Podcasts about nuoria

Televisio, radio ja sanomalehdet korostuvat, mutta näin yksiselitteisen mustavalkoista vanhempien ikäluokkien mediankäyttö ei missään nimessä ole.

Lahdessa Mahdollistamon toiminta pohjautuu nuorten unelmien toteuttamiseen taide- ja kulttuuritoiminnan parissa. Mahdollistamo etsii jatkuvasti uusia nuoria 10-29 -vuotiaita lahjakkuuksia tapahtumiin esiintymään. Hankekoordinaattori Laura Peltoniemi ja nuoriso-ohjaaja Kirsta Jokela kertoivat tiistaina Radio Voimalla Open Stage -tapahtumasta, joka tulee huipentamaan Mahdollistamon toimintavuoden Pikkuteatterilla sunnuntaina 17. joulukuuta. Haku tapahtumaan on käynnissä sunnuntaihin 11. joulukuuta asti. - Nuoret saavat tulle tekemään lavalle aivan juuri sitä, mitä itse tahtovat näyttää. Tulossa on hyvin monenlaisia esityksiä, esimerkiksi K-pop -tanssia, pianisteja, haitarin soittoa, barokkiaaria, rokkibändi ja solisteja. Eli hyvin monenlaista, Peltoniemi kuvaili. Entä millaisia ohjelmanumeroita odottelette vielä mukaan? - Esimerkiksi stand-up- tai sirkustelu-esityksiä ei listalta tainnut vielä löytyä. Ihan kaikkea odotan innokkaasti, Jokela jatkoi. Kuuntele koko haastattelu. Kuva: Minni Salminen

Mikä on tilanne Israelin ja Gazan sodassa viikonlopun jälkeen? Haastateltavana vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta insituutista.  Koronavirus kiertää jälleen. Onko viruksesta tullut jo kausiflunssan kaltainen kiertäjä? Koronasta keskustelemassa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista sekä yksikön johtaja Anna Katz THL:stä.  Onko Ukrainassa rintamalla pattitilanne? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov.  Vienti sakkaa ja työntekijäpuoli lakkoilee. Mitä Suomen taloudessa todella tapahtuu? Haastateltavana pääekonomistit Mauri Kotamäki Finnverasta sekä Patrizio Lainá.  Nuoria miehiä kiinnostaa hengellisyys. Haastateltavana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikkön johtaja Hanna Salomäki. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajana Matti Konttinen ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara. 

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Nuoria, perusterveitä ihmisiä alkoi yhtäkkiä kärsiä vaikeasta hengitysvajauksesta. Potilaiden keuhkot tulvivat nestettä, ja he olivat hukkumaisillaan kuivalla maalla. Samalla kun tutkijat jahtasivat tuntematonta taudinaiheuttajaa, hengenvaarallinen sairaus lietsoi pelkoa ja pakokauhua paikallisissa asukkaissa. Se, mitä Yhdysvaltain Four Corners -osavaltioissa tapahtui keväällä 1993, haastoi lääketiedettä ja aikaisempia käsityksiä viruksista. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1Fh3jwamITO3QpNoFMECxWKPtN4ljhWoP/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Radio Voimalla Hyvän Mielen Ketjureaktiossa tutustuttiin maanantaina Maksim Gladostsukiin (28), joka kertoi muuttaneensa Ukrainasta Lahteen kolmevuotiaana. - Mummon puolelta suku on Karjalasta. Mummo syntyi junassa Siperiaan. Gladostsuk työskentelee toiminnanjohtajana ja yksilövalmentajana Inspis Lahti ry:ssä. - Työllistämme Lahdessa pitkäaikaistyöttömiä nuoria. He tulevat meille työkokeiluun, palkkatukityöhön tai oppisopimuskoulutukseen. Meillä on viiden tunnin työpäivät ja jumppaamme heidän kanssaan työelämän peruspelisääntöjä. Gladostsuk on ollut Inspiksen toiminnassa jo kymmenen vuotta. - Aloitin itsekin siellä pitkäaikaistyöttömänä nuorena ja olen käynyt koko prosessin. Ymmärrän sitä kautta myös näitä nuoria. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Gladostsuk miettii palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, miten hän hahmottaa vapaa-ajan sekä rohkeuden käsitteet, ja miten hän huijasi alkutaipaleella Inspiksen vetäjänä toiminutta Veikko Juutilaista - joka on Hyvän Mielen Ketjureaktion seuraava vieras.

Konsta Hietanen nähdään levynjulkaisukeikalla Lahdessa, Möysän Musaklubilla perjantaina 12. toukokuuta. Monipuolinen muusikko ja näyttelijä kertoi Radio Voimalla keskiviikkona tehneensä aikoinaan paljon sijaisopettajan töitä Lahdessa ja painottaneensa nuorille sitä, että kaikilla ihmisillä on lahjoja ja vahvuuksia. - Ne ovat joillain oudompia ja toisilla selkeämpiä. Jokainen on monessa asiassa hyvä. Sitten meillä on heikkouksia. Konsta kehottaa kaikkia viemään tavoittelemiaan asioita rohkeasti eteen päin. - Nuorilla ja kaikilla tulee pettymyksiä ja epäonnistumisia. Sitten jos rupeaa jossain onnistumaan, niin tulee kateellisia ja haukkujia. Paljon tulee seiniä vastaan, kun alat jossain asiassa kehittymään. Kateushan se oikein perisynti siinä. Viestini on, että meiltä kaikilta löytyy lahjoja ja vahvuuksia paljon. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Konsta on suunnitellut tai jättänyt suunnittelematta kesäksi, miten hän muistaa äitiä sekä vaimoa äitienpäivänä ja millainen suunnitelma hänellä on itselleen pihassa odottavaan trampoliiniin liittyen:

Uusmaalaisten osuus maan opiskeluikäisistä nuorista on kasvanut, mutta korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat maakunnassa muuta maata perässä. Ohjaako aluepolitiikka koulutuspolitiikkaa? Pitäisikö nuorten voida jäädä opiskelemaan kotiseudulleen? Millaista korkeakoulupolitiikkaa puolueet haluavat ensi vaalikaudella? Keskustelemassa ovat tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) sekä eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke.

Kiitos Kansanradiosta ja seksivinkeistä. Kouluhiihto vapaaehtoiseksi. Miksi feministit saa puhua asiaansa, mutta miehet ei? Nuori mökkiläinen manailee menetettyä metsämaisemaa. Voisiko Kansanradioon saada vain kivoja juttuja? Sulla taitaa olla suru, kerro se mulle kullanmuru. Nuoria miehiä on mukava katsella televisiosta. Löytyykö omatekoisen huulirasvan ohjetta? Hammasproteesin huoltoon kaivataan apua. Kompostit ehditään tarkistaa, muttei mummon kuntoa. Eläkeläisistä ratkaisu työvoimapulaan. Korkeakoulutetuille keksitään väkisin turhia hommia. Ei kaikista suomalaisista voi tulla miljonäärejä. Taloyhtiön asiat rempallaan. Itsevaltaiset puheenjohtajat ja isännöitsijät kuriin. Ei näy Marinia leipäjonossa. Vaalipuhe oikeiston puolesta. Valtionvelka on pelkkiä numeroita. Keskiluokka on tylsin kansanosa. Lähetä runosi KansanRUNOradioon! Virtsansäätelyvinkkejä ja kommentteja kehon rautapitoisuuden omatoimisesta mittaamisesta. Kansanradion toimittaa Airi Saastamoinen. Osallistu keskusteluun puh 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64!

Feija ja Irja Grönforsin haastattelun toisessa osassa "kaikkien ukki" Feija Grönfors ja ansioistaan äitinä palkittu Irja Grönfors muistelevat elämäänsä ja romaniväestön keskuudessa tapahtuneita muutoksia. 1960-luvulla Feija Grönforsin viedessä Jumalan sanaa romanikansalle, Irja Grönfors huolehti kodista ja lapsista. Grönforsien koti, Porttilan tila Kiuruvedellä tarjosi monelle kulkijalle levähdyspaikan, jossa saunotettiin, syötettiin ja huolehdittiin puhtaat vaatteet ylle. Nuoria romanipolvia Porttilan pariskunta katsoo hyvillä mielin. "Kaalo pystyy mihin vain, jos sitä pikkusen ohjaa ja neuvoo", he toteavat. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Lahden kaupunki täyttää tänään 117 vuotta - onnea Lahti! Synttärijuhlat starttaa kauppatorilla klo 17, kun Aleksanterinkadun talvivalot syttyvät - ja siitä juhlallisuudet jatkuvat monipuolisella ohjelmalla. Synttärijärjestäjänä toimivan Lahden keskusta-alueen kumppanuuspöydän osallisuuskoordinaattori Sanna Virtaa ja synttärijuhlan juontaja Arto Mylläristä haastattelee Minni Salminen.

Jakso 111. Iällä on väliä, vai onko? Mandélozin orastava ikäkriisi herättää kysymyksiä iän merkityksestä ja representaatiosta. Nuoria kykyjä tunnetusti ihannoidaan ja nostetaan parrasvaloihin. Lauluissa muistellaan kaihoten villiä nuoruutta. Ikä ja ikääntyminen puhuttelevat musiikin tekijöitä. Mutta millaisia lauluja nuoruudesta ja vanhenemisesta on tehty? Nähdäänkö lavoilla ja soittolistoilla eri ikäisiä ihmisiä?

Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Monenlaiset ääriliikkeet levittävät nykyään vihapuhetta, valeuutisia, salaliittoteorioita ja yrittävät houkutella piiriinsä uusia jäseniä. Pahimmillaan ääriryhmät voivat yllyttää kannattajiaan väkivaltaisiin tekoihin. Millaisia ääriliikkeitä Suomessa toimii? Kuinka ne löytävät aatteilleen uusia kannattajia? Ja kuinka nuorten radikalisoitumista voidaan havaita ja estää? Nuorten radikalisoitumisesta ja ääriliikeiden rekrytoinnista puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Pelastakaa Lapset ry:n hankesuunnittelija Veera Tuomala ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Katja Vallinkoski.

Jakso 44. Jafari... Eikun Ollin Paluu!! Sen kunniaksi tämä jakso on täysin LEIKKAAMATON. 00:15​ Älä jätä Joonasta hetkeksikään yksin! 03:40​ Polkypyörässä ei ole moottoria!!! 06:07​ Mihin katosivat nakkikioskit? 07:45​ Nuoria miehiä metsässä ja varauslista. 12:08​ Amatöörit, kevät ja aina unohtuva allergia. 13:20​ The Falcon And The Winter Soldier [Disney+] 18:45​ Ensimmäinen "too soon" -vitsini. 22:25​ Mummo kiroilee. 25:25​ Teemua etsimässä. 26:50​ Monikohan juttu meillä on jääny kesken? 30:06​ Pandemia-havaintoja... 33:28​ Aki Kaurismäki ja Kouvola-metodi. 35:30​ Nuudelivitutus!!! 37:15​ Hei, me riidellään! 38:45​ Missä järjestyksessä nää äpit oli? 42:22​ Kamun syntymäpäivä... Tai no melkein! 45:05​ Koiran ikä lasketaan logaritmisesti. 46:55​ Iskä-rokkia ja tätä se on reaaliajassa. 50:58​ OLLI SUOSITTELEE: Kummeli Kultakuume [Ruutu] 57:20​ JOONAS SUOSITTELEE: Kaikki Nauraa Live [Ruutu] (Löydät ohjelman hakemalla: Live)

Tuoreimmassa Hokipodissa palataan tiistaiseen, tunneskaalan ääripäitä hyväilleen Jukurit-Pelicans-ottelun tunnelmiin. Lisäksi paketoidaan Lukon hallitsema runkosarja ja suunnataan katseet tiivistempoiseen pudotuspelikevääseen. --- Hockey Time -podcastin puheenaiheet: --- Pelicans säästyi säälipleijaireilta trillerimäisen Jukurit-voiton ansiosta. Radio Voiman turkoosikurkku Ili Varmavuolta tirahtivat onnen kyyneleet. Inhimillisesti ja urheilullisesti ajateltuna lahtelaiskäskijä Tommi Niemelän lausunnot eivät pidä paikkaansa (00:11). --- Jatkosopimuksia ja uusia tulevaisuuden tekijöitä. Pelicans julkisti torstaina Mikko Kokkosen, Henri Nikkasen, Otto Kivenmäen ja Konsta Hirvosen kaksivuotiset sopimukset. NHL-varattujen nuorukaisten perässä oli muitakin seuroja (07:47). --- Vain kolme kahden ottelun mittaista "tappioputkea" kokenut Rauman Lukko oli runkosarjan herra ja hidalgo. KalPa ja TPS olivat Pelicansin jälkeen runkosarjan suurimmat yllättäjät. Lahtelaisten odotettua totaalisulamista ei koskaan tapahtunutkaan. Pystyvätkö Tommit Miettinen ja Niemelä haastamaan Pekka Virtaa Kalevi Numminen -palkintokisassa (12:20)? --- Risto Dufvan luotsaamalla Sportilla on mahdollisuus tehdä vaasalaislähtöisen Mikko Mannerin valmentamasta Kärppä-miehistöstä kauden suurin epäonnistuja. TPS on Pelicansille Tapparaa "helpompi" vastustaja. Lahtelaiset veivät runkosarjakohtaamiset nimiinsä voitoin 3–1. Pelicansin "yhden tempun ylivoima" kaipaa Iikka Kangasniemen juonikkuutta ja Filip Chlapikin terävää rannelaukausta. Turkulaisten alempien ketjujen keskikaistalta (Juhani Jasu ja Petteri Wirtanen) löytyy pääsarjatason pudotuspelikokemusta yllin kyllin. Vieläkö lahtelaisjoukkueen kuittivihko on auki Kangasniemen teloneen Wirtasen suuntaan, Casimir Jürgens (18:06)? --- Miten pitkälle Pelicans yltää kevään tosipeleissä? Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Vuonna 2003 katsottiin ja palkittiin Taru sormusten herrasta –elokuvasarjan viimeistä osaa, kuunneltiin The Rasmusta ja Robbie Williamsia sekä surtiin Dolly-lampaan kuolemaa. Nuoria aikuisia kosketti Sofia Coppolan klassikkoelokuva Lost in Translation, josta kokonainen sukupolvi tunnisti itsensä ja halunsa matkata Japaniin. Sweet Chili Dipeissä ommellaan ja ihmetellään ruotsalaista ohjaajaneroa. Tuu mukaan, nää on kivat karaokekemut!

Payback Lahti ry tukee taloudellisesti vähävaraisia lahtelaisia lapsia ja nuoria liikuntaharrastuksissa yli lajirajojen. Yhteisöllisyys ja toisista välittäminen tekevät kaupungistamme paremman, ja siinä liikunnalla on suuri rooli. Eri elämänvaiheissa tarvitsemme tai voimme antaa eri asioita. Se, joka on joskus Lahdelta ja lahtelaiselta urheiluharrastamiselta jotain saanut, ymmärtää sitä arvostaa. Kuuntele Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen tekemä haastattelu, missä Payback Lahti -toiminnasta kertoo Kai Lahtinen. Payback Lahti Payback Lahden kummiurheilijoita: jalkapalloilijat Pekka Lagerblom ja Petri Pasanen, mäkihyppääjä Toni Nieminen, jääkiekkoilija Karri Rämö, golfammattilainen Mikko Ilonen ja tennisammattilainen Emma Laine. Kuva: Payback Lahti

Z-sukupolvi käyttää mediaa eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat. Jos journalismi haluaa pysyä merkityksellisenä myös tulevaisuudessa, toimitusten tulee huomioida nuoret paremmin. Tehdäänkö samalla kiinnostavampaa mediaa ihan kaikille? Keskustelemassa Demin somestrategi Essi Rundgren sekä radiotoimittajaksi valmistunut Minttu Tikkanen. Jaksossa syvennytään #nuoretmyös-tutkimuskyselyn tuloksiin. Juontajana on Demin päätoimittaja Päivi Lehtomurto, joka vetää myös Media-alan tutkimussäätiön rahoittamaa #nuoretmyös-hanketta. Zetapodi on A-lehtien podcast sukupolvesta Z. Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana.

Maaseutu tyhjenee mutta sitä myös tyhjennetään. Nuorten on lähdettävä syrjäkyliltä muualle kouluun, halusi sitä tai ei, sanoo Reetta Räty.

Toivottavasti nuoria kuullaan, kun heille suunnattuja tukimiljoonia käytetään, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Jotakuta kiinnostaa yhdistystoiminta, toista taas helmien pujottelu. Ja se on ihan ok. Kannattaa tehdä sitä mitä kohtaan tuntee intohimoa ja josta nauttii! Onko vamma este unelmien toteuttamiselle? Kaikkea ei voi aina ennakoida, mutta kannattaa luottaa siihen, että pärjää. Mokaamistakaan ei kannata vältellä, vain siksi että pelkää mokaavansa. Studiossa Osku Timonen ja Iina Pykäläinen.

Tammikuu on monelle ryhtiliikkeen aikaa. Ruokavalio ja kuntoilurutiinit päivitetään. Teatteri Takomossa suunnataan kuntosaliin, josta muotoutuu Liikunnan ilot -näytelmässä kovin tärkeä paikka. Kehonkuvasta ja kehonkulttuurista ovat keskustelemassa Takomon Liikunnan ilot -näytelmän ohjaaja Joel Härkönen ja tanssija-näyttelijä Tuomas Rinta-Panttila. Lihavuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkiva Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta kuvaa lihavien kohtaavan kuntosalilla ja uimahalleissa edelleen tylyä kommentointia ja pilkkaa. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Romanien koulutus- ja työllisyystilanteesta on kuluneen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua. Hankkeet ja mediakampanjat ovat tuoneet esille romanien työmarkkinoilla kohtaamia haasteita. Janita Nyman työskentelee te-asiantuntijana ja romaniyhdyshenkilönä Uudenmaan työ- ja elinkeinopalveluissa. Janitan näkemys on, että romaninuoret tarvitsevat tukea omien vahvuuksien löytämisessä, osaamisensa sanottamisessa sekä työelämäpolun rakentamisessa. Tämänkertaisessa Romano miritsissa Janita Nyman kertoo ajatuksiaan sekä toimenkuvastaan "työkkärin tätinä". Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Pastori Timothy on Kiinalainen kiertävä pastori, joka on tehnyt vuosien palvelutehtävän. Kuuntele tästä hänen todistuksensa ja kurkistus Kiinan kristittyjen elämään.Kiinassa on lähes 100 miljoonaa kristittyä, mutta World Watch -listalla maa on tällä hetkellä sijalla 27. Parin viime vuoden aikana vainot ovat pahentuneet nopeasti. Erityisesti lasten ja nuorten evankeliointia rajoitetaan. Vaikka nykyiset vainot eivät vedä vertoja 1960-luvun puhdistukselle, jonka pastori Timothy on myös kokenut, tuolloin opittu pitää yhä paikkansa. Kristityt noudattavat vainojen keskellä raamatun periaatteita ja turvaavat rukouksia kuulevaan Jumalaan.Kuluneen vuoden aikana poliisi on toistuvasti häirinnyt seurakunnan kokouksia, tarkoituksenaan tuhota maanalainen seurakunta. Kun poliisit ovat vuodesta 2018 saapuneet kaatamaan seurakuntien ristejä, seurakuntalaisten vastaus on ollut polvistua rukoilemaan heidän puolestaan. Nuoria seurakuntalaisiaan pastori Timothy rohkaisee rukoilemaan vainoajiensa puolesta: ”Jos me emme rukoile heidän pelastumistaan, Kuka sitten?” https://opendoors.fi/2019/09/05/evankeliumi-edistyy-kiinassa-kun-pastori-timothy-lukittiin-selliin-han-polvistui-rukoilemaan/

Suomikoris (4:20): - Kataja ikkunana Eurooppaan! Nuoria pelaajia näyttää Joensuu kiinnostavana - Korisliigassa Seagulls näyttää, miten somessa pidetään haippia yllä kauden alla. - Susijengin-harjoitusturnaus oli floppi! Peiliin katsomisen paikka - Vieraana Susijengi-paidassa väläytellyt espanjaan sopparin juuri tehnyt Edon Maxhuni: Aiheina mm. HBA-pelaajapolku, Korisliiga, Susijengi ja yliopistojakso Long Beachissa (23:09) Muut sarjat(1:10:14): - WNBA: Brittney Grinerin tappelu pani liigan koville: “Suojelkaa meitä tai lähdemme pois!” - Särre käy WNBA:n läpi suosikit: Connecticut Sun, Las Vegas Aces ja voimasuhteet playoffien alla. - Ice Cuben Big 3 -liigalla lyhyen historiansa paras kesä. Kulisseissa kuouhuu jo: Gary Payron penkitti Mahmoud-Abdul Raufin! - FIBA:n MM-kisat (1:20:55): - Miksi Kreikka on aliarvostettu? - Mitä jenkkien tappio ausseille harkkamatsissa itse asiassa kertoo numeroiden valossa? Entä psykologisesti - Ville: Jenkit tarvitsee Carmelo Anthonya joukkueeseen! - Särre: Serbia on ladannut itselleen liikaa paineita - Fifa > Fiba, eli kun raha ratkaisee. Käymme läpi taloudelliset ja liigarakenteisiin liittyvät syyt sille, miksi parhaat pelaajat jäävät ulos MM-kisoista. Koripalloelämää (1:39:33): - Helsingin koripallokenttien tekonurmigate

Nuoria kyllästyttää ahdistavat sukupuoliroolit ja stereotypinen puhe seksistä. Sen tilalle kaivataan suoraa puhetta seksistä – ja varsinkin muusta kuin heteroseksistä. Miten seksuaalikasvatusta ja keskustelua pitää uudistaa, jotta se uppoaa myös liberaaliin Z-sukupolveen? Jakson vieraina ovat nuorisolääkäri Miila Halonen ja 15-vuotias aktivisti Anni Iikkanen. Zetapodin juontaa A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula. Osallistu keskusteluun Twitterissä ja LinkedInissä #zetapodi. Zetapodi on A-lehtien podcast sukupolvesta Z. Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana. www.a-lehdet.fi

Maailman suurimmat vaalit ovat loppusuoralla Intiassa. Viisi vuotta sitten parlamenttivaalit voittaneen hindunationalistisen BJP saattaa menettää kannatustaan - yhtenä syynä kasvanut työttömyys. Ohjelmassa tavataan intialaisia nuoria ja kysytään, miksi työn saanti on niin vaikeaa. Entä mihin suuntaan Intia on menossa? Ohjelman toimittavat Jenny Matikainen ja Sari Taussi. äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen ei usko, että Lappeenrannasta olisi Suomen ilmailumuseon uudeksi kodiksi. Ilmailumuseotoiminta ei ole kannattavaa bisnestä, ja yhdistyskin kiinnostaa lähinnä yli 50-vuotiaita. Nuoria miehiä on sentään mukana silloin, kun vanhoja hylkyä etsitään esimerkiksi Saimaan pohjasta.

Nuorten ilmastoahdistus, opiskelija Oona Räyhäntausta ja psykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto. Blogi, Heikki Valkama: Media kaipaa empatiaa, mutta mitä ihmettä se tarkoittaa? Eurovaalitentissä pj Juha Sipilä, keskusta. Tenttijänä Pirjo Auvinen. Thaimaan kuningas, vieraana Itä-Suomen yliopiston dosentti ja thaimaalaisen Burapha-yliopiston  kansainvälisen oikeuden vieraileva professori Markku Salomaa. Intian sykloni Fani, meteorologi Matti Huutonen. Uusinta: Nuorten ilmastoahdistus, opiskelija Oona Räyhäntausta ja psykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Raisa Pöllänen ja Jukka Vanninen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Mitkä aiheet koskettavat nuoria tämän päivän politiikassa? Pystytäänkö nuorten tarpeita huomioimaan tarpeeksi, kun väestön ikärakenne vanhenee? Tästä keskustelevat SDP:n Elisa Gebhard ja Kokoomuksen Matias Pajula. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten ikoninen ja arvostettu kotimainen brändi Fazer koukuttaa nuoret somessa. Podcastissa kuulet Kismet-kesäduunarista, Fazerin Munkkibaarista ja siitä, miten intohimoiset Marianne-fanit ompelivat käärepapereista penkkaripuvun. A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintulan vieraana on Fazerin viestintäpäällikkö Leena Kivioja. Hän kertoo esimerkkien kautta, miten Fazer on onnistunut puhuttelemaan nuoria, mikä on joskus mennyt pieleen ja mitä somekampanjoista on opittu. Zetapodi on A-lehtien podcast sukupolvesta Z. Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana. Uusi jakso joka toinen torstai. Osallistu keskusteluun Twitterissä ja LinkedInissä #zetapodi. www.a-lehdet.fi

Docventuresissa puhutaan miesten tunteista, nuorten syrjäytymisestä ja siitä miten 70 000 nuorta on kadonnut yhteiskunnan tutkasta. Rikun ja Tunnan vieraana on sanataideohjaaja ja päätoimittaja Aleksis Salusjärvi, jonka mukaan nuorten poikien osattomuuden tunne liittyy lukutaitoon. Rap-lyriikat on yksi ratkaisu. Osallistu keskusteluun #docventures.

Kausi 2017-18 on nyt paketissa voitetun pronssimatsin myötä. Kauden viimeisessä pelaajahaastattelussa kuullaan IFK:n superlupausta Miro Heiskasta sekä paluun Stadiin tehnyttä Markus Kankaanperää. Heidän kanssaan keskustelu ajautuu IFK:n kuluneen kauden tarkasteluun, oman pelin kehityskohteisiin sekä tulevaisuudensuunnitelmiin. Vitsailultakaan ei täysin vältytä. Podcastin lopuksi käymme vielä Verenan kanssa keskenään läpi mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Kiitos kaikille kuluneesta kaudesta ja oikein hyvää kesää koko Kamraatit-yhteisölle!

Transpolilla kysytään nuorilta transtytöiltä sukupuolta vähätteleviä kysymyksiä kuten: Miltä sinusta tuntuu se, että olet poika ja tulet aina olemaan poika?​ Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna tekemän kouluterveyskyselyn mukaan 5-6% yläaste-, lukio- ja ammattikouluikäisistä lapsista ja nuorista kokee sukupuolensa olevan joku muu kuin esitiedoissa ilmoitettu sukupuoli. Minkälaista on transnuoren elämä Suomessa? Mitä kokemuksia heillä on koulumaailmasta? Miten he kokevat translain ja keskustelun sen ympärillä? Mahadura & Özberkan päästää nuoret ääneen ja etsimään ratkaisuja miten transnuoret tulisi kohdata. Studiossa vieraana transnuoret Aarni Myllyaho Setan nuorisotoimikunnasta ja Linus Peltonen sekä Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson.

Suomessa on nuoria, jotka elävät vahvasti kahden tai useamman kulttuurin välissä. Nuoria, jotka joutuvat käymään taisteluja perheen, oman identiteetin sekä yhteiskunnan kanssa. Voiko tämä johtaa pahimmassa tapauksessa syrjäytymiseen? Mitä jos kotikasvatus on liian tiukka, vanhemmat haluavat suojella lapsiaan kaikelta ja haluavat lapsensa elävän oman kulttuurinsa mukaisesti ja nuori toisaalta haluaisi elää suomalaisen kulttuurin mukaan? Mahadura Özberkan pohtivat lähetyksessä minkälaisia haasteita nuorilla voi olla, kun he elävät useamman kulttuurin välissä. Lähetyksessa puhutaan niistä riskitekijöistä, jotka voivat johtaa maahanmuuttajataustaiset nuoret syrjäytymiselle. Kuka on vastuussa ja mitä syrjäytymiselle pitää tehdä? Studiossa vieraana ovat nuoriso-ohjaajat Omar Abdi ja Herve Tionang sekä nuorten parissa töitä tekevä Angela Abdi Musse.

Helsingin Itäkeskuksessa kokoontuu viikoittain RomaniClub Kipinä. Kerholla käy nuoria sekä nuoria aikuisia perheineen. Aikaa vietetään yhdessäolon ja erilaisten aktiviteettien muodossa. Nuorille tarjotaan myös hyvin kokonaisvaltaista tukea, ohjausta sekä läsnäoloa.Miska Nyman on RomaniClubin ohjaaja ja kokemusasiantuntija. Hänen mielestään on tärkeää tarjota nuorille mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja elämään. RomaniClub Kipinän järjestämisessä ovat mukana Helsingin nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto ja Suomen Romanifoorumi. Toiminta on osa suurempaa Nevo Tiija –hankekokonaisuutta. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Suomen Romaniyhdistyksen hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Au mensa III –projekti pyrkii vahvistamaan romaninuorten- ja vanhempien välistä vuoropuhelua. Lisäksi hankkeen tavoitteena on rakentaa nuoren ympärille uudenlaista, laajaa ja tukevaa yhteistyöverkostoa. Projekti on kaksivuotinen. Projektityöntekijä Anna Rajalinin mukaan romanihankkeissa tehtävä työ tulee tarpeeseen. Hänen mielestään on tärkeää, että romaninuori kokee tulevansa kuulluksi.

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Tässä jaksossa kysytään digitalisaation aamunkoitossa kasvaneelta sukupolvelta, mitä odotuksia ja ajatuksia heillä on tulevaisuuden työelämästä. Millaisessa työympäristössä he uskovat yltävänsä parhaimpaansa? Kiinnostaako yrittäminen? Vieraana Suomen lukiolaisten liiton varapauheenjohtaja Auli Piiparinen, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKIn puheenjohtaja Jasmina Khabbal sekä Jens Sörensen, entinen AaltoES-aktiivi ja nykyinen ”startup-häsääjä”.

Uskonnolla on suuri merkitys romanien elämässä. Heille tärkeitä kristillisiä koteja ovat vapaakirkko, baptistit ja erityisesti helluntaiherätys. Nuoria romaneita vetävät puoleensa nykyisin myös uuskarismaattiset, tunnustuskuntiin sitoutumattomat seurakunnat. Romano miritsissä tavataan River Helsinki seurakuntaan kuuluva Angelika Vironen sekä Miriam Schwartz, joka oli mukana helluntaiseurakuntien juhannuskonferessissa Keuruulla. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

I dagens program får du träffa Lars Krekula som pluggar till skomakare i Hedenäset. Terese Östling som flyttade hem till rötterna och förverkligade sin dröm, nämligen att starta eget och dagligen få hålla på med handarbete. I Haparanda lockar handarbetarcafé både unga och gamla, för läraren Saara Pekkarinen har handarbete alltid varit viktigt, men också en chans att få bära kläder som inte alla andra bär. Programledare är Ida Brännström. Tänhään saat ohjelmassa kohata Lars Krekulan joka opiskellee suutariksi Hietaniemessä. Terese Östling joka muutti kotia juhriin ja teki unelmista toelisuutta, hän starttasi oman firman ja saapii nyt joka päivä tehjä käsitöitä. Haaparannassa käsityöcafé kiinosta nuoria ja kans vanhoja. Opettaja Saara Pekkariselle käsityö oon aina ollu tärkeä, mutta kans tjansi ette saaja maholisuuen käyttää vaatheita jota kaikila ei ole. Juontaja oon Ida Brännström.