Podcasts about Suomi

Veronica jakaa oudon kohtaamisensa kiinteistövälittäjän kanssa ja kaksikko pohtii asiakaspalvelijoiden mielenkiintoista kiroilukäyttäytymistä. Entä mitä yhteistä on ketuilla ja ihmisillä – ja miten tämä liittyy Veronican legendaariseen bajamajakohtaamiseen? Jaksossa listataan historian ja työelämän kummallisimpia palkintoja ja läksiäislahjoja – aina olympiatasolta toimiston kahvihuoneeseen. Lisäksi Veronica jakaa paljastuksen omalta Selviytyjät Suomi -kaudeltaan, joka jättää Eskon hämmennyksen partaalle. Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Sensei Sangen Salon teisho zazenkailla Sanneji Zendo Tampereella 25.1.2026, Suomi (in Finnish).

Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372. Verotuksen painopiste tulisi siirtää pois haitallisimmista veroista, kuten perintö- ja ansiotuloverojen korkeista marginaaleista, kohti kasvua tukevaa järjestelmää. Ruotsissa yksityinen varallisuus, kotimainen pääoma ja dynaamiset vaikutukset ymmärretään paremmin kuin Suomessa. Yhteisöveron ja marginaaliverojen alentaminen voivat pidemmällä aikavälillä vahvistaa sekä investointeja, työllisyyttä että julkista taloutta.00:00 Johdanto ja vieraana EK:n Sami Pakarinen​02:30 Asuntomarkkinat, omistusasuminen ja verotusajattelu​06:14 Perintövero, Ruotsin malli ja suomalaisen keskustelun ongelmat​10:21 Ruotsin varallisuuskehitys vs Suomi ja kotimaisen pääoman merkitys​15:29 Suomalaisen omistajakunnan pienuus ja varakkaiden muutto ulkomaille​19:25 Yritysten sukupolvenvaihdokset, lahja- ja perintöveron lukitusvaikutukset​21:32 Kotimarkkinan ja paikallisen rahoituksen merkitys globalisoituvassa maailmassa​24:55 Talouspoliittisen keskustelun ruotsalaistaminen ja dynaamisten vaikutusten ymmärtäminen​28:06 Rajaveroasteen alentamisen 30 vuoden suositushistoria Suomessa​31:24 Laffer-käyrä, verojoustot ja tulonjakauman dynamiikka​35:30 Koulutusvalinnat, verotus ja kannustimet pitkällä aikavälillä​38:45 Liiallinen valtioriippuvuus ja vastakohtana yksilön itsepärjääminen​41:19 Datalähtöinen talouskeskustelu ja rekisteriaineistojen uusi käyttö​46:12 Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin ja suurten yritysten investointireaktiot​52:39 Urpilaisen kauden yhteisöveron alennus ja pääomatuloveron kiristys​55:25 Omistajien ja kriittisten osaajien merkitys, verkostot ja kellotaajuus​57:16 Ulkomailla olleiden suomalaisten 25 prosentin lähdeveroetuuden vaikutus​1:00:33 Velkajarjarru, sopeutustarve ja seuraavan hallituksen kasvutehtävä

Tänään Cityn aamussa on isoja uutisia! Suomi on myös jälleen voittanut pronssia ja tulisen hevosen vuosi on alkanut. Puhutaan uutisesta, jossa kissa on viety pubiin, sekä kiinteistönvälittäjien valinnasta. Käydään myös keskustelua suihkusandaalien käytöstä sekä jalkasienestä.

383 | Oikein käytettynä kliseet ovat hyvä keino saada välitettyä informaatiota elokuvan katsojalle ilman enempiä selittelyjä. Mutta mitä tapahtuu, kun kliseetä käytetään liikaa ja siitä tulee liian ilmiselvä ja jopa ärsyttävä? Tänään käymme läpi juontajien ja kuuntelijoiden mielestä ärsyttävimpiä elokuvakliseitä. Toisella puoliskolla Roope esittelee uutta Slay the Spireä ja Rocket Leaguea yhdistävää haasteläpipeluuideaansa ja haastaa myös muut juontajat kehittämään omia haasteläpipeluitaan.(00:03:11) Ärsyttävät elokuvakliseet(01:14:09) Mainos(01:17:29) Haasteläpipeluita lennosta(02:31:25) Mitäpä muuta?Elisan Etuhinnat (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Suomeen lupailtiin vielä muutama vuosi sitten satojen miljardien eurojen investointeja. Ei ole toistaiseksi tullut ihan sitä, mutta jotain kuitenkin. Viime vuonna vihreitä investointeja rakennettiin 8 miljardilla eurolla.Suurin käynnistyneiden hankkeiden joukko ovat datakeskukset – mutta millä perusteella energiasyöpöt hallit ovat vihreää siirtymää? Entä miksi tuulivoiman rakentaminen hiipui buumin jälkeen?Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo on ”herra vihreä siirtymä”, joka kertoo jaksossa, tuovatko nämä hankkeet oikeasti Suomeen työtä ja talouskasvua.Studiossa Peljoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomalainen yhteiskunta nojaa korkeaan luottamukseen. Poliisi ja koulut hoitavat omat tonttinsa, lääkäri ja neuvola auttavat ja poliitikkoihinkin luotetaan melko hyvin. Mutta entä jos tulee maasta, jossa viranomaisia on joutunut pelkäämään, tai valtiokoneiston toiminta on romuttanut luottamuksen kokonaan? Tässä jaksossa selvitetään, miksi maahanmuuttajataustaisilla voi olla epäluuloja tai pelkoja suomalaisviranomaisia kohtaan, ja mihin se voi johtaa. Ja miten toimii vastavuoroisuus – luottaako suomalainen yhteiskunta maahanmuuttajaan?Kokemuksistaan kertoo maahanmuuttajaperheeseen syntynyt Artem Kuosti. Luottamusta ruotivat myös Mobile Futures –hankkeen tutkijat Elina Turjanmaa ja Iida Kauhanen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheiden erityispalvelujen johtaja Saana Pukkio.Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.Lähteitä:Eduskunnan työ- ja elinkeinoministeriön kirjallinen lausunto työelämä- ja tasaarvovaliokunnassa: Maahanmuuttajaäitien työllistyminen, 26.5.2025Valtiovarainministeriö: Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima; Kansalaisten luottamus hallituksiin lievässä laskussa OECD-maissa; Suomi edelleen korkean luottamuksen maaSisäministeriö: Luottamus poliisiin pysynyt korkealla tasollaOECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024 Results - Country Notes: FinlandOECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions – 2024 ResultsSitra: Näin vahvistamme luottamusta ja turvallisuuttaKati Turtiainen: Possibilities of trust and recognition between refugees and authorities: resettlement as a part of durable solutions of forced migrationTyö- ja elinkeinoministeriö: Tutkimus: ulkomaalaistaustainen nimi heikentää yhä työllistymismahdollisuuksiaSuvi Keskinen: The Stopped - Ethnic profiling in Finland

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen höyrylaiva patentointiin. Myös kaasutin sai patenttinsa. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta pitkän tuomion jälkeen. Suomi sai Sarajevon Olympialaisista sekä Innsbruckin Olympialaisista kultaa. Alexander Stubb valittiin presidentiksi.

Onnettomuuksien ehkäisyn koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen jututettavana. Käynnissä on hätänumeroviikko ja tänään keskiviikkona 11.2. on valtakunnallinen 112-päivä. Tällä viikolla on monia tapahtumia ja Lahdessa on Triossa lauantaina 14.2. klo 10-13 koko perheen turvallisuustapahtuma.Miksi on erityisen tärkeää ladata 112 Suomi -äppi? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

382 | Hades 2 on vihdoin kerryttänyt Tuplahypyn juontajissa niin paljon ajatuksia, että se on otettava perusteelliseen käsittelyyn aiheen muodossa. Toisena aiheena roistomaisen kokonaisuuden täydentää liuta roguelike deckbuilder -pelejä. Voiko Slay the Spirelle löytyä haastajaa tässä genressä?(00:04:27) Hades 2(01:25:35) Mainos(01:27:40) Parhaat Roistomaiset Kannenrakennuspelit(02:36:25) Mitäpä muuta?Elisan ystävänpäivälahjat (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppaPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Tällä historiallisella päivämäärällä lentopallo keksittiin. Suomessa voimassa olleen kieltolain purkaminen lähti käyntiin. Suomi voitti kahtena eri vuonna olympiakultaa - ensin Sarajevon Olympialaisissa ja sitten Naganossa.

