Podcasts about samalla

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti Roomalaiskirje lukuja 7–8 ja kristityn todellisuutta: sisäistä taistelua synnin ja armon välillä – sekä vapauttavaa evankeliumia, joka kantaa kaiken keskellä. Mitä vaihtoehtoja meillä on, kun huomaamme synnin riippuvan meissä kiinni? Kieltäminen, epätoivo vai parannuksen tie? Parannus ei ole itsensä parantamista, vaan syntien tunnustamista ja anteeksiantamuksen vastaanottamista. Ratkaisu ei löydy ihmisestä, vaan yksin Kristuksesta. Opetus kuljettaa Paavalin kysymyksestä: “Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” riemulliseen vastaukseen: “Kiitos Jumalalle, Jeesus Kristusn, meidän Herramme, kautta!” Samalla avautuu Room. 8:n huudahdus: ei mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Opetuksessa käsitellään: • kristityn kilvoitus: henki vastaan liha • lain ja evankeliumin oikea ymmärtäminen • Kristuksen sovitustyö kaiken perustana • Pyhän Hengen työ uskovassa • varmuus pelastuksesta ja tulevasta ylösnousemuksesta Tämä on lohduttava ja vapauttava opetus sinulle, joka kamppailet, väsyit tai kyselet riittävyydestäsi. Kristuksen työ on riittävä – ja se kantaa perille asti.

Jakso 1: Myytit, megatrendit ja skenaariot – millaisia tulevaisuuksia tekoäly meille avaa? Tekoälyjohtajat-podcastin avausjaksossa pureudutaan tekoälyyn liittyviin myytteihin, megatrendeihin ja tulevaisuusskenaarioihin sekä ennen kaikkea siihen, mitä ne tarkoittavat yritystoiminnan näkökulmasta. Tekoälyinvestointien ja -kokeilujen määrä kasvaa vauhdilla, mutta samaan aikaan kasvaa myös epävarmuus: mihin tulisi panostaa, miten ennakoida riskejä ja mistä ylipäätään aloittaa. Tässä jaksossa keskustellaankin siitä, miten johtaja voi tehdä kestäviä ja oikeansuuntaisia valintoja nopeasti muuttuvassa teknologisessa toimintaympäristössä. Samalla sivutaan tekoälyn vaikutusta työn merkityksellisyyteen. Jaksossa keskustelevat väitöskirjatutkija Tiia Suomivuori Jyväskylän yliopistosta, erikoistutkija Pauli Komonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Anna-Mari Simunaniemi (Jamk), Tiia Suomivuori (JYU), Pauli Komonen (VTT) Julkaisuaika ja -paikka: Julkaistu 18.2.2026, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto Tilaajat: Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä -projekti, Meaningful Digital Evolution (MDE) -projekti Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International Viittausohje: ⁠⁠Tekoälyjohtajat-podcast kausi 1, jakso 1 ⁠© 2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lisenssi ⁠⁠⁠CC BY-NC-ND4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/?ref=chooser-v1 Tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/44319

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Kriittinen infrastruktuuri digitalisoituu nopeasti, mutta hankintamallit, pitkät elinkaaret ja julkinen sääntely tekevät kehityksestä poikkeuksellisen haastavaa. Samalla ohjelmistoyrityksen on löydettävä kestävä liiketoimintamalli toimialoilla, joissa yksittäiset projektit ovat pieniä, kilpailutukset raskaita ja teknologiset valinnat sitovat vuosiksi eteenpäin. Tässä jaksossa vieraana on Matti Myllylä (M-Technology / WiseMaster). Hänen polkunsa maatalouden kirjanpito-ohjelmistoista kriittisen infran SaaS-ratkaisuihin kulkee IT-kuplan, mobiiliteknologian murroksen, julkisten toimialojen ja kiertotalouden kautta.Jaksossa pureudummeyrittäjäpolku maataloudesta ohjelmistoliiketoimintaanIT-kuplan vaikutukset ja siirtymä alihankinnasta omiin tuotteisiinmobiiliteknologian varhaiset vuodet ja laitebisneksen roolifokuksen hakeminen ja irtautuminen sivupoluistakunnossapidon, jätehuollon ja energiasektorin digitalisointijulkiset hankinnat, kilpailutusrajat ja SaaS-myynti erityistoimialoillasiirtymä puhtaaksi SaaS-yhtiöksi ja vähemmistösijoittajan rooliWiseMasterin tarina kuvaa, miten niche-markkinoille rakennetaan asema kärsivällisesti ja operatiivisesti. Keskustelu avaa, miltä näyttää ohjelmistoyhtiön arki toimialoilla, joissa virheet näkyvät suoraan yhteiskunnan peruspalveluissa, ja miten fokuksen, modulaarisen tuotteen ja tulorahoituksen varaan voi rakentaa noin kahden miljoonan liikevaihdon SaaS-liiketoiminnan.Sisällysluettelo [00:00] Jakson tausta ja Matti Myllylän yrittäjäpolun alku [05:40] Maatalouden ohjelmistot ja ensimmäiset tuotteet [11:20] IT-kupla ja siirtymä omiin ratkaisuihin [17:45] DriveMaster, TimeMaster ja WiseMasterin synty [24:10] Mobiililaitteet, HTC ja laitebisneksen merkitys [31:30] Julkinen sektori, palotarkastukset ja opit epäonnistumisista [39:50] Fokuksen löytäminen kunnossapitoon ja energiaan [47:15] Jätehuollon digitalisointi ja itsepalveluasemat [55:40] Kokonaisvaltainen materiaalinhallinta ja jäljitettävyys [01:03:10] SaaS-malli, hinnoittelu ja myynti erityistoimialoilla [01:11:30] Nykytila, tekoälykomponentit ja tulevaisuuden suuntaMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta SaaS- ja ohjelmistoliiketoiminnasta, jossa Antti Pietilä keskustelee yrittäjien ja päättäjien kanssa kasvusta ja liiketoiminnan realiteeteista. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa yleisimmillä podcast-alustoilla. Voit seurata kanavaa ja osallistua keskusteluun kommentoimalla jaksoa.Tutustu myösMatti Myllylä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/matti-myllyl%C3%A4-3414b6/WiseMaster: https://www.wisemaster.fi/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

EU-parlamentti äänesti turvapaikan hakijoiden karkoituksista maihin, joihin hakijoilla ei ole suoraa yhteyttä. Samalla parlamentti päätti palautuskeskusten käyttöönotosta EU:n ulkopuolella, sekä niin sanotusta turvallisten maiden listasta turvapaikkahakemusten ja palautuspäätösten nopeaan käsittelyyn. Ottaako Eurooppa mallia Trumpin maahanmuuttopolitiikasta? Ollaanko Eurooppaan rakentamassa ICE-tyylistä palautuskoneistoa? Aiheesta keskustelvat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Jussi Saramo (vas. / left) ja Eero Heinäluoma (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä kertaa arvostelussa Saksalainen sotaelokuva Der Tiger, joka tuli Prime Videoon. Tätä elokuvaa suositeltiin minulle ja haluttiin myös kuulla meikäläisen mietteet, joten päätin tämän katsoa. Samalla aloitan Ossi Kuvakarjun elokuvahaasteen 2026, sillä tämä sopii sen kohtaan 8. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Tai oletko edes kuullut tästä? Mikä on sinun suosikki sotaelokuva? 

Me tarvitsemme vaativuutta, tavoitteita ja päämäärätietoisuutta. Samalla vaativuus voi kuitenkin kääntyä meitä itseämme vastaan ja alkaa rikkoa. Tiedämme, että vaativuus kuormittaa ja voi johtaa uupumiseen. Korkealle asetettujen tavoitteiden rinnalle saattaa hiipiä riittämättömyyden tunne.Vaativuudella on silti myös toinen puolensa. Juuri siksi on tärkeää oppia olemaan viisaasti vaativia. Olennaista on tunnistaa, milloin vaativuus tukee meitä ja milloin se muuttuu haitalliseksi.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologi, psykoterapeutti, psyykkinen valmentaja ja tietokirjailija Jaana Blom. Nina ja Jaana keskustelevat siitä miten olla viisaasti vaativa. Jaana on kirjoittanut kirjan Vaativa mieli - Kuinka olla viisaasti vaativa (Atena, 2025).Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä vaativuudella tarkoitetaan? - Millaisia tekijöitä vaativuuden taustalla on? - Miten vaativuus vaikuttaa suorituskykyyn ja jaksamiseen? - Miten olla viisaasti vaativa?—Kaupallinen yhteistyö, Teollisuusliitto & vakuutusyhtiö Turva: Turvassa työpaikalla -podcast—Lisätietoja:Jaana Blomin nettisivut.Jaanan Blom Instagramissa.Vaativa mieli. Kuinka olla viisaasti vaativa (Atena, 2024).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti vuoden 2026 rytinällä. Ensin Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin. Perään esitettiin uhkavaatimus Grönlannin haltuunottamiseksi Tanskalta. Myös Yhdysvaltain keskuspankin itsenäisyyttä puolustanut pääjohtaja asetettiin rikossyytteeseen. Samalla maata ravistelevat mielenosoitukset maahanmuuttoviraston agentin ammuttua Yhdysvaltain kansalaisen Minneapolisissa. Onko Trumpilla tie auki yhä autoritaarisimmille otteille sekä Yhdysvaltojen sisällä että maan rajojen ulkopuolella? Kyteekö Minnesotan tapahtumissa laajempien protestien siemen Trumpin linjaa vastaan? Luhistuuko Yhdysvaltain imperiumi sisäisesti, kuten kansainvälisen oikeuden emeritus­professori Martti Koskenniemi arvelee? Yhdysvaltain tilannetta analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen työelämä on murroksessa, jonka vauhti haastaa kykymme uudistua ja luoda uusia mahdollisuuksia. Tekoäly ja kasvavat kokemusvaatimukset nakertavat entry-level -paikkoja ja lyhytkin poissaolo työelämästä voi syventää kokemuskuilua, mikä kaventaa tuhansien nuorten ja alanvaihtajien mahdollisuuksia päästä sisään työelämään.  Samalla uudenlaisen osaamisen tarve työpaikoilla kasvaa, eikä vastuu ole yksin koulutusjärjestelmällä. Yritykset ovat uuden avainroolin edessä: tulevaisuuden osaajien kasvattajina, kouluttajia ja jatkuvan oppimisen rakentajia.  Tässä jaksossa kysymme: Mikä on työnantajien rooli tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa ja miten työpaikoilla voidaan tukea osaamisen ja kokemuksen kasvamista? Entä mitä vaaditaan, jotta potentiaalin rekrytointi onnistuu?  Vieraina ovat HIVE-koodikoulun johtaja Mika Friman ja SOK:n henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori. Keskustelua vetää Deloitten kasvusta ja myynnistä vastaava partneri Sami Laine.--Better is Possible on Deloitten ja Demos Helsingin yhteinen hanke. Tämä podcast kokoaa johtajia, asiantuntijoita ja muutoksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten Suomi voi rakentaa paremman tulevaisuuden murrosten keskellä. 

Samuel on takaisin Cityn aamussa, ja paluu ei todellakaan tapahdu pehmeästi. Jere järjestää yllätyksen heti ensimmäisenä työpäivänä pitkän loman jälkeen, ja Samuel päätyy suoraan Jessica Reimanin kidudettavaksi, eikä armoa anneta. Kuinka mies selviää koettelemuksesta? Samalla keskustellaan suomalaisten mahdollisuuksista olympiamitaleihin, ja Samuel tuo mukanaan myös iloisen yllätyksen. Lisäksi jatketaan puheita Jeren uudesta Mazdasta, joka on yllättävän kova menopeli. Kuuntele aamun jutut tästä!

1970-luvulla Yhdysvallat kävi läpi valtavaa kulttuurista murrosta. Käynnissä oli Vietnamin sota ja kansalaisoikeusliike tasa-arvopyrkimyksineen oli voimissaan. Samalla vuosikymmenellä tehtiin myös All in the Family -televisiosarjaa (suom. Perhe on pahin), jonka Carroll O'Connorin näyttelemä päähenkilö Archie Bunker on New Yorkin Queensissa asuva, toisen maailmansodan veteraani ja duunari. Sovinistinen ja rasistinen Archie Bunkerin hahmo edusti niitä valkoisia amerikkalaisia, jotka tunsivat, että heidän arvonsa ja elämäntapansa olivat uhattuna nopean liberaalin muutoksen keskellä. Sarjan luoja, liberaali Norman Lear loi Archien varoittavaksi esimerkiksi suvaitsemattomuudesta. Suuri osa konservatiivisesta yleisöstä ei kuitenkaan nähnyt Archieta pilkan kohteena, vaan sankarina, joka "sanoo asiat niin kuin ne ovat". Archie Bunkeria käytetään edelleen vertailukohtana nykypolitiikassa. Archie Bunkeria ei 1980-luvun jälkeen nähty televisiossa kuin uusintoina, mutta Trey Parker ja Matt Stone loivat 1990-luvulla alkaneen ja sittemmin aikuisten kulttisuosioon nousseen animaatiosarjan Souh Parkin rääväsuisen ja ilkeän lapsen, Cartmanin, Archie Bunkerin muotin päälle. Mutta ennen kaikkea Archie Bunkerin hahmon katsotaan usein selittävän Donald Trumpin suosiota ja populismin nousua: molemmat vetoavat tyytymättömyyteen, jota koetaan poliittista korrektiutta ja eliittiä kohtaan. Haastateltavana ovat John Morton -keskuksen tutkijatohtori Oscar Winberg, joka tutki amerikkalaisen televisioviihteen ja politiikan suhdetta kirjassaan “Archie Bunker for President: How One Television Show Remade American Politics” (University of North Carolina Press), käsikirjoittaja Yasir Gaily (mm. Ylen uutissatiirit Kovan viikon ilta ja Noin viikon uutiset) ja Itä-Suomen yliopiston viestintätieteiden professori Outi Hakola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, paneelisteina Jussi, Jouni, Ville, Santtu ja Jake.Tässä jaksossa:Jussi, Jouni ja Santtu perkaa Leeds peliä ja ennakoi Fulhamin vierailua.OLSC Finland some:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠instagram.com/⁠⁠⁠⁠olsc_finland/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠facebook.com/⁠⁠⁠OLSCFINLAND⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/⁠⁠⁠olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠bsky.app/⁠⁠⁠⁠profile/olscfinland.bsky.social⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tiktok.com/@olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Yhdistys:⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kauppa: ⁠⁠⁠slfcky.tarramesta.fi⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Lakisääteinen eläkejärjestelmä on murroksessa. Samalla yritykset etsivät uusia keinoja tukea henkilöstönsä taloudellista turvaa.Mandatumin asiakkuusjohtaja Janne Sjöman ja Head of corporate & retail legal Juho Koikkalainen keskustelevat siitä, millaisia muutoksia eläkejärjestelmässä on tapahtunut ja mikä rooli lisäeläkkeillä on osana yritysten palkitsemisen kokonaisuutta. 

Jari Sarasvuon legendaarinen Puolita vitutus, tuplaa tulokset -verkkovalmennus käynnistyy jo kahdennentoista kerran. Teimme sen kunniaksi pitkästä aikaa podcast-jakson, jossa Jari kertoo, miksi 27 viikon muutosmatkalle kannattaa lähteä. Samalla puhutaan laajemmin pelon tunnistamisesta, merkityksen voimasta, motivaation rajallisuudesta, toiston ja säännöllisyyden arvosta, tylsyyden ja tuskan pilvestä ennen läpimurtoa sekä viidestä menestystekijästä, jotka kasvavat korkoa korolle.Tutustu ja osallistu valmennukseen osoitteessa trainershouse.fi/pvtt12

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä ihastellaan Rovaniemen lumisia maisemia ja kuuran koristamia puita. Samalla pohditaan, tuleeko linnuille yön aikana kylmä, jos pakkasta on runsaat parikymmentä astetta. Lintuharrastaja Ismo Kreivi antaa Ounasvaaran kupeella Juha Laaksoselle myös neuvoja talvisten metsäjäniksien kuvaamiseen.

Miten rohkea tekeminen, selkeät valinnat ja jatkuva kehittyminen vievät yrittäjää eteenpäin? Tässä Liftcast-jaksossa Noora Fagerström kertoo avoimesti omasta polustaan, yritysten kasvattamisesta ja niistä päätöksistä, jotka ovat määrittäneet hänen uransa suunnan.Noora puhuu yrittäjyyden todellisuudesta: epävarmuudesta, riskinotosta, paineesta ja jatkuvasta oppimisesta. Samalla hän avaa konkreettisia oppeja Jungle Juice Barin kasvusta sekä siitä, miten hän tekee päätöksiä tilanteissa, joissa täydellistä tietoa ei ole koskaan saatavilla.Jos haluat ymmärtää, miten menestyvät yrittäjät ajattelevat, toimivat ja rakentavat kestävää kasvua muuttuvassa maailmassa, tämä jakso on sinulle.00:00 Intro & alkupuhe 01:49 Noora Fagerström esittely ja yrittäjyys04:27 Yrittäjyyden ilmapiiri ja haasteet Suomessa06:02 Rahoituksen ja kasvun vaikeudet07:13 Nooran yrittäjätarina ja Jungle Juice Bar14:45 Luovuttamisen hetket ja kasvun haasteet17:02 Kansanedustajuus ja yrittäjyyden ymmärrys20:00 Verotus, kansainväliset investoinnit ja päätöksenteko24:00 Yrittäjyyden asenteet, yksinäisyys ja vinkit33:00 Loppusanat & kiitokset

Björn Wahlroosin perheen sijoitussalkusta selvästi alle puolet on pörssilistattuja osakkeita. Private equityn, private debtin, venture capitalin ja hedgesijoitusten osuus on merkittävä.Se ei ole ollut viime vuosina voittava allokaatio.”Tässähän on monta ihmeellisyyttä. Hedgerahastot tuottavat suunnilleen nollaa. Venturessa listautumiset ovat olleet jäissä eikä innostus ole ollut järin suurta”, Wahlroos sanoo.Suomalaisista pörssiyhtiöistä Wahlroos omistaa isommin UPM-Kymmeneä ja Mandatumia, joista jälkimmäinen kantaa hänen aikoinaan perustamansa investointipankin nimeä. Nordea- ja Sampo-omistuksensa Wahlroos kertoo pääosin myyneensä.Jaksosta selviää myös, mikä on Wahlroosin tämän hetken suurin suora osakesijoitus."Jos edellinen vuosikymmen oli ennen kaikkea listaamattomien assettien suurta kulta-aikaa, niin kaikkiahan on yllättänyt se tosiasia, että maailmassa on [viime vuosina] ollut yksi yksinkertainen sijoitus ylitse lähes kaiken, ja se on ollut S&P 500 -indeksi."S&P 500:n menestystä ovat siivittäneet ennen muuta muutamat teknologiayhtiöt. Samalla niiden markkina-arvot ovat paisuneet melkoisiksi. Viisi suurinta pörssiyhtiötä muodostaa noin 30 prosenttia S&P 500:sta. Paitsi niiden painot myös niiden markkina-arvot ovat nousseet melkoisiksi.”Me itse asiassa olimme sijoittajana NVIDIAssa ajan, joka antoi varsin hyvän tuoton, mutta lähdimme liian aikaisin pois, aika lähellä näitä nykyisiä tasoja mutta selvästi alempana. Argumentti [NVIDIAsta luopumiseen] oli se, että kasvu, joka on sisällytetty nykyiseen tuottoennusteeseen, tuntui niin käsittämättömältä ottaen huomioon, että niiden asema maailmassa on jo nyt niin keskeinen."Jaksossa Wahlroos kertoo myös näkemyksensä siitä, miltä ikuisuussijoittajan allokaation pitäisi näyttää. Entä jäikö harmittamaan, kun Warren Buffettin Berkshire Hathaway ei tehnytkään vastatarjousta Sammosta yhtiötä Omahaan kaupanneille Wahlroosille ja Kari Stadighille?Björn Wahlroos vieraili Grillillä myös marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/41ozraW48bWn3zQRSOxtV9?si=6hz_18OeRY62jD2f-etuhwKuuntele myös pikagrilli: Millainen yhtiö on Wahlroosin suurimmaksi osakesijoituksekseen mainitsema Rolls Royce?https://open.spotify.com/episode/6kkBMwAkAmA24FwCsZkB9G?si=d94dac6c7fe94788

Kun yhdysvaltalainen AMD halusi haastaa Nvidian tekoälymarkkinoilla, se osti suomalaisen Silo AI:n 614 miljoonalla eurolla. Syy oli yksinkertainen: AMD:n sirut olivat tehokkaita, mutta ohjelmistokerros jäljessä.Nyt Peter Sarlinin perustama Silo on AMD:n tuotekehityslaboratorio Euroopassa. ”Asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää AMD:n laskentasuorittimia, autamme siinä että he saavat niistä mahdollisimman paljon irti, ja sen mukana tulee meidän ohjelmistokerros”, Sarlin kertoo HS Visio -podcastissa.”Meidän tiimi on nyt uniikissa positiossa siivittämässä AMD:ta eteenpäin. Samalla varmistamme, että maailmalla on vaihtoehto. On tärkeää, että ei käytetä vain yhden yrityksen suorittimia”, Sarlin sanoo.Pörssissä sijoittajat hermostuvat: teknologiajätit pumppaavat satoja miljardeja datakeskuksiin, mutta milloin tekoäly alkaa tuottaa oikeasti rahaa? Sarlin näkee asian toisin: "Tekoäly on mennyt joka puolelle. Tulevat aallot – lääketeollisuus, autot, kemia – ovat vasta tulossa."Kuuntele, miksi 39-vuotias teknologiavaikuttaja maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin Microsoft Suomessa – ja miten hän rakentaa tekoälyn ekosysteemiä 222 miljoonalla eurolla.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Lahden Karjalaseura viettää 85-vuotisjuhlaansa. Juhlaviikko käynnistyy sunnuntaina 16. marraskuuta. Lahden Karjalaseura ry:n puheenjohtaja Seija Vanhatalo ja sihteeri Anneli Arminen kertoivat Radio Voimalla perjantaina seuran toiminnasta ja siitä, miten karjalaisuus näkyy Lahden maisemissa.Kuuntele Radio Voiman podcastista, onko Lahti karjalainen kaupunki ja mitä karjalaisia perinteitä tulisi Lahden Karjalaseuran edustajien mielestä vaalia. Samalla selviää myös, pitääkö seuraan liittyäkseen olla karjalaiset sukujuuret, entä mitkä karjalaisherkut miellyttävät Annelia ja Seijaa kaikista eniten.

Lahtelaisen Total Fight Nightin thainykkeily- ja vapaaottelut koetaan Lahden Messukeskuksessa tulevana viikonloppuna. Ottelutapahtuman järjestäjä Total Center Lahden Hannu Vappula kävi Radio Voimalla yhdessä thainyrkkeilijälupaus Vilho Karjalainen kanssa kertomassa illan luonteesta.Kuuntele Radio Voiman podcastista, miten thainyrkkeily sopii Vappulan mielestä niin naisille kuin miehille ja kuka on Total Center Lahden kovin treenaaja. Samalla kuulet, miten ottelukortit koostetaan otteluiltoihin, minkälainen maine Lahdella on vapaaottelu- ja thainyrkkeilykaupunkina sekä minkälaisen salaisuuden tai mahdollisesti lupauksen Vappula antaa oman ottelu-uransa jatkon suhteen.

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Maija Vilkkumaa haluaa keskustella ulkonäön muokkauksesta: miksi sitä nykyisin tehdään jopa oman hengen uhalla? Samalla kauneuskirurgia tuntuu jotenkin suojatulta aiheelta, jota ei voisi kritisoida, jotta ei leimautuisi antifeministiksi. Ihan arkinenkin ulkonäöstä huolehtiminen vie kuitenkin monilta naisilta ja osalta miehistäkin tuhottomasti aikaa ja varoja, joten asiasta pitäisi voida puhua. Onko Pyöreän pöydän ritareilla ulkonäköpaineita? Uskovatko he, että ulkonäön muokkaus voisi tuottaa paremman elämän? Hilkka Olkinuora jatkaa kauneudesta terveyteen ja haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia mediassa läjäpäin esiintyvistä terveys- ja omahoitojutuista. Miksi niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja miksi myös eittämättä luetaan? Mitä terveysinfon tulva kertoo maailmastamme: liittyykö se kurjaan sotetilanteeseen, vanhenemiseen vaiko kenties siihen, että muun kontrollin puutteessa huomio kiinnittyy entistä enemmän omaan kroppaan? Petja Kopperoinen tuo pöytään lukufiilistelyn. Tuoreella termillä tarkoitetaan sitä, että ihminen esittää olevansa lukenut ja sivistynyt: kulttuurin äärellä poseerataan mainemielessä, ei niinkään sivistymisen takia. Kirjahyllykin voi pursuta teoksia, joihin ei ole koskaan koskettu. Ovatko ritarit huomanneet ilmiötä tai kenties löytäneet siitä merkkejä itsessään? Ja onko sillä lopulta väliä, millä tausta-ajatuksella kulttuuria kuluttaa?

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tänään vieraana toimittaja ja tietokirjailija Aarno Malin, jonka kanssa sukellamme Vastaamon tietomurtoon ja Aleksanteri Kivimäen hakkerihistoriaan – aiheeseen, josta Aarno on juuri julkaissut uuden kirjan. Keskustelussa käymme läpi, miten yksi Suomen tunnetuimmista kyberrikoksista tapahtui, millainen ihminen sen takana oli, ja mitä tämä tapaus kertoo nykypäivän verkkorikollisuudesta. Aarno avaa Kivimäen taustaa, hänen rikollista polkuaan ja oikeudenkäyntiä, mutta myös laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä: mitä Vastaamon tapaus paljasti tietoturvasta, rangaistusjärjestelmästä ja valvontayhteiskunnan kehittymisestä? Keskustelussa sivutaan myös tekoälyn roolia kyberrikollisuudessa, kryptovaluuttojen käyttöä rikollisessa taloudessa sekä sitä, miten teknologinen kehitys haastaa sekä oikeusjärjestelmää että yksilön yksityisyyttä. Samalla pohdimme, miksi inhimillinen yhteys ja empatia ovat yhä tärkeämpiä aikakaudella, jossa koneet tekevät yhä enemmän päätöksiä ihmisten puolesta. Tämä jakso on kiehtova ja ravisteleva katsaus rikollisuuden muuttuvaan maisemaan – ja siihen, mitä tulevaisuuden valvontayhteiskunta saattaa tarkoittaa meille kaikille. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv #miehenmielipodcast #aarnomalin #vastaamo #aleksanterikivimäki #hakkerointi #verkkorikollisuus #kyberrikollisuus #rikollisuus #tietoturva #kyberuhka #tekoäly #valvontayhteiskunta #kryptovaluutta #teknologia #yksityisyys #digiturva #rikoshistoria #suomipodcast #kirjailija #toimittaja #vastaamo

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, paneelisteina Jussi, Jouni, Ville, Santtu ja Jake.Vieraana Kummivieras Rasmus!Tässä jaksossa:Jussi, Ville, Jake ja Rasmus käy läpi Real Madrid pelin ja ennakoi City vierailua.OLSC Finland some:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠instagram.com/⁠⁠⁠⁠olsc_finland/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠facebook.com/⁠⁠⁠OLSCFINLAND⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/⁠⁠⁠olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠bsky.app/⁠⁠⁠⁠profile/olscfinland.bsky.social⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tiktok.com/@olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Yhdistys:Kauppa - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Keskon liikevaihdosta yli puolet tulee päivittäistavarakaupasta, siis etupäässä myynnistä K-kauppiaille. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat myös ravintoloita syöttävä, markkina-asemaltaan vahva Kespro-tukku sekä Citymarketien käyttötavaraosastot.Tulosmielessä päivittäistavarakauppa on tällä hetkellä Keskon ylivoimaisesti tärkein osa. Kesko-sijoittajan kannalta on siis ratkaisevan tärkeää, mitä päivittäistavarakaupalle kuuluu.Keskon päivittäistavarakauppa on takonut viime vuosina takonut suunnilleen seitsemän prosentin liikevoittoa, mikä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea luku. Keskon kone on rasvassa. Huono uutinen on se, että liikevoitto paitsi suhteellisina prosentteina myös absoluuttisina euroina on ollut laskusuunnassa.Laskussa on ollut myös K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Mitä Kesko on tehnyt väärin, kun K-kauppiaat eivät pärjää kilpailussa, Keskon päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli?”Markkinaosuus on tulo monesta asiasta, joista keskeisimmät ovat kauppapaikkaverkosto, laatu ja erottautuminen laadulla, ja sitten on hintataso. Kaikissa näissä meillä on toimenpiteitä, ja viimeisimmissä kvartaaliraporteissa jo alustavat tulokset rupeavat näkymään”, Akseli vastaa.Karon Grillissä Ari Akseli kertoo Keskon yhdessä kauppiaiden ja tavarantoimittajien kanssa tekemien "hintainvestointien" rakenteesta ja kauppaverkoston rakentamisesta. Entä nukkuiko Kesko hypermarketien perustamisessa, kun vuosien 2018 ja 2023 välillä ei avattu yhden yhtä uutta Citymarketia?Ensi vuodesta Kesko ennustaa, että päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoittomarginaali pysyy ”selvästi yli 6 prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon”. Muotoilu antaa olettaa suhteellisen kannattavuuden laskun jatkuvan. Absoluuttisina euroina tuloksen pitäisi kuitenkin kasvaa tästä vuodesta.”Kannattavuutemme on hallinnassa ja hyvällä tasolla. Pidämme huolta siitä, että kannattavuus säilyy, jotta pystymme investoimaan kauppapaikkaverkostoon ja olemaan hyvä osingonmaksaja”, Ari Akseli sanoo.”Samalla luomme uusia ansaintoja. On medialiiketoimintaa, on dataliiketoimintaa, on pakettiliiketoimintaa, ja – nyt tulee hyviä uutisia – ne ovat huomattavasti kannattavampia kuin päivittäistavaran myynti.”Mikko Helanderin grillaus marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8?si=wBOUB3ZjRb23r2B6E_lQEAJorma Rauhalan grillaus marraskuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/2FtKX48iDIigQc310CbcaZ?si=0ZvNZCiQQ_uzFcmZYNn2cQYhteistyössä: Kesko#päivittäistavarakauppa #kesko #ruokakauppa #kespro #sijoittaminen

Digiteknologia on mullistanut tapamme tehdä työtä. Samalla aivoillamme on täysi työ pysyä mukana jatkuvien keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Miten voimme rakentaa mieliystävällisempää työelämää, joka tukee keskittymistä, palautumista ja oppimista?Jaksossa Markuksen vieraana on aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, joka avaa tuoreimman tutkimuksen valossa, mikä nykytyössä haastaa hyvinvointiamme – ja miksi ihmisyys on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa.--Minna Huotilainen tunnetaan työstään inhimillisen työelämän puolestapuhujana ja aivotutkimuksen kansantajuistajana. Minnalta on ilmestynyt mm. teokset Keskittymiskyvyn elvytysopas, Aivot työssä ja Tunne aivosi. Tutustu Minnan työhön: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/minna-huotilainen/https://myspeaker.fi/puhujat/minna-huotilainen/

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Nikon, Santun ja Weksin tähdittämä Cancel on nyt elokuvateattereissa ja pääsin jälleen jututtamaan Tuukka Temosta, joka on ohjannut elokuvan. Tuukan kanssa juteltiin mm. siitä millaista oli tehdä elokuvaa Cancel ja millaista oli kun pääkolmikko ei ole näyttelijöitä, vaan YouTube ja some persoonia. Puhuimme tottakai mistä kaikkialta on haettu vaikutteita naureskelimme yhdessä monille hölmöille, mutta hauskoille kohtauksille joita leffassa on. Sen lisäksi lähdimme miettimään mahdollista jatko-osaa ja millaista sen ohjaaminen Temosen mielestä olisi ja millainen sen leffan pitäisi olla. Samalla pohdimme mille muulle omalle elokuvalle Temonen tekisi jatko-osan. Ja tuossa oli vain murto-osa siitä kaikesta mitä juttelimme, joten käy ihmeessä katsomassa tai kuuntelemassa koko haastattelu

Samalla kun kelit viilenee niin castilaiset lämpenee, sillä nyt keskustellaan politiikasta kenties enemmän kuin koskaan, unohtamatta tietenkään videopelejä. Juontajana toimii Niko Lähteenmäki ja kaverina studiossa on tuttuun tapaan Petri Leskinen! Jakson alussa castilaiset juhlistavat KonsoliFINin 25-vuotista taivalta, sillä niitä juhlittiin taannoin helsinkiläisessä Super Bario -baarissa. Petri ja Niko pohtivat myös, miten karavaani saataisiin kulkemaan jatkossakin yhtä tasaisesti, ja käyvät läpi samalla niin syvimmät alhot kuin tähtihetketkin vuosien varrelta. Juhlahumun jälkeen keskustelu äityy vallan poliittiseksi: käymme läpi muun muassa Xbox Game Passin taannoisia hintamuutoksia sekä EA:n uusinta miljardiluokan yrityskauppaa, johon liittyvät niin saudit kuin Donald Trumpin vävypoikakin. Ja koska vuosi on 2025, luvassa myös peliaiheisia potku-uutisia, tällä kertaa Ruotsista. Koitimme toki löytää jotain positiivistakin viime ajoilta. Mediakörnerissä keskustellaan muun muassa tanskalaisesta rikosjännäristä Oxenista, Slow Horsesista, Petrin syksyisestä Twin Peaks -innostuksesta, Nikon Back to the Future -fiilistelystä sekä The Long Walkista, jonka kävimme yhdessä katsomassa. Pelipuolella puhuttavat muun muassa täydellistä häröilyä sisältävä Baby Steps, yllättävän hyvä Digimon Story Time Stranger, Metroid Prime Remastered sekä uunituore Little Nightmares III. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan! Tämä jakso on nauhoitettu 8.10.2025. Alkubiisi: Alleycat Bit Blues ja loppubiisi: Bon Voyage, players! by: Tomi Ruuska Väliaikabiisi: OutRun the Highway by: Jukka K. Kuuntele jakso Spotifysta tai Apple Podcastista! Jakso-teaserin voi puolestaan katsastaa alta! Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Blueskyssa hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä Foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä

Suomi liputtaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Samalla viikolla eduskunnassa käsiteltiin kulttuuripoliittista selontekoa. Ja paljastettiin nurmijärveläispoliitikon, puhemies Matti Vanhasen (kesk.) muotokuva. Mikä hallitus olisi kaikkien aikojen kulttuurimyönteisin tai vihamielisin? Mitä suomenkielisen kirjallisuuden luoja Aleksis Kivi mahtaisi tuumia kansanedustajien kulttuurikannoista tai puhemiehen muotokuvasta? Onko niin sanottu impivaaralaisuus Kiven käsitteistä se, joka kaikkein voimakkaimmin vaikuttaa suomalaisessa päivänpolitiikan sanastossa ja kielessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Esko ja Suvi pohtivat, miten tunteet vaikuttavat ruoan makuun. Samalla he keksivät ratkaisun siihen, miksi Eskon kotitalouden opettaja ei pitänyt hänestä. Kaverin puolesta kyselen -osiossa pohditaan, kuinka pitkään lahjaksi saatuja kortteja säilytetään. Keskustelu johtaa siihen, että Esko peruuttaa Suvin kutsun syntymäpäivilleen. Suvilla on erikoinen ratkaisu siihen, miten hän suojautuu, jos ydinisku sattuisi. Miten käy, kun poliisin ja Alepan kärryt kohtaavat?Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Mikä tekee työstä todella merkityksellistä ja miksi oikeuslaitos on siitä yksi parhaista esimerkeistä? Mika Ilveskero, korkeimman oikeuden jäsen, ja Antti Leinonen, oikeusministeriön kansliapäällikkö, vievät meidät oikeuslaitoksen ytimeen. Keskustelu palaa monta kertaa sanaan luottamus – yksilön kokemuksesta koko yhteiskunnan perustaksi ja tulevaisuuden rakentamisen kivijalaksi. Samalla pohdimme oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeudenmukaisuutta – arvoja, jotka tekevät työstä merkityksellistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Tietokirjailija Reetta Ranta avaa lintujen merkitystä perinteessä ja nykyajassa. Samalla aukeaa, millaisia merkityksiä lintujen äänellä, ulkonäöllä ja liikkumistavoilla on ollut ja edelleen on suomalaisessa sielunmaailmassa.

Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Tietokirjailija Reetta Ranta avaa lintujen merkitystä perinteessä ja nykyajassa. Samalla aukeaa, millaisia merkityksiä lintujen äänellä, ulkonäöllä ja liikkumistavoilla on ollut ja edelleen on suomalaisessa sielunmaailmassa.

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?   PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä.  Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.  Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?  Lisäksi puhumme seuraavista:- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?  - Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset  Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.  Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?  Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sarjasuosituksia kansalle: Tuplakääk on katsonut telkkaria ja vinkkaa 3 laatusarjaa. Samalla arvostellaan taas AJLT ja tuskaillaan sarjan kohtaloa. Flow-viikonloppu: Enni tekee trendiraportin ja roustaa milleniaalit, jotka eivät tiedä, mikä on Apple Girl. Charli xcx yritti päästä Krunassa kahville, mutta kuinkas sitten kävikään? Sydney Sweeneyllä on uusia bisneksiä ja Beyoncé osaa kiittää tyylillä. Kotimainen Almada Label valloittaa maailman ja mm. Ashley Grahamin vaatekaapin. Tämä on vain osa tuoreimmasta Tuplakääk -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös satoja vain Podmessa julkaistuja jaksoja vuosien varrelta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä. Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle? Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat luonnossa hajoamattomia. Monet näistä on kielletty EU:ssa ja osa maailmanlaajuisesti. Kosteutta ja rasvaa hylkivät PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä 70 vuotta ja niitä on ehditty levittää ympäri maailmaa laivalasteittain. PFAS-yhdisteet sopivat moneen tarkoitukseen vaatteista elektroniikkaan ja ruokapakkauksista aseisiin. Millä perusteilla osa luonnossa hajoamattomista aineista on kielletty ja osaa sumutellaan muina kuluttajina kosteussuojaksi kenkiin, vaatteisiin ja myös kotisohvaan? Samalla sumuttaja vetää kosteutta ja rasvaa hylkivät suihkeet henkeen eli keuhkoihin ja siitä verenkiertoon. Kuluttajan on vaikea välttää niitä, sillä monet tuotteet on käsitelty jo valmistusvaiheessa. Ikuisuuskemikaaleista eli poly- ja perfluoratuista yhdisteistä kertovat ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko THL:stä. Toimittajana Leena Mattila.

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vaalikauden alusta lähtien oppositio on marmattanut hallituksen sote-säästöistä. Eduskunnan kyselytunneilla pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuullut kunniansa vanhushoivan ja sairaanhoidon leikkauksista. Samalla hyvinvointialueiden kuralla olevasta taloudesta on tullut alue- ja kuntavaalien ykköskysymys. Lauletaanko Vihreiden ja Vasemmistoliiton kunta- ja aluevaaliohjelmissa samaa sote-virttä kuin eduskunnassa? Minkälaisia ovat vihervasemmiston vaalireseptit? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Kasper ja Mikko tutustuvat Puotilan Taikatalveen, joka on led-valopuisto, jossa monet joulupukit kohtaavat sienet ja orkideat. Samalla keskustellaan tärkeistä asioista: miten neulotaan mies tai voitetaan elämässä?

Kasper ja Mikko käyvät Salakaupassa ja tapaavat Johan Olinin. Samalla keskustellaan siitä, mitä liika minä-pronominin käyttö kertoo sinusta ja tehdään taidetta pienellä pensselillä.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.