Podcasts about eurooppa

Yhdysvallat ilmoitti toukokuun alussa, että se suunnittelee vetävänsä 5 000 sotilasta pois Saksasta 6–12 kuukauden kuluessa. Miten Saksassa suhtaudutaan yhdysvaltalaissotilaiden lähtöön? Asiaa avaa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Iranin sota, Yhdysvaltojen joukkojen väheneminen Euroopassa ja Nato-maihin eksyvät droonit koettelevat Natoa. Miltä puolustusliiton tulevaisuus näyttää tällä hetkellä? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista, sekä professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka luottavaisia suomalaiset ovat eläkejärjestelmämme suhteen? Haastattelussa Tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Miten suomalaista eläkejärjestelmää voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi? Studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (Vihr.), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Sara Seppänen (PS). Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Riikka Kajander, Lotta Lautala ja Ella Haura.

20 vuotta sitten Sauli Niinistö kummastutti suomalaisia puhumalla presidentinvaalikampanjassaan ”eurooppalaisemmasta Natosta”. Asiaa pidettiin ulkopolitiikan ulkokehältä tulevan Niinistön kotikutoisena keksintönä. – Ennen vanhaan minulle naurettiin, sanoi presidentti Niinistö Ylelle antamassaan haastattelussa. Nyt Niinistön vanhat yksinpuhelut Natosta ovat yhtäkkiä kaikkien huulilla. Miksi koko Eurooppa puhuu Niinistön visiosta? Onko mies vahvoilla, kun Eurooppa etsii uutta Putin-kuiskaajaa? Miksi juuri Niinistö valikoitui arvovaltaisen "More Europe in Defence - Three Pathways" -raportin laatijaksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomen talous kääntyy ja Eurooppa herää. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vierailee Neuvottelijassa keskustelemassa Suomen talouden käänteestä ja siitä, mikä erottaa nykyhetken aiemmista pettymyksistä. Jaksossa käydään läpi tuoreet talousluvut, kuluttajien ja yritysten luottamus sekä hallituksen rakenneuudistusten vaikutukset työmarkkinoihin ja kannustimiin.Romakkaniemi ja Sami Miettinen pohtivat Trumpin tariffipolitiikan vaikutuksia, Euroopan puolustusyhteistyötä ja euron mahdollisuuksia globaaliksi reservivaluutaksi. Keskustelussa nousee esiin myös konkreettinen ehdotus perintöveron korvaamisesta kahden prosentin lahjaverolla sekä asuntomarkkinoiden tulevaisuus pääkaupunkiseudulla.Lopputulema on luottavainen: investoinnit liikkeellä, BKT kasvussa ja yrittäjille parhaat hetket vuosiin.00:00 Samin alkukatsaus talouden hyviin merkkeihin01:51 Juho Romakkaniemi vieraana Neuvottelijassa02:31 Kauppakamarin toimitusjohtajan rooli julkisuudessa03:05 Vientiluvut ja palveluvienti vetävät Eurooppaan03:57 ALV nousi mutta marginaaliverot kohtuullistuivat04:39 Kiinteistömarkkinat heräävät välittäjätutkintojen suosio kasvaa05:39 Korkomarkkinat euribor ja kotitalouksien tilanne05:59 Yritysten odotukset loppuvuoteen ja Hormuzin riski06:50 Pohjoismaat hyötyvät fossiilittomasta sähköjärjestelmästä08:23 Romakka-podcast ja vieraskäyntien arvo09:57 Trumpin Iranin sota ja maailmantalous11:02 DOGE epäonnistui Yhdysvaltojen alijäämä paisuu11:40 Tariffipolitiikan kankea ja sekoileva toteutus13:18 Eurooppa kasvattaa puolustusbudjettiaan vihdoinkin13:38 EU:n kauppasopimukset Mercosur Intia Indonesia15:57 Euron tulevaisuus globaalina reservivaluuttana vs ECU-217:05 Yhteinen velkainstrumentti Euroopan puolustusmenoille18:59 Iranin strateginen voitto sotilaallisesta tappiosta19:34 Tukholma projekti Suomen ja Ruotsin ydinaseyhteistyö21:12 Vasemmiston pitkä marssi instituutioiden läpi21:40 Hallituksen rakenneuudistusten todelliset vaikutukset23:29 Tuloloukut palvelualalla konkreettinen esimerkki25:04 Työttömyysturvan suojaosa loi piilevän tuloloukun27:48 YEL korjaus ja arvioverotuksen pelko28:18 Datakeskukset rakennusalan pelastajina30:35 BKT kasvoi massiviset 0,9 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä32:05 Perintövero korvattava kahden prosentin lahjaverolla35:09 YEL riskien poistuminen rohkaisee yrittämään35:53 Uudisrakentamisen pula iskee pääkaupunkiseudulle36:38 Paras hetki ostaa asunto vuosikymmeniin?

