Podcasts about ihminen

Saako yksilökeskeinen kulttuuri meidät voimaan pahoin?Ihminen on pohjimmiltaan yhteisöllinen olento, jonka identiteetti rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Kokemukset turvallisuudesta, kuulumisesta ja merkityksellisyydestä syntyvät yhteydestä toisiin. Vaikka nykykulttuurissa korostuvat yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen ja oman polun löytäminen, emme rakenna käsitystä itsestämme irrallaan muista.Samalla kun yksilön vapauksia on vahvistettu, on herännyt kysymys siitä, mitä yhteisöllisyydelle, empatialle ja vastuun kantamiselle toisista on tapahtunut. Voiko yhä yksilökeskeisempi kulttuuri lisätä yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja pahoinvointia?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian emeritaprofessori ja tietokirjailija Liisa Keltikangas-Järvinen. Liisa on kirjoittanut paljon keskustelua herättäneen tietokirjan Itsekkyyden aika (WSOY, 2026). Tässä jaksossa Nina ja Liisa keskustelevat yksilöllisyydestä, itsekkyydestä, yhteisöllisyydestä ja siitä, miten kulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:• Miten kasvatus ja instituutiot voivat lisätä itsekkyyttä?• Mitä tapahtuu empatialle ja kyvylle huomioida toisia kulttuurissa, jossa huomio keskittyy yhä enemmän omaan minään?• Miten yksilökeskeisyys vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöihin?• Miksi kokemus johonkin kuulumisesta on ihmiselle niin tärkeä?• Miten yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa nyky-yhteiskunnassa?Lisätietoja:Liisa Keltikangas-Järvisen Itsekkyyden aikaMiten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoinkirja https://www.wsoy.fi/kirjat/itsekkyyden-aika/Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

“Tulevaisuuden tuulia” avaa keskustelua ideoista ja käytännöistä, jotka voisivat johtaa “Sote-2040 polkuja tulevaisuuteen”- vision mukaisiin innovaatioihin. Ajankohtaiset ja oivalluttavat keskustelut sosiaali- ja terveysalan innovaatiotoiminnasta, yhteiskehittämisestä ja vaikuttavuudesta takaavat jakson vieras Kristiina Patja, terveydenhuollon professori sekä juontaja Miia Juntunen. “Avausjaksossa tarkastelemme, millaisia aaltoja palvelujärjestelmän kehittäminen synnyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pohdimme palvelurakenteen korjaustarpeita, vaikuttavuutta ja sitä, millaista innovatiivisuutta uudistaminen edellyttää. Emme tarjoa valmiita vastauksia – kutsumme sinut pohtimaan ja muodostamaan oman näkemyksesi siitä, mitä kestävä uudistaminen todella vaatii.” Jakson tekstivastine: https://drive.google.com/file/d/143GvwMIx3qSJB5GmAEZI2KpXg0SOPHHs/view?usp=sharing Jakson sisällysluettelo aikaleimoilla: 00:00-02:48 Alustus 02:55 Sote2040 - visio ja missä mennään nyt? 05:15 Järjestelmän kehittäminen keskiöön 06:15 Palvelurakenne, mitä halutaan saavuttaa? 07:26 Järjestelmätasoinen yhdenvertaisuus 08:20 Epämiellyttäviin kysymyksiin on tartuttava 09:00 Mitä on ennakointi ja aito innovaatiotoiminta? 09:50 Sence of urgency 11:05 Missä terveys syntyy ja mitä ovat terveyttä lisäävät toimet? 11:44 Kansakunnan kohtalo ja puolustusnäkökulma 12:44 Muutoksen tekemisen väistelyä? 13:35 Meillä on potentiaalia, mutta… 14:46. Kolme pointtia sotejärjestelmään 15:16 Aasinsiltaa pitkin innovaatiotoimintaan 16:15 Tekoälyn mahdollisuudet? 18:11 Päällekkäisiä palveluja 19:15 Systeemiajattelu, jonka lähtökohtana olisi ihminen? 19:50 Tiedolla johtaminen 20:00 Mitä on todellinen vaikuttavuus? 20:00 So+Te+lähipiiri 22:00 Ihminen ja palvelujärjestelmä on investointi, ei kuluerä. 22:33 Palvelutuotannon perusajatus? Arvokeskustelun paikka? 25:55 Hyvinvointivaltio kansantalouden tuottajana 26:35 Monialainen yhteiskehittäminen 27.00 Innovaatiopolitiikka ja sosiaaliset innovaatiot 28:21 Innovaatiotoiminnan vahvuudet ja mahdollisuudet 29:15 Loppukiteytys Lähteet, kiitokset ja mainokset Jakson lähteet: 1. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2025. Sote-2040 polkuja tulevaisuuteen :Asiantuntijoiden esseitä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5829-6 2. Patja, Kristiina & Torkki, Paulus. 2024. Kolme pointtia – kaikkien suomalaisten terveyspalvelut kuntoon https://www.sttk.fi/2024/02/13/kolme-pointtia-kaikkien-suomalaisten-terveyspalvelut-kuntoon/ Artikkeli on julkaistu teoksessa: STTK ry. 2024. Ratkaiseeko raha - Hyvinvointialueet kahden tulen välissä https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/ 3. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2025. Hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset : Loppuraportti https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/362dc508-e60a-445b-86a5-80f9ce6e3804 Lisätiedot ja tulevat jaksot: https://www.innokyla.fi/fi/innovaatiofoorumin-podcastit Ota meihin yhteyttä: merja.ikaheimo [a]thl.fi miia.juntunen[a]palveluohjaus.fi Jakson tuottavat ja mahdollistavat: 4. Innokylä, innovaatiofoorumi https://www.innokyla.fi/fi/kokonaisuus/innovaatiofoorumi 5. Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/yhteiskunnallisten-innovaatioiden-osaamiskeskus 6. Suomen palveluohjausyhdistys, SPO ry. www.palveluohjaus.fi #innovaatio #innovaatiotoiminta

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Jani Liljeqvist ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten käyvät avoimen keskustelun miehisyyden kokemisesta ja kehokuvasta. Molemmat jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan lapsuudesta, jossa ulkonäköön liittyvät kommentit ja perheen dynamiikka vaikuttivat siihen, miten he kokivat oman kehonsa ja paikkansa miehenä. He pohtivat, miten vaikea on tuntea olevansa mies, kun sisäinen kokemus on edelleen pojan.Keskustelussa nousee esiin se miten traumaattiset kokemukset voivat jäädä elämään kehoon ja vaikuttaa identiteettiin, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen vuosikymmenien ajan. He puhuvat Ihminen tavattavissa kasvuryhmän ja terapian merkityksestä, mutta myös arjen pienistä askelista kohti itsensä hyväksymistä. Molemmat jakavat ajatuksiaan siitä, millaisia odotuksia miehille asetetaan nyky-yhteiskunnassa ja miten voisi löytää oman tapansa olla mies – ilman että yrittää täyttää kaikkia ulkoisia odotuksia tai rooleja.Jani LiljeqvistIhminen tavattavissa -terapiaharjoittelijakohtaajani.fiMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiOperatiivinen johtaja, psykologi

Ihminen tunnistaa yllättävän huonosti, mitä kaikkea hän osaakaan. Lisäksi meille aiheuttaa paineita vaatimus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja uusien asioiden haltuun ottamisesta. Tämä valoisa, toiveikas ja kannustava jakso muistuttaa, että osaat jo vaikka mitä arvokasta, vaikka et sitä aina huomaakaan. Arjessasi on paljon oppimisen paikkoja – luultavasti enemmän kuin tulet edes ajatelleeksi. Näitä näkökumia meille tuo oppimisen psykologiaan erikoistunut psykologi ja valmentaja Hanna Siefen. Jakson muistiinpanot Oppimisen psykologia -podcastHanna Siefenin kirjat Tunnista osaamisesi -verkkokurssi

Nanna Lehtiniemi ja Sanna Suokko puhuvat siitä, mitä miehen olisi hyvä ymmärtää naisesta – sekä naisista yleisesti että omasta kumppanistaan. He pohtivat, miten naisen syklinen luonne ja feminiinisyys voivat olla mysteeri, vaikka parisuhde olisi pitkä ja molemmat olisivat tehneet paljon henkistä työtä. Keskustelussa nousee esiin, kuinka tärkeää on pysähtyä toisen äärelle ja pyrkiä ymmärtämään kumppanin sisäistä maailmaa sen sijaan, että asiat oletetaan tai ohitetaan.He käsittelevät emotionaalisen turvan merkitystä naiselle ja sitä, miten mies voi olla "peruskallio" – ei kontrolloimalla, vaan luomalla tilan, jossa nainen saa olla haavoittuva. Ihminen tavattavissa terapeutit Nanna ja Sanna keskustelevat myös siitä, miten monet naiset käyttävät työelämässä paljon maskuliinista energiaa, mikä voi estää feminiiniseen lepäämiseen laskeutumisen kotona. He korostavat, että molemmat osapuolet tarvitsevat omaa itsetuntemusta ja sitoutumista yhteiseen kasvuun – parisuhde on hedelmällisin kasvualusta, kun kumpikin on valmis tekemään työtä.Nanna LehtiniemiIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®️healing.fiSanna SuokkoIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®️sannasuokko.com

Kuuntele kokopitkä jakso ja ilman mainoksia alla olevan linkin kautta hintaan 4.99e per kk! https://creators.spotify.com/pod/show/otto-juote6/subscribexYccIEy1qmZPRLGQ/joinTervetuloa mukaan!

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Christa Porander ja meikkitaiteilija Iina Laine sukeltavat häpeän monitahoiseen maailmaan – tunteeseen, joka vaikuttaa elämäämme usein huomaamatta. He jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, miten häpeä ilmenee kehossa, ulkonäössä ja ihmissuhteissa ja miten se voi rajoittaa elämää pienistä hetkistä suuriin valintoihin.Keskustelussa käsitellään ulkonäköön liittyvää häpeää, kehollisia poikkeamia ja niiden herättämiä tunteita, sekä sitä miten häpeä voi saada meidät piiloutumaan ja etääntymään itsestämme. Christa ja Iina pohtivat myös häpeän vastavoimia: haavoittuvaisuutta, itsensä paljastamista ja sitä rohkeutta, joka syntyy kun uskaltaa kohdata sen, mikä tuntuu epämukavalta. Lämminhenkinen kohtaaminen tarjoaa lohtua ja ymmärrystä kaikille, jotka ovat kamppailleet oman hyväksynnän kanssa.Christa PoranderIhminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijaIina LaineMeikkitaiteilija

Voiko elämän hyvistä hetkistä nauttia jos välillä ei ole mälsää? www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiLaadukkaat CBD-tuotteet niin öljyinä, suihkeina kuin nallekarkkeinakin löydät osoitteesta naturecan.fi! Käytä kassalla koodia OTETAAN20 niin saat -20% alennusta tilauksestasi!Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenTam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia OTETAAN15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi!Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Miksi Eero Nelimarkan teokset puhuttelevat yhä, vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen? Syvennymme Eero Nelimarkan (1891–1977) monikerroksiseen maailmaan – mieheen, joka oli yhtä aikaa maalaiskylän poika, sokerileipuri, kansainvälinen taidemaalari ja syvällinen hengellinen etsijä. Nelimarkka ei tyytynyt pintaan. Hänen maalauksensa eivät ole vain kuvia maisemista tai kyläläisistä – ne ovat ikkunoita johonkin syvällisempään. Nelimarkka inspiroitui ruotsalaisesta kuvataiteilijasta, Carl Larssonista ja hänen taiteessaan on varhaisen impressionismin piirteitä. Nuorena miehenä hän valloitti Pariisin taidemaailman, mutta palasi Suomeen, jossa hän loi pääosan elämäntyöstään. Miksi? Vastaus löytyy ehkä siitä, miten Nelimarkka näki taiteen tehtävän – ei vain estetiikkana, vaan hengellisen kokemuksen välineenä. Keskustelemme vieraiden kanssa Nelimarkan elämästä kolmesta kulmasta: ihminen, joka etsi paikkaansa maailmassa; taiteilija, joka mursi akateemisia normeja; ja hengellinen kulkija, jolle luonto oli pyhä tila ja maalaaminen rukous. Lapsuudesta saakka muotoutunut ja koko elämää leimannut uskonnollinen elämänkatsomus heijastuu maalauksiin kuvauksina työntäyteisestä arjesta ja vakavasta elämään tyytymisestä.   Ihminen sisätilassa oli Nelimarkalle  läheinen aihe, kuten tanskalaiselle taidemaalari Vilhelm Hammershøillekin. Maalauksen henkilöt ovat etäännytettyjä, selin katsojaan kuin omissa maailmoissaan. Huoneet muuttuvat teoksissa mielenmaisemiksi, joissa ikkunat ja ovet avautuvat arkikokemusten ulkopuoliseen maailmaan.  Ohjelman vieraina ovat kuraattori Riitta Ojanperä, Nelimarkasta kirjoittanut Ateneumin intendentti Marja Lahelma ja filosofian tohtori Ringa Takanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kymmenen vuotta sitten toteutettuun Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan osallistui tuhannet suomalaiset. Millainen merkitys yli miljoonalla pöntöllä on ollut lintujen tai ihmisten luontosuhteen kannalta? Aika moni meistä on päässyt seuraamaan kotipihalle asetetuissa linnunpöntöissä pesivien sinitiaisten ja kirjosieppojen puuhia. Ihminen on tarjonnut pesimäpaikan ja lintu elämyksen. Mutta missä tiaiset, siepot, helmipöllöt ja leppälinnut asuivat ennen kuin ihmiset innostuivat linnunpöntöistä. Mistä kottaraiset ja tervapääskyt löysivät aikoinaan pesäkolonsa. Tikat ovat erityisen tärkeä linturyhmä muiden kololintujen kannalta. Luonto-Suomessa puhutaan koloissa pesivistä linnuista ja linnunpöntöistä. Mitä linnunpönttöjä tehdessä ja asentaessa kannattaa ottaa huomioon: paikka, materiaali, suunta, korkeus, koko, kosteus, sisus, väri ja kiinnitys. Kysy kololinnuista, linnunpöntöistä tai kerro havaintojasi. Kololintuillassa asiantuntijana on ornitologi Heikki Kolunen. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Olli Koski / Yle

Sitran pääekonomisti Matti Paavonen sanoo suoraan: jokainen Suomeen töihin tuleva maahanmuuttaja on lottovoitto. 10 000 henkilöä lisää nettomaahanmuuttoa pienentää kestävyysvajetta yhden prosenttiyksikön – eli noin kolme miljardia euroa, suunnilleen koko sisäministeriön budjetin verran.Sitra julkaisi juuri Kasvuatlas-raportin, joka piirtää tilannekuvan Suomen talouden tilasta ja tarjoaa 231 ratkaisuehdotusta. Uutta muihin kasvuraportteihin verrattuna siinä on, miten myös luontopääoma nostetaan kasvun edellytykseksi. Briteille voi koitua luontokadosta finanssikriisin kokoinen lasku. Suomessa siitä ei juuri puhuta.Voidaanko velkajarrun rinnalle sopia kasvusopimus?Studiossa toimittaja Elina Lappalainen, vieraana Sitran pääekonomisti Matti Paavonen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomessa on noin 700 000 koiraa, ja jokaisesta niistä joudutaan joskus luopumaan. Silti lemmikin menettämisestä johtuva suru on aihe, josta vaietaan tai jota vähätellään. "Sehän on vaan koira, osta uusi." Mutta kuten Ihminen tavattavissa -terapeutti Tuija Palonen kuvaa, se koira ei ole pelkästään lemmikki – se on 14 vuoden elämäntapa, päivärytmi, yhteiset muistot ja osa perhettä. Se on olento, jolle voi olla oma itsensä ilman pelkoja tai pelejä. Ja kun se katoaa, jää tyhjyys, joka voi avata myös muita, vanhempia suruja.Tommy Hellsten ja Tuija Palonen keskustelevat siitä, miten suru ei kysy lupaa eikä noudata sääntöjä. Se voi tulla aaltoina, keskellä yötä tai autolla ajaessa. Se voi avata portin lapsuuteen, vanhempien poismenoon ja suremattomiin suruihin. Koiran menettäminen voi toimia avaimena traumoihin, joita ei ole koskaan käsitelty – ja juuri siksi se tuntuukin niin kohtuuttoman suurelta. Mutta ei ole olemassa väärää tapaa surra. Jokainen suree omalla tavallaan, ja kaikki on sallittua. Suru tarvitsee vain jonkun, joka ymmärtää – ei jonkun, joka yrittää ratkaista tai sanoa, että ota nyt järki käteen.Keskustelijat:Tommy HellstenIhminen tavattavissa -koulutusohjelman perustajawww.wisdomhouse.fiTuija PalonenIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®www.tuijapalonen.fi

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. Jakson aiheita:- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?- Hikikomorin demografia- Verkkoon kadonneet -hankkeestaVille Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Milloin viimeksi joku todella katsoi sinua – ei vain vilkaissut ohimennen, vaan näki sinut? Katse voi olla hyväksyvä tai moittiva, lämmin tai kylmä, läsnäoleva tai poissaoleva. Se voi rakentaa siltoja tai nostaa muureja. Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Miia Aarrekallio ja kasvuryhmän käynyt Kari Halinen jakavat kokemuksiaan siitä, miten vaikeaa liittyminen voi olla, kun ei ole oppinut hyväksymään itseään, ja miten pelottavaa on tulla todella nähdyksi.Häpeä, suorittaminen ja selviytymistrategiat rakentavat näkymättömiä esteitä vuorovaikutukseen. Kännykkä taskussa keskeyttää kohtaamisia, maskit piilottavat ihmisen, ja kiire estää pysähtymisen. Silti joskus tapahtuu jotain aitoa – kahvipöydässä, sateessa seisten tai bussimatkalla Helsinkiin. Silloin huomaa, että erilaisuus häviää, kun uskaltaa avata itsestään jotain. Että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia, jos viitsii katsoa syvemmälle. Ja että lempeä, hyväksyvä katse voi olla se ensimmäinen askel kohti todellista liittymistä.

Tämä Joogaradion juhlajakson keskustelu siivitti Oton ja Peten Sipoonjokilaakson yöhön ja paljasti hiukan yllättäenkin molemmille jotain perustavaa ihmisyydestä. Jotain, mikä tuntuu yksinkertaiselta ja samalla vaikeasti määriteltävältä.Voidaan sanoa, että ihminen on aineenvaihduntaa harjoittava olento, jolla on tahto. Määritelmäyritykset ihmisyyteen liittyen kuitenkin synnyttävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mitä tahto todella on, ja miten se liittyy elimistömme dynamiikkaan ja toimintaan maailmassa?Keskustelussa ihmisyys näyttäytyy myös luottamuksena itseen ja muihin. Mukana on ajatus siitä, että ihmisyyteen kuuluu kyky muistaa jotakin olennaista alkuperästämme. Vaikka saatamme hairahtua luulemaan itseämme koneiksi, ymmärrys ihmisestä olemuksellisesti orgaanisena ja saumattomasti maailman kanssa vaikuttavana olentona ei ole kadonnut tänäkään päivänä.Entä jos ihmisyydessä onkin kyse siitä, miten johdamme merkityksiä ensimmäisistä periaatteista? Siitä, minkä periaatteiden varaan rakennamme ymmärrystä olemuksemme syvemmistä tasoista ja sovellamme tätä ymmärrystä arjessa? Kuuntele jakso ja liity mukaan matkalle ihmisyyden ytimeen!

Miksi sotaelokuvat ja rintamakirjat vetävät puoleensa? Ehkä siksi, että tunnepuoli on sama – lapsuuden turvattomuus ja rakkaudettomuus muistuttavat aikuisen rintamakokemuksia. Molemmat traumatisoivat, kun niille ei ole syliä, ei paikkaa, ei ketään, jolle kertoa. Suomen sotien jälkeen veteraanit tiesivät vaistonvaraisesti, ettei näistä kokemuksista voi puhua, koska kukaan ei ymmärrä. Joten he pakkasivat kaiken sisäänsä. Rakensivat haarniskan. Tekivät töitä loputtomasti, jotta eivät joutuisi pysähtymään. Ja siirsivät tämän ylisukupolvisesti eteenpäin.Kun tunteita ei saa näyttää, niistä tulee vaarallisia. Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi. Miehen ei kuulu itkeä, syliä ei anneta, läheisyys on uhka. Haarniska pitää kiinni, koska sen alla on räjähdysalttiita tunteita – ja pelko siitä, että jos ne päästää ulos, tulee hulluksi. Kovaa ja vahvaa on helppo kunnioittaa, mutta sitä on mahdoton rakastaa. Ei ole pintaa, mihin rakkaus osuisi. Ja niin syntyy sukupolvi toisensa jälkeen ihmisiä, jotka kantavat sisällään sotaa, jota he eivät itse käyneet – mutta jonka seuraukset he perivät.Tässä jaksossa aiheesta ovat keskustelemassa Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Petteri Heino.

Tässä OkeiOllaRikki - podcast jaksossa sukelletaan ahdistukseen ilman kaunistelua – mutta myös ilman toivottomuutta. Vieraana on Samuli Peltola, joka puhuu kokemuksesta käsin elämästä pakko-oireisen häiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, PTSD:n ja masennusjaksojen kanssa. Taustalla on osastojaksoja, vuosien psykoterapiaa, lääkekokeiluja ja magneettihoitoa – mutta myös satoja keikkoja, arkea ja pakkoa jatkaa elämää kaiken tämän keskellä. Jakso ei jää diagnooseihin. Puhumme ahdistuksesta osana ihmisyyttä: epävarmuudesta, kontrollin tarpeesta ja perfektionismista, jotka usein naamioituvat “vahvuudeksi”. Samuli avaa konkreettisesti, mitä ahdistuksen kanssa eläminen on opettanut ja miten sitä voi oppia kantamaan, vaikka sitä ei voisi poistaa. Keskiöön nousee yksi elämätaito ylitse muiden: meditointi. Samulin mukaan se on ollut tärkein yksittäinen keino opetella olemaan ajatusten ja tunteiden kanssa ilman pakoa tai taistelua. Ei rauhoittumisen tekniikkana, vaan taitona havainnoida mieltä – ja olla samaistumatta kaikkeen, mitä päässä liikkuu. Keskustelussa risteävät moderni psykoterapia (KKT, hyväksymis- ja omistautumisterapia) ja hengellinen filosofia. Carl Jung muistuttaa, että torjuttu mieli palaa kohtalona. Kierkegaard näki ahdistuksen vapauden hintana. Viktor Frankl osoitti, että merkitys syntyy kärsimyksestä huolimatta. Tony Robbins ja Jordan Peterson puhuvat vastuusta, suunnasta ja toiminnasta – ei tunteiden katoamisesta. Mukana kulkevat myös Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti ja Alan Watts: tietoisuus, läsnäolo ja irtipäästäminen ilman todellisuudesta irtautumista. Tämä jakso on sinulle, joka et enää etsi nopeaa helpotusta, vaan tapaa elää ehjemmin sen kanssa, mikä ei ehkä koskaan katoa.

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen- Kuinka viiltelyä hoidetaan- Onko kyseessä riippuvuus- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidostaKatja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Johtajuus on hukassa – näin väitetään usein, kun katsotaan nykypäivän työelämää ja yhteiskuntaa. Auktoriteetit on ajettu alas, kukaan ei uskalla asettaa rajoja ja mielensä pahoittajille annetaan liikaa tilaa. Samaan aikaan johtajilta vaaditaan empatiaa, saavutettavuutta ja kykyä miellyttää kaikkia. Mistä on kyse, kun hyvä johtajuus tuntuu kadonneen jonnekin karttakepin heiluttelun ja työhyvinvointisirkuksen välimaastoon?Tässä jaksossa johtajuutta ihmettelevät Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen. Johtaminen on persoonakysymys, joka näkyy jo päiväkodin hiekkalaatikolla – jotkut jakavat luontaisesti lapiot ja määrittelevät leikit. Silti parhaista johtajista tehdään liian usein asiantuntijoita, jotka hukkuvat Teams-palavereihin ja sähköposteihin, kun heidän pitäisi olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen, reilu ja johdonmukainen, mutta ei pelkää tehdä ikäviäkään päätöksiä. Johtaminen on ennen kaikkea palveluammatti – ei ylin auktoriteetti, joka valvoo ja vahtii, vaan joku joka kysyy: mitä sinulle kuuluu ja miten voin auttaa?

