Podcasts about koulu

⭐ Nettisivut helposti: https://virtula.fi Studiossa Rahapodin entinen juontaja, kokoomuksen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Martin Paasi. Jakso on kuvattu 7.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Raha (2:58) Kirkkonummi (9:50) Kaksikielisyys (14:59) Erilaisuus (20:25) "Ankkalampi" (29:34) Koulu (41:51) Levottomuus (59:25) Helsinki (1:01:38) Isä (1:11:59) Uteliaisuus (1:17:51) Väittely (1:22:09) Vanhempien ero (1:24:48) Purjehdus (1:29:45) Luonto (1:38:01) Pitkäpaasi (1:40:26) Horisontti (1:44:10) Nöyryys (1:48:16) Opiskelu (1:57:02) Työura (2:08:27) Nordnet (2:14:32) Rahapodi (2:31:26) Politiikka (2:34:10) Kokoomus (2:36:21) Ryhmäkuri (2:45:23) Eduskunta

Mitä ihmettä tarkoittaa traumainformoitu koulu? Kirsi Strohbehn, erityisopettaja ja Resetti-kouluttaja tutustui traumainformoidun koulun malliin työskennellessään haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa, joilla usein on runsaasti myös erilaisia tunne-elämän ongelmia. Tosin Kirsi ei haluaisi oppilaitaan hankaliksi nimittää, hän käyttäisi uhmakkaista, manipuloivista ja käyttäytymishäiriöisistä oppilaista nimitystä “erityistä rakkautta tarvitsevat oppilaat”. Kirsi ajattelee, että traumainformoituun kouluun kuuluu oleellisesti kaksi ulottuvuutta. Ensimmäiseksi tarvitaan ymmärrystä trauman vaikutuksista ihmisen neurobiologialle, ja toiseksi tietoisuutta niistä peruspilareista, joiden varaan traumainformoitua koulutyötä voidaan rakentaa. Tästä pääset lukemaan trauman vaikutuksista: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/ Traumainformoitu koulu-ajattelun mukaisesti monella luokkahuoneen oppilaalla voi olla mukanaan traumataakkaa, kehityksellistä traumaa, joka vaikuttaa kaikkeen koulutyöhön. Emotionaalinen trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan käyttäytymiseen että akateemisiin suorituksiin. Traumainformoidun koulun peruspilareita on kolme. Koulussa täytyy olla turvallisuuden lisäksi turvan tunne. Kaikkien aikuisten tulee sitoutua tähän. Toiseksi, oppilaan valinnanvapautta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Kolmanneksi, oppilaiden ja opettajien välillä täytyy vallita yhteys. Monet oppilaista ovat oppineet, että aikuisiin ei voi luottaa, eikä tästä poisoppiminen ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Lopuksi, kanssasäätely on tärkeää. Koska emotionaalinen traumatisoituminen on vaikuttanut oppilaan kykyyn säädellä tunteitaan ja mielentilojaan, tarvitaan turvallista aikuista tukemaan ja ohjaamaan oppilasta oppimaan säätelyä. Oma rauhallisuus on tässä oleellista, silloin hyödynnetään peilisolujen tuomaa apua kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Kirsi kuulee usein sanottavan, että “opettajan tehtävä on vain opettaa”. Tämä on totta, mutta jos ymmärretään vahingollisten kokemuksien vaikutukset oppilaan kyvylle oppia, voidaan nimenomaan juuri opettamista tehostaa, jos traumainformoidun orientaation periaatteita hyödynnetään myös koulutyössä. - Jos tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin niitä kokemuksia, joita esimerkiksi väkivaltaisesti oirehtivilla lapsilla on, voisimme nähdä hankalat käytösmallit ensisijaisesti selviytymiskeinoina. Lapsi tai nuori on ehkä tarvinnut vahingollisia toimintatapoja jokapäiväisessä arjessaan aikaisemmin. Nämä oppilaat ovat niitä, jotka kaikkein helpoimmin suljetaan ulkopuolelle. Heille sanotaan, että “sinä et saa osallistua tähän ja tähän”, kun juuri he tarvitsivat yhteyttä, turvallisuutta ja kanssasäätelyä turvallisen aikuisen kanssa, Kirsi jatkaa. - Se, miten me valitsemme sanamme puhuttaessa näistä lapsista on äärimmäisen tärkeää, koska käyttämämme kieli luo todellisuutta ja ennen kaikkea sitä tapaa, jolla me oppilaisiin suhtaudumme. Valitsemmeko puhua esimerkiksi omaehtoisista, joustamattomista lapsista, vai ymmärrämmekö, että käyttäytymisen takana on ehkä oppilas, joka on ollut jossakin aikaisemmassa traumaattisessa tilanteessaan täysin voimaton. Näistä kirjoista löydät lisätietoa traumainformoidusta koulusta. Jos olet opettaja, tarkista koulusi opettajanhuoneen kirjahylly, monia näistä teoksista tulisi löytyä sieltä: Tulistuva lapsi by Ross W. Greene, englanniksi "The Explosive Child". Lost at School by Ross W. Greene (suomeksi Koulun hukkaamat lapset) Lost & Found, helping behaviorally challenging students by Ross W. Greene. Creating Trauma-Informed Schools by Eileen A. Dombo ja Christine Anlauf Sabatino Piia Ruudun tekemä materiaali Resetti-toiminnasta: https://www.valteri.fi/tuote/resetti-perheluokista-tukea-kasvatustilanteisiin-kotona-koulussa-ja-varhaiskasvatuksessa-resetti-toiminta-2017-2020/ Myös hakusanoilla trauma informed school löytyy netistä paljon hyvää tietoa.

Pieni rike paisuu koko yhteisöä ravistelevaksi vyyhdiksi. Saksalaiselokuva Opettajainhuone sijoittuu hampurilaiseen kouluun, missä äkkiä risteilevät väärät mielipiteet, missä nollatoleranssi ei toimi, missä haetaan syntipukkeja, missä viestit vääristyvät matkalla. Totuus ei ole yksinkertainen. Oscar-ehdokkaanakin olevasta İlker Çatakin ohjaamasta elokuvasta, koulusta ja yhteiskunnasta keskustelevat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Paula Degerman, tutkija Outi Hupaniittu ja JP Pulkkinen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja tivaa ritareilta: Onko lakkoilu turhaa? Antti Häkkänen pohti Kyrönmaa-lehdelle, että oikeus erota reservistä pitäisi kieltää. – Eli intti on ikuinen, tiivistää Kaarina Hazard. Hän kiittää puolustusministeriä Nato-keskustelun aloittaisesta. Mitä oletamme Suomen sotilaiden puolustavan? Puheenjohtajan saaman tiedon mukaan reservistä on Häkkäsen haastattelun jälkeen eronnut 954 henkeä. Juha Itkonen toivoo, että koulu olisi rauhallinen ja konservatiivinen saareke. Häntä ihmetyttää Helsingin kaupungin visio 2030-luvun koulusta, ja häntä harmittaa, että siinä tekoäly nähdään hyväntahtoisena ja neutraalina apuvälineenä, puhutaan itseohjautuvuudesta ja algoritmisen ajattelun taidosta. – Keskustelussa hän saa selkeitä vastaväitteitä. Maija Vilkkumaa puhututtaa Pyöreää pöytää tulevan presidentin puolisosta. Keskustelu puolisoista on hänestä ummehtunutta ja juoruilupainotteista.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Minkälaista on elämä huumekauppiaana ja minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia kokaiinin käytöllä voi olla? Mikä sai 12-vuotiaan oululaisen osallistumaan pahoinpitelyihin ja katuryöstöihin ja Ihannoidaanko gangsta rapissa rikollisuutta? Minkälainen on rikollinen identiteetti ja miksi päätös rikollisen elämän lopettamisesta syntyi vasta neljännen vankilatuomion jälkeen? Studiossa ex-kokaiinikauppias ja rap-artisti Omos Okoh. Jakso on kuvattu 1.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kokaiinin ensikokeilu (2:41) "Älä ikinä luota keneenkään" (5:33) Miehen malli (7:51) 2Pac ja 50 Cent (10:40) Ulkopuolisuus (14:26) Oulu (19:24) Vähemmistöt (24:51) "Oman tien" valinta (29:23) Katurikollisuus (37:23) Koulu (42:51) Ympäristö (45:58) Päihteet (48:37) Nigeria (54:34) Kokaiinin myyminen (58:42) Persoona (1:08:58) Rikollinen elämä (1:15:32) Huumekauppa (1:20:19) Aseet (1:23:24) Raha (1:28:18) Naiset (1:29:35) Itsetunto (1:33:16) 1. vankilatuomio (1:37:59) 2. vankilatuomio (1:43:40) Rikollinen identiteetti (1:49:17) Laskelmointi (1:54:58) Huumekauppa vankilassa (2:03:06) "Se on niin paljon itestä kii" (2:08:46) Kokaiinivainot ja ampuma-aserikos (2:13:19) Kokaiinin käytön lopettaminen (2:24:50) Koira (2:19:16) Rikollisen elämän lopettaminen (2:36:39) Gangsta rap (2:42:50) Muutos (2:47:11) Esiintyminen (2:51:27) Huumausainelainsäädäntö (2:57:49) Synti ja armo (3:00:05) Jumala (3:08:00) Usko (3:11:53) Elämän tarkoitus (3:16:18) Ego (3:21:04) Ennaltaehkäisy (3:28:37) Rikollisuuden ihannointi (3:31:06) Roolimalli (3:37:34) Vastuu

