Podcasts about jumalasta

Jumala, pelasta minut nimesi tähden, hanki minulle oikeus voimallasi! Jumala, kuule minun rukoukseni, kuuntele tarkoin, mitä minä sanon. Röyhkeät miehet kävivät kimppuuni, sortajat tavoittelevat henkeäni. He eivät välitä Jumalasta. Mutta Jumala on auttajani, Herra on minun tukeni. Kääntyköön vihollisteni pahuus heitä itseään vastaan. Herra, sinä olet uskollinen, vaienna heidät! Minä uhraan sinulle kiitokseksi, minä ylistän sinun nimeäsi, Herra, sillä se on hyvä. Sinä pelastat minut kaikesta hädästä, ja silmäni saavat nähdä vihollisteni tuhon.Ps 54: 3-9Seurassasi on Kirsi Jokela

Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa. Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa. Tämä evankeliumi on julistettu kaikille luoduille taivaan alla.Kol. 1: 19-23Seurassasi on Kirsi Jokela

Koraanin ensimmäisellä luvulla, joka tunnetaan nimellä ”Avaus” eli arabiaksi al-Fatihah, on suuri merkitys muslimeille kaikkialla maailmassa. Sitä pidetään koko Koraanin ytimenä, ja se lausutaan jokaisessa muslimirukouksen yksikössä. Luku koostuu seitsemästä säkeestä, ja se toimii kauniina johdantona Koraanin eri osissa esiintyviin teemoihin ja opetuksiin. Se alkaa ylistämällä ja tunnustamalla Jumalaa, kaikkien asioiden armollista ja myötätuntoista Luojaa. Muslimit uskovat, että Jumala ei ole vain voimakas vaan myös ymmärtävä ja anteeksiantava. ”Avaus” hakee sitten opastusta Jumalalta ja tunnustaa, että todellinen opastus voi tulla vain häneltä. Siinä korostetaan, miten tärkeää on pyytää hänen apuaan ja luottaa hänen äärettömään viisauteensa elämän haasteissa selviytymisessä. Tässä luvussa muslimit tunnustavat myös olevansa riippuvaisia Jumalasta elatuksen ja opastuksen suhteen ja tunnustavat, että ilman hänen tukeaan he olisivat hukassa. He ilmaisevat halunsa seurata Hänen viitoittamaansa suoraa tietä. Kaiken kaikkiaan ”Avaus” sävyttää nöyryyttä, luottamusta Jumalan johdatukseen ja Hänen suvereeniutensa tunnustamista. Se toimii muslimeille muistutuksena siitä, että heidän on käännyttävä Hänen puoleensa saadakseen voimaa ja etsittävä Hänen armoaan kaikilla elämän osa-alueilla.

Teologinen kirjoittaja, anarkristitty ja ”Suomen viimeinen Jeesus-hippi” Daniel Nylund keskustelee Markuksen kanssa kristinuskon, ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden tulevaisuudesta ja siitä, että entä jos kirkon 2000 vuoden historia onkin vasta alkua jollekin, joka on vasta syntymässä. Jaksossa käsitellään mm. sitä kuinka ateismi on evankeliumin piilovaikutusta, miksi on virhe kannattaa 1000 vuotta Jeesuksen jälkeen syntynyttä ajatusta hänen kuolemastaan sijaisrangaistuksena ja kysytään, miten evoluution ymmärtäminen muuttaa ajatusta historian ulkopuolella olevasta ajattomasta Jumalasta. Linkit - Daniel Nylundin kirja Mestari Eckhart, Eckhart Tolle – Arjen hengellisyyttä etsimässä - https://teoblogi.fi/ - Ystävyyden majatalo   Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠⁠⁠⁠Uskonto on tylsää⁠⁠⁠⁠. - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Instagramissa⁠⁠⁠⁠ - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Facebookissa⁠⁠⁠⁠ Teemamusa ⁠⁠Dan Koch⁠⁠.

Uskontunnustuksessa todetaan, että Jeesus on samanaikaisesti tosi ihminen ja tosi Jumala. Miten Jeesuksen inhimilliset piirteet näkyvät hänen toiminnassaan ja mitä ne voivat opettaa meille Jumalasta?

Seurassasi on Juha Vihriälä.Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! (Ps.97:1)Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa! Herra on omiensa turva, hän pelastaa heidät pahojen käsistä. Päivä koittaa vanhurskaille, ilo niille, joiden sydän on puhdas. Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään! (Ps.97:10-12) 

Kuinka usein puhut Jumalasta? Tiedätkö, miten voit oppia Jumalasta lisää? Hepr. 1:1-2Seurassasi Asta Vuorinen

Taivaan Isä. Herra. Kuningas. Jumalan Poika. Kristillinen traditio – kuten muutkin patriarkaaliset uskonnot – on suurelta osin rakentunut korostetun maskuliinisten vertauskuvien varaan. Mutta jos pyhä tai jumaluus viittaa ajatukseen jonkinlaisesta olemassaolon perustasta sekä elämää ylläpitävästä ja myös tätä synnyttävästä voimasta, niin voitaisiinko Jumalasta puhua myös Äitinä tai jopa jumalattarena? Nykyajassa miessukupuolen korostaminen on osa monien eri uskontojen vakiintunutta DNA:ta, mutta ihmiskunnan historiassa käsitykset pyhyydestä ovat usein kytkeytyneet enemmänkin naiseuteen ja äitiyteen. Maternaalinen symbolikieli ja feminiiniset vertauskuvat ovat luonteva osa esimerkiksi esikristillisiä jumalatarkulttuureja. Feministiteologian piirissä on puolestaan pyritty tietoisesti purkamaan uskonnon patriarkaalisia valtarakenteita ja uudelleensanoittamaan pyhän sukupuolilogiikkaa. Mikä oikeastaan muuttuisi, jos Taivaan Isän sijaan puhuttaisiin enemmän esimerkiksi Suuresta Äidistä tai Jumalan sijaan Jumalattaresta? Mitä merkitystä on käsityksillä pyhän sukupuolesta ja miten sukupuolittuneet uskonnolliset vertauskuvat vaikuttavat ihmisiin ja kulttuureihin? Keskustelemassa ovat feministiteologian tutkija Anni Tsokkinen ja jumalatarkulttuurin tutkija, tietokirjailija Kaarina Kailo. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kimmo Saares.

Jumala, pelasta minut nimesi tähden, hanki minulle oikeus voimallasi! Jumala, kuule minun rukoukseni, kuuntele tarkoin, mitä minä sanon. (Ps.54:3-4)Röyhkeät miehet kävivät kimppuuni, sortajat tavoittelevat henkeäni. He eivät välitä Jumalasta. (sela) Mutta Jumala on auttajani, Herra on minun tukeni. (Ps.54:5-6) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Elise Oittinen on entinen helluntaiseurakunnan ja vapaaseurakunnan pastori ja transnainen. Transitio on maksanut Eliselle paljon, mutta myös johtanut hänet entistä onnellisempaan elämään ja terveempään uskoon. Jaksossa Markus ja Elise juttelevat siitä, miten Elisen kulkema matka on avannut hänen ymmärrystään Jumalasta, sekä mm. seuraavista aiheista: - Mitä Kristuksen ruumis menettää hiljentäessään transihmisten äänen? - Transitio pyhityksenä - Konservatiivisuus vastaan Jeesus - Ruumiin teologia - Jumalan ei-binäärinen sukupuolisuus - Mitä tarkoittaa se, että Jeesus on vapahtaja? - Jumalan kuvaamattomuus - Kumpi on parempaa, Coca Cola Zero vai Pepsi Max? Linkit - eliseoittinen.com Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Seurassasi on Juha Vihriälä.Mutta minä saan riemuita Herrasta, iloita hänen avustaan. Minä tunnen sydänjuuriani myöten: ei ole ketään sinun kaltaistasi, Herra! Köyhän ja avuttoman sinä vapautat sortajan vallasta, heikon sinä pelastat väkevän kädestä. (Ps.35:9-10)Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka toivovat, että saisin oikeuden. Anna heidän aina sanoa: »Suuri on Herra! Hän suo palvelijalleen rauhan.» Minun suuni julistaa sinun uskollisuuttasi, ylistää sinua päivästä päivään. (Ps.35:27-28) 

Länsimaisen kulttuurin peruskiveksi usein mainittu Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, johon kirkkojen opetus Jumalasta, oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta perustuu. Siihen nähden onkin yllättävää, kuinka epämääräisesti määriteltävästä teoksesta on kyse ja kuinka paljon sen sisältö on vuosisatojen ja -tuhansien myötä elänyt ja muuttunut. Mutta mitä tarkoittaa väite, että oikeaa Raamattua ei oikeasti edes ole olemassa? Ja mistä voidaan tietää, onko sen kuvailemat henkilöt ja tapahtumat ylipäätään historiallisia? Raamattu herättää tunteita ja sitä käytetään yhä esimerkiksi poliittisten mielipiteiden tukena, yleisenä etiikan oppikirjana ja elämäntaito-oppaana. Miten hyvin se sellaiseksi sopii? Kuinka paljon on niitä, jotka kertovat pyrkivänsä Raamatun ohjeiden kirjaimelliseen noudattamiseen? Vastikään ilmestynyt tietokirja Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia kertoo Raamatun tekstien monivaiheisesta syntyhistoriasta ja kehityksestä. Kirjan kirjoittaneet raamatuntutkijat Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat mukana lähetyksessä. Kolmantena keskustelijana on emerituspiispa Wille Riekkinen, jonka tuore teos Kirjain vai henki pohtii Jeesuksen historiallisuutta ja sitä kautta Raamatun tekstien erilaisia tulkintoja. Toimittajana on Ville Talola.

Oletko valmis puhumaan henkisyyden epäseksikkäimmästä aiheesta? Jumala-sana on lähestulkoon tabu, jota kierrellään ja kaarrellaan henkisissä piireissä. Monilla, ellei jopa kaikilla, on ulkopuolelta määritelty mielikuva Jumalasta, mutta tuntuuko se sinusta oikealta? Meillä jokaisella on oikeus rakentaa sydämessämme suhde sellaiseen Jumalaan, joka saa sydämemme hymyilemään. Tässä jaksossa haastan sinua ottamaan Jumala-sanan pannasta ja kohtaamaan sinulle oikealla tavalla voiman, joka on kaiken fyysisen, ja ei-fyysisen, takana. Tervetuloa kuuntelemaan! Tutustu Kolme sisäistä viisasta -kurssiini täältä ja opi kohtaamaan hengen, sielun ja mielesi voima omassa arjessasi! Esitä kysymyksesi Kysy Iisalta -jaksoon klikkaamalla täältä tai osoitteesta https://forms.gle/j8C6UAz573d3d8W3A Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.2.2023, Joh. 4: 31-38Johdanto: hatun nostamista ja ravintoa”Nostan hattua ja jatkan matkaani.” Näin Martti Lutherin kerrotaan tehneen silloin, kun hän ei ymmärtänyt jotain raamatunkohtaa. Lutherin neuvo nousi mieleeni päivän evankeliumin äärellä. Erityisesti puhe kylvämisestä, niittämisestä ja korjaamisesta tuntui aluksi jotenkin sekavalta.Tämän kokemukseni kanssa en varmasti ole yksin. Raamattu on monelle vaikea kirja, jonka sanoma ei oikein tunnu avautuvan. Aina se ei avaudu, vaikka siihen yrittäisi tosissaan paneutua. Jeesus sanoo päivän evankeliumissa: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Miten pääsemme syömään tätä ruokaa? Miten sana voi ravita ja koskettaa? I Elävää kudosta, ei kivitauluja Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Sanan avautumiseen on monia teitä. Yksi niistä on ymmärrys ja järjen käyttö. Kyky ymmärtää on Jumalan antama lahja. Jumala voi puhutella meitä ymmärryksemme läpi. Raamatun tieteellinen tutkimus lisää ymmärrystä tästä kiehtovasta kirjasta. Raamattu on hyvin inhimillinen kirja. Siinä ihmiset kertovat kokemuksestaan elämän syvästä salaisuudesta, Jumalasta. He kertovat Kristuksesta, joka teki Jumalan rakkauden meille todeksi. Raamattu on aina ollut elävää kudosta, ei valmiiksi kirjoitettuja kivitauluja. Raamatun sanat eivät ole sellaisenaan pudonneet taivaasta niiden kirjoittajien kynään. Kirjoittajat ovat käyttäneet omaa taitoaan ja ymmärrystään ja valinneet sanoja, joiden toivoivat puhuttelevan. Moni kirjoitettu teksti on aluksi ollut puhuttua perimätietoa, jota on vähitellen alettu kirjoittaa muistiin. Kirjoittajat ovat myös lainanneet toisia aikansa ajattelijoita ja synnyttäneet sanoja keskustelemalla uskonyhteisönsä muiden jäsenten kanssa. Raamatun kirjoista on ollut myös monia eri käsikirjoituksia ennen kuin vakiintunut muoto on syntynyt.  Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamattu on syntynyt pitkän historian aikana. Sen kirjojen kokoelma eli kaanon on valittu monien kompromissien tuloksena. Paljon hyviä kristillisiä tekstejä on jäänyt Raamatun ulkopuolella. Raamattua on myöhemmin käännetty eri kielille ja luotu eri aikoina kieltä, joka puhuttelee. Tämän pitkän ja hyvin inhimillisen historian aikana ihmiset ovat tehneet monia valintoja, joiden vuoksi meillä on nyt käytössä nykyinen Raamattu. Raamatun kirjoja on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat todella kirjeitä. Näen Paavalin kirjoittamassa niitä väsyneenä kynttilän heikossa valossa rankkojen päivien päätteeksi. Paavali ei varmasti tarkoittanut vaikkapa Rooman seurakunnille kirjoittaessaan, että juuri hänen kirjeistään tulisi tuhatvuotisia uskon lähteitä. Välillä hänen kirjeissään on sekavuutta ja toistoa. Silti niissä on uskottamattoman syvää puhetta Jumalan todellisuudesta ja samalla hyvin käytännöllisiä neuvoja.  II Kengurutkin märehtivät, märehdi sinäkin! Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Tietoa tarvitaan Raamatun ymmärtämiseksi, mutta tieto ei avaa kaikkea Raamatusta. Millä tavalla pääsen maistamaan Raamatun elävää ravintoa, elämän leipää? Tarvitsen Raamatun hengellistä lukemista. Martti Luther puhui siitä, että voimme käyttää ymmärrystämme etsimään Raamatusta sen ydintä. Tärkeää ei ole lukkiutua yksittäisiin omaan aikaansa sidottuihin jakeisiin, vaan lukea Raamattua Kristuksen läpi. Olennaista on löytää keskus, elämän leipä, jota Kristus meille murtaa. Raamattu on syvästi inhimillinen kirja. Inhimillinen ei kuitenkaan sulje pois jumalallista. Raamatussa inhimillisyys ja jumalallisuus kietoutuvat toisiinsa. Kristuksessa Jumala tulee ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisyyteen: sen epätäydellisyyteen, rosoisuuteen ja elämän suureen kirjoon.  Kun Raamatun kirjoittajat ovat käyttäneet kirjoitustyössään viisauttaan ja lahjojaan, he ovat samalla olleet Jumalan Pyhän Hengen kanavia. Jumalan uutta luova voima on virrannut heidän kyniensä kautta. Epätäydellisenäkin Raamatusta voi löytää olennaisen. Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamatun hengellinen lukeminen on astumista sisälle sen maailmaan: syvyyteen, viisauteen, kertomuksiin ja vertauksiin. Pyhä Henki synnyttää Raamatun sanojen kautta yhteyden minun ja Jumalan välille. Luther kuvasi Raamatun hengellistä lukemista märehtimisenä, latinaksi ruminare. Lehmät märehtivät niin, että ruoka palaa pötsistä uudelleen suuhun pureskeltavaksi. Tätä saarnaa kirjoittaessani minulle selvisi, että myös kengurut märehtivät! Suuri hengellinen inspiraation lähde tämäkin!Raamatun märehtiminen on sanojen pureskelua yhä uudelleen. Se on meditaatiota, mietiskelyä, jota sanaa Luther myös käytti. Raamattua märehtiessäni sanat avautuvat. Salattu ruoka maistuu suussani, ravitsee kehoani ja koskettaa Henkeäni. Jumalan sanasta avautuu elämän leipä ja ikuinen lääke. Ihmisiä ja luomakuntaa rakastavan Jumalan läsnäolo tulee todeksi arkeni keskelle. Saan siitä voimaa ja se auttaa löytämään kiitollisuutta tavallisesta elämästä. Kristuksen rakkaus kirkastuu ja tulee suunnannäyttäjäksi elämääni. Voin märehtiä elämän leipää ja tuntea Kristuksen läsnäolon. Lopuksi: esimerkki Raamatun märehtimisestä Pyrin märehtimään ja meditoimaan Raamatun sanoja aina aamuisin. Raamattua meditoidessani keskityn yhteen jakeeseen kerrallaan. Otan esimerkiksi jakeen ”Jumala on rakkaus.” Aloitan sanomalla mielessäni koko jakeen: ”Jumala on rakkaus.” Sitten toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos: ”rakkaus – rakkaus - rakkaus”. Seuraavaksi jätän viimeisen sanan pois ja sanon: ”Jumala on.” Jälleen toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti sisään ja ulos: ”on – on - on”. Jätän taas pois viimeisen sanan ja sanon mielessäni: ”Jumala – Jumala - Jumala”. Jos jae on monimutkaisempi, kaikkia sanoja ei tarvitse toistaa. Päivän aikana voin palauttaa jakeen mieleeni ja toistaa sitä arjen keskellä.

Martti Suosalo ja Sanna-Kaisa Palo saapuvat Lahden kaupunginteatteriin vierailemaan ensi viikolla keskiviikkona 8. ja torstaina 9. helmikuuta. Jumalasta ja terapeutista kertovan esityksen nimi on Voi Luoja! Martti Suosalo kertoi Radio Voimalla keskiviikkona, että esityksessä jumala on tullut siihen pisteeseen, että hänen täytyy tulla terapiaan. - Koska hänet ollaan unohtamassa tässä maailman melskeessä kokonaan. Kaikki puhuvat vaan Jeesuksesta ja Mooseksesta. Esityksessä Suosalon jumala on pukeutunut mafioson asuun. - Vähän kuin Kummisetä-elokuvan Marlon Brando. Esitys on komedia, mutta Suosalon mukaan siinä on vakava pohja. - En itse ole mikään Raamatun tuntija, eikä katsojienkaan tarvitse olla. Tätä voi tulla katsomaan ihan normaalina näytelmänä. Tällaisena lohduttomana aikana tämä näytelmä saattaa antaa jopa jonkinlaista lohtua. Suosalo muisteli myös vihkipastori Veli-Pekka Hännisen sanoja hänen pitäessään hääpuhetta Suosalon mennessä naimisiin Virpi-vaimonsa kanssa. - Hän kehotti meitä kilvoittelemaan toistemme palvelemisessa. Se lause kolahti minulle jotenkin. Konkreettisesti ajattelin, että tarkoittaako se tässä avioliitossa sitä, että me kilpailemme siitä, kumpi ehtii tiskata, siivota tai tehdä kaikkea ensin. Sitten ihan piruuttani kokeilin sitä ja siitäpä tulikin hyvä fiilis. Kuuntele koko haastattelu ja esimerkiksi se, miten Anthony Hopkins on vaikuttanut Suosalon uskoon omaan tekemiseensä:

Tämän päivän evankeliumiteksti jatkaa suoraan siitä, mihin viime pyhänä jäätiin. Jeesus on matkoillaan päätynyt Samarian kaupunkiin ja siellä saanut samarialaisen naisen uskomaan, vaikka juutalaisten ja samarialaisten välinen kanssakäyminen oli siihen aikaan käytännössä olematonta. Nainen palaa Jeesuksen kanssa käymänsä keskustelun jälkeen kaupunkiin ja ilmoittaa siellä asuville, että hän on kohdannut Messiaan. Osa heistä uskoo välittömästi kuultuaan naiselta Jeesuksen ihmeteoista, ja loput viimeistään silloin, kun Jeesus on kahden päivän ajan opettanut kaupungin ihmisiä.Tämän pyhän teema on ”Jeesus herättää uskon” ja se johdatteleekin meitä uskon peruskysymyksien luokse. Miten voimme ylläpitää omaa uskoamme ja saada muita uskomaan, kun Jeesus itse ei voi tulla kertomaan Jumalan pelastavasta suunnitelmasta? Saatamme ehkä kohdata tilanteita, joissa yritämme selittää uskoamme muille, mutta se tuntuu haastavalta. Kuulostanko minä nyt ihan typerykseltä, kun kerron evankeliumista ja Kristuksesta.Tämän päivän evankeliumitekstin äärellä minussa heräsi pieni kateuden tunne. Voi kunpa minäkin olisin voinut olla yksi heistä, joka kuulee itse Jumalan Pojan puhetta. Olisinpa minäkin voinut asettua hänen jalkojensa juureen ja ottaa vastaan kaiken sen viisauden, jota hän jakoi kansalle. Kuitenkin syventyessäni tähän tunteeseen huomaan, että en ole yhtään sen huonommassa osassa. Saanhan minäkin, miltei kaksituhatta vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen syntynyt ihminen, edelleen vastaanottaa tämän viisauden juuri sellaisena, kuin se on aikoinaan lausuttukin. Ne ihmiset, jotka ovat Jeesuksen aikana eläneet, ovat säilyttäneet ja pitäneet sydämessään kaiken sen, mitä heille on opetettu, jotta mekin saamme tulla osallisiksi siitä. Pyhä Henki on toiminut heissä, jottei Jumalan Pojan toiminta haihtuisi historian havinaan. Jumala on kutsunut luokseen ihmisiä sukupolvi toisensa jälkeen ja varjellut pyhää kirjoitusta, jotta mekin voimme kokoontua sen äärelle.Meillä on nykypäivänä etuoikeus tarttua Raamattuun hetkenä minä hyvänsä ja lukea, kuinka Jumala on alusta lähtien rakastanut ihmisiä, ja lopulta antanut oman poikansa sovittamaan ihmiskunnan synnit, jotta meidän ei tarvitse koskaan pelätä. Emme ole ainoastaan sen varassa, mitä joku toinen ihminen meille kertoo Raamatusta ja Jumalasta, vaan voimme syventyä evankeliumiin itse. Se jos jokin on Jumalan suurta lahjaa. Myös me saamme samarialaisten tavoin todeta: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”Mielestäni ei ole kuitenkaan hedelmällistä tehdä tämän perusteella sellaista päätelmää, että vain sellaiset kristityt, jotka tuntevat Raamatun kuin omat taskunsa, olisivat oikeanlaisia tai parempia. On totta, että Raamatun lukeminen voi auttaa meitä syventymään omaan uskoomme. Valitettavasti maailma on kuitenkin sellainen, ettei kaikilla ihmisillä edelleenkään ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin meillä. Lukutaidottomuus tai raamatunkäännöksen poissaolo voivat tehdä evankeliumin vastaanottamisesta vaikeampaa. Sitä paitsi koko evankeliumin tärkein sanoma, kuten tiedämme, tiivistyy lauseeseen ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.Usko ei ole jotain, joka olisi meistä itsestämme kiinni. Sen on Jumala meille lahjoittanut, emmekä suinkaan ole itse voineet tehdä mitään sen eteen. Vaikka ihminen osaisi koko Raamatun ulkoa, ei se tarkoita, että hän sillä perusteella saisi uskon. Usko on Pyhän Hengen toimintaa meissä. Usko on myös jotakin syvempää, kuin raamatuntekstien lukemista ja ymmärtämistä. Eiväthän nämä Raamatun sanat merkitse meille mitään ilman uskoamme.Tämän päivän teema tuo mieleen Heprealaiskirjeen kohdan: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. Pysähdyn tuon kappaleen kohdalla usein. Se myös palautuu mieleeni usein. Tässä kohdassa käytetty kreikankielinen sana hypostasis, joka on käännetty Kirkkoraamatussa ”todellisuutena”, voi merkitä myös perustusta tai vahvistusta. Todellisuus, perustus ja vahvistus ovat kaikki sanoja, jotka helposti nousevatkin mieleen, kun ajattelee uskoa. Mielestäni tämä Heprealaiskirjeen lause pukee sanoiksi erittäin hyvin sen, mitä itse en oikein osaa sanallistaa. Kun me uskomme, tulee Jumalan äärettömästä rakkaudesta todellista. Pelastuksesta tulee käsinkosketeltavaa. Armosta tulee konkreettista. Uskossa me näemme toivon synkimmilläkin hetkillä. Me voimme nähdä toisessa ihmisessä Jumalan kuvan.Usko on ihmeellinen lahja. Joskus itsekin jään pohtimaan, miten voin olla niin varma siitä, että Jeesus on Vapahtaja. Mutta miten muutenkaan voisin nojautua niin vankasti tähän totuuteen, kuin uskon kautta? Heprealaiskirje jatkaa: ”Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä”. Ymmärrys on tässä yhteydessä hyvä sana. Maailmankaikkeus voi tuntua ihmisestä pelottavalta, liian suurelta ja liian kaoottiselta. Ihmisluontoon kuuluu totuuden etsiminen ja ymmärryksen tavoittelu. Tieteen saavutukset ovat esimerkkiä tästä. Silti voi jäädä tunne, että jotain puuttuu. Uskomme ei välttämättä vastaa kysymykseen ”Miten?” vaan ”Miksi?”. Hieman samalla tavalla kuin luotamme toteamukseen 1+1=2, luotamme siihen, että kolmiyhteinen Jumala pitää huolta meistä. Uskomme on elämämme, hypostasis, perusta.Jeesuksen viisaudet eivät ole meille enää vain mustetta paperilla, vaan usko ja Pyhän Hengen toiminta saa meissä aikaan samanlaisen luottamuksen, kuin tämän päivän evankeliumitekstin samarialaisissa.

Minä kiitän sinua, Herra, koko sydämestäni, kerron sinun ihmeelliset tekosi. Minä iloitsen ja riemuitsen sinusta, ylistän sinun nimeäsi, Korkein. (Ps.9:2-3) Seurassasi: Juha Vihriälä

Aki Linnanahde Talk Show'ssa Kari Kanala puhuu juustosta ja Jumalasta. Miksi Jumala on hankala konsepti ja mihin kirkkoa tarvitaan? Kaupallinen yhteistyö BookBeatin kanssa. Tästä et halua jäädä paitsi! Kokeile 45 päivää maksutta, tietenkin ilman sitovaa määräaikaa. Saat 30 tuntia kuunteluaikaa. Tarjous koskee uusia asiakkaita. Saat edun käyttöösi täältä www.bookbeat.fi/aki45 INSTAGRAM: @linnanahde

 Syntiinlankeemus Kuka on erossa Jumalasta? Armon pysyvyys Sydämen paatumus Armosta yhteydessä

Miksi taivas on yöllä musta? Mitä maailmankaikkeuden alku kertoo meille Jumalasta?

C. Stephen Evansin mukaan Jumalasta on saatavilla luonnollista tietoa — se on laajasti kaikkien ihmisten saatavilla, mutta sitä on myös kohtuullisen helppo vastustaa.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa Mikko Matikainen käy kolme keskustelua kouluttajakollegansa Lea Kujanpään kanssa. Ensimmäisessä osuudessa puhutaan Lean elämästä, hänen monipuolisuudestaan ja kutsumuksesta. Toisessa osuudessa puhumme johdatuksesta ja rukouksen merkityksestä. Kolmannessa puhtaan pääsiäisen sanomasta ja sen merkityksestä. Ohjelman ensimmäisessä Lea Kujanpää kertoo taustoistaan ja miten hän on lapsesta asti saanut elää uskossa. Lea opiskeli Sibelius akatemiassa huilistiksi. Valmistuttuaan Lea ei kokenut huilistin osaa omakseen, vaan hakeutui viestinnän tehtäviin. Mukana kulkenut halu opiskella teologiaa tuli esiin. Teologisesta valmistumisen jälkeen tie vei papiksi. Lea on vaimo ja kahden tyttären äiti. Perheen tuki on kaikessa ollut ja on tärkeää. Toisessa osuudessa puhuttiin huolta pitävästä Jumalasta, joka on aina lähellä, vaikka ei siltä tuntuisi. Johdatusta verrataan paperipussi päässä kulkemiseen. Haparoi eteenpäin toisten kuskausten varassa ja kun on aika ottaa pussi päästä ja katsoa taakseen, niin huomaa, että matkassa on ollut kuitenkin järkeä. Johdatuksessa on välillä tämänkaltaisia asioita tai kokemuksia. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhutaan hiljaisesta viikosta ja siitä mitä pääsiäinen merkitsee keskustelijoille. Pääsiäisen lohduttomuus Jeesuksen kuoltua tuntuu opetuslapsista täysin lopulliselta. Vasta ylösnousemuksen jälkeen pimeä yö vähitellen päättyi ja Jeesuksen ylösnousemus sekä oppilaiden kohtaaminen avasi toivoin, jota ei voi ottaa pois. Keskustelussa todetaan, että elämässämme on välillä vaiheita, jolloin ylösnousemusta ei näy ja on vain pimeää. Silloin on elettävä luottamuksen ja uskon varassa, kun kaikki on pimeää. Toivo on kuitenkin totta. Kerran se tulee näkyväksi. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa kuulemme tuokiokuvat ennen ja jälkeen Kristiina Nordmanin Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämää L10T viikonlopua. Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntijan Taneli Skytän kanssa pakolaisuudesta, sen lievittämisestä ja Kylväjän tekemästä pakolaistyöstä Ateenassa, Kreikassa. Virpi keskustelee lisäksi erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa rauhoittumisen tarpeesta ja aivojen rakenteesta, joka tarvitsee palautumista. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Kristiina Nordman jututtaa ennen Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämäänsä L10T viikonloppua seurakunnan pastoria Tommi Suonpäätä hänen odotuksistaan. Mikko Matikainen kertaa tuon keskustelun jälkeen lyhyesti mistä L10T:ssä on kysymys. Sitten Kristiina Nordman jututtaa Harjavallan viikonlopun päätteeksi uudelleen Tommi Suonpäätä. Heidän kanssaan keskusteluun liittyy Tapani Tuomi, joka on Noormarkun varikkoseurakunnan vanhemmiston puheenjohtaja. Odotukset ovat täyttyneet ja miehet kehuvat kilvan kaikkea viikonlopun aikana koettua, johon Kristiina on taidollisesti johdattanut opetuksillaan ja käyttämiensä harjoitusten avulla. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntija Taneli Skytän kanssa. Taneli kertoi pakolaisuuden taustoista ja siitä miten aluksi pitää vastata perustarpeisiin ja auttaa saamaan suihku, ruokaa, vaatteita ja suojaa. Tähän on tärkeää yhdistää mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa, viestiä rakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta. Ehkä he evankeliumin kautta saavat elämäänsä kestävän perustan ja voivat kertoa siitä myös toisille. Ei pakosta, vaan löytämisen ja löytyneeksi tulemisen ilosta. Pakolaisuuteen joutuneille on hyvä antaa mahdollisuus palvella ja kokea olevansa hyödyllisiä, jotta he saavat otetta murskaksi menneeseen elämään. Huikean syvällinen keskustelu Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa lasten ja aikuisten tarpeesta rauhoittua ja pysähtyä. Tämä on vaikeaa lapsille, mutta myös aikuisille. Levottomuus ja älylaitteiden aiheuttama informaatiotulva väsyttävät. Tarvitaan keinoja rauhoittua. Rauhoittuminen ja Jumalan edessä hiljentyminen eivät ole vain itämaisten uskontojen löytöjä, vaan meillä kristityilläkin on tässä vuosituhantinen perinne, jota olisi hyvä ottaa käyttöön. Aivotutkimuskin osoittaa, että rauhoittuminen, vaikka vain pieneksi hetkeksi on tärkeää. Luonnossa liikkuminen ja sen äänten kuuntelu ovat tärkeitä asioita ihmisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Luvassa tuoreita ja silti tuttuja ajatuksia. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskotko Jumalaan? Kysymys on ei ole niin helppo kuin voisi luulla, sillä ei ole lainkaan selvää, mitä sanalla "Jumala" tarkoitetaan. Tässä jaksossa esitellään kolme kristinuskossa esiintyvää ja keskenään yhteensopimatonta tapaa ymmärtää sanan merkitys. Niistä oikeaoppisin on klassinen teismi, jonka mukaan Jumala on yksinkertainen, muuttumaton ja tunteeton. Hieman harhaoppisempi on teistinen personalismi, jossa Jumalalla tarkoitetaan täydellistä olentoa. Harhaoppisin vaihtoehto on avoin ja relationaalinen teismi, jonka jotkut kannattajat näkevät Jumalan kaikkeen kietoutuvana ja jatkuvasti muuttuvana prosessina. Jakson otsikko on tribuutti Rob Bellille ja ryöstetty hänen samannimisestä kirjastaan. Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Saarna 3.4.2022 Hyvän toivon kappelissa 5. paastonajan sunnuntai, Joh. 11: 47-33Johdanto: keski-ikäisen paluu nuoruuden kirjaan ”Historian loppu ja viimeinen ihminen.” Tämä Francis Fukuyaman kirja on ollut yksi tämän kevään tärkeimpiä lukuelämyksiäni. Tutustuin kirjaan ensimmäistä kertaa jo 90-luvun alussa ylioppilaskirjoituksissa. Fukuyaman kuuluisin teesi oli, että liberaalista demokratiasta tulee lopulta vallitseva valtiomuoto. Neuvostoliitto oli juuri hajonnut ja Euroopan rautaesirippu murtunut. Kevättalven valo virtasi luokkaan, jossa painimme kirjoitusten kanssa. Se yhdistyi Fukuyaman optimismin kanssa. Fukuyamaa on paljon myös kritisoitu. On totta, että viime vuosina demokratiaa on ajettu ahtaalle monesta suunnasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viimeisin demokratiaa horjuttanut käänne. Palaan myöhemmin vielä demokratian kohtaloon, mutta aluksi puhun siitä mikä kirjassa on minusta erityisen kiinnostavaa. Fukuyaman keskeinen teema ja kysymys on, miten voimme tuntea itsemme arvostetuksi. Jokainen ihminen janoaa olla nähty ja kuultu, arvostettu ja tunnustettu. Miten pääsemme tähän? Tätä ihmisyyden isoa kysymystä lähden tässä saarnassa avaamaan Fukuyaman ajatusten pohjalta ja evankeliumin valossa. I Olenko yhtä arvokas vai arvokkaampi kuin muut?Päivän evankeliumissa toteutuu jotain sellaista, jota kukaan meistä ei haluaisi kokea. Siinä uskonnolliset vallankäyttäjät, ylipapit ja fariseukset, syyttävät Jeesusta ilman että hän voi puolustautua. Jeesuksen omaa ääntä ei kuulla koko evankeliumissa. Kuulemme vain evankeliumin kertojan äänen. Jeesus jää piiloon, näkymättömäksi ja mykäksi.Kukaan meistä ei halua jäädä tällä tavalla varjoon. Haluamme, että meidät nähdään ja meitä arvostetaan sellaisena kuin olemme. Ihmisen arvoa voi murentaa monella tavalla. Niin voi tehdä koululuokan kiusaaja tai keskiluokkainen ihminen, joka kavahtaa kadulla kerjäävää romania.Francis Fukuyama puhuu arvostuksen ja tunnustuksen perustarpeesta kahden käsitteen avulla. Isothymia tarkoittaa, että olen yhtä arvokas kuin toiset. Megalothymia tarkoittaa, että olen arvokkaampi kuin toiset.Nykyinen Venäjän johto on esimerkki megalothymiasta. Hyökkäystä Ukrainaan perustellaan Venäjän ja Neuvostoliiton suuruuden historialla. Suuruudenhullu hyökkäys Ukrainaan on paluuta vanhaan Neuvostoliiton aikojen ihannointiin. On kuin nykyinen Venäjä ei pystyisi muuten löytämään paikkaansa valtioiden keskellä kuin näyttämällä voimakkaammalta kuin onkaan. Aivan samaa menneen suuruuden kaipuuta saattoi kuulla Donald Trumpin vaalikampanjassa. Make America Great Again. II Viholliskuvien sijaan luomisen lähteelle Suuruudenhulluutta rakennetaan viholliskuvien varaan. Tätä logiikkaa vastaan Jeesus nousi. Jeesus ei vastannut vihaan vihalla, vaan käski rakastamaan vihollista. Hän puhui Jumalasta, jonka aurinko paistaa niin hyville kuin pahoille. Hän ei nostattanut kansanjoukkoja ylipappeja ja fariseuksia vastaan, vaan suostui kipuun, kärsimykseen ja kuolemaan meidän vuoksemme. Jeesus astui ristin tielle kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Tehtävämme kristittyinä ei ole luoda viholliskuvia. Tehtävämme on löytää voimamme lähde, niin että emme tarvitse vihollisia. Tehtävämme on lopettaa toisten mollaaminen sen vuoksi mitä he ovat tai edustavat. Jokaisen ihmisen luovuttamaton itseisarvo syntyy Jumalan luomistyöstä. Jumala puhaltaa meihin kaikkiin olemisen lahjan. Emme voi itse valita, synnymmekö tähän maailmaan vai emmekö synny. Emme voi myöskään valita sitä, millaisina tänne synnymme. Emme voi valita, olemmeko homoja tai heteroja, ruskeita tai valkoisia, vasen- tai oikeakätisiä. Elämän lahja annetaan meille. Kun Jumala katsoo ihmistä, hän näkee jokaisessa ihmisessä kauneutta, riippumatta siitä miten ihmisen elämä on mennyt. Tuo pyhä ja syvä katse synnyttää meissä elämän. Jumala ei rakasta meitä sen vuoksi, mitä saavutamme, vaan sen vuoksi mitä olemme. Tämän olemisen lähteen voimme löytää sisältämme. Meidän ei tarvitse jatkuvasti verrata itseämme toisiimme. Voimme löytää olemisen voiman ja mielen sisältämme, Jumalan läsnäolosta. III Osaksi kokonaisuutta Mitä tämä tarkoittaa yhteisen elämämme kannalta? Arvotuksen ja tunnustuksen antaminen toisillemme on yhteinen tehtävämme. On elintärkeää nähdä, että yhteiskuntaa voi rakentaa hyvin eri tavoin. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi viestinnän tutkija Anu Kantola. Olemme kaikki osa samaa kokonaisuutta. Tarvitsemme insinöörejä ja arkkitehteja, mutta yhtä lailla tarvitsemme myös sairaanhoitajia, siivoojia ja rakentajia. Meidän pitää vahvistaa kokemusta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Palkkapussin koko ei ole ihmisen mitta.  Nopeasti muuttuva maailmamme ja tuotannon pieniin ketjuihin pilkkova talous horjuttavat turvallisuudentunnettamme. Ne myös jakavat ihmisiä voittajiin ja häviäjiin. Jeesus tuli kootakseen yhteen, ei hajottaakseen erilleen. Tarvitsemme tunnetta siitä, että kuulumme johonkin. Pystymme arvostamaan itseämme, kun koemme olevamme osa kokonaisuutta. Siksi tämäkin yhteisö on tärkeä. Täällä olemme kaikki osa Kristuksen ruumista, osa Jumalan kansaa, osa suurta ihmiskunnan kokonaisuutta. Lopuksi: Evankeliumitekstissa ylipapit ja fariseukset yrittivät vaientaa Jeesuksen, joka uhkasi heidän valtaansa. Francis Fukuyama uskoi, että demokratiassa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen aikuisuus. Diktatuurissa ihminen pienennetään alamaiseksi. Loputtomiin ihminen ei kuitenkaan jaksa olla alistetun lapsen asemassa suhteessa ylempiinsä. Haluamme päästä esiin kokonaisina ihmisinä, kansalaisina ja yhteiskunnan rakentajina. Kansanvalta tarvitsee puolustajia. Se syntyy meidän kauttamme. Ei Fukuyamakaan väittänyt, että demokratian kasvaminen maailmassa olisi mikään automaattinen tai helppo asia. Niin minäkin ajattelen ja toivon, että nykyinen demokratian aallonpohja lopulta myös lähtee nousuun. Uskon ja toivon, että myös Venäjällä päästään lopulta eroon ikiaikaisesta alamaisuuden hengestä. Suuruuden fantasiat johtavat vain umpikujaan. Niiden sijaan löydämme arvostuksen tunteen, kun asetumme toistemme rinnalle. Jumalan edessä olemme kaikki täysin samalla viivalla. Olemme yhtä aikaa kauniita ja rikkinäisiä, kirkkaita ja keskeneräisiä. Radikaalilla tavalla meidän välillämme toteutuu isothymia. Emme ole vihollisia, vaan olemme siskoja ja veljiä. Kristus on tullut kokoamaan meidät yhteen. Hänen varassaan historialla voi olla uusi alku.

Vieraana teologian tohtori Martti Vaahtoranta. Islamissa Jumalaa kutsutaan nimellä Allah. Mitä tuo nimi tarkoittaa? Mitä eroa ja mitä samaa on kristinuskon ja islamin käsityksissä Jumalasta? Onko Jumala armollinen? Miten Jumala ilmoittaa itsensä? Millä tavoin Jumala on yksi?

1.käännekohta ”Vakaasta uskosta luopuminen oli pitkä ja vaikea prosessi.” 2. käännekohta ”Lihasta luopuminen oli nopea ja helppo prosessi. ” 3. käännekohta ”Kaikki johtaa juurensa päätökseen, joka tehtiin minun puolesta.” Jakso on tuotettu yksinoikeudella PodMelle.

3. sunnuntai loppiaisesta 23.1.2022. Riikka Hartikainen puhuu päivän tekstin Matt. 8:5–13 pohjalta.

Väitetään, että Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa. Väärin: Katso ympärillesi !! Todellisuuden ja universumin olemassaolo edellyttää suunnittelijaa ja Luojaa. Elämän rakentanut informaatio edellyttää tekijää ja suunnittelijaa. Tyhjästä ei synny materiaa, elämää ja tietoisuutta. Ihmisestä tekee kristityn Jumalan kohtaaminen. Ihminen voi saada varmuuden Jumalan olemassaolosta rukouksen välityksellä, uskomalla Jumalan Sanaan, elämällä hänelle kuuliaisena päivittäin. Usko on siis tapa elää, elää yhteydessä Jumalaan. Uskova puhuu Jumalan kanssa rukouksessa, kuulee Hänen äänensä Sanassa. Se on jatkuvaa vuoropuhelua, jossa tieto Jumalasta koko ajan kasvaa. Tähän kuuluvat myös taistelut, kysymykset, epäily, ihmettely. Niiden kautta suhteemme Jumalaan syvenee.

Miten voi olla olemassa jumaluuden yksi olemus ja samalla kolme persoonaa? Meidän käsityksemme Jumalasta on rajallista ja siksi on tärkeää tutkia Jumalan olemusta Raamatun kautta, missä Jumala on ilmoittanut itsensä. Tässä jaksossa jatkamme Jumalan kolmiyhteyden käsittelyä. Vieraana Pasi Turunen. Viikon kirja: Kolmiyhteinen Jumala, kolminaisuusoppi ymmärrettävästi, Pasi Turunen (löytyy kirjakaupoista) Ota yhteyttä osoitteessa: www.om.org/fi/podcast

Kansanedustaja Päivi Räsäsen homoseksuaalien ihmisarvoa loukkaaviksi tulkitut kannanotot johtivat syytteisiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapahtuman seurauksena on Suomessa jälleen käyty vilkasta keskustelua liittyen uskonnon- ja sananvapauteen, ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen ja uskonnon sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen välisiin suhteisiin. Mutta missä määrin keskustelussa kuuluu itse asianosaisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöä edustavien uskovaisten ääni? Jos sekä seksuaalivähemmistön edustaja että esimerkiksi homoseksuaalisuuden vastustaja puhuvat molemmat rakastavasta Jumalasta, solidaarisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta, niin puhutaanko lopulta kuitenkin aivan eri asioista? Horisontissa ovat aiheesta keskustelemassa Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Late Mäntylä ja Islamia queeristi -hankkeen kanssaperustaja, queer-aktivisti Mire Mroué. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Paastopodcast #43 muistuttaa meitä siitä, että meidät on pelastettuina Jumalan lapsina kutsuttu myös riemuitsemaan Jumalasta. Podcastissa mainittu raamatunkohta on Room. 5:6-11 (sekä Tuhlaajapoikakertomus Luuk. 15:11-32). Ole suuresti siunattu, ystäväni!

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa avataan näkökulmia siihen, miten henkilökohtaisesti Jumala meille puhuu. Hengellisessä ja kaikessa kasvussa vertaistuki on erittäin tarpeellista. Puhetta on myös siitä, miten kasvamme tai oloudumme omaksi itseksemme. Kristityt elävät huomaamattaan omissa kuplissaan, siksi heidän puheensa saataa olla omituista. Tarvitaan palvelevaa rakkautta, toisen kuuntelemista ja vasta sitten puhetta. Näistä näkökulmista koostuu tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso. Tämän jakson ensimmäisessä osassa puhutaan siitä, miten Jumala saattaa puhua ihmisille myös unien kautta. Matti Mäkinen kertoo siitä, miten hän välillä näkee unta lentämisestä. Tämä liittyy jotenkin uskon rohkeuteen ja Jeesukseen luottamiseen. Kun emme ole omassa varassamme, niin on helpompaa elää. Matti avaa myös hyvin tärkeän näkökulman viljan kasvamisen kautta. Kasvaessaan pellolla viljan korret kasvavat suunnilleen samaa tahtia. Samalla ne tukevat toisiaan. Yksinäinen korsi voisi tuulessa taittua, mutta kasvaessaan yhdessä ne antavat tukea toisilleen eivätkä taitu tai lakoonnu niin helposti. Ohjelman toisessa osuudessa Rosa Nyman puhuu Virpi Nymanin haastattelussa omaksi itsekseen kasvamisesta tai oloutumisesta. Tämä pohdinta alkoi, kun eräs nuorempi ihminen kysyi Rosalta, että milloin hän on tullut omaksi itsekseen vai onko hän aina ollut oma itsensä. Kasvussa omaksi itsekseen on kysymys siitä, että me vähitellen hyväksymme sen, millaisia olemme. Iloitsemme vahvuuksistamme ja hyväksymme heikkoutemme. Sitten suostumme elämään niiden kanssa. Elämä on matka, joka muuttaa meitä koko ajan. Emme tule koskaan valmiiksi, mutta ehkä hiukan kokonaisemmiksi. Tällä matkalla mokat voivatkin olla lahjoja ja kasvun mahdollistajia. Kuultavissa on todella mielenkiintoinen ja hoitava keskustelu. Ohjelman kolmannessa osuudessa Sari Paavilainen kertoo Kansan Raamattuseuran kouluttaja Kristiina Nordmanin kanssa keskustellessaan siitä, miten me kristityt helposti alamme elää omassa kuplassamme. Sari teki aikanaan vankilatyötä ja toimi evankelistana. Hän luuli osaavansa puhua evankeliumia toisille ymmärrettävällä tavalla. Viimeiset viisi vuotta hän on saanut elää ympäristössä, jossa uskon asiat eivät ole tuttuja. Hän on saanut palauttetta, etteivät ihmiset ymmärrä mistä Sari puhuu. Hän on oivaltanut rakkaudellisten tekojen ja huolenpidon merkityksen. Kun luottamus rakentuu, niin tuolla luottamuksen sillalla voidaan puhua myös Jumalasta ymmärrettävämmällä tavalla. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Onko kaikissa uskonnoissa kyse samasta Jumalasta? Entä miten Jumala ymmärretään eri uskonnoissa? Mikä on tie Jumalan luo? Vaikeat kysymykset - sarja, Osa 3 - Eero Junkkaala

Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan? - sarja. Osa 7 -  Eero Junkkaala

Miksi kotimainen raviurheilu ei kiinnosta suomalaisia enää vanhaan malliin? Hetkinen TV:n suuressa ravikeskustelussa Jorma Vuoksenmaa ja Jussi Heikelä pohtivat ravien nykytilaa meillä ja maailmalla. Onko satoja vuosia vanha hevosurheilupeli kohta katoavaa kansanperinnettä, vai voisiko ravimaailman globalisaatio olla koettujen uhkien sijaan myös suuri mahdollisuus? Jorma Vuoksenmaa on tunnetusti ravimies henkeen ja vereen, joten mitä toimia hän ehdottaisi suomalaisen raviurheilun kehittämiseksi? Kotimaan ratojen lisäksi jaksossa suunnataan katseet myös Ruotsiin sekä ennen kaikkea Ranskaan. Millaisia kansallisia erityispiirteitä liittyy ulkomaiseen ravipelaamiseen? Miksi raviohjastaja Jean-Michel Bazire on Vincennesin profiililtaan ainutlaatuisella raviradalla heti Jumalasta seuraava – ja miten hänen maineensa tulisi huomioida vedonlyönnissä? Entä onko Face Time Bourbon tämän hetken, tai ja jopa kaikkien aikojen, paras ravihevonen? Make Ravit Great Again!

Yllättävät raamatunkohdat osa 5 - Saviastioihin kätketty aarreAarre saviastioissa (2.Kor.4:5-7)2.Kor.4:5-7: Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.Jumalan kirkkaus Sanan voimasta luomisessa keskelle pimeää, Jumalan kirkkaus Sanan voimasta loistamaan keskelle sydämemme pimeyttä.Jumalan kirkkaus loistaa Kristuksen kasvoista, ja se tulee meille Jumalan sanassa, evankeliumin julistuksessa. ”Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo”; ”Minä olen maailman valo”;Apostoli Paavali kutsuu tätä Jumalan kirkkautta AARTEEKSI, joka on SAVIASTIOISSA.Aarrehan on yleensä jotain konkreettista, kuten rahakasa tai kirjasto, henkinen tai varallinen pääoma. Tässä aarre on kuitenkin jotain muuta, nimittäin Jumalan kirkkauden valo. Jeesus vuorisaarnassaan: ”Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Matt.6:21) Se ei ole edes meidän omaa kirkkauttamme, meidän omaa omaisuuttamme, vaan se on Jumalan. Se lähtee Jumalasta, ja on meillä vain luonamme, lahjana. Emme omista Jumalan kirkkautta, vaan olemme sen lahjojen ja siunauksien kohteena.  Aarre säilytetään yleensä varmassa tallessa tai kunniapaikalla, vitriinissä, kassakaapissa tai aarrearkussa. Tässä kuitenkin tätä arvokasta aarretta säilytetään saviastioissa, heikoissa ja arvottomissa astioissa, jotka särkyvät helposti.Jumala Aadamille: ”Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.” (1.Moos.3:19) Paavali viittaa tässä heikkoihin ihmisiin, häneen ja muihin apostoleihin, sekä kaikkiin kristittyihin, jotka itsessään ovat heikkoja ja särkyviä. Kun kristityt kohtaavat vainoa ja tuskaa Kristuksen ristin tähden, eli kantavat omaa ristiään, he kyllä voivat särkyä, sillä ovat heikko astia. (ks. jae 9-10: olemme vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.) Mutta kun saviastiaan tulee särö, sen sisällä oleva Jumalan kirkkaus, sen aarre, loistaa ulos entistä kirkkaammin. Aarre ja ristin kantaminen. Jeesus: Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.” (Luuk.9:23) Vaikka julistajat ja kristityt ovat heikkoja, Jumalan voima Kristuksessa on suuri ja valtava. Se on evankeliumi, joka on ”Jumalan voima pelastukseen” Room.1:16. Kristitty ei jää ristinsä kanssa yksin, vaan koska se on Kristuksen risti, hänen auttajanaan ja lohduttajanaan on itse Kristus.Pietari rohkaisee 1.Piet.4:12-14.Ja Paavali: Room.8:35-39. 

Leif Nummelan vieraana Pasi Turunen.

Miika Auvisen kirja ”Kun ovet avautuvat” nyt saatavana! “Keväällä 2012 makasin burn-outin murtamana sängyn pohjalla. Tartuin hyllyssä olleeseen Raamattuun ja sopersin rukouksen: ”Jos Jumala vielä johdatat elämääni, osoita se minulle.” Avasin peukkupaikkana Raamatusta Jesajan luvun 43, jonka sanat porautuivat verkkokalvooni: ”Katso minä luon uutta, nyt se puhkeaa esiin, etkö huomaa…” En huomannut. En tiennyt mitä samaan aikaan tapahtui erään helsinkiläisen Hannun, kotkalaisen Maija-Liisan ja tanskalaisen Jörnin elämässä. En voinut edes uneksia mitä kaikkea tulisi vielä tapahtumaan ja kuinka meidät toisillemme vieraat ihmiset tullaan johdattamaan yhteen. Kun ovet avautuvat -kirja kertoo tavallisista ihmisistä ja ihmeellisestä Jumalasta, arkisesta rukouksesta ja pyhästä johdatuksesta. Kirja kertoo maailmassa olevasta kristittyjen vainosta ja taivaallisesta toivosta. Open Doors -järjestön synty Suomeen vuonna 2015 oli täynnä ”sattumia”, jotka muodostavat tarinan, jota kutsutaan johdatukseksi. https://opendoors.fi/kauppa/kirjat/kun-ovet-avautuvat-miika-auvinen/ #maailmankatsaus #kunovetavautuu

Leif Nummelan vieraana Pasi Turunen.

Yllättävät raamatunkohdat osa 3 - Sana loistaa ja asuu keskellämme"Johanneksen evankeliumi alkaa hyvin syvällisellä opetuksella, joka on täynnä yllätyksiä ja teologiaa. Kyseessä on Johanneksen ”jouluevankeliumi.” Luemme sen alusta tutun kappaleen: 1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2. Hän oli alussa Jumalan tykönä. 3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. 5. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt… 9. Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. 10. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. 11. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. 12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, 13. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta. 14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh.1:1-5, 9-14)Lue koko podcast  kirjoituksena tästä linkistä------- Lyhennelmä ----o   Kuka osaisi arvata, että Sana voi tulla lihaksi??? Sana, Jumala syntyi ihmiseksi. Tämä on kristinuskon radikaaleimpia ja mullistavimpia julistuksia! Jumala tulee ihmiseksi, jotta voisi tehdä ihmisistä Jumalan lapsia.o   Ihmiseksi syntynyt Jumala ”asui meidän keskellämme”. Jeesus on Immanuel, Jumala kanssamme (Jes.7:14), ja hänessä on luonamme turvallisella tavalla Jumalan pyhä läsnäolo ja hänen valtakuntansa. Kristuksen ihmisyys, hänen ruumiinsa ja verensä oli se väliverho ja temppeli, jonka kautta Jumalan kirkkaus asuu luonamme, keskellämme samoin kuin Ilmestysmaja kulki Israelin kansan mukana kohti luvattua maata, sisältäen Jumalan pyhän läsnäolon. Kristus on uusi temppeli, jossa ”asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.”Kristus on luonamme yhä tänään samalla tavalla, sanansa kautta. Jumalan sanassa Kristus itse tulee luoksemme, keskellemme, ja tuo valonsa ja valtakuntansa, verensä ja iankaikkisen elämän meille, jotka uskomme hänen nimeensä. Hän ei ole pois luotamme, vaan keskellämme ja ottaa meidät valoonsa, karkottaen kaiken kuoleman ja synnin. Kun me tulemme hänen sanansa luo, hänen ruumiinsa ja verensä luo, olemme silloin hänen valossaan. Johannes kirjoittaa tästä ensimmäisessä kirjeessään: Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1.Joh.1:7Tämä on todella joulunkin sanoma. Siunattua joulua!"Esa

Tämä uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Ensimmäisessä ilmavoimien hävittäjälentäjä kapteeni evp. Olli Seppänen kertoo uskoon tulostaan Kuopiossa. Vaikka suuria tunteita ei tullut, niin jotain muuttui ja tuli rauha. Jokaisella on oma tiensä uskoon ja kaikkia Jumala kutsuu. Olli tuli uskoon telttakokouksessa ja joku muu toisella tavalla. Sillä miten tulee uskoon vai kasvaako uskoon ei ole niin väliä. Uskon kohde ja sen avautuminen tavalla tai toisella on tärkeää. Ollille esitettiin kutsu raamatunopettajaksi. Tähän hän ryhtyi mielellään. Tuossa ensimmäisessä osuudessa palautettiin myös edellisen uskon askeleita jakson sisältöä. Siinä perheneuvoja Jarno Hellström kertoi matkastaan pappeuteen ja perheneuvojaksi. Sitten hän otti esiin koronan aiheuttamia haasteita parisuhteelle ja perheiden elämään. Niihin hän antoi hyviä vinkkejä ja näkökulmia. Hän korosti hyvän puhumista ja elämän rytmin säilyttämistä korona kriisin keskellä. Ohjelman toisessa osuudessa Olli Seppänen avaa vahvoja näkökulmia Jumalan armollisuuteen ja uskollisuuteen. Kun puhumme Jumalasta, niin on hyvä muistaa, että hän on pyhä ja oikeudenmukainen. Hän on tätä silloinkin, kun hän rankaisee tai ojentaa. Tämä tarkoitus on avata ihmisten ja kansakuntien silmät, jotta ne voivat palata Jumalan luokse. Tämä näkyy sekä Israelin että Suomen kansan historiassa. Näyttää siltä, että hyvinä aikoina kansa liian helposti unohtaa Jumalan, mutta vaikeiden aikojen keskellä se kääntyy Jumalan puoleen. Ohjelman kolmannessa osuudessa lääkäri Riikka Valjakka kertoi työstään kotimaassa ja Afrikassa. Afrikassa hän teki niin valtavasti töitä, että hän väsähti. Väsähtämisen syvyys paljastui kotimaassa. Toipumisessa hän tarvitsi ammattiauttajia, terapiaa, seurakuntayhteyttä ja sielunhoitajia. Jokainen osa-alue oli tärkeä ja lopulta Jumalan antama lahja. Jokainen voi väsyä ja siksi on tärkeää pitää huolta työn ja vapaa-ajan suhteesta sekä riittävästä levosta. On tärkeää pysyä yhteydessä toisten kanssa ja yhteydessä oman seurakuntansa kanssa. Uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta ohjelman aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

1 Pietarin kirje on ajankohtainen juuri 2020-luvun Suomeen. Sen kantava teema on Jumalan lahjoittama uusi elämä ja elävä toivo. Toivo rohkaisee ja kantaa silloinkin, kun nykyinen maailmanaika haastaa ja koettelee. Hyvän paimenen lailla apostoli Pietari ohjaa terveeseen hengelliseen elämään ja neuvoo Jeesuksen seuraajia Kristusta kunniattavaan elämäntapaan. Puhujana pastori ja kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, joka tunnetaan Raamatun tekstejä uskollisesti avaavasta tyylistään. "Jumala on uudestisynnyttänyt teidät elävään toivoon", sanoo apostoli Pietari. Syntyminen ylhäältä, Jumalasta, on välttämätöntä päästäksemme Jumalan yhteyteen ja hänen lapsikseen. Sen ihmeen saa aikaan Isän Jumalan "suuri laupeus", kuten Pietari sanoo, Ja Jumalan lapsille on talletettu perintö, joka vielä odottaa aikaansa, mutta jonka odotuksessa he elävät. 1 Pietarin kirje 1:3-5.

Mahadura & Özberkanissa keskutellaan uskosta, Jumalasta, Allahista ja tasa-arvosta. Rajoittaako uskonto ihmisen seksuaalista suuntautumista tai oman sukupuolen määrittämistä? Entä minkälaista keskustelua esimerkiksi mediassa käydään uskonnoista ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä tänä päivänä ja kenellä on tilaa keskusteluissa? Studiossa vieraana Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Mäntylä sekä muslimitaustainen queer-aktivisti ja Islamia Queeristi -hankkeen perustaja Mire Mroué.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa kuullaan Virpi Nymanin tekemä tallenne. Siinä Maritta Leivo kertoo tuokiokuvia Isä meidän -rukouksen merkityksestä omassa elämässään. Se kulkee hänen kanssaan luonnollisella tavalla ja on elävä tapa mitata aikaa tai rakentaa yhteyttä ihmisten välille. Sen johdosta avataan muutamia näkökulmia Isä meidän -rukouksen yhdistävästä merkityksestä. Se muistuttaa Isän kaipaavan kaikkia ihmisiä lähelleen riippumatta siitä elävätkö he Jumalasta piittaamattomina. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautellaan mieliin edellisen jakson asioita. Kristian kertoi Kairosmajalla pidetyn nuorten aikuisten Kairosleirin merkityksestä, rukouksen merkityksestä ja omien lahjojen käyttämisestä yhteiseksi hyväksi. Englannissa asuva Heidi Gower kertoi raskausajan ultratutkimuksen muuttaneen odotuksen ilon huoleksi. Lapsi leikattiin äitinsä kohdussa. Nykyisin kohdussa leikattu Adaliina on aurinkoinen noin 10 kuukautinen tyttö. Häntä hoidetaan lääkkeillä, fysioterapialla ja lääkärien toimista. Arki on ystävien ja Jumalan varassa ihan hyvää. Jyväskyläläinen Markus kertoi rukoilleensa työpaikkansa ja esimiestensä puolesta nimillä. Se avasi sarjan kohtaamisia, elämän jakamista ja keskustelua syvemmistä asioista. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen keskustelee aikuiskouluttajan ja Porvoon helluntaiseurakunnan evankelistan Minna Rissasen kanssa uskosta, elämän haasteista ja uskon syntymisestä. Jokaista kutsutaan elämään uskoaan todeksi, jotta ihmiset voivat löytää uskon ja Jeesuksen. Siunaaminen ja hyvät ajatukset toisia kohtaan muuttavat siunaajaa ja samalla ympäristöä. DominiLife mobiiliohjelma auttaa pitämään rukouselämää yllä. Ohjelman kolmannessa osuudessa keskustelu Minna Rissasen kanssa jatkuu ja syvenee. Puhutaan evankelistan kutsumuksesta ja siinä vahvistumisesta. Minna ja ensimmäisessä osassa Isä meidän -rukouksesta kertova Maritta Leivo ovat molemmat käyneet Vivamon evankelistakurssin. Sillä on ollut merkitystä molemmille. Hakuaika uudelle evankelistakurssille on juuri menossa. Todistajana ja julistajana kurssi sopii kaikille, jota haluavat lisätä itsetuntemustaan ja löytää oman tapansa elää uskoa todeksi. Ohjelmassa tulee esiin Isä meidän-rukouksen merkitys ja yhdistävä vaikutus. On myös tärkeää olla rehellisesti oma itsensä ja elää asioita läpi Jumalan kanssa. Salasiunaaminen kuolevien kanssa on toimiva tapa, sillä silloin ihmiset itse alkavat puhua. Jokaista kutsutaan elämään uskoa todeksi omalla tavallaan. Tässä erilaiset evankelista ja vastaavat koulutukset ovat hyödyllisiä. Vivamossa on kaikille avoin Todistajana ja Julistajana koulutus. Hakuaika on juuri nyt. Kaikissa uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Vuoden 2019 viimeisessä Harhaoppia-jaksossa Markus vastaa kuuntelijoiden jouluaiheisiin teologisiin kysymyksiin. Jaksossa käsitellään joulun ilosanoman näkökulmasta niin joulupukkia, evoluutiota kuin egyptiläisten jumalien genitaaleja. Jakson kysymykset: 1. Onko joulu pakanallinen juhla ja ovatko sen perinteet peräisin muualta kuin kristinuskosta? Jos on, sopiiko sen viettäminen sittenkään kristitylle? 2. Syntyikö Jeesus oikeasti Betlehemissä, vai väittääkö Luukas niin ainoastaan siksi, että Vanhan testamentin mukaan messias tulisi siellä syntymään? 3. Olen kuullut, että usko Jeesuksen neitseelliseen syntymään perustuu käännösvirheisiin ja että se on kopioitu Raamattua vanhemmista mytologioista. Onko tämä totta? 4. Jos Jeesus kerran on yksi Jumalan persoonista, katosiko Jumalasta yksi kolmasosa kun hän syntyi ihmiseksi? Loppumusiikki: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Millainen on minun jumalani. Onko minun jumalani sellainen kuin Raamattu sen ilmoittaa, vai onko hän jotain muuta. Jos jumalakuvani ei täsmää Raamatun ilmoitukseen Jumalasta, kuka tai mikä silloin on minun jumalani? Aiheeseen meitä tulee...

Jyri Komulainen ja Mikko von Hertzen keskustelevat Äiti Ammasta, Jeesuksesta ja Intiasta. Sisältää myös filosofista pohdintaa Jumalasta idän ja lännen näkökulmasta.

Vanha sanonta kuuluu: “Mikä Vanhassa Testamentissa on salattuna, se on Uudessa Testamentissa avattuna”. Raamattua lukiessa alusta loppuun päin, voi havaita että Jumalasta “avautuu” uusia puolia. Mitä nuo uudet puolet ovat, tutustumme...

“Minun Jumalani ei ole sellainen kuin Vanhassa Testamentissa”. “Vanhassa Testamentissa Jumala on sadisti ja ihmisten kiusaaja, lasten ja naisten tappaja”. Kuulostaako tutulta? Millainen on VT:n ilmoitus Jumalasta, mitä me voimme sieltä...

Jakso 56/59. Periaatteet kolmannesta kolmanteentoista. Jumalasta, profetiasta ja Mooseksesta, Toorasta ja messiaanisesta ajasta. Luentaohjelmasarja. Suomennos: Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen. Lukija Pekka Savolainen. Äänisuunnittelu: Timo Hintikka.

“Japanilainen nuori nainen Misaki oli lapsena kuullut Jumalasta. Hänen isosiskonsa kuoli ennen Misakin syntymää. Misaki kysyi usein “Missä isosisko nyt on?” ja sai vastaukseksi: “Jumalan luona taivaassa”. Tämä vastaus jäi pysyvästi pienen Misaki-tytön mieleen…” Kansanlähetyksen työntekijöiden rukouskirjeet sisältävät kertomuksia kentiltä. … Lue loppuun →

245 miljoonaa kristittyä kärsii vainoa. Erityisen ankarasti kristittyjä vainotaan Pohjois-Koreassa. Siellä kaikenlainen kristillinen opetus on kiellettyä ja rangaistavaa. Myös vanhemmat varovat kertomasta lapsilleen Jumalasta pelätessään, että lapset voisivat myöhemmin ilmiantaa vanhempansa. Min-soo pakeni Pohjois-Koreasta, ”maanpällisestä helvetistä”, kuten hän asiaa kuvaili. Min-soo ei paennut uskonsa vuoksi. Jumalasta hän kuuli vasta pakomatkallaan.Min-soo piileksi Kiinan vuoristossa vailla suojaa ja ruokaa. Hänellä ei ollut mukanaan juuri muuta omaisuutta, kuin pieni radio. Unettomina öinä vuoristossa Min-soo kuuli radiosta kristityn pastorin opetusta. Tuolloin Min-soo ei vielä tullut uskoon, mutta alkoi kuitenkin rukoilla Jumalaa säännöllisesti. Siitä alkoi tapahtumien ketju: Jumala vastasi monella tavalla ja alkoi vetää Min-soota puoleensa. Usko syntyy kuulemisesta. (Room. 10:17)   https://opendoors.fi/2019/08/29/radio-yanbianin-kylmat-nuudelit-ja-open-doorsin-turvatalo-kuinka-min-soo-tuli-uskoon/

Suomen suvi on kulttuurimatkailua täynnä. Kesäteatterit houkuttavat katsojia kanssaan taidetreffeille ja niin myös monen pienemmän kunnan vain kesäisin auki olevat kuvataiteen näyttelytilat. Monta kertaa näissä kesänäyttelyissä on alun perin ollut kyse yhden ihmisen aktiivisuudesta. Niin myös Pukkilassa, jossa Yrjö Siltala ajoi tyhjillään olevan, kunnan omistaman Koivulinnan huvilan hyödyntämistä taidegalleriana. Keskustelemme 32 vuotta ensimmäisen näyttelyn jälkeen Galleria Koivulinna nykyisen galleristin, kuvataiteilija Juha-Pekka Ikäheimon kanssa taidepöhinästä, galleristina olosta sekä laadukkaiden taidenäyttelyiden aikaansaamisesta ja taiteessa elämisestä metropolien ulkopuolella. Foto ©MinnaSirnö Lisätietoja: http://galleriakoivulinna.fi/nayttelyt/ https://stromforsinruukki.com/nae/stromforsin-taidekesan-nayttelyt_2019/

Elohim, Jumala Raamattukouluttaja Pirkko Valkama käsittelee tässä opetussarjassa erityisesti kolmea nimeä, joilla Jumala on ilmoittanut itsensä. Ensimmäisessä osassa Pirkko pohtii nimeä, joka on suomenkielisessä Raamatussa käännetty sanalla Jumala. Jahve, Hän on, Hän tulee Nimi, jota Raamatussa käytetään eniten Jumalasta muodostuu … Lue loppuun →

