Podcasts about toisaalta

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan kolmannessa osassa syvennymme tunnollisuuteen!Tunnollisuus on piirre, joka liittyy järjestelmällisyyteen, vastuullisuuteen ja kykyyn säädellä omaa käyttäytymistä pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti.Korkea tunnollisuus näkyy usein ahkeruutena, luotettavuutena ja kurinalaisuutena. Tunnollinen ihminen tyypillisesti asettaa tavoitteita, pysyy aikatauluissa ja miettii tarkkaan ennen kuin toimii. Toisaalta hän voi myös olla ankara itselleen, uppoutua työhön liikaa tai kokea syyllisyyttä, jos ei ole jatkuvasti tehokas.Matala tunnollisuus ei taas välttämättä tarkoita laiskuutta. Se voi näkyä joustavuutena, luovana kaaoksena tai hetkessä elämisenä. Joskus suunnitelmattomuus tuo elämään juuri sitä vaihtelua, mitä muutoin järjestelmällinen mieli ei sallisi.Länsimaisessa työelämässä usein palkitaan tunnollisuudesta, mutta liiallisena tällainen voi kääntyä myös uupumukseksi. Joissain työtehtävissä järjestelmällisyyden tarve voi olla iso haittakin. Jaksossa keskustelemme myös siitä, voiko tunnollisuutta harjoitella tai lieventää – ja pitäisikö. Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla aiheena on avoimuus – piirre, joka liittyy uteliaisuuteen ja kiinnostukseen ideoita ja kokemuksia kohtaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan toisessa osassa perehdymme Lasse Karjalaisen kanssa neuroottisuuteen!  Neuroottisuus on piirre, joka kertoo herkkyydestä kokea negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, häpeää tai surua.  Se on yksi "big five" -piirteistä, eli viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä, joissa ihmisten voidaan katsoa vaihtelevan.  Korkea neuroottisuus ei tarkoita, että ihminen olisi jatkuvasti ahdistunut. Se tarkoittaa, että stressaavat tilanteet saattavat laukaista vahvoja reaktioita, ja palautuminen vie keskimäärin enemmän aikaa kuin vähemmän neuroottisella.  Vastaavasti matala neuroottisuus ei ole aina puhtaasti hyvä asia – joskus tunneherkkyys on merkki empatiasta, varovaisuudesta tai syvällisestä sisäisestä työskentelystä. Toisaalta voimakas tunnereaktio voi myös vähentää kykyä toimia empaattisesti, jos ihminen "lukkiutuu" omaan tunnekuohuunsa.Kokonaisuudessaan neuroottisuus lienee piirre, joka on ihmisissä vielä sopeutunut siihen ympäristöön, jossa olemme satoja tuhansia vuosia eläneet. Kuten Lasse toteaa, harva toivoisi nykymaailmassa olevansa ENEMMÄN neuroottinen. Jos huomaat olevasi korkealla neuroottisuudessa, jaksosta löytyy myös keinoja itsesäätelylle ja joustavuuden löytämiselle. Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla vuorossa on tunnollisuus – piirre, joka on yhteydessä ahkeruuteen, järjestelmällisyyteen ja eliniän ennusteeseenkin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski kertoi Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa (19.5.) hyviä vinkkejä, joilla saa satoa koko kesän ajan.Kevään lämpimät kelit saattavat olla petollisia, sillä edessä voi olla vielä kylmiä jaksoja. Toisaalta kylmästä maasta tykkäävät useat siemenet! Hyötykasviyhdistyksen kotisivutKuuntele koko haastattelu!

Porttikiellonkin Venäjälle saanut toimittaja Arja Paananen on kirjoittanut kriittisesti Neuvostoliitosta ja Venäjästä yli 30 vuoden kokemuksella. Suomen virallinen ulkopolitiikka ei ole aina pysynyt tahdissa mukana. Haastattelussa hän nostaa esiin venäläisyyttä ja tapakulttuuria, jolla Venäjällä pärjää. Toisaalta hän on kirjoittanut Venäjän kyynisestä valtapolitiikasta ja lipumisesta autoritaariseen valtiomuotoon.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945. Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan? Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin? Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen) Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista? Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa FT, filosofi Jaakko Hirvelä.

On tyypillistä, että maaseutu nähdään mustavalkoisesti kurjistumisen paikkana tai nostalgisena idyllinä. Maaseutu siis kuihtuu kuihtumistaan, väestö ikääntyyy ja palveluihin on tolkuttoman pitkä matka. Toisaalta monelle maaseutu edustaa aitoa ja rehellistä elämäntapaa, jossa naapuria autetaan ja eletään yhteisöllisesti. Maaseutu on mielikuvissa helposti yhtä kuin maatilat, lehmät, pellot, maitolaituri ja järvenranta. Uutuusteos Monikerroksen maaseutu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia stereotyyppisille käsityksille maaseudusta. Kirjassa tutkijat tarkastelevat kriittisesti kansallisen maaseutukuvaston rakentumista – sitä, millaisista aineksista käsityksemme ja mielikuvamme maaseudusta muodostuvat. Kulttuuriykkönen haluaa myös tarkastella maaseutua neutraalein silmin ja kysyy miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta? Miten mielikuvat ovat syntyneet ja mitkä niistä ovat auttamatta vanhentuneita? Ja ennen kaikkea millainen nykyajan maaseutu on? Vieraana ovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni. Lähetyksessä piipahtaa myös esikoiskirjailija Eevi Iisakkila, jolta on vastikään ilmestynyt maalaisromanttinen teos Majatalo omenapuiden katveessa. Toimittaja on Reetta Arvila.

Henkilökuva-sarja jatkuu tällä kertaa liigakonkarin haastattelulla, kun iki-Happee Jonne Junkkarinen, 34, kertoo urastaan ja elämästään. Junkkarinen kuuluu suomalaisen salibandyn vaajakoskelaislähtöisiin huippuihin. Puolustaja nousi parrasvaloihin hiukan yllättäen ilman junioritähteyttä ja kasvoi Happeen 2010-luvun menestystarinan mukana. Pitkälle Happee-uralle on luonnollisesti mahtunut huippuja ja laaksoja. Junkkarinen pääsi juhlimaan vuoden 2014 SM-kultaa ja jopa Seiska-lehti intoutui paikan päälle. Toisaalta kaikkia Happee-vuosia ovat varjostaneet talouspulmat ja se tuotiin jo ensimmäisessä joukkuepalaverissa esille, kun pelaajille ilmoitettiin, että "palkkaa ei ole sitten tulossa ensimmäiseen kahteen vuoteen". Junkkarinen on edustanut seuraa 399 (74+170) kertaa liigassa. Junkkarinen on myös maajoukkuepelaaja ja maailmanmestari. 65 maaottelusta ja kaksista MM-kisoista huolimatta, Junkkarinen kokee maajoukkueuransa hiukan epäonnistuneeksi. Mitä mieltä keskisuomalainen on ottelumäärästä? Kuka on ärsyttävä vastustaja? Onko miehen laukaus oikeasti hyvä vai huono? Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 45 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö Vaajakosken poika - Lapsuuden harrastukset? - Vaajakoski on väkilukuun nähden kova salibandypitäjä - neljän maailmanmestaruuden kisat - Ei mikään junnutähti Seurajoukkueet - Happee on ja pysyy tyrskyistä huolimatta - mitä pelaajat ajattelevat talouspulmista? - Junnumestaruuksista aikuisten kultaan - Happee oli 2010-luvun kestomenestyjä - kaksi karua finaalitappiota - Happeen nykyhetki - Vuodet Sveitsissä - onko kaipuuta takaisin? Maailmanmestari ja varapelaaja - Kultaa heti ensimmäisistä kisoista - Vuonna 2021 Savosen stunttina - Miltä on tuntunut jäädä kolmesti varapelaajaksi? - Onko maajoukkueura ohi? Urheilijana - Mistä hyvä liike kumpuaa? - Laukauksen salaisuus? - Haastatteluiden letkautukset Mielipiteet - 33 peliä tai vähemmän? - Suojalasit vai ei? - Veemäisin vastustaja liigassa? Elämä - Riittääkö pelkkä salibandyn pelaaminen? - Jalkapallo ja golf - Viideosio - Pelaaminen loppuu joskus, mutta jatkuuko elämä lajin parissa?

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Koe ja kuule kotimaan luonto Talvi ei tunnetusti ole otollisin aika tarkkailla sammakoita, liskoja ja käärmeitä. Toisaalta on mielenkiintoista tietää, miten ja missä ne talvehtivat ja millä keinoilla ne selviävät talvesta. Luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät Espooseen tarkastamaan voisiko pienehkö puro, jonka lähellä keväisin on paljon sammakonkutua, tarjota sammakoille myös talvehtimispaikan.

Joku viisas on joskus todennut, että ymmärtääksesi nykyhetkeä ja kehittääksesi tulevaisuutta, tulee sinun ymmärtää historiaa. Tämä pätee myös tietosuojaan: ilman kunnon käsitystä tietosuojan perusteista, tausta ja tavoitteista, on vaikea pystyä vakuuttavasti perustelemaan kritiikkiä tai kehitysehdotuksia.  Mutta ei hätää, nimittäin tässä jaksossa Floora ja Milla piilomainostavat Millan viime vuonna julkaistua kirjaa (ja paljon muutakin ;) ja vastaavat kysymykseen “Mitä on tietosuoja?”. Jakson nöyränä tavoitteena on toimia pikakelauksena tietosuojan historiasta ja arvoperustasta esimerkiksi opiskelijoille, politiikoille ja lobbareille sekä muille tietosuojan kanssa töitä tekeville ei-juristeille (ja miksei juristeillekin!). Jaksossa pyritään asettamaan tietosuojaa ja GDPR:ää Euroopan historialliseen kontekstiin ja pohditaan etenkin sitä, miksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa suhtaudutaan usein niin eri tavalla henkilötietojen suojaa. Lisäksi pohditaan miltä näyttää tietosuojan tulevaisuus, tullaanko GDPR avaamaan ja voiko perusoikeuteen kytkeytyvää sääntelyä lopulta arvioida puhtaasti kaupallisista interesseistä käsin. Toisaalta on myös kysyttävä, onko tietosuojan perusoikeusasemassa menty jo paikoittain liian pitkälle, jopa muiden  perusoikeuksien kustannuksella?   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää palautetta sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Ajatus siitä, millaisessa suhteessa demokratia on aikaan, on melko vaikea kysymys. Historia on hyvin harvoin jotenkin yliajallista tai selkeää kehityspoluiltaan. Toisaalta demokratiaan kuuluu jatkuvat uudelleenarvioinnit ja historian ajallisuuden uudelleentulkinnat. Suhteet suuriin historian kriiseihin, esimerkiksi holokaustiin, vaativatkin meitä miettimään uudelleen suhdetta taustaamme, harjoitamme siis historianhallintaa. Akatemiatutkija Timo Miettinen haastaa meidät uusiin tulkintoihin siitä, millaista aikaa historiantutkimus meille tuottaa.

Polariteetit – Feminiininen (yin) ja maskuliininen (yang) energia: Mitä ne tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat meihin? Oletko koskaan pohtinut, miksi maailmankaikkeus rakentuu jatkuvista vastavoimista ja tasapainon etsimisestä? Tämä video tarjoaa katsauksen polariteetteihin eli vastavoimiin, kuten feminiiniseen ja maskuliiniseen energiaan, ja selittää, mitä nämä energiat merkitsevät ja miten ne vaikuttavat elämäämme. Maailmankaikkeus, luonto ja me itse koostumme kahdesta perustavanlaatuisesta energiasta – feminiinisestä ja maskuliinisesta, Yinistä ja Yangista. Nämä energiat edustavat vastakkaisia, mutta toisiaan täydentäviä voimia, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jokaisella meistä on sisällämme sekä maskuliinista että feminiinistä energiaa, mutta useimmilla ihmisillä toinen näistä voimista on vahvempi, muodostaen niin sanotun ydinenergian eli "coren". Seuraa instagramissa @jennyjakkila https://www.instagram.com/jennyjakkila Mutta mitä eroa näillä polariteeteilla oikeastaan on? Feminiininen energia (Yin) Feminiininen energia puolestaan on vastaanottavaa ja suuntautuu sisäänpäin. Sen ominaisuuksia ovat: Intuitio ja syvällinen tunteminen Luovuus ja spontaanisuus Hoivaaminen ja empatia Vastaanottavuus ja avoimuus Virtaus ja kyky mukautua Yhteisöllisyys ja yhteyden luominen Feminiininen energia edustaa herkkyyttä, tunteiden ilmaisua ja yhteyttä omaan sisäiseen maailmaan. Se on usein liittyvää ja sallivaa, antaen tilaa olla ja tuntea. Maskuliininen energia (Yang) Maskuliininen energia ilmentää aktiivisuutta ja suuntautuu ulospäin. Sen ominaisuuksia ovat: Toiminta ja tekemisen halu Rationaalisuus ja looginen ajattelu Tavoitteellisuus ja päämäärien asettaminen Suoraviivaisuus ja selkeys Kilpailuhenkisyys ja halu saavuttaa Suojelu ja vahvuus Maskuliininen energia on dynaaminen, määrätietoinen ja tuloshakuinen. Se edustaa konkreettista toimintaa ja asioiden aikaansaamista. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa maskuliinista energiaa on usein nostettu esiin vahvuuden ja menestyksen mittarina, kun taas feminiinistä energiaa on pidetty heikkona tai alisteisena. Tämä vääristynyt näkemys on luonut epätasapainoa, jossa feminiinistä energiaa ei ole arvostettu sen täydessä voimassaan. Todellisuudessa feminiininen energia on aivan yhtä tärkeä ja voimakas kuin maskuliininen – ja molempia tarvitaan, jotta elämässä olisi tasapainoa ja harmoniaa. Vaikka jokainen meistä on sekoitus näitä kahta energiaa, meillä on yleensä toinen, vahvempi ydinenergia, johon on luonnollisempaa nojata. Tämä voi olla joko maskuliininen tai feminiininen. Jos sinulla on feminiininen core, saatat tuntea vetoa luovuuteen, intuitioon ja syvempään tunneyhteyteen. Feminiinisen energian kultivoiminen voi auttaa sinua tuntemaan itsesi tasapainoisemmaksi, onnellisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Se ei ole heikkous, vaan voimakas resurssi, joka mahdollistaa yhteyden omiin tunteisiin, luovaan potentiaaliin ja yhteisöllisyyteen. Toisaalta, jos sinulla on maskuliininen core, painopisteesi saattaa olla enemmän toiminnassa, tavoitteiden saavuttamisessa ja konkreettisessa etenemisessä elämässä. Tämän energian tukeminen voi auttaa sinua tuntemaan enemmän määrätietoisuutta, selkeyttä ja vahvuutta elämän haasteissa. Tavoittele tasapainoa ja kukoistusta Tämä video opastaa sinua ymmärtämään, miten voit tasapainottaa näitä energioita omassa elämässäsi. Olitpa maskuliinisesti tai feminiinisesti virittynyt, on tärkeää tunnistaa oma ydinenergia ja oppia vaalimaan sitä. Tämä auttaa sinua tuntemaan itsesi eheämmäksi, löytämään oman voimasi ja elämään tasapainossa sekä omien arvojesi että ympäröivän maailman kanssa. Lähde mukaan matkalle syvempään itsetuntemukseen ja opi, kuinka polariteetit voivat tuoda elämääsi enemmän harmoniaa, tasapainoa ja sisäistä rauhaa!

Radio Voiman studiossa arvuutellaan kotipelipäivinä pelaajan henkilöllisyyttä. Tällä kertaa vihjeenä oli, että pelaajalla on on-off-suhde joukkueeseen.  Onko sinulla Iikka Kangasniemi on-off-suhde Lahden Pelicansin kanssa?  – Kyllä sitä ehkä noinkin voi sanoa. Toisaalta muualle lähdöt eivät ole olleet pakotettuja ja tänne on aina ollut kiva tulla takaisin, Kangasniemi sanoo Radio Voiman haastattelussa.  Moneen otteeseen Lahdessa pelannut Kangasniemi kiekkoili viime kauden Tšekeissä HC Energie Karlovy Varyssa.  Edellisin kerran Kangasniemi nähtiin Pelicansissa kaudella 2022–2023 ja sitä ennen kaudella 2016–2018.  Radio Voiman haastattelussa kuullaan Kangasniemen mietteet kaudesta tähän asti, eilisestä Saipa-pelistä ja illan JYP-ottelusta, kuuntele podcast!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Ennen muinoin ei kannettu huolta suolan haitoista terveydelle, vaan sen avulla säiöttiin ruokaa, kun muutakaan keinoa ei ollut. Nyt tiedämme sen mm.kohottavan verenpainetta, mutta siilti suola maistuu yli suositusten. Onko kyse vain makutottumuksista vai onko niin, että sen jättäminen pois kokonaan olisi niinikään terveysongelma? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen. Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen.

Osassa 2 pureudutaan bitcoinin myymisen ja ostamisen suunnitteluun, erityisesti kurssien heiluessa. Miten voit luoda oman myyntisuunnitelmasi ja välttää virhepäätökset? Toisaalta pohdimme myös bitcoinin todellista arvoa – mittaammeko sitä oikein vai pitäisikö tarkastella tilannetta laajemmasta perspektiivistä? Yksi bitcoin on aina yksi bitcoin, mutta fiat-valuutan ostovoima voi muuttua radikaalisti. **** Hankin sinulle alennuskoodin, jotta saat 10 % tilatessasi bitcoin-kirjoja Konsensus Networkista. Klikkaa linkkiä tai käydä alennuskoodia: BTCLADY https://bitcoinbook.shop/collections/finnish?ref=btclady 
**** Xellox Yokis (turvaa omat bitcoinin salasanasi teräslevylle) Koodilla BTCLADY saat 10% alennuksen Xelloxin verkkokaupasta https://www.xellox.io/ **** Mistä ostaisin satosheja? Tarjoan sinulle 50% alennuksen vaihtokuluista kuukauden ajan, kun rekisteröidyt alla olevan linkin kautta. Coinmotion on suomalainen kryptovaluuttapörssi, jossa voit automatisoida kuukausisäästämisen bitcoiniin. https://app.coinmotion.com/fi/register/signup?referral_code=n6r0t1eqnx0qei3ib212 **** Bitcoinin verotus voi olla helppoa, kun käytössäsi on oikeat työkalut. Kryptoverotus.fi-laskuri vie sinut verotusprosessin läpi kädestä pitäen. Lopputuloksena virheetön ilmoitus ilman hikoilua. Kokeile nyt ja nappaa 10% alennus 50 nopeimmalle. Maksat palvelusta vasta lopuksi, joten voit huoletta kokeilla laskuria ensin. Rekisteröidy linkin kautta, jotta saat alennuksen: https://kryptoverotus.fi/?via=BTCLADY Älä enää arvaile, tee verotus oikein! **** Kysymyksiä bitcoinista, joihin haluat vastauksen podcastin muodossa. Lähetä kysymyksesi somessa. Seuraa Bitcoin Lady Podcastia somessa! https://www.instagram.com/bitcoinladypodcast Youtube: https://www.youtube.com/@BitcoinLadyPodcast https://twitter.com/bitcoinlady_ bitcoinladypodcast@gmail.com Nostr: npub17c26haprcclg4p4lcrn5wlxxqkqvm3q786m5rh2u4e8d9qfnp65qek4p74 
**** Bitcoin Lady podcastin tarjoama sisältö on tarkoitettu vain viihteeksi ja informaatioksi. Sisältö ei tule ottaa sijoitussuosituksena, eikä podcast anna sijoitussuosituksia. Älä luota, vaan varmenna.

Rajoittavatko ajatuksesi sinua liikaa? Vältteletkö joitakin asioita omien ajatustesi vuoksi? Toisaalta joskus ajatuksesi voi viedä sinua myös eteenpäin. (00:00) Jakso alkaa (00:06) Aiheen pohjustus (01:30) Miten meidän ajatukset voi vaikuttaa (04:22) Sanojen merkitys (07:36) Oma olotila vaikuttaa ajatuksiin (08:55) Kirjoittaminen (09:57) Asioiden yliajattelu (12:10) Murehtija-ihmistyyppi (13:29) Ajatusten tunnistaminen (16:03) Olettamukset (18:22) Jaksaminen ja voimavarat (22:40) Uhriutuminen (24:30) Syyllistäminen (26:31) Todennäköisyysmalli (29:12) Tavoitteet (33:18) Affirmaatiot (34:45) Loppupuhe

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa. Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa? "Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä? Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille?

Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy. Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu? Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.

Espanjan suuret vihannestarhat tarvitsevat satokaudella kymmeniätuhansia poimijoita. Keitä nämä Almerian ja Huelvan kasvihuoneissa ahertavat ihmiset ovat ja millaisia tarinoita heidän elämäänsä sisältyy? Suurin osa poimijoista tulee Marokosta, laillisesti tai laittomasti. Naisille pääsy Espanjaan poimimaan marjoja on toiveiden täyttymys. Kuitenkin se, mitä nämä usein lukutaidottomat naiset Espanjassa kohtaavat, on usein järkytys. Suurin ongelma ovat asunnot, koska niitä ei ole. Ihmiset ovat rakentaneet kasvihuoneiden läheisyyteen monenkirjavia majoja, ja alueet ovat muuttuneet slummeiksi. Niissä on omat ongelmansa ja erityisesti naiset ovat jatkuvassa vaarassa. Toisaalta, myös suomalaisilla marja- ja tomaattitiloilla on ollut räikeitä ihmiskauppatapauksia. Mikä siis neuvoksi kuluttajalle, joka miettii marketin hevi-hyllyllä ostaako kotimaisia vai espanjalaisia tomaatteja? Kulttuuriykkösen vieraina ovat Katkerat puutarhat -tietokirjan tehneet Kaisa Beltran ja Johanna Erjonsalo. Ohjelman toimittaa Liisa Vihmanen.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja. Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan. Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat. Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla. Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon. Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia. Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Joillain Kiinan alueilla muslimiyhteisöt ja myös muslimitaustaiset kristityt voivat joutua erityisen tarkastelun kohteiksi, mikä uhkaa aiheuttaa hajaannusta seurakunnissa. Toisaalta kasvava joukko ihmisiä on alkanut kiinnostua avioliittojen hyvinvoinnista näillä alueilla, joilla perheväkivalta on hyvin yleistä. https://opendoors.fi/tyon-hedelmia-kiinasta-kiinnostusta-avioliittojen-tukemiseen/  

Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä. Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu? Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Voiko stressin kääntää voimavaraksi?Kun meitä kehotetaan välttämään stressiä, alamme usein sinnitellä. Se voi itse asiassa ylläpitää stressiä ja pahentaa tilannetta. Toisaalta ponnistelemme meille tärkeiden asioiden eteen. Stressi ei ole pelkästään kielteinen ilmiö. Koemme sitä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tapamme suhtautua stressiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten stressi meihin vaikuttaa.Jakson aiheena on stressi ja se, miten stressin voi kääntää itselleen voimavaraksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä Laura Sokka. Hän teki väitöskirjansa työuupumuksen vaikutuksista aivojen toimintaan, keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn. Lauralla on yli 20 vuoden kokemus neuropsykologin työstä. Hän työskentelee sekä yritysten että yksilöiden kanssa. Laura käy puhumassa yrityksissä kestävästä työkyvystä ja uupumusriskin pienentämisestä. Lisäksi hän pitää neuropsykologin vastaanottoa.Nina ja Laura käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä stressi on?- Mitä kielteisiä ja haitallisia ja toisaalta myönteisiä puolia stressillä on?- Miten oma suhtautumisemme stressiin määrittää sen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia?- Miten omaa tapaa suhtautua stressiin voi muuttaa?Lisätietoja:Jos jakson aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelemme mm. jaksoja:- 32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela.- 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.- 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus. Vieraana Jari Hakanen.Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram.Laura Sokan kirjoituksia stressistä:- Katso stressiä uusin silmin ja saavuta etulyöntiasema epävarmoina aikoina (Tresentio.fi 11.12.2023)- Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi (WGH.fi 25.1.2022)- Ymmärrä stressiä, vahvista henkilöstön pysyvyyttä (WGH.fi 20.10.2022)Tutkimusartikkeleita suhtautumistavan merkityksestä stressin vaikutuksiin:- Crum, A. J., Santoro, E., Handley-Miner, I., Smith, E. N., Evans, K., Moraveji, N., Achor, S. & Salovey, P. (2023). Evaluation of the “rethink stress” mindset intervention: A metacognitive approach to changing mindsets. Journal of Experimental Psychology: General, 152(9), 2603. https://doi.org/10.1037/xge0001396- Yeager, D. S., Bryan, C. J., Gross, J. J., Murray, J. S., Krettek Cobb, D., HF Santos, P., Gravelding, H., Johnson, M. & Jamieson, J. P. (2022). A synergistic mindsets intervention protects adolescents from stress. Nature, 607(7919), 512-520. https://doi.org/10.1038/s41586-022-04907-7- Crum, A. J., Jamieson, J. P., & Akinola, M. (2020). Optimizing stress: An integrated intervention for regulating stress responses. Emotion, 20(1), 120–125. https://doi.org/10.1037/emo0000670 - Lisää Alia Crumin tutkimuksia löydät mm. Standford Mind & Bodt Labin sivuilta: https://mbl.stanford.edu/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Antti Kylliäinen on kirjailija, kouluttaja ja teologi. Hän luki läpi suomalaisten pörssiyritysten arvot ja huomasi, että vain 13% niistä on oikeastaan arvoja ja loput ovat hyveitä tai sekalaisia työkaluja. Kaiken kaikkiaan Antti on sitä mieltä, että arvot ovat ympäröivää yhteiskuntaa varten eikä organisaatioiden pitäisi puhua niistä tai keksiä omiaan. Hyveet sen sijaan ovat oivia työkaluja sekä organisaatioille että yksilöille. Tämä podcasti saattaa mennä hiukan hifistelyn puolelle, kun syvennymme siihen, mihin arvot sopivat ja milloin pitäisi puhua hyveistä ja mitä hyötyä tästä erottelusta on. Toisaalta puhumme ehkä juuri siitä, mistä on puute. Hyviä kuunteluhetkiä!

Pyhä Joosef oli "oikeudenmukainen" mies. Se pitää sisällään kyvyn työskennellä ja käyttää aikaa hyvin. Toisaalta hän opettaa meille Raamatun mukaisesti asioiden oikeaa arvojärjestystä.

Dopamiini saa meidät motivoitumaan ja innostumaan. Saamme dopamiinin avulla euforisia kokemuksia. Toisaalta jäämme helposti kiinni dopamiinin aiheuttamaan tunnekoukkuun. Dopamiini onkin niin päihde- kuin monen muunkin riippuvuuden takana. Dopamiinilla on myös muita vaikutuksia: ilman sitä emme pysty liikkumaan. Miten yksi kemiallinen yhdiste voi vaikuttaa meihin näin voimakkaasti? Haastateltavana farmakologian emeritusprofessori Esa Korpi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Rotta on levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maapallolla. Luulisi, että rotan on oltava erityisen sopeutuvainen ja lahjakas kaikessa, muuten se ei voisi menestyä erilaisissa olosuhteissa. Toisaalta voi myös ajatella, ettei rotta ole välttämättä erikoisen hyvä missään, mutta se pärjää keskivertoa paremmin kaikessa: juoksemisessa, kiipeämisessä, uimisessa, ravinnon etsimisessä, lisääntymisessä ja kolojen kaivamisessa. Rottia pidetään älykkäinä ja nopeasti oppivina eläiminä. Ne ovat ravinnon suhteen laatutietoisia, mutta joustavia. Rotat ovat epäileviä, eivätkä mene helposti ansaan. Ne muodostavat yhteisöjä, klaaneja, jotka puolustavat ravintolähteitään ja pesäpaikkojaan ulkopuolisia vastaan. Klaanin sisällä vallitsee arvojärjestys ja jäsenet tietävät asemansa yhteisössä. Rotat viihtyvät siellä, missä on ihmisiäkin. Ihmisillä ja rotilla on siis jonkinlainen suhde. Joillain alueilla rottia on niin paljon, että se koetaan ongelmaksi. Mistä rotat ovat aikoinaan tulleet ja miksi ne viihtyvät tietyillä kaupunkialueilla? Kuinka ne liikkuvat ja lisääntyvät? Soita ja kysy rotista tai kerro millaisia havaintoja sinulla niistä on. Luonto-Suomen rottaillassa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

The Girl from the Other Side on Nagaben synkkä satu, jossa hirviöksi muuttunut mies pyrkii suojelemaan pientä tyttöä julmalta maailmalta. Ajankohtaisaiheina keskustelemme Manga Plus -mangalukupalvelun uudesta kuukausimaksullisesta tilausmallista Manga Plus Max, sekä siitä, miten kiinalainen painotalo vaati jenkkijulkaisijaa sensuroimaan Taiwan- ja Kiina-viittauksia toisen maailmansodan jälkipyykkiä käsittelevän Okinawa-mangan printtiversiosta. Lukujonossa kokeilemme X:ssä ilmestyvää romcom-nettimangaa The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All. --- Kommentoi | Mastodon | X | Instagram --- (01:07) – KUULUMISET: LOOTUKSET - Lootusketju Twitterissä - Lootusketju Mastodonissa (05:04) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ESITTELY - The Girl from the Other Side (09:31) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: NAGABE - Jakso 21, jossa puhuimme sarjasta Nivawa ja minä - Jakso 40 jossa puhuimme sarjasta The Wize Wize Beasts of the Wizarding Wizdoms - Muita mainittuja Nagaben sarjoja: - Monotone Blue - EAT - Buchou wa onee (15:45) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: TAIDE JA TYYLI - Hahmojen silmät eivät korostu kerronnassa mangamaisesti, mikä saa sarjan hahmodesignit näyttämään erikoisilta (kuva) - Silti sarjassa nähdään herkkiä ja mielenkiintoisia ilmeitä ja niiden muutoksia (kuva) - Sensein kasvonmuotoja ei normaalisti näe mustan peitosta muuten kuin ääriviivojen kautta, paitsi silloin kun hänen päälleen putoaa jauhosäkki (kuva) - Michael Enden ja Annebert Fuchshuberin kuvakirja Unienahmija - Selkeysongelma kohtauksessa, jossa ulkopuolinen nappaa irti hakatun päänsä lattialta ja poistuu (kuva) - Toisaalta myös tosi hienoja kohtauksia, kuten juuri tätä ennen ollut kohtaus, jossa ulkopuolinen koskettaa Shivaa (kuva) (27:35) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: MAAILMANRAKENNUS - Pokkarien lopussa olevat neliruutustripit tekevät ulkopuolisista vähän söpömpiä ja lähestyttävämpiä (kuva) - Ulkopuoliset haluavat viedä sieluja äidille (kuva) - Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 2/2017 (kuva) (39:53) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SENSEI JA SHIVA - Sensei ei henno kertoa Shivalle, että tämä on hylätty, eikä täti ole palaamassa hakemaan (kuva) - Sensei ei muista menneisyyttään ihmisenä, eikä muista riipuksessaan olevasta valokuvasta näkyvää perhettään (kuva) - Sensei on erilainen kuin muut ulkopuoliset (kuva) - Shivan ja Sensein teekutsut (kuva) (50:30) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: JULKAISUT (57:42) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: KANNET - Sarjan pokkarijulkaisun ja omnibus-julkaisun kannet Seven Seasin nettisivuilla - Mangakartan kansijoulukalenterin luukku 22, jossa puhuimme sarjan neljännestä kannesta (01:01:16) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ANIME - Anime Crunchyrollissa - Traileri (YouTube) - Prinsessa Kaguyan taru - Somali and the Forest Spirit (01:11:14) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 1: POKKARIT 3-7 - Ethän varmasti ole koskettanut ulkopuolista? (kuva) - Kiusallinen uusi dynamiikka (kuva) - Ahdistavaa käytöstä (kuva) - Unohtelu alkaa (kuva) - Puu (kuva) - Senkin kermapöffö! Senkin mustepullo! (kuva) - Kauhun kuurupiilosilla (kuva) (01:26:21) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 2: POKKARIT 8-12 - Sensei, auta! (kuva) - Kuningas ja Shiva (kuva) - Riipus (kuva) - Arkkipiispa kertoo totuuden maailmasta (kuva) - En halua tätä, saat takaisin (kuva) - Alkuperäinen muoto (kuva) - Detective Pikachu - Liian ison näköinen matkalaukku (kuva) (01:54:39) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: YHTEENVETO - Princess Tutu - Shadows House - Velhon morsian (01:59:41) – MANGA PLUS MAX - Manga Plus Maxin promosivu - ANN:n uutinen - Erufailonin twiitti siitä, miten Android-laitteilla näkyy tilaukselle hieman eri hinnat kuin Apple-laitteilla - Jakso 73, jossa puhuimme Manga Plus Creators -alustasta, jolla sarjakuvantekijät ympäri maailman voivat julkaista teoksiaan - Viz ottaa käyttöön Viz Originals -portaalin vastaavaan tarkoitukseen - Töitä arvioimassa on entinen Shonen Jumpin päätoimittaja Hisashi Sasaki - Jakso 71 ja jakso 85, joissa puhuimme siitä, miten kauheita Square Enixin manganlukupalvelu Manga Up! ja Kodanshan manganlukupalvelu K Manga ovat - Jakso 52, jossa puhuimme manganlukupalvelu Azukista (02:15:05) – OKINAWA JA KIINALAINEN PAINOTALO - Okinawa - ANN:n uutinen: English Release of Susumu Higa's Okinawa Manga Delayed Due to Censorship Issue with Chinese Printer (02:24:17) – KUULIJAKOMMENTTI: BL:N UUSI AALTO - Jakso 88, jossa puhuimme Ogeretsu Tanakasta - Harada, jonka sarjasta One Room Angel puhuimme jaksossa 36 - Natsuki Kizu, jonka sarjasta Given puhuimme jaksossa 63 (02:28:55) – KUULIJAKOMMENTTI: ANIME FEMINISTIN HAASTATTELU - Jakso 90, jossa puhuimme Anime Feministin julkaisemasta BL-mangaka Aiba Kyokon haastattelusta - Norpun Mastodon-kommenttiketju (02:39:39) – LUKUJONOSSA: THE GUY SHE WAS INTERESTED IN WASN'T A GUY AT ALL - The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All (Ki ni natteru hito ga otoko janakatta) - Sarja sai alkunsa tästä twiitistä huhtikuussa 2022 - Hahmoprofiilit: Mitsuki (kuva) ja Aya (kuva) - Jakso 83, jossa puhuimme mangasta Smoking Behind the Supermarket with You - Tekijä Twitterissä - Tekijä Instagramissa (02:49:16) – LOPETUS

Miten hyvinvointialueet pärjäävät keikkalääkärien kalliiden palkkioiden kanssa? Keskustelemassa Pirkanmaan hyvinvointialue-johtaja Marina Erhola ja Länsi-Uusimaan palvelutuotannon johtaja Matias Pälve. Erhola ja Pälve ovat huolissaan siitä, että keikkalääkärien palkkiot ovat korkeat ja keikkalääkärien käyttö on lisääntynyt. Myös sairaanhoitajia ja lähihoitajia palkataan vuokratyötä välittävien yritysten kautta. Erityisesti hoivahenkilöstön saatavuudessa on ongelmia esimerkiksi vanhuspalvelussa, ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyy merkittävästi. Toisaalta kilpailuakin on. – Vuokratyövoimaa tuottavien yritysten määrä on kasvanut paljon ja siten myös kilpailu näiden yritysten välillä on lisääntynyt, Pälve kertoo. Hänen mielestään ei pidä syyllistää yrityksiä tai työntekijöitä vaan selvittää, miksi vuokratyön tekeminen on houkuttelevampaa kuin virkatyön tekeminen. Virkatyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa. Erhola myöntää, että terveydenhuollon järjestämisessä on ongelmia, joita ei ole osattu ratkaista ajoissa. – On tehty myös virheitä. Me kaikki, jotka olemme olleet palvelujärjestelmässä töissä, me olemme tehneet virheitä suunnittelussa. Olemme tehneet ehkä terveys- ja sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, että vaatimukset henkilöstön saatavuus on suurempaa kuin kertakaikkiaan Suomessa on, Erhola sanoo. Hänen mielestään henkilöstöpulaan olisi pitänyt havahtua aiemmin. Nyt menee vuosia ennen kuin tilanne pystytään ratkaisemaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Ringin kanssa. https://rinkiin.fi/ Kierrätys on aina lapsesta asti ollut tapa jota minulle on opetettu, ainakin on yritetty. Kierrätän kotona suurimman osan jätteistäni. Mutta pienetkin määrät ei kierrätettyä pakkausmuovia eri kotitalouksissa kumuloituu isoiksi hävikeiksi kiertotaloudessa. Toisaalta, eihän se nyt niin vaarallista tai vakavaa ole jos epähuomiossaan tai laiskuuttaan välillä laittaa muovipakkauksen normiroskiin. Molemmat asiat ovat totta, ja sen dilemman kanssa Ringin Juha-Heikki Tanskanen työskentelee. Tässä jaksossa kuulemme hänen ajatuksiaan muovin kierrättämisestä ja vinkkejä sen helpottamiseen. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Jättääkö perintöä lapsille vai elää unelmaansa? Tämä on kysymys, josta keskustelemme tässä Rahamanian jaksossa. Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, että voi elää sijoitusten tuotoilla, jolloin sijoituspääoma jää jälkipolvelle perinnöksi. Perintö on monelle tapa varmistaa jälkipolven taloudellinen hyvinvointi, ja samalla antaa konkreettinen osoitus rakkaudestaan ja huolenpidostaan. Toisaalta, elämä tarjoaa monia ainutlaatuisia hetkiä ja kokemuksia, joita ei saa koskaan takaisin. Olisiko silloin järkevämpää käyttää osa varallisuudestaan nyt, kun siihen on mahdollisuus? Elämässä on vaiheita, joissa raha voi tuoda korvaamatonta lisäarvoa ja laatua hetkiin, jotka ovat katoavaisia. Olennaista on tunnistaa omat arvonsa ja miettiä, miten haluaa varallisuuttaan hyödyntää – onko se tulevaisuuden turva, nykyhetken laatu vai molempia? Jakson aiheeseen on antanut inspiraatiota Bill Perkins:in kirja Die with zero. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Puhekyky erottaa meidät muista ihmisapinoista, se tekee ihmisestä ihmisen. Puheella tai siihen perustuvalla kirjoitetulla kielellä voi lahjoittaa monimutkaista tietoa muille, lisäksi ihminen on siitä erikoinen ihmisapina, että se pystyy elämään hyvin lähellä lajikumppaneitaan. Nämä ovat edellytyksiä kulttuurin synnylle. Toisaalta puhuminen on meille niin itsestäänselvää, että emme näe, miten ainutlaatuinen väline se on, tai millaisia mielen toimintoja se edellyttää. Mutta miten ihmiselle kehittyi näin monipuolinen kommunikaatiokeino, mitä siitä tiedetään? Ja millaisista elementeistä kieli on tehty? Asiantuntijoina ovat fonetiikan professori Martti Vainio digitaalisten ihmistieteiden osastolta Helsingin yliopistosta ja kädellistutkija, biologisen antropologian dosentti Sonja Koski Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ulkopoliittinen kevät oli jälleen tapahtumarikas. Suomessa puhuttivat ennen kaikkea turvallisuuspolitiikka ja historiallinen Nato-jäsenyys. Toisaalta muut suuret teemat, kuten ilmasto ja talous, eivät ole kadonneet ulkopoliikan ajankohtaislistalta. Kauden päätösjakso kokoaa yhteen kulunutta kevättä koko podcast-tiimin voimin. Luvassa on kutkuttava ulkopoliittinen visailu ja kesän parhaat ulkopoliittiset suositukset – kyllästettynä viiltävän tarkalla ulkopoliittisella analyysillä tietenkin. Juontajista Anni jättää podcastille jäähyväiset ja Leo jättäytyy ainakin syksyksi taka-alalle. Uusia tekijöitä on jo tiedossa, eikä The Ulkopolitist -podcast katoa minnekään! Syksyksi riittääkin seurattavaa. Iskeekö Nato-krapula? Miltä näyttävät presidentinvaaliasetelmat? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Pysy siis kuulolla!

Sairastumisriski ei selviä kaupallisilla geenitesteillä, sillä ne testaavat vain muutamia geenejä sadoista tai tuhansista riskiin vaikuttajista. Lisäksi sydänsairaudet, diabetes ja mielenterveys kuten melkein koko ihmiselo tauteineen ja terveyksineen ovat monitekijäisiä juttuja. Sairaus tai terveys kehittyy geenien, elämätavan ja muiden ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Sitä paitsi suurin osa geenien toiminnasta määräytyy geenien ulkopuolelta. Säätelyalueet säätävät, miten kukin geeni toimii missäkin solussa ja koska. Toisaalta sukulaissuhteet löytyvät sujuvasti kaupallisilla geenitesteillä ja omille juurilleen pääsee Suomessa jopa maakunnan tarkkuudella. Geenitestejä vertailevat molekyyligenetiikan professori Juha Kere Karoliinisesta Instituutista ja biologi Leena Mattila Ylestä.

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Mitä tapahtuu, kun ei voi tehdä työtään sillä tavalla kuin näkee oikeaksi? Toisaalta taas, jos on mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja ammattitaidon mukaan, työ tuntuu mielekkäältä ja auttaa jaksamaan. Tämän jakson aiheena on eettinen stressi ja sen kokemus.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on lähihoitaja, tiimivastaava Petra Haapa-Aro. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta, jossa työ ja sen muutokset voivat aiheuttaa usein myös eettistä stressiä. Hän on toiminut JHL:ssa aktiivisesti lähes yhtä pitkään. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä eettinen stressi tarkoittaa? - Miten eettinen stressi eroaa tavallisesta stressistä tai häpeän ja syyllsyyden tunteesta? - Miten eettinen stressi näyttäytyy käytännön työssä? - Miten eettistä stressiä voi hallita tai lievittää?Lisätietoja:Petra Haapa-Aro Facebook. Petra Haapa-Aro Instagram.Mitä jos hoitaja ei ehdi olla ihminen ihmiselle? Moni hoitotyön ammattilainen kokee kuormittavaksi, kun ei ole aikaa olla oikeasti läsnä asiakkaan luona. Yksittäisen työntekijän työolot voivat ehkä parantua työnantajaa vaihtamalla, mutta olisiko kestävämpää mahdollistaa hyvän työn tekeminen jokaisella työpaikalla? Koetko työssäsi eettistä stressiä tai kiinnostaako aihe muuten laajemmin? JHL on tehnyt aiheesta kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHLn verkkosivuilta.Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa konflikteihin linkittyy yhä laajemmin mitä erilaisempia osapuolia. Rauhanvälityksessä toimintaympäristön luotaus on entistä haastavampaa, kun perinteisten valtiotoimijoiden lisäksi mukana on lukuisia etnisiä ja poliittisia ryhmiä sekä esimerkiksi terroristijärjestöjä ja taloudellista etua hakevia toimijoita. Toisaalta toimijoiden kirjo näkyy myös liikehdinnässä rauhan puolesta. Ruohonjuuritason toiminnalla on mahdollisuus skaalautua uudella tavalla, ja levitä jopa globaaliksi toiminnaksi, jolla on iso ääni. Rauhaa vai utopiaa? -podcastin päätösjakson asiantuntijavieraina ovat johtava tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sekä senior advisor Elisa Tarnaala CMI:stä. Lisäksi kuullaan insertti, jossa sudanilainen Nazik Abbas kertoo, kuinka hän toimii naisten poliittisten oikeuksien edistämiseksi maassa paikallisen Mansam-järjestön kautta. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Rauhaa vai utopiaa? -podcast on tarina siitä, miten voisimme paremmin rakentaa rauhaa rauhattomuuden ajassa. Neliosaisen podcastin tuottaa The Ulkopolitist yhteistyössä CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa.

Rooman valtakunta levisi laajalle ja kesti pitkään. Tunnemme eri lähteistä tutkijoiden ansiosta roomalaisten arkea ja elämää. Mutta nyt lähteet saavatkin vastata uuteen kysymykseen: miten antiikin ihmiset suhtautuivat luontoon? Oliko se vain ihana paikka, jossa hoidettiin terveyttä ja filosofoitiin vai pitikö sitä pelätä? Toisaalta antiikin Rooman vilskeestä haluttiin jo tuolloin maaseudulle luonnon rauhaan. Valtakunnan laajentuminen pohjoiseen toi roomalaisten ulottuville kosteat maat ja synkät metsät. Luonto piti kesyttää ja saada resurssit käyttöön ison valtakunnan tarpeisiin. Myös ensimmäisiä kriittisiä arvioita luonnonvarojen käytöstä antoi Naturalis Historia -tekstin kirjoittanut Plinius. Antiikin ihmisten suhteesta luontoon kertovat Suomen Rooman instituutin johtaja Ria Berg sekä Suomen Ateenan -instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen. Berg on tutkinut erityisesti Rooman keisariajan esinekulttuuria ja Lampinen puolestaan liikkuu tutkimuksissaan sekä kreikan että latinan kielen ja kirjallisuuden välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Pääosa maailman vesistä, noin 97%, on suolaista. Makeaa vettä on alle 3 % (2,6 %) ja siitäkin osa on ihmisen saastuttamaa. Homo sapiens sahaa omaa oksaansa, kun pilaa rajallisia vesivaroja ja sulattaa jäätiköiden vesivarastot mutavyöryinä alas vuorilta. Miten maailma pärjää jos/kun jäätiköt sulavat ja niistä meriin valuva vesi suolaantuu? Vedellä on kolme olomuotoa: neste, kaasumainen vesihöyry ja kiinteä eli lumi tai jää. Täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä vesi voi kiertää vuodessa nesteestä vesihöyryksi ja kiinteäksi. Keväällä talven lumi ja jää sulavat takaisin vedeksi, josta osa painuu pohjavedeksi. Toisaalta vesi voi varastoitua vuosisadoiksi tai tuhansiksi jäätiköihin. Vuoristojäätiköt ovat tärkeitä makean veden pitkäaikaisvarastoja, ja niistä riippuu miljoonien ihmisten vedensaanti. Jakson aluksi pohditaan vesitalouden professori Olli Variksen kanssa Euroopan ja Aasian pitkällistä kuivuutta ja veden puutetta. Lopuksi matkataan etelään, Antarktiksen kesään, lumitutkija Leena Leppäsen kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.

Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, harva ihmisen keksimä asia vaikuttaa maailmanjärjestykseemme yhtä paljon kuin ydinaseet. Muutamalla maalla maailmassa on kyky tuhota koko planeettamme, ja yksi näistä maista sotii juuri nyt naapuriaan vastaan, kiristäen samalla muuta maailmaa näillä aseillaan. Toisaalta, moni argumentoi sen puolesta, että ydinaseet ovat johtaneet suurempaan rauhaan ns. kauhun tasapainon kautta. Tässä jaksossa Tampereen ylliopistolla ydinaseiden geopoliittisia vaikutuksia tutkiva Tapio Juntunen analysoi Isakin kanssa näitä ja muita suuria kysymyksiä, jotka ovat suurimman osan ulottumattomissa, mutta jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Chainsaw Man on Tatsuki Fujimoton toimintahitti, jossa köyhänä kasvanut päähenkilö saa moottorisahapirun voimat, joilla taistella ihmiskuntaa piinaavia piruja vastaan – vaikka oikeastaan haluaisi vain elää ihmisen arvoista elämää. Ajankohtaisena aiheena puhumme siitä, miten sarjan tekijä oli seikkaillut erilaisten Twitter-tiliensä kanssa. Lukujonossa luemme hostess-klubin työntekijöiden ihmissuhteista kertovan kaksipokkarisen sarjan Papaya gundan, minkä lisäksi Maaret on lopultakin saanut loppuun Assassination Classroom -luku-urakan. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- 01:06 – ANIMEVUOSI 2022 - My Dress-up Darling - Call of the Night - Dagashi Kashi - When Will Ayumu Make His Move? - Teasing Master Takagi-san - Ya Boy Kongming! - Summer Time Rendering - The Executioner and Her Way of Life - Lycoris Recoil - Legend of the Galactic Heroes - Alkoholi on ihmiskunnan ystävä -repliikin vanha versio ja uusi versio - Mamoru Miyano Zombieland Sagan Kotarona (YouTube) - IDOLiSH7 - Made in Abyss - My Hero Academia - Shadows House 23:50 – CHAINSAW MAN: ESITTELY - Chainsaw Man - Sarja Manga Plus -palvelussa - Tatsuki Fujimoton lyhyttarina Look Back, josta puhuimme lukujonossa jaksossa 53 - Ihminen jolla on pirun voimat mutta ihmisen sielu, kuten Devilmanissa (kuva) 26:47 – CHAINSAW MAN: SUOSION SYYT - Jujutsu Kaisen - Jakso 60, jossa puhuimme Death Notesta - Kurjuuden ja köyhyyden teemat näkyvät tyypillisesti enemmän seinen-sarjoissa, kuten Kaijissa - Denjin ja Pochitan ystävyys (kuva) - Oksennuskielari (sisältövaroitus äärimmäisestä ällöydestä) (kuva) - Huumori tulee usein siitä, miten naiivin läpinäkyviä ja ohjailtavissa Denji ja Power ovat (kuva) - Fire Punch, Fujimoton edellinen sarja - Petterin arvostelu Fire Punchista Anime-lehden numerossa 3/2018 (pdf) 38:06 – CHAINSAW MAN: MAAILMANRAKENNUS - Piruntappovirastosta löytyy sekä piruja (devil) että pirulaisia (majin / fiend) (kuva) - Pyssypiru (kuva) 46:05 – CHAINSAW MAN: DENJI, AKI JA POWER - Denjin pienet unelmat (kuva) - Denji on helposti ohjailtavissa (kuva) - Myöhemmässä vaiheessa Denji on kokenut hahmonkehitystä (kuva) - …Ja niihin alun unelmiinkin palataan vielä (kuva) - Hahmonkehitys jatkuu sarjan loppuun asti (kuva) - Pyssypiru tappoi Akin perheen (kuva) - Aki ottaa Denjin ja Powerin mukaan käydessään kotiseudullaan perheensä haudalla (kuva) - Power on mahdoton mutta söpö (kuva) 52:58 – CHAINSAW MAN: DENJI JA MAKIMA - Ihmiset eivät vain ehkä ole kauhean hyviä tunnistamaan manipulatiivista käytöstä, kun se on yhdistetty viehättävään naishahmoon? - Makima manipuloi Denjiä vihjailuilla ja lupailuilla (kuva) 58:33 – CHAINSAW MAN: KOBENI JA HIMENO - Kobeni on rasittava ulinatyttö (kuva) - …Jolla on kuitenkin vaistonvaraisia taitoja, vaikkakaan ei kanttia (kuvia) - Loputonta vääntöä siitä, onko Kobeni rasittava vai ei - Himenon ja Akin yhteinen historia (kuva) 01:01:46 – CHAINSAW MAN: NAISKUVAUS - Teheanicast #24, jossa puhutaan Chainsaw Manista - Naiset ja miehet saavat Chainsaw Manissa vetää toisiaan turpaan antaumuksella (kuva) - Scott Pilgrim vs the Worldin tyttöexän taistelukohtaus, jonka kulun Maaret muisti ihan väärin, joskin joka tapauksessa siinä oli kyse siitä, ettei mies voi lyödä naista (YouTube) - Power ei ole love interest -hahmo vaan enemmän pikkusisko (kuva) 01:07:27 – CHAINSAW MAN: KERRONTA - Visuaalisessa kerronnassa nähdään paljon voimakkaita, mielenkiintoisia asetelmia: - Aki kutsuu kettupirun (kuva) - Ukkeli myy lapsensa helvettipirulle (kuva) - Makima johdattaa Denjiä lankeemukseen (kuva) ja taustalla komeilee Gustave Dorén puupiirros, joka esittää Luciferin lankeamista taivaasta helvettiin - Toisaalta etenkin taistelukohtaukset ovat monesti epäselviä puuttuvan kontrastin, tasapaksun viivankäytön, sivun täyteen ahtamisen, liikkeen suunnan kuvaamisen tai vastaavien ongelmien takia (kuva) - …Ja toisinaan taas ei (kuva) - Fire Punchissa oli vielä epäselvempää visuaalista kerrontaa - Tapa korostaa nopeaa liikettä ääriviivojen sumenemisella (kuva) 01:17:44 – CHAINSAW MAN: JULKAISU - Luvun 59 kimppakiva-aloituskuva (NSFW-kuva) oli liian riskaabeli Vizin Shonen Jump -sovellukselle (kuva) 01:19:08 – CHAINSAW MAN: ANIMESOVITUS - Joka jaksossa on uusi ED (YouTube) - Sarjan OP (YouTube) on täynnä leffaviittauksia - Denjin ääninäyttelijä Kikunosuke Toya - Powerin ääninäyttelijä Ai Fairouz - How Heavy Are the Dumbbells You Lift? -sarjan OP (YouTube) - Makiman ääninäyttelijä Tomori Kusunogi 01:30:08 – CHAINSAW MAN: SPOILERIOSIO – MANGAN ENSIMMÄINEN TUOTANTOKAUSI - Melkein olisi voinut tulla romanssi (kuva) - Hallintapiru (kuva) - Aki alkaa kyseenalaistaa tunteitaan (kuva) - Löytyi jotain tärkeämpää kuin kosto (kuva) - Lumisota 1, lumisota 2, lumisota 3 (kuva) - Samojen lukujen aloituskuvissa näytetään fiktiivisiä kuvitelmia found family -kolmikosta oikeina sisaruksina (kuva) - Kerra heitettii Power iha vitu lujaa päin seinää (kuva) - Moottorisahapirun erityisyys (kuva) - Tarkoitus pyhittää keinot pahiksille (kuva) - Onnellinen elämä (kuva) - Paljon liharuokia, tästähän Denji aina köyhyydessä unelmoi (kuva) 01:45:02 – CHAINSAW MAN: SPOILERIOSIO – MANGAN TOINEN TUOTANTOKAUSI - Jos päähenkilö menee kouluun… - Asa Mitaka ja Sotapiru (kuva) - Mitaka ei ole moottorisahamiehen fani, toisin kuin kaikki muut (kuva) - Tatsuki Fujimoton haastattelu ANN:ssä, jossa hän sanoi että kakkoskausi saattaa olla ihan eri juttu kuin ykköskausi 01:50:59 – CHAINSAW MAN: YHTEENVETO - Jakso 3, jossa puhuimme Chainsaw Manin alusta lukujonossa 01:53:42 – TATSUKI FUJIMOTON TWITTER-SEIKKAILUT - Tatsuki Fujimoton Twitter-tili, jossa hän esittää kuvitteellista pikkusiskoaan Koharu Nagayamaa - ANN:n uutinen aiheesta - Sarjan kustannustoimittaja Shihei Linin twiitti - Fujiimoto postasi Shihei Linille varhaisia luonnoksia todistaakseen henkilöllisyytensä - Fujimoton Pikachu-video, jolla hän laulaa kermasta (YouTube) - Fukurou fetus -tubettajan salapoliisivideo siitä, onko epäilyttävän fujimotomainen vanha nettisivu oikeasti Tatsuki Fujimoton nettisivu (YouTube) 02:03:15 – HAMPAANKOLOSSA: PIXIV - Jakso 76, jossa puhuimme Pixivin sisältösääntöjen muutoksesta - Pixivin sisältösääntöjen muutoksessa oli kuin olikin kyse siitä, mitä spekuloitiin 02:04:35 – KUULIJAKOMMENTTI: IDENTITEETIN OSAT - Jakso 76, jossa puhuimme pahiksista tykkäämisestä ja siihen liittyvistä tabuista - Jarmon kommentti Twitterissä 02:06:32 – LUKUJONOSSA: PAPAYA GUNDAN - Papaya Gundan - Manga Erotics F -mangalehti - Mitsue Aoki - Akiko Morishima - Akiko Morishima Pixivissä 02:19:27 – LUKUJONOSSA: ASSASSINATION CLASSROOM 13-21 - Assassination Classroom - Jakso 53, jakso 27 ja jakso 9, joissa puhuimme sarjasta aiemmin - Neuro: Supernatural Detective, tekijän aiempi sarja 02:26:10 – LOPETUS

Miltä näyttävät suurvaltojen suhteet kun G20-maat kokoontuvat? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen. Suurvaltojen suhteet ovat heikentyneet entisestään Ukrainan sodan jälkeen, Sinkkonen kertoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys on kasvanut, Kiina ja Venäjä muodostavat jonkinlaisen blokin. Tilanne on äärimmäisen haastava. Venäjä voi pyrkiä käyttämään Ukrainan viljatoimituksia kiristyskeinona, mutta Sinkkonen ei usko, että Venäjä pystyy edes sillä saamaan myönnytyksiä länneltä. Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Globaalissa etelässä Venäjän narratiivi on Sinkkosen mukaan uponnut. Toisaalta monet valtiot eivät halua valita puolia. Afrikassa painaa imperialismin historia. "Narratiivien kamppailu siitä miten sota nähdään, siinä länsi on ollut globaalissa etelässä alakynnessä", Sinkkonen toteaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan Xi Jinping tapasivat eilen ensimmäistä kertaa näissä tehtävissään. Maiden välit ovat niin huonot, että Sinkkosen mielestä on jo sinänsä voitto, että he edes suostuvat tapaamaan. Maat ovat kauppasodassa ja niiden välejä hiertävät Taiwanin kysymys, Ukrainan sota ja Pohjois-Korean tilanne. Erimielisyydet Taiwanista ovat jopa niin suuret, että se voi johtaa sotilaalliseen yhteenottoon näiden suurvaltojen välillä. Yhdysvallat haluaa eroon Kiina-riippuvuuksista, ja tämä merkitsee sitä, että Euroopassakin tulee todennäköisesti tilanteita, joissa pitää valita Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä, kun tehdään kauppaa, Sinkkonen kertoo. Erityisesti sotilaspuolella käytettävistä teknologioissa ei pidä olla riippuvainen Kiinasta. "Venäjä-keissi on opettanut sen, että näitä asioita ei pidä tarkastella pelkästään taloudellisen edun vaan myös turvallisuuden näkökulmasta", Sinkkonen toteaa. Entä miltä näyttävät suurvaltojen suhteet pikällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.  Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori Roope Kaaronen. Hänen mukaansa ympäristökansalaisuus liittyy niihin keinoihin, joilla maailmasta on mahdollista tehdä kestävämpi paikka. Milloin muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan porkkanaa ja milloin keppi toimii paremmin? Entä mitä voimme oppia 1970-luvun Amsterdamin aktivisteilta? Utelias mieli on podcast joka puhuu tieteestä tunteella.

Onneksi on Olkiluoto 3, huokaa moni, kun nyt elämme energiakriisin keskellä. Ydinvoiman käytön lisääntyminen on myös ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia. Toisaalta samaan aikaan maailmalla ovat konkretisoituneet myös ydinvoiman riskit. Sotatantereelle joutuneen Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne huolettaa. Miten ydinvoimala toimii ja mitä turvallisuusriskejä siihen liittyy? Eppu Normaali laulaa “millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”, onko näin? Entä onko Suomen rajan takana Venäjällä vanhoja voimalaitoksia, jotka voivat posahtaa? Entä fuusiovoiman tulevaisuus? Vanhan vitsin mukaan fuusioenergian toteutuminen on aina 20 vuoden päässä. Nyt on kuitenkin selvää edistystä tapahtunut. Kaukolämmön tarpeisiin Suomessa kehitetään puolestaan pienydinvoimaloita eli pieniä fissioreaktoreita. Kuinka todennäköisesti niitä tullaan ottamaan käyttöön? Haastateltavat: reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen VTT:ltä, ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta ja johtava tutkija, Suomen fuusiotutkimusta koordinoiva Tuomas Tala VTT:ltä. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Hajujärjestelmä on poikkeuksellinen, koska siinä ääreishermosto yhdistyy keskushermostoon. Tämä on hajuaistin heikkous ja vahvuus. Mitä ne ovat? Hajuhermo on ensimmäinen aivohermo, ja sitä on pitkään ylenkatsottu. Miksi? Hajuhermo uusiutuu vikkelään, ja silti joissain neurologisissa sairauksissa, Parkinsonin ja Alzheimerin taudissa, ennakko-oire voi olla hajuaistin heikkeneminen tai katoaminen eikä asia kuitenkaan parane hajuhermon uusiutumisen kautta. Toisaalta hengitystieinfektion aikaansaamaa hajuaistin heikkenemistä voi pyrkiä palauttamaan hajuaistiaan treenaamisella. Entä mitä yhteistä on kirjailija Marcel Proustilla ja hajuilla, tunteilla sekä muistoilla? Haastateltavina tutkimusylilääkäri Karin Blomgren HUSista ja apulaisprofessori Katja Kanninen Itä-Suomen yliopistosta, toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kahden koronakesän tauon jälkeen pidetyt 72. Karjalaiset kesäjuhlat houkuttelivat yhteensä yli 10 000 vierasta eri puolilta Suomea. Toisaalta siirtokarjalaisten äänenkannattajan Karjala-lehden ilmestyminen päättyi tämän kuun alussa. Karjalan luovutuksesta on jo yli 80 vuotta, ja ani harva siellä syntynyt on enää elossa. Kuinka kauan siirtokarjalaisten kulttuuri ja identiteetti säilyvät hengissä? Miten luovutetun Karjalan kotiseututyö ja kotiseutumatkat jatkuvat kun Ukrainan sota sulkee yhteyksiä Venäjälle? Kuinka kauan siirtokarjalaIsten jälkipolvet omaksuvat karjalaisen identiteetin? Roman Schatzin vieraina ovat Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Terhi Pietiläinen ja kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.

Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään. Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto. Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät. Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ovat Riikka Suikkari ja Teija Peltoniemi.

Vauvat tunnistavat vanhempansa jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan vielä ole aivoissa kasvoihin erikoistuneita alueita, toisin kuin aikuisilla. Miten kasvojen prosessointi aivoissa kehittyy ensimmäisen vuoden aikana? Kuinka ylipäänsä voimme ymmärtää toinen toisiamme? Ihmisen sosiaalisuus on monimutkainen ilmiö tieteelle, varsinkin aivotutkimukselle. Sosiaalisuus on kuitenkin niin keskeinen tekijä aivojen toiminnan kannalta, että sitä on pakko tutkia, jotta aivojen toimintaa voi ylipäänsä ymmärtää. Toisaalta aivojen toiminnasta on löydetty muutama keskeinen periaate, jotka määrittävät myös sosiaalista vuorovaikutusta. Haastateltavina akateemikko, neurotieteilijä Riitta Hari, emeritusprofessori Aalto yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Leppänen Turun yliopistosta. Toimittaja Pirjo Koskinen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Accenturen kanssa. https://www.accenture.com/fi-en Tässä jaksossa puhumme DNAn Niko Häkkisen ja Accenturen Jussi Ryynäsen kanssa siitä, mitä on digitaalinen identiteetti. Joskus aikoja sitten passi, henkilökortti ja sosiaaliturvatunnus oli uutta ja monelle ehkä hermostuttavaa. Olemme nykyään vähän samassa tilanteessa eri digitaalisten identiteettien kanssa internetissä. Internetiin kuuluu isosti helppo pääsy ja anonyyminä oleminen, mutta nykyään siellä tehdään jo asioita, jotka vaativat identiteetin todentamista. Ja aina jos tuo jotain mukaan internetiin, pitää miettiä sen asian tietoturvaa. Toisaalta, eri identiteetin vahvistamisen teknologiat voivat myös lisätä turvallisuutta, riippuen siitä keneen luottaa. Tässä jaksossa keskustelemme alan ammattilaisten kanssa juuri tästä, ja paljon muusta. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast