Podcasts about studiossa

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Onko Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikostuomio ollut yksi Suomen historian suurimmista oikeusmurhista? Miksi oikeusjärjestelmä epäonnistui ja mitkä asiat Suomen oikeusjärjestelmässä ovat systemaattisesti vialla?Studiossa rikostoimittaja ja tietokirjailija Rami Mäkinen. Jakso on kuvattu 7.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Oikeusmurha(6:52) Vuosi 2006(9:40) Murhan tutkinta(19:49) Lasten huostaanotto(29:00) Lasten kertomukset(36:10) Seksuaalirikostuomiot(39:40) Sijaisperheen olosuhteet(44:27) Poliisin toiminta(47:58) Lasten johdattelu(56:54) Vahvistusharha(1:16:11) Tuomioistuimen toiminta(1:22:30) Vieraannuttaminen(1:28:58) Narratiivi(1:35:00) Instituution suojelu(1:38:56) Lisäselvitykset(1:44:21) Järjestelmätason katastrofi(1:53:10) Haastattelujen laatu(1:55:29) Journalismi(2:11:06) Perinteiset mediat

Kun yhdysvaltalainen AMD halusi haastaa Nvidian tekoälymarkkinoilla, se osti suomalaisen Silo AI:n 614 miljoonalla eurolla. Syy oli yksinkertainen: AMD:n sirut olivat tehokkaita, mutta ohjelmistokerros jäljessä.Nyt Peter Sarlinin perustama Silo on AMD:n tuotekehityslaboratorio Euroopassa. ”Asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää AMD:n laskentasuorittimia, autamme siinä että he saavat niistä mahdollisimman paljon irti, ja sen mukana tulee meidän ohjelmistokerros”, Sarlin kertoo HS Visio -podcastissa.”Meidän tiimi on nyt uniikissa positiossa siivittämässä AMD:ta eteenpäin. Samalla varmistamme, että maailmalla on vaihtoehto. On tärkeää, että ei käytetä vain yhden yrityksen suorittimia”, Sarlin sanoo.Pörssissä sijoittajat hermostuvat: teknologiajätit pumppaavat satoja miljardeja datakeskuksiin, mutta milloin tekoäly alkaa tuottaa oikeasti rahaa? Sarlin näkee asian toisin: "Tekoäly on mennyt joka puolelle. Tulevat aallot – lääketeollisuus, autot, kemia – ovat vasta tulossa."Kuuntele, miksi 39-vuotias teknologiavaikuttaja maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin Microsoft Suomessa – ja miten hän rakentaa tekoälyn ekosysteemiä 222 miljoonalla eurolla.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Rakennusala on montussa. Millä eväillä sieltä pääsee pois? Tänään korjaussarjansa esittää Suomen yrittäjät. Löytyykö vauhtia? Studiossa Yrittäjien Petri Malinen ja Skanskan Tuomas Särkilahti. Venejä vyöryttää sotilaitaan hyökkäyksessään teuraaksi tuhansien viikkovauhtia.Pyörittääkö Venäjä valloitusmyllyään aina, kun tilanne on otollinen? Studiossa sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Seppo Toivonen ja Mari Sarolaihti toimittavat.

Studiossa taloussosiologian dosentti ja kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Arto Selkälä. Jakso on kuvattu 4.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Virhe" (2:31) Sosiologia (6:09) Feminismi (8:35) Tasa-arvo (14:54) "Patriarkaatti" (20:10) Opintoalojen sukupuolijakauma (26:48) "Tyhjä taulu" (31:03) Älykkyys (36:12) Miehet ja naiset (43:08) DEI (50:51) Kulttuurimarxismi (53:46) Vapaus (57:38) Focault (59:34) Autismi (1:02:45) Yksilön toimijuus (1:07:11) Naisviha (1:12:32) Ennakkoluulot (1:22:32) Kieli (1:33:14) Humen giljotiini (1:38:40) Ajattelun modaliteetit (1:43:32) Subjektiiviset kokemukset (1:47:37) Väkivallan uhka naisille (1:50:07) Vähemmistöt (1:55:11) Politiikan psykologia (2:02:05) Perhe (2:05:57) Maahanmuutto (2:15:02) Kognitiivinen empatia (2:22:01) Kriittinen teoria (2:30:20) Postmodernismi (2:37:34) Kielellinen käänne (2:43:59) Sukupuoli (2:52:49) Orwell 1984 (2:54:08) Kausaliteetti (3:01:00) Falsifiointi (3:05:29) Tieteen rahoitus

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä.Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Jari Sedergren avaa keskustelun Sanna Marinin tuoreella Hope in Action -muistelmateoksella (Toivo on tekoja, suom. Maija Laura Kauhanen, Gummerus, 2025). Studiossa pohditaan, millainen vastaanotto Marinin kirjalla on ollut ja kenelle se on kirjoitettu? Ennen kaikkea, mitä Sanna Marin nyt myy, ja onko velvollisuutemme suomalaisina ostaa? Kansallisbaletin esityksessä nähty nuorten törkeä häiriköinti nostaa esiin kysymyksiä kulttuurikasvatuksesta ja yleisön käytöksestä. Miksi osa nuorista rikkoo yleisörauhan ja miten tilannetta voisi parantaa? Heikki Pursiainen siirtää keskustelun työelämään: Onko etätyö jokaisen tietotyöläisen oikeus vai työnantajan määrättävissä? Miten etätyö vaikuttaa yhteisöihin, kaupunkikulttuuriin ja arkeen? Toimituksen toisessa aiheessa mietietään, voiko Donald Trumpin nykyistä toimintaa USA:n sisäpolitiikassa verrata jo Mao Zedongin kauhistuttavaan kulttuurivallakumoukseen 1960-1970-lukujen Kiinassa? Katleena Kortesuo nostaa esiin uudisrakentamisen ongelmat ja arkkitehtuurin kyvyttömyyden rakentaa vanhojen perinteiden päälle. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Nyt on mahdottomia tilanteita ja outoja kysymyksiä! Voiko raskaaksi tulla ilman kohtua? Mikä auttaa puhelinaddiktiin? Entä oletko kuullut autoliikkeen motivaatiomontusta? Studiossa on tällä kertaa myös vieraita: Lola Odusoga ja Lotta Backlund, jotka kertovat mm. +40-vuotiaiden deittailukulttuurista sekä siitä, miltä tuntuu, kun nuoremmat kollit jahtaavat "siinä" mielessä. KPK:ssa pohditaan sitä, uskaltaako puoliso käräyttää varastelevaa puolisoaan. Lisäksi paljastetaan uusi mysteeriääni sekä keskustellaan Helsingin kaupungin palkkalaskelmista.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Samppanjaa Milein voitolle | Tolvanen Ahola | #neuvottelija 358. Javier Milei voitti vakuuttavasti Argentiinan vaalit ja pystyy nyt jatkamanaan ilman peronistien vasemmistolaista myyräntyötä Argentiinan talouden tervehdyttämistä. Liberaali oikeistopolitiikka on kääntänyt Argentiinan kurssin. Jäävätkö Ranska ja Suomi ihmettelemään vasemmistotalouden tuhoa samalla kun kroonisesti velkaantunut Argentiina kohoaa uuteen nousuun? Studiossa juodaan pullollinen samppanjaa.00:00 ¡Que las fuerzas del cielo nos acompañen y viva la libertad carajo!00:20 Javier Milein vaalivoitto ja ennusteet01:47 Leikkausvertaus, yllätys äänestäjistä, Trumpin USA-swap tuki03:21 Aleksi Tolvanen, Amos Ahola ja Sami Miettinen sapeloivat skumppaa Milein kunniaksi03:58 Median reaktiot, peronismin kritiikki ja historian tarve06:21 LLA:n 40 % merkitys parlamentissa08:05 Veto turvassa, menolisäysten pysähdys ja senaatin rooli09:42 Juicio político torjuttu – reformivauhti kiihtyy11:36 Vertailu USA–Suomi: presidenttivallan erot13:15 Vahvat johtajat ja Ranska-sivupolku15:02 Libertaarijohto välttämätön – yhteistyö oikeiston kanssa17:14 Markkinareaktiot: Merval alas syyskuussa, ylös lokakuussa19:03 Mittarit: köyhyys ja inflaatio laskussa21:11 Taseen korjaus, menoleikkaukset ja tukien purku23:06 INDEC-köyhyysraportti ja laskeva trendi25:18 Swapit kriisivälineinä – mahdollinen USA-tuotto27:07 Velka vs. luottamus: default-historian painolasti29:36 Likviditeettijärjestelyt ja ylijäämäbudjetti31:28 Suomen kriisivertaukset ja tavoite katkaista default-kierre33:22 Velkasuhde ei kerro kaikkea – rahoituksen normalisointi35:10 Sopeutuksen tempo ja peronistiperinnön purku37:04 Suomen korkostrategian virheet ja korkokäyrän liike39:26 Pitkän koron lukitus, virkanimitysten vaikutus41:33 Ekonomistiroolit, Milein koulutus ja espanjankielinen kenttä43:27 Loppukauden näkymät: työmarkkinat, verotus, peso45:46 Loppukiitos ja siirto valuutta- ja kryptoaiheisiin SisäpiirissäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Mistä Suomessa löytyy työtä? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen. Ylen tuore MOT-dokumentti kertoo Suomeen palkatuista ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän kurjasta kohtelustaan. MOT-toimituksen tuottaja Eelis Bjurström kertoo, mistä on kyse. Britanniassa prinssi Andrew menettää arvonimensä ja joutuu muuttamaan pois asunnostaan Royal Lodgessa. Kuinka poikkeuksellinen tapaus on kuninkaallisten historiassa? Studiossa tietokirjailija Satu Jaatinen. Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii valtavia määriä vanhoja maksamattomia laskuja. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet tällaisissa tapauksissa? Keskustelemassa Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Erika Virtanen. Käytetyn tavaran markkinat ovat Suomessa kasvussa. Kotkalainen kirpputorinomistaja Tuukka Tikkanen kertoo, miten perinteiset kirpputorit pärjäävät vertaisverkkokaupan kasvaessa. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ilkka Lahti ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Nvidia ja Nokia kertoivat tällä viikolla jättisopimuksesta. HS Visio kertoo, mistä diilissä on kyse.Maailman arvokkain yhtiö Nvidia ja Suomen ylpeys Nokia aloittavat strategisen yhteistyön. Samalla Nvidia nousee Nokian suurimpien omistajien joukkoon.HS Visio käy läpi mistä jättisopimuksessa on kyse sekä sen, mitä Nokia ja toisaalta Nvidia hyötyvät kumppanuudesta. Aiheeseen liittyy olennaisesti myös geopolitiikka ja tekoälyalan ihmeelliset rahoituskuviot. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Sinillä ja Marikalla on totaalinen fangirl-moment, kun studioon saapuu värikkään, tyttöyttä ja taiteen iloisuutta juhlivan nykytaiteen kruunaamattomat kuningattaret Jasmin Anoschkin ja Katja Tukiainen. Studiossa raikaa nauru, kun saamme kuulla opettavaisia juttuja siitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon kansainvälistä uraa luodessa, miten voi ja miten ei kannata lähestyä suuria gallerioita, mikä on tähkämerkki ja mitä nuoret taiteilijat voivat ottaa opiksi konkareilta. Juontajat ja tuotanto: Sini Kallio ja Marika HäkkiläEditointi ja äänisuunnittelu: Marika HäkkiläÄänitys: Sulka ProductionsKansikuvan teos: “Edges of Glory”, Sini KallioArtpodin logo: Pauliina VuorinenKiitos Sulka ProductionsViihdevinkitJasmin:  Vantaan sotungin kierros https://www.luontoon.fi/fi/reitit/kalkinpolttajanpolku-vantaa-142336  Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo https://www.lailapullinen.fi/Risto vilhosen veistospuisto https://tapahtumat.vantaa.fi/fi-FI/page/5d134ffbfe34430d7c5b9dd5Kuuden km kävelylenkki sipoon korpeen Högbergetille, korviin Samuli Putron uusi kirja Elämäni miehet https://www.wsoy.fi/kirjat/elamani-miehet/Katja:Lemminkäisen temppeli Sipoon Gumbostrandissa Seven days in the artworld, Sarah Thornton https://www.adlibris.com/fi/kirja/seven-days-in-the-art-world-9780393337129Sini: Kerrosten välistä, Taneli Kemppihttps://www.sarjakuvakauppa.fi/kerrosten-valista.htmlMarika:Luova/Bisnes - podcast, erityisesti jakso 4: Esa Alanne: Miten Suomi pääsisi kiinni kansainväliseen taidemarkkinaan? ​​https://shows.acast.com/luovabisnesLähteet:Katjan kotisivut: https://www.katjat.net/ Katjan IG: @katja.tukiainenJasminin kotisivut: https://www.jasminanoschkin.com/ Jasminin IG: @jasminanoschkinKatjan näyttely Pink Girl Poco - museossahttps://poco.art/exhibitions/Paper made biennaalihttps://www.museopalazzofogazzaro.it/papermade-international-paper-artworks-biennal/Framehttps://frame-finland.fi/Suomalainen taide valloittaa maailmaa – yksi on ”vuoden tärkein taidetapaus” https://yle.fi/a/74-20176129 Yoshimoto narahttps://www.yoshitomonara.org/en/Jasminin galleristihttps://www.hostlerburrows.com/

Studiossa vierailee kaksi hahmoa, jotka ovat seikkailleet Kaheleiden tarinoissa kaikki vuodet. Nyt annetaan heille ääni. Tervetuloa Kaheleiden sadanteen jaksoon.Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast. Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat. Uusi jakso torstaisin klo 7:00!KUUNTELE KAHELI+ JAKSOT TÄÄLTÄ: https://podcasters.spotify.com/pod/show/kaheli/subscribeSeuraa meitä:Instagram https://www.instagram.com/kaheliofficial/TikTok https://www.tiktok.com/@kaheliofficial

Kuinka tuhovoimaiseksi Melissa-myrky on kiihtynyt? Tästä lähetyksen kärkeen. Monella hyvinvointialueella rahoitus on retuperällä. Osaavatko alueet tiukan taloudenpidon? Tästä keskustelemassa KeskiSuomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet ja alivaltiosihteeri Marina Erhola. Toisessa aiheessa kysytään suomalaisten käsityötaitojen perään. Studiossa espoolainen teknisen työn opettaja Terhi Söderling ja Helsingin yliopiston vanhempi lehtori Manne Kallio.Lähetyksessä kuullaan myös Yhdysvaltain presidentin Aasian kiertueesta ja Limingan tuulivoimaloiden melusta. Ykkösaamun juontajana on Mari Sarolahti, toimittajina Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki sekä tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Pääministeri Petteri Orpo osallistuu Tukholmassa Pohjoismaiden hallitusten johtajien kokoukseen, sekä Pohjoismaiden neuvoston täysistuntoon. Missä kantimissa Pohjoismainen yhteistyö nykyään on? Tukholmassa oleva Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) kertoo, mitä päivän kokouksilta odotetaan. Studiossa keskustelemassa Suomen entinen Tukholman-suurlähettiläs Maimo Henriksson ja Helsingin yliopiston professori Johan Strang. Henkilö- ja soveltuvuusarvioinneista on tullut työnantajille keino seuloa työnhakijoiden joukosta potentiaalisimmat hakijat. Millaista tietoa työntekijästä henkilöarvioinnit tarjoavat ja kuinka luotettavia testit ovat? Keskustelemassa yliopistonlehtori Virve Peteri Tampereen yliopistosta ja Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko. Keskustelussa kuullaan myös henkilöarviointeja tekevän Momentouksen seniorikonsultti Lari Koivun näkemyksiä. Yhä harvempi koululainen kertoo syövänsä kouluruokaa päivittäin. Mitä asialle voi tehdä? Toimittaja Jarno Kajovan haastattelussa Päijät-Hämeen ateriapalveluiden tuotekehityspäällikkö Jukka Turta. Juontajana Mika Kriikku. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala. Tuottajana Annette Blencowe.

Kaupallinen yhteistyö: DigitaTelevisio elää uutta nousua – ei katoamalla, vaan digitalisoitumalla. Tässä IAB Insider -jaksossa sukellamme siihen, miten HybridiTV, HbbTV ja CTV muuttavat tapaa katsoa ja mainostaa televisiossa.Studiossa vieraana Digitan Jari Karhu ja MTV:n Saku Sahramies. Yhdessä heidän kanssaan avaamme, mitä HybridiTV tarkoittaa käytännössä, miten kuluttaja voi hyödyntää sen tarjoamia lisäpalveluita ja millaisia uusia mahdollisuuksia se tuo kuluttajille ja mainostajille.Keskustelussa käsitellään mm.:Mitä eroa on HybridiTV:llä, HbbTV:llä ja CTV:lläMitä uusia mainosratkaisuja HybridiTV ja CTV tarjoavatMiten MTV hyödyntää HybridiTV:tä osana CTV-strategiaansa

✨ Ilmaiset toimitukset koodilla PUHEENAIHE10: https://jalonom.com Miksi Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja miksi velkajarru tarvitaan pysäyttämään velkaantuminen?Studiossa valtiovarainminsteriön budjettipäällikkö Mika Niemelä. Jakso on kuvattu 22.10.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Velkajarru(8:32) Puolueet ja äänestäjät(13:14) Julkisyhteisöjen velka (19:28) Varat ja nettovelka(24:18) Pääomien tuotto(27:31) Velkaantuminen tulevina vuosina(30:00) Puolustusmenot(32:18) Hyvinvointialueet(38:56) Valtion velan korot(51:57) Verojen alentaminen(54:38) Pohjoismaat(58:07) Kultaan sijoittaminen

Lifeline Ventures keräsi juuri Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittaluokan startup-rahaston, 400 miljoonaa euroa. HS Visio -podcastin vieraana on Lifeline Venturesin osakas Timo Ahopelto. Hän kertoo yllättyneensä siitä, että rahasto onkin myös Euroopassa niin suuri.Tähän mennessä Lifeline on sijoittanut jo seitsemään kasvuyhtiöön, jotka ovat nousseet yli miljardin arvoiseksi: Supercell, Wolt, Oura, Iceye, Swappie ja Varjo.”Kun katsotaan Suomen ekosysteemiä, meillä on mahdollisuus kuuden vuoden aikana tuottaa 10–15 uutta yksisarvista”, Ahopelto uskoo.Huomio kiinnittyy helposti isoihin rahoituskierroksiin ja menestykseen. Pinnan alla monilla startupeilla on Ahopellon mukaan tällä hetkellä vaikeaa. Kovatkaan kasvuluvut eivät nyt riitä rahoituksen saamiseen.Markkina jakautuu brutaalisti. Vaikka Lifelinella on paljon myös onnistumisia, Ahopellon mukaan esimerkiksi sen ensimmäisestä rahastosta noin 60 prosenttia yrityksistä on kirjattu nollaan. Myöhemmän vaiheen koviin kasvuyrityksiin sijoittaminen on sen sijaan Ahopellon mukaan turvallisempaa, kuin rahan laittaminen pankkiin.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Millaisia tuloksia EU sai aikaan huippukokouksessaan? Kirjeenvaihtajamme Hannele Muilu kertoo niistä lähetyksen aluksi. Saavatko talouspakotteet Venäjän vihdoin taipumaan? Mitä pakotteiden jatkuminen ja laajeneminen tarkoittaa Euroopalle? Studiossa keskustelemassa johtaja Lotta Nymann-Lindegren EK:sta sekä Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. YK täyttää 80 vuotta. Vieraana on tällä hetkellä korkeimmassa YK-asemassa oleva suomalainen Kirsi Madi, joka on nykyään YK:n tasa-arvojärjestön varapääjohtaja. Syöpään sairastuneiden hyväksi on jälleen käynnissä Roosa nauha -keräys. Selvitämme, mitä nykyään tarkoittaa ihmiselle rintasyöpädiagnoosin saaminen ja kuulemme, millaisissa kantimissa syöpähoidot nykyään ovat. Vieraina syöpäimmunologian dosentti Maija Hollmén Turun yliopistosta sekä HUS syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Peeter Karihtala. Viikonvaihteessa kellot siirretään taas talviaikaan. Pyrkimys päästä kellojen siirtelystä oli eilen taas esillä EU:ssa. Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson kertoo puhelussa tarkemmin.

Vilkun käyttö, kiihdyttely, jarruttelu, kaistoilla poukkoilu... ihmiset! Autoilu voi nostaa välillä verenpaineita, tai ainakin kirvoittaa voimasanan huulille. Mikä liikenteessä ärsyttää juuri nyt? Voit kertoa sen meille, mekin kerromme teille. Studiossa tuntojaan purkavat Arttu Toivonen, Henri Posa ja tuottajan pallilla istuva Mikko Räsänen.Leikkaus Riikka Nyman.

Ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on vallannut Suomen huumemarkkinoita ja käyttää suomalaisia jengejä huumeiden levittämiseen. Millaista jengirikollisuus on ja miten sitä voidaan kitkeä? Haastateltavina MOT:n toimittaja Jesse Mäntysalo, rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista ja Susanna Mara, Katu-Exit projektipäällikkö keskusrikospoliisista. Lähetyksessä kuullaan myös Ruotsin tilanteesta Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalta Jenny Matikaiselta. Mikä on Venäjän talouden tila ja miten pakotteet ovat tepsineet siihen? Studiossa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo, miltä taloustilanne näyttää Moskovassa. Maanantaina vietetään Maailman tilastopäivää. Miten 160-vuotiaan Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala näkee tilastojen merkityksen? Lähetyksen tuottaa ja juontaa Mika Kriikku. Toimittajina ovat Mikko Hirvonen, Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa keskustellaan muun muassa rattiraivosta ja autoilun statussymboleista, Bob Dylanin konserttielämyksistä ja taiteilijan vastuusta yleisölleen, vieraskielisten näkymättömyydestä yhteiskunnallisissa kyselyissä, oppimateriaalien avoimuudesta ja opettajien roolista niiden tuottajina sekä urheilijoiden ja taiteilijoiden apurahojen tulevaisuudesta ja yritysten roolista kulttuurin tukijoina. Studiossa keskustelemassa Tiina Raevaara, Katleena Kortesuo ja Heikki Pursiainen, juontajana Nicklas Wancke.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi talouskasvu on tärkeää ja miten vapaa markkinatalous hyödyttää etenkin Suomen kaltaisia maita?Studiossa ekonomisti Heikki Pursiainen. Jakso on kuvattu 26.9.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Talouskasvu(7:23) Lisääkö kasvu hyvinvointia?(13:10) Onnellisuus(17:45) Vapaa markkinatalous(33:19) Paska Suomi(36:18) Maataloustuet(45:36) Veronalennukset(57:31) Maahanmuutto(1:13:28) Taloudellinen huoltosuhde

Studiossa maaginen Julianna Jokela läyhäämässä kanssamme temppareista, pirunpelistä ja petollisista. Lisäksi asetamme toisillemme pornohaasteet. Julianna on tutustunut piirrettyyn pornoon ja Riku haaveilee maistavansa toosaa tulevalla tempparikaudella. * Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Studiossa oltiin tänään halloweenmaisissa tunnelmissa... Minnan aamu on ollut aavistuksen pelottava ja Kimmo kertoo lapsuuden traumastaan. Onneksi tunnelmaa keventyy kun keskustelu siirtyy pentuliveen, Minnan lempi alkoholijuomiin, suomalaiseen jeesukseen, kihlaukseen ja vihreisiin kuuliin.Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.”Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta?Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Miksi vuoden 2025 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle eikä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on julistanut itsensä “rauhan presidentiksi” ja saavuttanut tällä viikolla merkittäviä virstanpylväitä rauhanneuvotteluissa Israelin ja Hamasin välillä? Unkarilainen László Krasznahorkai palkittiin apokalyptisistä ja filosofisista romaaneistaan, mutta oliko valinta oikea ja miten suomalaiset lukijat ovat ottaneet hänen teoksensa vastaan? Jarkko Tontti avaa, miten Krasznahorkain Saatanatango (1985, suom. Minnamari Pitkänen 2020) ja Marvelin supersankarielokuvat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla, kun pohditaan ajan syklisyyttä, psykoanalyysia ja kulttuurien ääripäitä. Keskustelussa nousevat esiin myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon ikuiset kandidaatit, kuten Haruki Murakami, Ljudmila Ulitskaja ja Salman Rushdie – miksi he jäävät vuodesta toiseen ilman voittoa? Aino-Mari Tuuri nostaa esiin kohutun opettajan tapauksen, jossa vapaa-ajan pornovideot johtivat irtisanoutumiseen. Studiossa kysytään, onko opettajalla oikeus tehdä, mitä haluaa vapaa-ajallaan, ja miksi tapauksesta kirjoitettiin valtava määrä uutisia lyhyessä ajassa? Osa-aikatöissä käyvä, neljän lapsen äiti kertoi Ylen nettisivujen jutussa, että yhden lapsen ratsastusharrastus oli peruttava rahasyistä tänä syksynä. Onko ratsastus vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus, vai pitäisikö yhteiskunnan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa mitä haluaa? Jarkko Tontti pohtii tekoälyn nousua elokuva-alalla – voiko AI-näyttelijä Tilly Norwood todella syrjäyttää lihasta ja verestä olevat näyttelijät? Keskustelussa käsitellään, mihin raja vedetään taiteen ja algoritmien välillä, vaikuttaako tekoäly näyttelijöiden työllisyyteen ja voiko kokonaan tekoälyn tuottama elokuva olla oikeaa taidetta. Studiossa pohditaan myös tekijänoikeuksia ja sitä, miten kuolleiden tähtien brändit voidaan suojata tulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat tietokirjailijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Aino-Mari Tuuri sekä kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Hamas ja Israel pääsivät sopuun aselevon ensimmäisestä vaiheesta. Miten käänne on otettu vastaan? Itä-Jerusalemista raportoi Vilma Romsi ja Washingtonista Juri von Bonsdorff. Studiossa yön uutisia seurannut Ylen ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Minkälaista työtä sopuun pääseminen on vaatinut? Keskustelemassa Maanpuolustuskorkeakoulun informaatiovaikuttamiseen erikoistunut johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja Aki-Mauri Huhtinen, sekä Yle Uutisten päätoimittaja Krista Taubert. Helsingin yliopiston lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola analysoi, minkälaisia esteitä rauhan tiellä vielä on. Ykkösaamua juontaa Linda Vettanen.

Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin hallinnon edustajat hakevat Gazaan rauhaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelman pohjalta. Minkälaiset mahdoillisuudet suunnitelmalla on? Vieraina ovat tutkijat Bruno Jäntti ja Olli Ruohomäki. Toisessa laajemmassa keskustelussa kysytään, kuka hallitsee maailman tietoverkkoja? Asia ajankohtaistui keskusteluun saakka, kun Kiina ilmoitti hiljan vaikeuttavansa Nokian ja Ericssonin verkkoliiketoimintoja Kiinan markkinoilla. Studiossa tutkija Markus Holmgren ja ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Ykkösaamun toimittaa Pirjo Auvinen.

Miki Kuusi on mies, joka kieltäytyi 25 miljoonan euron ostotarjouksesta, poltti sijoittajien rahoja niin että kassa oli vaarallisen tyhjä – ja silti johti firmansa seitsemän miljardin euron kauppaan. Wolt on kasvanut osana Doordashia ja tällä viikolla Kuusi muutti Lontooseen uuteen tehtävään.Brexit-ajan Lontoossa muutto tarkoittaa byrokratiaa. ”Minulla on tänään kolmen ja puolen tunnin kielikoe. Ei ole lukion jälkeen tullut tehtyä tällaista testiä viisumia varten”, Kuusi sanoo.Nyt Woltin tarina on kirjana, jossa Kuusi ja muut perustajat kertovat rehellisesti myös epäonnistumisista ja synkistä tunteista kriisien hetkillä. HS Vision podcastissa Kuusi kertoo, mikä käänsi suunnan kohti menestystä ja miksi tappioiden tekeminen ei ole ongelma vaan tarkoituskin nopeasti kasvavassa teknologiayhtiössä.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?

Rahastot ovat sijoittamisen näkkileipää – vähän tylsää, mutta juuri se tapa, jolla suurin osa suomalaisista rikastuu. Kolmannes suomalaisista omistaa rahastoja, mutta niistä puhutaan vähemmän kuin osakepoiminnasta.HS Vision studiossa vieraana on sijoittaja ja tietokirjailija Merja Mähkä, jonka päivitetty rahastokirja paketoi rahastoihin liittyvän tiedon helpoksi tietopaketiksi. Mihin kannattaisi sijoittaa 100 000 euron perintö? Milloin aktiivisesti hoidettu rahasto voi kannattaa ja keitä salkunhoitajia Mähkä jopa fanittaa? Kirjaa päivittäessään Mähkä joutui kirjoittamaan uusiksi luvun vastuullisista ESG-rahastoista, koska maailma niiden ympärillä muuttui. Samoin kävi korkorahastoille, ja nyt ne ovat varteenotettava vaihtoehto.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Studiossa vieraana sotatieteiden dosentti, tutkija Ilmari Käihkö. Millaisia ajatusharhoja Venäjän ja Ukrainan välinen sota synnytti Suomessa? Miten määritellään sodan voitto ja häviö? Käihkön kirja ”Kymmenen oppia sodasta” analysoi Venäjän ja Ukrainan välisen sodan synnyttämiä ajatusharhoja ja tabuja. Suosittelemme kirjaa kaikille sohvalla makaaville maallikoille, jotka luulevat tietävänsä kaiken sodasta ja sotimisesta. Myös lippua liehuttavien asiantuntijoiden kannattaa ottaa oppia kirjan kirkkaasta analyysistä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jälleen median, arvokysymysten, ajankuvamme sekä kulttuurin ajankohtaisaiheet ruodittavina kolmen vakiraatilaisen voimin. Mikä on ikiopiskelijan hintalappu, ja mikä on opiskelijan vastuu käyttää oppimaansa yhteiskunnan hyväksi? Onko snellmannilainen sivistys itseisarvo vai pitäisikö yhteiskunnan tuella opiskelleen ymmärtää tuottaa osaamisellaan takaisin se taloudellinen hyöty, jonka hän on "ilmaiseksi" saanut? Keskustelun taustalla 75-vuotias ikiopiskelija, joka on suorittanut 3500 opintopistettä Jyväskylän yliopistossa. Voiko tekoäly olla hyvä pomo tai jopa poliittinen päättäjä? Albaniassa hallituksen luottamuksen sai Della-niminen ministeri, joka on tuotettu tekoälyn avulla. Sen tarkoitus on mm. nopeuttaa hallituksen päätöksentekoa esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa. Suomalaistutkimuksen mukaan yritysten johtoryhmissä tekoäly on hyödyllinen päätöksenteossa, mutta muutosvastarinta on edelleen suurta. Toisen tutkimuksen mukaan yllättävän iso prosentti suomalaisista olisi valmiita ottamaan tekoälyn oman työnsä johtajaksi ja esihenkilöasemaan oikean ihmisen sijaan. Millä ehdoin kone voisi olla meidän pomomme, ja mitä uhkia tai mahdollisuuksia siihen liittyisi? Käsittelyssä myös vanhojen vaatteiden kaupan yllättävän iso logistinen ympäristöjäki Suomessa. Pessimismin ja näköalattomuuden vaikutus kulutukseen ja talouteen, sekä balanssi kulutuksen ympäristöriskeistä sekä sen välttämättömyydestä talousmallimme ylläpitäjänä. Lisäksi keskustelua muotilehti Voguen päätoimittajan vaihdoksesta sekä lehden vaikutuksesta sekä tulevaisuudesta. Studiossa professori Laura Kolbe, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suomea vaivaa korkea työttömyys ja nihkeä talouskasvu. Oppositio syyttää hallitusta, hallitus taas suhdanteita ja liehittelee varovaisia kuluttajia. Tulilinjalla ovat myös yritykset. Onko syyllisten etsintä hakoteillä? Ovatko merkit hyviä vai huonoja? Studiossa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Toimittajana Antti Pilke. Suora lähetys.

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Oikeistoaktivisti Charlie Kirkin murha nosti pintaan Yhdysvaltojen poliittisen jakautuneisuuden. Sunnuntaina järjestettäviä Kirkin hautajaisia seurannut Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Kaventaako presidentti Donald Trumpin hallinto median sananvapautta Kirkin murhan jälkimainingeissa? Keskustelemassa tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Vastikään Gazasta palannut SPR:n avustustyöntekijä Kirsi Pääkkö kertoo kokemastaan. Useiden maiden odotetaan tunnustavan Palestiinan valtion alkavalla viikolla YK:n kokouksen yhteydessä New Yorkissa. Kuinka pahasti kiista tunnustamisesta on repinyt Suomen hallitusta? Studiossa kansanedustajat Sofia Vikman (kok.), Sanna Antikainen (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.). Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on edelleen heikkoa. Miksei luottamus kohene? Puhelimessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Ilkka Lahti ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Helsingin Sanomien autotoimittaja Esa Juntunen kävi Münchenin automessuilla ja kertoo HS Vision podcastissa, mitä sähköautojen markkinassa nyt tapahtuu. Mitkä ovat uudet kiinalaiset haastajat, ja muut sähköautomerkit joista kannattaa nyt olla perillä?Puhutaan sitten puolijohteista, akuista, tekoälystä tai kauppasodasta, kaikki kietoutuu autoihin ja Kiinaan. Autot ovat taistelutanner, missä maailman kuumimmat teknologiatrendit ja teollisuuspolitiikka kohtaavat.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Paljon keskustelua herättänyt PMMP-dokumentti toi esiin median muutoksen; ennen vanhaan totuttu naisia vähättelevä ja kova tyyli on vähentynyt. Juha Itkonen on asiaa pohtinut ja kysyy nyt, päästiinkö siitä sittenkään. Onko piikikkyys vain siirtynyt sosiaalisen mediaan, jossa sivalletaan nimimerkin takaa tai päättäjiin, joista osa lausuu törkeyksiä julkisesti? Keskusteluilmapiirihän on kaikkea muuta kuin siistiytynyt. Anu Koivunen avaa keskustelun suomalaista joukkoviestintää ravistelleesta uutisesta, eli Suomen Tietotoimiston epävarmasta tulevaisuudesta. Sanoma ilmoitti vastikään suunnittelevansa STT:n palveluista luopumista ja pian Keskisuomalainen ilmaisi saman. Harveneva tilaajakanta voi merkitä uutistoimiston kuolinkamppailua. Pitäisikö STT pelastaa ja jos, niin miten? Kenen tehtävä kansallisen uutistoimiston hengissäpitäminen on? Taru Tujunen haluaa kuulla, uskovatko kanssakeskustelijat vielä Suomen säilymiseen, vaikka tuoreet väestöennusteet ovat mykistäviä. Vain aniharvassa kunnassa syntyy enää enemmän ihmisiä kuin kuolee. Muutosta pidetään pysyvänä. Voisiko väestön muutos johtaa uudenlaisen Suomen syntymiseen? Mikä ylipäätään tekee Suomesta Suomen?

Oppositio ei hyväksynyt säästöjä ja äänesti Ranskan hallituksen nurin. Mistä Ranskan kriisi johtuu ja mihin suuren EU-maan sekaannus voi johtaa? Studiossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomen valtio kertoi syyskuun alussa antavansa pelastuspaketin Uudenkaupungin autotehtaalle eli Valmet Automotivelle. Järjestely on suuri ja monimutkainen. Kaikkiaan veronmaksajien rahaa menee pelastuspakettiin 120 miljoonaa euroa.HS Vision podcastissa käydään läpi Valmet Automotiven katastrofaalinen taloustilanne, erikoinen omistuspohja ja epävarmat tulevaisuudennäkymät.Heti autotehtaan pelastusoperaation jälkeen valtio oli mukana toisessakin rahoituskierroksessa. Kvanttitietokoneisiin erikoistunut IQM keräsi ison tukun rahaa eri puolilta maailmaa, ja rahoittajien joukossa oli valtion sijoitusyhtiö Tesi.Suomen valtio ei ole kuitenkaan yksin valtiokapitalistisessa villityksessä. Yksi konkreettisimpia esimerkkejä tästä saatiin elokuussa, kun Donald Trump hankki liittovaltiolle puoliväkisin omistusosuuden puolijohdeyhtiö Intelistä.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Välttikö hallitus umpikujan sillä, että pääministeri Orpon mukaan rasistisesta puheesta tulee jatkossa seuraamuksia? Millainen rangaistus rasisteja odottaa? Politiikkaradiossa aiheena hallituksen budjettiriihi ja sen varastanut kiista. Studiossa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä, hallituksen budjettityöryhmää vetänyt Ville Valkonen (kok.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomalaiset ovat varovaista ja riskejä välttelevää kansaa. Toimittaja Tuomas Niskakangas kertoo tämän viikon podissa, minkälainen velka on hyvää ja minkälainen pahaa, milloin riskejä kannattaa ottaa sekä sen, miten kartutat omaisuuttasi varmasti ja viisaasti.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Tuomas Niskakangas.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.Tilaa Tuomas Niskakankaan Raha haltuun -verkkokurssi osoitteesta https://www.hs.fi/uutiskirje/.

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Pääministeri vetosi poikkeuksellisesti sen puolesta, että työttömyysvakuutusmaksua ei nostettaisi paljoa. Korotus uhkaa syödä hallituksen veroalen. Mitä tilanteesta ajattelevat työmarkkinajärjestöjen johtajat, palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Entä onko hallitus mennyt liian pitkälle, kun se on pannut työmarkkinoita uusiksi? Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan, minkä vuoksi useampi päätyi tuoreen kyselyn perusteella kokonaan työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen näyttävät myös aiheuttavan pienituloisuutta enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kauppasodassa on tultu pois kuilun reunalta, mutta Yhdysvaltain keskuspankki on paineen alla. Pitäisikö tukea heikkenevää työmarkkinaa vai taistella yhä korkeaa inflaatiota vastaan? Yhdysvaltojen keskuspankki Fed:n pääjohtaja Jerome Powell miettii koronlaskua presidentti Donald Trumpin hengittäessä niskaan.Eri maiden keskuspankkiirit kokoontuvat Yhdysvaltojen Wyomingissa perinteiseen Jackson Hole -konferenssiin, ja Powell pitää siellä viimeisen puheensa pääjohtajana. Millaisessa tilassa Yhdysvaltojen talous, inflaatio, työllisyys ja markkinat ovat? HS Visio -podcast palaa kesätauolta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Tuomas Niskakangas.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaa on seurannut kohua siitä, saako ministeri olla humalassa julkisella paikalla niin sanotusti työaikana. Kukaan ei kysy, mitä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääministeri Petteri Orpon käytös Ruisrock-festivaalilla kertoo heidän suhtautumisestaan suomalaiseen popmusiikkin. Olisivatko samat ministerit voineet käyttäytyä samoin Savonlinnan oopperajuhlilla yleisön joukossa tai Musiikkitalossa RSO:n konsertissa, kysyy Vilkkumaa.  Ruben Stiller haluaa puhua valkoisesta katseesta. Ruben on lukenut Helsingin Sanomien esseen otsikolla "Minä valitsen toisin". Esseen kirjoittaja Ndéla Fayen mielestä valkoinen katse määrittää yhä sitä, mitä pidämme arvokkaana kirjallisuutena. Siksi hän on päättänyt olla lukematta vapaa-ajallaan valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja. Ruben kysyy raadilta, mitä ajattelette tällaisesta boikotista, jossa ei lueta esim. valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja, koska ne edustavat tiettyä valtarakennetta. Petja Kopperoinen kertoo lasten uimataidon laskeneen kovaa tahtia viimeisen 10 vuoden aikana. Tänä päivänä vain alle puolet kuudesluokkalaisista osaa uida, kun vielä kymmenen vuotta sitten luku oli 76%. Tällä viikolla Yle uutisoi, että uimataito on vaarassa muuttua vain varakkaiden etuoikeudeksi, koska uimakoulujen hinnat ovat korkeat ja halpoihin opetuksiin eivät mahdu läheskään kaikki halukkaat. Uimataito lukeutuu perustaitoihin kuten lukeminenkin. Myös lukutaidossa on nähtävissä samanlainen ilmiö, korkeampien yhteiskuntaluokkien lapset osaavat lukea paremmin, kun taas alempien yhteiskuntaluokkien lapsien lukutaito heikentyy. Pitääkö tässä huolestua, että perustaidot painuvat unholaan ja jäävät vain rikkaiden etuoikeudeksi? Miten tämän kehityksen suunnan saisi muutettua ja kenen vastuulla muutos oikein on?