Podcasts about toisaalta

Viikonloppuna ajettiin upealla Monzan radalla ja pitkästä aikaa koko kolmikko on saatu linjojen ääreen. Kuka oli Monzan onnistuja ja epäonnistuja? Toisaalta epäonnistujaa ei tarvitse kovin kaukaa hakea, sillä McLaren vastasi tästä tittelistä. Tämä on Suomen F1 Podcast - tervetuloa mukaan! -7:55 - Kuulumisten vaihtoa 7:55- Mitä Monzasta jäi päällimmäisenä mieleen? 9:20- Osakilpailun lähdön tilanne Max Verstappenin ja Lando Norrisin välillä 14:52- Ferrarin viikonlopun suoritteet 18:50- Keskipakan tallien tiukka vääntö 21:23- Viikonlopun kuuma peruna - McLarenin tallimääräykset 39:15- Maxin voitto ja RedBullin viikonloppu 41:32- F1-osakilpailujen kestot ja puhetta sprinteistä 45:30- Hairahdus ralliin53:40- LopputerveisetOtathan seurantaan myös Instagram, Threads, X @suomenf1podcast TikTok @suomenf1pod

Ykkösaamu on nyt Radio Suomessa. Syyskuun ensimmäisen päivän lähetyksessä puhutaan suomalaista nuorisoa tuhoavasta Alfa-pvp huumeesta, jota myös peukuksi nimitetään. Mistä tuo tappava aine on äkisti hyökynyt Suomeen ja mitä se aiheuttaa nuorille käyttäjilleen? Tästä Ykkösaamun vieraana muun muassa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Lähetyksen toisessa keskustelussa pohditaan, minkälainen on Suomen taloustilanne nyt? Toisaalta sanotaan, että mittareiden mukaan pahin on ohi, toisaalta työttömyys pahenee ja kuluttajat eivät uskalla kuluttaa. Hallituksen budjettiriihi alkaa tänään. Lähetyksessä kuullaan myös kirjeenvaihtajan näkemys Pekingistä - miksi Putin on Kiinassa? Ykkösaamun studiossa on Linda Vettanen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuusto järjestää Lahden torilla huomenna torstaina 28. elokuuta klo 14–17 MoodFest-tapahtuman, jonka tavoitteena on edistää nuorten mielen hyvinvointia.Nuorisovaltuuston tuore puheenjohtaja Alisa Dahlström ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen viestintäasiantuntija Stiina Ikonen kävivät keskiviikkona Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa kertomassa Lahdessa toista kertaa järjestettävästä tapahtumasta.Dahlström toivoi tapahtuman tavoittavan nuoria, jotka kokevat olevansa vähän hukassa.- Että saisi mielen hyvinvoinnin ammattilaiselta löydettyä apukeinon.Ikonen muistutti nuoria siitä, että sosiaalisessa mediassa on hyviä puolia.- Voit löytää sieltä kaikenlaista apua ja vinkkejä.Toisaalta sosiaalinen media luo myös paineita.- Voi tuntua siltä, että kaikilla muilla menee tosi lujaa.Sosiaalisen median painetta käsitellään MoodFest-tapahtumassa lisää heti tapahtuman alkuun sijoittuvan Päijät-Hämeen koulurauhan julistamisen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntija Laura Laineen, artisti Nikin ja Jaakko Parkkalin toimesta.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastilta.

Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori, teatteriohjaaja Jouko Turkka (1942-2016) on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuurielämään. Hänen perintönsä koetaan ristiriitaisena, ja monet Turkan oppilaat ovat vuosien varrella purkaneet traumaattista suhdettaan opettajaansa. Toisaalta monelle Jouko Turkka on edelleen idoli ja nero. Jouko Turkan vaiheet on koottu yksiin kansiin tuoreessa Kai Häggmanin kirjoittamassa elämäkerrassa. Myöhemmin syksyllä Turkasta ilmestyy toinenkin, Hannu Harjun kirjoittama teos. Kuka Jouko Turkka oli ja miksi hänestä tuli lähes kyseenalaistamaton teatterityön auktoriteetti? Kai Häggman, Hannu Harju sekä näyttelijä Riitta Havukainen ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.

Kenian yiakut vastaanottavat vieraan tanssien ja laulaen. Fidžiläiset korottavat muukalaisen ylhäiseen arvoon, mutta samalla kohtelevat tätä kuin lasta. Alkuperäiskansat elävät monien uhkien puristuksissa. Toisaalta juuri heidän elämäntapansa saa meidät pohtimaan omien arvojemme mielekkyyttä. Millaista on kohdata alkuperäiskansa, mitkä ovat pelisäännöt ja mitä kohdatessa pitäisi huomioida? Kokemuksistaan ovat kertomassa alkuperäiskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian apulaisprofessori Matti Eräsaari sekä Siemenpuusäätiön viestintä- ja ohjelmakoordinaattori Timo Kuronen. Jakke Holvas toimittaa.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kesän merkkejä ovat ihmettelemässä Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Elämmekö ihmiskunnan kehityksen huipulla vai olemmeko päinvastoin maailmanlopun kynnyksellä? Katsomalla kylmiä faktoja voi paradoksaalisesti päätyä molempiin johtopäätöksiin. Äärimmäinen köyhyys on romahtanut, vauraus lisääntynyt räjähdysmäisesti ja monet kuolemaa kylväneet taudit peitottu. Toisaalta lähestymme ekokatastrofia, joka uhkaa vetää maton alta kaikelta saavutetulta hyvältä. Mikä olisi mielekäs tapa hahmottaa, miten maailma ihan oikeasti makaa? Onko nurkan takana häämöttävä maailmaloppu aivan yhtä ontto tarina kuin ihmisen päättymätön voittokulku? Tämä on ensimmäinen osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina ympäristöfilosofi ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Onko 24-vuotias liian vanha asumaan vanhempiensa luona? Milloin on viimeistään aika itsenäistyä ja lentää pesästä? Toisaalta vanhemmilla asuminen säästää rahaa tulevaisuutta varten. Mutta meneekö se liian pitkälle, jos aikuisen ihmisen pyykit pestään ja lakanat vaihdetaan hänen puolesta? Ile kertoo hankinnasta, jonka jokainen itsenäistyvä mies tekee. Kuuntele tästä!

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan kolmannessa osassa syvennymme tunnollisuuteen!Tunnollisuus on piirre, joka liittyy järjestelmällisyyteen, vastuullisuuteen ja kykyyn säädellä omaa käyttäytymistä pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti.Korkea tunnollisuus näkyy usein ahkeruutena, luotettavuutena ja kurinalaisuutena. Tunnollinen ihminen tyypillisesti asettaa tavoitteita, pysyy aikatauluissa ja miettii tarkkaan ennen kuin toimii. Toisaalta hän voi myös olla ankara itselleen, uppoutua työhön liikaa tai kokea syyllisyyttä, jos ei ole jatkuvasti tehokas.Matala tunnollisuus ei taas välttämättä tarkoita laiskuutta. Se voi näkyä joustavuutena, luovana kaaoksena tai hetkessä elämisenä. Joskus suunnitelmattomuus tuo elämään juuri sitä vaihtelua, mitä muutoin järjestelmällinen mieli ei sallisi.Länsimaisessa työelämässä usein palkitaan tunnollisuudesta, mutta liiallisena tällainen voi kääntyä myös uupumukseksi. Joissain työtehtävissä järjestelmällisyyden tarve voi olla iso haittakin. Jaksossa keskustelemme myös siitä, voiko tunnollisuutta harjoitella tai lieventää – ja pitäisikö. Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla aiheena on avoimuus – piirre, joka liittyy uteliaisuuteen ja kiinnostukseen ideoita ja kokemuksia kohtaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan toisessa osassa perehdymme Lasse Karjalaisen kanssa neuroottisuuteen!  Neuroottisuus on piirre, joka kertoo herkkyydestä kokea negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, häpeää tai surua.  Se on yksi "big five" -piirteistä, eli viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä, joissa ihmisten voidaan katsoa vaihtelevan.  Korkea neuroottisuus ei tarkoita, että ihminen olisi jatkuvasti ahdistunut. Se tarkoittaa, että stressaavat tilanteet saattavat laukaista vahvoja reaktioita, ja palautuminen vie keskimäärin enemmän aikaa kuin vähemmän neuroottisella.  Vastaavasti matala neuroottisuus ei ole aina puhtaasti hyvä asia – joskus tunneherkkyys on merkki empatiasta, varovaisuudesta tai syvällisestä sisäisestä työskentelystä. Toisaalta voimakas tunnereaktio voi myös vähentää kykyä toimia empaattisesti, jos ihminen "lukkiutuu" omaan tunnekuohuunsa.Kokonaisuudessaan neuroottisuus lienee piirre, joka on ihmisissä vielä sopeutunut siihen ympäristöön, jossa olemme satoja tuhansia vuosia eläneet. Kuten Lasse toteaa, harva toivoisi nykymaailmassa olevansa ENEMMÄN neuroottinen. Jos huomaat olevasi korkealla neuroottisuudessa, jaksosta löytyy myös keinoja itsesäätelylle ja joustavuuden löytämiselle. Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla vuorossa on tunnollisuus – piirre, joka on yhteydessä ahkeruuteen, järjestelmällisyyteen ja eliniän ennusteeseenkin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski kertoi Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa (19.5.) hyviä vinkkejä, joilla saa satoa koko kesän ajan.Kevään lämpimät kelit saattavat olla petollisia, sillä edessä voi olla vielä kylmiä jaksoja. Toisaalta kylmästä maasta tykkäävät useat siemenet! Hyötykasviyhdistyksen kotisivutKuuntele koko haastattelu!

Porttikiellonkin Venäjälle saanut toimittaja Arja Paananen on kirjoittanut kriittisesti Neuvostoliitosta ja Venäjästä yli 30 vuoden kokemuksella. Suomen virallinen ulkopolitiikka ei ole aina pysynyt tahdissa mukana. Haastattelussa hän nostaa esiin venäläisyyttä ja tapakulttuuria, jolla Venäjällä pärjää. Toisaalta hän on kirjoittanut Venäjän kyynisestä valtapolitiikasta ja lipumisesta autoritaariseen valtiomuotoon.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945. Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan? Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin? Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen) Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista? Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa FT, filosofi Jaakko Hirvelä.

On tyypillistä, että maaseutu nähdään mustavalkoisesti kurjistumisen paikkana tai nostalgisena idyllinä. Maaseutu siis kuihtuu kuihtumistaan, väestö ikääntyyy ja palveluihin on tolkuttoman pitkä matka. Toisaalta monelle maaseutu edustaa aitoa ja rehellistä elämäntapaa, jossa naapuria autetaan ja eletään yhteisöllisesti. Maaseutu on mielikuvissa helposti yhtä kuin maatilat, lehmät, pellot, maitolaituri ja järvenranta. Uutuusteos Monikerroksen maaseutu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia stereotyyppisille käsityksille maaseudusta. Kirjassa tutkijat tarkastelevat kriittisesti kansallisen maaseutukuvaston rakentumista – sitä, millaisista aineksista käsityksemme ja mielikuvamme maaseudusta muodostuvat. Kulttuuriykkönen haluaa myös tarkastella maaseutua neutraalein silmin ja kysyy miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta? Miten mielikuvat ovat syntyneet ja mitkä niistä ovat auttamatta vanhentuneita? Ja ennen kaikkea millainen nykyajan maaseutu on? Vieraana ovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni. Lähetyksessä piipahtaa myös esikoiskirjailija Eevi Iisakkila, jolta on vastikään ilmestynyt maalaisromanttinen teos Majatalo omenapuiden katveessa. Toimittaja on Reetta Arvila.

Henkilökuva-sarja jatkuu tällä kertaa liigakonkarin haastattelulla, kun iki-Happee Jonne Junkkarinen, 34, kertoo urastaan ja elämästään. Junkkarinen kuuluu suomalaisen salibandyn vaajakoskelaislähtöisiin huippuihin. Puolustaja nousi parrasvaloihin hiukan yllättäen ilman junioritähteyttä ja kasvoi Happeen 2010-luvun menestystarinan mukana. Pitkälle Happee-uralle on luonnollisesti mahtunut huippuja ja laaksoja. Junkkarinen pääsi juhlimaan vuoden 2014 SM-kultaa ja jopa Seiska-lehti intoutui paikan päälle. Toisaalta kaikkia Happee-vuosia ovat varjostaneet talouspulmat ja se tuotiin jo ensimmäisessä joukkuepalaverissa esille, kun pelaajille ilmoitettiin, että "palkkaa ei ole sitten tulossa ensimmäiseen kahteen vuoteen". Junkkarinen on edustanut seuraa 399 (74+170) kertaa liigassa. Junkkarinen on myös maajoukkuepelaaja ja maailmanmestari. 65 maaottelusta ja kaksista MM-kisoista huolimatta, Junkkarinen kokee maajoukkueuransa hiukan epäonnistuneeksi. Mitä mieltä keskisuomalainen on ottelumäärästä? Kuka on ärsyttävä vastustaja? Onko miehen laukaus oikeasti hyvä vai huono? Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 45 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö Vaajakosken poika - Lapsuuden harrastukset? - Vaajakoski on väkilukuun nähden kova salibandypitäjä - neljän maailmanmestaruuden kisat - Ei mikään junnutähti Seurajoukkueet - Happee on ja pysyy tyrskyistä huolimatta - mitä pelaajat ajattelevat talouspulmista? - Junnumestaruuksista aikuisten kultaan - Happee oli 2010-luvun kestomenestyjä - kaksi karua finaalitappiota - Happeen nykyhetki - Vuodet Sveitsissä - onko kaipuuta takaisin? Maailmanmestari ja varapelaaja - Kultaa heti ensimmäisistä kisoista - Vuonna 2021 Savosen stunttina - Miltä on tuntunut jäädä kolmesti varapelaajaksi? - Onko maajoukkueura ohi? Urheilijana - Mistä hyvä liike kumpuaa? - Laukauksen salaisuus? - Haastatteluiden letkautukset Mielipiteet - 33 peliä tai vähemmän? - Suojalasit vai ei? - Veemäisin vastustaja liigassa? Elämä - Riittääkö pelkkä salibandyn pelaaminen? - Jalkapallo ja golf - Viideosio - Pelaaminen loppuu joskus, mutta jatkuuko elämä lajin parissa?