Millaisena koulumaailma näyttäytyy oikeudellisten silmälasien läpi? Millainen on oppilaan ja opettajan välinen oikeussuhde? Aiheesta keskustelemassa Virve Valtonen (EduRESCUE & UEF) ja Saara Ylisaukko-oja (EduRESCUE & UTU). Podcast julkaistaan myös opintojaksolla Oikeus ja Koulu, joka avautuu syksyllä 2023: https://sites.utu.fi/sote/oikeus-ja-koulu/ Tekstivastine: Dialogiblogissa, https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-oppilaan-ja-opettajan-valinen-oikeussuhde/

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Miten opastaa ekaluokkalaista uuteen arkeen? Haastateltavana Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones Kieliä, kemiaa ja yhteistyötaitoja. Mitä kaikkea koulussa opitaan? Oppimisesta keskustelemassa professori Jaana Viljaranta Itä-Suomen yliopistosta sekä kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta. Etelä-Koreassa partiolaisia on evakuoitu taifuunin uhatessa. SUomalaisten leiriläisten tilanteesta kertoo Suomen partiolaisten joukkueenjohtaja Arvi Snäll.  Hallitus lupaa kulttuuripoliitisen selonteon. Mitä kulttuurialalle ja yliopistomaailmaan on luvassa? Haastateltavana tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.). Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Tarja Oinonen ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Miksi TikTokista on tullut suosittu alusta? Mikä TikTokin käytössä on erityisen addiktoivaa ja mitä haitallisia vaikutuksia TikTokin käytöllä voi olla nuoriin? Millä kaikilla tavoilla TikTok vakoilee käyttäjiä? Voiko TikTokia pitää Kiinan kommunistinen puolueen psykologisena operaationa ja pitäisikö TikTok kieltää länsimaissa? Studiossa teknologiayrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on nauhoitettu 27.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Musically (1:58) Algoritmi (3:42) Additkio (9:48) Kiinan kommunistinen puolue (11:18) TikTok-haasteet (13:34) Psykologinen operaatio (15:50) Sensuuri (17:05) ADHD ja Keskittymiskyky (21:39) Douyin (23:43) LGBTQ (28:18) Yhteiskunta ja arvot (33:49) Vakoilu (37:33) TikTokin kieltäminen (45:34) Poliitikot (46:33) Manipulaatio (51:44) Propaganda ja sensuuri (1:00:54) Trump ja Yhdysvallat (1:03:09) Luottamus instituutioihin (1:05:48) Nuoriso (1:07:58) Ukrainan sota (1:11:56) Misinformaatio ja sananvapaus (1:20:03) Demokratia (1:25:55) Vanhemmat (1:27:53) Koulu (1:29:45) Sosiaalinen media

Ilmiöpöytä kokoontuu Lahdessa neljä kertaa tämän vuoden (2023) aikana. Ilmiöpöydissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja hyvinvointialueen päättäjät taustoittavat ja oppivat lisää ilmiötiedosta, jota kaikki osallistujat tuovat keskusteluun mukanaan. Edellisessä ilmiöpöydässä tammikuussa 2023 käsiteltiin lähisuhdeväkivaltaa ja torstaina 11. toukokuuta kokoontuneessa vuoden toisessa ilmiöpöydässä teemana oli mielen hyvinvointi – ja ennen kaikkea lasten ja nuorten koetuksella oleva mielen hyvinvointi. Ehkäisevän työn asiantuntija Anne Haavisto kertoi Radio Voimalla perjantaina 12. toukokuuta huolestuttavista luvuista. - Olemme tehneet Suomessa FinLapset-tutkimusta, joka koskee 4-kuukautisten ja 4-vuotiaiden lasten vanhempia. Esimerkiksi 25 prosentilla 4-vuotiaiden vanhemmista on ollut omassa lapsuuden perheessä alkoholiongelmia, joka tarkoittaa sitä, että heillä on ollut jo omassa lapsuudessaan huolia. Masennusoireilua 4-vuotiaiden vanhemmista on ollut 20 prosentilla. Haavisto jatkoi kertomalla että, myös yhdellä kolmesta 4-kuukautisten vanhemmista on ollut uupumusoireilua. - Sama uupuminen ja mielenterveyden haasteet näkyvät myös meidän lapsilla ja nuorilla koulu-uupumuksena ja vaikeuksina oppimistaidoissa. Uupumukselle ja kuormituksen purkamiselle olisi paljon tarvetta. Haavisto muistutti, että tilanteeseen voisi löytyä myös arkisia keinoja. - Kuten esimerkiksi liikunta, joka on tutkitusti tosi iso juttu. Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluiden palveluesihenkilö Johanna Hyytiäinen painotti vanhempia muistamaan lentokonemaailmasta tuttua sanontaa. - Ensin happinaamari itselle ja sitten autetaan toisia. Oman mielenterveyden ylläpito ja hoitaminen on tärkeää vanhemmille. Kuuntele koko haastattelu:

Minkälaisia suorituspaineita ja ulkonäköpaineita tytöillä ja nuorilla naisilla nykypäivänä on ja mistä paineet juontavat juurensa? Miten paineet heijastuvat tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveyteen? Mikä yhteys kouluopetuksella ja yliopistoihin haulla on suorituspaineisiin ja miten sosiaalinen media sekä populaarikulttuuri vaikuttavat ulkonäköpaineisiin? Millä tavalla minäkuva ja itsetunto kehittyvät nuoruudessa ja millä keinoilla tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveysongelmia olisi mahdollista ehkäistä? Studiossa nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Jakso on nauhoitettu 20.12.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (4:46) Korkeakoulujen yhteishaku (9:09) Minäkuva (11:13) Murrosikä (16:13) Ulkonäköpaineet (22:50) Sosiaalinen media (24:54) Instagram (32:33) Itsetunto (39:50) Mielenterveys (44:47) Masennuslääkkeet (48:47) Psykiatrian resurssit (51:27) Vanhempien rooli (53:22) Ulkopuolisuus (57:57) Algoritmit (59:19) Dunbarin luku (1:03:40) Sukupolvien kuilu (1:08:50) Porno (1:12:27) Syömishäiriöt (1:15:30) Anoreksia (1:23:08) Koulu (1:28:43) Kiltin tytön syndrooma

Koulu on rikki, väitetään. Mutta jotta sen saisi ehjäksi, pitäisi ensin tietää, miksi PISA-tulokset laskevat kuin lehmän häntä ja miten lapset ylipäänsä pärjäävät. Kun kunnollinen tutkimustieto puuttuu, uudistukset menevät arvailuksi. Pahimmassa tapauksessa emme saa edes jälkikäteen tietää, miten homma meni. M&A:n jälki-istunnossa ohjataan koulu kohti parempia numeroita. Lisäksi sarjassa ”Murheellisia epäonnistumisia” ekonomisti täyttää vaalikoneen.

Ajatuspaja Liberan Kesäkoulu “Verot ja oikeudenmukaisuus” järjestetään neljänä viikonloppuna kesäkuussa ja elokuussa. Kutsuimme edellisten vuosien Kesäkoululaiset, Enja Seppäsen ja Tiina Ahvan jakamaan kokemuksiaan Liberan Kesäkoulusta. Haku maksuttomaan Kesäkouluun on nyt auki kaikille taloudesta, demokratiasta ja päätöksenteosta kiinnostuneille 18–26-vuotiaille nuorille! Kesäkoulu on perustettu lisäämään laadukasta suomalaista yhteiskunnallista keskustelua, joka pohjautuu tietoon, tieteeseen, kestäviin argumentteihin ja keskinäiseen kunnioitukseen. Poikkeuksellisen hyvin toteutetut järjestelyt ja mielenkiintoiset puhujat ovat olleet olennainen osa avoimen keskusteluilmapiirin luomisessa. HAE KESÄKOULUUN 9.4. MENNESSÄ WWW.LIBERA.FI https://www.libera.fi/2022/12/22/ajatuspaja-liberan-kesakoulu-2023/

Toivo on ehdolla eduskuntavaaleissa, joten hän on vaalikaranteenissa paikassa, jonne ei yhteyttä saa. Siksi Jussilla on viikon jaksossa vieraana Helsingin apulaispormestari, entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki!Jussi & Paavo ottavat tarkasteluun erään tärkeimmistä asioista, joka liittyy huhtikuun alun eduskuntavaaleihin. Tässä jaksossa puhutaan siis yhteiskunnallisesta eriytymisestä eli segregaatiosta sekä erityisesti koulujen eriarvoistumisesta.Mistä alueellinen eriarvoistuminen ja koulušoppailu johtuvat, ja mitä niille voidaan tehdä? Suosiiko koulutuskeskustelu vasemmistoa? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Lähiöpormestarin kanssa!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Koulu on laitos, josta harva selviää ilman traumoja. Elleivät musiikinopetus ja nokkahuilu aiheuttaneet niitä, niin ainakin koululiikunta tai käsityö. Ja viimeistään kouluruoasta kaikille jäi joku ikävä muisto. Koulutraumat ovat aiheena Roman Schatzin Maamme-illassa. Studiossa vieraana on koulutraumoihin perehtynyt opettaja, bloggaaja ja tietokirjailija Elina Tuomi. Kuuntelijoilla on mahdollisuus kertoa ohjelmassa omia ikäviä, ristiriitaisia tai myös jälkeen päin naurattaneita koulumuistoja ja kommelluksia. Ota yhteyttä lähetyksen aikana puhelinnumeroon: 09-144800 tai whatsappilla numeroon: 044 5 144800. Voit kertoa kokemuksistasi myös etukäteen alla olevan linkin takaa löytyvällä lomakkeella.

Pipolätkää pelatessa ajantaju katoaa ja huolet jäävät jään ulkopuolelle. Pipolätkä-kirjan kirjoittanut Janne Pirinen pelasi lapsena ja nuorena jääkiekkoa ja pipolätkää. Pirinen lähti ulkojäiltä kotiin vasta, kun kentän lamput sammuivat. Väitän, että olen saanut ammatin pelailemalla. Kaikki se mitä nyt osaan niin johtuu siitä, että minulla on ollut mahdollisuus pelata jääkiekkoa ja pipolätkää, pohtii vapaa kirjoittaja Janne Pirinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa muun muassa nimimerkki Puukäsisnaipperi kertoo kokemuksistaan. Aikuisiällä pipolätkän kautta on saanut palan lapsuuden huolettomuutta takaisin, peleissä unohtuu arjen haasteet ja keskittyminen on yhteisessä tekemisessä ja kaikille rakkaassa lajissa, sanoo nimimerkki Puukäsisnaipperi. Lähteet: Pirinen, Janne (2022) Pipolätkä. Pehmeä jääkiekkokirja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2020) Koulu-uupumus voi sairastuttaa - Ainolla se johti syömishäiriöön Vertaaensin.fi (2022) Lasten ja nuorten harrastusten kustannukset - Jalkapallo Vertaaensin.fi (2022) Lasten ja nuorten harrastusten kustannukset - Jääkiekko Helsingin Sanomat (2023) Nuoret pelaavat luvatta jalkapallohallin nurkissa - Turku puuttui epätoivottuun toimintaan. Helsingin Sanomat (2023) Armoton pudotuspeli Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Iida Rauma voitti kirjallaan ”Hävitys – tapauskertomus” kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirja perustuu Rauman omakohtaisiin kokemuksiin vajaavaltaisten lasten osasta kaikkivaltiaiden aikuisten maailmassa. Rauma kokee, että elämme keskellä lapsivihamielistä kulttuuria, joka kohdistaa yhteiskunnan nuorimpiin monenlaisia sorron mekanismeja, jotka laajenevat läpi yhteiskunnan eri tasojen, aina hyvän tulevaisuuden toivoa syövän ekokatastrofiin saakka. Lapsiin kohdistuvien sortavien rakenteiden yhteydessä keskeiseen asemaan nousee myös koulu omanlaisenaan pakottavana pienoisyhteiskuntana. Koulu on totuttu mieltämään lähes pyhänä laitoksena, jonka tarjoama koulutus on reitti kaikkeen tämänpuoleiseen hyvään ja toivottuun. Samalla myös lapsi ja lapsuus tuntuvat edustavan omanlaistaan pyhyyttä: lapsi on viattomuuden ja koskemattomuuden symboli, jota ei voida kohdella miten tahansa. Mutta mitä ”pyhälle lapselle” todella kuuluu ”pyhässä koulussa”, kun vastassa on jatkuvan tarkkailun, arvioinnin ja arvostelun maailma, jonka keskellä kilpaillaan vertaisten kanssa kaikkivaltiaiden aikuisten hyväksynnästä? Miksi koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola on jopa ajatellut, että kouluympäristö on täydellinen kasvualusta oppilaiden keskinäiselle väkivallalle, tai Iida Rauma kokenut lasten välisen sosiaalisen väkivallan edustavan tapaa purkaa kouluympäristön luomaa stressiä? Onko lasten ja aikuisten välisissä suhteissa jotain mätää? Tähän kysymykseen ovat vastaamassa Finlandia-palkitun ”Hävitys – tapauskertomus” -teoksen julkaissut Iida Rauma ja koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Lahden sivistyslautakunta teki yksimielisen päätöksen Harjun koulun siirrosta Paavolan kampusalueelle. Harjun alakoulu aloittaa uusissa tiloissa 1.8.2023. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen sdp, oli Voiman aamuvieraana.

Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen kertoi keskiviikkona Radio Voimalla, miten sivistyspuolen ensi vuoden yli miljoonan euron säästöä lähdetään tavoittelemaan. - Tämä on asia, mikä viranhaltijoiden tulee nyt miettiä, kun tehdään käyttötaloutta ensi vuodelle. He tekevät selkeän toimenpidelistan ja ehdotuksen, että mistä karsitaan ja millä tavalla. Tietysti tähtäimenä on se, että karsittaisiin mahdollisimman vähän siitä puolesta, mikä on suoraan pois oppilaiden oppimisesta sekä henkilökunnan jaksamisesta. Suunnitelmaa on Markkasen mielestä syytä ryhtyä työstämään varsin pian. - Ihan nyt lähiaikoina. Vuodenvaihteen jälkeen katsomme sitä käyttötaloutta ja sitten niitä päätöksiä pitää saada tehtyä. Meillä on lautakunnassa sellainen henki, että jos näyttää täysin mahdottomalta, niin sitten tehdään lisätalousarvio, joka viedään valtuuston päätettäväksi. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja on peräänkuuluttanut budjetoinnin muutosta. - Jo vuosia on sivistyspuolella alibudjetoitu. Sitä ei varmaankaan ole tehty tarkoituksella, mutta se pitäisi tuoda esiin ja saada määrärahat realistisemmalle tasolle, kuin millä ne ovat olleet. Tämä on myös ihan työssäjaksamiskysymys viranhaltijoille, että jos he tietävät jo lähtökohtaisesti, että tällaiseen talousarvioon ei kerta kaikkiaan pääse ja sitten kuitenkin yritetään repiä säästökohteita sieltä jaa täältä, niin se on hyvin raskasta ja kuormittavaa. Markkanen painottaa, että sivistystoimenjohtajakin on toivonut, että viranhaltijat laittaisivat sivistyksen puolen sille tasolle, mikä on lahdessa realistista. - Sitten palvelut vain sopeutetaan siihen ja sillä tullaan toimeen. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja kertoo juttelevansa opettajien kanssa tilanteesta tarkemmin lähiaikoina. - Tästä on puhuttu koko syksy, että meillä on koronan johdosta usealla lahtelaisella lapsella on oppimisvajetta. Eli tavallaan on pudottu kelkasta ja on paljon lisätuen tarvetta. Meillä on myös puutetta eritysopettajista ja muusta pätevästä henkilökunnasta, niin lapset eivät saa sitä opetusta, jota he tarvitsevat sillä hetkellä. Ryhmäkokojen suureneminen tapahtuu Markkasen mukaan vääjäämättä ensi vuoden tilanteesta johtuen. - Se tarkoittaa sitä, että yhdellä opettajalla on taas enemmän työtä ja lapsia, joiden oppimista pitää tukea, korjata kokeita ja tavata vanhempia. Tähän kuormitukseen pitäisi päästä monella tasolla pureutumaan. Markkanen muistuttaa, että aina on hyvin pärjääviä oppilaita, mutta tällä hetkellä on liikaa toista ääripäätä, jotka meinaavat pudota kelkasta. - Kun itse aloitin opettajana 2000-luvun alussa, niin alakoulussa ei ollut yhtäkään lasta, joka kieltäytyi tulemasta kouluun. Koulu oli paikka, jossa tapasi kavereita, sai hyvää ruokaa ja siellä oppikin jotain. Valitettavasti hänen mukaansa asia on nyt niin, että yhä useampi alakoulun oppilas sanoo, että minä en mene kouluun. - Siitä kieltäydytään. Tämä on hirvittävän huolestuttava suunta. Kuuntele haastattelu. Kuva Marju Markkanen.

Pienydinvoimaloihin kohdistuu nyt kova kiinnostus ympäri Eurooppaa. Niillä voisi tuottaa kaukolämpöä ja sähköä ja siten pyristellä irti venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Kalistaja tunnustaa tietävänsä erään entisen opiskelijan salaisen kohtalon. Koulu käy vaaralliseksi paikaksi, kun Otusta ei saada kiinni.Sisältövaroitus: Piikikästä kuolemaa ja Digimon-viittauksiaSeuraa Huomenta inhaa: IG @huomentainha Tiktok @huomenta_inhafacebook huomentainha -podcast

Koulu alkaa ja eräs lokerikko on siitä erityisen iloinen.Sisältövaroitus:Kevyt ja rakastava kiroiluSeuraa Huomenta inhaa: IG @huomentainha Tiktok @huomenta_inhafacebook huomentainha -podcast

Radio Novan Iltapäivässä tiimi on kasassa jälleen! Kaverin puolesta kyselen -osiossa autettiin tänään Jasua, joka kontrolloi, eikä anna puolisonsa tehdä päätöksiä. Lakkoleirit saavat Eskon ja Suvin muistelemaan mitä lapsena tehtiin, kun oli tylsää ja millaisille leireille nuorena osallistuttiin. Syntynyt voittamaan kisassa jännitettiin, kuinka Hannan käy. Lippis on tulevan kesän muotivillitys, ja tätä Esko kovin ihmettelee. Aurinkolasit ja nettihuijaukset puhuttavat myös studiossa. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat palat TÄSTÄ!

Radio Novan Aamussa mietittiin mistä Akille saataisiin tsebat, että mies pääsisi liikkumaan vaivattomasti. Tarvitseeko lepyttelyyn kalliin lahjan vai riittääkö pieni ele? Minna ja Aki muisti Markuksen nimipäivän, mutta ei tarjottavia. Onneksi nimppari sankari hankki ne tiedostamattaan ihan itse. Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Vuosina 1967-2005 toiminnassa ollut CEDU kertoi tarjoavansa oppimis- ja kuntoutusmahdollisuuksia niin sanotuille ongelmanuorille CEDU:n eri puolilla Yhdysvaltoja sijaitsevissa sisäoppilaitoksissa. Useiden tulkintojen mukaan CEDU oli kuitenkin vain sisäoppilaitokseksi naamioitu kultti, johon lapset ja nuoret huijattiin mukaan valheellisilla lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Lähteet: https://survivingcedu.wordpress.com/ https://meaww.com/who-is-james-crummel-paris-hiltons-boarding-school-hunting-ground-child-rapist-killer-cedu-probe https://www.reuters.com/article/us-usa-deathrow-suicide/california-inmate-used-cord-to-hang-himself-in-death-row-cell-idUSBRE84T1LV20120530 https://nypost.com/article/provo-canyon-school-abuse/ https://www.oxygen.com/crime-news/lost-kids-cedu-school-daniel-yuen-disappearance-synanon-cult https://www.youtube.com/watch?v=cAv3p5vv5cs https://charleyproject.org/case/john-christopher-inman https://charleyproject.org/case/blake-wade-pursley https://charleyproject.org/case/daniel-ted-yuen https://www.nytimes.com/2005/08/17/business/a-business-built-on-the-troubles-of-teenagers.html

Ovatko koronarajoitukset oikeasuhtaisia ja miten koronakriisiä johdetaan? Mitä vaikutuksia rajoituksilla on koululaisiin, koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä ravintoloiden toimintaan ja ravintolayrittäjiin? Studiossa vieraina Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sini Korpinen ja Avoimen puolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen.

Vieraana Espoon kristillisen koulun rehtori Joonas Turunen.

Suomalaista koulujärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaimmista. Mutta onko koulu kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertainen paikka? Tarjotaanko opettajankoulutuksessa riittävästi tietoa rasismin kohtaamiseen? Entä miten oppikirjojen normatiivisuutta voisi purkaa? Vieraina studiossa ovat opettaja Mina Khan sekä antirasismin ja yhdenvertaisuuden asiantuntija Ulkar Aghayeva Rauhankasvatusinstituutista. Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviestit 18-vuotiaalta lukiolaiselta sekä opettaja Johanna Lestelältä, jonka Tuikku-kirjasarja haastaa käsitystä siitä, miltä suomalainen lapsuus näyttää. .

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin. AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista. Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808

Dokumenttisarjassa Ahdistaa non stop  (2021) pysähtyy tärkeän aiheen piiriin. Psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat osa yhä useamman arkea. Miksi henkinen pahoinvointi lisääntyy, vaikka elämme monen mielestä ja monen mittarin mukaan onnellisessa maassa? Miksi Sonia halusi lähteä tekemään dokumenttia juuri tästä aiheesta? Mikä on Poolboy oy:n tarina?   Ahdistaa Non stop on katsottavissa Yle Areenalla. Suosittelemme  Käy tsekkaamassa myös instagramissa @poolboy.fi

15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii? Lou on ickebinär ja juuri aloittanut musiikkilukion. Maiju ja Laura tapaavat hänet Göteborgissa ja pääsevät kuulemaan, millaista Ruotsin koulumaailmassa tänä päivänä on. Juontajakaksikko myös ruotii, miten ilmapiiri koulussa on muuttunut vuosien saatossa. Ruotsin opetussuunnitelman mukaan ketään ei saa syrjiä koulussa, ja lain mukaan koulun tulee aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta. Laajan kyselyn mukaan kuitenkin kolmasosa ruotsalaisista teini-ikäisistä vastaajista koki, että heidän pitää piilotella koulussa hbtqi-identiteettiään. Maiju ja Laura pohtivat, miten koulua tulisi kehittää, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Saamme kuulla myös Loun mielipiteen aiheesta. Jaksossa kuulemme myös pätkän Loun itse tekemästä kappaleesta In a Year From Now. Kappale käsittelee Loun omia kokemuksia, ja sitä kuunnellessa Maijulla ja Lauralla olivat tunteet herkässä. Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality. Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (2021). Trygga och inkluderande miljöer. Unga hbtq-personer om sina erfarenheter av skolan och fritiden. Pohjoismaiden ministerineuvosto (2021). Nuorten LBTGI-henkilöiden terveys, hyvinvointi ja elinolo pohjoismaissa. Skolverket (2019). Läroplan för grundskolan, förskoleklassen och fritidshemmet 2011: reviderad 2019. Stockholm: Skolverket. Toimittajat: Maiju Ristkari  maiju.ristkari@sverigesradio.se Laura Hagström Tuottaja: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tekninen apu: Andreas Aldervi Loppumiksaus: Girilal Baars

Suomalainen taannoinen huippumenestys kansainvälisessä, oppilaiden osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa on kalpea muisto. Tulokset esimerkiksi lukutaitoa mittaavissa kokeissa ovat romahtaneet. Koulu on kriisissä - oppilaiden taidot ovat hukassa ja opettajat uupuvat. Mihin on kadonnut maailmanluokan koulumenestyksen tuottanut osaamisen ja oppimisen kulttuuri? Keskustelemassa aiheesta ovat OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo, kasvatustieteen emeritusprofessori Hannu Simola sekä erityisluokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Johanna Nuorteva. Ville Talola juontaa.

Punkaharjulla järjestettävä romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulu juhli kesällä 25-vuotista taivaltaan. Kesäkoulun järjestävät yhteistyössä Savonlinnan seudun romaniyhdistys ja Itä-Karjalan kansanopisto. Kansanopiston rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki kertoo, että kouluviikko on "pirteä kesäinen tuulahdus", joka erottuu muusta kansanopiston arkityöstä erityisesti mm. yhteisöllisyydellään. Savonlinnan seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Ossi Blomerus toteaa, että yhdistyksen tavoitteena on myös uudistaa kesäkoulua jatkuvasti. Kesäkoulun 25-vuotisjuhlassa vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

Jos koronaan sairastumisen pelko, etäkoulu ja sosiaaliset rajoitukset tuntuvat jo raskailta, niin miltä tuntuukaan se, että myös koko perheen toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla? Koronan myötä monet perheet ovat ensimmäistä kertaa joutuneet hakemaan apua taloudelliseen tilanteeseensa. Esimerkiksi kirkon diakoniatyöhön on tullut uusilta asiakasryhmiltä yhteydenottoja, jotka alkavat suunnilleen samoin: “En ole koskaan hakenut mistään apua, mutta nyt on pakko...” Syksyn alkaessa kodeissa kaivetaan kaapeista esiin sopivia liikuntavarusteita ja kumppareita. Osalla on tarve uudelle kännykälle entisen hajonneen tilalle. Osa miettii, mistä löytää rahaa lukiokirjoihin. Näin koulujen alettua kysymme, millaista eriarvoisuutta vähävaraisuus luo lastemme elämään? Miltä näyttää tämä jo järjestyksessä toinen koronasyksy kouluissamme? Mistä ja millaista apua perheet voivat hakea, kun taloudellinen tai muu kriisitilanne yllättää? Aiheesta keskustelemassa ovat Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti, köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja opiskeluhuollon esihenkilö Katariina Lappalainen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Elina Vaittinen.

Jaksossa Tylypahka saa kuulla uutisia: huispaus on peruttu ja kolmivelhoturnajaiset ovat tulossa. Koulu saa myös uuden pimeyden voimilta suojautumisen opettajan. Jaksoon tulee uusia twisteja kissavieraan myötä, mistä saatiin idea pilalle menneisiin otoksiin jakson loppuun. Kannattaa kuunnella siis loppuun saakka. Tervetuloa mukaan! Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja etsi meidät Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4 -podcast. Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi.#potterpodcast #suomipodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Millä mielin opettajat palaavat luokkiin? Studiossa alakoulun opettaja Petra Siltainsuu, Espoo & yläkoulun aineenopettaja, lehtori Vesa Lahtinen, Helsingin yhteislyseo. Puhelu: Lukashenkan vallan vuosipäivä. Kerstin Kronvall, Pietari. Politiikkaraati. Kansanedustajat Matias Mäkynen (sd), Elina Valtonen (kok) ja Iiris Suomela (vihr).  Ruokakaupan alan tilanne. Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli ja S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho. Kolumni Matti Mörttinen: Liian pitkä vai lyhyt työaika? Väärä kysymys mutta tarpeellinen. Viikon luontoääni: Kuningaskalastaja. Esittelijänä Juha Laaksonen. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Akseli Innanen ja Anna Nevalainen, tuottaja Hanna Juuti.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Mertajärveläinen eläkeläinen, entinen kuorma-auton ja metsäkoneen -kuljettaja Sture Karlsson on kiintynyt pohjoiseen kotiseutuunsa. Kotikylään, jonka koulussa hänelle tehtiin kallonmittaus lapsena. Mertajärvellä hän myös tienasi ensimmäiset rahansa riekon- ja kärpänpyynillä. Siellä hän asuu koiransa valitseman norjalaisen vaimonsa kanssa. Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo.  Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista. Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara. Närväksikin kutsuttu, Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan. Tuottaja Bertil Isaksson bertil.isaksson@sverigesradio.se

Alun sketsiviihteen tarjoaa Volkswagen Taigo. Kesätauko on käsitelty ja ajatukset kääntyvät siihen, että mikä on paras tapa leiriytyä automatkaillessa. Onko paras ratkaisu asuntovaunu, retkeilyvaunu, asuntoauto, kattoteltta, teltta, asuttava paku vai joku muu? Palautetta ja jaksoideoita podcastista voit lähettää meille helpoimmin Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista Lauri Ahtiainen on autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla tulipunaisella MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000 English summary: The one where we discuss the merits of tenting, roof tenting, having a caravan trailer or having an RV. Also brief ridicule about the VW Taigo.

Tekoäly herättää enenevässä määrin mielikuvia tavallisten ihmisten keskuudessa. Mielikuvia aina suuria kysymyksiä nanosekunnissa ratkaisevista jumalkoneista ihmiskunnan syrjäyttäviin robottityranneihin. Me elämme kesäkuuta 2021, eikä näistä ole vielä tietoa, mutta keskustelu rajojen asettamisesta tekoälylle on jo käynnissä. Valtion tasolla on herätty tarpeeseen alkaa tekemään konkreettisia päätöksiä tekoälyn eettisen ja yhteiskunnallisen rajanvedon suhteen. Tässä jaksossa professori ja tieteiden väliseen University of Helsinki legal tech labin tutkimusyksikön johtaja Riikka Koulu tuli avaamaan meille tutkimustaan ja työtään liittyen tähän teemaan. Accenturen yhteistyökauden kuudes jakso. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Koulun tärkeä tehtävä on kasvattaa nuoria, mutta opetuksen tulisi olla puolueetonta. Tavoite on mahdoton, sanoo oppikirjailija ja lukutaidon opettaja Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

Mitä öljy-yhtiöt miettivät ilmastonmuutoksesta, ja minne suuntaavat toimintaansa? Haastattelussa Exxon Mobilin hallitukseen nimitetty Kaisa Hietala. Pääministeri Marinin kulut. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Loppuuko Netanyahun pitkä valtakausi? Mitä kuuluu Israelin ja palestiinalaisten suhteille? Professori Hannu Juusola ja ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Oulun yliopiston Kvantum-instituutin johtajana aloittava Seppo Vainio. Kolumni. Aleksis Salusjärvi: Koulu manipuloi lapsia, ja se on tärkeää. Uusinta. Kaisa Hietala Exxon Mobilin hallitukseen. Mitä öljy-yhtiöt miettivät ilmastonmuutoksesta ja minne suuntaavat toimintaansa? Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Mira Stenström, Jukka Vanninen ja Seija Vaaherkumpu. Tuottajana Tarja Oinonen.

Toimiiko kodin ja koulun välinen yhteistyö? Väsyttääkö vanhempainillat? Jännittääkö Wilman avaaminen? Näiden kysymysten äärellä ollaan tällä kertaa!

Smath-yrityksen nuoret perustajat Leevi ja Niklas kertovat tarinansa miten heistä tuli yrittäjiä. 1. Keitä ovat Leevi ja Niklas? 2. Millainen on heidän yrityksensä Smath ja mistä kaikki sai alkunsa? 3. Millaista oli perustaa yritys alaikäisenä? 4. Miten onnistuu koulun, palkkatyön ja oman yrityksen yhdistäminen? 5. Mitä ajatuksia pojilla on sijoittamisesta? 6. Tulisiko koulussa puhua enemmän sijoittamisesta ja yrittäjyydestä?

Tässä uskon askeleita saat tutustua joensuulaisen Pertti Korhosen koskettavaan ja vahvaan tarinaan. Mikko Matikainen keskusteli Pertin kanssa. Hän jakoi elämäänsä syvällä tavalla. Tämä ohjelma kannattaa kuunnella, sillä siinä on monia meitä kaikkia rohkaisevia kohtia. Noin tunnin kestävä ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Niistä ensimmäisessä Pertti Korhonen kertoo kasvaneensa yrittäjäperheessä, jossa yrityksen tulevaisuus oli monta kertaa vaakalaudalla. Koulu jäi kesken, koska perheyritys tarvitsi miehen työpanosta. Usko ja rukous olivat totta noin 16-vuotiaaksi, jolloin kuningas alkoholi hivuttautui hänen elämänsä kuskin paikalle. Kyyti oli kylmää. Alkoholi tiukensi otettaan, ja miehen valtasi näköalaton epätoivo. Ilman äidin ja siskon esirukouksia ja Jeesuksen puutumista tilanne ei olisi muuttunut. Jeesus lähetti Pertin elämään kaksi vakaata ja vahvaa miestä. Heidän avustuksellaan Pertti sai antaa elämänsä Jeesukselle, alkoholin kahleet katkesivat heti. Ohjelman toisessa osuudessa Pertti Korhonen kertoo tästä tapahtuneesta valtavasta muutoksesta. Hän sai elämänsä hallinnan takaisin, ilmapiiri hänen ympärillään muuttui ja kiroaminen jäi pois. Hän alkoi ajatelle kanssaihmisistä positiivisesti. Vähitellen myös ympäristö tajusi muutoksen, johon ei ollut uskonut. Muutos tapahtui kaikilla elämän alueilla. Elämän täytti työnteko, seurakuntaelämä ja liikunta. Yritys kasvoi, kun kokonaisvaltainen hyvinvointi tuli osaksi elämää. Pertti vakuuttaa uskon olevan valtava mahdollisuus ja muutosvoima jokaiselle. Ohjelman kolmannessa osuudessa Pertti Korhonen kumoaa nauraen myytin siitä, että uskovainen on heikko, nössö tai saamaton. Hän kertoo olleensa itse varauksellinen ja väärässä uskoon liittyvissä ennakkoluuloissaan ennen uskon avautumista. Pertti on tajunnut Jumalan olevan mukana kaikessa. Yrittäjän roolissa hän on tehnyt suuria ratkaisuja, sitoumuksia ja kantanut vastuuta satojen ihmisten työstä ja toimeentulosta. Kun hän on niiden äärellä ajatellut ja rukoillut, niin hän on saanut rauhaa tai ymmärrystä miten edetä. Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Silloin elämä on elämisen arvoista ja uskallamme rohkeasti elää elämäämme ja tehdä ratkaisuja. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tässä uskon askeleita ohjelmassa saamme tutustua Espoon kristilliseen kouluun ja päiväkotiin, jotka syntyivät Jumalan antamasta ajatuksesta tai näystä. Koulu aloitti toimintansa yli 20 vuotta sitten kotikouluna Helluntaiseurakunnan kerhohuoneessa seitsemän oppilaan voimin. Koulun saatua virallisen opetusluvan sen oppilasmäärä on kasvanut ja se on siirtynyt tiloista toisiin. Nykyisin se muodostaa satojen oppilaiden, opettajien ja perheiden yhteisön Keran aseman lähellä sijaitsevassa rakennuksessa. Alusta asti on haaveiltu omasta koulurakennuksesta, joka olisi alusta asti rakennettu koulua varten. Matkan varrella on tarvittu ihmisiä, jotka ovat laittaneet itseään likoon ja mahdollistaneet koulun eri vaiheet. Koulun kannatusyhdistyksessä, vanhempainverkostossa ja opettajistoissa on ollut valtavan uskollisia, osaavia ja aikaansaavia ihmisiä. Nyt Matinkylään rakennetaan harjakorkeuteen kohonnutta uutta koulurakennusta, johon oppilaat pääsevät vuoden 2022 alusta. Uusi koulurakennus on mitoitettu vastaamaan opetuslupaa, eli sinne voidaan ottaa 500 oppilasta. Tämä on vaatinut sopivan tontin etsimistä, kaavamuutoksen tekemistä ja rahoituksen järjestämistä sekä rohkeutta ja osaamista tehdä päätöksiä. Kaikki tämä on vaatinut ihmisiä, jotka ovat ottaneet omassa elämässään ja yhteiseksi hyväksi niitä pieniä ja suuria uskon askeleita sekä omassa elämässään että yhteisönä. Tämä Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu kolmesta osasta, jossa jokaisessa Mikko Matikainen käy keskusteluista mainituista asioista Espoon kristillisen koulun rehtorin Liisa Norvannon, koulun kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Lea Kiiskin sekä halliuksen jäsenen ja koulun hanketyöryhmän vetäjän Mikko Vaaran kanssa. Näissä keskusteluissa paljastuu rohkeutta, lujuutta viedä asioita eteenpäin ja Jumalan uskollisuus antamalleen näylle. Ohjelmassa tulee myös esiin koulun motto:” Kotoa juuret, koulusta siivet.” Tämä korostaa kotien ja koulun yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Muutenkin esiin nousee tämän ajan haasteita koulujen ja kasvattajien tehtävään. Puhumme arvojen tärkeyden lisäksi myös koronan aiheuttamista toimista koulujen elämään, kun on jälleen siirrytty etäopetukseen. Puhumme myös siitä mitä on olla kristitty kasvattaja ja vanhempi tänä aikana. Oppilaat tulevat Espoon kristilliseen kouluun Espoota laajemmalta alueelta. Mikko Matikaisen nuori käy koulua Vantaalta käsin, koska haluaa niin tehdä. Matikaiset ovat vaikuttuneita opetuksen tasosta, tavoista toimia sekä opettajien ja oppilaiden välisistä suhteista sekä yhteistyöstä koulun ja kotien välillä. Ohjelma auttaa hahmottamaan elämäämme aikaa sekä kutsuu rukoilemaan kaikkien koulujen, niiden oppileiden, opettajien ja tilojen puolesta. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Asumisen kustannukset ovat perheiden suurimpia menoeriä, joten ne kannattaa laskea tarkkaan. Tärkeää on esimerkiksi, että asuntolaina on mitoitettu oikein. Lapsiperheissä asunnon valintaan vaikuttavat myös muut kuin taloudelliset seikat kuten päiväkodin tai koulun sijainti. Taloudellisen Mielenrauhan kolmannen tuotantokauden viidessä seuraavassa erikoisjaksossa sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto keskustelevat siitä, miten lapsiperheen taloutta voi suunnitella ja mitä lapsiperheen taloudessa pitäisi huomioida. Mukana tässä jaksossa lapsiperheiden asumisesta keskustelemassa ovat yrittäjä-kiinteistövälittäjä Satu-Maija Arvo Kiinteistömaailmasta sekä Danske Bankin eteläisen alueen myyntijohtaja Matti Salo.

