Kalankääreiksi

Kalankääreiksi-podcast pohtii tapoja, joilla Etelä-Karjalan synkkä väestökehitys käännetään tai edes pysäytetään.Visioita pyydettiin muun muassa aluetutkija Timo Arolta ja kirjailija Risto Isomäeltä. Keskustelijoina Etelä-Saimaan Juho Maijala ja Sini Lemmetty.

Pitkän uran ravintola-alalla tehnyt Lari-Pekka Ruotsi kertoo miksi Lappeenrannan keskustan ravintolat ovat niin samanlaisia keskenään ja miksi Suomessa pitäisi tipata niin kuin ennen vanhaan. Ruotsi myös ruotii suomalaista palvelukulttuuria ja kertoo miksi pihviravintolastakin pitää löytyä vegevaihtoehtoja.

Etelä-Karjalasta ei löydy vanhempia rakennuksia, koska venäläiset hävittivät lähes kaiken 1700-luvulla. Rusalan talo vuodelta 1720 on ainoa säilynyt rakennus, joka valmistui ennen pikkuvihaa. Lappeenrannan linnoituksessa on tuskin ollut salakäytävää, eikä petollinan piika ratkaissut Lappeenrannan taistelua kesällä 1741.

Veropäivän erikoisjaksossa puhutaan Etelä-Karjalan eniten tienanneista. Mitä tulokärki kertoo eteläkarjalaisista menestyjistä ja miten suurituloisten listalle saataisiin lisää nimiä. Kalankääreiksi-podcastin vieraana LUTn kauppakorkeakoulun professori Karl-Erik Michelsen.

Etelä-Saimaan politiikkaa seuraava toimittaja Harri Manskinen kertoo, missä Lappeenrannan jäähallihankkeessa mennään. Manskisen mukaan keskustaan suunniteltavan hallin niin sanottu kevytversio voi olla vahvoilla, kun asiasta keväällä päätetään. Manskinen uskoo, että päätökset on tehty ennen kesälomia 2020.

Etelä-Saimaan Kalankääreiksi-podcastissa keskustellaan siitä, miten sosiaalinen media muuttaa nuorten puhetapaa. Moni vanhempi on huolissaan Etelä-Karjalan murteen korvautumisesta Helsingillä, mutta tutkimustietoa aiheesta on vaikea löytää. Studiossa ilmiötuottaja Juho Maijala ja ilmiöryhmän toimittaja Sini Lemmetty.

"SaiPa näkyy paljon, SaiPaa luetaan paljon ja siihen koitetaan vastatakin." Etelä-Saimaan urheilutoimituksen esimies Vesa Salminen kertoo Kalankääreiksi-podcastissa, miksi talvisin voi tuntua siltä, että urheilusivuilla on SaiPa-uutisia jatkuvasti.

Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen ei usko, että Lappeenrannasta olisi Suomen ilmailumuseon uudeksi kodiksi. Ilmailumuseotoiminta ei ole kannattavaa bisnestä, ja yhdistyskin kiinnostaa lähinnä yli 50-vuotiaita. Nuoria miehiä on sentään mukana silloin, kun vanhoja hylkyä etsitään esimerkiksi Saimaan pohjasta.

Etelä-Karjalassa laitetaan pystyyn elektronisen urheilun eli kilpapelaamisen juniorijoukkueita. IPV:n ja LUT:n Trailblazers on edelläkävijä koko maailmassa. Imatralainen kilpapelaamisvalmentaja Miro Martikainen luotaa 13—16-vuotiaille tarkoitettua joukkuetta CS:GO:ssa, ja uskoo, että 20 vuoden kuluttua kilpapelaamiseen suhtaudutaan samalla tavalla suuren yleisön lajina kuin jääkiekkoon nyt.

Lappeenrantalainen Juha Pirhonen on työskennellyt kotitalkkarina noin 20 vuotta. Hän ei ole malttanut jäädä edes eläkkeelle, vaikka se olisi ollut mahdollista jo neljä vuotta sitten. Mökkitalkkarin apua tarvitsevat esimerkiksi sellaiset ikäihmiset, jotka ovat jääneet asumaan yksin puolison kuoltua.

Vaaleihin on enää reilut pari viikkoa aikaa, mutta vaalihuumasta on hädin tuskin tietoakaan. Kaakon Viestinnän sisältöjohtaja Pekka Lakka kertoo, että vaalihuuma herää tavallisestikin melko myöhään. Ensimmäisinä merkkeinä voidaan pitää puolueiden yhteydenottoja tasapuolisesta kohtelusta, joita on jo alkanut tulla toimitukseen. Vaaliaiheisessa podcastissa pohditaan myös eri puolueiden asemia Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa.

Taipalsaaren kunnanvaltuusto ei yllättäen päättänytkään Vehkataipaleen koulun sulkemisesta, sillä kunnalla oli 1,7 miljoonan euron väärä käsitys. Koulua puolustamaan syntynyt kansanliike ei silti voi huokaista helpotuksesta, sillä kunnan taloustilanne ei ole erinomainen. Vehkataipaleen yli 60 oppilaan kyläkoulu on erityinen muun muassa siksi, että se sijaitsee niin lähellä Lappeenrannan kaupunkia. Voi olla, että Vehkataipale säilyy Etelä-Karjalan viimeisenä kyläkouluna.

Yli 40 vuotta toimittajana työskennelleellä Kaija Lankialla on viimeinen työpäivä Etelä-Saimaan toimituksessa. Elämäntyönsä Yhteissanomissa tehnyt Lankia kertoo miksi toimittajalle on niin tärkeä kahvitella haastateltavan kanssa ja kuinka hän uskoo, että Marx oli väärässä Lemin suhteen.

Yhä useampi kärsii yksinäisyydestä, mutta siihen ei osata oikein suhtautua. Toisaalta yksinäisyyttä ei oteta vakavasti, ja sen ajatellaan olevan yksinäisen, hänen läheistensä ja naapurien vastuulla. Toisaalta yksinäisyydellä on vahva leima. Ehkä yksinäisyyden torjunnan pitäisi olla kaikkien yhteinen projekti samaan tapaan kuin ilmastonmuutos.

Kaipaavatko talvimatkailijat tuntureita ja hiihtokeskuksia, vai olisiko ihan tavallisessa kävelyretkessä riittävästi eksotiikkaa? Entä voisiko saimaannorpan pesäkinosten kolaamisen valjastaa turistivetonaulaksi? Etelä-Saimaan ensimmäisessä Kalankääreiksi-podcastissa talvimatkailusta keskustelevat podaaja Juho Maijala ja toimittaja Helmi Muhonen.