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Koe ja kuule kotimaan luonto Talvi ei tunnetusti ole otollisin aika tarkkailla sammakoita, liskoja ja käärmeitä. Toisaalta on mielenkiintoista tietää, miten ja missä ne talvehtivat ja millä keinoilla ne selviävät talvesta. Luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät Espooseen tarkastamaan voisiko pienehkö puro, jonka lähellä keväisin on paljon sammakonkutua, tarjota sammakoille myös talvehtimispaikan.

Joku viisas on joskus todennut, että ymmärtääksesi nykyhetkeä ja kehittääksesi tulevaisuutta, tulee sinun ymmärtää historiaa. Tämä pätee myös tietosuojaan: ilman kunnon käsitystä tietosuojan perusteista, tausta ja tavoitteista, on vaikea pystyä vakuuttavasti perustelemaan kritiikkiä tai kehitysehdotuksia.  Mutta ei hätää, nimittäin tässä jaksossa Floora ja Milla piilomainostavat Millan viime vuonna julkaistua kirjaa (ja paljon muutakin ;) ja vastaavat kysymykseen “Mitä on tietosuoja?”. Jakson nöyränä tavoitteena on toimia pikakelauksena tietosuojan historiasta ja arvoperustasta esimerkiksi opiskelijoille, politiikoille ja lobbareille sekä muille tietosuojan kanssa töitä tekeville ei-juristeille (ja miksei juristeillekin!). Jaksossa pyritään asettamaan tietosuojaa ja GDPR:ää Euroopan historialliseen kontekstiin ja pohditaan etenkin sitä, miksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa suhtaudutaan usein niin eri tavalla henkilötietojen suojaa. Lisäksi pohditaan miltä näyttää tietosuojan tulevaisuus, tullaanko GDPR avaamaan ja voiko perusoikeuteen kytkeytyvää sääntelyä lopulta arvioida puhtaasti kaupallisista interesseistä käsin. Toisaalta on myös kysyttävä, onko tietosuojan perusoikeusasemassa menty jo paikoittain liian pitkälle, jopa muiden  perusoikeuksien kustannuksella?   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää palautetta sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Ajatus siitä, millaisessa suhteessa demokratia on aikaan, on melko vaikea kysymys. Historia on hyvin harvoin jotenkin yliajallista tai selkeää kehityspoluiltaan. Toisaalta demokratiaan kuuluu jatkuvat uudelleenarvioinnit ja historian ajallisuuden uudelleentulkinnat. Suhteet suuriin historian kriiseihin, esimerkiksi holokaustiin, vaativatkin meitä miettimään uudelleen suhdetta taustaamme, harjoitamme siis historianhallintaa. Akatemiatutkija Timo Miettinen haastaa meidät uusiin tulkintoihin siitä, millaista aikaa historiantutkimus meille tuottaa.

Polariteetit – Feminiininen (yin) ja maskuliininen (yang) energia: Mitä ne tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat meihin? Oletko koskaan pohtinut, miksi maailmankaikkeus rakentuu jatkuvista vastavoimista ja tasapainon etsimisestä? Tämä video tarjoaa katsauksen polariteetteihin eli vastavoimiin, kuten feminiiniseen ja maskuliiniseen energiaan, ja selittää, mitä nämä energiat merkitsevät ja miten ne vaikuttavat elämäämme. Maailmankaikkeus, luonto ja me itse koostumme kahdesta perustavanlaatuisesta energiasta – feminiinisestä ja maskuliinisesta, Yinistä ja Yangista. Nämä energiat edustavat vastakkaisia, mutta toisiaan täydentäviä voimia, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jokaisella meistä on sisällämme sekä maskuliinista että feminiinistä energiaa, mutta useimmilla ihmisillä toinen näistä voimista on vahvempi, muodostaen niin sanotun ydinenergian eli "coren". Seuraa instagramissa @jennyjakkila https://www.instagram.com/jennyjakkila Mutta mitä eroa näillä polariteeteilla oikeastaan on? Feminiininen energia (Yin) Feminiininen energia puolestaan on vastaanottavaa ja suuntautuu sisäänpäin. Sen ominaisuuksia ovat: Intuitio ja syvällinen tunteminen Luovuus ja spontaanisuus Hoivaaminen ja empatia Vastaanottavuus ja avoimuus Virtaus ja kyky mukautua Yhteisöllisyys ja yhteyden luominen Feminiininen energia edustaa herkkyyttä, tunteiden ilmaisua ja yhteyttä omaan sisäiseen maailmaan. Se on usein liittyvää ja sallivaa, antaen tilaa olla ja tuntea. Maskuliininen energia (Yang) Maskuliininen energia ilmentää aktiivisuutta ja suuntautuu ulospäin. Sen ominaisuuksia ovat: Toiminta ja tekemisen halu Rationaalisuus ja looginen ajattelu Tavoitteellisuus ja päämäärien asettaminen Suoraviivaisuus ja selkeys Kilpailuhenkisyys ja halu saavuttaa Suojelu ja vahvuus Maskuliininen energia on dynaaminen, määrätietoinen ja tuloshakuinen. Se edustaa konkreettista toimintaa ja asioiden aikaansaamista. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa maskuliinista energiaa on usein nostettu esiin vahvuuden ja menestyksen mittarina, kun taas feminiinistä energiaa on pidetty heikkona tai alisteisena. Tämä vääristynyt näkemys on luonut epätasapainoa, jossa feminiinistä energiaa ei ole arvostettu sen täydessä voimassaan. Todellisuudessa feminiininen energia on aivan yhtä tärkeä ja voimakas kuin maskuliininen – ja molempia tarvitaan, jotta elämässä olisi tasapainoa ja harmoniaa. Vaikka jokainen meistä on sekoitus näitä kahta energiaa, meillä on yleensä toinen, vahvempi ydinenergia, johon on luonnollisempaa nojata. Tämä voi olla joko maskuliininen tai feminiininen. Jos sinulla on feminiininen core, saatat tuntea vetoa luovuuteen, intuitioon ja syvempään tunneyhteyteen. Feminiinisen energian kultivoiminen voi auttaa sinua tuntemaan itsesi tasapainoisemmaksi, onnellisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Se ei ole heikkous, vaan voimakas resurssi, joka mahdollistaa yhteyden omiin tunteisiin, luovaan potentiaaliin ja yhteisöllisyyteen. Toisaalta, jos sinulla on maskuliininen core, painopisteesi saattaa olla enemmän toiminnassa, tavoitteiden saavuttamisessa ja konkreettisessa etenemisessä elämässä. Tämän energian tukeminen voi auttaa sinua tuntemaan enemmän määrätietoisuutta, selkeyttä ja vahvuutta elämän haasteissa. Tavoittele tasapainoa ja kukoistusta Tämä video opastaa sinua ymmärtämään, miten voit tasapainottaa näitä energioita omassa elämässäsi. Olitpa maskuliinisesti tai feminiinisesti virittynyt, on tärkeää tunnistaa oma ydinenergia ja oppia vaalimaan sitä. Tämä auttaa sinua tuntemaan itsesi eheämmäksi, löytämään oman voimasi ja elämään tasapainossa sekä omien arvojesi että ympäröivän maailman kanssa. Lähde mukaan matkalle syvempään itsetuntemukseen ja opi, kuinka polariteetit voivat tuoda elämääsi enemmän harmoniaa, tasapainoa ja sisäistä rauhaa!

Radio Voiman studiossa arvuutellaan kotipelipäivinä pelaajan henkilöllisyyttä. Tällä kertaa vihjeenä oli, että pelaajalla on on-off-suhde joukkueeseen.  Onko sinulla Iikka Kangasniemi on-off-suhde Lahden Pelicansin kanssa?  – Kyllä sitä ehkä noinkin voi sanoa. Toisaalta muualle lähdöt eivät ole olleet pakotettuja ja tänne on aina ollut kiva tulla takaisin, Kangasniemi sanoo Radio Voiman haastattelussa.  Moneen otteeseen Lahdessa pelannut Kangasniemi kiekkoili viime kauden Tšekeissä HC Energie Karlovy Varyssa.  Edellisin kerran Kangasniemi nähtiin Pelicansissa kaudella 2022–2023 ja sitä ennen kaudella 2016–2018.  Radio Voiman haastattelussa kuullaan Kangasniemen mietteet kaudesta tähän asti, eilisestä Saipa-pelistä ja illan JYP-ottelusta, kuuntele podcast!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Ennen muinoin ei kannettu huolta suolan haitoista terveydelle, vaan sen avulla säiöttiin ruokaa, kun muutakaan keinoa ei ollut. Nyt tiedämme sen mm.kohottavan verenpainetta, mutta siilti suola maistuu yli suositusten. Onko kyse vain makutottumuksista vai onko niin, että sen jättäminen pois kokonaan olisi niinikään terveysongelma? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen. Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen.

Osassa 2 pureudutaan bitcoinin myymisen ja ostamisen suunnitteluun, erityisesti kurssien heiluessa. Miten voit luoda oman myyntisuunnitelmasi ja välttää virhepäätökset? Toisaalta pohdimme myös bitcoinin todellista arvoa – mittaammeko sitä oikein vai pitäisikö tarkastella tilannetta laajemmasta perspektiivistä? Yksi bitcoin on aina yksi bitcoin, mutta fiat-valuutan ostovoima voi muuttua radikaalisti. **** Hankin sinulle alennuskoodin, jotta saat 10 % tilatessasi bitcoin-kirjoja Konsensus Networkista. Klikkaa linkkiä tai käydä alennuskoodia: BTCLADY https://bitcoinbook.shop/collections/finnish?ref=btclady 
**** Xellox Yokis (turvaa omat bitcoinin salasanasi teräslevylle) Koodilla BTCLADY saat 10% alennuksen Xelloxin verkkokaupasta https://www.xellox.io/ **** Mistä ostaisin satosheja? Tarjoan sinulle 50% alennuksen vaihtokuluista kuukauden ajan, kun rekisteröidyt alla olevan linkin kautta. Coinmotion on suomalainen kryptovaluuttapörssi, jossa voit automatisoida kuukausisäästämisen bitcoiniin. https://app.coinmotion.com/fi/register/signup?referral_code=n6r0t1eqnx0qei3ib212 **** Bitcoinin verotus voi olla helppoa, kun käytössäsi on oikeat työkalut. Kryptoverotus.fi-laskuri vie sinut verotusprosessin läpi kädestä pitäen. Lopputuloksena virheetön ilmoitus ilman hikoilua. Kokeile nyt ja nappaa 10% alennus 50 nopeimmalle. Maksat palvelusta vasta lopuksi, joten voit huoletta kokeilla laskuria ensin. Rekisteröidy linkin kautta, jotta saat alennuksen: https://kryptoverotus.fi/?via=BTCLADY Älä enää arvaile, tee verotus oikein! **** Kysymyksiä bitcoinista, joihin haluat vastauksen podcastin muodossa. Lähetä kysymyksesi somessa. Seuraa Bitcoin Lady Podcastia somessa! https://www.instagram.com/bitcoinladypodcast Youtube: https://www.youtube.com/@BitcoinLadyPodcast https://twitter.com/bitcoinlady_ bitcoinladypodcast@gmail.com Nostr: npub17c26haprcclg4p4lcrn5wlxxqkqvm3q786m5rh2u4e8d9qfnp65qek4p74 
**** Bitcoin Lady podcastin tarjoama sisältö on tarkoitettu vain viihteeksi ja informaatioksi. Sisältö ei tule ottaa sijoitussuosituksena, eikä podcast anna sijoitussuosituksia. Älä luota, vaan varmenna.

Rajoittavatko ajatuksesi sinua liikaa? Vältteletkö joitakin asioita omien ajatustesi vuoksi? Toisaalta joskus ajatuksesi voi viedä sinua myös eteenpäin. (00:00) Jakso alkaa (00:06) Aiheen pohjustus (01:30) Miten meidän ajatukset voi vaikuttaa (04:22) Sanojen merkitys (07:36) Oma olotila vaikuttaa ajatuksiin (08:55) Kirjoittaminen (09:57) Asioiden yliajattelu (12:10) Murehtija-ihmistyyppi (13:29) Ajatusten tunnistaminen (16:03) Olettamukset (18:22) Jaksaminen ja voimavarat (22:40) Uhriutuminen (24:30) Syyllistäminen (26:31) Todennäköisyysmalli (29:12) Tavoitteet (33:18) Affirmaatiot (34:45) Loppupuhe

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa. Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa? "Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä? Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille?

Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy. Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu? Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.

Espanjan suuret vihannestarhat tarvitsevat satokaudella kymmeniätuhansia poimijoita. Keitä nämä Almerian ja Huelvan kasvihuoneissa ahertavat ihmiset ovat ja millaisia tarinoita heidän elämäänsä sisältyy? Suurin osa poimijoista tulee Marokosta, laillisesti tai laittomasti. Naisille pääsy Espanjaan poimimaan marjoja on toiveiden täyttymys. Kuitenkin se, mitä nämä usein lukutaidottomat naiset Espanjassa kohtaavat, on usein järkytys. Suurin ongelma ovat asunnot, koska niitä ei ole. Ihmiset ovat rakentaneet kasvihuoneiden läheisyyteen monenkirjavia majoja, ja alueet ovat muuttuneet slummeiksi. Niissä on omat ongelmansa ja erityisesti naiset ovat jatkuvassa vaarassa. Toisaalta, myös suomalaisilla marja- ja tomaattitiloilla on ollut räikeitä ihmiskauppatapauksia. Mikä siis neuvoksi kuluttajalle, joka miettii marketin hevi-hyllyllä ostaako kotimaisia vai espanjalaisia tomaatteja? Kulttuuriykkösen vieraina ovat Katkerat puutarhat -tietokirjan tehneet Kaisa Beltran ja Johanna Erjonsalo. Ohjelman toimittaa Liisa Vihmanen.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja. Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Voiko stressin kääntää voimavaraksi?Kun meitä kehotetaan välttämään stressiä, alamme usein sinnitellä. Se voi itse asiassa ylläpitää stressiä ja pahentaa tilannetta. Toisaalta ponnistelemme meille tärkeiden asioiden eteen. Stressi ei ole pelkästään kielteinen ilmiö. Koemme sitä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tapamme suhtautua stressiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten stressi meihin vaikuttaa.Jakson aiheena on stressi ja se, miten stressin voi kääntää itselleen voimavaraksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä Laura Sokka. Hän teki väitöskirjansa työuupumuksen vaikutuksista aivojen toimintaan, keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn. Lauralla on yli 20 vuoden kokemus neuropsykologin työstä. Hän työskentelee sekä yritysten että yksilöiden kanssa. Laura käy puhumassa yrityksissä kestävästä työkyvystä ja uupumusriskin pienentämisestä. Lisäksi hän pitää neuropsykologin vastaanottoa.Nina ja Laura käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä stressi on?- Mitä kielteisiä ja haitallisia ja toisaalta myönteisiä puolia stressillä on?- Miten oma suhtautumisemme stressiin määrittää sen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia?- Miten omaa tapaa suhtautua stressiin voi muuttaa?Lisätietoja:Jos jakson aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelemme mm. jaksoja:- 32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela.- 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.- 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus. Vieraana Jari Hakanen.Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram.Laura Sokan kirjoituksia stressistä:- Katso stressiä uusin silmin ja saavuta etulyöntiasema epävarmoina aikoina (Tresentio.fi 11.12.2023)- Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi (WGH.fi 25.1.2022)- Ymmärrä stressiä, vahvista henkilöstön pysyvyyttä (WGH.fi 20.10.2022)Tutkimusartikkeleita suhtautumistavan merkityksestä stressin vaikutuksiin:- Crum, A. J., Santoro, E., Handley-Miner, I., Smith, E. N., Evans, K., Moraveji, N., Achor, S. & Salovey, P. (2023). Evaluation of the “rethink stress” mindset intervention: A metacognitive approach to changing mindsets. Journal of Experimental Psychology: General, 152(9), 2603. https://doi.org/10.1037/xge0001396- Yeager, D. S., Bryan, C. J., Gross, J. J., Murray, J. S., Krettek Cobb, D., HF Santos, P., Gravelding, H., Johnson, M. & Jamieson, J. P. (2022). A synergistic mindsets intervention protects adolescents from stress. Nature, 607(7919), 512-520. https://doi.org/10.1038/s41586-022-04907-7- Crum, A. J., Jamieson, J. P., & Akinola, M. (2020). Optimizing stress: An integrated intervention for regulating stress responses. Emotion, 20(1), 120–125. https://doi.org/10.1037/emo0000670 - Lisää Alia Crumin tutkimuksia löydät mm. Standford Mind & Bodt Labin sivuilta: https://mbl.stanford.edu/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Pyhä Joosef oli "oikeudenmukainen" mies. Se pitää sisällään kyvyn työskennellä ja käyttää aikaa hyvin. Toisaalta hän opettaa meille Raamatun mukaisesti asioiden oikeaa arvojärjestystä.

Dopamiini saa meidät motivoitumaan ja innostumaan. Saamme dopamiinin avulla euforisia kokemuksia. Toisaalta jäämme helposti kiinni dopamiinin aiheuttamaan tunnekoukkuun. Dopamiini onkin niin päihde- kuin monen muunkin riippuvuuden takana. Dopamiinilla on myös muita vaikutuksia: ilman sitä emme pysty liikkumaan. Miten yksi kemiallinen yhdiste voi vaikuttaa meihin näin voimakkaasti? Haastateltavana farmakologian emeritusprofessori Esa Korpi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Rotta on levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maapallolla. Luulisi, että rotan on oltava erityisen sopeutuvainen ja lahjakas kaikessa, muuten se ei voisi menestyä erilaisissa olosuhteissa. Toisaalta voi myös ajatella, ettei rotta ole välttämättä erikoisen hyvä missään, mutta se pärjää keskivertoa paremmin kaikessa: juoksemisessa, kiipeämisessä, uimisessa, ravinnon etsimisessä, lisääntymisessä ja kolojen kaivamisessa. Rottia pidetään älykkäinä ja nopeasti oppivina eläiminä. Ne ovat ravinnon suhteen laatutietoisia, mutta joustavia. Rotat ovat epäileviä, eivätkä mene helposti ansaan. Ne muodostavat yhteisöjä, klaaneja, jotka puolustavat ravintolähteitään ja pesäpaikkojaan ulkopuolisia vastaan. Klaanin sisällä vallitsee arvojärjestys ja jäsenet tietävät asemansa yhteisössä. Rotat viihtyvät siellä, missä on ihmisiäkin. Ihmisillä ja rotilla on siis jonkinlainen suhde. Joillain alueilla rottia on niin paljon, että se koetaan ongelmaksi. Mistä rotat ovat aikoinaan tulleet ja miksi ne viihtyvät tietyillä kaupunkialueilla? Kuinka ne liikkuvat ja lisääntyvät? Soita ja kysy rotista tai kerro millaisia havaintoja sinulla niistä on. Luonto-Suomen rottaillassa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

The Girl from the Other Side on Nagaben synkkä satu, jossa hirviöksi muuttunut mies pyrkii suojelemaan pientä tyttöä julmalta maailmalta. Ajankohtaisaiheina keskustelemme Manga Plus -mangalukupalvelun uudesta kuukausimaksullisesta tilausmallista Manga Plus Max, sekä siitä, miten kiinalainen painotalo vaati jenkkijulkaisijaa sensuroimaan Taiwan- ja Kiina-viittauksia toisen maailmansodan jälkipyykkiä käsittelevän Okinawa-mangan printtiversiosta. Lukujonossa kokeilemme X:ssä ilmestyvää romcom-nettimangaa The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All. --- Kommentoi | Mastodon | X | Instagram --- (01:07) – KUULUMISET: LOOTUKSET - Lootusketju Twitterissä - Lootusketju Mastodonissa (05:04) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ESITTELY - The Girl from the Other Side (09:31) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: NAGABE - Jakso 21, jossa puhuimme sarjasta Nivawa ja minä - Jakso 40 jossa puhuimme sarjasta The Wize Wize Beasts of the Wizarding Wizdoms - Muita mainittuja Nagaben sarjoja: - Monotone Blue - EAT - Buchou wa onee (15:45) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: TAIDE JA TYYLI - Hahmojen silmät eivät korostu kerronnassa mangamaisesti, mikä saa sarjan hahmodesignit näyttämään erikoisilta (kuva) - Silti sarjassa nähdään herkkiä ja mielenkiintoisia ilmeitä ja niiden muutoksia (kuva) - Sensein kasvonmuotoja ei normaalisti näe mustan peitosta muuten kuin ääriviivojen kautta, paitsi silloin kun hänen päälleen putoaa jauhosäkki (kuva) - Michael Enden ja Annebert Fuchshuberin kuvakirja Unienahmija - Selkeysongelma kohtauksessa, jossa ulkopuolinen nappaa irti hakatun päänsä lattialta ja poistuu (kuva) - Toisaalta myös tosi hienoja kohtauksia, kuten juuri tätä ennen ollut kohtaus, jossa ulkopuolinen koskettaa Shivaa (kuva) (27:35) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: MAAILMANRAKENNUS - Pokkarien lopussa olevat neliruutustripit tekevät ulkopuolisista vähän söpömpiä ja lähestyttävämpiä (kuva) - Ulkopuoliset haluavat viedä sieluja äidille (kuva) - Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehdessä 2/2017 (kuva) (39:53) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SENSEI JA SHIVA - Sensei ei henno kertoa Shivalle, että tämä on hylätty, eikä täti ole palaamassa hakemaan (kuva) - Sensei ei muista menneisyyttään ihmisenä, eikä muista riipuksessaan olevasta valokuvasta näkyvää perhettään (kuva) - Sensei on erilainen kuin muut ulkopuoliset (kuva) - Shivan ja Sensein teekutsut (kuva) (50:30) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: JULKAISUT (57:42) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: KANNET - Sarjan pokkarijulkaisun ja omnibus-julkaisun kannet Seven Seasin nettisivuilla - Mangakartan kansijoulukalenterin luukku 22, jossa puhuimme sarjan neljännestä kannesta (01:01:16) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: ANIME - Anime Crunchyrollissa - Traileri (YouTube) - Prinsessa Kaguyan taru - Somali and the Forest Spirit (01:11:14) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 1: POKKARIT 3-7 - Ethän varmasti ole koskettanut ulkopuolista? (kuva) - Kiusallinen uusi dynamiikka (kuva) - Ahdistavaa käytöstä (kuva) - Unohtelu alkaa (kuva) - Puu (kuva) - Senkin kermapöffö! Senkin mustepullo! (kuva) - Kauhun kuurupiilosilla (kuva) (01:26:21) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: SPOILERIOSIO 2: POKKARIT 8-12 - Sensei, auta! (kuva) - Kuningas ja Shiva (kuva) - Riipus (kuva) - Arkkipiispa kertoo totuuden maailmasta (kuva) - En halua tätä, saat takaisin (kuva) - Alkuperäinen muoto (kuva) - Detective Pikachu - Liian ison näköinen matkalaukku (kuva) (01:54:39) – THE GIRL FROM THE OTHER SIDE: YHTEENVETO - Princess Tutu - Shadows House - Velhon morsian (01:59:41) – MANGA PLUS MAX - Manga Plus Maxin promosivu - ANN:n uutinen - Erufailonin twiitti siitä, miten Android-laitteilla näkyy tilaukselle hieman eri hinnat kuin Apple-laitteilla - Jakso 73, jossa puhuimme Manga Plus Creators -alustasta, jolla sarjakuvantekijät ympäri maailman voivat julkaista teoksiaan - Viz ottaa käyttöön Viz Originals -portaalin vastaavaan tarkoitukseen - Töitä arvioimassa on entinen Shonen Jumpin päätoimittaja Hisashi Sasaki - Jakso 71 ja jakso 85, joissa puhuimme siitä, miten kauheita Square Enixin manganlukupalvelu Manga Up! ja Kodanshan manganlukupalvelu K Manga ovat - Jakso 52, jossa puhuimme manganlukupalvelu Azukista (02:15:05) – OKINAWA JA KIINALAINEN PAINOTALO - Okinawa - ANN:n uutinen: English Release of Susumu Higa's Okinawa Manga Delayed Due to Censorship Issue with Chinese Printer (02:24:17) – KUULIJAKOMMENTTI: BL:N UUSI AALTO - Jakso 88, jossa puhuimme Ogeretsu Tanakasta - Harada, jonka sarjasta One Room Angel puhuimme jaksossa 36 - Natsuki Kizu, jonka sarjasta Given puhuimme jaksossa 63 (02:28:55) – KUULIJAKOMMENTTI: ANIME FEMINISTIN HAASTATTELU - Jakso 90, jossa puhuimme Anime Feministin julkaisemasta BL-mangaka Aiba Kyokon haastattelusta - Norpun Mastodon-kommenttiketju (02:39:39) – LUKUJONOSSA: THE GUY SHE WAS INTERESTED IN WASN'T A GUY AT ALL - The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All (Ki ni natteru hito ga otoko janakatta) - Sarja sai alkunsa tästä twiitistä huhtikuussa 2022 - Hahmoprofiilit: Mitsuki (kuva) ja Aya (kuva) - Jakso 83, jossa puhuimme mangasta Smoking Behind the Supermarket with You - Tekijä Twitterissä - Tekijä Instagramissa (02:49:16) – LOPETUS

