Podcasts about kuinka

Tässä tavallista rennommassa ja lyhyemmässä minijaksossa käydään läpi huijaustapaus, josta ei käänteitä puutu. Miksi gynekologi neuvoo ystäviä harrastamaan keskenään seksiä? Kuinka erikoisissa olosuhteissa alkanut suhde etenee aina avioliittoon asti?Hiljaisia huutoja toivottaa minijakson myötä levollista loppuvuotta ja valoisaa uutta vuotta 2026!Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/95lahteet

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta? Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna Rauhala ja tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana etäyhteydellä kaamoksen keskeltä Kilpisjärven tutkimusasemalta on palvelukoordinaattori Hannu Autto. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pimeä ilta -tapahtumassa 2.12.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/_ufPssVwIiM

Jatketaan siitä, mihin jäätiin Varustelekan Antti Vaittisen kanssa viime jaksossa! Antti pitkän linjan reserviläinen ja toimi usean vuoden ajan myös asekäsittelykouluttajana, eli koulutti työkseen ampumista, kunnes terveyssyistä joutui eläköitymään hommasta. Aiemmassa jaksossa puhuttiin Antin urasta reserviläisenä sekä reserviläisten kouluttamisesta. Kysyttiin siis Antilta ampumataidosta, asekäsittelytaidosta ja kysytään, että mitkä opit on tärkeimpiä modernia konfliktia silmälläpitäen. Miten taistelijaa kannattaa opettaa ampumaan, jotta se onnistuu niissä vaikeimmissa paikoissa? Mitä mieltä Antti on intin uudesta rynnäkkökivääristä ja kaliiperista, onko risuherkkyys miten tärkeä juttu? Kuinka tärkeää on hyvä turvallisuuskulttuuri?Hämmentävää kyllä, puhutaan myös veroista ja terveydenhuollosta!Jutellaan myös Antin töistä viranomaismyynnin parissa Varustelekalla. Lekan verkkokauppa on kuulemma nyt korjattu ja toimii kuin se kuuluisa junan vessa! Mighty Finland vaatteet: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandToivo M/25 Olutta K-kauppaasi: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/ehdotuksestasi-k-kaupan-hyllylleTaistelijan Lehtiö: https://varusteleka.com/products/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio-fiMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä? Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä. Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita.Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami. Aiheita:- Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä?- Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako?- Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä?- Kuinka pelata viisaammin?- Stressiä aiheuttavat ja sinnikkyyttä vaativat pelit.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kolkutellaan jälleen taidemaailman isoja tabuja: saako taiteilija olla kaupallinen ja edistää aktiivisesti oman taiteensa myyntiä vai katsotaanko sitä taidepiireissä nenänvartta pitkin? Entä kuinka edistää oman taiteen myyntiä?Studioon Sinin ja Marikan vieraiksi saapuu kaksi koulutettua kuvataiteilijaa, Milo Topra ja Tero Annanolli, joiden kanssa myllätään aihetta huolella.Viihdevinkit Milo: Titta Free Bird - Luova bisnes mentori ja Titan Luovan yrittäjän uusi aikakausi      Podcasthttps://tittafreebird.mykajabi.com/podcasthttps://tittafreebird.mykajabi.com/Tero: Julia Cameron kirja Tie luovuuteenhttps://www.suomalainen.com/products/tie-luovuuteen-1?srsltid=AfmBOooIQM19cq7HB6GH9pe2ptz0YcScfAy13kYLaiQZJH87mKN2-yhTSini: Uusi Juttu, ja erityisesti kulttuuriohjelma Kermahttps://www.uusijuttu.fi/Justin Buan IG-tilihttps://www.instagram.com/justinbua/Marika: Stiletti-lehtihttps://stupidomarket.fi/tuote/stiletti-1-lehti/Juontajat ja tuotanto: Sini Kallio ja Marika HäkkiläEditointi ja äänisuunnittelu: Marika HäkkiläÄänitys: Sulka ProductionsKansikuvan teos: “Edges of Glory”, Sini KallioArtpodin logo: Pauliina VuorinenKiitos Sulka ProductionsLähteetMilon kotisivut: https://www.kerberys.com/Teron kotisivut: https://www.annanolli.com/?gad_source=1&gad_campaignid=17249972551&gclid=Cj0KCQiA6NTJBhDEARIsAB7QHD0kIsJ3TXq8uSElgb45ch_kYSfuB-tJZPRXS8-ro4En6jjqK3huBIYaAuzeEALw_wcBKonst&Formhttps://konstoform.fi/

