Podcasts about ilman

Jakso 276. MUSAMUSAa ottaa aivoon, tai tarkemmin Mandélozia. Tikkua silmään, joka vanhoja muistelee – mutta voisiko vanhasta festarimeiningistä saada tuoreen liikeidean? Ja kaiken kukkuraksi hologrammi-Ozzy valtaa maailman.

Fulmoren Jussi Junikka on nähnyt saman kaavan toistuvasti: organisaatio investoi markkinointiin, valitsee työkalut, käynnistää toimenpiteet ja odottaa tuloksia. Jotain jää silti puuttumaan. Jussin mukaan markkinointi on pohjimmiltaan liiketoimintaa: myyntiä, asiakkuudenhallintaa ja kannattavuutta. Silti liiketoiminnalliset peruskysymykset ohitetaan liian nopeasti. Keitä ovat asiakkaasi, miten he ostavat ja miten he valmistelevat päätöstään silloin kun et ole läsnä. Ilman näitä vastauksia toimenpiteet valitaan sen perusteella mitä on helppo tehdä ja raportoida johdolle, ei sen perusteella mikä rakentaa kilpailukykyä. Jussi jakaakin jaksossa omat parhaat vinkkinsä siihen, miten markkinointi ja johto saadaan puhumaan oikeista asioista keskenään, ja mitä hyvää näistä vaikeistakin keskusteluista voi seurata. Jakso on markkinoinnin ja myynnin ammattilaisille sekä päättäjille, jotka rakastavat markkinointia ja haluavat ymmärtää, miten se kytketään osaksi liiketoimintaa. Lisätietoa Fulmoren vinkeistä asiakkuusprosessin johtamiseen löydät heidän sivuiltaan https://fulmore.fi/kasvu.

Jakson muistiinpanot:https://www.vapautasupervoimasi.fi/blog/verkkokurssi-markkinointi-ilman-mainosbudjettiaJaksossa mainitut linkit:Liity Healthy & Wealthy CEO:n maksuttomaan sisäpiiriin ja saa sähköpostiisi viikoittain Insider's Insights viikkoposti >>>#218: Sähköpostimarkkinoinnin 101 - Näin saat ensimmäiset 500 tilaajaa sähköpostilistallesi

Koe ja kuule kotimaan luonto Myyrät ovat monien petolintujen ja nisäkkäiden tärkein ravintokohde. Myyrät itse puolestaan syövät siemeniä ja kasveja ja vaikuttavat siten ympäristöön. Monesti on sanottu, että myyrät pyörittävät maailmaa, ja myös meitä ihmisiä. Ilman niitä elämä olisi erilaista. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo myyrien elämästä ja miten myyräsyklit ovat viime vuosina muuttuneet. Voiko syklejä enää ennustaa?

Veronica odottaa jo Magic Men -iltaa ja lupausta sylitanssista ja Esko kertoo tarkasta karvarituaalistaan. Miltähän hän näyttäisi jos hän lopettaisi karvojen ajelemisen kahdeksi kuukaudeksi... Esko väittää, että moottoripyöräkerhosta eroaminen on helpompaa kuin nunnakoulusta lähteminen ja kokee, että aina pyykinpesusta puhuttaessa joku on huomauttamassa jostain asiasta. Lisäksi keskustellaan leffakarkkien jakosäännöistä, mielipiteitä jakavista pizzatäytteistä sekä remontointiin liittyvistä kokemuksista. Kannattaako sisustussuunnittelijaa hyödyntää ja kannattaako siitä tinkiä ensimmäisenä, jos budjetti on rajallinen? Huumoria, viihdettä ja hulvattomia tarinoita! Esko Eerikäinen ja Veronica Verho kokoavat Radio Novan Iltapäivän parhaat palat yhteen Verho & Eerikäinen -podcastissa. Kuuntele myös livenä ilmaiseksi Rayosta! Radio Novan Iltapäivä maanantaista torstaihin klo 14-18.

Yli kaksi miljardia ihmistä ei vielä koskaan ole kuullut rakastavasta Jumalasta eikä hyvää uutista Jeesuksesta. Siksi tulee käyttää kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita meillä tänään on käytettävissämme, jotta evankeliumi voisi kuulua myös heille. Otatko haasteen vastaan?

Syvästi kaivaten - erään perheen kirjeitä Suomen sodasta on teos, joka perustuu Hakoisten kartanosta löydettyihin kirjeisiin ja muihin dokumentteihin. Eräänä päivänä Hakoisten kartanon mailla asuva Riikka-Maria Rosenberg siivosi kartanon niin kutsutun lönnkammaren-tilaa, salaista pientä huonetta yläkerrassa. Sitten tapahtui ihme. Ilman tätä hänen löytöään tätä tutkimusta ja kirjaa ei olisi. Hän kutsuu sitä Indiana Jones-hetkeksi. Mitä kaikkea sieltä pölyn keskeltä löytyi? Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneiden Leijonhufvudien yllättäen löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Millä tavalla pelko, epävarmuus ja kaipaus kuuluvat kirjeiden rivien välistä? Näiden kirjeiden kautta oppii tuntemaan kuriositeetteja, ajan henkeä ja myös henkilöiden sisimpiä tunteita vaikeana ajanjaksona. Teos avaa myös tuon ajan ruokakulttuuria ja muotia. Upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti kirjeitä äidilleen ja sisaruksilleen Suomen sodan syttymisen vuonna 1808 aikoihin. Samalta ajalta löytyi myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Hakoisten naisista romaanisarjan kirjoittanut FT Riikka-Maria Rosenbergin ja historian dosentti Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Gustafsson on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin. Ohjelman vieraina ovat historioitsijat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Koe ja kuule kotimaan luonto Pääsiäismaanantain luontoretkellä luontokuvaaja Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen ovat etsimässä käärmeitä Espoossa. Aamu on kohtalaisen viileä ja maaperä vielä kylmä, ovatko kyyt tulleet jo esille koloistaan. Auringonpaiste on käärmeille erityisen tärkeä. Ilman lämpöä niiden kevät ei oikein tahdo käynnistyä.

Ehtoollisjumalanpalvelus 5.4.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon ratkaiseva perustotuus, joka erottaa elävän uskon kuolleista uskonnoista ja ideologioista. Usko ei perustu ihmisen omiin suorituksiin, yrittämiseen tai täydellisyyteen, vaan suhteeseen elävän Jeesuksen kanssa, joka asuu uskovien sydämissä. Ristillä tehty työ on täydellinen ja täytetty, ja ylösnousemus on vahvistus tämän työn todellisuudesta. Ylösnousemus on historiallinen fakta, jota on alusta asti yritetty vastustaa, peitellä ja selittää pois valheen, lahjonnan ja voimakeinojen avulla. Tyhjä hauta, silminnäkijöiden todistukset ja opetuslasten muuttuminen pelokkaista pakenijoista marttyyreiksi ovat vakuuttavia todisteita ylösnousemuksen puolesta. Jeesus on voittanut synnin, kuoleman ja pimeyden voimat, mikä antaa uskoville pysyvän toivon, riemun ja ylösnousemusvoiman. Ilman ylösnousemusta usko ja sen julistaminen olisivat turhia, mutta ylösnoussut Kristus vapauttaa ihmisen uskonnollisista kahleista todelliseen elämään.

Kuhan istutukset ovat tunteita herättävä asia kalastajien keskuudessa. Toiset väittävät, että ne näkyvät suoraan kalan koossa niin, että kuhien koko on pienentynyt. Toiset ovat tyytyväisiä siihen, että kuhaa riittää kalastettavaksi.Pääjärvellä Hämeenlinnassa tehtyjen tutkimusten mukaan viisivuotiaat kuhat pienenivät noin kymmenellä senttimetrillä vuodesta 2003 vuoteen 2014.Kalastajan Radio Podcastin toimittaa Anssi Leppänen, vieraina kuhan koon pienenemistä ja istutusten järkevyyttä ovat pohtimassa väitöskirjatutkija Matti Kotakorpi Helsingin yliopistosta ja Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Koe ja kuule kotimaan luonto Silakka on yksi Suomen meriluonnon avainlajeista. Ilman sitä tietyt kalalajit saattaisivat olla jopa pulassa. Luontoretkellä tutustutaan silakoiden elämään. Mitä ne tekevät talvella ja milloin siirrytään kutualueille? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä Ari Saura vastaa myös vaikeahkoon kysymykseen: milloin silakka muuttuu silliksi tai silli silakaksi?

Raamattutunti 11.03.2026: Jouni Tajasvuo

Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana runoilija, kustantaja ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko.Parkko on tehnyt pitkän uran runouden parissa, alkaen 1990-luvulla perustetusta Nihil Interit -runousyhdistyksestä ja -kustantamosta.Puhuimme erityisesti Parkon uusimmasta teoksesta, talvella 2026 ilmestyneestä kokoelmasta Aaseista ja varjoista. Mikä on Parkon kirjoittamisessa muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa?Tommi Parkon Parkko-kustantamo on Suomen johtava käännösrunouden julkaisija. Ilman sitä useita maailmankirjallisuuden klassikoita ei olisi saatavilla suomeksi. Minkälainen on runouden julkaisemisen tilanne nykyään? Luovan kirjoittamisen opettajana Parkko tietää, että runouden kirjoittaminen on erittäin suosittua. Mutta miten runoteos löytää lukijoita ja ostajia?Entä runouskulttuurin muutokset kuluneina vuosikymmeninä? Muistelimme 1990-lukua ja 2000-luvun alun vuosia, jolloin runoilijat innostuivat filosofiasta ja teoreettisista kysymyksistä. 2020-luvulla on ollut ilmassa jälleen yhteiskunnallisuuden nousua. Onko runous politisoitumassa?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Ukrainan täysmittaisessa sodassa alkaa kohta viiden vuosi. Sota näkyy myös Helsingissä alkavilla Docpoint-dokumenttielokuvien festivaaleilla. Kulttuuriykkösessä ovat vieraina dokumentaristit Panu Suuronen, Ann-Mari Leinonen ja Einari Paakkanen. Suurosen elokuva Korvia huumaava hiljaisuus näyttää sodan vaikutuksen kolmen suomen-venäläisen ihmisen maailmaan. Leinosen ja Paakkasen elokuva Näkymätön vihollinen seuraa kahden suomalaisen vapaaehtoisen sotilaan kokemuksia Ukrainan sodassa. Millaisen trauman sota jättää? Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Tässä OkeiOllaRikki - podcast jaksossa sukelletaan ahdistukseen ilman kaunistelua – mutta myös ilman toivottomuutta. Vieraana on Samuli Peltola, joka puhuu kokemuksesta käsin elämästä pakko-oireisen häiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, PTSD:n ja masennusjaksojen kanssa. Taustalla on osastojaksoja, vuosien psykoterapiaa, lääkekokeiluja ja magneettihoitoa – mutta myös satoja keikkoja, arkea ja pakkoa jatkaa elämää kaiken tämän keskellä. Jakso ei jää diagnooseihin. Puhumme ahdistuksesta osana ihmisyyttä: epävarmuudesta, kontrollin tarpeesta ja perfektionismista, jotka usein naamioituvat “vahvuudeksi”. Samuli avaa konkreettisesti, mitä ahdistuksen kanssa eläminen on opettanut ja miten sitä voi oppia kantamaan, vaikka sitä ei voisi poistaa. Keskiöön nousee yksi elämätaito ylitse muiden: meditointi. Samulin mukaan se on ollut tärkein yksittäinen keino opetella olemaan ajatusten ja tunteiden kanssa ilman pakoa tai taistelua. Ei rauhoittumisen tekniikkana, vaan taitona havainnoida mieltä – ja olla samaistumatta kaikkeen, mitä päässä liikkuu. Keskustelussa risteävät moderni psykoterapia (KKT, hyväksymis- ja omistautumisterapia) ja hengellinen filosofia. Carl Jung muistuttaa, että torjuttu mieli palaa kohtalona. Kierkegaard näki ahdistuksen vapauden hintana. Viktor Frankl osoitti, että merkitys syntyy kärsimyksestä huolimatta. Tony Robbins ja Jordan Peterson puhuvat vastuusta, suunnasta ja toiminnasta – ei tunteiden katoamisesta. Mukana kulkevat myös Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti ja Alan Watts: tietoisuus, läsnäolo ja irtipäästäminen ilman todellisuudesta irtautumista. Tämä jakso on sinulle, joka et enää etsi nopeaa helpotusta, vaan tapaa elää ehjemmin sen kanssa, mikä ei ehkä koskaan katoa.

Tämän viikon Kansanradiossa suositellaan suutelemista vain parrakkaiden ja viiksekkäiden miesten kanssa. Sen lisäksi suositellaan pysymään poissa Kreikan lomakohteista. Siellä kun ei saa heittää vessapaperia pönttöön. Meillä kotimaassa puolestaan puupäät ovat päässeet valtaan ja tehneet paljon puupäämäisiä päätöksiä. Toimittajana Lasse Olkinuora Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Viime viikolla vietettiin kirjailija Jane Austenin syntymän 250-vuotispäivää. Austenin tuotannon merkitys myöhemmälle laatukirjallisuudelle on jo pitkään tunnustettu, mutta suuri nykyinen yleisö löysi Austenin vuonna 1995 BBC:n tuottamasta Ylpeys ja ennakkoluulo-tv-sarjasta. Sarja uusitaaan myös Ylellä joulun välipäivinä. Miksi Jane Austenin kertomukset sekä kestävät aikaa että taipuvat uusiksi elokuva- ja tv-sovituksiksi? Ja mitä myöhemmät brittielokuvat kuten Neljät häät ja hautajaiset tai Notting Hill ovat velkaa Austenille? Aiheesta keskustelevat toimittaja, kulttuuritutkija Anna Möttölä, kääntäjä Maria Lyytinen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.