Miten hyvinvointialueet pärjäävät keikkalääkärien kalliiden palkkioiden kanssa? Keskustelemassa Pirkanmaan hyvinvointialue-johtaja Marina Erhola ja Länsi-Uusimaan palvelutuotannon johtaja Matias Pälve. Erhola ja Pälve ovat huolissaan siitä, että keikkalääkärien palkkiot ovat korkeat ja keikkalääkärien käyttö on lisääntynyt. Myös sairaanhoitajia ja lähihoitajia palkataan vuokratyötä välittävien yritysten kautta. Erityisesti hoivahenkilöstön saatavuudessa on ongelmia esimerkiksi vanhuspalvelussa, ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyy merkittävästi. Toisaalta kilpailuakin on. – Vuokratyövoimaa tuottavien yritysten määrä on kasvanut paljon ja siten myös kilpailu näiden yritysten välillä on lisääntynyt, Pälve kertoo. Hänen mielestään ei pidä syyllistää yrityksiä tai työntekijöitä vaan selvittää, miksi vuokratyön tekeminen on houkuttelevampaa kuin virkatyön tekeminen. Virkatyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa. Erhola myöntää, että terveydenhuollon järjestämisessä on ongelmia, joita ei ole osattu ratkaista ajoissa. – On tehty myös virheitä. Me kaikki, jotka olemme olleet palvelujärjestelmässä töissä, me olemme tehneet virheitä suunnittelussa. Olemme tehneet ehkä terveys- ja sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, että vaatimukset henkilöstön saatavuus on suurempaa kuin kertakaikkiaan Suomessa on, Erhola sanoo. Hänen mielestään henkilöstöpulaan olisi pitänyt havahtua aiemmin. Nyt menee vuosia ennen kuin tilanne pystytään ratkaisemaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Ringin kanssa. https://rinkiin.fi/ Kierrätys on aina lapsesta asti ollut tapa jota minulle on opetettu, ainakin on yritetty. Kierrätän kotona suurimman osan jätteistäni. Mutta pienetkin määrät ei kierrätettyä pakkausmuovia eri kotitalouksissa kumuloituu isoiksi hävikeiksi kiertotaloudessa. Toisaalta, eihän se nyt niin vaarallista tai vakavaa ole jos epähuomiossaan tai laiskuuttaan välillä laittaa muovipakkauksen normiroskiin. Molemmat asiat ovat totta, ja sen dilemman kanssa Ringin Juha-Heikki Tanskanen työskentelee. Tässä jaksossa kuulemme hänen ajatuksiaan muovin kierrättämisestä ja vinkkejä sen helpottamiseen. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Jättääkö perintöä lapsille vai elää unelmaansa? Tämä on kysymys, josta keskustelemme tässä Rahamanian jaksossa. Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, että voi elää sijoitusten tuotoilla, jolloin sijoituspääoma jää jälkipolvelle perinnöksi. Perintö on monelle tapa varmistaa jälkipolven taloudellinen hyvinvointi, ja samalla antaa konkreettinen osoitus rakkaudestaan ja huolenpidostaan. Toisaalta, elämä tarjoaa monia ainutlaatuisia hetkiä ja kokemuksia, joita ei saa koskaan takaisin. Olisiko silloin järkevämpää käyttää osa varallisuudestaan nyt, kun siihen on mahdollisuus? Elämässä on vaiheita, joissa raha voi tuoda korvaamatonta lisäarvoa ja laatua hetkiin, jotka ovat katoavaisia. Olennaista on tunnistaa omat arvonsa ja miettiä, miten haluaa varallisuuttaan hyödyntää – onko se tulevaisuuden turva, nykyhetken laatu vai molempia? Jakson aiheeseen on antanut inspiraatiota Bill Perkins:in kirja Die with zero. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Puhekyky erottaa meidät muista ihmisapinoista, se tekee ihmisestä ihmisen. Puheella tai siihen perustuvalla kirjoitetulla kielellä voi lahjoittaa monimutkaista tietoa muille, lisäksi ihminen on siitä erikoinen ihmisapina, että se pystyy elämään hyvin lähellä lajikumppaneitaan. Nämä ovat edellytyksiä kulttuurin synnylle. Toisaalta puhuminen on meille niin itsestäänselvää, että emme näe, miten ainutlaatuinen väline se on, tai millaisia mielen toimintoja se edellyttää. Mutta miten ihmiselle kehittyi näin monipuolinen kommunikaatiokeino, mitä siitä tiedetään? Ja millaisista elementeistä kieli on tehty? Asiantuntijoina ovat fonetiikan professori Martti Vainio digitaalisten ihmistieteiden osastolta Helsingin yliopistosta ja kädellistutkija, biologisen antropologian dosentti Sonja Koski Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ulkopoliittinen kevät oli jälleen tapahtumarikas. Suomessa puhuttivat ennen kaikkea turvallisuuspolitiikka ja historiallinen Nato-jäsenyys. Toisaalta muut suuret teemat, kuten ilmasto ja talous, eivät ole kadonneet ulkopoliikan ajankohtaislistalta. Kauden päätösjakso kokoaa yhteen kulunutta kevättä koko podcast-tiimin voimin. Luvassa on kutkuttava ulkopoliittinen visailu ja kesän parhaat ulkopoliittiset suositukset – kyllästettynä viiltävän tarkalla ulkopoliittisella analyysillä tietenkin. Juontajista Anni jättää podcastille jäähyväiset ja Leo jättäytyy ainakin syksyksi taka-alalle. Uusia tekijöitä on jo tiedossa, eikä The Ulkopolitist -podcast katoa minnekään! Syksyksi riittääkin seurattavaa. Iskeekö Nato-krapula? Miltä näyttävät presidentinvaaliasetelmat? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Pysy siis kuulolla!

Sairastumisriski ei selviä kaupallisilla geenitesteillä, sillä ne testaavat vain muutamia geenejä sadoista tai tuhansista riskiin vaikuttajista. Lisäksi sydänsairaudet, diabetes ja mielenterveys kuten melkein koko ihmiselo tauteineen ja terveyksineen ovat monitekijäisiä juttuja. Sairaus tai terveys kehittyy geenien, elämätavan ja muiden ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Sitä paitsi suurin osa geenien toiminnasta määräytyy geenien ulkopuolelta. Säätelyalueet säätävät, miten kukin geeni toimii missäkin solussa ja koska. Toisaalta sukulaissuhteet löytyvät sujuvasti kaupallisilla geenitesteillä ja omille juurilleen pääsee Suomessa jopa maakunnan tarkkuudella. Geenitestejä vertailevat molekyyligenetiikan professori Juha Kere Karoliinisesta Instituutista ja biologi Leena Mattila Ylestä.

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Mitä tapahtuu, kun ei voi tehdä työtään sillä tavalla kuin näkee oikeaksi? Toisaalta taas, jos on mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja ammattitaidon mukaan, työ tuntuu mielekkäältä ja auttaa jaksamaan. Tämän jakson aiheena on eettinen stressi ja sen kokemus.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on lähihoitaja, tiimivastaava Petra Haapa-Aro. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta, jossa työ ja sen muutokset voivat aiheuttaa usein myös eettistä stressiä. Hän on toiminut JHL:ssa aktiivisesti lähes yhtä pitkään. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä eettinen stressi tarkoittaa? - Miten eettinen stressi eroaa tavallisesta stressistä tai häpeän ja syyllsyyden tunteesta? - Miten eettinen stressi näyttäytyy käytännön työssä? - Miten eettistä stressiä voi hallita tai lievittää?Lisätietoja:Petra Haapa-Aro Facebook. Petra Haapa-Aro Instagram.Mitä jos hoitaja ei ehdi olla ihminen ihmiselle? Moni hoitotyön ammattilainen kokee kuormittavaksi, kun ei ole aikaa olla oikeasti läsnä asiakkaan luona. Yksittäisen työntekijän työolot voivat ehkä parantua työnantajaa vaihtamalla, mutta olisiko kestävämpää mahdollistaa hyvän työn tekeminen jokaisella työpaikalla? Koetko työssäsi eettistä stressiä tai kiinnostaako aihe muuten laajemmin? JHL on tehnyt aiheesta kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHLn verkkosivuilta.Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa konflikteihin linkittyy yhä laajemmin mitä erilaisempia osapuolia. Rauhanvälityksessä toimintaympäristön luotaus on entistä haastavampaa, kun perinteisten valtiotoimijoiden lisäksi mukana on lukuisia etnisiä ja poliittisia ryhmiä sekä esimerkiksi terroristijärjestöjä ja taloudellista etua hakevia toimijoita. Toisaalta toimijoiden kirjo näkyy myös liikehdinnässä rauhan puolesta. Ruohonjuuritason toiminnalla on mahdollisuus skaalautua uudella tavalla, ja levitä jopa globaaliksi toiminnaksi, jolla on iso ääni. Rauhaa vai utopiaa? -podcastin päätösjakson asiantuntijavieraina ovat johtava tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sekä senior advisor Elisa Tarnaala CMI:stä. Lisäksi kuullaan insertti, jossa sudanilainen Nazik Abbas kertoo, kuinka hän toimii naisten poliittisten oikeuksien edistämiseksi maassa paikallisen Mansam-järjestön kautta. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Rauhaa vai utopiaa? -podcast on tarina siitä, miten voisimme paremmin rakentaa rauhaa rauhattomuuden ajassa. Neliosaisen podcastin tuottaa The Ulkopolitist yhteistyössä CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa.

Rooman valtakunta levisi laajalle ja kesti pitkään. Tunnemme eri lähteistä tutkijoiden ansiosta roomalaisten arkea ja elämää. Mutta nyt lähteet saavatkin vastata uuteen kysymykseen: miten antiikin ihmiset suhtautuivat luontoon? Oliko se vain ihana paikka, jossa hoidettiin terveyttä ja filosofoitiin vai pitikö sitä pelätä? Toisaalta antiikin Rooman vilskeestä haluttiin jo tuolloin maaseudulle luonnon rauhaan. Valtakunnan laajentuminen pohjoiseen toi roomalaisten ulottuville kosteat maat ja synkät metsät. Luonto piti kesyttää ja saada resurssit käyttöön ison valtakunnan tarpeisiin. Myös ensimmäisiä kriittisiä arvioita luonnonvarojen käytöstä antoi Naturalis Historia -tekstin kirjoittanut Plinius. Antiikin ihmisten suhteesta luontoon kertovat Suomen Rooman instituutin johtaja Ria Berg sekä Suomen Ateenan -instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen. Berg on tutkinut erityisesti Rooman keisariajan esinekulttuuria ja Lampinen puolestaan liikkuu tutkimuksissaan sekä kreikan että latinan kielen ja kirjallisuuden välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Pääosa maailman vesistä, noin 97%, on suolaista. Makeaa vettä on alle 3 % (2,6 %) ja siitäkin osa on ihmisen saastuttamaa. Homo sapiens sahaa omaa oksaansa, kun pilaa rajallisia vesivaroja ja sulattaa jäätiköiden vesivarastot mutavyöryinä alas vuorilta. Miten maailma pärjää jos/kun jäätiköt sulavat ja niistä meriin valuva vesi suolaantuu? Vedellä on kolme olomuotoa: neste, kaasumainen vesihöyry ja kiinteä eli lumi tai jää. Täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä vesi voi kiertää vuodessa nesteestä vesihöyryksi ja kiinteäksi. Keväällä talven lumi ja jää sulavat takaisin vedeksi, josta osa painuu pohjavedeksi. Toisaalta vesi voi varastoitua vuosisadoiksi tai tuhansiksi jäätiköihin. Vuoristojäätiköt ovat tärkeitä makean veden pitkäaikaisvarastoja, ja niistä riippuu miljoonien ihmisten vedensaanti. Jakson aluksi pohditaan vesitalouden professori Olli Variksen kanssa Euroopan ja Aasian pitkällistä kuivuutta ja veden puutetta. Lopuksi matkataan etelään, Antarktiksen kesään, lumitutkija Leena Leppäsen kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.

Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, harva ihmisen keksimä asia vaikuttaa maailmanjärjestykseemme yhtä paljon kuin ydinaseet. Muutamalla maalla maailmassa on kyky tuhota koko planeettamme, ja yksi näistä maista sotii juuri nyt naapuriaan vastaan, kiristäen samalla muuta maailmaa näillä aseillaan. Toisaalta, moni argumentoi sen puolesta, että ydinaseet ovat johtaneet suurempaan rauhaan ns. kauhun tasapainon kautta. Tässä jaksossa Tampereen ylliopistolla ydinaseiden geopoliittisia vaikutuksia tutkiva Tapio Juntunen analysoi Isakin kanssa näitä ja muita suuria kysymyksiä, jotka ovat suurimman osan ulottumattomissa, mutta jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Onneksi on Olkiluoto 3, huokaa moni, kun nyt elämme energiakriisin keskellä. Ydinvoiman käytön lisääntyminen on myös ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia. Toisaalta samaan aikaan maailmalla ovat konkretisoituneet myös ydinvoiman riskit. Sotatantereelle joutuneen Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne huolettaa. Miten ydinvoimala toimii ja mitä turvallisuusriskejä siihen liittyy? Eppu Normaali laulaa “millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”, onko näin? Entä onko Suomen rajan takana Venäjällä vanhoja voimalaitoksia, jotka voivat posahtaa? Entä fuusiovoiman tulevaisuus? Vanhan vitsin mukaan fuusioenergian toteutuminen on aina 20 vuoden päässä. Nyt on kuitenkin selvää edistystä tapahtunut. Kaukolämmön tarpeisiin Suomessa kehitetään puolestaan pienydinvoimaloita eli pieniä fissioreaktoreita. Kuinka todennäköisesti niitä tullaan ottamaan käyttöön? Haastateltavat: reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen VTT:ltä, ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta ja johtava tutkija, Suomen fuusiotutkimusta koordinoiva Tuomas Tala VTT:ltä. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Hajujärjestelmä on poikkeuksellinen, koska siinä ääreishermosto yhdistyy keskushermostoon. Tämä on hajuaistin heikkous ja vahvuus. Mitä ne ovat? Hajuhermo on ensimmäinen aivohermo, ja sitä on pitkään ylenkatsottu. Miksi? Hajuhermo uusiutuu vikkelään, ja silti joissain neurologisissa sairauksissa, Parkinsonin ja Alzheimerin taudissa, ennakko-oire voi olla hajuaistin heikkeneminen tai katoaminen eikä asia kuitenkaan parane hajuhermon uusiutumisen kautta. Toisaalta hengitystieinfektion aikaansaamaa hajuaistin heikkenemistä voi pyrkiä palauttamaan hajuaistiaan treenaamisella. Entä mitä yhteistä on kirjailija Marcel Proustilla ja hajuilla, tunteilla sekä muistoilla? Haastateltavina tutkimusylilääkäri Karin Blomgren HUSista ja apulaisprofessori Katja Kanninen Itä-Suomen yliopistosta, toimittaja on Teija Peltoniemi.

Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään. Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto. Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät. Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ovat Riikka Suikkari ja Teija Peltoniemi.

Vauvat tunnistavat vanhempansa jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan vielä ole aivoissa kasvoihin erikoistuneita alueita, toisin kuin aikuisilla. Miten kasvojen prosessointi aivoissa kehittyy ensimmäisen vuoden aikana? Kuinka ylipäänsä voimme ymmärtää toinen toisiamme? Ihmisen sosiaalisuus on monimutkainen ilmiö tieteelle, varsinkin aivotutkimukselle. Sosiaalisuus on kuitenkin niin keskeinen tekijä aivojen toiminnan kannalta, että sitä on pakko tutkia, jotta aivojen toimintaa voi ylipäänsä ymmärtää. Toisaalta aivojen toiminnasta on löydetty muutama keskeinen periaate, jotka määrittävät myös sosiaalista vuorovaikutusta. Haastateltavina akateemikko, neurotieteilijä Riitta Hari, emeritusprofessori Aalto yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Leppänen Turun yliopistosta. Toimittaja Pirjo Koskinen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Accenturen kanssa. https://www.accenture.com/fi-en Tässä jaksossa puhumme DNAn Niko Häkkisen ja Accenturen Jussi Ryynäsen kanssa siitä, mitä on digitaalinen identiteetti. Joskus aikoja sitten passi, henkilökortti ja sosiaaliturvatunnus oli uutta ja monelle ehkä hermostuttavaa. Olemme nykyään vähän samassa tilanteessa eri digitaalisten identiteettien kanssa internetissä. Internetiin kuuluu isosti helppo pääsy ja anonyyminä oleminen, mutta nykyään siellä tehdään jo asioita, jotka vaativat identiteetin todentamista. Ja aina jos tuo jotain mukaan internetiin, pitää miettiä sen asian tietoturvaa. Toisaalta, eri identiteetin vahvistamisen teknologiat voivat myös lisätä turvallisuutta, riippuen siitä keneen luottaa. Tässä jaksossa keskustelemme alan ammattilaisten kanssa juuri tästä, ja paljon muusta. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast