Podcasts about karjalan

Karjalan kieli kuulostaa suomalaisten korvaan tutulta, mutta todellisuudessa sukukielemme sanat aiheuttavat meille helposti väärinkäsityksiä. Pasi Heikura penkoo sukukielen sanoja ja sanontoja yhdessä kääntäjä Natalia Giloevan ja näyttelijä Timoi Munnen kanssa. Ohjelmassa tutustutaan myös tietokoneen hyllyihin ja ihmetellään, voiko hellankoukku kiehua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa. Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia. Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?Yhteistyössä: Endomines

Mieleni minun tekevi ja aivoni ajattelevi - ja siitä syntyy painavaa ja punnittua keskustelua Kulttuuriykkösen Perjantaistudioon. Viikon varrelta kuumimpia kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat raadissa ruotimassa kriitikko Leena Virtanen, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola. Ensimmäiseksi pureudutaan Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöstutkimukseen "Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944". Tutkimus tarkastelee suomalaisen sodanjohdon suunnitelmia Itä-Karjalan etnisen puhdistuksen ja keskitysleirien osalta. Suomessa etninen puhdistus? Keskustelussa pohditaan, miten Venäjän propagandistinen voi hyötyä itsekriittisestä nykykeskustelusta. Miten meidän tulisi käsitellä näitä historian kipeitä vaiheita? Toisessa aiheessa analysoidaan uutta Matti Nykäsestä kertovaa dokumenttia, joka julkaistiin Yle Areenassa. Dokumentti tuo esiin Nykäsen elämän karut puolet, väkivaltaisuuden, holtittomuuden ja alkoholismin. Dokumentti herättää kysymyksiä julkisuuden vaikutuksesta ja siitä, miksi Nykästä ei pysäytetty ajoissa. Mitä Nykänen ilmiönä kertoo suomalaisesta kulttuurista ja julkisuuden armottomuudesta? Millainen vastuu oli Nykäs-lööppejä janoavalla yleisöllä? Miksi konfliktiaiheista, kuten Israelin ja Gazan konflikteista, on niin haastavaa puhua? Pitäisikö journalismin ottaa kantaa enemmän vai pitäisikö välttää aktivismia? Teemu Mäki esitti kritiikkiä suomalaisia taidemuseoita kohtaan nössöydestä. Mäki syyttää museoita varovaisuudesta ja rohkeuden puutteesta provosoivien aiheiden käsittelyssä. Pitääkö taiteen olla provompaa, rohkeampaa ja kantaaottavampaa? Onko provosointi taiteen ainoa tehtävä? Tutkimuksen mukaan syntyvyyden lasku johtuu enemmän stabiilien parisuhteiden ja avioliittojen puutteesta kuin muista tekijöistä. Silläkö syntyvyys saadaan nousuun, että parisuhteet pidemmiksi ja avioliitto kunniaan?

Kahden ensimmäisen viikon aikana varusmiespalvelus keskeytetään useimmiten mielenterveyden ongelmien takia. Mielen puolikkaiden uudessa jaksossa keskustellaan Karjalan prikaatin liikuntaupseeri Manne Isorannan kanssa siitä, miten mielenterveys huomioidaan maanpuolustusalalla. Lisäksi hänen kanssaan keskustellaan varushenkilöiden fyysisen kunnon heikentymisestä ja sen vaikutuksista mielenterveyteen, henkisestä kriisinkestävyydestä sekä siitä, kasvattaako armeija ihmisenä. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävänä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Eevan kirjaklubissa kirjailija Miina Supinen kertoo historiallista romaania ja kauhutarinaa yhdistelevästä uutuusromaanistaan Kultainen peura, joka sijoittuu hänen sukujuurilleen Karjalaan. Miina pohtii, miltä tuntui kirjoittaa romaani lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja miltä tuntuu onnistua niin hyvin, ettei seuraavasta teoksesta enää koskaan ole paineita.

Koe ja kuule kotimaan luonto Hiitolanjoki on Suomen ja Venäjän alueella mutkitteleva 62 kilometriä pitkä joki. Suomen puolella joki virtaa Etelä-Karjalassa Simpeleen maisemissa ja Venäjän puolella Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä. Nyt kolme satavuotiasta voimalapatoa on purettu, joten Hiitolanjoki on siis avattu vaelluskalojen kulkureitiksi ja kunnostetut kosket muokattu kutualueiksi. Tutkija Riku Rinnevalli kertoo, kuinka suuresta urakasta on ollut kyse, millaiset tutkimusmahdollisuudet ovat avautuneet ja millä metodein tutkimusta tehdään. Retkikaverina Kangaskosken alajuoksulla on Juha Laaksonen.

Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa. Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa. Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti. Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi? Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta? Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa? Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/ Yhteistyössä: Endomines Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Uusimmassa "Setämieltä" -podcastin jaksossa Antti, Ville ja Tommi sukeltavat monipuolisesti ruoan maailmaan, erityisesti keskittyen pizzoihin. Keskusteluissa käydään läpi Karjalan piirakoita (ja niiden vaikutusta ruuansulatukseen), pizzapohjia ja erikoisia pizzoja kuten smetanapizzaa. Lisäksi jakso tarjoaa vinkkejä parhaisiin pizzapaikkoihin. Keskustelunaihe laajenee kattamaan myös uuden television hankinnan ja pelimaailman uutiset.Yllä olevan tiivistelmän kirjoitti joko Tomi tai tekoäly.Jakso Youtubessa: https://youtu.be/ujADFIwgP8MSetämieltä-discordiin pääset täältä: https://discord.com/invite/6jHm237Q2T

Karjalan kieli on toinen lähimmistä sukukielistämme viron ohella. Suomen ja karjalan kielet ovat kehittyneet rinta rinnan viimeisten parin tuhannen vuoden ajan ja kielten kieliopit muistuttavatkin paljon toisiaan. Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal avaa Karjalan kielen värikästä historiaa. Ohjelmassa pohditaan myös, tekeekö hunajan itkeminen kipeää. Toimittajana on Pasi Heikura.

#PainavaSyy - Vetoomuksen luovutus, Savo-Karjalan vaalipiiri (Kaupallinen yhteistyö SAK:n kanssa) Savo-Karjalan vaalipiirin SAK:laisten liittojen luottamushenkilöt ovat huolissaan, kuinka hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset tulevat toteutuessaan vaikuttamaan työväestöön. Aiheesta keskustelemassa: Tuula Väätäinen, (Sd), Timo Suhonen (Sd), Jukka Tuppurainen (Teollisuusliitto), Sari Pottonen (JHL), Hannu Turunen (AKT), Jari Savolainen (Rakennusliitto) Satu Suvivirta (PAM) sekä Timo Haverinen (SAK). Johannes Teppo haastattelee.

Karjalaisista laulurunoista kootusta Kalevalasta tuli 1800-luvulla tärkeä suomalaisen identiteetin rakennuspala. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin, Elias Lönnrot suomensi eri murteilla ja Karjalan kielillä esitetyn aineiston, sulatti sekalaisen laulurunousmateriaalin yhteen ja takoi siitä tieteellis-taiteellis sepitteen “pakanallisesta” Suomesta. Kansalliseepoksella todisteltiin, miten Suomi kuuluu Euroopan vanhoihin kulttuureihin Karjalainen laulurunous ei suinkaan päättynyt Kalevalan ilmestymiseen vaan pysyi hyvin vireänä esimerkiksi Vienan Karjalassa. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous valjastettiin kommunistisen järjestelmän ja johtajien ylistämiseen. Selviytyäkseen hengissä karjalalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuteen yhteiskuntajärjestykseen. Näin syntyi neuvostokalevalainen runous, jota vieraamme Joonas Ahola on tutkinut ja josta hän on julkaissut kirjan. Haastateltavana on myös Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan varjossa jatkuu maan vähemmistökielien hiljainen näivettyminen. Venäjällä on valtava kirjo kieliä, mutta kaupungistuminen ja muuttoliike syövät yhä nopeammin pieniä kieliryhmiä. Ohjelmassa vieraillaan Karjalan ja Komin tasavalloissa kuulostelemassa, mitä kuuluu sukukielillemme. Sen on toimittanut Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kai te haluatte Karjalan takaisin? Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan. Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen. Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä. Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta. Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Johannes Tepon lauantaivieraaksi saapui ilmavoimien sotilaslentäjä, kapteeni Aleksi, Karjalan lennostosta. Tässä jaksossa kuullaan muun muassa siitä, minkälainen opintopolku johtaa sotilaslentäjän ammattiin, minkälainen voi olla hävittäjälentäjän "tavallinen" työpäivä sekä miten hävittäjän kyydissä taistellaan g-voimia vastaan. Aleksi esiintyy omasta toiveestaan tässä haastattelussa pelkällä etunimellään.

Evakkojen jälkeläisiä on jopa miljoona, ja uudet sukupolvet etsivät nyt tietoa menetetystä Karjalasta. Noin 80 vuotta sitten Suomi menetti suuren osan Karjalaa, ja sen myötä kymmenesosan maapinta-alastaan. Noin 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, jotka jäivät silloisen Neuvostoliiton puolelle. Kyseessä on Suomen historian suurin trauma.Unelma Karjalasta elää kuitenkin edelleen suomalaisten ja myös monien ruotsinsuomalaisten mielissä.Suuri osa menetetyn Karjalan alueelta kerran lähteneistä on jo kuollut. Tietoa menetetystä maasta ja sen kulttuurista etsii nyt uusi sukupolvi: evakkojen lapsenlapset.Yksi heistä on Unelmien Karjala -ohjelman tekijä, tukholmalainen toimittaja Julia Wiraeus, jonka juuret ovat Muolaassa, Etelä-Karjalassa.Ohjelma "Unelmien Karjala juuret Muolaassa" on tehty syksyllä 2022. Haastateltavat:Jyrki Ijäs, Hiitolan pitäjäyhdistyksen puheenjohtajaOuti Mulari, Karjalaisen Nuorisoliiton hallituksen puheenjohtajaRainer Knapas, kulttuurihistorioitsijaLauri Rämö, Muolaan pitäjäyhdistyksen aktiivi Toimittaja: Julia Wiraeus Tuottaja: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.se Miksaus: Emilia Martin

Tässä jaksossa vieraina Karjalan Kovin 2022 kisan voittajat Steffi ja Jere.

Kahden koronakesän tauon jälkeen pidetyt 72. Karjalaiset kesäjuhlat houkuttelivat yhteensä yli 10 000 vierasta eri puolilta Suomea. Toisaalta siirtokarjalaisten äänenkannattajan Karjala-lehden ilmestyminen päättyi tämän kuun alussa. Karjalan luovutuksesta on jo yli 80 vuotta, ja ani harva siellä syntynyt on enää elossa. Kuinka kauan siirtokarjalaisten kulttuuri ja identiteetti säilyvät hengissä? Miten luovutetun Karjalan kotiseututyö ja kotiseutumatkat jatkuvat kun Ukrainan sota sulkee yhteyksiä Venäjälle? Kuinka kauan siirtokarjalaIsten jälkipolvet omaksuvat karjalaisen identiteetin? Roman Schatzin vieraina ovat Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Terhi Pietiläinen ja kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.

Puhuminen, kirjoittaminen, analyyttisyys, ongelmien ratkaisu, neuvottelutaidot, johtaminen ja päätöksenteko. Nämä johtamisen osaamisalueet pitäisi klaarata korkein pistein, jos halajaa huippujohtajaksi yritysmaailmassa. Miten on politiikassa? 
 Suomi pärjää yllättävän hyvin inflaatiovertailussa, mutta mitä mahtaa tapahtua Turkissa, jossa rahan arvo laskee vuodessa 20 prosentilla. Jos ja kun palli presidentti Erdoganin alla alkaa heilua, heiluu myös alueen turvallisuustilanne.

 Bensan hinta on jälleen taivaissa. Mutta miksi myös bioetanoli on tyyristä, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä dinosaurusten ja OPECin kanssa? Miksi etanoli-tankkauspisteitä on niin vähän? Entäs jos viina-autoja voisi tankata Alkoissa?
 Onko Suomen seuraava oikea sotasankari, oikean elämän Rokka sukujuuriltaan kotoisin Karjalan kannaksen sijaan Mogadishusta tai Bagdadista? Tutkitusti, todennäköisesti kyllä. Kun ulkomaalaistaustaisilta kysyttiin, ovatko he sodan syttyessä valmiita puolustamaan myös aseellisesti maatamme, Irakista ja Somaliasta sukujuuriltaan olleet nuoret olivat innokkaimpia puolustamaan Suomea pyssy kourassa.
 Suomen eläkevarat tuottavat surkeasti. Jäämme joka vuosi jälkeen markkinakehitystä jopa 1–1,5 prosenttiyksikköä vuositasolla. Se on korkoa korolle yli 200 miljardin euron omaisuusmassasta hirmuinen raha, joka viime kädessä tullaan keräämään nykynuorilta kohonneina ekäkemaksuina. Eläkevaroja säätelevät lait pitää uudelleenkirjoittaa, ja pian! Nykysäännöt ohjaavat lyhytjänteiseen ja myötäsykliseen sijoittamiseen – tietoiseen tuottojen välttelyyn.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan. 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952. Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan. "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina." Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

Yleensä poliitikon ura päättyy vaalitappioon tai kuolemaan. Jussi Halla-Ahon ilmoitus olla jatkamatta persujen puheenjohtajana aiheutti hämmennystä ja porinaa. Oliko se presidentinvaalipelin avaus? Ja onkohan persujen halliuskelpoisuudesta käytävä pulina vielä hieman ennenaikaista? Vallankumous on Mannerheimintiellä on alkanut. Vai onko? MIkseivät Suomen 170 pörssiyhtiön toimitusjohtajat vieraile YLE:n TV-lähetyksissä? Missä on television talousuutisointi? Euroopan osuus maailmantaloudesta on puolittunut 2000-luvulla. Pitäiskö Suomen talouden surkastumista tutkia hieman tarkemmin – ja oppia virheistä? Huuhkajat poisti suomalaisilta sen viimeisen suuren kansallisen trauman – jos nyt ei Karjalan menettämistä lasketa. Pitkänmatkanjuoksu, lätkä, euroviisut – ja miesten jalkapallo. Kiitos ja kumarrus!

Laiton länsitavaran kauppa eli trokaus oli kukoistava ja laaja ilmiö 1970–1990-luvuilla Neuvostoliitossa. Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa trokaus kehittyi laajaksi ennen kaikkea suomalaisten turistien ansiosta. Trokauksella oli merkitystä myös neuvostojärjestelmän romahtamisessa. – Farkut tekivät enemmän tuhoa kuin konekiväärit, toteaa tutkija Yury Shikalov. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-farkuilla-voi-muuttaa-maailmaa

Ennen sotia Karjalan pitäjiin ja Inkerinmaalle oli muodostunut runsas romaniasutus. Alueluovutusten yhteydessä Suomen romaneista noin kolmannes joutui evakkotaipaleelle. Tavoitteena oli uudelleenasutus. Syntyi myös epävirallista romaniasutusta, kun väestö siirtyi työn perässä telttaleireille suuriin kaupunkeihin. Romano miritsissä romanien evakkoajasta kertoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Kalankääreiksi-podcast pohtii tapoja, joilla Etelä-Karjalan synkkä väestökehitys käännetään tai edes pysäytetään.Visioita pyydettiin muun muassa aluetutkija Timo Arolta ja kirjailija Risto Isomäeltä. Keskustelijoina Etelä-Saimaan Juho Maijala ja Sini Lemmetty.

Veropäivän erikoisjaksossa puhutaan Etelä-Karjalan eniten tienanneista. Mitä tulokärki kertoo eteläkarjalaisista menestyjistä ja miten suurituloisten listalle saataisiin lisää nimiä. Kalankääreiksi-podcastin vieraana LUTn kauppakorkeakoulun professori Karl-Erik Michelsen.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuhannet suomalaiset muuttivat Neuvosto-Karjalaan. Suomalaisia punaisia pakeni rajan taa sisällissodan jälkeen. Myöhemmin Karjalaan matkasi vapaaehtoisia sosialismin rakentajia sekä Amerikasta että Suomesta. Myös Lapuan liike muilutuksineen työnsi suomalaisia Neuvostoliittoon. Aloitteleva neuvostovalta tarvitsi loputtoman paljon uutta työvoimaa, sillä Venäjä oli maailmansodan, vallankumouksen ja sisällissodan jäljiltä rappiotilassa. Niinpä amerikansuomalaisia suorastaan houkuteltiin muuttamaan Karjalaan ihan kampanjoiden avulla. Amerikansuomalaiset saivatkin Karjalassa paljon aikaan. He toivat mukaan koneita, laadukkaita työkaluja ja moderneja työtapoja. Heidän ansiostaan metsätyön ja maatalouden tuottavuus nousivat selvästi. Amerikansuomalaiset kunnostautuivat myös rakentajina ja teollisuuden kehittäjinä. Suomalaiset pääsivät merkittäviin asemiin myös v. 1923 perustetun Karjalan autonomisen neuvostotasavallan johdossa. Suomalaisten ponnistelu sosialismin hyväksi sai kuitenkin traagisen lopun. Stalinin vainoissa tuhansia Karjalan suomalaisia pidätettiin ja teloitettiin. Tekaistujen syytteiden aiheena oli usein vakoilu tai sabotaasi. Tutkijoiden arvioiden mukaan nelisen tuhatta suomalaista teloitettiin 1930-luvun aikana Karjalassa. Tietokirjailija Ossi Kamppinen on tutkinut suomalaisten vaihteita Neuvosto-Karjalassa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Aleksi Pöytäkangas Puheenaiheita: Mistä johtuu että kaverit ajaa Mersulla, ja minä kävelen? Lisää sovittelua oikeusasteisiin. Puoluetuilla vois ostaa Karjalan. Häpeä Kim Jong-Un, vesistöjen pilaaja. Mikä tappoi Rautalammin kalat. Metsästys ja ruokinta. Lopettakaa maatalouden kiusaaminen päästöistä! Kaasuautot verotetaan mahdottomiksi. Tractor pulling, mutta miksi? Moukarinheiton kansallisia erityispiirteitä. Tubettajat, tubittajat, ja tupakoitsijat. Ripari oli pettymys. Hautausmaaleffoja. Tanssilavalla tuli käytyä. Masennus, kansantauti, lääkkeet lopussa ja omavastuut kalenterivuosittain. Älkää unohtako kesäkissaa!

Steffi osallistui ensimmäistä kertaa Karjalan Kovimpaan v 2013. Tänä vuonna tuli se kauan odotettu voitto. Käy kuuntelemassa Steffin tarina, miten hän raivasi tiensä korkeimmalle pallille ja mitä asioita piti muuttaa jotta se saavutettiin.

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Skånessa sisätauti- ja ylilääkärinä työuransa tehnyt 96-vuotias Raili Eyrich kertoo muistojaan Suomen talvisodasta ja jatkosodasta. Raili oli sota-aikaan aluksi tornilottana Helsingin olympiastadionin tornissa ja myöhemmin rajalottana itäisessä Suomessa. "Keväällä 1942 minut lähetettiin Karjalan kannakselle aivan rintamalle, tietenkin minua pelotti. Piti oppia kuulemaan milloin ammukset menivät yli tai tulivat kohti", kuvailee Raili Eyrich. Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

Karjalan nimi herättää monissa suomalaisissa voimakkaita mielikuvia, muistoja ja tunteita. Mutta silti harva suomalainen tietää rajantakaisen Karjalan nykypäivästä, elämästä ja olosuhteista juuri mitään. Millainen maa Venäjän Karjala on ? Onko siellä asuvilla ihmisillä karjalaista identiteettiä? Entä unohtavatko suomalaiset Karjalan kokonaan sen jälkeen kun viimeiset evakot ovat kuolleet? Karjalan kohtalosta, identiteettistä ä ja tulevaisuudesta puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat tutkija Virpi Kaisto ja toimittaja Arvo Tuominen.

Erilaiset poltergeist-ilmiöt ovat tuttuja suomalaisessakin kansanperinteessä, vaikka ne ovat usein jääneet muun kertomaperinteen varjoon. Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on runsaasti tarinoita, joissa kerrotaan, miten ilkeät tai ilkikuriset räyhähenget ovat pelotelleet ihmisiä liikuttelemalla ja rikkomalla esineitä, ääntelemällä mystisesti tai tekemällä muuta kiusaa. Suomessa yliluonnolliset ilmiöt liitettiin usein vanhaan uskomusperinteen hahmoihin, tonttuihin ja haltioihin. Mutta usein yliluonnolliset ilmiöt selitettiin myös kristinuskon mukaisesti pirun aikaansaannoksiksi. Kirkko kielsi jyrkästi olemasta yhteydessä piruun tai muihin henkiolentoihin, mutta tämä oppi meni Suomessa huonosti perille. Kun papit saarnasivat pirusta ja hänen monenkirjavista juonistaan, pirusta tuli samalla kansan mielissä mielenkiintoinen hahmo. Niinpä kansa uskoi, että tämän inhimillisen pirun kanssa saattoi tehdä liittoja ja sopimuksia ja parhaassa tapauksessa piruakin saattoi huijata. Itä-Suomessa tietäjäperinne eli paljon pitempään ja voimakkaampana kuin Länsi-Suomessa. Tietäjiä käytettiin räyhähenkien karkottajina mutta usein heitä epäiltiin myös outojen tapahtumien aiheuttajiksi. Räyhäävien henkien karkottajina käytettiin toki myös pappeja. Perinteentutkija Pasi Klemettinen on tutkinut Karjalan ja Suomen räyhähenkitarinoita. Hän on Kalle Haatasen haastateltavana.

Karjalan Liiton 15 piirin puheenjohtajat kokoontuivat lauantaina 13.1. vuotuiseen tapaamiseen Jyväskylän Sepänkeskukseen.Isäntäpiirin sihteeri Kari .. Lisää >> http://ift.tt/2rPLH8n

Radion Kipinän 2. kauden podcast-jaksossa 3 panssarintorjunnan asiantuntija, yliluutnantti Harry Lagerström Karjalan prikaatista, sekä asetekniikan professori Jari Hartikainen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta keskustelevat panssarintorjunnan koulutuksesta, taistelutavasta, välineistä, sekä vaikutuksesta panssarivaunuihin.

Karjalan kieli on nousussa Suomessa - uusi sukupolvi pyrkii elvyttämään sitä. Lisää opetusaikaa kansallisille vähemmistökielille, mutta ei vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille. - Saamme myös viikon uuden uudissanan - Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijakysymyksiin - Aira Bengtson kertoo, miksi on tärkeää kirjoittaa kokemuksistaan lapsenlapsia ajatellen - Yrjö Risunen pakinoi siitä, kun serkkupoika päätti opetella espanjaa Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. Heti sodan jälkeen neuvostoviranomaiset lähettivät Karjalaan Leningradin museoiden asiantuntijoita arvioimaan ja inventoimaan alueen kulttuuriesineistöä. Varsinkin kaupunkeihin, Viipuriin, Sortavalaan ja Käkisalmeen jäi paljon arvokasta tavaraa: tauluja, huonekaluja, kirjoja. Monet taideaarteet ovat kadonneet jäljettömiin mutta osa päätyi venäläisiin museoihin. Esimerkiksi Pietarin etnografisessa museossa on kuutisen sataa Karjalasta vietyä esinettä. Eremitaasin arkistossa on luetteloitus useita kymmeniä Viipurista tuotuja taide-esineitä. Mutta paljon esineistöä on myös kadonnut. Esimerkiksi Viipurista kadonnutta veistosta, joka esitti Mikael Agricolan päätä, ei ole koskaan löytynyt. Jäljettömiin on kadonnut myös kauppias Wahlin arvoviulujen kokoelma. Karjalan kannaksella on lähes 90 kartanoa, joiden taide-esineistä ja arvohuonekaluista suurin osa katosi välirauhan aikana teille tietymättömille. Taideaarteiden lisäksi Suomi menetti sodassa Karjalan moni-ilmeisen ja rikkaan kulttuuriympäristön, jollaista ei muualla Suomessa ollut.

Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli. En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.Sirpa AlhoSoilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.Sirpa kirjoitti kirjeen:Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.Sirpa AlhoHaastattelijana Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se 

Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin. Pirkko Sinkkonen kertoo:"Olen 65-vuotias ja syntynyt Joutsenon Rauhassa, jossa oli yksi Suomen suurimmasta mielisairaaloista ja sen yhteydessä myös Imatran seudun synnytyslaitos. Luulen, että opin erittäin paljon näiltä psyykkisesti sairailta ihmisiltä, koska asuimme sairaalan alueella kunnes olin 17-vuotias eli poikkeavasti käyttäytyvät ihmiset eivät ole koskaan häirinneet tai pelottaneet minua. Sain tällä tavalla hyvät eväät elämääni. Valmistuin 1973 Lappeenrannassa fysioterapeutuksi, joka on ollut todella kutsumusammatti. Työskentelin puolitoista vuotta Lappeenrannassa ja sen jälkeen olen ollut Östhammarissa, Piteåssa ja Gävlessä töissä entisen mieheni työn johdosta. Menimme naimisiin 1972 ja 1976 syntyi poikamme Pietu. Ruotsiin muutimme 1977 - ensin Piteåån ja sitten Haningeen. Haningessa osallistuin suomenkielisen koti- ja kouluyhdistyksen toimintaan ja taistelimme läpi myös kaksikielisen yläasteen lapsillemme ja se oli suuri voitto. Työni ohella osallistuin muutaman vuoden Haninge Partietin poliittiseen toimintaan. Puolue oli paikallinen puolue, joka taisteli lasten, nuorten ja eläkeläisten etujen puolesta. Fysioterapeuttina toimin yksityisenä 13 vuotta ja ne olivat hyvin antoisia vuosia. Koin olevani enemmän psykologi kuin fysioterapeutti, koska kaikilla on painolasti sisimmässään ja mitä enemmän kuuntelin, sitä enemmän opin ymmärtämään kivun olemusta. Suomalaiseen tyyliin tein töitä niin, että oma kehoni sai selkäänsä ja jouduin selkä- ja raajakipujen takia pitkälle sairauslomalle ja sitten ennenaikaiselle eläkkeelle. Eläkkeellä ollessani olen toiminut suomalaisten sotaveteraanien sosiaaliavustajana Ruotsissa ja on ollut todella suuri ilo auttaa veteraaneja. Työ on avannut ymmärrystä heidän elämäänsä. Tällä hetkellä olen Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliiton puheenjohtajana Ruotsissa ja siinä on paljon tehtäviä ja kokouksia jopa eri ministeriöissä. Siellä painotan jatkuvasti meidän vähemmistöoikeuksiamme sekä ennen kaikkea kaksikielisen henkilökunnan kouluttamista ja palkkaamista hoitolaitoksiin. Suomenkielisten hallintoalueiden erilaiset toiminnat vaativat selvitystä ja yhdenmukaistamista ja siihenhän ministeri Alice Bah Kuhnke on juuri nyt paneutunut. Olen myös Haningen Eläkeläisyhdistys Reippaan puheenjohtaja. Valitettavasti avioliitto kariutui 2004, mutta kohtalo tuli avukseni ja tapasin elämäni ensimmäisen rakkauden. Ensimmäisen kerran rakastuessani häneen olin vain 6-vuotias! Sain aivan ihanat reilut 10 vuotta hänen kanssaan. Kesän 2014 olin hänen omaishoitajanaan Suomessa hänen kuolemaansa saakka. Elämä jatkuu eläkeläisten ja veteraanien etujen valvomisessa, ja se on haastavaa."Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Pirkko Sinkkonen valitsi ohjelmaansa kolme kappaletta: Heili Karjalasta, Rakkaus on lumivalkoinen ja Laps kauniin Karjalan. Haastattelija: Soili Huokuna.

Oletko hetasa ja etosa? Valokeilassa Karjalan kieli ja karjalaiset murteet. - Tukholmassa toimiva Karjalaisten Kilta on yli 40:n vuoden ajan kannatellut karjalan kieltä, murteita ja kulttuuria. Kirsi Blomberg tapasi siellä Salmista Laatokan koillisrannalta kotoisin olevan Lahja Johanssonin. Lahjalta löytyy vielä sanoja Salmin murteella.- Oxelösundissa tapasi joukko peruskoulaisia ja heidän vanhempiaan pikkujoulun merkeissä. Yhteistä koululaisille on se, että he lukevat koulussa suomea. Syksyn ajan ovat hekin, joille ei ennestään ole perustaitoja kielessä, saaneet olla mukana suomen tunneilla. Se on tosi kivaa Lukas Jerkun mielestä. Oppilaat ovat niin innokkaita, että kevätlukukaudella oppitunteja aiotaan pidentää. - Kielenhuoltajien Hannele Ennabin ja Henna Leskelän vastauslaatikossa sanoja kuten läskimooses ja kankkunen. - Viikon pakinan takaa löytyy Andreas Ali Hietala Jonasson, kieliaktivisti ja Ruotsinsuomalaisia sanoja ja ilmaisuja -Facebook-ryhmän perustaja.Juontajana Merja Laitinen.

Miranda Vuolasranta tietää miten vaikeata on päästä eteenpäin elämässä romanina ja naisena. Ohjelmassa Kuusi kuvaa Miranda kertoo tarinansa, kuinka pieni ja kiusattu romanityttö raivasi tiensä suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n hupulle. Miranda Vuolasrannan isoisä, talvi- ja jatkosodan veteraani Aleksander Bollström oli Karjalan romaneita, jonka koti jäi rajan taakse Ruskealaan. Evakuoitu perhe asettui Keski-Suomeen Suolahden pitäjään. Miranda kuuluu ensimmäiseen romanisukupolveen, jolla oli mahdollisuus päästä kouluun. Harvat romanit ymmärsivät 1950-luvulla koulutuksen merkityksen ja suuri osa romaneista kiersi vailla pysyvää asuntoa. Mirandan vanhemmat Helli ja Pekka Bollström olivat vahvasti sitä mieltä, että vaikka he itse olivat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi, lasten oli opiskeltava selviytyäkseen paremmin yhteiskunnassa. Kansa- ja keskikoulun jälkeen Miranda muutti Ruotsiin äidin sukulaisten luo, koska hänelle sanottiin, ettei romani saa Suomessa työtä, jollei luovu kulttuuristaan. Ruotsissa Miranda pääsi opiskelemaan ja toimi romanikielen ja -historian opettajana. Vuonna 1984 hän palasi perheineen Suomeen ja aloitti romanikielen opettamisen Mustalaislähetyksen lastenkodissa. Pian hänet nimitettiin Romaniasiain neuvottelukuntaan ja suunnittelemaan Romaniväestön koulutusyksikköä, joka nykyisin toimii opetushallituksessa. Miranda toimi myös asiantuntijana lukuisissa romanien aseman parantamiseen tähtäävissä lakihankkeissa sekä Euroopan neuvoston sopimuksissa. Vuonna 1998 Miranda Vuolasrannasta tuli ensimmäinen romani Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Vuodesta 2002 alkaen hänen kansainväliset tehtävänsä laajenivat Strasbourgiin valmistelemaan presidentti Tarja Halosen aloitteen läpimenoa Euroopan parlamentissa. Kysymys oli Euroopan romanifoorumista, joka toteutui vuonna 2006. Mirandasta tuli myös suomalaisten romanijärjestöjen kattojärjestön Fintiko Romano Forumin puheenjohtaja. Monipolvinen ura Suomessa ulkoministeriössä ja Euroopan neuvostossa johti toukokuussa 2013 siihen, että Miranda Vuolasranta siirtyi EU:n komission oikeudellisen osaston syrjimättömyysasioiden yksikköön Suomen asiantuntijavirkamieheksi. Hän on työnsä ohella kääntänyt Ylessä vuodesta 1995 alkaen lähetetyn Romano mirits -ohjelman uutisia romanikielelle vuoroin Tuula Åkerlundin kanssa. Miranda on ensimmäinen romaninainen korkean tason julkisissa viroissa. Hänet tunnetaan rohkeasti mielipiteensä romanien asioiden kehittämisestä esiin tuovana ihmisenä Suomessa ja Euroopassa. toimittajana Tuovi Putkonen

Matka itärajalta Helsingin herraksi Reetta Meriläinen on Karjalan evakoiden lapsi, teräväpäinen ja elämänmyönteinen Polvijärven tyttö, josta kasvoi Helsingin Sanomien ensimmäinen naispäätoimittaja ja ensi luokan ”Helsingin herra”. Meriläinen kertoo elämästä pula-ajan Suomessa, jossa kodin viihdekeskus oli vihreäsilmäinen radio ja koululaisten piti opetella ulkoa lausumaan Kantelettaren runoja - minkä hän taitaa vieläkin. Kirjasto avasi ikkunat yli kotoisten rajojen ja isoisän tarinat kertoivat oman yhteisön uutisia. Reetta Meriläinen oli kiinnostunut urheilusta ja päätyi Sanoman toimittajakoulun kautta Helsingin Sanomien urheilutoimittajaksi. Siellä hän tutustui salaperäiseen supervaikuttajaan, Sanoma-konsernin pääomistajaan Aatos Erkkoon. Meriläinen kertoo, millainen tämä mies oli kulissien takana. Reetta Meriläinen palveli Helsingin Sanomia 40 vuotta ja selviytyi täysissä sielun ja ruumiin voimissa eläkkeelle toteuttamaan nuoruutensa ihanteita uudella tavalla Naisten Pankissa.

Mitä Karjala on? Onko se paikka, kieli, tasavalta, olutmerkki vaiko asenne? Mikä on Karjalan merkitys koko Suomelle ja suomalaisuudelle? Herättääkö Karjala vielä tunteita suomalaisissa nuorissa? Onko Karjala menetetty paratiisi vai romantisoitu takapajula? Entä mitä Karjala merkitsee Venäjälle? Roman Schatzin vieraina ovat etnologian professori Outi Fingerroos ja karjalainen kirjailija Arvi Perttu.

Kansallisuusaate on Euroopassa nyt voimissaan, mutta on sitä osattu ennenkin. Mistä Suur-Suomi -ideologia kumpusi, ja mihin se katosi? Vieraina ovat "Luvattu maa - Suur-Suomen unelma ja unohdus" -kirjan kirjoittajat Jenni Kirves ja Sari Näre. Lisäksi Pro Karelia yhdistyksen pääsihteeri Veikko Saksi kertoo, miksi hän kannattaa Karjalan palauttamista, vaikkei Suur-Suomi -aatteen kannattaja olekaan ollut koskaan. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Toimittajina Jaana Selin, Olli Haapakangas ja Jukka Arvassalo puheenaiheita: Talvivaara, bussiliikenne, eläkkeet, verotus, lastensairaala, tietokoneet, yhteislaulu, Karjalan rata, vanhustenhoito, rattijuopumus