POPULARITY
Ville Kormilainen on tehnyt töitä Seiska-lehden toimittajana, Suosikin päätoimittajana, yrittäjänä, viestintäkonsulttina ja stand-up koomikkona. Muutama vuosi sitten hän päätti opiskella teologiksi ja toimii tällä hetkellä nuorisopappina. Uskonnosta on totuttu, ainakin Pohjoismaissa, ajattelemaan että jokainen sukupolvi on vähemmän uskonnollinen kuin edellinen ja että naisilla on aina enemmän taipumusta siihen kuin miehillä. Nyt tilastoissa näkyy päinvastainen ilmiö. Nuoret miehet ovat kuulemma kiinnostuneita uskonnosta, enemmän kuin vanhempansa ja enemmän kuin nuoret naiset. Ilmiö ei ole vain tilastollinen, vaan nuorisopapin arkipäivää. Mutta kuinka isosta asiasta on kysymys ja millaisia muotoja se voi saada? Pastori Kormilainen vastaa. Hyviä kuunteluhetkiä!
Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin tapahtumatuottaja Nikita Gavrilenkoa haastattelee Jussi Häkkilä.
Peruskoululaisten valtakunnalliset Move-mittaukset julkaistaan. Missä kunnossa suomalaiset lapset ja nuoret ovat? Keskustelemassa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) sekä UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Mitä kuuluu asuntomarkkinoille? Puhelimessa Hypon pääekonomisti Juho Keskinen. Kreikan valtiontalous on tällä hetkellä useilla mittareilla Suomea paremmalla raiteella. Kreikan-toimittaja Sara Saure kertoo, miten Kreikassa on onnistuttu. Onko Euroopan vanha jako vauraan pohjoisen ja köyhän etelän välillä historiaa? Keskustelemassa talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus Suomen Pankista. Iso osa kuntien opetusbudjetista valuu kiinteistöihin. Haastattelussa Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anna Nevalainen ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.
Talouden saralla ei ole pyyhkinyt kovinkaan hyvin hetkeen, ja saatatkin esimerkiksi miettiä, onko yrittäjäksi ryhtymisessä mitään järkeä. Kysyimme kolmelta nuorelta yrittäjältä, millaiset tavoitteet ajavat heitä yrittäjinä eteenpäin. Kirjoittaja: Tinja Hokkanen Lukija: Evita Lestinen
www.otetaanyhdet.fi Otetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa! www.urhospub.fi www.manala.fi Kulta ei loista laatikossa – eli nyt kannattaa muuttaa vanhat ja käyttöä vaille jääneet korut rahoiksi! Arvometallien hinnat on nyt korkeat. Eli jos kotona lojuu jotain – nyt on hyvä aika myydä. Helsingin Kello ja Kulta maksaa Suomen parasta hintaa: 14 k = 46-47 e / g ja 18 k 56-57 / g. Käy tsekkaamassa lisää infoa osoitteesta Helsingin Kello ja Kulta Oy | Arvokellot, Kullan Osto ja Myynti OY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla! ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Tam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia OTETAAN15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7
Nyt on mahdottomia tilanteita ja outoja kysymyksiä! Voiko raskaaksi tulla ilman kohtua? Mikä auttaa puhelinaddiktiin? Entä oletko kuullut autoliikkeen motivaatiomontusta? Studiossa on tällä kertaa myös vieraita: Lola Odusoga ja Lotta Backlund, jotka kertovat mm. +40-vuotiaiden deittailukulttuurista sekä siitä, miltä tuntuu, kun nuoremmat kollit jahtaavat "siinä" mielessä. KPK:ssa pohditaan sitä, uskaltaako puoliso käräyttää varastelevaa puolisoaan. Lisäksi paljastetaan uusi mysteeriääni sekä keskustellaan Helsingin kaupungin palkkalaskelmista.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.
Kärsivätkö useammat naiset sisäistetystä naisvihasta? Aiheeseen pureutuva amerikkalaisen Sophie Gilbertin mediakriittinen teos Girl on Girl on nyt julkaistu suomennoksena Tytöt vs. tytöt. Gilbert pyrkii osoittamaan, että 2000-luvun vaihteessa erityisesti pornografian nousu ja valtavirtaistuminen on suunnannut naiset ja tytöt kilpailuun ja vastakkainasetteluun keskenään. Gilbertin kirja on kytketty Yhdysvaltojen kontekstiin, mutta sen kysymyksenasettelu voidaan nähdä relevanttina myös Suomessa. Minkälainen aika populaarikulttuurissa vuosituhannen vaihde oli nuorille naisille? Naiskuvaa väritti tuolloin vielä uimapukukuvastot ja kolmossivun tytöt. Ajankohtaan liittyy myös netin kasvanut rooli, webcam-videoiden julkaiseminen sekä tosi-tv:n nousu. Kuinka paljon nämä ilmiöt vaikuttavat yhä yhteiskunnassa asennetasolla? Aiheesta keskustevat sukupuolentutkimuksen asiantuntija, professori Tuija Saresma, ulkonäkötutkija Erica Åberg, taiteilija, kirjailija Raisa Omaheimo sekä mediatutkija Anu Koivunen. Ville Talola toimittaa.
"Nuoret voivat pääasiassa hyvin." Opiskeluhuollon johtava psykologi Sari Tura vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana.Onko uusi kännykkälaki hyvä juttu? Onko näkynyt Päijät-Hämeessä vanhemmat vaatineet, että lapsi saisi käyttää puhelinta koulussa? Miten ahdistus näkyy koulupsykologin vastaanotolla?Mitä vinkkejä siihen, että vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä pysyy? Esimerkiksi näihin kaikkia kysymyksiä kysytään Voiman haastattelussa.
Tässä jaksossa kuullaan nuorten omin sanoin heidän kokemuksiaan vastuunkantamisesta ja talkoolaisena työskentelystä. Daniel Nummelan vieraana ovat Aino ja Benjamin.
Tässä MarkkinointiRadion jaksossa pureudumme siihen, miten brändit voivat turvata tulevaisuutensa Z-sukupolven maailmassa. Vieraana on Bängeriltä Eija Gelander, joka avaa nuorten kuluttajakäyttäytymisen logiikkaa sekä brändien haasteita ja mahdollisuuksia tässä muutoksessa. Nuoret eivät enää tyydy pintaan, vaan odottavat brändeiltä aitoutta, osallistumista ja merkityksellisiä tekoja. Keskustelun aikana sukellamme arvoihin, ostovoimaan ja siihen, miksi pelkkä TikTok-strategia ei kanna pitkälle – sekä kuulemme case-esimerkkejä siitä, mikä oikeasti resonoi ja rakentaa brändin tulevaisuutta.
Antti X Antti -podcastin tässä jaksossa puhutaan burnoutista. Lukuisat kotimaiset artistit ovat kertoneet omasta uupumisestaan viime vuosien aikana. Mitä musiikkibisneksen pitäisi tehdä, etteivät artistit pala loppuun, jää tauolle tai lopeta kokonaan paineiden, liiallisen työmäärän tai epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi? Keskustelemme myös Ultra Brahan liittyneestä älyttömästä epävirepuheesta ja mietimme Rodeon lopettamista. Älä nuku tämän ohi -osiossa kehumme muun muassa Kukkatalon uutta biisiä. Dig it!
