Podcasts about enemm

8.11 Onko väkivalta julkisilla paikoilla lisääntynyt? Keskustelemassa kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Teemu Vauhkonen THL:stä. 8.30 Viron rajavartiointia vahvistetaan. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. 8.34 Kuinka osaaminen muuttuu rahaksi? Suomessa on huippuosaamista muun muassa satelliitien valmistamisesta ja kvanttitutkimuksessa, kuinka innovaatiot muuttuvat menestyviksi vientituotteiksi? Keskustelmassa tutkimusjohtaja Heli Koski Etlasta sekä avaruusteknologiajohtaja Matti Anttila Huld:ista. 8.54 Suomen ja Ruotsin hallitukset tapaavat. Jenny Matikainen raportoi Tukholmasta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Vapaamuurarit on maailman tunnetuin ”salaseura”, jonka Suomen keskusjärjestö, suurloosi, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Järjestön toiminta on alusta asti verhoutunut salaperäisyyden verhoon. Mysteerisyyden auraa luovat esimerkiksi ikiaikaisten symbolien ja uskonnollisten vertauskuvien viljely sekä ulkopuolisten silmiltä salatut rituaalit. Ajatus seuran varjelemista salaisuuksista on halki aikojen herättänyt ulkopuolisissa myös lukuisia ennakkoluuloja ja salaliittoteorioita. Vapaamuurarien on syytetty olleen valta muun muassa maailmansotien, Ranskan vallankumouksen, marxismin ja demokratian taustalla – sekä tehneen liiton itse Paholaisen kanssa. Mistä vapaamuurariudessa on todella kyse, mitä järjestön jäsenet tavoittelevat ja miten? Onko kyse ylipäätään uskonnollis-hengellisestä liikkeestä, ja miksi toiminnan ydin on salattu ulkomaailmalta? Onko ajatus salaisuudesta lopulta tärkeämpi kuin itse salaisuudet? Salaperäisyyden verhoa ovat raottamassa ”Enemmän valoa. Suomalaisen vapaamuurariuden historia” -teoksen (SKS 2024) kirjoittanut tutkija, tietokirjailija Samu Nyström sekä vapaamuurarien toimintaan perehtynyt tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus- ja koulutus -yksiköstä. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Jaksossa pureudutaan häpeääkin aiheuttaviin kulutusmenoihimme tältä vuodelta. Kumpi kuluttaa enemmän? Jaksossa haastamme itsemme ja sinut säästämään kanssamme vuoden loppuu 1000 euroa! Seurantaan IG:ssä: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Raharesepti⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Jenna Mattila⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Sanna Latvala⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Lahden seudulla on paljon vaihtoehtoja vapaaehtoistoimintaan ja lisäksi syyskuussa koulutus vapaaehtoisiksi haluaville. Päijät-Hämeen Vapaaehtoistoiminnan verkoston alueellinen koordinaattori Anna Lappalainen vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla kahden vapaaehtoisen, Hannan ja Juhan kanssa. Mitä vapaaehtoistoiminta antaa ja mihin siinä sitoutuu? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan Radio Voiman podcasteista.

Jakson muistiipanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/kuinka-rakentaa-digibisnes

Mitä seurauksia EU:n laajenemisella voi olla? Keskustelemassa EU-asiantuntija Matti Niemi ja EK:n yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma. Sorsa-säätiö julkaisi eilen raportin Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajenemiselle ja uudistumiselle, jossa arvioidaan yhdeksän maan EU-jäsenyyden seurauksia. Onko EU:n laajenemisesta enemmän hyötyä Suomelle, vaikka Suomen EU-jäsenmaksuosuus saattaakin uusien jäsenmaiden myötä nousta? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kasvitieteiden professori Jouko Rikkinen auttaa toimittaja Pasi Heikuraa jäsentämään Carl von Linnén kehittämää eliöiden tieteellisten nimien järjestelmää. Ohjelmassa kaivetaan myös hiekoitussoraa kiven alta ja lopuksi kysytään, miten seppä soveltuu suutarin toimiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Hyvää vapunjälkeistä elämää! Podi on nauhoitettu ennen vappu aftergym-tunnelmissa. Aiheina tämän hetken puhutuin sarja, jonka innoittamana Lotta jakaa oman stalkkerikokemuksensa, ruotsalaisten rahat ja ulkonäkö, Miinan hernerokka-aivosumu ja uusin sarjamurhaajalöytö sekä dekkari, joka Miinan pitää lukea. Lisäksi paljastamme kenen ruotsalaisen menestyskirjailijan kanssa Lotta lomailee juuri nyt Malliksella.

Pelicans-hyökkääjä Konsta Hirvonen kertoi Radio Voimalla maanantaina keittäneensä peliaamun aamupalaksi kaurapuuron kotonaan Metsäkankaalla. - Kyljessä vähän raejuustoa ja päärynä-Pilttiä. Hirvonen kertoi myös noutaneensa viikko sitten varusteita Santahaminasta Puolustusvoimien urheilukoulusta, jossa hän aloitti asevelvollisuuden suorittamisen maanantaina 15. huhtikuuta. Oliko varusteet sopivat? - Ei kyllä ollut välttämättä oikean kokoiset. Pitää sitten vaihdella niitä vähän. Maiharit on ainakin vähän isot, Hirvonen pohti. Entä mitkä ovat ne keinot, joilla Tapparasta otetaan niskalenkki finaaleissa? - Kova työ ja se, että ollaan valmiita työhaalarit päällä tekemään enemmän töitä kuin ne. Kyllä se meidän peli riittää, Hirvonen painotti. Kuuntele haastattelusta myös, mitä muuta Hirvonen pelaa mielellään jääkiekon lisäksi, kuka on hänelle läheisin ihminen ja mitkä ovat hänen suosikkitelevisiosarjansa.

Juhlakonserttiinsa valmistautuvan Con Cordis -viihdekuoron Marja Jäppinen ja Marja Ojanen kävivät Ossi Arvelan vieraana keskustelemassa juhlakonsertista, mutta myös ylipäätään kuoroharrastuksesta ja sen merkityksestä jäsenilleen.

Kansanradiossa on tämän nuorten pääsiäistoiveen lisäksi mukana monia muitakin aiheita. Eräs toivoi kaikkien huumeiden vapauttamista ja toinen kaipaa pankkeihin käyttöhuoneita. Onnistuiko se korkkiuudistus kuitenkaan, ainakin yksi kuulija on saanut siitä tarpeekseen. Miten ihmeessä korppi ja pöllö mahtuvat radiovastaanottimeen, ihmettelee eräs kissa! Kansanradio toivottaa hyvää pääsiäisen aikaa! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarja vuonna 2024 toteutetaan kahden live-luennon sekä muiden kurssisuoritusten muodossa. Sarjan ensimmäinen ja viimeinen luento toteutetaan livenä Aalto-yliopistolla.LINKIT LUENNOLLA VIITATTUIHIN VIDEOIHIN:1. Kuolleet lehdet (2023 Aki Kaurismäki, ei youtubessa)kohdasta 0:54:15 Holappa makaa puiston penkilläkohtaan 1:03:20 Holappa soittaa Ansalle, joka antaa hänen tulla luokseen2. Video/Youtube: Charlie Chaplin receiving an Honorary Oscar 1972https://www.youtube.com/watch?v=J3Pl-qvA1X8Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajatteluEmeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Kape Aihinen on suomalainen kokki, keittiömestari, keittokirjailija, tv-esiintyjä ja ravintoloitsija, jonka kanssa päästään sukeltamaan syvälle ravintoloiden keittiöihin. Perunateatterin studiossa puhutaan muun muassa Kapen uran merkittävistä ihmisistä, esimerkin voimalla johtamisesta ja kovasta työnteosta. Juttelemme myös siitä, voiko hyvän työntekijän tunnistaa kättelytavasta sekä tähdistä, ravintola-arvioista, kisaamisesta, ulkomailla työskentelystä ja syömisestä. Teresa joutuu pohtimaan, puhuuko Kape suomea, turkua vai lätkää. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Samuelin laturaivo muuttui tupakkaraivoksi. Pitäisikö niiden, ketkä eivät polta röökiä saada enemmän lomapäiviä?

On aika startata uusi Taakka -vuosi, tervetuloa mukaan! Ensimmäiseen jaksoon saadaan penkkiin nuori mies maamme pop-taivaan huipulta. Yhtäkkiä, Isac Elliotin uraa on takana jo yli kymmenen vuotta, vaikka tuntuu, että vasta äsken puhuttiin kansainvälistä mainetta niittävästä ”lapsitähdestä”. Tänä päivänä, suomenkielisellä tuotannollaan listakärjessä viihtyvä Isac tuntee olevansa viimein ”kotonaan” musiikissaan ja uran ratti on tiukasti omissa käsissä. Tällä tarinalla on hyvä aloittaa vuosi.

Lahden Uimaseura on ehdolla Vuoden Urheiluseuraksi Suomessa. Lahden Uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren kertoo Ossi Arvelan haastattelussa, että pelkkä ehdokkuus on jo todella iso asia seuralle. Uinti saattaisi liikuttaa Rundgrenin mukaan lahtelaisia vielä nykyistäkin enemmän, mikäli vaan altaissa olisi tilaa.

Lähes yhdeksän prosenttia Suomen metsälajeista on uhanalaisia. Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan niitä on yli 800, ja joka kolmas uhanalainen laji elää metsässä. On siis tärkeää miettiä sitä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös Suomen talousmetsissä. Tähän liittyen onkin tänä vuonna ilmestynyt uusia ohjeita ja tiekarttoja metsien omistajille. Enemmän vanhoja puita, enemmän lehtipuita ja enemmän lahoavaa puuta – näin ohjeet kiteyttää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula metsäretkellä Nuuksiossa Minna Pyykön kanssa.

”Rikoin lakia vain syntymällä.” Enemmän kuin yksi lapsi (Into, 2023, suom. Rauno Sainio) on Shen Yangin muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä lapsena. Kiinalaisnainen syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Hän eli sukulaistensa luona, väärän nimen turvin, ja kasvoi kovapintaiseksi selviytyjäksi. Yang on tehnyt kokemuksistaan myös kauniisti kuvitettuja lastenkirjoja, joissa hän kuvaa onnellisia päiviään isovanhempiensa hoteissa, kunnes he joutuivat luovuttamaan pikkutytön kaukaisempien sukulaisten hoidettavaksi iän alkaessa painaa. Mitkä ovat olleet yhden lapsen politiikan seuraukset Yangille ja kaltaisilleen, entä koko Kiinan valtiolle? Millainen on naisen asema nyky-Kiinassa? Miksi yhä useampi kiinalaisnainen haluaa saada lapsen ilman miestä? Haastateltavana ovat Enemmän kuin yksi lapsi -kirjan kirjoittaja Shen Yang, Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja oikeustieteen tohtori Pia Eskelinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Rauhan nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari on poissa. Ahtisaari ei ollut tyypillinen suomalaispresidentti. Mara oli kansanmies, ei etäinen piikittelijä. Vaikka mediassa Ahtisaarta käsiteltiin välillä hyvinkin töykeästi, Ahtisaari ei sivaltanut takaisin. Kaipaisiko nykypolitiikka enemmän Maraa – itseään täynnä olevien minä-miesten ja -naisten sijaan? Onko Orpon hallituksen sote-säästöissä kyse leikkauksista, sopeuttamisesta, menojen hillitsemisestä, vai mistä? Mikä avuksi kun poliitikot eivät löydä yhteisiä sote-faktoja? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Raamattutunti 11.10.2023: Lauri Lankinen & Petrus Leppänen

Mikä olisikaan sen hienompaa kuin saada omaan arkeen selkeyttä, johdonmukaisuutta ja ennen kaikkea tehtyä hyvällä fiiliksellä ja tuloksekkaasti ne asiat, jotka ovat itselle tärkeitä. Tässä jaksossa pohditaan miten viisas pääsee vähemmällä, saa enemmän ja parempaa.  Entä miksi voi nykyään työelämässä niin huonosti? Miten kannattaa suunnitella hyvä työviikko ja -päivä? Mitä tehdä jos työviikko täyttyy (verkko)palavereista? Miten priorisoida silloin, kun tekemistä on enemmän kuin vuorokaudessa tunteja?  Miten rakennetaan tasapainoinen elämä? Miten saada työpäivään lisää tehokkuutta? Mitä mieltä vieras on multitaskaamisesta? Miten lisätä onnellisuutta? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä pohditaan filosofian tohtori, tietokirjailija, bloggari ja valmentaja Sampo Sammaliston kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Sampo Sammalisto - Kotisivu: https://viisaampaatyota.com/ - FB: https://www.facebook.com/ViisaampaaTyota - Twitter: https://twitter.com/ViisaampaaTyota - Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/2nWLMf8oiEjWQh2QETvbcD?si=d7e7a25e3aa64bf4 - Mainitut kirjat: The How of Happiness, Voittamisen anatomia, Viisas pääsee vähemmällä, Atomic Habits

Rookien hallitus sai alkuvuodesta tuoreita jalkoja, kun kuopiolainen Mia Pyykönen tuli mukaan messiin. Mia on nuoresta iästään ehtinyt olla monessa mukana, ja kertynyttä kokemusta hän haluaa hyödyntää muun muassa juuri hallitustyön kautta. Mia kokee olevansa generalisti, mikä innoitti Bronxcastin haastamaan: onko generisteille enää tilausta vai pitääkö asiantuntijuuden olla laserin tarkkaan kohdennettua ja syvällistä? Sama toisinpäin: onko generalisteille tässä monimutkaisessa maailmassa tilausta enemmän kuin koskaan?  Tästä ja muusta - myös vieraan supervoimasta - juteltiin Mian kanssa. Kuuntele! 

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Avoimet maatilat – Taste of Häme! -tapahtuma järjestetään seitsemännen kerran tänään lauantaina kello 11–16.   Kärköläläinen Laihon lammas -lammasfarmi osallistui myös viime vuonna Avoimet maatilat – Taste of Häme -tapahtumaan. Silloin osallistujamäärä yllätti iloisesti, nyt epävakainen sää mietitytti etukäteen.   - Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän, että eläin voi hyvin ja että ne saavat elää lajityypillistä elämää, lampuri Niina Laiho kertoo Radio Voiman haastattelussa.   Kärköläläisellä Laihon Lammas -lammasfarmilla kasvatetaan noin 120 lammasta. Tilalla kasvatetaan kotimaisia lammasrotuja. Tapahtuman aikana tilalla pääsee tutustumaan koneisiin, tilan arkeen ja rapsuttelemaan lampaita.  - Lampaiden suhtautuminen ihmiseen vaihtelee yksilöittäin. Osa on kiinnostunut, osa ei.   Avoimet maatilat – Taste of Häme! -tapahtuma avaa maatilojen ja maaseudun ovet monella eri paikkakunnalla ja tilalla Päijät-Hämeessä. Koko listan Avoimet maatilat –tapahtuman paikoista löydät Taste of Häme -verkkosivulta. Tapahtumaa koordinoi MTK Häme.    Kuuntele podcastista miten vuodenkierto menee lammasfarmilla!   Toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Niina Laihon kotialbumi

Yksi varsin suosittu kirjallisuudenlaji, varsinkin ulkomailla, ovat historiaan sijoittuvat romaanit. Harvempi siinä genressä on sijoittanut tarinansa ihan muinaiseen historiaan. Mutta niitäkin löytyy - myös Suomesta. Tunnetuimpia lienee Suomesta Mika Waltari. Nykyaikanakin löytyy näitä kirjailijoita, joista kaksi tunnetuinta on Kulttuuriykkösen vieraina. Vieraina ovat Jukka M. Heikkilä ja Tom Erik Arnkil. Heikkilä on kirjoittanut useampia antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia seikkailuromaaneja. Arnkil on sijoittanut tarinansa muinaiseen Persiaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta puhuu mm. siitä, mikä oli se asia, joka teki EU:sta erilaisen tavan yhdistää Eurooppaa, kuin mitä aiemmat yritykset ovat olleet? Näyttäytyikö EU aikoinaan ainakin ulospäin lähinnä sodassa hävinneiden maiden omia markkinoitaan suojelevana protektionistisena projektina, eikä alun huuman jälkeen niin vahvasti rauhanprojektina? Ja olemmeko me saaneet aika lailla väärä kuvan siitä, mitä asioita EU:n perustajaisät ajoivat? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Esittelykierrokset ja tutustumisleikit aiheuttivat Minnalle ja Kimmolle kylmiä väreitä. Enemmän vai vähemmän-kuulijakilpailuun sisältyi jäätävää haparointia, suorastaan trapetsitaiteilua. Mikä Kimmoa ihmetytti naisten pikkuhousujen jättämisessä?

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja haluaa tietää, syntyykö hallitusta tällä kokoonpanolla. Juha vastaa intuitiolla eli perstuntumalla: Ei. Kaarina: Toivon, että syntyy. Hilkka: Mulla ei ole mielipidettä. Ruben vastaa myös intuitiolla: Tulee hallitus, kriisiytyminen on kenties poliittista teatteria.  Juha Itkonen haluaa puhua oppilaiden kännyköistä kouluissa, kuten hallitusneuvotteluissakin tehdään. Tarvitaanko lakimuutoksia vai onko näpertelyä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen mielensäpahoittamisen poliittisena valuuttana. – Milloin olemme kehdanneet antaa omille vaihtuville tunteille totuuden sijan? hän kysyy. Taustalla on kokoomuksen tuohtumus sen jälkeen, kun Helsinki Pride -tapahtuma päätti olla ottamatta kokoomusta ja keskustaa virallisiksi yhteistyökumppaneikseen. Hilkka Olkinuora on juuri täyttänyt 75 vuotta. – Onnea! – Hän ihmettelee, miksi yli 75-vuotiaita ei hyväksytä mielipidekyselyihin. Joka kymmenennen ääntä ei siis kuulla. Pyöreä pöytä päättää ehdottaa, että mielipidekyselyjen ovet avataan kaikille.

Tässä jaksossa saat rohkaisua siihen, kuinka sun ihmisarvoa ei määritä se kuinka paljon teet töitä, kuinka kiireinen olet tai kuinka hajalla olet siksi että olet unohtanut sut. Maailma tarvitsee sua, kyllä. mutta ei suorittamaan, tekemään liikaa todistellaksesi sitä että sä olet tarpeeksi. Sä olet tarpeeksi todistelematta sitä kenellekään. Se, että sä olet ,riittää. Sun ei tarvitse todistella sun olemassaolon merkitystä muille. Sä oot tarpeeksi omana itsenäsi tekemättä yhtään mitäänkin. Lopeta suorittaminen. Aloita rakastaminen. Rakasta sua. Enemmän. Sä ansaitset kaiken sen rakkauden mitä annat sun ympärille ja se ei todellakaan ole itsekästä. Kuuntele jaksosta lisää. Ja jos itsesi rakastaminen on sulle vaikeaa, kuuntele tämä jakso joka ikinen päivä rohkaisuksi muistaa sut. SE on palvelus sulle, mutta se on samalla palvelus myös kaikille muille.  Ps.Tiesithän jo näistä? 

Jaksossa mainitut linkit: Satu Instagramissa >>> Satun kotisivut >>> Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/satu-gulle

Enemmän, kovempaa ja nopeammin. Onko onnen tai menestyksen etsiminen kasvusta kestävää? Tässä jaksossa psykologi-kasvuyrittäjä haastaa psykologi-kasvuyrittäjää erittäin tiukoilla kysymyksillä, kuten: Onko start up -yrittäjyyden edes mahdollista olla psyykkisesti terveellistä? Voiko olla yhtä aikaa kasvuyrittäjä ja tyytyväinen? Miksi kasvuyrityskentässä on erityisen paljon toksista positiivisuutta? Mikä on kestävämpi tapa olla positiivinen? Miten kasvuyrittäjyyttä voi jaksaa psyykkisesti? Miten muut voivat jaksaa kasvuyrittäjän intensiivistä elämäntapaa? Toki puhutaan myös siitä, mikä yrittämisessä on niin ihanaa, motivoivaa ja mukaansatempaavaa! Keskusteluvieraana psykologi ja Laavu Performancen perustaja Salla Ibrahim. Käymme läpi sekä Sallan omia kokemuksia yrittäjyydestä, että hänen havaintojaan kasvuyrittäjien valmentamisesta.

Vielä heti sitten maailma näyttäytyi hyvinkin yksinapaisena. Erityisesti USA:ta tai Iso-Britanniaa koskettavat tapahtumat pääsivät helposti edustamaan ”globaalia”. Nyt maailmanpolitiikan kentällä on merkittävään asemaan kuitenkin noussut myös muita suuria toimijoita, kuten erityisesti Kiina ja Venäjä. Samalla maailmassa on selkeästi enemmän nousevia keskivaltoja, joilla on kohtuullisen iso talous, paljon ihmisiä ja omaa vaikutusvaltaa. Oman roolinsa tässä esittää myös Euroopan unioni. Maailma alkaa järjestäytyä entistä moninapaisemmaksi. Moninapainen maailma on kuitenkin samalla aiempaa epävakaampi. Viimeistään pandemia ja Ukrainan sota – ilmastohätätilaa unohtamatta – ovat osoittaneet, että maailman kriiseillä on tapana tulla myös suomalaisten etuovelle. Onko muuttuneessa maailmantilanteessa yhä suurempi tarve kehitysyhteistyölle ja kehityspolitiikalle, jonka ymmärretään olevan sekä eettinen velvoite että myös keskeinen osa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme? Miksi esimerkiksi Venäjä ja Kiina ovat erittäin mielellään tukemassa kehitystä auttamistyön rintamilla, jos Suomen kaltaiset tasapainottajat täältä vetäytyvät? Missä määrin maailman suuntaa ollaan ratkaisemassa juuri siellä, missä kehitysyhteistyö rakentaa kumppanuuksia ja perusteita valtioiden väliselle luottamukselle? Kehitysyhteistyön haasteita uudessa maailmantilanteessa ovat avaamassa Kirkon ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingosta ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Luopuminen, vähentäminen, hiljentäminen, kohtuullisuus ja yksinkertaistaminen eivät tunnu olevan kiireisen 24/7-kulttuurimme ydintä. Enemmänkin viestinä tuntuu olevan, että riittävästi on aina vähän enemmän kuin nyt on ja ”kaikki mulle heti nyt”. Samalla jatkuvaa tehokkuutta, suorittamista ja kasvua ihannoivan maailman keskellä moni väsyy, stressi kurittaa, planeetta kuihtuu ja globaali eriarvoisuus kasvaa. Mitä tällaisen tilanteen keskellä voisi nykyihmiselle tarjota monien uskontojen yhteisesti jakamaan perintöön sisältyvä paastonaika? Kristillisessä traditiossa paasto lähtee liikkeelle siitä, kun tuhkakeskiviikkona otsaan piirretään risti sanoen: ”Ota vastaan katumuksen merkki”. Mitä tällainen kutsu voisi tässä ajassa tarkoittaa – mitä meidän yksilöinä ja yhteisöinä tulisi osata katua ja miksi? Voisiko paaston viitoittaman arjen yksinkertaistamisen, pysähtymisen ja itsereflektoinnin kautta avautua enemmän tilaa sille, mikä todella tuntuu tekevän elämästä merkityksellistä ja elämisen arvoista – ja mitä tämä voisi tarkoittaa? Onko paaston ajatusmaailmassa kyse jopa vastakulttuurisesta lääkkeestä, joka kantaa mukanaan painavaa sanomaa yksilön vakaumuksesta riippumatta? Entä miten avautuu paaston merkitys, jos kyse on nimenomaan hengellisestä harjoituksesta? Paaston merkitystä ovat pohtimassa itsekin paastoava ja sosiaalisen median paastoryhmiä pyörittänyt Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa sekä ekososiaaliseen maailmasuhteeseen erikoistunut dosentti ja monialainen taiteilija Raisa Foster. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Toiset kerskuvat sotavaunuistaan, toiset hevosistaan, mutta me kutsumme avuksi Herran, Jumalamme, nimeä. Nuo toiset kompastuvat ja kaatuvat, mutta me pysymme pystyssä ja kestämme. (Ps.20:8-9) Seurassasi: Juha Vihriälä

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa? Haastattelussa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan erot koululaisten oppimistuloksissa ovat kasvaneet, ja erot heijastelevat aiempaa enemmän oppilaiden sosiaalista taustaa. Muutokset näkyvät erityisesti 1990-luvulta lähtien. Onko Suomessa vielä mahdollisuuksien tasa-arvo? Mitä oppimistulosten laskulle voidaan tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pitäisikö Euroopan tukea Ukrainaa enemmän? Haastattelussa sotatieteilijä Ilmari Käihkö. "Jos poliittiset tavoitteet on ne, että Ukrainan pitäisi voittaa tämä sota, niin kyllähän tilannekartasta voi todeta, että Venäjä miehittää noin viidesosaa Ukrainasta, joka aika karulla tavalla kertoo sen, että tuki Ukrainalle ei ole ollut riittävää", Käihkö toteaa. Pitäisikö Suomen antaa Ukrainalle Leopard 2 -panssarivaunuja? Entä millaisia skenaarioita sodan päättymiselle on? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi usein on niin, että taloudellisen tehokkuuden lisäys vähentää huoltovarmuutta? Miltä nyt vaikuttaa se, miten huoltovarmaa meidän EU:n maatalouspolitiikan ohjaama maataloutemme on? Miksi muut EU-maat haluavat ottaa nimenomaan Suomelta mallia varautumisesta häiriötilanteihin ja kriisioloihin? Ja miksi huoltovarmuusasioista on usein niin hankalaa puhua? Haastateltavana on toimitusjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Sami Kedon kirja Enemmän kuin sapiens pohtii muun muassa eri olentojen tapaa aistia ja kokea maailma. Hän viittaa Jacob von Uexküllin käsitteeseen Umwelt. Umwelt kuvaa kullekin eliölle tai lajille ominaista aistitodellisuutta, jonka sisällä yksilölliset kokemukset ja merkitykset muodostuvat. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Sami Kedon kirja Enemmän kuin sapiens hahmottelee ihmisen paikkaa osana elonkehää, lajina muiden joukossa. Ihminen on lajina erityisen taipuvainen muokkaamaan ympäristöään. Kedon mukaan tämä ei välttämättä ole paha asia. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Olli Kari.

Tutkija Sami Keto on kirjoittanut kirjan Enemmän kuin Sapiens, joka ammentaa muun muassa Kedon omasta tutkimusalasta ekologiasta. Keto vaalii holistista eli kokonaisvaltaista käsitystä luonnosta ja ihmisestä osana sitä. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Konsta Hietanen lähtee elämänsä ensimmäiselle joulukiertueelle ja kiertue saavuttaa Lahden Ristinkirkon 10. joulukuuta. - Tämä on pitkäaikainen haaveeni, jonka pääsen nyt toteuttamaan. Tämä olisi ihana jatkumo ja perinne heittää nämä joulukonsertit joka vuosi, jotta pystyisin esittämään näitä niin sanotusti aikuisten biisejä edes kerran vuodessa. Usko joulun taikaan -konserttikiertueelle Konsta toivoo yleisön tulevan rauhassa ja uskoen joulun taikaan. - Olen aina rakastanut joulua ja jotenkin se on tarttunut minusta ja vaimostani koko meidän perheeseemme. Joulu on meille tärkeätä aikaa. Konsta kertoo pilke silmäkulmassa omien lastensa kuuntelevan ihan outoa musiikkia. - Yritän aina välillä pistää heille autoon jotain niin, että kuunnelkaa nyt tätä. Lapseni kuuntelevat paljon soundimusiikkia, mutta toisaalta sieltä löytyy heitäkin, jotka kuuntelevat mollisaundisia pianoballadejakin ja vanhan liiton rokkia. Joulun odotukseen liittyvät touhut Hietasen perheessä jakaantuvat perheenjäsenten kesken omalla painollaan. - Vaimo tekee kaiken. Siellä askarrellaan joululahjoja. Itse en ole kyllä ollut mukana. Kovasti siellä on antamisen iloa. Lapset saavat tehdä lahjoja ystävilleen, kummitädeilleen ja -sedilleen. Kämppäämme tulee myös sisälle ja ulos kaikennäköisiä jouluvaloja. Sitä työnjakoa voisi vähän kyllä miettiä, Konsta pohtii hymyillen. Konsta aikoo pysyä Lahdessa, vaikka kiertääkin paljon Suomea ja tekee paljon Helsingin alueella töitä. - En ole täältä mihinkään muuttamassa. Tämä on sijainnillisesti kiva ja myös kiva lapsikaupunki. Täällä on ihana luonto ja aktiviteetit perheelle. Toki soisin kaupunkiimme enemmän positiivisuutta ja rohkeutta, vähän sellaista hullunrohkeutta, sekä ihmisten välistä rohkeaa kanssakäymistä.

Miksi kirjeenvaihtaja ei uskaltanut antaa numeroaan iranilaiselle miehelle? Koska Iranin pappisjohdon dystooppisen valvontakoneiston lonkerot ulottuvat lähes kaikkialle, myös ihmisten puhelimiin. Iranissa kansa lähti syksyllä kaduille, kun nuori nainen kuoli siveyspoliisin käsissä. Sosiaalinen media täyttyi mielenosoitusvideoista, mutta uutisissa Iran tuntui näkyvän vähemmän. Miksi? Sitä avaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka lähti Prahaan jäljittämään kuolleen mielenosoittajan tarinaa. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Toimittajien on hyvin vaikea päästä itse Iraniin raportoimaan. Kun kuvat protesteista leviävät somessa, uutismedian on pohdittava, mikä on varmasti totta. Samalla on suojeltava haastateltavia ja kuvissa näkyviä ihmisiä. Jennyä kiinnostaa, miksi iranilaisten mitta on nyt täynnä. Kyse ei ole vain naisten ärtymyksestä, vaan myös miehet vaativat muutosta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kauhuelokuvilla menee tällä hetkellä lujaa. Genre on sekä suositumpi että arvostetumpi kuin koskaan elokuvahistoriassa. Hollywood-tuotannot ovat yhä useammin valinneet tyylikseen vuosikymmeniä marginaalissa keikkuneen genren. Samalla myös indiepuolelta nousee uusia kiinnostavia kauhuelokuvia valtavirtaan. Nykykauhu onkin monipuolistunut sekä miljöiltään että teemoiltaan yhä yhteiskunnallisemmaksi ja moniuloitteisimmaksi taiteenmuodoksi. Usein puhutaan myös kauhudraamasta, jolla pyritään tavoittelemaan yleisöjä, joita perinteiset kauhuelokuvat eivät ole aikaisemmin saavuttaneet. Kulttuuriykkönen tutkii, mitä nykykauhu on syönyt, mistä kauhun suosio tässä ajassa johtuu, mitkä kauhun klassikot vaikuttavat nykykauhussa eniten ja millaisia kiinnostavia kauhuelokuvia tulemme näkemään tulevaisuudessa? Vieraina ohjaaja-käsikirjoittaja Ilja Rautsi, kirjallisuudentutkija Noora Vaakanainen sekä Night Visions -kauhuelokuvafestivaalin Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kristillisen uskon, kuten myös monen muun uskonnon, ydinsanomaan on alusta asti liittynyt julistus jonkinlaisesta pelastuksesta. Onpa jopa esitetty, että jos lähdetään etsimään kristinuskon ykköstuotetta ja ydintä – kirkon ”Big Maccia” – niin tämä rooli kuuluisi juuri pelastukselle. Mutta hetkinen, siis mille? Kuka pelastuu, miltä, miten ja minne? Onko kyse abstraktin teologisesta yläpilvestä vai ehkä hyvin konkreettisesti ymmärrettävästä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden eetoksesta? Vai tiivistyykö pelastuksen ydin inhimillistä lohtua tarjoavaan jälleennäkemisen toivoon? Pelastuksen merkityksen äärelle on vuonna 2022 kutsuttu myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit vähintään joka kuudes vuosi koollekutsuttaviin synodaalikokouksiin. Saman kysymyksen ympärille on koottu myös avoimena julkaisuna löytyvä Synodaalikirja 2022, jossa pelastuksen merkitystä pohditaan sekä tuon- että tämänpuoleisena ilmiönä. Onko pelastus enemmän kuin taivaspaikan odottamista? Eletäänkö samaa vapautumisen sanomaa jatkuvasti todeksi myös kirkon seinien ulkopuolella, julkilausutun maallisissa yhteisöissä? Mitä pelastus voisi tarkoittaa esimerkiksi keskellä ekokriisiä tai kasvavaa globaalia eriarvoisuutta? Pelastuksen merkitystä ovat pohtimassa kaksi Synodaalikirjan kirjoittajaa, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori, pastori Kati Jansa sekä ekoteologi ja pastori Pauliina Kainulainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kaupallinen yhteistyö: BookBeatAfterworkin lukupiirissä jutellaan tällä kertaa Tiia Rantasen Suurin Piirtein -esikoisteoksesta ja peilataan kirjan teemojen kautta omiakin ihmissuhteita, lapsuusmuistoja sekä urapolkuja - ja pohditaan, millainen elämä on elämäkerran arvoinen? Jaksossa jaetaan myös muita lukusuosituksia sekä alekoodi äänikirjojen ystäville! Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Another seven and a half million Australians can get a fourth dose of a COVID-19 vaccine with everyone over the age of 30 now eligible. There are now almost 300,000 active virus cases across the country... with close to 4,000 hospitalised... and more than a 140 in intensive care. - Neljänteen COVID-19 rokotukseen oikeutettujen australialaisten määrä on lisääntynyt seitsemällä ja puolella miljoonalla henkilöllä. Tämä tarkoittaa että kaikki yli 30-vuotiaat voivat hakeutua neljänteen rokotukseen. Eri puolilla maata on nyt olemassa yli 300,000 virustapausta, joista noin 4000 on sairaalahoidossa ja yli 140 heistä tehohoidossa.

Kesäaiheisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodi "KOTIMATKA”, jolla saa 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta.  Tällä kertaa onnistuin pitämään keston lyhyenä ja ytimekkäänä. Saat ajatuksen, miten inflaatiolta suojaava omaisuuserä toimii ja miksi välillä vähän kaikki omaisuuslajit tuntuvat olevan laskusuunnassa mukaan lukien ne, joiden piti olla inflaatiosuojia. Virtuaalisisustuksen käytännön sovelluksia ja mutu-arvioita hyödyllisyydestä – Blogi #310 Päällikkömimmi Anita Immonen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #205 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. UUTTA Asuntosalkunrakentaja.fi Blogissa: Sijoitusasunnon keittiöremontti

Tämän viikon Olkkarissa ollaan hyväksi havaitun klassikon parissa, eli taas päästellään höyryjä vanhan kunnon vitutusjakson muodossa! Tässä jaksossa rakenne on kuitenkin aivan erilainen kuin koskaan aiemmin: Olkkarin kuulijat lähettivät jaksoon erilaisia vituttavia aiheita, joista Janne ja Valtteri pääsevät kertomaan, kumpi vituttaa enemmän. Jaksossa keskustellaan ja vertaillaan erilaisista verenpainetta nostattavista asioista elämän jokaiselta osa-alueelta. Alun kuulumiskimarassa saadaan tietää, minne Janne ja Valtteri ovat lähdössä lomamatkalle ja mitä projektia Valtteri on työstänyt viimeiset pari kuukautta. Millainen ratkaisu Jannella on jos yöunet ovat jääneet vähäisiksi? Vituttaako miehiä enemmän liiallinen kylmyys vai kuumuus? Millä tavalla tulinen ruoka voi olla mautonta? Miksi vanhusten varpaat ovat kippuraiset? Jaksossa Janne ja Valtteri kertovat myös, miksi heidän mielestä lomamatkalta on ihana tuottaa sisältöä ja miksi se muistuttaa heitä somen tekemisen alkuajoista. Tuntevatko he painetta ottaa kuvia matkoilta vai tapahtuuko se kuin itsestään?

Miksi hoitajat ovat palkkakuopassa? Keskustelemassa Sosten pääekonomisti Anni Marttinen ja Etlan toimitusjohtaja, ekonomisti Aki Kangasharju. Hoitajien ammattijärjestöt Tehy ja Super vaativat lisää palkkaa ja suunnittelevat joukkoirtisanoutumisilla. Miksi sairaanhoitajat tienaavat selvästi vähemmän kuin insinöörit? Sairaanhoitajan keskipalkka on noin 3200 ja insinöörin noin 4700 euroa kuukaudessa. Pitääkö muillekin kunta-alalla maksaa enemmän, jos hoitajien palkkoja nostetaan? Perustuuko hyvinvointivaltion toiminta naisten tekemään matalapalkkaiseen työhön? Marttinen ja Kangasharju pohtivat myös hoitajien heikkojen palkkojen taustoja: syitä löytyy historiasta. "On ihan päätösperäisiä toimia, että naisille maksetaan pienempää palkkaa", Marttinen kertoo. Hän pohtii, että kulttuurin ja ajatusmaailman muutos kestää ehkä enemmän kuin sata vuotta. Kangasharju on huolissaan kuntien työtaakasta. Silloin kun kunnille annetaan lisää tehtäviä, pitäisi myös pohtia kokonaisuutta laajemmin. "Yksi tekijä on myös se, että minkälaista hyvinvointivaltiota poliitikot haluavat rakentaa", Kangasharju toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.