kohina (green noise) on yksi monista taustakohinan muodoista, ja sen ääniprofiili muistuttaa erityisesti luonnon ääniä, kuten metsän huminaa, aaltojen kohinaa tai lempeää tuulta. Se on valkoista ja ruskeaa kohinaa pehmeämpi ja miellyttävämpi kuunnella – vähän kuin luonnon oma "rauhoittava soundtrack".seuraa instagramissa ⁠jennyjakkila⁠ ⁠tilaa youtubekanava ⁠Nuku paremmin tämän vihreän kohinan avulla. Musta ruutu yhdistettynä rauhoittavaan ääneen luo ihanteelliset olosuhteet uneen. Vihreä kohina on tehokas apuväline, jonka on tutkimuksissa todettu edistävän rentoutumista ja syvempää unta. Toisin kuin valkoinen tai ruskea kohina, vihreä kohina muistuttaa luonnon ääniä – kuten meren aaltoja tai metsän huminaa – ja sen sävy on pehmeämpi ja miellyttävämpi korville.Tutkimusten mukaan vihreä kohina voi auttaa tasapainottamaan hermostoa ja vähentämään häiriötekijöiden vaikutusta uneen. Se stimuloi aivojen alfa-aaltoja, jotka liittyvät rentoutuneeseen mutta valveilla olevaan tilaan – täydellinen siirtymävaihe uneen. Lisäksi vihreä kohina voi auttaa erityisesti heitä, jotka heräilevät helposti yön aikana, sillä se peittää taustaäänet lempeästi mutta tehokkaasti.Rentoudu aaltojen ääneen ja anna unen tulla.Kuuntele vihreää kohinaa tai meren rauhoittavaa ääntä – täydellinen apu rauhalliseen iltaan tai hyvään yöhön.#kohina #valkoinenkohina #kohinaavauvalle #unimusiikki

Vihreä Helsinki Trumpin aikana | Harjanne | #neuvottelija 313. Atte Harjanne keskusteli Helsingin pormestarivaaleista ja tavoitteistaan ja vastaili Samin haastoihin: Miten transaktionaalisen Trumpin kanssa pärjätään? Onko DEI/ESG-alasajotrendillä? Pitääkö kovettumaan pakotetun Euroopan kovistella ei-euromailta valuutat pois, tiivistää liittovaltio potkimalla Unkari pois ja takavarikoida jäädytetyt venäläisvarat? Onko Ville Mäkipelto vihreiden Lex Fridman vai kestääkö perinteinen media Suomessa pidempään kuin USA:ssa? Mitä Atte tekisi toisin kuin edeltäjänsä Juhana Vartiainen ja Anni Sinnemäki pormestaristossa? Mikä on Helsingin joukkoliikenteen tulevaisuus? Neuvottelija Sisäpiirissä Aalto-yliopiston opiskelupolitiikkaa kylterit vs. teekkarit ja kuinka monta modulaarista ydinreaktoria Suomi rakentaa Katso Sisäpiiri-jaksot ja tue Samia tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Suomessa on vireillä ennätysmäärä vihreän siirtymän investointihankkeita, joiden kokonaisarvon arvioidaan olevan noin 280 miljardia euroa. Euroopan komissio on juuri hyväksynyt Suomen verohyvityksen suurille vihreän siirtymän investoinneille, joiden tarkoituksena on vauhdittaa matkaa kohti ilmastoneutraaliutta. Millaiset hankkeet kuuluvat verohyvityksen piiriin? Entä mitä muuta yritysten on syytä ottaa huomioon tukihakemukseen liittyen? Uusimmassa podcastissamme verotiimimme osakkaat Heikki Wahlroos ja Einari Karhu sekä vihreän siirtymän hankkeista vastaava osakas Casper Herler keskustelevat aiheesta ja vastaavat mm. yllä oleviin kysymyksiin.

Pasi Rinteen intohimo on kestävä liiketoiminta. Vuonna 1993, 24-vuotiaana, hän perusti uraauurtavan kestävän kehityksen konsulttitoimiston Gaian. Hän on myös työskennellyt ympäristöministerin erityisavustajana Pekka Haaviston kaudella ja kahdeksan vuotta YK:n ympäristöohjelmassa Genevessä. Nykyisin hän on kestävän sijoittamisen asiantuntija. Voisi kuvitella, että nämä ovat Pasille pimeitä aikoja. Donald Trump miehittää hallintoaan ilmastonmuutoksen kieltäjillä, Bakun ilmastokokouksen tulokset olivat laihoja ja innostus ESG-sijoittamiseen on vaihtunut epäilyksi, jopa vihaksi. Ja sotilaallinen turvallisuus ajaa leveillä telaketjuilla  ilmastoturvallisuuden yli. Pasin näkökulma ja viesti on kuitenkin, että vastuullisen liiketoiminnan kasvua ei pysäytä mikään. Sen iso ajuri eivät enää ole vain kansainväliset sopimukset, vaan markkinoiden syvällekäyvä muutos. Hyviä kuunteluhetkiä!

Hot rabbi puhuttaa edelleen, mutta juutalaiset eivät ole vakuuttuneita Nobody wants this -sarjasta. Siskokset myöntävät olevansa toivottomia romantikkoja eivätkä laisinkaan kyynikkoja, sillä hot rabbi menee myös feministisen seulan läpi. We are on your side, hot rabbi!! Erika on koukuttunut myös brittien Petollisiin ja Irene lukee kauheaa kirjasarjaa, jonka hömppyys on nextillä levelillä. Irene ihmettelee, etteivät Jodel-salapoliisit olleet etevämpiä hänen eronsa suhteen, se ei nimittäin ollut mikään salaisuus, vaikka vihreän linjan rotta niin kenties saattoi kuvitella. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vielä viime keväänä olimme kateellisia Ruotsille, kun niillä on se Northvolt. Vihreän siirtymän tähtiyhtiö, joka imuroi kaiken pääoman Euroopasta litiumakkutehtaaseensa. Meidän nenän edestä!No eipä harmita enää. Mitä Northvoltille tapahtui, entä Suomeen toivotuille vihreän siirtymän investoinneille - ja onko edes vetyalan hankkeissa meillä tapahtumassa jotain?Studiossa Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä kansalaistottelemattomuus on ja missä menee kansalaistottelemattomuuden ja rikollisuuden raja? Toimiiko Elokapina moraalisesti oikein, jos lain rikkomisen tavoitteena on Elokapinan mielestä hyvä päämäärä? Mikä on suomalaisten yleinen mielipide Elokapinasta? Pitäisikö Elokapina lakkauttaa ja mitä nykyinen yhdistyslaki sanoo laitonta toimintaa harjoittavien yhdistysten lakkauttamisesta? Studiossa Otto Meri kokoomuksesta ja Coel Thomas vihreistä. Jakso on kuvattu 4.10.2024. ℹ️ LÄHTEET Elokapina kannustaa tulemaan pidätetyksi: https://youtu.be/TFeH04Ir77M?feature=shared&t=4277 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Veriset pylväät (2:53) "Aktio"(7:19) Kansalaistottelemattomuus (13:58) Väkivallattomuus (15:48) Hierarkia (17:26) Huomio (19:22) Viesti (24:04) Kansalaisfoorumi (29:06) "Tärkein asia" (35:13) Lainvastaisuus (42:14) Alankomaat (46:30) Avoin yhteiskunta (52:12) Tavoitteet (56:43) Toiminnan rajat (1:01:48) Vihreät ja kokoomus (1:04:23) Eugen Schauman (1:08:11) Kannabis (1:09:19) Ratkaisujen vaatiminen (1:15:13) "Vaalityötä perussuomalaisille" (1:18:14) Mielipidevaikuttaminen (1:23:49) Yleinen mielipide (1:27:21) Ruotsalaiset aktivistit (1:30:35) Rikoksiin kannustaminen (1:36:21) Väkivaltafantasiat (1:38:45) Venäjä (1:42:52) Elokapinan lakkauttaminen (1:50:27) Suomen imago (1:53:25) Juridiikka ja yhdistyslaki (2:06:46) Demokratia (2:17:10) Kansalaisaloite (2:24:06) Onnettomuusriskit (2:26:31) Yhteenveto (2:33:03) Väkivalta

Ilmastonmuutos on aikakautemme keskeisiä haasteita, jonka ratkaisuihin tullaan osoittamaan valtavia panostuksia tulevina vuosina. Suomelle vihreän siirtymän investoinnit painavat vaakakupissa paljon, jos aiomme päästä ilmastotavoitteisiimme – mutta ne viitoittavat myös talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin tietä eteenpäin. Mitkä ovat Suomen valttikortit puhtaan energian ja teollisuuden kilpailussa ja kuinka pysymme naapureidemme tahdissa? Huomisen talous -podcastin syyskausi avataan vihreät miljardit tähtäimessä. Pääekonomisti Timo Vesalan vieraina investointi-ilmastoa arvioivat ja keskeisiä eväitä kestävyysmatkalle listaavat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo ja STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen.

Haminaan Kaakkois-Suomeen suunnitellaan suurta akkumateriaalitehdasta. Osin kiinalaisrahoitteinen tehdas toisi Suomeen kokonaan uudenlaista teollisuutta. Vihreän siirtymän hanke on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin ympäristölupaprosessin takia. Huoli mereen laskettavasta sulfaatista on synnyttänyt kansanliikkeen Haminassa. Ohjelmassa käydään tutustumassa hanketta vetävän CNGR Finlandin tehdastonttiin Haminan sataman kupeessa. Lisäksi tavataan tehtaan ympäristöluvasta valittaneen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen edustaja sekä kuullaan ympäristötutkijaa. Kiinan poliittiseen talouteen perehtynyt tutkija puolestaan valottaa sitä miksi Kiina haluaa siirtää akkumateriaala Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkaikkailija on Tuomas Vauhkonen.

Suomi on tuhansien järvien ja yhden meren maa. Lähes kaikkien suomalaisten vedet virtaavat lopuksi Itämereen, samoin kuin 84 miljoonan muun asukkaan Itämeren ympärillä. Meressä maalta valuvia ravinteita odottaa nälkäinen sinilevä. Kun ravinteita pääsee mereen liikaa, sinilevä lisääntyy holtittomasti. Maija ja Säde kutsuvat hätiin lantatinderin swaippaajat ja Itämeren viihdekäyttäjät. Leväpuuron keskellä Itämerta pelastavat meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä ja yksinpurjehtija Ari Huusela. 

Vihreä koodi näkyy otsikoissa, mutta tuodaanpa sitä tänään ihan konkretiaan. Exoven perustaja ja nykyinen Chief Growth Officer Janne Kalliola kävi jakamassa käytännön askeleita ja hyötyjä aiheeseen liittyen. Keskustelussa myös lisätietoa Miikkan ja Jannen tietä yhdistäneeseen kanavaan eli Koodia Suomesta Ry toimintaan liittyen.

Helsingin Sanomien toimittajia vastaan ei nostettu syytteitä kunnianloukkauksesta elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.) koskevan artikkelin takia. Syyttäjän päätöksen jälkeen Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät kertoivat, että puolueilla on epäluottamusta ministeri Rydmania kohtaan ja puolueet aikovat jättää välikysymyksen Rydmanin toiminnasta. Mitä tarkoittaa ministerin luottamus politiikassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaisilla riittää luottamusta Rydmanille. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sen sijaan arvioi, ettei Rydman voisi olla kokoomuksen ministeri hallituksessa. Onko luottamus poliittinen, juridinen vai moraalinen kysymys? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eurovaalit oli ja meni. Kerrankin saatiin yllätyksiä! Tässä meidän kuumat otteemme! (0:28) Kokoomus (10:25) Vasemmistoliitto (23:00) SDP (28:40) Keskusta & Vihreät (34:54) Perussuomalaiset

Tervetuloa OPxSijoittamisen Markkinapodin pariin! Vieraana strategi ja salkunhoitaja Jussi Hyöty. Jakson aiheena Euroopan monimutkainen ja haasteellinen asema globaalissa maailmassa. EU:n on mietittävä asemansa uudelleen, sillä se on laskevalla käyrällä. EU ei ole valinnut selvästi puoltaan kaupassa, mikä voi vaikuttaa sen asemaan globaalissa taloudessa. Kiinan ja Taiwanin tilanne on edelleen epävarma, ja Kiinan vaikutusvalta kasvaa maailmassa. Tullikysymys on herättänyt huolta, ja EU:n on seurattava tilannetta tarkasti. Euroopan vihreä siirtymä ja teknologian osaaminen voisivat olla sen kilpailuetu, mutta tavoitteisiin tehdään heikennyksiä, ja USA ja Kiina menevät tälläkin sektorilla menojaan. Euroopan finanssipolitiikka on myös haasteellinen, ja valtioiden ja EU:n on löydettävä keinoja yhteishankinnoille ja velan hallinnalle.Lopussa lisäksi vastaus yleisökysymykseen!Seuraa meitä:Twitter: https://twitter.com/OPsijoittaminen Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/Videoihin, jotka eivät ole asiakkaan toiminnan kannalta kriittisiä, ei ole tehty kuvatulkkauksia, tekstitystä tai tekstimuotoista vastinetta. Lisätietoja saavutettavuusselosteestamme voit lukea täältä: https://www.op.fi/saavutettavuus/sosiaalisen-median-saavutettavuusOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.  Materiaali on tarkoitettu vain OP Varainhoidon asiakkaiden yksityiseen käyttöön ja sen kopioiminen, julkaiseminen tai levittäminen ilman OP Varainhoidon kirjallista lupaa ei ole sallittua.  Esityksen perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Tuleeko EU:n ottaa yhteisvelkaa seuraavalla parlamentin istuntokaudella? Miten Eurooppaan saataisiin lisää talouskasvua ja miten sääntelyä tulisi purkaa unionin alueella? Millä keinolla Euroopan unioni voi luoda talouskasvua miten EU:n pitäisi säännellä suuryrityksiä? Pitäisikö EU:n tukea Ukrainaa nykyistä enemmän ja millä keinoilla tukea pitäisi antaa? Studiossa SDP:n ehdokas Sari Helin ja Keskustan ehdokas Petri Roininen. Jakso on kuvattu 30.5.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhteisvelka (7:29) EU:n rahoituskehys (16:43) EU:n verotusoikeus (25:09) Vihreä siirtymä ja teknologia (32:45) Sisämarkkinat (41:00) Ukrainan tukeminen

Eduskunnassa on kaksi tunnusväriltään vihreää puoluetta: tumman vihreä Suomen Keskusta ja vaalean vihreä Vihreät. Ympäristöpolitiikassa, maatalouspolitiikassa tai ilmastopolitiikassa puolueet ovat olleet kuin kissa ja koira. Ovatko keskusta ja vihreät myös EU-asioissa toistensa kimpussa? Vaativatko vihreät Brysseliä pitämään näppinsä erossa suomalaisista metsistä? Peräänkuuluttavatko vihreät keskustan lailla ryhtiä Eurooppaan? Taisteeko keskusta eurovaaliohjelmassaan ilmastokriisiä vastaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Strasbourgissa kokoontuva Euroopan parlamentin viimeinen täysistunto on tupaten täynnä lakihankkeita. Väistyvä parlamentti yrittää nuijia pöytään kaiken minkä suinkin ehtii ennen kesän eurovaaleja. Minkälaisen perinnön ja keskeneräisten asioiden listan väistyvä parlamentti ja komissio jättävät tulevalle parlamentille? Onko vihreä siirtymä taakse jäänyttä parlamenttielämää? Jyräävätkö turvallisuus- ja puolustuskysymykset jatkossa kaiken muun? Johtaako Ukrainan tukeminen suomalaisten EU-maksutaakan kasvamiseen tulevalla parlamenttikaudella? Strasbourgin radiostudiossa viimeistä täysistuntoviikkoa ja kesän eurovaaleja arvioivat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp / kok.), Ville Niinistö (greens / vihr.) ja Elsi Katainen (re / kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten vihreä siirtymä etenee Suomessa ja onko investointihalukkuutta riittävästi? Miltä yrityksien päästövähennykset näyttävät, ja toisaalta mikä on rahoitusmarkkinoiden rooli vihreässä siirtymässä? Aiheesta keskustelemassa kestävän rahoituksen asiantuntija Juho Maalahti sekä ekonomistit Juho Kostiainen ja Kristian Nummelin. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Pohjois-Savon ELY-keskus julkaisee ilmastokatsausta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tuorein katsaus julkaistiin viime viikolla. Raportista ja sen tuloksista kertoo lisää seuraavassa Pohjois-Savon ELY-kekuksesta johtava ilmastoasiantuntija Tapio Kettunen.

Vihreässä siitymässä tarvitaan mineraaleja tarvitaan muun muassa akkuihin ja puhelimiin. Harvinaisia maamineraaleja on valtamerten pohjalla. Norja voi ensimmäisenä maana maailmassa avata talousalueellaan kaupallisen kaivostoiminnan. Suurkäräjät hyväksyi periaatteen tammikuussa. Tyynenmeren saarivaltio Nauru virittelee yhteistyötä kanadalaisen kaivosyhtiö The Metals Companyn kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa siitä, pitääkö syvyyden rikkaudet jättää rauhaan ja kenelle kaivostoiminnan voitot kuuluvat, valtioille, kaivosyhtiöille vai ihmiskunnalle. Kaivostoiminnan pelisäännöt ovat vielä laatimatta sillä kattavaa lainsäädäntöä ei ole. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tänään minulla on vieraana suomen kielen yliopistonlehtori Vesa Jarva. Löydätkö vastaukset näihin kysymyksiin? 1. Mitä Vesa tekee työkseen? 2. Missä maissa hän on työskennellyt? 3. Milloin Vesa kiinnostui yhteiskunnallisista asioista? 4. Miksi hän valitsi puolueekseen Vihreän liiton? 5. Millaista toimintaa Jyväskylän Vihreillä on? 6. Mikä on valitsijahdistys ja miksi Pekka Haavisto on ehdokkaana valitsijayhdistyksen kautta? 7. Mitkä ovat Vesan mielestä presidentin kolme tärkeintä tehtävää? 8. Miksi Pekka Haavisto olisi Vesan mielestä hyvä presidentti? 9. Miksi Alexander Stubb olisi Vesan mielestä hyvä presidentti? 10. Kuinka Vesa kampanjoi Pekan puolesta seuraavan viikon ajan? 11. Mitä Vesa tekee vaalipäivänä 11. helmikuuta? ◾ Presidentinvaalisanastoa suomeksi ja englanniksi: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2023/07/presidentinvaalit2024.html ◾ Pekka Haaviston kampanjasivu: https://haavisto2024.fi/ ◾ Alexander Stubbin kampanjasivu: https://www.alexstubb.fi/ ◾ Vesa Jarvan ja Timon Nurmen kirja Oikeeta suomee - suomen puhekielen sanakirja: https://rosebud.fi/2020/index.php?sivu=tuote&ean=9789512081264 (Tätä ei voi enää ostaa, mutta voit lainata sen kirjastosta) ◾ Vesan artikkeli Eppu Normaalin kappaleesta Murheellisten laulujen maa: https://www.academia.edu/34253055/Intertekstuaalisuus_Eppu_Normaalin_kappaleessa_Murheellisten_laulujen_maa

Vuoden viimeisessä jaksossa vierailee kuulijoiden pitkään toivoma vieras, energia-alan yrittäjä ja yritysjohtaja Mika Anttonen. Mika on St1:n pääomistaja ja puheenjohtaja sekä uusiutuvan energian asiantuntija ja investoija. Mitä jokaisen tulisi ymmärtää vihreästä siirtymästä ja sen mahdollisuuksista? Keskustelu vie meidät pohtimaan elämänhallintaa kovan työnteon ohella, priorisointia ja inhimillisiä ratkaisuja uralla. Mikä yksittäinen päätös on eniten vaikuttanut Mikaan urapolkuun? Tämän jakson jälkeen Leadcast jää tauolle ja toivottaa kuulijoilleen hyvää joulua! Jakson sponsorina on treyd.fi.

Ukrainan sodan tuhojen jälleenrakentaminen tulee olemaan vuosikymmeniä kestävä hanke. Miten Ukraina voidaan jälleenrakentaa niin, että samalla edistetään kestävää kehitystä? Vieraana pohjoismaisen vihreän pankin Nefcon viestintäjohtaja Josefin Hoviniemi.

Keskusta ruoski itseään kasalla raporttipaperia. On siis [pimpelipompelipimpimpom] raporttikornerin aika! (0:28) Vihreät ja muut vasemmistopuolueet tekivät välikysymyksen hallituksen toimien kohdentumisista nuoriin. (18:19) Työmarkkinoilla kuhisee ja kohisee. Mitä on odotettavissa seuraavaksi? (28:43)

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä VTT:n kanssa https://www.vttresearch.com/fi Maailmassa on käynnissä suuri vihreä siirtymä. Se ei tarkoita, että olisimme automaattisesti palaamassa kulutusyhteiskunnasta takkalämmitteisiin puumajoihin, vaan että haluamme sähköistää nykyisemn yhteiskuntamme. Se tulee vaatimaan paljon mineraaleja, joiden hankinta ja käyttö ei ole yksinkertainen asia. Eikä myöskään asia, josta kaikki olisivat yhtä mieltä. Tässä jaksossa VTT:n tutkimusprofessori Päivi Kinnunen avaa hänen näkökulmaansa vihreän siirtymän kokonaiskuvasta, kaivosteollisuudesta, mineraaleista ja muista kiinnostavista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Jatkuuko EU:n vankkumaton tuki Ukrainalle, vai keskittyykö komissio geopoliittiseen kilpajuoksuun vihreän siirtymän resursseista? Tekeekö komission ehdotus kriittisistä raaka-aineista Pohjois-Suomesta vihreän siirtymän avolouhoksen? Ajankohtaisesta EU-politiikasta keskustelevat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.), Henna Virkkunen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

(0:27) Keskustan yllättävä tukiavaus hallitukselle (13:34) Vasemmisto, epäluottamuslause ja Kontulan utopia (23:20) Vihreät, johtava markkinaliberaalipuolue(ko) (34:25) Demarit, hiljaisuus ja henkilövalinnat (41:12) Presidentinvaalien ajankohtaiset

