Podcasts about Suomi

370 | Edellinen pennin eli Seppo Taalan piilotus sai Tuplahypyn kuuntelijoiden joukossa lämpimän vastaanoton. Mutta kuinka paljon lämpöä kestättekään, kun sama toteutetaan aivan helvetillisissä olosuhteissa? Myöhemmin tutustutaan Suomen kalleimpiin joulukalentereihin, ja arvuutellaan niiden hintoja.(00:03:08) Piilotetaan penni 2(01:10:00) Mainos(01:12:28) Suomen kalleimmat joulukalenterit(02:05:35) Mitäpä muuta?Elisan Black Friday (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Suomi on raporttien, selvitysten ja mietintöjen luvattu maa. Liian usein ne unohtuvat tietokoneiden ei koskaan avattuihin kansioihin. Mutta: poikkeuksia on! Helsingin kaupungille toteutettu selvitys luovien alojen työllisyyden ja yritysten määrän kasvattamisesta näyttää erilaiselta. Se on poikkeuksellinen sekä tilaajan motiivien että selvityksen vastaanoton näkökulmasta. Selvitys nimeltä 9 tekoa Helsingille esittää nimensä mukaisesti toimenpiteitä, joihin kaupunki voi ryhtyä. Ideat tekoihin syntyivät osallistamalla lähes sata luovien alojen ammattilaista ja asiantuntijaa prosessiin. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo, mitä selvityksen julkaisun jälkeen on tapahtunut. Ellun Kanojen tiimiin kuulunut Katja Lindroos (Urban Practice) pohtii, miksi luovien aloihin satsaaminen on osoittautunut monissa kaupungeissa vaivan arvoiseksi. Muutosloikka on Ellun Kanojen podcast-sarja, jossa kerrotaan hankkeista, jotka näyttävät tavanomaisilta, mutta joissa on tapahtunut jotain, joka on yllättänyt organisaatiot – myönteisesti.

Teemu Pukki -spesiaali. Maajoukkuepodcastin Kimmo Kantola ja Pauli Loukola käyvät Suomen kautta-aikojen parhaan maalintekijän urotekoja läpi ennen Pukin viimeisiä maaotteluita.*Suomi - Malta -ennakkoa ja Pukin rooli (1:02)*Teemu Pukki (20:10)*Kuka on suurin Suomi-legenda? (39:03)Jakso nauhoitettu ke 12.11.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä: x.com/SKolmannelle

369 | Joko tekoäly on kyvykäs korvaamaan Tuplahypyn juontajat? Tänään laitamme tekoälyn tekemään TOP 5 -listoja erinäisistä omituisista kategorioista, arvostelemme niitä sekä veikkailemme, mitä ihmettä sieltä onkaan tulossa.(00:04:41) Arvostellaan TOP 5 -listoja(01:03:18) Mainos(01:03:47) Arvuutellaan TOP 5 -listoja(02:14:48) Mitäpä muuta?Elisan kauppa (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppaPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Miten saadaan Suomi takaisin kasvuun? Sitä pohditaan Sibeliustalossa keskiviikkona, kun uudenlainen Sisu2.0 Kasvu Summit kokoaa yhteen kasvuhaluisia yritysjohtajia, asiantuntijoita ja päättäjiä. Radio Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla olivat Heta Vihervirta-Vuontelo, Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja ja Ella Munukka, Päijät-Hämeen Liiton viestintäsuunnittelija.

Nina Forsmanin ja Sakari Suurosen Lentävä kuolema on dokumentti taudista, joka kylvi häpeää ja surua, mutta synnytti myös rakkaustarinoita.Tuberkuloosiparantola oli asukkailleen yhtä aikaa taivas ja helvetti samojen seinien sisällä. Epidemian historia sisältää niin kuolemaa, häpeää ja eristystä kuin parantolaromansseja, hauskanpitoa ja selviytymistarinoita. Puolen Suomen iltapäivän Jani Nivalan haastattelussa tekijät kertovat miksi tämä elokuva täytyi tehdä ja millaista oli työskennellä kahden ohjaajan menetelmällä.

Tällä kertaa Tuomiolla-podcastissa keskustellaan muun muassa uutuusleffa Predator: Badlandsista, Megalopoliksen floppauksen vaikutuksista sekä Helanderin Rambosta, johon pestattiin mukaan Marvel-konkareita.

Tässä H. Asselmoilasen jaksossa puhumme siitä, mikä kaikki Suomessa ja suomalaisissa on pielessä, ja miten homma laitetaan kuntoon

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

”Kyllä se on saatanaa, että kansa on pieni”, totesi J.K Paasikivi 1938. Pieni ja sisukas Suomi on kuitenkin selvinnyt historian myrskyissä onnella ja oveluudella. Miten onnekkaat sattumat ovat vaikuttaneet Suomen historiaan? Onko Suomi Euroopan historian Hannu Hanhi? Miten onnekas sattuma määritellään, kun puhumme historiamme kohtalonhetkistä? Ohjelmassa puhutaan Suomen historian läheltä piti-tilanteista, toteutumattomien katastrofien historiasta. Vieraana on filosofian tohtori, kirjailija Lasse Lehtinen. Hän analysoi kirjassaan ”Läheltä piti — kansakunnan hurjat hetket” Suomen historian murroskohtia.

Suomi kaupungistuu, nuoret korkeasti koulutetut hakeutuvat keskuksiin ja haluavat keskustamaista asumista. Syrjäseutu tyhjenee. Osmo Soininvaaran mielestä kaupunkien kehitystä tulisi ohjata taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti. Kaupunkien pitäisi esimerkiksi rahastaa kaupungin omaan kassaan tonttimaan ansioton arvonnousu, ja tontit tulisi ohjata käyttötarkoituksiin jossa niistä maksetaan eniten. Arkkitehtuurin uusi akateemikko, arkkitehti Mona Schalin uskoo kaupunkien kestävään kehittämiseen ja rakennetun ympäristön entistä korkeamman laadun tavoitteluun. Ovattko näkemykset sovitettavissa yhteen? Toimittajana on Jonni Roos.

Työelämän tietosuoja, tuo kansallinen erityisihmeemme jonka säilyttämisen Suomi voitokkaasti lobbasi läpi GDPR:ää säädettäessä, tuottaa päänsärkyä ja -vaivaa niin juridisesti kuin käytännöllisesti jopa niin pahasti, että se ajaa yrityksiä pois Suomesta. Mikä tässä laissa sitten mättää ja onko "Suomi-lisän" poistaminen tai vähentäminen vain työntekijöiden oikeuksien vähentämistä vai voisiko se olla kaikkien etu? Tässä jaksossa Asiantuntijamme Panu Pökkylä ja Pilvi Alopaeus keskustelevat Suomen Yrittäjien erityislainsäädännön asiantuntija Sanna Lempiäisen kanssa asiasta. Sanna osallistui Työ- ja elinkeinoministeriö asettamaan  työelämän tietosuojalain muuttamista arvioivaan työryhmän, joka on nyt julkaissut selvityksensä, joka on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.     Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com   https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/32fa1f54-1d2f-43b0-bf83-c740c5a86914/c27f0fb9-3420-4fb2-8be0-a2ac67b1870e/KIRJE_20251015071751.PDF  

Samppanjaa Milein voitolle | Tolvanen Ahola | #neuvottelija 358. Javier Milei voitti vakuuttavasti Argentiinan vaalit ja pystyy nyt jatkamanaan ilman peronistien vasemmistolaista myyräntyötä Argentiinan talouden tervehdyttämistä. Liberaali oikeistopolitiikka on kääntänyt Argentiinan kurssin. Jäävätkö Ranska ja Suomi ihmettelemään vasemmistotalouden tuhoa samalla kun kroonisesti velkaantunut Argentiina kohoaa uuteen nousuun? Studiossa juodaan pullollinen samppanjaa.00:00 ¡Que las fuerzas del cielo nos acompañen y viva la libertad carajo!00:20 Javier Milein vaalivoitto ja ennusteet01:47 Leikkausvertaus, yllätys äänestäjistä, Trumpin USA-swap tuki03:21 Aleksi Tolvanen, Amos Ahola ja Sami Miettinen sapeloivat skumppaa Milein kunniaksi03:58 Median reaktiot, peronismin kritiikki ja historian tarve06:21 LLA:n 40 % merkitys parlamentissa08:05 Veto turvassa, menolisäysten pysähdys ja senaatin rooli09:42 Juicio político torjuttu – reformivauhti kiihtyy11:36 Vertailu USA–Suomi: presidenttivallan erot13:15 Vahvat johtajat ja Ranska-sivupolku15:02 Libertaarijohto välttämätön – yhteistyö oikeiston kanssa17:14 Markkinareaktiot: Merval alas syyskuussa, ylös lokakuussa19:03 Mittarit: köyhyys ja inflaatio laskussa21:11 Taseen korjaus, menoleikkaukset ja tukien purku23:06 INDEC-köyhyysraportti ja laskeva trendi25:18 Swapit kriisivälineinä – mahdollinen USA-tuotto27:07 Velka vs. luottamus: default-historian painolasti29:36 Likviditeettijärjestelyt ja ylijäämäbudjetti31:28 Suomen kriisivertaukset ja tavoite katkaista default-kierre33:22 Velkasuhde ei kerro kaikkea – rahoituksen normalisointi35:10 Sopeutuksen tempo ja peronistiperinnön purku37:04 Suomen korkostrategian virheet ja korkokäyrän liike39:26 Pitkän koron lukitus, virkanimitysten vaikutus41:33 Ekonomistiroolit, Milein koulutus ja espanjankielinen kenttä43:27 Loppukauden näkymät: työmarkkinat, verotus, peso45:46 Loppukiitos ja siirto valuutta- ja kryptoaiheisiin SisäpiirissäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

368 | Tänään saadaan laaja katsaus juontajien videopelimieltymyksiin, kun luomme suosittuun kyselytutkimukseen perustuen omat pelaajamotivaatioprofiilimme. Millainen on sinun profiilisi, ja kuinka vastauksesi vertautuu juontajien vastauksiin? Myöhemmin puretaan atomeiksi live-action Leijonakuningas-esiosa. Onko Disney mennyt vihdoin liian pitkälle?(00:04:25) Tuplahypyn pelaajaprofiilit(01:21:09) Mainos(01:24:43) Mufasa: Leijonakuningas(02:40:43) Mitäpä muuta?SumUp Terminal -maksupääte (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/sumup-terminal-maksup%C3%A4%C3%A4tePelaajamotivaatioprofiili: apps.quanticfoundry.com/surveys/start/gamerprofilePatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Puhutaan sotilastiedustelusta! Millaista oli sotilastiedustelun toiminta ja kehitys sotien aikana 1939-1945? Vastaperustettu sotilastiedustelu joutui oppimaan lennossa toimintatapoja, kun Suomi ajautui kohti sotaa. Millaisia olivat sotilastiedustelun alkuvuodet? Käydään läpi Talvisota, Välirauha, Jatkosota, Lapin sota ja aika sotien jälkeen ja reflektoidaan sitä kaikkea tähän päivään.Miten sotilastiedustelu osasi tukea taistelutoimia? Mikä rooli kaukopartioilla oli ja miten niiden käyttö kehittyi sotien aikana? Miten reserviläisiä käytettiin tiedustelutiedon hankkimisessa ja analysoinnissa? Miten asiamiestoiminta ja partiot toimivat välirauhan aikana rajan taakse? Entä kuka oli saksalaisten takinkääntäjä, joka vuoti suomalaisille tietoa? Ja mikä on Kuohun Pilke?Vieraana on aiheesta kirjan kirjoittanut sotilastiedustelun dosentti Toni Mononen.Mighty Finland vaatteet: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandToivo M/25 Olutta K-kauppaasi: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/ehdotuksestasi-k-kaupan-hyllylleTaistelijan Lehtiö: https://varusteleka.com/products/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio-fiMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tämän kerran Kansanradiossa ollaan vahvasti tien päällä. Yksi kansalainen ehdottaa, että Suomi olisi liitettävä Ukrainaan ja suomalaiset voisivat mennä huitsin Nevadaan. Ja Linnan juhlat on peruttava. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

367 | Halloween jatkuu Tuplahyppy-podcastissa. Tässä jaksossa suunnittelemme kolme omaa, kokonaan uutta kauhupeliä, joista kaikki ovat aivan karmaisevan nerokkaita. Myöhemmin kuulemme kuuntelijoidemme painajaisia, tulkitsemme niitä sekä annamme epäammattimaisia neuvoja niiden taustalla olevien traumojen kohtaamiseen.(00:05:03) Kauhupelejä lennosta(01:03:13) Mainos(01:07:25) Tulkitaan painajaisia(02:10:06) Mitäpä muuta?Elisalta laitteiden ekosysteemit (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppaPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Tiede-ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt kymmenelle taiteilijalle ja toimijalle kulttuurin Suomi-palkinnot, joista yksi myönnettiin kunniakirjan muodossa. Palkinnon sai mm. oululainen tanssitaiteilija ja koreografi Pirjo Yli-Maunula. Palkitsemisperustelujen mukaan hän on tehnyt mittavan uran lukuisissa eri tehtävissä esittävän taiteen kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli-Maunulan monisyinen työ on vaikuttanut laajasti ja syvästi tanssialan kehitykseen Suomessa. Taiteellisen työnsä ohella hän on ollut mukana luomassa ja kehittämässä pohjoisen Suomen tanssin toimintarakenteita 1980-luvun alusta lähtien. Pirjo Yli-Maunulan teoksissa ainutlaatuista on rikas sisällöllinen puhuttelevuus, immersiivisyys sekä eri taiteenalojen lomittuminen. Hänen tinkimätön työnsä esittävän taiteen edistämiseksi on yli 20:n vuoden ajan mahdollistanut kansainvälisen tason tanssi- ja sirkusteosten tuottamisen Ouluun. Vuodesta 1993 lähtien jaettu palkinto on suuruudeltaan 12 660 euroa.

Tänään Cityn aamussa pohditaan, toimiiko autoissa olevat kamerat sivupeilejä paremmin. Niistä näkee kuolleen kulmankin hyvin – voiko pelkästään kameran näyttöihin luottaa? Moni joulutuote on jo päätynyt hävikkiin. Jere ja Samuel pohtivat, voisiko tulla sääntö, jolloin tiettynä päivänä saisi joulutuotteet nostaa hyllylle. Aika lähteä torille, kun Suomi on mainittu maailmalla: listassa on lueteltu vuoden 2026 parhaimpia matkailukohteita, ja Suomi on sijoittunut neljänneksi. Kuuntele aamun jutut tästä!

366 | Halloween on saapunut Tuplahyppy-podcastiin. Tällä viikolla pohdimme, millaiset asiat tekevät meille ja rakkaille kuuntelijoillemme videopelistä pelottavan. Lisäksi opimme vihdoin, mitä nämä Backroomsit todellisuudessa ovat. Selkäpiitä karmivaa kontenttia siis luvassa!(00:05:04) Pelottavat asiat peleissä(01:10:11) Mainos(01:11:16) Backrooms(02:07:10) Mitäpä muuta?Elisa Etuhinta -kampanja (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

365 | Uusin Pokémon-peli, Legends: Z-A, on aivan pian täällä. Mutta eihän se meille 90-luvulla syntyneille, ikuisesti ensimmäistä sukupolvea rakastaville Pokémon-faneille kelpaa. Kehitellään siis oma Pokémon-peli! Myöhemmin puhutaan stand up -komiikasta ja stand up -kokemuksista sekä suunnitellaan Roopelle oma stand up -keikka.(00:03:43) Unelmien Pokémon-peli(01:08:31) Mainos(01:11:40) Stand up -komiikka(02:07:02) Mitäpä muuta?Google Pixel 10 -puhelimet (Maksettu mainos): elisa.fi/myymalatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Kimmo julistaa, että Suomi on nyt suljettu ja Minna kaipaa ihmisvaloa. Koira-asiantuntija Tuottaja Jenni kutsuttiin studioon puhumaan koiraroduista, joita kukaan ei tunnu haluavan. Lisäksi Kimmon tiedenurkka tulee tällä kertaa suoraan kainuulaisesta metsästä, Minna muistelee vaatemokia ja Kimmo on keksinyt uuden leikin.Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

Maanantai oli historiallinen päivä Lähi-idässä, kun kaikki israelilaiset panttivangit pääsivät vapaaksi ja Israel vapautti parituhatta palestiinalaista vankia. Historiallisen päivän merkitystä arvioi suurlähettiläs, Ramallahin-yhteystoimiston päällikkö Tarja Kangaskorte. Nato on aloittanut vuosittaisen ydinaseharjoituksensa ja mukana on myös Suomi. Mikä on meidän roolimme Naton ydinasepelotteessa? Vastaajina ovat ydinasepolitiikkaan perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Mika Kerttunen ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Lapset ja nuoret kohtaavat seksuaalista ahdistelua verkossa yhä enemmän. Miten netistä saataisiin turvallinen? Tätä avaavat yhteiskuntasuhdejohtaja Veli Liikanen Pelastakaa lapset ry:stä sekä tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala F-Securesta ja tietotekniikan professori Janne Lindqvist Aalto-yliopistosta. Moni yhdistää yhteisasumisen nuoruuteen, vaikkapa opiskelija-asumiseen kimppa-asunnossa tai solussa. Kimppa-asuminen kiinnostaa kuitenkin nykyään myös yhä useampia eläkeläisiä. Turussa neljä pariskuntaa rakentaa itselleen rivitaloa vanhuuden varalle jo työelämässä ollessaan. Tapasimme kotia itselleen rakentavat Harri Arikan ja Laura Erkkolan. Ykkösaamun juontajana on Mari Sarolahti ja toimittajina ovat Anssi Väisänen ja Varpu Helpinen. Lähetyksen tuottaa Mika Kriikku.

Maajoukkuepodcastin Pauli Loukola ja Mitri Pakkanen analysoivat Suomen 4-0-tappion Hollantia vastaan.Jakson jälkipuoliskolla kaksikko käy läpi tulevaisuuden mahdollisuuksia, joilla Suomi voisi olla lähempänä paikkaa vuoden 2028 EM-kisoihin.*Hollanti-Suomi 4-0 (01:20)*Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet (18:14)Jakso nauhoitettu ma 13.10.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

Suomi liputtaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Samalla viikolla eduskunnassa käsiteltiin kulttuuripoliittista selontekoa. Ja paljastettiin nurmijärveläispoliitikon, puhemies Matti Vanhasen (kesk.) muotokuva. Mikä hallitus olisi kaikkien aikojen kulttuurimyönteisin tai vihamielisin? Mitä suomenkielisen kirjallisuuden luoja Aleksis Kivi mahtaisi tuumia kansanedustajien kulttuurikannoista tai puhemiehen muotokuvasta? Onko niin sanottu impivaaralaisuus Kiven käsitteistä se, joka kaikkein voimakkaimmin vaikuttaa suomalaisessa päivänpolitiikan sanastossa ja kielessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.”Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta?Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Sensei Sangen Salon teisho zazenkailla Sanneji Zendo Turussa 31.8.2025, Suomi (in Finnish).

Jokaisella on Turkkansa. Millainen oli 80-luvun Suomi, jossa Turkka järkytti keskiluokan mentaalihygieniaa? Onko Turkan kaltaisten miesnerojen aika ohi? Millainen oli hänen roolinsa 80-luvun Suomen näyttämöllä? Ohjelmassa keskustellaan myös Turkan mustasta pedagogista — Turkasta nöyryyttäjänä. Vieraana on tietokirjailija Hannu Harju, jonka kirja ”Jouko Turkka — Narri, nero, nöyryyttäjä” kertoo Turkan tiestä kansakunnan demoniseksi narriksi.

Maajoukkuepodcastin kolmikko on kokoontunut jälleen. Kimmo Kantola johtaa keskustelua. Analysoimassa Mitri Pakkanen ja Pauli Loukola. Suomi voitti Liettuan ja haaveet MM-kisapaikasta ovat yhä elossa. Arviot Huuhkajien tuoreista tulokkaista sekä onnistujista.Ennakko Hollanti-vierasotteluun.*Suomen onnistujat ja epäonnistujat (0:50)*Asetelmat otteluun Hollantia vastaan (22:22)Jakso nauhoitettu pe 10.10.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

Suomi ja Yhdysvallat tekivät mittavan sopimuksen jäänmurtajista. Miten Suomi kaupoista hyötyy? Puhelinhaastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Miten kauppa- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajasopimuksessa? Aiheesta keskustelemassa tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Suomen valtionjohdon tapaamisesta raportoi Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff. Israel ja Hamas sopivat eilen rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta. Mitä kestävän rauhan saavuttaminen nyt vaatii? Keskustelemassa johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä ja ohjelmajohtaja Oskari Eronen rauhanvälitysjärjestö CMI:stä. Tel Avivista käsin rauhanprosessin tilanteesta raportoi toimittajamme Teemu Juhola. Euroopan digitaaliasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Tanskassa keskustelemaan alaikäisten suojelemisesta verkossa. Tapaamisen antia avaa toimittaja Karoliina Kantola. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Ella Haura, tuottajina Annette Blencowe ja Rasmus Montonen.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Suomi ikääntyy ja väestön harmaantuminen haastaa myös sosiaaliturvajärjestelmää. Radio Voiman Minni Salminen selvitti keskiviikkona Kelan asiantuntijalta, tutkimuspäällikkö Antti Teittiseltä toimiiko nykyinen turvaverkko ikäihmisille ja riittääkö se tulevaisuudessa .Kuuntele haastattelusta, miksi moni ikääntynyt ei hae kaikkia tukia, joihin olisi oikeutettu ja mitä tarkoittaa digisyrjäytyminen tai hoivaköyhyys. Haastattelussa selviää myös, miten omaishoidon tuen järjestelmä toimii, mihin suuntaan se on menossa ja miten sitä pitäisi tutkijan mielestä jalostaa.Radio Voiman podcastiin:

Maajoukkuepodcastissa tuttuun tyyliin Kimmo Kantola johtaa keskustelua. Analysoimassa Mitri Pakkanen ja Pauli Loukola. Ennakointia maajoukkueen kokoonpanosta ja tilanteesta ennen Suomi-Liettua-ottelua.*Suomen joukkue ja valintoja Liettua-otteluun (0:50)*Asetelmat EM-karsintojen kolmeen viimeiseen otteluun (21:42)Jakso nauhoitettu ti 7.10.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

364 | Hollow Knight: Silksongin innoittamana jatketaan aiheesta: Milloin jatko-osan pelaaminen vaatii esitieto- ja esitaitovaatimuksia, ja milloin siihen on voi hypätä suoraa? Toisella puoliskolla pelataan erikoista peliä, jossa Roope laittaa Penen ja Juuson piilottamaan kuvitteelliset pennit kuvitteelliseen huoneeseen, ja laittaa heidät etsimään toistensa pennit. Kuvitteellisesti tietenkin.(00:04:04) Jatko-osan pelaaminen ensin(00:58:53) Mainos(01:04:12) Piilotetaan penni(02:20:44) Mitäpä muuta?PlayStation 5 Standard + NBA 2K26 (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/sony-playstation-5-standard-%2B-nba-2k26Patreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1779 Kustaa III perusti Tampereen kaupungin, 1941 Suomi miehitti Petroskoin jatkosodan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon ja miehityshallinto käytti kaupungista nimeä ”Äänislinna”, 1950 Tukholman metro avattiin, 1958 Nasa aloitti toimintansa ja 1972 Turun raitioliikenne loppui.

The Ulkopolitistin podcast sukeltaa tällä kertaa kyberturvallisuuden ja -puolustuksen maailmaan. Erikoisjaksossa suurennuslasin alla on Suomen kyberturvallisuuden nykytila ja tulevaisuus. Miten Suomen kyberturvallisuustilanne on kehittynyt viime aikojen turvallisuuspoliittisten mullistusten keskellä? Mitä Suomi voisi oppia kyberturvallisuudessa muilta EU-mailta? Entä millaisiin kybermaailman skenaarioihin ja uhkakuviin Suomen tulisi jatkossa varautua? Näitä kysymyksiä studiossa kanssamme puivat Maanpuolustuskorkeakoulun kybersotataidon pääopettaja ja väitöskirjatutkija Maria Keinonen sekä Accenturen kyberturvallisuuden asiantuntija Niklas Nykter. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Podcast-jakso on osa The Kyberist -projektia, joka on toteutettu yhteistyössä Accenturen kanssa.

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.