Moni elää arkea, jossa keho on jatkuva projekti. Krooninen laihduttaminen ja itsensä vertailu toisiin ruokkii epäonnistumisen tunnetta. Ihminen on laumaeläin, jolle hyväksytyksi tuleminen ja yhteisöön kuuluminen ovat olleet selviytymisen kannalta elintärkeitä jo varhaisista ajoista lähtien. Siksi vertaamme itseämme toisiin usein myös kehon ja ulkonäön kautta.Painonhallinnan taustalla on usein häiriintynyttä terveyskäyttäytymistä. Se on hyvin yleistä, mutta silti heikosti tunnistettua. Kyse on kuitenkin ilmiöstä, joka voidaan tunnistaa ja jota voidaan hoitaa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on terveyspsykologian erikoispsykologi ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut kirjan Vaa'asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi, 2026). Nina ja Anu keskustelevat häiriintyneestä terveyskäyttäytymisestä ja painonhallinnasta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa Mitä tarkoitetaan häiriintyneellä terveyskäyttäytymisellä? Miten häiriintynyt terveyskäyttäytyminen voi näkyä arjessa?Miten voi tunnistaa merkkejä haitallisesta ruokasuhteesta tai syömisen tavoista? Miten voi siirtää huomion painosta kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin?Lisätietoja:Anu Tevanlinnan nettisivut: www.anutevanlinna.com Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/ Anu Tevanlinna Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/Anu Tevanlinna Atenan sivuilla: https://atena.fi/kirjailijat/anu-tevanlinna Anun kirjat:Vaa'asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi 2026). https://www.tammi.fi/kirjat/vaaasta-vapaa/Muutos mielessä - Kohti omannäköistä elämää (Atena 2022): https://atena.fi/kirjat/muutos-mielessaHyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020); https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Elämän epävarmuus voi tuntua ahdistavalta – olipa kyse sitten ruuhkaliikenteestä, terveydestä tai maailmantilanteesta. Miksi jotkut ihmiset näyttävät pystyvän pysymään rauhallisina, kun toisia stressaavat pienetkin asiat? Mistä löytyy turva, kun kaikki ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa?Tommy ja Mathias Hellsten keskustelevat siitä kuinka kärsimys, kontrollin illuusio ja tietoisuuden herääminen kietoutuvat yhteen tavalla, jota harvoin tulee ajatelleeksi. Kun luhistuneisuus tulee lähelle ja vanhat tavat eivät enää toimi, avautuu mahdollisuus johonkin uuteen. Se vaatii rohkeutta kohdata oma keskeneräisyys ja uskaltaa olla tietämättä – mutta juuri siitä voi löytyä tie kohti syvempää ymmärrystä ja aitoa turvaa, joka ei ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista.

Hylätyksi tulemisen kokemus on yksi syvin inhimillistä kärsimystä aiheuttavista tunteista. Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Päivi Ropilo sukeltavat tähän universaaliin teemaan, joka vaikuttaa elämäämme usein tiedostamattomalla tasolla. He pohtivat, kuinka varhaiset hylätyksi tulemisen kokemukset kerääntyvät sisäiseen "altaaseen", josta ne voivat purskahtaa esiin myöhemmin elämässä odottamattomissa tilanteissa.Keskustelu käsittelee sitä, kuinka hylätyksi tulemisen pelko saa meidät tulkitsemaan arkipäiväisiä tilanteita väärin ja kuinka se voi johtaa itsensä hylkäämiseen. Tommy ja Päivi jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka tietoisuuden kasvattaminen ja läsnäolon harjoittaminen voivat auttaa tunnistamaan ja käsittelemään näitä syviä tunnekokemuksia. He puhuvat myös siitä, kuinka kiitollisuus ja luottamus voivat muuttaa suhtautumistamme elämään ja kuinka hyväntahtoisuuden valinta voi avata uusia mahdollisuuksia.

Vieraana lääkäri Juhani Junnila.

Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä? Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä. Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita.Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami. Aiheita:- Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä?- Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako?- Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä?- Kuinka pelata viisaammin?- Stressiä aiheuttavat ja sinnikkyyttä vaativat pelit.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miksi oleminen on niin vaikeaa nykypäivänä? Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki sukeltavat syvään aiheeseen, joka koskettaa meitä kaikkia. He puhuvat siitä, miten suoritusten kulttuuri on vienyt meidät oravanpyörään, jossa juoksemme jatkuvasti takaa-ajamassa jotain, mikä ei kuitenkaan tuo todellista tyydytystä. Kun emme osaa pysähtyä ja olla läsnä, etäännymme itsestämme ja kadotamme yhteyden omaan sisäiseen viisauteemme.Keskustelussa nousee esiin rohkea ajatus siitä, että todellinen voima ja viisaus syntyvät siitä, kun uskallamme katsoa omaa keskeneräisyyttämme ja heikkouttamme. Tommy ja Annika jakavat syvällisiä oivalluksia siitä, miten syyllisyyden hyväksyminen voi paradoksaalisesti johtaa vapauteen ja miten johtajuus muuttuu, kun se lähtee liikkeelle ei-tietämisen tilasta sen sijaan, että yrittäisimme näyttää vahvemmilta kuin olemme. He puhuvat myös viiden L:n polusta - luhistumisesta leikkiin - joka voi avata aivan uudenlaisen tavan kohdata elämän haasteet.

Kimmo kertoo, milloin hän tiesi olevansa keski-ikäinen ja hän on lietsonut Minnaa jännittämään asiaa, jota ei välttämättä tarvitsisi jännittää. Lisäksi Top 3 listaus on Kimmon mielestä yksi historian oudoimmista. Entä oletko kävellyt unissasi tai kohdannut unissakävelijää? Ja mitenhän käy, selviääkö kuka on Pukin parran takana?Minna ja Kimmo Radio Novan Aamussa arkisin klo 6-10!

Kehityksellinen trauma on käsite, joka on viime aikoina noussut yhä enemmän tietoisuuteen. Se kuvaa sitä, kun lapsena ei ole saanut riittävää emotionaalista kohtaamista ja peilaamista, mikä vaikuttaa syvästi aikuisuuteen asti. Ihminen tavattavissa terapeutit Mira Oikarainen ja Irene Etäsalo tutkivat tätä aihepiiriä omakohtaisesti ja jakavat kokemuksiaan siitä, miten kehityksellinen trauma näkyy arjessa - uhri- ja alistavissa minätiloissa, toistopakossa ja ihmissuhteissa.Keskustelussa käsitellään rehellisesti sitä, miten äitiys on herättänyt monenlaisia tunteita ja pakottanut kohtaamaan omat traumalinssit. Molemmilla on kokemusta siitä, miten vaikea on tunnistaa omia reaktioita ja miten pitkä matka on löytää takaisin aitoon minuuteen. He puhuvat myös siitä, miten terapiatyö voi auttaa eheytymisessä ja miten tärkeää on antaa armoa sekä itselleen että vanhemmilleen.

Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Malla Hintsala sukeltavat yhteen ihmisyyden syvimmistä kysymyksistä: mitä armo todella on ja miksi se tuntuu niin vaikealta vastaanottaa. Keskustelussa käydään läpi armon paradoksia - kuinka se on yhtä aikaa täysin ilmaista mutta ei koskaan halpaa, ja kuinka se edellyttää syyllisyyteen vapautumista ennen kuin voi vapautua syyllisyydestä.Tommy ja Malla pohtivat syvällisesti häpeän ja armon välistä suhdetta, sitä miksi länsimainen suorituskeskeisyys tekee armollisuuden kokemisesta vaikeaa ja miten egon tarve ansaita estää meitä avautumasta lahjalle, jota ei voi ansaita. Keskustelu koskettaa myös kärsimyksen merkitystä armon kokemisessa ja sitä, kuinka mystikko löytää tiensä armoon kärvistelemällä sen edessä vuosia, kun taas uskonnollinen ihminen yrittää kaapata sen haltuunsa ja kyynikko kieltää sen kokonaan.

Arvottomuus on teema, joka koskettaa meitä kaikkia, mutta harvoin pysähdymme sen äärelle. Tässä syvässä pohdinnassa Ihminen tavattavissa -terapeutit Annika Vilkki ja Maria Drockila avaavat sitä, miten armottomuus itseämme kohtaan on kiertynyt osaksi arkea ja miten se näkyy koko yhteiskunnassa. He tutkivat sitä, miten sukupolvien ketjussa on siirtynyt selviytymistrategioita, joissa paikkansa täytyy ansaita tekemällä töitä.Keskustelun ytimessä on ajatus siitä, että arvottomuus on pohjimmiltaan rakkaudettomuutta. Kun yhteisöllisyys on kadonnut ja ihminen jää yksin hakemaan merkitystä, syntyy ristiriita syvimpien tarpeiden ja ulkoisten vaatimusten välille. Annika ja Maria jakavat oivalluksia siitä, miten tämä kierre voidaan katkaista lempeydellä ja itsemyötätunnolla, ja miten yksilön muutos voi vaikuttaa laajemminkin yhteiskuntaan.

Mihin ihmisen vaisto todella kykenee? Pystyykö se herättämään syvästä unesta, varoittamaan vaarasta ja vieläpä sellaisella tarkkuudella, jonka voisi käsittää jo yliluonnolliseksi? Ja kuinka radikaalisti ihmisen maailmankuva muuttuu sen jälkeen, kun hän pääsee katsomaan sivusta omaa elvytystään – kun lääkärit ja hoitajat yrittävät epätoivoisesti tuoda häntä takaisin tähän maailmaan? Tai silloin, kun olohuoneeseen ilmestyy vieras toisesta ajasta, jonka kanssa ehtii vaihtaa vain hämmentyneet hymyt, ennen kuin aika korjaa taas virheensä?

Ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa, mutta miten riippuvuus syntyy?Jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa riippuvuuksien psykologiasta.Jakson sisältöjä:- Riippuvuuksien eri funktiot, eli mitä tarkoituksia riippuvuus voi palvella- Tupakoinnin lopettamisen psykologia- Hienovaraiset ja salaperäiset käyttäytymisen palkinnot- Nykyajan uudet riippuvuudetArto Pietikäinen on Suomen kunnioitetuimpia psykologeja. Hänet tunnetaan erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian uranuurtajana.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Ihminen tavattavissa -terapeutti Mira Oikarainen ja kokenut kollega Tommy Hellsten istuvat rauhalliseen keskusteluun, jossa käsitellään terapeutin työn syvimpiä haasteita ja oivalluksia. Keskustelussa nousee esiin, kuinka tärkeää on oppia luopumaan tarpeesta tietää kaikki etukäteen ja sen sijaan uskaltaa astua tietämättömyyden tilaan. Tommy jakaa kokemuksiaan siitä, kuinka läsnäolo ja aitous ovat merkityksellisempiä kuin ammatillinen tietämys.Syvällinen pohdinta koskettaa myös sitä, kuinka terapeutin oma haavoittuvuus ja kyky myöntää virheitä voivat olla asiakkaalle voimaannuttava kokemus. Keskustelussa tuodaan esiin, kuinka terapia on pohjimmiltaan kohtaamista, jossa asiakkaan vapautta kunnioitetaan ja hänet nähdään omana itsenään. Molemmat jakavat rehellisesti omia pelkojaan ja epävarmuuksiaan, luoden kuvan terapeutin työstä inhimillisenä ja jatkuvana kasvun prosessina.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Johanna Lampila ja Markku Litmanen keskustelevat traumoista, vireystiloista ja erilaisista trauman oireina ilmenevistä kehollisista reaktioista. Trauma voidaan määritellä yksilön sietokyvyn ja säätelykeinot ylittäneeksi kokemukseksi, joka on jättänyt jälkensä hermostoon.Johanna ja Make jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan lapsuuden traumoista: Johanna kertoo 7-vuotiaana kokemastaan onnettomuudesta, jossa lehmä vahingoitti häntä vakavasti, ja Make kertoo varhaislapsuuden kokemuksistaan, kuten sairaalassa yksin olemisesta.  Molemmat kuvaavat, miten trauma on näyttäytynyt sekä yli- ja alivireytenä, haitallisina uskomuksina itsestä, madaltuneena stressinsietokykynä ja erilaisina fyysisinä oireina esim. säpsähtelynä ja paniikkioireiluna.Keskustelussa pohditaan myös toipumiskeinoja, jotka ovat auttaneet vireystilan säätelyssä ja traumaenergian purkamisessa. Toimivia ovat olleet esim. yinjooga, TRE® -menetelmä (Tension, Stress & Trauma Releasing Exercises), hengitysharjoitukset, luonto, eri terapiamuodot ja keholliset hoidot. He korostavat turvallisuuden tunteen ja sisäisen turvan rakentumista sekä kehollisten reaktioiden normalisointia. Keskustelun loppupuolella he puhuvat optimaalisen vireystilan löytämisestä, itsemyötätunnosta ja siitä, miten tärkeää on oppia kuuntelemaan itseään ja omia tarpeita.

Keskustelemme kirjailija Marisha Rasi-Koskisen kanssa hänen romaanistaan Kesuura. Mitä tapahtuu, kun androidi QED saa tehtäväkseen kirjoittaa kaiken mitä muistaa? Kesuura tutkii sellaisia puolia tekoälyn ja ihmisen tulevaisuudesta (tai nykyisyydestä?) mihin hyöty- tai pelottelunäkökulmasta käytävä keskustelu ei yllä. Tietoisuudeen sijaan pitäisi ehkä puhua tuntoisuudesta. Kesuura lähtee ja palaa ruumiilliseen kokemukseen ja tuntuu lukijalle ruumillisena kokemuksena. Ihminen on eläin ja ihminen on kipu. Osta Kesuura https://kustantamo.sets.fi/kirja/kesuura/?attribute_pa_format=kovakantinen

Tässä H. Asselmoilasen neljännessä keski-ikäspesiaalissa keskitymme puhumaan keski-ikäisten työelämästä eri näkökulmista. Asiantuntijoina organisaatiopsykologit Juho Toivola ja Matti Jaakkola. Jakson tarjoaa henkilöarvioinnin erikoisyritys Asselmointi.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Sanna Suokko ja Nanna Lehtiniemi keskustelevat naiseudesta nykypäivän kontekstissa. He pohtivat, miten patriarkaalinen yhteiskuntarakenne ja mekanistinen maailmankuva vaikuttavat naisten kokemuksiin. Keskustelussa nousee esiin naisten taipumus jatkuvaan suorittamiseen, kilpailuun ja pyrkimykseen saada hyväksyntää ulkopuolelta, mikä johtaa usein uupumiseen.He tutkivat maskuliinisen ja feminiinisen energian tasapainoa, oman voiman löytämistä sekä itsetuntemuksen merkitystä. Naiset jakavat ajatuksiaan siitä, kuinka tärkeää on pysähtyä, asettaa rajoja ja kuunnella itseään. He korostavat, että todellinen voima ei ole taistelussa muita vastaan, vaan yhteydessä itseen sekä kyvyssä rakentaa merkityksellisiä yhteisöjä ja suhteita.

Miksi elämä ei ole reilua – ja mitä se meiltä lopulta vaatii? Tässä jaksossa vieraana on dokumentaristi Sami Kieksi, joka tunnetaan aitouden puolustajana ja vaikeidenkin tarinoiden esiin tuojana. Keskustelemme siitä, miksi kärsimys on väistämätön osa elämää ja jopa sen perusedellytys: ilman kipua emme tunne kasvua, emmekä löydä rajoja, jotka pitävät meidät koossa. Pohdimme myös, miten liika hyvinvointi voi paradoksaalisesti synnyttää pahoinvointia – kun helppous vie pohjan merkitykseltä. Jakson aikana nousee esiin kysymys, miksi joillekin kasaantuu kohtuuttoman paljon vaikeuksia, ja miten näiden kokemusten keskeltä voi silti löytää voimaa, yhteyttä ja toivoa. Tutustu Samin tuotantoihin: Logged In - https://areena.yle.fi/1-50409258 Some Deep Story - https://areena.yle.fi/1-3670003 Kieksi - https://areena.yle.fi/1-65849622

Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Reeta Ahola ja koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten pohtivat pehmeiden ja kovien arvojen merkitystä työelämässä ja niiden välistä suhdetta. Reeta jakaa kokemuksiaan konsulttiyrityksessä ja Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmassa, sekä kertoo, miten itsetuntemus on auttanut häntä johtamistyössä. Miten itsensä tunteminen voi mahdollistaa aidomman kohtaamisen ja vähentää automaattisia reaktioita haastavissa tilanteissa?Keskustelun ytimessä on oivallus siitä, että pehmeiden ja kovien arvojen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Reeta kuvailee, kuinka liiketoiminnassa tarvitaan sekä tuloksellisuutta että aitoa kohtaamista, ja miten ne tukevat toisiaan. Koskettavalla tavalla he pohtivat virheitä, inhimillisyyttä ja sitä, miten johtajana voi olla samaan aikaan vaativa ja välittävä. Keskustelu päätyy ajatukseen, että tämä kahtiajako on menettänyt merkityksensä, sillä toinen ei pärjää ilman toista.

Ihminen tykkää rutiineista ja se voi helposti jäädä hyvin tiettyihin uriin tekemisessään. Mitenkä tämän voi itsessään tunnistaa, onko se edes paha asia ja voiko sille tehdä mitään? (00:00) Intro (00:49) Muutoksen tärkeys ja ympäristön vaikutus (06:31) Ajattelutavat ja muutoksen aloittaminen (11:57) Kouluttautuminen ja viestintätaidot (17:48) Outro

Ihminen ajoi Stellerin merilehmän sukupuuttoon alle 30 vuodessa siitä, kun se löydettiin. 1700-luvun mokia voi perustella sillä, ettei ihminen vielä tiennyt mitä teki. Mutta entä nyt, kun aiheutamme luontokatoa tiedosta huolimatta? Jaksossa pohditaan, mitä Stellerin merilehmän tarina kertoo ihmisestä – lajista, joka on uteliaana valloittajana ja ristiretkeilijänä yksin pystynyt aiheuttamaan kuudennen sukupuuttoaallon. 

Pelko ja hylätyksi tulemisen kokemus liittyvät syvällisesti toisiinsa – tätä pohtivat avoimessa kohtaamisessaan Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijat Päivi Ropilo ja Andreas Lindholm. He tutkivat, miten pelko ohjaa käyttäytymistä huomaamatta ja kaventaa elämää, kun vältämme tilanteita, joissa saatamme kohdata hylkäämisen kivun. Keskustelussa nousee esiin luottamuksen merkitys pelon vastapainona ja läsnäolon tärkeys ihmisten kohtaamisessa.Keskustelijat jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, miten he ovat tunnistaneet ja kohdanneet omia pelkojaan – välillä pakottamalla itsensä tilanteisiin ja toisinaan oppimalla hyväksymään epävarmuutta. Pohdinta kulkee tunteiden tunnistamisesta siihen, miten voisimme elää täydempää elämää antamatta pelon rajoittaa valintojamme. Lopulta he päätyvät ajatukseen, että pelko on vain yksi tunne muiden joukossa, eikä sen tarvitse määrittää sitä, keitä olemme.

Tommy Hellsten käyttää isoja sanoja, kuten “Ihminen tavattavissa -ilmiö” tai “heimo”, ja kysyy jopa: “Onko ihminen keksitty uudestaan?” Hänen poikansa saattaa olla asiasta toista mieltä – vai onko sittenkään? Tommy ja hänen poikansa Mathias Hellsten, joka toimii sukupolvenvaihdoksen myötä Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman johtajana, jakavat ajatuksiaan uusien roolien kynnyksellä.Sipoossa työhuoneessaan vuonna 2006 Tommy sai aavistuksen siitä, mitä “Ihminen tavattavissa” voisi tarkoittaa. Siitä on nyt 18 vuotta, ja lähes 500 ihmistä on löytänyt ohjelmasta pysyvän muutoksen elämäänsä. Kuuntele, miten isä ja poika hahmottavat menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.Tommy HellstenIhminen tavattavissa -koulutusohjelman perustajawww.wisdomhouse.fiMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiKoulutusjohtaja, psykologi

Mitä Kiovassa odotetaan tänään alkavilta Ukrainan sodan rauhanneuvotteluilta? Tästä raporttia kimaran kärkeen. Kiina temuttaa tavaraa Eurooppaan ja samalla rajoittaa eurooppalaisten pääsyä Kiinan markkinoille. Huomenna Kiinassa kohtaavat EUn ja Kiinan johtajat; kauppapolitiikan lisäksi puhuttavaa riittää Kiinan suopeasta suhtautumisesta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tästä keskustellaan EKn Timo Vuoren ja Suomen pankin Juuso Kaaresvirran kanssa. Väliotsikoiden jälkeen kysytään, miksi nippu uusia kasvilajeja listataan kuun loppuun mennessä haitallisten vieraslajien luetteloon? Podcastin lopuksi keskustellaan koirista. Ymmärtävätkö ihmiset, että koira on eläin, vaikka kuinka pinkillä rusetilla koristelisi? Onko meillä malttia kouluttaa koiramme? toimittajana on Pirjo Auvinen.

Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelijat Riikka-Maaria Kataja ja Katariina Korjonen käyvät syvällisen keskustelun ihmispelosta ja siitä, miten se on näyttäytynyt heidän elämässään. He kertovat avoimesti omista kokemuksistaan liittyen ihmispelkoon, sen syntyyn ja siihen, miten he ovat oppineet elämään sen kanssa. Erityisesti he pohtivat lapsuuden kokemusten vaikutusta, häpeän tunteita sekä erilaisia strategioita, joilla he ovat yrittäneet selviytyä näistä peloista.Rian näyttelijätausta ja Katarinan eläintenhoitotyö ovat toimineet heille sekä pakopaikkoina että lopulta myös työkaluina kohti eheytymistä. Molemmat jakavat merkityksellisiä hetkiä, jolloin ovat uskaltaneet kohdata pelkonsa: Rialle se oli tilanne teatterissa kollegan kanssa, Katariinalle taas hetket kasvuryhmässä. He pohtivat, miten turvallinen ympäristö, oman äänen löytäminen ja itsemyötätunto ovat vähitellen muuttaneet heidän suhdettaan sekä itseensä että muihin ihmisiin.Katariina KorjonenIhminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelijaRiikka-Maaria KatajaIhminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija

Ihminen ei voi osata kaikkea. Silloin omat verkostot on tosi tärkeitä. Nörtit on yksi yleinen tarpeen paikka, mutta näitä voi tulla myös vaikka grafiikan tuotannossa tai tapahtumien järjestämisessä: Siulla on joku täsmä kysymys johon tarvitset vastauksen. Onko siun verkostoissa jo riittävät ihmiset kaikkiin asioihin mitä tarvitset töissä tai muussa elämässä? (00:00) Intro (00:40) Mistä luottonörtti lähti käyntiin? (04:02) Luottohenkilön asema työsuhteissa (12:39) Selkeä viestintä (18:09) Aikamääreet, raha ja toteutus (23:46) Älä ylilupaa ja alitoimita (32:14) Loppusanat

Sosiaalinen ekstrovertti saa automaattisesti päälleen älykkään ja empaattisen ihmisen sädekehän, eikä piirteen varjopuolia tunnisteta. Mutta sosiaalinen tyyppi on usein myös dominoiva ja janoaa korkeaa statusta. Sosiaalisesta tyypistä tuleekin helpommin työpaikkakiusaaja kuin vetäytyvämmästä persoonasta. Työhönotossa keskitytään epäolennaisuuksiin, harhakuvitelmat jylläävät rekrytoinnisssa. Mitä haittaa toivotuista piirteistä voi olla työelämässä? Entä mitä hyötyä epäsuotavina pidetyistä piirteistä? Hakijasta voi syntyä työhaastattelussa vääränlainen kuva vain hymyn tai pukeutumisen perusteella. Hakijan herättämät tunteet, ennakkoluulot ja stereotypiat saavatkin usein ylivallan valinnassa, ja pätevyysvaatimukset unohtuvat. Asiantuntijana akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen ja äänisuunnittelijana Juha Hjelm.

Tässä jaksossa vieraana monen kuulijan toivoma taitojen oppimisen pitkän linjan ammattilainen. Ruodimme mm. mitä ylipäätään on taito ja taitavuus ja mitä tarkoittaa taitojen oppiminen? Mitä nykyään tiedetään taitojen oppimisesta, joka aikaisemmin ajateltiin olevan toisin?  Mistä osatekijöistä ihmisen liiketaito koostuu? Onko taitojen oppiminen harjoittelun tulosta vai tuleeko se äidinmaidossa? Mitä on differentiaalioppiminen ja mitä siitä on hyötyä? Tarvitaanko taitojen oppimiseen määrätietoista ja ohjattua harjoittelua vai omatoimista tekemistä ja onko väliä tekeekö hyviä vai huonoja toistoja?  Onko taitojen oppimisessa herkkyyskausia? Vaikuttavatko elintavat kuten ravinto ja uni taitojen oppimiseen? Millaista treeniä kannattaa tehdä jos haluaa säilyttää hyvän arjen toimintakyvyn? Kantaako lapsena opitut liikuntataidot myös myöhemmälle iälle? Mikä merkitys on psykologisille tekijöillä taitojen oppimiseen?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä liikuntatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Sami Kalajan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain. Oikeuspsykiatrin mukaan yleissääntö on, että terve ihminen ei tapa. Moni henkirikos tapahtuukin poikkeavassa mielentilassa. Mutta milloin ihminen on juridisesti syyntakeeton? Mielentilatutkimuksessa arvioidaan, ymmärtääkö ihminen tekonsa lainmukaisuuden, onko hän tietoinen tekemisistään ja pystyykö hän säätelemään käyttäytymistään. Arviointi ei ole aina helppoa, mutta miten se tehdään mielentilatutkimuksessa? Asiantuntijoina Vantaan vankilan Psykiatrisen vankisairaalasn osastonylilääkäri Mika Rautanen ja oikeuspsykologi Jenni Kaunomäki sekä oikeuspsykiatrian tehtäväalueen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Sotauutisten perusteella voisi päätellä, että ihminen ei kykene ajattelemaan kuin omaa etuaan. Mutta onko ihminen lähtökohtaisesti itsekäs ja verenhimoinen toisia ihmisiä kohtaan — millainen ihminen on luonnostaan? Miten sosiaalinen, sopuisa tai sotaisa? Ja mitä tiedetään varhaisten esi-isiemme käyttäytymisestä? Haastateltavina ovat ekologian ja evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta sekä biologisen antropologian ja bioarkeologian dosentti, yliopistotutkija Markku Niskanen Oulun ylopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.