Syyllisyys ja huono omatunto on vallannut kuulijan mielen, kun hän on saanut rakentavaa palautetta esihenkilöltään. Kuinka päästä yli häpeän tunteesta vai onko ainoa vaihtoehto lähteä etsimään uutta työpaikkaa? Eskon mielestä tämä on ylidramaattista ajattelua, mutta mitä mieltä muut kuulijat ja Suvi ovat?Lähetä oma Kaverin puolesta kyselen -viestisi osoitteessa https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva / Päivittäin vaihtuva KPK-aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Atrian tuloskehitys on ollut viime vuodet myötätuulessa, ja pörssikurssi on totellut tuloskehitystä.Liiketoimintaympäristö ei kuitenkaan näytä järin hehkeältä, sillä Atrian perinteisessä ytimessa, sian- ja naudanlihassa, kysyntäkäyrät viettävät alaviistoon.Kypsän ja jopa laskevan markkinan peli on tehokkuuspeliä. Isoissa volyymeissä jokainen säästetty sentti tai prosentin kymmenys on kotiinpäin. Rako on ahdas, kun toisaalla keskittynyt kauppa ja rahoistaan tarkat suomalaiset kuluttajat eivät tarjoa helppoja voittoja. Atria käy taistoon muun muassa tehostamalla prosessejaan ja kampaamalla läpi jokaisen tuotteen hinnoittelun net revenue management -toimintatavan mukaisesti.Kasvua Atria hakee erityisesti siipikarjasta ja valmisruuasta, joissa kummassakin kysyntä antaa myötätuulta. Eriytisesti Ruotsissa, Atrian toiseksi suurimmassa toimintamaassa, ne ovat kovassa kasvussa.Nurmossa avattiin viime vuonna 165 miljoonan euron siipikarjalaitos, ja parhaillaan käynnissä on noin 110 miljoonan euron suuruinen valmisruokatuotannon investointiohjelma. Tehdasinvestointien lisäksi Atria satsaa näille aloille suhteessa enemmän tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, ja mahdolliset yritysostotkin kohdentunevat siipikarjaan tai valmisruokaan.Itikka-osuuskunta ja Lihakunta omistavat yhdessä selvästi yli puolet Atrian osakkeista ja lähes 90 prosenttia äänistä. Osuuskuntien itselleen määrittelemä tärkein tehtävä on ”hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä”. Siis varmaankin taata tuottajien lihalle kysyntä ja hyvä hinta.Atrian vähemmistösijoittajan näkökulmasta raaka-aineesta ei pitäisi maksaa senttiäkään enempää kuin on tarve eikä lihaa pitäisi ostaa grammaakaan yli tarpeen. Kuinka nämä intressit sopivat yhteen?”Toimimme niin kuin mikä tahansa pörssiyhtiö”, Kai Gyllström vastaa. ”Meitä mitataan liikevoitolla, osakekohtaisella tuloksella, kasvulla ja työhyvinvoinnilla. Mittarit liittyvät kannattavaan kasvuun.”Yhteistyössä: Atria

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Kimmo ja Minna antavat videovinkkejä ja ottavat osaa Perniön suruun. Kuinka paljon turistit käyttävät rahaa lapin lomaan, miellyttääkö tämän vuoden hittitorttu sinua ja koetko painetta joululahjojen ostamisesta? Lisäksi Minna on koukussa oikaisuihin ja muistakaa: Ei saa jäädä turhaan kupeksimaan!Minna ja Kimmo Radio Novan Aamussa arkisin klo 6-10!

Miten paljon omaa hermostoaan voi säätää? Hermostoon liittyy paljon myyttejä, jotka otetaan totuuksina. Kuinka hermosto toimii ja mihin voi vaikuttaa? Haastateltavina ylilääkäri, neurologi Sami Curtze, neurologi Leena Kämppi ja neuropsykologi Katri Saar. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelu Laura Koso.