Sosiaalitemokraatit Pajalassa oon eri mieltä puolueen sisälä. Tornionväylän vaellus-siikaa tutkithaan. GPS-tekniikka oon vähentäny porokuolemat. Minuriteetit ehotaa monikielisiä sjylttiä. Nuoret järjestävä festivaalia Matarengissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Riittakerttu Kaltiala on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYS nuorisopsykiatrian ylilääkäri, joka sekä ohjaa tutkimusta että kouluttaa uusia nuorisopsykiatrian erikoislääkäreitä. Kaltiala oli jo omien opintojensa alussa erityisen kiinnostunut nuorten mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Vaikka myöhemmin erityisen vaativahoitoisten nuorten hoito-osaston eli EVA-osaston perustaminen ja sen ylilääkärinä toimiminen tuntui hyvinkin vaativalta tehtävältä, hän halusi lähteä luomaan ja kehittämään Tampereen yliopistosairaalan yhteydessä olevaa täysin uutta toimintamallia. Työtä kehitettiin kansainvälisten mallien pohjalta. Nuoret, jotka tulevat EVA-jaksolle ovat usein hyvin huonovointisia ja pyrkivät vakavasti satuttamaan joko itseään tai toisiaan. Kuitenkin useita nuoria pystytään auttamaan ja tukemaan. EVA-jaksolle tulevilla nuorilla on usein hyvin vähän verkostoa, suhteet läheisiin ovat voineet katketa. Jos mahdollista, nuoren ja vanhempien yhteydenpitoa ja yhteistyötä pyritään vahvistamaan. Yleensä aina, kun lapsella on mielenterveyden haasteita, vanhemmat kantavat suurta syyllisyyttä tilanteesta. Vanhemmat tarvitsevat tähän tukea ja apua myös. EVA:lla nuorta autetaan monilla tavoin. Huolellinen diagnostiikka on erittäin tärkeää, kun potilaiden kuntoutusta aletaan suunnittelemaan. Monilla nuorilla on vaikea-asteisia viha- ja väkivaltaongelmia. Lisäksi moni nuorista on voinut jo omaksua voimakkaita antisosiaalisia käyttäytymismalleja. Monilla nuorilla myös nuoruuden kehitystehtävät ovat usein jääneet kesken, joten nuoria pyritään tukemaan käymään niitä läpi mahdollisuuksien mukaan. - Eli hoidetaan sitä psykiatrista häiriötä, hoidetaan itsevihaa ja väkivaltaongelmaa sekä pyritään vielä edistämään näitä nuoruuden kehitystehtäviä. - Jos erittäin vaativahoitoisen nuoren kanssa ei voida työskennellä sillä osa-alueella, missä eniten toivottaisiin kuntoutumista, aina voidaan edistää jonkin toisen alueen hyvinvointia, Riittakerttu Kaltiala sanoo. Monet nuorista kuntoutuvat hyvin. - Vaikka olemme järjestelmässä se viimeinen takaseinä, eteenpäin pääsevät kaikki nuoret, Riittakerttu kertoo. Meillä nuoret oppivat tärkeitä tunnesäätelyn ja arjen hallinnan taitoja, jotka joka tapauksessa auttavat elämässä eteenpäin. EVA-jaksolle tulevat nuoret ovat usein joutuneet käymään läpi hyvin monia sijaishuoltolaitoksien sekä psykiatristen osastojen vaihdoksia. Nuorelle on tullut kokemus, että “aikuiset ammattilaiset eivät taaskaan pärjänneet minun kanssani, olen aivan mahdoton, olen aivan hirveän paha”. Nuoret kyllä kokeilevatkin, testaavat, että pärjäävätkö aikuiset nuoren kanssa, mikä sisältää sen ajatuksen että olenko miten paha, että pärjätäänkö minun kanssa. Luottamuksen voittamisessa menee aina jonkin aikaa. Jotta työskentely EVA:lla voi onnistua, koko työyhteisön pitää toimia ja työskennellä tiiviisti yhdessä. Työyhteisön yhtenäisyyttä on tärkeää tavoitteellisesti ylläpitää, samoin kuin jatkuvaa kouluttautumista ja kehittämistä. Monilla EVA-jaksolle tulevista nuorista on vakavaa traumataustaa. Lapsi, jolla on traumataustaa saattaa usein käyttäytyä hyvin epäjohdonmukaisesti tai yllättävästi, ja nimenomaan traumatietoisuus on tärkeä työkalu nuoren ymmärtämisessä ja nuoren tukemisessa ymmärtämään itseään. Traumainformoitua työotetta tarvitaan arjessa, vaikka traumapsykoterapia ei monille EVA-jaksolla oleville sillä hetkellä sopisikaan. - Nuoruusikä on toivoa täynnä, koska nuoruusiässä voi tapahtua hyviä, positiivisia muutoksia, Riittakerttu sanoo. Riittakerttu Kaltialan henkilökohtaiset sivut: https://riittakerttu.fi/ Riittakerttu Kaltialan tutkijasivut: https://researchportal.tuni.fi/fi/persons/riittakerttu-kaltiala Linkki Riittakerttu Kaltialan julkaisuihin: https://riittakerttu.fi/publications/
Kesän toiseen spesiaalijaksoon Sinin ja Marikan vieraiksi saapuvat Suvi Sysi ja Joel Slotte, joita kumpaakin yhdistää VNT eli Vuoden nuori taiteilija -tunnustus.Kesän hengessä jaksossa grillataan Suvilta ja Joelilta, kuinka Vuoden nuoreksi taiteilijaksi tullaan, millaista on lähteä rakentamaan ison mittakaavan näyttelykokonaisuutta Tampereen taidemuseoon varsin lyhyellä varoitusajalla ja mitä kaikkea se nuorilta taiteilijoilta vaatii. Jaksossa kuullaan tietenkin myös, kuinka ihana mesta Tampere on, keskustellaan taidepalkintojen merkityksestä uraan ja omaan taiteilijuuteen sekä jaetaan kullanarvoisia vinkkejä niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin taiteilijoille.Sini ja Marika haluavat kiittää kaikkia Keskusteluja taiteesta ja rahasta -podin kuulijoita ja toivottavat taiteen värittämää kesää kaikille.
Kierunan paatitalosta. Ruottin ja Suomen sähkölinjat yhteen Vittaniemiessä. Nuoret pohjoskalotilta kilpaileva ammatti-ossaamisessa. Heikoista jäistä. 91-vuotias tansuri Oskar Niemi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Onko itsekkyydestä tullut hyve nykyaikana? Miten kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä persoonallisuuspiirteitä suositaan ja ovatko ekstrovertit etuoikeutettuja nykyaikana? Studiossa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen. Jakso on kuvattu 27.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yksilökeskeisyys (5:12) Ekstrovertit (15:23) "Hoidetaan ongelmaa, ei tunnetta" (20:41) Kuka on normaali? (23:25) Persoonallisuussyrjintä (39:10) Suomalaisuus vs amerikkalaisuus (48:56) Verkostoyhteiskunta (54:42) Identiteetti (1:04:33) Sosiaaliset taidot (1:11:33) Tekoäly (1:13:50) Psykologian rooli (1:17:02) Instituutiot (1:20:04) Peruskoulu (1:23:00) Kuri (1:32:33) Nuoret aikuiset (1:41:58) Yhteisöllisyys
Parhaat ystävykset Alice ja Jess viettivät tavallista teinityttöjen arkea: koulunkäyntiä, harrastuksia, kavereiden kanssa hengailua – ja poikia. Tytöt alkoivat seurustella samoihin aikoihin, ja he saivatkin nauttia ihastumisen huumasta yhtä aikaa. He eivät vain aavistaneet, että heidän tilanteissaan oli jotain muutakin yhteistä – ehkä liiankin yhteistä.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/72lahteet
Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Pelicansin Rasmus Kumpulainen ja Daniel Nieminen vierailivat Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana. Nuoret leijonat saivat nuorten MM-kisoista hopeaa, miltä se tuntuu? Minkälainen on ollut heidän polkunsa liigapelaajiksi täällä Lahdessa? Kiltä tuntuu olla esikuva itse ja minkälainen on hyvä valmentaja? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.
Hyvin hoidettu! -podcastin neljännessä jaksossa keskusteltiin nuorista hoivaajista sekä siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Lisäksi pohdittiin, minkälaisia seuraamuksia hoivavastuusta voi olla lapselle tai nuorelle. Vieraina jaksossa olivat Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Katja Joronen sekä väitöskirjatutkija Ella Eronen-Levonen. Jaksoa juonsi väitöskirjatutkija Jaana Lojander.
Tämä jakso on NEPSOS: Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus -hankkeen viimeinen podcast, jossa esitellään alustavia tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia. Keskustelemassa hankkeen Turun yliopiston tutkijat Enni Mäkelä (nuorisopsykiatria), Jaanet Salminen (erityispedagogiikka) ja Minna Alin (sosiaalityö). Haastattelijana Suvi Puttonen. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nepsos-neurokirjon-nuoret-palvelujen-pyorteissa-hankkeen-tuloksia/
Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi. Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan. Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen? Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.
Eli siis… MITÄ IHMETTÄ pankkimaailmassa tapahtuu?!?! Miksi pankit kaatuilivat jenkeissä ja mitä vaikutuksia sillä on Suomeen ja koko maailmaan? Kerrataan yksinkertaisesti, mistä aiemmissa pankkikriiseissä on ollut kyse ja minne nykyisen ponkkikaaoksen juuret juontavat.Ajankohtaissivistävässä podijaksossa on myös vieras: Vuoden nuori sijoittaja -tittelin napannut Joanna Lybeck! Mitä arvokasta sanottavaa Joannalla on tarinastaan (nuorena) sijoittajana? Luvassa konreettisia vastauksia, joita en halua missata!Kerää helposti ja hauskasti tietoa korviisi ja kuuntele jakso. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.
Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita? Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa. Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa? Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin. Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta? Toimittajana on Pauliina Grym.
Yhdysvalloissa poikkeuksellisia käänteitä sisältänyt vaalivuosi on huipentumassa varsinaiseen vaalipäivään. Mielipidekyselyiden mukaan kamppailu on äärimmäisen tasaista, ja monissa vaa'ankieliosavaltioissa kannatuserot mahtuvat virhemarginaalin sisään. Ohjelmassa kysytään sekä demokraattien että republikaanien vaalikampanjoissa pitkään mukana olleilta asiantuntijoilta, millaisissa kampanja-asetelmissa varsinaiseen vaalipäivään mennään ja mitkä ryhmät ovat nousemassa ratkaisijan rooliin. Nuoret miehet näyttävät olevan kallellaan Trumpin suuntaan. Ohjelmassa kuullaan Pennsylvaniasta miksi. Sisällöllisesti vaalikampanjoissa demokraattien Harris on korostanut Trumpin olevan epäsopiva presidentiksi ja suoranainen uhka Yhdysvaltain demokratialle. Trump puolestaan on käyttänyt vaaliaseena yhdysvaltalaisten taloushuolia sekä paperittomien maahantuloa. Politiikan tutkijan mukaan moni yhdysvaltalainen katsookin, että vaaleissa ratkaistaan maan tuleva suunta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?
Ulkopuolisuus, epätoivo ja itseinho. Niissä vellotaan netin suljetuilla incel-foorumeilla. Mutta miten yksinäisten ihmisten verkkoyhteisö muuttui naisvihamieliseksi kaikukammioksi? Mikä saa sulkeutuneen nuoren ihannoimaan väkivaltaa ja ääritapauksessa radikalisoi misogyyniseen joukkosurmaan. Entä mistä on kyse manosfäärissä, miehisen ylivallan kulttuurissa, joka puhuttelee internetsukupolven miehiä? Haastateltavina ovat väitöskirjatutkija Emilia Lounela Helsingin yliopistosta ja psykologian lehtori Jukka Oksanen Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Ohjelmassa mainittujen artikkeleiden linkit löytyvät alta:
Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia
Tämän kerran Kansanradiossa puhuttaa jälleen nuoriin liittyvät asiat. Liikenteessä autoilijat saavat kiitosta ja eräs ehdottaa myös tienkäyttömaksua. Niin ja Heikki Hietamiestä kaivataan takaisin Tangomarkkinoille juontamaan! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.
Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan. Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat. Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla. Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon. Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia. Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Kaavoihin kangistuminen tekee harvalle yritykselle hyvää. Nuoret tulokkaat ja kokeneet konkarit muodostavat porukan, jossa yhdistyy osaaminen ja uudet näkökulmat. Tällä kertaa roolit vaihtuvat, kun asiantuntijan penkkiin istahtaa Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja Arttu Käyhkö. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi harjoittelija voi olla hyvä lisä työyhteisöön ja miten harjoittelija-asiat kannattaisi huomioida työnantajamielikuvan kannalta. Juontajana toimii teemaan sopivasti Rookiella liiketalouden harjoitteluaan suorittava Iida Hackselius. Pistä kuunnellen!
Feminiinisen henkisyyden muodot ovat monenlaisia. Se voi olla vapaata joogaa, kristalleja, tarotkortteja, kiviä ja retriittejä. On aika kiinnostavaa, että teknologisia harppauksia ottavassa ajassamme yhä useampi ihminen kokee kaipuuta johonkin maagiseen ja lmiöihin, jotka ovat selittämättömiä. Mistä se kertoo? Monet tarinat kulkevat uupumuksen tai henkilökohtaisen kriisin kautta ja henkisyydestä haetaan siihen helpotusta, kertoo väitöskirjatutkija Ella Poutiainen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ei-tietäminen, tasa-arvoinen kaikkien kokemusten kunnioittaminen ja ihmisen rajallisen ymmärryksen hyväksyminen selittämättömän äärellä ovat mielestäni tärkeä osa feminiiniseksi ymmärrettyä henkisyyttää, kertoo nimimerkki Sanna kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Laura Korhonen ja Riikka Rahi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kantola, Johanna, Koskinen & Sandberg, Paula, Ylöstalo, Hanna (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Lorde, Audre (2022) Sister Outsider. Suomenkielinen laitos. Kaijamari Sivill ja Kustannusosakeyhtiö Kosmos. Seurakuntalainen (2023) Nuoret miehet uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset ja kannattavat kastetta ja kirkon jäsenyyttä Terävä, Hanna, Yle Uutiset (2023) Missio nuoret miehet
Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media
EU-vaalit ovat tulossa, mutta innostusta ei vielä ole näkyvissä. Hyviä ehdokkaita sen sijaan on: Kokoomusopiskelijoiden Henriina Rantala ja RKP-nuorten Julia Ståhle kertovat miksi kannattaa äänestää ja mitä he ajattelevat EU:sta. Kyselytunnilla aselait ja tapaus Vornanen puhututtivat. Och Anders fick ingen mjöd i år!
Ruotti oon nyt formelli Natojäsen, kuulet entinen eeverstiluutnantti Ruottin armeijassa siittä. Haaparannan kunta varottaa petos yrityksestä. Mataringin kirkossa huomiotethaan kansanvällinen vaimoitten päivä. Haaparantalaisesta Anton Wallosta tuli vuen kioskiyrittäjä Suomessa. Kohtaat muusikkoa Erik Willmannia. Nuoret hihtolomalla lumikenkäkävelyllä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Olympiakomitea Tutkimusnäyttö ja arjen kenttäkokeet osoittavat, että kun ihminen liikkuu säännöllisesti, monipuolisesti ja itselle mielekkäällä tavalla, hyötyjä niin keholle ja mielelle tulee ovista ja ikkunoista. Nämä samat mittarit osoittavat, että liikunnan määrä ja laatu ovat ajautuneet alamäkeen ja näiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn näkyvät huolestuttavalla tavalla lapsesta ikäihmisiin ja kaikkialla siinä välissä. Tilanne on siis varsin nihkeä mutta kaikkea muuta kuin toivoton ja Väkevä elämä -podcastille tutussa hengessä pyrimme löytämään sekä uusia ajatuksia että konkreettisia toimia, joilla ongelma korjataan sellaisessa mittakaavassa, että kansan hyvinvointi saadaan turvattua. Jaksossa pohditaan mm. miksi liikunta ylipäätään on niin tärkeää ja miksi siihen pitäisi ohjata euroja, palstatilaa ja resursseja? Mitkä ovat yleisimmät syyt sille, että ihmiset eivät modernissa maailmassa liiku riittävästi? Miten löydetään mielekäs tapa liikkua lapsille ja nuorille? Entä huippu-urheilu ja seuratoiminta, mitä näille kannattaisi tehdä? Jos rahaa ja resursseja olisi riittävästi, mitkä olisi kaikkein tärkeimmät toimet, jotta liikunta lähtisi isossa mittakaavassa oikeaan suuntaan? Näitä ja muita päivän teeman kysymyksiä pohditaan entisen 10-ottelijan ja Suomen Olympiakomitean Liike ja liikunnallinen elämäntapa -johtajan Petri Keskitalon kanssa. Linkit: - Manifesti: www.olympiakomitea.fi/eduskuntavaalit - Liikuntaehdokkaat: www.olympiakomitea.fik/liikuntaehdokkaat
Nuoret ryöstävät toisia alaikäisiä, mutta poliisin mukaan katujen turvallisuus on kuitenkin hyvällä tasolla. Aiheesta keskustelevat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps.) ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, nuorisotutkija Veronika Honkasalo. Toimittajana on Antti Pilke.
Hoitoalan palkoista on sovittu. Presidentti Niinistö on vieraillut Virossa. Nuoret kuljettavat ovat vaarassa liikenteessä. Sama laturi käy pian kaikkiin pieniin laitteisiin.
Rahaministeri Saarikko kannattaa sähkön arvonlisäveron alentamista. Nuoret juovat vähemmän alkoholia kuin ennen. Vesilintujen metsästys alkoi. Topi Raitanen voitti estejuoksun Euroopan mestaruuden. Sää on poutainen.
Nuoret naiset eivät ole tyytyväisiä elämään. Suomen kouluissa aloittaa syksyllä paljon ukrainalaisia oppilaita. Ranska ja Italia ovat hyväksyneet Suomen Natoon. Suomessa on ollut kesällä paljon kansainvälisiä sotaharjoituksia. Moni sai tänään veronpalautusta. Huomisen sää on epävakaata.
On aika antaa suunvuoro nuorille ja lopettaa arvailu siitä mitä he ajattelevat. Studiossamme Tanelin seurana onkin tällä kertaa kaksi sanavalmista ja rohkeaa nuorta: Erika Ojanperä ja Ronny Eriksson. Tässä keskustelussa uppoudumme siihen, mitä nuoret ajattelevat työelämästä, mikä työelämässä on vialla ja mitä nuoret työelämältä haluavat. Vieraat listaavat myös kolme erinomaista vinkkiään yrityspäättäjille nuorten työntekijöiden kanssa onnistumiseen. Tämä jakso on erityisen silmiäavaava läpileikkaus nuorten ajatteluun sekä asenteisiin työelämää kohtaan, ja tätä jaksoa voikin suositella vahvasti yritysten päättäjille, nuorien esihenkilöille ja työkavereille sekä nuorille itselleen. Ravistelevia kuunteluhetkiä!
Suomesta on löydetty ensimmäinen apinarokkotapaus. USA:ssa on ollut ampumistapaus koulussa. Suomen ja Ruotsin edustajat ovat neuvotelleet Turkissa. Nuoret pelkäävät, että työelämä on liian raskasta. Keskiviikko oli vuoden ensimmäinen hellepäivä.
Nuoret ovat tällä hetkellä ennennäkemättömässä tilanteessa. Paineet ovat muuttuneet sekä moninaistuneet, ja nyt nuoret osaajat uupuvatkin työelämässä laajemmin ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Ilmiöstä, sen syistä ja etenkin ratkaisuista studiossa on keskustelemassa Taneli Rantalan seurana kokenut organisaatioiden kehittäjä ja valmentaja Anne Nahkala. Kehityksen suunta on käännettävä toiseen suuntaan. Kuuntele niin sinäkin voit osaltasi vaikuttaa muutokseen!