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Millainen on Orpon hallituksen maahanmuuttolinja? Voiko ministerillä olla kytköksiä äärioikeistoon? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Lähetyksessä keskusteltiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksestä. Vihreät teki epäluottamuslauseen Junnilan äärioikeistolaisten kytkösten vuoksi. — Hallitusohjelmassa on hyvin selkeästi paalutettu, että Suomi edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista, on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, Vestman sanoo. Junnila on muun muassa kehunut vaalinumeroa 88 toteamalla, että se viittaa kahteen H-kirjaimeen. Numero 88 viittaa natsien käyttämään HH-tervehdykseen. Junnila on myös julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan tekemästään lumiukosta jolla on äärijärjestö Ku Klux Klanin symboliikkaan tuttu suippo valkoinen hattu. Hän julkaisi myös kuvan hakarististä, jota hän kommentoi "kauniiksi kohokuvioinniksi". Junnilan "Kaasua" -vaalilause vaikuttaa olevan suoraan kopioitu Saksan kansallissosialistien vuonna 2011 käyttämästä "Gas geben"-vaalilauseesta, joka viittaa juutalaisten joukkomurhaan. — En usko, että tälle Junnilan toiminnalle löytyy ymmärrystä ulkomailta, varsinkaan Saksasta tai esimerkiksi Israelissa. Kyllä tämä vakavasti vaurioittaa Suomen maakuvaa. En usko, että Junnilalla on edellytyksiä täysipainoisesti tehdä työtä vienninedistämistä kaikissa maissa, Sarkkinen sanoo. Junnila sai eduskunnan luottamuksen äänestyksessä äänin 95-86. Orpon hallitus on päättänyt tehdä useita muutoksia Suomen maahanmututolinjaan. Heikki Vestman korostaa, että vaikka on tehty tiukennuksia, myös prosesseja sujuvoittavia asioita tehdään. Sarkkisen mukaan on epävarmaa, onko hallituksen ehdottama sosiaaliturvan eriyttäminen maahanmuuttajille perustuslain mukainen. Hän epäilee, että useammat hallitusohjelmassa mainitut maahanmuuttoon liittyvät tiukennukset voivat törmätä perustuslakivaliokunnassa seinään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Elina Ibounig on erikoistunut kestävään kehitykseen ja strategiasuunnitteluun Boston Consulting Groupissa. Tässä jaksossa keskustelemme vihreän siirtymän mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille. Mitkä ovat Suomen keihäänkärjet vihreään kasvuun? Mikä on yritystemme vientipotentiaali eri sektoreilla? Keskustelemme myös konsultin työstä ja sen haasteista, urapolulla tasapainoilusta sekä aikalisän ottamisesta. Entä mikä on ollut Elinan tärkein oivallus elämässä?

Tämän viikon podcastissa Anni Keski-Heikkilä, Marko Junkkari ja Tommi Nieminen keskustelevat Maria Ohisalon ilmoituksesta jättää vihreiden puheenjohtajuus ja vihreiden kriisistä, hallitusneuvotteluiden alkamisesta ja Yhdysvaltain Pentagonista vuotaneesta Ukraina-asiakirjoista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Mitä syitä vihreiden rökäletappion taustalla on? Haastateltavana vihreiden entinen puheenjohtaja TuijaBrax ja Talousvihreiden varapuheenjohtaja Ville Aarnio. Aarnio on ollut mukana linjaamassa vihreiden talouslinjaa talouspoliittisessa työryhmässä. Hänen mielestään vihreillä on huono prosessi siinä, miten talouslinja saataisiin näkymään julkikuvassa. Puolueessa on hänen mukaansa myös arkuutta linjata taloudesta. Braxin mielestä vihreiden olisi pitänyt puhua enemmän valtion velkaantumisesta ja vihreiden lääkkeistä siihen. Vihreät ovat pärjänneet yleensä hyvin Helsingissä, mutta nyt ydinkannatusalueilla vihreät menetti kokoomukselle, SDP:lle ja vasemmistoliitolle. Brax arvioi, että vihreiden epäonnistumiset kuntapolitiikassa näkyvät myös eduskuntavaaleissa. Brax ja Aarnio näkevät, että vihreiden imago ja ylimielisenä näyttäytyvä tapa näkyvät myös vaalituloksessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Paltan kanssa. Suomi on melkein koko muun läntisen maailman ohella suuresti panostanut vihreämpään teknologiaan ja markkinatalouteen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi että uudenlaisen teollisen ja taloudellisen pohjan rakentamiseksi. Palvelualat seuraavat Suomessa laajalti mukana tässä trendissä. Kysymykset vihreän siirtymän ja ilmastoystävällisemmän talouden ympärillä ovat edelleen kuitenkin monimutkaisia, tunteita herättäviä, eikä niitä ole aina helppo toteuttaa. Miten yhteiskunta pysyy siirtymässä mukana? Ovatko ilmastotavoitteet realistisia? Miten tieteelliset standardit luonnon rajoista saadaan mahtumaan markkinatalouden pelisääntöihin? Mitä se tarkoittaa, että Yhdysvallat ja EU ajaa protektionismia ilmastosijoituksillaan? Tässä jaksossa vierailivat Postin vastuullisuuspäällikkö Noomi Jägerhorn ja Climate Leadership Councilin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei halua leikata koulutuksesta eikä pienituloisilta lapsiperheiltä. Maataloudessa Ohisalo lisäisi kasvien viljelyä, koska niistä voisi tulla Suomelle hyvä vientituote. Suomeen vihreät ajaa uutta maankäyttömaksua. Maksu perittäisiin metsänomistajilta, jotka raivaavat puita rakentamisen tieltä. Ilmastonmuutosta vihreät lupaa torjua sosiaalisesti kestävästi. Vihreät myös sitoutuu tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2035 mennessä. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vasemmistoliitosta ja vihreistä puhutaan punavihreinä, vihervasemmistona, vihreinä ja vasemmistona. Onko väitteille punavihreästä blokista katetta, jos tarkastellaan vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmia? Onko vasemmistoliiton puhe reilun siirtymän Suomesta vihreää politiikkaa? Ovatko vihreiden 10 kärkitavoitetta vasemmistopuolueen touhua? Voisivatko vihreät vaatia miljonääriveroa, jolla huipputuloisten kakkua yhteisissä talkoissa kasvatettaisiin? Kamppailevatko puolueet eduskuntavaaliohjelmissaan samoista punavihreiden äänestäjien sieluista? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio tarkastaa, millä jengalla nykyhallituksen äärilaidat ovat menossa kevään eduskuntavaaleihin. Miksi vihreillä ja keskustalla on erilainen aikataulu julkisen talouden tasapainottamisessa? Kuinka eri linjalla puolueet ovat hakkuiden ja metsien suojelun suhteen? Studiossa ovat vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jouni Ovaska. Ovaska epäilee, että valtiovarainministeriö pyyhkii vielä puolueiden talousluvuilla pöytää. Suomelan mukaan vaalikausi on kirkastanut, mikä vihreitä ja keskustaa yhdistää ja erottaa. Eri mieltä puolueet ovat yhä esimerkiksi maakuntaverosta, josta toisen mielestä ei tarvitse päättää ensi vaalikaudellakaan. Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnan talousvaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä kaivoslaista. Eduskunnan on määrä äänestää kaivoslaista tämän mietinnön pohjalta. Miten kaivoslaki muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.), varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) ja valiokunnan jäsen Mari Holopainen (vihr.). Miten varmistetaan, että yhteiskunta saa kohtuullisen korvauksen siitä että kansainväliset yritykset tulee Suomeen kaivamaan? Kunnat saavat jatkossa verotuloja kaivoksista, mutta myös valtaa päättää kaivosluvista. Vihreä siirtymä vaatii kobolttia, jota Suomen maaperässä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Miten kaivaminen tehdään ilman, että luonto kärsii liikaa? Vaikka mietintö kaivoslaista hyväksyttiin yksimielisenä vihreät ei saanut läpi tavoitteitaan luonnon suojelemisen tasosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Suomesta tehdään vihreän siirtymän kärkimaa? Haastateltavana EK:n vihreän kasvun yksikön johtaja Ulla Heinonen. Miksi elinkeinoelämä suhtautuu nyt niin optimistisesti vihreään kasvuun? Heinonen korostaa, että vihreissä innovaatioissa, kuten kestävissä materiaaleissa, ruuantuotannossa, fosiilittomassa teräksessä on valtava vientipotentiaali. Lisäksi painetta ottaa huomioon ilmasto- ja ympäristökysymyksiin tulee ulkopuolelta. "Tässä on vahva paine kuluttajilta, rahoittajilta ja lainsäädännön puolelta siihen, että tehdään vähähiilisiä ratkaisuja", Heinonen kertoo. Sään ääri-ilmiöt ja luontokato ovat myös suurimpia riskejä liiketoiminnalle. Viimeisen 10 vuoden aikana lähes kaikki puolueet ja hallitukset ovat ottaneet ilmastonmuutoksen huomioon jo hallitusohjelmissaan. Nyt kun Suomen hiilinielut ovat romahtaneet, seuraavilla hallituksilla on kovat paineet tehdä selvästi enemmän ilmasto- ja ympäristötoimia. Heinosen mielestä ympäristötavoitteista on tärkeä pitää kiinni, vaikka niihin on ollut vaikea päästä. Koska moni yritys haluaisi tehdä vihreämpää tuotanota, pitäisi Heinosen mielestä ensimmäisenä nopeuttaa hidasta luvitusjärjstelmää. Pitäisi saada yksi lupaprosessi ja yksi valituskierros monien peräkkäisten prosessien sijaan. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Hollannissa. "Ei yritys voi odottaa lupaa neljää vuotta. Siinä vaiheessa teknologiakin on vanhentunut, ja rahoittajat lähtevät", Heinonen kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Mistä media meuhkaa liikaa? Tätä kysyy puheenjohtaja, joka sitten leimautuu Brutukseksi Harry-intonsa takia. Anu Koivunen kertoo, että termi blokkivaalit pärähti suomalaiseen poliittiseen julkisuuteen viime viikolla. Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat puheenjohtajiensa suulla, että perussuomalaiset eivät mahdu samaan hallitukseen heidän kanssaan. Kyse on hänen mielestään poliittisen keskustelun ja julkisuuden hallinnasta. Kaarina on ilahtunut ilmiöstä: Valtavan virkistävää! Hilkkaa epäilyttää: Onko viisasta vetää jyrkkiä rajoja? – Nyt ei saa ärsyttää eikä arvostella Turkkia, tämä on tuttua tuoksua, olemme uussuomettumisen ytimessä, on Kaarina Hazard huomannut. Hän pohtii, että jos nyt olemme kollektiivisesti suut supussa, niin miten osaamme puhua myöhemminkään. Hilkka muistelee, että ennen Natosta puhuttiin kuiskaten. Hän sanoo kyllä ymmärtävänsä, miksi Suomi ja Ruotsi kävelevät diplomatian munankuorilla. Anu peräänkuuluttaakin kansalaiskeskustelua. Hilkka Olkinuora haluaa puhua arvokkaasta kuolemasta, koska kuolinapua koskeva uusi kampanja pyrkii saamaan lain jälleen käsittelyyn eduskunnassa. Hilkka sanoo, että tuki eutanasialle on kasvanut vauhdikkaasti ja että eduskunta "pyyhki pöytää" kansalaisaloitteella edellisellä kerralla v. 2017. – Tästä tullut lääkäreiden suojeluprojekti, hän väittää lopuksi.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Saint Gobain Finlandin kanssa. Jos kestävä kehitys on onnistuakseen markkinataloudessa, sen pitää olla tavalla tai toisella kannattavaa taloudellisesti. Tämä yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja yksiselitteinen, jossa sekä liian voimakkaat että liian konservatiiviset muutokset voivat koitua erittäin ongelmallisiksi. Miten tätä kysymystä ajatellaan sekä rahoituksen että rakennusteollisuuden piirissä? Tässä jaksossa meillä on aiheesta keskustelemassa S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen ja Saint Gobain Finlandin toimitusjohtaja Olli Nikula. Keskustelemme mm ulkoisvaikutusten hinnoittelusta, kustannus-kestävyys trade-offeista, ESGstä, ja paljon muusta. Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa. KEINO on Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Julkiset hankinnat ovat iso osa talouttamme, joten kysymys niiden roolista vihreässä siirtymässä on oleellinen. Kysymys on kieltämättä poliittinen, kuten Eeva Furman jaksossa kävi ilmi, mutta myös taloustieteellinen. Sen takia kutsuimme vieraaksi Mika Malirannan, jonka kanssa keskustelimme julkisten hankintaprosessien potentiaalista ja riskeistä liittyen vihreään siirtymään. Voiko julkiset hankinnat tehokkaasti ohjata teollisuutta, tuotantoa ja innovaatiota kestävämpään suuntaan, tai onko nykyiset mallit siihen liian tehottomia? Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa. Eeva Furman on entinen SYKE:n ympäristöpolitiikan johtaja. Hän on koulutukseltaan meribiologi, josta on uransa aikana muotoutunut kansainvälisten kestävyyskysymysten ja ympäristöpolitiikan johtava asiantuntija. Hänellä on rohkeita ja suorasanaisia mielipiteitä yhteiskuntamme tulevaisuudesta, joista moni osuu yhteiskunnallisen keskustelumme tärkeimpiin ja hankalimpiin kiintopisteisiin. Tässä jaksossa Isak ja Eeva puhuvat mm. siitä, mitä kestävä kehitys ja vihreä siirtymä ovat, ja miksi Eevan mielestä niihin tarvitaan kaikkien panosta. Mitä yhdessä pelaaminen tarkoittaa ja edellyttää vapaassa ja monitahoisessa maailmassa? Ja miten kaikki voisivat pelata peliä, jota myös moni ihminen itselleen tärkeiksi koetuista syistä vastustaa? Tämä jakso on ensimmäinen KEINO-osaamiskeskuksen kanssa tuotetuista jaksoista, jotka käsittelevät vihreää siirtymää, sen taloudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia, sekä julkisten hankintojen roolia vihreän siirtymän toteutuksessa. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Asko Hauta-aho.

Tässä jaksossa yhteistyössä Directors' Institute Finlandin kanssa keskustelemme hallitustyöstä ja vastuullisuudesta. Ville Voipio on teknologian ja johtamisen ammattilainen sekä Vaisalan neljännen sukupolven omistaja. Sarjayrittäjä Maija Itkonen on puolestaan siirtynyt nyhtökaurasta johtamaan uutta ruokastartupia, Onego Bio'a. Keskustelemme vastuullisuuden yhteydestä arvoihin, yksilön muutosvoimasta sekä viherpesusta. Miksi vastuullisuus on Villen mielestä höpöhöpöä? Mikä rooli hallituksella on siinä, että vastuullisuus on yrityksen strategiassa ja kulttuurissa? Minkälaista vastuullisuusosaamista hallituksiin tarvitaan? Jakso on ensimmäinen osa neliosaisesta sarjasta yhteistyössä DIF:n kanssa.