Podcasts about Suomi

375 | Hyvää joulua Tuplahypyn kuuntelijat! Perinteen mukaisesti meidän joululahjamme teille on se kaikista toivotuin Tuplahyppy-aihe... heti Stargaten jälkeen. Taru sormusten herrasta! Tällä kertaa vuorossa on trilogian keskimmäinen osa, Kaksi tornia, joka on meemien täyteisyydellään osan juontajista suosikki. Lisäksi vieraana S-tierin Tuplahyppy-juontaja Reetta!(00:04:31) Kaksi tornia: Osa 1(01:07:02) Mainos(01:11:46) Kaksi tornia: Osa 2(02:25:00) Mitäpä muuta?OnePlus 15R (Maksettu mainos): elisa.fi/oneplus-uutuudetPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden toisessa jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on strategiaprofessori Marko Kohtamäki Vaasan yliopistosta. He keskustelevat siitä, miten yksilöt ja organisaatiot voivat paremmalla johtajuudella rakentaa kestävää kilpailuetua ja sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön. Mikä on johtajan tärkein tehtävä? Entä onko johtamiselle asetettu vaatimustaso Suomessa riittävän korkea? Markon mukaan johtajuuden ytimessä on strategian tehokas läpivieminen koko organisaatiossa. Keskeistä on sitouttaa strategiatyöhön myös keskijohto ja asettaa kunnianhimoiset tavoitteet. Lisäksi johdon tulee asettaa korkeat vaatimukset niin itselleen kuin organisaatiolle, tarjoten samalla riittävä tuki päämäärien saavuttamiseksi. Miten teknologian kehitys ja tekoälyn aiheuttama muutos haastaa perinteiset johtamiskäytännöt?

Suomi on aina ollut riippuvainen merestä ja sen näkivät jo maamme isät itsenäisyyden alussa. Tässä jaksossa kuullaan miten suomen alkutaipaleella yksi suuri merionnettomuus muutti maamme meripuolustuksen suunnan ja miten suomi suunnitteli puolustautuvansa ulkovaltojen merellisiä hyökkäyksiä vastaan.Ville Vänskän uutuuskirja Torpedovene S2 tsaarin ja Suomen palveluksessa saatavana nyt!https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/torpedovene-s2/5333607

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Tällä historiallisella päivämäärällä 1920 Suomi liittyi Kansainliittoon ja 1937 Kela aloitti toimintansa. Lisäksi Suomen ensimmäinen Yhdysvalloista tilattu F-35A-monitoimihävittäjä julkistetaan tänään Yhdysvalloissa.

374 | The Game Awards -gaala järjestettiin tänäkin vuonna, eikä se mennyt Tuplahypyn juontajilta ohi! Olit sitten katsonut gaalan itse tai et, tämä jakso, jossa käymme läpi parhaimmat palkinnot ja julkistukset, on pakollista kuunneltavaa jokaiselle videopeleistä kiinnostuneille. Niille, jotka tulevat jälkeemme!(00:02:00) Palkinnot(01:17:56) Mainos(01:19:34) Julkistukset(02:30:25) Mitäpä muuta?Joululahjat Elisalta (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Puidaan eiliset pelit alta ja napataan kiinni SUPER SUOMI PERJANTAIhin (MOUZ vs. FaZe & Furia vs. Na'Vi)Kaupallisessa yhteistyössä Red Bull Suomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Tsekkaa meidän TikTok-tili: https://www.tiktok.com/@natujarobuLiity keskusteluun muiden cs-fanien kanssa: https://discord.gg/XxEcdhP38xhttps://twitter.com/natuhttps://www.instagram.com/natucsgo/https://twitter.com/RobuJohnsonhttps://www.instagram.com/robujohnson/

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio kartoitti EU:n alueen ainoan alkuperäiskansan kokemaa syrjintää. Komissio esittää kymmeniä toimia saamelaisten aseman vahvistamiseksi. Miten iso osa ehdotuksista pitäisi toteutua, jotta työ on onnistunut? Millainen merkitys on sillä, että Suomi pyytäisi saamelaisilta anteeksi? Aiheesta keskustelevat komission puheenjohtaja Hannele Pokka, jatkotoimia arvioivan työryhmän pääsihteeri, ex-pääministeri Antti Rinne, saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sekä eduskunnan tiettävästi ainoa saamelainen kansanedustaja Heikki Autto. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

373 | Jouluisiin viltti ja kaakao -tunnelmiin virittäydytään tällä viikolla muistelemalla videopelialueita, jotka saivat meidät tuntemaan itsemme kotoisaksi. Myöhemmin arvostellaan ihan ensimmäinen Joulupukin Kuuma linja -lähetys vuodelta 1991.(00:03:59) Kotoisat videopelialueet(01:09:34) Mainos(01:10:58) Arvostellaan Joulupukin ensimmäinen Kuumalinja(02:24:09) Mitäpä muuta?Joululahjat Elisalta (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Miljardien katseluiden Lauri Vuohensilta puhuu suoraan suomen tappavan kireästä verotuksesta.Mitä jos antaisit tänä vuonna hyvemmän joululahjan? Hanki lahjaksi hyvä käytetty puhelin osoitteesta: https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Video&utm_medium=23media&utm_campaign=Syksy25Vaihtokapula lahjoittaa jokaisesta myydystä puhelimesta 10 euroa SOS-Lapsikylälle vuoden loppuun asti.Kaupallinen yhteistyö Vaihtokapula. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla!

Poliisi varustautuu vuoden laajimpaan turvaamistehtävään eli itsenäisyyspäivään, tästä lähetyksen aluksi. Hallitus esitteli eilen energia- ja ilmastostrategian. Miten käy ilmastotavoitteille kun talous on pysähtynyt ja Euroopassa on sota? Tästä ovat keskustelemassa ympäristöministeri Sari Multala (kok.) ja ympäristövaliokunnan jäsenet Jenni Pitko (vihr.) sekä Sara Seppänen (ps.). Miksi Viro putsaa vain venäjänkieltä osaavat virolaiset armejastaan, tästä napakka haastattelu Tallinnasta. Kansainväliset asiantuntijat ovat toistuvasti verranneet Ukrainan rauhansuunnitelmassa Ukrainan asemaa Suomen tilanteeseen jatkosodan jälkeen. Voiko historiasta nähdä jotain siitä, mitä Venäjä sodalta haluaa? Tästä keskustelemassa professori Henrik Meinander ja dosentti Lasse Laaksonen. Lähetyksen päätteeksi Ylen tapahtumapäällikön vinkit Ylen tarjonnasta huomiselle itsenäisyyspäivälle. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajana Seppo Toivonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan jälleen vakiraatilaisten kanssa kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa. Pohdinnassa, miten suhtautua yleisradiounionin päätökseen pitää palestiinalaisten kansanmurhasta syytetty Israel mukana Euroviisuissa, ja siihen että Suomi ja Yle ovat mukana, vaikka osa EBU-maista päättivätkin boikotoida kisoja. Lisäksi arvioinnissa meneillään olevan Auer-käräjän avoimuuden hyödyt ja sen oikeussalidraamanomaiset elementit. Tuleva taksiuudistus puhutti myös — mikä on sen funktio, ja pitäisikö halvoista taksimatkoista luopua paremman turvallisuuden ja kuskien riiston vuoksi? Puheenaiheena myös itsenäisyyspäivänvieton tv-keskeisyys ja vuodesta toiseen toistuvat lähes ritualistiset ohjelmat sekä Helsingin keskustan mielenosoitukset sekä niiden funktio. Lopuksi syynissä kulttuurituotteiden runsaudenpulan aiheuttama interpassiivisuus ja sen ilot ja kirot. Mukana arkiston johtaja Outi Hupaniittu, tomittaja-tietokirjailija Matti Rämö sekä markkinoinnin asiantuntija Jussi Turhala. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suomi juhlii huomenna itsenäisyyttä, sivupersoonat pohtivat sanan ja juhlan merkitystä. Ylpeitä, itsenäisiä ja suvereeneja olemme, vaikka EU valvoo maan velanottoa ja Ruotsi tarjoaa mallia palkankorotuksille. Aika ja sen kuluminenkin ovat suhteellista: uuteen hallitusohjelmaan yritetään vaikuttaa ennen kuin muste on vanhassa kuivunut. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Presidentti Alexander Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja pääministeri Petteri Orpo sanoo ääneen, että Suomi ei ole valmis tarjoamaan Ukrainalle turvatakuita. Politiikkaradio ottaa tuoreisiin käänteisiin kiinni. Valmistautuuko Eurooppa pakon edessä hyväksymään ratkaisun, joka palkitsee Venäjää? Onko Donald Trumpin mielistely ollut oikea linja, kun USA on toiminut liittolaisten selän takana? Mikä puhuu sen puolesta, että rauha Ukrainaan voisi syntyä, mikä sen puolesta, että ei? Aiheesta ovat keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Toimittajana Antti Pilke.

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua? Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa? Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?

Anneli Auerin oikeudenkäynnissä pääsee ääneen Auer itse. Miten pitkää oikeussaagaa analysoi Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen? Tästä aluksi. "Moskovan rauhaa" hierottiin eilen. Minkälainen saaliinjako Euroopassa on meneillään? Tästä keskustevat Suomen pankin Sinikka Parviainen ja Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma.Suomi on edelleen toiseksi kehnoin EU -maiden työttömyydessä. Ja pahus, ero ykköseen eli Espanjaan on vain kaventunut. Tästä puhutaan SAK:n Tatu Knuutilan ja EK:n Sami Pakarisen kanssa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen toimittavat. Valoa kaamokseen Ykkösaamulla!

Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.

372 | Joulukuu on saapunut, ja on aika matkata pohjoiseen jouluisia maisemia katsomaan. Mutta pääsevätkö videopelihahmot pohjoiseen vai ovatko ne ikuisesti vangittuna omiin pieniin maailmoihinsa? Myöhemmin saadaan peruskurssi videopelien käyttöliittymiin; mikä niissä toimii ja mikä ei?(00:04:05) Pako videopelimaailmasta(00:58:37) Mainos(01:00:17) Videopelien käyttöliittymät(02:01:54) Mitäpä muuta?OnePlus 15 ja älykello (Maksettu mainos): elisa.fi/oneplus-uutuudetPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Step into the future of finance with our Deloitte Finance Trends Podcast! In this insightful episode, Sari Berglund sits down with Heli Lindfors, CFO of Vaisala, to unpack the latest trends shaping the world of finance. Drawing on Deloitte's research with over 1,300 finance professionals worldwide, they dive deep into the power of data, the rise of AI, and the critical importance of scenario planning in an unpredictable world. Discover how today's CFOs are becoming strategic partners, driving innovation, and navigating the challenges of digital transformation, cost management and ROI measurement. With real-world example, Sari and Heli reveal what it takes to lead finance teams into 2026 and beyond. How can organisations better utilize data for strategic decision-making? Can you hire people to your finance team without any finance background? Get the answer to these questions and much more by tuning in and getting ahead of the trends that will define tomorrow's finance!

Filosofi Frank Martela kysyi kolumnissaan “Maailman onnellisimmat yhteisöt ovat kaukana Suomesta” (Helsingin Sanomat 11.9.2025) voiko ilman rahaa olla onnellinen? Martela mukaan kansainvälisissä elämän­tyytyväisyys­kyselyissä vauraat maat kuten Suomi menestyvät, mutta rahan ja onnen yhteys katoaa, kun tarkastellaan rahatalouden ulkopuolella eläviä metsästäjä-keräiljöiden yhteisöjä. Ekonomisti Heikki Pursiainen kirjoitti Martelan kirjoitukseen kommenttina kolumnin Laboren julkaisemaan Talous & Yhteiskunta -lehteen “Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä” (8.10.2025). Pursiaisen mukaan metsästäjä-keräilijä -elämäntyylin perään haikailu on suorastaan vaarallista. Risto Isomäki on kirjoittanut sekä tieto- että tieteiskirjoja. Jälkimmäisissä hän kuvittelee tapoja, jolla ihmiskunta voisi järjestää olonsa ja yhteiskuntansa. Kumman kannalle, Martelan vai Pursiaisen puolelle metsässä pikkupojasta asti viihtynyt Isomäki asettuu? Miikka Hallavaara johtaa Helsingin yliopiston hominiiniekologian tutkimusryhmää ja projektia, joka jäljittää Homo-suvun ekologisia lokeroita sen kahden miljoonan vuoden ajalta eli ympäristöjä ja olosuhteita, joissa on kyetty pärjäämään ja edistymään. Keskustelemassa ovat filosofi Frank Martela, ekonomisti Heikki Pursiainen, tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja arkeologi Miikka Tallavaara. Toimittajana on Pauliina Grym

Miten rohkea tekeminen, selkeät valinnat ja jatkuva kehittyminen vievät yrittäjää eteenpäin? Tässä Liftcast-jaksossa Noora Fagerström kertoo avoimesti omasta polustaan, yritysten kasvattamisesta ja niistä päätöksistä, jotka ovat määrittäneet hänen uransa suunnan.Noora puhuu yrittäjyyden todellisuudesta: epävarmuudesta, riskinotosta, paineesta ja jatkuvasta oppimisesta. Samalla hän avaa konkreettisia oppeja Jungle Juice Barin kasvusta sekä siitä, miten hän tekee päätöksiä tilanteissa, joissa täydellistä tietoa ei ole koskaan saatavilla.Jos haluat ymmärtää, miten menestyvät yrittäjät ajattelevat, toimivat ja rakentavat kestävää kasvua muuttuvassa maailmassa, tämä jakso on sinulle.00:00 Intro & alkupuhe 01:49 Noora Fagerström esittely ja yrittäjyys04:27 Yrittäjyyden ilmapiiri ja haasteet Suomessa06:02 Rahoituksen ja kasvun vaikeudet07:13 Nooran yrittäjätarina ja Jungle Juice Bar14:45 Luovuttamisen hetket ja kasvun haasteet17:02 Kansanedustajuus ja yrittäjyyden ymmärrys20:00 Verotus, kansainväliset investoinnit ja päätöksenteko24:00 Yrittäjyyden asenteet, yksinäisyys ja vinkit33:00 Loppusanat & kiitokset

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Anu Koivunen haluaa keskustella Suomen julkisen talouden liian suuren alijäämän vaikutuksista. EU:n komissio esittää, että Suomi joutuu EU:n “tarkkailuluokalle”, termi joka alijäämämenettelystä on nyt vakiintunut käyttöön, vaikka tarkkailuluokat poistettiin stigmatisoivana jo 80-luvulla. Koivunen kysyy, miten tämä uusi tarkkislaisuus tulee meihin suomalaisiin vaikuttamaan? Missä muissa asioissa Suomi voisi tarvita erityisopetusta? Maija Vilkkumaalle kirjallisuusalaa ravistelevat lukuaikapalvelut tuovat mieleen samanmoisen muutoksen aiemmin musiikkialalta, striimauksen yleistyttyä. Muutoksessa raha kasautuu yhä vahvemmin suurille tekijöille ja kansainvälisille tähdille. Onko kehitys vääjäämätön? Miten kotimainen kirjallisuus ja musiikki saadaan pidettyä hengissä alustatalouden puristuksessa? Juha Itkonen iloitsee siitä, että sydäntauteihin kuollaan aiempaa harvemmin. Lasku on ollut jyrkkä, sydäntautien aiheuttamia kuolemia on nyt 60% vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Samaan aikaan kuitenkin aivotauteihin kuolevien osuus on noussut, eli yhä useamman minuus voi elämän ehtoopuolella kadota, vaikka elämä jatkuukin. Itkonen haluaa kuulla ritarien ajatuksia loppuvaiheestaan: miten pitkään ja millaisena he toivoisivat vanhuutensa jatkuvan?

Efter en ny dramatisk match där sen ledning i Skåne blev till förlust översätter podden Lakers prestationer till golf och får fram ett talande resultat.Dessutom: chips- och skadespecial samt ett Suomi-quiz.

Mårten Mickos on johtanut kolmea globaalia teknologiayritystä ja vienyt yhden niistä yli miljardin dollarin yrityskauppaan. Tänään hän käyttää suuren osan ajastaan nuorten startup-toivojen valmentamiseen ja kasvuajattelun edistämiseen. Mårtenin johtamat MySQL, Eucalyptus ja HackerOne olivat edelläkävijöitä hajautetussa organisaatiorakenteessa, etätyössä, verkostoissa ja vastuunjaossa.  Hän syventyi tähän kaikkeen ja käänsi ne menestystarinoiksi ennen kuin moni ehti edes jyvälle etätyöstä tai verkosto-organisaatioista.  Siksi keskitymme tässä podcastissa siihen, minkä Mårten osaa parhaiten, eli johtamiseen. Vauhtia haemme hänen uuden kirjansa Kasvun kaava teemoista. Puhumme myös paljon kulttuurin ja arvojen merkityksestä sekä tietenkin siitä, kuinka Suomi saataisiin heräämään horroksesta. Mårtenin avainsana tässä on toimijuus, ihmisen kokemus ja ymmärrys siitä, että hänellä on velvollisuus toimia. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Jukka on Suomen ja Saksan kansalainen. Hän on käynyt intin Suomessa, mutta kuuluu nyt Saksan Bundeswehrin reserviin. Välissä Suomi ja PV kadotti Jukan kansalaisuudenkin, mutta se kai löytyi.Miten Suomen ja Saksan koulutus ja koko maanpuolustuskulttuuri eroaa? Millaista on olla reserviläinen Saksassa ja mitä kaikkea tälle matkalle on osunut? Millaista on Saksan herääminen maanpuolustukseen vihdoinkin? Mighty Finland vaatteet: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandToivo M/25 Olutta K-kauppaasi: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/ehdotuksestasi-k-kaupan-hyllylleTaistelijan Lehtiö: https://varusteleka.com/products/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio-fiMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

371 | Juontajat ottavat jälleen toisistaan mittaa imitointitaidoillaan. Tällä kertaa käänteenä on, että ääni tulee imitoida ennen sen kuulemista. Toinen puolisko omistetaan sille, että juontajat kilpailevat toistensa naurattamisessa.(00:03:33) Imitointikilpailu 3(00:56:07) Mainos(01:00:10) Ei saa nauraa(02:10:47) Mitäpä muuta?Elisan Black Friday (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Onko Trumpin rauhansuunnitelmalla mahdollisuuksia toteutua ja mitä Nato-polun sulkeutuminen tarkoittaisi Ukrainalle? Studiossa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä. Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij raportoi Kiovasta. Uskaltavatko suomalaiset kuluttaa tänä jouluna? Kotitalouksien taloustilannetta avaavat Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen ja LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro. Puhelimessa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Suomi kielsi venäläisten kiinteistökaupat viime kesänä turvallisuussyistä, mutta asuntoja käy yhä venäläisille kaupaksi. MOT selvitti asuntokauppojen taustoja. Studiossa toimittaja Jyri Hänninen. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajina Petra Nykänen ja Satu Heikkilä.

Studiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Pekka Toveri. Jakso on kuvattu 19.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suurvaltakamppailu (3:08) Trump (6:40) Sodan ennustaminen (10:46) Sodankäyntikyky (15:53) Lännen tuki (23:23) Energia (27:35) Korruptio (33:40) Zelenskyi (41:34) Maanpuolustustahto (43:46) Sisäpolitiikka (46:21) Ukrainan aseteollisuus (55:06) Lännen aseteollisuus (1:04:53) Droonimuuri (1:12:57) Euroopan unioni (1:24:17) Nato (1:27:23) Ydinaseet (1:34:48) Lännen poliittinen heikkous (1:37:07) Ilmapuolustus (1:40:54) Länsijoukot Ukrainassa (1:43:07) Asejärjestelmien hinta (1:45:19) Hävittäjät (1:51:41) "Panssarimies" (1:55:52) Suomi (1:58:07) Tulevaisuus (2:01:49) Putin (2:04:45) Rauha (2:07:06) "Kriisi on mahdollisuus" (2:11:57) Demokratia

Kulttuuriykkönen pohtii, mistä luovuus ja inspiraatio todellisuudessa kumpuavat. Mistä tunnetut suomalaistaiteilijat löytävät polttoaineensa työlleen, ja mitkä tekijät ovat omiaan torppaamaan luovuuden, inspiraation ja menestymisen luovalla alalla. Toimittaja Henry Tikkasen tietokirja Luovat suomalaiset: Ja mitä me voimme heiltä oppia (Tammi) haastattelee viittätoista luovan alan tunnettua ammattilaista. Kirjassa omaa työskentelyään avaavat mm. valokuvaaja Meeri Koutaniemi, muusikko Olavi Uusivirta, kirjailija Satu Rämö, pelisuunnittelija Sami Järvi, näyttelijä Krista Kosonen sekä mentalisti Pete Poskiparta. Kirjassa he käyvät läpi muun mussa, mistä inspiraatio syntyy, mikä on heidän luovuuden lähde, miten he ovat päätyneet alalle ja mikä aiheuttaa luovuuden tuskaa? Kuvataiteilija-tutkija Hanna-Kaisa Korolainen on tutkinut inspiraatiota ja luovuutta, opettaa nykyään laajemmin luovaa prosessia Aalto-yliopistossa ja tehnyt väitöskirjan inspiraation roolista pyrkien purkamaan inspiraation mystisyyttä ja avaamaan sen todellista luonnetta. Mikä auttaa meitä löytämään inspiraation yhä uudelleen? Mitä luovuus ja inspiraatio vaativat kukkiakseen ja antaakseen pohjan luovan alan ammatillisuudelle? Millainen paikka Suomi on luovan alan ja taiteen tekijöille? Mitkä rakenteet synnyttävät taiteen menestystarinoita? Ja mitkä asiat ovat luovuutemme esteenä - niin henkilökohtaisella kuin kansallisellakin tasolla? Kulttuuriykkösen vieraina tutkija-taiteilija Hanna-Kaisa Korolainen sekä toimittaja-tietokirjailija Henry Tikkanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

370 | Edellinen pennin eli Seppo Taalan piilotus sai Tuplahypyn kuuntelijoiden joukossa lämpimän vastaanoton. Mutta kuinka paljon lämpöä kestättekään, kun sama toteutetaan aivan helvetillisissä olosuhteissa? Myöhemmin tutustutaan Suomen kalleimpiin joulukalentereihin, ja arvuutellaan niiden hintoja.(00:03:08) Piilotetaan penni 2(01:10:00) Mainos(01:12:28) Suomen kalleimmat joulukalenterit(02:05:35) Mitäpä muuta?Elisan Black Friday (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Hallitus haluaa muuttaa suomalaista terrorismilainsäädäntöä; päästäänkö uudella lainsäädännöllä paremmin kiinni terrorististen tekojen suunnitteluun? Tästä keskustelevat johtaja Leena Malkki ja professori Kimmo Nuotio. Poliitikkojen puheet tarvittavasta talouspolitiikasta avautuvat kiihtyvään tahtiin, mahtuuko SDPn, keskustan ja kokoomuksen ajatukset samalle tontille: Keskustelemassa kansanedustajat Joona Räsänen, Antti Kurvinen ja Timo Heinonen. Ykkösaamun juontaa Markus Liimatainen, Petri Kejonen tuottaa, toimittajina Satu Heikkilä ja Antti Väisänen.

Teemu Pukki -spesiaali. Maajoukkuepodcastin Kimmo Kantola ja Pauli Loukola käyvät Suomen kautta-aikojen parhaan maalintekijän urotekoja läpi ennen Pukin viimeisiä maaotteluita.*Suomi - Malta -ennakkoa ja Pukin rooli (1:02)*Teemu Pukki (20:10)*Kuka on suurin Suomi-legenda? (39:03)Jakso nauhoitettu ke 12.11.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä: x.com/SKolmannelle

Suomi on raporttien, selvitysten ja mietintöjen luvattu maa. Liian usein ne unohtuvat tietokoneiden ei koskaan avattuihin kansioihin. Mutta: poikkeuksia on! Helsingin kaupungille toteutettu selvitys luovien alojen työllisyyden ja yritysten määrän kasvattamisesta näyttää erilaiselta. Se on poikkeuksellinen sekä tilaajan motiivien että selvityksen vastaanoton näkökulmasta. Selvitys nimeltä 9 tekoa Helsingille esittää nimensä mukaisesti toimenpiteitä, joihin kaupunki voi ryhtyä. Ideat tekoihin syntyivät osallistamalla lähes sata luovien alojen ammattilaista ja asiantuntijaa prosessiin. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo, mitä selvityksen julkaisun jälkeen on tapahtunut. Ellun Kanojen tiimiin kuulunut Katja Lindroos (Urban Practice) pohtii, miksi luovien aloihin satsaaminen on osoittautunut monissa kaupungeissa vaivan arvoiseksi. Muutosloikka on Ellun Kanojen podcast-sarja, jossa kerrotaan hankkeista, jotka näyttävät tavanomaisilta, mutta joissa on tapahtunut jotain, joka on yllättänyt organisaatiot – myönteisesti.

Miten saadaan Suomi takaisin kasvuun? Sitä pohditaan Sibeliustalossa keskiviikkona, kun uudenlainen Sisu2.0 Kasvu Summit kokoaa yhteen kasvuhaluisia yritysjohtajia, asiantuntijoita ja päättäjiä. Radio Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla olivat Heta Vihervirta-Vuontelo, Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja ja Ella Munukka, Päijät-Hämeen Liiton viestintäsuunnittelija.

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

Suomi liputtaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Samalla viikolla eduskunnassa käsiteltiin kulttuuripoliittista selontekoa. Ja paljastettiin nurmijärveläispoliitikon, puhemies Matti Vanhasen (kesk.) muotokuva. Mikä hallitus olisi kaikkien aikojen kulttuurimyönteisin tai vihamielisin? Mitä suomenkielisen kirjallisuuden luoja Aleksis Kivi mahtaisi tuumia kansanedustajien kulttuurikannoista tai puhemiehen muotokuvasta? Onko niin sanottu impivaaralaisuus Kiven käsitteistä se, joka kaikkein voimakkaimmin vaikuttaa suomalaisessa päivänpolitiikan sanastossa ja kielessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.”Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta?Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

The Ulkopolitistin podcast sukeltaa tällä kertaa kyberturvallisuuden ja -puolustuksen maailmaan. Erikoisjaksossa suurennuslasin alla on Suomen kyberturvallisuuden nykytila ja tulevaisuus. Miten Suomen kyberturvallisuustilanne on kehittynyt viime aikojen turvallisuuspoliittisten mullistusten keskellä? Mitä Suomi voisi oppia kyberturvallisuudessa muilta EU-mailta? Entä millaisiin kybermaailman skenaarioihin ja uhkakuviin Suomen tulisi jatkossa varautua? Näitä kysymyksiä studiossa kanssamme puivat Maanpuolustuskorkeakoulun kybersotataidon pääopettaja ja väitöskirjatutkija Maria Keinonen sekä Accenturen kyberturvallisuuden asiantuntija Niklas Nykter. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Podcast-jakso on osa The Kyberist -projektia, joka on toteutettu yhteistyössä Accenturen kanssa.

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.