Podcasts about puolueet

Mikä olisi Mika Aaltolan ulkopoliittinen linja presidenttinä? Minkälaiset suhteet Aaltola muodostaisi Yhdysvaltoihin ja mikä on hänen kantansa Euroopan unioniin? Mitä Mika Aaltola ajattelee puolueista ja mitä hän pitää Suomen isoimpina sisäisinä ongelmina? Studiossa presidenttiehdokas Mika Aatola. Jakso on kuvattu 17.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdysvallat (3:36) Joe Biden (7:23) Ukrainan sota (17:05) EU:n rooli (20:43) Aaltolan verkostot (23:14) EU:n integraatio (28:55) Kotimainen tuotanto (33:35) Sisäinen turvallisuus (43:23) Presidentti ja sisäpolitiikka (47:05) Puolueet (50:36) Aaltolan neuvonantajat (52:46) Martti Ahtisaari (56:50) Identiteettipolitiikka

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Vaalit on käyty ja hallitustunnustelija nimetty. Puolueet ovat ehtineet vastata Petteri Orpon esittämiin kysymyksiin – miltä poliittinen tilanne näyttää tällä hetkellä?

Puolueet vastasivat tiistaina keskipäivään mennessä kysymyksiin, joilla kokoomusjohtaja Petteri Orpo seuloo hallitusneuvotteluihin valittavat puolueet. Politiikkaradio kävi vastauksia tuoreeltaan läpi. Millainen hallitus Suomeen voisi vastausten perusteella syntyä? Kumpi on todennäköisempi, perusporvarihallitus vai sinipuna? Vastauksia analysoivat politiikan tutkija Emilia Palonen sekä Politiikkaradion toimittajat Antti Pilke ja Tapio Pajunen. Perussuomalaisten kynnyskysymykset hallitukseen menolle liittyvät maahanmuuttoon ja EU-tukipaketteihin. SDP ei suostu leikkaamaan hyvinvointivaltion perustehtävistä. Mitä eri puolueiden kynnyskysymyksistä voi päätellä hallituspohjasta? Puolueiden tuskin kannattaa tehdä näkyviä kompromisseja, jos oppositioon jääminen on uhkana. Kilpailijat voisivat muistuttaa takinkäännöstä. Mikä hallitustunnustelijan julkisten kysymysten ja puolueiden vastausten merkitys hallituspohjan valinnassa on? Suora lähetys.

Miten sosiaalinen media, kuten TikTok ja Instagram vaikuttavat vaaleissa? Haastateltavana poliittisen viestinnän tutkija, Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Elisa Kannasto. "Ihmiset saavat ison osan tietoa, ja perustavat jo osan äänestyspäätöksiäänkin someen", Kannasto kertoo. Sosiaalisen median nousu on ilmeistä. Esimerkiksi TikTokissa on jo yli miljoona suomalaista käyttäjää. Tutkimusten mukaan TikTokia käyttävien nuorten suosikkipuolue on perussuomalaiset. Miksi juuri perussuomalaiset ovat onnistuneet TikTokissa? Kiinalaisen TikTokin tietoturvariskeistä on varoiteltu. Kannaston mielestä kansanedustajien ja ministerien ei pitäisi käyttää eduskunnan työpuhelimilla TikTokia, koska tietoturvariski on ilmeinen. Kuinka paljon some-suosio tuo ääniä vaaleissa? Voiko suosio sosiaalisessa mediassa ratkaista tiukat vaalit? Kannaston mielestä pitää erottaa suosio ja poliittinen suosio. Suuret seuraajamäärät somessa eivät välttämättä tuo vaalivoittoa. Some-seuraajia voi myös ostaa rahalla, joten seuraajien määrä ei kerro paljon siitä, miten suosittu joku käyttäjä on. Kannasto kuitenkin korostaa, että Suomessa on paljon liikkuvia äänestäjiä ja moni tekee äänestyspäätöksensä juuri ennen vaaleja. "Yksittäisillä viesteillä ja hyvällä kampanjalla voi olla tosi iso merkitys sille miten meillä käy". Puolueet ovat käyttäneet kymmeniä tuhansia euroa kampanjoihin sosiaalisen median palveluissa Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä erottaa vaikuttajan toimittajasta? Minkälainen suhde vaikuttajilla on politiikkaan ja miten vaikuttajat, poliitikot ja puolueet viestivät eduskuntavaalien alla? Studiossa viestinnän tutkija Elisa Kannasto. Jakso on nauhoitettu 3.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tutkimushanke (1:52) Toimittaja vs vaikuttaja (7:24) Vaikuttajat vaaleissa (9:21) Saamelaiskäräjälaki (11:31) Maineriski (14:41) Perussuomalaiset (19:15) Henkilökohtaisuus (20:35) Vastakkainasettelu (23:38) Gallupit ja äänestäminen (27:59) Vaalikoneet (32:33) Perinteinen media (34:55) Tutkimusaineisto (39:28) Instagram (41:17) Mistä löytää ehdokas?

Puolueet ovat väläytelleet vaalitenteissä valtion metsien suojelua ja Metsähallituksen tulostavoitteen alentamista. Miten pitkälle näillä toimilla päästään, kun luontokatoa on torjuttava entistä rivakammin? Entä miten etenee maailmanlaajuinen mertensuojelusopimus? Studiossa Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen, metsäasiantuntija Matti Liimatainen, ja terveiset myös meriasiantuntija Laura Melleriltä.

Nyt kansa barrikadeille ja leipomaan! Turhaa väkeä itsenäisyyspäivän juhlissa. Pieni pähkinä sähköinsinööreille. Kansanedustajakokelas pohtii. Älä ole ahne, isopalkkainen. Puolueet lupaa jo yks hyvää ja toinen toista hyvää. Onko Suomi onnellisten ihmisten maa? Savon ukko ja paljon etelän hetelmiä. Puhemies, putkimies, kotimies, kalamies ja esinainen. Vuoden suurin turhake. Kuka tappaisi kotisirkan? Villipetojen teurastaminen on harvinaisen p**skaa touhua. Suojellaan ojat, ei soita. Tilakommuuni saapuu Suomeen. Mummo hyppää pellonlaidalta. Repikää siitä. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Puolueiden rooli päätöksenteossa on kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana, mutta niiden jäsenmäärä on laskenut. Kun vielä 1990-luvun alussa yli puoli miljoonaa suomalaista kuului johonkin puolueeseen, on nyt jäsenmaksunsa maksavia jäljellä noin 231 000. Samalla puolueet käyttävät yhteiskunnassa valtaa yhä enemmän ja yhä suoremmin.Mikä on puoluetoiminnan rooli demokratiassa ja kansalaisyhteiskunnassa? Entäpä onko puoluesihteeri poliitikko vai pelkkä puoluetoimiston päällikkö? Näistä kysymyksistä Toivo Haimi keskustelee vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen kanssa. Jaksossa Mikko Koikkalainen kertoo myös, hakeeko jatkokautta  puoluesihteerinä!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Puolueet käsittelevät joka vuosi valtavan määrän puoluekokousaloitteita. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevissa kokoomuksen, keskustan ja vasemmistoliiton puoluekokouksissa nuijitaan päätökset yli viidestäsadasta puoluekokousaloitteesta. Aloitteita on laidasta laitaan: eläketuotoista maaseudun poikamiehiin. Miksi puolueet käsittelevät joka vuosi valtavan määrän aloitteita? Saadaanko niillä koskaan mitään aikaiseksi? Mikä merkittävä päätös on lähtenyt liikkeelle puoluekokousaloitteesta? Nojasiko kevään Nato-ratkaisu alun perin puoluekokousaloitteeseen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Sunnuntaina on juhlittu äitienpäivää. Puolueet jatkavat keskustelua puolustusliitto Natosta. Helsingissä oli sunnuntaina mielenosoituksia, jotka liittyivät Ukrainan sotaan. Euroviisujen avajaisia vietetään sunnuntai-iltana. Maanantai on viileä, mutta poutainen.

Miksi äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa jäi niin surkeaksi? Miksi perussuomalaiset nousi ja keskusta laski? Politiikkaradiossa puidaan kuntavaalien tulosta politiikan tutkija Markku Jokisipilän kanssa. Äänestysaktiivisuus oli vain vuonna 1945 matalampi kuin näissä vaaleissa, jolloin äänestysprosentti oli vain 53,9 prosenttia. Näissä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 55,1 prosenttiin. "Kun äänestysprosentti on vain 55 prosenttia, niin kyllä se herättää kysymyksiä vaalituloksen legitiimiydestä. Kuinka paljon vaalitulos heijastaa kansan tahtoa, jos sataa kansalaista kohden 45 ollenkaan käyttänyt", Jokisipilä pohtii. Hän kertoo, että "tietyt puolueet, eniten kokoomus, hyötyy siitä, että äänestysaktiivisuus on heikkoa". Kuitenkaan ei voida tietää, mille puolueille jättämättä jääneet äänet Äänestämättömyyttä on selitetty huono-osaisuudella. "Tämä on havaittu pitkän aikaa sitten, että esimerkiksi koulutustaso, tulotaso ja yleinen elämässä pärjääminen on yhteydessä siihen, käydäänkö äänestämässä", Jokisipilä kertoo. Muitakin syitä äänestämättömyyteen löytyy. "Sellaisen havainnon tein noista tuloksista, että 293 kunnassa kun äänestettiin kymmenessä voittajaksi puolueista riippumaton yhteislista. Olisiko tässä osaselittävä tekijä, että kuntatasolla ollaan kyllästytty tällaiseen perinteiseen puoluepoliittiseen meininkiin", Jokisipilä pohtii. Hän näkee, että mediassa keskusteltiin paljon valtakunnan tason aiheista. "Jos vaalikeskustelussa ei ole oikein mitään liittymäkohtaa siihen, mitä omassa kunnassa tapahtuu, niin ääni jää antamatta", Jokisipilä toteaa. Kokoomus voitti vaalit. Perussuomalaiset teki suurimman suhteellisen nousun, mutta jäi kuitenkin selvästi kärkipaikoista ja omasta tavoitteestaan. Miksi vihreät ei noussut edes Helsingissä odotetusti ja SDP ei voittanut edes pääministeri Sanna Marinin kotikaupungissa Tampereella? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Maija Vilkkumaa ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aiheina aluksi ovat toimivaltakiistat koronatilanteen hoidossa sekä taiteiden tutkimuksen "tuho" yliopistoissa. Kokoomuksen arvot nousivat esiin, kun puolueen pormestariehdokas Helsingissä, Kirsi Piha, luopui yllättäen ehdokkuudestaan. Mediatutkija, professori Anu Koivunen kysyy, onko Suomessa erilliskokoomus. Hänen mukaansa kaikissa muissa maissa keskustaoikeisto on mennyt rikki. Taru Tujusen mukaan Kokoomuksen veljespuolueet Euroopassa ovat muuttuneet viimeisen 10 – 15 v. aikana. Hänestä aiemmin on voitu pitää seinät leveällä ja katto korkealla, kun painetta oikealta ei ole ollut. – Puolueet eivät elä tyhjiössä missään maassa, vaan reagoivat puoluekäyttäytymisen muuttumiseen, hän muotoilee. Tujunen toimi Kokoomuksen puoluesihteerinä v. 2006–2014 ja on sen jälkeen ollut Kirsi Pihan yhtiökumppani viestintäyhtiössä.

Onko se järkevää EU-politiikan avoimuuden kannalta Suomessa, että EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnaan kokoukset ovat suljettuja, eivätkä ulkopuoliset pääse niitä seuraamaan. Myöskään niiden kokouksien pöytäkirjatkaan eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Ja olisiko hallituksen ollut syytä tuoda jo kesällä avoimemmin ja aktiivisemmin esiin asioista elvytyspaketista ja keskusteluttaa myös kunnoilla eduskuntaa niistä? Ja entä miksi puolueet eivät halua selittää selkeästi ja tarkkaan omia EU-kantojaan? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio RaunioTampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puolueet ovat alkaneet valmistautua huhtikuun kunnallisvaaleihin. Monet teemat eivät liity kuntiin lainkaan vaan valtakunnan politiikkaan. Mistä pitäisi puhua? Hallituksen väliarviosta vai paikallisista asioista? Taru Tujunen veti aikoinaan työryhmää, joka ehdotti kuntavaalien siirtämistä lokakuulta kevääseen, jotta uudet valtuutetut ovat jo päättämässä seuraavan vuoden kuntabudjetista. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n edustaja suuttui kolumnista, jossa eräs pappi paheksui eläinten tehotuotantoa. Mihin valtion varoja pitäisi osoittaa? Miten kansalaiset voisivat ottaa suoraa kantaa valtio menoihin? Twitterissä #pyöreäpöytä

Puolueet hakevat kuntavaaleihin ehdokkaita. Arkhimedeen sivupersoonat käyvät läpi omaa kuntapoliittista historiaansa. He neuvovat, kuinka ensikertalainen pääsee ehdolle. Vaikka valtuustopaikka ei irtoaisi, voi ehdokkuuden kautta aueta mielenkiintoisia paikkoja vaikuttaa. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Onko hallitus onnistunut vai epäonnistunut koronan hoidossa? Entä tuottaako valtiovarainministeriön työllisyyslaskukone faktaa vai ideologista tietoa? Vieraana politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Millaisten yhteiskunnallisiksi koettujen ristiriitojen ympärille tulevaisuuden puolueet muodostuvat? Lue juttu: https://politiikasta.fi/puolueet-vuonna-2029/

Miksi vanhat eurooppalaiset puolueet ovat menettämässä vaikutusvaltaansa ja miksi myös vanhat poliittiset kysymykset ovat menettämässä merkitystään? Ja onko se logiikka, jolla äänestäjät valitsevat puolueitaan osin muuttunut? Ja mikä merkitys tällä kaikella on eurooppalaiseen päätöksentekoon? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kirjoittanut ja lukenut Olli-Pekka Koljonen. Samalla kuin isot yritykset, kuten S-ryhmä ja Osuuspankki, ovat asettaneet hiilineutraaliuden tavoitteet jo viiden vuoden päähän, puolueiden ja politiikkojen juoksu äänestäjien perässä näyttää epätoivoiselta sinkoilulta. Alkuperäinen blogi: ellunkanat.fi/artikkeli/vastuu-i…-tehtya-paatoksia/ Francis Fukuyama: Contemporary Identity Politics and the Struggle for Recognition: www.amazon.com/Identity-Contempo…ook/dp/B07CBJPWJP

Sopiiko tarvittava määrä hx-hävittäjoiä 10 miljardin katon alle? Puolustusvoimien strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, entinen ilmavoimien komentaja Lauri Puranen. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Kerstin Kronvall, Pietari. Hallituksen noin 150 päivää. Miten puolueet pärjäävät?  Yliopistonlehtori, politiikan erikoistutkija Jenni Karimäki, Eduskuntatutkimuksen keskus ja professori Heikki Paloheimo. Maailma muuttuu - lukio-opetus uuteen mallin.  Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen ja Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen. Kolumni Tuija Siltamäki. Röyhkeät nykynuoret eivät osta asuntoja, vaikka siihen on selkeästi kehotettu. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Hannele Muilu, Jukka Vanninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Vaalien äänestysprosentista, infomaatiovaikuttamisesta ja norjalaisten ostamista suomalaisyrityksistä puhuttiin tänään. Keskustelijoina olivat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johti Pekka Seppänen. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskiviikon podcastissa Teemu Muhonen ja Paavo Teittinen pohtivat, miksi puolueiden on niin vaikea nimetä konkreettisia keinoja suurten vaalilupaustensa rahoittamiseen.

Perjantain podcastissa Teemu Muhonen ja politiikan toimittaja Teemu Luukka spekuloivat tulevalla hallituspohjalla.

Vaaleihin on enää reilut pari viikkoa aikaa, mutta vaalihuumasta on hädin tuskin tietoakaan. Kaakon Viestinnän sisältöjohtaja Pekka Lakka kertoo, että vaalihuuma herää tavallisestikin melko myöhään. Ensimmäisinä merkkeinä voidaan pitää puolueiden yhteydenottoja tasapuolisesta kohtelusta, joita on jo alkanut tulla toimitukseen. Vaaliaiheisessa podcastissa pohditaan myös eri puolueiden asemia Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa.

Tiukan linjan puolue voi pärjätä vaalikentillä, mutta pärjääkö se hallitusneuvotteluissa, kysyy politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

Puolueet tuntevat sinut paremmin kuin koskaan aiemmin. Vaalimainoksia räätälöidään ja kohdennetaan. Sinuun myös yritetään vaikuttaa entistä tehokkaammin. Miten sosiaalinen media on muuttanut vaalivaikuttamista? Espanjassa yleisradioyhtiö jäi toiseksi venäläistaustaisille Twitter-tileille vaalien alla. Ranskassa vuodettiin presidentinvaalien alla hakkerjoituja dokumentteja. Ruotsissa automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät puolustusvoimien tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivien alla. Miten Suomessa ministeriöt ja puolueet ovat varautuneet vaalivaikuttamiseen? Entä miten kansalaisten tulisi suhtautua muuttuneeseen tilanteeseen ja uudenlaisiin vaikuttamispyrkimyksiin? Studiossa ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja tietoturvayhtiö F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. "Someen on kerätty valtavasti tietoa meistä kaikista, meidän toiveista ja haaveista - kun tällainen tieto valjastetaankin poliittiseen käyttöön - mun mielestä se on vaarallista ja siksi se pitäisi kieltää", Hyppönen kertoi tammikuussa Ylen A-talkissa. Nyt hän perustelee Politiikkaradiossa, miksi on vaarallista valjastaa poliittiseen käytöön ihmisten tietoja.

Suomalainen poliittinen osallistuminen on rakentunut vahvasti puolueiden kautta, mutta käynnissä on suuri murros. Ihmisten mielestä puolueet ovat liian kaukana tavallisten ihmisten arjen ongelmista ja siksi poliittisista instituutioista puolueisiin luotetaan kaikkein vähiten. Suurten puolueiden jäsenmäärät ovatkin laskeneet 80-luvulta asti. Tällä hetkellä puolueisiin kuuluu enää vain kuutisen prosenttia suomalaisista.Ihmisten osallistumisen tavat ovat muuttuneet ja ihmiset organisoituvat enemmän pop up -vaikuttamisen ympärille erilaisiin yhteiskunnallisiin projekteihin ja kampanjoihin kuin puolueisiin. Demokratiaongelmassa keskustellaan puolueista. Vieraina ovat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Matti Apunen. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Suomi väittää olevansa demokratian mallimaa, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa. Puolueet ovat perinteisesti kanavoineet ihmisten yhteiskunnallista aktiivisuutta, mutta puolueisiin kuuluu yhä vähemmän ihmisiä eikä demokratian kehittämiseksi ole aikoihin tehty rohkeita avauksia. Eikä ongelma koske vain Suomea. Muualla maailmassa demokraattista järjestelmää haastavat autoritaariset johtajat ovat kasvattaneet suosiotaan ja erilaiset populistiset liikkeet ovat yhä houkuttelevampia. Ensimmäisessä Demokratiaongelma-ohjelman jaksossa keskustellaan, miksi demokratia ylipäätään on tärkeää ja miksi demokratiasta kannattaa olla kiinnostunut. Vieraina ovat Liisa Hyssälä ja Rosa Meriläinen. Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski. Ohjelman on tuottanut Heikki Soini.

Vaalit muistoissamme. Sisuradion monivuotinen poliittinen toimittaja Eeva Lindh ja monissa vaalivalvojaisissa haastattelijana toiminut Kirsi Blomberg pohtivat menneitä vaaleja ja niiden teemoja. Dramaattista jälkipyykkiä Puolueet ovat halunneet myydä vaaleissa omaa ohjelmaansa mutta on käynyt myös niin, että odottamattomat tapahtumat ovat muuttaneen politiikan kulun. Norrmalmstorin panttivankidraama ja vanhan kuninkaan kuolema vaikuttivat vaalitulokseen 1973. Lopputuloksena arpajaiset. Jotkut kysymykset ovat eläneet vuosikymmeniä, vaikka muuta on päätetty, kuten ydinvoima. Kun taas toiset suuret hankeet, kuten palkansaajarahastot, ovat hiljaa hiipuneet unholaan. Vaalitaisteluissa on jippoiltu ja käytetty populistisia keinoja. Eikä vaaliläskiäkään ole puuttunut. Välillä joku puolue on päässyt agendan asettajaksi ja kaikkien muiden puolueiden on ollut melkein pakko ottaa kantaa agendan asettajan väitteisiin. Valta vaaleissa on muuttunut moneen kertaan, mutta politiikan perussisältö, kuinka yhteistä hyvää kehitetään ja jaetaan sekä kuka maksaa ja kuinka paljon, pysyy varsin samana. Studiossa Eeva Lindh ja Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Tutustu myös Sisuradion historialliseen sarjaan Vaalit ja valitut!

Mitä mieltä Timo Laaninen on perussuomalaisten puheenjohtajakandidaattien tarinoista ja Anu Kuistiala poliittisen viestinnän muutoksesta? Entä miksi Sauli Niinistön ilmoitusta presidenttikisaan odotellaan edelleen? Ranska on seuraava pala Euroopan dominoteoriassa. Politiikkaluotain on Tekirin palvelu, joka luotaa politiikan ja yhteiskunnan tapahtumia. Politiikkaluotain podcast pui tulevia kuukausia aina kuun lopussa. http://tekir.fi/palvelut/politiikkaluotain/

Ennen vanhaan puoluekanta siirtyi isältä pojalle ja sen määritteli ammatti tai varallisuuden aste. Jokainen kansalainen tiesi vähintään sen, kannattiko hän vasemmistoa vai oikeistoa. Mutta kuinka puolueet vanhoine aatteineen ja tiukasti kirjoitettuine puolueohjelmineen pystyvät vastaamaan tämän päivän haasteisiin? Toimivatko vanhat puolueapparaatit enää nykyisessä jakamistalouden tai pätkätöiden maailmassa. Pystyvätkö hitaat puolue-elimet enää antamaan kansalaisia tyydyttäviä vastauksia nopeasti muuttuvassa maailmassa? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat toimitusjohtaja Taru Tujunen ja kansanedustaja Sampo Terho.