Podcasts about kuinka

Kansallisporvari investointipankkiiri | Fagernäs | #neuvottelija 351. Peter Fagernäs keskustelee kirjastaan Kansallisporvari Peter Fagernäs - Kuinka teiniradikaalista tuli miljonääri (Docendo), investointipankkitoiminnasta ja pohtii Suomen talousongelmien ratkaisuja.(00:00) Peter "Petteri" Fagernäs(00:40) Kansallisporvari Peter Fagernäs - Kuinka teiniradikaalista tuli miljonääri (Docendo)(01:44) KOP ja SYP tuotto- ja tasearvojen vertailu neuvotteluissa(03:10) Ruotsinkielisten asiakkaiden merkitys Meritan johtoryhmässä(04:38) Kokoomuksen ja Kekkosen suhteet ja yleiset syyt(06:01) Opintojen ja politiikan yhteensovittaminen(07:44) Mauri Pekkarisen kirjakritiikki ja Fortum-keskustelut(10:26) Samin gradun optiolainoista ja Neuvotteluvalta(12:08) Pankkiura Merita-yhdistymisen jälkeen(13:43) New Yorkin, Tukholman ja Lontoon työkomennukset(15:12) Energiasektorin ja mobiilioperaattoreiden pankkisuhteet(16:45) Pohjoismainen osakkuuspankkivaihe ja Luxemburgin tytäryhtiö(18:19) Jaakko Pöyryn vaikutus ja suvun historia(19:54) Uno Fagernäs jatkosodassa(21:22) Sukututkimus ja suvun tilat(23:05) Valuuttakriisi ja korkomarkkinat(24:40) Lontoon rekrytoinnit ja Pentti Kouri(27:42) Kourin taloustieteellinen merkitys ja KOP–SYP-ristiriidat(29:10) Pankkien väliset valtapelit ja Nalle Wahlroosin rooli(31:46) Fuusiot ja investointipankkikulttuuri(33:17) Optiot, osakekannustimet ja niiden merkitys(34:56) Optioiden poistuminen ja kasvuhakuisuuden lasku(38:07) Conventum ja Venture Capital -toiminta(39:33) Varanhoitoyksikön rakentaminen Pohjola ja Osuuspankki(41:19) Ilmarinen ja jakeluverkon arvo(42:39) Konsultointitoiminta ja Taalerin synty(44:28) Taalerin Private Equity Fairness Opinion Elomaan tapauksessa(45:43) Private Equity -mallit ja valtion rooli(47:05) Aktian Taaleri-kauppa ja sen ongelmat(48:42) Perhe ja arki pankkiuran rinnalla(50:11) Finanssimarkkinoiden avautuminen 1980-luvulla(51:39) Kasvuhakuisuus ja valtion rooli taloudessa(53:38) Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus(56:27) Eläkejärjestelmien kehittämisehdotukset(57:45) Yksilöllinen rahastoeläke brittimallin mukaan(59:10) Matka suljetusta pankkkisektorista markkintalouteen#neuvottelija Sisäpiirissä Trigon Agri ja Blik-sijoituksetKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Okei et välttämättä just SINÄ ole huono palautteessa, mutta yllättävän moni on: Niin vastaanottamisessa kuin antamisessa. Joten katsotaan jakson jälkeen miltä tuntuu tuomio palaute kyvykkyydestä! (00:00) Intro (00:38) Palaute aiheena (07:11) Palautteen haasteet (11:01) Ihan Jees ja muut huonot palautteet (16:09) Kuinka palaute auttaa rakentamaan tulevaa (23:04) Pienikin palaute on hyvä (31:51) Loppusanat

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallituksen sisäinen tilanne mutkistui kertalaakista, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi arvovaltansa likoon perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa vastaan. Mikä on rasismikiistaksi äityneen budjettiriihen merkitys suomalaisen politiikan ja hallituksen jatkon kannalta? Kielsikö Orpo mahtikäskyllään perussuomalaisilta lopullisesti rasistiset puheet? Käynnistyykö Orpon julistaman uuden sanktiomallin nakertaminen perussuomalaisten toimesta heti pahimman myrskyn laannuttua? Kertovatko budjettiriihen päätökset Orpon hallituksen talouslinjan lipsumisesta? Pitikö leikkauslinja pintansa kasvasta työttömyydestä huolimatta? Kuinka suuri epäonnistuminen velkatavoitteen karkaaminen olisi velasta puhuvalle hallitukselle? Minkälaisen talousperinnön Orpon hallitus siirtää budjettiriihen päätösten myötä seuraajilleen? Budjettiriihen lopputulosta analysoivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Meillä ja Kalifornialla on sittenkin jotain yhteistä ja hempeiden tunteiden ilmaistusta on tullut uusi normaali. Lisäksi studioon saapuu vieraaksi Minnan TTK-tanssipari ja tanssiopettaja Mikko Ahti! Kuinka sinä taitat työmatkasi ja tiedätkö mistä Guinness World Records on saanut alkunsa? Ja tsemppiä uimakouluun ilmoittautuville!

Tässä jaksossa minulla on vieraanani kirjailija Leo Ylitalo. Puhumme Leon elämästä Ruotsissa ja Banaanitalo-romaanista, jonka minä olen mukauttanut selkokielelle. Kysyin Leolta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? (Who are you and what do you do?) 2. Kuinka aloit kirjailijaksi? (How did you become a writer?) 3. Milloin / Miten päätit kirjoittaa Banaanitalon? (When / How did you decide to write 'Banaanitalo'?) 4. Oletko sinä Banaanitalo-romaanin Raimo? Kuinka paljon Banaanitalossa on omaa nuoruuttasi? (Are you Raimo, the main character in ''Banaanitalo'? How much of your own youth is in the novel?) 5. Mitä ajattelit, kun kuulit, että Banaanitalo selkomukautetaan? (What did you think when you heard that 'Banaanitalo' would be adapted into easy Finnish?) 6. Miltä selkokielisen Banaanitalon lukeminen tuntui? (How did it feel to read the easy Finnish version of 'Banaanitalo'?) 7. Mitä kaikkien pitäisi tietää ruotsinsuomalaisista? (What should everyone know about the Sweden Finns?) Lue lisää Banaanitalo-romaanista: https://www.privatefinnishlessons.com/banaanitalo Banaanitalo-romaanin kansi: Hannele Harald

Mitä on hermostollinen herkkyys?On ollut puhetta erityisherkkyydestä eli "HSP"-ilmiöstä (Highly Sensitive Person), aistiyliherkkyydestä ja muista aistimisen, havainnoinnin ja tuntemisen herkkyyteen liittyvistä ilmiöistä.Mistä näissä on kyse? Mihin ne perustuvat? Miten ihmiset voivat hyötyä tällaisesta tiedosta, ja miten tunnistaa oma hermostollinen herkkyys, tai herkkyyden vähyys?Vieraanani on Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, ekoterapeutti ja Jungilainen valmentaja, sekä muun muassa joogaohjaaja.Hän toimii myös Suomen psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtajana. Keskustelemme myös seuraavista:- Kuinka hyödyntää oma herkkyys tai herkkyyden puute- Mitä parisuhde- ja ihmissuhdehaasteita ja -vahvuuksia hermostolliseen herkkyyteen liittyy- Miksi evoluutio on tuottanut vaihtelua hermostolliseen herkkyyteen- Muiden eläinten erityisherkkyysTässä Ninan siteeraamia materiaaleja:Falkenstein, T., Sartori, L., Malanchini, M., Hadfield, K., & Pluess, M. (2025). The Relationship Between Environmental Sensitivity and Common Mental-Health Problems in Adolescents and Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Clinical Psychological Science, 0(0).Gowdy JM. Ultrasocial: The Evolution of Human Nature and the Quest for a Sustainable Future. Cambridge University Press; 2021.http://www.jungian-coaching.net/http://www.deep-earth.net/http://www.mentalisaatio.fi/https://www.kosmosjournal.org/kj_article/ecological-mentalizing/Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana. Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa? Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla? Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Uutuuskirja Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia väittää, että buddhalainen ajatusmaailma olisi uinut länsimaalaiseen filosofiaan jo antiikin aikana Aleksanteri Suuren valloittaessa nykyisen Intian alueita osaksi valtakuntaansa. Filosofi Pyrrhon kulki mukana näillä sotaretkillä ja opiskeli mm. persialaisten maagien sekä intialaisten filosofien alaisuudessa parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja otti buddhalaisilta vaikutteita suhtautua toisella tavalla ajattelevaan mieleen. Kirje Buddhalta -teoksen kirjoittaja, filosofiaa opiskellut ja vajrayana-buddhalaisuutta tunnustava toimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth sukeltaa kirjassaan syvälle sekä länsimaisen filosofian historiaan että buddhalaisuuden perusperiaatteiden äärelle tehden vertauksia ja rinnastuksia näiden kahden välille. Hänen pyrkimyksenään on osoittaa, miten "kirje Buddhalta" on kulkeutunut jo esifilosofien ajoista länsimaiselta filosofilta toiselle vaikuttaen siihen, miten he ovat muodostaneet tunteamiamme ajatuksia sekä teorioita todellisuudesta. Mitkä ajatukset kohtaavat buddhalaisessa dzogchen-perinteessä ja länsimaisessa filosofiassa, ja mitkä eivät? Mitä eri filosofisten teorioiden, buddhalaisuuden sekä meditaation välisestä dialogista voidaan oppia? Kuinka uskottavia Ahlrothin hypoteesit ja oivallukset näiden kahden toisiaan perinteisesti hylkivänä pidetyn uskon- ja ajatusmaailman välillä ovat? Kulttuuriykkösessä aiheesta keskustelemassa Jussi Ahlrothin lisäksi filosofi Elisa Aaltola sekä uskonnon tutkija, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Sotilaat ja virkamiehet laskevat turvatakuita samalla, kun isot pojat puhuvat toistensa ohi. Miten Ukrainan turvatakuita nyt laaditaan? Tästä keskustelu Ykkösaamu-podcastin aluksi. Itämerellä on nähty outoja suhaajia Venäjän laajentuneen hyökkäyssodan jälkeen. Raahattu ankkuri, ruostunut varjolaiva, hiipivä vakooja-alus, Venäjältä Intialle valmistunut sotafregatti teki neitsytmatkan Perämerelle! Kuinka paljon näistä kummallisuuksista voidaan laittaa Itämeren kasvaneiden sotilaallisten jännitteiden piikkiin? Tästä käydään toinen keskustelu. Ykkösaamu-podcastin toimittaa Linda Vettanen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa uudessa kirjassaan ulkopoliittista ajatteluaan ja persoonaansa. Näistä jälkimmäisen sanotaan siivittäneen Stubbin diplomaattisesta menestyksestä toiseen – Trumpin golfkaveriksi ja kuiskaajaksi – keskelle tärkeimpiä neuvottelupöytiä. Kuinka korkealle ikuiseksi optimistiksi itseään luonnehtiva Stubb presidenttinä yltää? Kilvoitteleeko Stubb kaverinsa Trumpin kanssa jopa Nobelin rauhanpalkinnosta? Mitä tarkoittaa vallan kolmio ja arvokkaan ulkopolitiikan linja, joista Stubb kirjassaan kirjoittaa? Miksi lännen mahdollinen heikkous on Stubbin mukaan hänen ystävänsä Trump? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Traumojen vaikutukset heijastuvat usein myös työyhteisöihin, harrastuksiin ja laajemminkin koko ihmiskuntaan. (00:00) Intro (02:47) Traumojen tunnistaminen ja käsittely (07:42) Vuorovaikutus (17:10) Ärsykkeiden vaikutus (20:42) Luottamuksen merkitys (27:57) Ruoka ja turvallisuus (35:29) Loppusanat

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä tekoälyagenti ovat, ja miten kuka tahansa voi tehostaa omaa työskentelyään niiden avulla? Kuinka paljon agentit voivat korvata työvoimaa julkishallinnossa?Studiossa tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on kuvattu 4.8.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hakukoneoptimointi(6:08) Työmarkkinat(8:23) Kielimallien kilpailu(13:35) Tekoälyagentit(22:44) Mihin agentit sopivat?(30:34) Metapromptaus(35:10) Vedonlyönti tekoälyllä(42:07) Tekoäly ja geopolitiikka(51:20) Donald Trump(58:25) Suomen julkinen sektori(1:03:10) Sitra(1:07:56) Päätöksenteon automatisointi

