Podcasts about kuinka

Kuinka tuhovoimaiseksi Melissa-myrky on kiihtynyt? Tästä lähetyksen kärkeen. Monella hyvinvointialueella rahoitus on retuperällä. Osaavatko alueet tiukan taloudenpidon? Tästä keskustelemassa KeskiSuomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet ja alivaltiosihteeri Marina Erhola. Toisessa aiheessa kysytään suomalaisten käsityötaitojen perään. Studiossa espoolainen teknisen työn opettaja Terhi Söderling ja Helsingin yliopiston vanhempi lehtori Manne Kallio.Lähetyksessä kuullaan myös Yhdysvaltain presidentin Aasian kiertueesta ja Limingan tuulivoimaloiden melusta. Ykkösaamun juontajana on Mari Sarolahti, toimittajina Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki sekä tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Halloween on nurkan takana, joten on hyvä hetki tarkastella markkinoiden pimeää puolta

Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.

Tämänkertainen vieraani on Katri Saarikivi. Hän on psykologi, neurotieteilijä ja yrittäjä, joka on tutkinut oppimiseen ja empatiaan liittyv�� aivotoimintaa. Keskustelumme lähtökohta oli pohtia, missä m��rin aivomme mukautuvat siihen hurjaan teknologiseen muutokseen, jonka keskellä elämme ja missä m��rin ehkä eivät. Tämä johdatti meidät sen ��relle, miten yksilön on mahdollista säilytt�� autonomiansa ja mahdollisuutensa ainutlaatuiseen eläm��n maailmassa, jossa algoritmit pyrkivät ottamaan ohjailuvallan miltei kaikessa, mitä teemme. Ja tämä taas vei meidät syvälle oppimisen ja yhteisöllisyyden kysymyksiin. Milloin ja miten ihminen oppii? Milloin hän oppii tehokkaasti? Miksi sisäinen aikuinen, sisäinen lapsi, uteliaisuus ja ällistyminen ovat avaimia parempaan eläm��n. Ja ennen kaikkea, miksi oppiminen on se supervoima, jolla ihminen voi säilytt�� toimijuutensa tässä maailmassa. Toivottavasti nautit tästä kiehtovasta ja ajankohtaisesta keskustelusta yhtä paljon kuin minä. Hyviä kuunteluhetkiä!

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tänään keskustellaan tapojen muodostamisesta, erityisesti ADHD:n näkökulmasta. Miikka jakaa kokemuksiaan ketjuttamisesta, ryhmäpaineen vaikutuksesta motivaatioon ja rutiinien merkityksestä. Keskustelun kantavana teemana korostuu sisäinen motivaatio ja filosofia, joka auttaa yhdistämään arjen tapoja. Mukana traumapsykoterapeuttimme, Tara Tuomisilta. (00:00) Intro (00:30) Tapojen muodostaminen (01:56) Ryhmäpaine ja motivaatio (05:12) Rutiinit ja matalan kynnyksen toiminta (08:22) Sisäinen motivaatio ja tavoitteet (11:45) Yhdistämisen voima tapojen muodostamisessa

Tällä viikolla vastaanotolla pureudutaan yleisimpiin myytteihin proteiinista! Voiko vegaani kasvattaa lihasta? Kuinka paljon proteiinia imeytyy kerralla? Onko liika proteiini haitallista munuaisille? Pitääkö heti treenin jälkeen syödä proteiinia? Kuinka paljon proteiinia kannattaa pyrkiä syömään?Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin!

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Kuinka paljon tänä päivänä kristityt eri puolilla maailmaa joutuvat kohtaamaan vainoa ja miten kristityt pärjäävät niissä maissa, joissa kristinusko ja raamattu on kielletty? Mikä on ''Open Doors''  ja miten se liittyy vainottuihin kristittyihin? Näistä aiheista keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Miika Auvinen. 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Ykkösaamu kysyy, kuinka suomalaiset pärjäävät nykyään palkallaan. 15 viime vuoden aikana useaa työtä tekevien määrä on kasvanut tasaisesti ja heitä on jo noin 140 000. Haastateltavat: Merja Kauhanen Työn ja talouden tutkimus Laboresta, Arja Haapakorpi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta sekä helsinkiläinen Ville Ruso. Menemme lähetyksessä myös lähihistoriaan ja kuulemme valtaoikeusväännöstä presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin alaisen valtioneuvoston kanslian välillä. Mitä esiin nousseista seikoista ajattelevat poliitikot ja tutkija? Haastateltavat. kansanedustaja Johannes Koskinen sekä Heikki Vestman, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Juontaja Mari Sarolahti.

