Podcasts about eurooppa

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Romanialaiset äänestävät tänä viikonloppuna itselleen uuden presidentin, katsannoltaan joko äärinationalistisen Trump-fanin tai Eurooppa-mielisen pormestarin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa äänestetäänkin paitsi presidentistä, myös koko Romanian suunnasta. Hienoisena ennakkosuosikkina vaaleihin lähtee äärinationalistinen George Simion, joka voitti ensimmäisen kierroksen selvästi. Hänet haastaa Bukarestin pormestari Nicușor Dan. Ohjelmassa kuullaan romanialaisilta vaalinalustuntoja ja selviää, mikä EU:hun penseästi suhtautuvassa Simionissa kansaan vetoaa. Romanialaistaustainen palkittu korruptiontorjunnan asiantuntija arvioi ohjelmassa, että Romanian populistinen äärioikeisto ratsastaa korruption vastaisuudella, vaikka käytännön näytöt korruptiontorjuntatyössä ovat vähäiset. Puolueen ensimmäinen ehdokas ja koko vaalien ensimmäinen kierros viime vuoden lopussa hylättiin Venäjän vaalisekaantumisen vuoksi. EU:hun penseästi suhtautuva Simion kerää kannatusta siitä huolimatta, että Romania on vaurastunut EU-jäsenenä selvästi. Romaniaa pitkään seurannut toimittaja arvioi, että EU on epäonnistunut saamaan viestiä läpi siitä, miten paljon Romaniaa EU-jäsenyys on auttanut maan talouskasvussa ja kehityksessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaisessa tienhaarassa Romania vaaleissa nyt on. Sen ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi 50 000 tilaajan kunniaksi Leevi ja Rami vastaavat yleisöltä tulleisiin kysymyksiin. Jakso on kuvattu 12.5.2025. ℹ OIKAISU 14:40 Itä-Aasialaisia maita ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Jaksojen jakaminen (1:55) Sotaväki ja yksityiselämä (11:03) Voiko fakta olla rasistinen? (19:25) Työtarjoukset medioilta (27:27) Oraviin reagointi (35:06) Eurooppa ja turvallisuus (56:00) Oletteko vasemmalla vai oikealla? (1:20:54) Podcast-jakson tuotanto (1:24:13) Käydyt koulut

Brittifutispodcastin jättijaksossa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola analysoivat muun muassa Eurooppa liigan finalisteja, Arsenalia ja hyökkääjiä markkinoilla. Sekä simuloivat kamppailun Mestarien liigan paikoista. Fish and chips -ravintolaa unohtamatta.*Ruben Amorimin kommentit (01:08)*Mitä nyt Arsenal? (18:15)*Mitä Evangelos Marinakisin purkautumisesta pitäisi ajatella? (46:38)*Simulaatio Mestarien liigan kamppailusta (58:48)*Fish and Chips (1:13:07)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 12.5.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Minnan tietokoneelle on ilmestynyt kiehtova kuva, joka saa Kimmon ja Minnan romantisoimaan kyseistä rakennusta. Myös tänään vietettävä Eurooppa-päivä avaa muistojen virran. Studiossa puhetta myös Šibboleteista, Muppeteista ja tietenkin uuden paavin valinnasta. Lisäksi selvitetään, mitä kaikkia nimityksiä äideistä käytetään ja annetaan tekoälyn keksiä juontajille paavinimiä! Ihanaa viikonloppua!

Minkälainen on Gazan humanitaarinen tilanne? Puhelimessa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestinnän asiantuntija Linda Nyholm. Israel kiihdyttää sodankäyntiä Hamasia ja hutheja vastaan. Mihin Israel pyrkii? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja Helsingin yliopiston tutkija Tiina Hyyppä. Saksan parlamentin eli liittopäivien on määrä äänestää aamupäivällä Friedrich Merz uudeksi liittokansleriksi. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo kertoo, millainen johtaja uusi liittokansleri on. Kirkolliskokous aloittaa avioliittoon vihkimistä koskevan mietinnön käsittelyn. Mistä piispojen esittämässä säännöksessä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä on kyse? Puhelimessa arkkipiispa Tapio Luoma. Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa kaivosveroa kymmenillä miljoonilla euroilla. Miltä Suomen kaivosalan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville.Vieraana Rasmus Junila!Tässä jaksossa:Mo Salah ja Virgil van Dijk solmivat 2 vuoden jatkosopimuksen. West Ham voitto. Arsenalin tilanne. Valioliiga yliarvostettu? Leicester ennakko.KEVÄTTAPAAMINEN!Yhdistyksen kevättapaaminen on pääsiäissunnuntaina 20.4. Turussa!Paikka: Holvi2 - Sauna- ja kokoustilat, Hämeenkatu 2, 20500 TurkuOvet: 15:00-23:00Tarjolla pientä purtavaa ja loistavaa seuraa!Omat juomat, pyyhkeet ja uikkarit mukaan!Yhdistys:Kauppa - ⁠⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's,VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar,VAASA - Office, KOUVOLA - Old Tom, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub JaakkoMusic by KIEO!@kieomusicAIKAJANA:00:00:00 - Sopimusuutiset00:24:20 - West Ham00:59:30 - Arsenal01:05:20 - Valioliiga vs muu Eurooppa01:23:55 - Leicester

Miten Eurooppa reagoi Trumpin tulleihin? Keskustelemassa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, tutkimusjohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Wigellin ja Ronkaisen mukaan globalisaation aika on päättymässä, ja Eurooppa alkaa herätä toimimaan. Karismo arvioi, että USA:n tullit vauhdittivat Saksan hallitusneuvotteluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Markkinoilla on rytissyt, kun Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat laskeneet. Tässä jaksossa Lippo ja Antti tarkastelevat, miksi Euroopan talous näyttää vahvistuvan samalla, kun Yhdysvallat kamppailee laskusuunnan kanssa.Miksi Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat hermoilleet? Miten Trumpin toimet, kuten tullit ja veroalennukset, vaikuttavat talouteen? Miltä Helsingin pörssin tilanne vaikuttaa globaalissa myllerryksessä? Tervetuloa kuuntelemaan Pörssipuhetta, joka pitää sinut ajan tasalla talouden muutoksista. Seuraa meitä somessa:➡️ X: https://x.com/OPsijoittaminen➡️ Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/➡️ Spotify: https://open.spotify.com/show/3U9hh7XwxaDfAsnHTOOzxa?si=038f97138c774136Yrityspankki Oyj Markets (OP Markets) on laatinut tämän materiaalin markkinointitarkoituksessa. Materiaali ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat OP Marketsin mielipidettä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Materiaalissa esitetyt arvot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita OP Markets pitää oikeina ja luotettavina. OP Markets ei kuitenkaan takaa sitä, että esitetyt tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Materiaalissa ei huomioida kenenkään yksittäisen henkilön sijoitustavoitteita, taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja - tietämystä tai muita seikkoja. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. OP Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman OP Marketsin suostumusta.OP Yrityspankki Oyj:n Pankki- ja Sijoitustoimintaan kuuluvalla liiketoiminta-alueella voidaan käydä omaan lukuun arvopaperikauppaa ja laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä. Lisäksi liiketoiminta-alueella voidaan tarjota liikkeeseenlaskuun ja emission takaamiseen liittyviä palveluja ja rahoitusvälineitä koskevaa sijoitusneuvontaa sekä harjoittaa toisen lukuun arvopaperien myyntiä, ostoa ja välitystä. Asiakastoimeksiantoihin perustuvat rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun liittyvät Corporate Finance -toiminnot on eriytetty sijoitustutkimuksesta ja välitystoiminnasta liittyvistä toiminnoista OP Ryhmän eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen mukaisesti sekä fyysisesti että operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi eturistiriitatilanteita on tunnistettu, että OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja on Kesko Oyj:n hallituksen jäsen, OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen on Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen sekä OP Yrityspankki Oyj:n toimitusjohtaja Uponor Oyj:n hallituksen jäsen. Näiden eturistiriitatilanteiden ei arvioida vaarantavan OP Yrityspankki Oyj:n Analyysi-tiimin Kesko Oyj:tä, Raisio Oyj:tä sekä Uponor Oyj:tä koskevan sijoitustutkimuksen puolueettomuutta ja riippumattomuutta.Rahoitusvälineisiin (sisältäen muun muassa osakkeet ja ETF-tuotteet) sijoittaminen sisältää aina riskin. Rahoitusvälineiden arvoon ja niiden arvon tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muutokset yhtiöiden toimintaympäristössä, muutokset taloudellisissa suhdanteissa, rahoitus- ja sijoitusmarkkinaolosuhteet, korkotason muutokset ja valuuttakurssimuutokset. Rahoitusvälineen historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä rahoitusvälineen historiallisen kehityksen perusteella voi arvioida sen tulevaa arvonkehitystä. Tulevaisuutta koskevat ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu osittain tai kokonaan. Rahoitusvälineiden hinta voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamastaan summasta tai koko sijoittamansa summan kokonaan. OP Markets ei vastaa sisällön mahdollisista puutteista tai virheistä, eikä sen perusteella tehtyistä tai tehtävistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuun tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse.

