Podcasts about ruotsi

Iskut Israelin ja Iranin välillä ovat jatkuneet jo päiviä. Keskustelemme sodan vaikutuksista maailmanpolitiikkaan ja -talouteen? Ruotsi aikoo siirtää Viron vankilaan jopa 600 ruotsalaista vankia. Millaista keskustelua hanke on Virossa herättänyt? Hallituksen sisällä on syntynyt eripuraa työsopimuslakiin kirjattavista irtisanomisperusteista, kuten alisuoriutumisesta. Kysymme, onko irtisanominen Suomessa liian helppoa vai vaikeaa. Juontajana Mari Sarolahti.

Kuningattaret eivät olleet vain edustusnaisia ylhäisessä hovissaan. Päinvastoin, Ruotsi oli pitkään kaukainen ja kylmä maa, jossa puhuttiin omituista kieltä. Kuninkaan ei ollut aina helppo saada tarpeeksi yläsäätyistä vaimoa. Kuningattaret toivat hoviin vaikutteita kotimaistaan, ja joskus kuningattarien valta oli hyvin todellista ja voimakasta. Kuninkaallisasiantuntija Sanna-Mari Hovi kertoo vallasta ja valtapeleistä sekä yhteiskunnasta ja kulttuurista, joita kuningattaret toivat mukanaan.

Aamun poikien Ruotsi-seikkailu jatkuu. Mikä mahtaa olla Jeren isän mielipide pojan uudesta tatuointitempauksesta? Samuel on saanut kehuja uudesta hiustyylistään, mutta ketä hän mahtaa muistuttaa?

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Jos KAJ:n saunabiisi voittaa Euroviisut Ruotsin väreissä, emme häviä vain laulukilpailua, vaan sielumme. Ruotsi perkule pihistää suomalaisilta saunan.

Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen? Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyvää huomista naistenpäivää! Hiihtoloma on ohi, ja olemme taas mikrofonien äärellä. Ruotsi on – ensimmäistä kertaa – vähän suomalainen, ja otamme tästä kaiken ilon irti. Kerromme millaista on workcationilla, ja mikä on työmatkojen vaiettu luksus. Nämä mainitsemme: Elokuva: Spermageddon Podcast: Still the place (Melrose Place) Podcast/äänikirja: Paul Holes: Devil in the valley Elokuva: Bridget Jones: Mad about the boy TV-sarja: Halln (YLE Areena) TV-sarja: Running point (Netflix) TV-sarja: With love, Meghan (Netflix) Podcast: The rise and fall of Diddy

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Ruotsi suomeksi, silloin kun sinulle sopii. Live och poddar. Både på finska och svenska.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä ekonomisti Heikki Pursiainen sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Mika Panzar. Heikki Pursiainen kertoo liberaalin porvarin dilemmasta. Kirsi Pihasta on tullut liberaalin porvarin tuskan ammattimainen kanavoija. Piha on Apu lehden haastattelussa ja HS:n esseessä kertonut, miksi hän lähti kokoomuksesta ja miksi ei halua osallistua nykyisen hallituksen toimintaan. Hallituksen rasistinen sekoilu ja muu toiminnan epämiellyttävyys kouraisee Pursiaista syvältä. - Täytyykö meikäläisten liberaali porvarien tehdä "Pihat" ja erota kokoomuksesta. Ja jos täytyy, mihin tässä pitää mennä? Kaarina Hazardin mielestä viestimet ja poliitikot toimivat yhteisillä edellismaailman asetuksilla, eivätkä ne siksi pysty käsittelemään esim. kiihtyvää ilmastokatastrofia. Siitä siirretään katse sivuun, samalla tavalla kuin ennen Neuvostoliitosta. - Todellisuudessa on tabun luonnetta, mihin poliitikot ja media eivät halua tarttua. Tämä tuottaa realismirailon kansalaisten ja instituutioiden välille. Oletteko te huomanneet tällaista millään alueella ja mihin realismirailo ihmisten ja instituutioiden välillä johtaa? Mika Panzarin aihe kumpuaa historiasta. Suomi on ollut satoja vuosia eri imperiumien periferia. Ensin oli Ruotsi ja Venäjä, itsenäistymisen jälkeen ennen toista maailmansotaa löydettiin identifiointikohteita Saksasta ja Yhdysvalloista. Taloustieteilijänä Panzaria kiusaa, että otamme aina jonkun maan, josta täysin irrallaan kontekstista pitäisi ottaa mallia. - Joskus se maa oli Uusi-Seelanti ja välillä taas Itävalta. Nythän meillä on aikamoinen kriisi taloudessa, kun pari vuotta sitten vielä ajattelimme, että Saksa on menestystarina ja meidän pitää pystyä tekemään kuin saksalaiset. Nyt Saksa on romahtanut ja autoteollisuus on vaikeuksissa. Mistä meidän tulisi etsiä mallia nyt? Vai olisiko paikallaan keksiä oma identiteetti?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Miten presidentti Joe Bidenin kulisseissa haahuillut, täysin kadonnut varapresidentti Kamala Harris singahti yhtäkkiä esiin – ja kaikki oli toisin. Hilkka Olkinuora kysyy, mitä mieltä olette Kamala -ilmiöstä, mikä se on ja mistä kertoo. Kaarina saa tästä aiheesta "koneen käyntiin" ja riekkuu Bidenille ja Trumpille. - Bidenin ollessa ehdokkaana asetelmana oli, ottakaa näistä kahdesta äijästä tämä, jolla on edes jotakin tolkkua päässä! Kamala Harris teki Trumpista vanhan yhdessä yössä. Kamala Harrisin ei tarvitse kuin olla, hän on olennoitunut keskisormi Trumpille! Kaarina Hazardin puheenaihe on suomalainen nuori uusnatsi, joka tietokoneensa takaa ohjaili brittimellakoita. Miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että suomalainen jässikkä osallistuu toisen maan kaaoksen aiheuttamiseen, jossain toisessa maassa? Onko tämä kansalaisaktiivisuutta vai kansainvälistä rikollisuutta? Onko kansainvälinen lainsäädäntö jäänyt kohtalokkaasti jälkeen siitä, miten rikokset leviävät? Ruben Stiller katsoi olympialaisia innolla ja tunnustaa olevansa kriisissä, koska Suomi ei saanut yhtään mitalia – Ruotsi sai peräti 11. Ruben tiedustelee raatilaisilta, mitä he ajattelevat tästä historiallisesta katastrofista. Onko sillä merkitystä pärjäämmekö huippu-urheilussa ja onko sillä merkitystä kansallisen tarinan kannalta?