Podcasts about kuinka

Orimattilan Jätinpesässä on torstaina 2.10. ensi-illassa perinteinen ”syyskauhu” Bunkkeri. Jännitysnäytelmässäkäydään tv-historian kammottavin realitykilpailu, joka muistuttaa tositv:stä tuttua Big Brotheria. Näytelmässä kilpailijat suljetaan maan alle bunkkeriin, javoittaja on se, joka nousee bunkkerista maan pinnalle viimeisenä.Näyttelijät Heli Yläjokija Ranssi Toiviainen esittävät jännitysnäytelmässä pariskuntaa, joiden tulisi salata se muilta kilpailijoilta. Heli ja Ranssi vierailivat Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla ja kertoivat, kuinka kammottavaan esitykseen katsojan tuleekaan varautua. Kuinka erilaista on näytellä pimeällä syksyssä verrattuna perinteisiin kesäteattereihin? Miten katsojan tulee varautua? Mitä Heli ja Ranssi paljastavatkaan juonenkäänteistä.Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Moldovassa järjestettiin eilen vaalit. Kuinka paljon vaaleihin vaikutettiin? Tästä kuulemme näkemyksiä maassa olevalta ETYJin vaalitarkkalijalta, kansanedustaja Mika Lintilältä, laaja-alaiseen vaikuttamiseen perehtyneeltä, päätoimittaja Markku Mantilalta ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspurolta. Toisessa keskustelussa kysytään; kuinka tarkasti pankit tutkivat nykyään lainanottajan elämäntilannetta? Keskustelemassa ovat S-pankin Annemari Airaksinen, Osuuspankin Laura Hakamies ja Nordea-pankin Jussi Pajala. Ykkösaamun juontaa Mari Sarolahti.

Mitä jos vanhemmalla tai kumppanilla on persoonallisuushäiriö?Tämä asettaa erityisen haastavan ongelman. Miten saada ihminen huomaamaan oma erikoinen tai hankala käyttäytyminen? Entä jos on parisuhteessa vaikkapa narsistin kanssa? Mitä tehdä ja ajatella? Jos on halunnut seurustella tämän ihmisen kanssa, kuinka sitten voi nostaa esille hänen persoonallisuutensa ongelmana? Eikö tämä ollut juuri se, mihin ihastuitkin?Toisaalta persoonallisuus ei ole vain YKSI asia, jokin koherentti kokonaisuus, vaan sarja erilaisia piirteitä ja taipumuksia. Persoonallisuushäiriöissä jotkin näistä piirteistä ovat ylikorostuneita, ja niitä halutaan säätää.Käsittelemme jaksossa Jan-Henry Stenbergin (HUS:in psykiatrian johtavan psykologin ja linjajohtajan) kanssa mm. seuraavia:- Kuinka tunnistaa persoonallisuushäiriöisen kanssa pelattavat pelit, joihin helposti yhdessä päädytään?- Miten lapsen tai nuoren tulisi ajatella, jos hän tunnistaa vanhemmassaan häiriintyneitä piirteitä? Kuinka hakea apua?- Miten persoonallisuushäiriö perheessä voi vaikuttaa lapseen tai nuoreen?- Persoonallisuushäiriöissä ei ole vakuutustapahtumaa. Ei ole mitään tilannetta, jossa ihminen olisi "sairastunut". Kuinka tämä vaikuttaa?- Kiusaaminen ja tunnekylmyys. Olemmeko unohtaneet kovat keinot kiusaamisen vähentämisessä? Jakso on toteutettu osana työtäni Seinäjoen perhekeskuksella, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.Tämä oli viimeinen osa Stenbergin kanssa toteuttamaamme minisarjaa. Toivottavasti oli teille hyödyllinen. Kahden viikon päästä palataan taas!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY

YK:n yleiskokousta seurataan kaikkialla maailmassa poikkeuksellisen tarkasti. Kuinka sinne heijastuu maailman jakautuminen autoritääristen ja läntisten, demokraattisten valtioiden välillä? Viime yönä oman puheenvuoronsa piti tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänen puhettansa arvioivat Ykkösaamussa tutkijat Iro Särkkä ja Hanna Tuominen. Toisessa laajemmassa keskustelussa Helsingin yliopiston Mirijam Kalland ja Väestöliiton Tiina Ristikari keskustelevat lapsiköyhyydest. Työttömyys on repeämässä, köyhien perheiden lasten asema on tukala. Keskusteluja vetää toimittaja Linda Vettanen.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Jakso uppoutuu Uuden testamentin tekstikritiikkiin yhdessä Janne Saarelan kanssa. Saarela toimii pastorina Seinäjoen helluntaiseurakunnassa sekä Iso Kirja-opistossa. Hänen pitää blogia osoitteessa https://tekstikritiikkitiistai.blogspot.com/?m=0

Tässä jaksossa Eve jakaa luonnollisesta keskenmenokokemuksestaan joulukuulta 2023, kuopuksen vapaasynnytystarinan vuotta myöhemmin sekä uusia, hieman päivitettyjä ajatuksia vapaasynnytyskenestä ja suomalaisesta kotisynnytyskulttuurista. Kuinka on todella aika rakentaa siltoja ja ymmärrystä jokaisen synnytystapavalinnan välillä. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja.*** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ***Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠⁠ Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake nettisivuilla ⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠.

Oikeistoaktivisti Charlie Kirkin murha nosti pintaan Yhdysvaltojen poliittisen jakautuneisuuden. Sunnuntaina järjestettäviä Kirkin hautajaisia seurannut Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Kaventaako presidentti Donald Trumpin hallinto median sananvapautta Kirkin murhan jälkimainingeissa? Keskustelemassa tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Vastikään Gazasta palannut SPR:n avustustyöntekijä Kirsi Pääkkö kertoo kokemastaan. Useiden maiden odotetaan tunnustavan Palestiinan valtion alkavalla viikolla YK:n kokouksen yhteydessä New Yorkissa. Kuinka pahasti kiista tunnustamisesta on repinyt Suomen hallitusta? Studiossa kansanedustajat Sofia Vikman (kok.), Sanna Antikainen (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.). Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on edelleen heikkoa. Miksei luottamus kohene? Puhelimessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Ilkka Lahti ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomesta tunnetaan noin 2500 suursienilajia ja suuri joukko pienempiä sieniä, joita ei paljaalla silmällä tahdo erottaa. Sienestys on suosittuja harrastus, mutta sienten poimimisessa on omat riskinsä. On tunnettava ne sienet, joita kerää. Luontoretkellä lähdetään erikoiselle sieniretkelle. Juha Laaksonen ja biologi Tea von Bonsdorff vievät meidät Helsingin Mustavuoressa myrkkysienten maailmaan. Kuinka hyvin ne tunnetaan?

Tänään studio oli täynnä rätinää ja testosteronia kun Kimmo Vehviläisen seurana oli Ile Uusivuori! Kuinka hyvin tunnet sun autosi, tiedätkö mikä oli viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten mielestä auton tärkein lisävaruste, onko teillä työpaikalla omaa "Kartsaa" ja voisiko Ilen keksimät parisuhteiden tiketit toimia oikeasti?

Nyt ollaan tärkeiden asioiden äärellä! Tommy Lepaus on vastikään erikoisjoukkouran päättänyt kaveri. Tommylla on 10 vuoden kokemus erikoisjoukoista viestimiehenä ja koiranohjaajana, mutta kova työrytmi ja kykenemättlmyys hidastaa ja palautua johti Tommyn todella pahaan burnoutiin. Tommy ei yhtenä aamuna jaksanut enää nousta sängystä.Nyt jutellaan Tommyn kanssa elämästä erikoisjoukoissa ja ajasta sen jälkeen. Mikä johti burnoutiin, millaisia vaaranpaikkoja olisi pitänyt huomata ja kuinka sellaisesta palautuu? Kuinka uupumista voi alkujaankin estää ja voivatko miehet puhua tunteistaan ja olla järkeviä? Miksi mielenterveys on niin tärkeää?Meidän Vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Yhdysvaltalainen 31-vuotias oikeistolainen kansalaisvaikuttaja Charlie Kirk ammuttiin kuoliaaksi viime viikolla kesken yleisötapahtuman. Käynnissä oli Kirkin tunnetuksi tekemä konsepti, jossa yleisö sai tulla esiintymislavan eteen käymään väittelyä Kirkin kanssa hänen näkemyksistään. Kirk oli tunnettu jyrkän linjan konservatiivi ja edusti amerikkalaista kristillistä oikeistoa. Hän vastusti aborttioikeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa samalla kun hän kannatti rajaamatonta aseenkanto-oikeutta. Kirkin salamurha tuomittiin kautta Yhdysvaltojen poliittisen kentän ja presidentti Donald Trump määräsi sen johdosta liittovaltion rakennuksiin usean päivän suruliputuksen. Sosiaalisessa mediassa monet kuitenkin ilakoivat Kirkin kuoleman johdosta. Kirk ei ole ainoa tänä vuonna murhattu yhdysvaltalaispoliitikko, mutta hänen vaikutusvaltainen asemansa ja suosionsa erityisesti nuorien miesten keskuudessa avaavat mahdollisuuden Yhdysvaltojen arvaamattomalle sisäiselle kehitykselle. Kuinka syvät jakolinjat USA:ta nyt jakavat ja voiko väkivalta lisääntyä Kirkin murhan johdosta? Mitä tämä merkitsee muulle maailmalle? Ja voisiko yhteiskunnallinen radikalismi ja väkivalta kulkeutua myös Eurooppaan ja Suomeen? Aiheesta keskustelevat sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, amerikkalaisen oikeistokonservatismin asiantuntija, professori Markku Ruotsila sekä tutkija Rani-Henrik Andersson. Toimittajana on Ville Talola.

Kansallisporvari investointipankkiiri | Fagernäs | #neuvottelija 351. Peter Fagernäs keskustelee kirjastaan Kansallisporvari Peter Fagernäs - Kuinka teiniradikaalista tuli miljonääri (Docendo), investointipankkitoiminnasta ja pohtii Suomen talousongelmien ratkaisuja.(00:00) Peter "Petteri" Fagernäs(00:40) Kansallisporvari Peter Fagernäs - Kuinka teiniradikaalista tuli miljonääri (Docendo)(01:44) KOP ja SYP tuotto- ja tasearvojen vertailu neuvotteluissa(03:10) Ruotsinkielisten asiakkaiden merkitys Meritan johtoryhmässä(04:38) Kokoomuksen ja Kekkosen suhteet ja yleiset syyt(06:01) Opintojen ja politiikan yhteensovittaminen(07:44) Mauri Pekkarisen kirjakritiikki ja Fortum-keskustelut(10:26) Samin gradun optiolainoista ja Neuvotteluvalta(12:08) Pankkiura Merita-yhdistymisen jälkeen(13:43) New Yorkin, Tukholman ja Lontoon työkomennukset(15:12) Energiasektorin ja mobiilioperaattoreiden pankkisuhteet(16:45) Pohjoismainen osakkuuspankkivaihe ja Luxemburgin tytäryhtiö(18:19) Jaakko Pöyryn vaikutus ja suvun historia(19:54) Uno Fagernäs jatkosodassa(21:22) Sukututkimus ja suvun tilat(23:05) Valuuttakriisi ja korkomarkkinat(24:40) Lontoon rekrytoinnit ja Pentti Kouri(27:42) Kourin taloustieteellinen merkitys ja KOP–SYP-ristiriidat(29:10) Pankkien väliset valtapelit ja Nalle Wahlroosin rooli(31:46) Fuusiot ja investointipankkikulttuuri(33:17) Optiot, osakekannustimet ja niiden merkitys(34:56) Optioiden poistuminen ja kasvuhakuisuuden lasku(38:07) Conventum ja Venture Capital -toiminta(39:33) Varanhoitoyksikön rakentaminen Pohjola ja Osuuspankki(41:19) Ilmarinen ja jakeluverkon arvo(42:39) Konsultointitoiminta ja Taalerin synty(44:28) Taalerin Private Equity Fairness Opinion Elomaan tapauksessa(45:43) Private Equity -mallit ja valtion rooli(47:05) Aktian Taaleri-kauppa ja sen ongelmat(48:42) Perhe ja arki pankkiuran rinnalla(50:11) Finanssimarkkinoiden avautuminen 1980-luvulla(51:39) Kasvuhakuisuus ja valtion rooli taloudessa(53:38) Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus(56:27) Eläkejärjestelmien kehittämisehdotukset(57:45) Yksilöllinen rahastoeläke brittimallin mukaan(59:10) Matka suljetusta pankkkisektorista markkintalouteen#neuvottelija Sisäpiirissä Trigon Agri ja Blik-sijoituksetKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Kehityspsykologian professori Riikka Korja ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?   PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä.  Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.  Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?  Lisäksi puhumme seuraavista:- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?  - Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset  Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.  Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?  Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Kärsivätkö useammat naiset sisäistetystä naisvihasta? Aiheeseen pureutuva amerikkalaisen Sophie Gilbertin mediakriittinen teos Girl on Girl on nyt julkaistu suomennoksena Tytöt vs. tytöt. Gilbert pyrkii osoittamaan, että 2000-luvun vaihteessa erityisesti pornografian nousu ja valtavirtaistuminen on suunnannut naiset ja tytöt kilpailuun ja vastakkainasetteluun keskenään. Gilbertin kirja on kytketty Yhdysvaltojen kontekstiin, mutta sen kysymyksenasettelu voidaan nähdä relevanttina myös Suomessa. Minkälainen aika populaarikulttuurissa vuosituhannen vaihde oli nuorille naisille? Naiskuvaa väritti tuolloin vielä uimapukukuvastot ja kolmossivun tytöt. Ajankohtaan liittyy myös netin kasvanut rooli, webcam-videoiden julkaiseminen sekä tosi-tv:n nousu. Kuinka paljon nämä ilmiöt vaikuttavat yhä yhteiskunnassa asennetasolla? Aiheesta keskustevat sukupuolentutkimuksen asiantuntija, professori Tuija Saresma, ulkonäkötutkija Erica Åberg, taiteilija, kirjailija Raisa Omaheimo sekä mediatutkija Anu Koivunen. Ville Talola toimittaa.

Okei et välttämättä just SINÄ ole huono palautteessa, mutta yllättävän moni on: Niin vastaanottamisessa kuin antamisessa. Joten katsotaan jakson jälkeen miltä tuntuu tuomio palaute kyvykkyydestä! (00:00) Intro (00:38) Palaute aiheena (07:11) Palautteen haasteet (11:01) Ihan Jees ja muut huonot palautteet (16:09) Kuinka palaute auttaa rakentamaan tulevaa (23:04) Pienikin palaute on hyvä (31:51) Loppusanat

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallituksen sisäinen tilanne mutkistui kertalaakista, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi arvovaltansa likoon perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa vastaan. Mikä on rasismikiistaksi äityneen budjettiriihen merkitys suomalaisen politiikan ja hallituksen jatkon kannalta? Kielsikö Orpo mahtikäskyllään perussuomalaisilta lopullisesti rasistiset puheet? Käynnistyykö Orpon julistaman uuden sanktiomallin nakertaminen perussuomalaisten toimesta heti pahimman myrskyn laannuttua? Kertovatko budjettiriihen päätökset Orpon hallituksen talouslinjan lipsumisesta? Pitikö leikkauslinja pintansa kasvasta työttömyydestä huolimatta? Kuinka suuri epäonnistuminen velkatavoitteen karkaaminen olisi velasta puhuvalle hallitukselle? Minkälaisen talousperinnön Orpon hallitus siirtää budjettiriihen päätösten myötä seuraajilleen? Budjettiriihen lopputulosta analysoivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Meillä ja Kalifornialla on sittenkin jotain yhteistä ja hempeiden tunteiden ilmaistusta on tullut uusi normaali. Lisäksi studioon saapuu vieraaksi Minnan TTK-tanssipari ja tanssiopettaja Mikko Ahti! Kuinka sinä taitat työmatkasi ja tiedätkö mistä Guinness World Records on saanut alkunsa? Ja tsemppiä uimakouluun ilmoittautuville!

Tässä jaksossa minulla on vieraanani kirjailija Leo Ylitalo. Puhumme Leon elämästä Ruotsissa ja Banaanitalo-romaanista, jonka minä olen mukauttanut selkokielelle. Kysyin Leolta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? (Who are you and what do you do?) 2. Kuinka aloit kirjailijaksi? (How did you become a writer?) 3. Milloin / Miten päätit kirjoittaa Banaanitalon? (When / How did you decide to write 'Banaanitalo'?) 4. Oletko sinä Banaanitalo-romaanin Raimo? Kuinka paljon Banaanitalossa on omaa nuoruuttasi? (Are you Raimo, the main character in ''Banaanitalo'? How much of your own youth is in the novel?) 5. Mitä ajattelit, kun kuulit, että Banaanitalo selkomukautetaan? (What did you think when you heard that 'Banaanitalo' would be adapted into easy Finnish?) 6. Miltä selkokielisen Banaanitalon lukeminen tuntui? (How did it feel to read the easy Finnish version of 'Banaanitalo'?) 7. Mitä kaikkien pitäisi tietää ruotsinsuomalaisista? (What should everyone know about the Sweden Finns?) Lue lisää Banaanitalo-romaanista: https://www.privatefinnishlessons.com/banaanitalo Banaanitalo-romaanin kansi: Hannele Harald

Mitä on hermostollinen herkkyys?On ollut puhetta erityisherkkyydestä eli "HSP"-ilmiöstä (Highly Sensitive Person), aistiyliherkkyydestä ja muista aistimisen, havainnoinnin ja tuntemisen herkkyyteen liittyvistä ilmiöistä.Mistä näissä on kyse? Mihin ne perustuvat? Miten ihmiset voivat hyötyä tällaisesta tiedosta, ja miten tunnistaa oma hermostollinen herkkyys, tai herkkyyden vähyys?Vieraanani on Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, ekoterapeutti ja Jungilainen valmentaja, sekä muun muassa joogaohjaaja.Hän toimii myös Suomen psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtajana. Keskustelemme myös seuraavista:- Kuinka hyödyntää oma herkkyys tai herkkyyden puute- Mitä parisuhde- ja ihmissuhdehaasteita ja -vahvuuksia hermostolliseen herkkyyteen liittyy- Miksi evoluutio on tuottanut vaihtelua hermostolliseen herkkyyteen- Muiden eläinten erityisherkkyysTässä Ninan siteeraamia materiaaleja:Falkenstein, T., Sartori, L., Malanchini, M., Hadfield, K., & Pluess, M. (2025). The Relationship Between Environmental Sensitivity and Common Mental-Health Problems in Adolescents and Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Clinical Psychological Science, 0(0).Gowdy JM. Ultrasocial: The Evolution of Human Nature and the Quest for a Sustainable Future. Cambridge University Press; 2021.http://www.jungian-coaching.net/http://www.deep-earth.net/http://www.mentalisaatio.fi/https://www.kosmosjournal.org/kj_article/ecological-mentalizing/Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Uutuuskirja Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia väittää, että buddhalainen ajatusmaailma olisi uinut länsimaalaiseen filosofiaan jo antiikin aikana Aleksanteri Suuren valloittaessa nykyisen Intian alueita osaksi valtakuntaansa. Filosofi Pyrrhon kulki mukana näillä sotaretkillä ja opiskeli mm. persialaisten maagien sekä intialaisten filosofien alaisuudessa parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja otti buddhalaisilta vaikutteita suhtautua toisella tavalla ajattelevaan mieleen. Kirje Buddhalta -teoksen kirjoittaja, filosofiaa opiskellut ja vajrayana-buddhalaisuutta tunnustava toimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth sukeltaa kirjassaan syvälle sekä länsimaisen filosofian historiaan että buddhalaisuuden perusperiaatteiden äärelle tehden vertauksia ja rinnastuksia näiden kahden välille. Hänen pyrkimyksenään on osoittaa, miten "kirje Buddhalta" on kulkeutunut jo esifilosofien ajoista länsimaiselta filosofilta toiselle vaikuttaen siihen, miten he ovat muodostaneet tunteamiamme ajatuksia sekä teorioita todellisuudesta. Mitkä ajatukset kohtaavat buddhalaisessa dzogchen-perinteessä ja länsimaisessa filosofiassa, ja mitkä eivät? Mitä eri filosofisten teorioiden, buddhalaisuuden sekä meditaation välisestä dialogista voidaan oppia? Kuinka uskottavia Ahlrothin hypoteesit ja oivallukset näiden kahden toisiaan perinteisesti hylkivänä pidetyn uskon- ja ajatusmaailman välillä ovat? Kulttuuriykkösessä aiheesta keskustelemassa Jussi Ahlrothin lisäksi filosofi Elisa Aaltola sekä uskonnon tutkija, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Sotilaat ja virkamiehet laskevat turvatakuita samalla, kun isot pojat puhuvat toistensa ohi. Miten Ukrainan turvatakuita nyt laaditaan? Tästä keskustelu Ykkösaamu-podcastin aluksi. Itämerellä on nähty outoja suhaajia Venäjän laajentuneen hyökkäyssodan jälkeen. Raahattu ankkuri, ruostunut varjolaiva, hiipivä vakooja-alus, Venäjältä Intialle valmistunut sotafregatti teki neitsytmatkan Perämerelle! Kuinka paljon näistä kummallisuuksista voidaan laittaa Itämeren kasvaneiden sotilaallisten jännitteiden piikkiin? Tästä käydään toinen keskustelu. Ykkösaamu-podcastin toimittaa Linda Vettanen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa uudessa kirjassaan ulkopoliittista ajatteluaan ja persoonaansa. Näistä jälkimmäisen sanotaan siivittäneen Stubbin diplomaattisesta menestyksestä toiseen – Trumpin golfkaveriksi ja kuiskaajaksi – keskelle tärkeimpiä neuvottelupöytiä. Kuinka korkealle ikuiseksi optimistiksi itseään luonnehtiva Stubb presidenttinä yltää? Kilvoitteleeko Stubb kaverinsa Trumpin kanssa jopa Nobelin rauhanpalkinnosta? Mitä tarkoittaa vallan kolmio ja arvokkaan ulkopolitiikan linja, joista Stubb kirjassaan kirjoittaa? Miksi lännen mahdollinen heikkous on Stubbin mukaan hänen ystävänsä Trump? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Traumojen vaikutukset heijastuvat usein myös työyhteisöihin, harrastuksiin ja laajemminkin koko ihmiskuntaan. (00:00) Intro (02:47) Traumojen tunnistaminen ja käsittely (07:42) Vuorovaikutus (17:10) Ärsykkeiden vaikutus (20:42) Luottamuksen merkitys (27:57) Ruoka ja turvallisuus (35:29) Loppusanat

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä tekoälyagenti ovat, ja miten kuka tahansa voi tehostaa omaa työskentelyään niiden avulla? Kuinka paljon agentit voivat korvata työvoimaa julkishallinnossa?Studiossa tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on kuvattu 4.8.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hakukoneoptimointi(6:08) Työmarkkinat(8:23) Kielimallien kilpailu(13:35) Tekoälyagentit(22:44) Mihin agentit sopivat?(30:34) Metapromptaus(35:10) Vedonlyönti tekoälyllä(42:07) Tekoäly ja geopolitiikka(51:20) Donald Trump(58:25) Suomen julkinen sektori(1:03:10) Sitra(1:07:56) Päätöksenteon automatisointi

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Kuinka paljon maahanmuutto kustantaa julkiselle taloudelle? Miksi Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja, ja millaisia vaikutuksia Islamin leviämisellä Eurooppaan voi olla?Studiossa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Jakso on kuvattu 7.8.2025.ℹ️ TUTKIMUKSET 1) Van De Beek, J., Roodenburg, H., Hartog, J., Kreffer, G. (2023). Borderless Welfare State. The Consequences on Immigration for Public Finances, Amsterdam School of Economics. 2) Raffelhüschen, B., Seuffert, S., und Wimmesberger, F., (2023). ”Die fiskalischen Chancen und Risiken der Migration im Kontext des demografischen Wandels”, Konrad Adenauer Stiftung. 3) Raffelhüschen, B., Seuffert, S., und Wimmesberger, F., (2024). “Ehrbarer Staat? Fokus Migration – Zur fiskalischen Bilanz der Zuwanderung”, Argumente zu Marktwirtschaft und Politik, Nr. 173, 1/2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Etlan raportti(5:45) Suomen tutkimus(11:49) Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka(15:47) Islam(24:35) Rikollisuus ja pakolaiset(31:01) Vasemmiston ristiriita(34:05) Pisteytysjärjestelmä(40:12) Kustannusten jakautuminen(47:43) Poliittiset vaihtoehdot

Saylor-sarjan ensimmäisessä osassa sukelletaan teknologian, energian ja historian läpi kohti ymmärrystä siitä, miksi bitcoin on yksi aikamme merkittävimmistä keksinnöistä. Varoitus! Tämä kaninkolo menee syvälle, mutta matka on sen arvoinen. Kuinka energia on kaiken keskiössä ja miten teknologinen kehitys on eteenpäin ajava voima, jota ei voi pysäyttää? Miten pystyimme nousemaan luolamiehestä huippupedoksi? Miten rautateiden leveys ja roomalaisten sodan voittaminen ovat yhteydessä toisiinsa? Tämä suomennettu ja muokattu jakso pohjautuu Michael Saylorin ja Robert Breedloven legendaariseen What is Money? -keskusteluun, josta syntyi yli 25 tuntia ajatuksia kutkuttelevaa sisältöä. Lähteet ja lisätiedot:Saylor Academy – https://www.saylor.org/What is Money Podcast – https://whatismoneypodcast.com/© Saylor Academy 2010-2025 except as otherwise noted. Excluding course final exams, content authored by Saylor Academy is available under a Creative Commons Attribution 3.0 Unported license.

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kävimme läpi syksyn 2025 kirjakatalogit ja poimimme toisillemme luettavaa. Kumpi tuntee toisen lukumaun paremmin ja löysimmekö lukulistoillemme jotain, mitä emme olisi itsekään osanneet valikoida? Tervetuloa kuuntelemaan Kirjapinon takaa -podcastin syyskauden ensimmäistä jaksoa! Jaksossa mainitaan mm. nämä kirjat: Mariana Enriques - Aurinkopaikka hämärille ihmisille Kaisu Tuokko - Pimeän hetket Camilla Läckberg - Itkijänainen Eduard Louis - Monique pakenee Emily Henry - Suurenmoisen upea elämä Lucy Diamond - Rakkautta italiaksi Emmi Itäranta - Lumen laulaja Richard Powers - Alkumeri Max Seeck - Petetty Anna Kortelainen - Stadin väkeä Camilla Grebe: Pimeyden polut Chris Carter: Vastaa Andreine Cordani: Murha jouluostoksilla Monica Fagerholm: Eristystila/Kapinoivia naisia Marko Hautala: Samaelin kirja Paavo Teittinen: Pitkä vuoro Noora Hautakangas: Huijarisyndroomasta huolimatta Liz Moore: Metsien jumala Samantha Harvey - Kiertoradalla Kari Hotakainen - Kirjamessut Leena Paasio - Tuuli kääntyy etelään Ito Ogawa - Paperikauppa Tsubaki Alex Schulman - 17. kesäkuuta Heather Fawcett - Emily Wilden haltiatiedon opas Anthony Passero - Tartunta Holly Jackson - Rachel Pricen paluu Helene Gullberg - Suojatti Sophie Stava - Kaikki nuo valheet Dan Brown: Salaisuuksien salaisuus Minna Rytisalo: Sylvia Claire Keegan: Aivan viime hetkellä Janice Hallett: Vetoomus Anthony Hopkins: Hyvin sinä pärjäsit Maija Kajanto: Talvikaupungin valot Charlotte McConaghy: Kesyttämätön pimeä

Nyt lentää vitsejä sieltä täältä ja tuolta! Huvipuistojen lemmenleikit jättivät elinikäisiä traumoja. Esko on kuin lentokapteeni - 7 onnistunutta nousua ja laskua, mutta tässä tapauksessa polvistumisen ja kihlautumisen suhteen. Kuinka monta kertaa Suvi on ollut kihloissa? Lisäksi oli G-voimaa, väsytyskikkoja sekä päihtyneitä ministereitä. Eskoa ei todella tulla näkemään Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijana - syy selviää tästä hulvattomasta koosteesta!Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia →

Tässä jaksossa vastataan kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin seksistä! Jenni ja Joonas keskustelevat muun muassa suihinotosta ja seksiin liittyvästä häpeästä. Vastauksia haetaan kysymyksiin kuten: Miten harrastaa seksiä ulkoilmassa? Kuinka saada kumppani nuolemaan klitorista? Miksi nuoret miehet haluavat touhuta kokeneen naisen kanssa?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Himocastin deittietiketti tulee tässä! Oletko valmis? Mitkä ovat deittailun pelisäännöt? Kuinka tulee ihmisen käyttäytyä? Auttaisiko jos uuden ihmisen kanssa sitoutuisi deittailemaan viikon? Onko rosoisuus ja epätäydellisyys oikeastaan viehättävää? Miten omia ja toisen rajoja tulee kunnioittaa? Mitä tapahtuu, kun deittailussa kaiken määrittää ominaisuuksien optimointi. Entä ollaanko me kaikki vähän kusipäitä? Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Podcaster and writer Kelsey McKinney (You Didn't Hear This From Me: Notes on the Art of Gossip) "spills the tea" on all things gossip — from prayer circles to AI tattle; award-winning author Omar El Akkad discusses his first book of nonfiction One Day, Everyone Will Have Always Been Against This, which traces his disillusionment with the West and the failure of its promises; and indie folk band Kuinka perform their tune "Living Room Floor."

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ennallistaminen palauttaa ihmisen muokkaamia ympäristöjä takaisin luonnontilaan tai ainakin lähelle sitä. Kuinka metsien ja soiden monimuotoisuus palautetaan? Mitä toimenpiteitä tarvitaan jokien ja järvien kanssa? Mitä kaikkea voi ennallistaa ja mitä se maksaa? Voit kysyä ennallistamisesta tai kertoa oman kokemuksesi. Studiossa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Juontajina Markku Sipi ja Paavo Häikiö. Lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hannu Vähämäki / Yle

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Keskustelutaidot ja yhteyden luominen toiseen ihmiseen voivat auttaa vähentämään yksinäisyyden tunnetta. Kuunteleminen, läsnäolo ja tilanteeseen mukautuminen auttavat luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita niin arjessa kuin työelämässä. Ystävällisyys, tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen ovat pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti yhteyden muodostamista. Kun osoitamme aitoa kiinnostusta toista kohtaan ja myötäelämme hänen tunteitaan, madallamme kynnystä avoimeen vuorovaikutukseen. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, OK5 yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala. Nina ja Ilona keskustelevat hyvistä keskustelutaidoista ja yhteyden luomisesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ovat hyvät keskustelutaidot, ja miten ne vaikuttavat vuorovaikutukseen? - Mitkä ovat yleisiä haasteita, jotka liittyvät keskustelutaitoihin? - Miten tunteet vaikuttavat keskustelutaitoihin ja vuorovaikutukseen? - Miten keskustelutaitoja voi kehittää ja harjoitella?Lisätietoja:Ilona Rauhalan verkkosivut: https://www.ilonarauhala.fi/OK5:n verkkosivut: https://ok5.fi/Ilona Rauhala Instragram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/Ilona Rauhala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilonarauhala/Ilona Rauhalan kirja Keskustelun voima (Otava 2020).Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Monet ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat keväällä ja kesällä kotipihoilleen erilaisia kasveja. Miten pihapiiristä luodaan samaan aikaan kaunis ja monipuolinen ympäristö, joka houkuttelee myös vieraita alueelle? Eli millaisessa puutarhassa perhoset, pölyttäjähyönteiset, linnut ja nisäkkäät viihtyvät? Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Millä kasveilla voi perhosia ja lintuja houkutella? Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa Mikko Lagerström, Sami Kiema ja Juha Laaksonen vierailevat Vantaalla Leena ja Heikki Luodon pihamaalla. Soita ja kysy pihamaan hoidosta tai kerro pihapiirin luontohavainnoistasi. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666.

"Vice, Virtue. It's best not to be too moral. You cheat yourself out of too much life. Aim above morality. If you apply that to life, then you're bound to live life fully." In which we unpack the meaning of life—and the meaning of Harold and Maude—with Miranda Zickler and Eve Lindley. Miranda Zickler is the producer of this very show, a member of Kuinka, a member of Magpie Cinema Club and the queen of our hearts! https://linktr.ee/mirandatheswampmonsterSupport Eve's directorial debut, Give & Take, here! https://seedandspark.com/fund/give-takeWe LOVE Magpie Cinema Club! You can find their songs (including the one in THIS VERY EPISODE) / Bandcamp HERE!https://magpiecinemaclub.bandcamp.com/This episode was made possible by your support! Thanks to everybody who supports us on Patreon and Apple Plus.https://www.patreon.com/youaregoodAlex's zine!https://www.patreon.com/HighOccultureCarolyn's record!https://linktr.ee/carolynkendrickYou can buy a You Are Good logo shirt DESIGNED BY THE GREAT LIZ CLIMO here. (Liz Climo designed our logo!)https://www.bonfire.com/you-are-good-shirts160/You Are Good is a feelings podcast about movies.You can make a contribution to Palestine Children's Relief Fund here:https://www.pcrf.net/You can find us on Twitter, Instagram, BlueSky, TikTok, Patreon and Apple Plus.The Music of You Are Good, Vol. 1 is here:https://carolynkendrick.bandcamp.com/album/the-music-of-you-are-good-vol-1Miranda Zickler produced and edited this episode:https://linktr.ee/mirandatheswampmonsterFresh Lesh produces the beats for our episodes.