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Saylor-sarjan ensimmäisessä osassa sukelletaan teknologian, energian ja historian läpi kohti ymmärrystä siitä, miksi bitcoin on yksi aikamme merkittävimmistä keksinnöistä. Varoitus! Tämä kaninkolo menee syvälle, mutta matka on sen arvoinen. Kuinka energia on kaiken keskiössä ja miten teknologinen kehitys on eteenpäin ajava voima, jota ei voi pysäyttää? Miten pystyimme nousemaan luolamiehestä huippupedoksi? Miten rautateiden leveys ja roomalaisten sodan voittaminen ovat yhteydessä toisiinsa? Tämä suomennettu ja muokattu jakso pohjautuu Michael Saylorin ja Robert Breedloven legendaariseen What is Money? -keskusteluun, josta syntyi yli 25 tuntia ajatuksia kutkuttelevaa sisältöä. Lähteet ja lisätiedot:Saylor Academy – https://www.saylor.org/What is Money Podcast – https://whatismoneypodcast.com/© Saylor Academy 2010-2025 except as otherwise noted. Excluding course final exams, content authored by Saylor Academy is available under a Creative Commons Attribution 3.0 Unported license.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Kuinka paljon maahanmuutto kustantaa julkiselle taloudelle? Miksi Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja, ja millaisia vaikutuksia Islamin leviämisellä Eurooppaan voi olla?Studiossa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Jakso on kuvattu 7.8.2025.ℹ️ TUTKIMUKSET 1) Van De Beek, J., Roodenburg, H., Hartog, J., Kreffer, G. (2023). Borderless Welfare State. The Consequences on Immigration for Public Finances, Amsterdam School of Economics. 2) Raffelhüschen, B., Seuffert, S., und Wimmesberger, F., (2023). ”Die fiskalischen Chancen und Risiken der Migration im Kontext des demografischen Wandels”, Konrad Adenauer Stiftung. 3) Raffelhüschen, B., Seuffert, S., und Wimmesberger, F., (2024). “Ehrbarer Staat? Fokus Migration – Zur fiskalischen Bilanz der Zuwanderung”, Argumente zu Marktwirtschaft und Politik, Nr. 173, 1/2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Etlan raportti(5:45) Suomen tutkimus(11:49) Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka(15:47) Islam(24:35) Rikollisuus ja pakolaiset(31:01) Vasemmiston ristiriita(34:05) Pisteytysjärjestelmä(40:12) Kustannusten jakautuminen(47:43) Poliittiset vaihtoehdot

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kävimme läpi syksyn 2025 kirjakatalogit ja poimimme toisillemme luettavaa. Kumpi tuntee toisen lukumaun paremmin ja löysimmekö lukulistoillemme jotain, mitä emme olisi itsekään osanneet valikoida? Tervetuloa kuuntelemaan Kirjapinon takaa -podcastin syyskauden ensimmäistä jaksoa! Jaksossa mainitaan mm. nämä kirjat: Mariana Enriques - Aurinkopaikka hämärille ihmisille Kaisu Tuokko - Pimeän hetket Camilla Läckberg - Itkijänainen Eduard Louis - Monique pakenee Emily Henry - Suurenmoisen upea elämä Lucy Diamond - Rakkautta italiaksi Emmi Itäranta - Lumen laulaja Richard Powers - Alkumeri Max Seeck - Petetty Anna Kortelainen - Stadin väkeä Camilla Grebe: Pimeyden polut Chris Carter: Vastaa Andreine Cordani: Murha jouluostoksilla Monica Fagerholm: Eristystila/Kapinoivia naisia Marko Hautala: Samaelin kirja Paavo Teittinen: Pitkä vuoro Noora Hautakangas: Huijarisyndroomasta huolimatta Liz Moore: Metsien jumala Samantha Harvey - Kiertoradalla Kari Hotakainen - Kirjamessut Leena Paasio - Tuuli kääntyy etelään Ito Ogawa - Paperikauppa Tsubaki Alex Schulman - 17. kesäkuuta Heather Fawcett - Emily Wilden haltiatiedon opas Anthony Passero - Tartunta Holly Jackson - Rachel Pricen paluu Helene Gullberg - Suojatti Sophie Stava - Kaikki nuo valheet Dan Brown: Salaisuuksien salaisuus Minna Rytisalo: Sylvia Claire Keegan: Aivan viime hetkellä Janice Hallett: Vetoomus Anthony Hopkins: Hyvin sinä pärjäsit Maija Kajanto: Talvikaupungin valot Charlotte McConaghy: Kesyttämätön pimeä

Nyt lentää vitsejä sieltä täältä ja tuolta! Huvipuistojen lemmenleikit jättivät elinikäisiä traumoja. Esko on kuin lentokapteeni - 7 onnistunutta nousua ja laskua, mutta tässä tapauksessa polvistumisen ja kihlautumisen suhteen. Kuinka monta kertaa Suvi on ollut kihloissa? Lisäksi oli G-voimaa, väsytyskikkoja sekä päihtyneitä ministereitä. Eskoa ei todella tulla näkemään Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijana - syy selviää tästä hulvattomasta koosteesta!Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia →

Ukrainan ja Venäjän kolmas neuvottelukierros päättyi Istanbulissa lyhyeen, kun keskiviikkoinen tapaaminen kesti lopulta vajaan tunnin. Jäikö lyhyestä neuvottelusta mitään käteen ja mitä se kertoo rauhantunnustelujen jatkosta? Käsittelemme myös rahankäyttöä kesälomilla. Lomalla ei välttämättä ole mieli aurinkoinen, jos rahasta tekee tiukkaa ja lomailua joutuu rahoittamaan jopa velaksi. Kuinka väistää lomavelkaantumista?

Kimmo haastaa Nannan listaamaan TOP 3 taikasanat – tehtävä ei olekaan kovin helppo. Nanna kertoo, kuinka hän selätti pahimman korkeanpaikankammonsa ja miten into kiipeilyyn syttyi yllättävän kokemuksen ja tutkimuksen myötä. Pystyykö pelkoihin oikeasti vaikuttamaan? Pureudutaan myös Keski-Suomen määritelmään – Nannalla on tähän oma visionsa. Ja mitä tapahtuu, kun kotityöt ja tasa-arvo nostetaan pöydälle? Nanna ja Kimmo pohtivat artikkelin herättäminä, miten kotihommat pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti. Entä mikä saa ihmiset jonottamaan halpaa pehmistä tuntikausia tai saikuttamaan terveenä?

Jaksossa vieraanani on sisututkija, tietokirjailija ja luennoitsija Elisabet Lahti. Häneltä on keväällä ilmestynyt ihana ja kaunis kirja “Sisun alkemia – tarinoita elämästä ja voimasta ja elämänvoimasta” (Tammi), jossa tutkitaan sisua eletyn elämän kautta. Elisabetin kiinnostus sisun tutkimiseen sai kipinän väkivaltaisen suhteen traumasta. Hän halusi selvittää, miten ihmiset selviävät äärettömissä vastoinkäymisissä ja mistä elämänvoima kumpuaa. Sisumatka johdatti hänet opiskelemaan Yhdysvaltoihin, juoksemaan Uuden-Seelannin halki, perehtymään itämaisiin kamppailulajeihin Pohjois-Kiinassa ja tekemään väitöskirjan aiheesta. Jaksossa pohdimme:

Ihmisen suhde Jumalaan on hänen elämänsä tärkein suhde. Kuinka usein me kuitenkin tyydytään katsomaan Jumalan käsiä Hänen kasvojensa sijaan? Tänään Mukillisella Motivaatiota tarkastellaan mm. Mooseksen ja Jumalan suhdetta ja mitä me siitä tänään voimme oppia. Mikä sai Mooseksen haluamaan ennemmin olemaan erämaassa kuin Luvatussa Maassa?

Nanna on kohdannut ravintolassa yllättävän tilanteen – pukumies kaljanhimossa ja käytös ristiriitainen. Miten suhtautua, kun kohteliaisuus ei tunnukaan siltä? Kimmo muistelee pyllykehuja sekä suoria kosketuskyselyjä ja Nanna taas ”kehuja” hänen aidon näköisestä peruukistaan. Rippileirillä Outokummussa meininki karkaa käsistä: sammakko päätyy vatsaan ja tilanteen taustalta paljastuu yllättävä pahis. Korvamadot ujuttautuvat päähän, ja kesän kuumin kysymys saa vastauksen: Kuinka pitkä matka kotoa on ihanteellinen mökinovelle?

Kuinka merkityksellistä on se, että herätysliikkeet alkavat pitää yhtä kun paine kirkon suunnalta kasvaa? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Regina Leppänen ja Sari Mäkimattila.

Ylen Sukuni Murhamysteeri-podcastin kolmannella kaudella perehdytään Veikko-nimiseen mieheen, joka kuolee neuvostoliittolaisten rajavartioiden luoteihin vuonna 1951. Kuka hän oli ja missä asioissa hän liikkui luvatta Norjan ja Neuvostoliiton rajan yli? Veikon tapaus johdattaa yleisemmin kylmän sodan vakoilun maailmaan. Minkälaisissa tiedustelu- tai vakoilutehtävissä suomalaiset toimivat ja keiden toimeksiannosta? Kuinka yleistä tämä toiminta on ollut? Tunnetaanko Veikon lisäksi muita kohtaloita, joissa toiminta on johtanut asianomaisen kuolemaan? Ohjelmassa ovat vieraina historian dosentti Juha Pohjonen sekä Ylen podcast-sarjassa vakoiluhistorian asiantuntijana kuultava Mikko Porvali. Toimittajana on Ville Talola.

Kelan uusi pääjohtaja Lasse Lehtonen ehdottaa lapsilisäjärjestelmän muuttamista laskevan syntyvyyden vuoksi. Millaisen vastaanoton ehdotus saa eduskunnassa? Turusta luovutettiin viime viikolla maailman merille jälleen yksi jättimäinen loistoristeilijä. Kuinka laivanrakennuksella Suomessa menee ja mitä tulevaisuus tuo merietollisuuteen tullessaan?

Tässä jaksossa vastataan kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin seksistä! Jenni ja Joonas keskustelevat muun muassa suihinotosta ja seksiin liittyvästä häpeästä. Vastauksia haetaan kysymyksiin kuten: Miten harrastaa seksiä ulkoilmassa? Kuinka saada kumppani nuolemaan klitorista? Miksi nuoret miehet haluavat touhuta kokeneen naisen kanssa?Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Himocastin deittietiketti tulee tässä! Oletko valmis? Mitkä ovat deittailun pelisäännöt? Kuinka tulee ihmisen käyttäytyä? Auttaisiko jos uuden ihmisen kanssa sitoutuisi deittailemaan viikon? Onko rosoisuus ja epätäydellisyys oikeastaan viehättävää? Miten omia ja toisen rajoja tulee kunnioittaa? Mitä tapahtuu, kun deittailussa kaiken määrittää ominaisuuksien optimointi. Entä ollaanko me kaikki vähän kusipäitä? Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Podcaster and writer Kelsey McKinney (You Didn't Hear This From Me: Notes on the Art of Gossip) "spills the tea" on all things gossip — from prayer circles to AI tattle; award-winning author Omar El Akkad discusses his first book of nonfiction One Day, Everyone Will Have Always Been Against This, which traces his disillusionment with the West and the failure of its promises; and indie folk band Kuinka perform their tune "Living Room Floor."

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ennallistaminen palauttaa ihmisen muokkaamia ympäristöjä takaisin luonnontilaan tai ainakin lähelle sitä. Kuinka metsien ja soiden monimuotoisuus palautetaan? Mitä toimenpiteitä tarvitaan jokien ja järvien kanssa? Mitä kaikkea voi ennallistaa ja mitä se maksaa? Voit kysyä ennallistamisesta tai kertoa oman kokemuksesi. Studiossa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Juontajina Markku Sipi ja Paavo Häikiö. Lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hannu Vähämäki / Yle

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Keskustelutaidot ja yhteyden luominen toiseen ihmiseen voivat auttaa vähentämään yksinäisyyden tunnetta. Kuunteleminen, läsnäolo ja tilanteeseen mukautuminen auttavat luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita niin arjessa kuin työelämässä. Ystävällisyys, tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen ovat pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti yhteyden muodostamista. Kun osoitamme aitoa kiinnostusta toista kohtaan ja myötäelämme hänen tunteitaan, madallamme kynnystä avoimeen vuorovaikutukseen. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, OK5 yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala. Nina ja Ilona keskustelevat hyvistä keskustelutaidoista ja yhteyden luomisesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ovat hyvät keskustelutaidot, ja miten ne vaikuttavat vuorovaikutukseen? - Mitkä ovat yleisiä haasteita, jotka liittyvät keskustelutaitoihin? - Miten tunteet vaikuttavat keskustelutaitoihin ja vuorovaikutukseen? - Miten keskustelutaitoja voi kehittää ja harjoitella?Lisätietoja:Ilona Rauhalan verkkosivut: https://www.ilonarauhala.fi/OK5:n verkkosivut: https://ok5.fi/Ilona Rauhala Instragram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/Ilona Rauhala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilonarauhala/Ilona Rauhalan kirja Keskustelun voima (Otava 2020).Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Monet ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat keväällä ja kesällä kotipihoilleen erilaisia kasveja. Miten pihapiiristä luodaan samaan aikaan kaunis ja monipuolinen ympäristö, joka houkuttelee myös vieraita alueelle? Eli millaisessa puutarhassa perhoset, pölyttäjähyönteiset, linnut ja nisäkkäät viihtyvät? Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Millä kasveilla voi perhosia ja lintuja houkutella? Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa Mikko Lagerström, Sami Kiema ja Juha Laaksonen vierailevat Vantaalla Leena ja Heikki Luodon pihamaalla. Soita ja kysy pihamaan hoidosta tai kerro pihapiirin luontohavainnoistasi. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666.

Tv-sarjojen ja elokuvien mukaan vankiloissa vallitsee tiukka hierarkia, joka määrittelee sen, kenen kanssa kaveerataan ja missä syödään ateriat. Minkälainen hierarkia vallitsee suomalaisissa vankiloissa ja miten se on muuttumassa? Kuinka joukossa pärjää? Sen tietää pitkään vanginvartijana työskennellyt Mikko Kiiskilä.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Kaipuu ystävyyssuhteisiin on syvästi inhimillinen, perustavanlaatuinen tarve meissä kaikissa. Kaipaamme yhteyttä toisiin, nähdyksi tulemista ja tunnetta siitä, että olemme tärkeitä jollekin. Ystävyyssuhteet tukevat sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointiamme ja tuovat elämään merkitystä. Mutta miten vaalia niitä?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, psykodynaaminen kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko Katri Laine. Nina ja Katri keskustelevat siitä, miten ystävyyssuhteita voi rakentaa ja ylläpitää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ystävyys on? - Miten ystävyyssuhteet vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin? - Miten ystävyyssuhteet muuttuvat elämän eri vaiheissa? - Miten voi tunnistaa, onko ystävyyssuhde tasapainoinen ja vastavuoroinen? - Miten ystävyyssuhteita voi ylläpitää ja vaalia?Lisätietoja:Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/Katri Laine LinkedIn ja Instagram.Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai kaipaat merkityksellisyyttä, lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisää tietoa löydät osoitteessa: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Nikon dm on houkuttelee kaikki kesäkissat ja kulkukissat syksyn tullen lämpimään syleilyyn, mutta uusi rytmi arjessa huolestuttaa. Missä välissä tässä kerkeää sekstailemaan? Ekin paljastukset poikien reissulta Prahasta hämmästyttää ja saa Saarisen aivan kissan kieleksi. Kuinka hyvää seksi on jos sen hintalappu on sata euroa? Ja kuka hitto varastaa tuliaiset ravintolasta? No Eki.. Ja just kun luulit että jaksoon ei mahdu enempää tapahtumia.. tervetuloa messiin Herra Ck! * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Tässä jaksossa haastattelen esihenkilöäni eli Jyväskylän kesäyliopiston koulutussuunnittelija Jenni Panula-Onttoa. Lue lisää suomen kielen intensiivikursseista - englanniksi: https://kesayo.jyu.fi/en/intensive-finnish-courses - suomeksi: https://kesayo.jyu.fi/fi/opintotarjonta/kielikoulutus/suomi-toisena-ja-vieraana-kielena-s2/intensiivikurssit-jyvaskylassa Kysyin Jenniltä nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Kuinka päädyit nykyiseen työpaikkaasi? 3. Mikä on intensiivikurssin historia? Miten se on muuttunut vuosien varrella? 4. Millaista on suunnitella Jyväskylän kesäyliopiston intensiivikurssia? 5. Millaisille ihmisille kurssi sopii? 6. Mitä ensi kesänä on luvassa? 7. Mitä kivoja muistoja sinulla on viime kesän kurssista? Blogipostaus, jossa on pieni suomi-englanti-sanasto: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2025/04/intensive-courses-in-jyvaskyla.html Jennin haastattelu on myös YouTubessa: https://youtu.be/qkfYKfCHmzc?si=wgkkaerPebzxv5RE

Suomalainen luonto on luksusta ja me kaikki voimme käyttää sitä virkistykseen varsin vapaasti. Tämän takaavat meille jokaisenoikeudet. Mutta osaammeko käyttäytyä metsässä, kansallispuistoissa, poluilla tai taukopaikoilla? Kuinka voimme välttää rikkomasta tai tuhoamasta luontoa liikkuessamme siellä? Kuinka sinun luontokäytös vaikuttaa toisten retkeilijöiden kokemukseen? Luonto-Suomessa puhumme retkeilyetiketistä. Kerro meille tarina retkeltäsi tai kysy. Studiossa ovat vanhempi yliopistonlehtori Hannele Cantell Helsingin yliopistosta ja palveluomistaja Joel Heino Metsähallituksesta. Lähetyksen juontavat Mikko "Peltsi" Peltola ja Matti Ylönen. Kuva: Niko Manninen / Yle

Tässä jaksossa haastattelen kunnallispoliitikko Liisa Väisästä. Liisan sivut: https://liisavaisanen.fi/ Voit tutustua jakson sanastoon täällä: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2025/03/kunnallispoliitikko-liisa-vaisanen.html Tietoa alue-ja kuntavaaleista: https://vaalit.fi/usein-kysyttya-akv Kysyin Liisalta nämä kysymykset: - Kuka olet ja mitä teet? - Miten innostuit kunnallispolitiikasta? - Mitä asioita olet ajanut Oulun kaupunginvaltuutettuna? - Kuinka saat aikasi riittämään kaikkeen, mitä teet? - Millaista tämän kevään kampanjointi on ollut?

Miten lukeminen muovaa aivojamme ja ajatteluamme? Kuinka se vaikuttaa kehoomme, hermostoomme ja ominaisuuksiimme? Entä miten meihin kansana vaikuttaa, jos osa ihmisistä ei enää tartu kirjaan? Haastateltavina aivotutkija Minna Huotilainen ja sosiologi Riie Heikkilä. Toimittaja Minna Korhonen.

Tänään minulla on vieraana Miina Kakko, joka opettaa suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa. Kysymyksiä jaksosta: 1. Missä Miina asuu? 2. Kenelle kotoutumiskoulutus on tarkoitettu? 3. Millainen on tyypillinen päivä kotoutumiskoulutuksessa? 4. Kuinka suurta ryhmää Miina opettaa? 5. Millaista opetusmateriaalia Miina käyttää? 6. Kuinka monta moduulia kotoutumiskoulutuksessa on? 7. Miten kotoutumiskoulutus eroaa Miinan edellisistä työpaikoista? 8. Millaisia työharjoittelujaksoja Miinan opiskelijoilla on? 9. Millaiselle opettajalle kotoutumiskoulutuksessa opettaminen sopii? 10. Mitä selkokirjoja Miina on käyttänyt opetuksessaan? 11. Kuinka Miina on itse edistänyt kotoutumistaan Helsinkiin? Mielenkiintoisia linkkejä: - Jutan juttuja Helsingistä: https://open.spotify.com/show/1ipe4yroQj5WaC60wGFbh7 - Kotoutumislain sanasto: https://kotoutuminen.fi/koto24-sanasto - Suomen kielen moduulit: https://helao.fi/wp-content/uploads/2022/04/SUKIMO-suomen-kielen-moduulit.pdf - Kotoutumiskoulutus Opetushallituksen sivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotoutumiskoulutus

Geenit pysyvät samanlaisina satoja tuhansia vuosia, mutta erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden säätelyyn epigeneettisten mekanismien kautta. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu näkyy miehen siittiösoluissa, nälänhätä lastenlasten sairastumisriskissä. Rasvainen ruoka tai lenkki ja monet muut ympäristötekijät vaikuttavat geenien epigeneettisiin mekanismeihin välittömästi. Kuinka pitkä on solujen epigeneettinen muisti? Nyt tutkitaan, voivatko epigeneettiset muutokset siirtyä lapsillemme. Asiantuntijoina kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki ja akatemiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

"Vice, Virtue. It's best not to be too moral. You cheat yourself out of too much life. Aim above morality. If you apply that to life, then you're bound to live life fully." In which we unpack the meaning of life—and the meaning of Harold and Maude—with Miranda Zickler and Eve Lindley. Miranda Zickler is the producer of this very show, a member of Kuinka, a member of Magpie Cinema Club and the queen of our hearts! https://linktr.ee/mirandatheswampmonsterSupport Eve's directorial debut, Give & Take, here! https://seedandspark.com/fund/give-takeWe LOVE Magpie Cinema Club! You can find their songs (including the one in THIS VERY EPISODE) / Bandcamp HERE!https://magpiecinemaclub.bandcamp.com/This episode was made possible by your support! Thanks to everybody who supports us on Patreon and Apple Plus.https://www.patreon.com/youaregoodAlex's zine!https://www.patreon.com/HighOccultureCarolyn's record!https://linktr.ee/carolynkendrickYou can buy a You Are Good logo shirt DESIGNED BY THE GREAT LIZ CLIMO here. (Liz Climo designed our logo!)https://www.bonfire.com/you-are-good-shirts160/You Are Good is a feelings podcast about movies.You can make a contribution to Palestine Children's Relief Fund here:https://www.pcrf.net/You can find us on Twitter, Instagram, BlueSky, TikTok, Patreon and Apple Plus.The Music of You Are Good, Vol. 1 is here:https://carolynkendrick.bandcamp.com/album/the-music-of-you-are-good-vol-1Miranda Zickler produced and edited this episode:https://linktr.ee/mirandatheswampmonsterFresh Lesh produces the beats for our episodes.