Moldovalaisen teatterintekijä Nicoleta Esinencun suomeksi ilmestyvä näytelmä Edistyssinfonia luo rujon kuvan Euroopan eriarvoisuudesta itäeurooppalaisten siirtotyöläisten näkökulmasta. Eurooppalaisesta poliittisesta teatterista ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa näytelmän suomentaja, toimittaja Tuukka Tuomasjukka, kriitikko Maria Säkö ja Kansallisteatteriin Jumalat-näytelmän ohjannut Juhana von Bagh. Myös Jumalat-näytelmä kysyy, miltä Eurooppa näyttää teatterilavalta käsin. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Tänään järjestetään Eurooppa-neuvoston kokous, jossa on tarkoitus jatkaa keskusteluja Euroopan puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Ukrainaa koskevasta tuesta ei ole viikon mittaan puuttunut käänteitä. Millaisten periaatteiden eteen EU on joutumassa tukensa kanssa? Siitä keskustelemassa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Aiheesta raportoi myös EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu Brysselistä. Taiwanilainen mikrosiruvalmistaja TSMC ilmoitti alkuviikosta 100 miljardin dollarin investoinnista kolmeen puolijohteita valmistavaan tehtaaseen Yhdysvalloissa. Millaisia seurauksia sillä on koko maailmaa pyörittävään puolijohdemarkkinaan, teknologiankehitykseen ja turvallisuuspolitiikkaan? Tätä avaa Pekingistä tilannetta seurannut Kiinan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Alue- ja kuntavaaleissa äänestetään huhtikuussa. Millaisista asioista näissä vaaleissa valitut edustajat päättävät ja millaista tietoa se vaatii? Kunta- ja aluepäättämisen arjesta ja toiminnasta keskustelevat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta ja apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mira Stenström ja Mikko Haapanen, tuottajana Justus Laitinen.

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurooppa voi ratkaista sodan rahalla, vieraana Valtteri AhtiYhdysvallat uhkaa kääntää selkänsä Ukrainalle ja Euroopalle. Mitkä ovat Euroopan pelimerkit neuvotteluissa Trumpia vastaan? Entä miten markkinat ovat reagoineet Trumpin isoihin avauksiin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Vieraana tällä viikolla varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Kestääkö EU:n yhtenäisyys Trumpin spektaakkelipolitiikan paineessa? Onko Eurooppa Neurooppa: hajanainen ja epävarma peluri, jolla ei ole yhteistä visiota Ukrainasta ja suhteesta Trumpiin? Luottaisitko EU:n voimaan, jos olisit ukrainalainen? Ohjelmassa puhutaan EU:n ja Suomen roolista Trumpin pelilaudalla. Vieraana akatemiatutkija Timo Miettinen.

Miksi Usa halusi palauttaa suhteet Venäjään? Onko Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja todella muuttunut? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista. Miten hallituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet muihin tukiin? Haastateltavana Kelan tutkija Tuija Korpela. Kuinka huumekuolemia torjutaan? Hallituksen tuore ohjelma kohdistaa 10 miljoonaa euroa huumekuolemien torjuntaan. Mitä tällä summalla saadaan aikaiseksi? Keskustelemassa toiminnanvastaava Juha Sededgren Tukikohta ry:stä ja Jenny Kaasinen-Wickman A-klinikkasäätiöstä. Eu-komissaareja vierailee tänään Helsingissä. Millaisia tavoitteita Suomella on EU:ssa? Haastatetaltavana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Jean Monnet -professori Hanna Tuominen. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Nevalainen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Euroopan turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut paljon viimeisen viikon aikana. Mikä on Suomen rooli muuttuvassa tilanteessa? Studiossa kansanedustajat Jarno Limnéll (kok.), Jani Mäkelä (ps.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Miksi Euroopan on niin vaikeaa sopia turvallisuuden vahvistamisesta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Berliinistä, toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta ja toimittaja Rain Kooli Tallinnasta. Päivittäistavarakaupan myymälöiden lakko alkaa keskiviikkona. Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Osuuskauppa Hämeenmaan ryhmäpäälliköltä Ville Kiviseltä Lahden Prismasta sekä SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ja EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen näkemykset siitä, mistä työmarkkinoilla nyt kiikastaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa tärkeimmistä kulttuuri- ja media-aiheista ja arvokysymyksistä viikon varrelta ovat keskustelemassa tutkija Jori Grym, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja professori Laura Kolbe. Aiheina mm. miten tekoäly muuttaa todellisuuttamme ja kielen oppimista. The Brutalist -elokuvassa on näyttelijän aksenttia paranneltu teloälyn avulla. Keskustelussa on myös Euroopan idea, onko Eurooppa väsynyt ja hukassa Trumpin uhon edessä ja Venäjän uhatessa idässä? Lähetyksessä käsitellään myös miksi työpaikkojen monimuotoisuuskoulutuksista on noussut kulttuurisota. Trump kielsi valtaan noustuaan liittovaltion DEI-hankkeet ja Yhdysvalloissa yritykset myös lakkauttavat koulutuksia.

Battle of Britain. Seinä Kolmannelle brittifutispodcastin erikoisjaksossa Pauli Loukola jalkaantui Manchesterin kaduille Eurooppa liigan tärkeässä ottelussa. Miksi Rangersin ja Manchester Unitedin kannattajat eivät pidä toisistaan?Kiihkeydeltä ei vältytty tälläkään kertaa, kun lukuisat Rangersin kannattajat saivat lippuja kotikatsomonosiin. Se johti lukuisiin tappeluihin ja pidätyksiin Manchesterin illassa. Nauhoitettu 23.1. 

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Davosissa odotetaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puhetta. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi. Onnistuuko Eurooppa ottamaan suurempaa roolia? Kuinka EU pärjää suurvaltakilpailussa? Keskustelemassa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä EU-asioiden johtaja, Lotta Nymann-Lindegren Elinkeinoelämän keskusliitto. Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan luontopaneelien riippumattomuudesta. Haastateltavana ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitto Mitä on suomalainen ilmastopolitiikka? Keskustelemassa ympristövaliokunnan jäsenet kansanedustajat Sara Seppänen (ps.), Noora Fagerström (kok.) sekä Krista Mikkonen (vihr.). Kiinalaisen median anteja on lukenut kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara.

Ukrainan tulevaisuuden pohtiminen on kiihtynyt vuoden vaihduttua. Minkälaisin ehdoin ukrainalaiset voisivat suostua rauhaan? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta. Studiossa kysymystä pohtivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Amerikkalainen miljardööri Elon Musk on aiheuttanut närää kannanotoillaan, joiden koetaan puuttuvan Euroopan maiden sisäisiin asioihin. Miten Muskin kannaottoihin on suhtauduttu Saksassa ja Britanniassa? Eurooppa-toimittaja Anna Karismo raportoi Berliinistä ja kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley Lontoosta. Studiossa Muskin poliittisesta vaikutusvallasta on keskustelemassa akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Saksa on yksi Euroopan suurista - niin taloudellisesti kuin poliittisesti - mutta nyt Saksa on ajautunut sisäpoliittiseen kriisiin - ja etsii suuntaa myös Euroopassa. Mitä Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ajattelee maailmanmenosta nyt? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi. Eu-huippukokouksessa pohditaan EU:n suuntaa, muuttoliikettä ja sotatantereita. Keskustelemassa yliopistolehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Ranskaa kuohuttanut oikeudenkäynti päättyy tällä viikolla. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Kuinka uusi mineraalistrategia ottaa huomioon luontoarvot? Onko strateginen autonomia tärkeämpää kuin luonnonsuojelu? Keskustelemassa teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitto. Haastateltavana myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen. Tanskalaisia lehtiä on lukenut Karoliina Kantola. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara

Brysselin koneen vieraana on vastavalittu komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut työnsä edeltäjiään haastavammassa tilanteessa. Maailmanpolitiikan epävakaus, turvallisuusvaje, huono taloudellinen tilanne ja eurooppalaisten arvojen haastaminen nakertavat EU:n yhtenäisyyttä. Miten Eurooppa pärjää ja mitä komissio aikoo tehdä eurooppalaisen asian edistämiseksi? Jakson toisella puoliskolla kysymme Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elolta, mikä on Euroopan paikka suurvaltapolitiikan pyörteissä. Onko nationalismi palannut Eurooppaan ja mitä se tarkoittaa EU:n yhtenäisyyden kannalta? Toimittajana Salla Jantunen.

Eurooppa odottaa Trumpin päätöksiä: millainen on USA:n presidentin käsikirjoitus Ukrainan tulevaisuudelle? Onko Ukrainan tie Natoon suljettu? Miten sodan voitto ja häviö määritellään? Millainen raja tulee syntymään keskelle Eurooppaa? Ohjelmassa keskustellaan Ukrainan ja Venäjän tulevaisuudesta sodan sumussa. Vieraina ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Syyriassa vaihtuu valta. Millaista hallintoa al-Assadin hallinnon kaataneilta kapinallisilta voi odottaa? Studiossa tutkija Mohammed Hadi Ulkopoliittisesta instituutista sekä Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Turkista raportoi toimittaja Maija Liuhto. Ranskan hallitus kaatui ja Saksan hallituksen luottamuksesta äänestetään ensi viikolla. Kuinka vahva EU on? Keskustelemassa Euroopan parlementin jäsenet Mika Aaltola (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Jussi Saramo (vas.). Lähetyksessä kuullaan myös Romanian presidentinvaaleja seuraavan Eurooppa-kirjeenvaihtajan Anna Karismon raportti. Ylen MOT selvitti kuuluisan hedelmöitysklinikan toimintaa. Toimittaja Johanna Mattinen kertoo, mitä selvisi. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä ja Mira Stenström, tuottaja Marija Skara.

Ensimmäisen maailmansodan loputtua Eurooppa oli murroksessa: Vanhat valtakunnat luhistuivat ja niiden raunioista nousi uusia ideologioita ja kansakuntia. Tässä jaksossa puhutaan näistä uusista valtioista suurimman, eli Neuvostoliiton alkuajoista, laajenemispyrkimyksistä ja siitä salaisesta pelistä, mitä esirippujen takana käytiin sosialistisen maailman, vanhojen valtakuntien sekä uusien kansakuntien välillä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään julkaistu Arto Koskisen Marskin Kuriiri, joka löytyy näppärästi alla olevan linkin kautta.https://www.suomalainen.com/products/marskin-kuriiri-2?srsltid=AfmBOoo5jrWcOH-6t1Tfp8v8-KGvFLHxZLEnEn2ymbv0uT3m1goO-yGa

Yhdysvaltain presidentinvaalit voittanut Donald Trump on luvannut tuoda rauhan Ukrainaan yhdessä vuorokaudessa. Millainen mahdollisuus presidentti Joe Bidenillä on toimia Ukrainassa ennen kuin Trump aloittaa tehtävässä 20. tammikuuta? Keskustelemassa Ukraina-tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Sitran Ennakointi ja koulutus -toiminnon johtaja Veera Heinonen. Millainen rauha Ukrainaan voidaan saada? Voiko Venäjä tyytyä mihinkään muuhun kuin voittoon sodassa? Entä miten Suomi ja Eurooppa voivat nyt auttaa Ukrainaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

Euroopassa seurataan jännittyneinä Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Erityisesti Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon huolettaa. Kamala Harrisia pidetään transatlanttisten liittolaissuhteiden kannalta varmempana valintana. Ohjelmassa käydään sekä Pariisissa että Lontoossa kysymässä asiantuntijoilta, millaisia epävarmuustekijöitä Euroopan näkövinkkelistä Yhdysvaltain vaaleihin sisältyy. Lisäksi yhdysvaltalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat arvioivat ovatko huolet aiheellisia. Ohjelman lopuksi kuullaan Moskovasta, miten Venäjällä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin suhtaudutaan.Valtiollinen media mustamaalaa demokraattien Kamala Harrisia, mutta valtionjohto antaa ymmärtää, että molemmat ehdokkaat ovat Venäjän kannalta huonoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomi & Eurooppa ovat jäämässä jalkoihin kun Yhdysvaltojen talous porskuttaa. Meidän onkin suunnattava katseemme länteen! Mitä me voimme oppia amerikkalaisilta kollegoiltamme? Studiossa asiasta keskustelemassa Taneli Rantalan seurassa vuosikymmeniä Yhdysvalloissa liiketoimintaa pyörittänyt HackerOne:n toimitusjohtaja, sarjayrittäjä, sijoittaja, kunniakonsuli ja aktiivinen liike-elämän ja startup-kentän vaikuttaja Mårten Mickos.Puhumme tilanteen vakavuudesta, kulttuurin eroista vahvuuksineen ja heikkouksineen, sekä tietysti opeista, joita me suomalaiset yritysjohtajat voimme napata Amerikan kollegoilta. Nyt on aika ajatella isosti - nyt on aika tehdä asioita Amerikan meiningillä!Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Eurooppa yrittää suitsia digijättejä, jotta rikollinen ja vahingollinen sisältö saataisiin siivottua somealustoilta. Arvostelijoiden mukaan sääntely rajoittaa sananvapautta. Ohjelmassa kuullaan EU-komission edustajalta, millaisia keinoja unioni käyttää tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa sääntelypaketissaan, digipalveluasetuksessa. Säädösten noudattamatta jättämisestä yhtiölle voidaan langettaa muun muassa mittavat sakot. Viestintäpolitiikan asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hyvin sääntely on tehonnut. Komissio on antanut usealle somejätille jo selvityspyynnön muun muassa siitä, miten ne suojelevat alustoillaan lapsia. Verkkovihaa vastaan kamppailevan brittijärjestö on joutunut pikaviestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin oikeustoimien kohteeksi, kun se avosteli Muskin toimintaa. Ohjelmassa kuullaan järjestön edustajalta, millaista valtaa Musk käyttää. Lisäksi kysytään sosiaalisen median yhtiöitä seuraavalta analyytikolta, miten sijoittajat ja toisaalta mainostajat ovat reagoineet somejättien tiukentuvaan säätelyyn. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Uutiset ja sää radiossa, oikaisu: Pääministeri Petteri Orpo on selittänyt poisjääntiään korkeantason Eurooppa-kokouksesta eikä EU-kokouksesta, kuten lähetyksessä mainitaan. Orpon sijaan Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen heinäkuussa osallistui presidentti Alexander Stubb. Kokouksen aikaan lomaillut Orpo sanoo asettaneensa perheensä edelle ja selvittäneensä virkamiehiltä, että presidentti voi tarvittaessa sijaistaa pääministeriä.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

EU-maiden johtajat eivät ole päässeet sopimukseen EU:n tärkeimpien johtotehtävien nimityspaketista. Italian pääministeri Geogia Meloni on suivaantunut esitettyyn ratkaisuun, jossa keskustaoikeiston Ursula von der Leyen saisi jatkokauden komission puheenjohtajana, Portugalin entinen sosialistipääministeri António Costa nimitettäisiin Eurooppa-neuvoston johtoon ja Viron liberaali pääministeri Kaja Kallas nousisi EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi. Melonin mukaan keskustaoikeisto, sosialidemokraatit ja liberaalit yrittävät jakaa huipputehtävät keskenään. Euroopan parlamentissa Georgia Melonin johtama Italian veljet -puolue kuuluu laitaoikeiston ECR-ryhmään. Eteneekö EU:n johtajaruletti torstaina alkavassa huippukokouksessa, vai onko nimityspaketti vaarassa kaatua? Kääntyykö yritys rajata laitaoikeisto tärkeimpien johtajanimitysten ulkopuolelle nimityspakettia vastaan? Vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk. / re), Aura Salla (kok. / epp) ja Jussi Saramo (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskassa äärioikeisto marssi eurovaaleissa murskavoittoon ja ajoi presidentti Emmanuel Macronin uusiin vaaleihin. Nouseeko äärioikeisto valtaan Ranskassa Macronin sisäpoliittisen uhkapelin myötä? Ennakoiko perussuomalaisten romahdus sisäpoliittista välienselvittelyä? Eurovaalien tulosta analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta, sekä Politiikkaradion tuottaja Tapio Pajunen ja toimittaja Linda Pelkonen.

Saako äärioikeiston nousu, luontokato tai maatalouden ongelmat äänestäjät eurovaaleissa liikkeelle? Nostaako sota Ukrainassa vaalien äänestysprosenttia? Hetkauttaako Venäjän uhka EU-kansalaisia eripuolilla Eurooppaa? Mihin kohtalonkysymyksiin kansalaiset eripuolilla Eurooppaa haluavat ottaa eurovaaleissa kantaa? Eurovaalien ennakkoasetelmia analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä entinen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja MTV-uutisten kolumnisti Helena Petäjistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa EU:n pitäisi tehdä? Keskustelemassa eurovaaliehdokkaat Sirpa Pietikäinen (kok), Timo Huhtamäki (vihr.) ja Venla Kajan (kesk.). Pietikäinen ja Huhtamäki pitävät EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta 2050 mennessä on liian kunnianhimoton. Kajan pitää 2050 tavoitetta sopivana, vaikka myöntää, että linja ei ole päästöjen näkökulmasta riittävä. Hiilineutraalius vuonna 2050 on Pietikäisen ja Huhtamäen mukaan ”aivan liian myöhään”. Poliittista painetta höllätä ilmastotavoitteista kuitenkin on. Laitaoikeistolaiset ryhmät pitävät esillä ilmastotavoitteesta pakittamista. Pietikäinen korostaa, että ilmastotoimista pakittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Entä mitä EU voi tehdä kuudennen joukkosukupuuton pysäyttämiseksi? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kotirouvakulttuuri elää täällä yhä vahvana. Näin kuvaa Saksaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Anna huomauttaa, että Suomessa unohtuu usein, kuinka vanhoillisia monet Euroopan maat ovat. Tällä hetkellä moni maa on muuttumassa entistä konservatiivisemmaksi. Tämä näkyy muun muassa aborttioikeuden kaventumisena Puolassa, Kroatiassa ja Italiassa. Samalla avoimen naisvihamieliset asenteet ovat vahvistuneet. Parhaillaan EU käy vaaleja, joissa voiton näyttää korjaavan oikeisto. Se tarkoittaa, että monet oikean laidan kansalliskonservatiiviset puolueet saavat lisää valtaa. Keskeisimmät kysymykset koskevat nyt keskustaoikeistoa, jolla on parlamentissa eniten paikkoja. Suostuuko se yhteistyöhön äärilaidan kansalliskonservatiivien kanssa? Kuinka vahvasti oikealle Eurooppa kääntyy? Annan mukaan muutoksen tuulet puhaltavat voimalla ja Euroopan yhtenäisyys on koetuksella. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea? EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla. Se on kuvattu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 21.5.2024. Tapahtuman koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134301&playerId=38521893&assetId=294339202

Eurovaalit ovat vaikea rasti RKP:n puheenjohtajalle, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Oppositiosta on ihmetelty siitä, että Henriksson vastustaa yhteistyötä perussuomalaisten ryhmän kanssa europarlamentissa, mutta on perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa Suomessa. Tentissä kysytään muun muassa sitä, miksi RKP on Eurooppa-politiikassa eri linjalla kuin hallituksessa, onko Suomen nuukailu EU:ssa omien etujemme vastaista ja haluaako RKP pimeitä kesäiltoja. Ylen tuoreimman kannatuskyselyn mukaan RKP uhkaa menettää ainoan paikkansa Euroopan parlamentissa. Uhkaako Henriksson jäädä historiaan puheenjohtajana, jonka aikana RKP menetti paikkansa? Toimittajana on Antti Pilke.

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ

EU-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet kuin jing ja jang. Perussuomalaiset ovat ajaneet vuosia Suomen EU-eroa. Kokoomus on ilmoittanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue. Onko yhteinen EU-liima uusien eurovaaliohjelmien myötä puolueilla löytynyt? Miksi perussuomalaiset alleviivaa uudessa eurovaaliohjelmassaan olevansa Suomen Eurooppa-myönteisin puolue? Miksi kokoomus viittaa eurovaaliohjelmassaan perussuomalaisten vanhaan iskulauseeseen? Onko perussuomalaisten EU-eropuheiden muuttuminen potentiaaliseksi EU-eroksi kädenojennus kokoomusta äänestäville? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.