Podcasts about eurooppa

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

EU-parlamentti äänesti turvapaikan hakijoiden karkoituksista maihin, joihin hakijoilla ei ole suoraa yhteyttä. Samalla parlamentti päätti palautuskeskusten käyttöönotosta EU:n ulkopuolella, sekä niin sanotusta turvallisten maiden listasta turvapaikkahakemusten ja palautuspäätösten nopeaan käsittelyyn. Ottaako Eurooppa mallia Trumpin maahanmuuttopolitiikasta? Ollaanko Eurooppaan rakentamassa ICE-tyylistä palautuskoneistoa? Aiheesta keskustelvat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Jussi Saramo (vas. / left) ja Eero Heinäluoma (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Tarvitseeko Eurooppa oman ydinaseen? Miten ydinaseiden määrää voidaan rajoittaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Iran ja Yhdysvallat aloittavat neuvottelut Iranin ydinohjelmasta. Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö kertoo, mitä neuvotteluilta voidaan odottaa. Turun tuomiokirkko sulkeutuu kahdeksi ja puoleksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Toimittaja Minna Rosvall raportoi Turun tuomiokirkosta. Miten ikääntyvien hyvinvoinnista pidetään huolta? Keskustelemassa Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen ja moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Olympialaiset avajaisia vietetään tänään. Toimittaja Jenna Vehviläisen raportoi Milanosta. Studiossa Ylen olympiatarjonnasta kertovat Ylen olympialaisten päätuottaja Kristiina Kekäläinen ja Olympiaradion tuottaja Vesa Winberg. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Seppo Kivimäki, Anssi Väisänen, Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Teppo Turkki on maamme johtava Aasian asiantuntija, jonka Itätuulen tuomisia -blogia seuraa pelkästään Suomessa sata tuhatta ihmistä. Kun Yhdysvallat on päivä päivältä suuremmassa kaaoksessa ja Eurooppa haukkoo henkeään, on selvää että Aasia vahvistuu. Pyöräytimme Tepon kanssa karttapalloa ja koetimme tarkastella maailmaa ja sen tilaa indopasifiselta alueelta käsin. Mitkä ovat silloin valtakulttuureita, mitkä vasallivaltioita? Miten vuosituhantinen perinne, keisarit, uskonnot, kollektivismi ja kolonialismi näkyvät tänä päivänä? Mitä Kiina haluaa? Entä Intia, entä Kaakkois-Aasian valtiot? Entä kuinka Aasian sisäinen dynamiikka toimii kokonaisuutena? Ja vielä, mikä on Venäjän rooli Kiinan ajattelussa? Ja lopuksi: mitä meidän Euroopassa ja Suomessa on syytä odottaa tapahtuvaksi ja miten me voimme siihen valmistautua? Paljon kysymyksiä – ja paljon vastauksia. Tervetuloa tähän ajatuksia niksauttelevaan keskusteluun maailman muutoksen mahdollisesti suurimmasta voimasta tällä hetkellä. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat siihen, miksi Eurooppa näyttää nyt sijoittajan silmissä kiinnostavammalta kuin pitkään aikaan, ja mitä riskejä ja mahdollisuuksia tähän liittyy. Mukana vertailukohtana Yhdysvaltojen viimeaikaiset toimet, mutta pääroolissa on Eurooppa. Jaksossa saamme myös tiukan kannan Antilta ja Lipolta, onko Eurooppa nyt HOT vai NOT.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Ukrainan rauhansuunnitelma on loppusuoralla. Minkälaista saaliinjakoa Arabiemiraateissa käytiin viikonloppuna, tästä keskustevat työelämäprofessori Hanna Smith ja tutkija Tyyne Karjalainen. Olemme riippuvaisia teknologiayhtiöiden digitaalisista palveluista. Voiko niiden toimivuutta käyttää voimapolitiikan välineenä? Toisessa studiokeskustelussa vieraina tutkijatohtori Otto Kässi ja teknologiajohtaja Joel Pihlajamaa. Lisäksi kuulemme Somalian kurinpitolaitoksista ja mielenosoitusten yltymisestä Yhdysvalloissa. Lähetyksen juontaa ja toimittaa Mari Sarolahti. Tuottajina Rasmus Montonen ja Petri Kejonen, toimittajana Kreeta-Maria Kivioja.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viikon jaksossa Jussi ja Toivo pohtivat, miksi Eurooppa on niin voimaton Donald Trumpin mahtailun edessä. Lisäksi puntaroidaan elinkeinoelämän veronkevennyshaaveita ja niiden oikeutusta.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Sveitsin Davosissa järjestettävään maailman talousfoorumiin odotetaan puhujaksi muun muassa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Sveitsistä. Yhdysvaltojen ja Euroopan välit ovat kiristyneet. Mistä EU löytää uusia kauppakumppaneita, jos tullisota Yhdysvaltojen kanssa alkaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. DNA sulkee Lahdessa tänään viimeisen lankapuhelinkeskuksensa. Liittyykö lankapuhelinverkon sulkemiseen riskejä? Puhelimessa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Minkälaisia bisnesmahdollisuuksia avaruudessa on? Keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Heidi Kuusniemi, työ- ja elinkeinoministeriö johtava asiantuntija Tero Vihavainen ja avaruusteknologiayritys Iceyen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Laurila. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Mari Sarolahti ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Studiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 15.1.2026. ℹ️ LÄHTEET: Grönlannin itsenäistyminen: https://yle.fi/a/3-6318568 Grönlannin liittäminen Yhdysvaltoihin: https://yle.fi/a/74-20203539 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trump (3:05) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (10:54) Historia (12:20) Eurooppa (25:53) Etsikkoaika (30:17) "Pahuuden akseli" (33:39) Tunteet (41:13) Media (45:57) MAGA (47:31) Iran (55:14) Voimankäyttö (1:05:53) Venezuela (1:11:51) Etupiirit (1:15:57) Kansainvälinen oikeus (1:24:38) Grönlanti

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Veikka: Suomalaiset vaikuttajat moralisoivat temuttajia, “heikosti suoriutuvia ihmisiä”. Temuttaminen on Suomessa kuitenkin pienituloisten, yksinhuoltajien, eläkeläisten ja periferioissa asuvien harrastus. Pitäisikö ilmiötä ennemmin yrittää ymmärtää kuin katsoa nenää pitkin? Pontus (1): Ammattiliitot ovat alakynnessä suhteessa työnostajapuoleen. Tämä on osin liittojen oma syy, sillä ne ovat kiinni rapautuvassa palkkatyöyhteiskunnassa eivätkä osaa ottaa ihmisten haluja ja työn muutosta vakavasti. Edessä on kolme strategiaa, joista ainakin yksi voi pelastaa liitot. Pontus (2): Eurooppa on ajautumassa malliin, jossa se tarvitsee kipeästi siirtotyövoimaa mutta ei halua siirtolaisia yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Työvoimaa tuodaan määräaikaisesti, sen oikeuksia rajataan ja kansalaisuuden saamisesta tehdään hyvin hankalaa. Tuloksena on “Eurokafala”, pysyvä toisen luokan työväen kasti, joka normalisoi hyväksikäytön ja muistuttaa häiritsevästi järjestelmää, jota Eurooppa vielä äskettäin paheksui Persianlahdella. Suosituksissa Tieteiden yön parhaat palat 22. tammikuuta., Jaakko Pallasvuon teos “Mouthing the Words” ja Daniil Kozlovin teos “Ryssä”. Lehtikatsauksessa pohditaan vasemmiston kaupungistumista, nuorten ja eläkeläisten radikalisoimista sekä kuluttamisen ja elämänlaadun suhdetta. Jaksossa mainittuja asioita: Financial Times: Europe's second-class citizens https://www.ft.com/content/432948ca-2f30-4ad0-a3cf-109d8fc3312b Journalisti: Ammattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti https://journalisti.fi/artikkelit/2025/12/ammattiyhdistysliike-on-rakentanut-suomeen-vuosikymmenet-yhteiskuntarauhaa-nyt-liitot-miettivat-kannattaako-yha-olla-kiltti/ Mies Q&A 1 Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa Jaakko Pallasvuo: Mouthing the Words Daniil Kozlov: Ryssä Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa Tieteiden yön tärpit: https://www.tieteidenyo.fi/fi#ohjelma https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/ilmastopuheen-paradoksit-miksi-tieto-ei-johda-tekoihin https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/suomalaisten-tyolaisten-paratiisi-neuvostoliiton-vetovoima-sotien-valisena-aikana https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/miten-asuinalueiden-eriytyminen-haastaa-helsingin-sosiaalisen-kestavyyden https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/kuvittelumatka-reilun-vihrean-siirtyman-tulevaisuuteen https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/vuosi-trumpin-uuden-hallinnon-kanssa https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/sairaaksi-marinoitu-broileri https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/valtsikan-yo-tieto-ja-yhteiskunta-algoritmien-ja-tekoalyn-aikakaudella

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eurooppa-neuvostolta odotetaan tänään merkittäviä päätöksiä Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Miten varat voitaisiin parhaiten valjastaa Ukrainan hyväksi? Keskustelemassa sotatieteiden tohtori, turvallisuuspolitiikan tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista ja vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Euroopan keskuspankki kertoo tänään rahapolitiikan suunnasta, kun euroalueen keskuspankkien johtajat kokoontuvat Frankfurtiin. Pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ennakoi korkokokouksen antia. Uutiset ovat täynnä kriisejä ja huolia, joiden ymmärtäminen voi olla yhtä aikaa sekä tärkeää että raskasta. Millaisiin positiivisiin asioihin voitaisiin haastavina aikoina tukeutua? Keskustelemassa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela ja Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja. Millaisia valheellisia väittämiä Suomesta leviää sosiaalisessa mediassa ja ketkä niitä levittävät? Asiasta kertoo toimittaja Satu Helin Ylen verifiointitiimistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajana Elina Sonkajärvi.

Keskustelut Ukrainan tilanteesta ja mahdollisesta rauhansuunnitelmasta jatkuivat eilen Berliinissä. Mukana olivat Yhdysvaltojen ja Ukrainan lisäksi EU, Nato ja monet eurooppalaiset maat. Otettiinko askelia rauhaa kohti? Berliinistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo ja studiossa keskustelevat johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki valtiollisesta siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä sekä vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio rauhanrakennusjärjestö CMI:stä. Eduskunta päättää tänään hallituksen esityksestä suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamisesta ja kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta. Lakiesityksestä on noussut poru etenkin sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousvaliokunta teki siihen lisäyksen, joka sallisi myös karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen. Keskustelemassa valiokuntaan kuuluvat kansanedustajat Ritva Elomaa (ps.), Piritta Rantanen (sd.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Länsirata-hankkeen jatkosta Salon ja Lohjan valtuustojen eilisten päätösten jälkeen kertoo Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen. Milano-Cortinan helmikuisten talviolympialaisten valmisteluiden lukuisista vastoinkäymisistä tekee selkoa toimittaja Jenna Vehviläinen Roomasta. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anssi Väisänen ja Mari Sarolahti.

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentti Alexander Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja pääministeri Petteri Orpo sanoo ääneen, että Suomi ei ole valmis tarjoamaan Ukrainalle turvatakuita. Politiikkaradio ottaa tuoreisiin käänteisiin kiinni. Valmistautuuko Eurooppa pakon edessä hyväksymään ratkaisun, joka palkitsee Venäjää? Onko Donald Trumpin mielistely ollut oikea linja, kun USA on toiminut liittolaisten selän takana? Mikä puhuu sen puolesta, että rauha Ukrainaan voisi syntyä, mikä sen puolesta, että ei? Aiheesta ovat keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Toimittajana Antti Pilke.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovuttaa loppuraporttinsa tänään valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle. Raportin ehdotusten pohjalta parlamentaarinen työryhmä ryhtyy valmistelemaan toimia, joilla voidaan vahvistaa valtion ja saamelaisten välistä luottamusta. Millainen prosessi suositusten laatiminen on ollut? Haastattelussa totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka sekä Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Miksi Venäjä toistuvasti väittää olevansa valmis sotaan Euroopan kanssa, ja kuinka todellinen uhka tämä on Euroopalle ja Natolle? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista. Suomen puheenjohtajuusvuosi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ETYJissä huipentuu tänään Wienissä alkavaan ministerikokoukseen. Paikalta raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Yläkoululaisten on tällä hetkellä vaikeaa saada harjoittelupaikkoja työelämään tutustumiseen eli TET-harjoitteluun. Mitä TET-paikkojen tilanteesta tuumitaan Lappeenrannassa Sammonlahden koulussa? Toimittaja Helena Korpelan haastattelussa ovat oppilaanohjaaja Sara Lampinen sekä tettiläinen Urho Tervo. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Linda Vettanen, Seppo Kivimäki ja Tommy Fränti.