Moottoripodi on back! Moottori-lehti on Suomen vanhin autolehti, ja maailman mittakaavassakin poikkeksellinen tapaus. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran julkaistu lehti voi edelleen hyvin. Kuinka automaailma on muuttunut sadan vuoden aikana?

Israelin ja Hamasin aselepo on rakoillut pahasti ja samaan aikaan Gazan sisällä on noussut sisäisiä jännitteitä. Onko Gazan tilanne räjähtämässä uudelleen käsiin vai saadaanko aselepo vielä pelastettua? Kotimaassa vakuutusyhtiöiden kaupittelemien terveysvakuutusten hinnat ovat nousseet rajusti. Mistä johtuu yhä kalliimpi hinta?

Kimmon ura radiossa on kestänyt 30 vuotta. Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälä kertoo, kuinka Kimmo alun perin päätyi radioon töihin.

"Siellä ne kyttää" tai "ootte provikkapalkalla", nämä väitteet eivät ole vieraita Lahden pysäköinnintarkastajille Johannakselle ja Jarnolle.Valitettavasti epäasiallista käytöstä pysäköinnintarkastajat kohtaavat useasti. Lahden pysäköinnintarkastajat Johannes ja Jarno vierailivat Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla kertomassa työstään. Onko Lahdessa katuja, joilta kerätään paljon virhemaksuja, koska liikennemerkkejä ei osata tai mitkä inhimilliset erehdykset ovat yleisiä? Kuinka paljon virhemaksuja kirjoitetaan vuodessa?Johannes ja Jarno muistuttavat, että pysäköinnintarkastajan työ on asiakaspalvelua ja tarkastajat auttavat mielellään asiakkaita kysymyksissä ja pulmissa.Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Kuinka pitkään voi toivottaa hyvää alkanutta vuotta ja tiedätkö ne lauseet joita kukaan ei koskaan sano tai joita ei saa käyttää? Lisäksi paljastetaan ruoka, jota voi syödä työmaalla lounaaksi vaikka 200 päivää putkeen. Lisäksi pureudutaan Minnan lempiosioon Hesarissa ja päädytään siihen, ettei Kimmolle lähdetä hakemaan patenttineuvoksen arvonimeä.

Kuluva syksy on ollut aasialaisten demonien aikaa, ainakin animaatioelokuvien osalta. Mutta mistä on oikein kyse? Miksi lapsille ja nuorille tarjotaan pahojen henkien infestoimaa maailmaa ja ikuista taistelua demonien ja ihmisten välillä? Yksi syksyn suurimpia ilmiöitä on korealaiseen k-pop -musiikkikulttuuriin sekä perinteiseen korealaiseen kansanuskoon pohjautuva yhdysvaltalaisanimaatio K-popparit demonien jäljillä, eli K-Pop Demon Hunters. Se kertoo ihmisten ja demonien välisestä taistelusta, jota johtaa nykyaikana Huntrix-bändin jäsenet. Elokuva on noussut kolmessa kuukaudessa Netflix-suoratoistopalvelun kaikkien aikojen katsotuimmaksi teokseksi, ja elokuvan musiikkikappaleet ovat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon Yhdysvalloissa. Toinen valtava niin ikään demoniaiheinen animaatiosarja, jonka viimeisimmät osat tullaan julkaisemaan elokuvateattereissa koko illan elokuvina, on japanilainen anime Demon Slayer. Syksyllä elokuvateattereissa pyörinyt päätöstrilogian ensimmäinen osa Kimetsu no Yaiba Infinity Castle on jatkumoa vuonna 2016 alunperin alkaneelle anime- ja mangasarjalle, joka on kaikkien aikojen menestynein elokuva Japanissa, ja josta on tullut supersuosittu myös länsimaissa. Miksi nämä animaatiot ovat nousseet niin valtaviksi ilmiöiksi, ja millaisesta kansanuskosta ja kulttuurista ne ammentavat? Kuinka paljon näiden animaatioiden taustalla on oikeaa kaukoidän demoni- ja mytologiaperinnettä, kuinka paljon lainattua modernia kuorrutusta? Kulttuuriykkösen vieraina japanologi ja elokuvatoimittaja Viktoria Murskaja, aasialaiseen elokuvaan ja kulttuuriin erikoistunut tutkija Eija Niskanen sekä korealaiseen shamanismiin ja kansanuskoihin erikoistunut opiskelija Sara Vuoni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Moni palveluyritys haaveilee tuotteistamisesta ja skaalautuvasta SaaS-liiketoiminnasta, mutta harva ymmärtää, kuinka vaikea matka se on.Process Geniusin perustaja Jani Akkila tietää sen omasta kokemuksestaan. Vuonna 2012 perustettu yritys lähti liikkeelle teollisuuden 3D-myyntityökaluista, mutta matkan varrella visio kehittyi kohti digitaalista tehdasta – digital twiniä.Kun päätös SaaS-malliin siirtymisestä tehtiin vuonna 2022, seurasi rankka transformaatio: liikevaihdosta katosi puolet, henkilöstö 42:sta 11:een ja myytävää ei ollut pariin vuoteen. Kun palvelumyynti lopetettiin ja tuotekehitys jatkui ilman konkreettista näkymää, moni olisi luovuttanut.Käänne tapahtui vasta, kun tiimiin saatiin kokenut tuotejohtaja ja tuotehallinta nousi keskiöön. Nyt Process Genius on kassavirtaneutraali ja kasvu alkaa uudesta SaaS-pohjasta – käyttäjien palautteiden, rajauksen ja fokuksen avulla.Tässä jaksossa puhumme Janin kanssa siitä, mitä tapahtuu, kun palvelubisnes ajetaan alas ja kaikki rakennetaan uudelleen tuotteeksi. Miksi tuotejohtaminen on kriittistä, miten sanotaan “ei” väärille asiakkaille, ja miksi 3–5 hengen tiimi voi olla tehokkaampi kuin 15 hengen organisaatio?Keskustelua vetää tuttuun tapaan Antti Pietilä, kasvuvalmentaja, Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä.

Singaporessa ajettiin menneenä viikonloppuna kohtuullisen tylsä kilpailu, jossa eniten parranpärinää aiheutti jo perinteisesti McLarenin veljekset sekä talli. Teemu ja Elli käyvät tässä jaksossa napakasti tapahtumat läpi ja kurkkaavat loppukauteen. Tämä on Suomen F1 Podcast - tervetuloa mukaan! -2:10 - Menneiden päivien kuulumiset 2:25- Siirtyminen mm. Tallinnasta Singaporeen3:50- Kuinka lähelle Max Verstappen voi vielä tulla mestaruustaistossa? 5:30- Singaporen aika-ajot8:25- McLaren veljesten kahinointi kilpailun alussa ja aikana14:80- F1-autojen etusiivet ja niiden päätylevyt15:30- Jatkoa McLarenin kuljettajien väliseen16:45- RedBullin kakkoskuljettajan tarve mestaruustaistossa 18:20- Valmistajien mestaruus vahvistettu - lentääkö papaya rules vihdoin roskakoriin?19:35- Nopea puheenvuoro Russelin virheettömästä viikonlopusta20:40- McLarenin taktiikkaosastolla nukuttiin jälleen päiväunia23:05- Muut mainitsemisen arvoiset tapahtumat, kuten Ferrari ja Alonson radiokeskustelut28:00- Maanantaina McLarenin tehtaalla luvassa kehityskeskusteluja30:45- Mietteet Austiniin ja loppukauden ratoihin34:25- LoppusanatSeuraathan meitä myös somessaInstagram, Threads, X @suomenf1podcastTikTok @suomenf1pod

Yhdysvallat on antamassa Ukrainalle tiedot ja tavarat iskeä Venäjän infrastruktuuriin. Kuinka Venäjän hyökkäysota on muuttumassa? Tästä keskustelu Ykkösaamun aluksi, vieraina erikoistoimittaja Emil Kastelhelmi ja tutkija Jyri Lavikainen.Poliitikot, julkkikset ja esimekiksi monet nuoret joutuvat nykyään raa'an nettikiusaamisen kohteiksi. Kuinka puolustautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan? Tästä keskustelua someyrittäjä Suvi Uskin ja viestinnän neuvonantajan Pekka Saurin kanssa. Ykkösaamun toimittaa Markus Liimatainen.

Tässä Q&A-jaksossa mennään suoraan asiaan – luvassa on rehellistä puhetta ja totuuspommeja, jotka voivat herätellä enemmän kuin haluaisit myöntää. Vastaan kuulijoiden kysymyksiin kuten:✨ Miten voittaa ujous?✨ Kuinka manifestoida unelmien mies ja parisuhde?✨ Riittääkö 3200 euron tulot provaidaukseen?✨ Mitkä ovat green flagit miehen deittiprofiilissa?✨ Onko soulmate oikeasti olemassa?✨ Miten lopettaa oman energian tuhlaaminen ajatuksiin miehestä, joka loukkasi ja teki väärin?...ja paljon muuta!Dating Blueprint for Queens Early Bird-hinnalla myynnissä nyt: https://www.youngmsrobinson.com/datingblueprintforqueensTilaa podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/dearladiesfinland/subscribeInstagram: https://www.instagram.com/dearladiesfinland/https://www.instagram.com/iamsaragrady/

Orimattilan Jätinpesässä on torstaina 2.10. ensi-illassa perinteinen ”syyskauhu” Bunkkeri. Jännitysnäytelmässäkäydään tv-historian kammottavin realitykilpailu, joka muistuttaa tositv:stä tuttua Big Brotheria. Näytelmässä kilpailijat suljetaan maan alle bunkkeriin, javoittaja on se, joka nousee bunkkerista maan pinnalle viimeisenä.Näyttelijät Heli Yläjokija Ranssi Toiviainen esittävät jännitysnäytelmässä pariskuntaa, joiden tulisi salata se muilta kilpailijoilta. Heli ja Ranssi vierailivat Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla ja kertoivat, kuinka kammottavaan esitykseen katsojan tuleekaan varautua. Kuinka erilaista on näytellä pimeällä syksyssä verrattuna perinteisiin kesäteattereihin? Miten katsojan tulee varautua? Mitä Heli ja Ranssi paljastavatkaan juonenkäänteistä.Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Moldovassa järjestettiin eilen vaalit. Kuinka paljon vaaleihin vaikutettiin? Tästä kuulemme näkemyksiä maassa olevalta ETYJin vaalitarkkalijalta, kansanedustaja Mika Lintilältä, laaja-alaiseen vaikuttamiseen perehtyneeltä, päätoimittaja Markku Mantilalta ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspurolta. Toisessa keskustelussa kysytään; kuinka tarkasti pankit tutkivat nykyään lainanottajan elämäntilannetta? Keskustelemassa ovat S-pankin Annemari Airaksinen, Osuuspankin Laura Hakamies ja Nordea-pankin Jussi Pajala. Ykkösaamun juontaa Mari Sarolahti.

Mitä jos vanhemmalla tai kumppanilla on persoonallisuushäiriö?Tämä asettaa erityisen haastavan ongelman. Miten saada ihminen huomaamaan oma erikoinen tai hankala käyttäytyminen? Entä jos on parisuhteessa vaikkapa narsistin kanssa? Mitä tehdä ja ajatella? Jos on halunnut seurustella tämän ihmisen kanssa, kuinka sitten voi nostaa esille hänen persoonallisuutensa ongelmana? Eikö tämä ollut juuri se, mihin ihastuitkin?Toisaalta persoonallisuus ei ole vain YKSI asia, jokin koherentti kokonaisuus, vaan sarja erilaisia piirteitä ja taipumuksia. Persoonallisuushäiriöissä jotkin näistä piirteistä ovat ylikorostuneita, ja niitä halutaan säätää.Käsittelemme jaksossa Jan-Henry Stenbergin (HUS:in psykiatrian johtavan psykologin ja linjajohtajan) kanssa mm. seuraavia:- Kuinka tunnistaa persoonallisuushäiriöisen kanssa pelattavat pelit, joihin helposti yhdessä päädytään?- Miten lapsen tai nuoren tulisi ajatella, jos hän tunnistaa vanhemmassaan häiriintyneitä piirteitä? Kuinka hakea apua?- Miten persoonallisuushäiriö perheessä voi vaikuttaa lapseen tai nuoreen?- Persoonallisuushäiriöissä ei ole vakuutustapahtumaa. Ei ole mitään tilannetta, jossa ihminen olisi "sairastunut". Kuinka tämä vaikuttaa?- Kiusaaminen ja tunnekylmyys. Olemmeko unohtaneet kovat keinot kiusaamisen vähentämisessä? Jakso on toteutettu osana työtäni Seinäjoen perhekeskuksella, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.Tämä oli viimeinen osa Stenbergin kanssa toteuttamaamme minisarjaa. Toivottavasti oli teille hyödyllinen. Kahden viikon päästä palataan taas!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY

YK:n yleiskokousta seurataan kaikkialla maailmassa poikkeuksellisen tarkasti. Kuinka sinne heijastuu maailman jakautuminen autoritääristen ja läntisten, demokraattisten valtioiden välillä? Viime yönä oman puheenvuoronsa piti tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänen puhettansa arvioivat Ykkösaamussa tutkijat Iro Särkkä ja Hanna Tuominen. Toisessa laajemmassa keskustelussa Helsingin yliopiston Mirijam Kalland ja Väestöliiton Tiina Ristikari keskustelevat lapsiköyhyydest. Työttömyys on repeämässä, köyhien perheiden lasten asema on tukala. Keskusteluja vetää toimittaja Linda Vettanen.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Jakso uppoutuu Uuden testamentin tekstikritiikkiin yhdessä Janne Saarelan kanssa. Saarela toimii pastorina Seinäjoen helluntaiseurakunnassa sekä Iso Kirja-opistossa. Hänen pitää blogia osoitteessa https://tekstikritiikkitiistai.blogspot.com/?m=0

Tässä jaksossa Eve jakaa luonnollisesta keskenmenokokemuksestaan joulukuulta 2023, kuopuksen vapaasynnytystarinan vuotta myöhemmin sekä uusia, hieman päivitettyjä ajatuksia vapaasynnytyskenestä ja suomalaisesta kotisynnytyskulttuurista. Kuinka on todella aika rakentaa siltoja ja ymmärrystä jokaisen synnytystapavalinnan välillä. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja.*** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ***Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠⁠ Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake nettisivuilla ⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠.

Oikeistoaktivisti Charlie Kirkin murha nosti pintaan Yhdysvaltojen poliittisen jakautuneisuuden. Sunnuntaina järjestettäviä Kirkin hautajaisia seurannut Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Kaventaako presidentti Donald Trumpin hallinto median sananvapautta Kirkin murhan jälkimainingeissa? Keskustelemassa tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Vastikään Gazasta palannut SPR:n avustustyöntekijä Kirsi Pääkkö kertoo kokemastaan. Useiden maiden odotetaan tunnustavan Palestiinan valtion alkavalla viikolla YK:n kokouksen yhteydessä New Yorkissa. Kuinka pahasti kiista tunnustamisesta on repinyt Suomen hallitusta? Studiossa kansanedustajat Sofia Vikman (kok.), Sanna Antikainen (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.). Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on edelleen heikkoa. Miksei luottamus kohene? Puhelimessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Ilkka Lahti ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomesta tunnetaan noin 2500 suursienilajia ja suuri joukko pienempiä sieniä, joita ei paljaalla silmällä tahdo erottaa. Sienestys on suosittuja harrastus, mutta sienten poimimisessa on omat riskinsä. On tunnettava ne sienet, joita kerää. Luontoretkellä lähdetään erikoiselle sieniretkelle. Juha Laaksonen ja biologi Tea von Bonsdorff vievät meidät Helsingin Mustavuoressa myrkkysienten maailmaan. Kuinka hyvin ne tunnetaan?

Tänään studio oli täynnä rätinää ja testosteronia kun Kimmo Vehviläisen seurana oli Ile Uusivuori! Kuinka hyvin tunnet sun autosi, tiedätkö mikä oli viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten mielestä auton tärkein lisävaruste, onko teillä työpaikalla omaa "Kartsaa" ja voisiko Ilen keksimät parisuhteiden tiketit toimia oikeasti?

Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Kehityspsykologian professori Riikka Korja ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Yhdysvaltalainen 31-vuotias oikeistolainen kansalaisvaikuttaja Charlie Kirk ammuttiin kuoliaaksi viime viikolla kesken yleisötapahtuman. Käynnissä oli Kirkin tunnetuksi tekemä konsepti, jossa yleisö sai tulla esiintymislavan eteen käymään väittelyä Kirkin kanssa hänen näkemyksistään. Kirk oli tunnettu jyrkän linjan konservatiivi ja edusti amerikkalaista kristillistä oikeistoa. Hän vastusti aborttioikeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa samalla kun hän kannatti rajaamatonta aseenkanto-oikeutta. Kirkin salamurha tuomittiin kautta Yhdysvaltojen poliittisen kentän ja presidentti Donald Trump määräsi sen johdosta liittovaltion rakennuksiin usean päivän suruliputuksen. Sosiaalisessa mediassa monet kuitenkin ilakoivat Kirkin kuoleman johdosta. Kirk ei ole ainoa tänä vuonna murhattu yhdysvaltalaispoliitikko, mutta hänen vaikutusvaltainen asemansa ja suosionsa erityisesti nuorien miesten keskuudessa avaavat mahdollisuuden Yhdysvaltojen arvaamattomalle sisäiselle kehitykselle. Kuinka syvät jakolinjat USA:ta nyt jakavat ja voiko väkivalta lisääntyä Kirkin murhan johdosta? Mitä tämä merkitsee muulle maailmalle? Ja voisiko yhteiskunnallinen radikalismi ja väkivalta kulkeutua myös Eurooppaan ja Suomeen? Aiheesta keskustelevat sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, amerikkalaisen oikeistokonservatismin asiantuntija, professori Markku Ruotsila sekä tutkija Rani-Henrik Andersson. Toimittajana on Ville Talola.

Nyt ollaan tärkeiden asioiden äärellä! Tommy Lepaus on vastikään erikoisjoukkouran päättänyt kaveri. Tommylla on 10 vuoden kokemus erikoisjoukoista viestimiehenä ja koiranohjaajana, mutta kova työrytmi ja kykenemättlmyys hidastaa ja palautua johti Tommyn todella pahaan burnoutiin. Tommy ei yhtenä aamuna jaksanut enää nousta sängystä.Nyt jutellaan Tommyn kanssa elämästä erikoisjoukoissa ja ajasta sen jälkeen. Mikä johti burnoutiin, millaisia vaaranpaikkoja olisi pitänyt huomata ja kuinka sellaisesta palautuu? Kuinka uupumista voi alkujaankin estää ja voivatko miehet puhua tunteistaan ja olla järkeviä? Miksi mielenterveys on niin tärkeää?Meidän Vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Kansallisporvari investointipankkiiri | Fagernäs | #neuvottelija 351. Peter Fagernäs keskustelee kirjastaan Kansallisporvari Peter Fagernäs - Kuinka teiniradikaalista tuli miljonääri (Docendo), investointipankkitoiminnasta ja pohtii Suomen talousongelmien ratkaisuja.(00:00) Peter "Petteri" Fagernäs(00:40) Kansallisporvari Peter Fagernäs - Kuinka teiniradikaalista tuli miljonääri (Docendo)(01:44) KOP ja SYP tuotto- ja tasearvojen vertailu neuvotteluissa(03:10) Ruotsinkielisten asiakkaiden merkitys Meritan johtoryhmässä(04:38) Kokoomuksen ja Kekkosen suhteet ja yleiset syyt(06:01) Opintojen ja politiikan yhteensovittaminen(07:44) Mauri Pekkarisen kirjakritiikki ja Fortum-keskustelut(10:26) Samin gradun optiolainoista ja Neuvotteluvalta(12:08) Pankkiura Merita-yhdistymisen jälkeen(13:43) New Yorkin, Tukholman ja Lontoon työkomennukset(15:12) Energiasektorin ja mobiilioperaattoreiden pankkisuhteet(16:45) Pohjoismainen osakkuuspankkivaihe ja Luxemburgin tytäryhtiö(18:19) Jaakko Pöyryn vaikutus ja suvun historia(19:54) Uno Fagernäs jatkosodassa(21:22) Sukututkimus ja suvun tilat(23:05) Valuuttakriisi ja korkomarkkinat(24:40) Lontoon rekrytoinnit ja Pentti Kouri(27:42) Kourin taloustieteellinen merkitys ja KOP–SYP-ristiriidat(29:10) Pankkien väliset valtapelit ja Nalle Wahlroosin rooli(31:46) Fuusiot ja investointipankkikulttuuri(33:17) Optiot, osakekannustimet ja niiden merkitys(34:56) Optioiden poistuminen ja kasvuhakuisuuden lasku(38:07) Conventum ja Venture Capital -toiminta(39:33) Varanhoitoyksikön rakentaminen Pohjola ja Osuuspankki(41:19) Ilmarinen ja jakeluverkon arvo(42:39) Konsultointitoiminta ja Taalerin synty(44:28) Taalerin Private Equity Fairness Opinion Elomaan tapauksessa(45:43) Private Equity -mallit ja valtion rooli(47:05) Aktian Taaleri-kauppa ja sen ongelmat(48:42) Perhe ja arki pankkiuran rinnalla(50:11) Finanssimarkkinoiden avautuminen 1980-luvulla(51:39) Kasvuhakuisuus ja valtion rooli taloudessa(53:38) Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus(56:27) Eläkejärjestelmien kehittämisehdotukset(57:45) Yksilöllinen rahastoeläke brittimallin mukaan(59:10) Matka suljetusta pankkkisektorista markkintalouteen#neuvottelija Sisäpiirissä Trigon Agri ja Blik-sijoituksetKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?   PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä.  Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.  Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?  Lisäksi puhumme seuraavista:- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?  - Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset  Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.  Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?  Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Kärsivätkö useammat naiset sisäistetystä naisvihasta? Aiheeseen pureutuva amerikkalaisen Sophie Gilbertin mediakriittinen teos Girl on Girl on nyt julkaistu suomennoksena Tytöt vs. tytöt. Gilbert pyrkii osoittamaan, että 2000-luvun vaihteessa erityisesti pornografian nousu ja valtavirtaistuminen on suunnannut naiset ja tytöt kilpailuun ja vastakkainasetteluun keskenään. Gilbertin kirja on kytketty Yhdysvaltojen kontekstiin, mutta sen kysymyksenasettelu voidaan nähdä relevanttina myös Suomessa. Minkälainen aika populaarikulttuurissa vuosituhannen vaihde oli nuorille naisille? Naiskuvaa väritti tuolloin vielä uimapukukuvastot ja kolmossivun tytöt. Ajankohtaan liittyy myös netin kasvanut rooli, webcam-videoiden julkaiseminen sekä tosi-tv:n nousu. Kuinka paljon nämä ilmiöt vaikuttavat yhä yhteiskunnassa asennetasolla? Aiheesta keskustevat sukupuolentutkimuksen asiantuntija, professori Tuija Saresma, ulkonäkötutkija Erica Åberg, taiteilija, kirjailija Raisa Omaheimo sekä mediatutkija Anu Koivunen. Ville Talola toimittaa.

Okei et välttämättä just SINÄ ole huono palautteessa, mutta yllättävän moni on: Niin vastaanottamisessa kuin antamisessa. Joten katsotaan jakson jälkeen miltä tuntuu tuomio palaute kyvykkyydestä! (00:00) Intro (00:38) Palaute aiheena (07:11) Palautteen haasteet (11:01) Ihan Jees ja muut huonot palautteet (16:09) Kuinka palaute auttaa rakentamaan tulevaa (23:04) Pienikin palaute on hyvä (31:51) Loppusanat

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallituksen sisäinen tilanne mutkistui kertalaakista, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi arvovaltansa likoon perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa vastaan. Mikä on rasismikiistaksi äityneen budjettiriihen merkitys suomalaisen politiikan ja hallituksen jatkon kannalta? Kielsikö Orpo mahtikäskyllään perussuomalaisilta lopullisesti rasistiset puheet? Käynnistyykö Orpon julistaman uuden sanktiomallin nakertaminen perussuomalaisten toimesta heti pahimman myrskyn laannuttua? Kertovatko budjettiriihen päätökset Orpon hallituksen talouslinjan lipsumisesta? Pitikö leikkauslinja pintansa kasvasta työttömyydestä huolimatta? Kuinka suuri epäonnistuminen velkatavoitteen karkaaminen olisi velasta puhuvalle hallitukselle? Minkälaisen talousperinnön Orpon hallitus siirtää budjettiriihen päätösten myötä seuraajilleen? Budjettiriihen lopputulosta analysoivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa minulla on vieraanani kirjailija Leo Ylitalo. Puhumme Leon elämästä Ruotsissa ja Banaanitalo-romaanista, jonka minä olen mukauttanut selkokielelle. Kysyin Leolta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? (Who are you and what do you do?) 2. Kuinka aloit kirjailijaksi? (How did you become a writer?) 3. Milloin / Miten päätit kirjoittaa Banaanitalon? (When / How did you decide to write 'Banaanitalo'?) 4. Oletko sinä Banaanitalo-romaanin Raimo? Kuinka paljon Banaanitalossa on omaa nuoruuttasi? (Are you Raimo, the main character in ''Banaanitalo'? How much of your own youth is in the novel?) 5. Mitä ajattelit, kun kuulit, että Banaanitalo selkomukautetaan? (What did you think when you heard that 'Banaanitalo' would be adapted into easy Finnish?) 6. Miltä selkokielisen Banaanitalon lukeminen tuntui? (How did it feel to read the easy Finnish version of 'Banaanitalo'?) 7. Mitä kaikkien pitäisi tietää ruotsinsuomalaisista? (What should everyone know about the Sweden Finns?) Lue lisää Banaanitalo-romaanista: https://www.privatefinnishlessons.com/banaanitalo Banaanitalo-romaanin kansi: Hannele Harald

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa uudessa kirjassaan ulkopoliittista ajatteluaan ja persoonaansa. Näistä jälkimmäisen sanotaan siivittäneen Stubbin diplomaattisesta menestyksestä toiseen – Trumpin golfkaveriksi ja kuiskaajaksi – keskelle tärkeimpiä neuvottelupöytiä. Kuinka korkealle ikuiseksi optimistiksi itseään luonnehtiva Stubb presidenttinä yltää? Kilvoitteleeko Stubb kaverinsa Trumpin kanssa jopa Nobelin rauhanpalkinnosta? Mitä tarkoittaa vallan kolmio ja arvokkaan ulkopolitiikan linja, joista Stubb kirjassaan kirjoittaa? Miksi lännen mahdollinen heikkous on Stubbin mukaan hänen ystävänsä Trump? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Viime vuosina on uutisoitu ennätyshelteistä ja rajuista myrskyistä. Kuinka paljon niissä on ilmastonmuutoksen vaikutusta? Tuore huippututkimus paljastaa Lapin viime kesän ennätyshelteiden syyn. Mitä yllttävää on saatu selville? Kuinka tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin? Haastateltavana Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Tuomas Vauhkonen.

Podcaster and writer Kelsey McKinney (You Didn't Hear This From Me: Notes on the Art of Gossip) "spills the tea" on all things gossip — from prayer circles to AI tattle; award-winning author Omar El Akkad discusses his first book of nonfiction One Day, Everyone Will Have Always Been Against This, which traces his disillusionment with the West and the failure of its promises; and indie folk band Kuinka perform their tune "Living Room Floor."