Kuinka monta minuutta sinulla on? Onko identiteettisi vain tarina, jota kerrot itsellesi? Keihin peilaat itseäsi? Katriina Järvinen on kirjailija ja psykoterapeutti. Koulutukseltaan hän on myös kulttuuriantropologi ja sosiaalipsykologi. Järvinen kertoo ohjelmassa miten työväenluokkainen luokkakokemus ja helluntailaisuus ovat muovanneet hänen identiteettitarinaansa. Tulette huomaamaan, ettei identiteetti ole kiveen kirjoitettu tarina.

Mitä on kiintymysvanhemmuus? Entä kiintymyssuhde? Kuinka luoda yhteyttä lapseen tämän hetken hektisessä, ärsykkeitä täynnä olevassa maailmassa, etenkin jos aikuinen tai kaikki osapuolet ovat kuormittuneita? Ja mistä tietää että yhteys lapseen kaipaisi vahvistamista? Podcastissa vieraina Kiintymysvanhemmuus ry:n Anni Paarma ja Lilja Ritvos.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapaa Moskovassa tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin. Mitä tapaamiselta odotetaan, siitä kertoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköverkkoa on tämän takia vahvistettava lähivuosina merkittävästi.Kuinka taattua sähkön riittävyys Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa?Aiheesta keskustelevat energiatekniikan ja energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta ja yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Tšekissä on astumassa valtaan uusi, laitaoikeistolainen hallitus todennäköisesti lähiviikkoina. Lokakuussa käydyt vaalit voitti oligarkki-miljardööri Andrej Babišin ANO-puolue, jonka keskeisiä vaalilupauksia olivat hyvinvointivaltion palauttaminen ja Ukrainan sotilasavun jäädyttäminen. Millainen muutos Tšekin politiikassa on luvassa, siitä kertoo Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Prahasta. Itsenäisyyden juhliminen alkaa Presidentinlinnassa jo tiistaina erillisessä juhlatilaisuudessa, jossa vieraina on muun muassa sotiemme veteraaneja ja lottia. Tilaisuudesta ja veteraanien perinnöstä kertoo Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen. Hallitus on tehnyt kautensa aikana mittavia muutoksia koulutukseen liittyviin tukiin. Aikuiskoulutustuki on poistettu ja tiistaina eduskunta päättää työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen poistamisesta. Miten alanvaihto onnistuu ja millaisia koulutusmahdollisuuksia työntekijöillä on uransa varrella? Aiheesta keskustelevat koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski SAK:sta, tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja uudelleenkouluttautumisen palveluita tarjoavan Hyrian rehtori Tuula Kortelainen. Lasten ja nuorten säätiö on julkaissut Nuorten tulevaisuuskuva 2025 -taideteoksen ja -selvityksen. Huolta nuorissa aiheuttavat sota ja köyhyys - ja luottamus tulevaisuuteenkin on koetuksella. Nuorten ajatuksista kertoo ohjelmapäällikkö Noora Kupari. Tuottajina Anna-Maria Haarala ja Mika Kriikku, toimittajina Alina Mäkynen, Elina Sonkajärvi, Petra Nykänen ja Anssi Väisänen. Juontajana Mika Kriikku.

Oppositiopuolueet julkistivat vaihtoehtobudjettinsa. Mitä kaksi suurinta oppositiopuoluetta tekisi toisin kuin hallitus? Kuinka uskottava opposition vaihtoehto on? Aiheesta keskustelevat SDP:n talousvastaava Joona Räsänen, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi sekä hallituspuolue kokoomuksen valiokuntavastaava Timo Heinonen. Toimittajana on Antti Pilke.

Tällä kertaa Jenni ja Joonas pureutuvat siihen, mitä nainen haluaa kumppaniltaan. Jaksossa käsitellään miesten ja naisten välisiä odotuksia, eriarvoisuutta ja roolimalleja. Kuinka valtava merkitys tunneälyllä on suhteissa? Entä sillä, että on kyky katsoa kohti kärsimystä?Keskustelu vie myös metatöiden äärelle. Miksi metatöiden jakaantuminen sukupuolten välillä on usein edelleen vaikeaa? Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa usein sukupuolesta riippuen, toisella on kyky hahmottaa mitä asioita perhearjessa tai työpaikalla pitää tehdä? Ja miten tämä kaikki heijastuu parisuhteeseen? Luvassa on oivalluksia, henkilökohtaisia kokemuksia ja vinkkejä, jotka avartavat näkökulmia ihmissuhteisiin.Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja osallistu keskusteluun!

Kuinka aion toimia Frameryn listautumisannissa ja -myynnissä?Jakso sisältää Frameryn toimitusjohtajan Samu Hällforsin haastattelun, joka on osa Frameryn markkinointia.Jakso ei ole Frameryn markkinointia.Samu Hällforsin haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://www.youtube.com/watch?v=y5jxG2GDRdI

Tämä on se hetki, kun toivottaisiin korona-ajat takaisin. Kaverin puolesta kyselen -osiossa pohditaan, kuinka poskisuudellaan oikeaoppisesti. Nämä haastavat ja suomalaisille epätyypilliset tilanteet luovat hyvin kiusallisia tilanteita meille kaikille. Kuinka monta kertaa poskisuudellaan, kummalle puolelle ja missä maissa?Lähetä oma Kaverin puolesta kyselen -viestisi osoitteessa https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva / Päivittäin vaihtuva KPK-aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Tässä unohtumattomassa jaksossa Jenni ja Joonas perehtyvät sidonnan kiehtovaan maailmaan, yhdessä sidontataiteilija Amy Mayn kanssa. Keskustelu etenee sidonnan historiasta sen eri muotoihin, ja eroottisiin ulottuvuuksiin. Amy jakaa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, miten sidonta voi toimia välineenä yhteyden luomisessa itseen ja toisiin.Kuulemme myös käytännön vinkkejä sidontaan. Minkälaiset köydet soveltuvat sidontaan parhaiten? Kuinka ottaa huomioon kaikki turvallisuustekijät? Joonas saa kokea elämänsä ensimmäisen sitomisen jakson aikana. Minkälainen kokemus on? Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja osallistu keskusteluun!

Björn Wahlroosin perheen sijoitussalkusta selvästi alle puolet on pörssilistattuja osakkeita. Private equityn, private debtin, venture capitalin ja hedgesijoitusten osuus on merkittävä.Se ei ole ollut viime vuosina voittava allokaatio.”Tässähän on monta ihmeellisyyttä. Hedgerahastot tuottavat suunnilleen nollaa. Venturessa listautumiset ovat olleet jäissä eikä innostus ole ollut järin suurta”, Wahlroos sanoo.Suomalaisista pörssiyhtiöistä Wahlroos omistaa isommin UPM-Kymmeneä ja Mandatumia, joista jälkimmäinen kantaa hänen aikoinaan perustamansa investointipankin nimeä. Nordea- ja Sampo-omistuksensa Wahlroos kertoo pääosin myyneensä.Jaksosta selviää myös, mikä on Wahlroosin tämän hetken suurin suora osakesijoitus."Jos edellinen vuosikymmen oli ennen kaikkea listaamattomien assettien suurta kulta-aikaa, niin kaikkiahan on yllättänyt se tosiasia, että maailmassa on [viime vuosina] ollut yksi yksinkertainen sijoitus ylitse lähes kaiken, ja se on ollut S&P 500 -indeksi."S&P 500:n menestystä ovat siivittäneet ennen muuta muutamat teknologiayhtiöt. Samalla niiden markkina-arvot ovat paisuneet melkoisiksi. Viisi suurinta pörssiyhtiötä muodostaa noin 30 prosenttia S&P 500:sta. Paitsi niiden painot myös niiden markkina-arvot ovat nousseet melkoisiksi.”Me itse asiassa olimme sijoittajana NVIDIAssa ajan, joka antoi varsin hyvän tuoton, mutta lähdimme liian aikaisin pois, aika lähellä näitä nykyisiä tasoja mutta selvästi alempana. Argumentti [NVIDIAsta luopumiseen] oli se, että kasvu, joka on sisällytetty nykyiseen tuottoennusteeseen, tuntui niin käsittämättömältä ottaen huomioon, että niiden asema maailmassa on jo nyt niin keskeinen."Jaksossa Wahlroos kertoo myös näkemyksensä siitä, miltä ikuisuussijoittajan allokaation pitäisi näyttää. Entä jäikö harmittamaan, kun Warren Buffettin Berkshire Hathaway ei tehnytkään vastatarjousta Sammosta yhtiötä Omahaan kaupanneille Wahlroosille ja Kari Stadighille?Björn Wahlroos vieraili Grillillä myös marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/41ozraW48bWn3zQRSOxtV9?si=6hz_18OeRY62jD2f-etuhwKuuntele myös pikagrilli: Millainen yhtiö on Wahlroosin suurimmaksi osakesijoituksekseen mainitsema Rolls Royce?https://open.spotify.com/episode/6kkBMwAkAmA24FwCsZkB9G?si=d94dac6c7fe94788

Karon Grillin haastattelussa Björn Wahlroos arvelee, että perheensä salkun suurin osakesijoitus on Rolls-Royce, siis tarkemmin Rolls-Royce Holdings Ltd.Mikä se oikein on yhtiöitään ja kuinka se on kolmessa vuodessa yli kymmenkertaistanut arvonsa?Kuinka koronan kurittamasta ja talousvaikeuksissa rypeneestä yhtiöstä on tullut "Britannian NVIDIA" ja Lontoon pörssin viidenneksi arvokkain yhtiö?Kuuntele Björn Wahlroosin grillaus:https://open.spotify.com/episode/7ucNHvva3ShBqWMUPNjLQY?si=_zGMNaxgTRqLjYWu45x4lg

Kun kuolema kohtaa perheen.Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen?Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen.Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä. Jakson aiheita:- Kuinka puhua elämän päättymisestä?- Häpeily ja varovaisuus kuoleman ympärillä.- Tilaa, taukoa, tunteita -periaate.- Ruumiin kohtaaminen.- Lapsen tavat testailla aikuisia ja tutkia heidän reaktioitaan kuoleman teeman ympärillä.- Hautajaiset lapsen näkökulmasta.- Mitä kaikkea kaksivuotias voi ymmärtää?Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa, osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kuinka moni on opiskellut ruokayliopistossa? Etelä-Italian Valle d'Itriassa asuva suomalainen Laura Välimäki on! Italian Pollenzossa sijaitsee Università di Scienze Gastronomiche ja Laura sai sieltä sekä tutkinnon, että puolison. Pari asuu Italian saappaan kärjessä Pugliassa, rauhallisella maaseudulla oliivipuiden ympäröimänä. Yhdessä italialaisen puolison Giorgion kanssa he saivat juuri valmiiksi trullon kunnostusprojektin. Trullo on perinnerakennus ja sen kulttuuriarvo ymmärrettiin, kun pariskunta haki ja sai EU:n tukirahaa sen kunnostamiseen.Laura on ehtinyt asua ja työskennellä muuallakin ulkomailla, mutta Italiassa yksi parhaita puolia on ruokakulttuuri. Ruoka on osa elämää ja jaksossa Lauran intohimo sitä kohtaan välittyy!Lauran IG: @laura_valimaki_Trulon ja projektin IG: @la.terza.luna

Hallitus haluaa muuttaa suomalaista terrorismilainsäädäntöä; päästäänkö uudella lainsäädännöllä paremmin kiinni terrorististen tekojen suunnitteluun? Tästä keskustelevat johtaja Leena Malkki ja professori Kimmo Nuotio. Poliitikkojen puheet tarvittavasta talouspolitiikasta avautuvat kiihtyvään tahtiin, mahtuuko SDPn, keskustan ja kokoomuksen ajatukset samalle tontille: Keskustelemassa kansanedustajat Joona Räsänen, Antti Kurvinen ja Timo Heinonen. Ykkösaamun juontaa Markus Liimatainen, Petri Kejonen tuottaa, toimittajina Satu Heikkilä ja Antti Väisänen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Lintujen talviruokinta on monille tuttu harrastus. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa Mauri Leivon, joka kirjoittanut talvisen pihapiiriin siivekkäistä teoksen Linnunruokkijan opas. Millainen ruokintapaikka Mauri Leivolla Porvoon Ilolassa on? Mitä ravintoa on tarjolla ja millaisia ruokavieraita kotipihalla liikkuu? Kuinka ahkerasti isäntä itse seuraa pihapiirin tapahtumia?

Miten hyönteisten runsautta voidaan arvioida? Ovatko niiden määrät vähenemässä? ja miksi sen tietäminen on tärkeää? Minna Pyykkö kävi Viikissä metsäretkellä terrestrisen ekosysteemiekologian professori Tomas Roslinin ja tilastotieteen professori Jarno Vanhatalon kanssa.

Ranskan historian tuhoisimmasta terrori-iskusta on kulunut kymmenen vuotta. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, minkälaista keskustelua turvallisuudesta maassa on käyty. Millainen terroriuhka Euroopassa on nyt? Keskustelemassa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen tietoverkoista on noussut vahvasti keskusteluun. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Münchenistä, minkälaista keskustelua Saksassa käydään. Kuinka jakautunut Suomen evankelis-luterilainen kirkko on? Keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat tänään. Tutkinnon suorittamisessa oli häiriöitä noin 40 lukiossa ja osa opiskelijoista saa hyvityspisteitä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo tarkemmin, miten hyvityspisteet annetaan. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Moni liiketoimintapäättäjä kokee teknologian etäiseksi, vaikeaksi tai jopa pelottavaksi. Silti juuri teknologia on usein avain liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miksi teknologia herättää epävarmuutta ja miten liiketoiminnan ja IT:n välistä kuilua voi kaventaa. Keskustelu pohjautuu kokemuksiin ja havaintoihin kahdelta eri puolelta: liiketoiminnan ja teknologian rajapinnasta.Vieraana on Hanna Saari, joka on kulkenut urapolun finanssialalta ohjelmistorobotiikan kautta teknologia-alan yrittäjyyteen ja toimii nykyään osakkaana ja myynnistä vastaavana NorthCodessa. Hanna tunnetaan myös blogistaan, jossa hän tekee ATK:sta ymmärrettävää business-ihmisille.Juontajana tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalisticin perustaja ja SaaS Finland-yhteisön vetäjä.• Miksi liiketoimintapäättäjiä pelottaa teknologia – ja mistä tämä tunne kumpuaa?• Miksi on tärkeämpää omistaa ongelma kuin ratkaisu?• Miten Hannan oma urapolku pankkialalta teknologia-alalle opetti näkemään IT:n eri kulmista?• Miten teknologiaa voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ilman, että siitä tarvitsee tulla “tekninen”?• Mitä jokainen business-johtaja voisi tehdä jo tänään tullakseen teknologisesti rohkeammaksi?00:00 Intro – Miksi teknologia pelottaa?02:45 Hannan urapolku pankkimaailmasta ohjelmistorobotiikkaan07:10 North Code ja arki ohjelmistoyrityksen osakkaana12:40 Mikä saa business-johtajat arastelemaan teknologiaa?18:55 “Omista ongelma, älä ratkaisua” – miksi tämä ajattelu vapauttaa?25:20 Kuinka kuilu liiketoiminnan ja IT:n välillä syntyy ja miten se voidaan ylittää32:45 Bloggaamisesta ja ATK:n tekemisestä ymmärrettäväksi39:50 Naiset teknologia-alalla – rohkaisua ja esimerkkejä46:10 Yhteenveto ja opit muille business-päättäjille50:20 Loppusanat

Unkarin pääministeri Victor Orbán tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Mitä vierailulta odotetaan? Puhelimessa itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Miten koululaisten poissaolot saadaan kuriin? Keskustelemassa Espoon Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila ja projektikoordinaattori Heli Pätiälä Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeesta. Lähetyksessä kullaan myös Vantaan kaupungin opetustoimen asiantuntijan Eeva-Liisa Markkasen näkemyksiä. Toimittaja Pekka Viinikka pääsi harvinaiselle vierailulle Lapin lennoston tukikohtaan, missä odotetaan uusia F-35-hävittäjiä. Mikä tieto on turvallista päästää pilvipalveluyritysten palvelimille ja mikä ei? Vieraina Kyberturvallisuuskeskuksen osastopäällikkö Johanna Erkkilä ja tutkijatohtori Otto Kässi Aalto-yliopistosta. Koillis-Espanjaa ovat koetelleet voimakkaat sateet. Barcelonassa oleva Espanjan-toimittaja Maija Salmi kertoo, että viranomaiset suhtautuvat äärisäiden uhkaan aiempaa vakavammin Kreikan karjatiloilla riehuu ärhäkkä lammas- ja vuohirokko, joka uhkaa aiheuttaa raaka-ainepulan feta-juuston valmistukseen. Toimittaja Sara Saure raportoi Ateenasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Terveyspsykologia tutkii ihmisen terveyskäyttäytymistä. Miksi muutosta on niin vaikeaa saada aikaan?Kuinka tehdään kestävä elämäntapamuutos?Tiedetään, että vaikka ihmistä informoidaan kuinka hänen tekemistään epäterveellisistä valinnoista, tämä harvoin lisää terveellisempää käytöstä. Miksi?Vieraanani puhumassa aiheesta ovat terveyspsykologian erikoispsykologit Petri Karkkola ja Taina Hintsa.Aiheina mm.:- Mitä "terveys" tarkoittaa- Miksi tieto ei motivoi?- Pitäisikö epäterveellisistä valinnoista rankaista?- Onko "hyvät ja huonot elintavat" -jaottelussa järkeä. Mistä tällainen tulee?- Mitä töitä tekee terveyspsykologi?Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus on suunnattu terveydenhuollossa, sairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja organisaatioiden kehittämistehtävissä toimiville psykologeille. Erikoispsykologi on mukana ratkaisemassa terveyden, sairauden ja toimintakyvyn haasteita yksilöiden, ryhmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mistä Suomessa löytyy työtä? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen. Ylen tuore MOT-dokumentti kertoo Suomeen palkatuista ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän kurjasta kohtelustaan. MOT-toimituksen tuottaja Eelis Bjurström kertoo, mistä on kyse. Britanniassa prinssi Andrew menettää arvonimensä ja joutuu muuttamaan pois asunnostaan Royal Lodgessa. Kuinka poikkeuksellinen tapaus on kuninkaallisten historiassa? Studiossa tietokirjailija Satu Jaatinen. Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii valtavia määriä vanhoja maksamattomia laskuja. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet tällaisissa tapauksissa? Keskustelemassa Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Erika Virtanen. Käytetyn tavaran markkinat ovat Suomessa kasvussa. Kotkalainen kirpputorinomistaja Tuukka Tikkanen kertoo, miten perinteiset kirpputorit pärjäävät vertaisverkkokaupan kasvaessa. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ilkka Lahti ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Halloween on nurkan takana, joten on hyvä hetki tarkastella markkinoiden pimeää puolta

Kuinka tuhovoimaiseksi Melissa-myrky on kiihtynyt? Tästä lähetyksen kärkeen. Monella hyvinvointialueella rahoitus on retuperällä. Osaavatko alueet tiukan taloudenpidon? Tästä keskustelemassa KeskiSuomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet ja alivaltiosihteeri Marina Erhola. Toisessa aiheessa kysytään suomalaisten käsityötaitojen perään. Studiossa espoolainen teknisen työn opettaja Terhi Söderling ja Helsingin yliopiston vanhempi lehtori Manne Kallio.Lähetyksessä kuullaan myös Yhdysvaltain presidentin Aasian kiertueesta ja Limingan tuulivoimaloiden melusta. Ykkösaamun juontajana on Mari Sarolahti, toimittajina Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki sekä tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.

Tämänkertainen vieraani on Katri Saarikivi. Hän on psykologi, neurotieteilijä ja yrittäjä, joka on tutkinut oppimiseen ja empatiaan liittyv�� aivotoimintaa. Keskustelumme lähtökohta oli pohtia, missä m��rin aivomme mukautuvat siihen hurjaan teknologiseen muutokseen, jonka keskellä elämme ja missä m��rin ehkä eivät. Tämä johdatti meidät sen ��relle, miten yksilön on mahdollista säilytt�� autonomiansa ja mahdollisuutensa ainutlaatuiseen eläm��n maailmassa, jossa algoritmit pyrkivät ottamaan ohjailuvallan miltei kaikessa, mitä teemme. Ja tämä taas vei meidät syvälle oppimisen ja yhteisöllisyyden kysymyksiin. Milloin ja miten ihminen oppii? Milloin hän oppii tehokkaasti? Miksi sisäinen aikuinen, sisäinen lapsi, uteliaisuus ja ällistyminen ovat avaimia parempaan eläm��n. Ja ennen kaikkea, miksi oppiminen on se supervoima, jolla ihminen voi säilytt�� toimijuutensa tässä maailmassa. Toivottavasti nautit tästä kiehtovasta ja ajankohtaisesta keskustelusta yhtä paljon kuin minä. Hyviä kuunteluhetkiä!

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Tässä Q&A-jaksossa mennään suoraan asiaan – luvassa on rehellistä puhetta ja totuuspommeja, jotka voivat herätellä enemmän kuin haluaisit myöntää. Vastaan kuulijoiden kysymyksiin kuten:✨ Miten voittaa ujous?✨ Kuinka manifestoida unelmien mies ja parisuhde?✨ Riittääkö 3200 euron tulot provaidaukseen?✨ Mitkä ovat green flagit miehen deittiprofiilissa?✨ Onko soulmate oikeasti olemassa?✨ Miten lopettaa oman energian tuhlaaminen ajatuksiin miehestä, joka loukkasi ja teki väärin?...ja paljon muuta!Dating Blueprint for Queens Early Bird-hinnalla myynnissä nyt: https://www.youngmsrobinson.com/datingblueprintforqueensTilaa podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/dearladiesfinland/subscribeInstagram: https://www.instagram.com/dearladiesfinland/https://www.instagram.com/iamsaragrady/

Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallituksen sisäinen tilanne mutkistui kertalaakista, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi arvovaltansa likoon perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa vastaan. Mikä on rasismikiistaksi äityneen budjettiriihen merkitys suomalaisen politiikan ja hallituksen jatkon kannalta? Kielsikö Orpo mahtikäskyllään perussuomalaisilta lopullisesti rasistiset puheet? Käynnistyykö Orpon julistaman uuden sanktiomallin nakertaminen perussuomalaisten toimesta heti pahimman myrskyn laannuttua? Kertovatko budjettiriihen päätökset Orpon hallituksen talouslinjan lipsumisesta? Pitikö leikkauslinja pintansa kasvasta työttömyydestä huolimatta? Kuinka suuri epäonnistuminen velkatavoitteen karkaaminen olisi velasta puhuvalle hallitukselle? Minkälaisen talousperinnön Orpon hallitus siirtää budjettiriihen päätösten myötä seuraajilleen? Budjettiriihen lopputulosta analysoivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa minulla on vieraanani kirjailija Leo Ylitalo. Puhumme Leon elämästä Ruotsissa ja Banaanitalo-romaanista, jonka minä olen mukauttanut selkokielelle. Kysyin Leolta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? (Who are you and what do you do?) 2. Kuinka aloit kirjailijaksi? (How did you become a writer?) 3. Milloin / Miten päätit kirjoittaa Banaanitalon? (When / How did you decide to write 'Banaanitalo'?) 4. Oletko sinä Banaanitalo-romaanin Raimo? Kuinka paljon Banaanitalossa on omaa nuoruuttasi? (Are you Raimo, the main character in ''Banaanitalo'? How much of your own youth is in the novel?) 5. Mitä ajattelit, kun kuulit, että Banaanitalo selkomukautetaan? (What did you think when you heard that 'Banaanitalo' would be adapted into easy Finnish?) 6. Miltä selkokielisen Banaanitalon lukeminen tuntui? (How did it feel to read the easy Finnish version of 'Banaanitalo'?) 7. Mitä kaikkien pitäisi tietää ruotsinsuomalaisista? (What should everyone know about the Sweden Finns?) Lue lisää Banaanitalo-romaanista: https://www.privatefinnishlessons.com/banaanitalo Banaanitalo-romaanin kansi: Hannele Harald

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa uudessa kirjassaan ulkopoliittista ajatteluaan ja persoonaansa. Näistä jälkimmäisen sanotaan siivittäneen Stubbin diplomaattisesta menestyksestä toiseen – Trumpin golfkaveriksi ja kuiskaajaksi – keskelle tärkeimpiä neuvottelupöytiä. Kuinka korkealle ikuiseksi optimistiksi itseään luonnehtiva Stubb presidenttinä yltää? Kilvoitteleeko Stubb kaverinsa Trumpin kanssa jopa Nobelin rauhanpalkinnosta? Mitä tarkoittaa vallan kolmio ja arvokkaan ulkopolitiikan linja, joista Stubb kirjassaan kirjoittaa? Miksi lännen mahdollinen heikkous on Stubbin mukaan hänen ystävänsä Trump? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Podcaster and writer Kelsey McKinney (You Didn't Hear This From Me: Notes on the Art of Gossip) "spills the tea" on all things gossip — from prayer circles to AI tattle; award-winning author Omar El Akkad discusses his first book of nonfiction One Day, Everyone Will Have Always Been Against This, which traces his disillusionment with the West and the failure of its promises; and indie folk band Kuinka perform their tune "Living Room Floor."