Ranskan historian tuhoisimmasta terrori-iskusta on kulunut kymmenen vuotta. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, minkälaista keskustelua turvallisuudesta maassa on käyty. Millainen terroriuhka Euroopassa on nyt? Keskustelemassa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen tietoverkoista on noussut vahvasti keskusteluun. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Münchenistä, minkälaista keskustelua Saksassa käydään. Kuinka jakautunut Suomen evankelis-luterilainen kirkko on? Keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat tänään. Tutkinnon suorittamisessa oli häiriöitä noin 40 lukiossa ja osa opiskelijoista saa hyvityspisteitä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo tarkemmin, miten hyvityspisteet annetaan. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) ampumavälikohtauksen oikeudenkäynti alkaa. Toimittaja Päivi Happonen raportoi Helsingin käräjäoikeudesta. Puolustushankintoihin syydetään nyt valtavasti rahaa. Valvotaanko rahan käyttöä riittävästi? Keskustelemassa johtava tuloksellisuustarkastaja Suvi Kärki VTV:stä, toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta ja puolustusvoimien hankealan johtaja, everstiluutnantti Ari Paavola. Millä tolalla johtaminen Suomessa on? Vieraina Aalto-yliopiston johtamisen professori Niina Nurmi ja Svea Bankin henkilöstöjohtaja Mia Tuomisto. Saksan liittokansleri Friedrich Merz haluaa karkottaa kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Berliinistä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Lotta Lautala ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaiset kiipesi kolmannelle sijalle, pudottaen keskustan neljänneksi. MItä kannatusnousun taustalla on? Keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta ja toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta. Iraelilaisjoukot ovat ottaneet kiinni Global Sumud Flotilla -avustuslaivueen aluksilla Gazaan matkalla olleita aktivisteja. Laivueen kulkua Itä-Jerusalemista käsin seurannut ulkomaantoimittaja Vilma Romsi, kertoo mitä laivojen tilanteesta tiedetään nyt. Eurooppa yrittää löytää keinoja turvallisuutensa takaamiseen. Saadanko Kööpenhaminan kokouksessa päätöksiä aikaan? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi Kööpenhaminasta. Päijät-Hämeessä hyvinvointialue on saanut hyviä kokemuksia uudesta kumppanuusmallista, jolla tuotetaan yhteisöllistä asumista iäkkäille. Toimittaja Petri Niemi haastattelee Lahden Onnelanpolun palvelukeskuksessa hyvinvointialueen projektipäällikkö Marko Hiekkasta. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Satu Heikkilä ja Elina Sonkajärvi, tuottajana Annette Blencowe.

Miksi ihmeessä yhdysvaltalaiset kenraalit ja amiraalit kokoontuivat virginialaiseen tukikohtaan? Tätä kysytään Ykkösaamun aluksi, lisäksi kuulemme tuoreet tiedot Kööpenhaminasta. siellä EU-johtajat ovat kokoontuneet epäviralliseen huippukokoukseen. Suomikin osallistuu kokouksen mittaviin turvajärjestelyihin. Toisessa laajassa keskustelussa puhutaan nikkelistä. Eurooppa ostaa nikkeliä Venäjältä.Nikkeliä tarvitaan aseiden ja ammusten valmistuksessa. Niillä ammutaan Ukrainassa venäläisiä hyökkääjiä. Euroopan Unionin on vähennettävä nikkeliriippuvuutta Venäjästä. Mitä se merkitsee Suomelle, jolla on Euroopan suurimmat nikkelivarat? Ykkösaamua toimittaa Markus Liimatainen.

Kolonialismi on merkittävä osa maailmanhistoriaa. Voisi erehtyä luulemaan, että se oli vain historiallinen vaihe, jolloin Eurooppa sorti muuta maailmaa. Kyse on kuitenkin paljon syvemmästä asiasta, joka muokkasi niin valloittajamaita kuin alistettuja kansoja. Se muutti perustavanlaatuisesti molempia. Siksi nykyään puhutaan yhä useammin dekolonisaatiosta, jolla pyritään ainakin kulttuurisesti sovittamaan vanhoja vääryyksiä. Se voi loppujen lopuksi osoittautua mahdottomaksi. Aiheeseen on perehtynyt syvällisesti yleisen historian dos. Janne Lahti.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

Ukrainaa tukevien maiden ns. halukkaiden koalitio kokoontui eilen Pariisissa keskustelemaan Ukrainalle tarjottavista turvatakuista. Millainen oli kokouksen lopputulos? Kiovasta raportoi toimittaja Hanna Visala ja aiheesta keskustelevat tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Tanskaan perustetaan tänä vuonna ensimmäinen ulkomailla sijaitsevan ukrainalaisen yrityksen puolustusvälinetehdas. Uutisen herättämistä reaktioista kertoo toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta. Verkkohuijausten määrä on kasvanut rajusti ja ne ovat entistä ammattimaisemmin toteutettuja. Yle julkaisee tänään uuden podcast-sarjan, joka paljastaa, ketkä huijauksia tehtailevat ja miten ne toteutetaan. Keskustelemassa tutkiva toimittaja Minna Knus-Galán ja rikosylikomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta. Järvien vedenpinnat ovat suuressa osassa maata laskeneet keskimääräistä alemmaksi. Esimerkiksi Saimaan pinta on yli metrin edelliskesää matalammalla. Vaikutuksista kertoo toimittaja Petri Vironen Juvalta. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittaja Ella Haura.