✨ Julkaise kirjasi: https://www.bod.fi/inspiroi-vaikuta-jaa-asiantuntemuksesi-julkaise-kirja

Tässä jaksossa Anna Karhun vieraana on Taneli Lahti Euroopan Komissiosta. He keskustelevat siitä miten kauppapolitiikka, EU-päätöksenteko ja geopoliittiset jännitteet kytkeytyvät toisiinsa – ja miksi niillä on merkitystä Suomelle ja Euroopalle. Jakson alussa käsitellään, miten tähän geopoliittisesti jännitteiseen tilanteeseen on päädytty. Keskustelu jatkuu käsittelemällä, miten kauppapolitiikka kietoutuu tähän ja miten näistä haasteista mahdollisesti päästään eteenpäin. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Eurooppa säänteli itsensä hengiltä, ja nyt EU on havahtunut korjaamaan kasvua rajoittanutta byrokratiaa. Slush-nuoriso uskoo, että Euroopasta syntyy kaksi uutta teknologiajättiä vuoteen 2050 mennessä. Mutta onko se realistista?Europarlamentaarikko Aura Salla on nimetty pääneuvottelijaksi EU:n Digital Omnibus -pakettiin, joka yksinkertaistaa tietosuojaa, datankäyttöä ja kyberturvallisuutta. Samalla Salla on entinen Metan EU-lobbari. Nyt hän vaatii Microsoftin häätämistä julkiselta sektorilta ja eurooppalaisia vaihtoehtoja amerikkalaisten teknologiajättien tilalle.Sallan mukaan hän ymmärtää, mitä amerikkalaiset teknologiayritykset Euroopassa ajavat, ja on siksi tehnyt kaikkensa eurooppalaisen teknologiasuvereniteetin puolesta.”Jos helpotamme datan käyttöä eurooppalaisille yrityksille, pitää samaan aikaan olla markkinoilla selkeästi esteitä, että amerikkalaisille yrityksille ei tule samaa helpotusta. Sanottaisiin vihdoin ääneen, että halutaan estää jenkkiyritysten markkinadominanssi.”Jaksossa käydään läpi myös, miksi EU Inc ei ratkaise suomalaisten kasvuyritysten ongelmia ja miten Nokia vaikutti Suomen päätökseen liittyä presidentti Donald Trumpin Pax Silica -tekoälyliittoumaan.Studiossa Sallan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa pohtii missä menee vaikuttamisen ja propagandan raja. Nato kutsuu elokuvantekijöitä salaisiin tapaamisiin ja Suomen Puolustusvoimat pitää Maanpuolustuskursseja tärkeille ihmisille, jotka jakavat innoissaan sieltä tunnelmia someen. Mihin vedetään vaikuttamisen rajat, vedetäänkö mihinkään? Äskettäin saimme lukea uutisen siitä, että Amsterdam kieltää lihan, kaukomatkojen, lentolippujen ja bensiiniautojen mainostamisen kadulla. Millä tavoin ja missä ilmastokatastrofin pitäisi nousta kaiken politiikan tekemisen keskiöön niin, että myös suomalaiset alkaisivat matkia? Kysyy Kaarina Hazard. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti 9. toukokuuta 1950 historiallisen puheen, jossa hän esitti suunnitelman yhteistyön syventämiseksi Euroopassa. Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena. Nyt tulevana lauantaina 9.5 juhlitaan taas Eurooppa-päivää. Taru Tujunen pohtii mitä konkreettista ehdotuksia olisi, jotta rauha, yhdentyminen ja yhteistyö Euroopassa edistyisi?

Sanavapaus uhattuna Suomessa, Minnesotan somaliskandaali ja Iranin vaikutus MAGA:an. Hormuzinsalmen strateginen merkitys, asymmetrinen droonisodankäynti sekä Abraham Accordsin paluu lähi-itään ovat Jarkko Tontin ja Simo Lahtisen aiheita. Keskustelussa nostetaan esiin Tim Walzin ero Minnesotan somaliskandaalin seurauksena ja Päivi Räsäsen tuomion merkitys sananvapaudelle. Lopuksi pohditaan Euroopan puolustusteollisuuden heräämistä, tekoälyn kapitalistista ja kommunistista logiikkaa sekä Kiinan uhkaa demokraattiselle maailmalle.00:00 Tervetuloa Simo ja Jarkko. Ilves kaatoi Tapparan01:20 Hajoaako MAGA-liike Iranin sodan takia?02:43 Ei uutta Vietnamia Iraniin03:27 Kargin saari ja Hormuzinsalmen blokkaus04:57 Droonit ja asymmetrisen sodan talous07:06 Bensan hinta painaa välivaaleissa07:55 Saudi-Arabia painostaa Trumpia iskemään08:39 Abraham Accords ja arabiemiirikuntien kortti09:35 Antisemitismi oikeistomedian reunalla10:35 Minnesotan somaliskandaali ja Tim Walz12:33 Kolmannen sektorin suojellut rahavirrat13:39 Välivaalit ja Trumpin toimintakyky15:25 Päivi Räsäsen tuomion todellinen sisältö16:47 Klassinen perustelu sananvapaudelle21:27 Sananvapaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa24:27 Trumpin arvaamattomuus neuvottelukumppanina25:22 Orbanin tappio ja ulkopolitiikan riski27:32 Iranin panttivankikriisin pitkä varjo30:15 Lustraation puute Suomen instituutioissa35:15 Euroopan ja Yhdysvaltojen pitkä liitto37:57 Pitkä aikajänne kansainvälisessä kaupassa46:02 Eurooppa ja Ukrainan droneteknologia49:17 Trumpin painostus Euroopan puolustukseen52:31 Samantha ja Stöbä koodaavat esityksen55:29 Kiinan totalitaarinen tekoälyvalvonta58:27 Anthropicin kapitalismi ja OpenAI:n jonot1:03:42 Anthropicin ylivarovaiset vastaukset1:04:56 Muslimimaailman mahdollinen uudistusliike1:06:01 Kiitokset ja sisäpiirijaksoNeuvotteilja Sisäpiirissä matkustetaan mm. Islantiin

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Unkarin eilisten parlamenttivaalien tulosta jännittää koko Eurooppa. Ääntenlaskennan tilanteesta kertoo ulkomaantoimittaja Sakari Nuuttila Budapestista. Vaalituloksen merkitystä analysoivat Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy ja ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Syöpähoidot kehittyvät, mutta Suomi on jäänyt muita Pohjoismaita jälkeen. Lääkäriin pääsee hitaasti, diagnoosit viivästyvät ja eillä käytetään niukasti uusia mullistavia syöpälääkkeitä. Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on tutkinut syövänhoitoa ja lääkebisnestä sen ympärillä. Tuloksista kertoo toimittaja Minna Knus-Galán ja syöpähoitojemme tilanteesta keskustelevat Suomen syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä sekä Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä. Miten sähkösyöpöt datakeskukset vaikuttavat sähkön hintaan ja saatavuuteen? Toimittaja Emilia Korpelan haastattelussa on Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anssi Väisänen.

Kansainvälisessä voimatasapainossa tehdään uusjakoa. Uusliberalistisesta moninkeskisestä päätöksenteosta on siirrytty enemmän vahvemman oikeuteen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Samaan aikaan yhä useampi pelaaja on kasvattanut rooliaan pelilaudalla. Kun lännessä aurinko laskee, BRICS-maista muun muassa Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat kasvattavat rooliaan kansainvälisinä toimijoina ja haastavat vanhan järjestyksen rajoja. Niin akatemiassa kuin sen ulkopuolella yhä useampi onkin alkanut etsiä EU:n roolia strategisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Jaksossa tarkastellaan sitä, miten Eurooppa asemoituu suhteessa suurvaltoihin ja nouseviin globaalin etelän maihin. Onko strateginen autonomia realismia vai utopiaa? Entä miten EU-instituutiot taipuvat uuteen maailmanjärjestykseen? Studiossa näistä aiheista keskustelevat europarlamentaarikko Mika Aaltola Euroopan kansanpuolueen ryhmästä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa. Äänitys: 6.3.2026 Juontajat: Ida-Susanna Pöllänen ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Hormuzinsalmen sulku ampaisi fossiilienergian maailmanmarkkinahinnat pilviin. Useissa EU-maissa poliitikot virittelevät jo öljyn ja kaasun hintaan vaikuttavia tukipaketteja. Mitä tekee EU? Brysselin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Maria Ohisalo (vihr. / greens), Aura Salla (kok. / epp) ja Maria Guzenina (sd. / s&d). – Nyt olisi tosi vaarallista lähteä heikentämään ympäristö-, energia- tai ilmastotoimia, tai päästökauppaa, sanoo Aura Salla Politiikkaradiossa. – Bensapopulismi on aivan käsittämätöntä, että lapattaisiin rahaa öljydiktaattoreille, hämmästelee Maria Ohisalo. Kasvattavatko kaasu- ja bensatuet Euroopan riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista? Pitäisikö Unkari erottaa EU:sta, jos maa on vuotanut arkaluonteista tietoja Eurooppa-neuvostosta Venäjälle? Hyväksyykö Euroopan parlamentti EU – USA -kauppasopimuksen etenemisen? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lähi-idän sodan tilannetta kartoittavat everstiluutnantti, strategian pääopettaja Christian Perheentupa Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Moskovasta raportoi Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Slovenian vaalituloksesta kertoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Ljubljanasta. Miten Iranin sodan ja Lähi-idän yhä laajenevan kriisin vaikutuksista matkailuun keskustelevat matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta sekä matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Metsästysliitto ja metsästysseurat ovat huolissaan hirvitorneihin kohdistuneista sabotaaseista. Kahden viime vuoden aikana ilkivallan kohteeksi on joutunut kymmeniä torneja pääasiassa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen sekä Varsinais-Suomen alueella. Toimittaja Maija Tuunilan haastattelussa ovat Elimäen Eräveikkojen puheenjohtaja Sami Tapio ja puheenjohtaja Ilkka Höysti Elimäen riistanhoitoyhdistyksestä. Juontaja Mari Sarolahti.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Vieraana europarlamentaarikko Aura Salla https://fi.wikipedia.org/wiki/Aura_Salla npm's Update to Harden Their Supply Chain, and Points to Consider https://thehackernews.com/2026/02/npms-update-to-harden-their-supply.html Upgraded Google safety tools can now find and remove more of your personal info https://arstechnica.com/gadgets/2026/02/upgraded-google-safety-tools-can-now-find-and-remove-more-of-your-personal-info/ YETI Cayo 15L https://eu.yeti.com/products/cayo-15-backpack-black Duet Display for Windows https://www.duetdisplay.com/ Car Play: Auto Memo https://apps.apple.com/us/app/auto-memo-recorder/id6742404093 Car Play: NPR https://apps.apple.com/us/app/npr-national-local-news/id324906251 Car Play: Bloomberg News https://apps.apple.com/us/app/bloomberg-business-news-daily/id281941097

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

✨ Liput Fututalksiin ale-hintaan Puheenaiheen kuuntelijoille: Yksi lippu: https://app.swapcard.com/login/event/fututalks-2026/ticket/VGlja2V0VHlwZV82ODc3NA==/page/UmVnaXN0cmF0aW9uRm9ybV81NTY4MQ==Tiimilippu: https://app.swapcard.com/login/event/fututalks-2026/ticket/VGlja2V0VHlwZV82ODc3OA==/page/UmVnaXN0cmF0aW9uRm9ybV81NTY4MQ==

✨ Liput Fututalksiin ale-hintaan Puheenaiheen kuuntelijoille: Yksi lippu: https://app.swapcard.com/login/event/fututalks-2026/ticket/VGlja2V0VHlwZV82ODc3NA==/page/UmVnaXN0cmF0aW9uRm9ybV81NTY4MQ==Tiimilippu: https://app.swapcard.com/login/event/fututalks-2026/ticket/VGlja2V0VHlwZV82ODc3OA==/page/UmVnaXN0cmF0aW9uRm9ybV81NTY4MQ==

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

EU-parlamentti äänesti turvapaikan hakijoiden karkoituksista maihin, joihin hakijoilla ei ole suoraa yhteyttä. Samalla parlamentti päätti palautuskeskusten käyttöönotosta EU:n ulkopuolella, sekä niin sanotusta turvallisten maiden listasta turvapaikkahakemusten ja palautuspäätösten nopeaan käsittelyyn. Ottaako Eurooppa mallia Trumpin maahanmuuttopolitiikasta? Ollaanko Eurooppaan rakentamassa ICE-tyylistä palautuskoneistoa? Aiheesta keskustelvat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Jussi Saramo (vas. / left) ja Eero Heinäluoma (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Tarvitseeko Eurooppa oman ydinaseen? Miten ydinaseiden määrää voidaan rajoittaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Iran ja Yhdysvallat aloittavat neuvottelut Iranin ydinohjelmasta. Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö kertoo, mitä neuvotteluilta voidaan odottaa. Turun tuomiokirkko sulkeutuu kahdeksi ja puoleksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Toimittaja Minna Rosvall raportoi Turun tuomiokirkosta. Miten ikääntyvien hyvinvoinnista pidetään huolta? Keskustelemassa Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen ja moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Olympialaiset avajaisia vietetään tänään. Toimittaja Jenna Vehviläisen raportoi Milanosta. Studiossa Ylen olympiatarjonnasta kertovat Ylen olympialaisten päätuottaja Kristiina Kekäläinen ja Olympiaradion tuottaja Vesa Winberg. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Seppo Kivimäki, Anssi Väisänen, Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Teppo Turkki on maamme johtava Aasian asiantuntija, jonka Itätuulen tuomisia -blogia seuraa pelkästään Suomessa sata tuhatta ihmistä. Kun Yhdysvallat on päivä päivältä suuremmassa kaaoksessa ja Eurooppa haukkoo henkeään, on selvää että Aasia vahvistuu. Pyöräytimme Tepon kanssa karttapalloa ja koetimme tarkastella maailmaa ja sen tilaa indopasifiselta alueelta käsin. Mitkä ovat silloin valtakulttuureita, mitkä vasallivaltioita? Miten vuosituhantinen perinne, keisarit, uskonnot, kollektivismi ja kolonialismi näkyvät tänä päivänä? Mitä Kiina haluaa? Entä Intia, entä Kaakkois-Aasian valtiot? Entä kuinka Aasian sisäinen dynamiikka toimii kokonaisuutena? Ja vielä, mikä on Venäjän rooli Kiinan ajattelussa? Ja lopuksi: mitä meidän Euroopassa ja Suomessa on syytä odottaa tapahtuvaksi ja miten me voimme siihen valmistautua? Paljon kysymyksiä – ja paljon vastauksia. Tervetuloa tähän ajatuksia niksauttelevaan keskusteluun maailman muutoksen mahdollisesti suurimmasta voimasta tällä hetkellä. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat siihen, miksi Eurooppa näyttää nyt sijoittajan silmissä kiinnostavammalta kuin pitkään aikaan, ja mitä riskejä ja mahdollisuuksia tähän liittyy. Mukana vertailukohtana Yhdysvaltojen viimeaikaiset toimet, mutta pääroolissa on Eurooppa. Jaksossa saamme myös tiukan kannan Antilta ja Lipolta, onko Eurooppa nyt HOT vai NOT.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Ukrainan rauhansuunnitelma on loppusuoralla. Minkälaista saaliinjakoa Arabiemiraateissa käytiin viikonloppuna, tästä keskustevat työelämäprofessori Hanna Smith ja tutkija Tyyne Karjalainen. Olemme riippuvaisia teknologiayhtiöiden digitaalisista palveluista. Voiko niiden toimivuutta käyttää voimapolitiikan välineenä? Toisessa studiokeskustelussa vieraina tutkijatohtori Otto Kässi ja teknologiajohtaja Joel Pihlajamaa. Lisäksi kuulemme Somalian kurinpitolaitoksista ja mielenosoitusten yltymisestä Yhdysvalloissa. Lähetyksen juontaa ja toimittaa Mari Sarolahti. Tuottajina Rasmus Montonen ja Petri Kejonen, toimittajana Kreeta-Maria Kivioja.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viikon jaksossa Jussi ja Toivo pohtivat, miksi Eurooppa on niin voimaton Donald Trumpin mahtailun edessä. Lisäksi puntaroidaan elinkeinoelämän veronkevennyshaaveita ja niiden oikeutusta.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Sveitsin Davosissa järjestettävään maailman talousfoorumiin odotetaan puhujaksi muun muassa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Sveitsistä. Yhdysvaltojen ja Euroopan välit ovat kiristyneet. Mistä EU löytää uusia kauppakumppaneita, jos tullisota Yhdysvaltojen kanssa alkaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. DNA sulkee Lahdessa tänään viimeisen lankapuhelinkeskuksensa. Liittyykö lankapuhelinverkon sulkemiseen riskejä? Puhelimessa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Minkälaisia bisnesmahdollisuuksia avaruudessa on? Keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Heidi Kuusniemi, työ- ja elinkeinoministeriö johtava asiantuntija Tero Vihavainen ja avaruusteknologiayritys Iceyen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Laurila. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Mari Sarolahti ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Studiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 15.1.2026. ℹ️ LÄHTEET: Grönlannin itsenäistyminen: https://yle.fi/a/3-6318568 Grönlannin liittäminen Yhdysvaltoihin: https://yle.fi/a/74-20203539 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trump (3:05) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (10:54) Historia (12:20) Eurooppa (25:53) Etsikkoaika (30:17) "Pahuuden akseli" (33:39) Tunteet (41:13) Media (45:57) MAGA (47:31) Iran (55:14) Voimankäyttö (1:05:53) Venezuela (1:11:51) Etupiirit (1:15:57) Kansainvälinen oikeus (1:24:38) Grönlanti

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Veikka: Suomalaiset vaikuttajat moralisoivat temuttajia, “heikosti suoriutuvia ihmisiä”. Temuttaminen on Suomessa kuitenkin pienituloisten, yksinhuoltajien, eläkeläisten ja periferioissa asuvien harrastus. Pitäisikö ilmiötä ennemmin yrittää ymmärtää kuin katsoa nenää pitkin? Pontus (1): Ammattiliitot ovat alakynnessä suhteessa työnostajapuoleen. Tämä on osin liittojen oma syy, sillä ne ovat kiinni rapautuvassa palkkatyöyhteiskunnassa eivätkä osaa ottaa ihmisten haluja ja työn muutosta vakavasti. Edessä on kolme strategiaa, joista ainakin yksi voi pelastaa liitot. Pontus (2): Eurooppa on ajautumassa malliin, jossa se tarvitsee kipeästi siirtotyövoimaa mutta ei halua siirtolaisia yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Työvoimaa tuodaan määräaikaisesti, sen oikeuksia rajataan ja kansalaisuuden saamisesta tehdään hyvin hankalaa. Tuloksena on “Eurokafala”, pysyvä toisen luokan työväen kasti, joka normalisoi hyväksikäytön ja muistuttaa häiritsevästi järjestelmää, jota Eurooppa vielä äskettäin paheksui Persianlahdella. Suosituksissa Tieteiden yön parhaat palat 22. tammikuuta., Jaakko Pallasvuon teos “Mouthing the Words” ja Daniil Kozlovin teos “Ryssä”. Lehtikatsauksessa pohditaan vasemmiston kaupungistumista, nuorten ja eläkeläisten radikalisoimista sekä kuluttamisen ja elämänlaadun suhdetta. Jaksossa mainittuja asioita: Financial Times: Europe's second-class citizens https://www.ft.com/content/432948ca-2f30-4ad0-a3cf-109d8fc3312b Journalisti: Ammattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti https://journalisti.fi/artikkelit/2025/12/ammattiyhdistysliike-on-rakentanut-suomeen-vuosikymmenet-yhteiskuntarauhaa-nyt-liitot-miettivat-kannattaako-yha-olla-kiltti/ Mies Q&A 1 Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa Jaakko Pallasvuo: Mouthing the Words Daniil Kozlov: Ryssä Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa Tieteiden yön tärpit: https://www.tieteidenyo.fi/fi#ohjelma https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/ilmastopuheen-paradoksit-miksi-tieto-ei-johda-tekoihin https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/suomalaisten-tyolaisten-paratiisi-neuvostoliiton-vetovoima-sotien-valisena-aikana https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/miten-asuinalueiden-eriytyminen-haastaa-helsingin-sosiaalisen-kestavyyden https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/kuvittelumatka-reilun-vihrean-siirtyman-tulevaisuuteen https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/vuosi-trumpin-uuden-hallinnon-kanssa https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/sairaaksi-marinoitu-broileri https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/valtsikan-yo-tieto-ja-yhteiskunta-algoritmien-ja-tekoalyn-aikakaudella

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eurooppa-neuvostolta odotetaan tänään merkittäviä päätöksiä Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Miten varat voitaisiin parhaiten valjastaa Ukrainan hyväksi? Keskustelemassa sotatieteiden tohtori, turvallisuuspolitiikan tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista ja vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Euroopan keskuspankki kertoo tänään rahapolitiikan suunnasta, kun euroalueen keskuspankkien johtajat kokoontuvat Frankfurtiin. Pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ennakoi korkokokouksen antia. Uutiset ovat täynnä kriisejä ja huolia, joiden ymmärtäminen voi olla yhtä aikaa sekä tärkeää että raskasta. Millaisiin positiivisiin asioihin voitaisiin haastavina aikoina tukeutua? Keskustelemassa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela ja Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja. Millaisia valheellisia väittämiä Suomesta leviää sosiaalisessa mediassa ja ketkä niitä levittävät? Asiasta kertoo toimittaja Satu Helin Ylen verifiointitiimistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajana Elina Sonkajärvi.

Keskustelut Ukrainan tilanteesta ja mahdollisesta rauhansuunnitelmasta jatkuivat eilen Berliinissä. Mukana olivat Yhdysvaltojen ja Ukrainan lisäksi EU, Nato ja monet eurooppalaiset maat. Otettiinko askelia rauhaa kohti? Berliinistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo ja studiossa keskustelevat johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki valtiollisesta siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä sekä vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio rauhanrakennusjärjestö CMI:stä. Eduskunta päättää tänään hallituksen esityksestä suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamisesta ja kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta. Lakiesityksestä on noussut poru etenkin sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousvaliokunta teki siihen lisäyksen, joka sallisi myös karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen. Keskustelemassa valiokuntaan kuuluvat kansanedustajat Ritva Elomaa (ps.), Piritta Rantanen (sd.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Länsirata-hankkeen jatkosta Salon ja Lohjan valtuustojen eilisten päätösten jälkeen kertoo Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen. Milano-Cortinan helmikuisten talviolympialaisten valmisteluiden lukuisista vastoinkäymisistä tekee selkoa toimittaja Jenna Vehviläinen Roomasta. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anssi Väisänen ja Mari Sarolahti.

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentti Alexander Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja pääministeri Petteri Orpo sanoo ääneen, että Suomi ei ole valmis tarjoamaan Ukrainalle turvatakuita. Politiikkaradio ottaa tuoreisiin käänteisiin kiinni. Valmistautuuko Eurooppa pakon edessä hyväksymään ratkaisun, joka palkitsee Venäjää? Onko Donald Trumpin mielistely ollut oikea linja, kun USA on toiminut liittolaisten selän takana? Mikä puhuu sen puolesta, että rauha Ukrainaan voisi syntyä, mikä sen puolesta, että ei? Aiheesta ovat keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Toimittajana Antti Pilke.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kolonialismi on merkittävä osa maailmanhistoriaa. Voisi erehtyä luulemaan, että se oli vain historiallinen vaihe, jolloin Eurooppa sorti muuta maailmaa. Kyse on kuitenkin paljon syvemmästä asiasta, joka muokkasi niin valloittajamaita kuin alistettuja kansoja. Se muutti perustavanlaatuisesti molempia. Siksi nykyään puhutaan yhä useammin dekolonisaatiosta, jolla pyritään ainakin kulttuurisesti sovittamaan vanhoja vääryyksiä. Se voi loppujen lopuksi osoittautua mahdottomaksi. Aiheeseen on perehtynyt syvällisesti yleisen historian dos. Janne Lahti.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Onko Israelilla ja pääministeri Benjamin Netanjahulla Yhdysvaltain ja presidentti Donald Trumpin siunaus maaoperaatiolle Gazassa? Miten Israelia voidaan painostaa lopettamaan hyökkäys? Haastattelussa apurahatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.