POPULARITY
Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.
Haluatko kirjoittaa kirjaa tekoälyn kanssa? Jukka Aalho teki runoteoksen GPT 3- kielimallin avulla ja kertoo kokemuksestaan. Millainen on auringon tulevaisuus? Pitäisikö huolestua myös maahan törmäävistä asteroideista? Meille syötetään tuhon kuvia, joten on aika asettaa uhat kosmisiin mittasuhteisiin. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja paljastaa millainen yhteys kehollasi on alkuräjähdykseen. .
Oikeusministeri muistuttaa kansalaisten perusoikeuksista, mm. oikeudesta lähteä maasta ja siitä, että kaikilla on itsemääräämisoikeus. Haastattelussa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, RKP. Merkelin ja Macronin ehdotus EU:n yhteisestä velasta, yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Italiassa poliittinen elämä kuohuu koronakriisin helpottaessa, tietokirjailija Anton Monti ja Italian-tuntija, valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja: korona-aikana pitää luottaa tieteeseen, ei huuhaahan. Kolumni: Saara Särmä: Kenen uusi ja kenen normaali? Uusinta: Oikeusministerillä haastava aika. Kuinka tarkkana oikeusministerin pitää olla? Haastattelussa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, RKP. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Atte Uusinoka, Pia Pakarinen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on ihmetellyt maailmankaikkeutta lapsesta asti. Hänet tunnetaan paitsi tieteellisistä saavutuksistaan, myös kosmologian saloja avaavista suosituista kirjoistaan. Maailmanpuun pöydän ääressä pohditaan tällä kertaa, millaisessa maailmankaikkeudessa me oikeastaan elämme. Mikä on tietoisuus ja mikä on sen rooli kosmoksessa?... Lue lisää →
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja vierailee Esko Eerikäisen Sunnuntaibrunssissa. Useita palkintoja ja tunnustuksia saanut tieteen kansantajuistaja jakaa Eskolle mietteitään. Onko avaruudessa elämää ja milloin alkaa avaruusmatkailu? Valtaoja kertoo ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta, eliniän noususta ja teknologian kehityksestä. Entä mitä ajatuksia Valtaojalla on politiikasta ja valta-asemista? Esko Valtaoja on mukana huhtikuussa RadioPlayssä julkaistavassa Ilmastovaroitus podcast-sarjassa.
Mitä tapahtuu, kun pistetään saman pöydän ääreen anarkisti pappi, entinen jehovan todistaja ja nuori muslimi keskustelemaan jumalasta? Mahadura & Özberkan ottavat selvää kuka on jumala ja mihin tarvitsemme käsitystä jostain korkeammasta voimasta, joka jakaa ihmisiä eri leireihin. Onko olemassa jotain universaalia käsitystä Jumalasta, jonka kaikki kulttuurit jakavat? Miten kävisi, jos lakkaisimme uskomasta Jumalaan? Tarvitseeko moderni maailma Jumalaa ollenkaan? Vieraana on rautaisa joukko ajattelijoita, jotka lähestyvät Jumalaa hyvin erilaisista lähtökohdista. Árpád Kovács on punkkaritaustainen pastori, joka kritisoi kirkon ahdasmielisyyttä mm. seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Kovács ei pelkää kyseenalaistaa kirkon oppeja tai auktoriteetteja. Hänen mukaansa on yhdentekevää, onko jumalaa edes olemassa. Tom-Kristian Heinäaho on entinen Jehovan todistaja, joka erotettiin seurakunnastaan homoseksuaalisuutensa takia. Tomin mukaan Jehovan todistajien uskossa on kyse keksitystä sääntökokoelmasta, jota noudatetaan orjallisesti. Tom ei ole menettänyt uskoaan johonkin suurempaan voimaan, vaikkei uskokaan enää Jehovan todistajien käsitykseen Jumalasta. Muttaqi Khan on nuori muslimi, joka ei pysty käsittämään maailmaa ilman Jumalaa. Muttaqi ei pysty selittämään tai ymmärtämään täysin, kuka tai mikä on se Jumala, johon hän uskoo, mutta hän tietää, ettei elämä ole sattumaa tai "random kemikaalien törmäystä". Lähetyksessä kuullaan myös asiantuntijahaastattelu Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kanssa.
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja visioi kirjassaan ’Kohti ikuisuutta’ (Ursa, 2017) ihmiskunnan ja maailman tulevaisuutta. Hänen mukaansa maailmalla menee nyt paremmin kuin koskaan ja tulevaisuudessa vielä tätäkin paremmin. Taloudellinen kasvu ja teknologinen kehitys ovat parantaneet ihmisen elinoloja huimasti, ja niiden avulla ihmiskunta selviää myös tulevaisuuden haasteista – aina ilmastonmuutosta myöten. Vain kasvu voi pelastaa maailman, Valtaoja katsoo. Kirjassaan Valtaoja antaa kyytiä kaiken maailman pessimisteille ja maailmanlopun ennustajille. Hän sanoo voivansa perustella omat optimistiset näkymänsä pessimistejä paremmin ja kehottaa näitä tutustumaan faktoihin. Hän on aidon tiedon ja ymmärryksen puolestapuhuja – mistä hyvästä hänet juuri äsken palkittiinkin vuoden 2017 Mensa-palkinnolla. Tiedeykkösen tiedetoimittaja Pasi Toiviainen otti Valtaojan haasteen vastaan. Hän luki kirjan, kävi Valtaojan luennolla, ja tutustui faktoihin. Sitten optimisti ja pessimisti kohtasivat, pitkän keskustelun merkeissä. Kuva: Jukka Lariola / Ursa
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kirjoitti viime vuonna käsikirjan "kaikesta", tai ainakin kaikesta sellaisesta tiedosta, jonka hän itse katsoo keskeiseksi. Esko Valtaoja on nyt Kalle Haatasen vieraana keskustelemassa muun muassa filosofiasta, fysiikan laeista, alkuräjähdyksestä ja elämän synnystä. Vaikka luonnonkatastrofit ja meteorit ovat useammankin kerran tuhonneet lähes kaiken elämän maapallolta, Valtaojan tulevaisuuskuva on kuitenkin optimistinen. Hän uskoo niin ihmisen kuin teknologiankin etenemiseen eikä vaivu pessimismiin suhteessa ihmisen tulevaisuuteen. Ohjelma on uusinta tammikuulta. Kuva: Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva avaruudesta