Ukrainan tulevaisuudesta neuvotellaan Alaskassa tänä iltana, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat toisensa. Ennakko-odotuksia analysoivat Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Keskustelemme myös vuokralaisen oikeuksista tilanteessa, jossa edessä on pakkomuutto. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki on irtisanonut asukkaiden vuokrasopimuksia vastaanottokeskuksen tieltä ja tarjonnut asukkaille uusia koteja. Miten poikkeuksellisesta asiasta on kyse? Lopuksi Ylen musiikkitoimittaja Pekka Laine käy läpi laulaja Katri Helenan 62-vuotista uraa, joka päättyy huomenna viimeiseen konserttiin Olympiastadionilla. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Onko Israelilla ja pääministeri Benjamin Netanjahulla Yhdysvaltain ja presidentti Donald Trumpin siunaus maaoperaatiolle Gazassa? Miten Israelia voidaan painostaa lopettamaan hyökkäys? Haastattelussa apurahatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Romanialaiset äänestävät tänä viikonloppuna itselleen uuden presidentin, katsannoltaan joko äärinationalistisen Trump-fanin tai Eurooppa-mielisen pormestarin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa äänestetäänkin paitsi presidentistä, myös koko Romanian suunnasta. Hienoisena ennakkosuosikkina vaaleihin lähtee äärinationalistinen George Simion, joka voitti ensimmäisen kierroksen selvästi. Hänet haastaa Bukarestin pormestari Nicușor Dan. Ohjelmassa kuullaan romanialaisilta vaalinalustuntoja ja selviää, mikä EU:hun penseästi suhtautuvassa Simionissa kansaan vetoaa. Romanialaistaustainen palkittu korruptiontorjunnan asiantuntija arvioi ohjelmassa, että Romanian populistinen äärioikeisto ratsastaa korruption vastaisuudella, vaikka käytännön näytöt korruptiontorjuntatyössä ovat vähäiset. Puolueen ensimmäinen ehdokas ja koko vaalien ensimmäinen kierros viime vuoden lopussa hylättiin Venäjän vaalisekaantumisen vuoksi. EU:hun penseästi suhtautuva Simion kerää kannatusta siitä huolimatta, että Romania on vaurastunut EU-jäsenenä selvästi. Romaniaa pitkään seurannut toimittaja arvioi, että EU on epäonnistunut saamaan viestiä läpi siitä, miten paljon Romaniaa EU-jäsenyys on auttanut maan talouskasvussa ja kehityksessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaisessa tienhaarassa Romania vaaleissa nyt on. Sen ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miten Eurooppa reagoi Trumpin tulleihin? Keskustelemassa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, tutkimusjohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Wigellin ja Ronkaisen mukaan globalisaation aika on päättymässä, ja Eurooppa alkaa herätä toimimaan. Karismo arvioi, että USA:n tullit vauhdittivat Saksan hallitusneuvotteluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurooppa voi ratkaista sodan rahalla, vieraana Valtteri AhtiYhdysvallat uhkaa kääntää selkänsä Ukrainalle ja Euroopalle. Mitkä ovat Euroopan pelimerkit neuvotteluissa Trumpia vastaan? Entä miten markkinat ovat reagoineet Trumpin isoihin avauksiin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Vieraana tällä viikolla varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi & Eurooppa ovat jäämässä jalkoihin kun Yhdysvaltojen talous porskuttaa. Meidän onkin suunnattava katseemme länteen! Mitä me voimme oppia amerikkalaisilta kollegoiltamme? Studiossa asiasta keskustelemassa Taneli Rantalan seurassa vuosikymmeniä Yhdysvalloissa liiketoimintaa pyörittänyt HackerOne:n toimitusjohtaja, sarjayrittäjä, sijoittaja, kunniakonsuli ja aktiivinen liike-elämän ja startup-kentän vaikuttaja Mårten Mickos.Puhumme tilanteen vakavuudesta, kulttuurin eroista vahvuuksineen ja heikkouksineen, sekä tietysti opeista, joita me suomalaiset yritysjohtajat voimme napata Amerikan kollegoilta. Nyt on aika ajatella isosti - nyt on aika tehdä asioita Amerikan meiningillä!Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi