Podcasts about yhten

Play Episode Listen Later Nov 24, 2021 49:28

Vuosi sitten jääkiekkouransa päättänyt Lasse Kukkonen ja urheilupsykologi Eero Mikkelä kannustavat OlympiaCastissa nuoria urheilijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään niitä. Itsensä tunteminen urheilijana auttaa kehittymään oikeissa asioissa. - Itsetuntemus, sen tunteminen, että kuka on urheilijana ja mikä sulle sopii, on ihan älyttömän tärkeä asia ja ihan lajista riippumatta. Kuka olet urheilijana ja millainen kilpailija olet, mikä sopii sun ominaisuuksiin? Ajatus lähtee siitä, että tietää ylipäänsä, että kuka urheilijana on ja vähän reflektoi sitä, pohtii sitä mikä just itselle sopii. Muutenhan urheilusta tulee aika vaikeita, kommentoi Mikkelä. Kiekkourallaan lukuisten valmentajien luottopelaajana tunnettu Kukkonen tietää kokemuksesta, miten vahvuuksien tunteminen auttaa kehittymään. - Uran loppupuolella sanottiin, että olen henkisesti vahva, mutta en mä syntynyt henkisesti vahvana, vaan harjoittelin tietoisesti sitä asiaa, itseni tuntemista, Kukkonen sanoo. - Sellaiselle pelaajalle, joka pystyy joukkuetta auttamaan, löytyy pelipaikka aika usein. Itse sain pelata aika pitkän uran, mutta en ollut ihan hirveän hyvä jääkiekkoilija fyysisiltä tai taidollisilta ominaisuuksiltani. Mutta aika nuorena hoksasin, että pystyn auttamaan joukkuekavereita aika paljon. Sain olla aika monessa paikassa sen takia ja itse asiassa kehityin sitten sitä kautta pelaajanakin aika paljon. Se mihin voin ja mihin haluan oikeasti vaikuttaa, on se juttu, hän jatkaa. Tulevissa Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleissa Suomen joukkueessa on urheilijoita kahdeksassa lajissa. Yhtenäinen joukkue rakentuu yhteisillä pelisäännöillä. - Huumori ja tutustuminen sekä asioista keskusteleminen on aina semmoisia hyviä lähtökohtia. Kukaan ei ole suurempi kuin joukkue, ja kaikki huomioidaan, tuli siellä millaista menestystä vaan. Pyritään luomaan semmoinen ilmapiiri, jossa kaikki saa olla omia itsejään ja tulee kohdatuksi myös omana itsenään siellä kisatilanteessa, toteaa Mikkelä. Kotimaansa edustaminen arvokilpailuissa on harvinaista herkkua ja Kukkonen muistaa haaveilleensa maajoukkueesta jo pienestä pitäen. - Ei silloin lapsena vielä NHL:stä unelmoitu, sitä unelmoitiin maajoukkueesta. Olin 14-vuotias, kun 1995 voitettiin maailmanmestaruus. Kyllähän se oli semmonen hetki, että tiesin, että tuolla haluan olla joskus. Se unelma heräsi silloin, kertoo Kukkonen. - Viimeiset kisat palasin 2018 olympialaisissa, ja kyllä se sama tunne säilyi hyvin pitkältä. Kyllä se oli aina semmoinen spesiaalihetki, kun sai sen leijonapaidan laittaa. Se on oikeasti aika iso etuoikeus.

nhl ei lasse mikkel olla kuka mutta olin sain eero uran itse vuosi kyll kukaan vieraina itsens tilaa yhten ajatus viimeiset huumori yhteist huumoria

176. Ajatteleva yrittäjä Isännöintivelho Jaani Wahlman Osa 2

Play Episode Listen Later Nov 5, 2021 65:07

Jaani Wahlman on yrittäjä, joka perusti reilut 8 vuotta sitten Isännöintivelho Oy -yrityksen. Hän on viime vuodet keskittynyt myymään "ei oota" eli on yrittäjänä tilanteessa, jossa hän voi valita asiakkaansa, joiden tarpeisiin Isännöintivelhon konsepti soveltuu ja joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Jaani on hyvä seurattava Twitterissä, jossa hän ei käy päivittäin irvailemassa eri asioihin, vaan puhuu pohdittua ja suoraakin puhetta sekä isännöinnistä että sijoittamisesta. Pääsin ihmettelemään isännöintiä asuntosijoittajan havaintojen kautta ja Jaani kärsivällisesti mietti ja antoi perusteltuja vastauksia ja neuvoja meille, miksi jotkut asiat hänen mielestään ovat kuten ovat, ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Paria tuntia taas hurahti ja tästä ensimmäinen osa, jos se on vielä kuuntelematta. Tänään Osassa 2 kyselen muun muassa seuraavista asioista: Mitä asuntosijoittajan tulisi katsoa (tai haistaa) talosta ja onko jotain, mihin asunnossa pitäisi kiinnittää huomiota, kun uutta kohdetta menee katsomaan? Mitä kuuluu sukitukselle, onko asuntosaunat vaikea korjata? Milloin ja miten vaihtaa isännöitsijää? Miten me asuntosijoittajat voitaisiin parantaa omaa toimintaamme isännöitsijän silmissä? Vieras pääoma huolestuttaa asuntosijoittajaa – 3 eri tapaa/strategiaa – Tiistaiaudio #191 Pomminpurkajasta lumipalloilijaksi Joonas Mantere – Ostan Asuntoja Podcast #174 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. UUTTA Asuntosalkunrakentaja.fi Blogista: Sijoitusasunnon remontoinnin ABC Pekka “Asuntosalkunrakentaja” Väänänen osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #24 Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa. Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Asuntosijoittajan ABC -webinaarisarja Niina Huhtalan kanssa alkaa sunnuntaina 7.11.2021 Minulta on pyydetty vuosikausia asuntosijoittamiseen ja vuokraustoimintaan liittyvää verkkokurssia. Pitkään olen tätä lykännyt ensinnäkin siitä syystä, että olen ajatellut, että sisällön pitää pysyä ilmaisena. Tuorein syy on ollut, että ilmaisen sisällön tuottaminen on vienyt viikottain niin paljon aikaani, etten ole ehtinyt opettelemaan, miten webinaari tai verkkokurssi käytännössä tehdään. Vuosia tuotettu sisältö kuvaa kyllä hyvin oman ajatteluni kehittymistä asuntosijoittajana ja vuokranantajana. Moni Ostan Asuntoja Blogia vuosikausia lukenut on ainakin jollain tavalla pysynyt matkassa mukana. Yhtenä kimmokkeena Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan kirjoittamiseen Marko Kaarton kanssa oli se, että uusia asuntosijoittajia ja vuokranantajia on viime vuosina tullut runsaasti. Heiltä tuli yhä useammin ensin pyyntöjä ja kysymyksiä liittyen sisältöön, jota olin Blogissa jo käsitellyt. Sitten alkoi tulla suoria pyyntöjä kirjan kirjoittamisesta. Niina Huhtala on yksi TOP 5 -listallani olevista ausntosijoittajabloggareista. Kun hän ehdotti yhteisen webinaarisarjan tekemistä, jonka tuottamisesta Rahamedia huolehtisi, olin valmis lähtemään mukaan. Marraskuun neljänä sunnuntaina, 7.11. alkaen, on luvassa 2 tunnin webinaarisessiot eli yhteensä 8 tuntia asuntosijoittamisesta ja vuokraustoiminnasta Niinan kanssa. Näihin neljään webinaariin osallistuminen maksaa yhteensä 79 vuokratuloista verovähennyskelpoista euroa ja ne tallennetaan, jolloin opiskelun voi suorittaa myös itselle paremmin sopivana ajankohtana ja kerrata sisältöä useampaan otteeseen. Käy tutustumassa webinaarien ohjelmaan, joiden sisältöä olemme Niinan kanssa kuluneella viikolla miettineet. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Äänikirja on nyt työn alla! B-Luokan Asuntosijoittaja YouTube -kanavallaan: BRRRR Strategia Case – Lumipalloefekti käytännössä Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169 Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

mit saat kun miten voit oy suomen sitten heilt pitk milloin meit yritt paria seuraa suomalaisen tutustu jaani yhten kiinnostaako vieras marraskuun etuk niinan tuorein

Vieras pääoma huolestuttaa asuntosijoittajaa - 3 eri tapaa/strategiaa - Tiistaiaudio #191

Play Episode Listen Later Nov 2, 2021 21:27

Kun asuntosijoituslainojen korot ovat laskeneet ja sijoitusasuntojen hinnat nousseet vuosikausia, syntyy helposti ajatus, että näin tämä toimii ikuisesti. Käyttää vaan vierasta pääomaa toistuvasti ja omistaa koko ajan suuremman määrän arvokkaampia sijoitusasuntoja. Helposti jää miettimättä, että velkavipu toimii myös toisin päin, jos asuntojen hinnat kääntyisivät laskuun. Jos alkaa tuntumaan siltä, että velkavipu on päässyt liian suureksi ja yöunet heikkenee, on ainakin hyvä aika kerrata ja miettiä, miten voisi jatkaa asuntosijoittamista ymmärtämällä vieraan pääoman käyttöä eri strategioiden kautta. Lähden tällä kertaa selittämään toista kautta ja aloitan pohdinnan flippauksesta. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa.Lisätietoa asuntopehtoori.fi Asuntosijoittajan ABC -webinaarisarja Niina Huhtalan kanssa Minulta on pyydetty vuosikausia asuntosijoittamiseen ja vuokraustoimintaan liittyvää verkkokurssia. Pitkään olen tätä lykännyt ensinnäkin siitä syystä, että olen ajatellut, että sisällön pitää pysyä ilmaisena. Tuorein syy on ollut, että ilmaisen sisällön tuottaminen on vienyt viikottain niin paljon aikaani, etten ole ehtinyt opettelemaan, miten webinaari tai verkkokurssi käytännössä tehdään. Vuosia tuotettu sisältö kuvaa kyllä hyvin oman ajatteluni kehittymistä asuntosijoittajana ja vuokranantajana. Moni Ostan Asuntoja Blogia vuosikausia lukenut on ainakin jollain tavalla pysynyt matkassa mukana. Yhtenä kimmokkeena Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan kirjoittamiseen Marko Kaarton kanssa oli se, että uusia asuntosijoittajia ja vuokranantajia on viime vuosina tullut runsaasti. Heiltä tuli yhä useammin ensin pyyntöjä ja kysymyksiä liittyen sisältöön, jota olin Blogissa jo käsitellyt. Sitten alkoi tulla suoria pyyntöjä kirjan kirjoittamisesta. Niina Huhtala on yksi TOP 5 -listallani olevista ausntosijoittajabloggareista. Kun hän ehdotti yhteisen webinaarisarjan tekemistä, jonka tuottamisesta Rahamedia huolehtisi, olin valmis lähtemään mukaan. Marraskuun neljänä sunnuntaina, 7.11. alkaen, on luvassa 2 tunnin webinaarisessiot eli yhteensä 8 tuntia asuntosijoittamisesta ja vuokraustoiminnasta Niinan kanssa. Näihin neljään webinaariin osallistuminen maksaa yhteensä 79 vuokratuloista verovähennyskelpoista euroa ja ne tallennetaan, jolloin opiskelun voi suorittaa myös itselle paremmin sopivana ajankohtana ja kerrata sisältöä useampaan otteeseen. Käy tutustumassa webinaarien ohjelmaan, joiden sisältöä olemme Niinan kanssa kuluneella viikolla miettineet. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Äänikirja on nyt työn alla! B-Luokan Asuntosijoittaja YouTube -kanavallaan: BRRRR Strategia Case – Lumipalloefekti käytännössä Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169 Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

jos kun lis suomen sitten heilt pitk suomalaisen yhten vieras marraskuun niinan tuorein

175. Ajatteleva yrittäjä Isännöintivelho Jaani Wahlman Osa 1

Play Episode Listen Later Oct 29, 2021 51:05

Jaani Wahlman on yrittäjä, joka perusti reilut 8 vuotta sitten Isännöintivelho Oy -yrityksen. Hän on viime vuodet keskittynyt myymään "ei oota" eli on yrittäjänä tilanteessa, jossa hän voi valita asiakkaansa, joiden tarpeisiin Isännöintivelhon konsepti soveltuu ja joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Jaani on hyvä seurattava Twitterissä, jossa hän ei käy päivittäin irvailemassa eri asioihin, vaan puhuu pohdittua ja suoraakin puhetta sekä isännöinnistä että sijoittamisesta. Pääsin ihmettelemään isännöintiä asuntosijoittajan havaintojen kautta ja Jaani kärsivällisesti mietti ja antoi perusteltuja vastauksia ja neuvoja meille, miksi jotkut asiat hänen mielestään ovat kuten ovat, ja mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota. Paria tuntia taas hurahti ja tässä ensimmäinen osa. Pomminpurkajasta lumipalloilijaksi Joonas Mantere – Ostan Asuntoja Podcast #174 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook UUTTA: Harri Huru vastaa OVV Instan seuraajien kysymyksiin! Osa 1 – Markkinatilanne, verotus ja vuokralaiset Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa. Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Asuntosijoittajan ABC -webinaarisarja Niina Huhtalan kanssa Minulta on pyydetty vuosikausia asuntosijoittamiseen ja vuokraustoimintaan liittyvää verkkokurssia. Pitkään olen tätä lykännyt ensinnäkin siitä syystä, että olen ajatellut, että sisällön pitää pysyä ilmaisena. Tuorein syy on ollut, että ilmaisen sisällön tuottaminen on vienyt viikottain niin paljon aikaani, etten ole ehtinyt opettelemaan, miten webinaari tai verkkokurssi käytännössä tehdään. Vuosia tuotettu sisältö kuvaa kyllä hyvin oman ajatteluni kehittymistä asuntosijoittajana ja vuokranantajana. Moni Ostan Asuntoja Blogia vuosikausia lukenut on ainakin jollain tavalla pysynyt matkassa mukana. Yhtenä kimmokkeena Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan kirjoittamiseen Marko Kaarton kanssa oli se, että uusia asuntosijoittajia ja vuokranantajia on viime vuosina tullut runsaasti. Heiltä tuli yhä useammin ensin pyyntöjä ja kysymyksiä liittyen sisältöön, jota olin Blogissa jo käsitellyt. Sitten alkoi tulla suoria pyyntöjä kirjan kirjoittamisesta. Niina Huhtala on yksi TOP 5 -listallani olevista ausntosijoittajabloggareista. Kun hän ehdotti yhteisen webinaarisarjan tekemistä, jonka tuottamisesta Rahamedia huolehtisi, olin valmis lähtemään mukaan. Marraskuun neljänä sunnuntaina on luvassa 2 tunnin webinaarisessiot eli yhteensä 8 tuntia asuntosijoittamisesta ja vuokraustoiminnasta Niinan kanssa. Näihin neljään webinaariin osallistuminen maksaa yhteensä 79 vuokratuloista verovähennyskelpoista euroa ja ne tallennetaan, jolloin opiskelun voi suorittaa myös itselle paremmin sopivana ajankohtana ja kerrata sisältöä useampaan otteeseen. Käy tutustumassa webinaarien ohjelmaan, joiden sisältöä olemme Niinan kanssa kuluneella viikolla miettineet. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Äänikirja on nyt työn alla! B-Luokan Asuntosijoittaja YouTube -kanavallaan: BRRRR Strategia Case – Lumipalloefekti käytännössä Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169 Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

jos saat kun mik osa oy suomen sitten heilt pitk meit yritt paria ajan seuraa suomalaisen tutustu jaani yhten kiinnostaako marraskuun ovv niinan tuorein

Minkälaisiin asuntoihin et sijoittaisi? - Tiistaiaudio #190

Play Episode Listen Later Oct 26, 2021 17:47

Monella paikallisella asuntomarkkinalla on tilanne, jossa sijoitusasuntosalkun kasvattamista joutuu harjoittamaan vuokratuotto-%:lla, jotka laskevat ja laskevat. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat jatkavat nousuaan vuokrien nousuvauhtia nopeammin. Inflaation kiihtymisen vaikutuksista ei olla vielä yleisesti päästy asuntosijoittajien keskuudessa aloittamaan keskustelua, mutta joku on varmaan jo keksinyt, että energian hintakeskustelut valuvat aikoinaan hoitovastikkeisiin koronneiden energiahintojen seurauksena. Kenties rakennusmateriaalienkin hintoihin tulee nousua. Osa asuntosijoittajista, aivan oikein, on siirtynyt miettimään, mistä voisi löytyä tuotoltaan parempia kohteita. Asuntosijoittajilla on aktiivisuusastettaan lisäämällä mahdollista tehdä parempaa tuottoa omin toimin. Aktiivisuus yhdistettynä kokemattomuuteen voi tuoda nopean kasvun onnistumisen kautta. Kolikon toisella puolella voi olla karikolle ajo, josta irtipääseminen kestää pitkään. Käyn tänä tiistaina läpi muutamia ajatuksia sijoituskohteista ja -ideoista, joita itse lähestyisin varovaisesti. Tämä ei tarkoita, etteikö näistä voisi löytyä hienoja sijoituskohteita ja -tarinoita, sellaiselle, jolla on kyvykkyyksiä alueilta, jotka multa puuttuu. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. UUTTA Asuntosalkunrakentaja.fi Blogista: Sijoitusasunnon remontoinnin ABC Pekka “Asuntosalkunrakentaja” Väänänen osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #24 Asuntosijoittajan ABC -webinaarisarja Niina Huhtalan kanssa Minulta on pyydetty vuosikausia asuntosijoittamiseen ja vuokraustoimintaan liittyvää verkkokurssia. Pitkään olen tätä lykännyt ensinnäkin siitä syystä, että olen ajatellut, että sisällön pitää pysyä ilmaisena. Tuorein syy on ollut, että ilmaisen sisällön tuottaminen on vienyt viikottain niin paljon aikaani, etten ole ehtinyt opettelemaan, miten webinaari tai verkkokurssi käytännössä tehdään. Vuosia tuotettu sisältö kuvaa kyllä hyvin oman ajatteluni kehittymistä asuntosijoittajana ja vuokranantajana. Moni Ostan Asuntoja Blogia vuosikausia lukenut on ainakin jollain tavalla pysynyt matkassa mukana. Yhtenä kimmokkeena Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan kirjoittamiseen Marko Kaarton kanssa oli se, että uusia asuntosijoittajia ja vuokranantajia on viime vuosina tullut runsaasti. Heiltä tuli yhä useammin ensin pyyntöjä ja kysymyksiä liittyen sisältöön, jota olin Blogissa jo käsitellyt. Sitten alkoi tulla suoria pyyntöjä kirjan kirjoittamisesta. Niina Huhtala on yksi TOP 5 -listallani olevista ausntosijoittajabloggareista. Kun hän ehdotti yhteisen webinaarisarjan tekemistä, jonka tuottamisesta Rahamedia huolehtisi, olin valmis lähtemään mukaan. Marraskuun neljänä sunnuntaina on luvassa 2 tunnin webinaarisessiot eli yhteensä 8 tuntia asuntosijoittamisesta ja vuokraustoiminnasta Niinan kanssa. Näihin neljään webinaariin osallistuminen maksaa yhteensä 79 vuokratuloista verovähennyskelpoista euroa ja ne tallennetaan, jolloin opiskelun voi suorittaa myös itselle paremmin sopivana ajankohtana ja kerrata sisältöä useampaan otteeseen. Käy tutustumassa webinaarien ohjelmaan, joiden sisältöä olemme Niinan kanssa kuluneella viikolla miettineet. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Äänikirja on nyt työn alla! B-Luokan Asuntosijoittaja YouTube -kanavallaan: BRRRR Strategia Case – Lumipalloefekti käytännössä Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169 Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

kun mink voit osa sitten heilt pitk suomalaisen tutustu yhten monella marraskuun etuk niinan tuorein

Hyvinvoinnin olohuone avautuu Kuopioon

Savon Aaltojen podcastit

Play Episode Listen Later Sep 1, 2021 13:20

Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry on vuonna 1959 perustettu terveysjärjestö, jonka tarkoituksena on ehkäistä syöpää sekä tukea syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sairauden eri vaiheissa. Yhdistys tukee myös alueella tehtävää tieteellistä tutkimusta. Yhtenä uutena keinona, jolla tahdotaan edistää syöpään sairastuneiden, heidän läheisten ja perheiden hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä osallisuutta lisäten on niin kutsuttu Hyvinvoinnin olohuone, jonka avajaisia vietetään Kuopiossa 13.-16.9. Olohuone sijaitsee yhdistyksen alakerrassa Aarre-kirpparin vieressä, osoitteessa Kuninkaankatu 23B. Tästä aiheesta saapui Savon Aalloille kertomaan tarkemmin Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry:n Heidi Kolehmainen. Heidin työnkuva on toimia yhdistyksessä, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijana. Haastattelijana: Sami Turunen

yhten heidin kuopiossa aarre

Miten uskallat aloittaa asuntosijoittamisen? Ronja Roms Vaurastumisen Vuosi -blogissa - Tiistaiaudio #180

Play Episode Listen Later Aug 17, 2021 14:47

Vaurastumisen Vuosi -blogia pitävä Päivi Elomaa esitti tämän kysymyksen Ronja Romsille ja kirjoitti Ronjan vastauksista hyvän blogikirjoituksen. Tämä on 6. Ostan Asuntoja Tiistaiaudio. Jokainen näistä kuudesta on noussut Apple Podcastsin Business -kategoriassa kuuntelutilastossa sijalle 1. Positiivista palautetta on tullut runsaasti. Kiitos kaikille! Palautteen perusteella kokeilu jatkuu. Yhtenä uutena ideana päätin kokeilla noin kerran kuussa jonkun toisen asuntosijoittajan kirjoittaman blogirjoituksen lukemista ääneen. Lopussa esitän 2-3 omaa kirjoituksen herättämää ajatustani. Ensimmäinen oli 3 viikkoa sitten Kati “Taloushaukka” Valjuksen “Matkani kohti taloudellista vapautta” -kirjoituksen lukeminen. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa vuodelle 2021 päivittyneet nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Näin ostat sijoitusasunnon Sijoitusasunnot.com:lta Anttoni & Waltteri, Kerkkonen & Hiljanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #106 Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen UUTTA: Ilmainen verkkokurssi - Asuntosijoittajaksi 10 päivässä Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista: Me sijoitetaan koteihin – Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #163 Miten ostaa sijoitusasunto, kun omarahoitusosuudesta tekee tiukkaa? Tiistaiaudio #179 Asuntosijoitustavoitteeni 2021 – välitilinpäätös – Blogi #268 Tilaa uunituore Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirja Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

miten ensimm roms ronja kiitos vuosi tosi pist jokainen lopussa tilaa blogi yhten palautteen

Plyppi ja ilves - Plupp och lodjuret 3

Meän Kläpit

Play Episode Listen Later Jul 5, 2021 10:00

Oon talvi ja joka pikka oon valkeanna. Yhtenä päivänä, ko Plyppi oon ulkona hihtamassa Jäneksen ja Kärpän kans, niin net näkevä isoja jälkiä lumessa. Mikäs elukka tästä oon menny? / Det är vinter hos Plupp. Plötsligt en dag kommer Hare skuttande och behöver skydd mot det farliga djuret som varken syns eller hörs men som äter harar. Författare: Inga Borg Översättning: Jonna Palovaara Berättare: Elina Isaksson Kruukka Producent: Pia Lakkapää och Linda Marakatt Musik: Åsa Blind och Catarina Utsi

blind pl hare mik ilves oon yhten

Yhtenä aamuna Noora heräsi ja muisti, että kuolee jonain päivänä. Samoihin aikoihin Jutta oli bussissa ja tajusi, että täällä

mit onko uusi jutta emme kuin noora yhten kuuntelemalla

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo

Play Episode Listen Later May 24, 2021 31:34

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä. Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa? Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä. – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin. Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa. Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen. – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen. Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä. – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa. Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen. – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin. Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta. – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja. – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään. Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle. Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle. – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun. – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois. Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea. Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!

nyt pit kun lis miten suomen podcastin vieraana yksi nelj toinen helsingiss podcastissa liian vieraina nuoret esimerkiksi tarvitaan kunnat yhten huippu jokaisessa hjallis harkimo olympiakomitean paavo arhinm liike nyt harkimo vasemmistoliitto seuraavalla haasteena

Linnunlaulujen aamu 2.5.2021

Luonto-Suomi

Play Episode Listen Later May 3, 2021 103:32

Sunnuntaina 2.5.2021 Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilla keväisessä yössä valvoi perinteinen kolmikko. Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-Aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. He ovat paikalla jo viidettä kertaa. Välillä koko seutu on ollut vaaleanpunaisen usvan peitossa. Eräänä keväänä oli todella kylmä pakkasyö. Yhtenä vuonna pimeästä kuului metsäkauriiden hurja huuto tähtitaivaan alla. Monena yönä hanhien pajatus on jatkunut taukoamatta aamuun asti. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

er jans yle yh ylen aamu yhten sunnuntaina

Google vs. Oracle - 10 vuoden oikeustaistelu vain 11 500 koodirivin tähden

Juuso Pekkinen

Play Episode Listen Later Apr 26, 2021 57:04

Yhdysvaltojen korkein oikeus antoi juuri päätöksensä pitkässä kiistassa, jossa vastakkain ovat olleet Google ja ohjelmistojätti Oracle. Kiistan ytimessä on noin 11 500 riviä koodia, jotka Google kopioi Android-käyttöjärjestelmäänsä. Erikoinen sivujuonne tapauksessa on vuonna 1994 päättynyt oikeusjuttu, jonka keskiössä oli Roy Orbisonin kappale Oh, Pretty Woman. Jos ei ole juristi tai koodari, Googlen ja Oraclen kiista näyttää tosi tekniseltä ja monimutkaiselta. Mutta koko keissiä kehystää se hetki, jossa älypuhelinten käyttöjärjestelmien välinen kisa lähti toden teolla käyntiin. Nokia hallitsi älypuhelinmarkkinaa, Apple lanseerasi juuri Iphonensa ja Google yritti kovasti saada jalansijaa markkinaan. Yhtenä ratkaisuna Google kopioi nuo mainitut koodirivit, jotka sittemmin johtivat pitkään kiistaan Oraclen kanssa. Haastateltavana jaksossa on alustastrategioihin perehtynyt Kimmo Karhu. Kohtaamisia syvässä päässä.

google apple android jos oracle nokia vain pretty woman mutta vuoden googlen yhdysvaltojen yhten haastateltavana

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Mari Holopainen ja Mikko Ollikainen

Play Episode Listen Later Apr 26, 2021 38:48

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Kolmannessa osassa mukana ovat Vihreät ja RKP. Vieraana ovat kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp). Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, Ollikainen Maalahdessa. Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa. Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen. - Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen. Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana. - Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo. Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä. - Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan. RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä. - Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä. Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista. Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla. - Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon. Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen. Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin. - Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo. Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen. - Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen. Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi? Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen näkee kuntien investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen hyvänä väylänä edistää sekä huippu-urheilua että terveysliikuntaa. - Esimerkiksi uimahallit ovat hyvä esimerkki siitä, että on välttämätöntä olla se paikka, jossa treenataan, mutta sitten samaan aikaan uimahallit ovat yhtä lailla kaikille ihmisille avoimia. Lisäksi Holopaisen mukaan kunnilla on todella tärkeä rooli siinä, että tarjolla on liikuntapainotteisia lukioita. Ollikainen korostaa kuntien aktiivista roolia harjoitusedellytysten luomisessa. Perheen taloudellinen tilanne ei saisi nousta harrastamisen esteeksi. Hän muistuttaa myös urheilijoiden mahdollisuudesta joustaviin opiskelumahdollisuuksiin. Lisäksi etenkin pienemmille paikkakunnille on merkittävää, että urheilijat toimivat ”kuntien suurlähettiläinä”, Ollikainen kiteyttää. - Huippu-urheilu on todella tärkeää meille suomalaisen identiteetin luojana ja samoin monella paikkakunnalla nämä yksittäiset urheilijat ovat todella merkittäviä. Muuten ehkä ei välttämättä tietäisi, että koko paikkakuntaa on olemassakaan, eli urheilijat ovat tärkeitä myös identiteetin luojia.

mit ei vain iso lis mikko vieraana pitk siin helsingiss meill olemme vieraina esimerkiksi vihre tarvitaan perheen kolmannessa yhten liikunta haluamme merkitt huippu vihreiden muuten rkp olympiakomitean

Riihi koettelee hallituksen yhtenäisyyttä

Ykkösaamu

Play Episode Listen Later Apr 23, 2021 79:37

Hallituksen puoliväliriihi/tilannekatsaus, politiikan toimittaja Hannu Tikkala. Hallituksen puoliväliriihen kiperät talouskysymykset. Keskustelemassa pääekonomisti Heidi Schauman, Swedbankin Suomen-toiminnot, toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla ja pääekonomisti Patrizio Lainà, STTK. Mitä riihi kertoi hallituksen sisäisistä suhteista. Keskustelemassa politiikan toimittaja Heikki Vento, Suomen Kuvalehti, politiikan toimittaja Risto Uimonen ja erikoistutkija Jenni Karimäkii,Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus. Rauhan rakentaminen. CMI:n uusi toimitusjohtaja Janne Taalas. Kolumni. Raisa Omaheimo: Kun sananvapauden käyttäminen vihapuheeseen jää rangaistuksetta, se on vahva viesti taktiikan toimivuudesta. Uusinta. Hallituksen puoliväliriihen kiperät talouskysymykset. Keskustelemassa pääekonomisti Heidi Schauman, Swedbankin Suomen-toiminnot, toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla ja pääekonomisti Patrizio Lainà, STTK. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marija Skara, Katariina Lahtonen ja Matti Konttinen. Tuottajana Tarja Oinonen

mit turun cmi keskustelemassa yhten hallituksen etla uusinta kolumni heidi schauman

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah

Terveys Edellä Radio by Sanna Mämmi

Play Episode Listen Later Apr 21, 2021 39:11

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa? Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa. Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista. - Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah. Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämisessä esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla. Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita. - Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa. Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria. - Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena. - Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo. Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta. - Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa. - Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan. Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön. - Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo. Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia. - Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee. Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä. Kunnilta tukea nuorille urheilijoille Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on. - On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa, korostaa Elomaa. Essayahin mukaan kuntien tulisi tulla urheilijoita vastaan esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien takaamisessa ja muissa pienissä käytännön asioissa, joilla voi olla urheilijan polulle suuri merkitys. - Muistan silloin, kun itse urheilin, että naapurikunta Kuopio antoi arvokisamenestyksen jälkeen vuosikortin, jotta sain mennä sinne koska tahansa treenaamaan. Tällä oli valtavan suuri merkitys omassa lajissani, että pääsin myös talviolosuhteissa milloin vain sisähalliin treenaamaan. Se oli hyvin merkityksellinen juttu, vaikka se varmaan kaupungin näkökulmasta oli pientä. Podcastin lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit!

lis miten kes podcastin lopuksi podcastissa toisessa vieraina kunta molemmat keskustelemassa yhten kuopio perussuomalaisten sarjassa perussuomalaiset koronapandemia muistan olympiakomitean sari essayah essayah

Depisodi 10: Korona-ahdistus

Bull Shit Podcast

Play Episode Listen Later Mar 6, 2021 111:00

Tässä sekavassa juhlajaksossa ränttäämme turvalliseen tapaan erinäisistä yhteiskunnan idiotismin ilmentymistä. Yhtenä mustan pilven virkaa toimittavista teemoista on meitä kaikkia varjostava koronatilanne, yhdistettynä edellämainittuun idiotismiin. Positiivisia pilkahduksiakin koetaan auringonvalon ja mentaalisten oivallusten myötä. Ajokorttiuudistuspäivittelyn jälkeen on vuorossa uusi, ylläripylläri, osioposio! Instarammista löydymme osoitteesta @bullshitpodcast.fi ja sisäpostilaatikko on tietysti kullikuuntelijoille aina auki!

korona yhten

Pitkät latenssivaiheet

Sydänääniä

Play Episode Listen Later Dec 7, 2020 69:20

Reeta jakaa jaksossa kaksi synnytyskokemustaan. Reeta oli ajatellut olevansa raskausaikana “cross-fit mama”, mutta keho ei jaksanutkaan treenejä ja puolessa välissä raskautta alkoivat ennakoivat supistukset. Reeta valmistautui synnytykseen aktiivisesti ja toivoi lääkkeetöntä synnytystä. Rv 38 limatulppa alkoi muutaman päivän irtoilla. Yhtenä yönä Reeta oksensi ja ajatteli, että nyt synnytys käynnistyisi, mutta ei kuitenkaan. Rv 39 alkuviikosta Reeta alkoi saada mietoja supistuksia. Supistukset jatkuivat päivästä toiseen, mutta ne eivät kuitenkaan voimistuneet niin voimakkaaksi, että he olisivat lähteneet sairaalalle. Seitsemäntenä päivänä supistukset tuntuivat entistä napakammilta ja he lähtivät synnärille. Kun kätilö otti heidät vastaan, hän sanoi ovella, että näyttää että synnytys ei ole käynnissä. Reeta oli sisätutkimuksessa 4cm auki, mutta he saivat luvan lähteä vielä kahville kaupungille. Reeta lähti puolisonsa kanssa heidän kavereille kylään, jossa he viettivätkin koko päivän pitsaa syöden ja supistellen. Illalla he palasivat synnärille, avautumista ei ollut tapahtunut enempää, mutta synnytys oli käynnissä. Yön tunteina kalvot puhkaistiin, että vauvan päähän saatiin laitettua pinni sydänäänien seuraamiseksi. Kalvojen puhkaisujen jälkeen supistukset tehostuivat. Yhtäkkiä menikin neljä tuntia intensiivisten supistusten saattelemana. Juuri ennen ponnistusvaihetta Reeta sai kehon antaman lepotauon, hengähti hetken. Esikoinen syntyi 40+0 ja ponnistusvaihe kesti 29 minuuttia. Kuopuksen raskausaikana Reeta voi paljon paremmin fyysisesti. Kuopuksen synnytys alkoi myös viikon mittaisella latenssivaiheella. 39+6 Reeta kävi lapsivesitestissä sairaalalla, mutta palasivat vielä kotiin kun testi näytti negatiivista. 40+0 supistukset olivat jo napakoita, mutta synnytys ei ollut käynnissä, joten he uudelleen palasivat kotiin. 40+1 tarkistuksessa supistukset olivat tehneet tehtävänsä ja hän oli 4 senttiä auki. He jäivät sairaalaan. Reeta otti supistuksia vastaan liikkeellä ja äänellä koko päivän ja yöllä sisätutkimuksessa hän oli 8cm auki. Avautuminen pysähtyi moneksi tunniksi ja aamuvuoron kätilö lähetti Reeta puolisonsa kanssa ulos kävelylle. Koska synnytys ei lähtenyt etenemään, kalvot puhkaistiin ja Reetalle annettiin oksitosiinia, joka auttoi loppuavautumisen. Kuopus syntyi avotarjonnassa 40+2 ja ponnistuvaihe kesti 15 minuuttia. Vaikka Reetan synnytykset olivat kestollisia, ne olivat silti voimauttavia ja upeita kokemuksia.

rv kun pitk koska juuri seitsem yht yhten illalla

Finlandia, viina ja valtio

Pyöreä pöytä

Play Episode Listen Later Nov 25, 2020 30:05

Keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puhetta myöhemmin illalla jaettavista Finlandia-palkinnosta: Kirjallisuudesta saa olla mitä mieltä tahansa! Yhtenäistä kansallista makua ei enää ole! Oslossa ravintolat ja baarit saavat olla auki, mutta niissä ei saa tarjoilla lainkaan alkoholia. Pitäisikö Suomessakin meidän kantaa kortemme kekoon? Valtio on ottanut aiempaa isompia roolia elämässämme tämän vuoden aikana. Onko se ok? Twitterissä #pyöreäpöytä

pit finlandia onko puhetta keskustelemassa yhten suomessakin valtio suoraa viina taru tujunen pauli aalto set

27. Kai Korpi pitää kyyhkyä yhtenä vaativimmista riistalajeista

Saappaat jalassa

Play Episode Listen Later Aug 20, 2020 73:30

Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdityksen puheenjohtaja Kai Korpi pitää kyyhkynmetsästystä vaativana lajina. Kyyhky on älykäs lintu ja nopea käänteissään. Skeettiä maajoukkuringissäkin ampunut Korpi antaa kyyhkyjahdin ohessa päteviä ohjeita haulikolla ampumiseen. Harjoittelu on tässäkin lajissa avain menestykseen.

yhten

Kokonaisuus ja tarkoituksenmukaisuus

Katiska

Play Episode Listen Later Jul 8, 2020 34:31

Tehdään mitä tahansa koirien kanssa, niin kaikilla on taipumusta keskittyä määrättyihin yksityiskohtiin. Siihen kuuluisaan nippeliin. Joskus yksityiskohdat ovat tärkeitä, varsinkin jos niillä on eräällä tavalla tukijalan merkitys, mutta usein samalla menetetään fokus tärkeimpään: tavoitteeseen. On aivan se ja sama puhutaanko jalostuksesta tai ravitsemuksesta, niin detalji ei ole se mihin pyritään, se mihin keskitytään eli fokusoidaan. Detalji on vain yksi legopalikka, mutta tarve on silti rakentaa jotain isompaa. Syy siihen miksi yksityiskohdat nousevat aina spottivaloihin, johtuu yleensä muutamasta asiasta: yksityiskohdat ovat helpompia kuin laaja kokonaisuus yhteen yksityiskohtaan on helpompi keskittyä kuin kymmeneen tai tuhanteen asioiden lokeroimisella saadaan helpommin selitettyä asioita Maksan onni ja autuus Maksan tarjoama A-vitamiini on paljon käyttämäni esimerkki siitä miten kokonaisuus jää yksityiskohdan alle. Maksan annostelu perustuu A-vitamiiniin ja maksa arvotetaan A-vitamiinilla. Vaikka retinoli, se A-vitamiini, onkin suunnattoman tärkeä, niin maksan arvo tulee sen kaikista muista ravintoaineista, jotka kuitenkin useimmiten unohdetaan. Useimmiten suositellaan naudan maksaa. Minä teen niin ja myös monet muut. Jossain välissä on syntynyt harhakäsitys, että naudan maksa on jotenkin parempaa kuin muut maksat - ja minulla on oma syntitaakkani tuonkin käsityksen itämisessä, vähintään yhtä suuri vastuu kuin maksan käytössä kerran viikossa. Mutta ei syy naudanmaksan suosimiseen ollut korkeampi A-vitamiinimäärä, vaan se oli peruste sille miksi naudanmaksaa voitiin käyttää grammoina vähemmän. Naudanmaksan painottaminen ennen possun- tai broilerinmaksaa johtuu oikeastaan kolmesta syystä: paremmasta saatavuudesta sianmaksa haisee enemmän koirilla on sieto-ongelmia isomman gramma-annoksen kanssa (lue: vatsa menee sekaisin) A-vitamiinipitoisuus on ollut vain annostelua määräävä ja pyrkimys vähäisempiin maksagrammoihin on ollut huoli koirien vatsaongelmista ja pelko omistajien luopumisesta ylipäätään maksan käytöstä oman ruokakammon takia. Nippeli on silloin ollut A-vitamiini, joka on peittänyt alleen sen aidon asian: maksan ravintoarvon. Tehokkuus vai määrä Olen ollut jo pitkään huolissani siitä, että noinkohan painotin aikoinaan asioita väärin. Hukkasin itse eräällä tavalla fokuksen. Naudanmaksa ei nimittäin ole paras mahdollinen. Siinä on vain eniten A-vitamiinia grammassa. Paras saattaisikin olla se, jota huonoimpana pidetään eli broilerin maksa. Syy on taas kerran määrissä. Jos 20 kg koiralle annettaisiin naudanmaksaa noin 4 grammaa päivässä, joka perustuu A-vitamiinin saantiin, niin siitä saataisiin esimerkiksi rautaa 0,3 mg (tarpeesta 3 %) tiamiinia (B1-vitamiini) 9,6 µg (tarpeesta 2,4 %) Jos siirryttäisiinkin käyttämään broilerin maksaa, ja noudatettaisiin nyrkkisääntöä annetaan kolme kertaa enemmän kuin naudanmaksaa saman A-vitamiinin saantiin, niin tilanne olisikin 12 grammalla: rautaa 1 mg (tarpeesta 10 %) tiamiinia 24 µg (tarpeesta 6 %) Saataisiin enemmän kaikkea muuta vain maltillisesti korkeammalla ruokamäärällä A-vitamiinin saannin pysyessä koko ajan samana. Broilerin maksan saantiongelmat ovat kuitenkin arkirealismia. Huomasitko? Puhun kokonaisuuden huomioimisesta ja miten detaljeilla eräällä tavalla häivytetään tai piilotetaan kokonaisuus. Mutta tuo esittää miksi yksityiskohtia on pakko käyttää. Ne antavat meille jonkun mittarin, jotain konkreettista mihin takertua ja käyttää. Tavoite on kuitenkin koiran ravitsemus ja terveys. Tässä kaksi erikseen nostettua nippeliä alleviivaa tavoitetta; maksaa olisi syytä käyttää enemmän. Kahdella nippelillä annoin selityksen sille miksi broilerinmaksa voisi olla parempi vaihtoehto (enkä sanonut vielä sanaakaan sen lievemmästä tuoksusta ja mukavammasta rakenteesta). Jos olisin selittänyt käytännön tasolla nippeleitä käyttäen ja kokonaisuus huomioiden, niin minun olisi pitänyt luetella maksan kaikki tunnetut ravintoarvot ja miten ne vaikuttavat kokonaisravitsemukseen ja terveyteen. Siihen vaaditaan kirja (kyllä, minulle on runko siihen jo olemassa eikä hajuakaan saanko sitä koskaan valmiiksi). Jos kuitenkin haluat nippelin, niin tässä sellainen: broilerinmaksaa maksaa kannattaa antaa 1,5 g/kg joka päivä. Tavoite on valinta Nippelit helpottavat selittämistä. Mutta on ymmärrettävä, että ne ovat esimerkkejä niistä kaikista tekijöistä, jotka tekevät sen kokonaisuuden, jonka takia maksa on terveellistä ja sitä pitäisi ehdottomasti antaa jokaiselle koiralle. Nippelien käytössä on selvä painotusero: annostellaanko maksaa vähin mahdollinen määrä, jolla saadaan riittävä A-vitamiinimäärä annostellaanko maksaa suurin mahdollinen järkevä määrä kattavammelle kokonaisuudelle Jos fokuksessa on A-vitamiini, niin ensimmäinen on kohdallaan. Jos tähtäimessä on maksimaalinen ravitsemuksellinen hyöty. niin jälkimmäinen on kohdallaan. Ja koira päättää kumpi tavoite on käytännön toteutuksessa oikeampi, vai onko totuus jossain siinä välissä. Jos jätetään pois laskuista koiramaailman aloittelijat, joille kaikki on uutta sekä ihmeellistä ja ajatuksia, väitteitä sekä faktoja tulee enemmän kuin mitä aivot pystyvät hallitsemaan, niin tyypillistä Katiskan lukijaa tuskin tarvitsee kannustaa maksan käyttöön. Siltä osin maksan käyttö esimerkkinä on ehkä samanlaista ajanhukkaa, johon olen syyllistynyt raakaruokintaluennoilla kannustaessani ihmisiä raakaruokintaan; juuri sen takiahan he ovat ylipäätään luennolle tulleet, eikä aikaa olisi pitänyt hukata motivoimalla valmiiksi motivoituneita. Maksa on vain esimerkki, nippeli, ja jos nyt keskityt pelkästään maksan ravintosisältöön koirasi ruokinnassa, niin olet hukkaamassa sen ajatuksen mitä yritän kiertäen kaartan postin bussilla Porin kautta herättää: ravitsemuksen tunnusluvut asettavat eräällä tavalla sen minimirajan, jonka alle ei saa mennä ja sen jälkeen on pyrittävä näkemään asiat kokonaisuuksina. Kuten että maksan arvo on enemmän kuin A-vitamiinin määrä ja kalan arvo on enemmän kuin omega-3 rasvahappojen grammat. Se on vaikeaa. Minulla on vahva taipumus nippeleihin, mutta se ei tule siitä, että nippeli olisi itseisarvo. Se tulee halusta ymmärtää mitä, miksi ja milloin - kuten vaikka miksi eriväristen lihojen vaihteleminen on ajanhukkaa tai miksi broilerin rintaleike kuorrutettuna rypsiöljyllä ei tee samaa asiaa kuin sikanautajauheliha, vaikka excelissä ravintokoostumus olisikin samankaltainen. Silti nippelin takia Suomeen juurtui ajatus antaa maksaa kerran viikossa, en minä sitä kaikesta selittelystä huolimatta kokonaisuus edellä keksinyt. Vastasin nippelikysymykseen kuinka paljon maksaa on annettava A-vitamiinin takia, ja koska se varastoituu, niin kerta viikossa annostelu riittää - hukkasin A-vitamiinidetaljiin maksan kokonaisarvon, ja ohjasin ihmisiä huonompaan tapaan käyttää maksaa. Olen jo pitkään ohjannut puhelinasiakkaille paljon suurempia maksamääriä kuin mitä Katiskan ohjeet neuvovat (silloin kun maksa on oleellinen asia, aina se ei ole) . Se tulee maksan suuremmasta merkityksestä kuin mitä pelkkä A-vitamiinimäärä antaisi ymmärtää. Ja koska A-vitamiinin myrkyllisyys on koirilla hyvinkin suhteellista, oikeammin täysin teoreettista, niin isommat annokset ovat turvallisia. On laskuja suurempaan maksan käyttöön olemassa toinenkin syy - mutta valitettavasti melkoisen nippelikeskeinen sekin. Maksan A-vitamiiniin perustuvassa annostelussa on käytetty Finelin arvoja. Ne ovat kuitenkin vanhoja analyysejä ja varsinkin A-vitamiinimäärä saattaa hyvinkin olla pielessä. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ilmoittavat alempia pitoisuuksia ja siellä nautoja kuitenkin ruokitaan samalla tavalla kuin täällä. Yhdysvallatkin ilmoittaa alempia määriä, mutta heidän arvonsa tuskin ovat vertailukelpoisia - rehut ja ylipäätään lisien käyttö on tyystin erilaista. Tuo tarkoittaa sitä, että ehkä Katiskan jutuissakin pitäisi tarkistaa määriä. Hyvä ruoka, parempi terveys Heti kun koiralla on mitä tahansa ongelmia, niin nippelit nousevat valokeilaan. Ei, en aja nippelikeskeisyyden ongelmallisuudessa takaa huuhaamaailman "kokonaisvaltaista ajattelua", joka on käytännössä aina kokonaisvaltaista piittaamattomuutta. Tarkoitan tapaa, jossa osoitetaan yhtä ainutta tekijää, ja sanotaan sen olevan syyllinen. Usein todellisuus on paljon hankalampi. Kyse on aniharvoin vain yhdestä tekijästä. Yleensä tekijöitä on useita ja kun rikkinäisten osien määrä ylittää koiran sietokyvyn, niin käsissä on närästystä, iho-ongelmia kuten hiivaa, suolisto-oireita... Eläinlääkintä toki vaatii detaljeja. Ongelmaksi tulee niiden merkityksen ymmärtäminen ja siinä yksityiskohta jyrää nykyään liian usein kokonaisuuden. Lisääntyvissä määrin on alettu diagnosoimaan munuaisten vajaatoimintaa, jossa merkkinä on käytetty einen koholla olevaa SDMA:ta, kreaa tai ureaa. Siinä tuijotetaan matemaattista arvoa ja uskotaan, että se antaa abasoluuttisen totuuden. Unohdetaan kaikki muut tekijät, se ruuan ja koiran muodostama kokonaisuus, joka muuttaa laboratorioiden raja-arvoja. Yritetään pakottaa koira rajoihin, ei muuttaa rajoja sillon kun koira ei enää vastaakaan alunperin asetettuja parametrejä. Pelkästään korkeampi lihan käyttö nostaa arvoja yli ylärajan. Se on seuraus aineenvaihdunnasta ja on aidosti merkki siitä, että munuaiset tekevät mitä munuaisten kuuluu tehdä. Ei merkki sairaudesta vain siksi, että koira ei syö eikä elä kuten raja-arvojen määrittelyt olettavat. Eksyn hieman sivupoluille, mutta siinä ei ole mitään uutta. Olen pitänyt suomalaisen eläinlääkinnän suurimpina ongelmina sitä, että kympin matematiikka ylittää sosiaalisten taitojen ja pyskologisen soveltuvuuden lisäksi kyvyn ymmärtää kokonaisuuksia. Ehkä pääsyvaatimuksissa pitäisikin painottaa enemmän humanistisia aineita. Sairaudet eivät ole allekkain olevia ranskalaisia viivoja tai laboratorioanalyysejä. Työkalusta onkin tullut itseisarvo. Kun unohdetaan kokonaisuus, niin on helppo todeta ratagreyhoundin omistajalle, että vanha senkka arvolla 5,5 on normaali tai pelotella 2,5:llä omistajalta syöpädiagnoosilla löysät housuihin. Treenatulla ratakireällä valkosolut ovat aina alhaalla, kuten ihmisurheilijallakin, eikä se tarkoita leukemiaa siksi, että arvo on erilainen kuin liikaa painavalla laiskalla kotikoiralla. Silloin myös muiden koirien normaaliarvo tarkoittaa huippukuntoisella tulehdusta, ei terveyttä. Tai kun eläinlääkäri vaati samaa koiraa yön yli tehohoitoon, koska sen hematokriitti on 62. Kotikoiralla sama arvo tarkoittaa kliinistä kuivumista, mutta greyhoundilla se kertoo kovasta kunnosta ja että koira on juuri tehnyt sprinttisuorituksen. Taaskaan sama yksittäinen arvo ei ole hyödyllinen, jos ei ymmärrä sitä kokonaisuutta ja kontekstiä, josta arvo on saatu. Toki tässä kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii erikoisosaamista, mutta lääketiede on erikoisosaamista. On perusvaatimus, että erikoisia asioita osataan. Jos jämähtää vain johonkin yhteen mitta-arvoon, niin taatusti epäonnistuu. Allergia on useimmiten silmien sulkemista kokonaisuudelta ja nippeleiltä. Otetaan keksitty syy, jolla saadaan selitettyä aivan kaiken. Entisaikoina samanlainen kaiken pahan aiheuttava yleinen selitys oli huono ilma. Vielä vanhempina aikoina sellainen oli kirous. Nyt se on koiran allergia. Olen jo pitkään vaatinut, että jokaiseen allergiadiagnoosiin pitäisi lähtökohtaisesti suhtautua hoitovirheenä. Varsinkin aina, kun diagnoosi tehdään veritestillä ruoka-aineallergiaksi ja mukana on varastopunkki - ja lääkkeeksi määrätään huijaus, jota myös anallergeniciksi tai hypo-ruuaksi kutsutaan. Mutta tuossa ei ole enää kysymys nippeleistä ja kokonaisuuksista, vaan ollaan ammattitaidottomuudessa, virheissä ja valehtelussa. Funktionaaliset eläinlääkäriruuat: Onko terveysväitteille katetta? Nippelien ylivalta ruokinnassa liittyy aina sairauksiin ja mitä yritetään hoidossa tehdä. Useimmille tuttu esimerkki on hiilihydraatit ja hiiva - jos ruuassa on hiilihydraatteja, niin se ruokkii hiivaa. Väite pitää ja ei pidä paikkaansa. Sulamaton hiilihydraatti saattaa ruokkia hiivaa, koska se toimii elatuspohjana paksusuolen bakteereille. Sulava hiilihydraatti ei vaikuta mitenkään hiivaan, painoon kylläkin koiran lihotessa. Kuivamuonan maissiin on helppo takertua, mutta mitä tehdään raakaruokitulle, joka ei saa hiilihydraatteja, ja kärsii yhtä lailla hiivasta tai suolisto-ongelmista? Allergia on nippeliä pahimmillaan Allergiaväitteissä nippeliteoriaan takerrutaan koko ajan. Milloin koira on allerginen viljoille, milloin herneelle, milloin jokaiselle mahdolliselle lihalle. Uusin villitys on olla allerginen kananrasvalle, kalaöljylle allergisuus alkaa olla jo eilisen juttuja - kummallekaan ei kylläkään olla allergisia. Koskaan. Kuivamuonat ovat kokonaisuus, jonka koostumusta ei tiedetä. On täydellistä ajanhukkaa osoittaa sieltä vaikka kana ja sanoa, että tuo on syyllinen. Tai vehnä. Toki ne voivat olla ongelma, mutta ei sitä tuolla tavalla tiedetä. Syy on se, että ei tiedetä mitä se kanaksi tai vehnäksi kutsuttu ylipäätään on. Ne eivät ole koskaan samaa kuin kaupasta ostettu grillattu broileri tai kaapista löytyvä vehnäjauhoa. Ne ovat ruokana ja ruuan koostumukseltaan täysin erilaisia. Puhumattakaan mitä ne ruuan muut osat ovat. Aivan samalla tavalla kuin mitä sulamaton hiilihydraatti vaikuttaa paksusuolen bakteerikantaan, niin vaikuttavat kaikki muutkin. Jokainen niistä, proteiinit, rasvat ja ylipäätään sulamaton ruoka, vaikuttaa eri tavalla, mutta lopputulos on aina samanlainen. Hiivaa tai suolisto-oireita, niitä joita myös allergioiksi kutsutaan. Jopa ruuan kalsiumpitoisuus aiheuttaa täysin vastaavia ongelmia, vaikka kalsiumille ei taatusti olla allergisia. Syy on silloin kalsiumin lähteessä ja miten se vaikuttaa esimerkiksi ruuan sulavuuteen vatsassa, joka vaikuttaa suoliston terveyteen, joka vaikuttaa bakteerikantaan, joka voi oirella vaikka sitten ripulina tai hiivana. Jos joku nyt luulee, että raakaruokinnassa on asiat paremmin, niin valmistusaineiden suhteen ei ole. Ei kukaan tiedä mitä ruhonosia ruuassa on. Plus kun katsotaan käytännössä minkä tahansa lihatuotteen tuoteselostetta, niin siinä tuppaa olemaan yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin kuivamuonissakin. Niitä ei vain kyseenalaisteta samalla tavalla kuin kuivamuonissa. Siksi on niin oleellista suhtautua ruokaan kokonaisuutena. Pakettina, jonka osasiin ei voida vaikuttaa. Samasta syystä ruoka myös vaikuttaa vatsassa kokonaisuutena, ei omina osasinaan. Tuo tuo mukanaan esimerkiksi eliminaatiodieetin hyödyttömyyden. Siinä on tavoitteena yrittää keksiä erillisillä nippeleillä selitystä sille, että aivan erilainen kokonaisuus, josta taasen otetaan yksi nippeli, on aiheuttanut koiralle ongelmia. Koiran oman terveyden suhteen eliminaatio on aina riski, jopa uhka. Fokus ei ole yrittää selittää, että valmistajan X tekemä keuhkoa ja rustoa sisältämä yhden proteiinin lihatuote (ihan oikeasti, siinä on kymmeniä erilaisia proteiineja) ei toimi koiralle - se tiedetään jo koiran historian myötä. Fokus on saada koiralle ruokavalio, jolla se pystyy elämään loppuikänsä. Sitä eliminaatio ei tarjoa. Se ei tarjoa edes eväitä siihen. Silloin eliminaatio itsessään on nippeli, detalji, jonka kanssa hukataan kokonaisuus: ruokakipon sisältö. Kuivamuonilla ei voi tehdä minkäänlaista eliminaatiota. Ne ovat vain kokeiluja yhdellä ruualla. Samoja kokeiluja, joita jokainen ongelmallisen koiran omistaja on jo tehnyt lukuisia ennen saapumistaan eläinlääkärin vastaanotolle. Kun eläinlääkäri mainitseekin sanan eliminaatio myymiensä hypo-ruokien yhteydessä, niin pitäisi alkaa arvuuttelemaan, että onko kyseessä hoitovirhe vai kuluttajansuojaongelma, vai molemmat. Tämä on tällä hetkellä todella suuri ongelma. Väitän, ilman näyttöä, että jos nyt pengottaisiin eläinlääkäriasemien potilastiedot, niin suolisto- ja iho-ongelmaisista 60 % on diagnosoitu allergikoiksi ja 30 % IBD-tyyppiksiksi, ja noissa koirissa 95 prosentille suositeltu hoito on aseman myymä hypo-ruoka yhdessä eliminaatioväitteen kanssa. Onneksi osaa saa myös edes jonkun lääkityksenkin. Koira ruokaa varten Ylipäätään asetelma detalji vastaan kokonaisuus on hieman abstrakti asia. Tai asennekysymys. Mitä kukakin sitten kokee nippeliksi. Yleisin väitehän lihapohjaista ruokintaa (jota myös raakaruokinnaksi kutsutaan) vastaan on nimenomaan nippeleihin keskittyminen. On turhaa nippeliä laskea sinkin tai D-vitamiinin annostus, koska ei laske omia syömisiäänkään (paitsi bikinikauden ollessa nurkan takana) ja ruuasta saa kaiken jopa miettimättä mitä ruoka on. Maksan tai munuaistenkin miettiminen on turhaa nippeliä, koska ruuasta saa kaiken, riippumatta mitä ruoka on ja piittaamatta, että myös maksa ja munuaiset ovat sitä ruokaa. Silloin ei kylläkään olla enää missään muualla kuin pahasti eksyksissä. Kokonaisuus ollaan aina hukattu siinä vaiheessa, kun halutaan ehdottomasti tehdä jotain. Ruokinnan täytyy olla raakaa tai sen täytyy ehdottomasti olla kuivamuonaa. Silloin omistaja keskittyy yhteen nippeliin, tässä ruokintatyyliin, omien halujensa takia. Usein väitetään, että halun perustana on koira, mutta ei ole. Halun perustana on silloin illuusio raakaruokinnan automaattisesta terveellisyydestä tai halu päästä mahdollisimman helpolla. Jos koira on terve, niin silloin voidaan mennä omistajan halu edellä. Jos koira on sairas tai sillä on ongelmia, niin on aivan yhdentekevää mitä omistajaa haluaa. Silloin täytyy tehdä se mitä koira tarvitsee. Halu ja tarve ovat kaksi eri asiaa, vaikka usein niiden kuvitellaan olevan sama asia. Kampaajalla voidaan maksavan asiakkaan ominaisuudessa vaatia jotain määrättyä kampausta (edellytyksellä, että ei ole aiemmin polttanut hiuksiaan permanenteilla ja kotiblondauksilla). Kun käsissä on ongelma, jota ei osata ratkaista ja tarvitaan apua, niin on täysin kestämätöntä sanella millaisen ratkaisun haluaa. Kun ei alunperin ole osannut ratkaista ongelmaa, niin mistä kumpuaa käsitys, että oma osaaminen riittää päättämään mikä apu on kelvollista? Olen aika ajoin sanonut asiakkaille, että ei minulle makseta siitä, että kerron mitä he haluavat kuulla. Minulle maksetaan siitä, että kerron mitä heidän täytyy kuulla. Ihmiset eivät pidä väitteestä, että suurin osa ei ruoki koiriaan sen mukaan mitä koira tarvitsee tai edes mitä sille olisi hyvä syöttää. Ihmisten ruokintavalintojen perusteena on turhan usein sosiaalinen hyväksyntä. Sen takia Facebookin ryhmien keskusteluissa niin usein innostutaan mistä tahansa, kunhan joku täysin randomi ja tuntematon henkilö vain sanoo jonkun olevan hyvää. Ei siihen muuta tarvita: "meillä tämä on toiminut aivan mahtavasti ja Rekkukin tykkää". Uhraa vapaa-aikaasi verkkoluentoon Ruokinnan idea. Siinä on selitetty miksi ihmiset tekevät ruokintapäätöksiä. Kun kysytään, niin koiran kanssa on olemassa jokin ratkaistava asia. Pennun ruokinta on tyypillinen esimerkki. On olemassa saatu sääntö. Joko kasvattajalta tai sitten omasta live- tai some-lähipiiristä: pentu on ruokittava kolme kertaa päivässä. Pentu alkaakin syömään huonosti, jonka takia aletaan säätämään ruokaa milloin milläkin kikka kolmosella, että saataisiin penneli syömään kolmasti. Ruokintakertojen määrä on silloin se nippeli, joka estää näkemästä kokonaisuuden. Kokonaisuus, oikeammin fokus, on tällä kertaa pennun ruokinnan tarkoituksenmukaisuus. Ei pyrkimys saa olla jonkun mielipide ruuan tarjoamiskerroista. Pyrkimys täytyy olla saada pennulle riittävästi ruokaa. Toteutus täytyy silloin olla tavoitteelle tarkoituksenmukainen. Tiedän erittäin hyvin, että pennun omistaja on huolissaan. Hänelle on sanottu, että ruokaa on syötävä määrätty määrä kolmesti päivässä, tai tapahtuu pahoja asioita. Ei omistajan fokus ole silloin kadoksissa, koska hän ei tiedä eikä osaa. Sen sijaan neuvojien fokus on jossain muualla kuin siinä pennussa - ja lähtökohta on, että jos kokee voivansa neuvoa, niin myös tietää. Ongelma on siinä, että yritetään pakottaa pentukoira ruokintaan. Asian pitäisi olla juurikin päinvastoin. Ruoka tehdään koiralle. Silloin ratkaisu on hyvin simppeli. Ruokitaan vain kaksi kertaa päivässä. Tai kerran. Ja kysytään sellaisilta, jotka tietävät, että saahan pentu silloin riittävästi kaikkea tarvitsemaansa - nukkuu paremmin, kun ei murehdi. Pennun ruokinta ja kasvu Koira ei syö ruokintakertoja. Koira syö ruokaa. Tuohon toteamukseen voidaan sijoittaa oikeastaan mikä tahansa ja aina se pitää paikkaansa. Tärkeää ei ole mitä tekee tai miten tekee. Tärkeää on vain se mitä teolla saavutetaan. Kyllä, olen usein pragmaatikko. Soveltamisen taika Tiedetään mihin pitää pyrkiä. Tiedetään myös asioiden tärkeysjärjestys. Tiedetään, että toteutustapoja on useita. Siitä seuraa automaattisesti vapaus soveltaa. Minä sanoisin jopa, että siitä seuraa pakko soveltaa. Jokainen, joka kouluttaa koiria tietää, että työkaluja täytyy soveltaa. Mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Ja kolmannelle täytyy keksiä jotain aivan uutta. Siksi yksikään koulutusmetodi, joka on sidottu sääntöihin ja toimintamalleihin, ei ole koskaan toimiva tapa - kannattaa ymmärtää, että tiukat säännöt on tehty tuotteistamista varten, ei koiria varten. Kun on sopivat hienolta kuulostavat teesit ja mielellään joku muista poikkeava nippeli tai vipstaaki, niin asia on helpompi paketoida ja myydä. Eivät ne ® ja ™ merkit tyhjän takia ilmesty metodin nimeen. Täysin sama pätee ruokintaan. Silti ihmiset ovat kautta aikain sitoneet kätensä säännöillä ja ehdottomuuksilla. Kun samaan palettiin ynnätään vielä taikausko ja vedätys, niin ollaan siinä jamassa missä barf oli - aikakauden pahin ruokintavirhe. Ruokaa ja ruokintaa saa sekä täytyy soveltaa. Se ei tarkoita sitä, että ehdottomasti pitää keksiä pyörä uudestaan, mutta jos jokin modifikaatio toimii paremmin, niin asioita saa muuttaa. On vain kaksi ehdotonta sääntöä: ruuasta saa vain sen mitä ruuassa on ruuasta on saatava se mitä koira tarvitsee Ensimmäinen kohta tarkoittaa yleensä jotain eteeristä taikauskoa ja maailmankaikkeuden värähtelyä. Valitettavasti se myös tarkoittaa tässä kurjassa arkimaailmassa, että ruokien ja lisäravinteiden myyjät valehtelevat. Esimerkkejä löytyy liikaa lueteltavaksi, joten vastuu on sinulla: opettele, äläkä usko väitteitä vain siksi, että väittäjä haluaa sinulta rahaa. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että sinun on tiedettävä, että raejuustosta ei saa energiaa eikä piimästä kalsiumia koiralle merkityksellisiä määriä. Tai että mädäntyvä ruoka ei ole jotenkin terveellistä. Tai että kasvien entsyymit eivät pysty toimimaan muissa eliöissä kuin aiheuttamassa myrkytyksiä. Toinen kohta on vielä vaikeampi, ja sen soveltaminen vaatii osaamista enemmän kuin mitä tavallisen koiranomistajan kuuluu tietää ja osata. Joten käytä hyödyksesi meitä, joiden kuuluu osata. Silti on hyvä olla hieman hajulla siitä mistä on kyse. Koiran tarpeet ovat eräällä tavalla keskiarvoisia saanteja, jotka peruslaiskan perusterveen perusaikuisen on saatava, että se pysyisi terveenä. Tai ainakaan ei saisi pahoja puutoksia. Joten kun jutuissa puhutaan koirien tarpeista, niin niillä tarkoitetaan aina tervettä tavallista kotikoiraa. Asia mutkistuu lisää, koska tarpeet myös edellyttävät, että koira syö kuivamuonaa. Kuivamuonan takia esimerkiksi proteiinien tarve, noin 5 g/kgME, ei pidä paikkaansa raakaruokinnassa. Tuo määrä pitää sisällään myös kasvisvalkuaista, jota on syötävä lihaproteiinia enemmän, koska se on laadullisesti huonompaa. Silloin lihapohjaisella ruokinnalla olevan tarve on alempi, koska se saa vähemmästä määrästä enemmän ja parempaa. Sama pätee energiansaantiin, joka on suositusten mukaan jotain 350 - 550 kJ/kgME välillä tavallisilla koirilla tavallisissa olosuhteissa. Sekin perustuu kuivamuoniin ja olettaa, että ruuassa on noin 4o % hiilihydraattia. Raakaruokinnassa hiilihydraattia ei ole, joten ruokamäärää ei voida koostaa tuolla tarvekaavalla. Molemmat arvot ovat myös sellaisia, joissa nippeli peittää koko todellisen kokonaisuuden. Ei koiran proteiinin tarvetta voi koskaan laskea. Se arvataan, jos joku numeraalinen arvo on pakko saada. Normaalilla ruokinnalla proteiinien saanti täyttyy ilman laskujakin ja jos koiralle jostain syystä tulee proteiinien vajeen oireita - esimerkiksi kuollut turkki ja hilseilevä iho - niin proteiinien laatua ja määrää on muutettava aivan riippumatta mitä tarvelasku sanoo. Sama asia energian kanssa. Jos koira lihoo, niin se saa liikaa kaloreita. Jos laihtuu, niin liian vähän. On totaalisen yhdentekevää mitä laskenta sanoo. Koiran kalsiumin tarve on 130 mg/kgME ja siihen lasketaan usein 50 % - 100 % imeytymisvara. Aidosti tuo tarkoittaa, että halutaan taata, että koiralla on varmasti riittävästi kalsiumia ruuassaan lihaksistoa ja luustoa varten, vaikka mikä olisi ja D-vitamiinia ei saataisi. Yliannos ei ole ongelma, koska se kerätään kakkapusseihin. Mutta jos koiralle kalsium on ongelma, vaikka närästyksen takia, niin tuo määrä pahentaa oireita. Silloin on tiedettävä, että 130 mg sääntö on jo itsessään yliannoksen puolella ja oletus on, että D-vitamiinia ei käytetä. Mutta koska koiralle annetaan D-vitamiinia riittävästi, niin kalsiumin määrää voidaan laskea reippaastikin, koska D-vitamiini tehostaa imeytymistä. Koiran sinkin tarve on 2 mg/kgME ja se riittää perusimmuniteettiin ja uroksen sperman valmistamiseen. Jos käsissä on koira, jolla on selvät sinkin vajeen oireet, mm. heikkoa turkinkasvua, niin sinkin määrää on lisättävä, koska kuivamuonien heikosti imeytyvät grammat eivät riitä. Tai jos koira ei voi vatsaongelmien takia syödä sinkkiä, niin annetaan vähemmän, koska tiedetään alemmankin määrän pitävän koiran hengissä. On siis tiedettävä nippeli. Mutta on myös ymmärrettävä mitä se tarkoittaa ja miten se suhtautuu kokonaisuuteen, jota myös kokonaisravitsemukseksi kutsutaan. Samaten on myös tajuttava mikä on tarkoituksenmukaista juuri sille koiralle. Oikeaa suurpiirteisyyttä Vanhan ja lähes kuolleen barffin yksi perusväittämä oli, että ainoastaan pitkän aikavälin ravintoaineiden saannilla on merkitystä, ei päivittäisellä. Väite on idioottimainen, koska suurimman osan ravintoaineiden saanti ja kulutus on nimenomaan päivittäistä. Helposti varastoituvat A-vitamiini tai D-vitamiini ovat poikkeuksia, paitsi että barffaajat ottivat A-vitamiinin usein porkkanasta, jonka beeta-karoteeni ei varastoidu ja luulivat D-vitamiinin saatavan auringosta tai turkkia nuolemalla, joista kumpikaan ei pidä paikkaansa. Samaten myös määrien suhteen hyvin vähän käytettävät B12-vitamiini tai jodi ovat aika yksinäisiä poikkeuksia. Aidosti pitkän aikavälin saanti pätee vain kahden ravintoaineen suhteen. Kalsiumia ei tarvita koko ajan, koska aina voidaan purkaa luustoa (tosin, barffaajien syöttämillä luumäärillä tuo ei tullut koskaan vastaan ja siinä pitikin paradoksaalisesti saada joka päivä). Myöskään kaloreita ei tarvita joka päivä, jos läskiä on riittävästi. Mutta yleensä moinen energiavaje ei liity ruokaan, vaan että ei anneta ruokaa. Eivät barffajat aivan totaalisen väärässä olleet. Jos asia ilmoitettaisiin, että aivan joka päivä ei tarvitse syödä terveellisesti, vaan riittää, että syö useimmiten oikein, niin asia muuttuu. Tuo kaikki tarkoittaa sitä, että voi pitää paastopäivän, jos siihen on tarvetta. Tai voi antaa pitsaperjantain nimissä koiralle broilerin koipireisiä. Tai pitää maksalaatikkopäivän karkkipäivälauantaina. Silloin voi työntää syrjään nippelit, hetkeksi, ja harrastaa tarkoituksenmukaista ruokintaa - oikeammin, yhtä sen muunnoksista. Silloin koipireisipäivä ei palvele kalsiumin saantia, vaikka toki sitäkin saadaan, vaan hoidetaan hampaita ja koiran korvienväliä: annetaan sille jotain hauskaa syötävää. Samaan tarkoituksenmukaisuuteen kuuluu asioiden priorisoiminen. Meille oli syntymässä parin päivän sisään pentue. Narttu lopetti syömisen. Silloin ei mietitä montako milligrammaa se saa E-vitamiinia tai mikä on ruuan proteiinien aminohappojen laatu. Ainoat asiat, joilla on merkitystä, on saada ylipäätään jotain ruokaa sisälle antamaan kaloreita ja mielellään myös hieman kalsiumia. Yhtenä päivänä narttu söi grillimakkaraa (kyllä, grillattuna) ja pötkön maksamakkaraa höystettynä glukoosisiirapilla. Grillimakkara huijasi koiraan kalkkitabletin ja maksamakkara D-vitamiinin. Seuraavaksi meni einesmaksalaatikko, tilkka öljyä, piimää ja nakki. Vaikka ruoka kuulostaa epäterveelliseltä, niin itseasiassa se ei sitä ole. Ei se kaikki säännöt täyttävää ole, mutta se on tarkoituksenmukaista ruokaa, joka antaa sen mitä juuri sillä hetkellä tarvittiin. Nippelin tarkoitus Yksityiskohtia tarvitaan. Jos ne unohtaa, niin menee aivan yhtä pahasti pieleen kuin jos ei muuta huomioisikaan. Olen joskus kiukutellut NRC-uskovaisista, jotka kuvittelevat ruuan ja ravitsemuksen olevan yhtä kuin NRC:n saantitaulukot. He eivät enää erota yksityiskohtia kokonaisuudesta. Pienimmät tekijät määräävät pohjan, tai kehikon, jossa toimitaan. Ja toiminnan fokus täytyy olla koira. Siis aidosti, ei vain puheissa ja väitteissä. Kun nuo saa jollain tapaa balanssiin, niin alkaa olla aika vahva tekijä. Olen tuntenut pari sellaista, joilla on lähes intuitiivinen kyky rakentaa koiralleen paras mahdollinen ruokinta helpoimmalla mahdollisella tavalla, ja kadehdin heitä - en aina, mutta välillä ja yleensä silloin, kun sorrun kolmannen pallin syndroomaan eli ajattelemaan asioita liian vaikeasti mutkan kautta. Aidostihan kyse on paljon monimutkaisemmasta verkosta. Pitää osata perusta, se nippeli. Sitten pitäisi osata soveltaa niitä niin, että saavuttaa halutun lopputuloksen järkevimmällä toteutuksella. Ja sitten pitäisi vielä ymmärtää miten kaikki eri asiat kytkeytyvät toisiinsa. Hyvä puoli on siinä, että ei tämä ole koiranruokintakeskeinen asia. Se pätee aivan kaikkeen, minä vain satun olemaan kiinnostuneempi koirien ravitsemuksesta kuin kaikesta - vaikka on se kaikkikin mielenkiintoista. 42 ja silleen. Olen puhunut aiheesta ennenkin, ehkä hieman toisessa kontekstissä: Podcast 118: Perusta aina ennen nippeliä

mit asian jos fokus viel nyt pit sama tied ei kun tai lis mik b12 ibd b1 onko nrc mutta paras joko toki sitten olen hyv suomeen siit vaikka siin toinen milloin tuo tehd ehk kyll halu siis silt samaan ihmiset joskus jokainen siksi niit usein kuten pelk onneksi silti siihen silloin eiv koskaan kyse ihmisten aivan jopa molemmat meille maksa ruoka koira vanhan varsinkin minulla joten minulle ongelma yhten yleens porin uusin valitettavasti allergia ruokaa syy sekin jossain puhun koiran sdma perusta yritet samasta esimerkkej useimmiten

"Piri toimii" - koronasta huolimatta! Päihdepalveluista ja päihteiden käytöstä Kaarlo Simojoen kanssa

Juuso Pekkinen

Play Episode Listen Later Jun 15, 2020 57:42

THL:n jätevesitutkimusten mukaan amfetamiinin käyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla poikkeusolojen aikana. Miten tätä voi selittää? Miten koronakriisi on laajemmin vaikuttanut päihteiden käyttöön ja päihdepalveluihin? Juuso Pekkisen vieraana on päihde- ja mielenterveyspalveluita tarjoavan A-klinikan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Simojoki toimii myös päihdelääketieteen työelämäprosessorina Helsingin yliopistossa. Koronan vaikutusten lisäksi haastattelussa puhutaan myös kasvussa olevista huumekuolemista, huumausainekeskustelusta, alkoholista ja päihdepolitiikasta. Yhtenä keskustelunaiheena on myös vahvojen oluiden ja lonkeroiden saapuminen ruokakauppoihin; voiko taannoiset ennusteet alkoholihaittojen kasvusta julistaa jo suutariksi? Lisäksi jaksossa on haastateltavana THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Hakkarainen on ollut mukana koostamassa katsausta, jossa tarkastellaan huumeiden dekriminalisoinnin toteuttamismalleja ja vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Tutkimusten mukaan huumeiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistaminen vähentää mm. huumekuolemia. Lisäksi käyttäjien on tällöin potentiaalisesti helpompi hakeutua hoitoon. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

lis miten helsingin kanssa piri thl yhten tutkimusten huolimatta

J. V. Snellman

Äänirunopuro

Play Episode Listen Later May 12, 2020 1:21

J. V. Snellman Snellman, piti ihan tarkistaa, miksi häntä juhlitaan. Hänet filosofina tunnetaan, suomenkielen edistäjänä muistetaan. Hän oli myös lehtimies ja kirjailija, tunnettiin hänet myös fennomaanina. Hän vaikutti markan käyttöönottamiseen, valtiomies ,ja niin edelleen. Yhtenä kansallisista herättäjistä hänet myös tunnetaan, häntä tänään juhlapäivällä muistetaan. Ulla-Maija Mantere

yhten

Linnunlaulujen aamu

Luonto-Suomi

Play Episode Listen Later May 5, 2020 89:01

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilla keväisessä yössä valvoi perinteinen kolmikko. Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. He ovat paikalla jo neljättä kertaa. Välillä koko seutu on ollut vaaleanpunaisen usvan peitossa. Eräänä keväänä oli todella kylmä pakkasyö. Yhtenä vuonna pimeästä kuului metsäkauriiden hurja huuto tähtitaivaan alla. Monena yönä hanhien pajatus on jatkunut taukoamatta aamuun asti. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Linnunlaulujen toukokuiset tunnelmat kuultiin suorana 3.5.2020 Radio Suomessa tunnin välein, koska kevättä ei ole peruttu. Äänisuunnittelija suorassa lähetyksessä: Mikko Kuokka. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

er nyt jans yle ylen aamu yhten asko hauta

Pappakahvit jakso 9: kun yhtenäiskulttuuri katoaa, mitä jää jäljelle

Pappakahvit

Play Episode Listen Later Apr 12, 2020 102:30

Kamppailemme maailmojen ja kulttuurien välillä. Mitä jää jäljelle, kun kansallisvaltio, uskonto tai maantieteellinen alue eivät enää toimi kulttuurimme pohjana. Maailmojen rajat ovat informaatiomielessä auenneet ja länsimaat maallistuneet. Ylennymmekö kultturelleiksi maailman kansalaisiksi vai taannummeko barbaarisiksi heimoiksi. Kisutellaan hieman uskontoteemoilla ja paahdetaan menemään. Ihan kelpo kampetta, vaikka itse sanonkin. Muista seurata meitä Facebookissa ja Instassa. Ja juokaa hyvät ihmiset omia pappakahveja.

mit mit j jakso ihan muista yhten instassa

Korona - sairastanko koronaa vai pahaa flunssaa?

Play Episode Listen Later Apr 11, 2020 51:14

Kuka tahansa voi sairastua koronaan tai olla tietämättään sairas. Jokaisella on edelleen vastuu pitää turvavälejä ja huomioida, ettei sairastuta vahingossakaan ketään. Kun kokee olevansa sairas, on jäätävä kotiin. Outilla on vahvat koronaoireet, vaikka testitulos oli negatiivinen. Sairaus menee kuitenkin aaltoliikkeenä ylä- ja alamäkeä. Yhtenä hetkenä olo on hyvä, mutta kohta mennään rytinällä alaspäin. Sairastaessa on pakko olla kotona erityksissä, joten pysähdys on ollut aikamoinen, vaikka itsellä on keinot hallita mieltä. Minkälaisia ajatuksia yhtäkkinen sairastuminen on herättänyt? Miten Outi kannattelee itseään sairastaessaan? #korona #koronavirus #mielenterveys See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

kun mink korona kuka jokaisella yhten sairaus

008 5 peruspilaria palveluiden markkinoinnissa

Bisneskoulu

Play Episode Listen Later Jan 15, 2020 22:09

Mitkä ovat ne 5 peruspilaria, jotka sinunkin kannattaa huomioida palveluidesi markkinoinnissa? Tässä jaksossa kerron, miten voit suunnitella markkinointiasi kokonaisuutena, jotta löytäisit verkosta uusia asiakkaita. Yhtenä tärkeimmistä brändisi rakentaminen, mutta miten sen teet? Kuuntele tästä! Tänään haluan puhua bisneksen hyvinvoinnista ja palveluiden markkinoinnista kokonaisuutena. Tämä on Bisneskoulun vuoden 2020 ensimmäinen podcast-jakso ja siksi on ajankohtaista katsoa vähän sitä isoa kuvaa. Miten aiot hoitaa sun palveluiden markkinointia tänä vuonna? Fakta on se, että yksittäiset toimenpiteet ei koskaan toimi hyvin, jos kokonaisuus ei ole kunnossa. Bisneksen hyvinvointi on verrattavissa omaan hyvinvointiin. Se että pää särkee niin pitkällä tähtäimellä särkylääke ei ole ratkaisu, vaan pitäisi katsoa kokonaisuutta. Miten nukkuu, miten syö, miten pitää taukoja ja liikkuuko yhtään. Jos hartiat ovat jumissa, syynä ei välttämättä ole pelkästään työasento vaan myös työasenne. Kuten meidän kehossa, niin bisneksessä kaikki liittyy kaikkeen. Tästä puhutaan tänään. Miten pidät huolta sun bisneksen hyvinvoinnista ja voit nähdä sen isompana kokonaisuutena? Esimerkiksi, jos teet muutaman kerran vuodessa sähköpostikampanjan mutta jätät somen autioksi. Tai uudistat palveluidesi kuvaukset verkkosivuilla, mutta et tuota sivustolle kävijälle mitään hyötysisältöä. Tai jos käytät rahaa googlemainontaan mutta et huolehdi siitä, että sivustollesi johtaisi luonnollisia hakutuloksia. Markkinoinnin taika on kokonaisuuden hallitsemisessa. Ihan kuin kaikessa muussakin, kaikki liittyy kaikkeen. Tässä jaksossa kerron, mitkä asiat on niitä, jotka pitäisi olla kunnossa, jos haluat myydä enemmän palveluitasi. No ihan ensimmäisenä se kohderyhmä. Käytän usein sitä sanontaa, että jos jahtaa useaa jänistä, et saa kiinni yhtään. Kuvittele vaikka se tilanne, että olet pellolla ja siellä on vaikka kolme jänistä ja ne kaikki kuvastavat kohderyhmiäsi. Sinun pitää valita, minkä niistä haluat saada kiinni, jos haluat saada ruokaa illalla. Tämä on erityisen tärkeää kun toimit yksinyrittäjänä rajallisilla resursseilla. Ja erityisesti kun sinulla on vain muutamia sekunteja aikaa herättää kohderyhmän huomio verkossa. Mitä tarkemmin kohdistat viestintäsi, markkinoinnin, sille yhdelle kohderyhmälle, sen paremmin puhuttelet. Sen paremmin luot yhteyden kohderyhmääsi. Kun teet verkkomarkkinointia, on yhteyden luominen ihan suunnattoman arvokasta. Ne ihmiset, jotka voivat samaistua siihen, mitä sisältöä julkaiset, oli se sitten somejulkaisu tai blogiartikkeli tai myyntisivu, sen parempaa tulosta saat. Jos kohdistat markkinointisi monelle eri kohderyhmälle, siitä tulee yleisluontoista eikä siitä saa kukaan kiinni. Eli mitä paremmin kohdistat markkinointisi, sitä paremmin se toimii. No toisena sitten brändivisio. Yrittäjänä ja palveluiden tarjoajana sinä olet brändi. Eli ihmiset luovat mielikuvaa sinusta osaajana sen perusteella, mitä viestit. Kaikki se, mitä julkaiset, luo mielikuvaa sinusta asiantuntijana, valmentajana, oman alasi osaajana. Jos puhut laidasta laitaan monesta asiasta, siitä on vaikea saada kiinni. Tai jos et tuo esiin itseäsi, omia arvojasi, mielipiteitäsi, on sinusta persoonana vaikea saada kiinni. Ihmiset eivät tiedä oletko lintu vai kala. On tosi tärkeää rajata palveluitaan ensinnäkin kohdistettuna sille sun rajatulle kohderyhmälle, mutta myös erikoistua osaajana, jotta erotut kilpailijoista. Kun siis rajaat palveluitasi, sanotaan vaikka että jos tarjoat hyvinvointipalveluita, niin mikä on se sinun erikoistuminen? Onko se ravintoneuvonta yleisesti kaikille vai ravintoneuvonta vegaaneille aktiiviliikkujille? Tai jos myyt henkilöstön hyvinvointipalveluita yrityksille, myytkö kaikille, vaiko vain luoville aloille? Mikä on se ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka vain sinä voit tarjota? Jos olet kuten kaikki muutkin, mikä on se syy miksi joku valitsisi juuri sinut? Eli se että paketoit itsesi osaajana, että keskityt siihen, mitä itse rakastat erityisesti tehdä. Missä oma intohimosi ja erityisosaamisesi on? Se, että erikoistut, erottaa sinut kilpailussa. Kun brändäät itseäsi tietynlaisena osaajana, sinulla ei itse asiassa ole kilpailijoita. Kukaan ei voi olla sinä, joten kun paketoit brändisi kokonaispakettina jossa näkyy sun osaaminen, kokemus ja persoonallisuus, niin sinusta saa kiinni, kaikki tietää, missä sinä olet erityisen hyvä. Eli älä tee kaikkea kaikille, vaan tiettyjä palveluita tietylle kohderyhmälle. No kolmantena sitten sisältömarkkinointi. Sisältömarkkinointia on kaikki se innostava hyötysisältö, jota tuotat verkkoon. Vinkit somekanavissa, videot, kuvat, blogiartikkelit. Se että teet sisältömarkkinointia brändää sinua osaajana ja tuo esiin sinut persoonana. Kun puhut avoimesti ja tuot esiin näkemyksiäsi. Autat yleisöäsi ratkomaan niitä ongelmia, joissa olet asiantuntija. Ja herätät keskustelua aiheistasi. No sisältömarkkinoinnissa on sellaisia hyötyjä, joita moni ei tule ajatelleeksi. Ensinnäkin sen avulla pääset esiin Googlessa ilman maksullista mainontaa. Kun sinulla on tuoretta sisältöä blogissa, se tulee esiin hakukoneissa. Näin oma kohderyhmäsi löytää sinut verkosta. Kun sinulla on hyötysisältöä, sitä jaetaan somessa. Ja näin pääset esiin sosiaalisessa mediassa. Ja kun kaikki liittyy kaikkeen, niin sisältömarkkinointi johdattaa kohderyhmäsi somesta maksaviksi asiakkaiksi. Kun kaikki tämä on kunnossa. No neljäntenä sitten ihan käytännön juttu. Joka paikassa puhutaan miten tärkeää on nousta esiin somessa, ja se onkin, mutta monelta unohtuu se tärkein, eli oma sähköpostilista. Sähköpostimarkkinointi ei ole kuollut, haluan sen tässä sanoa. Se ei ole vanha juttu, vaan se on ihan nykypäivää. Vaikka sinulla olisi kymmeniä tuhansia seuraajia jossain somekanavassa, niin se ei ole täysin omassa hallinnassasi. Facebookin algoritmi voi muuttua milloin vain. Somekanavat voivat lopettaa toimintansa. Säännöt voivat muuttua täysin sinusta riippumatta. Eli somekanavat ovat sellaisia, joita et omista. Sähköpostilistan omistat. Vaikka somekanavat lopettaisivat toimintansa, niin sinulla on yleisö sähköpostilistallasi. Eli yksi tärkeimmistä jutuista digimarkkinoinnissa on kerätä omaa yleisöä sähköpostilistalle. Seuraavassa tulee esiin se, miten se tapahtuu ja mitä hyötyä siitä on. No viidentenä sitten myyntiputket. Tämä koetaan vähän edistyneimpien jutuksi ja ehkä jopa tarpeettomaksikin, mutta itse koen, että tämä on yksi tehokkaimmista jutuista juuri siinä, kun haluat tuoda seuraajasi sosiaalisesta mediasta maksaviksi asiakkaiksesi. Joskus somessa voi olla vaikka kymmeniä tai satoja tuhansia seuraajia, mutta ne eivät muutu maksaviksi asiakkaiksi. Se johtuu siitä, että myynti on jäänyt tekemättä. Myyntiputkia ei ole hyödynnetty. Myyntiputkella tarkoitan siis sellaista sisältökokonaisuutta, jossa johdatetaan yleisö kohti tarjousta. Ensin herättämällä kiinnostusta somessa ja sisältömarkkinoinnilla, sitten saamalla heidät kirjautumaan sähköpostilistalle ja sitä kautta jatketaan brändäämistä ja yhteyden luomista ja lopulta tehdään tarjous tehokkaalla laskeutumissivulla. Tämä toteutetaan sellaisella automatisoiduilla sähköposteilla, jotka aktivoivat ja innostavat ihmisiä osallistumaan. Ei spämmäämisellä, joksi markkinointi muuttuu, jos hyötysisältö ja sielu, se aito inhimillinen persoonallisuus puuttuu sisällöistä. Eli jos sinusta joskus tuntuu, että siitä ei ole mitään hyötyä, että julkaiset somessa sisältöä niin mieti onko sinulla tämä kokonaisuus hanskassa? Onko sinulla se rajattu kohdeyleisö, oma niche, jota palvelet? Oletko rajannut sen erikoisosaamisen, jota myyt palveluina? Osaako yleisösi sanoa, missä juuri sinä olet hyvä, suosittelevatko he sinua jossain tietyssä asiassa? Suunnitteletko sisältömarkkinointiasi kaiken tämän rajauksen pohjalta? Ja neljäntenä, keräätkö säsähköpostilistaa? Ja viidentenä, hyödynnätkö sun sähköpostilistaa, johdatatko aktiivisesti ihmisiä ostamaan palveluitasi? Kun sinulla on nämä viisi juttua hanskassa, voit alkaa tehdä markkinointia kokonaisuutena. Silloin saat tehtyä tehokkaat myyntisivut, saat liikennettä, saat myyntiä paljon tehokkaammin, kuin jos markkinointi perustuisi vaikka vain maksulliseen mainontaan Googlessa ja Facebookissa. Sisältömarkkinointia suosivat kaikki kanavat. Google hakee mieluiten sellaista sisältöä, jonka kanssa vietetään aikaa. Eli kun Youtube videosi katsotaan loppuun saakka, tai kun blogissasi vietetään aikaa, luetaan useampi kuin yksi artikkeli. Somekanavat näyttävät mielellään sisältöäsi, kun se herättää reaktioita ja sitä jaetaan. Sähköpostiohjelmat päästävät paremmin läpi sisältöä, jota oikeasti luetaan ja klikataan. Kaikki digikanavat suhtautuvat positiivisesti siihen, kun tuotat aidosti merkityksellistä sisältöä. Ja kun luot yhteyttä. Keskustelet somessa ja sähköpostitse rakkaan yleisösi kanssa. Autat heitä pyyteettömästi ja annat vinkkejä ongelmien ratkaisuun. Mutta mikä tärkeintä, kun rakennat itsestäsi positiivista ja aktiivista brändiä, yleisösi ostaa palveluitasi. Kun he kokevat tuntevansa sinut, voivat luottaa sinuun ja osaamiseesi, he haluavat ostaa sinulta. Kun puhut tavalla, joka resonoi heidän kanssaan. Ja siksi on tärkeää löytää oma niche, oma ihanneasiakas, jonka kanssa oikeasti rakastat tehdä töitä. Kun teet mitä rakastat, se näkyy markkinoinnissasi. Ja kun markkinoinnistasi huokuu se energia, intohimo ja rakkaus, jota koet, niin se näkyy myös myynnissä. Näin siis kaikki liittyy kaikkeen, mutta nämä viisi asiaa ovat ne, joihin sinunkin kannattaa tänä vuonna panostaa. Näissä yhdistyvät ne unelmat, jota sinulla on siitä, että pääset tekemään sun unelmiesi töitä, projekteja joissa tiedät loistavasi parhaiten, ja joissa saat unelmiesi palkkaa. Eli sinun unelmiesi bisnes. Ja se johtaa siihen unelmien elämään. Eli kun teet päivisin työksi sitä mitä rakastat ja saat siitä ansaitsemasi rahallisen korvauksen, kun myynti sujuu, niin voit ottaa enemmän aikaa itsellesi, stressata vähemmän taloudesta tai töistä, ja nauttia elämästä enemmän. Tämä on se, mikä mun missio on Bisneskoulussa. Että pääsen auttamaan sinua luomaan unelmien bisnestä ja unelmien elämää. Nyt jos haluat tietää enemmän siitä miten nämä viisi markkinoinnin pilaria käytännössä toteutetaan ja tarkempaa koulutusta siihen, niin tuu mukaan Bisneskoulun webinaariin 23.1. https://bisneskoulu.lpages.co/markkinointisuunnitelma-webinaari-230120/ Järjestän Tee markkinointisuunnitelma 2020 webinaarin, jossa käydään syvemmin käsiksi näihin aiheisiin. Miten johdatat ihmiset sähköpostilistallesi ja miten brändäät itseäsi omalle yleisöllesi. Pääset ilmoittautumaan siihen tästä podcastin yhteydestä tai bisneskoulu.fi sivuston yläbannerista täysin maksutta.

google mit jos nyt ett tee ei sis kun tai mik mitk miten fakta onko mutta kaikki kuuntele joka vaikka oletko yritt ensin ihan joskus ihmiset kuten kukaan silloin esimerkiksi vinkit sinun yhten markkinoinnin seuraavassa ensinn kuvittele

Sohvalla legendaarinen Marco Bjurström!

Tanssiperunat

Play Episode Listen Later Nov 25, 2019 23:22

Tanssiperunoiden sohvalle istahtaa tänään itse legenda Marco Bjurström! Yhtenä suomalaisten suosikkijuontajana tunnettu Bjurström osallistui TTK:n kulissien takana paljon muuhunkin kuin vaan juontamiseen. Mistä koko TTK sai alkunsa ja minkälaisilla fiiliksillä Marco nykyään ohjelmaa katselee?

mist ttk yhten legendaarinen

Suomalainen kateus

Kalle Haatanen

Play Episode Listen Later Nov 7, 2019 50:35

On sanottu, että Suomessa kateus voittaa kiimankin. Yhtenä todisteena syvään juurtuneesta kateudesta on pidetty muun muassa sitä, että rikkaiden ja julkkisten verotietoja märehditään lehdissä monta päivää. Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan suomalaisesta kateudesta ja naapurivihasta. Vieraana on kirjalilja Lasse Nousiainen.

suomessa vieraana suomalainen yhten kateus

Jakso 4: Koulujen eriytyminen ja yhtenäisen peruskoulun tulevaisuus

Ruskeat Tytöt

Play Episode Listen Later Oct 11, 2019

Neljännessa jaksossa Mona Eid haastattelee apulaisprofessori Sonja Kosusta koulujen segregaatiokehityksestä ja siitä miten oppilaiden taustat vaikuttavat koulutuspolkuihin.

jakso isen nelj tulevaisuus yhten

Venäjän paikallisvaalit - mureneeko valtapuolueen ja systeemiopposition valta?

Politiikkaradio

Play Episode Listen Later Sep 10, 2019 40:32

Venäjällä sulatellaan paikallisvaalien tulosta. Vaalitarkkailujärjestö Golos, riippumaton media ja oppositio ovat raportoineet vaalivilpistä, painostuksesta ja epäselvyyksistä. Valtiollinen media sen sijaan on julistanut tietoja vaalirikkomuksista valeuutisiksi. "Vaalit on epärehelliset ja näillä mennään, mutta näissä vaaleissa oli mielenkiintoista Navalnyin mobilisoima taktinen äänestäminen, joka Moskovassa näytti tuottavan ehkä odotettuakin paremman tuloksen", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. "Jopa osa Yhtenäinen Venäjä -puolueen ehdokkaista kieltäytyi osallistumasta vaaleihin Yhtenäinen Venäjä -puolueen tunnuksin. Kansalaisten paine sitä puoluetta ja sen toimintaa kohtaan on niin suuri", toteaa puolestaan Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro Politiikkaradiossa. Mikä on paikallisvaalien merkitys ja arvo Venäjällä? Venäjän paikallisvaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro. Toimittajana on Tapio Pajunen.

mik golos jopa valta vaalit yhten ulkopoliittisen toimittajana aleksanteri moskovassa

Vaalikamppailun loppukiri alkamassa

Ykkösaamu

Play Episode Listen Later Mar 29, 2019 79:33

Ukrainassa äänestetään sunnuntaina presidentinvaaleissa. Haastateltavana vaalitarkkailijana Ukrainassa toimiva kansanedustaja, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja tutkija, opettaja Arseniy Svynarenko. Sloviakssa järjestetään presidentinvaalien toinen kierros lauantaina. Vastakkain vaalissa ovat maan hallituksen äänekäs arvostelija Zuzana Čaputová sekä maan nykyinen EU-komissaari Maroš Šefčovič. Kotimaan vaaliasetelmat tuoreiden kannatusmittauslukujen valossa. Eduskuntavaalikamppailusta keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento ja Politiikka-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen. Helsingissä koululaiset on valjastettu mukaan rottatutkimukseen. Vieraana tieteen kansantajuistamisesta palkittu evoluutiobiologian ja ekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Blogistina Tuija Siltamäki: Yhtenäiskulttuuri kuolla kupsahti, mutta kaipuu yhteisiin kokemuksiin ei – ja siksi me jonotamme museoon kuin idiootit. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Terhi Tammi.

european union maro vieraana helsingiss politiikka ukrainassa yhten haastateltavana maria pettersson kotimaan suomen kuvalehden ilkka kanerva

Tuija Siltamäki: Yhtenäiskulttuuri kuolla kupsahti, mutta kaipuu yhteisiin kokemuksiin ei

Ykkösaamun kolumni

Play Episode Listen Later Mar 28, 2019 5:10

Tarvitsemme jonoja ja yhteisiä kokemuksia, jotta pysyisimme järjissämme, sanoo Tuija Siltamäki blogissaan.

mutta yhten tuija tarvitsemme

Yhtenäiskulttuuri, onko sitä?

Spam Filter

Play Episode Listen Later Mar 27, 2019 63:12

Miten suoratoisto on muuttanut hitin käsitettä? Ja mitä nykyajan menestyslevyt, -elokuvat ja tv-sarjat kertovat yhtenäiskulttuurista tai sen katoamisesta? Vieraana mies, joka toi soittolistat Suomeen, radioveteraani ja kulttuurikeskustelija Jukka Haarma.

miten onko vieraana suomeen yhten

Yhtenäiskulttuuri, onko sitä?

Spam Filter

Play Episode Listen Later Mar 27, 2019 63:12

miten onko vieraana suomeen yhten

Mihin kuollutta sankaria käytetään?

Ruben Stiller

Play Episode Listen Later Feb 11, 2019 58:01

Sankaruus on ikuista. Jokaisella ajalla ja kansalla on omat sankarinsa. Se joka, riittävän voimakkaasti kiistää sankaruuden, muuttuu lopulta itsekin sankariksi. Yhtenäiskulttuurin mureneminenkaan ei näytä tappavan sankaruutta. Jokaisella heimolla on omat sankarinsa. Ruben Stillerin ohjelmassa puhutaan suomalaisista sankareista: Nykäsestä, Myllylästä, Koskelasta ja muista myyttisistä hahmoista Millainen on suomalaisen sankarin perustarina? Millainen sankari palvelee nykysuomalaisen perustarpeita? Pitääkö suomalaisen sankarin olla aina jollain tavoin traaginen hahmo? Vieraina ovat kirjailija Taina West ja valmentaja Alpo Suhonen.

pit nyk millainen mihin vieraina jokaisella yhten

Pahasti palanut Yvonne Wirnes 13 vuotta tuhopolton jälkeen: lähdin heti sairaalasta päästyäni ihmisten ilmoille, en jäänyt kotiin piiloon.

Soilin seurassa

Play Episode Listen Later Jan 16, 2019 53:27

Yvonne Wirnes ja hänen lapsensa joutuivat tuhopolton uhreiksi 26. elokuuta 2005. Yvonnen ex-mies ei kestänyt jätetyksi tulemista ja teki huumepäissään hirvittävän teon: sytytti perheensä tuleen. "Alussa hän oli tosi mukava ja charmikas. Kaikki tykkäsivät, että onpa mukava mies. Pikkuhiljaa, sitten kun tulin raskaaksi, hän muuttui, lopulta en uskaltanut sanoa edes omia mielipiteitäni." Yvonne ajatteli lastensa parasta ja jätti miehen, kun kävi ilmi, että hän käyttää huumeita. Yhtenä päivänä mies oli oven takana, sanoi tuovansa vaatteita silloin puolitoistavuotiaalle pojalleen. Yvonne päästi hänet sisälle, he joivat kahvit parvekkeella, mies kysyi voisivatko he olla uudelleen yhdessä. Yvonnen vastaus oli kielteinen. Silloin mies otti kassistaan kanisterin, kaatoi bensiiniä Yvonnen ja heidän pienen poikansa päälle ja sytytti heidät tuleen. Tuhopoltto tapahtui elokuussa 2005. Nyt Yvonne asuu poikiensa kanssa rivitalossa ja käy osapäivätöissä. Lähes sadan leikkauksen jälkeen hän on saanut itselleen kasvot ja kroppa toimii, vaikka palanut iho kiristää. "Hyvät ystävät ovat tärkeitä, pitää karsia pois ne jotka antavat huonoa energiaa. Läheiseni näkevät, että olen sama Yvonne kuin ennenkin." Haastattelija: Soili Huokuna.

kaikki hyv heti vuotta silloin ihmisten alussa yhten kotiin seurassa pikkuhiljaa

Jakso 9: Kestämättömien materiaalien korvaajat

Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu

Play Episode Listen Later Nov 29, 2018 26:40

Maapallon resurssien riittäminen on yksi tämän hetken suurimmista haasteista. Yhtenä ratkaisuna on uusiutuvien materiaalien käyttö, joista puupohjainen sellumateriaali toimii erinomaisena esimerkkinä. Kuuntele jaksostamme, kuinka sellua on kehitetty pitkäjänteisellä tutkimustyöllä ajatellen tulevaisuuden tarpeita – älymateriaaleja, tekstiileitä, arjen tuotteita. Tulevaisuudessa sellu voi ratkaista esimerkiksi mikromuoviongelman. Aiheesta kanssamme keskustelemassa on VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, joka on tehnyt pitkän uran materiaalitutkimuksen parissa. Työssään Harlinia innostaa uusien näkökulmien ja aiheiden löytäminen, sekä niiden käytäntöön vieminen.

jakso kuuntele vtt mien kest aiheesta tulevaisuudessa yhten maapallon

Yhtenäiset digipalvelut ovat asiakkaan ja viranomaisen etu

Digi ekaksi

Play Episode Listen Later Nov 27, 2018 20:02

Samalla logiikalla toimivat ja yhtä laadukkaat digipalvelut ovat asiakkaan etu. Näin ajattelee laaja-alainen työryhmä, joka on tuottanut suosituksia digipalvelujen kehittämiseen. Mitä tämä tarkoittaa kuntakentälle? Studiossa keskustelemassa on hankejohtaja Päivi Saalasto Turun kaupungilta. Hän haastaa julkishallinnon tahot vaikkapa räjäyttämään organisaatiosiilot, jotta asiakkaat saisivat parempaa palvelua.

mit ovat samalla studiossa yhten asiakkaan

Suomalaista polkupyöräsuunnittelua

Juuso Pekkinen

Play Episode Listen Later Sep 3, 2018 58:00

Tämän jakson kuunneltuasi katsot polkupyöriä uusin silmin! Juuso Pekkinen tapaa polkupyöräsuunnittelija ja yrittäjä Leo Kokkosen. Minkälaisesta suunnittelufilosofiasta käsin Kokkonen lähestyy omien pyöriensä runkogeometriaa? Mitä oman pyörifirman pystyyn pistäminen vaatii? Jaksossa kuullaan myös suomalaisten Finnpeak-pyörien tarina. "Pajamieheksi" itseään nimittävä Asko Tuukkanen on hitsannut elämänsä aikana satoja alumiinipyöriä. Mihin mm. maantie-, triatlon- ja alamäkipyöriä valmistanut pyöräbrändi katosi? Yhtenä alaotsikkona keskustelussa mukana on myös yrittäjän toisinaan kohtaama "eihän tuosta mitään tule" -mentaliteetti. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

mit mink jaksossa mihin yhten suomalaista

Psykopaatti on manipuloinnin maailmanmestari

Havaintoja ihmisestä

Play Episode Listen Later Jun 14, 2018 33:22

"Yhtenä iltapäivänä ovikelloani soitti minulle ennestään tuntematon nainen joka halusi näyttää minulle papereita miehestäni. En uskonut silmiäni, hetki oli aivan epätodellinen", kertoo perheellinen Minna viestissään. Manipulointi on toiseen ihmiseen vaikuttamista viestinnän keinoin. Manipuloimalla on tarkoitus saada ihminen toimimaan vastoin omaa etuaan, kertoo dosentti, lääketieteen tohtori ja psykiatri Hannu Lauerma. Mitä muotoja manipulointi voi saada? Miksi psykopaatit ovat taitavia manipuloimaan? Miten manipuloinnilta voi suojautua? Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Marja Vehkanen, Heikki Puskala, Simo Häkli, Anu Heikkinen ja Annina Aho.

mit miten miksi ohjelman ohjelmassa simo h yhten toimittajana

Psykopaatti on manipuloinnin maailmanmestari

Havaintoja ihmisestä

Play Episode Listen Later Jun 6, 2018 33:22

“Yhtenä iltapäivänä ovikelloani soitti minulle ennestään tuntematon nainen joka halusi näyttää minulle papereita miehestäni. En uskonut silmiäni, hetki oli aivan epätodellinen” kertoo perheellinen Minna viestissään. Manipulointi on toiseen ihmiseen vaikuttamista viestinnän keinoin. Manipuloimalla on tarkoitus saada ihminen toimimaan vastoin omaa etuaan, kertoo dosentti, lääketieteen tohtori ja psykiatri Hannu Lauerma. Mitä muotoja manipulointi voi saada? Miksi psykopaatit ovat taitavia manipuloimaan? Miten manipuloinnilta voi suojautua? Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Marja Vehkanen, Heikki Puskala, Simo Häkli, Anu Heikkinen ja Annina Aho.

mit miten miksi ohjelman ohjelmassa simo h yhten toimittajana

16929: Trump puheestaan: Tahdon nähdä maamme yhtenäisenä

KSML

Play Episode Listen Later Jan 31, 2018 0:24

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toivoo ensimmäisen liittovaltion tilaa käsittelevän puheensa yhdistävän Yhdysvaltoja. Trump kommentoi asiaa v .. Lisää >> http://ift.tt/2npbDTC

donald trump lis isen yhdysvaltain yhten yhdysvaltoja tahdon maamme

Kyösti Kallio: Kouluttamaton viljelijä, joka uskoi yhtenäisyyden voimaan – Tasavallan presidentit SK Radiossa

Suomen Kuvalehti

Play Episode Listen Later Dec 20, 2017 23:01

Suomi joutui talvisotaan ulkopolitiittisesti kokemattoman presidentin johdolla. Parempaa ei ollut tarjolla.

suomi joka kallio yhten tasavallan radiossa

Metsäradio.: Vesakoiden nyhtäminen uudella laitteella

Metsäradio.

Play Episode Listen Later Nov 1, 2017 12:53

Metsäradiossa tehtiin taimikonhoitotöitä ja seurattiin koneellista kitkentää Tohmajärvellä, jossa Metsäradion reportteri piipahti Itä-Suomen kierroksellaan. Joensuulainen Pentin Paja on jo pitkään kehittänyt ja valmistanut erilaisia pienpuun korjuuseen liittyviä laitteita. Moni metsäalan ammattilainen tuntee hyvin Naarva-tuoteperheen. Pentin Paja on kehitellyt myös kitkevää taimikonhoitolaitetta, joka vetää vesakot juurineen maasta. Laite kiinnitetään metsäkoneen hakkuupään tilalle. Työ on tarkkaa, jotta taimia ei vaurioitettasi ja itse laitteen kehittäminenkin on ollut pitkäjänteistä puuhaa, jonka aikana on monesti havaittu, että piirustuspöydän äärellä suunniteltu ei maastossa toimikaan. Yhtenä ideoijana ja laitteen kokeilijana ja kehittäjänä on toiminut kokenut metsäalan ammattilainen Matti Salmela, jonka Olli Ihamäki tapasi Tohmajärvellä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

new york mets moni minen yle yhten it suomen laite uudella

"Kurdilainen isänmaallisuus on taitavaa brändäystä luoda mielikuva yhtenäisestä kansasta"

Mahadura & Özberkan

Play Episode Listen Later Sep 28, 2017 56:59

Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään. Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon. Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri? Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää? Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa? Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

mit id helsingin studiossa yhten tulisiko turkissa syyriassa iranissa

32. Future Sex – paljon puhetta seksistä

Sivumennen

Play Episode Listen Later Sep 3, 2017 63:45

Sivumennen puhuu naisen halusta ja seksistä; kirjallisuudessa ja sen ulkopuolella; eilen, tänään ja huomenna. Yhtenä tärkeänä johtotähtenä amerikkalainen Emily Witt ja hänen kirjansa Future Sex.

paljon puhetta future sex yhten emily witt sivumennen

Turussa puukotettua auttanut Hasan Alazawii:"Uskon yhtenäiseen Suomeen"

Mahadura & Özberkan

Play Episode Listen Later Aug 24, 2017 56:43

Hasan Alazawii oli yksi niistä henkilöistä, joka riensi auttamaan puukotuksen uhreja Turun kauppatorilla. Hasan sai itse puukon iskusta haavan kaulaansa ja joutui sairaalaan. Mahadura&Özberkan pohtivat Turun tapahtumia, median uutisointia sekä somessa käytävää keskustelua yhdessä Hasan Alazawiin, viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon sekä ylikomisario Jussi Huhtelan kanssa. Turun tapahtumista tehtiin nopealla tahdilla uutisia, joista osa eivät pitäneet paikkansa. Uutisia julkaistiin, korjattiin ja poistettiin. Oli otsikkoja miekkamiehistä ja terrorismista, joka rantautui Suomeen rikkoen lintukotomme. Turun tapahtumat rinnastettiin myös Barcelonan tapahtumiin antaen vaikutelman, että iskuilla olisi jonkinlainen yhteys toisiinsa. Myöhemmin käytiin keskustelua siitä, miksi pelkästään ulkomaalaiset auttajat pääsivät otsikoihin. Miten median pitäisi toimia kriisien hetkellä ja mitä Turun kohdalla olisi pitänyt tehdä toisin? Lähetyksessä tullaan myös käsittelemään Turun tapahtumien jälkeistä someraivoa ja vihapuhetta. Miten taata turvallinen yhteiskunta kriisien jälkeen? Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta Suomi pysyisi yhtenäisenä?

mit oli miten suomi turun suomeen turussa uskon uutisia yhten

Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (exploding head syndrome) 2

UNIRESEPTI / Johannes Kajava

Play Episode Listen Later Jun 6, 2017

(Päivitetty omakohtaiset kokemukset 28.6.2017) Päänsisäinen voimakas ääniaistimus -oireyhtymästä (eng. exploding head syndrome) on julkaistu niukasti tutkimuksia edellisen kirjoitukseni jälkeen. Yhtenä selityksenä tähän on tarjottu oireyhtymän hyvänlaatuisuutta ja hyvää ennustetta.1 Kahdessa vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa oireiden alkusyytä pyrittiin selvittämään. Feketeova ym. tarkastelevat tapausselosteen kautta, onko oireyhtymässä kyse harvinaisesta unenaikaisesta erityishäiriöstä vai pikemmin dissosiatiivisesta häiriöstä.2 Frese … Continue reading "Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (exploding head syndrome) 2"

frese parasomnia exploding head syndrome yhten

Pyöreä pöytä: Koulussa tärkeintä vuorovaikutus oppilaiden kesken, eivät opettajat tai rakennukset?

Pyöreä pöytä

Play Episode Listen Later Apr 5, 2017 29:59

Suoraa puhetta Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Äänestämisen mielekkyys, koulujen tulevaisuus ja fantasiat suomalaisuudesta ovat keskustelijoiden valitsemia aiheita. Puheenjohtaja pahoitteli Kiinan presidentin aiheuttamaa liikenneruuhkaa Helsingissä ja kiitti pandoista. Xi Jinpingin tiedotustailaisuus herätti puolestaan Kaarina Hazardin ihmettelemään, miksi toimittajat eivät tottelemisen sijaan rikkoneet kieltoa kysyä kysymyksiä tai boikotoineet koko tiedotustilaisuutta. Muusikko Maija Vilkkumaalla on tämänkertaistenkin vaalien edellä kaksijakoinen olo siitä, miten äänestämisellä muka vaikutetaan. Hän pohtii, pitäisikö järjestelmä kriisiyttää siten, että kaikki jättäisivät äänestämättä. - Ota selvää, lue, kehottaa Kaarina Hazard. Hän uskoo, että siten voi selvittää, mitä mieltä itse kukin on ja siten voi valita, ketä äänestää. Viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen kysyy Sitran tavoin, tarvitaanko tulevaisuudessa koulua. - Vuorovaikutus ei ole enää opettaja-oppilas-vuorovaikutusta vaan vuorovaikusta muiden opiskelijoiden kanssa, vertaisyhteiskunnassa olemassa, Tujunen kuvaa ja komppaa Hazardin ajatusta siitä, että oppiminen on dialogia. Vapaa kirjoittaja Kaari Hazard on ilahtunut, sillä hän on saanut uuden syyn puhututtaa Pyöreää pöytää fantasiasta yhtenäisestä suomalaisuudesta. Historiantutkija Miika Tervonen on nimittäin saanut VuodenTiedekynä -palkinnon artikkelistaan, jossa hän analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu. Yhtenäistä Suomea ei Hazardin mielestä ole koskaan ollut olemassa. Twitterissä #pyöreäpöytä

ota py helsingiss suomea kiinan vapaa viestint sitran kesken yhten koulussa suoraa vuorovaikutus keskustelijoina taru tujunen pauli aalto set

Luontoretki.: Pitkäjärven jyrkänteellä

Juha Laaksosen luontoretki

Play Episode Listen Later Nov 6, 2016 12:38

Lahdessa sijaitseva Pitkäjärvenvuori kohoaa lähes 50 metriä viereisen Pitkäjärven yläpuolelle. Kallion laelta on komeat näköalat länteen Pitkäjärven yli. Vuoren näyttävännäköiset, ylikaltevat jyrkänteet ovat paikoin jopa 15 metriä korkeita. Yhtenä erikoisena nähtävyytenä on jyrkänteeltä joitain vuosia sitten lohjennut usean kymmenen kuutiometrin kalliolohkare. Saa nähdä millaisia ihmeitä pääsemme seuraamaan Luontoretkellä Juha Laaksosen ja Asko Hauta-ahon seurassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

saa pitk yhten kallion lahdessa asko hauta kuva juha laaksonen yle

Soilin seurassa Anneli Tikkanen-Rózsa: Muistan vaan hyvät asiat, koska vain ne ovat muistamisen arvoisia

Soilin seurassa

Play Episode Listen Later Oct 13, 2016 57:00

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin. Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään: Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia. Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin. Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä. Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. No, onhan se pieni sekin.En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970. Menin siihen majurin pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia.Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina Ei käy. Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään nuorisonohjaaja- ja seurakonsulenttikoulutukseen Eskilstunan Suomi-seuraan. Ja niin oltiin taas ajan hermolla, järjestötoiminnassa, jonka tiimoilta järjestyi yhtä jos toistakin lisähommaa. Sekä Eskilstunan Kuririssa että Folketissa oli suomalaisia sivuja, Ruotsinsuomalainen oli silloin RSKL:n nimissä ja julkaisi juttujani. Sain jopa oman lehtimieskortinkin, jota en ollut koskaan Kiuruvesi-lehdessä saanut. Minulla oli nimittäin niin huono palkka, ettei minua hyväksytty lehtimiesliittoon. Ensimmäisestä jutustani, jonka tein AMS:n lehteen sain ison rahan! Se oli yhtä paljon kuin kuukausipalkkani Kiuruvesi-lehdessä oli ollut v. 1966.Aikansa kutakin. Ilta- ja yösiivouksia eri paikoissa, töissä matkatoimistossa ja lapsenlikan pesti yms, siinä joitakin hommistani.Pari vuotta meni Eskilstunassa ja sen jälkeen oli edessä muutto Södertäljeen, piti päästä lähemmäksi Tukholmaa ja uusia haasteita.Ensimmäinen työtarjous Södertäljessä oli Eskilstunasta. En ollut koskaan hakenut sieltä töitä, mutta jotenkin maineeni nuorisonohjaajana oli levinnyt ruotsalaisten tietoisuuteen, ja minulle tarjottiin töitä jostakin vapaa-ajan talosta. Siitä sain idean kysyä töihin vastaavanlaiseen työhön Södertäljessä ja pääsin. Luovuin siitä sitten kun sain opettajan hommia ja vakituisen leipätyön. Ennen sitä ja siinä sivussa olin tietenkin opiskellut yhtä jos toistakin ja tehnyt erilaisia hanttihommia, mm. perustin Södertäljen Kuriiriin suomalaiset sivut. Sain ne sillä ehdolla, että sivuille hankittaisiin ilmoituksia, joiden tuloista sekä minä että ilmoitushankkija saisimme palkkamme. Joku Saabilla töissä oleva henkilö hoitikin ilmoitushankinnan ja rahoitti siten suomalaiset sivut. Ja kun hän lopetti, loppuivat sivut, sillä kukaan ei jaksanut enää hankkia ilmoituksia. Joku sitä kokeili kylläkin.Jotenkin jouduin opettajaksi Södertäljeen. En tietääkseni ole koskaan hakenut sitä virkaa, mutta syksyllä 1975 minulle vain tuli kirje, jossa kutsuttiin töihin. Vasta ensimmäisenä työpäivänä minulle selvisi, että olin saanut ensimmäisen suomalaisen luokan opettajan viransijaisuuden! Kiitos mukavien työkavereiden, selvisin siitäkin järkytyksestä. Olinhan minä jo vähän ihmetellytkin, miksi kaikki 6-7 vuotiaat lapset alkoivat tervehtiä ja hiippailla minun perässä kesällä, kun ulkoilutin koiraani. Kuvittelin, että ne olivat vain kiinnostuneita komeasta, sinisestä Grand Danoisistani.Varsinaista opettajakoulutusta minulla ei silloin vielä ollut, mutta olin ollut yhden kesän Jyväskylän kesäyliopistossa alkeisopetuskurssilla. Sillä piti pärjätä, aluksi.Opettajan työtä kesti 40 vuotta. Urani aikana sain kokeilla mitä moninaisempia opettajan töitä. Olin luokanopettajan suomalaisilla luokilla 1-9, ja myöhemmin minulla oli myös ruotsalaisia luokkia aina 6-vuotisryhmästä lähtien ja ruotsinkielisiä erityisluokkia 6-9 reilut toistakymmentä vuotta. Sain opettaa suomea kotikielenä, ja sitten myöhemmin äidinkielenä sekä valinnaisaineena aina päiväkodeista lukioon saakka. Kun viimein päätin jäädä eläkkeelle, niin sain vielä kuin boonuksena kokeilla suomen opetusta yliopistossa vieraana kielenä ja sain palata takaisin tuntemattomaksi muuttuneeseen kouluuni Nykvarniin pariksi vuodeksi ja yrittää opettaa suomea myös entisten oppilaitteni lapsille, joista suurin osa oli nyt puolisuomalaisia, kolmannen tai neljännen polven suomalaistaustaisia lapsia. Hieno kokemus sekin.Vaikka opettajan työ onkin niin vaihtelevaa ja antoisaa (en tarkoita nyt palkkaa), saattaa sekin käydä yksitoikkoiseksi, ellei keksi vähän vipinää opetukseen. Ainakin oppilaat voivat kokea sen tylsäksi. Paremman puutteessa keksin maustaa opetustani kielikylvyllä. Anoin siihen projektirahaa kouluhallitukselta ja sain sekä siirtolaisrehtorin että oman paikallisen rehtorin siunauksen, joten siitä vain. Vuokrasimme sopivat tilat seurakunnan omistamasta Herrgårdenista ja olin siellä evakossa viikon suomea lukevien oppilaitteni kanssa. Kaikki opetus kaikissa aineissa sujui suomeksi, joten oppilaat eivät varmaankaan olleet pahasti jäljessä ruotsalaisista luokkatovereistaan, kun palasivat takaisin kouluun.Yhdellä koululla teimme koululehteä suomentunneilla useita vuosia. Lapset hankkivat lehteen ilmoituksia ja kustansimme sillä painokulut + maksoimme Suomen risteilymme. Yhtenä vuonna kävimme opintomatkalla Unkarissa yhdessä unkaria lukevia oppilaiden kanssa. Se matka kesti kaksi viikkoa, sillä matkasta innostui myös Unkari-seura ja siellä järjestettiin myyjäiset matkamme hyväksi. Omaa rahaa ei taidettu tarvita. Seuraavana vuonna kävimme sitten samalla porukalla Suomessa opintomatkalla.Jouduin aloittamaan myös ruotsalaisen koululehden teon ollessani eräällä toisella koululla erityisopettajana. Silloisen rehtorini mielestä minun piti saada opettaa myös muita oppilaita, ja koska kävin siihen aikaan IKT-maisterin kurssia Tukholman opettajakorkeakoulussa (IKT= information-kommunikation-teknik) se sopi minulle ihan hyvin. Koululehteä tein työaikani ulkopuolella ja oppilaat tulivat koulun jälkeen toimitustyöhön.Eihän elämä saa olla vain työtä, niin mukavaa kuin se onkin!Olen aina ja kaikkialla ollut mukana monissa järjestöissä, ja minulla on ollut sormeni pelissä usean perustamisessakin. Mutta minä en aio jatkaa mitään ikuisesti. Nyt on aika jättää hyvästit yhdelle jos toisellekin. Nykvarnin suomi-seura saa etsiä itselleen uuden puheenjohtajan, Finn-Kirjalle se saatiin jo, ja ensi syksynä on kirkollisvaalit. Silloin voin jättää kirkkovaltuuston ja muut luottamustoimet siellä.En tiedä, olenko saanut jotakin aikaan järjestöelämässäni, mutta jotakin koen sentään tehneeni.Kirjoittajayhdistyksen sihteerinä ollessani aloin pitää kirjakahviloita Södertäljen kirjastossa, mutta kun kunta alkoi vaatia vuokraa, niin muutin toiminnan Nykvarniin, jossa olen jatkanut sitä jo yli 20 vuotta yhdessä Salme ja Veijo Kosusen kanssa. Saamme kokoontua seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla ja tämä on yksi seurakunnan suosituimmista toiminnoista. Seurakunta innostui myös noin 10 vuotta sitten ajatuksestani luovuttaa Muumi kyseisen vuoden aikana viimeiseksi kastetulle ruotsinsuomalaiselle lapselle seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kaikki kunnia sotaveteraaneille, mutta suomen kielen tulevaisuuskin on kiinnostava ajatus. Kannustamme muumituksellamme suomen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta ja samalla muistutamme myös kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä.Nykvarnin kunta, Suomi-seura ja Finn-Kirja lähtivät mukaan ideaani ja Nykvarnissa järjestettiin Ruotsin ainoat runokaraokemestaruuskilpailut joku vuosi sitten. Ikävä kyllä niille ei ole ilmaantunut jatkajaa. Reija Vuorela on edelleen ainut runokaraokemestari.Toimintani Kirjoittajayhdistyksessä vaihtui LIEKKIIN, jonka päätoimittajana olin muutaman vuoden. Sitten minut houkuteltiin Finn-Kirjan puheenjohtajaksi. Se oli silloin aika heikoilla, ja jotain piti keksiä tavallisen kirjojen julkaisun lisäksi. Tuija Liiti toimi silloin Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana ja yhdessä aloimme järjestää Ruotsinsuomalaisia kirjamessuja Tukholman Suomen instituutissa. Järjestimme messut vielä yhden kerran 11 vuotta sitten kun Finn-Kirja ja Liekki täyttivät 30 vuotta, paikka oli silloin Eskilstunan kirjasto ja Maire Dahlman Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana. Nyt messut jatkuvat, mutta nimi on muuttunut kirjallisuustapahtumaksi, mutta aika on sama; lokakuu. Tapahtuma ei kilpaile mitenkään Kulttuuri.se:n Kirja- ja kulttuurimessujen kanssa, sillä ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden tapahtumalla on erilaiset motiivit.Olen toimittanut yhteensä kymmenkunta antologiaa, kokoomateosta ja historiikkia sekä muutaman Ruotsinsuomalaisen kulttuurikalenterin. Nyt on muiden vuoro.Neljä vuotta sitten ehdotin Vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valintaa. Finn-Kirjan johtokunta innostui, ja nyt valitaan neljäs vuoden kirjailija. Kolme vuotta sitten aloimme järjestää myös kirjailijaristeilyjä, nyt se toteutuu marraskuussa.Olen tehnyt, minkä olen keksinyt ja jaksanut. Jokkaane tuaploo tyylillään, minä tein sen jotenkin noin. Toiset tehkööt tavallaan.-Anneli Tikkanen-Rózsa Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

nyt ik small talk ei vain fiat kun pari ams suomen aina ensimm mutta sill suomessa olin sain kaikki suomi ovat sitten vuoden olen anneli siit joka vaikka siin ennen nelj jyv kiitos koska kolme vaan mulla salme puhutaan vasta menin eka kirja ruotsin siihen lapset ainakin ikt silloin asiat joku ilta kulttuuri tikkanen omaa herrg kotona melkein saamme minulla toiset eih kuulumiset minulle yhten ruotsiin tukholman hetken tapahtuma timo m toimittajana seuraavana otin seurakunta hieno unkari muumi unkarissa muistan jotenkin opettajan mielell yhdell seurassa liekki tukholmaa ruotsinsuomalainen eskilstunassa ruotsinsuomalaisen eskilstunan rskl

"Vapaalla" rajalla muhii moninaisuus

Kulttuurikeskustelu Koukku

Play Episode Listen Later Apr 3, 2016 44:18

Haaparanta-Tornion rajalla on "kolmashuone" joka yhdistää myös kulttuurin monitoimi-ihmiset. Elina Söderström, Hanna Kanto, Bengt Pohjanen sekä koukuttaja Adam Huuva pohtivat rajoja pitkin ja poikin. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioKoukku kolmannessa huoneessaRajalla tuulee ja lämpötila on sama molemmilla puolilla rajan mutta vain Ruotsissa on lunta jalkakäytävällä, toteavat kulttuurikeskustelijat tällä kertaa. Yhteisenä huolen aiheena uudet tiukentuneet säännöt.Raja-alue yhdistää sekä kieliä, kulttuuria, että kansalaisten arkea. Toisaalta kyseessä on hallintoraja, jonka kanssa on osattava elää.Se tuntuvin raja ei välttämättä kuljekaan juuri maiden väliin vedetyllä linjalla vaan rajat voivat olla myös poikkipäin ja limittäin, vaikka raja-asukkaiden omassa päässä. Pakolaisten saapumisen myötä raja on saanut uutta merkitystä. Nyt kaikki eivät enää saakaan kulkea rajan yli vapaasti."Minusta on aivan mahtavaa tutustua turvapaikan hakijoihin, maailma on tullu Haaparantaan.""Mulle tämä alue on niin yhtenäistä, että se ois sama jos raja ois Haaparannan ja Kainun välillä. Ihan pistää syämeen kun alkavat taas rajottaa""Se rajan kolmashuone pitää olla niin pieni, että sinne mahtuu kaikki dissitentit (toisinajattelijat)""Kyllä tämä raja seuraa aina mukana. Yhtenä päivänä tuli yksi vaimo joka sano, että se on minulla vaihtanut vaippoja.""Tässä rajalla on totuttu, että ihmiset tulloo ja mennee""Mulle tämmöset rajat on ihan mahottomia, ihan sama ketä minä kohtaan."Haaparantalainen voi kuulua useampaan kielivähemmistöön, olla paperilla kahden maan kansalainen tai vaikka tuntea itsensä maailman kansalaiseksi ja olla samalla jotakin kautta sukua toiseen vähemmistöön kuuluvan raja-asukkaan kanssa. Näin kävi myös tällä kertaa keskusteluissa mukana olleille.Tuottaja: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

nyt raja sams kyll ihan p6 toisaalta ruotsissa mulle yhten minusta elinas rajalla bengt pohjanen haaparannan adam huuva

Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana

Radio Antro

Play Episode Listen Later Mar 30, 2016 8:52

Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. The post Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana appeared first on AntroBlogi.

suuri takana googlen dan russell yhten antroblogi

Mikko "Peltsi" Peltola: Jusu Lounela ja Pertti Salovaara muistelevat Radiomafian aikoja

Mikko "Peltsi" Peltola

Play Episode Listen Later Aug 7, 2015 54:45

Jusu Lounelan ja Pertti Salovaaran mielestä radio oli ennen merkityksellisempi kuin nykyään. Yhtenä syynä he pitävät kentän pirstoutumista. Samoista kuuntelijoista taistelee useampi kanava. - Muistan, että kerran Salovaara showta kuunteli 42 prosenttia radiokuuntelijoista, Salovaara kertoo. Miehet muistelivat myös kuuntelijapalautteita. Yksi villitys oli, että kuuntelijat lähettivät kavereidensa alastonkuvia studioon. Miesten mukaan kuvien takaa löytyi aina myös puhelinnumero.

yksi miehet miesten yhten muistan mikko peltsi peltola

#tulevaisuusradio 11.3.2015 - Jälkimaterialistinen tulevaisuus

Radio Rapu

Play Episode Listen Later Mar 20, 2015 43:52

Jälkimaterialistinen tulevaisuus Länsivaltioissa on pitkään korostettu aineellisen omaisuuden merkitystä. 1900-luvulla BKT toimi ensisijaisena hyvinvoinnin mittarina. Jo alkaneella jälkimaterialisella aikakaudella tarkastellaan kuitenkin enenevässä määrin sitä, kuinka tyytyväisiä ja onnellisia me olemme. Yhdeksi tämän vuosisadan megatrendiksi on esitetty, että materialistisia tapoja ylenkatsotaan ja tavarakeskeistä ajattelua koetaan jopa vanhanaikaiseksi. Aineellisia tavaroista pidetään toki yhä, mutta niille ei anneta yhtä keskeistä sijaa kuin aikaisemmin. Osittain tämänkaltainen kehitys johtuu siitä, että tietynlaista aineellista hyvinvointia pidetään myös itsestäänselvyytenä. World Values Survey on vuodesta 1981 lähtien tutkinut arvojen kehittymistä ympäri maapalloa. Nykyään lähes 100 maata, joissa asuu yli 90 % maailman väestöstä, osallistuu kyseisen kansainvälisen järjestön kyselytutkimuksiin. Eräänä järjestön löydöksenä on pidetty sitä, että itsensä toteuttamisen arvoja mahdollistetaan entistä laajemmin ja autoritaariset hallinnot tulevat kohtaamaan entistä enemmän painetta poliittisiin uudistuksiin. Bhutanin valtiossa yhteiskunnalle on valittu yhteinen päämäärä – kansalaisten onnellisuuden kasvattaminen. He ovat luoneet jopa oman mittarinsa ns. bruttokansanonnellisuus (Gross National Happiness). Sitä kehittäen sekä soveltaen Bhutanin kansalaiset ohjaavat päätöksentekoaan. Suomessa työelämässä arvostetaan enemmän työn ja vapaa-ajan erillään pitämistä, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ja työpaikan ilmapiiriä. Tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat arvostavat useita muita asioita tulevaisuuden työelämässä enemmän kuin palkkaa. Miltä tulevaisuuden arvomaailma näyttää? Yhtenäistyvätkö maailman kansalaisten arvot vai eriytyvätkö yhteiskunnat entistä enemmän toisistaan? Miten yksilöitä voimaannutetaan jatkossa? #tulevaisuusradio:n uusimmassa jaksossa kiivetään Maslowin tarvepyramidin huipulle, tutkaillaan miten maailman järjestöt mittaavat eri yhteiskuntien arvojen kehittymistä ja väitellään siitä, kehittyykö maailma sellaiseen suuntaan, että yksilöt voivat toteuttaa itseään entistä paremmin.

er miten milt suomessa tulevaisuus gross national happiness nyky yhten bkt tutkimuksen world values survey

Tumör istället för baby / Tymööri sensihaan ko vauva

Gränslöst

Play Episode Listen Later Oct 7, 2014 26:05

Ena dagen väntar hon sitt andra barn, nästa får hon veta att det är en tumör som växer i livmodern. Livet vänder i en handvändning för Pia Lakkapää. Det har varit en tuff tid för hela familjen, men nu ett halvår senare är hon frisk. - En av tre får tydligen cancer, och om det här min del så är det bra, säger Pia. Yhtenä päivänä hän oottaa hänen toista vauvaa, toisena hän saapii tietää ette hällä oon tymööri vattassa. Elämä kääntyy yhtäkkiä ylös alas Pia Lakkapääle. Se oon ollu rankka aika koko perheele, mutta nyt puolivuotta jälkhiin hän oon terve. - Yks kolmesta saapii vissin syövän, ja jos tämä oli minun osa se oon hyvä, sannoo Pia.

babies ko livet ena yhten yks vauva

Eurovaalit tulossa

Sisuradion aamu

Play Episode Listen Later Jan 19, 2014 16:20

Maanantain aiheita: - Aamun vieras, suomalainen Nils Torvalds on Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana Euroopan parlamentissa. Hän kokee monesti turhautuvansa siihen, että kieliasiat luetaan arvoasioiden piiriin, jolloin EU:lla ei ole joidenkin tulkinnan mukaan asiaan sanomista - Seitsemäsluokkalaisia houkutellaan opiskelemaan verkkoon suomea. Yhtenä houkuttimena on keväällä tehtävä luokkaretki Helsinkiin. Gotlantilaisopettaja on suunnitellut etäopetuksen yhdessä mm Finska nu -hankkeen kanssa - Urheilupaketti - Aamun visa. Maanantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

european union finska euroopan seitsem helsinkiin aamu tulossa yhten aamun eurovaalit maanantain nils torvalds jorma ik maanantaiaamun

Jännäri: Vanhan miehen salaisuus - osa 5

Play Episode Listen Later Oct 29, 2013 6:27

SALAISUUS. Akseli ja Elsa ovat vihdoin viimein löytäneet kartan osoittaman aarteen - pienen muovirasian. Mutta onko rasian sisällä todellakin jotain arvokasta? KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. 5-osaisen sarjan on kirjoittanut dekkarikirjailija Kristina Ohlsson ja kääntänyt suomeksi Tarja Salo. Tarinan lukee näyttelijä Maria Heiskanen. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava. OSA 1: KARTTA. Elsa ja Akseli viettävät syyslomaa mummon luona hienossa vanhassa talossa. Yhtenä päivänä Akseli löytää kartan. Voisiko se olla aarrekartta!?! OSA 2: KELLARI. Akseli ja Elsa lähtevät kellariin tutkimaan paikkaa, joka on merkitty karttaan rastilla. Mitä sinne on oikein kätketty? Entäpä jos se onkin jotain vaarallista? OSA 3: "SINULLE, MARGIT". Elsa ja Akseli ovat huomanneet löytämässään kartassa rastin. Se johdattaa heidät talon kellariin. Löytyyköhän sieltä todellakin aarre!?! OSA 4: VANHA MIES. Sanoista tekoihin. Elsa ja Akseli lähtevät mummon kanssa katsomaan taloa, joka on merkitty karttaan. Mutta pääsevätkö he taloon sisälle? OSA 5: SALAISUUS. Akseli ja Elsa ovat vihdoin viimein löytäneet kartan osoittaman aarteen - pienen muovirasian. Mutta onko rasian sisällä todellakin jotain arvokasta?

mit ent osa mutta tarina voisiko tarinoita miehen vanhan yhten salaisuus lapsille sinulle tarinan akseli kristina ohlsson kohderyhm

Jännäri: Vanhan miehen salaisuus - osa 4

Play Episode Listen Later Oct 29, 2013 6:04

VANHA MIES. Sanoista tekoihin. Elsa ja Akseli lähtevät mummon kanssa katsomaan taloa, joka on merkitty karttaan. Mutta pääsevätkö he taloon sisälle? KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. 5-osaisen sarjan on kirjoittanut dekkarikirjailija Kristina Ohlsson ja kääntänyt suomeksi Tarja Salo. Tarinan lukee näyttelijä Maria Heiskanen. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava. OSA 1: KARTTA. Elsa ja Akseli viettävät syyslomaa mummon luona hienossa vanhassa talossa. Yhtenä päivänä Akseli löytää kartan. Voisiko se olla aarrekartta!?! OSA 2: KELLARI. Akseli ja Elsa lähtevät kellariin tutkimaan paikkaa, joka on merkitty karttaan rastilla. Mitä sinne on oikein kätketty? Entäpä jos se onkin jotain vaarallista? OSA 3: "SINULLE, MARGIT". Elsa ja Akseli ovat huomanneet löytämässään kartassa rastin. Se johdattaa heidät talon kellariin. Löytyyköhän sieltä todellakin aarre!?! OSA 4: VANHA MIES. Sanoista tekoihin. Elsa ja Akseli lähtevät mummon kanssa katsomaan taloa, joka on merkitty karttaan. Mutta pääsevätkö he taloon sisälle? OSA 5: SALAISUUS. Akseli ja Elsa ovat vihdoin viimein löytäneet kartan osoittaman aarteen - pienen muovirasian. Mutta onko rasian sisällä todellakin jotain arvokasta?

mit ent osa mutta tarina voisiko tarinoita miehen vanhan yhten salaisuus lapsille sinulle tarinan akseli kristina ohlsson kohderyhm

Jännäri: Vanhan miehen salaisuus - osa 3

Play Episode Listen Later Oct 29, 2013 6:03

"SINULLE, MARGIT". Elsa ja Akseli ovat huomanneet löytämässään kartassa rastin. Se johdattaa heidät talon kellariin. Löytyyköhän sieltä todellakin aarre!?! KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. 5-osaisen sarjan on kirjoittanut dekkarikirjailija Kristina Ohlsson ja kääntänyt suomeksi Tarja Salo. Tarinan lukee näyttelijä Maria Heiskanen. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava. OSA 1: KARTTA. Elsa ja Akseli viettävät syyslomaa mummon luona hienossa vanhassa talossa. Yhtenä päivänä Akseli löytää kartan. Voisiko se olla aarrekartta!?! OSA 2: KELLARI. Akseli ja Elsa lähtevät kellariin tutkimaan paikkaa, joka on merkitty karttaan rastilla. Mitä sinne on oikein kätketty? Entäpä jos se onkin jotain vaarallista? OSA 3: "SINULLE, MARGIT". Elsa ja Akseli ovat huomanneet löytämässään kartassa rastin. Se johdattaa heidät talon kellariin. Löytyyköhän sieltä todellakin aarre!?! OSA 4: VANHA MIES. Sanoista tekoihin. Elsa ja Akseli lähtevät mummon kanssa katsomaan taloa, joka on merkitty karttaan. Mutta pääsevätkö he taloon sisälle? OSA 5: SALAISUUS. Akseli ja Elsa ovat vihdoin viimein löytäneet kartan osoittaman aarteen - pienen muovirasian. Mutta onko rasian sisällä todellakin jotain arvokasta?

mit ent osa mutta tarina voisiko tarinoita miehen vanhan yhten salaisuus lapsille sinulle tarinan akseli kristina ohlsson kohderyhm

Jännäri: Vanhan miehen salaisuus - osa 2

Play Episode Listen Later Oct 29, 2013 5:56

KELLARI. Akseli ja Elsa lähtevät kellariin tutkimaan paikkaa, joka on merkitty karttaan rastilla. Mitä sinne on oikein kätketty? Entäpä jos se onkin jotain vaarallista? KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. 5-osaisen sarjan on kirjoittanut dekkarikirjailija Kristina Ohlsson ja kääntänyt suomeksi Tarja Salo. Tarinan lukee näyttelijä Maria Heiskanen. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava. OSA 1: KARTTA. Elsa ja Akseli viettävät syyslomaa mummon luona hienossa vanhassa talossa. Yhtenä päivänä Akseli löytää kartan. Voisiko se olla aarrekartta!?! OSA 2: KELLARI. Akseli ja Elsa lähtevät kellariin tutkimaan paikkaa, joka on merkitty karttaan rastilla. Mitä sinne on oikein kätketty? Entäpä jos se onkin jotain vaarallista? OSA 3: "SINULLE, MARGIT". Elsa ja Akseli ovat huomanneet löytämässään kartassa rastin. Se johdattaa heidät talon kellariin. Löytyyköhän sieltä todellakin aarre!?! OSA 4: VANHA MIES. Sanoista tekoihin. Elsa ja Akseli lähtevät mummon kanssa katsomaan taloa, joka on merkitty karttaan. Mutta pääsevätkö he taloon sisälle? OSA 5: SALAISUUS. Akseli ja Elsa ovat vihdoin viimein löytäneet kartan osoittaman aarteen - pienen muovirasian. Mutta onko rasian sisällä todellakin jotain arvokasta?

mit ent osa mutta tarina voisiko tarinoita miehen vanhan yhten salaisuus lapsille sinulle tarinan akseli kristina ohlsson kohderyhm

Jännäri: Vanhan miehen salaisuus - osa 1

Play Episode Listen Later Oct 29, 2013 5:59

KARTTA. Elsa ja Akseli viettävät syyslomaa mummon luona hienossa vanhassa talossa. Yhtenä päivänä Akseli löytää kartan. Voisiko se olla aarrekartta!?! KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. 5-osaisen sarjan on kirjoittanut dekkarikirjailija Kristina Ohlsson ja kääntänyt suomeksi Tarja Salo. Tarinan lukee näyttelijä Maria Heiskanen. Kertaukset: Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava. OSA 1: KARTTA. Elsa ja Akseli viettävät syyslomaa mummon luona hienossa vanhassa talossa. Yhtenä päivänä Akseli löytää kartan. Voisiko se olla aarrekartta!?! OSA 2: KELLARI. Akseli ja Elsa lähtevät kellariin tutkimaan paikkaa, joka on merkitty karttaan rastilla. Mitä sinne on oikein kätketty? Entäpä jos se onkin jotain vaarallista? OSA 3: "SINULLE, MARGIT". Elsa ja Akseli ovat huomanneet löytämässään kartassa rastin. Se johdattaa heidät talon kellariin. Löytyyköhän sieltä todellakin aarre!?! OSA 4: VANHA MIES. Sanoista tekoihin. Elsa ja Akseli lähtevät mummon kanssa katsomaan taloa, joka on merkitty karttaan. Mutta pääsevätkö he taloon sisälle? OSA 5: SALAISUUS. Akseli ja Elsa ovat vihdoin viimein löytäneet kartan osoittaman aarteen - pienen muovirasian. Mutta onko rasian sisällä todellakin jotain arvokasta?

mit ent osa mutta tarina voisiko tarinoita miehen vanhan yhten salaisuus lapsille sinulle tarinan akseli kristina ohlsson kohderyhm

Jännäri: Vanhan miehen salaisuus - osa 3