Podcasts about Aurinko

Aurinko se vain paistaa ja podcast-vierailut jatkuvat! Kevätkauden toinen vierailija on muusikko, lauluntekijä, esikoiskirjailija sekä tietenkin innokas videopeliharrastaja Samae Koskinen! Jakson juontajana toimii tuttuun tapaan Niko Lähteenmäki. Jaksossa käydään läpi muun muassa Samaen uran eri vaiheita musiikin saralla sekä tiedustellaan, miten miehen sooloura lopulta alkoikaan. Samae kertoo myös suhtautumisestaan politiikkaan, esikoiskirjastaan Aina on itketty sekä tietenkin rakkaasta videopeliharrastuksestaan. Pohdimme sen ohella laajemmin myös pelimusiikkia itsessään ja sitä, kuuluvatko vuosien saatossa kuullut melodiat kenties Samaen omassa musiikissa. Mies ehti juttelemaan myös viime aikaisista pelailuistaan ja katsotuista sarjoista mediakörnerissa. Samaella aikaa vievät tällä hetkellä lähinnä tuorein Call of Duty, Balatro ja roguelike The Bazaar, kun taas Niko seikkailee edelleen Final Fantasy XVI:n maailmassa. Lisäksi puhetta riittää tuoreesta Split Fiction -co-op-seikkailusta, yhteistyöpeleistä noin muutenkin sekä Super Mario Odysseyn mahtavuudesta. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan! Tämä jakso on nauhoitettu 22.3.2025. Alkubiisi: Alleycat Bit Blues, by: Tomi Ruuska Väliaikabiisi: OutRun the Highway, by: Jukka K. Loppubiisi: Haistakaa persettä, by: Samae Koskinen Kuuntele jakso Spotifysta! Samae itse löytyy muun muassa seuraavista paikoista: Kotisivut YouTube Bluesky Instagram Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Blueskyssa hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä Foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä

Auringossa alkoi tapahtua 7.5.2024. Rajut purkaukset viittasivat siihen, että tulossa olisi suurin avaruusmyrsky pitkiin aikoihin – kenties jopa suurempi kuin koskaan nykyaikaisen teknisen yhteiskunnan aikana. Mitä tässä eräässä vuosisadan suurimmassa myrskyssä tapahtui? Miten se osattiin ennustaa? Nyt tiedämme, että myrsky oli erinomaisen näyttävä, mutta ei kovin vaarallinen. Aurinko on kuitenkin nyt hyvin aktiivinen, ja uuden, voimakkaan avaruusmyrskyn mahdollisuus on suuri. Minkä mittaluokan aurinkopurkaukset lamauttaisivat toimintaamme maapallolla? Haastateltavina ovat Euroopan avaruusjärjestön avaruussäätoimiston johtaja Juha-Pekka Luntama ja Turun yliopiston avaruusfysiikan professori Rami Vainio. Toimittajana Jari Mäkinen.

Aurinko paistaa ja mieli tekisi kesäautoa. Kannattaako katseet suunnata avomaailmaan, vai voiko kesällä ajella muuten vain hauskalla autolla? Sopivaa kesäpeliä ovat studiossa etsimässä Aake Kinnunen ja Eetu Kokkonen. Tämä jakso saattaa siis käydä pahasti lompakon päälle.

Leevi ja Konsta vieläkin kahdestaan. Ainakin haukutaan ja kehutaan jotain jääkiekkojoukkueita ja pelaajia. (00:01) Alkulätinät (01:50) Joensuu jättää kaukalot (07:19) Najman Ilvekseen (10:40) SaiPan siirrot + Ojantakanen (19:59) Kurinpitodeleaatio + myös (01:17:23) ja (01:31:24) (37:10) Mailapelaamisen linja hukassa? (46:11) Lahti huutaa sommartider hej hej! (54:17) Kuka on HIFK:n viimeinen oljenkorsi? (55:36) Ei potkuja Ville Peltoselle! (59:30) Kivikova Kärpät ja tulikuuma tutkapari (01:07:45) Kumpi on kovempaa, teräs vai hunaja? (01:18:56) Lumet sulaa, Ilves myös (01:32:05) Jurmon NHL-sopimusanalyysi (01:35:35) Mestis-kurkkaus (01:40:34) Liigapörssi-lätinät (01:44:44) Loppupuheet

"Aurinko lemmi häntä puolestani" laulaa J.Karjalainen samannimisessä kappaleessaan. Auringon säteet hyväilevät meitä maapallolla eläviä silloin kun pääsevät kunnolla laskeutumaan toisinaan asuinympäristöämme verhoavan pilviverhon läpi. Aurinko pitää yllä kaikkea elävää ja siksi aurinkoa täytyisi kunnioittaa kaikin mahdollisin keinoin. Ihmiskunta ei onneksi pysty tekemään auringolle minkäänlaista harmia omilla toimillaan. Ei vaikka tahtoisi. Aurinko on ja pysyy. Ainakin vielä 5 miljardia vuotta. Blomis on tervehtinyt aurinkoa ja ottanut lähitähdestämme muutaman kuvankin elämänsä aikana. Ja tarinoi tänään kolmiosaisen trilogiansa keskimäisessä jaksossa auringosta. Koska hän voi.

Pojat puhuvat Liigasta jo 20. viikkoa putkeen. Kuunnelkaa tai älkää, alla aiheet: (00:01) Alkupuheet (00:44) OJ:n perintö, HPK ja Kiiskinen (08:08) Ovet käyvät Lahdessa (16:00) Tuulisen Jyväskylän pelaajaliikenne (21:00) Jatkosopimukset, SaiPan hopeareunus (26:44) Teipistä teippiin-kurinpitolautakunta (34:07) Vastaus Sahlstedin rukouksiin? (38:11) Viikon sonnit ja vasikat (43:59) Kärppien maalivahtitilanne huolestuttaa (46:59) Onko Ilveksen sulaminen kevään merkki? (51:00) PSA: Nick Ritchie (53:14) Micke-Max Åsten ja neljän maalin kausi (58:58) Palloseuran hunajainen viikko (01:02:26) Vähemmän hunajaisia uutisia (01:04:48) Viikon pelaaja (01:06:08) Viikon ottelutärpit (01:15:14) Puurojuhla-reportaasi (01:17:49) Liigapörssi-grillaus (01:23:09) Loppupuheet ja ilmoitukset

Radio Novan Aamussa Minna syyslomailee ja studiossa Kimmon ja tuottaja - Markuksen kanssa Nanna Bhose. Nanna taistelee kaamosta vastaa ja puhutaan elokuvista joita voi katsoa kymmeniä kertoja, kuuntele Iltapalat tästä!

Jussi Lilja ja Toni Perätalo Korkialta pohtivat uusiutuvan energian hankkeiden toimintaympäristöä. Sähkön hinta on laskenut mutta jäänyt historiallista tasoa korkeammalle. Tuuli- ja aurinkohankkeita edistää akkuteknologian kasvu ja vihreän vedyn potentiaali. Riskit ovat kiinteistökehitystä huomattavasti paremmin hallinnassa. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa. (00:00) Jussi Lilja toista kertaa #neuvottelija -kanavalla. Katso myös #neuvottelija 151 - Uusiutuva energia sijoituskohteena (00:40) Toni Perätalo kiinteistöpuolelta uusiutuvaan energiaan. Parempi toimiala, mutta voi ajatella voimalaitoskiinteistö-segmenttinä (02:01) Kansainvälinen vaihtelu energiakehityskohteiden olosuhteissa on suurta, kaikkia nostaa kuitenkin isot myönteiset trendit (03:08) Kriittiset äänet – YLE:n artikkeli Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi (03:40) Pitää olla edullista sähköä, jotta tulee investointeja. Muna-kana-ilmiö, eli enemmän sähköä kutsuu investointeja, ei toisinpäin (04:40) Suomen sähköverkko on iskussa. Tosin uusiutuvan energian projektit voivat hyötyä myös vaikeammista olosuhteista muissa maissa (05:25) Uusi ulottuvuus – akut ja jopa vihreä vetytalous. Uusi Korkian rahasto iskee kiinni erityisesti akkutalouteen. Vety on pidemmissä puissa, mutta jo nyt käytössä fossiilisesti tuotettuna (07:28) Niko Korteen ja SSAB:n kohtalokas päätös – muutetaanko Raahen yksikkö vihreän vedyn jättikäyttäjäksi (08:28) Korkian rahastohankkeet ovat kahdeksassa maassa Suomen lisäksi mm. Kanada, Espanja, Ruotsi ja lisää tulee (09:01) Tuuli ja aurinko yhä teknologiat – kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Aurinko yleisvoittaja, mutta Suomi suhteellisesti vahva maatuulessa (10:10) Sähkön hintapiikit ovat alhaalla mutta yleistaso jäänyt aiempaa korkeammalle (10:50) Agri-pv, eli maanviljelysmaan päälle asennetaan korkealle nostettuja aurinkokennoja. Vesikadon vähennys (12:10) Uusiutuvien energiaratkaisujen monikerroksellisuus on iso trendi. Hybridihankkeet ja maa-alan ja verkkoyhteyden hyödyntäminen (13:40) Elon Muskin kuluttajapuolen kaksisuuntaisuudesta sähköistyvään teollisuuteen. Kaikki minkä voi sähköistää kannattaa sähköistää. Vihreä vety 2030- (15:30) Akkuvarastojen kasvutrendi +25%/vuosi. Litiumakut dominoivat (16:40) Eurooppa hyötyy uusiutuvan energian kasvutrendistä monin tavoin (18:50) Uusiutuvien energiahankkeiden sijoitusprofiilin pituus jopa 40 vuotta. Tontin, sijainnin, verkkoyhteyden, jäännösarvon ja kierrätyksen merkitys (21:40) Maakohtainen osaaminen tärkeää. Naapurimaiden välinen yhteistyö ja säätövoima ydinvoimalla ja vesivoimalla (24:08) Hintaennusteen ja trendin merkitys uusiutuvan energian hankkeille. Johdannaisten rooli (25:48) Korkian rahastot keskittyvät teollisen kokoluokan aurinko-, tuuli- ja energiavarastointihankkeisiin, mutta eivät toteuta niitä. Hankkeiden ostajat ovat hyvälaatuisia (27:14) Taloudellinen tuotto ei ole ainoa kriteeri. Kestävän rahoituksen SFDR-asetuksen mukaiset artikla 8-periaatteet (29:39) Korkian rahastokuulumisia – ensimmäinen rahasto suljettu EUR 70 miljoonan tasolla. Korkia on perustanut uuden rahaston (30:27) Vihreän vedyn sveitsiläinen veitsi – potentiaali on iso mutta tulevaisuudessa. Michael Liebreich (31:02) Hajautus: sijoittaminen uusiutuvan energian hankkeisiin toimii parhaiten kymmeniin hankkeisiin hajautetulla portfoliolla. Korkia on suomalaisten omistama yhtiö, jolla on kokemusta jo viidestä rahastosta (34:00) Kysyntäriskit vs. murros fossiilisista uusiutuviin. Kutsu Korkian agraariasiantuntijoille pohtimaan agri-pv-trendejä. (36:22) Erikoissijoitusrahastojen lunastukset – huoli. Korkian suljettu 5+2 vuoden rahasto ei kärsi tästä ongelmasta (37:56) Uusiutuvan energian hankekehitys ei ole yhtä syklistä kuin kiinteistökehitys. Vastustusta hankkeille on vähemmän kuin luullaan. Maanomistajat kiinnostuneita sekä turve- että jättömailla (40:20) #neuvottelija Sisäpiiri 23 sähköautot - Jussin, Tonin ja Samin autot Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Päivän mietelauseena on ote Frans Emil Sillanpään esikoisromaanin Elämä ja aurinko epilogista Runoilijan syysmatka. Romaani on julkaistu vuonna 1916. Päivän mietelauseen on valinnut Raili Tuikka. Lukijana kuuluttaja Joni Timonen.

12. sunnuntai helluntaista 20.8.2023. Riikka Hartikainen puhuu päivän tekstin Matt. 21:28–32 pohjalta.

Mitä aurinkomyrskyt ovat, miten ne syntyvät ja miksi aurinkomyrskyt ovat uhka teknologisesti kehittyneille yhteiskunnille? Mitä riskejä avaruuslentoihin liittyy ja miksi huikkaussäteilyltä on vaikea suojautua avaruuskävelyllä? Studiossa ESA:n avaruussääyksikön vetäjä Juha-Pekka Luntama. Jakso on nauhoitettu 3.2.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Scifi (0:52) Aurinkomyrsky (3:11) Roihupurkaus (3:52) Massapurkaus (4:44) Revontulet (8:49) Vuosi 1859 (13:41) Richard Carrington (18:26) Aurinko (23:52) Supernovat (26:45) Aurinkosää (29:04) Sähköverkot (35:08) Säteily (37:10) Satelliitit (43:15) Auringonpilkut (45:19) Infrastruktuuri (47:08) Maan magneettikenttä (52:55) Ennustaminen (54:08) Suojautuminen (59:27) Kaupankäynti (1:01:59) Avaruuslennot (1:09:18) Mars (1:13:29) Elon Musk

Metsäradiossa lähdettiin Nuuksion kansallispuiston välittömään läheisyyteen aistimaan kevätillan tunnelmaa. Aurinko oli hiipinut taivaalla jo lännen puolelle, mutta ilma ei vielä ole viilentynyt. Ympärillä kaikuu kevään riemu, kun kurjet, kaakkurit ja kanadanhanhet täyttävät äänimaiseman. Kuusien varjoissa tilannetta aistivat Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho.

Vieraana työelämä professori, asiantuntijaylilääkäri, ylilääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma. Lapsuuden varhainen traumatisoituminen altistaa Lauerman mukaan jossain määrin kaikille psykiatrisille sairauksille. – Traumaattiset lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön myöhempään kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti niillä voi olla yhteyttä persoonallisuushäiriöiden syntyyn ja kehitykseen, Hannu kertoo Traumainformoitu Toivo -podcastissa. Jaksossa podcastin host Aster kysyy Hannulta muun muassa siitä, miten parhaiten tukea lapsia ja nuoria, jotka oireilevat vakavalla häiriökäyttäytymisellä ja väkivallalla. – Ympäristön täytyy tarjota runsaasti lämpöä ja ymmärrystä nuorelle sekä ohjausta sellaisiin aktiviteetteihin, jotka ovat positiivisia, lasta ja nuorta vahvistavia. Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulee tehdä yhdessä aikuisen kanssa, sam​​oin kuin arjen taitojen opettelua. Päihteiden käytön välttäminen on tärkeää! Tarvitaan myös tiukkoja rajoja ja johdonmukaisuutta. Silloin toipuminen mahdollistuu, mutta helppoa se ei ole, Hannu vastaa. – Tarvitaan tavallisia, hyviä asioita ja vuorovaikutusta ihmisten välille. Mikään hoitomuoto yksistään ei tehoa. Lääkkeet usein juuri mahdollistavat liikkeellelähdön ja vuorovaikutuksen syntymisen, Lauerma jatkaa. – Myös myöhemmässä elämänvaiheessa toipuminen on mahdollista, jos elinympäristö on riittävän vakaa. Aikuisuudessa voi tulla vaihe – jos ympäristö on tosiaan riittävän vakaa ja turvallinen – jossa esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi merkittävästi toipua ihmisen saadessa riittävästi korjaavia kokemuksia. Tällöin uuden oppiminen ja hidas kypsyminen vaikuttavat toipumiseen suotuisalla tavalla, kunhan ei ihminen ei ole suistunut syvälle depressioon tai tähän masennukseen on saatu hoitoa, Hannu kertoo. Kirjat, joita Hannu Lauerma jaksossa suosittelee: Sariola, Esa: Kuolemaani saakka. Otava 1986. Kautto, Timo: Auervaara. Aurinko ja kevätmies. Edita 1999. Haanpää, Pentti: Taivalvaaran näyttelijä. Otava 1938.

Auringosta virtaa koko ajan avaruuteen sähköisesti varattuja hiukkasia, jotka maapallon magneettikenttä ohjaa lähelle napa-alueita etelässä ja pohjoisessa. Toisinaan Aurinko roihauttaa kohti Maata suuren hiukkaspilven, joka saa aikaan geomagneettisen myrskyn: taivas loimuaa revontulia täynnä ja maapallon magneettikenttä heilahtelee hurjasti. Äärimmillään sähköverkot romahtavat, satelliitit ovat vaikeuksissa ja tietoliikenne takkuaa. Avaruusmyrsky vaikuttaa myös GPS-satelliittipaikannuksen tarkkuuteen. Kilpisjärvellä sijaitsee Suomen suurin radioteleskooppi KAIRA, jonka päätarkoitus on sondata ionosfääriä Lapin päällä ja testata uudenlaista radiotekniikkaa. 80 - 400 kilometrin korkeudessa oleva ionosfääri on ilmakehän kerros, joka ottaa vastaan nuo Auringon iskut. Siksi sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää ja kiinnostavaa. KAIRAlla seurataankin reaaliajassa ionosfääriä ja muodostetaan siitä kuva radiotaajuuksilla. Jari Mäkinen vieraili sekä Kilpisjärven, Skibotnin että Tromssan tutkimusasemilla ja jututti KAIRA-hankkeen vetäjää Antti Keroa sekä EISCAT 3D:n suunnittelussa mukava olevaa Tromssan arktisen yliopiston tutkijaa Juha Vieristä. Jutussa mainittu KAIRAn reaaliaikainen kuva ionosfääristä on nähtävissä osoitteessa https://www.sgo.fi/~djm45/kmd/kaira_allsky_0.png

Korkian Mikko Kantero ja Petri Haataja keskustelevat geopoliittisesta riskistä uusiutuvassa energiassa ja Kanadan monista hyvästä puolista energiantuotannossa. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa. Geopoliittisista riskiä voidaan pienentää lisäämällä aurinko- ja tuulivoiman tuotantoa nykyisen energiainfrastruktuurin ja tuotannon päälle. Jaksossa käydään läpi mm. Espanjan Guadixin ja Kanadan Albertan hankkeet. Kummelin Musavisan hengessä: oikea vastaus on Kanada. Aurinko- ja tuulienergia ei kuitenkaan onnistu ilman tehokasta paikallista huoltoa, jonka organisoinnista Suomessa on paljon kokemusta. 00:00-00:51 Nordstreamin sabotaasi, geopoliittinen riski, uusiutuvat ja vastauksena Kanada 00:52-32:07 Korkian Mikko Kantero ja Petri Haataja keskustelevat aurinko- ja tuulivoimasta ratkaisuna kohonneisiin geopoliittisiin riskeihin #turpo #geopolitiikka #aurinkovoima #sijoittajat #sijoittaminen #uusiutuvaenergia #ESG #tuulivoima #energia #energiakriisi #neuvottelijat #neuvottelija #nordicbusinessforum #harari #yuvalharari #neuvottelijat #työ #tekoäly #politiikka #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Katri Valan nuoruutta ja kiihkoa tihkuva runo Aurinko laskee sisältyy hänen esikoikokoelmaansa Kaukainen puutarha. Päivän mietelauseen on valinnut Raili Tuikka. Lukijana kuuluttaja Olli Kari.

Yksi myönteinen viikko vuodessa. Pitäisi opetella kiittämään. Negatiivinen voi olla positiivinen. Positiivisia vaiheita. Uteliaisuus on hyvästä. Jokainen voisi tehdä yhden hyvän teon viikossa. Miten nuoret likat voi olla niin onnellisia? Alapään sanalle korvike. Selkäkipuun apua. Runo. Rakkaimmat tuoksut. Pyöräily on hyödyllistä. Kirjastojen palvelut säilytettävä ennallaan. Kalastusmuistoja. Sananlasku. Heinäkuun aurinko. Ihanaa, kun nurkat kuivuu. Ei tarvitse hautakukkia kastella. Yhteisöllinen Näädänmaa. Kiitos syöpälääkärit, menneet taksisukupolvet, verohallinto ja poliisi. Sopuisa ja naisvoimainen hallitus. Hyvää kesälomaa kansanedustajille! Eläkkeellä oleminen on osa ihmisen elämää. Muutto palvelutaloon. Eläkettä jää säästöön. Tänään oli hyvä päivä. Pitkän iän salaisuus. Saunomisesta. Toimittaja: Laura Haikala Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Venäjän sota on havahduttanut huomaamaan, miten tärkeää on energiantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus. Se on kiihdyttänyt halua luopua fossiilisista polttoaineista. Suomessa tilanne on parempi kuin maakaasusta riippuvaisessa Saksassa, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Näköpiirissä on, että polttaminen tulee loppumaan. Tulevaisuuden ratkaisut tulevat perustumaan uusiutuvaan sähköön ja energian varastointiin. Aurinko- ja tuulisähkö vähentävät kasvihuonepäästöjä, mutta myös parantavat energiaomavaraisuutta. Uudet varastointimenetelmät ottavat energiaa talteen hyvän sään aikana. Niitä testataan myös Suomessa. Mutta jos tulevaisuudessa kaikki tehdään sähköllä, miten kylmässä Suomessa saadaan asunnot lämpiämään ja saadaan energiaa pitkille lennoille? Haastateltavana: Energiatehokkuuden professori Jero Ahola, LUT-yliopisto sekä väitöstutkija Tuomas Vanhanen, Tampereen yliopisto Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kevät on täällä!Aurinko paistaa, kukat kukkivat ja maailmanluokan superstarbat läpsivät toisiaan miljoonien silmäparienedessä. Elämme suurta renesanssia. Kaiken kaaoksen keskellä arvostelemme Marvelin tuoreimman sankarirevittelyn,Moonknighting. Mukana myös viikon kuumimmat viihdeuutiset ja paljon muuta!Tervetuloa mukaan!(00:00:05) Viihdeuutiset: Oscar-gaalan jälkipuintia, Bruce Willis päättää uransa, Ezra "The Flash" Miller jälleen ongelmissa, Morbius on saanut kylmäävän vastaanoton, suomessa kuvatun DUAL-elokuvan traileri ilahduttaa, Diablo 4:ssa riittää pelaamista, Breath of The Wildin jatko-osa siirtyy ja Sony julkisti vastineen Microsoftin Gamepassille(01:05:17) Pelattuna: Elden Ring, Tunic(01:12:34) Katsottuna: Moonknight ( HUOM! Koko ensimmäinen jakso spoilataan. Spoilerit loppuvat kohdassa 01:36:11) - Nightmare Alley ja Winning Time. Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/Kotisivu: https://nerdicpodcast.podiant.co/Email: nerdicpodcast@gmail.comFacebook: https://www.facebook.com/Nerdic-885825201579974/Discord: https://discord.gg/XtfKEvXInstagram: https://www.instagram.com/nerdic_podcast/Twitter: https://twitter.com/nerdicpodcastTwitch: https://www.twitch.tv/nerdicpelaa Jonin IG: https://www.instagram.com/joni_vaittinen/Petterin IG: https://www.instagram.com/pepemies/

Aurinko kiipeää horisontissa yhä ylemmäksi ja sen lämmittävät säteet saavat maaliskuun tuntumaan jo keväältä. Kaupunkien keskustoissa kura roiskuu ja vesilammikoita kertyy moneen risteykseen. Kerrostalojen välistä kuuluu varpusten ja tiaisten iloinen sirkutus, harmaalokki tekee kierroksia sinisellä taivaalla. Illalla mustarastas aloittaa lumoavan konserttinsa, joka kuuluu vaimeana liikenteen humussa. Luonto-Suomessa otetaan vastaan havaintoja kaupunkien keväästä. Millaisia havaintoja tänä vuonna on jo tehty ja mitä kaikkea vielä voi tulla vastaan. Asiantuntijana on professori Heikki Setälä, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Radio Novan Aamussa Akia turhauttaa, kun Minna haluaa kokata vähän erilaisempaa soppaa. Millä tavalla elokuvissa käytetään sensuuria Kiinassa? Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Aurinko ja kuu ”Taas aurinko nousee” no, ainakin se valaisee, mutta nousemista en ymmärrä. Nouseeko se sängystä, vai ties mistä? Ja jos se nousee ylöspäin, miksi pelkän auringon näin, enkä aparaattia ollenkaan, joka ehkä saa auringon nousemaan. Ja kuulla sama asia, puhutaan nousu- ja laskuajoista. Jos kuu menee nukkumaan, peitollako se valonsa sammuttaa? (Ja missä sen sänky lienee, muitakin kysymyksiä nouse mieleen, mutta tämäkin jo riittänee.) Ulla-Maija Mantere

Tietäjä-podcast syleilee kevättä tutkimalla taivaanvalojen roolia itämerensuomalaisen perinteen luomismyyteissä. Riimuja ja kielitiedettä hyödyntäen hahmottelemme muinaissuomalaisen kosmogonian navigoidaksemme taivaan ja maan välillä kuin muinainen tietäjä. Tämän jakson jälkeen myös tietäjäyhdistyksen logo avautuu sinulle aivan uudella tavalla! Jäsenten erityispitkässä jaksossa pohdimme päivänpäästön ja pääsiäisen yhteyttä. Lopuksi kuljemme läpi kaksisataa vuotta vanhan ainutlaatuisen päivänpäästö-runon ja selvitämme Väinämöisen miekan […]

Linkki syysrituaaliin youtubessa: https://youtu.be/1sC0Q3L3Wos Syyspäiväntasaus on vuonna 2021 22. syyskuuta klo 22.20 Suomen aikaa. Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko on täsmälleen päiväntasaajan yläpuolella. Syyspäiväntasauksen jälkeen Aurinko siirtyy maapallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa tähtitieteellisen määritelmän mukaan syksy. Syksyn pimenevät illat kutsuvat meitä hidastamaan, kääntymään sisäänpäin ja reflektoimaan. Mistä sinä haluaisit luopua luodaksesi tilaa uudelle? Taustamusiikkina It Is Night Time again by Music of Wisdom Licensed from https://meditationmusiclibrary.com/ Syyspäiväntasaus on osa Jenny Jakkilan Meditaatiot suomeksi -podcastia (s5 ep5)

On this episode of Cinedicate, we navigate through freshman year with The Perks of Being a Wallflower. Director Elisee Jr St Preux joins to talk about his latest film, Aurinko in Adagio, which just premiered at the Tribeca Film Festival. From director Stephen Chobosky, (Rent, Jericho) Perks of Being a Wallflower to life in his film adaptation of his own novel. The story follows a boy who suffers from depression and must not only navigate through the world of high school, but also find his friend group.

Tässä jaksossa kauhistellaan tuttuun tapaan Aki Nikkisen ja Jenni Vainion tasavertaisen toksista parisuhdetta. Vanhojen Salkkareiden kauhukabinetista kaivetaan jälleen väsynyttä homoläppää sekä suostumuksen loistamista poissaolollaan niin chakrojen avaamisessa kuin työpaikalla ilmenevässä häirinnässä. Ulla Taalasmaa haluaa nostaa työläiset sorron yöstä ja Markus Ekholm on yhtä aliarvostettu kuin Katjan silakkapihvit.

Aurinko laskee länteen, mutta AFC West ei ole kuitenkaan auringonlaskun divisioona. Nuorten QB-tähtien sekä vanhojen valmentajagurujen divarin ennakkolähetyksessä Teemun ja Samuelin vieraana oli Raiders-fani Jonas Åkerlund. Ohjelma on äänitetty 15.8.2021. (01:55) Vieraan esittely (06:54) Broncos (32:04) Chargers (1:04:34) Raiders (1:42:20) Chiefs (2:05:48) Veikkaukset divisioonan järjestyksestä

Radio Voima vieraili Parasta Päijät-Hämeestä -kesäkiertueella Camping Messilässä, Hollolassa. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Päivi Saarela, joka on toiminut puolisonsa kanssa paikalla pitkään yrittäjänä. Hollolassa sijaitsevat leirintäalue nauttii suuresta suosiosta, minne matkailijat saapuvat vuodesta toiseen nauttimaan Suomen kesästä. Puitteet ovat kunnossa, sillä campingalueen lisäksi Messilästä löytyy runsaasti puuhaa koko perheelle uimarannasta ravintolapalveluihin ja kotieläimistä urheilumahdollisuuksiin. - Tää on meidän pääsesonkiaikaa tässä kesällä ja kestää vielä muutaman viikon, oikeastaan sinne saakka kun koulut alkaa. Kyllä tässä kiirettä on ollut ja aivan upea kesä. Aurinko paistanut ja lämmintä on ollut, Päivi iloitsee. Korona on vaikuttanut etenkin ulkolaisiin matkailijoihin, mutta tilalle ovat tulleet kotimaiset karavaanarit. - Viime kesä oli täällä leirintämatkailupuolella aika hyvä, vaikka ulkolaisia meillä normaalisti käy 10-15% kävijämäärästä. Vime kesänä ulkomaalaiset eivät Suomeen päässeet, eivätkä vieläkään ole tulleet. Mutta kotimaiset (matkailijat) ovat olleet liikkeellä. - Karavaanarimatkailu on semmosta, että niillä on tuo asunto mukana ja pyörät on alla. Ne ovat aika uskollisia tälle harrastukselle, yrittäjä kiittelee asiakkaitaan. Kaiken pohjalla on kuitenkin useille tuttu asia - sää! - Yleensä tuo keli on sellainen, että ratkaisee missä pysytään ja jäädään. Jos aurinko paistaa, sitten otetaan lisävuorokausia. Jos on huonot kelit, katsotaan säätiedotusta ja lähdetään siihen suuntaan, missä aurinko paistaa. Kuuntele koko haastattelu! Camping Messilä -kotisivut

Aurinko senkun vaan porottaa ja vettä ei näy mailla eikä halmeilla, mutta niin vaan PBC kangastuksen lailla porskuttaa kohti vääjämätöntä tuhoaan jälleen kerran uuden jakson muodossa. Tässä jaksossa Cerker on vuorostaan pelannut demoja (Severed steel, Dread templar, They Always run, … Lue loppuun →

Tuloiselan Marjatila sijaitsee Hämeenkosken Putulassa, jossa suvun isännät ovat viljelleet peltoja ainakin 1700-luvun alusta lähtien, ja viimeiset sukupolvet ovat vaihtaneet karjan marjaan jo 42 vuotta sitten. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti tilan yrittäjälle Katriina Tuloiselalle, joka hoputtaa mansikan ostoon heti! - Nyt on parhaat avomaan mansikat (Polkat) myynnissä. Ne ovat laadullisesti upeimmat, ne on kooltaan hyviä ja kiinteitä. Aurinko on oikein hellinyt. Niiden maku aivanmielttömän makea. Säilöjän unelma ja syöntiin myöskin. - Uskon, että hinta on matalimmillaan juuri tällä hetkellä, Katriina Tuloisela pohtii. - Kannattaa katsoa marjoja ostaessaan laatua, mitä lajia se on ja milloin marja on poimittu. Marjaa pakataan eri kokoisiin laatikoihin ja silloin hinta voi hämätä. Ostajille Katriina vinkkaa kiinnittämään huomiota kilohintaan, jossa voi olla huomattavia eroja. Kuuntele haastattelu: Lisätietoja

Haluatko kirjoittaa kirjaa tekoälyn kanssa? Jukka Aalho teki runoteoksen GPT 3- kielimallin avulla ja kertoo kokemuksestaan. Millainen on auringon tulevaisuus? Pitäisikö huolestua myös maahan törmäävistä asteroideista? Meille syötetään tuhon kuvia, joten on aika asettaa uhat kosmisiin mittasuhteisiin. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja paljastaa millainen yhteys kehollasi on alkuräjähdykseen. .

Vaikka tähtitaivas näyttääkin aina samalta ja pysyvyyden perikuvalta, niin oikeasti se muuttuu koko ajan. Hitaasti mutta varmasti. Paras tapa tutkia tähtien liikkeitä on mitata tähtein paikkoja mahdollisimman tarkasti uudelleen ja uudelleen. Kuorma-auton kokoinen Gaia-satelliitti tekee tätä syvällä avaruuden syövereissä, 1,5 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Gaian tuloksista on hyötyä kaikilla tähtitieteen osa-alueilla, mutta eritysesti se on auttanut selvittämään miten oman galaksimme tähdet kulkevat; kuinka Linnunratamme oikein toimii, miten Aurinko ja muut tähdet kiertävät galaksin keskusta ja mitä meille on tapahtunut aikaisemmin. Esimerkiksi ammoinen galaksitörmäys näkyy edelleen taivaalla, koska osa tähdistä liikkuu ikään kuin väärään suuntaan. Haastateltavana Euroopan avaruusjärjestön Gaia-hankkeen tiedejohtaja Timo Prusti. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Aurinko paistaa ja kesä tulee! Päädyimme keskustelemaan tällä kertaa useammasta pelimaailmaa puhuttaneesta aiheesta. Valokeilassa tällä kertaa: Kotimaisen Housemarquen Returnal on kerännyt kosolti kehuja, mutta myös kritiikkiä on sadellut kyseenalaisesta tallennusmekanismista johtuen. Mikä siinä sitten mättää? Sonyllä on tällä hetkellä haasteita, sillä firma kipuilee uuden strategian kanssa, eivätkä pelaajat ole ihan tyytyväisiä. Firma haastettiin Kaliforniassa myös oikeuteen joukkokanteen turvin Jason Schreierin uutuuskirja Press Reset puhuttaa – castilaiset keskustelevat pelialan ongelmista ja omista kokemuksistaan Lisäksi käydään läpi tuttuun tapaan läpi viime viikkojen katsotut ja pelatut sekä toimituksen tuoreimmat saittitärpit. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan! Tämä jakso on äänitetty 12.5.2021. Alku- ja loppubiisi: Skærmtrolden Hugo C64 theme (säv. Jens-Christian Huus) Taukobiisi: Erätauko theme (säv. Tomi Ruuska) Kuuntele Spotifystä! Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Twitterissä hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä Aikaleimat: 0:00:32 Intro 0:02:58 Returnal ja tallentamisen sietämätön vaikeus 0:21:28 Sony haastettiin raastupaan joukkokanteen turvin 0:38:05 Jason Schreierin Press Reset -kirja – pelialan epäinhimillisyydet jälleen tapetilla 0:57:12 Cyberpunk ja valehtelun jalo taito 1:08:15 VÄLIAIKA – kahvia ja pullaa 1:09:25 Mitä on tullut pelattua/katsottua/kuunneltua? 1:49:08 Yleisökyssärit & -palautteet 1:58:25 Saittitärpit 1:59:30 Outro

Aurinko paistaa äänitorvienkin risukasaan hieman kirkkaammin, kun Elias Kuosmanen paini Suomelle maapaikan olympiamolskille. Sinivalkoisen tuulettelun ohella tarkastelussa "Kotkan varjossa" kamppailtava UFC:n kevytsarjan mestaruusottelu Oliveira vs. Chandler. Kuuluisiko kummankaan herroista olla tällä tontilla? 00:30 Suomi TOP3 - Elias Kuosmanen otti olympiapaikan, UFC TOP3, Nyrkkeily P4P-lista 34:08 Viikon Taistelu - UFC 262: Oliveira vs. Chandler 1:04:33 Tutkan Alla - UFC 262 -tärpit: Burgos vs. Barboza, Vannata vs Grundy 1:25:18 Kamppailukansanradio - Anthony Johnsonin paluu? Leveli Fight Night ja kuka on kingi? Makwan Amirkhanin asema UFC:ssä? TOP3 munillepotkimiset

Frans Emil Sillanpää on ainoa suomalainen kirjailija, jolle on myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkinto. Elämä ja aurinko vuodelta 1916 on Sillanpään esikoisteos. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on kuuluttaja Jari Aula.

Kirjailija Frans Emil Sillanpää yhdistää ihmismielen liikkeet ympäröivän luonnon ilmiöihin, tällä kertaa kevääseen. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Tänään Aamuklubilla on rauhallinen maanantai, kuulemme uudet koronasovitukset biiseistä ja kilpaillaan Sukupuolten Taistelu!

Aalto-yliopiston suositun Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan vuoden 2021 kahdeksannen ja viimeisen luennon otsikkona on "Ja aurinko nousee". Luento toteutettiin Zoom-verkkoympäristössä 31.3.2021. Luento on samalla eläkkeelle jäävän professori Esa Saarisen päätösluento. Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajattelu Professori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät filosofi Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Uusi ja uljas kuudes kausi korkataan kuulumisilla. Veronican ja Juhanin uutukaisessa kodissa etsitään kirjaimellisesti kaapin paikkaa sekä ihmetellään vanhoja piirustuksia vuodelta -89. Sita taas kertoo tammikuisesta mielenterveys-saikustaan ja fiilistelee, miten käyrät ovat nousussa kevättä kohden. Keskustelu poukkoilee tuttuun tapaan lempiväreistä oikean terapeutin löytämiseen ja pussy vibes -asenteesta Veronican kauan odottamaan poikkeustilaan. Veronica aloittaa höpönassujen kanssa haasteen: #bongaaSita pelaamassa Pokemon Go:ta (Sitan välikommentti: En pidä tästä.) Uskomatonta ja loppuun asti viimeisteltyä lisämateriaalia löytyy tuttuun tapaa Instagramista @pokspodcast.

Huomenna sunnuntaina vietetään saamelaisten kansallispäivää. Nils-Aslak Valkeapään runokokoelma Aurinko, isäni yhdistää myyttisen tason henkilökohtaiseen. Pekka Sammallahden suomennos ilmestyi vuonna 1992. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukija on kuuluttaja Jalmari Laine.

Lokakuu 2020. Lokakuussa etsitään taivaalta Pohjantähti, katsotaan taivaalla kahta täysikuuta, bongataan Maan ulkoisen elämän kannalta kiinnostavat Venus ja Mars, tähyillään orionidien tähdenlentoparvea sekä toivotetaan Aurinko tervetulleeksi uudelle magneettiselle jaksolleen. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).

Arttu Wiskarin Suomen muotoisen pilven alla -albumi julkaistiin tänään. Arttu oli mukana Aamuklubin lähetyksessä ja järjesti kuuntelijoille mm. aarrejahdin. Sukupuolten taistelussa taksimies Eemeli sai vastaansa naisen, jonka haaveissa yhdistyvät Kainuun kuiske ja suurkaupungin syke.

Eteläiseen Ranskaan lähelle provencelaista Cadarachen kylää ollaan rakentamassa maailman ensimmäistä suurikokoista fuusiovoimalaa. Laitteen kokoonpanon loppusuora alkoi heinäkuun lopussa ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, hörähtää fuusioreaktori toimintaan ensimmäisen kerran vuonna 2025. Kyseessä on laite nimeltä ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor), ja sitä tehty pitkään ja hartaasti. Sähköä se ei kuitenkaan tulee koskaan tuottamaan, sillä sen päätuote on tieto. Sen avulla voidaan ensimmäisen kerran testata miten fuusio toimii kaupallisen voimalaitoksen mittakaavassa ja miten fuusio sopisi mahdollisesti rutiininomaiseen energian tuotantoon. Fuusio-optimisteille ITER on askel kohti saasteetonta, turvallista ja käytännössä rajattomasti saatavissa olevaa energiaa. Kriitikot muistuttavat fuusion monista hankaluuksista ja olettavat, että ITER tulee vain todistamaan sen, ettei tekniikka ainakaan tässä muodossa ole käytännöllistä. Tiedeykkösessä on mukana ITER-hankkeen johtaja Bernard Bigot sekä mukana laitteen rakentamisessa lähes alusta alkaen ollut Petri Mäkijärvi. Fuusiovoimasta laajemmin ja ITERin kanssa eräällä tapaa kilpailevista tekniikoista – kuten niin sanotuista stellaattoreista – kertovat puolestaan Aalto-yliopiston plasmafyysikot Simppa Äkäslompolo ja Antti Snicker. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: ITER

Aurinko porottaa, asfaltti polttaa ja PBC säräyttää ääniaaltoja. Tässä jaksossa Lionhead kertoo itärajalle sijoittuvista peleistä, Tootsi on jälleen japsiropejen kimpussa ja Hazuki leikkii haita. Mukana myös viimeisimpien E3 -korviketapahtumien satoa sekä puolivuosikatsausta tänä vuonna julkaistuista peleistä. 00:59:23 Uutiset: Skate rullaa … Lue loppuun →

Aurinko porottaa, asfaltti polttaa ja PBC säräyttää ääniaaltoja. Tässä jaksossa Lionhead kertoo itärajalle sijoittuvista peleistä, Tootsi on jälleen japsiropejen kimpussa ja Hazuki leikkii haita. Mukana myös viimeisimpien E3 -korviketapahtumien satoa sekä puolivuosikatsausta tänä vuonna julkaistuista peleistä. 00:59:23 Uutiset: Skate rullaa … Lue loppuun →

Torstai toi tullessaan saatanallisen jäätelöauton ja sen tutun tunnusmusiikin. Millaisia kalastajia Anssi ja Niina ovat? Entä miten kävi Niinan järjestämässä Kesävisassa?

Radio Cityn juontaja Samuel Nyman tekee Koronapäiväkirjaan merkinnän raitiovaunussa keväisenä keskiviikkona 22.4. Aurinko paistaa ja terassille tekisi mieli.

Tietäjä-podcast syleilee kevättä tutkimalla taivaanvalojen roolia itämerensuomalaisen perinteen luomismyyteissä. Riimuja ja kielitiedettä hyödyntäen hahmottelemme muinaissuomalaisen kosmogonian navigoidaksemme taivaan ja maan välillä kuin muinainen tietäjä. Tämän jakson jälkeen myös tietäjäyhdistyksen logo avautuu sinulle aivan uudella tavalla! Jäsenten erityispitkässä jaksossa pohdimme päivänpäästön ja pääsiäisen yhteyttä. Lopuksi kuljemme läpi kaksisataa vuotta vanhan ainutlaatuisen päivänpäästö-runon ja selvitämme Väinämöisen miekan […] The post Jakso 5 – Taivas, aurinko ja kuu appeared first on Tietäjä.fi.

Voice.fi:n toimituspäällikkö Reija Saarinen vietti talvilomansa koronakriisin vuoksi kotona. Mitä erilainen loma opetti ja millainen harrastus otti viikon aikana tuulta alleen?

Sosiaalinen eristäytyminen laittaa myös introvertin mielen lujille. Radio SuomiRockin Aamun Henkka Laukka kaipaa ympärilleen ihmisiä ja aiemmin välttelemiään ärsykkeitä. ”Vaikka nyt on pimeää ja hiljaista niin horisontin takana paistaa kuitenkin aurinko.”

Tässä jaksossa käydään läpi Nicaraguan Clausuran ensi yön kierroksen otteluita ja löydetään ne parhaimmat pelikohteet. #esportsvihjeet löytyvät Veikkaussivut.com sivuilta

Aurinko paistaa ja kevättä rinnassa - vai onko? Tässä toivejaksossa keskitytään kuulumisiin (äänitetty 9.3.) Mitä Veronica teki viime viikonloppuna Helsingin Erottajalla? Miten Sitan reikäsormikkaat, lapaset ja burleski liittyvät radiogaalaan? Sita tanssii sensuelleja seksitansseja teatterilla, Veronica taas alusvaatteisillaan kotona. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Nextoryn kanssa.

Aurinko paistaa ja tutut kaverit NRJ:n Aamun ohjaksissa eli kova torstai tulossa! Janne on taistellut wifin maailmanvalloitusta vastaan jo pitkään, mutta nyt mies tuntuu hävinneen sodan. Jere taas tuumi, millä alakerran aikuisviihdekaupan konkurssi olisi voitu pelastaa! Mielessä myös varastettu päivän pannu, Lapin luksushotellit suomalaisille ja futiksen EM-kisojen liput!

Tämä talvi on ollut jatkuvaa marraskuuta. Lunta, pakkasia ja järvien jäätymistä on saatu odotella todella pitkään. Suurempien järvien selkävedet lainehtivat vielä vapaana ja voi olla, että sisävesilläkin koetaan jäätön talvi tänä vuonna. Ainoastaan pienemmät metsälammet ovat saaneet jääkannen ja siellä on paikoin kestävää jäätä. Aurinko kiipeää yhä korkeammalle pitenevässä päivässä ja aiheuttaa samalla liki huhtikuista äänimaailmaa, kun lampien jäät paukahtelevat auringonvalon rytmeissä. Metsäradiossa lähdettiin retkelle arkkitehti Jukka Vesasen ja toimittaja Asko Hauta-ahon kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho

Kirjailija ja runoilija Heli Laaksonen on julkaissut uuden aikuisille suunnatun runokokoelman Aurinko. Porkkana. Vesi. Mistä teos kertoo ja minkälainen tarina sen takaa löytyy? Studiossa kuullaan myös yksi teoksen runoista Helin lukemana! Jutustellaan myös muista asioista, kuten Helin kirjailijan urasta ja rakkaudesta etelänaapuriimme Viroon.

[Finnish: Two hundred and nine – Looking extremely happy] New music from around the world is what we do best. This week, Michael, Liam and Io party to a huge playlist, including the latest from […] http://media.rawvoice.com/joy_babblepop/p/joy.org.au/babblepop/wp-content/uploads/sites/261/2019/10/2019-10-12-babblePOP-128.mp3 Podcast: Play in new window | Download (Duration: 57:05 — 52.3MB) The post Kaksisataa yhdeksän – Hymyillä kuin Naantalin aurinko appeared first on babble POP!.

Kesä, kukat ja mehiläiset! Aurinko on täällä ja nyt ihmiset naatitaan. Rilli kuumaks ja makkarata tulille. Käydään jaksossa läpi muutamia kesän kohokohtia ja mietitään, että mitä sillon puuhaillaan. Me aloitetaan kesä vapusta, juhlitaan tietenkin juhannusta ja käydään festareille nauttimassa eri esiintyjistä. Mitäs te tykkäätte puuhailla kesällä ja mitkä ovat teidän tulevan kesän kohokohdat?

Aurinko paistaa, pitkät vapaat edessä ja meno kohdillaan NRJ:n Aamussa! Suomen rakkauden täyteisin radiojuontaja Janne pääsi todella pelaamaan kotikentällään, kun mies blastasi, mitä oikea rakkaus tarkoittaa. Torstain tunnustuksissa Jere taas suunnitteli benjihyppyä, joka olisi kuulemma jo toinen kerta, kun miehen elämä olisi kumista kiinni. Mielessä myös uudet IG-postaukset, rouskuvat ruuat ja munarikas pääsiäinen!

Tässä jaksossa keskustellaan auringosta, sen ja erityisesti UV säteiden vaaroista. Keskustelun lomassa Sanna kertoo kuinka auringolta tulisi suojautua ja miksi tämä on juuri nyt (Helmikuu 2019) varsin ajankohtainen asia. Jälleen kerran käymme läpi mitä kunnollisesta aurinkosuoja tuotteesta olisi hyvä löytyä ja mitä tulisi välttää kun aurinkorasvaa valitsee. 00:00 Alkusanat 02:50 Aurinko - miksi tämä aihe ja miksi juuri nyt? 06:53 UV-säteet 12:18 SPF (Sun Protection Factor), eli aurinkosuojakerroin. 17:32 Ruskettuminen 20:48 Mikä suojakerroin kevät hangille? 21:25 Voiko suojakerrointa pienentää kevättä/kesää kohden? 23:58 Solarium 26:01 Auringon ”ottaminen” 29:29 Auringon vanhentava vaikutus 31:09 Auringon haittoihin herääminen 33:45 Loppusanat Linkit: Yle Areena, Prisma dokumentti, ”Totuus ulkonäöstä”: https://areena.yle.fi/1-4342965 Meitä voit seurata: Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast
Youtube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ
Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA 
Soundcloud: @rakastuihoosipodcast Tai tiestysti myös podcastin omilla nettisivuilla: www.rakastuihoosipodcast.com

Aurinko paistaa ja musa soi eli all good NRJ:n Aamussa! Viikonloppu lähenee kovaa vauhtia, koska pojilla taas herkut mielessa ja tällä kertaa ne kaikkein syntisimmät. Jere taas avasi sydäntään Torstain tunnustuksissa, missä ryöstettiin säästöpossuja. NRJ:n Päivän Julianna taas meinaa palkata Jannen siivojakseen, mutta Jerellä taisi mennä sekaisin, kuka vetää sisäkön asun päällensä.

Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin. Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa. Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa. Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)

Aurinko paistaa ja musa soi - all good NRJ:n Aamussa! Janne ja Jere pohtivat Aamushow´ssa, millainen mahtaa olla ministeritason saikku, kun influenssa-aalto on saavuttanut jopa Juha Sipilän! Myös saamelainen urheilu maailmailla herätti pojissa innostusta eikä fritsujen muistelemiseltakaan tänään vältytty. Lisäksi mielessä postinumerosafkat ja parisuhteessa voittaminen!

Perun suurlähetystö Helsingissä järjestää ainutlaatuisen konsertin Temppeliaukion kirkossa Helsingissä 15. marraskuuta 2018 klo 19. Konsertissa esiintyy Aurinko, helsinkiläinen yhtye, joka on omistautunut latinalaisamerikkalaiselle taidemusiikille, ja uusi barokkikollektiivi RBK. Ohjelma sisältää kuuluisimpien Liman katedraalin säveltäjien teoksia. Saadaan kuulla myös pieni näyte uudelleen löydetystä aarteesta, perulaisen Pedro Ximénez de Abril Tiradon yksinlaulu Al corazón. Toinen aarre tässä ohjelmassa ovat 1700-luvun Codex Martínez Compañónin -käsikirjoituksen musiikkikappaleet. Kokoelman keräsi pohjois-Perun Trujillon alueen piispa Baltasar Jaime Martínez Compañón. Se sisältää 1411 akvarellia ja 20 partituuria, jotka dokumentoivat elämää hänen hiippakunnassaan. Haastateltavana on Clara Petrozzi, joka on Aurinko- yhtyeen taiteellinen johtaja, ja Música de Latinoamérica -yhdistyksen perustajajäsen.

Lärviradion kulttuurikatsauksessa ihmetellään Pekka Lervastin kanssa Kauppisen Ilun tilan kohtaloa. Penniksen mestaruudesta kisataan dramaattisissa merkeissä Suomi-Viro klassikossa. Humalanpalveluksessa kerätään kolehti, että saadaan piikki sovitettua. Einari "Pave" Nari pakenee ulkomaille, Oulun Tuiraan, jossa paistaa aina aurinko.

Kesän olutmyynnistä ja suomalaisten olutkäytöstavoista keskustelemassa Bierhuis Rotterdamin ravintolapäällikkö Sampsa Härkönen sekä olut & lautapelikerhon perustaja Erkki Häme. Mukana myös bloggari Teemu Lahtinen. Lisäksi studiossa maistetaan lakritsaa erilaisten oluiden kera pikniktyyliin. Oluet: Anderson Hello Newman! IPA, Riddergut Sour Gose Bock ja Chapeau Kriek.

Metsät sulavat ja vettä riittää. Viime päivinä on ahkeran uutisoinnin kohteena ollut tulvavaara, joka varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan hyvinkin huolestuttava. Aurinko ja vesisade sulattaa metsiin kertynyttä runsasta lunta, eivätkä joet millään ehdi sitä kaikkea johtaa väljemmille vesille vallankin, jos sattuu syntymään jääpatoja. Kevät on metsässä odotuksen aikaa. Metsänomistajat ovat sydän syrjällään odottamassa tykkylumen aiheuttamien taloudellisten menetysten paljastumista samaan aikaan, kun luonnonystävät samoilevat metsissä mieli huoletonna tällaisista kysymyksistä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki vei Luontoillastakin tutun kasvitieteilijän Henry Vären suuren kuusen tyvelle juttelemaan metsän sulamiseen ja kevään tuloon liittyvistä kysymyksistä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Materia on eräille syntiä, toisille autuutta. Toisaalta jotkut materiaaliset esineet ovat välttämättömiä selviytymiseen niin luonnossa kuin kaupunkiympäristössäkin. Mutta millaista materiaa tarvitsemme? Mitä materia ylipäätään on? Millainen on materialistinen maailmankuva? Ja miten pääsiäismuna liittyy tähän kaikkeen? Jaksossa mainittuja lähteitä: - Sampo-elokuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_(elokuva) - Bernardo Kastrup: The Reality Nervous System: https://www.bernardokastrup.com/2015/04/the-reality-nervous-system.html - Bernardo Kastrup: The Threat of Panpsychism: https://www.bernardokastrup.com/2015/05/the-threat-of-panpsychism-warning.html - Michel Foucault: https://fi.wikipedia.org/wiki/Michel_Foucault - David Bohm: https://fi.wikipedia.org/wiki/David_Bohm - Maailmanpuu podcastin jakso 10 - Aurinko: https://maailmanpuu.fi/jakso-10-aurinko/

Nykyään katkera viha suurta saatanaa eli Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan sekä antisemitismi ovat Iranin koossapitävät voimat. Mutta toisin oli aiemmin. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen natsimielisen isänsä vallasta. Iranin öljy oli länsimaille äärettömän tärkeä ja se piti länsimaiden teollisuuden rattaat pyörimässä. Varaa virheille ei ollut, ja shaahista tuli länsimaiden öljynsaannin korvaamaton takuumies. Britannian M16:sta ja Yhdysvaltojen CIA:sta tuli puolestaan shaahin vallan takuumiehiä lähes 40 vuodeksi. Shaahi oli viettänyt nuoruutensa vahvan äitinsä johtamana ja isäänsä peläten. Pelko oli eräs shaahia ohjaava voima. Tultuaan valtaan Reza Pahlavi oli idealisti. Shaahin tarkoitus oli tehdä Iranista johtava moderni länsimaalainen maailmanvaltio. Ei ainakaan itsevarmuutta ja kunnianhimoa nuorukaiselta puuttunut, mutta ehkä järkeä hivenen. Shaahi antoi kansalle toivon mutta vei sen itse. Iranin salainen palvelu SAVAK tukahdutti poliittiset vastalauseet kovin ottein ja tästä kidutus- ja murhakoneistosta tuli vallan säilymisen vahtikoira, ei niin kovin länsimainen tapa. Yritystä kuitenkin oli. Vuonna 1963 shaahi aloitti Iranissa niin sanotun valkoisen vallankumouksen, johon kuului paljon uudistuksia. Mm. huntupakko poistettiin ja naisille luvattiin tasa-arvo, naiset saivat äänestää, ajaa autoa ja käydä töissä. Naiset myös pääsivät ehdokkaiksi parlamenttivaaleihin. Näin shaahi sai lisänimen äijäfeministi. Iranin uudistusohjelmat kuitenkin epäonnistuivat, koska shaahin vastustajista yhdet syyttivät Irania demokratian puutteesta ja toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehtäessä. Shaahin kerrotaan valitelleen julkisesti, että kun en hoitanut asioita minua sanottiin playboyksi ja kun ryhdyin hoitamaan asioita minua sanottiin itsevaltaiseksi. Iranin nykyisen virallisen kannan mukaan shaahi oli homo ja länsimaissakin shaahia pidettiin vähintäänkin biseksuaalina, mutta tätä ei haluttu turhaan korostaa, koska Iran on muslimimaa. Shaahin voimakas länsimaalaistamispolitiikka ja Israelin tunnustaminen sai monelta iranilaiselta kupin nurin. Shaahi halusi saavuttaa nopeasti Ruotsin elintason ja olla itsevaltias modernissa länsimaisessa Iranissa. Shaahin mukaan vain diktatuuri pystyi takaaman länsimaalaisuuden. Niinpä shaahi rupesi pönkittämään asemaansa diktaattorimaisin ottein ja poliittinen oppositio tehtiin toimintakyvyttömäksi muun muassa lakkauttamalla kommunistinen Tudeh-puolue. Tehtiin myös maauudistus, metsien kansallistaminen ja teollisuuden voitot jaettiin osittain työntekijöille. Aikaisemmin teollisuuden omistus oli jaettu pääosaltaan yläluokille, joista tulikin sitten älyttömän rikkaita. Vuonna 1976 vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä omisti 80 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta Iranissa. Epäsuhta oli kestämätön. Shaahi lapioi rahaa omiin taskuihinsa ja shaahin tulonlähde oli jopa kolehti, jota kerättiin pyhiinvaelluspaikalla, jonka suojelija shaahi oli. Englantilainen lehtimies Robert Graham on onnistunut jäljittämään kolmen ja puolen sivun mittaisen listan Pahlevi-säätiön omistamista osakkeista, joille arvoa kertyi likimain 3 miljardia dollaria. Totuutta Iranin korruptiosta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä perinteisesti Lähi-idän monarkioissa on ollut vain vähän eroa hallitsijan ja kansakunnan aarteiden välillä. Shaahin motto oli, että jos totuuden puhuminen on vaarallista, sen puolustaminen on uhkarohkeaa. Shaahi puhui niin kuin eli. Väestön pitämiseksi kurissa tarvittiin uudenaikainen kalusto armeijalle ja siihen tuhlattiinkin rahaa valtavat määrät, samaan aikaan kun maanviljelys oli kuokka-asteella ja maaseudulta tapahtui valtaisa pako. Shaahi, jonka sanotaan katsoneen paljon televisiota ja pääosin täyttä roskaa - länkkäreitä, salapoliisielokuvia ja huonoja romansseja, ei kyennyt näkemään ruudun takaa kuinka syvästi kansalaiset vihasivat korruptiota ja poliisiterroria, kuinka vakavasti länsimaistuminen uhkasi islamilaisia perinteitä, kuinka paljon keskiluokka, johon hän oli kohdistanut toiveensa, kaipasi poliittista ilmaisunvapautta ja aineellista vaurautta. Shaahi oli rakentanut ympärilleen muurin, jonka yli hän ei kyennyt näkemään. Shaahista oli tullut M16:ta ja CIA:n tukema despootti operettikeisari ja länsimaat kompastuivat omaan ahneuteensa, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: YLE

Polaariyö alkaa Utsjoella 25. marraskuuta. Aurinko nousee niin pohjoisessa seuraavan kerran vasta 17. tammikuuta. Etelämmässäkin aurinko jaksaa vain vaivoin kivuta horisontin ylle. Kaamos on monille kaamea juttu, mutta voisiko siitä oppia pitämään? Miten kaamosaika on asettunut traditionaaliseen vuodenkiertoon? Ja miten Absoluuttinen Nollapiste liittyy tähän kaikkeen? Uusimmassa Havuhatussa sukelletaan syvälle vuoden pimeimmän ajan syleilyyn! Jaksossa mainittuja lähteitä: Vuodenkierto - Taivaannaulan kalenteri: http://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/ Unlocking the Voynich Manuscript - Sauna Banya Bastu Spa: http://voynichbirths.blogspot.fi/2014/05/banya-spa-births.html University of Eastern Finland - Frequent sauna use protects men against cardiac death: https://www.uef.fi/-/runsas-saunominen-suojaa-miehia-sydankuolemilta Yle - Suomalainen meditoi vahingossa – hiihtäessä ja saunassa: https://yle.fi/uutiset/3-6993933 Marko Leppänen: Martaan aikaan http://www.luonnontie.fi/martaan-aikaan/

Aurinko on periaatteessa ilmainen energialähde, jonka hyödyntäminen on nyt kasvamassa. Tämä tuo toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta. Aalto-yliopiston professori Hele Savin on kehittänyt nanorakenteisia mustia piikennoja, joiden pinta on piikikästä nanorakennetta. Tällainen pinta estää valoa heijastumasta pinnalta. Kun kennot onnistuvat nappaamaan valoa alhaisessakin tulokulmassa, ne sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin ja pohjoiselle vyöhykkeelle. Tutkimustyöstä on syntynyt myös idea soveltaa nanorakenteita uudenlaisiin antureihin, esimerkiksi röntgensovelluksiin. Professori Hele Savin palkittiin innovatiivisesta työstä äskettäin eduskunnan naisille suunnatulla innovaatiopalkinnolla. Haastateltavana ovat professori Hele Savin ja tohtorikoulutettava Toni Pasanen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva NASA

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta mallintaa Auringon koronan massapurkauksia, joissa valtavat määrät hiukkasia purkautuu Auringosta avaruuteen. Jos tällainen purkaus osuu maapalloon, se saattaa häiritä sähkölaitteita maan pinnalla ja elektroniikkaa satelliiteissa. Niinpä Auringon aiheuttamaa avaruussäätä halutaan ennustaa nykyistä paremmin. Aurinko on kuitenkin varsin monimutkainen toiminnaltaan ja mallien kehittäminen on haasteellinen tehtävä. Helmikuun kiintotähtitaivaalla näkyy Orionin talvinen tähdistö ja myös Sirius-tähti loistaa yhä etelän suunnalla. Planeetoista Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina. Myös komeettoja liitää helmi-maaliskuussa. Haastateltavana ovat apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: EPA/NASA/SDO/HANDOUT

Aurinko ei ole pelkkä avaruuden kylmässä pimeydessä leimuava kaasupallo. Se on kaiken elämän alkulähde. Siksi se on myös ihmiskunnan vanhin palvonnankohde ja sillä on merkittävä asema monien muinaisten kulttuurien symboliikassa. Pimeyden saavuttaessa lakipisteensä talvipäivänseisauksena me pohjolan asukkaat juhlimme auringon symbolista... Lue lisää →

USA:n järkyttävistä vaalituloksista huolimatta PopFiltteri porskuttaa taas eteenpäin vanhaan tapaan. Muistiinpanot olivat taas hukassa, mutta puhuttiin mm. Dr. Strangesta, UFC:stä, Tarantinosta ja uusista Planet Earth -jaksoista.

Kesän viimeisen Ali Show'n vieraaksi saapui laulaja Pete Parkkonen. Aurinko paistoi Helsingin Uimastadionilla, kun Pete muisteli Alin kanssa kahdeksan vuoden takaisia Idols-kisojaan. "Kyllähän Idols muutti elämäni täysin. Yksityiselämäni hävisi sen siliän tien ja siitä se todellinen työnteko vasta alkoikin", sanoi Parkkonen. Parkkosen mukaan musiikkimaailmassa täytyy olla sopivasti hullu, pitkäjänteinen ja töitä täytyy paiskia ankarasti, jos haluaa menestyä. Mitä mieltä Pete Parkkonen on musiikin kaupallisuudesta? Millaista musiikkia Pete haluaa itse tehdä? Mitä Pete tekisi, jos ei olisi muusikko? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Tänases saates on külas Õhtulehe peatoimetaja Väino Koorberg, kellega vestleme Kuubast. Räägime, milline vaatepilt valitseb Kuuba tänavatel, mida leiab (ja mida mitte) toidupoodidest, millised on kuubalased, kas Kuuba on turisti jaoks ohutu koht ja palju muud. Saatekülaline toob ka välja head põhjused, miks peaks Kuubat külastama võimalikult kiiresti. Saadet "Järgmine peatus" toetab reisibüroo Aurinko.

Aurinko paistoi sekä taivaalla että lähetyksessä, kun Ali sai vieraakseen rakkaustohtori Emilia Vuorisalmen. Alilla loksahti leuat nilkkoihin, kun Emilia kertoi ostaneensa asunnon jo 19-vuotiaana ja päässeensä lääketieteen opiskelijaksi ensimmäisellä hakukerralla. Ali Show'n kantavin teema oli tällä kertaa rakkaus. Onko ikuista rakkausta olemassa? Lisäävätkö tinderin kaltaiset aplikaatiot levottomuutta ihmissuhteissa? Millaisen parisuhteen Emilia Vuorsalmi haluaisi? Ali ja Emilia keksivät myös täysin uuden työn! Tinder sihteeri! Eikö olisikin kätevää, jos tinder sihteerit valitsisivat puolisoita kaikille sinkuille? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Kesäkunto on ymmärretty väärin. Jotta voisimme, täytyy muistaa talvikunto. Mitä tuo pimeys meidän kunnolle aiheuttikaan, vei melkein toimintakyvyn. Vielä ehdit kesäkuntoon. Sanovat, joka puolella. Olen ennenkin pohtinut tätä. Varmasti monella on olemassa talvikunto ja kesäkunto, jos karkeasti katsotaan. En suostu uskomaan, että kyse olisi pelkästään lihallisista asioista. Siihen ihminen on liian monimutkainen. Rasvaprosentti ei kerro meidän kunnosta paljoakaan. Kehonrakennus tuntuu liian yksinkertaiselta. Pakotat aluksi itsesi salille ja kierrät lappusen avustuksella tarvittavat vehkeet. Parin viikon päästä olet jo sen verran koukussa, että et kyseenlaista tätä ajanhukkaa mitenkään. Ensin lihakset alkavat tuntua, sitten näkyä. Kaverisi ei niitä huomaa. Semmosella jotkut kuvittelevat tulevansa Kesäkuntoon. Se on suorastaan kesän halventamista, kun väkisin luodaan kollektiivista kuvaa siitä, että rumilla metallihäkkyröillä saavuttaa ihminen Kesäkunnon. Suomessa valo on ainutlaatuinen ja sitä on tarjolla rajoitetun ajan. Jokaisessa lämpimässä heinäkuisessa aamussa on häivähdys kuolemaa. Aurinko paahtaa niin urku auki, että tietää jo itsekin nyypähdyksen lähestyvän. Ihminen ei meinaa ehtiä mukaan. Jos ihminen lukee vahingossa lehtiä ja hankkii lainausmerkkikesäkunnon, siitä seuraa vain huonoa. Viivyt salilla koko ajan pidempään, alat vaikuttaa itsekkäältä. Perheenjäsenesi seuraavat kun urheilukassisi liikkuu edestakaisin. Kolmen kuukauden sokerilakko tekee sinusta niin kireän, että ei tarvitse edes takapuolesta erikseen koittaa. Ja kun kesä vihdoin saapuu, kaikki on tuomittu epäonnistumaan. Kunto-ohjelma oli sen verran tiukanlainen, että et suo itsellesi tänä kesänä kovin montaa jäätelöä. Saatat löytää itsesi surauttelemasta vihannespirtelöitä, kun muut grillaavat rennonletkeinä. Kuka nyt haluaisi heti pilata kesäkuntonsa, tuskalla hankitun, ajattelet. Oikeasti kesäkunto ei tarkoita pienempää vatsaa, jota saunassa hipelöidä. Se ei myöskään tarkoita viistossa valossa erottuvia lihaksia. Suomalaiselle kesäkunto ja talvikunto ovat kaikenlaista toimintaamme määrittäviä monimutkaisia henkisiä asioita. Moni menee talvikuntoon jo lokakuun lopulla. Ei tarvitse edes ryypätä itseään huonoon kuntoon, huono kunto tulee itsestään vähenevän valon ja loskan kylkiäisenä. Talvikunto tarkoittaa yllättävän monelle toiseksi muuttumista. Talvikunnossa saattaa erakoitua. Suklaata ja pakastepitsaa menee paljon kehon muokkaukseen. Itku odottaa lupaa tulla. Talvikunnossa järkyttävä väsymys on normaali olotila. Televisio on päällä, kunpa olisi itsekin. Kesäkunto on vaikeammin sanottu. Kesäkuntoon saattaa päästä vaikka lihoisi tälläkin hetkellä kaksi kiloa viikossa. Se on parhaimmillaan, kun se yllättää. Kesäkunto on kuntoa, oloa, jossa voima virtaa vaihteeksi sisäänpäin ja tulevaisuus tuntuu tarjoavan mahdollisuuksia. Kesäkunto on jotain sellaista, joka näyttää sinut itsellesi ja muille uudessa valossa. Joku huomaa sinun hymyilevän, sitten haluat mennä jonnekin. Kun ihminen päästää irti suorittamisen pakosta, vaikka vain hetkeksi, hän saattaa löytää itsensä kesäkunnosta. Kesäkunnossa tittelit ja ammatilliset saavutukset menettävät merkityksensä. Lämpö haihduttaa ne. Silläkään ei ole väliä paljonko saat palkkaa vai saatko. Ihminen on arvokas, kun se pysähtyy ja yrittää olla liikkumatta nautinnon keskellä. Laiturin alla on elämää. Kesäkunto on yksilöllinen saavutus. Toisille se on euforiaa pimeässä saunakamarissa, toisen on pakko pissiä luontoon. Vaatetuksen määrällä ja paljaan lihan vilahtelulla ei ole mitään tekemistä oikean kesäkunnon kanssa. Olen nähnyt Tammelan torilla heinäkuun kuumimpana päivänä Dave Lindholmin talviturkki päällä. Jos saan arvata, hän oli täydellisessä kesäkunnossa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Me suomalaiset olemme teräksistä luontokansaa. Emme piittaa pienistä myräköistä, meitä ei pelota metsässä ja tunnemme kaikki eläimet, kasvit ja luonnonilmiöt. Näin vähän kärjistäen. Vuodenaikojen vaihtelua me suomalaiset suorastaan rakastamme. Ja säätiloista puhumista. Silloin kun kaksi tuppisuuta suomalaista kohtaa, eikä murahdukselta kuulostavan, tervehdyksen kaltaisen jälkeen meinaa pikkupuhe eli kansainvälisesti ilmaistuna “small talk” kulkea, niin silloin suomalainen siirtyy dna-koodinsa ohjaamana ns. säämodeen eli säätilaan alkaen soperrella lauseenpätkiä kuten: “On se ilimoja pielly” ja “Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa tulla kesä”. Ja juttu luistaa kuin kuuluisa Mietaan suksi. En tunne kovin tarkkaan maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa, mutta kyllähän siellä ehdottomasti pitäisi olla mukana “säästä puhumisen sietämätön keveys” -kurssi. Siinä se mannertenvälinen tapakulttuurikuilu kapenisi ja ennakkoluulot karisisivat räntäsateen lailla suomalaiseen maaperään, keskusteluyhteys olisi luotu ja kaikki olisi hyvin.Sillä mikään ei murra jäätä niin hyvin kuin perisuomalainen sääkeskustelu, paitsi Urho. Se jäänmurtaja. Tämä kuluva talvi on ollut jälleen sääkeskustelujen kulta-aikaa. Alkutalven voivottelimme lumen puutetta “Ei tule mitään, jos on taas musta joulu”. Ulkoilman korkeahko lämpötila aiheutti myös melkoista porinaa. “Selvä merkki ilmastonlämpenemisestä, kun ei tarvitse lohkolämmitintä käyttää ennen joulukuuta.” Kaikki itseoppineet, globaalista ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset, täyttivät lämpömittarien kuvilla sosiaalista mediaa ja keskustelufoorumit täyttyivät menneiden aikojen muisteluista, ajalta jolloin sotaakin käytiin vain talvella ja kusi jäätyi kaarelle virman virkistysluonteisella metsäretkellä. Sitten se pakkanen tuli. Rajan yli, yllättäen ja pyytämättä, ilman viisumia tai muuta lupaa, suoraan Siperiasta ja kylmensi koko maan. Etelä-Suomikin, punavihreä kupla mukaan lukien, jäätyi kuin helvetti Lordin Euroviisuvoiton jälkeen ja kansalaiset olivat hetkessä toisen todellisuuden edessä. “Täällähän on kylmä kuin talavisovassa”. Uutisissa ja ilmatieteenlaitoksen säätiedotuksissa suomalaisia, meitä teräksisen luontokansan yksilöitä, varoiteltiin pakkasen purevuudesta. Voihan vitalis! Tämmöisiäkö meistä on tullut? Pakkasesta nillittävä porukka, joka ei enää pärjää talvella ulkona ilman 10 kohdan “Näin selviydyt pakkasesta” ohjelistaa tai viranomaisen varoituksia. Onko uus'avuttomuus joukkoomme tullut, kenen lienee syytä tää? Lähestymme pikkuhiljaa kesää. Pakkaset hellittävät, lumi sulaa pois ja tämä teräksinen luontokansa alkaa kaivella vaatekaapin perukoilta lämpökerrastojen ja fleecepukujen takaa shortseja ja t-paitoja. Viimeistään toukokuussa alkaa lomasääkeskustelu ja pohdiskelu siitä kuinka ennen olikaan kesät vähäsateisia ja aurinkoisia. Metsämansikat ahon laidassa olivat isoja ja makeita kuin nuorten leijonien maailmanmestaruus. Silloin on taas aika tämän pohjoisen ja teräksisen luontokansan voivotella vapun viileyttä ja juhannuksen kalsaa keliä. Helteiden aikaan tuskailemme kun ei jaksa mitään tehdä, kun on niin kuuma. Hiki valuu pelkästään tulevan seksihellekesän lämpötiloja ajatellessa. Hyvä ei ole teräksisellä luontokansalla konsaan, mutta onneksi riittää jutun juurta. Säästä. Mykkiähän me muuten olisimma. Nyt tämä teräksinen luontojamppa vetää fleecet alle ja toppapuvun ylle ja riennän pihalle, oli siellä sitten pakkasta taikka ei. Koska se on mun luonto.

Kuvataiteilija Rafael Wardin luonto on värejä ja valoa. Aurinko on taiteilijalle tärkeä, ja keltainen väri. Minna Pyykkö kävi Rafael Wardin kanssa Ateneumissa etsimässä luontoa hänen maalauksistaan. Ohjelmassa puhuttiin myös siitä Helsingin Lauttasaaresta, jossa Wardi vietti lapsuuttaan ja joka oli aivan erilainen kuin nykyään. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2014.

Marttojen mielestä Veijo ja Pauli ovat erityisherkkiä ihonpalantaan auringossa. Uhkarohkeiden ihmiskokeiden avulla he yrittävät löytää lopullisen ratkaisun parhaaksi ihmisnahan palonestoaineeksi. Ihmishiirinä marttojen koelaboratoriossa ovat tietysti Veijo ja Pauli.

Uutisia: - Ubuntu 9.04 - Oracle ostaa Sunin - Linux.fi-wiki neljä vuotta - Suomen ensimmäinen Hacklab avattu - Duisburg (Saksa) peruu päätöksensä kokeilla avointa lähdekoodia hallinnossa - "Huono" loppukevennys: Linuxin käyttäminen teki opiskelijasta turvamiesten silmätikun Puhumassa: - Henrik - Ninnnu - Sakari Nylund - Heikki Mäntysaari - Ape - Timo Jyrinki

Valtaisan joulukinkun katveesta lähetetään jouluinen HessunKahvila. Joululaulut soivat ja tupa ryskyy iloisesta kansasta. Ilo ja joulun odotus on tälläkertaa niin käsin kosketeltavaa, että jopa kompressorit käyvät punaisena. Pahoittelut ohjelman ajoittain heikosta äänenlaadusta. Eihän sitä muuten ylikompressoriksi pääsisikään… Agendalla viuhahtelevat tälläerää mm. seuraavat: – Joulun odotus ja härdelli, fiilistä odotellessa – Aurinko on eksynyt pallon väärälle ... Lue lisääHessunKahvila #113 – Hyvää joulua!