Waltteri Helisalo ja Akseli Nieminen saapuvat studioon ja saavat meidät häkeltymään. Nämä junnut saattavat olla vielä lukiossa, mutta tuntuu että tietotaitoa on kuitenkin kolmen aikuisen verran. Herrojen kanssa keskustellaan säästämisestä, sijoittamisesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tätä jaksoa et halua missata, harvat tyypit saa kyllä meidät näin hiljaiseksi. #respect   Rahajunnuihin voit tutustua esimerkiksi Youtuben puolella tai Instagramissa.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamien asioiden puolesta myös lyhyesti rukoillaan. Samalla periaatteella otetaan esiin Raamatunkohtia, joiden avulla asiaa hieman syvennellään tai käsitellään. Tässä jaksossa tutustumme Espoon kristillisen koulun yläkoulun vararehtoriin Jonas Turuseen. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa puhumme Jonas Turusen kanssa Raamatusta, rukouksesta ja seurakunnan merkityksestä. Tämä keskustelu laittaa asioita hyvään järjestykseen ja innostaa viipymään elämän kalleimpien aarteiden äärellä. Raamattu ei ole Jumalan, mutta ilman Raamattua emme voi oppia tuntemaan elävää Jumalaa. Rukous, Pyhän Hengen opettava ja lohduttava läsnäolo avaavat Raamatun sanoman ja Jumalan läsnäolon. Seurakunta on todella tärkeä paikka, jossa voimme kasvaa, oppia ja elää rakastavassa yhteydessä vajavaisina ihmisinä. Toisessa osuudessa Jonas Turunen kertoo siitä, miten Jumala on kohdannut hänet jo hyvin nuorena poikana. Kokemus läsnäolevasta rakkaudesta, kun kukaan toinen ihminen ei ole ollut paikalla, on kantanut ja kannatellut Jonasta. Jonas on pelannut jalka- ja koripalloa korkealla tasolla. Lopetettuaan pelaamisen hän kiinnostui jalkapalloerotuomarin hommasta ja erikoistui avustavaksi erotuomariksi. Tämä ura lähti lentoon ja on vienyt hänet avustavaksi erotuomariksi kansanivalisiin peleihin veikkausliigan lisäksi. Tämän lisäksi Jumala antoi hänelle kutsumuksen kasvattajaksi ja opettajaksi. Kolmannessa osuudessa Jonas Turunen kertoo siitä, miten hän toteuttaa opettajan kutsumustaan Espoon kristillisessä koulussa yläkoulun vararehtorina. Puhuimme siitä, miten kristillinen koulu on tavallinen peruskoulu, jossa on taustalla kristillinen ihanne rakastaa nuorta ja auttaa häntä löytämään lahjansa ja elämän suuntansa. Jonas avaa myös sitä mitä Espoon kristillisen koulun motto ”kotoa juuret, koulusta siivet” tarkoittaa. Opetuksen taso ja yhteistyö kotien ja koulun välillä pidetään korkeana. Kun kiusaamisia tapahtuu, niin niihin puututaan ja säröytyneet ihmissuhteet hoidetaan. Tarjolla on ajatuksia herättävä ja hoitava ohjelma. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kirjailija Ben Lerner tunnetaan sekä pisteliäistä ja tarkkanäköisistä romaaneistaan että paljon puhutusta runouspamfletistaan, jonka mukaan yksittäinen runo ei voi koskaan tavoittaa runouden ideaa. Syksyllä suomennetussa romaanissaan Topekan koulu Lerner kirjoittaa, millaista on viettää teini-ikäänsä 1990-luvun konservatiivisessa Kansasissa. Kirjassa sivutaan niin väittelykilpailuja, psykoterapiaa kuin 1990-luvun politiikkaa. Millaisen kuvan romaani piirtää Yhdysvalloista? Entä mitä Ben Lerner väittää runouspamfletisaan? Kulttuuriykkösessä Topekan koulu -romaania lukevat kriitikko ja Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama ja kirjailija Tommi Melender. Ohjelman juontaa Juho Kankaanpää. (Topekan koulun on suomentanut Markku Päkkilä.)

Tässä jaksossa keskustellaan opiskelusta ja lähemmin siitä minkälainen meidän matkamme on ollut. Mikä on kolmoistutkinto ja kuka on sen suorittanut? Kenellä oli tavoitteena päätyä presidentiksi? Kuka on opiskellut tulkiksi? Aikuisena opiskelu on erilaista ja tätä puimme eri suunnista.

Professori Katariina Salmela-Aro on monipuolinen tutkija, joka on tullut tunnetuksi erityisesti keskustelun herättäjänä hyvinvoinnin ja oppimisen suhteesta. Katariinan kanssa paneudumme muun muassa ensimmäisiin tutkimustuloksiin koronakevään etäopetusjaksosta. Miten kevät meni oppimisen ja opettamisen kannalta? Miten suomalaiset opettajat pärjäsivät kansainvälisesti vertaillen? Mihin opetuksessa kannattaisi panostaa, jos etäopetukseen siirrytään uudelleen? Mitkä asiat tukevat ja haastavat sekä oppijoiden että opettajien jaksamista?

Kuvataiteilija Nanna Susi kasvoi vasikoita hoitaen huolettomassa maalaismiljöössä. Koulu-ikäisenä hän saavutti mestaruuksia telinevoimisteluareenoilla. Myöhemmin hänestä tuli menestynyt taidemaalari, jolle taide opettaa nöyryyttä. Ohjelman on toimittanut Jonni Roos.

Moni rahaan liittyvä asia voi tulla nuorelle yllätyksenä, kun omasta taloudesta pitäisi alkaa huolehtia itse. Miten lasten ja nuorten talousosaamista voi kehittää? Minkä ikäiselle lapselle voi puhua rahasta ja miten? Entä miksi viikkoraha voi olla hyvä juttu? Tässä jaksossa sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin sijoittamisen huippuasiantuntija Kaisa Kivipelto keskustelevat sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kanssa siitä, miten talouskasvatuksen voi kytkeä osaksi arkea.

Kuinkas sitten kävikään, hallitus. Koulut avattiin 11 päiväksi ennen kesälomia, sillä lapset eivät voineet toimia tartuttajina - mutta pitääkö tämä paikkansa? Mitä ulkomaalaislain höllentämisellä todellisuudessa ajetaan? Mitkä ovat journalistien suosikkipuolueet? Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivulta Facebookista sekä Youtubesta.

Millaisen kuvan media antaa koulusta? Miksi median on vaikeaa päättää onko koulu sankari vai lurjus? Onko kaikki julkisuus hyvää julkisuutta? Mitä Tami Tammisen opeista voisi ammentaa koulun käyttöön? Nyt puhutaan mm. mediasta, somesta ja julkisuudesta. Ja ihan vähän puolustusvoimien ansiomerkeistä. Kuuntele! Somessa FB: @oppitunninkeskeytys TWITTER: @tunninkeskeytys IG: @oppitunninkeskeytys

Koulussa kaikilla on lukujärjestys, välitunti, ruokaa, seuraa ja turvallisia aikuisia. Kotona näin ei välttämättä ole, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  45. jaksossa puhutaan ranskalaisesta yläkoulusta (le collège). Suomalaislapsi kertoo kokemuksistaan. Millaista oli siirtyä suomalaiselta vitosluokalta ranskalaiselle yläasteelle? Mitä aineita 11–12-vuotiaana opiskellaan ranskalaisella yläasteella? Kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Millainen on kouluruokailu? Miksi carnet de liaison pitää näyttää kouluun mennessä ja sieltä poistuessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Mitkä asiat toimivat nykykoulussa? Missä on säätämisen varaa? Minkälaisia elementtejä koulunkäyntiinsä tarvitsevat sellaiset lapset, joilla on erityisiä tarpeita? Entä miten voi auttaa lasta, joka meinaa jäädä koulusta pois, kotiin?

Patreon https://www.patreon.com/ahdistuneet Facebook https://www.facebook.com/ahdistuneetihmisrauniot/ Instagram https://www.instagram.com/ahdistuneetihmisrauniot/ YouTube https://www.youtube.com/channel/UCEbyMjYtUK98ivdcd4RRAoQ

Maryan Abdulkarim: Maailman paras koulu teki identiteetistäni ongelman

Kolmannessa jaksossa keskusteltiin terapeutti, ylitarkastaja Michaela Mouan ja aktivisti Irene Omwamin kanssa rasismista, mielenterveydestä ja koulusta. Jaksossa käsitteltiin muun muassa seuraavia kysymyksiä. Miten rodullistaminen tapahtuu? Mitkä ovat sen seuraukset mielenterveydelle? Mitä koulussa tulisi ottaa huomioon turvallisemman kouluympäristön luomisessa?

Kesän yllätysjakso on täällä! Pojat istuvat alas ja juttelevat mm. juuri päättyneistä E3-messuista, Randy Pitchfordin seikkailuista ja Koulu 3:sta. 17:25 - Mitä on tullut pelailtua 1:26:55 - Witcher-nurkkaus 1:37:09 - E3 ja uusia julkaisuja Kysymyksiä ja palautteita voi lähettää seuraavaan jaksoon: podcast@pelidialogi.fi Pelidialogi sosiaalisessa mediassa:

  Tässä podcast-jaksossa juttelen sinulle siitä, miksi koulu ei valmista meitä kovin hyvin elämää varten. Monille vaikuttaa jääneen kouluajoista muutamia haasteita, jotka vaikeuttavat elämää. The post 22: Miksi koulu ei valmista meitä kovin hyvin elämää varten appeared first on Astetta parempi elämä.

Tässä jaksossa pojat keskustelevat mm. siitä miten stressaavaa kouluun hakeminen voi olla ja miten tutkinnoilla ei loppujen lopuksi välttämättä tee yhtään mitään. Lisäksi keskustellaan opetuksen laadusta ja pojat muistelevat omia opiskeluaikojaan. Jakson lopussa kuunnellaan aina biisi ja tällä kertaa biisi on Flying -yhtyeen kappale "Feel", jonka pääset kuulemaan täältä: https://flying.bandcamp.com/track/feel Koe Lahtinen Malila Kunnas Experience somessa! facebook: www.facebook.com/LahtinenMalilaKunnasExperience instagram: @lahtinenmalilakunnasexperience youtube: www.youtube.com/channel/UC9HjfsIkDe_iHhbNaz9GpCQ

Taipalsaaren kunnanvaltuusto ei yllättäen päättänytkään Vehkataipaleen koulun sulkemisesta, sillä kunnalla oli 1,7 miljoonan euron väärä käsitys. Koulua puolustamaan syntynyt kansanliike ei silti voi huokaista helpotuksesta, sillä kunnan taloustilanne ei ole erinomainen. Vehkataipaleen yli 60 oppilaan kyläkoulu on erityinen muun muassa siksi, että se sijaitsee niin lähellä Lappeenrannan kaupunkia. Voi olla, että Vehkataipale säilyy Etelä-Karjalan viimeisenä kyläkouluna.

Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Suomi käy läpi ennätyksellisiä muutoksia koulutuksessa. Rahoitus vähenee monessa oppilaitoksessa, samalla digitaalisuus tunkee luokkahuoneisiin ja luentosaleihin. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on Kulttuuriykkösen vieraana kertaamassa mitä kaikkea hallitus on saanut aikaan. Eduskuntavaalit lähestyvät - mikä on Grahn-Laasosen koulutuslupaus nyt? Juontajana on Pietari Kylmälä.

Saat kuula ko Björn kertoo Svansteenin koulusta / Du får höra när Björn berättar om skolan i Svanstein

"Koulun opinto-ohjaajalla oli hieno läsnäolon taito. Hän oli tarpeeksi rento, mutta silti hänestä huokui luotettavuuden tuntu ja se, että hän oli meidän oppilaiden puolella. Kävin opon luona tankkaamassa uskoa itseeni", kuvailee Sari kokemuksiaan lukiossa. Tutkimusten mukaan opettajan lämmin ja kannustava suhtautuminen vaikuttavat siihen miten oppilas oppii. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, erityisopettaja Kaisa Vuorinen haluaa tuoda kouluihin vahvuudet huomioivan positiivisen pedagogiikan. "Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada peruskoulun aikana huomata hyvä itsessään ja löytää omat vahvuutensa. Tärkein tavoite on, että koulussa kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja lapsia ja nuoria", sanoo erityisopettaja Kaisa Vuorinen. Myönteisyyden hyödyistä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin on olemassa myös kansainvälistä tutkimustietoa. Mitä positiivinen pedagogiikka on? Mikä estää meitä kannustamasta, kehumasta ja kiittämästä toisiamme? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Timo Asikainen, Rainer Korhonen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Härkäpari Janne ja Jere pitämässä studiota pystyssä kaksin, kun Veronica Tukholmassa kisavoittajien turistioppaana! Koulu- ja kotiruoka tuntuvat jatkuvasti eroavan enemmän toisistaan, kun ulkomaiset maut syrjäyttävät läskisoosit ja makaroonilaatikot ruokapöydästä. Jere kuitenkin valisti Jannea Seinäjoen kulinaaricombosta, jota tuskin muualta löytyy. Kaksikko myös jännän äärellä orgioiden sääntöjä miettiessään!

Eivor Olofsson työskenteli neljännesvuosisadan Haaparannan svefi-kansankorkeakoulun räväkkänä rehtorina. Nyt hän on eläkkeellä, ja asuu miehensä ja kolmen koiran kanssa lapsuudenkodissaan Karungissa. "Mutka etelässä on käyty, tiedän nyt mitä se on. Sen jälkeen arvostan vielä enemmän läheisyyttä Suomeen, suomen kieltä, maalla asumisen rauhaa ja tiedän, mistä minä oikeesti tykkään. Eivor Olofsson täytti 70 vuotta 2017 ja hän nauttii eläkepäivistään Tornionlaaksossa. Hänen kotinsa on kaunis kulttuurikoti ja taide on hänen intohimonsa. 26 vuotta hän toteutti taiteellista ajatteluaan Haaparannan kansankorkeakoulun rehtorina.  "Ihmiset näkivät, että tämä akka vetää tätä linjaa, ja sain voimakkaita naisia mukaani. Koulu on nyt kulttuurikoulu."   Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Jämsässä on ikävä tapa ryhtyä kurjistamaan lasten palveluja, kun taloudessa menee heikommin.Niinpä nytkin tehdään kolmen jäljellä olevan kyläkoulun .. Lisää >> http://ift.tt/2GuaPoo

Kehitys ympärillämme vain kiihtyy ja muuttaa kaikkea. Professori Janne Pietarinen pohti Suomi 100 –juhlavuoden tilaisuudessa, muuttuuko koulu sen mukana? Tutustumme myös terveyspeleihin ja Suomen suurimpaan keskiajan jälkeen rakennettuun kivikirkkoon.

Riitely ei ole vaarallista - se kuuluu elämään. Mutta kuten lapsillekin opetetaan: toista ei saa satuttaa - ei fyysisesti eikä henkisesti. Riidan ilmaatuessa tai ainakin sen jälkeen kannattaa pohtia, mistä oikein riidellään? Oliko riidan syy tyhjentämätön tiskikone tai tyhjentynyt pankkitili? Vai onko taustalla esim. hylätyksi jäämisen tunteita? - Riitojen taustalla on melkein aina tunne siitä että ei tule nähdyksi, kuulluksi tai rakastetuksi, toteaa psykoterapeutti Kirsikka Arkimies. - Nuoret miehet ovat vähemmän väkivaltaisia parisuhteissaan kuin aiemmat sukupolvet - naisilla muutos on päinvastainen, kertoo puolestaan palvelukehittäjä Joonas Kekkonen Väestöliitosta. Huoltamolla kysytään myös, mitä vanhemman pitäisi tehdä kun lapsi raivoaa? Vastaamassa on Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki. Liiku, syö hyvin, nuku hyvin ja elä omien arvojen mukaista elämää. Pidä huolta ihmissuhteista ja muista että useimpien onnellisten parisuhteiden taustalla on toimivaa seksiä. Tällä reseptillä meille luvataan pitkää, onnellista ja hyvinvoivaa elämää.

Ensimmäinen podcast sarjasta, joka sijoittuu tieteellisen luovuudentutkimuksen ja kasvatustieteen leikkaukseen. Tappaako koulutus luovuuden, vai tuetaanko sitä? Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen tarvitsee tutkimusta ja faktapohjaista keskustelua asioista hypetyksen ja huutelun sijaan. Twitter: @AnttiSunell

Manne Mali on hiippakuntakonsulentti Västeråsista. Hän ei kursaile, vaan sanoo suorat sanat siitä, mitä ajattelee tämän päivän maailmanmenosta. Koulu esimerkiksi ei ole aina hyvästä, sanoo Manne. Elämä ei ole mustavalkoista. Asioita voidaan tehdä monella tavalla. Elämä on oppimista ja oppimista totutusta pois. Manne syntyi 2.5.1959 Forssassa. Hän sai hätäkasteen, sillä hänellä oli vastasyntyneenä vatsaportintulehdus. Lähisuvussa hänellä oli monenlaisia taustoja: Äidinisä oli tehtaalainen, myöhemmin kirjakauppias ja klarinetinsoittaja. Äidinäiti oli maalaistalosta, agronomin tytär, isänäiti  taas savolaisen ja suomenruotsalaisen suurperheen vanhin. Mannen isänisä oli eläinlääkäri ja tuomarin, ministerin ja poliitikon poika, isä keinosiementäjä, äiti pitkään kotiäitinä. Eno omisti mailatehtaan, toinen eno oli rumpali, isän veli eläinlääkäri ja serkut lääkäreitä ja diplomi-insinöörejä  miltei kaikki. Löytyy suvusta yksi muukin kirkonmies: isoisän äidin veli oli sotarovasti, jota myöhemmin kutsuttiin kenttäpiispaksi. Ja myös yksi kirkkohistorian professori, joka totesi jo 1950-luvulla, että tytöt kyllä ovat taitavampia, mutta pitäähän joistakin pappejakin tulla. Lapsuutensa Manne asui Forssassa ja kesät hän vietti  maalla Tammelassa 196070-luvuilla. Hän oli neljästä veljeksestä nuorin. Mannen veljet Mika ja Turkka ovat nykyään tunnettuja muusikoita, Turkka myös menestynyt sanoittaja. Musiikkiin satsattiin jo heidän lapsuudenkodissaan. Manne soitti pianoa, vaikkei hänestä pianistia tullutkaan. Hän osallistui myös poikakuoroon ja tanhuun kulttuuriharrastuksia siis.  Manne teki opettajansijaisuuksia omassa lukiossaan Forssassa ja Punkalaitumella, ja opiskeli teologiaa Helsingissä. Ruotsiin Manne Mali muutti 5.10.1987. Hän työskenteli aluksi Eskilstunassa suomenkielisessä seurakuntatyössä, kunnes hän sai pyynnön siirtyä Strängnesiin suomenkielisen hiippakuntakonsulentin sijaiseksi. Hän löysi vaimon, joka on suomenkielinen diakoni, ja heillä on kaksi lasta. Seuraava pyyntö tuli Västeråsista 1989 ja siellä Manne on edelleen suomenkielisenä hiippakuntakonsulenttina.   Samassa virassa olen ollut siitä lähtien. Tosin työtehtävät ovat muuttuneet vuosien kuluessa paljonkin. Se on tehdyt työstä mielenkiintoista ja haasteellista. Aluksi pääpaino oli lapsi- ja nuorisotyössä. Nyt työntekijöiden rekrytointi, kurssien ja koulutusten järjestäminen ja pitäminen niin vapaaehtoisille kuin työntekijöille, sekä konsultointi seurakuntiin ovat pääasiallisia työtehtäviäni, Manne kertoo. Kuka loppujen lopuksi on terve, ja mikä on terveyden ja sairauden ero? Sairas ihminen on paljon muutakin kuin sairautensa. Ja kuoleman läheisyys auttaa arvostamaan elämää. Soili kertoo ohjelmasarjastaan: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Jani Aaltosen vieraana Mika D. Rubanovitsch. Podcastissä asiaa myynnin ja markkinoinnin paluusta juurilleen. Käymme läpi rennolla tavalla uuden aikuisten lasten kirjan Papu ja Kaija Myyräkoulussa tarinan. Kuuntele miksi myynti on H2H ei B2B tai B2C. Markkinoinnin automaatio saa myös ravistusta osakseen kun Ruba palauttaa myyjät, johdon ja markkinoijat hypettäjät takaisin ruotuun. Kuuntele ja lue mistä on kysymys: https://www.salescommunications.fi/blog-myynti/papun-ja-kaijan-opit-myynti-ja-markkinointi-on-h2h www.papujakaija.fi

Koulujen opetussuunnitelma päivitetään noin 10 vuoden välein. Juuri uusittu opetussuunnitelma valmentaa oppilaita kohtaamaan 2030-luvun haasteet. Oppilailta odotetaan muun muassa uudenlaista ilmiöoppimista, eli tutkivaa ja oppiaineiden rajoja rikkovaa otetta opiskeluun. Minkälaisen tilan uskonnonopetus ottaa koulumaailmassa? Millaisiin tulevaisuuden trendeihin uskonnonopetus yrittää reagoida ja miten taataan uskonnollinen sivistys? Keskustelemassa ovat uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani, islamin ja matemaattisten aineiden opettaja Suaad Onniselkä sekä uskonnon ja psykologian lehtori Anu-Elina Väkeväinen. Toimittajina Hanna Paavilainen ja Anna Patronen.

Jakso Areenassa: http://areena.yle.fi/1-2773886

Tapio Sariola on tivolinjohtaja neljännessä polvessa. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, sillä hän sai viettää lapsuutensa tivolissa, käärmenaisten, tiikereiden ja akrobaattien seurassa. Koulu piti tietysti käydä, mutta kesäkausina pääsi vanhempien kanssa kiertämään Suomea. Sariolan suvun jännittävässä historiassa on värivalojen hohtoa. Yksi Tapio Sariolan kuudesta kuvasta vie meidät rintamativoliin, jota hänen esi-isänsä pyörittivät sota-aikana Karhumäessä. Toimittajana Eve Mantu.

Marko Nieminen kävi 30-vuotispäivänään katsomassa vanhaa maalaiskoulua. Siitä tulikin hieman tavanomaista suurempi synttärilahja, tilaa on rakennuksessa yli 500 neliötä. Jykevä punatiilinen koulurakennus on 1900-luvun alkupuolelta ja rakennuksessa on edelleen alkuperäiset isot pönttöuunit, joilla sitä on lämmitetty. Ne ovat edelleen ahkerassa käytössä, sillä Marko lämmittää lähestulkoon pelkällä puulla. Hän asuu entisessä talonmiehen asunnossa, toisessa päädyssä asuu toinen perhe. Marko Nieminen on kotoisin maalta, eikä koe nykyistä asuinpaikkaansa yksinäiseksi, vaikka se sijaitseekin syrjässä, metsän reunassa. Lähimpään taajamaan on matkaa tosin vain viitisen kilometriä. Markolle koti on rauhoittumisen paikka, työmurheet katoavat polttopuita hakatessa. Maallinen roina ei kotia tee, arvelee Marko, joka yrittää päästä turhasta tavarasta eroon. Tärkeää hänellä on tunne siitä, että on oma pläntti maata varpaitten alla. Hän määrittää, että koti on paikka, jonne ikävöi silloin kun joutuu olemaan sieltä pois.

Perjantaiaamun vieraana Huomenta Ruotsissa on Strängnäsin kunnassa toimivan Gripsholmskolanin rehtori Nina Lidfors. Koulu on hakenut oppinsa suomalaisesta koulujärjestelmältä ja koulun opettajat ovat suomalaisen opettajakoulutuksen saaneita opettajia. Perjantaiaamun aiheita: - Ruotsinsuomalainen nainen Jarmon varjossa -esitys Nordiskt Forum:illa Malmössa - Härnösandin hiippakunnan piispa Tuulikki Koivunen Bylund kertoo, mikä Ruotsin ensimmäisen naispuolisen arkkipiispan valinnassa puhuttaa - Sisuradion lukupiiri kokoontuu - Enduron MM-kisat viikonloppuna Enköpingissä - Koomikko Janne Westerlund raportoi Rion MM-kisoista. Ohjelman juontaa Matilda Peltonen.

Joka ei opi kunnioittamaan auktoriteetteja, ei herkisty kätketyille valtapeleille, joita käydään kaikkien kanssa, kaikissa kohtaamisissa.