Suomi juhlii huomenna itsenäisyyttä, sivupersoonat pohtivat sanan ja juhlan merkitystä. Ylpeitä, itsenäisiä ja suvereeneja olemme, vaikka EU valvoo maan velanottoa ja Ruotsi tarjoaa mallia palkankorotuksille. Aika ja sen kuluminenkin ovat suhteellista: uuteen hallitusohjelmaan yritetään vaikuttaa ennen kuin muste on vanhassa kuivunut. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Voiman aamussa juteltiin REKO:sta, eli lähiruoan myynti- ja jakelumallista. Asiakkaat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta, jossa tilaukset ja toimitukset sovitaan.Voiman studiossa oli vieraana Terhi Ahokas, hän on Reko Vierumäen ja Heinolan ylläpitäjä sekä Hietalan tilan maatalousyrittäjä ja tuottaja Petri Hietala.

Rukous on olennainen osa jokaisen uskovan elämää ja samaa voi sanoa lähetysjärjestön työssä. Ilman päivittäistä rukousta ja uskollista esirukoilijoiden joukkoa, työ olisi mahdotonta. Vuosikymmenien aikana on saatu nähdä kuinka Jumala on uskollinen ja miten Hän johdattaa, kun kuljemme rukoillen. 

1.Katujengissä Dt-Mob ja huumekauppaa. 2.Mun puoliso muutti mun elämän. 3.Ilman sitä tuomiota mä en olis tässä. *Podmessa voit kuunnella Kolme käännekohtaa -podcastin aiemmat jaksot — ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com

Tällä viikolla vastaanotolla vastaillaan kuunteiljoiden esittämiin kysymyksiin!Liity Fitnessvastaanottolaiseksi bion linkistä ja pääse mukaan viikoittaisiin Kysy & saa vastauksia -jaksoihin!Kisavalmennus: www.finnishphysiqueacademy.comKuntosalivalmennus: www.finnishtrainingacademy.comTreeniohjelmat & valmennus: www.juhomurtonen.com

Kaveriporukan dynamiikka on muuttunut, kun yksi on aloittanut alkoholittoman elämäntyylin. Nyt juhlakutsut eivät enää eksy alkoholittoman ystävän luokse - onko tämä oikein? Eikö sanonta menekin niin, että: "Ilman viinaakin voi olla hauskaa"? Suvi kertoo omasta alkoholittomasta elämänvaiheestaan sekä paljastaa, millainen juhlija itsekin on. Eskolla on myös tärkeää sanottavaa aiheeseen!Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

1.Ilman turvaverkkoa 2.Erottamattomat 3.Niin paljon on vielä edessä *Podmessa voit kuunnella Kolme käännekohtaa -podcastin aiemmat jaksot — ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com

Grönlannilla on pitkä, 1700-luvulle ulottuva yhteinen historia. Grönlannilla on laaja itsehallinto. Keskustelu täydestä itsenäisyydestä on aaltoillut vuosikymmenten varrella. Grönlannin itsenäinen asema nousi keskusteluun tänä keväänä, kun presidentti Donald Trump ilmoitti halustaan liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin tavalla tai toisella. Grönlannin asukkaat eivät halua uutta ulkomaista isäntää. Kansanäänestystä itsenäistymisestä ei ole toistaiseksi järjestetty. Saaren jään alla piilevät runsaat luonnonvarat kiinnostavat kaikkia suurvaltoja. Suuri kysymys on, pärjäisikö Grönlanti omillaan, Tanska on tähän saakka vastannut raha- ja puolustuspolitiikasta. Tanska on myös kohdellut Grönlannin alkuperäiskansoja kaltoin. Perheitä on erotettu ja naisia sterilisoitu ilman lupaa. Mitä anteeksipyynnöillä voidaan hyvittää ja mitä ne merkitsevät. Ohjelmassa kuullaan Grönlannin suurimman alkuperäiskansan inuiitien ja tanskalaisten ajatuksia toimintakeskus Grönlannin talossa Kööpenhaminassa. Arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta taustoittaa Grönlannin ja Tanskan erityissuhdetta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala ja tuottanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Koulujen syyslukukausi on käynnistynyt ja yhtenä suurimmista puheenaiheista on tänä vuonna ollut kännykänkäyttökielto kouluissa. Elokuun alusta tuli voimaanperusopetuslain muutos, joka kieltää kännykät oppitunneilta muuten kuin opettajan luvalla.Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen sekä Kivimaan koulun apulaisrehtori Kaisa Tukia kertoivat perjantaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa ensimmäisistä koulupäivistä uuden säännön kanssa.- Olemme koululla ehkä hieman yllättyneitäkin siitä, miten hyvin on mennyt, Tukia pohti.- Lautakunnan ihmisiä kiinnostaa se, miten tämä laki tulee vaikuttamaan esimerkiksi oppilaiden hyvinvointiin, oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, Markkanen sanoi ja kertoi sivistyslautakunnan jäävän seuraamaan tuloksia kiinnostuneena.Kuuntele haastattelu Radio Voiman podcastilta.