Sisäsällissodan jälkeen Suomi oli väkivaltainen ja vaarallinen maa. Vaikka Suomessa oli viimeksi teloitettu ihminen rauhan aikana vuonna 1825, kuolemantuomio oli yhä laissa, ja sen täytäntöönpano oli kiperä aihe. FT Anna Huhtala on perehtynyt 1920- ja 1930-luvun henkirikoksiin, joista julkisuudessa vaadittiin kuolemanrangaistusta. Yleinen mielipide kuitenkin yllätti niin aikalaisia kuin nykylukijaakin.

Sensei Sangen Salon teisho Rohatsu-sesshinillä Sannejissa, Karjaalla 2025, Suomi (in Finnish).

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Suomen työelämä on murroksessa, ja yrityksillä on uusi keskeinen rooli: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajina ja jatkuvan oppimisen mahdollistajina. Deloitten ja ajatushautomo Demos Helsingin tammikuussa julkaisema selvitys ”Kokemuskuilusta oppimisloikkaan” korostaa, että vaikka osaaminen kertyy yksilöille, sen kehittäminen on tiimien yhteinen kyvykkyys, joka syntyy tiedon, taitojen ja kokemusten jakamisesta. Onnistunut osaamisen kehittäminen vauhdittaa yrityksen kokonaisvaltaista uudistumista. Tässä jaksossa sukellamme siihen, mitä työnantajat voivat oppia valmentavasta johtamisesta, kun tavoitteena on kasvattaa osaajia muuttuvien vaatimusten ja epävarmuuden keskellä. Tässä jaksossa kysymme: Miten työpaikoilla voitaisiin paremmin tukea sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tavoitteellista oppimista? Mitä voimme oppia urheilun maailmassa työskenteleviltä valmentajilta? Entä mitä vaaditaan, jotta oppiminen tukee liiketoiminnan uudistamista? Vieraina ovat LähiTapiolan HR-palvelujohtaja Riikka Ristola ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Sami Itani. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä.

Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin? Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa? Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista? Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden kolmannessa jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen keskustelee tunnetun talousasiantuntijan ja ETLAn toimitusjohtajana toimivan Aki Kangasharjun kanssa Suomen talouden nykytilanteesta ja näkymistä vuodelle 2026. Suomi on viimeiset 17 vuotta tekohengittänyt talouttaan velkaantumisen kautta, ja olemme päätyneet EU:n tarkkailuluokalle. Uutta kukoistusta ei saavuteta odottamalla – mitä tulisi tehdä, jotta kansantaloutemme lähtisi uudelleen kasvuun? Tässä jaksossa pureudutaan rakenteellisiin ja kulttuurisiin syihin, jotka ovat pysäyttäneet Suomen talouskasvun. Aki ja Lari pohtivat myös ratkaisuja, joilla kansantalous voitaisiin herättää kasvuun. Lopuksi Aki kertoo, mitkä tekijät ja toimenpiteet hänen mielestään elvyttäisivät Suomen taloutta ja tuottavuutta tehokkaimmin tänä vuonna.

381 | ARC Raiders on juuri nyt kuuminta hottia kolmannen persoonan extraction shooter -pelien saralla. Tänään pääsemme kuulemaan ensikäden kokemusten kautta, millainen peli se ylipäätään on ja mitä hauskimpia sattumuksia siellä on tapahtunut. Toisena aiheena tutustumme legendaariseen vauva.fi -keskustelupalstaan sekä annamme oman panoksemme sen kiisteltyimpiin ketjuihin.(00:04:00) ARC Raiders(01:03:43) Mainos(01:06:29) Vauva.fi -keskustelut(02:14:52) Mitäpä muuta?Huawei Freeclip 2 -kuulokkeet (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomi osallistui ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kisoihin. Kolme merkittävää muusikkoa kuolivat lento-onnettomuudessa, jolloin päivä opittiin tuntemaan lauseesta ”The day that music died”. Ensimmäinen miehittämätön kuuraketti laskeutui kuuhun.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Sensei Sangen Salon teisho Rohatsu-sesshinillä Sannejissa, Karjaalla 2025, Suomi (in Finnish).

