Podcasts about ihminen

Johtaminen ei ole vain taitoa ohjata muita, vaan se on matka kohti itsetuntemusta ja nöyryyttä. Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki ja Tommy Hellsten pureutuvat tietoisuuteen johtamisen ytimenä ja siihen, miten oman itsensä kohtaaminen avaa väylän toisten näkemiselle ja tukemiselle. Tietoinen johtaja uskaltaa astua haavoittuvuuteen ja löytää voimansa ihmisyydestä, ei täydellisyydestä. Keskustelu avaa myös modernin työelämän haasteita, kuten ulkoista ohjautuvuutta ja prosessien ylikorostumista. Lopulta muistutetaan, että todellinen johtaminen syntyy ihmisten välisestä yhteydestä, läsnäolosta ja rohkeudesta olla aito. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Ruoka on paljon enemmän kuin ravintoa. Koulutusohjelmamme kouluttaja Leena Tåg ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki pohtivat, mitä syömisen mieli tarkoittaa ja miten suhdettamme ruokaan muovataan elämän eri vaiheissa. Syömiseen liittyy syviä tunteita, kulttuuria ja merkityksiä, jotka kulkevat mukana varhaislapsuudesta saakka. Keskustelussa tarkastellaan sekä ääripäitä – kontrollia että hallitsemattomuutta – ja niiden vaikutusta hyvinvointiimme. Syöminen ei ole vain fysiologinen tarve, vaan tapa olla yhteydessä itseemme ja toisiimme. Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja

Tässä keskustelussa pureudutaan syyllisyyden tunteeseen, sen juurisyihin ja vaikutuksiin elämässä. Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Laura Laakkonen ja Tommy Hellsten jakavat henkilökohtaisia oivalluksiaan siitä, kuinka syyllisyys voi olla vääränlaista ja kuinka se usein kulkee mukana varhaisesta lapsuudesta aikuisuuteen. Keskustelussa tarkastellaan syyllisyyden yhteyttä ihmissuhteisiin, omaan riittämättömyyden tunteeseen ja tarpeeseen miellyttää muita, sekä pohditaan keinoja vapautua tästä taakasta. Syyllisyys nähdään ilmiönä, joka syö omaa olemassaolon oikeutusta ja vie tilaa aidolta itseilmaisulta. Laura Laakkonen, Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja

Parisuhde on aikuiselämän vaativin suhde. Sirkku ja Teuvo Timisjärven keskustelu pureutuu siihen, kuinka menneisyyden kipukohdat ja selviytymismekanismit tuodaan usein tiedostamatta osaksi parisuhdetta. Sirkku ja Teuvo keskustelevat odotuksista, pettymyksistä ja siitä, miksi rakkaus voi kukoistaa vain vapaudessa, ei vaatimuksissa. Keskustelu tuo esiin rehellisiä oivalluksia siitä, kuinka vaikeaa mutta palkitsevaa on ottaa vastuu omista tunteistaan. Parisuhde on peili, joka näyttää meille itsemme, ja sen kautta avautuu mahdollisuus kasvuun ja yhteyteen, jos siihen uskaltaa katsoa. Sirkku Timisjärvi, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️, taideterapeutti ja psykodraamaohjaaja Teuvo Timisjärvi, terapeutti, valmentaja ja kouluttaja

Muutoksen matka on kaikkea muuta kuin helppo. Tässä keskustelussa Ihminen tavattavissa -terapeutti Veli-Matti Anttila ja Tommy Hellsten pohtivat, miksi henkinen kasvu ja muutos ovat niin haastavia ja miksi turvattomuuden kohtaaminen on usein välttämätöntä kehityksessä. Haastattelussa käsitellään lapsuuden turvarakenteita, primitiivisten selviytymiskeinojen vaikutuksia aikuisuudessa ja sitä, kuinka syvälle juurtunut turvattomuus voi estää aitoa muutosta.Keskustelu tarjoaa inhimillisen näkymän siihen, kuinka kasvu vaatii rohkeutta kohdata kipu ja antaa samalla ymmärrystä muutosprosessin hitaudesta ja vaikeudesta. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Veli-Matti Anttila, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Irene Etäsalo ja Mira Oikarainen jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan riippuvuuksista ja niistä vapautumisesta. He käyvät syvällistä, empaattista keskustelua siitä miten riippuvuudet voivat ohjata elämää ja miten niistä on mahdollista päästä irti. Keskustelussa pohditaan avoimesti erilaisia addiktioita, kuten nikotiinia ja sokeria, sekä niiden vaikutuksia itsetuntoon ja tunne-elämään. He korostavat, kuinka tärkeää on löytää omat voimavarat ja saada tukea ympäröiviltä ihmisiltä.Riippuvuuden ydin on usein pakeneminen omista tunteista, mutta se on myös mahdollisuus kasvuun ja vapauteen, kun uskaltaa kohdata itsensä. Irene Etäsalo, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Mira Oikarainen, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija

Tässä jaksossa sukellamme kehotietoisuuden maailmaan ja siihen, kuinka kehomme viestit voivat ohjata meitä kohti syvempää ymmärrystä itsestämme. Ihminen tavattavissa terapeutit Markku Litmanen ja Ilari Laine, keskustelevat kehotuntemuksista, niiden merkityksestä elämän eri osa-alueilla sekä siitä, miten kehon kuuntelu ja kunnioittaminen voivat auttaa meitä tasapainon löytämisessä. Keskustelussa käsitellään kehollisuuden ja mielen yhteyttä terapeuttisesta näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisten kokemusten kautta, jolloin aiheet saavat pehmeitä ja oivaltavia sävyjä. Markku Litmanen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ lari LaineIhminen, tavattavissa -terapeutti ITT®️

Ihminen tavattavissa -terapeutit Minka Mannerla ja Sanna Suokko jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan läheisen kuolemasta. He pohtivat avoimesti surua, luopumista ja kuoleman tuomia kysymyksiä, jotka liittyvät elämän rajallisuuteen ja merkityksellisyyteen. Keskustelu on lämmin ja rehellinen muistutus siitä, kuinka tärkeää on antaa tilaa tunteille ja kohtaamisille, kun menetämme läheisen. Keskustelussa käsitellään myös sitä, kuinka suru muuttaa muotoaan ajan myötä ja kuinka läheisen läsnäolo säilyy sydämessä, vaikka hän ei enää fyysisesti olekaan paikalla. Keskustelu tarjoaa lohdutusta kaikille, jotka ovat kokeneet menetyksen ja etsivät tapoja käsitellä sitä. Minka Mannerla, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Sanna Suokko, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Leena Tåg, Annika Vilkki ja Marjo Juutilainen pohtivat syömishäiriöiden monimuotoisuutta, ihmismielen herkkyyttä ja kehonkuvan merkitystä. He käsittelevät omakohtaisia kokemuksiaan sekä ammatillista tietämystään siitä, miten syöminen, tunteet ja trauma usein kietoutuvat toisiinsa. Keskustelu avaa koskettavalla tavalla, miten tärkeää on itsemyötätunto ja vertaistuki matkalla kohti paranemista. Mitä syömishäiriöt todella ovat ja miten voimme kohdata omat kipumme lempeydellä ja rakkaudella? Tämä keskustelu tarjoaa oivalluksia ja tukea kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmismielen ja kehon vuorovaikutuksesta. Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Marjo Juutilainen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Marjo Nukari ja hänen poikansa Aslak kohtaavat aikuisina, käyden läpi menneisyyden haasteita ja tunteita. Syvällinen ja lämmin keskustelu käsittelee elämän vaikeita hetkiä, kipuja sekä niistä selviytymistä. Molemmat osapuolet peilaavat toistensa näkemyksiä aikuisuudesta, kasvusta ja siitä, miten suhde voi kehittyä tasavertaiseksi ajan myötä. Marjo ja Aslak avaavat rehellisesti, miten lapsuus, nuoruus ja aikuisuus voivat kietoutua toisiinsa, ja miten tärkeää on kohdata toisensa avoimin sydämin. Keskustelu tuo esiin perheen keskinäisen rakkauden, vaikeuksien hyväksymisen ja yhdessä kasvamisen. Marjo Nukari, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija Aslak Goncalves, Traumakeskeinen keho-mieliterapeutti

Kovasta kuumeesta huolimatta en voinut jättää teitä mussukoita ilman jaksoa. Sanat katosi ja ajatus harhaili, mutta muistakaa edelleen kova kuumeeni. Jaksossa yritetään kertoa jotain Lucia-neidosta laturaivoon. Muista, että omalla vastuulla kuuntelet ja kaikki mitä sanon on vain kateellisen ihmisen tuskastumista omaan saamattomuuteen. (00:28) Alkuhöpinät (27:31) Mediakatsaus (51:45) Saipa, Veiterä, Best, Patrik Laine, Katrin Krabbe ja Darts.

Wordpress, yksi maailman suosituimmista julkaisuohjelmistoista, on avointa lähdekoodia, mutta juuri nyt sen kohtalo tuntuu olevan yhden ihmisen näpeissä. Matt Mullenweg on sen alkuperäinen kehittäjä ja nykyinen johtohahmo, jonka Automattic-yhtiö on isoissa riidoissa WP Engine -yhtiön kanssa.Miten yritysten väliset erimielisyydet liittyvät avoimen lähdekoodin hankkeisiin? Eikö ohjelmiston vapauden pitänyt suojata juuri tämänkaltaisilta epäselvyyksiltä? Vai onko sitten mahdollista, että ihmisten mielenliikkeillä on enemmän valtaa kuin ohjelmistojen lisensseillä?Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on Zen Browser.Karin vinkki on Crypto is for Criming.MateriaalitJakson äänittämisen jälkeen on tapahtunut vielä lisää: Mullenweg julisti yksipuolisesti WordPress.orgiin joulutauon ja Joost de Valk esitteli vaihtoehtoisen vision jatkoa varten.Matt Mullenweg: WordCamp US & Ecosystem Thinking (syyskuu)Matt Mullenweg: My Freedom of Speech (lokakuu)David Hanssonin kritiikki Linus Torvaldsin tauko johtajuudessaGhostin malliLearn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Wordpress, yksi maailman suosituimmista julkaisuohjelmistoista, on avointa lähdekoodia, mutta juuri nyt sen kohtalo tuntuu olevan yhden ihmisen näpeissä. Matt Mullenweg on sen alkuperäinen kehittäjä ja nykyinen johtohahmo, jonka Automattic-yhtiö on isoissa riidoissa WP Engine -yhtiön kanssa. Miten yritysten väliset erimielisyydet liittyvät avoimen lähdekoodin hankkeisiin? Eikö ohjelmiston vapauden pitänyt suojata juuri tämänkaltaisilta epäselvyyksiltä? Vai onko sitten mahdollista, että ihmisten mielenliikkeillä on enemmän valtaa kuin ohjelmistojen lisensseillä? Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta. Vinkit Panun vinkki on Zen Browser. Karin vinkki on Crypto is for Criming. Materiaalit Jakson äänittämisen jälkeen on tapahtunut vielä lisää: Mullenweg julisti yksipuolisesti WordPress.orgiin joulutauon ja Joost de Valk esitteli vaihtoehtoisen vision jatkoa varten. Matt Mullenweg: WordCamp US & Ecosystem Thinking (syyskuu) Matt Mullenweg: My Freedom of Speech (lokakuu) David Hanssonin kritiikki Linus Torvaldsin tauko johtajuudessa Ghostin malli Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Sukellamme syvälle työuupumuksen ja yleisen uupumuksen maailmaan. Ihminen tavattavissa -terapiaharjoittelija Kaisa Kimari ja Miia Roihas jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka nämä vaikeat hetket voivat vaikuttaa elämään monella eri tasolla. Keskustelussa pohditaan myös, kuinka uupumus ei synny vain yhdestä syystä, vaan se on monen asian summa, joka vaatii usein tukea ja ymmärrystä ympäristöltä. Tämä lämmin ja rehellinen keskustelu tarjoaa näkökulmia siihen, miten uupumuksesta voi toipua ja löytää tien takaisin tasapainoisempaan elämään.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Ilari Laine ja Leeni Minkkinen jakavat kokemuksiaan ja oivalluksiaan elämänsä merkityksellisistä matkoista kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. He pohtivat terveyden, itsetuntemuksen ja mielen sekä kehon yhteyden merkitystä sekä sitä miten nämä elementit voivat muovata elämäämme. Keskustelu avaa ikkunoita siihen, miten voimme paremmin ymmärtää itseämme ja kasvaa ihmisenä – myötätunnon, nöyryyden ja rakkauden kautta.

Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on kirjoittanut todellisiin tapahtumiin perustuvan näytelmän Peter asui talossa, joka kertoo itsemurhan tehneestä delfiinistä. Kirja on julkaistu Tetterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeen kautta jo ennen kuin sitä on sovitettu kertaakaan näyttämölle. Tässä Helsingin kirjamessujen Kultti-lavalla tehdyssä jaksossa Lonka kertoo pitkäaikaisesta työstään ihmisen ja muiden lajien tasavertaisen kohtaamisen äärellä. T/U/A-kustanushankkeen Maria Säkö puolestaan selittää, miksi juuri tällaisia näytelmiä kannattaa julkaista myös kirjana.

Tämä keskustelu sukeltaa syvälle sisäisen turvattomuuden juurille ja sen vaikutuksiin elämämme eri osa-alueilla. Ihminen tavattavissa -terapeutit Veli-Matti Anttila ja Ami Tuomarila käsittelevät lapsuuden kokemusten merkitystä ja niiden heijastumista aikuisiän valintoihin, kuten ihmissuhteisiin ja uravalintoihin. He puhuvat avoimesti siitä, kuinka nämä varhaiset kokemukset voivat luoda pelkoja ja epävarmuutta, mutta myös siitä, miten ne voivat toimia kasvun ja parantumisen lähtökohtana. Tämä keskustelu tarjoaa lämpimän ja inhimillisen näkökulman siihen, miten sisäinen turva ja terve erillisyys voivat kehittyä.

Ihminen voi kadota yhtäkkiä ja ilman selkeää syytä, ilman että hänellä itsellään oli siihen mitään sanomista – mutta ihminen voi kadota myös suunnitellun harkitusti, joko omasta tai jonkun toisen tahdosta.

Tässä keskustelussa syvennytään henkilökohtaisten rajojen merkitykseen ja niiden vaikutukseen yksilön hyvinvointiin. Ihminen tavattavissa -terapeutit Irene Etäsalo ja Ilari Laine pohtivat, kuinka rajojen tunnistaminen ja asettaminen vaikuttaa ihmissuhteisiin, itsensä hyväksymiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään tunteiden, kuten vihan, häpeän ja pelon, rooliin itsetuntemuksen kehittämisessä sekä siihen, miten näiden tunteiden terve käsittely voi johtaa suurempaan sisäiseen tasapainoon ja elämäniloon. Keskustelu käsittelee myös luovuuden ja innostuksen suhdetta rajattomuuteen sekä tapoja, joilla yksilö voi löytää oman voimansa ja oppia olemaan läsnä hetkessä.

Tässä keskustelussa kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä kohtaa aidossa ja syvällisessä keskustelussa, jossa he jakavat kokemuksiaan läheisriippuvuudesta, riittämättömyyden tunteista ja itsensä hyväksymisestä. Keskustelu avautuu hetki hetkeltä, ja molemmat rohkaistuvat olemaan aitoja ja läsnä toistensa seurassa. Läheisriippuvuuden hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Jenna Takatalo ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Jarkko Tiiro pohtivat, kuinka haastavaa voi olla kohdata itsensä ja toisen ihmisen ilman rooleja tai odotuksia, mutta samalla myös miten vapauttavaa ja kasvattavaa se voi olla. Tämä video tarjoaa lämpimän ja rehellisen katsauksen ihmisten väliseen aitouteen ja itsensä hyväksymisen tärkeyteen.

Ihminen tavattavissa -filosofian ydin on prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen. Jotta prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen on mahdollinen, on turva välttämätön elementti. Turvan syntymiseen edellytyksenä on kunnioitus: jokaisen opiskelijan ainutlaatuisen elämän ja kokemusten kunnioittaminen. Samaan aikaan koulutusohjelman rakenteiden ja sisällön kunnioittaminen luo turvaa, selkeyttä ja jatkuvuutta opiskelijoiden omaan ja ryhmän prosesseihin. Koulutusohjelmamme kouluttajien keskinäinen kunnioitus ja koko organisaation rakenteiden kunnioitus luo turvan ryhmälle, kouluttajille ja muille organisaatiossa työskenteleville. Kun kouluttajat ovat itse turvassa sekä itsessään, että keskinäisessä vuorovaikutuksessaan, luo se ryhmään tilan jossa on mahdollista olla keskeneräinen ja haavoittuva. Kouluttajat johtavat omalla esimerkillään. Ohjelmamme kouluttajien tehtävänä on kannatella ryhmää, jotta tämä on mahdollista, on sitouduttava pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Ohjenuoranamme on: koskaan ei ole liian aikaista pyytää apua. Kasvuohjelman ryhmissä on aina kaksi kouluttajaa, ja jotta kouluttajat pystyvät kannattelemaan yhdessä ryhmää, on opeteltava myös kannattelemaan toinen toistaan. Kouluttajamme toimivat koko ryhmän yhteistä prosessia palvelevana resurssina. Kouluttajana ohjelmassamme on tiedostettava vastuu tehtävässä terveen kasvun tukemiseen.

Tässä podcastjaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Jaana Toikkanen ja pian terapeutiksemme valmistuva Jukka Erätuli keskustelevat yhteyden tunteesta. Kysytkö sinä läheiseltäsi mitä hänelle oikeasti kuuluu vai sisältääkö kysymyksesi velvoitteen kertoa sinulle vain sellaisista asioista mitä sinun on helppo kuunnella?Tarvitsemme toisiamme monella tavalla. Jukka sanoittaa kuinka yhteys toiseen vie yhteyteen myös itsensä kanssa. Vuorovaikutteinen yhteys on tärkeää sekä oppimisen, että levollisuuden kannalta. Yhteys aktivoi oppimaan ja yhtä lailla rauhoittaa, tuo turvaa ja levollisuutta keholle ja mielelle. Jos yhteys vaatii tai aiheuttaa tarpeen suojautua, yhteys tai yritys muodostaa yhteyttä toiseen voi olla myös hyvin kuormittavaa.Jaanan ja Jukan moninäköalainen keskustelu aiheesta antaa mahdollisuuden pohtia mitä me itse tuomme yhteyteen ja minkälaisia yhteyksiä toivomme omaan elämäämme.

Ikääntyminen on biologinen fakta, mutta siihen liittyvät stereotypiat saavat aikaan paljon haittaa ihmisten elämässä ja työurilla. Nuoruutta palvova yhteiskunta ja kulttuuri aiheuttaa paineita kaikenikäisille. Nuoruutta ihannoidaan ja ikääntymistä pidetään negatiivisena asiana heti, kun parinkympin ikä on ohitettu. Se tuntuu ikävälle ja luo jonkinlaista painetta iän karttuessa, kertoo siis kolmekymppinen nimimerkki Nainen Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Työmarkkinoilla minua ei enää noteerata ja TE-palveluistakin vahvistetaan, että ikä on usein este työllistymiselle. Olen päättänyt kouluttautua toisiin tehtäviin, kertoo 60-vuotias nimimerkki Milla. Ihmisen oppimiskyvyllä ei ole parasta ennen päivänmäärää. Ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Muller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Aapo Laakso ja Leena Mattila Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus. Kilpi, Eeva (2024) Tähdet ovat alkaneet näkyä – Eeva Kilven muistikirjat. WSOY. Haidt, Jonathan (2024) Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Ilari laine ja stressinhallintavalmentaja ja uutta luova yrittäjä Päivikki Leinonen keskustelevat podcastissamme rönsyilevät improvisoiden ja luovasti keskustelussaan sisäisessä maailmassamme toisiaan kunnioittavassa vuorovaikutuksessa.Jännitys, innostus, pettymys, pelko… kaikki hyvin stimuloivia, aktivoivia, energisoivia tunteita. Kuinka voin rauhoittaa itsensä aktivoivien tunteiden humussa tai käyttää noita tunteita hyväkseen silloin, kun esimerkiksi esiintyessä nuo tunteet ovat hyvinkin käyttökelpoisia suoritumisessa?Pyrimme käsikirjoittamaan elämää. Mutta voimmeko todellisuudessa käsikirjoittaa tilanteita tai tapahtumia? Ehkä, mutta entä tilanteiden ja tapahtumien väistämättä herättävien tunteiden käsikirjoittaminen? Tunteemme voivat saman tien romuttaa koko käsikirjoituksemme ja haastaa meidät omien tunteiden kohtaamisessa.Levollisuus syntyy ilman käsikirjoitusta, luovassa tilassa, johon mahtuu koko elämä tunteineen tai ainakin se, mikä tässä hetkessä tuntuu tärkeältä. Tunteidemme tärkeä viesti onkin kysymys siitä kykenemmekö luomaan käsikirjoituksetonta tilaa ja antamaan elämällemme mahdollisuuden?

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijamme ja läheisten klinikan läheishoitaja Mira Oikarainen keskustelee podcastissamme riippuvuudesta toipuneen Malla Salosen kanssa toipumisen mahdollisuudesta.Toipumisen kirjassa on monta lukua ja toipuminen on elämän pituinen tarina. Mallan mielestä toipuminen on mukavaa ja palkitsevaa. Palkitsevaa on erityisesti se, että elämän valintojen ja päätösten tekijä tai toimintaa ohjaava tekijä ei ole toipumisen käynnistyttyä enää riippuvuus joka tarkoittaa, että toimintaa ja elämää määrittelee se mistä miten ja milloin on mahdollista saada seuraavan kerran päihteitä ja päihtymys, vaan elämä ohjautuukin omasta itsestä ja omista valinnoista.Omien tunteidemme käsittely ja kohtaaminen on elämämme suurimpia haasteita. Voimme hakea helposti tunteiden aiheuttamaan kipuun lääkettä huumeista, viinasta, seksistä, työstä, urheilusta riippuvuuteen saakka. Paradoksaalisesti riippuvuus aiheuttaa lisää sellaisia kipeitä tunteita esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, joita tahtoo lääkitä taas uudelleen riippuvuuksilla.Ja toipuminen. Mira valottaa omassa puheessaan myös sitä, kuinka toipumisestakin voi tulla riippuvaiseksi. Tärkeintä on uskaltaa voida hyvin, valita vapaus ja elämä.

Tässä jaksossa koitetaan päästä Jumalan pään sisälle ja pohditaan sitä, miksi Jumala on sellainen, kuin on ja miten voimme luottaa Jumalaan, vaikka Hän ei kerro itsestään kaikkea.

Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy. Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu? Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.

Voiko sydämellä tekeminen ja toisten auttaminen olla liiketoimintaa? Siitä keskustelevat tässä jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Pertti Ratilainen ja terapiakoulutuksemme opiskelija Mia Metsäranta. Sekä terapiatyö, että moni muu hyvinvointialan työ tapahtuu yksinyrittäjien kentässä. Terapeutin yrityksen ainoa työntekijä on terapeutti itse ja hänen tulisi hoitaa palvelunsa markkinointi, asiakastyö ja talouden johtaminen itsenäisesti. Varsinaisen oman osaamisen lisäksi tulisi osata suuri määrä eri ammattilaisten taitoja ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta.Osa asiakkaista maksaa terapiansa itse ja on vapaa valitsemaan haluamansa terapiamuodon. Osa saa terapeuttista hoitoa osittain yhteiskunnan tukemana joko Kelan tai hyvinvointialueiden toimesta korvauksina tai palveluseteleinä. Yhteiskunnan tuki on kohdennettu vain tiettyjen terapiasuuntausten valinneille asiakkaille tai hyvinvointialuekohtaisesti linjattujen terapiasuuntausten edustajille.Tällä hetkellä vaikeasti sekä yrittäjien että asiakkaiden kannalta ymmärrettävä terapiasuuntausten ja korvausmenetelmien kenttä aiheuttaa myös huolta, vaikeuttaa avun saantia ja jättää sekä yrittäjät, että asiakkaat helposti yksin.On todella hienoa, että esimerkiksi Väestöliiton terapiapalvelut kokoavat useiden eri terapiasuuntausten edustajia toimimaan yhdessä. Myös useat Ihminen tavattavissa -terapeuttien yhteiset yritykset pyrkivät madaltamaan palvelujen saatavuutta ja helpottamaan toimintaa yrittäjänä. Ihminen tavattavissa -yhteisömme on kasvanut jo niin suureksi, että aloittelemme parhaillaan alueellista toimintaa, jonka tarkoitus on tarjota yhteisömme jäsenille arjen yhteisöllisyyttä ja apua ammatilliseen yksinäisyyteen.

Cityn aamun torstain läppiä tästä...· Erikoinen pesispaita· Ihminen ilman laseja· Linkin Park pannukakku· Pelataanko sulkapalloa?· Puhutko tuntemattomille?· Jengi ei vastaa puhelimeen· Joulupukin ja oluen suhdeLisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Tällä kertaa ns. välijaksossa syvennyn tarkemmin omiin outouksiini ja niitähän on näköjään 30 minuutin verran. Vähän lätistään podcastien tilasta Suomessa ja jostain muusta. Ota siis kalja lapaseen ja nauti. Ps. pjpc rantautuu Lappeenrantaan 30.8.-1.9.2024 ja pitää cooperin ilmaiseksi 31.8.2024 klo 09 tai 10 kimpisen kentällä (jos vapaa). (00:28) Alkuhöpinät (17:03) Mediakatsaus (30:58) Omat oudot tavat

Ihminen ikääntyy tietyissä elämänvaiheissa vauhdilla, alkaako merkkejä olla jo ilmassa?

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT, sielunhoitoterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sirkku Timisjärvi on kutsunut puolisonsa Teuvo Timisjärven keskustelemaan kanssaan yhteisestä elämästä ja yhdessä kasvamisesta. Teuvo on myös Tommy Hellsten -instituutin opiskelija. Sirkku ja Teuvo puhuvat siitä, mitä tuomme jokainen omista sukupolviemme ketjuista mukanamme parisuhteeseenja miten lapsuuden kokemuksemme näyttelevät parisuhteissamme. Sirkku ja Teuvo kuvaavat osuvasti miten liittyvivät parisuhteessa toisiinsa omista, täysin samoista haavoistaan. Terapia auttoi lopulta aviopuolisot näkemään itsensä toisen sijaan ja antoi lähtölaukauksen tahdolle voida paremmin sekä henkilökohtaisesti että parisuhteessa. Keskustelu on aivan ihana ja totuudellinen vuoropuhelu aikuisesta parisuhteesta ja aidosta tahdosta kasvaa ja pysyä yhdessä!

Minulta puuttuu äitiys. Minä en ole kenenkään äiti. Miltä tämä kuulostaa ja mitä tunteita lapsettomuus herättää itse lapsettomassa ihmisessä tai muissa? Tuire kuvaa lapsettomuuden tunnetta koskettavasti: ”kohdun sisällä on kyynel”. Tästä kipeästä asiasta keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Christa Porander ja Tuire Rossi. Kuuntele podcastistamme mitä Christa ja Tuire kertovat lapsettomuuden kohtaamisesta sekä itsessään, että lapsettomien läheisten kohtaamisessa.

Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen. Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.

Ihminen suunnittelee mielessään, mutta sanat antaa Herra. Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee ajatukset. Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen, niin suunnitelmasi menestyvät. Kaiken on Herra tehnyt tarkoituksiaan varten, jumalattomankin – kohtaamaan kovan päivän. Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askelensa.Sananlaskut 16: 1-4, 9 Seurassasi on Kirsi Jokela

Tässä jaksossa vieraana monen kuulijan toivoma taitojen oppimisen pitkän linjan ammattilainen. Ruodimme mm. mitä ylipäätään on taito ja taitavuus ja mitä tarkoittaa taitojen oppiminen? Mitä nykyään tiedetään taitojen oppimisesta, joka aikaisemmin ajateltiin olevan toisin?  Mistä osatekijöistä ihmisen liiketaito koostuu? Onko taitojen oppiminen harjoittelun tulosta vai tuleeko se äidinmaidossa? Mitä on differentiaalioppiminen ja mitä siitä on hyötyä? Tarvitaanko taitojen oppimiseen määrätietoista ja ohjattua harjoittelua vai omatoimista tekemistä ja onko väliä tekeekö hyviä vai huonoja toistoja?  Onko taitojen oppimisessa herkkyyskausia? Vaikuttavatko elintavat kuten ravinto ja uni taitojen oppimiseen? Millaista treeniä kannattaa tehdä jos haluaa säilyttää hyvän arjen toimintakyvyn? Kantaako lapsena opitut liikuntataidot myös myöhemmälle iälle? Mikä merkitys on psykologisille tekijöillä taitojen oppimiseen?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä liikuntatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Sami Kalajan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain. Oikeuspsykiatrin mukaan yleissääntö on, että terve ihminen ei tapa. Moni henkirikos tapahtuukin poikkeavassa mielentilassa. Mutta milloin ihminen on juridisesti syyntakeeton? Mielentilatutkimuksessa arvioidaan, ymmärtääkö ihminen tekonsa lainmukaisuuden, onko hän tietoinen tekemisistään ja pystyykö hän säätelemään käyttäytymistään. Arviointi ei ole aina helppoa, mutta miten se tehdään mielentilatutkimuksessa? Asiantuntijoina Vantaan vankilan Psykiatrisen vankisairaalasn osastonylilääkäri Mika Rautanen ja oikeuspsykologi Jenni Kaunomäki sekä oikeuspsykiatrian tehtäväalueen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Onko meillä ihmisillä täysin vapaa tahto päättää, että laitamme itsemme hyvään kuntoon ja sen jälkeen yksinkertaisesti "vain tarttua toimeen"? Vai olemmeko täysin ympäristömme, geeniemme ja sattumusten ohjailemia? Näiden ja muiden suurten kysymysten äärelle sukelletaan tässä normaalia syvällisemmässä ja filosofisemmassa jaksossa. Kun puhutaan vapaasta tahdosta, mitä sillä edes tarkoitetaan? Millaisia erilaisia tulkintoja meillä on vapaalle tahdolle (filosofia, biologia, psykologia, jne.?) Miten me ihmiset vaikutamme toisiimme hyvinvoinnin näkökulmasta? Miten toisiin vaikuttamista tulisi tehdä, jotta saamme aikaan hyvää keskuuteemme? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan Suomen tunnetuimman vapaan tahdon asiantuntijan, uskonnonfilosofian dosentin ja Helsingin yliopiston tutkijan, Aku Visalan kanssa. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Aku Visala - Robert Sapolsky, Determined: https://www.adlibris.com/fi/kirja/determined-9781847925534 - Vapaan tahdon filosofia: https://www.gaudeamus.fi/teos/vapaan-tahdon-filosofia/ - Kotisivu: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/aku-visala

On aika puhua aikaansaamisesta. Ihminen voi tehdä mitä hän tahtoo, mutta ihminen ei voi tahtoa mitä hän tahtoo. Jos tavat eivät tue tekemistäsi, yksittäiset "nyt otan itseäni niskasta kiinni" -ryhtiliikkeet ovat ohi yhtä nopeasti kuin ne alkoivat. Jaksossa Jari muun muassa paljastaa, miten kehittämällä itseäsi yhden (1) prosentin verran viikossa, voit 38-kertaistaa osaamispääomasi seitsemässä vuodessa. Vaihtoehtoisesti taantumalla tekemisessäsi yhden (1) prosentin viikossa, on alkuperäisestä osaamisestasi seitsemän vuoden kuluttua jäljellä enää murto-osa.

Tällä kertaa puhumme mangan koko historiasta aina sen synnystä nykypäivään asti yhdessä vieraamme, Afureko-blogin ja Äänijälki-podcastin Nitan, kanssa. Ajankohtaisina aiheina puhumme shounen- ja shoujomangan kuluttajien välille kasvaneesta vastakkainasettelusta sekä sellaisista sarjoista, joista on tehty useita animesovituksia. Lukujonossa keskustelemme Go Nagain ronskinraisusta klassikkosarjasta Devilman, joka 1970-luvulla rikkoi mangan rajoja. --- Kommentoi | Mastodon | Twitter (X?) | Instagram --- (01:00) – KUULUMISET: ÄÄNIJÄLKI - Afureko-blogi ja sen Äänijälki-podcast - Afureko Twitterissä - Nita Twitterissä - Mangakartan ja Äänijäljen ystävänpäivätempaus 2022 - Jakso 63, jossa puhuimme ystävänpäivätempauksesta alkukuulumisissa (03:56) – MANGAN VUOSIKYMMENET: ENNEN TEZUKAA - Jean-Marie Bouissoun tietokirja Manga: Histoire et univers de la bande dessinée japonaise - Ukiyo-e-puupiirrosteokset - Hokusai (13:04) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1940-LUKU - Petterin DesuTalks-luento Mies joka loi Osamu Tezukan (YouTube – videotallenne jäi traagisesti isoksi osaksi ilman ääntä, joka alkaa kuulua vasta noin tästä eteenpäin, jos volyymin säätää maksimiin) - Shin Takarajima (1947), Osamu Tezukan läpimurtoteos, joka on sittemmin nostettu modernin mangan alkupisteeksi ja peruskiveksi - Shin Takarajima olikin esillä myös British Museumin manganäyttelyssä vuonna 2019 - Tähän aikaan sarjakuvaa julkaistiin Japanissa lähinnä halpoina (kuva) ja tekijänoikeuksista välittämättöminä (kuva) akahon-julkaisuina, joiden seassa Tezuka erottui edukseen laadullaan - Fujiko Fujio -työpari muistelee jälkikäteen, miten päräyttävältä Shin Takarajiman näkeminen tuntui (kuva) - Floyd Gottfredsson ja hänen piirrostyylinsä, joka on tuttu kaikille vanhoja Aku Ankan taskukirjoja lukeneille - Squash & stretch on animaatioperiaatteista tärkeimpänä pidetty - Comics Journalin artikkelit: - Manga Finds Pirate Gold: The Case of New Treasure Island - Tezuka Osamu Outwits the Phantom Blot: The Case of New Treasure Island Cont'd - Sazae-san (1946–1974)  (19:47) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1950-LUKU - Osamu Tezukan nousukausi - Viidakon valtias (1950), maailmalla tutumpi jenkkinimellään - Petterin kirjoitus Viidakon valtiaasta Anime-lehden numerossa 3/2013 (pdf) - Astro Boy (1952) - Princess Knight (1953) - Tokiwa-so, jossa Tezuka asui 1953-1954 ja josta muodostui Tokion mangapiirtäjien keskus - Shotaro Ishinomori - Fujiko Fujio - Weekly Manga Times (1956) – kustantajansa mukaan ensimmäinen pelkkää mangaa julkaissut lehti (22:56) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1960-LUKU - Viikottaiset mangalehdet rytmittävät nuorten elämää: - Weekly Shonen Magazine (1959) - Weekly Shonen Sunday (1959) - Weekly Shonen Jump (1968) - Weekly Shonen Champion (1969) - Akahon-puolella synkempää ja rankempaa sarjakuvaa alettiin vuodesta 1957 alkaen kutsua gekigaksi (“dramaattiset kuvat”) vastareaktiona lehdissä julkaistavan ja lapsille soveltuvan mangan (“sutaistut kuvat“) suosiolle). Kirjalainaamojen häviämisen ja mangalehtien lukijakunnan varttumisen myötä gekiga-tekijät siirtyivät mangalehtiin. - Yoshihiro Tatsumi ja hänen piirrostyylinsä - Black Blizzard (1955) - Sanpei Shirato ja hänen piirrostyylinsä - Lupin III (1967) oli varsin erilainen manga kuin sen vuonna 1971 alkanut animesovitus - Golgo 13 (1968) - Lone Wolf and Cub (1970) - The Comics Journal: Saito Takao and the “Gekiga Factory” - Jakso 57, jossa puhuimme kuulijakommenttiosiossa gekigasta - Harenchi Gakuen (Go Nagai, 1968) - Cyborg 009 (Shotaro Ishinomori, 1963) - Gegege no Kitaro (Shigeru Mizuki, 1960) - Suosikkijutut: - Petteri: Mangan tekemisen nykyinen tyyli, jossa avustajat tukevat mangakaa - Nita: Gegege no Kitaro, TV-animen synty - Maaret: Päähenkilöpoikien otsahiustöyhtöt (Ashita no Joen Joe, Dororon Hyakkimaru, Cyborg 009:n kyborgi 009) (37:26) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1970-LUKU - Showa 24 -ryhmä - Moto Hagio - Keiko Takemiya - Riyoko Ikeda - Jakso 59, jossa puhuimme Riyoko Ikedan sarjasta The Rose of Versailles - Jakso 79, jossa puhuimme Moto Hagion sarjasta The Heart of Thomas - Jakso 83, jossa puhuimme Moto Hagion lyhärikokoelmasta A Drunken Dream and Other Stories - Jakso 45, jossa puhuimme Osamu Tezukan sarjasta Message to Adolf - Leiji Matsumoto - Space Battleship Yamato (1973) - Galaxy Express 999 (1977) - Space Pirate Captain Harlock (1977) - Go Nagai - Devilman (1972) - Devilmanin hirviö sisälläni -teema on jäänyt elämään muissa teoksissa: - Parasyte - Naruto - Chainsaw Man - Jujutsu Kaisen - Mazinger Z (1972) - Ennen Mazinger Z:aa mechat olivat olleet kauko-ohjattavia (kuuluisimpana Tetsujin 28-go, joka tunnetaan myös jenkkinimellään Gigantor) - Cutie Honey (1973) - Kamen Rider (Shotaro Ishinomori, 1971) - Tokusatsu - Super sentai - Suosikkijutut: - Maaret: Showa 24 -ryhmän kerronta, Glass Maskin henkilö violetin ruusun takana (Suzue Miuchi, 1976) - Petteri: Black Jack (Osamu Tezuka, 1973) - Nita: Devilman, From Eroica with Love (Yasuko Aoike, 1976) (54:57) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1980-LUKU - Seinen-lehtien nousu - Weekly Young Jump (1979) - Business Jump (1985) - Weekly Young Magazine (1980) - Weekly Young Sunday (1987) - Monthly Afternoon (1986) - Ladies' Comics (redicomi) - Be Love (1980) - Big Comic for Lady (1981) - You (1982) - Halpiserotiikan maineeseen päätyneen redicomi-mangan rinnalla alettiin tehdä asiallisempaa Young Ladies -mangaa (jota lännessä tavataan kutsua josei-mangaksi, mitä termiä taas Japanissa harvemmin käytetään) - Young You (1987) - Feel Young (1989) - Kiss (1992) - Cocohana (entinen Chorus, 1994) - Fist of the North Star (Buronson ja Tetsuo Hara, 1983) - Dragon Ball (Akira Toriyama, 1984) - Mitsuru Adachi - Rumiko Takahashi - Saint Seiya (Masami Kurumada, 1986) - JoJo's Bizarre Adventure (1987) - Yhdysvaltojen Comics Code Authority - Suosikkijutut: - Nita: Mitsuru Adachi ja Touch (1981) - Petteri: Ranma 1/2 (Rumiko Takahashi, 1987) - Maaret: Banana Fish (Akimi Yoshida, 1985) (01:18:35) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1990-LUKU - Kaiji (Nobuyuki Fukumoto, 1996) - Sailor Moon (Naoko Takeuchi, 1991) - Salapoliisi Conan (Gosho Aoyama, 1994) - Yu-Gi-Oh! (Kazuki Takahashi, 1996) - Hikaru no Go (Yumi Hotta ja Takeshi Obata, 1998) - Rurouni Kenshin (Nobuhiro Watsuki, 1994) - Yu Yu Hakusho (Yoshihiro Togashi, 1990) - Slam Dunk (Takehiko Inoue, 1990) - Näin Shonen Jumpin myyntiluvut romahtivat vuonna 1995, kun Yu Yu Hakushko, Dragon Ball ja Slam Dunk loppuivat (kuva) - Anime World Order -podcast, jossa neoshounen-termin keksijä Daryl Surat puhuu - BL-lehti Magazine Be x Boy (1993) - Ennen BL-sarjojen tiukkaa karsinoitumista omiin lehtiinsä niitä ilmestyi muissa naisyleisön lehdissä - New York New York (Marimo Ragawa, 1995) ilmestyi Hana to yume -lehdessä - Gravitation (Maki Murakami, 1996) ilmestyi Kimi to boku -lehdessä - Fake (Sanami Matoh, 1994) - Descendants of Darkness (Yoko Matsushita, 1996) - CLAMP - Ken Akamatsu - Suosikkijutut: - Maaret: Kaori Yuki - Nita: CLAMP - Petteri: Chrono Crusade (Daisuke Moriyama, 1998), Fruits Basket (Natsuki Takaya, 1998) (01:38:20) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 2000-LUKU - Perunamaan vanha tilasto mangan suomijulkaisuista (kuva) - Kaikki suomalaiset mangajulkaisut näkee Tokio.fi-sivustolta - Naruto (Masashi Kishimoto, 1999) - Shaman King (Hiroyuki Takei, 1998) - One Piece (Eiichiro Oda, 1997) - Paul Gravett: Manga – 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa - Fullmetal Alchemist (Hiromu Arakawa, 2001), josta puhuimme jaksossa 84 - Death Note (Tsugumi Ohba ja Takeshi Obata, 2003), josta puhuimme jaksossa 60 - Bleach (Tite Kubo, 2001) - Moderni yurimanga muotoutui 10 vuotta BL:n jälkeen - Yuri Shimai (2003) - Comic Yuri Hime (2005) - Maria-sama ga miteru (Oyuki Konno, mangasovitus alkoi 2003) - Suosikkijutut: - Nita: Mangan tulo Suomeen, Vinland Saga (Makoto Yukimura, 2005), Aron morsiamet (Kaoru Mori, 2008) - Petteri: One Piece - Maaret: Pandora Hearts (Jun Mochizuki) ja Kuroshitsuji (Yana Toboso) alkoivat molemmat vuonna 2006 GFantasy-lehdessä (lisäksi Kazuya Minekura, Setona Mizushiro, Fumi Yoshinaga) - Maaretin neoshounen-artikkeli Anime-lehdessä 7/2015 (pdf) sekä Desucon-luento Kuroshitsujista Karnevaliin - neoshounenin salat (YouTube) (01:51:33) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 2010-LUKU - Titaanien sota (Hajime Isayama, 2009) - Futoi yatsu -blogin ennuste siitä, että Titaanien sota on seuraava Naruto - Jakso 87, jossa puhuimme Shonen Sunday -lehden entisen päätoimittajan haastattelusta, jossa hän kertoo lehden kurssin muuttamisesta 2010-luvun jälkipuoliskolla - Food Wars!: Shokugeki no Soma (Yuto Tsukuda ja Shun Saeki, 2012) - Haikyuu! (Haruichi Furudate, 2012) - 2010-luvun jälkipuoliskolla Shonen Jump -lehti on tehtaillut uusia superhittejä - My Hero Academia (Kohei Horikoshi, 2014) - Demon Slayer (Koyoharu Gotouke, 2016) - Jujutsu Kaisen (Gege Akutami, 2018) - Japanin kolmoiskatastrofi 2011: Tohokun maanjäristys ja tsunami sekä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus - Digitaalisen mangan nousu alkoi (kuva) - Netissä julkaistavaksi alun perin tehdyn mangan nousu ja kohdeyleisöjen sekoittuminen - Tomo-chan Is a Girl! (Fumita Yanagida, 2015), josta puhuimme jaksossa 44 - Wotakoi: Love Is Hard for Otaku (Fujita, 2014) - Monthly Girls' Nozaki-kun (Izumi Tsubaki, 2011) - One-Punch Man (ONE ja Yuusuke Murata, 2012), josta puhuimme jaksossa 32 - Weekly Shonen Jump -printtilehden nettisisarlehti Shonen Jump+ on alkanut tuottaa Japanin isoimpia hittejä printtilehden rinnalla - Kaiju No. 8 (Naoya Matsumoto, 2020) - Spy x Family (Tatsuya Endo, 2019) - Jakso 18, jossa puhuimme edellisen kerran mangan 2010-luvusta - Liisa Ihmemaassa -sarjojen pikkubuumi - Alice in the Country of Hearts -mangat pohjautuivat Quin Rosen visual noveliin - I Am Alice (Ayumi Kanou, 2012) - Are You Alice? (Ai Ninomiya & Ikumi Katagiri, 2009) - Hirviötyttösarjojen pikkubuumi (kuten Monster Musume ja Nurse Hitomi's Monster Infirmary) - Eksorsistisarjat olivat melkein juttu - Blue Exorcist (Kazue Kato, 2009) - Twin Star Exorcists (Yoshiaki Sukeno, 2013) - Mob Psycho 100 (ONE, 2012) - Rin-ne (Rumiko Takahashi, 2009) - Nolkytluvulla taas shinigami-sarjat olivat oma pikkutrendinsä - Bleach - Death Note - Descendants of Darkness - Full Moon wo Sagashite (Arina Tanemura, 2002) - Salapoliisi Conanin spinoff-sarjat olivat osa tuoteperheiden nousua (Zero's Tea Time ja The Culprit Hanzawa) - Velhon morsian (Kore Yamazaki, 2013) - Suosikkijutut: -Petteri: Harta-lehti (entinen Fellows!, 2008) -Maaret: BL-genren uudistuminen - Fujoshiluolan postaus aiheesta - Nita: Mangan saatavuuden kasvu länsimaissa (02:08:21) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 2020-LUKU - Akane-banashi (Yuki Suenaga, 2022) - Suosikkijutut: - Petteri: Manga Plus -manganlukupalvelu (2019) - Maaret: Blackguard (Ryo Hanada, 2019) - Nita: Mangakartta (Äääää kiitos Nita ;___;) (02:26:17) – SHOUJO VS SHOUNEN - ANN: The Rise of Reiwa: Romance Manga's Current Era Explained - Heisei-kausi vaihtui Reiwa-kaudeksi vuonna 2019 - Colleen's Manga Recs (YouTube) - Colleenin Twitter-ketju sarjasuosituksista aloittelijoille genreittäin - That Manga Hunter - GFantasy-lehti sekoittaa ihmisiä aina, koska listaussivustoilla se luokitellaan shounen-lehdeksi, vaikka sisältö onkin enemmän naisyleisölle räätälöityä - Kaiju Girl Caramelise - Not Your Idol - Ippon Again! (02:43:52) – USEAT ANIMESOVITUKSET - Kitarou tanjou: Gegege no nazo -elokuvan teaseri (YouTube) - Jakso 88, jossa puhuimme alkukuulumisissa The First Slam Dunk -elokuvasta - Jakso 72, jossa keskustelimme vanhempien mangasarjojen tuoreemmista animesovituksista - Mangasarjoja, joista tehdään aina uusia animesovituksia vuosikymmen toisen perään (joko jatkoa tai uusintasovituksia): - Gegege no Kitaro - Hakaba Kitaro -anime alkoi vuonna 2008, toisin kuin Nita muisteli - Cyborg 009 - Devilman - Lupin III - Dragon Ball - Saint Seiya - Saiyuki, jonka monista sirpaleisesti tarinaa sovittavista animesovitustuotannoista puhuimme jaksossa 62 - Tubettaja Logan Paulista nousi kohu, kun hän oli kuvannut Japanissa videota itsemurhan tehneestä henkilöstä - Muita mainittuja sarjoja, joilla on useampi animesovitus - Fruits Basket - Sorcerous Stabber Orphen - Bastard - Tokyo Mew Mew - Sailor Moon - Space Battleship Yamato - Legend of the Galactic Heroes - Higurashi - When They Cry - JoJo's Bizarre Adventure - Hellsing - Fullmetal Alchemist - Ashita no Joe / Megalobox - Trigun - Urusei Yatsura - Tezuka-mukaelmia - Dororo - Young Black Jack - Atom: The Beginning - Pluto (03:13:41) – LUKUJONOSSA: DEVILMAN - Devilman - Maou Dante - Devilman Crybaby - Äänijäljen jakso 35, jossa puhuttiin Devilmanin erilaisista animesovituksista vuosien varrelta - Kun demoni sieluun vilahtaa, niin kulmakarvat otsaan kilahtaa (kuva) - Ihminen on todellinen hirviö (kuva) - Jakso 75, jossa puhuimme Parasytestä - Akira vastaan Jinmen (kuva) - Kohtauksen aloituksesta on selvää, että koko yhteenotto tapahtuu pimeällä leikkikentällä, mutta Jinmenin saavuttua paikalle taustoista tulee yhdentekeviä (kuva) - Seven Seas -omnibusjulkaisun kannet - Palastelu (kuva) - Tervetuloa helvettiin, josta ei ole paluuta! (kuva) - Ryo ei tykkää tytöistä (kuva) - Mikin mielestä väkivalta on miehekästä ja kuumaa (kuva) - Petteri sattui vuonna 2012 ostamaan Weekly Manga Goraku -lehden numeron… (kuva) - …Jossa juuri silloin parhaillaan ilmestyi (kuva) Go Nagain omaelämäkerrallinen manga Gekiman!, jossa hän kertoi Devilmanin tekemisestä (03:51:40) – LOPETUS

Sotauutisten perusteella voisi päätellä, että ihminen ei kykene ajattelemaan kuin omaa etuaan. Mutta onko ihminen lähtökohtaisesti itsekäs ja verenhimoinen toisia ihmisiä kohtaan — millainen ihminen on luonnostaan? Miten sosiaalinen, sopuisa tai sotaisa? Ja mitä tiedetään varhaisten esi-isiemme käyttäytymisestä? Haastateltavina ovat ekologian ja evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta sekä biologisen antropologian ja bioarkeologian dosentti, yliopistotutkija Markku Niskanen Oulun ylopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suomi on perinteisesti ollut itsepalvelun ja jonotusnumeroiden luvattu maa, mutta digiloikka näyttää lisäävän itsepalvelukulttuuria entisestään. Kaupoissa on nykyään itsepalvelukassa, junissa ja busseissa ei enää myydä lippuja, ja jos on asiaa viranomaisille, pitää jutella jonkun chatbotin kanssa. Ihminen, jolla ei ole älypuhelinta eikä pankkitunnuksia tai joka ei osaa käyttää niitä, ei ole enää täysin mukana tässä yhteiskunnassa. Miksi haluamme minimoida ihmisten väliset kohtaamiset aina, kun se on vain mahdollista? Mitä suomalaisilla on henkilökohtaista palvelua vastaan? Onko nykyinen itsepalvelun maailma oikeasti parempi kuin vanha maailma? Vai voittaako uudistuksissa vauhti usein järjen? Vieraina ovat tuotantotalouden professori Paul Lillrank ja kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinonen.

Mitä on empatia? Miksi se on tärkeä ominaisuus ihmiselle? Voiko empatiaa olla liikaa, tai voiko se vääristää kuvaamme todellisuudesta? Miksi hyvä itsetuntemus on tärkeää empatian kannalta? Mitä epävarmuus tekee ihmiselle? Vastaukset näihin kysymyksiin eivät välttämättä ole itsestäänselviä. Katri Saarikivi on Helsingin yliopiston aivotutkija, kolumnisti ja tieteen popularisoija, joka erikoistuu empatian sekä ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimiseen. Puhuimme Katrin kanssa sekä yllä mainituista teemoista, että modernin teknologian vaikutuksesta ihmiseen. Tervetuloa kuuntelemaan tätä erittäin mielenkiintoinen jakso. — ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

(Uusinta): Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.Tässä syyskuussa 2019 alunperin julkaistussa jaksossa (13.) psykologi Nina Lyytinen keskustelee motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.Tässä jaksossa pohditaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?Miten esteitä on mahdollista ylittää?Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?Miten motivaatio vaikuttaa?Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?Jakson linkit:Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja: Aikaansaaminen taikaSatu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirjaSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa

Jotta voisimme hyvin, tarvitsemme hiilihydraatteja, rasvoja, proteiineja, vitamiineja, mineraaleja ja vettä. Pärjäämme ilman kaloreja jonkun aikaa mutta ilman vettä emme pärjää. Miksi näin on? Veden tehtävät kehossamme ovat todella monisyiset, mitä niistä nostavat esiin endokrinologit Pasi Nevalainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Timo Sane. Usein puhutaan paljonko pitää juoda mutta siihen erikoislääkärit eivät anna tarkkaa suositusta. Veden tarve on perin yksilöllinen. He puhuvat vesitaloudesta, eli siitä kuinka paljon saamme vettä ruoan ja nesteen mukana, ja mitä erittyy hiessä, virtsana ja ulosteena. Entä mitä sitten on turvotus, josta naiset valittavat miehiä useammin? Paleobiologi Suvi Viranta Helsingin yliopistosta puolestaan tietää, mikä ero vesitaloudessamme on verrattuna muihin ihmisapinoihin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Mikko Ketovuori on Turun yliopiston musiikkikasvatuksen lehtori, joka on kirjoittanut kirjan Laumavaiston varassa. Mikon kirja perustuu Robert Prechterin ajatuksiin siitä, että ihmisiä ja taloutta ohjaa järjen sijaan tunne, ja vielä spesifimmin jonkinlainen kollektiivinen tunnetila. Laumavaisto. Tässä jaksossa käymme läpi Mikon ajatuksia Prectherin ajatuksista, Elliot Wave Theorystä, ihmisistä, taiteesta, musiikista, ja siitä, olemmeko sisimmiltään laumaeläimiä? Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Koulujärjestelmää on muuteltu nuorille monella tapaa armottomaksi. Moni nuori ahdistuu, kun strategisia päätöksiä tulevan koulutuksen suhteen pitää tehdä liian nuorena. Lisäksi nykyinen koulusysteemi rankaisee vääristä kurssivalinnoista ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Nykyongelmista ei voi syyttää ainoastaan koronaa. Nuorten ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveyshäiriöiden määrä on noussut jyrkästi jo vuodesta 2017 alkaen. Esikouluissa ja alakouluissa on liian suuria ryhmiä ja niitä sekoitellaan. Ihminen on kuitenkin laumaeläinen, joka haluaa lapsesta alkaen kuulua johonkin ryhmään. Seuraukset näkyvät nyt kouluissa, kodeissa ja psykologien vastaanotoilla sekä PISA-tulosten laskuna. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut 10 vuodessa merkittävästi. Vanhempien koulutuksen merkitys lasten opinnoissa on noussut arvoon arvaamattomaan ja luokkaerot kasvavat jyrkemmiin kuin monissa muissa OECD-maissa. Asiantuntijoina psykologian professori, emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja psykologi, FT, Ville Ojanen. Toimittaja on Leena Mattila.