Teologi ja harhaopettaja Markus Finnilä vastailee neljään hänelle esitettyihin kysymykseen, jotka liittyvät Raamatun kummallisuuksiin. 00:00 Onko Raamattu totta? Joosuan kirjasta eteenpäin Raamatun tarinan suuret päälinjat ovat sellaisia, joille historiantutkimus antaa tukea. Yksittäisistä kertomuksista on vaikea sanoa. Historiallisuuden kriteerit olivat Raamatun kirjoittamiskulttuureissa erilaiset kuin nykyään. Lisäksi Raamattu sisältää myös sellaisia kertomuksia, jotka vaikuttavat siltä, että niitä on tarkoitus lukea fiktiona, kuten Joonan kirja. Kristinuskon opin kannalta merkityksellistä on ainoastaan se, että Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella on historiallinen perusta, ja kaikkeen muuhun voidaan suhtautua avoimesti. 15:02 Jos Raamattu on täydellinen kirja, miksi sitä on niin vaikea ymmärtää? Eikö Jumala osaa kommunikoida selkeästi? Ajatus Raamatusta täydellisenä kirjana ei ole kovin raamatullinen eikä kristillinen perinnekään sitä sellaisena pidä. Raamatun monitulkintaisuuden ja arvoituksellisuuden näkeminen ongelmana saattaa johtua siitä, että meillä on erilaiset odotukset ja arvot kuin sen kokoajilla. Vaikuttaa siltä, että juuri nämä ominaisuudet voivat saada aikaan viisauden ja rakkauden hyveiden kehittymistä Raamatun tekstien kanssa kamppailevan yhteisön elämässä. 27:25 Raamatussa kielletään esim. sianlihan syöminen ja kahdesta erilaisesta langasta valmistettuun vaatteeseen pukeutuminen. Miksi kristityt eivät noudata näitä käskyjä? Nämä käskyt sisältyvät Tooraan. Se syntyi muinaisen Lähi-idän kulttuurissa, jossa korkein juridinen auktoriteetti ei ollut kirjoitetussa laissa, vaan yhteisön jakamissa arvoissa. Kirjoitetun lain tehtävänä oli toimia yhtenä näiden arvojen ilmentäjänä eikä kysymys ollut niiden sanatarkasta sisällöstä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Toorassa kuten eräissä muissakin muinaisissa saman kulttuuripiirin lakikokoelmissa on samasta aiheesta erilaisia käskyjä. Uudessa testamentissa sanotaan suoraan, ettei Tooran kummallisia käskyjä tarvitse noudattaa, sillä niiden tarkoitus oli erottaa Israelin kansa muista kansoista. Jeesuksen seuraajien keskuudessa eri kansojen välisten raja-aitojen on taas tarkoitus kaatua. 38:36 Miten suhtaudut sellaisiin raamatunkohtiin, joissa Jumalasta saa moraalittoman kuvan (esim. orjuuden hyväksyminen ja väkivaltaan yllyttäminen)? Toiset koettavat osoittaa, ettei kohdissa ole kysymys niin moraalittomista kuin miltä ensiksi vaikuttaa, toiset taas vetoavat siihen, että Jumala kyllä tietää paremmin, eikä häntä pidä kyseenalaistaa. Vaikka perinteisissä tavoissa tulkita Raamatun "rumia kohtia" on hyviä puolia, Markus kertoo, miksi ne eivät ole vakuuttaneet häntä. Hän esittää lupaavana vaihtoehtona Greg Boydin ristinmuotoisen tulkinnan (Cruciform Hermeneutics), jossa rumia kohtia luetaan Jeesuksen ristin näkökulmasta. Boydin teoria paljastaa rumien kohtien takaa yllättävällä tavalla sen saman Jumalan, joka ilmenee itsensä uhraavassa ja loppuun asti rakastavassa Kristuksessa. Mainittu kirjallisuus: Gregory A. Boyd - Crucifixion of the Warrior God (https://www.amazon.com/Crucifixion-Warrior-God-Volumes/dp/1506420753) Gregory A. Boyd - Cross Vision: How the Crucifixion of Jesus Makes Sense of Old Testament Violence (https://www.amazon.com/Cross-Vision-Crucifixion-Testament-Violence-ebook/dp/B074GJSPNZ/ref=sr_1_1?keywords=cross+vision&qid=1565170986&s=books&sr=1-1) Tunnari: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Raamatulta kysytään paljon sellaisia kysymyksiä, joihin siitä ei löydy vastauksia. Siksi se, mitä Raamatun kirjoittajat todella haluavat sanoa - ja kenties Jumalan Henki heidän kanssaan - menee monelta ohi. Jaksossa Markus kertoo, millä perusteella Raamattu ei ole: 1. Sääntökirja - se sisältää tarkoituksella toistensa kanssa ristiriidassa olevia käskyjä, ohjeita ja neuvoja, joilla on ihan toinen tarkoitus kuin tarjota yleispätevät elämän pelisäännöt. 2.Tiedekirja - maailmankaikkeuden synnyn ja muiden tieteellisten kysymysten selvittäminen Raamatun avulla on sen väärinkäyttöä, sillä sen kirjoittajia on kiinnostanut ihan muut asiat. 3.Opettavainen kirja esikuvallisista ihmisistä - useimmat kristittyjen pyhän kirjan hahmoista ovat sellaisia, ettei heistä todellakaan kannata ottaa mallia. 4. Katekismus - kirja, jossa luetellaan mihin ihmisen kuuluu uskoa. Raamatun monet erilaiset kuvaukset Jumalasta ovat ongelma sellaiselle ihmiselle, jolle Raamattu on uskon kohde. Kristinuskon ei ole kuitenkaan tarkoitus olla uskoa Raamattuun, vaan Jeesukseen. Tunnari: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja on omien sanojensa mukaan agnostikko. Mutta mikä saa hänet keskustelemaan dogmatiikan dosenttien, ensin emerituspiispa Juha Pihkalan, nyt Jyri Komulaisen kanssa? Keskustelua myös Jumalasta, kvanttifysiikasta ja luonnontieteistä.

Mitä jos perinteinen miehinen kuvasto Jumalasta ei puhuttele? Voiko Jumalaa tulkita jotenkin toisin, vai ovatko Herra, Isä ja Kaikkivaltias ainoita oikeita kuvia kristillisestä Jumalasta? Keskustelemassa feministiteologi Anni Tsokkinen ja uskontotieteilijä Terhi Utriainen. Studioemäntävuorossa Saara Huhanantti.

Ovatko kirkon kasvot kylmäkiskoiset vai mukaan kutsuvat? Kuka saa puhua teologiasta ja Jumalasta kirkossa? Ekonomi, teatterialalla työskentelevä Tiina Kristoffersson tutustui kirkon toimintaan läheltä ja sen seurauksena päätti erota kirkosta. Mitä ajatuksia Tiinan erokirje kirkolle herättää emerituspiispa Wille Riekkisessä? Jaksoa juontaa Minna Mannert.

Onko Jumalasta todisteita 8.2.2019 Puhe: Tommi Lenho

Onko kirkossa tilaa sateenkaariväelle? Onko Jumala tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattaja? Mikä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema kristinuskossa? Mahadura&Özberkanissa keskustellaan uskosta, Jumalasta ja tasa-arvosta. Studiossa vieraana pappi Laura Mäntylä sekä teologian opiskelija ja aktivisti Mio Kivelä, joka tekee sateenkaarevaa työtä kirkossa.

Alkuräjähdysteorian isän mukaan Jumala piileskelee fysiikan lakien takana Alkuräjähdysteorian isä Georges Lemaître oli belgialainen tähtitieteilijä ja pappi. Toisille kristityille alkuräjähdys on vaarallinen, Raamatun sanan vastainen harhaoppi ja toiset näkevät alkuräjähdys on luomisen hetki ja todistus Jumalan luomisvoimasta. Samuli Suonpää soitti kosmologi Syksy Räsäselle kysyäkseen, miten merkittävä tiedemies tämä katolinen pappi lopulta oli – ja mitä kosmologia oikeastaan todistaa Jumalasta.

Se mitä me ajattelemme Jumalasta määrittelee aivan kaiken meidän elämässämme: mitä me siis hänestä näin aivan aikuisten oikeasti ajattelemme ja miksi?

Jani Katupaimen Liukkonen puhuu Jumalasta ja elämästä.

Mitä tapahtuu, kun pistetään saman pöydän ääreen anarkisti pappi, entinen jehovan todistaja ja nuori muslimi keskustelemaan jumalasta? Mahadura & Özberkan ottavat selvää kuka on jumala ja mihin tarvitsemme käsitystä jostain korkeammasta voimasta, joka jakaa ihmisiä eri leireihin. Onko olemassa jotain universaalia käsitystä Jumalasta, jonka kaikki kulttuurit jakavat? Miten kävisi, jos lakkaisimme uskomasta Jumalaan? Tarvitseeko moderni maailma Jumalaa ollenkaan? Vieraana on rautaisa joukko ajattelijoita, jotka lähestyvät Jumalaa hyvin erilaisista lähtökohdista. Árpád Kovács on punkkaritaustainen pastori, joka kritisoi kirkon ahdasmielisyyttä mm. seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Kovács ei pelkää kyseenalaistaa kirkon oppeja tai auktoriteetteja. Hänen mukaansa on yhdentekevää, onko jumalaa edes olemassa. Tom-Kristian Heinäaho on entinen Jehovan todistaja, joka erotettiin seurakunnastaan homoseksuaalisuutensa takia. Tomin mukaan Jehovan todistajien uskossa on kyse keksitystä sääntökokoelmasta, jota noudatetaan orjallisesti. Tom ei ole menettänyt uskoaan johonkin suurempaan voimaan, vaikkei uskokaan enää Jehovan todistajien käsitykseen Jumalasta. Muttaqi Khan on nuori muslimi, joka ei pysty käsittämään maailmaa ilman Jumalaa. Muttaqi ei pysty selittämään tai ymmärtämään täysin, kuka tai mikä on se Jumala, johon hän uskoo, mutta hän tietää, ettei elämä ole sattumaa tai "random kemikaalien törmäystä". Lähetyksessä kuullaan myös asiantuntijahaastattelu Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kanssa.

Ruotsin kirkkokäsikirjauudistus puhuttaa maailmalla ja Suomessa. Tekikö Ruotsin kirkko Jumalasta sukupuolineutraalin, kuten uutisissa on kerrottu? Kyse on valeuutisesta, vastaa Härnosandin eläkkeelle jäänyt piispa Tuulikki Koivunen Bylund ja kertoo kirkon sisäisten vihollisten levittävän tarkoituksella väärää tietoa. Miksi juuri sukupuoleen liittyvät uutiset uskotaan kritiikittä? Piispa Tuulikki Koivunen Bylundia ja mediatutkija, professori Anu Koivusta haastattelee Samuli Suonpää.

Uskonnollisuus on haitallista, hengellisyys hyödyllistä. Monen uskovaisen uskon kohde ei ole Jumala vaan Raamattu. Ihmisten ei pidä hylätä Jumalaansa, heidän pitää alkaa etsiä sitä uudestaan.

Kekkonen kokee olonsa siveäksi verrattuna seksiblogaaja Melissa Mäntylän seikkailuihin. Keskustelu kulkee maailman kokoisista orgioista insestin laillistamiseen ja Jumalasta feminismiin. Lopuksi tuottajamme Jalmari yrittää ymmärtää polyamorisen ihmisen arkea ja valintoja. Kesto: 1:30:44 Lue Melissan blogia: http://muistiinpanot.fi Tykkää Melissasta Facebookissa: https://www.facebook.com/suhteellista Seuraa Melissaa Twitterissä: https://twitter.com/suhteellista Kappaleet Professor Kliq - Bust This Bust That (cc) freemusicarchive.org/music/Professo…This_Bust_That The Insider - Intelligent Galaxy (cc) freemusicarchive.org/music/The_Insi…lligent_galaxy Cory Gray - Terminal Two (cc) freemusicarchive.org/music/Cory_Gray/Music_For_Film__TV/Terminal_Two This episode is lisensed under Creative Commons BY-NC-SA 4.0 (Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International). More info: http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/

Voittava usko 2: Oikea ymmärrys Jumalasta vapauttaa uskon

Uudistus, ihmisestä vai Jumalasta?