Podcasts about samalla

Kun yhdysvaltalainen AMD halusi haastaa Nvidian tekoälymarkkinoilla, se osti suomalaisen Silo AI:n 614 miljoonalla eurolla. Syy oli yksinkertainen: AMD:n sirut olivat tehokkaita, mutta ohjelmistokerros jäljessä.Nyt Peter Sarlinin perustama Silo on AMD:n tuotekehityslaboratorio Euroopassa. ”Asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää AMD:n laskentasuorittimia, autamme siinä että he saavat niistä mahdollisimman paljon irti, ja sen mukana tulee meidän ohjelmistokerros”, Sarlin kertoo HS Visio -podcastissa.”Meidän tiimi on nyt uniikissa positiossa siivittämässä AMD:ta eteenpäin. Samalla varmistamme, että maailmalla on vaihtoehto. On tärkeää, että ei käytetä vain yhden yrityksen suorittimia”, Sarlin sanoo.Pörssissä sijoittajat hermostuvat: teknologiajätit pumppaavat satoja miljardeja datakeskuksiin, mutta milloin tekoäly alkaa tuottaa oikeasti rahaa? Sarlin näkee asian toisin: "Tekoäly on mennyt joka puolelle. Tulevat aallot – lääketeollisuus, autot, kemia – ovat vasta tulossa."Kuuntele, miksi 39-vuotias teknologiavaikuttaja maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin Microsoft Suomessa – ja miten hän rakentaa tekoälyn ekosysteemiä 222 miljoonalla eurolla.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Lahden Karjalaseura viettää 85-vuotisjuhlaansa. Juhlaviikko käynnistyy sunnuntaina 16. marraskuuta. Lahden Karjalaseura ry:n puheenjohtaja Seija Vanhatalo ja sihteeri Anneli Arminen kertoivat Radio Voimalla perjantaina seuran toiminnasta ja siitä, miten karjalaisuus näkyy Lahden maisemissa.Kuuntele Radio Voiman podcastista, onko Lahti karjalainen kaupunki ja mitä karjalaisia perinteitä tulisi Lahden Karjalaseuran edustajien mielestä vaalia. Samalla selviää myös, pitääkö seuraan liittyäkseen olla karjalaiset sukujuuret, entä mitkä karjalaisherkut miellyttävät Annelia ja Seijaa kaikista eniten.

Lahtelaisen Total Fight Nightin thainykkeily- ja vapaaottelut koetaan Lahden Messukeskuksessa tulevana viikonloppuna. Ottelutapahtuman järjestäjä Total Center Lahden Hannu Vappula kävi Radio Voimalla yhdessä thainyrkkeilijälupaus Vilho Karjalainen kanssa kertomassa illan luonteesta.Kuuntele Radio Voiman podcastista, miten thainyrkkeily sopii Vappulan mielestä niin naisille kuin miehille ja kuka on Total Center Lahden kovin treenaaja. Samalla kuulet, miten ottelukortit koostetaan otteluiltoihin, minkälainen maine Lahdella on vapaaottelu- ja thainyrkkeilykaupunkina sekä minkälaisen salaisuuden tai mahdollisesti lupauksen Vappula antaa oman ottelu-uransa jatkon suhteen.

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Maija Vilkkumaa haluaa keskustella ulkonäön muokkauksesta: miksi sitä nykyisin tehdään jopa oman hengen uhalla? Samalla kauneuskirurgia tuntuu jotenkin suojatulta aiheelta, jota ei voisi kritisoida, jotta ei leimautuisi antifeministiksi. Ihan arkinenkin ulkonäöstä huolehtiminen vie kuitenkin monilta naisilta ja osalta miehistäkin tuhottomasti aikaa ja varoja, joten asiasta pitäisi voida puhua. Onko Pyöreän pöydän ritareilla ulkonäköpaineita? Uskovatko he, että ulkonäön muokkaus voisi tuottaa paremman elämän? Hilkka Olkinuora jatkaa kauneudesta terveyteen ja haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia mediassa läjäpäin esiintyvistä terveys- ja omahoitojutuista. Miksi niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja miksi myös eittämättä luetaan? Mitä terveysinfon tulva kertoo maailmastamme: liittyykö se kurjaan sotetilanteeseen, vanhenemiseen vaiko kenties siihen, että muun kontrollin puutteessa huomio kiinnittyy entistä enemmän omaan kroppaan? Petja Kopperoinen tuo pöytään lukufiilistelyn. Tuoreella termillä tarkoitetaan sitä, että ihminen esittää olevansa lukenut ja sivistynyt: kulttuurin äärellä poseerataan mainemielessä, ei niinkään sivistymisen takia. Kirjahyllykin voi pursuta teoksia, joihin ei ole koskaan koskettu. Ovatko ritarit huomanneet ilmiötä tai kenties löytäneet siitä merkkejä itsessään? Ja onko sillä lopulta väliä, millä tausta-ajatuksella kulttuuria kuluttaa?

