Podcasts about Suomi

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Tänään Cityn aamussa pohditaan, toimiiko autoissa olevat kamerat sivupeilejä paremmin. Niistä näkee kuolleen kulmankin hyvin – voiko pelkästään kameran näyttöihin luottaa? Moni joulutuote on jo päätynyt hävikkiin. Jere ja Samuel pohtivat, voisiko tulla sääntö, jolloin tiettynä päivänä saisi joulutuotteet nostaa hyllylle. Aika lähteä torille, kun Suomi on mainittu maailmalla: listassa on lueteltu vuoden 2026 parhaimpia matkailukohteita, ja Suomi on sijoittunut neljänneksi. Kuuntele aamun jutut tästä!

Tiede-ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt kymmenelle taiteilijalle ja toimijalle kulttuurin Suomi-palkinnot, joista yksi myönnettiin kunniakirjan muodossa. Palkinnon sai mm. oululainen tanssitaiteilija ja koreografi Pirjo Yli-Maunula. Palkitsemisperustelujen mukaan hän on tehnyt mittavan uran lukuisissa eri tehtävissä esittävän taiteen kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli-Maunulan monisyinen työ on vaikuttanut laajasti ja syvästi tanssialan kehitykseen Suomessa. Taiteellisen työnsä ohella hän on ollut mukana luomassa ja kehittämässä pohjoisen Suomen tanssin toimintarakenteita 1980-luvun alusta lähtien. Pirjo Yli-Maunulan teoksissa ainutlaatuista on rikas sisällöllinen puhuttelevuus, immersiivisyys sekä eri taiteenalojen lomittuminen. Hänen tinkimätön työnsä esittävän taiteen edistämiseksi on yli 20:n vuoden ajan mahdollistanut kansainvälisen tason tanssi- ja sirkusteosten tuottamisen Ouluun. Vuodesta 1993 lähtien jaettu palkinto on suuruudeltaan 12 660 euroa.

366 | Halloween on saapunut Tuplahyppy-podcastiin. Tällä viikolla pohdimme, millaiset asiat tekevät meille ja rakkaille kuuntelijoillemme videopelistä pelottavan. Lisäksi opimme vihdoin, mitä nämä Backroomsit todellisuudessa ovat. Selkäpiitä karmivaa kontenttia siis luvassa!(00:05:04) Pelottavat asiat peleissä(01:10:11) Mainos(01:11:16) Backrooms(02:07:10) Mitäpä muuta?Elisa Etuhinta -kampanja (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historiaI tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.Programmet är på finska.Medverkande/Mukana olevatHaastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotterDokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.Saksalaisten sotilaiden lapset SuomessaSuomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

Kimmo julistaa, että Suomi on nyt suljettu ja Minna kaipaa ihmisvaloa. Koira-asiantuntija Tuottaja Jenni kutsuttiin studioon puhumaan koiraroduista, joita kukaan ei tunnu haluavan. Lisäksi Kimmon tiedenurkka tulee tällä kertaa suoraan kainuulaisesta metsästä, Minna muistelee vaatemokia ja Kimmo on keksinyt uuden leikin.Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

365 | Uusin Pokémon-peli, Legends: Z-A, on aivan pian täällä. Mutta eihän se meille 90-luvulla syntyneille, ikuisesti ensimmäistä sukupolvea rakastaville Pokémon-faneille kelpaa. Kehitellään siis oma Pokémon-peli! Myöhemmin puhutaan stand up -komiikasta ja stand up -kokemuksista sekä suunnitellaan Roopelle oma stand up -keikka.(00:03:43) Unelmien Pokémon-peli(01:08:31) Mainos(01:11:40) Stand up -komiikka(02:07:02) Mitäpä muuta?Google Pixel 10 -puhelimet (Maksettu mainos): elisa.fi/myymalatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Maanantai oli historiallinen päivä Lähi-idässä, kun kaikki israelilaiset panttivangit pääsivät vapaaksi ja Israel vapautti parituhatta palestiinalaista vankia. Historiallisen päivän merkitystä arvioi suurlähettiläs, Ramallahin-yhteystoimiston päällikkö Tarja Kangaskorte. Nato on aloittanut vuosittaisen ydinaseharjoituksensa ja mukana on myös Suomi. Mikä on meidän roolimme Naton ydinasepelotteessa? Vastaajina ovat ydinasepolitiikkaan perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Mika Kerttunen ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Lapset ja nuoret kohtaavat seksuaalista ahdistelua verkossa yhä enemmän. Miten netistä saataisiin turvallinen? Tätä avaavat yhteiskuntasuhdejohtaja Veli Liikanen Pelastakaa lapset ry:stä sekä tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala F-Securesta ja tietotekniikan professori Janne Lindqvist Aalto-yliopistosta. Moni yhdistää yhteisasumisen nuoruuteen, vaikkapa opiskelija-asumiseen kimppa-asunnossa tai solussa. Kimppa-asuminen kiinnostaa kuitenkin nykyään myös yhä useampia eläkeläisiä. Turussa neljä pariskuntaa rakentaa itselleen rivitaloa vanhuuden varalle jo työelämässä ollessaan. Tapasimme kotia itselleen rakentavat Harri Arikan ja Laura Erkkolan. Ykkösaamun juontajana on Mari Sarolahti ja toimittajina ovat Anssi Väisänen ja Varpu Helpinen. Lähetyksen tuottaa Mika Kriikku.

Maajoukkuepodcastin Pauli Loukola ja Mitri Pakkanen analysoivat Suomen 4-0-tappion Hollantia vastaan.Jakson jälkipuoliskolla kaksikko käy läpi tulevaisuuden mahdollisuuksia, joilla Suomi voisi olla lähempänä paikkaa vuoden 2028 EM-kisoihin.*Hollanti-Suomi 4-0 (01:20)*Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet (18:14)Jakso nauhoitettu ma 13.10.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.”Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta?Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suomi liputtaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Samalla viikolla eduskunnassa käsiteltiin kulttuuripoliittista selontekoa. Ja paljastettiin nurmijärveläispoliitikon, puhemies Matti Vanhasen (kesk.) muotokuva. Mikä hallitus olisi kaikkien aikojen kulttuurimyönteisin tai vihamielisin? Mitä suomenkielisen kirjallisuuden luoja Aleksis Kivi mahtaisi tuumia kansanedustajien kulttuurikannoista tai puhemiehen muotokuvasta? Onko niin sanottu impivaaralaisuus Kiven käsitteistä se, joka kaikkein voimakkaimmin vaikuttaa suomalaisessa päivänpolitiikan sanastossa ja kielessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Maajoukkuepodcastin kolmikko on kokoontunut jälleen. Kimmo Kantola johtaa keskustelua. Analysoimassa Mitri Pakkanen ja Pauli Loukola. Suomi voitti Liettuan ja haaveet MM-kisapaikasta ovat yhä elossa. Arviot Huuhkajien tuoreista tulokkaista sekä onnistujista.Ennakko Hollanti-vierasotteluun.*Suomen onnistujat ja epäonnistujat (0:50)*Asetelmat otteluun Hollantia vastaan (22:22)Jakso nauhoitettu pe 10.10.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

Sensei Sangen Salon teisho zazenkailla Sanneji Zendo Turussa 31.8.2025, Suomi (in Finnish).

Jokaisella on Turkkansa. Millainen oli 80-luvun Suomi, jossa Turkka järkytti keskiluokan mentaalihygieniaa? Onko Turkan kaltaisten miesnerojen aika ohi? Millainen oli hänen roolinsa 80-luvun Suomen näyttämöllä? Ohjelmassa keskustellaan myös Turkan mustasta pedagogista — Turkasta nöyryyttäjänä. Vieraana on tietokirjailija Hannu Harju, jonka kirja ”Jouko Turkka — Narri, nero, nöyryyttäjä” kertoo Turkan tiestä kansakunnan demoniseksi narriksi.

Suomi ja Yhdysvallat tekivät mittavan sopimuksen jäänmurtajista. Miten Suomi kaupoista hyötyy? Puhelinhaastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Miten kauppa- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajasopimuksessa? Aiheesta keskustelemassa tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Suomen valtionjohdon tapaamisesta raportoi Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff. Israel ja Hamas sopivat eilen rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta. Mitä kestävän rauhan saavuttaminen nyt vaatii? Keskustelemassa johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä ja ohjelmajohtaja Oskari Eronen rauhanvälitysjärjestö CMI:stä. Tel Avivista käsin rauhanprosessin tilanteesta raportoi toimittajamme Teemu Juhola. Euroopan digitaaliasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Tanskassa keskustelemaan alaikäisten suojelemisesta verkossa. Tapaamisen antia avaa toimittaja Karoliina Kantola. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Ella Haura, tuottajina Annette Blencowe ja Rasmus Montonen.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Suomi ikääntyy ja väestön harmaantuminen haastaa myös sosiaaliturvajärjestelmää. Radio Voiman Minni Salminen selvitti keskiviikkona Kelan asiantuntijalta, tutkimuspäällikkö Antti Teittiseltä toimiiko nykyinen turvaverkko ikäihmisille ja riittääkö se tulevaisuudessa .Kuuntele haastattelusta, miksi moni ikääntynyt ei hae kaikkia tukia, joihin olisi oikeutettu ja mitä tarkoittaa digisyrjäytyminen tai hoivaköyhyys. Haastattelussa selviää myös, miten omaishoidon tuen järjestelmä toimii, mihin suuntaan se on menossa ja miten sitä pitäisi tutkijan mielestä jalostaa.Radio Voiman podcastiin:

Maajoukkuepodcastissa tuttuun tyyliin Kimmo Kantola johtaa keskustelua. Analysoimassa Mitri Pakkanen ja Pauli Loukola. Ennakointia maajoukkueen kokoonpanosta ja tilanteesta ennen Suomi-Liettua-ottelua.*Suomen joukkue ja valintoja Liettua-otteluun (0:50)*Asetelmat EM-karsintojen kolmeen viimeiseen otteluun (21:42)Jakso nauhoitettu ti 7.10.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

364 | Hollow Knight: Silksongin innoittamana jatketaan aiheesta: Milloin jatko-osan pelaaminen vaatii esitieto- ja esitaitovaatimuksia, ja milloin siihen on voi hypätä suoraa? Toisella puoliskolla pelataan erikoista peliä, jossa Roope laittaa Penen ja Juuson piilottamaan kuvitteelliset pennit kuvitteelliseen huoneeseen, ja laittaa heidät etsimään toistensa pennit. Kuvitteellisesti tietenkin.(00:04:04) Jatko-osan pelaaminen ensin(00:58:53) Mainos(01:04:12) Piilotetaan penni(02:20:44) Mitäpä muuta?PlayStation 5 Standard + NBA 2K26 (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/sony-playstation-5-standard-%2B-nba-2k26Patreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1779 Kustaa III perusti Tampereen kaupungin, 1941 Suomi miehitti Petroskoin jatkosodan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon ja miehityshallinto käytti kaupungista nimeä ”Äänislinna”, 1950 Tukholman metro avattiin, 1958 Nasa aloitti toimintansa ja 1972 Turun raitioliikenne loppui.

The Ulkopolitistin podcast sukeltaa tällä kertaa kyberturvallisuuden ja -puolustuksen maailmaan. Erikoisjaksossa suurennuslasin alla on Suomen kyberturvallisuuden nykytila ja tulevaisuus. Miten Suomen kyberturvallisuustilanne on kehittynyt viime aikojen turvallisuuspoliittisten mullistusten keskellä? Mitä Suomi voisi oppia kyberturvallisuudessa muilta EU-mailta? Entä millaisiin kybermaailman skenaarioihin ja uhkakuviin Suomen tulisi jatkossa varautua? Näitä kysymyksiä studiossa kanssamme puivat Maanpuolustuskorkeakoulun kybersotataidon pääopettaja ja väitöskirjatutkija Maria Keinonen sekä Accenturen kyberturvallisuuden asiantuntija Niklas Nykter. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Podcast-jakso on osa The Kyberist -projektia, joka on toteutettu yhteistyössä Accenturen kanssa.

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

363 | Kauan odotettu Hollow Knight: Silksong on tällä viikolla Tuplahypyn perusteellisessa käsittelyssä, ja jos Penen 18 ongelmakohdan listaa on uskominen, peli ei tule pääsemään helpolla. Kauan odotetuista asioista puheen ollen! Toisena aiheena puhutaan scifi-elokuvien jatko-osista, jotka ovat julkaistu vuosikymmeniä alkuperäisen jälkeen. Milloin ne ovat hyviä ja milloin huonoja?(00:04:28) Hollow Knight: Silksong(01:41:27) Mainos(01:46:00) Pitkään odotetut scifi-jatko-osat(02:45:55) Mitäpä muuta?Samsung S90D 65-tuumainen OLED 4K TV (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/samsung-s90d-65-tuumainen-oled-4k-tv-%282024%29Patreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Politiikot ohjaavat epäilyttäviä miljoonia perustamilleen yhdistyksille. Korruptio rehottaa: Suomi on hillotolppien luvattu maa.

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Vasemmistosumutus | Sammallahti Rostila | #neuvottelija 352. Oikeistokansanedustajat Tere Sammallahti ja Onni Rostila arvioivat miksi vasemmiston annetaan sumuttaa enemmän ja väkivaltaisemmin kuin oikeiston mm. Charles Kirkin murhan tapauksessa ja Tampereen maahanmuuttajien luksumajoituksessa. Hyväksyikö Suomi kuitenkin Teemu Keskisarjan keskustelunavauksen tavallista helpommin?(00:00) Vaellusta Norjassa ja uimataitoja lapsille(01:00) Eriarvoistava Etelänmatkan uimakoulu vs valtio hoitaa(01:13) Charlie Kirkin murha(01:44) Jimmy Kimmelin sumutus ja Trumpin cancelointi(02:52) Kaasuvalottaminen, sumutus ja yhteiskunnan propaganda(03:53) Late Night -koomikota USA:ssa ahtaalla(04:20) Hesarikin kirjoitti kaasuvalottamisesta(06:03) Alaikäisten turvapaikanhakijoiden luksusmajoitus Tampereella(08:15) Kaasuvalotus, Gaslight-elokuva ja sumutus(09:43) Typerä tamperelaiskilpailustun puolustus vasemmalta(11:42) Charlie Kirk vs. 20 Liberals(12:07) Median valikoiva kohujen hyödyntäminen(15:56) Vasemmiston ja oikeiston väkivalta ja siihen suhtautuminen(18:01) Cancel-kulttuurin laineet molemmille puolille(19:58) Media valitsee mitä sinä näet(21:41) Poliittisen väkivallan sietämäinen työyhteisöissä(23:51) Atte Korhola tulkitsee vasemmistoa suopeasti(25:32) Vasemmiston hyväksyntä poliittiselle väkivallalle(27:43) Taisteluvallasta ja politiikan luonteesta(29:23) Overtonin ikkuna ja Teemu Keskisarja siirtämässä maalitolppia(31:14) Suhtautuminen ulkomaalaisten etuihin Euroopassa(33:22) Median sumutus ja tilastojen kääntäminen(35:22) Kansalaisuus ja ulkomaalaisten ongelmat(37:10) Julkisten palveluiden kohdistaminen maahanmuuttajille(39:17) Ongelmien ratkaisemisen siirtäminen eteenpäin(41:30) Terveydenhuolto ja yksityinen maksaminen(42:52) Työllistämisen vaikeudet ja markkinatalous(43:13) Demarit estäneet talouden tasapainottamisen(47:30) Talouskasvun illuusio ja säästöjen tarve(49:15) Poliittiset lupaukset ilman säästötoimia(51:07) Kotitalousvähennys ja poliitikkojen vastaukset(51:24) Valtionvarainministeri ja euroanalyysit(53:13) Vieraina Tere Sammanlahti ja Onni RostilaSisäpiirissä visioidaan Rinteen eiku Lindtmanin vasemmistohallituksen SuomeaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Miten Iso-Britannia ja Ranska voivat tunnustaa Palestiinan, mutta Saksa ja Suomi eivät voi? Onko YK:n yleiskokouksen alla järjestetyllä kokouksella mitään merkitystä esimerkiksi palestiinalaisten oikeudelliseen asemaan? Tätä pohtii Ykkösaamussa muiden muassa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Näin päivinä julkaistaan erilaisia arvioita Suomen talouden tilasta? Mikä on, kun ei kansa kuluta, vaan pihtaa rahoja sukanvarressa? Ykkösaamun studiossa muun muassa ekonomisti Vesa Vihriälä. Ykkösaamun juontaa Seija Vaaherkumpu.

362 | Tuplahypyn keskusteluissa videopeleistä pyörii yhä aivan liikaa englanninkielisiä termejä, joten on aika jatkaa projektia videopelitermien suomentamiseksi. Toisena aiheena kuullaan mielenkiintoisia faktoja Yatzysta sekä keksitään omia kiistanalaisia Yatzy-variantteja.(00:03:25) Videopelitermien suomentamista 2(00:53:34) Mainos(00:57:06) Yatzy(01:59:25) Mitäpä muuta?Honor 400 Smart -älypuhelin (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/puhelimet_ja_tarvikkeet/puhelimet/5g-älypuhelimet/honorPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa sukellamme perjantai-iltapäivän ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin. Jokainen lähetys kokoaa Pasilan studion pöydän ääreen kolme asiantuntijavierasta, joiden kanssa käydään läpi viikon polttavimmat aiheet rohkeasti, kriittisesti ja uteliaasti. Tällä viikolla studiossa ovat tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen Jussi Turhala. Juontajana toimii Pauliina Grym. Lähetys alkaa Yhdysvaltojen viihde- ja mediakentän kuumalla puheenaiheella: myöhäisillan ohjelmien, kuten Jimmy Kimmel Liven ja Stephen Colbertin, hyllyttäminen. Keskustelemme siitä, missä kulkee sananvapauden raja, kun presidentti Trump kommentoi ja pyrkii ohjailemaan viihdeteollisuutta. Onko USA yhä sananvapauden ja demokratian mallimaa, vai kaventaako poliittinen ilmapiiri kriitikkojen ääniä? Onko cancel-kulttuuri nyt vallan työkalu – sekä oikealla että vasemmalla? Seuraavaksi siirrytään kotimaan polttavaan haasteeseen: väestönmuutokseen ja Suomen tyhjenemiseen, Ylen tuoreen uutisen pohjalta. Matti H. Virtanen kysyy, miltä Suomi näyttää vuonna 2050, kun väestöennusteet maalaavat kuvaa pienenevistä ikäluokista ja autioituvista kaupungeista. Miksei asiaa oteta tarpeeksi vakavasti? Urheiluaiheessa Jussi Turhala nostaa esiin suomalaisen huippu-urheilun kipupisteet: kannattaako arvokisoihin lähteä, jos menestystä ei tule? Nettikommentaattorien ja median kritiikki kohtaa urheilijat, jotka kuitenkin ovat maailman kärkeä omissa lajeissaan. Studiossa pohditaan, onko osallistumisen rajaaminen oikea tie, vai pitäisikö iloita siitä, että suomalaiset ylipäänsä kelpuutetaan kansainvälisille kentille. Ja miksi media ruomii heikosti pärjänneitä urheilijoita aiempaa tylymmin? Aino-Mari Tuurin johdolla keskustellaan perusopetuksen osaamistakuusta. Mitä takuu oikeastaan tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Onko kyse juhlapuheesta, vai aidosta ratkaisusta laskevaan osaamistasoon? Studiossa pohditaan, voisiko opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripuolella vaatia samanlaisia takuita. Lopuksi käsitellään lääkärin roolia tunne-elämän ongelmien ratkaisijana. Ylen jutussa lääkäri Anni Saukkola nostaa esiin potilaiden tunteissa vellomisen ja kysyy, kuuluvatko kaikki elämän haasteet lääkärin tontille. Studiossa pohditaan, vellommeko me liikaa tunteissamme ja onko medikalisaatio kasvanut liiaksi. Millaista “laajempaa yhteiskunnallista keskustelua” tarvitaan, jotta rajat lääketieteellisten ja arkisten ongelmien välillä selkiytyisivät? Ja kuka sitä oikein käy, ja missä? Toimittajana on Pauliina Grym.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden ensimmäisessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst. He keskustelevat Outokummun strategisesta tavoitteesta ja Suomen teollisuuden näkymistä. Mitä Kati ajattelee kasvusta, kasvun rahoittamisesta ja uuden rakentamisesta? Entä millä keinoilla rakennetaan kilpailukykyinen teollinen Suomi? Kati ja Lari keskustelevat myös siitä, miten hyvä johtajuus on avain organisaation menestykseen ja mitä kuuluu hyvään johtajuuteen. Lisäksi Kati jakaa nuoremmille kuuntelijoille arvokkaan esimerkin omalta uraltaan siitä, miten projektin johtaminen voi toimia mainiona johtamiskouluna sekä ponnahduslautana uralla.

361 | Tuplahyppy tekee uuden aluevaltauksen, kun lukupiiri on tällä kertaa elokuvasta, joka tuli telkkarista edellisellä viikolla! Iskikö Geostorm juontajiin kuin salama kirkkaalta taivaalta vai paistaako aurinko risukasaan? Toisena aiheena Pene kertoo kokemuksiaan viime viikon Traconista sekä vinkkejä taidekujalle.(00:04:43) Geostorm(01:21:07) Mainos(01:26:05) Tracon-kokemukset(02:28:14) Mitäpä muuta?Galaxy Tab S11 Ultra -tabletti (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/laitteet/tietotekniikka/tabletit/samsungPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaupallinen yhteistyö Rebl GroupRetail media on tämän hetken kuumin markkinoinnin ilmiö – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, ja miksi sen ympärillä kuohuu? Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten vähittäiskaupoista on tullut mediataloja, mitä mahdollisuuksia ja riskejä tämä tuo julkaisijoille, mainostajille ja toimistoille, ja miksi juuri nyt on ratkaisevaa hallita data ja kanavat oikein. Kuuntelemalla saat selkeän kuvan siitä, missä Suomi menee Retail median kehityksessä, mitä eri toimijoiden kannattaa tästä ajatella – ja mitä jokaisen tulisi tehdä nyt pysyäkseen mukana pelissä.

Keskustelemassa tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta ja päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä S-Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Elämme ainakin seuraavat kymmenen vuotta turbulenttia ja yllätyksellisistä aikaa, uskoo Mikko Dufva. Hänen mukaansa ympäristökriisit ja globaali keskinäisriippuvuus tekevät nykytilanteesta poikkeuksellisen aiempaan verrattuna. Markkinoiden mielenkiinto riittää yleensä pariin asiaan kerrallaan, nyt ne ovat Trump ja tekoäly. Ympäristöteemat pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, mutta ne ovat jääneet täysin taka-alalle, jatkaa Tanja Wennonen-Kärnä. MAGA-aate muuttaa USA:ta, ja maailmantalouden painopiste siirtyy kohti Aasiaa. Miltä näyttää Euroopan tulevaisuus? Tämä podcast on Pörssipäivän viimeinen jakso. Kiitos kaikille vieraille ja kuuntelijoille vuosien varrella. Hyviä markkinatuulia! 00:37 Tulevaisuudet matkakohteina 05:29 Postnormaali aika 13:59 Tekoälybotin huomiot 24:56 Velkaantumisesta 30:06 Sitran viisi kehityskulkua 43:08 Euroopan mahdollisuudet 49:40 Trumpista ja MAGA:sta 52:27 Kiina, lisää geopolitiikasta 59:27 Neljä kuvausta tulevaisuudesta 1:06:29 Suomi ja Helsingin pörssi 1:14:32 Sijoittamisesta lopuksi

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

Tänään Cityn aamussa soitettiin Susijengin valmennusjohtoon kuuluvalle Hanno Möttölälle, käytiin läpi mm. säbä- ja liigakauden avausta sekä juteltiin Tsekkiläisten uudesta liikennesäännön testauksesta, jossa kokeillaan miten sujuisi jos 50km/h alueella olisikin 150 km/h:n rajoitus. Suomi ei ehkä seuraa tässä perässä? Kuuntele nämä, sekä tämän aamun muut jutut tästä!

360 | Merirosvovillityksen sekä yhden maailman isoimmista elokuvasarjoista aloittanut Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous: Onko se niin hyvä kuin muistat? Se selviää nyt! Toisena aiheena kuullaan Joonas Niemisen matkasta luovan alan yrittäjänä sekä parhaat vinkit yrittäjäksi hyppäämiseen.(00:04:06) Mustan helmen kirous(01:20:46) Mainos(01:23:51) Luovan alan yrittäjyys(02:16:42) Mitäpä muuta?Honor Magic V5 -puhelin (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/honor-magic-v5-5gPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimet mylläävät maailmanjärjestystä parhaillaan uuteen asentoon. Suurvalta-asetelmat, turvallisuupolitiikka ja kauppapolitiikka ovat liikkeessä, jonka lopputulos ei ole vielä näkyvissä. Mitä tekee Suomi muuttuvassa maailmassa? Politiikkaradion SuomiAreena-debatissa Porissa keskustelemassa ovat europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok. / epp) sekä kansanedustajat Krista Kiuru (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). SuomiAreena-debatin juontaa Linda Pelkonen.

Nato-maat ovat päättäneet roimasta puolustusmenojen kasvattamisesta. Päätös syntyi huippukokouksessa, jota on on sanottu jopa nöyryytykseksi. Politiikkaradio pureutuu paisuviin puolustusmehoihin suorassa lähetyksessä, joka tulee Suomi Areenasta Porin torilta. Millainen asetelma syntyy, kun armeijoille virtaa miljarditolkulla lisää rahaa? Miten lisämeno on mahdollista hoitaa? Keskustelemassa on kolme kansanedustajaa: Entinen ulkoministeri, vihreiden Pekka Haavisto, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen sekä SDP:n varapuheenjohtaja, talousvaliokunnan jäsen Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke.

Oranssista putkesta liukuu kesäinen jakso, jossa käydään maailmassa kylässä ja ihmetellään miksi Suomi on kiinalainen. Lopuksi juodaan viikon juoma.