Jaksossa mainitut linkit:⁠Vapauta Supervoimasi Verkkovalmennusohjelma >>>⁠Jakson muistiinpanot:vapautasupervoimasi.fi/blog/miten-tienata-rahaa-paikkariippumattomasti-verkkovalmennuksella

Viikon ensimmäinen kisa lähti käyntiin takkuisesti – tunnelissa oltiin ja sinne vähän jäätiinkin. Mervi puolestaan yllätti mustikkametsästä ja kisasi kuin konkari! Sanaselityksissä koetaan sekä hämmennystä että huikeita hetkiä: kaikuluotaimen haku, elehtimistä ja yksi pieni lipsahdus, joka kostautuu. Studiossa meno on hilpeää, kun Tarmo saa Nannan nauramaan huolella – mutta tuliko lopulta maagista kahdeksaa oikeaa vastausta?Ota osaa Radio Novan Aamun sanaselityspeliin arkisin klo 08!

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Jaksossa mainitut linkit:Liity Healthy & Wealthy CEO:n maksuttomaan sisäpiiriin ja saa sähköpostiisi viikoittain Insider's Insights viikkoposti >>>Jakson muistiinpanot:vapautasupervoimasi.fi/blog/miten-tehda-verkkokurssin-markkinointia

Viime vierailullaan Taakassa nähtiin juuri Tyttö-debyyttinsä julkaissut Etta. Pikakelauksella tähän päivään on tapahtunut todella paljon, eikä vähiten kasvua artistina. Matka on tarjonnut paljon ahaa-elämyksiä, sekä pettymysten että isojen onnistumisten maustamana. Tänä päivänä tyttö todellakin tietää - ja on sen myötä täysverinen moderni poptähti, joka tuntee itsensä ja yleisönsä. Taakka-merch: https://taakka.bigcartel.com/ Vieras: Etta Juontajat: Kari "Brädi" Härkönen & Tuomas Kauhanen Kuvaus-, leikkaus- ja äänituotanto: Klangi Studios #klangi #taakka #podcast

Onko ok hypätä suhteeseen ilman rakkautta? Millaisia tuntemuksia ajatus herättää Eskossa ja Suvissa? Ymmärrystä vai paheksuntaa? Kuinka kauan kannattaa odottaa rakkauden roihahtamista?

Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!— Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.Lue lisää aiheesta:https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/⁠https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/

Kaupallinen yhteistyö: Elisa

Työnhakijat haluavat tietää palkkatason jo rekrytointivaiheessa, mutta työnantajat eivät kerro. Miksi juristialalla palkka on tabu, vaikka EU:n palkka-avoimuusdirektiivi kolkuttaa ovella? - Miksi työnantajat eivät halua kertoa palkkatasoja?
 - Miten EU:n palkka-avoimuusdirektiivi mullistaa pelin? - Miten palkka-avoimuus vaikuttaa hakijakokemukseen? Tässä jaksossa Paragraaffin juristirekrytoinnin asiantuntijat Katariina Tuomela ja Erica Holmlund avaavat palkka-avoimuuden hyötyjä sekä ongelmakohtia. Palkka ei ole tabu tässä jaksossa!

Ilman Shazhaev is the founder and CEO of Dizzaract — one of the largest gaming studios in the Middle East. Ilman is an entrepreneur with a strong scientific background in AI, gaming, and web3. He has developed healthtech and gametech solutions that are used by businesses and governments worldwide. A recognized expert by the United Nations, Ilman has authored 46 scientific papers and holds 10 invention patents.His journey in web3 began in 2017 with the founding of Oneboost, and his passion for gaming led to the creation of Farcana, a game with a Bitcoin-backed prize pool. His work is reshaping the gaming landscape by integrating web3 elements into mainstream gaming.Recent media coverage: Arabian Business: Gaming industry poised for big churn with new breed of developers shifting to ‘play-generate value-earn' model to boost user engagementCryptonaute: Farcana: révolutionner la GameFi avec le gameplay avant toutCointelegraph Magazine: Off The Grid may be the ‘catalyst' for new crypto gaming bull run: Web3 GamerBlockchain Reporter: Web3 and Beyond: Ilman Shazhaev's Vision for the Future of GameFi with FarcanaCrpto.news: GameFi investment is surging: Blockchain becomes a staple in every title | OpinionEvents speakership: AIBC World: Keynote speech

Ilman Shazhaev is the founder and CEO of Dizzaract — one of the largest gaming studios in the Middle East. Ilman is an entrepreneur with a strong scientific background in AI, gaming, and web3. He has developed healthtech and gametech solutions that are used by businesses and governments worldwide. A recognized expert by the United Nations, Ilman has authored 46 scientific papers and holds 10 invention patents.His journey in web3 began in 2017 with the founding of Oneboost, and his passion for gaming led to the creation of Farcana, a game with a Bitcoin-backed prize pool. His work is reshaping the gaming landscape by integrating web3 elements into mainstream gaming.Recent media coverage: Arabian Business: Gaming industry poised for big churn with new breed of developers shifting to ‘play-generate value-earn' model to boost user engagementCryptonaute: Farcana: révolutionner la GameFi avec le gameplay avant toutCointelegraph Magazine: Off The Grid may be the ‘catalyst' for new crypto gaming bull run: Web3 GamerBlockchain Reporter: Web3 and Beyond: Ilman Shazhaev's Vision for the Future of GameFi with FarcanaCrpto.news: GameFi investment is surging: Blockchain becomes a staple in every title | OpinionEvents speakership: AIBC World: Keynote speech

Kuukauden viimeinen viikonloppu tietää yhtä asiaa. He ovat täällä tuplasti sinun ilonasi tänä viikonloppuna. Tänään puhutaan siitä itsestään nimittäin suihinotosta. Miten joku ei voi nauttia suihinotosta? Ja miten joku voi nauttia siitä niin paljon että haluaisi yhdistää siihen Hesburgerin dipitkin? Saarinen valelee itsensä hieromaöljyyn ja suuntaa rannalle. Mäkikyrö puolestaan saa sormet syvälle kurkkuunsa. @nikotellen vuoden jokaisena päivänä instagramissa. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat rauhan saavuttamisesta Ukrainaan. Studiossa keskustelemassa Juhana Aunesluoma sekä ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevski, Moskovasta kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Millaisia vaikutuksia Ukrainan tulitauolla voisi olla taloudelle? Tätä arvioi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Koivisto. Kuulemme talven matkailutunnelmia, haastateltavana Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. Suomen matkailutrendit. Haastateltavana johtaja Kristiina Hietasaari Visit Finlandista ja apulaisprofessori Henna Konu Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Lotta Lautala ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Ja taas mennään! Let's otetaan pikakatsaus talouden puhutuimpiin. Tällä viikolla vieraspenkissä istuu (monesti mieltään muuttanut) yrittäjä-sijoittaja Dora Palmroos. Käsi ylös, jos olet joskus epäonnistunut! Tämä jakso on teille. Luvassa pohdintaa urasuunnan vaihtamisesta, poukkoilusta, riskisijoituksista ja siitä, mitä vastauksia pettymyksen tunne meille antaa. Tervetuloa oppimaan ja nauramaan kanssamme! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Asuntosijoittaminen (ja Airbnb-hustlaus ja jälleenvuokraus...) kuulostaa usein harrastukselta tai työltä, joka vaatii suuria summia alkupääomaa. Uusimmassa Mimmit sijoittaa asuntoihin -podcast-jaksossa Suvi selvittää, onko asuntoihin sijoittaminen mahdollista ilman merkittäviä pääomia heti alussa. Mimmien studiossa vieraana on tällä kertaa Elikia Peti-Peti, joka aloitti asuntosijoittamisen puolisonsa kanssa vain pienellä pääomalla.Kuuntele jakso ja opi, miksi jälleenvuokraus voi kannattaa, miten työllä (tai työn ulkoistamisella!) voi säästää ja kerryttää varoja, ja ennen kaikkea: miten Elikia neuvoisi muita, jotka haaveilevat asuntosijoittamisesta pienellä alkupääomalla. Opi uutta kanssamme, mutta hauskasti! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Entisen eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) päiväkirjamerkinnät viime vaalikaudelta avaavat valtiojohtamisen arkitodellisuutta kriisien keskellä. Vanhasen mukaan edelliselle vaalikaudelle löytyy historiasta rajumpiakin vastineita, mutta kriisikausien kärkiviisikkoon se yltää. Ensin päälle vyöryi maailmanlaajuinen pandemia; perään Venäjän hyökkäys Kiovaan. Sodan seurauksena iski talouden kriisi. Kaiken keskellä vaikea Nato-jäsenyysprosessi ja ulkopolitiikan täyskäännös. Koko rumba yhden hallituksen – Marinin hallituksen – aikana. Mutta ilman kriisejä, Marinin hallitus olisi kaatunut, kirjoittaa Matti Vanhanen puhemieskauden päiväkirjakirjassaan. Minkälaisen jännitteen Marinin hallituksen kriisivuodet virittivät suomalaiseen politiikkaan? Ovatko kriisivuosien opit unohtuneet? Matti Vanhasta haastattelee Tapio Pajunen.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Politiikassa akateemiset tittelit ovat perinteisesti olleet kovaa valuuttaa. Etenkin presidentiltä on odotettu akateemisia ansioita aina tohtoriksi saakka. Jopa kansanmiehenä tunnettu Timo Soini brändäsi itsensä taannoin maisterisjätkäksi. Ovatko professorit tätä nykyä kadonneet politiikasta? Onko tasavallan presidentti Alexander Stubb aito professorismies, vai tuiki tavallinen johtaja? Minkälaisilla titteleillä politiikassa pärjää? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Reaktiomme kohtaamiimme ennakoimattomiin, äkillisiin kriiseihin tulevat ‘selkärangasta'. On luonnollista, että reagoimme kriiseihin. Toivolla on oleellinen rooli kriiseistä toipumisessa ja selviämisessä, niin sen kohdanneelle kuin häntä auttavalle ammattilaiselle tai läheiselle.Tämän Psykopodiaan 5-vuotisjuhlajakson aiheena on toivo ja sen merkitys kriiseistä selviämisessä. Jakson vieraina ovat psykologi (PsT), kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari sekä Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi (PsL), kriisi- ja traumapsykologian asiantuntija Nina Lyytinen. Juontajana toimii poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala.Nina ja Eija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kriisit ovat? - Miten traumat ja kriisit liittyvät toisiinsa psykologiassa? - Mitä toivo on ja mikä sen merkitys on kriiseistä toipumisessa? - Kuinka toivo näkyy kriisityössä? - Miten auttajat ja läheiset voivat vahvistaa toivoa?Jakson lopuksi Nina Lyytinen lausuu kirjoittamansa runon vaikeuksista selviämisestä Sergei Sokolevin pianomusiikin säestyksellä. Lisätietoja:Eija Palosaari on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 1994. Hän teki katastrofipsykologian alan väitöskirjansa Estonian uppoamisonnettomuudesta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai kirjastaan Lupa särkyä - kriisistä elämään vuonna 2008, jolloin hänet valittiin myös Vuoden psykologiksi.Eija Palosaaren verkkosivut.Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. (e-kirja, Elisa.fi)Nina Lyytinen on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 2011 työskenneltyään sitä ennen melkein 10 vuotta kriisityössä. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonin palestiinalaispakolaisten parissa vuodesta 2008 Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta. Hankkeet ovat keskittyneet resilienssin ja psykologisten selviytymiskeinojen vahvistamiseen jatkuvien kriisien keskellä. Vuoden psykologiksi Lyytinen valittiin 2023.Nina Lyytisen verkkosivut.Lue Nina Lyytisen vapaaehtoistyöstä Libanonissa: - Psykologien ääni sodan keskeltä (Psykologi-lehti 22.1.2024) - Pitkä tie Vuoden psykologiksi (Psykologi-lehti 7.8.2023) - Suomalainen psykologi Libanonissa – stressinsäätelylle on kysyntää (Psykologi-lehti 7.4.2020)Tämä jakso pohjaa osin Eijan ja Ninan SPR:n Psykologien valmiusryhmän 30v-juhlaseminaarissa syksyllä 2023 pitämään esitykseen sekä esitelmän teemoista Päivi Tolosen tekemään haastatteluun SPR:n Avun maailma lehdessä: Ilman toivoa ei ole mitään (Avun maailma 4/2023, 15.11.2023). Jos haluat tietää lisää kriisi- ja traumapsykologiasta sekä toivosta, niin kannattaa kuunnella nämä jaksot: - 130. Kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Atte Varis. - 30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Eija Palosaari. - 29. Resilienssi ja sopeutuminen muutoksiin. Nina Lyytinen. - 20. Traumat ja traumatisoituminen. Ferdinand Garoff. - 129. Traumat ja toipuminen. Sanna Isosävi. - 138. Toivo. Maaret Kallio.Ninan lausuman runon säesti Sergey Sokolov, Instagram: @sokolov_jazz.SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus.SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista.SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti.Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7: 09 - 2525 0111PS:Olemme tehneet Psykopodiaa-jaksoja viisi vuotta. Psykopodiaalla on yli 33 000 seuraajaa, kuuntelijoita monin verroin ja kuuntelukertoja on lähes 2.5 miljoonaa. Jotain olemme ilmeisesti tehneet hyvin tai kiinnostavasti, mutta me kuulisimme tosi mielellään että mitä