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tänään vieraana toimittaja ja tietokirjailija Aarno Malin, jonka kanssa sukellamme Vastaamon tietomurtoon ja Aleksanteri Kivimäen hakkerihistoriaan – aiheeseen, josta Aarno on juuri julkaissut uuden kirjan. Keskustelussa käymme läpi, miten yksi Suomen tunnetuimmista kyberrikoksista tapahtui, millainen ihminen sen takana oli, ja mitä tämä tapaus kertoo nykypäivän verkkorikollisuudesta. Aarno avaa Kivimäen taustaa, hänen rikollista polkuaan ja oikeudenkäyntiä, mutta myös laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä: mitä Vastaamon tapaus paljasti tietoturvasta, rangaistusjärjestelmästä ja valvontayhteiskunnan kehittymisestä? Keskustelussa sivutaan myös tekoälyn roolia kyberrikollisuudessa, kryptovaluuttojen käyttöä rikollisessa taloudessa sekä sitä, miten teknologinen kehitys haastaa sekä oikeusjärjestelmää että yksilön yksityisyyttä. Samalla pohdimme, miksi inhimillinen yhteys ja empatia ovat yhä tärkeämpiä aikakaudella, jossa koneet tekevät yhä enemmän päätöksiä ihmisten puolesta. Tämä jakso on kiehtova ja ravisteleva katsaus rikollisuuden muuttuvaan maisemaan – ja siihen, mitä tulevaisuuden valvontayhteiskunta saattaa tarkoittaa meille kaikille. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv #miehenmielipodcast #aarnomalin #vastaamo #aleksanterikivimäki #hakkerointi #verkkorikollisuus #kyberrikollisuus #rikollisuus #tietoturva #kyberuhka #tekoäly #valvontayhteiskunta #kryptovaluutta #teknologia #yksityisyys #digiturva #rikoshistoria #suomipodcast #kirjailija #toimittaja #vastaamo

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, paneelisteina Jussi, Jouni, Ville, Santtu ja Jake.Vieraana Kummivieras Rasmus!Tässä jaksossa:Jussi, Ville, Jake ja Rasmus käy läpi Real Madrid pelin ja ennakoi City vierailua.OLSC Finland some:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠instagram.com/⁠⁠⁠⁠olsc_finland/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠facebook.com/⁠⁠⁠OLSCFINLAND⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/⁠⁠⁠olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠bsky.app/⁠⁠⁠⁠profile/olscfinland.bsky.social⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tiktok.com/@olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Yhdistys:Kauppa - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskon liikevaihdosta yli puolet tulee päivittäistavarakaupasta, siis etupäässä myynnistä K-kauppiaille. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat myös ravintoloita syöttävä, markkina-asemaltaan vahva Kespro-tukku sekä Citymarketien käyttötavaraosastot.Tulosmielessä päivittäistavarakauppa on tällä hetkellä Keskon ylivoimaisesti tärkein osa. Kesko-sijoittajan kannalta on siis ratkaisevan tärkeää, mitä päivittäistavarakaupalle kuuluu.Keskon päivittäistavarakauppa on takonut viime vuosina takonut suunnilleen seitsemän prosentin liikevoittoa, mikä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea luku. Keskon kone on rasvassa. Huono uutinen on se, että liikevoitto paitsi suhteellisina prosentteina myös absoluuttisina euroina on ollut laskusuunnassa.Laskussa on ollut myös K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Mitä Kesko on tehnyt väärin, kun K-kauppiaat eivät pärjää kilpailussa, Keskon päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli?”Markkinaosuus on tulo monesta asiasta, joista keskeisimmät ovat kauppapaikkaverkosto, laatu ja erottautuminen laadulla, ja sitten on hintataso. Kaikissa näissä meillä on toimenpiteitä, ja viimeisimmissä kvartaaliraporteissa jo alustavat tulokset rupeavat näkymään”, Akseli vastaa.Karon Grillissä Ari Akseli kertoo Keskon yhdessä kauppiaiden ja tavarantoimittajien kanssa tekemien "hintainvestointien" rakenteesta ja kauppaverkoston rakentamisesta. Entä nukkuiko Kesko hypermarketien perustamisessa, kun vuosien 2018 ja 2023 välillä ei avattu yhden yhtä uutta Citymarketia?Ensi vuodesta Kesko ennustaa, että päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoittomarginaali pysyy ”selvästi yli 6 prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon”. Muotoilu antaa olettaa suhteellisen kannattavuuden laskun jatkuvan. Absoluuttisina euroina tuloksen pitäisi kuitenkin kasvaa tästä vuodesta.”Kannattavuutemme on hallinnassa ja hyvällä tasolla. Pidämme huolta siitä, että kannattavuus säilyy, jotta pystymme investoimaan kauppapaikkaverkostoon ja olemaan hyvä osingonmaksaja”, Ari Akseli sanoo.”Samalla luomme uusia ansaintoja. On medialiiketoimintaa, on dataliiketoimintaa, on pakettiliiketoimintaa, ja – nyt tulee hyviä uutisia – ne ovat huomattavasti kannattavampia kuin päivittäistavaran myynti.”Mikko Helanderin grillaus marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8?si=wBOUB3ZjRb23r2B6E_lQEAJorma Rauhalan grillaus marraskuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/2FtKX48iDIigQc310CbcaZ?si=0ZvNZCiQQ_uzFcmZYNn2cQYhteistyössä: Kesko#päivittäistavarakauppa #kesko #ruokakauppa #kespro #sijoittaminen

Liberalismi korostaa yksilönvapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja demokraattista oikeusvaltiot ja tukee markkinataloutta ja yksityistä omistusoikeutta. Samalla se hyväksyy valtion roolin hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. Sukellamme suomalaisen liberalismin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Historioitsija Ari Helon toimittamassa esseekokoelmassa "Liberalismin puolustus – Esseitä suomalaisesta arvopohjasta" (Atrain & Nord, 2025) kotimaiset ajattelijat pohtivat, onko liberalismi edelleen yhteiskuntamme kantava voima vai mureneeko se uuden ajan haasteiden edessä. Studiossa keskustelemassa ovat esseistien joukosta sosiologi Linda Hart, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Pekka Sauri. Mitä liberalismi (tai sen puute) merkitsee akateemisessa maailmassa, kulttuurin kentällä ja sosiaalisen median keskustelussa? Onko yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuuden yhdistäminen yhä mahdollista polarisoituvassa maailmassa? Mikä liberalismia uhkaa juuri nyt, ja miten puolustaa liberaalia keskustelukulttuuria? Vieraina ovat sosiologi Linda Hart (Akateeminen vapaus ja sukupuoli-identiteettipolitiikka), kirjailija Pekka Sauri (Sosiaalinen media ja rakentavan keskustelun kulttuuri), kirjailija Jarkko Tontti (Laitavasemmiston ikuinen paluu: woke-ideologia ja kulttuurimaailma) ja esseekokoelman toimittanut ja siihen kaksi tekstiä (Liberalismi ja sen vastavoimat ja Intersektionaalisen syrjäytymiskäsityksen harhat) kirjoittanut aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Digiteknologia on mullistanut tapamme tehdä työtä. Samalla aivoillamme on täysi työ pysyä mukana jatkuvien keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Miten voimme rakentaa mieliystävällisempää työelämää, joka tukee keskittymistä, palautumista ja oppimista?Jaksossa Markuksen vieraana on aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, joka avaa tuoreimman tutkimuksen valossa, mikä nykytyössä haastaa hyvinvointiamme – ja miksi ihmisyys on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa.--Minna Huotilainen tunnetaan työstään inhimillisen työelämän puolestapuhujana ja aivotutkimuksen kansantajuistajana. Minnalta on ilmestynyt mm. teokset Keskittymiskyvyn elvytysopas, Aivot työssä ja Tunne aivosi. Tutustu Minnan työhön: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/minna-huotilainen/https://myspeaker.fi/puhujat/minna-huotilainen/

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Nikon, Santun ja Weksin tähdittämä Cancel on nyt elokuvateattereissa ja pääsin jälleen jututtamaan Tuukka Temosta, joka on ohjannut elokuvan. Tuukan kanssa juteltiin mm. siitä millaista oli tehdä elokuvaa Cancel ja millaista oli kun pääkolmikko ei ole näyttelijöitä, vaan YouTube ja some persoonia. Puhuimme tottakai mistä kaikkialta on haettu vaikutteita naureskelimme yhdessä monille hölmöille, mutta hauskoille kohtauksille joita leffassa on. Sen lisäksi lähdimme miettimään mahdollista jatko-osaa ja millaista sen ohjaaminen Temosen mielestä olisi ja millainen sen leffan pitäisi olla. Samalla pohdimme mille muulle omalle elokuvalle Temonen tekisi jatko-osan. Ja tuossa oli vain murto-osa siitä kaikesta mitä juttelimme, joten käy ihmeessä katsomassa tai kuuntelemassa koko haastattelu

Samalla kun kelit viilenee niin castilaiset lämpenee, sillä nyt keskustellaan politiikasta kenties enemmän kuin koskaan, unohtamatta tietenkään videopelejä. Juontajana toimii Niko Lähteenmäki ja kaverina studiossa on tuttuun tapaan Petri Leskinen! Jakson alussa castilaiset juhlistavat KonsoliFINin 25-vuotista taivalta, sillä niitä juhlittiin taannoin helsinkiläisessä Super Bario -baarissa. Petri ja Niko pohtivat myös, miten karavaani saataisiin kulkemaan jatkossakin yhtä tasaisesti, ja käyvät läpi samalla niin syvimmät alhot kuin tähtihetketkin vuosien varrelta. Juhlahumun jälkeen keskustelu äityy vallan poliittiseksi: käymme läpi muun muassa Xbox Game Passin taannoisia hintamuutoksia sekä EA:n uusinta miljardiluokan yrityskauppaa, johon liittyvät niin saudit kuin Donald Trumpin vävypoikakin. Ja koska vuosi on 2025, luvassa myös peliaiheisia potku-uutisia, tällä kertaa Ruotsista. Koitimme toki löytää jotain positiivistakin viime ajoilta. Mediakörnerissä keskustellaan muun muassa tanskalaisesta rikosjännäristä Oxenista, Slow Horsesista, Petrin syksyisestä Twin Peaks -innostuksesta, Nikon Back to the Future -fiilistelystä sekä The Long Walkista, jonka kävimme yhdessä katsomassa. Pelipuolella puhuttavat muun muassa täydellistä häröilyä sisältävä Baby Steps, yllättävän hyvä Digimon Story Time Stranger, Metroid Prime Remastered sekä uunituore Little Nightmares III. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan! Tämä jakso on nauhoitettu 8.10.2025. Alkubiisi: Alleycat Bit Blues ja loppubiisi: Bon Voyage, players! by: Tomi Ruuska Väliaikabiisi: OutRun the Highway by: Jukka K. Kuuntele jakso Spotifysta tai Apple Podcastista! Jakso-teaserin voi puolestaan katsastaa alta! Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Blueskyssa hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä Foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä

Suomi liputtaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Samalla viikolla eduskunnassa käsiteltiin kulttuuripoliittista selontekoa. Ja paljastettiin nurmijärveläispoliitikon, puhemies Matti Vanhasen (kesk.) muotokuva. Mikä hallitus olisi kaikkien aikojen kulttuurimyönteisin tai vihamielisin? Mitä suomenkielisen kirjallisuuden luoja Aleksis Kivi mahtaisi tuumia kansanedustajien kulttuurikannoista tai puhemiehen muotokuvasta? Onko niin sanottu impivaaralaisuus Kiven käsitteistä se, joka kaikkein voimakkaimmin vaikuttaa suomalaisessa päivänpolitiikan sanastossa ja kielessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Esko ja Suvi pohtivat, miten tunteet vaikuttavat ruoan makuun. Samalla he keksivät ratkaisun siihen, miksi Eskon kotitalouden opettaja ei pitänyt hänestä. Kaverin puolesta kyselen -osiossa pohditaan, kuinka pitkään lahjaksi saatuja kortteja säilytetään. Keskustelu johtaa siihen, että Esko peruuttaa Suvin kutsun syntymäpäivilleen. Suvilla on erikoinen ratkaisu siihen, miten hän suojautuu, jos ydinisku sattuisi. Miten käy, kun poliisin ja Alepan kärryt kohtaavat?Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Mikä tekee työstä todella merkityksellistä ja miksi oikeuslaitos on siitä yksi parhaista esimerkeistä? Mika Ilveskero, korkeimman oikeuden jäsen, ja Antti Leinonen, oikeusministeriön kansliapäällikkö, vievät meidät oikeuslaitoksen ytimeen. Keskustelu palaa monta kertaa sanaan luottamus – yksilön kokemuksesta koko yhteiskunnan perustaksi ja tulevaisuuden rakentamisen kivijalaksi. Samalla pohdimme oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeudenmukaisuutta – arvoja, jotka tekevät työstä merkityksellistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Tietokirjailija Reetta Ranta avaa lintujen merkitystä perinteessä ja nykyajassa. Samalla aukeaa, millaisia merkityksiä lintujen äänellä, ulkonäöllä ja liikkumistavoilla on ollut ja edelleen on suomalaisessa sielunmaailmassa.

Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Tietokirjailija Reetta Ranta avaa lintujen merkitystä perinteessä ja nykyajassa. Samalla aukeaa, millaisia merkityksiä lintujen äänellä, ulkonäöllä ja liikkumistavoilla on ollut ja edelleen on suomalaisessa sielunmaailmassa.

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?   PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä.  Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.  Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?  Lisäksi puhumme seuraavista:- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?  - Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset  Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.  Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?  Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia. Vieraana tänään on Tuomas “Tunna” Milonoff, joka tunnetaan parhaiten Madventures-ohjelmasta. Hänen tuore kirjansa Liekki on rehellinen ja koskettava matka työuupumuksen syövereistä takaisin elämään – kohti toivoa, merkitystä ja henkistä kasvua. Tässä jaksossa sukellamme syvälle siihen, mitä tapahtuu, kun työidentiteetti alkaa murentua ja elämä pakottaa pysähtymään. Keskustelemme uupumuksesta, identiteetin muutoksista ja erityisherkkyydestä – mutta myös siitä, miten matkustaminen, yhteisö ja arvoihin pohjautuva elämä voivat kannatella vaikeina aikoina. Tunna avaa kokemuksiaan työelämän kuormittavuudesta, elämänmuutosten kivusta ja vaihtoehtoterapioiden mahdollisuuksista. Samalla hän jakaa oivalluksiaan siitä, kuinka yhteys itseen ja muihin voi palauttaa voiman ja luottamuksen. Tämä jakso on kutsu pysähtymään, pohtimaan ja ehkä löytämään kipinä omaan liekkiin uudelleen. Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes #miehenmielipodcast #tuomasmilonoff #tunnamilonoff #madventures #liekki #työuupumus #uupumus #erityisherkkyys #identiteetti #henkinenkasvu #elämänmuutos #työidentiteetti #itsensälöytäminen #yhteys #yhteisö #arvot #matkustaminen #mielenhyvinvointi #podcastsuomi

Syyskuussa 2001 Lounais-Virossa sijaitseva Pärnun sairaala oli yhtäkkiä kuin sotatilan vallassa. Sekä potilaita että ruumiita oli enemmän kuin pystyttiin hoitamaan. Samalla koko Pärnun kaupungissa vallitsi eräänlainen poikkeustila. Kansalaisia varoiteltiin radiossa ja televisiossa. Poliisi kiersi asukkaiden koteja, koputteli oviin, kurkisteli ikkunoista ja jopa murtautui sisään. Kyse oli hengenvaarasta, pimeästä uhkasta.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/86lahteet

Yhä useampi kamppailee unettomuuden, ahdistuksen ja stressin kaltaisten mielen haasteiden kanssa, saamatta helpotusta lääkkeistä, itsehoidosta tai terapiasta. Mitä jos ylivirittyneitä aivoja voisi opettaa rauhoittumaan ja palautumaan – täysin tiedostamatta, televisioruutua katsomalla?Jaksossa sukelletaan uuden aivotutkimuksen ja -teknologian mahdollisuuksiin psyykkisten ja neuroperäisten oireiden hoidon tukena. Vieraana on neurofeedbackin suomalaisena pioneerina tunnettu Marja Vihervaara, jonka tie on kulkenut lääkärin työstä omakohtaiseen uupumukseen ja edelleen syvempään ymmärrykseen läpi elämän oppivasta ihmismielestä.Keskustelussa avataan, miten aivojen palkitsemiseen perustuva neurofeedback toimii, ja milloin siitä voi olla apua. Samalla pysähdytään pohtimaan, miksi on tärkeää etsiä rohkeasti uusia keinoja perinteisen lääketieteen rinnalle mielenterveyden vahvistamiseksi.–Marja Vihervaara on psykiatri, psykoterapeutti ja toinen neurofeedback-hoitoihin erikoistuneen Nemoy Oy:n perustajista. Hän tukee nykyään ihmisiä henkisen valmennuksen keinoin, voimavaroja ja mielentaitoja vahvistaen. 

Nyt leimahtaa, ja Instagramissa on hiljaista! Esko ja Suvi eivät seuraa toisiaan – miksi ihmeessä? Samalla selvitetään, onko palapeleihin ja värityskirjoihin hurahtaminen suora reitti mummokerhoon. Myöskään ilkkumiselta ei vältytty, sillä Eskolla oli pari valittua asiaa Suville. KPK:ssa selvitellään työsuhteita ja niiden todellisuutta. Kissavideoita, luokkakokousmuistoja ja sopivasti draamaa – täydellinen resepti päivän nauruannokseen!Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Sarjasuosituksia kansalle: Tuplakääk on katsonut telkkaria ja vinkkaa 3 laatusarjaa. Samalla arvostellaan taas AJLT ja tuskaillaan sarjan kohtaloa. Flow-viikonloppu: Enni tekee trendiraportin ja roustaa milleniaalit, jotka eivät tiedä, mikä on Apple Girl. Charli xcx yritti päästä Krunassa kahville, mutta kuinkas sitten kävikään? Sydney Sweeneyllä on uusia bisneksiä ja Beyoncé osaa kiittää tyylillä. Kotimainen Almada Label valloittaa maailman ja mm. Ashley Grahamin vaatekaapin. Tämä on vain osa tuoreimmasta Tuplakääk -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös satoja vain Podmessa julkaistuja jaksoja vuosien varrelta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Vetouistelun Suomen mestaruuden voittaneen venekunnan Jari Hurskainen toimittaja Jari Ranniston haastattelussa. Tuore mestari kertoo heidän voiton reseptinsä niin vetovauhdin kuin uistelupaikkojen suhteen. Samalla hän antaa hyviä vinkkejä erityisesti kuhan uistelusta kiinnostuneille kalastajille. Näillä vinkeillä mökkiuistelijakin saa kuhan paljon todennäköisemmin siimansa päähän.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tällä historiallisella päivämäärällä 50 vuotta sitten yhdysvaltalainen ammattiliittopomo Jimmy Hoffa katosi jäljettömiin. Mysteeri, joka yhä puhuttaa. Samalla päivämäärällä Suomessa vuonna 2010 Asta-myrsky repi metsiä, katkoi sähköjä ja aiheutti tuhoa laajalla alueella.

Viime perjantai oli Maailman hukkumisten ehkäisyn päivä, mutta samana päivänä eri puolilla Suomea löydettiin ainakin kuusi ihmistä hukkuneina. Yhteensä viime viikonloppuna hukkui ainakin 11 ihmistä.Lahden uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren kävi muistuttamassa Radio Voiman aamussa uimataidon tärkeydestä.- Kysehän ei ole pelkästään uimataidosta. Puhun itse paljon vesitaitavuudesta. Lapsethan tykkäävät sukellella, liukua ja kellua. Vaikka sinulla olisi hyvä uimataito ja tulee tilanne, ettet enää jaksa, niin sinunhan pitää osata kellua. Se voi pelastaa ihmishenkiä.Rundgren painotti, että vastuu pienten lasten valvomisesta rannalla ja uimahalleissa on aikuisella.- Sinun pitää olla käsivarren mitan päässä koko ajan. Et voi räpeltää kännykkää, et voi maata selälläsi silmät kiinni ottamassa aurinkoa, vaan vahdit ja valvot koko ajan. Sinulla ei ole hetkeäkään aikaa herpaantua. Jos lähdet vessaan, niin lapset tulevat mukaan.Rundgren pohti myös tilannetta, jossa itse näkisi rannalla pieniä lapsia ilman valvontaa. Hän päätyisi soittamaan hätänumeroon.- Jos osuisin tuohon tilanteeseen ja vanhempia ei näkyisi missään. Jos uimavalvoja on lähettyvillä, niin hänen kanssaan voi myös keskustella asiasta. Sehän on heitteillejättö, jos rehellisiä ollaan. Siitä voi vanhemmat pahimmillaan saada rikostuomion.Kuuntele Radio Voiman podcastista, millaisia terveisiä valitettavan viikonlopun jäljiltä Rundgren lähettää viranomaistahoille, jotka vastaanottavat ihmisiä vieraista kulttuureista Suomeen. Samalla selviää, miten aikuinen voi aloittaa uinninopettelun omatoimisesti ja mikä väline Rundgrenin mielestä on ehdoton edellytys mökkiuimarille pitkää matkaa uidessa.Minni Salminen haastattelee.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue. Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Osallistu Pohjoisenmaiden suurimpaan bitcoin-konferessiin. Koodilla BTCLADY -10% lipuista. Puhujat, aikataulu ja liput löydät osoitteesta: www.btchel.com Tässä jaksossa sukelletaan kulutuskäyttäytymisen ytimeen. Kuinka rikkinäinen raha ohjaa meidät ostamaan halvempia, huonompia tuotteita – ja miksi tämä on ekologinen ja taloudellinen umpikuja. Samalla käsitellään, miten bitcoin voi ohjata meitä kestävämpään ja tietoisempaan elämäntapaan.Nappaa 10 % alennus tilatessasi bitcoin-kirjoja Konsensus Networkista.Klikkaa linkkiä tai käytä alennuskoodia:BTCLADYhttps://bitcoinbook.shop/collections/finnish?ref=btcladyTurvaa omat bitcoinin salasanasi Yokis-teräslevylle.Koodilla BTCLADY saat 10% alennuksen Xelloxin verkkokaupastahttps://www.xellox.io/Mistä ostaisin satosheja? Saat 50% alennuksen vaihtokuluista kuukauden ajan, kun rekisteröidyt alla olevan linkin kautta. Coinmotion on suomalainen kryptovaluuttapörssi, joten aloittaminen ei voisi olla helpompaa.https://app.coinmotion.com/fi/register/signup?referral_code=n6r0t1eqnx0qei3ib212Seuraa Bitcoin Lady Podcastia somessa!https://www.instagram.com/bitcoinladypodcasthttps://www.youtube.com/@BitcoinLadyPodcasthttps://twitter.com/bitcoinlady_bitcoinladypodcast@gmail.comwww.bitcoinlady.fiNostr:npub17c26haprcclg4p4lcrn5wlxxqkqvm3q786m5rh2u4e8d9qfnp65qek4p74Bitcoin Lady podcastin tarjoama sisältö on tarkoitettu vain viihteeksi ja informaatioksi. Sisältö ei tule ottaa sijoitussuosituksena, eikä podcast anna sijoitussuosituksia.

Perjantaistudion lähetyksessä analysoidaan alkajaisiksi fasismin käsitettä ja sen soveltuvuutta Yhdysvaltain politiikkaan: onko presidentti Trumpin toimintatavoissa nähtävissä autoritaarisia piirteitä ja miten Valkoisen talon toimet vaikuttavat demokratiaan? Keskustelu laajenee fasismin tunnusmerkkeihin ja siihen, milloin poliittisten vastustajien leimaaminen fasisteiksi on perusteltua. Ja mitä tarkoittaa Sinimustan liikkeen rekisteröimistä takaisin puolueeksi? Sitten nostamme esiin asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset: pitäisikö Suomen naistenkin suorittaa asevelvollisuus, kun maanpuolustusreservit pienenevät ja tasa-arvo korostuu yhteiskunnassa? Miksi naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen palvelukseen edelleen harvakseltaan, ja onko miesten ja naisten erilainen velvollisuus oikeutettua? Entä mistä kertoo se, että lihavuuslääke nousi Suomen myydyimmäksi lääkkeeksi? Onko kyseessä ratkaisu kansanterveysongelmaan vai medikalisaation uusi huippu? Kuka lääkkeestä hyötyy ja kenen tulisi kustantaa sen käyttö? Samalla pohditaan lihavuuden kulttuurisia merkityksiä ja kehopositiivisuuden vähenemistä. Ja miksi tietokirjoja arvioidaan edelleen lähinnä aiheiden kautta, eikä niiden kirjallisia ansioita nosteta esiin? Miten narratiivinen ja luova tietokirjakerronta haastavat perinteisiä genre-rajoja? Lopuksi pohditaan selviytymisen teemaa kirjallisuudessa ja arjessa: miten kriisit muuttavat käsitystämme merkityksestä, turvallisuudesta ja ihmisyydestä? Onko nykyinen maailmantila aidosti uhkaava vai luovatko media ja kulttuuri meille liioitellun selviytymisen tarpeen? Ja millainen reaktio Elokapinan kolmipäiväinen mielenosoitus on ympäristökriisiin? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Vehka Kurjenmiekka. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Markkinat huokaisivat helpotuksesta presidentti Trumpin tullitauon jälkeen. Samalla kuitenkin talousennusteita on leikattu. Mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Mistä alkuvuoden isot tuottoerot eri osakemarkkinoiden välillä johtuvat? Mistä löytyvät parhaat tuotot jatkossa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Donald Trumpin tullipeli torpattiin oikeudessa, ja se johti republikaanien ihmettelyyn, jopa konservatiivien jäsentenvälisiin. Samalla lähti First Bro Elon Musk. Joe Bidenin jäänteet piinaavat edelleen demokraatteja. Lopuksi villi Schrödingerin kyborgi -teoria!

Luonto tarjoaa tutkitusti monia hyötyjä mielelle ja keholle. Mutta voiko luonnon terveysvaikutuksia saavuttaa “menemättä metsään”? Mitä on virtuaalinen luontokokemus, ja miksi luonto täytyy joskus viedä ihmisen luo – eikä toisinpäin?Jaksossa Kukunorin Markus Raivio ja LUKEn tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen tarkastelevat luonnon mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä uusimman tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden valossa. Keskustelu avaa lupaavia näkymiä tulevaisuuteen, jossa luonnon terveyshyödyt saadaan entistä helpommin kaikkien ulottuville ja osaksi yhteiskunnan toimintoja, kuten mielenterveys- ja vanhustyötä, työelämää ja kaupunkisuunnittelua. Samalla jakso kutsuu kuulijan pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta: Miksi jokaisen meistä kannattaisi vahvistaa yhteyttään luontoon – ja samalla itseensä?—Liisa Tyrväinen on metsätieteilijä, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori ja yksi Suomen johtavista luontohyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän on perehtynyt muun muassa suomalaisten luontokokemuksiin, virtuaali- ja lähiluonnon terveysvaikutuksiin sekä osallistunut kansallisen luontoterveysohjelman valmisteluun.Tutustu Liisan tutkimukseen ja jaksossa esiin nousseeseen Viikin VirtuLabiin:https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/liisa-tyrvainen/julkaisuthttps://www.luke.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/virtulab-tutkimusta-virtuaaliluonnosta

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä. Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle? Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat luonnossa hajoamattomia. Monet näistä on kielletty EU:ssa ja osa maailmanlaajuisesti. Kosteutta ja rasvaa hylkivät PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä 70 vuotta ja niitä on ehditty levittää ympäri maailmaa laivalasteittain. PFAS-yhdisteet sopivat moneen tarkoitukseen vaatteista elektroniikkaan ja ruokapakkauksista aseisiin. Millä perusteilla osa luonnossa hajoamattomista aineista on kielletty ja osaa sumutellaan muina kuluttajina kosteussuojaksi kenkiin, vaatteisiin ja myös kotisohvaan? Samalla sumuttaja vetää kosteutta ja rasvaa hylkivät suihkeet henkeen eli keuhkoihin ja siitä verenkiertoon. Kuluttajan on vaikea välttää niitä, sillä monet tuotteet on käsitelty jo valmistusvaiheessa. Ikuisuuskemikaaleista eli poly- ja perfluoratuista yhdisteistä kertovat ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko THL:stä. Toimittajana Leena Mattila.

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vaalikauden alusta lähtien oppositio on marmattanut hallituksen sote-säästöistä. Eduskunnan kyselytunneilla pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuullut kunniansa vanhushoivan ja sairaanhoidon leikkauksista. Samalla hyvinvointialueiden kuralla olevasta taloudesta on tullut alue- ja kuntavaalien ykköskysymys. Lauletaanko Vihreiden ja Vasemmistoliiton kunta- ja aluevaaliohjelmissa samaa sote-virttä kuin eduskunnassa? Minkälaisia ovat vihervasemmiston vaalireseptit? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Nousevien talouksien BRICS laajentui vuoden alussa jo kymmenen jäsenmaan ryhmäksi. Samalla ryhmä hakee rooliaan muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. BRICSin perustajiin lukeutuva Venäjä toivoo ryhmittymästä vastavoimaa lännelle. Tosiasiassa löyhä maaryhmä ei ole yksiniittisesti tukemassa Venäjää Ukrainan sodassa eikä halua BRICSille omaa valuuttaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut BRICS-maita 100 prosentin tuontitulleilla, jos maat etenevät osan ajamissa suunnitelmissa irtautua dollarista reservivaluuttana. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Argentiinan ja Saudi-Arabian pakittaminen täysjäsenyydestä saattoi vauhdittua sen vuoksi, että ryhmän suunnasta ja mainevaikutuksesta on epävarmuutta. Thaimaasta tuli tammikuussa BRICS-ryhmän kumppanimaa. Arvostelijoiden mukaan se on riskialtista, sillä BRICS voi kehittyä Thaimaan kannalta epäedulliseen suuntaan. Ohjelmassa haastateltavaa thaimaalaisprofessoria huolettaa, että BRICS vetää Thaimaan mukaan konflikteihin ja jännitteisiin, jotka eivät sille kuulu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Kasper ja Mikko tutustuvat Puotilan Taikatalveen, joka on led-valopuisto, jossa monet joulupukit kohtaavat sienet ja orkideat. Samalla keskustellaan tärkeistä asioista: miten neulotaan mies tai voitetaan elämässä?

Yli puolitoista miljardia ihmistä äänesti tänä vuonna vaaleissa Yhdysvalloista Eurooppaan ja Intiasta Romaniaan. Samalla demokratia on ollut kovan paineen alla. Euroopasta on tullut yhä vaikeammin hallittava laitaoikeiston menestyksen myötä. Venäjä on puuttunut vaaleihin ennennäkemättömän suoralla tavalla. Yhdysvalloissa vaalit voitti presidenttiehdokas, joka uhmaa maansa demokraattisia instituutioita. Tässä maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman vuosikoosteessa tutkijat kertovat, miten demokratia selvisi vaalien supervuodesta ja mihin suuntaan vaalitulokset maailmaa vievät. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Kasper ja Mikko käyvät Salakaupassa ja tapaavat Johan Olinin. Samalla keskustellaan siitä, mitä liika minä-pronominin käyttö kertoo sinusta ja tehdään taidetta pienellä pensselillä.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.