Podcasts about nuoret

Kierunan paatitalosta. Ruottin ja Suomen sähkölinjat yhteen Vittaniemiessä. Nuoret pohjoskalotilta kilpaileva ammatti-ossaamisessa. Heikoista jäistä. 91-vuotias tansuri Oskar Niemi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Onko itsekkyydestä tullut hyve nykyaikana? Miten kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä persoonallisuuspiirteitä suositaan ja ovatko ekstrovertit etuoikeutettuja nykyaikana? Studiossa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen. Jakso on kuvattu 27.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yksilökeskeisyys (5:12) Ekstrovertit (15:23) "Hoidetaan ongelmaa, ei tunnetta" (20:41) Kuka on normaali? (23:25) Persoonallisuussyrjintä (39:10) Suomalaisuus vs amerikkalaisuus (48:56) Verkostoyhteiskunta (54:42) Identiteetti (1:04:33) Sosiaaliset taidot (1:11:33) Tekoäly (1:13:50) Psykologian rooli (1:17:02) Instituutiot (1:20:04) Peruskoulu (1:23:00) Kuri (1:32:33) Nuoret aikuiset (1:41:58) Yhteisöllisyys

The Send -nuoret by Suhe Seurakunta

Parhaat ystävykset Alice ja Jess viettivät tavallista teinityttöjen arkea: koulunkäyntiä, harrastuksia, kavereiden kanssa hengailua – ja poikia. Tytöt alkoivat seurustella samoihin aikoihin, ja he saivatkin nauttia ihastumisen huumasta yhtä aikaa. He eivät vain aavistaneet, että heidän tilanteissaan oli jotain muutakin yhteistä – ehkä liiankin yhteistä.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/72lahteet

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Pelicansin Rasmus Kumpulainen ja Daniel Nieminen vierailivat Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana. Nuoret leijonat saivat nuorten MM-kisoista hopeaa, miltä se tuntuu? Minkälainen on ollut heidän polkunsa liigapelaajiksi täällä Lahdessa? Kiltä tuntuu olla esikuva itse ja minkälainen on hyvä valmentaja? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Hyvin hoidettu! -podcastin neljännessä jaksossa keskusteltiin nuorista hoivaajista sekä siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Lisäksi pohdittiin, minkälaisia seuraamuksia hoivavastuusta voi olla lapselle tai nuorelle. Vieraina jaksossa olivat Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Katja Joronen sekä väitöskirjatutkija Ella Eronen-Levonen. Jaksoa juonsi väitöskirjatutkija Jaana Lojander.

Tämä jakso on NEPSOS: Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus -hankkeen viimeinen podcast, jossa esitellään alustavia tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia. Keskustelemassa hankkeen Turun yliopiston tutkijat Enni Mäkelä (nuorisopsykiatria), Jaanet Salminen (erityispedagogiikka) ja Minna Alin (sosiaalityö). Haastattelijana Suvi Puttonen. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nepsos-neurokirjon-nuoret-palvelujen-pyorteissa-hankkeen-tuloksia/

Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi. Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan. Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen? Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.

Eli siis… MITÄ IHMETTÄ pankkimaailmassa tapahtuu?!?! Miksi pankit kaatuilivat jenkeissä ja mitä vaikutuksia sillä on Suomeen ja koko maailmaan? Kerrataan yksinkertaisesti, mistä aiemmissa pankkikriiseissä on ollut kyse ja minne nykyisen ponkkikaaoksen juuret juontavat.Ajankohtaissivistävässä podijaksossa on myös vieras: Vuoden nuori sijoittaja -tittelin napannut Joanna Lybeck! Mitä arvokasta sanottavaa Joannalla on tarinastaan (nuorena) sijoittajana? Luvassa konreettisia vastauksia, joita en halua missata!Kerää helposti ja hauskasti tietoa korviisi ja kuuntele jakso. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita? Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa. Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa? Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin. Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta? Toimittajana on Pauliina Grym.

Yhdysvalloissa poikkeuksellisia käänteitä sisältänyt vaalivuosi on huipentumassa varsinaiseen vaalipäivään. Mielipidekyselyiden mukaan kamppailu on äärimmäisen tasaista, ja monissa vaa'ankieliosavaltioissa kannatuserot mahtuvat virhemarginaalin sisään. Ohjelmassa kysytään sekä demokraattien että republikaanien vaalikampanjoissa pitkään mukana olleilta asiantuntijoilta, millaisissa kampanja-asetelmissa varsinaiseen vaalipäivään mennään ja mitkä ryhmät ovat nousemassa ratkaisijan rooliin. Nuoret miehet näyttävät olevan kallellaan Trumpin suuntaan. Ohjelmassa kuullaan Pennsylvaniasta miksi. Sisällöllisesti vaalikampanjoissa demokraattien Harris on korostanut Trumpin olevan epäsopiva presidentiksi ja suoranainen uhka Yhdysvaltain demokratialle. Trump puolestaan on käyttänyt vaaliaseena yhdysvaltalaisten taloushuolia sekä paperittomien maahantuloa. Politiikan tutkijan mukaan moni yhdysvaltalainen katsookin, että vaaleissa ratkaistaan maan tuleva suunta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?

Ulkopuolisuus, epätoivo ja itseinho. Niissä vellotaan netin suljetuilla incel-foorumeilla. Mutta miten yksinäisten ihmisten verkkoyhteisö muuttui naisvihamieliseksi kaikukammioksi? Mikä saa sulkeutuneen nuoren ihannoimaan väkivaltaa ja ääritapauksessa radikalisoi misogyyniseen joukkosurmaan. Entä mistä on kyse manosfäärissä, miehisen ylivallan kulttuurissa, joka puhuttelee internetsukupolven miehiä? Haastateltavina ovat väitöskirjatutkija Emilia Lounela Helsingin yliopistosta ja psykologian lehtori Jukka Oksanen Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Ohjelmassa mainittujen artikkeleiden linkit löytyvät alta:

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia

Tämän kerran Kansanradiossa puhuttaa jälleen nuoriin liittyvät asiat. Liikenteessä autoilijat saavat kiitosta ja eräs ehdottaa myös tienkäyttömaksua. Niin ja Heikki Hietamiestä kaivataan takaisin Tangomarkkinoille juontamaan! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan. Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat. Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla. Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon. Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia. Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kaavoihin kangistuminen tekee harvalle yritykselle hyvää. Nuoret tulokkaat ja kokeneet konkarit muodostavat porukan, jossa yhdistyy osaaminen ja uudet näkökulmat.  Tällä kertaa roolit vaihtuvat, kun asiantuntijan penkkiin istahtaa Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja Arttu Käyhkö. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi harjoittelija voi olla hyvä lisä työyhteisöön ja miten harjoittelija-asiat kannattaisi huomioida työnantajamielikuvan kannalta.  Juontajana toimii teemaan sopivasti Rookiella liiketalouden harjoitteluaan suorittava Iida Hackselius. Pistä kuunnellen!

Feminiinisen henkisyyden muodot ovat monenlaisia. Se voi olla vapaata joogaa, kristalleja, tarotkortteja, kiviä ja retriittejä. On aika kiinnostavaa, että teknologisia harppauksia ottavassa ajassamme yhä useampi ihminen kokee kaipuuta johonkin maagiseen ja lmiöihin, jotka ovat selittämättömiä. Mistä se kertoo? Monet tarinat kulkevat uupumuksen tai henkilökohtaisen kriisin kautta ja henkisyydestä haetaan siihen helpotusta, kertoo väitöskirjatutkija Ella Poutiainen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ei-tietäminen, tasa-arvoinen kaikkien kokemusten kunnioittaminen ja ihmisen rajallisen ymmärryksen hyväksyminen selittämättömän äärellä ovat mielestäni tärkeä osa feminiiniseksi ymmärrettyä henkisyyttää, kertoo nimimerkki Sanna kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Laura Korhonen ja Riikka Rahi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kantola, Johanna, Koskinen & Sandberg, Paula, Ylöstalo, Hanna (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Lorde, Audre (2022) Sister Outsider. Suomenkielinen laitos. Kaijamari Sivill ja Kustannusosakeyhtiö Kosmos. Seurakuntalainen (2023) Nuoret miehet uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset ja kannattavat kastetta ja kirkon jäsenyyttä Terävä, Hanna, Yle Uutiset (2023) Missio nuoret miehet

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

EU-vaalit ovat tulossa, mutta innostusta ei vielä ole näkyvissä. Hyviä ehdokkaita sen sijaan on: Kokoomusopiskelijoiden Henriina Rantala ja RKP-nuorten Julia Ståhle kertovat miksi kannattaa äänestää ja mitä he ajattelevat EU:sta. Kyselytunnilla aselait ja tapaus Vornanen puhututtivat. Och Anders fick ingen mjöd i år!

Ruotti oon nyt formelli Natojäsen, kuulet entinen eeverstiluutnantti Ruottin armeijassa siittä. Haaparannan kunta varottaa petos yrityksestä. Mataringin kirkossa huomiotethaan kansanvällinen vaimoitten päivä. Haaparantalaisesta Anton Wallosta tuli vuen kioskiyrittäjä Suomessa. Kohtaat muusikkoa Erik Willmannia. Nuoret hihtolomalla lumikenkäkävelyllä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Kansanedustajat ja Ylen hallintoneuvoston jäsenet Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja Elisa Gebhard (sd) pyysivät Ylen toimitusjohtajalle ja hallitukselle lähettämässään julkisessa kirjeessä, että Yle jää pois Euroviisuista, jos Israelin osallistuu kisaan. Tuomas Enbuske kysyi viestipalvelu X:ssä, pitäisikö punavihreiden poliitikkojen yritystä vaikuttaa Ylen sisältöihin kohdella samalla tavoin kuin perussuomalaisten poliitikkojen vaikutusyrityksiä. Suhtaudutaanko politiikan eri kenttien toimintaan ja vaikutusyrityksiin eri tavoin? Terapeutti-Villenäkin tunnettu SDP:n kansanedustaja Ville Merinen kertoi Ylen Gogin kantabaari -ohjelmassa saavansa viestejä 13-14-vuotiailta pojilta, jotka on pornoriippuvaisia tai he katsovat pornoa päivittäin. Osa pojista aloittaa säännöllisen pornon katselun jo alakouluiässä, eli jo 7–12-vuotiaina. Onko porno uusi huume, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Nelosen The Real Housewives Suomi -sarja esittelee kotimaisen version amerikkalaislähtöisestä kulutuskeskeisestä ja luksusbrändien täyttämästä todellisuudesta. Yle Areenan Tubettavat konemiehet avaa aivan toisenlaisen näkymän kasvukeskusten ulkopuolelle, pohjoissavolaiseen maalaismaisemaan, jossa miehet elävät arkeaan, tuunaavat koneita, korjaavat latoja ja tekevät metsäsavottaa. Kummat edustavat Suomea: puunatut rouvat vai savolaiset miehet? Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten poliitikoilta odotettiin arvokasta käytöstä, joka voi nyt jälkikäteen näyttää setämäiseltä tai tätimäiseltä. Sittemmin normit ovat muuttuneet: esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydman on nimitellyt ay-liikettä mafiaksi ja pääministeri Orpokin on joutunut vetoamaan turhan provosointia vastaan. Onko perinteinen, valtiomiehille ja -naisille ominainen arvokkuus siis katoamassa? Hallitus on osoittanut 235 miljoonaa euroa tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseen keskeisinä pitämiltään aloilta, ja rahoitusta on varattu vain kolmelle vuodelle yhtä tohtorikoulutettavaa kohti. Yliopistolaiset ovat esittäneet huolia b-luokan tohtoreista. Kokeeko tohtorititteli pian inflaation? Ylen palkkakone kertoo, että korkeakoulutus ei aina tuo ammattikoulua parempia ansioita. Ammattikoulun käynyt sähkötyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin arkeologi yliopistosta. Epäreilua vai reilua? Ja mistä työn arvo eli palkka muodostuu? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, mediailmiöistä ja arvoista ovat keskustelemassa vakiraatilaiset ekonomisti Heikki Pursiainen, liikemies Sami Kuusela ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja kirjailija Tiina Raevaaran ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Perjantaistudion agendalla on tällä kertaa Iittalan brändiuudistus ja plagiointikohu, Z-sukupolven miesten ja naisten polarisoituminen ja vaalirahoitus, teatteriesitys Läkaren - sekä tyhmän optimismin hyödyt. EDIT: Presidenttiehdokkaiden vaalirahoituksen juonnossa mainittiin, että Björn Wahlroos on tukenut ehdokas Stubbia (25 000 eurolla). Lisäyksenä on mainittava, että Wahlroos tuki rahallisesti myös ehdokas Haavistoa (10 000 eurolla). Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka yhdenvertaisuus toteutuu tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa romaninuorten osalta? Entä millä keinoilla nuoren osallisuuden kokemusta voidaan tukea ja sitä rajoittavia esteitä purkaa niin yksilön mielessä kuin yhteisöjen ja ihmisten välillä? Markuksen kanssa päivän polttavasta aiheesta keskustelevat Romanifoorumin Allan Lindberg ja Kyösti Florin, jotka omalla työllään ja esimerkillään ravistelevat kulttuurisia ennakkoluuloja, luovat rakentavaa vuoropuhelua ja tulevaisuuden toivoa romaniyhteisöjen nuorille. Esimerkkinä tästä on Romanifoorumin ja DIAK:n Mahdollisuus osallisuuteen -yhteishanke, jolla rohkaistaan romaninuoria löytämään voimavaransa ja paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä ja opinnoissa:  "Osallisuuteen liittyy vahvasti oman arvon löytyminen, mutta myös se että alkaa arvostamaan toista ihmistä. Se vaikuttaa asenteisiin ja siihen että alkaa nähdä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Meissä on enemmän samanlaisuutta kuin erilaisuutta." --- Suomen Romanifoorumi on suomalaisten romanijärjestöjen keskusliitto ja Kukunori ry:n jäsenjärjestö. Voit tutustua DIAK:n ja Romanifoorumin Mahdollisuus osallisuuteen -yhteishankkeeseen osoitteessa: mahdollisuusosallisuuteen.fi 

Tiedelehtien lukupiirin podcastin ensimmäisessä osassa Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin järjestäjät keskustelevat verkkovälitteisen lukupiirin ideasta ja toteuttamisesta. Järjestäjät kertovat miksi tutkijoiden ja yleisön vuoropuhelu on tärkeää juuri nyt. Podcastia juontaa Politiikasta-lehden entinen vastaava päätoimittaja, Tampereen yliopiston apurahatutkija Mikko Poutanen. Vieraana podcastissa ovat kasvatustieteen professori ja Aikuiskasvatus-lehden päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Aikuiskasvatuksen toimituspäällikkö Terhi Kouvo sekä Alue ja Ympäristö -lehden toinen päätoimittaja Ossi Ollinaho. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-mita-nuoret-ajattelevat/ Jakso on julkaistu 2.2.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Jussi & Toivo kävivät tänään Senaatintorilla keskustelemassa lakkoilevien ja mieltään osoittavien työntekijöiden kanssa. Mitä tämän päivän mielenosoituksista voisi ajatella, ja onko työmarkkinoiden juntturaan näkyvissä ratkaisuja?Työmarkkinoiden vastakkainasettelun lisäksi tässä jaksossa keskustellaan sukupuolten eriytymisestä politiikassa. Nuoret naiset ovat liberaaleja ja vasemmistolaisia, nuoret miehet taas koko ajan oikeistolaisempia ja antiliberaalimpia. Mistä ilmiö johtuu, ja mitä siitä seuraa?Vasemmiston Andersson Senaatintorilla: Hallituksen politiikassa on kyse siitä, että Orpo ja Purra haluavat pysyvästi heikentää työntekijöiden työehtojaFinancial Times: A new global gender divide is emergingSupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Viikonloppuna ei Valioliigaa pelattu, mutta FPL Podcast Suomi avaa siitä huolimatta sanaisen arkkunsa jalkapallomaailman polttavista uutisista. Millainen oli Kloppin aika Liverpoolissa? Kuka tulee korvaamaan miehen? Voidaanko hänen aikaansa pitää menestyksekkäänä? Onko Mourinho neljänsien potkujen jälkeen enää huippumanageri? Mitä FA Cupin ottelut opettivat meille? Ovatko historiallisesti ''vuoden parhaimmat'' nuoren pelaajat onnistuneet? Tämä ja paljon muuta tässä jaksossa – tule mukaan! Timestämpit Jurgen Klopp (04:30) Mourinho (20:45) FA Cup (31:10) Nuoret pelaajat (42:50)

Onko neurokirjon piirteiden yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lisääntymisestä vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kyttälä. Podcast on osa NEPSOS-hankkeen (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä) podcast-sarjaa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/4324-2/ Lue lisää NEPSOS-hankkeesta: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo/hankkeet/nepsos-neuropsykiatrisesti-oireilevat-nuoret-palvelujen-pyorteissa/ Kuuntele edellinen sarjan jakso: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/neuropsykiatrisesti-oireileva-nuori-palvelut-laheisen-nakokulmasta-nepsos?si=a34e986d96d74d8385b37aa51cf4f378&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing

Tässä jaksossa keskustellaan poikkeuksellisesta käänteestä suomalaispoikien hengellisyydessä.

Sitran Demokratia osaksi arkea -selvityksessä tutkittiin 20–30-vuotiaiden ja yli 30-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Selvityksessä yhteiskunnalliseen osallistumiseen luettiin selvityksessä sekä vaaleissa äänestäminen että arkinen toiminta, kuten vastuurooli harrastusseurassa, aktiivisuus järjestöissä tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen jäsenyys. Selvityksen mukaan nuoret aikuiset epäröivät yhteiskunnallista osallistumista, sillä he kokevat vanhempia ikäluokkia useammin, että heidän osaamisensa ei riitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Sitrasta johtava asiantuntija Kirsi Hantula kertoo seuraavassa muun muassa, miksi 20–30-vuotiaat kokevat osaamisensa ja tietonsa olevan puutteellisia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja miksi yllättäen digitaaliset ratkaisut eivät välttämättä ole riittäviä parantamaan nuorten aikuisten osallistumista?

Tukholman ”Farstan sheriffi” auttoi yli tuhatta ihmistä irtautumaan rikollisuudesta, mutta turhautui. Hän ryhtyi auttamaan nuoria.

Lahdessa Mahdollistamon toiminta pohjautuu nuorten unelmien toteuttamiseen taide- ja kulttuuritoiminnan parissa. Mahdollistamo etsii jatkuvasti uusia nuoria 10-29 -vuotiaita lahjakkuuksia tapahtumiin esiintymään. Hankekoordinaattori Laura Peltoniemi ja nuoriso-ohjaaja Kirsta Jokela kertoivat tiistaina Radio Voimalla Open Stage -tapahtumasta, joka tulee huipentamaan Mahdollistamon toimintavuoden Pikkuteatterilla sunnuntaina 17. joulukuuta. Haku tapahtumaan on käynnissä sunnuntaihin 11. joulukuuta asti. - Nuoret saavat tulle tekemään lavalle aivan juuri sitä, mitä itse tahtovat näyttää. Tulossa on hyvin monenlaisia esityksiä, esimerkiksi K-pop -tanssia, pianisteja, haitarin soittoa, barokkiaaria, rokkibändi ja solisteja. Eli hyvin monenlaista, Peltoniemi kuvaili. Entä millaisia ohjelmanumeroita odottelette vielä mukaan? - Esimerkiksi stand-up- tai sirkustelu-esityksiä ei listalta tainnut vielä löytyä. Ihan kaikkea odotan innokkaasti, Jokela jatkoi. Kuuntele koko haastattelu. Kuva: Minni Salminen

Arvi Lumme ja Anette Feršel kertovat rakennusalan ahdingosta ja toivonpilkahduksista yrittäjyyden ja työn uudelleenjärjestelyn kautta. 00:00 Arvi Lumme matkalla tapaamaan Sauli Niinistöä ja Jenni Haukiota. #neuvottelija 206 Rakennusliitto yrittäjien kimpussa 01:06 Arvin ja Sofian juhlapukeutuminen ja Samin #neuvottelija-puku. Anette Feršel Hyvinkäältä, hyvin käy, Raptori. Tappara vai Ilves? 02:58 LummeCo:n toimintamalli – onko vertailu Wolttiin onnistunut? 05:00 Pienten ja keskisuurten yritysten -4% romahdus syyskuussa on vielä pahempi rakennusyrityksissä -6%. Asuntolainan korot ennätyskorkealla Suomessa 05:56 EuroWorkin ja Lummecon yrittäjämallien edut nykytilanteessa07:30 Yrittäjiä kuritetaan YEL-uudistuksella eli Samin sanoin ”oikeusmurhalla”. Hyvät ja huonot puolet 13:28 YEL, TyeL, rahastoeläke, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus14:51 Rakennusalan -6% liikevaihdon lasku syyskuussa ei näy täysin yrittäjien keskuudessa korjausvelan purun vuoksi. Tue pienyrittäjää!17:05 Kun korot laskevat, käänne voi olla nopea. Hyviä työntekijöitä vapaana19:15 Nuoret vs. vanhat. Suomelaiset vs. ulkomaalaiset rakennualalla. Virolaisten kotiinpaluu20:26 Woltin liiketoimintamalli vs. LummeCon malli24:20 Maalauskeikkojen hallinta25:46 Euroworkin osuuskuntamalli26:40 ”Kevytyrittäjyys” ei toimi rakennustoimialalla, negatiivinen klangi. Vastuiden ja velvoitteiden asiallinen hoitaminen29:43 Sami tunnustaa rikoksen31:00 Luottamuksen hallinta ja vastapuoliriski. Minkä pitäisi muuttua? Rovaniemeläiset juuret33:13 Miten maalauskeikka toteutetaan korkealla laadulla LummeCo:n mallissa?35:35 Laatu on subjektiivista – kärsivätkö ulkomaalaiset kommunikaatiovaikeuksista liian kovan hinnan?37:33 Yrittäjän vapaus ja laatuasenne. Kulttuuriaspektit. Suomen kielen merkitys on yllättävän suuri41:14 Net Promoter Score, NPS on erittäin raju asiakastyytyväisyyden mittari. Mitä NPS 90 vaatii käytännössä?43:31 Yrittäjävetoiset palvelumallit tulevat yleistymään ja toimimaan hyvin muuallakin45:12 Linnan juhlat Arvi Lumme Anette Feršel #neuvottelija Sisäpiiri 33-jakso. Liity tilaajaksi!

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Olympiakomitea Tutkimusnäyttö ja arjen kenttäkokeet osoittavat, että kun ihminen liikkuu säännöllisesti, monipuolisesti ja itselle mielekkäällä tavalla, hyötyjä niin keholle ja mielelle tulee ovista ja ikkunoista. Nämä samat mittarit osoittavat, että liikunnan määrä ja laatu ovat ajautuneet alamäkeen ja näiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn näkyvät huolestuttavalla tavalla lapsesta ikäihmisiin ja kaikkialla siinä välissä.  Tilanne on siis varsin nihkeä mutta kaikkea muuta kuin toivoton ja Väkevä elämä -podcastille tutussa hengessä pyrimme löytämään sekä uusia ajatuksia että konkreettisia toimia, joilla ongelma korjataan sellaisessa mittakaavassa, että kansan hyvinvointi saadaan turvattua. Jaksossa pohditaan mm. miksi liikunta ylipäätään on niin tärkeää ja miksi siihen pitäisi ohjata euroja, palstatilaa ja resursseja?  Mitkä ovat yleisimmät syyt sille, että ihmiset eivät modernissa maailmassa liiku riittävästi? Miten löydetään mielekäs tapa liikkua lapsille ja nuorille? Entä huippu-urheilu ja seuratoiminta, mitä näille kannattaisi tehdä? Jos rahaa ja resursseja olisi riittävästi, mitkä olisi kaikkein tärkeimmät toimet, jotta liikunta lähtisi isossa mittakaavassa oikeaan suuntaan?  Näitä ja muita päivän teeman kysymyksiä pohditaan entisen 10-ottelijan ja Suomen Olympiakomitean Liike ja liikunnallinen elämäntapa -johtajan Petri Keskitalon kanssa. Linkit: - Manifesti: www.olympiakomitea.fi/eduskuntavaalit - Liikuntaehdokkaat: www.olympiakomitea.fik/liikuntaehdokkaat

Nuoret ryöstävät toisia alaikäisiä, mutta poliisin mukaan katujen turvallisuus on kuitenkin hyvällä tasolla. Aiheesta keskustelevat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps.) ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, nuorisotutkija Veronika Honkasalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Hoitoalan palkoista on sovittu. Presidentti Niinistö on vieraillut Virossa. Nuoret kuljettavat ovat vaarassa liikenteessä. Sama laturi käy pian kaikkiin pieniin laitteisiin.

Rahaministeri Saarikko kannattaa sähkön arvonlisäveron alentamista. Nuoret juovat vähemmän alkoholia kuin ennen. Vesilintujen metsästys alkoi. Topi Raitanen voitti estejuoksun Euroopan mestaruuden. Sää on poutainen.

Nuoret naiset eivät ole tyytyväisiä elämään. Suomen kouluissa aloittaa syksyllä paljon ukrainalaisia oppilaita. Ranska ja Italia ovat hyväksyneet Suomen Natoon. Suomessa on ollut kesällä paljon kansainvälisiä sotaharjoituksia. Moni sai tänään veronpalautusta. Huomisen sää on epävakaata.

On aika antaa suunvuoro nuorille ja lopettaa arvailu siitä mitä he ajattelevat. Studiossamme Tanelin seurana onkin tällä kertaa kaksi sanavalmista ja rohkeaa nuorta: Erika Ojanperä ja Ronny Eriksson. Tässä keskustelussa uppoudumme siihen, mitä nuoret ajattelevat työelämästä, mikä työelämässä on vialla ja mitä nuoret työelämältä haluavat. Vieraat listaavat myös kolme erinomaista vinkkiään yrityspäättäjille nuorten työntekijöiden kanssa onnistumiseen. Tämä jakso on erityisen silmiäavaava läpileikkaus nuorten ajatteluun sekä asenteisiin työelämää kohtaan, ja tätä jaksoa voikin suositella vahvasti yritysten päättäjille, nuorien esihenkilöille ja työkavereille sekä nuorille itselleen. Ravistelevia kuunteluhetkiä!

Suomesta on löydetty ensimmäinen apinarokkotapaus. USA:ssa on ollut ampumistapaus koulussa. Suomen ja Ruotsin edustajat ovat neuvotelleet Turkissa. Nuoret pelkäävät, että työelämä on liian raskasta. Keskiviikko oli vuoden ensimmäinen hellepäivä.

Nuoret ovat tällä hetkellä ennennäkemättömässä tilanteessa. Paineet ovat muuttuneet sekä moninaistuneet, ja nyt nuoret osaajat uupuvatkin työelämässä laajemmin ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Ilmiöstä, sen syistä ja etenkin ratkaisuista studiossa on keskustelemassa Taneli Rantalan seurana kokenut organisaatioiden kehittäjä ja valmentaja Anne Nahkala. Kehityksen suunta on käännettävä toiseen suuntaan. Kuuntele niin sinäkin voit osaltasi vaikuttaa muutokseen!