Podcasts about Suomi

Tällä historiallisella päivämäärällä 1779 Kustaa III perusti Tampereen kaupungin, 1941 Suomi miehitti Petroskoin jatkosodan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon ja miehityshallinto käytti kaupungista nimeä ”Äänislinna”, 1950 Tukholman metro avattiin, 1958 Nasa aloitti toimintansa ja 1972 Turun raitioliikenne loppui.

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

363 | Kauan odotettu Hollow Knight: Silksong on tällä viikolla Tuplahypyn perusteellisessa käsittelyssä, ja jos Penen 18 ongelmakohdan listaa on uskominen, peli ei tule pääsemään helpolla. Kauan odotetuista asioista puheen ollen! Toisena aiheena puhutaan scifi-elokuvien jatko-osista, jotka ovat julkaistu vuosikymmeniä alkuperäisen jälkeen. Milloin ne ovat hyviä ja milloin huonoja?(00:04:28) Hollow Knight: Silksong(01:41:27) Mainos(01:46:00) Pitkään odotetut scifi-jatko-osat(02:45:55) Mitäpä muuta?Samsung S90D 65-tuumainen OLED 4K TV (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/samsung-s90d-65-tuumainen-oled-4k-tv-%282024%29Patreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Vasemmistosumutus | Sammallahti Rostila | #neuvottelija 352. Oikeistokansanedustajat Tere Sammallahti ja Onni Rostila arvioivat miksi vasemmiston annetaan sumuttaa enemmän ja väkivaltaisemmin kuin oikeiston mm. Charles Kirkin murhan tapauksessa ja Tampereen maahanmuuttajien luksumajoituksessa. Hyväksyikö Suomi kuitenkin Teemu Keskisarjan keskustelunavauksen tavallista helpommin?(00:00) Vaellusta Norjassa ja uimataitoja lapsille(01:00) Eriarvoistava Etelänmatkan uimakoulu vs valtio hoitaa(01:13) Charlie Kirkin murha(01:44) Jimmy Kimmelin sumutus ja Trumpin cancelointi(02:52) Kaasuvalottaminen, sumutus ja yhteiskunnan propaganda(03:53) Late Night -koomikota USA:ssa ahtaalla(04:20) Hesarikin kirjoitti kaasuvalottamisesta(06:03) Alaikäisten turvapaikanhakijoiden luksusmajoitus Tampereella(08:15) Kaasuvalotus, Gaslight-elokuva ja sumutus(09:43) Typerä tamperelaiskilpailustun puolustus vasemmalta(11:42) Charlie Kirk vs. 20 Liberals(12:07) Median valikoiva kohujen hyödyntäminen(15:56) Vasemmiston ja oikeiston väkivalta ja siihen suhtautuminen(18:01) Cancel-kulttuurin laineet molemmille puolille(19:58) Media valitsee mitä sinä näet(21:41) Poliittisen väkivallan sietämäinen työyhteisöissä(23:51) Atte Korhola tulkitsee vasemmistoa suopeasti(25:32) Vasemmiston hyväksyntä poliittiselle väkivallalle(27:43) Taisteluvallasta ja politiikan luonteesta(29:23) Overtonin ikkuna ja Teemu Keskisarja siirtämässä maalitolppia(31:14) Suhtautuminen ulkomaalaisten etuihin Euroopassa(33:22) Median sumutus ja tilastojen kääntäminen(35:22) Kansalaisuus ja ulkomaalaisten ongelmat(37:10) Julkisten palveluiden kohdistaminen maahanmuuttajille(39:17) Ongelmien ratkaisemisen siirtäminen eteenpäin(41:30) Terveydenhuolto ja yksityinen maksaminen(42:52) Työllistämisen vaikeudet ja markkinatalous(43:13) Demarit estäneet talouden tasapainottamisen(47:30) Talouskasvun illuusio ja säästöjen tarve(49:15) Poliittiset lupaukset ilman säästötoimia(51:07) Kotitalousvähennys ja poliitikkojen vastaukset(51:24) Valtionvarainministeri ja euroanalyysit(53:13) Vieraina Tere Sammanlahti ja Onni RostilaSisäpiirissä visioidaan Rinteen eiku Lindtmanin vasemmistohallituksen SuomeaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Miten Iso-Britannia ja Ranska voivat tunnustaa Palestiinan, mutta Saksa ja Suomi eivät voi? Onko YK:n yleiskokouksen alla järjestetyllä kokouksella mitään merkitystä esimerkiksi palestiinalaisten oikeudelliseen asemaan? Tätä pohtii Ykkösaamussa muiden muassa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Näin päivinä julkaistaan erilaisia arvioita Suomen talouden tilasta? Mikä on, kun ei kansa kuluta, vaan pihtaa rahoja sukanvarressa? Ykkösaamun studiossa muun muassa ekonomisti Vesa Vihriälä. Ykkösaamun juontaa Seija Vaaherkumpu.

362 | Tuplahypyn keskusteluissa videopeleistä pyörii yhä aivan liikaa englanninkielisiä termejä, joten on aika jatkaa projektia videopelitermien suomentamiseksi. Toisena aiheena kuullaan mielenkiintoisia faktoja Yatzysta sekä keksitään omia kiistanalaisia Yatzy-variantteja.(00:03:25) Videopelitermien suomentamista 2(00:53:34) Mainos(00:57:06) Yatzy(01:59:25) Mitäpä muuta?Honor 400 Smart -älypuhelin (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/puhelimet_ja_tarvikkeet/puhelimet/5g-älypuhelimet/honorPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa sukellamme perjantai-iltapäivän ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin. Jokainen lähetys kokoaa Pasilan studion pöydän ääreen kolme asiantuntijavierasta, joiden kanssa käydään läpi viikon polttavimmat aiheet rohkeasti, kriittisesti ja uteliaasti. Tällä viikolla studiossa ovat tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen Jussi Turhala. Juontajana toimii Pauliina Grym. Lähetys alkaa Yhdysvaltojen viihde- ja mediakentän kuumalla puheenaiheella: myöhäisillan ohjelmien, kuten Jimmy Kimmel Liven ja Stephen Colbertin, hyllyttäminen. Keskustelemme siitä, missä kulkee sananvapauden raja, kun presidentti Trump kommentoi ja pyrkii ohjailemaan viihdeteollisuutta. Onko USA yhä sananvapauden ja demokratian mallimaa, vai kaventaako poliittinen ilmapiiri kriitikkojen ääniä? Onko cancel-kulttuuri nyt vallan työkalu – sekä oikealla että vasemmalla? Seuraavaksi siirrytään kotimaan polttavaan haasteeseen: väestönmuutokseen ja Suomen tyhjenemiseen, Ylen tuoreen uutisen pohjalta. Matti H. Virtanen kysyy, miltä Suomi näyttää vuonna 2050, kun väestöennusteet maalaavat kuvaa pienenevistä ikäluokista ja autioituvista kaupungeista. Miksei asiaa oteta tarpeeksi vakavasti? Urheiluaiheessa Jussi Turhala nostaa esiin suomalaisen huippu-urheilun kipupisteet: kannattaako arvokisoihin lähteä, jos menestystä ei tule? Nettikommentaattorien ja median kritiikki kohtaa urheilijat, jotka kuitenkin ovat maailman kärkeä omissa lajeissaan. Studiossa pohditaan, onko osallistumisen rajaaminen oikea tie, vai pitäisikö iloita siitä, että suomalaiset ylipäänsä kelpuutetaan kansainvälisille kentille. Ja miksi media ruomii heikosti pärjänneitä urheilijoita aiempaa tylymmin? Aino-Mari Tuurin johdolla keskustellaan perusopetuksen osaamistakuusta. Mitä takuu oikeastaan tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Onko kyse juhlapuheesta, vai aidosta ratkaisusta laskevaan osaamistasoon? Studiossa pohditaan, voisiko opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripuolella vaatia samanlaisia takuita. Lopuksi käsitellään lääkärin roolia tunne-elämän ongelmien ratkaisijana. Ylen jutussa lääkäri Anni Saukkola nostaa esiin potilaiden tunteissa vellomisen ja kysyy, kuuluvatko kaikki elämän haasteet lääkärin tontille. Studiossa pohditaan, vellommeko me liikaa tunteissamme ja onko medikalisaatio kasvanut liiaksi. Millaista “laajempaa yhteiskunnallista keskustelua” tarvitaan, jotta rajat lääketieteellisten ja arkisten ongelmien välillä selkiytyisivät? Ja kuka sitä oikein käy, ja missä? Toimittajana on Pauliina Grym.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden ensimmäisessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst. He keskustelevat Outokummun strategisesta tavoitteesta ja Suomen teollisuuden näkymistä. Mitä Kati ajattelee kasvusta, kasvun rahoittamisesta ja uuden rakentamisesta? Entä millä keinoilla rakennetaan kilpailukykyinen teollinen Suomi? Kati ja Lari keskustelevat myös siitä, miten hyvä johtajuus on avain organisaation menestykseen ja mitä kuuluu hyvään johtajuuteen. Lisäksi Kati jakaa nuoremmille kuuntelijoille arvokkaan esimerkin omalta uraltaan siitä, miten projektin johtaminen voi toimia mainiona johtamiskouluna sekä ponnahduslautana uralla.

361 | Tuplahyppy tekee uuden aluevaltauksen, kun lukupiiri on tällä kertaa elokuvasta, joka tuli telkkarista edellisellä viikolla! Iskikö Geostorm juontajiin kuin salama kirkkaalta taivaalta vai paistaako aurinko risukasaan? Toisena aiheena Pene kertoo kokemuksiaan viime viikon Traconista sekä vinkkejä taidekujalle.(00:04:43) Geostorm(01:21:07) Mainos(01:26:05) Tracon-kokemukset(02:28:14) Mitäpä muuta?Galaxy Tab S11 Ultra -tabletti (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/tietotekniikka/tabletit/samsungPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaupallinen yhteistyö Rebl GroupRetail media on tämän hetken kuumin markkinoinnin ilmiö – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, ja miksi sen ympärillä kuohuu? Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten vähittäiskaupoista on tullut mediataloja, mitä mahdollisuuksia ja riskejä tämä tuo julkaisijoille, mainostajille ja toimistoille, ja miksi juuri nyt on ratkaisevaa hallita data ja kanavat oikein. Kuuntelemalla saat selkeän kuvan siitä, missä Suomi menee Retail median kehityksessä, mitä eri toimijoiden kannattaa tästä ajatella – ja mitä jokaisen tulisi tehdä nyt pysyäkseen mukana pelissä.

Keskustelemassa tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta ja päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä S-Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Elämme ainakin seuraavat kymmenen vuotta turbulenttia ja yllätyksellisistä aikaa, uskoo Mikko Dufva. Hänen mukaansa ympäristökriisit ja globaali keskinäisriippuvuus tekevät nykytilanteesta poikkeuksellisen aiempaan verrattuna. Markkinoiden mielenkiinto riittää yleensä pariin asiaan kerrallaan, nyt ne ovat Trump ja tekoäly. Ympäristöteemat pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, mutta ne ovat jääneet täysin taka-alalle, jatkaa Tanja Wennonen-Kärnä. MAGA-aate muuttaa USA:ta, ja maailmantalouden painopiste siirtyy kohti Aasiaa. Miltä näyttää Euroopan tulevaisuus? Tämä podcast on Pörssipäivän viimeinen jakso. Kiitos kaikille vieraille ja kuuntelijoille vuosien varrella. Hyviä markkinatuulia! 00:37 Tulevaisuudet matkakohteina 05:29 Postnormaali aika 13:59 Tekoälybotin huomiot 24:56 Velkaantumisesta 30:06 Sitran viisi kehityskulkua 43:08 Euroopan mahdollisuudet 49:40 Trumpista ja MAGA:sta 52:27 Kiina, lisää geopolitiikasta 59:27 Neljä kuvausta tulevaisuudesta 1:06:29 Suomi ja Helsingin pörssi 1:14:32 Sijoittamisesta lopuksi

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Tänään Cityn aamussa soitettiin Susijengin valmennusjohtoon kuuluvalle Hanno Möttölälle, käytiin läpi mm. säbä- ja liigakauden avausta sekä juteltiin Tsekkiläisten uudesta liikennesäännön testauksesta, jossa kokeillaan miten sujuisi jos 50km/h alueella olisikin 150 km/h:n rajoitus. Suomi ei ehkä seuraa tässä perässä? Kuuntele nämä, sekä tämän aamun muut jutut tästä!

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

360 | Merirosvovillityksen sekä yhden maailman isoimmista elokuvasarjoista aloittanut Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous: Onko se niin hyvä kuin muistat? Se selviää nyt! Toisena aiheena kuullaan Joonas Niemisen matkasta luovan alan yrittäjänä sekä parhaat vinkit yrittäjäksi hyppäämiseen.(00:04:06) Mustan helmen kirous(01:20:46) Mainos(01:23:51) Luovan alan yrittäjyys(02:16:42) Mitäpä muuta?Honor Magic V5 -puhelin (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/honor-magic-v5-5gPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Suomi junnaa – miten talous saadaan nousuun? OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo jaksossa, miten Suomen taloudella nyt oikeasti menee. Mitkä ovat Suomen talouden haasteet? Miten investointeihin saadaan vauhtia? Mitä nousevia aloja Suomessa on?Studiossa myös vakioäänet OP:n päästrategi Lippo Suominen sekä pääanalyytikko Antti Saari. Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Maajoukkuepodcast tekee paluun. Äänessä Kimmo Kantola, Mitri Pakkanen ja Pauli Loukola. Suomi kohtaa ensin harjoitusottelussa to 4.9. Norjan ja sitten huipputärkeässä MM-karsintojen vierasottelussa Puolan su 7.9. *Suomen maajoukkueen iskukyky (3:45)*Norjan ja Suomen jalkapallon vertailua (26:13)*Puola - Suomi (38:30)Jakso nauhoitettu ti 2.9.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

359 | Tiedätkö sen tunteen, kun olet luolaston syövereissä ja löytäessäsi harvinaista saalista peli ilmoittaakin sinulle kantokapasiteettisi olevan täynnä?!? Tänään juttelemme kantokapasiteetin hyvistä ja huonoista puolista. Myöhemmin arvostellaan Nintendo-lehden kesäkuun numero vuodelta 1993.(00:03:45) Kantokapasiteetti on perseestä(01:01:54) Mainos(01:03:13) Arvostellaan pelilehti 90-luvulta(02:14:14) Mitäpä muuta?Elisan hintamyräkkä (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Sensei Sangen Salon teisho aloittelijoiden retriitillä Sannejissa, Karjaalla 12.7.2025, Suomi (in Finnish).

Tällä historiallisella päivämäärällä 1885 Gottlieb Daimler patentoi maailman ensimmäisen moottoripyörän, 1941 Suomi valtasi takaisin talvisodassa Neuvostoliiton miehittämän Viipurin ja 1997 Netflix perustettiin.

Pirma Europos krepšinio čempionato diena didelių staigmenų nedovanojo, tačiau supažindino su visomis „B“ grupės komandomis, kurioje žaidžia ir Lietuvos rinktinė. Pergalėmis džiaugėsi Vokietijos, Lietuvos ir Suomijos komandos. Artimiausi lietuvių varžovai, Juodkalnijos krepšininkai pirmose rungtynėse nusileido favoritei Vokietijai. Suomija po itin atkaklios kovos nugalėjo Švediją. Laidoje „Rinktinė 25“ visų pirmos dienos rezultatų aptarimas. Prisijunkite

358 | Yhteistyön puitteissa Elisa on lähettänyt juontajille Nintendo Switch 2 -konsolit, jotta te, rakkaat kuuntelijat, saatte kaikista rehellisimmän ja ammattitaitoisimman arvostelun tästä hittilaitteesta. Tilaa omasi Elisan kaupasta! Lisäksi luvassa on imitointikilpailu, jossa juontajat imitoivat kuuntelijoiden lähettämiä ääniklippejä sokkona.(00:03:03) Nintendo Switch 2 -kokemukset(01:12:47) Mainos(01:13:31) Imitointikilpailu 2(02:15:55) Mitäpä muuta?Elisan hintamyräkkä (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatSwitch 2 (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/nintendo-switch-2-%2B-mario-kart-worldPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Euro ECU2 Hamilton | Sami Miettinen | #neuvottelija 347. Miten USA:sta tuli federaatio ja dollarista maailmanvaluutta Alexander Hamilton ponnisteluiden kautta. Miksi Vesa Kanniaisen ja Sami Miettisen Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (Libera, 2014) on yhä toimiva tiekartta euron väistellessä Samin ratkaisua sen korjaamiseksi (ECU-2).(00:00) Sami Miettinen Euro ECU2 Alexander Hamilton(00:25) Rahajärjestelmät, euro ja EU ratkaisujen reflektointi, Lontoon Hamilton-musikaali(00:49) Alexander Hamilton-musikaali ja Yhdysvaltojen perustajaisien viisaus(01:11) Hamilton federalistina ja vahvan dollarin sekä FEDin perustukset(01:38) Hamiltonin rooli perustuslaillisissa muutoksissa ja valtiovarainministerinä(02:07) Vesa Kanniainen Puheenaiheen vieraana maahanmuuton ongelmista(02:47) Suomen asema eurojärjestelmässä vs. Ruotsin ja Puolan kelluvat valuutat(03:23) Sanna Marinin koronatukipaketti ja Suomen negatiivinen nettosaanto(04:08) Vaihtoehtoja Suomen eurostrategialle ja ECU2-mallin esittely(05:07) ECU2 verrattuna alkuperäiseen ECU:un ja kansallisten valuuttojen rinnakkaisuus(06:07) Lex Monetae ja mahdollisuus omaan valuuttaan EU:ssa(06:35) Nettovarallisuuden vertailu Suomi, Ruotsi, USA ja Sveitsi(07:48) Kelluvat valuutat vastasyklisinä ja euron ongelmat myötäsyklisenä valuuttana(09:18) IMF:n SDR ja ECU2-mallin yhtymäkohdat(10:29) Hamiltonin liittovaltiomalli, osavaltioiden velkojen yhdistäminen ja vahva dollari(11:17) EU:n velkaongelmat ja veropohjien rajallisuus Suomessa(11:54) Trumpin tariffit ja Alexander Hamiltonin esimerkki liittovaltion veropohjasta(13:00) EU:n hiilivero ja digitaalivero, mutta rajallinen budjettikyky(13:53) EU:n budjetin mittakaava verrattuna Yhdysvaltoihin(14:26) Vesa Kanniainen mahdollisena vieraana maahanmuuton taloudellisten vaikutusten teemalla(14:55) Hamiltonin ratkaisut vs. EU ja Suomen resurssien jako vasemmiston nollasummapelissä(15:27) Suomen velkaantuminen ja finanssipoliittisen lain uudistukset(16:00) Pohjoismaiden velkaantumisen vertailu ja Suomen katastrofaalinen tilanne(16:37) Mahdolliset uudet keskusteluaiheet: euro, Hamilton, Markku Ruotsila

357 | Souls-pelien ja Elden Ringin kehittäjä FromSoftware on tehnyt paluun Armored Core -pelisarjaan kuudennella osalla, ja Pene valmis arvostelemaan ja analysoimaan peliä perusteellisen läpipeluunsa jäljiltä. Toisena aiheena käydään läpi kaikki 63 Disneyn klassikkoelokuvaa: Missä ne sijaitsevat maantieteellisesti?(00:03:15) Armored Core VI(01:16:57) Mainos(01:18:04) Disney-leffojen maailmankartta(02:25:53) Mitäpä muuta?Google Pixel 9 -puhelimet (Maksettu mainos): elisa.fi/pixelPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Julkinen sektori agenttifarmiksi | Alasaarela | #neuvottelija 346. Mikko Alasaarela, Agion Oy:n perustaja, saapuu vieraaksi. Mukana kattava tekoälykatsaus ChatGPT 5, Claude Code, Perplexity Comet, Google, Meta ja Grok. Lovable antaa toivoa Euroopalle.(00:00) Hypnoosi ja somnabulismi(00:18) Mikko Alasaarelan kesäkuulumiset ja Aulangon kokoontuminen(01:08) Kuka loisi suomalaisille uuden Pafos -seminaarin?(01:26) Nordic Science Investments Anssi Uimonen(01:55) Teemu Linna ja julkisen sektorin tehostus(02:24) AI:n rooli julkishallinnon tehostamisessa(02:52) Toinen jokerikortti ja avoin kutsu Mikko Alasaarelan kavereille(03:34) Kazakstanilaiset tekoälyrekrytoivat Mikon Suomesta(04:07) Borat-läppä ei toimi Kazakastanissa(04:55) Antropicin Cloude Code ja nouseva koodausasema(07:07) ChatGPT 5 jälkeinen AI-markkinakilpailu(09:39) Tranlinkin Sales Manago - Leadoo yrityskauppa(11:41) Elon Muskin liikkeet ja Perplexityn Cloudflare-skandaali(16:00) Perplexityn Comet-selain voi olla uusi Netscape(17:17) Zuckerbergin IA-miljarditarjous hylättiin(20:44) AI koulutusalustana ja sirutuotanto USA:ssa(24:59) ChatGPT-5 päivitys ja MS Copilotin kehitys(27:22) Sami pettyy Googlen Gemini-pakettiin ja maksullisiin X-palveluihin(29:25) Kuluttajaystävällinen lähestymistapa kehitystyöhön(31:51) Uusi käyttäjäkunta ja kehitysympäristöt(34:06) Lovable, agenttialustat ja governance(36:07) Kolme tasoa datasta ihmisiin(38:10) Agenttikerros korvaa perinteiset SaaS-ohjelmistot(38:27) Agenttikerroksen laajeneminen ja haasteet(40:28) SaaS-mallien arvostukset ja vertikaalit(42:35) Kansanedustajien teknologian ymmärryksen taso(44:29) Suomi edellä tekoälytuottavuuden hyödyntämisessä(46:34) Samin 3D-malli tekoälyaikana - 100x tehokkuus(48:36) Ylivertainen Grok-tekoälyjumala vai hajautus?(50:35) Tekoälysupersankarien käsittämätön arvo markkinoilla(50:57) Agion Agentti-governancen rakentaminen ja luottamusmalli(52:50) Flywheel-malli ja agenttien autonomiaSisäpiirijaksossa Mikko Alasaarela muistelee uransa hullua nousukiitoa Nokia-SuomessaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

356 | 2004 saa uuden haastajan. Joko on aika antaa kruunu seuraavalle, kun 2013 astelee areenalle mahtavien pelien, uuden konsolisukupolven sekä kourallisen aliarvostettuja elokuvaklassikoita saattelemana? Myöhemmin juontajat suunnittelevat käsikirjoituksen omaan elokuvaansa, joka kertoo kaikkien rakastamista hahmoista Janne Suksiboksista ja Gretel Golfbägistä.(00:03:53) Vuosi 2013(01:25:25) Mainos(01:26:11) Kirjoitetaan oma elokuva(02:37:42) Mitäpä muuta?MacBook Air -tietokoneet (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fi(Uudelleenlähetetty YouTubeen)Uusi jakso joka tiistai!

Meneekö Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri tällä viikolla uusiksi? Minkälaisiin rajoihin, valvontaan ja sopimuksiin maanosan turvallisuus mahdollisesti nojaa Trumpin ja Putin jäljiltä? Tästä Ykkösaamu -podcastin aluks,i akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkija Joel Linnainmäki. Suomi varustautuu Venäjän uhkaan liittoutumisen lisäksi aseellisesti. Onko vielä tilaa eettisille pohdinnoille, tästä keskustelua kolmen kansanedustajan kanssa (Hanna Räsänen, kesk. Mika Kari, sdp. Jarno Limnell kok.). Podcastin toimittaa Markus Liimatainen.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kirja hakaristin historiasta julkaistaan tänään maanantaina. Yksinkertainen kuvio tunnetaan kautta maailman eri kulttuureissa ja sen merkitys vaihtelee onnenamuletista äärimmäisen poliittisen ideologian symboliksi. Natsi-Saksa löysi hakaristin kuvaamaan arjalaisia juuria, mutta samainen tunnus - tosin hakakuvio kyljelleen kääntyneenä koristi Suomen ilmavoimien tunnusta vielä 1990-luvulle asti. Mikä tämän selitti? Hakaristin historiasta, käytöstä ja kulttuurisesta latauksesta on keskustelemassa Teivo Teivaisen kanssa symbolitutkija, tietokirjailija Liisa Väisänen, jolta on myös ilmestynyt tuore teos Suomi-neito ja leijona. Kirjassa käsitellään myyttisten naisten symbolista roolia kansakuntien omissa kertomuksissa. Kolmas keskustelija ohjelmassa on tutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

355 | Overwatchilla on haastaja, joka tuo tullessaan Marvel-sarjakuvista ja -elokuvista tutut hahmot. Mutta onko tästä hero shooterista vastusta valtaistuimen haltijalle? Myöhemmin kisaillaan elokuvaohjaajien arvailussa perustuen ohjaajien tunnetuimpiin tavaramerkkeihin elokuvissa.(00:03:23) Marvel Rivals(01:05:01) Mainos(01:11:13) Elokuvaohjaajien arvauspeli(02:10:54) Mitäpä muuta?Elisan asiakasedut (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Tällä historiallisella päivämäärällä vuonna 1932 Suomi toi kotiin Los Angelesin kesäolympialaisista kolmoisvoiton yhdestä lajista. Arvaatko mistä? Vuonna 1944 yksi Suomen historian suurimmista nimistä nousi asemaansa.

Hallitus esittää alkoholilakiin uudistusta, joka sallisi alkoholijuomien etämyynnin ja kotiinkuljetuksen sekä markkinointisääntöjen keventämisen. Hallituksen sisällä on uudistuksesta erimielisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Jani Mäkelä (ps.), Päivi Räsänen (kd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Pohjoismaista ainoastaan Suomi ja Tanska eivät ole tunnustaneet Palestiinan valtiota. Toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta kertoo, millaista keskustelua Tanskassa aiheesta nyt käydään. Politiikantoimittajien raati analysoi mm. sitä, miten erimielisyys Palestiinan tunnustamisesta vaikuttaa kotimaan politiikkaan. Lopuksi piipahdamme vielä Jyväskylän MM-rallissa. Juontaja Linda Vettanen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Oliko Helsingissä 1975 allekirjoitettu Etyk-päätösasiakirja alkusoitto rautaesiripun repeämiselle pari vuosikymmentä myöhemmin? Tätä arvioidaan podcastin aluksi Heidi Hautalan ja Erkki Tuomiojan kanssa. Seismologi arvioi, miksi eilisen tsunamin tuhot jäivät niin pieniksi? Toisessa keskustelussa kansanedustajat Miapetra Kumpula-Natri (sdp), Saara-Sofia Siren (kok) ja Harry Harkimo (Nyt) keskustelevat siitä, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut EUssa ja Natossa kuluneen kesän aikana. Ykkösaamu-podcastin juontaa Pirjo Auvinen.

354 | Tämä ei ole pilaa! Tänään tutustumme suomalaisen tv-viihteen piilotettuun helmeen, joka tunnetaan myös nimellä Saara Aalto Pränkkää Suomea, eikä naurulta voi välttyä. Toisena aiheena pelataan uutta ja jännittävää kisailuformaattia Täyttä höyryä: Steam-pelien arvauspeli.(00:03:32) Saara Aalto Pränkkää Suomea(01:10:50) Mainos(01:14:49) Steam-pelien arvauspeli(02:06:46) Mitäpä muuta?Samsung Galaxy Z Fold7 ja Z Flip7 (Maksettu mainos): elisa.fi/samsung-galaxy-uutuudetPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Suomeen saapui lokakuussa 1944 pieni upseeriryhmä osaksi Liittoutuneiden valvontakomissiota. Olihan Winston Churchill julistanut Suomelle sodan kolme vuotta aiemmin, vaikka sympatian rajat eivät aina sotien rajoja myötäilleetkään. Britannian ja brittien motiivit ja toiminta olivat hajanaisia. Oli selvää, että Neuvostoliitto vei, kun mentiin sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin, ja niitä brititkin laiskasti tukivat. Iso-Britannia oli menettämässä suurvalta-asemansa, Suomi kenties itsenäisyyttään. Suomi kohdisti toiveita Britanniaan mutta niitä ei useinkaan kyetty lunastamaan. Dos. Ville Jalovaara on tehnyt kirjaansa varten laajasti arkistotutkimusta Lontoossa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimet mylläävät maailmanjärjestystä parhaillaan uuteen asentoon. Suurvalta-asetelmat, turvallisuupolitiikka ja kauppapolitiikka ovat liikkeessä, jonka lopputulos ei ole vielä näkyvissä. Mitä tekee Suomi muuttuvassa maailmassa? Politiikkaradion SuomiAreena-debatissa Porissa keskustelemassa ovat europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok. / epp) sekä kansanedustajat Krista Kiuru (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). SuomiAreena-debatin juontaa Linda Pelkonen.

Nato-maat ovat päättäneet roimasta puolustusmenojen kasvattamisesta. Päätös syntyi huippukokouksessa, jota on on sanottu jopa nöyryytykseksi. Politiikkaradio pureutuu paisuviin puolustusmehoihin suorassa lähetyksessä, joka tulee Suomi Areenasta Porin torilta. Millainen asetelma syntyy, kun armeijoille virtaa miljarditolkulla lisää rahaa? Miten lisämeno on mahdollista hoitaa? Keskustelemassa on kolme kansanedustajaa: Entinen ulkoministeri, vihreiden Pekka Haavisto, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen sekä SDP:n varapuheenjohtaja, talousvaliokunnan jäsen Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Oranssista putkesta liukuu kesäinen jakso, jossa käydään maailmassa kylässä ja ihmetellään miksi Suomi on kiinalainen. Lopuksi juodaan viikon juoma.

Venäjä on puhunut jatkuvasti juurisyistä Ukrainan sodan yhteydessä. ”Pääasia on juurisyiden eliminoiminen”, sanoi presidentti Vladimir Putin. Myös eduskunnassa juurisyyt kiinnostavat. ”Juurisyy, on se, että Suomi ei ole toipunut 2009 finanssikriisistä”, totesi kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva hallituksen velkaantumista käsittelevässä välikysymyskeskustelussa. Mistä on kyse kun poliitikot haluavat pureutua juurisyihin? Johtaako eduskuntakeskustelu talouden ongelmien juurisyistä hakoteille? Mitä Venäjä tarkoittaa julistamillaan Ukrainan sodan ”juurisyillä”? Estääkö puhe juurisyistä ongelmien todellisiin juurisyihin pureutumisen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä. Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle? Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.

Suomen ainoan pörssilistatun peliyhtiön uusi peli Firebreak julkaistaan keskellä pelialan pudotuspeliä. Remedyn toimitusjohtaja Tero Virtala kertoo, miksi juuri tämä peli on yhtiölle käännekohta: ensimmäinen moninpeli, ensimmäinen itsejulkaisu ja ensimmäinen uuden strategian mukainen julkaisu. Mutta voiko Firebreak menestyä, kun maailmassa julkaistaan 10 000 peliä vuodessa ja 90 prosenttia ajasta menee vain 400:lle? HS Vision podcastissa puhutaan myös pelialan kriisistä, sijoittajapettymyksistä ja siitä, miksi Suomi on nyt pelikehityksen kustannuskilpailukykyinen keidas.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki. Oikaisu 26.5.2025: Toisin kuin jaksossa kerrottiin, Makea Games ei ole konkurssissa. Sen toiminta on loppunut, mutta prosessi on kesken.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Politiikkaradio pureutuu hallituksen päätöksiin koulutuksesta. Arvostelijoiden mukaan hallitus unohti puoliväliriihessään koulutuksen merkityksen talouskasvun vauhdittajana. Miten käy pyrkimyksille nostaa korkeasti koulutettujen nuorten osuutta? Miksi perussuomalaiset ovat suhtautuneet nihkeästi koulutustason nostoon? Oliko hallitukselta virhe luvata korkeakoulupaikkojen lisäyksiä, mutta leikata pysyvää rahoitusta? Aiheesta keskustelevat kansanedustaja Sofia Vikman kokoomuksesta, Matias Mäkynen SDP:stä ja Sara Seppänen perussuomalaisista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.