Kaiken takana on happi. Ilman tätä kaasua emme saisi energiaa ja menehtyisimme aika pian. Tavallisesti happeen kiinnittää huomiota vain liikunnassa tai sopeutumisessa vuoriston ilmanalaan. Mutta happi liittyy elimistössä kaikkeen. Se sitoutuu punasoluissa hemoglobiiniin. Erytropoetiini eli EPO lisää punasolujen muodostumista, joten ei ihme, että jotkut huippu-urheilijat ovat piikittäneet itseensä EPOa. Hapen puute on elimistölle niin vaarallista, että se on monen taudin takana: sydän- ja verisuonisairauksissa, syöpätaudeissa, diabeteksessa, munuaisten vajaatoiminnassa ja vaikkapa haavan paranemisessa. Anemiakin voi johtaa hapenpuutteeseen. Aivot pärjäävät muutamia sekunteja ilman happea; siksi hapenpuutteen ajatellaan olevan yksi tekijä myös neurologisten sairauksien, esim. MS-taudin, synnyssä. Tupakan savun häkä korvaa happea hemoblobiinissa. Siksi tapa raunioittaa keuhkoja. Hapen säätelyn monimutkainen toiminta elimistössä selvisi vasta 2000-luvulla. Nämä tutkimukset johtivatkin Nobel-palkintoon vuonna 2019. Yksi palkituista oli munuaislääkäri Sir Peter Ratcliffe, jonka laboratoriossa Oxfordin yliopistossa syöpätautien professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta työskenteli vuosituhannen vaihteessa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi heidät Turussa.

Kiistanalainen ilmastonmuokkaus tekee uutta tulemista. Syy on se, että päästövähennykset laahaavat, lämpöennätyksiä rikotaan ja yhä tuhoisammista sään ääri-ilmiöistä on jo tullut pelottavan tuttuja vieraita. Ilman radikaalia käännettä maapallon lämpeneminen uhkaa karata yli kriittisenä pidetyn 1,5 asteen turvarajan. Riskialttiiden perinteisten ilmastonmuokkausmenetelmien rinnalle on esitetty uusia tekniikoita, joista osa on yllättäen noussut jopa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan keskiöön. Lisäksi tutkitaan ratkaisuja, jotka kuulostavat tieteisfiktiolta, kuten jäätiköitä suojeleva jättimäinen verho tai Argentiinan kokoinen aurinkovarjo avaruudessa. Mitä ilmastonmuokkauksesta oikein pitäisi ajatella? Onko kyseessä ihmiskunnan viimeinen oljenkorsi, eräänlainen kipeästi kaivattu planeetan plan B, vai sittenkin vaarallinen harhapolku. Ja olisiko parempi termi ilmastonkorjaus tai ilmastoväliintulo, kuten tutkimuspiireissä on ehdotettu? Haastateltavana ovat erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija Ilona Mettiäinen Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Part 2

Kiitos Asuntosalkunrakentaja, Peab, If  ja Taloyhtiösäästö. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Vieraina ovat Pekka Lietoff ja Markus Grahn Secure Screen Oy:stä, joka tarjoaa vuokratieto.fi -nimistä palvelua, josta löytyy digivakuus- ja vuokralaisraportti -nimiset tuotteet. Tarjolla on vakuudetonta sisältöä, joka on ehdottomasti kuuntelemisen ja kokeilemisen arvoista. Podcastissa käydään perusteellisesti läpi rautalangasta vääntäen, miten vuokranantaja voi hyödyntää digivakuutta ja vuokralaisraporttia omassa toiminnassaan.  Vuokratieto.fi -sivusto, LinkedIn, Insta, Facebook Alekoodilla HURU 5 % alennusta digivakuudesta. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissätai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. UUTTA! Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sijoitusasunnon rahoitus – Opas aloittelevalle asuntosijoittajalle Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Uudisasuntorakentaminen 2022 -tutkimuksen mukaan Peabin asiakastyytyväisyys on alan korkein - jo viidennen kerran. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi Koodilla KOTIMATKA saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta