Podcasts about vaikuttaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston professori ja Fostering Finnish Science Capital (FINSCI) -hankkeen johtaja Johanna Kaakinen. Hänen kanssaan jutellaan tiedeasenteista, tiedepääomasta ja tieteen mukaanottavuudesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience

Millainen vallankäyttäjä on maailman rikkain ihminen? Mitä pian Trumpin hallinnon tehostamisviraston johtajaksi astuva Elon Musk oikein tavoittelee? Onko perimmäinen tavoite woke-ideologian vastainen sota vai bisnesten kasvattaminen? Millaista algoritmivaltaa Musk voisi käyttää TikTokin omistajana? Haastattelussa tutkijatohtori Pekka Kolehmainen ja väitöskirjatutkija Mila Seppälä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pontuksen kuuluminen: Käänne-festivaali tuotti energiaa ja innostusta. Vaikuttaa siltä, että Suomessa on kysyntää suunnilleen kaikelle: hyperteoreettisten kirjojen julkkareissa on tupa täynnä, ihmiset jonottavat politiikkafestareille korttelin ympäri ja lukupiirit pursuilevat porukkaa. Osallistujia on. Sen sijaan järjestäjistä on pula. Miksi? Pontus keskusteli aiheesta 40 ihmisen kanssa ja keräsi kokemuksia. Keskusteluissa kuljettiin burnout-kulttuurista ja toimeentulon kiristymisestä aina kuntarakenteen muutoksiin. Veikan vaiva: Käänne-festivaalin tavoite oli tuoda poliittista intoa ja kääntää kuripolitiikan suunta. Mutta millaista talouspolitiikan visiota festivaali oikeastaan tarjosi ja mikä on vision suhde kapitalismiin? Entä onko tapahtumaa kohtaan esitetty kritiikki elitismistä perusteltua? Pohdintaa liittoutumisesta herättää myös Yhdysvaltojen demokraattien tappion synnyttämä kysymys poliittisen keskustan kuolemasta. Suositukset/jaksossa mainitut asiat: Antti Arnkil: Seurauksia (Siltala 2024) Liisa Pentti Co. & Sirius teatern: Petollinen valo - ja Unohduksen Epidemia (viime jakson yhteistyösuositus toiseen kertaan) https://www.tanssintalo.fi/ohjelma/liisa-pentti-petollinen-valo-ja-unohduksen-epidemia Tietoisku Wikipedian historiasta https://post.lurk.org/@rra/113872795192925768 IMG_0001: Internetiin puhelimista suoraan ladattuja vanhoja videoita satunnaisella suoratoistolla https://walzr.com/IMG_0001 Jakso on tehty yhteistyössä KU-lehden kanssa https://www.ku.fi/ Tue MMV:tä Patreonissa https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Mistä kaikesta hedelmällisyys koostuu ja miten siihen voi vaikuttaa? Entä voiko omaan hormonitoimintaan vaikuttaa? Kyllä voi, kokonaisvaltaisen lisääntymisterveyden asiantuntija Niina Sunin mielestä paljonkin. Kuuntele podcastista miten ja kuinka tunnistaa mahdollinen hormoniepätasapaino. Niina vinkkaa myös mitä kannattaisi tehdä, jos haluaa tulla raskaaksi. Lue lisää: https://www.hormonia.fi/

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

Miten Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa Suomen ja Yhdysvaltain suhteisiin? Studiossa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Miko Bergbom (ps.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). EU-maiden johtajat ovat koolla pohtimassa Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä. Hannele Muilu raportoi Budapestistä. Mitä Donald Trumpin vaalivoitto merkitsee Euroopan turvallisuudelle ja taloudelle? Studiossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja UPIn tutkija Tyyne Karjalainen. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Kenian pääkaupungissa Nairobissa olevalta Eeva Eroselta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa pureudutaan korkojen tulevaisuuden näkymiin. Keskustellaan siitä, miten EKP:n ja FED:in koronlaskut vaikuttavat korkomarkkinan tulevaisuuteen, onko nollakorkoihin paluuta, sekä miten esimerkiksi USA:n vaalitulos voi vaikuttaa siihen, mitä korkomarkkinalle käy. Podia juontaa media-alan yrittäjä ja tubettaja Jalmari Karvinen ja vierailevana asiantuntijana on Inderesin ekonomisti Marianne Palmu, joka avaa näkemyksiään korkomarkkinoiden tulevaisuudesta.

Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa. Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai eurooppalaisille väliä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris? Näistä aiheista ovat keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Lisäksi inserteissä kuultiin maailmanpolitiikan dosentti S.M. Amadaen sekä MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mari Karppisen näkökulmia Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan presidentinvaalien alla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely yhdysvaltalaisten ulkopolitiikan prioriteeteista: https://www.pewresearch.org/global/2024/04/23/what-are-americans-top-foreign-policy-priorities/ Podcast on nauhoitettu Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.10.2024.

Poliitikko tarvitsee julkisuutta, mutta mediaa kiinnostaa politiikan lisäksi myös poliitikon henkilökohtainen elämä. Missä menee viihdejulkisuuden raja? Onko poliitikon esiintyminen somessa henkilökohtaisempaa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa aiheesta keskustelevat kansanedustajat Jenni Pitko (vihr.), Otto Andersson (r.), Timo Furuholm (vas.) ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahden Sibeliustalossa 28.9.2024.

Yliopistojen autonomia ja itsenäisyys ovat muuttuneet kaksituhatluvulla. Vaikuttaa siltä, että demokratian alaa on järjestelmällisesti kavennettu. Apul. prof. Hanna Kuusela haluaa haastaa tällaisen yritysjohtoisen kehityksen ja kehottaa meitä pohtimaan, miksi annamme demokraattisen ja sivistyksellisen perintömme surkastua - ja voisiko asiaa enää korjata.

Mitä neurotyyppi tarkoittaa? Millainen olisi maailma, jossa kaikki neurotyypit voisivat kukoistaa? Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä keskustelevat siitä, miten neurotyypit vaikuttavat elämäämme ja miten yhteiskunnan tulisi suhtautua neurotyyppien kirjoon. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Miten luonto vaikuttaa ihmismieleen? Voiko luonnosta olla apua terapiatyössä? Entä miten voidaan huomioida samalla myös luonnon hyvinvointi? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta ja Luonnostaan toimiva- hankkeesta Tampereella sorsapuistossa tutkijatohtori, psykoterapeutti Kirsi Salosen kanssa.

Terveyteen liittyy paljon muutakin kuin säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio. Millaisia vaikutuksia rahalla on omaan hyvinvointiin? Aiheesta Ninan ja Susanin kanssa studiossa juttelemassa Tiedenaiset-tiimin Anniina Halonen.

Poliittinen päätöksenteko on suoraan yhteydessä siihen, mihin meidän rahat menee. Kuka ja miten päätökset tehdään? Tämän prosessin meille selventää kuntapoliitikko Anniina Iskanius.Studiossa Susan Orfinskij ja Nina Hirvensalo.

Slovakian pääministerin Robert Ficon murhayritys keskellä Euroopan valmistautumista vaaleihin langettaa synkän varjon eurovaalien ylle. Selittävätkö Slovakian sisäpoliittiset jännitteet ja poliittinen polarisaatio Ficon tapausta? Onko Slovakia yksittäistapaus, vai yleispätevä eurooppalainen esimerkki politiikan polarisaation vaaroista? Mikä merkitys politiikan raadollisella kielenkäytöllä ja vihapuheella on poliittisen väkivallan synnyttäjänä? Löytyykö sisäministeri Ritavuoren murhasta yhdistäviä tekijöitä pääministeri Ficon ampumistapaukseen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Janne ja Joonas ennakoivat Kiinan GP:tä. Red Bull on suosikki, mutta sen takana voimasuhteet tulevat muuttumaan. Lisäksi Fernando Alonson jatkosopimuksen vaikutukset F1-sarjaan sekä Carlos Sainzin Mercedes-linkki. Ja paljon muuta!

Budjettiriihi on alkamassa. Kuinka Euroopan muiden maiden taloustilanteet heijastuvat Suomen talouteen? Keskustelmassa toimistusjohtaja Jan Feller Suomalais-Saksalaisesta kauppakamarista sekä toiminnanjohtaja Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskuksesta. Puolassa peruskoululaisille ei määrätä enää kotiläksyjä. Toimittaja Justas Stasevski raportoi Puolasta. Lisäksi Puolassa odotetaan, kuinka parlamentti äänestää aborttikoikeudesta.  Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä. Keskustelmassa Elisa Niklander Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sekä väkivaltatyön asiantuntija, Kostas Tassopoulous  Lyömätön linja Espoossa ry:stä.  Suomen ylikulutuspäivä. Haastateltavana WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Lehmusvesi ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös siitä, millainen vaikutus sukupuolikromosomeilla on tautiriskiimme ja mitä tuhansien suomalaisten naisten terveystutkimuksesta paljastui. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Turun yliopiston yrittäjyyden erikoistutkijat Tommi Pukkinen ja Pekka Stenholm. Heidän kanssaan pohditaan yrittäjyydentutkimuksen roolia yhteiskunnassa ja sitä, minkälaisia kanavia pitkin tutkittua tietoa voidaan saattaa yhteiskunnan hyödynnettäväksi. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Erilaiset muotiin liittyvät trendit ja estetiikat ovat nousseet Tiktokissa viraaleiksi päätä huimaavalla tahdilla viimeisen vuoden aikana. Mikä trendejä synnyttää, ja mitä jokaisen Tiktokia selaavan tulisi ymmärtää nopeasyklisistä muoti-ilmiöistä?Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/tiktok-synnyttaa-ilmioita-ja-vaikuttaa-kuluttajiin-miksi-erilaiset-trendit-nousevat-ja-laskevat-kiihtyvlla-tahdilla Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen. Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin? Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin. Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä. Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä. OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi

Paavikin vetosi jo Ukrainan rauhan puolesta. Kuinka hyökkäysodan tilanteesta päästäisiin eteenpäin ja millä ehdoin? Vieraina tutkija Tyyne Karjalainen, Ulkopoliittinen instituutti ja Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu. Ukrainan Zaporižžjasta raportoi Maxim Fedorov. Polttoaineen jakelu Helsinki-Vantaan lentokentälle on lakon seurauksena keskeytetty. Jotta lentopolttoaine riittäisi lakon aikana, koneita pyritään tankkaamaan lähtömaassa ja ne tekevät ylimääräisiä välilaskuja. Mitä vaikutuksia tällä on matkustajille? Puhelimessa väliaikainen operaativinen johtaja Juha Ojala, Finnair. Miten toimii rauhanturvaajien jälkihuolto kotiin palattua? Onko psyykkistä apua traumoihin tarpeeksi tarjolla? Vieraina vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen, Rauhanturvaajaliitto ja psykiatrian ylilääkäri Pekka Jylhä, HUS. Tanskan työelämän tervaskannot. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Atte Uusinoka ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Kuuntele uusi jakso heti!

Tässä Aamulenkki-klassikossa Jari pohtii myötätuntoa: mitä myötätunto on, miten myötätunto ihmisessä syntyy sekä millä tavoin myötätuntoinen elämä vaikuttaa hyvinvointiisi. Spoileri: on mahdollista, että myötätuntoinen elämä ei ainakaan lyhyessä aikaikkunassa tarkasteltuna ole kaikista tehokkain ja tuloksekkain tapa elää. Yli ajan se kuitenkin tuottaa eniten hyvinvointikertymää sekä vähiten hyvinvointitappiota niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen sekä koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Miten MTK vaikuttaa EU:n päätöksenteossa ja miksi ylipäätään MTK:n on tärkeää olla vaikuttamassa Brysselissä? Entä miksi metsät ovat nyt niin kuuma aihe? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen tässä jaksossa, kun Maaltavastaajien vieraaksi saapuu Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki sekä kotieläintalouden ja osuustoiminnan EU-asiantuntija Jussi Savander sekä kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala.

Selluloosa tulee vastaamme sadoissa tuotteissa elintarvikkeista kosmetiikkaan ja lääkkeisiin. Kuinka on mahdollista, että paperitehtaiden raaka-ainetta voi käyttää myös elintarvikkeissa? Jäätelöstä, hammastahnasta, ketsupista ja pyykinpesuaineesta löytyy usein selluloosakumia CMC:tä, mutta myös mikrokiteinen selluloosa MCC taipuu moneen. Mitä hyötyä niistä on? Miten ne vaikuttavat tuotteisiin ja meihin ihmisiin? Suomessa on sellulooamuunnosten kehittelyssä huippuosaamista ja uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Haastateltavat: puutekniikan professori Olli Dahl Aalto yliopistosta ja tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä. Toimittaja: Minna Korhonen

Open Doors toimii nuorten keskuudessa Egyptin Niilin laakson köyhillä alueilla, joilla kristittyjen vaino on voimakasta. Tarjoamme heille pääsyn turvallisiin yhteisöihin, joissa he voivat kasvaa hengellisesti ja psyykkisesti sekä tuntea itsensä hyväksytyiksi ja arvostetuiksi. https://opendoors.fi/nuorisotyo-vaikuttaa-myonteisesti-syrjittyjen-nuorten-elamaan-egyptissa/  

Oletko koskaan ajatellut, että miksi kulutat rahaa miten kulutat? Historialla ja elämänkokemuksilla voi olla siihen yllättävän paljon vaikutusta! Tässä jaksossa pohditaan, miten ympäröivän maailman tapahtumat sekä mediarummutus vaikuttavat asenteisiimme sekä sijoitus- ja kulutuspäätöksiimme, ja kuinka perhetausta ja koulumaailma vaikuttavat? Entäpä historian kriisit?  Jasminin ja Kaisan vieraana jaksossa on Helsingin yliopiston professori ja kulutustutkija Visa Heinonen, joka pitää pohjoismaista kykyä asettua heikomman asemaan voimavarana. Jokaisella on myös sanottavaa suomalaiselle sijoittajalle ja kuluttajalle – mutta mitä?

On aika käydä läpi Iltalehden suurta autokyselyä, kun autotoimittaja Arttu Toivonen ja Iltalehden autotoimituksen esihenkilö Mikko Räsänen käyvät kysymyksiä läpi ja kertovat omat näkemyksensä. Mukaan mahtuu monta kulmaa autoiluun - muun muassa se, mikä Suomen teissä on vialla, mikä auton hankintaan vaikuttaa ja mikä on ammattilaisen unelmien automerkki?

Pizzaan vai ei? Konvehtimakujen paras vai kauhein? Ananaksella on kyky provosoida ja polarisoida, mutta lonkeromakuna se tuntuu hurmanneen kaikki.

Kuinka EU-maiden velkaisuustilanne kannattaisi ratkaista ja miksi velkaisuustilanne tilanne kaipaa ratkaisua? Mihin suuntaan EU:ta olisi järkevää muuttaa? Miten Ukrainan sota etenee, jos asiaa tarkastelee peliteorian avulla? Ja miltä vaikuttaa nyt kysymys ydinaseiden käytöstä? Näistä asioista puhuu emeritusprofessori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Koska Jussi on valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, on Toivolla tällä kertaa studiossa vieras suoraan Suomussalmelta. Toivo keskustelee vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllösen kanssa muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ensimmäisestä budjettiesityksestä, puolustuspolitiikasta Nato-Suomessa sekä vammaispalvelulaista, jonka lykkäämistä hallitus esittää.Nyt kannattaa tosiaan kuunnella, sillä tässä jaksossa kuullaan myös, mitä Kyllösen koirille eli leonberginkoira Patulle ja pyreneidenmastiffi Urpolle kuuluu!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Olemme viime vuosina, etenkin viime vuotena, keskittyneet paljon historiaan, politiikkaan ja sotaan. Vaikuttaa siltä, että pidätte siitä. Siksi päätin tehdä jakson, yhdessä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa, Israelin-Palestiinan konfliktista. Aihe on iso, vaikea ja monimutkainen, mutta Hannun vastauksien avulla tästä jaksosta saa paljon irti. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tukesin ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen kertoo, miten lyijyhaulikiellon voimaan tulon jälkeen on varminta liikkua ampumaradoilla ja erämaissa. Euroopan komission lyijyhaulikielto tuli voimaan helmikuussa 2023. Syksyn metsästyskauden alla on tärkeää tietää, missä lyijyhauleilla voi vielä ampua. Kärkkäinen antaa siihen selkeät ohjeet. Keskustelu on taltioitu elokuussa 2023.

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Viime vuosina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta sekä sen käyttämistä asiantuntijoista. Samaan aikaan suomalaisen oikeusjärjestyksen muutokset ovat vahvistaneet perustuslakivaliokunnan asemaa. Minkälaista kamppailua perustuslain tulkinnasta käydään ja mitkä tahot vaikuttavat tulkintaan? Kuinka suuri vaikutus medialla tai julkisella keskustelulla on? Entä millainen rooli on yksittäisellä asiantuntijalla? Perustuslaista, julkisuudesta ja politiikasta keskustelevat viestinnän tutkija Timo Harjuniemi, toimittaja Marko Junkkari, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Tilaisuuden alussa kuullaan esitys julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergiltä. Keskustelun juontaa Anu Partanen. Lue lisää perustuslakivaliokunnan suhteesta mediaan Timo Harjuniemen, Maija Dahlbergin ja Anu Kantolan artikkelista "Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen": https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Media, oikeus, politiikka -tapahtumassa 3.2.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/rZEqpRGIb78

Sosiaalisen median maailma on hyvin suuri ja sillä on paljon valtaa. Some on läpäissyt yksityiselämämme, mutta se on myös politiikan työväline, ja elintärkeä kanava monelle yhdistykselle ja yritykselle. Mutta sosiaalinen media on vielä nuori ja sekava. Se kasvaa kontrolloimattomasti, ja kärsii monista lastentaudeista. Emmekä me vielä tiedä, millä alustoilla ja millä teknologialla me muutaman vuoden kuluttua kommunikoimme. Mihin suuntaan sosiaalinen media kehittyy? Kuinka se muokkaa ajatteluamme ja maailmankuvaamme? Vieraina sometohtori Suvi Uski ja somevaikuttaja Tomas Grekov.

Häpeä - tuo korvien punoitusta aikaansaava ja ihmisen käyttäytymistä muokkaava tunne. Mitä meidän kaikkien olisi hyvä ymmärtää siitä? Se selviää tässä mainiossa juttutuokiossa, jossa pohdimme vieraan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä tai millaiset asiat meitä ihmisiä hävettää? Mistä häpeä syntyy? Voiko häpeästä päästä eroon eli että ei hävetä enää koskaan? Mitä haitallista häpeästä voi seurata?  Sanotaan, että häpeä piiloutuu muiden tunteiden taakse. Mitä tämä tarkoittaa? Miten voidaan luoda sellainen yhteisö kotiin, työpaikalle, treeniporukkaan tms., jossa ihmisiä ei hävetä vaan voivat olla omia itseään? Voiko häpeä olla joskus yksilölle myös hyväksi? Milloin se muuttuu haitaksi? Monesti ajatellaan, että häpeä estää meitä tekemästä asioita. Mutta saako se myös aikaan nimenomaan asioiden tekemistä? Millä tavalla ja miksi? Usein törmää ihmisten kertomukseen, että he häpeävät omaa kehoaan ja siksi eivät kehtaa mennä kuntosalille tai uimarannalle. Mitä tälle asialle mielestäsi kannattaisi tehdä yhteiskunnan tasolla, rakenteissa, keskustelussa, yms. ja mitä yksilö itse voisi tehdä, esim. päästäkseen yli häpeästä? Ulkonäön lisäksi välillä törmää siihen, että moni kokee olevansa niin huono, että oma huonous hävettää ("jos tulen sinne teille treenaamaan niin olenko kaikkein huonoin, onko ne kaikki jotain kilpaurheilijoita?") Miten häpeä ja vireystila ovat kytköksissä toisiinsa?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan psykologi, kognitiivinen ylemmän erityistason psykoterapeutti ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti Katja Myllyviidan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Katja Myllyviita - Kotisivu: https://psykoterapiakatjamyllyviita.webnode.fi/ - Kirjat: https://verkkokauppa.duodecim.fi/catalogsearch/result/?q=katja+myllyviita - FB: https://www.facebook.com/profile.php?id=100057547265942 - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/katja-myllyviita-73436643/

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa? Haastattelussa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan erot koululaisten oppimistuloksissa ovat kasvaneet, ja erot heijastelevat aiempaa enemmän oppilaiden sosiaalista taustaa. Muutokset näkyvät erityisesti 1990-luvulta lähtien. Onko Suomessa vielä mahdollisuuksien tasa-arvo? Mitä oppimistulosten laskulle voidaan tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Aristoteles kutsui keski-ikää ihmisen huippukaudeksi. Viisaus alkaa jo karttua, ja elämä käy helpommaksi. Yleensä ihmiselämää on hahmotettu kolmiportaisesti nuoruudeksi, keski-iäksi ja vanhuudeksi. Vaikuttaa silti monestakin syystä, että nämä käsitteet eivät ole ikuisia; keski-ikä on noussut ja rajat muutenkin liuduntuneet. Myös kulutusmaailma tarjoaa tuotteita ja identiteettejä aivan uusille jatketun nuoruuden muodoille. Kulttuurihistorian prof. Hannu Salmi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Yhä useammat yhteiskuntamme perustoiminnot ovat riippuvaisia satelliiteista – aina arkisista kännykkäsovelluksista kriittiseen infrastruktuuriin. Samalla kehittyvä avaruusteknologia tarjoaa meille apua kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen. Miten Suomesta tuli maa, joka on 2020-luvulla vahvasti mukana avaruustutkimuksessa ja -liiketoiminnassa? Millaisia riskejä avaruudessa tapahtuvilla häiriöillä voi olla meille kaikille? Miten häiriöihin tulisi varautua? Avaruuden yhteiskunnallisesta merkityksestä keskustelevat Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen, Reaktorin avaruusliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha-Matti Liukkonen, työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Maija Lönnqvist sekä Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten avaruus vaikuttaa yhteiskuntamme toimivuuteen? -tapahtumassa 23.9.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Katse ylös -ohjelmasarjaa: www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/katse-ylos

Talousmaailman puhutuimmat aiheet lyhyesti. Sarjan toisessa osassa käsitellään energiakriisiä, osakesijoittajien määrän jumahtamista ja syyskuisen budjettiriihen keskeisimpiä päätöksiä. Kirjoittaja: Xia TorikkaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

A world-first study has found childhood obesity can adversely affect brain function in middle age.  Those physically active and fitter in their early years were more likely to have better thinking skills when tested more than three decades later. - Ensimmäinen laatuaan mailmassa tehty tutkimus osoittaa lapsuuden aikaisen ylipainoisuuden voivan vaikuttaa haitallisesti aivojen toimintaan keski-iässä. Ne jotka ovat fyysisesti aktiivisia ja hyväkuntoisempia varhaisvuosinaan osoittavat todennäköisesti parempaa ajattelukykyä yli kolmevuosikymmentä myöhemmin suoritetuissa kokeissa.

Yacine Samb toimii Googlella monimuotoisuus-, syrjimättömyys- ja tasa-arvoasioiden johtajana. Jaksossa Yacine kertoo, miksi yritysten tulisi panostaa yhdenvertaiseen työkulttuuriin.Jakson kumppani Storytel tarjoaa kuukauden ilmaisen kokeilun kaikille uusille käyttäjille. Lunasta tarjous täältä: https://www.storytel.com/fi/fi/c/mimmitsijoittaaOsta liput MIMMIT SIJOITTAA -AFTERWORK 2.0 -tapahtumaan täältä: www.eventu.al/en/event/794/finland/helsinki/mimmit-sijoittaa-afterwork-20 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ulkopuolista painetta, kovaa julkista keskustelua, somevyörytystä, poliittista painostusta: miten nämä vaikuttavat kansanedustajiin? Onko eduskunnan palomuuri kunnossa? Estääkö esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kiivas Nato-keskustelu kansanedustajia tekemästä asiassa itsenäistä päätöstä? Miten eduskunnan ulkopuolinen paine vaikuttaa kansanedustajiin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.), perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat eduskunnan ja politiikan puhekulttuurista sekä ilmapiiristä.

Lähes 200 jaksoa piti purkittaa kunnes eräänä päivänä hoksasin, että niinkin tärkeä aihe kuin parisuhde ja sen vaikutukset hyvinvointiin on jäänyt kokonaan käsittelemättä. Tässä jaksossa tilanne kuitenkin korjataan. Onko parisuhteella vaikutusta yksilön hyvinvointiin? Jos kyllä, millaisia? Jos oma, yhteinen tai toisen elämäntavat tai hyvinvointi kaipaisi kohennusta, miten asiaa tulisi yhdessä käsitellä ja ottaa puheeksi? Mistä pariterapiassa on kyse, kenen sinne kannattaa tulla ja mitä siellä tapahtuu? Jos haluaa itse tehdä elämäntaparemontin, miten saada muu perhe tai kumppani muutokseen avuksi tai mukaan? Mitkä ovat kuluneiden vuosien aikana yleisimmiksi muodostuneet parisuhteiden ongelmat ja mitä niille voi tehdä? Näitä kysymyksiä ja muita parisuhteen vaikutuksia hyvinvointiin kanssani jaksossa pureskelemassa pari- ja perhepsykoterapeutti ja erikoistason seksuaaliterapeutti Antti Ervasti. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Antti Ervasti - Kotisivu: https://relation.fi/ - IG: https://www.instagram.com/relation_anttiervasti/ - Cup of Therapy: https://www.instagram.com/cupoftherapy/

Mimmi kysyi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistilta vastauksia Mimmit sijoittaa -median lukijoiden kysymyksiin sodasta ja taloudesta.Kysyjä: MimmiVastaaja: Jukka AppelqvistLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/lukijat-kysyvat-keskuskauppakamarin-paaekonomisti-vastaa-nain-venajan-aloittama-sota-vaikuttaa-talouteen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kun siirrytään atomeja pienempiin hiukkasiin, luonnontieteiden säännöt eivät enää pädekään. Tämä saa taviksen pään hyvin todennäköisesti pyörälle, mutta Mikko Möttösen se sai opiskelemaan kvanttimekaniikkaa. Millaista on tutkia päivät pitkät asioita, jotka eivät tutuilla säännöillä selity? Mitä meidän tarvitsee ymmärtää? Tajuammeko oikeastaan mistään mitään? Mikko Möttönen on kvanttiteknologian professori Aalto-yliopistossa ja VTT:llä. Hän on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa maailman vähäkohinaisimman bolometrin eli lämmitykseen perustuvan säteilyilmaisimen.