Ajankohtaiskatsauksessa käydään läpi mellastusta, väkivaltaa ja uhittelua Venezuelassa, Grönlannissa, Minneapoliksessa, Gazassa, Kiinassa ja Ukrainassa sekä viitataan Suomen sisäministeriön yritykseen muuttaa rajavartijoiden toimintaa hiukkasen ICEn suuntaan. Veikka: Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti kertoo suomalaisesta kolonialismista, samoin sotien välinen suomalaistaminen ja ekstraktivismi Petsamossa. Laajempi kuvio jää usein vähemmälle huomiolle: Suomen vaurastuminen rakentuu eurooppalaiselle koloniaaliselle raaka-ainetaloudelle ja alistavalle kauppapolitiikalle. Suomi siis on pohjiaan myöten siirtomaavallalle perustuva valtio. Kolonialismi on myös Suomen sisäistä siirtolaistaustaisen työvoiman riistoa, ja uusi työväenkirjallisuus kuvaa juuri tätä. Pontus: Mitä töitä saa verrata keskenään? Kun kirjailijan työtä vertaa mihin tahansa ammattiin, moni älähtää, että kirjailija työ on täysin ainutlaatuista. Voidaan kuitenkin osoittaa työn järjestämisen ja riiston muotojen yhteyksiä hyvin erilaisten ammattien välillä. Kirjailijan työtä ei kannata romantisoida, eikä yhteiskunnasta kannata loputtomasti etsiä Oikeasti Heikointa ryhmää. Sen sijaan kannattaa rakentaa liittolaisuuksia prekarisoitujen alojen välillä. Lehtikatsauksessa taiteilijan vapautta, oikean sodan siviiliuhreja, velkajarrun sukupuolivaikutuksia ja Bosnia-Hertsegovinaa. Suosituksissa maakuntamatkailua ilmaisen striimauspalvelun tähden, Klaus Maunukselan uutuus, brainrot-röhnöttämistä ja podcast-jaksoja. ✨✨Ilmoitus: Alamme tehdä 2 ilmaisjaksoa kuussa heti kun saamme 500 tilaajaa Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa✨✨ Jaksossa mainittuja asioita: HS-juttu rajaviranomaisten valtuuksista Suomessa https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011749360.html Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti osa I: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/92728864-4943-472b-811d-2d8e69ac0b94 Nicoleta Esinencu & Teatru-Spălătorie: Edistyssinfonia Tilaa Kansan uutiset ja lue digilehti: https://ku.fi/tilaa Klaus Maunuksela: Epifania Precarias a la deriva: Hoivaajien kapina Barrikadi x Mikä meitä vaivaa?: Itsensä kehittäminen - uhka vai mahdollisuus? https://on.soundcloud.com/mr1tK4FWac2NgLpTO8 Mies Q&A osa II Mikä meitä vaivaa? -Patreonissa Long Playn uutiskirjeet kirjailijan ammatista https://mailchi.mp/longplay.fi/kirjailija-ei-ole-8259189 https://mailchi.mp/longplay.fi/kulttuurikirje-marraskuun-25-neljannelle-viikolle Cineast-striimauspalvelu kirjastojen asiakkaille http://cineast.fi/

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi? Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat? Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille? Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan? Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

380 | Juuso ja Roope jakavat kokemuksiaan Red Dead Redemption 2 -pelistä ja pohtivat, miksi näin arvostettu mestariteos on niin vaikea saada pelattua loppuun asti. Lisäksi käymme läpi klassikkoelokuvista klassikoimman, Timanttikytän, ja arvioimme, kuinka hyvin sen räväkkä huumori on kestänyt aikaa.(00:04:45) Miksi RDR2 jää aina kesken(01:10:10) Mainos(01:14:22) Timanttikyttä(02:36:30) Mitäpä muuta?Apple Watch Series 11 -kello (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/puhelimet_ja_tarvikkeet/kellot_ja_rannekkeet/apple_watchPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sensei Sangen Salon teisho Rohatsu-sesshinillä Sannejissa, Karjaalla 2025, Suomi (in Finnish).

Tällä historiallisella päivämäärällä järjestettiin ensimmäinen Monte Carlo -ralli, Suomi ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, yliäänimatkusjakone Concorde lensi ensimmäisen matkustajalentonsa.

Eduskunnan puolustusvaliokunta hälytettiin ylimääräiseen kokoukseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämien Grönlanti-uhkausten takia. Mikä oli kokouksen anti? Onko Yhdysvallat Trumpin uhkailuista huolimatta Suomelle jatkossakin sotilaallisesti korvaamaton kumppani? Voiko Suomi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin? Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Mika Kari (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Timo Heinonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

379 | PEAK, R.E.P.O. ja RV There Yet ovat pelejä, jotka Tuplahypyn juontajat laskevat tämän trendaavan Friendslop-termin alle. Mutta mikä tämä uusi pelilajityyppi todellisuudessa on? Tauon jälkeen on luvassa paljon toivottu aihe nimittäin lapsuuden kineettiset lautapelit kuten Kanin loikka, Hiirenloukku ja se ihme pingiivijäävuoripeli. Kaikki eläinaiheisia muuten nyt vasta tajusin(00:04:09) Friendslop-pelit(01:02:53) Mainos(01:07:07) Lapsuuden kineettiset lautapelit(02:20:45) Mitäpä muuta?Honor Magic8 Lite (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Nopeampi otatus tänään(kin). Loukkaantumis- ja hallikriisejä, kuten aina. Sen ohella muistellaan vanhoja ja spekuloidaan tulevaa, unohtamatta pientä NHL-kritiikkiä. (00:47) Ruotsin pelaajapaniikki (14:08) Nopea NHL-katsaus (20:13) Kanada, Suomi (22:15) Olympia-Pontus ja kärkimaiden syvyys (31:06) Muutamat uutiset (33:43) Uusi hallikriisi? (40:24) NHL:n 12 vuoden olympiatauon suurimmat pelaajaryöstöt Jaksokuva: Samuli Huikuri

Sensei Sangen Salon teisho Rohatsu-sesshinillä Sannejissa, Karjaalla 2025, Suomi (in Finnish).

Taru Torikka keskustelee tietokirjailija, taiteentutkija Liisa Väisäsen kanssa hänen teoksestaan Suomi-neito ja leijona - Kansallisten symbolien merkilliset juuret.

Studiossa Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 13.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Make Iran Great Again" (2:57) Tilannekatsaus (4:42) Protestit (24:19) Kansannousujen historia (30:38) Reza Pahlavi (33:32) MEK (44:44) Oppositio (52:34) Kurdistan (58:21) Trump (1:10:20) Israel (1:13:45) Yhdysvallat (1:21:50) Kiina (1:23:50) "Kallis oppitunti" (1:30:37) Shaahin kauden virheet (1:40:59) Venäjä (1:43:29) Neuvostoliitto (1:47:06) Internet (1:52:21) Mielenosoitukset lännessä (1:56:56) Islam (2:00:10) Suomi (2:05:28) Leo Mechelin

Suomen työelämä on murroksessa, jonka vauhti haastaa kykymme uudistua ja luoda uusia mahdollisuuksia. Tekoäly ja kasvavat kokemusvaatimukset nakertavat entry-level -paikkoja ja lyhytkin poissaolo työelämästä voi syventää kokemuskuilua, mikä kaventaa tuhansien nuorten ja alanvaihtajien mahdollisuuksia päästä sisään työelämään.  Samalla uudenlaisen osaamisen tarve työpaikoilla kasvaa, eikä vastuu ole yksin koulutusjärjestelmällä. Yritykset ovat uuden avainroolin edessä: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajia ja jatkuvan oppimisen rakentajia.  Tässä jaksossa kysymme: Mikä on työnantajien rooli tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa ja miten työpaikoilla voidaan tukea osaamisen ja kokemuksen kasvamista? Entä mitä vaaditaan, jotta potentiaalin rekrytointi onnistuu?  Vieraina ovat HIVE-koodikoulun johtaja Mika Friman ja SOK:n henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä. 

378 | Vuosi sitten kävimme läpi odotetuimmat videopelit ja elokuvat vuodelle 2025, ja samalla tietysti veikkailimme niiden Metacritic- ja IMDb-arvosanat. Kaikki teokset ovat nyt ulkona, joten on vihdoin aika päästää juontajat ja kuuntelijat jännityksestä: Ennustimmeko oikein, ja kuka meistä ennusti kaikista oikeimmin?(00:03:13) Pelit(01:09:20) Mainos(01:10:51) Elokuvat(02:13:03) Mitäpä muuta?Elisan Talviale yrityksille (Maksettu mainos): yrityksille.elisa.fi/tarjouksetPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Suomi edistää yritysten vientiä Arabiemiraatteihin ja haluaa tukea hallinnon modernisointia ja digitalisaatiota siellä. UAE:n sheikit kiinnostuivat Suomi.fi:stä, jota Gofore on ollut toteuttamassa.Onko lähtökohteisesti eettinen riski tai ongelma tehdä yhteistyötä Arabiemiraattien hallinnon kanssa? Onko tällainen kansalaisten dataa sisältävä järjestelmä riski maassa, joka raportoidusti loukkaa ihmisoikeuksia?Tästä nousi kriittinen keskustelu Goforen sisällä, joka on brändännyt itsensä eettisenä digimaailman pioneerina.Onko tämä nyt sitä arvopohjaista realismia uuden geopolitiikan ajassa? Entä mitä tapahtuu, kun arvolupaukset kohtaavat liiketoimintapaineet?Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Sensei Sangen Salon teisho Rohatsu-sesshinillä Sannejissa, Karjaalla 2025, Suomi (in Finnish).

Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten terveydessä ja elintavoissa? Millainen yhteys esimerkiksi lihavuudella tai suun terveydellä on sosiaalisen eriarvoisuuteen? Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukkaa haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ku... Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/vv1QxOJ68WE?si=OcsclCyRACqNlqCq

377 | 2026 on aivan stäkätty mahtavilla videopeleillä, elokuvilla ja sarjoilla. Jos et halua missata mitään, tämä podcast-jakso on sinulle! Juuso, Pene ja Roope käyvät läpi vuoden odotetuimmat asiat samalla veikkaillen, millaisia arvosanoja nämä tuotokset tulevat saamaan kriitikoilta.(00:02:24) Pelit(01:20:42) Mainos(01:24:44) Elokuvat ja sarjat(02:33:07) Mitäpä muuta?Google Pixel 10 (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Kuluttajabisneksen osaaja Peter Fredman | #neuvottelija 366. Peter Fredman on Suomen johtavia kuluttajaliiketoimintojen kehittäjiä. FMCG-kokemus, brändin rakentaminen ja jakelukanavien realismi ohjaavat Fredman Capitalin family officen sijoituspäätöksiä. Kuluttajabrändisijoittaminen on vaikeaa mutta strategisesti palkitsevaa. Esimerkkeinä Fredman Group, Fiksuruoka, Strand Properties, Bon Group, Levi Black ja Green Planet Astronauts.00:00 Fredman Groupin Rauman tehtaan robotisointi01:16 #neuvottelija 86 - Kasvuryhmä, EK ja Perheyritysten liitto (Peter Fredman)01:42 Omistajuuden ja Fredman Groupin muutos. Kasvuyrittäjyys, vienti ja brändistrategia03:07 Pääomat vapauttaminen, uudellenohjaus Suomeen ja family office -ajattelu03:40 Fredman Capitalin sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin04:41 Omistaminen ei ole kuponginleikkuuta05:17 Miksi Peter valitsee kuluttajabisneksen (B2C) eikä helpomman B2B:n?05:56 Brändin rakentamisen vaikeus ja kaupan hyllylle pääsy06:29 Kaikki liiketoiminta johtaa lopulta kuluttajaan07:28 Fiksuruoka ja ruokahävikin vähentäminen, dynaaminen hinnoittelu ja logistiikka08:20 Kivijalka, outlet-ajattelu ja verkkokaupan rajat, kansainvälistyminen, omni-channel09:56 Privaattisijoittamisen riskit ja varhaisen vaiheen haasteet10:28 Levi Black ja hospitality-sijoitukset11:33 Lappi ja Levi sijoituskohteena ja alueen vetovoima12:32 Ruotsin ja Norjan rajojen vaikutus, raideyhteydet ja pohjoisen logistiikka13:53 Bon Group ja ravintoloiden konsolidointimalli14:33 Skaalaedut, yliopistokaupungit ja resortit kuten Vanajanlinna15:45 Alueellinen matkailu Suomen kasvun moottorina16:45 Aasian turistit ja eksotiikan merkitys. Järvi-Suomi17:47 Kulinarismi ja ravintolateknologia, keittiön prosessit20:37 Sosiaalisuus, ravintolat ja kohtaamisten merkitys22:14 Tukholma vs Helsinki ja verkottautuminen nuorten supervinkkinä24:32 Piilaakson kellotaajuus ja Suomen haaste25:56 Omistajien vastuu ja hallitusosaaminen27:28 Slush-henki ja kasvuyrittäjyyden kulttuuri28:18 Kamelisijoittaminen ja pidemmän kaavan kasvu29:21 Strand Properties ja kansainvälinen kiinteistöbisnes30:16 Teknologia konservatiivisella toimialalla31:14 Suomen luksusmarkkina ja globaali näkyvyys32:18 Alustat kuten AirBNB ja Hostaway ja löydettävyys maailmalla33:45 Itämeri uutena Välimerenä yli kausivaihtelun34:42 Slush, sisältö ja Suomi-brändi35:33 Lumi, luonto ja pohjoisen eksotiikka36:34 Tarinankerronta ja Lapin elämykset38:12 Nato, turvallisuus ja matkailun luottamus39:02 Omistaja–hallitus–johto-kolmio käytännössä39:56 Omistajastrategiana yksi A4 riittää41:00 Hallituksen ja johdon kompetenssit41:36 Roope Hagberg nappiin onnistuneena toimitusjohtajavalintana perheyhtiölle43:54 Green Planet Astronauts esittely45:04 Snacking ja terveellisten välipalojen uusi kategoria46:41 Allergiat, terveys ja kansainvälistyminen#neuvottelija Sisäpiriisissä muistellaan F1-maailmanmestaria ja Levin yötäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

376 | Vuosi ei ole päättynyt ennen kuin Tuplahyppy on kerrannut vuoden parhaat ja huonoimmat videopelit, elokuvat, sarjat ja muut asiat. Tervetuloa siis eturiviin tähän arvostettuun palkintogaalaan kannustamaan suosikkejasi sekä nappaamaan mahdollisesti missaamasi helmet.(00:03:00) Pelit(01:28:30) Mainos(01:29:39) Elokuvat ja sarjat(02:52:28) Mitäpä muuta?Elisan talviale (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Suomi on aina ollut riippuvainen merestä ja sen näkivät jo maamme isät itsenäisyyden alussa. Tässä jaksossa kuullaan miten suomen alkutaipaleella yksi suuri merionnettomuus muutti maamme meripuolustuksen suunnan ja miten suomi suunnitteli puolustautuvansa ulkovaltojen merellisiä hyökkäyksiä vastaan.Ville Vänskän uutuuskirja Torpedovene S2 tsaarin ja Suomen palveluksessa saatavana nyt!https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/torpedovene-s2/5333607

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio kartoitti EU:n alueen ainoan alkuperäiskansan kokemaa syrjintää. Komissio esittää kymmeniä toimia saamelaisten aseman vahvistamiseksi. Miten iso osa ehdotuksista pitäisi toteutua, jotta työ on onnistunut? Millainen merkitys on sillä, että Suomi pyytäisi saamelaisilta anteeksi? Aiheesta keskustelevat komission puheenjohtaja Hannele Pokka, jatkotoimia arvioivan työryhmän pääsihteeri, ex-pääministeri Antti Rinne, saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sekä eduskunnan tiettävästi ainoa saamelainen kansanedustaja Heikki Autto. Toimittajana on Antti Pilke.

Presidentti Alexander Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja pääministeri Petteri Orpo sanoo ääneen, että Suomi ei ole valmis tarjoamaan Ukrainalle turvatakuita. Politiikkaradio ottaa tuoreisiin käänteisiin kiinni. Valmistautuuko Eurooppa pakon edessä hyväksymään ratkaisun, joka palkitsee Venäjää? Onko Donald Trumpin mielistely ollut oikea linja, kun USA on toiminut liittolaisten selän takana? Mikä puhuu sen puolesta, että rauha Ukrainaan voisi syntyä, mikä sen puolesta, että ei? Aiheesta ovat keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Toimittajana Antti Pilke.

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua? Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa? Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?

Miten rohkea tekeminen, selkeät valinnat ja jatkuva kehittyminen vievät yrittäjää eteenpäin? Tässä Liftcast-jaksossa Noora Fagerström kertoo avoimesti omasta polustaan, yritysten kasvattamisesta ja niistä päätöksistä, jotka ovat määrittäneet hänen uransa suunnan.Noora puhuu yrittäjyyden todellisuudesta: epävarmuudesta, riskinotosta, paineesta ja jatkuvasta oppimisesta. Samalla hän avaa konkreettisia oppeja Jungle Juice Barin kasvusta sekä siitä, miten hän tekee päätöksiä tilanteissa, joissa täydellistä tietoa ei ole koskaan saatavilla.Jos haluat ymmärtää, miten menestyvät yrittäjät ajattelevat, toimivat ja rakentavat kestävää kasvua muuttuvassa maailmassa, tämä jakso on sinulle.00:00 Intro & alkupuhe 01:49 Noora Fagerström esittely ja yrittäjyys04:27 Yrittäjyyden ilmapiiri ja haasteet Suomessa06:02 Rahoituksen ja kasvun vaikeudet07:13 Nooran yrittäjätarina ja Jungle Juice Bar14:45 Luovuttamisen hetket ja kasvun haasteet17:02 Kansanedustajuus ja yrittäjyyden ymmärrys20:00 Verotus, kansainväliset investoinnit ja päätöksenteko24:00 Yrittäjyyden asenteet, yksinäisyys ja vinkit33:00 Loppusanat & kiitokset

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Anu Koivunen haluaa keskustella Suomen julkisen talouden liian suuren alijäämän vaikutuksista. EU:n komissio esittää, että Suomi joutuu EU:n “tarkkailuluokalle”, termi joka alijäämämenettelystä on nyt vakiintunut käyttöön, vaikka tarkkailuluokat poistettiin stigmatisoivana jo 80-luvulla. Koivunen kysyy, miten tämä uusi tarkkislaisuus tulee meihin suomalaisiin vaikuttamaan? Missä muissa asioissa Suomi voisi tarvita erityisopetusta? Maija Vilkkumaalle kirjallisuusalaa ravistelevat lukuaikapalvelut tuovat mieleen samanmoisen muutoksen aiemmin musiikkialalta, striimauksen yleistyttyä. Muutoksessa raha kasautuu yhä vahvemmin suurille tekijöille ja kansainvälisille tähdille. Onko kehitys vääjäämätön? Miten kotimainen kirjallisuus ja musiikki saadaan pidettyä hengissä alustatalouden puristuksessa? Juha Itkonen iloitsee siitä, että sydäntauteihin kuollaan aiempaa harvemmin. Lasku on ollut jyrkkä, sydäntautien aiheuttamia kuolemia on nyt 60% vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Samaan aikaan kuitenkin aivotauteihin kuolevien osuus on noussut, eli yhä useamman minuus voi elämän ehtoopuolella kadota, vaikka elämä jatkuukin. Itkonen haluaa kuulla ritarien ajatuksia loppuvaiheestaan: miten pitkään ja millaisena he toivoisivat vanhuutensa jatkuvan?

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?