Podcasts about samalla

Perjantaistudion lähetyksessä analysoidaan alkajaisiksi fasismin käsitettä ja sen soveltuvuutta Yhdysvaltain politiikkaan: onko presidentti Trumpin toimintatavoissa nähtävissä autoritaarisia piirteitä ja miten Valkoisen talon toimet vaikuttavat demokratiaan? Keskustelu laajenee fasismin tunnusmerkkeihin ja siihen, milloin poliittisten vastustajien leimaaminen fasisteiksi on perusteltua. Ja mitä tarkoittaa Sinimustan liikkeen rekisteröimistä takaisin puolueeksi? Sitten nostamme esiin asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset: pitäisikö Suomen naistenkin suorittaa asevelvollisuus, kun maanpuolustusreservit pienenevät ja tasa-arvo korostuu yhteiskunnassa? Miksi naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen palvelukseen edelleen harvakseltaan, ja onko miesten ja naisten erilainen velvollisuus oikeutettua? Entä mistä kertoo se, että lihavuuslääke nousi Suomen myydyimmäksi lääkkeeksi? Onko kyseessä ratkaisu kansanterveysongelmaan vai medikalisaation uusi huippu? Kuka lääkkeestä hyötyy ja kenen tulisi kustantaa sen käyttö? Samalla pohditaan lihavuuden kulttuurisia merkityksiä ja kehopositiivisuuden vähenemistä. Ja miksi tietokirjoja arvioidaan edelleen lähinnä aiheiden kautta, eikä niiden kirjallisia ansioita nosteta esiin? Miten narratiivinen ja luova tietokirjakerronta haastavat perinteisiä genre-rajoja? Lopuksi pohditaan selviytymisen teemaa kirjallisuudessa ja arjessa: miten kriisit muuttavat käsitystämme merkityksestä, turvallisuudesta ja ihmisyydestä? Onko nykyinen maailmantila aidosti uhkaava vai luovatko media ja kulttuuri meille liioitellun selviytymisen tarpeen? Ja millainen reaktio Elokapinan kolmipäiväinen mielenosoitus on ympäristökriisiin? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Vehka Kurjenmiekka. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Markkinat huokaisivat helpotuksesta presidentti Trumpin tullitauon jälkeen. Samalla kuitenkin talousennusteita on leikattu. Mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Mistä alkuvuoden isot tuottoerot eri osakemarkkinoiden välillä johtuvat? Mistä löytyvät parhaat tuotot jatkossa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Donald Trumpin tullipeli torpattiin oikeudessa, ja se johti republikaanien ihmettelyyn, jopa konservatiivien jäsentenvälisiin. Samalla lähti First Bro Elon Musk. Joe Bidenin jäänteet piinaavat edelleen demokraatteja. Lopuksi villi Schrödingerin kyborgi -teoria!

Luonto tarjoaa tutkitusti monia hyötyjä mielelle ja keholle. Mutta voiko luonnon terveysvaikutuksia saavuttaa “menemättä metsään”? Mitä on virtuaalinen luontokokemus, ja miksi luonto täytyy joskus viedä ihmisen luo – eikä toisinpäin?Jaksossa Kukunorin Markus Raivio ja LUKEn tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen tarkastelevat luonnon mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä uusimman tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden valossa. Keskustelu avaa lupaavia näkymiä tulevaisuuteen, jossa luonnon terveyshyödyt saadaan entistä helpommin kaikkien ulottuville ja osaksi yhteiskunnan toimintoja, kuten mielenterveys- ja vanhustyötä, työelämää ja kaupunkisuunnittelua. Samalla jakso kutsuu kuulijan pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta: Miksi jokaisen meistä kannattaisi vahvistaa yhteyttään luontoon – ja samalla itseensä?—Liisa Tyrväinen on metsätieteilijä, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori ja yksi Suomen johtavista luontohyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän on perehtynyt muun muassa suomalaisten luontokokemuksiin, virtuaali- ja lähiluonnon terveysvaikutuksiin sekä osallistunut kansallisen luontoterveysohjelman valmisteluun.Tutustu Liisan tutkimukseen ja jaksossa esiin nousseeseen Viikin VirtuLabiin:https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/liisa-tyrvainen/julkaisuthttps://www.luke.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/virtulab-tutkimusta-virtuaaliluonnosta

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä. Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle? Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Keskustelemme elokuvaohjaaja Suvi Westin kanssa hänen esikoisromaanistaan Syntien kummun naiset. Siinä elokuvantekijä Suvi West palaa kotimaisemiin Saamenmaalle valimistelemaan tietokirjaa saamelaisnaisia, myyttejä ja todellisuutta. Hyvin apurahoitettu projekti alkaa kuitenkin takkuilla ja romaani rikkoo simppeliä autofiktioasetelmaa viimeistään kun tunnollisen kertojan rinnalle ilmestyvät sivupersoonat Flow-Suvi ja teini-Suvi.  Syntien kummun naisten keskiössä on tarinan kertominen. Kuka kertoo kenen tarinaa, ja miten? Romaani rikkoo "hyvän tarinankerronnan" sääntöjä, se harahutuu sivupoluille ja anekdootteihin, loikkii assosiatiivisesti, on levitä käsiin (mutta kutoo kyllä itsensä kokoon lukijaa tyydyttävästi lopulta). Sekä kirjailija että romaanihenkilö Suvi Westille tarinankertojuus on identiteetin ja taiteentekemisen oleellisin osa. Vähemmistöä edustavalle taiteilijalle sälytetään tehtäviä ja velvollisuuksia riippumatta siitä, haluaako hän edustaa esim. "kansaa" vai tehdä taidetta, joka kiinnostaa häntä itseään. Romaani purkaa myyttejä saamelaisista naisista (ja muistakin), mutta kyseenalaistaa samalla "Suvi Westin" omaa roolia ja tapaa käsitellä (tai olla käsittelemättä) saamelaisuutta taiteessaan. Samalla se onnistuu olemaan hirveän hauska ja ruumiillinen nykyromaani. Kuuntele ja lue! Osta Syntien kummun naiset https://kustantamo.sets.fi/kirja/syntien-kummun-naiset/?attribute_pa_format=kovakantinen Suvi Westin kuva Susanna Kekkonen

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Shikaani F1 -podcastin jaksossa 181 uppoudutaan Miamin GP -viikonlopun koko spektriin – sprintistä kisaan, kulisseista kuljettajamarkkinoihin.Ajankohtaisissa kuohuu: Jack Doohan ulos ja Franco Colapinto sisään viideksi kisaksi – onko Alpine luovuttanut vai panikoiko? Tallipäällikköpeli saa jatkoa, kun Bruno Famin saappaisiin nousee skandaalinkäryinen Flavio Briatore. Samalla huhut Sergio Perezin siirtymisestä Cadillacille kiihtyvät.Sprinttiviikonloppu tarjosi yllättävän paljon draamaa: Stroll SQ3:ssa, Verstappenin ja Antonellin yhteenotto sekä Piastrin härkämäinen startti. Alonso hämmästyi omasta vauhdistaan, mutta Ferrari onnistui lähinnä räpiköimään.Aika-ajoissa Norris ja McLaren ottivat nokkiinsa, mutta kisassa nähtiin parempaa tekemistä – erityisesti Piastrilta, joka jatkaa nousuaan. Verstappenin jarrut savusivat, mutta ajotaito pelasti. Loppuratkaisussa nähtiin myös Hamiltonin ja Sainzin välinen tiukka vääntö.Ferrarin sekava linja, Williamsin yllättävä vauhti ja satunnainen sekoilu täydentävät viikonlopun kokonaiskuvan.Liity mukaan, kun Shikaani käy läpi savun, sadekelin ja strategiasählingin – Miamissa tapahtui taas kaikki!

Ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat luonnossa hajoamattomia. Monet näistä on kielletty EU:ssa ja osa maailmanlaajuisesti. Kosteutta ja rasvaa hylkivät PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä 70 vuotta ja niitä on ehditty levittää ympäri maailmaa laivalasteittain. PFAS-yhdisteet sopivat moneen tarkoitukseen vaatteista elektroniikkaan ja ruokapakkauksista aseisiin. Millä perusteilla osa luonnossa hajoamattomista aineista on kielletty ja osaa sumutellaan muina kuluttajina kosteussuojaksi kenkiin, vaatteisiin ja myös kotisohvaan? Samalla sumuttaja vetää kosteutta ja rasvaa hylkivät suihkeet henkeen eli keuhkoihin ja siitä verenkiertoon. Kuluttajan on vaikea välttää niitä, sillä monet tuotteet on käsitelty jo valmistusvaiheessa. Ikuisuuskemikaaleista eli poly- ja perfluoratuista yhdisteistä kertovat ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko THL:stä. Toimittajana Leena Mattila.

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Australialainen Katherine Knight teki helmikuussa 2000 koko maata järkyttäneen rikoksen, joka herätti laajaa huomiota paitsi poikkeuksellisen väkivaltaisuutensa, myös tekijänsä taustan vuoksi. Samalla hänestä tuli Australian rikoshistorian ensimmäinen nainen, joka tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen.

Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa. Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia. Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?Yhteistyössä: Endomines

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Julkisesta sektorista, erityisesti sote-alasta, puhutaan usein kulujen kautta: miten säästetään, mistä leikataan ja miten niukkuuden kanssa pärjätään. Harvemmin esiin nousee näkökulma, jossa säästöjä syntyy fiksummalla tekemisellä – ja jossa teknologia ei ole kuluerä vaan ratkaisu.Tässä Menestystä Etsimässä -jaksossa vieraana on Jussi Määttä, terveysalan SaaS-yritys Buddy Healthcaren perustaja ja toimitusjohtaja. Buddy Healthcare on digitalisoinut potilaan hoitopolun ennen ja jälkeen sairaalakäynnin – ja onnistunut todistetusti säästämään miljoonia euroja per sairaala.Kyse ei ole hypestä, vaan käytännönläheisestä ratkaisusta, jolla potilas tietää mitä tehdä ja milloin, ja hoitohenkilökunta saa selkeän näkymän tilanteeseen. Tulos? Vähemmän turhia soittoja, vähemmän peruutuksia, parempi hoitotulos ja tyytyväisemmät resurssit.Mutta mistä kaikki alkoi? Jussi kertoo oman yrittäjätarinansa ensimmäisestä kaatuneesta digital health -firmasta nykyiseen kansainvälistyvään SaaS-yritykseen. Samalla kuulemme, miksi yritys ei lähtenyt Pohjoismaihin vaan suuntasi Britanniaan – ja mitä Saksan, Ranskan ja Italian kokemuksista on opittu.Keskustelussa pureudutaan syvälle siihen, miten julkinen sektori toimii ostajana. Miten myydä organisaatiolle, jossa yhden henkilön “ei” riittää pysäyttämään koko hankinnan? Miten syntyy aidosti kansainvälisesti kilpailukykyinen tuote – ja miksi julkisen sektorin rooli innovaation mahdollistajana pitäisi ajatella uudestaan?Jos olet kiinnostunut SaaS-liiketoiminnasta, sote-digitalisaatiosta, julkiselle sektorille myymisestä tai kansainvälistymisestä pieneltä markkinalta, tämä keskustelu on täyttä kultaa.Menestystä Etsimässä podcast tuotetaan yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Aika jatkaa ohjaaja jaksoja ja tällä kertaa vuorossa Ridley Scott.  Kävin katsomassa Ridley Scottin uusimman leffan Napoleon ja siitä jäi heti fiilis katsoa lisää Ridley Scott leffoja. Samalla tajusin että tämä muutaman vuoden takainen All The Money in The World leffa oli edelleen näkemättä. Joten nyt se on arvostelussa.  En itseasiassa edes muistanut mistä tämä leffa kertoo, kun aloin katsomaan, muistin vain sen kohun, kun Kevin Spacey piti korvata Christopher Plummerilla, koska no kyllä te tiedätte.  Oletko nähnyt tämän leffan? Mitä mieltä? Mikä on paras Ridley Scott leffa 2010-luvulla? 

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Shamaanina toiminut vietnamilainen Cuong* löysi toivon Kristuksessa. Samalla hänestä tuli vainon kohde.   https://opendoors.fi/vietnamilainen-kristitty-pahoinpideltiin-uskonsa-tahden/  

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Viirus-teatterissa esitetään toukokuun alkuun asti Diptyk-esitystä, joka käsittelee kuoleman kohtaamista niin taiteessa kuin todellisessa elämässäkin. Minna Lundin kirjoittama ja ohjaama esitys kuvaa kuolemisen prosessia äärinaturalistisesti. Samalla se kääntää katseen siihen, millainen on taiteen suhde omaan kuolevaisuutemme. Lundin lisäksi jaksossa vierailevat esityksessä näyttelevä Jessica Raita ja lavastesuunnittelusta vastaava Riku Suvitie. Keskustelussa pohditaan esityksen dramaturgiaan, näyttelijäntyöhön ja tilallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sitä, miten teatteri voi olla oiva työkalu kulttuurissamme kuoleman kohtaamisen liittyvien tabujen ja torjuntojen ohittamiseen.

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Vaalikauden alusta lähtien oppositio on marmattanut hallituksen sote-säästöistä. Eduskunnan kyselytunneilla pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuullut kunniansa vanhushoivan ja sairaanhoidon leikkauksista. Samalla hyvinvointialueiden kuralla olevasta taloudesta on tullut alue- ja kuntavaalien ykköskysymys. Lauletaanko Vihreiden ja Vasemmistoliiton kunta- ja aluevaaliohjelmissa samaa sote-virttä kuin eduskunnassa? Minkälaisia ovat vihervasemmiston vaalireseptit? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Aikuisten tavoin myös lapsilla on oikeus tietoon ja oppimiseen. Parhaiten oikeus toteutuu, kun lapsi saa tietoa itseään kiinnostavalla ja ikäänsä sopivalla tavalla. Yksi keino tähän on lasten tietokirjallisuus. Jakson vieraana on kirjailija Reetta Niemelä, joka on kirjoittanut erityisesti luontoaiheisia lasten tietokirjoja. Kuulemme hänen ajatuksiaan muun muassa tutkitun tiedon ja tarinallisuuden suhteesta lasten tietokirjallisuudessa sekä lasten tietokirjallisuuden merkityksestä ja asemasta. Samalla tutustumme myös Niemelän kirjalliseen tuotantoon. Haastattelijana toimii Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Nyt on luvassa useiden hottisparien kuulumisia: tässä jaksossa me jutellaan Kylie Jenneristä ja Timothée Chalametista, Sabrina Carpenterista ja vähän eksä Barry Keoghanista sekä Gracie Abramsista ja Paul Mescalista.Kylie ja Timothée on nähty julkkistapahtumissa erittäin rakastuneina. Samalla parin eriävät asuvalinnat ja henkilöbrändit ovat herättäneet myös ilkeää kommentointia (ja me ollaan niin kyllästyneitä tähän).Juuri Grammy-palkintoja voittaneella Sabrinalla menee urallisesti kovaa. Dolly Partonin kanssa duetoinut Sabrina taisi välittää uudella musiikkivideollaan viestin eksälle Barrylle – mielestämme varsin tehokkaasti!Gracien ja Paulin huhuttiin alkuvuodesta eronneen, mutta nämä kaksi roihuttavat edelleen niin rakkauttaan kuin röökejään täydellä liekillä. Jaksossa me kuullaan fantastinen tosielämän kohtaaminen Paul Mescalin kanssa aivan lähipiiristä! 

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Menestystä Etsimässä -podcastin uusimmassa jaksossa sukellamme poikkeukselliseen yrittäjätarinaan, jossa yhdistyvät intohimo, sattuma ja määrätietoinen tekeminen. Vieraana on Heikki Lehmuskoski, joka on tällä hetkellä mukana monessa – muun muassa BoostWith.AI-yrityksen kautta tekoälyratkaisujen kehittämisessä. Hänen polkunsa yrittäjäksi ei kuitenkaan ole ollut perinteinen, vaan matka on kulkenut kauppiasperheen kasvattina helikopterilentämisen kautta yrityskauppojen ja yritysten kehittämisen pariin.Heikki kasvoi kauppiasperheessä, mutta päätti nuorena, ettei hänestä tulisi kauppiasta. Sen sijaan haaveena oli helikopterilentäjän ura, mutta kallis koulutus ei ollut itsestäänselvyys. Ratkaisuna Heikki päätti hankkia oman helikopterin ja kouluttautua sillä – konsepti, joka Excelissä näytti täydelliseltä, mutta todellisuus opetti nopeasti yrittäjyyden raadollisuudesta.Kun koneeseen tuli yllättäviä huoltotarpeita ja lopulta onnettomuus vei koko liiketoiminnan, unelma helikopterilentämisestä mureni. Tämä oli myös Heikin ensimmäinen kokemus yritystoiminnan riskialttiudesta ja taloudellisista takaiskuista – mutta ei suinkaan viimeinen kokemus liiketoiminnasta.Helikopteribisneksen jälkeen Heikki siirtyi liiketoimintaan, jossa hän on hankkinut ja kehittänyt erilaisia yrityksiä. Mukana on ollut osteopatiakoulutusta, panimotoimintaa, potilastietojärjestelmiä ja metalliteollisuuden yrityksiä. Keskeinen ajatus on ollut löytää yrityksiä, joilla on potentiaalia, ja kehittää niitä eteenpäin joko modernisoimalla toimintaa tai laajentamalla niiden liiketoimintaa.Heikin toimintatapa muistuttaa amerikkalaisen Cody Sanchezin Main Street Millionaire -filosofiaa, jossa ostetaan ja kehitetään kassavirtaavia yrityksiä ilman, että itse toimii operatiivisena yrittäjänä. Suomessa tämä malli on vielä harvinaisempi, mutta yritysten sukupolvenvaihdosten ja eläköityvien yrittäjien myötä markkinassa on paljon mahdollisuuksia.Tekoäly tuo merkittäviä muutoksia yritysmaailmaan – kilpailu kiristyy, rutiinityöt automatisoituvat ja päätöksenteko nopeutuu. Samalla tekoäly haastaa perinteisiä toimialoja ja niiden logiikkaa. Podcast-jaksossa keskustellaan siitä, miten yritykset voivat hyödyntää tekoälyä kilpailukykynsä parantamiseksi ja millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia se avaa.Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?Heikki ja Antti pohtivat tekoälyn vaikutuksia työelämään ja yritysmaailmaan laajemmin. Onko kaikki työpaikat automatisoitavissa? Miten yritykset voivat suojata kilpailuetunsa tekoälyn aikakaudella? Entä miten teknologia muuttaa kansainvälistä kilpailua ja markkinoille pääsyä?Keskustelua vetää tuttuun tapaan kasvuvalmentaja Antti Pietilä.

Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna

Konsta Hietanen palkittiin Päijät-​Hämeen Vuoden yksinyrittäjänä Päijät-Hämeen Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa perjantaina.- Yrittämistähän tämä on nimenomaan ollut, isolla Y:llä, sanoi Hietanen Radio Voimalla tiistaina ja jatkoi.- Pohdin tätä siellä maakunnallisissa juhlissa, katsoin ympärilläni muita yrittäjiä ja loppupeleissä tuollaisissa tilanteissa heidän kanssaan samoissa pöydissä olen ollut aika vähän. Monesti ennemminkin olen ollut viihdyttämässä siellä lavalla.Taiteilija kokee olevansa syntynyt muusikoksi ja esiintyjäksi.- En pysty musiikkia tai esiintymistäkään lopettamaan niin kauan, kuin vaan täällä olen. Samalla tavalla kuin tarvitsen happea, tarvitsen sitä, Hietanen mietti syvällisesti.Kuuntele haastattelusta, mikä osa yrittäjyydessä on Hietasen mielestä ikävää hommaa, millainen kesä monitaiturilla on tiedossa ja millainen työtarjous saisi hänet harkitsemaan yrittäjyydestä luopumista.

Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä, Petteri Luoto ja chef de partie Pauli Aalto-Setälä istuvat ravintola Mamin takahuoneessa lounastauolla ja keskustelevat maailmanmenosta tuorein ajatuksin. Jutustelu käy Itämeren nykytilasta, pikaruuasta ja Street Foodista. Samalla jatketaan leivitysohjeen muistelemista, joka alkoi jo edellisessä jaksossa.

Epilepsia on yksi maailman yleisimmistä neurologisista sairauksista ja noin 50 miljoonaa ihmistä elää Epilepsialiiton mukaan epilepsian kanssa. Epilepsialiiton hallituksen jäsen ja erikoislääkäriLeena Kämppikertoi tiistaina Radio Voimalla, että yleinen aivoterveydestä huolehtiminen on jokaiselle tärkeää.- Emme voi varsinaisesti ehkäistä epilepsiaan sairastumista. Meistä osalle se on koodattu geneettisesti, mikä on harvinaisempaa. Mutta jos saa vaikka aivoinfarktin, josta voi tulla liitännäisenä aivoinfarktin aiheuttama epilepsia, niin siihen prosessiin emme voi vaikuttaa, neurologi havainnollisti ja jatkoi.- Yleisesti aivoterveyttä voisimme kuitenkin hoitaa mahdollisimman hyvin, hoitaen riskitekijöitä kuntoon, ettei tulisi niitä infarkteja.Kuuntele haastattelusta, miten yleinen sairaus epilepsia Suomessa on ja miten meillä menee muuhun maailmaan verrattuna Samalla selviää, miten epilepsia diagnosoidaan, millä tavalla se vaikuttaa sairastuneeseen sekä lähipiiriin. Entä millainen on tilanne epilepsian hoidossa ja tutkimuksessa ihannetapauksessa tulevaisuudessa epilepsialääkärin mielestä?

Nousevien talouksien BRICS laajentui vuoden alussa jo kymmenen jäsenmaan ryhmäksi. Samalla ryhmä hakee rooliaan muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. BRICSin perustajiin lukeutuva Venäjä toivoo ryhmittymästä vastavoimaa lännelle. Tosiasiassa löyhä maaryhmä ei ole yksiniittisesti tukemassa Venäjää Ukrainan sodassa eikä halua BRICSille omaa valuuttaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut BRICS-maita 100 prosentin tuontitulleilla, jos maat etenevät osan ajamissa suunnitelmissa irtautua dollarista reservivaluuttana. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Argentiinan ja Saudi-Arabian pakittaminen täysjäsenyydestä saattoi vauhdittua sen vuoksi, että ryhmän suunnasta ja mainevaikutuksesta on epävarmuutta. Thaimaasta tuli tammikuussa BRICS-ryhmän kumppanimaa. Arvostelijoiden mukaan se on riskialtista, sillä BRICS voi kehittyä Thaimaan kannalta epäedulliseen suuntaan. Ohjelmassa haastateltavaa thaimaalaisprofessoria huolettaa, että BRICS vetää Thaimaan mukaan konflikteihin ja jännitteisiin, jotka eivät sille kuulu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomen Vuokranantajat ry:n aluepäällikkö Markus Grahn toimii itse myös vuokranantajana ja hänen oma hakuvahtinsa verkkosivuilla antaa viitteitä Lahden suosituimmista vuokra-asuntoalueista. - Ylivoimaisesti suosituin alue, hakuvahdin mukaan, on Karisto. Suosittu on myös koko Niemen alue. Sinne tulee eniten hakuvahteja, mutta itselläni ei ole siellä asuntoja tarjota, Grahn kertoi Radio Voimalla perjantaina ja jatkoi. - Niemen alue satamasta kaikkinensa on ollut jo viimeiset pari vuotta suosittu, mutta siellä on hirveän vähän tarjolla vuokra-asuntoja. Grahnin mukaan keskustan vetovoima on päinvastoin hiipunut myös vuokra-asuntomarkkinoilla. - Keskustasta vyörytään tasaisesti noin kahden kilometrin säteelle, Grahn pohti. Alan asiantuntijana Grahn kannustaa vuokralaisia vuokra-asuntojen ylitarjontatilanteissa myös kilpailuttamaan vuokra-asuntojen hinnat samalla tavalla kuin muut palvelut kilpailutetaan. - Ainahan neuvotaan parin vuoden välein kilpailuttamaan nettisopimukset ja puhelinliittymät. Vertauskuvainnollisesti nyt on vähän sama tilanne, Grahn neuvoo. Kuuntele haastattelusta, miten asumistuen leikkaukset vaikuttavat vuokra-asuntojen vaihtoon tällä hetkellä ja mitkä muut seikat ratkaisevat valinnoissa. Samalla selviää, mitkä kolme vaatimusta pitävät edelleen pintansa vuokralaisten vaatimuksissa uuden vuokra-asunnon etsinnässä.

Mikä menetetty mahdollisuus onkaan tylsä ja mitäänsanomaton rekrymarkkinointi. Työnantaja voi olla vaikka kuinka mielenkiintoinen ja välittävä ja kaikkea siltä ja väliltä, mutta kun se pitäisi pystyä sanoittamaan, iskee tenkapoo. Lopputuloksena kaikki firmat niputetaan työnhakijan toimesta samaan harmaaseen massaan. Bronxcastissa Rookien pääpukari Arttu Käyhkö listaa viisi termiä, jotka pitäisi kieltää rekrymarkkinoinnissa lailla. Samalla ne lienevät viisi yleisimmin ko. tarkoituksessa käytettyä ilmaisua - ymmärrätte siis yskän.  Kuuntele ja tunne pisto rinnassasi! https://www.rookiecom.fi/bronxcast-201-viisi-termia-jotka-pitaisi-kieltaa-rekrymarkkinoinnissa-lailla

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752 Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752 Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Pontuksen kuuluminen: Miksi entistä idolia vastaan on niin helppo kääntyä? Ensimmäinen selitys on transferenssista eli tunteensiirrosta seuraava isänmurha. Omat fantasiat projisoidaan ihannoituun kohteeseen, mistä seuraa myöhemmin tarve tuhota isähahmo, jotta voisi itsenäistyä. Hieman jalostuneempi selitys voisi olla kiitollisuudenvelan sietämättömyys, joka on tyypillistä erityisesti miehille. Kolmas, laajempi selitys on kulttuurinen vaatimus esittää itsensä valmiina, osaavana ja itseriittoisena, ilman vaikutteita tai menneisyyden noloa haparointia. Veikan kuuluminen: Flunssatunnelissa kuukauden viettäneenä tulee kysyneeksi, palaanko enää toimintakykyiseksi. Samalla huomaa, miten hauras on ihmisen kokemus “normaalista” toimintakyvystä. Pystyvyyteen tottuneiden ihmisten olisikin välillä hyvä vähän sairastaa ja tarkastella yhteiskuntaa vaihtelevan toimintakyvyn näkökulmasta. Pontuksen vaiva: Berghain on mahdollisesti viimeinen millenniaaliutopia, eksklusiivinen tila, johon kuuluu lupaus kielletyistä nautinnoista ja itsensä kadottamisesta. Se on Elon Muskista vapaa vyöhyke, johon jonottamista on ehdotettu metaforaksi koko nykytaidemaailmalle. Berghainin legendaarisuus liittyy myös siihen, että paikasta on vain vähän visuaalista “todistusta”: maine perustuu suulliseen legendan heittämiseen. Mitä tämä kertoo haluistamme laajemmin? Entä mitä tapahtuu intensiteetin jälkeen? Veikan vaiva: Queen of Fucking Everything -sarjaa on ylistetty, mutta miten luokka esitetään sarjassa? Erottuu kaksi luokan valottamisen tapaa. Ensimmäinen on kliseinen ja ulkoisiin tunnusmerkkeihin ripustautuva, toinen taas kuvaa ihmisten jatkuvaa seilaamista yhteiskunnallisista asemista toiseen, palkkatyöstä velkaan, mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen, yrittämiseen ja harmaaseen talouteen. Suositukset/jaksossa mainitut asiat Petollinen valo - ja Unohduksen Epidemia https://www.tanssintalo.fi/ohjelma/liisa-pentti-petollinen-valo-ja-unohduksen-epidemia Sponsoroidussa suosituksessa tanssiteos, joka käsittelee jatkuvan näkyvänä olemisen problematiikkaa. Miten piiloutua ja löytää yhteyksiä, kun kaikkialla vallitsee banaali näkyvän “totuus”? Ko:mi & Minna Records https://www.minnarecords.com/ Feministisen levy-yhtiön julkaisema levy on osa Sanna Komin suden ja ihmisen kanssaeloa käsitteelvää väitöskirjaa, mutta myös kamarimusiikista vaikutteita saanutta nättiä indietä. Hereillä mutta mihin hintaan - Nykytaiteen millenniaaliantologia https://www.khaospublishing.com/publications/hereilla-mutta-mihin-hintaan-nykytaiteen-millenniaaliantologia Kevyt kirja, joka avaa läpileikkaavasti suomalaisen nykytaideskenen kokemusta maailmasta ja taiteesta Anna Jensenin Wauhaus-arvio https://mustekala.info/siirtymisen-hetkia/ HS-juttu nuorten naisten asenteista https://www.hs.fi/feature/art-2000010856527.html Tilaa yhteistyökumppanimme Kansan uutiset ja lue jaksossa mainittu Noora Kotilaisen haastattelu militarismista: https://ku.fi/tilaa Tilaa lisäjaksot Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Tässä jaksossa tarkastellaan viime vuotta 2024. Samalla kuunnellaan myös muutamia klippejä vuoden 2024 jaksoista. Daniel Nummelan vieraana Mika Järvinen. 

Kasper ja Mikko tutustuvat Puotilan Taikatalveen, joka on led-valopuisto, jossa monet joulupukit kohtaavat sienet ja orkideat. Samalla keskustellaan tärkeistä asioista: miten neulotaan mies tai voitetaan elämässä?

Yli puolitoista miljardia ihmistä äänesti tänä vuonna vaaleissa Yhdysvalloista Eurooppaan ja Intiasta Romaniaan. Samalla demokratia on ollut kovan paineen alla. Euroopasta on tullut yhä vaikeammin hallittava laitaoikeiston menestyksen myötä. Venäjä on puuttunut vaaleihin ennennäkemättömän suoralla tavalla. Yhdysvalloissa vaalit voitti presidenttiehdokas, joka uhmaa maansa demokraattisia instituutioita. Tässä maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman vuosikoosteessa tutkijat kertovat, miten demokratia selvisi vaalien supervuodesta ja mihin suuntaan vaalitulokset maailmaa vievät. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Kasper ja Mikko käyvät Salakaupassa ja tapaavat Johan Olinin. Samalla keskustellaan siitä, mitä liika minä-pronominin käyttö kertoo sinusta ja tehdään taidetta pienellä pensselillä.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toimittaja Pasi Heikura laittaa eksegetiikan professori Marti Nissisen kanssa Raamatun numerot järjestykseen. Samalla selviää mitkä luvut toistuvat siellä muita useammin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu kun lusikat menevät ristiin. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Olemme aina jonkun tunteen vallassa, vaikka emme välttämättä itse huomaa sitä. Nyt tiede on selvittänyt, miten voimakkaasti pelko, inho, ilo tai viha näkyvät aivoissamme. Samalla ymmärrys on kasvanut siitä, miksi emme saa tunteita hallintaamme ja miksi järki ja tunne eivät toimi vastakkain. Miten tunteet vaikuttavat elämäämme, päätöksiimme ja kehoomme? Ja miksi tiedostettu tunne on vain jäävuoren huippu? Haastateltavana on tutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen.