Podcasts about ohjelma

Elokuussa 2010 Timo Kaukonen tavoittelee kuudetta saunomisen maailmanmestaruuttaan. Finaalisaunassa istuvat enää vain Timo ja venäläinen kilpailija, kun kaikki menee pahasti pieleen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Löylynheiton MM-kisat ovat olleet osa Suomen Heinolan kesää vuodesta 1999 lähtien, ja kisoista on tullut monelle iloinen kesäperinne. Naapurikaupunki Lahdessa asuva Timo Kaukonen on yksi niistä saunojista, jotka treenaavat määrätietoisesti MM-kisoja varten.– Treenikauden aikana usein kokeiltiin saunoa sykemyyttarin kanssa. En muista, että sainko hölkätessä tai pyöräillessä sykettä lähelle 200, mutta siellä saunassa se meni. Se oli kovaa, mutta kivaa, sanoo Timo.Vuoden 2010 finaali alkaa 110 asteen lämmöstä, ja puolen minuutin välein kiukaalle lasketaan puoli litraa vettä. Övertorneålainen Jonas Jaako on itsekin kilpaillut MM-kisoissa, mutta pudonnut puolivälierissä, ja seuraa vuoden 2010 finaalia katsomosta.Jonas näkee, kuinka yksi kerrallaan finalistit lähtevät saunasta – kaikki paitsi Timo Kaukonen ja venäläiskilpailija, jotka istuvat paikoillaan.– Siellähän oli ihan älytömmän kova kannustus. Musiikki oli päällä ja meteli oli mieletön… En muista, minkä minuutin kohdalla se oli, mutta sitten alkoi ihmiset yleisöstäkin huutamaan, että ottakaa ne pois sieltä saunasta… Mutta eihän kukaan kuullut mitään. Se hälinä, mikä siellä oli, oli niin kova, sanoo Jonas Jaako.Kun finaalia on käyty kuusi minuuttia, järjestäjät keskeyttävät kilpailun. He kiskovat miehet ulos saunasta, ja sekä Timo että venäläisfinalisti lyyhistyvät lavalle yleisön eteen. Paikalle saadaan nopeasti pressu, jotta loukkaantuneita ei nähtäisi, mutta moni on jo ehtinyt huomata, että tilanne on vakava.– Muuten koko tämä laji on ollut parhaita vuosia elämässäni. Mutta tätä en olisi halunnut nähdä, sanoo Jonas Jaako.Jonas miettii hiljaa mielessään, että tästä Timo ei selviä.Haastateltavat: Timo Kaukonen/Saunomisen moninkertainen maailmanmestariJonas Jaako/Ruotsin edustaja saunomisen MM-kisoissaOhjelman on tehnyt Hanna Sihlman. Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finskalla: Lotta Hoppu Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus: Björn Nitzler Arkistoäänet: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera, SaunaHeinola youtube-sivu. Ohjelma tehtiin keväällä 2025. Lyssna på svenska: Bastu-VM som slutade i tragedi

Emilian ja hänen veljensä Miskan lapsuutta varjostaa turvattomuus. Miska kuolee traagisesti ennen kuin ehtii täyttää 40, mutta Emilia selviää lapsuudesta hengissä ja hänestä tulee kirjailija. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Emilia Aalto syntyy Göteborgissa vuonna 1989. Kymmenen vuotta vanhempi isoveli Miska on innoissaan: hän on toivonut pikkusisarusta monta vuotta.Elämä perheen isän kanssa on kuitenkin arvaamatonta, ja lopulta äiti lähtee lasten kanssa turvakotiin. Emilia on silloin 3-vuotias.39-vuotiaana Miska kuolee traagisesti. Isoveljen kuoleman jälkeen Emiliasta tulee kirjailija: teos När bror dör kertoo Miskasta ja lapsuudenperheestä, elämästä ja kuolemasta.Emilia: jag överlevde – men min bror dogEmilia Aalto föds i Göteborg 1989. Den tio år äldre storebrodern Miska är lycklig: han har önskat sig en lillasyster i många år. Men livet med pappan är oberäkneligt, och till slut tar mamman sig och barnen till ett skyddat boende. Emilia är då tre år gammal.Vid 39 års ålder dör Emilias storebror Miska tragiskt. Efter hans bortgång blir Emilia författare: boken När bror dör handlar om Miska, om barndomshemmet och familjen, om liv och död.Programmet är på finska. Haastateltavat/intervjupersoner: Emilia Aalto/kirjailija/författare, Ingrid Lindholm/asiantuntija/ möjliggörare Nationellt kompetenscentrum anhörigaDokumentin teki/Programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seTuottaja/producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonProgrammet gjordes under våren 2024.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Vem är Emilia Aalto?Emilia Aalto är en sverigefinsk författare vars debutroman När bror dör publicerades år 2023 av Wahlström & Widstrand förlag. Boken fick flera positiva recensioner och nominerades till Borås Tidnings debutantpris 2024. Emilia Aalto är född i Göteborg. Hon har bland annat studerat litteraturvetenskap och är idag bosatt i Stockholm.Kuka on Emilia Aalto?Emilia Aalto on ruotsinsuomalainen kirjailija, joka julkaisi vuonna 2023 esikoisteoksensa När bror dör. Teos sai huomattavaa mediajulkisuutta ja oli ehdolla Borås Tidnings debutantpris 2024 -palkinnon saajaksi. Emilia Aalto on syntynyt Göteborgissa. Hän on opiskellut mm. kirjallisuutta ja hän asuu nykyisin Tukholmassa.Läheisille ja omaisilleOletko päihderiippuvaisen tai psyykkisistä ongelmista kärsivän läheinen ja haluat tukea tilanteeseesi? Voit soittaa oman kuntasi vaihteeseen ja pyytää heitä ohjaamaan sinut oikealle taholle.

Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen ja välillä hengenvaaran aikaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuosi on 2012 ja Vesa makaa leikkaussalin pöydällä sairaalassa. Tämä on jo Vesan viides leikkaus onnettomuuden jälkeen, turman, joka muutti hänen elämänsä 2006. Yhtäkkiä jokin menee pahasti pieleen – Vesan henki on vaarassa, eikä se ole viimeinen kerta.Vesa och den ödesdigra olyckan – 18 år av plågaVesa Franzon är med om en livsomvälvande olycka 2006, när han halkar och faller i trappan utanför sin arbetsplats. De många år som följer blir för Vesa en tid av lidande – och ibland livsfara.Året är 2012 och Vesa ligger på ett operationsbord på sjukhuset. Det här är redan Vesas femte operation sedan olyckan som helt förändrade hans liv 2006. Plötsligt går något fruktansvärt fel – Vesas liv är i fara och det kommer inte att vara sista gången.Programmet är på finska.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark, Maiju Ristkari ja Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/intervjupersoner: Vesa Franzon, Emilie Friberg/dosentti, Vakuutuslääketieteen osasto, Kliinisen neurotieteen laitos, Karoliininen instituutti/docent, Avdelningen för försäkringsmedicin, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Karolinska institutet. Dokumenttia varten haastateltiin myös ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puistoa. Inför dokumentären intervjuades även Ville Puisto, specialist i ortopedi och traumatologi.Ohjelma tehtiin syksyllä 2024. Programmet gjordes hösten 2024.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

“Moraali ei ole relativistista” Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen, 77, kääntelee kirjassaan “Filosofiaa raakana – johdatus ajattelun arvoituksiin” moraalia, psykologiaa, vapautta ja yhteiskuntaa. Airaksisen mukaan jokainen meistä pitää sosiaalista maskia yllä, eikä kukaan meistä ole oikeasti vapaa, vaan olemme kaikki lannistettuina kahleissa. Hän kannustaa kaikkia tutkimaan itseään ja tarkastelemaan missä määrin kukin meistä on paskamainen, vittumainen tai nilkki. Moraalin ja yhteiskunnan suhteen Airaksinen ajattelee etiikalla ja oikeudenmukaisuudella olevan rajansa, mutta samalla toteaa, että “turvallisuus on fetissi, jolla perustellaan kaikenlaisia ratkaisuja”. Airaksinen hylkää kirjassaan ajatuksen moraalirelativismista. Hän uskoo, että esimerkiksi moraalijärjestelmä voidaan arvioida ja asettaa järjestykseen. “Se, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia on minusta moraalinen totuus”. Kulttuuriykkösessä vieraana Timo Airaksinen. Lähetyksen toimittaa Tuukka Pasanen. Ohjelma on nauhoitettu ennakkoon 28.6.2024.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Ruotsinsuomalainen Kalle on taistellut Ukrainan armeijan joukoissa keväästä 2022 lähtien, ja kohdannut kuoleman silmästä silmään. Kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Päätös Ukrainan sotaan lähtemisestä oli Ruotsissa kasvaneelle Kallelle helppo.”Meidän Eurooppa on uhattuna. Tämä on kuin talvisota. Jokainen voi tehdä jotakin, ja minä voin tehdä tämän.”Kuolema koko ajan läsnäRintamalla kuolema on läsnä jokaisessa päivässä. Sodan edetessä Kalle joutuu jättämään lopulliset hyvästit monelle sotilastoverilleen, ja on antanut joukkonsa jäsenille ohjeet myös oman kuolemansa varalta.Venäjän strategia mietityttääKalle pohtii usein myös vihollissotilaiden kohtaloa.”Niin paljon kuin Venäjä pystyy kärsimään tappioita... Montako ne tuhlaa tähän?”Tämä on kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Ensimmäinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussaReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Venäjä aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, kolmikymppinen Kalle on töissä rakennustyömaalla jossain päin Ruotsia. Uutisen kuullessaan suomalaistaustainen Kalle ajattelee heti Suomen sotahistoriaa.”Että siis, nythän on Ukrainan talvisota. Historia on toistunut. On tehtävä jotain.” Ymmärrätkö, että voit menettää henkesi?Samaan aikaan kun ukrainalaiset pakolaiset jonottavat rajalla päästäkseen pois maastaan, Kalle ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sotilaaksi Ukrainan armeijaan.”Siellä ne sitten kysyi, onko sotakokemusta joo tai ei. Ymmärrätkö, että täällä voi menettää hengen? Joo, ymmärrän. Okei, tervetuloa.”Sodassa Kalle kirjoittaa joka päivä kokemuksistaan päiväkirjaan. Tämä on hänen tarinansa.Kaksiosaisen dokumentin ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa/frivillig soldat i den ukrainska armén, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i StockholmReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/Slutmix: Magnus KjellssonKertoja/Berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024. Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Ohjelma oli suora lähetys Lohjalta Hyvelänjärveltä, jossa luontotoimittajat Minna Pyykkö ja Asko Hauta- aho sekä Birdlifen Jan Södersved viettivät aamua lintujen konserttia kuunnellen. Tällä kertaa paikalla olivat myös Muuttolintujen kevät- sovellusta kehittäneet Patrik Lauha ja Ari Lehtiö. Lähetyksessä selvisi, kumpi kuuli lintujs paremmin aamun aikana: sovellus vai ihmiskorvat! Entä kuinka moni suomalainen innostui äänittämään oman kevätaamunsa lintukonserttia eri puolilla maata?

Miten on mahdollista, että kiusatut oppilaat voivat huonommin, kun kiusaaminen koulussa muuten vähenee? Oletko kuullut terveen kontekstin paradoksista? Millainen on kiusaajien psykologinen profiili? Onko geeneillä mitään yhteyttä kiusaamiseen? Professori Christina Salmivalli on kiusaamisen ennaltaehkäisyn uranuurtaja. Hän on ollut kehittämässä KiVa-koulu ohjelmaa, jota sovelletaan 20 maassa. Ohjelma on suomalaisen käyttäytymistieteen menestystarina. Kuulet ohjelmassa kiusaamisen ryhmädynamiikasta. Ottakaamme opiksi.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Sirpa menettää työpaikkansa 35 vuoden jälkeen. Hän tehnyt koko uransa, 17-vuotiaasta asti, Saab Automobilen palveluksessa. Mistä löytyy uusi työ, kun Trollhättan on täynnä työttömiä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Helmikuussa 2011 Saab Automobile juhlii ”itsenäisyyspäiväänsä” 372 kermakakulla. Vuoden lopussa yhtiö kaatuu yhdessä Ruotsin historian laajamittaisimmista konkursseista. Sirpa Eide on toisen polven ruotsinsuomalainen, ja toisen polven saabilainen. Hän ei jätä uppoavaa laivaa – edes puolentoista vuoden palkasta.Saabs konkurs – när Sirpa och tusentals andra förlorade sina jobbSirpa förlorar sitt jobb efter 35 år. Hon har arbetat i Saab Automobiles tjänst under hela sitt yrkesliv, ända sedan hon var 17 år gammal. Hur ska 50-plussaren Sirpa hitta ett nytt jobb, när hela Trollhättan är fullt av arbetslösa?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Sirpa Eide/Saab Automobilen entinen työntekijä/tidigare medarbetare på Saab Automobile, Jens B. Nordström/Saabista kaksi kirjaa kirjoittanut toimittaja/journalist och författare till två böcker om Saab: Cirkus Muller och Saabs sista strid : Den osannolika historien om Sveriges största konkursReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Lotta Hoppu ja Tiina Laitila KälvemarkTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Eskil LövströmProgrammet gjordes under vintern och våren 2024.Ohjelma tehtiin talvella ja keväällä 2024.Varför gick Saab i konkurs?Saab Automobile försattes i konkurs i december 2011 efter flera år av sjunkande lönsamhet och ekonomiska svårigheter. Konkursen var bland de största genom tiderna i Sverige och avslutades först efter tio år i slutet av 2021.Miksi Saab meni konkurssiin?Saab Automobilen konkurssi käynnistettiin vuonna 2011 vuosia kestäneiden laskevan kannattavuuden ja taloudellisten vaikeuksien seurauksena. Konkurssi oli yksi Ruotsin historian laajamittaisimmista, ja se saatiin päätökseen vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2021 lopussa.

Svenska Teaternissa esitetään brittiläisen Robert Icken kirjoittamaa ja Saana Lavasteen ohjaamaa näytelmää Läkaren. Siinä käsitellään usein tiedostamattomiin etnisiin, kulttuurisiin ja sukupuolisiin olettamiin piiloutuvia valtarakenteita. Niiden äärelle katsoja ajautuu saadessaan vasta esityksen kuluessa tietää, miten näyttelijöiden ja roolihahmojen identiteetit vastaavat toisiaan. Jaksossa vieraina ovat näyttelijä Miiko Toiviainen ja esityksen bipoc-konsulttina toiminut teatteriohjaaja Elina Izarra. Keskustelussa pohditaan näytelmän kautta, miten vähemmistöjen asema näyttämöllä on viime vuosina muuttunut ja miksi juuri roolituksen kautta välittyvä ihmis- ja maailmankuva on tärkeä. Ohjelma sisältää juonipaljastuksia.

Blindshell: Luetus-sovelluksella näkövammainen voi lukea äänilehtiä ja -kirjoja. Sovelluksen voi asentaa myös Blindshell Classic 2 -puhelimeen, joka on puhuva näppäinpuhelin. Ohjeessa opastetaan miten haet lehtiä luettavaksi ja miten kuuntelet niitä. Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/blindshell-puhelimen-luetus-ohjelma

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Miten Suomen pitää valmistautua Donald Trumpin mahdolliseen presidenttikauteen? Kuinka hyvin kykenemme ennustamaan liittolaisemme poliittista kehitystä? Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä on puhunut suunnitelma B:stä: Suomen on varauduttava Trumpin mahdolliseen voittoon. Mitä suunnitelma B sisältää ja millaiseen riskiarvioon se perustuu? Tervetuloa mahdollisen tulevaisuuden äärelle! Sisältövaroitus: Ohjelma saattaa sisältää myös optimismia. Mauno Koiviston sanoin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Levyraati palaa televisioon.Ohjelma alkaa MTV:llä 20. tammikuuta klo 21.00Levyraatia esitettiin vuosina 1961-1997, tällöin ohjelmaa juonsivat Jaakko Jahnukainen ja Jukka Virtanen.Uuden version juontajana toimii Jenni Pääskysaari.Radio Nostalgian Markus Parkkinen oli seuraamassa ensimmäisen jakson nauhoitusta. Kuvausten jälkeen Markus kävi haastattelemassa Jenni Pääskysaarta ja kyseli myös vakioraatilaiselta, muusikko Mikko Kososelta fiiliksiä.

Joutuuko Suomi Euroopan komission tarkkailuluokalle? Kuinka syvälle velkaantunut Suomi on sukeltanut? Löytyykö tunnelin päästä valoa? Laboren johtaja, ekonomisti Mika Maliranta kertoo miksi meillä on aihetta optimismiin. Kuulostaako kuiskaus Kremlissä edelleenkin tykinlaukaukselta Helsingissä? Miksi Suomi menee niin helposti sekaisin kun Venäjä kiusaa? Onko ruotsalaisilla parempi resilienssi kuin meillä? Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö esittää oman näkemyksensä. Ohjelma on omistettu pimeyden keskeltä nousevalle optimismille.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista oikeisto-vasemmistokamppailun ja yrittääkö Urpilainen erottua muista sisäpolitiikalla. Ohjelma on nauhoitettu aamulla 20.12. Toimittajana on Antti Pilke.

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli valita oman puolueen SDP:n ja oman ammattiliiton Tehyn linjan väliltä? Olisiko potilasturvallisuuslain pitänyt olla Bergin mielestä omantunnon kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

Lähetysjohtaja Daniel Nummela ja Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen piirijohtaja Peeti Kallonen keskustelevat hengellisestä yhteisöstä Mika Järvisen johdolla.Ohjelmassa pohditaan muun muassa kysymystä kuinka yhteisö pysyy ulospäin suuntautuvana sekä entä kun omalla paikkakunnalla ei tapahdu mitään.Ohjelma julkaistu ensin Raamattuavain Extra -radio-ohjelmassa .Lisää asiasta voit lukea Suuressa mukana -lehdestä :https://kansanlahetys.fi/lue-tuore-suuressa-mukana-lehti-sahkoisena/

Väliviikon erikoisjakso! Linjan päähän saatiin suoraan Pohjois-Carolinan Charlotesta Pelicans-kasvatti Santtu Kinnunen, joka kolkuttelee Florida Panthersin organisaatiossa NHL:n portteja. Viime kausi AHL:ssä oli vahva ja niin on ollut myös tämä syksy. Tuleeko Santusta ensimmäinen lahtelaissyntyinen NHL-pelaaja yli 10 vuoden tauon jälkeen? Miltä elämä Amerikassa maistuu, ja onko yleisöllä lupa unelmoida hänen paluustaan Pelicansiin jonakin päivänä? Ohjelma ehdittiin nauhoittaa keskiviikkona ennen kuin Pelicansin ympärillä käynnistyi huhumylly mahdollisista valmentajapotkuista. Lopulta ei kuultu dramaattisia uutisia, mutta huomio oli taattu. Näihinkin tapahtumiin palataan seuraavan viikon jaksossa. Pysykää kuulolla! Seuraa meitä Instagramissa tai laita palautetta: ⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/hockeytimelahti/⁠⁠⁠⁠ X:ssä (entinen Twitter): ⁠⁠⁠⁠https://twitter.com/HokiPodi⁠⁠⁠⁠ Facebookissa: ⁠⁠⁠⁠https://www.facebook.com/itshockeytime/⁠⁠⁠⁠ Pelicans-juttuaiheet Etelä-Suomen Sanomissa: ⁠⁠⁠⁠https://www.ess.fi/aihe/Pelicans

Kesän 2023 rasismikeskustelu alkoi, kun julkisuuteen tuli perussuomalaisten poliitikkojen rasistisia kirjoituksia. Hallitus yritti suoristaa rivinsä rasismitiedonannolla, ja sai syyskuun alussa eduskunnan luottamuksen. Miten kesän rasismikeskustelu on vaikuttanut politiikan ilmapiiriin? Muuttiko se Suomea jollakin tavalla? Aiheesta puhuvat keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra. Toimittajana on Antti Pilke. Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 29. syyskuuta 2023.

Elintarvikehygienian lisäksi kansanradiolaisia pohdituttaa, että koska se parempi maailma oikein alkaa? Odotellessa voi testata vaikkapa kuulijoiden vinkkejä tinnitukseen ja ummetukseen. Huumorintajuttomuuskin on vakava vaiva, mutta siihen ei onneksi kuole. Jaksossa myös Posti saa historialliset kiitokset. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Ohjelma tarjoaa viikoittain syvällisiä näkökulmia, innostavaa pohdintaa sekä kiehtovia näkemyksiä niin apologeettisiin kuin ajankohtaisiin teemoihin.Ohjlema katsottavissa ja kuunneltavissa myös osoitteessa:www.klmedia.fi

"Meidän perheemme maailma romahti silloin", näin muistelee teologi, kirjailija ja lähetystyöntekijä Mailis Janatuinen aikaa, jolloin pikkuveli sai tuomion rikoksistaan. Mailis on rukoillut veljensä puolesta jo 35 vuoden ajan, välillä usko on ollut kovalla koetuksella, mutta Jumala on antanut ihmeellisen lohdutuksensa kaiken keskelle. Aiheesta sai myös syntynsä Mailiksen kirjallinen pääteos: Ja Herra otti. Ohjelma on Kristiyt Yhdessä ry:n tuotantoa Radio Deihin ja julkaistu heidän luvallaan. Toimittajana Marja Salminen. www.radiodei.fi

Kun Mailis Janatuinen sai nuorena lähetyskutsun kirsikkakukkien Japaniin, asettuminen täysin vieraaseen kulttuuriin ei ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Alun kuherruskuukauden jälkeen iski ankara kulttuurishokki, ja paluu Suomeenkin kymmenien vuosien jälkeen oli täynnä yllätyksiä. Millaista tukea ja rinnallakulkemista Mailis on kiehtovan matkansa varrella tarvinnut ja saanut, se selviää tässä ohjelmassa. Ohjelma on Kristiyt Yhdessä ry:n tuotantoa Radio Deihin ja julkaistu heidän luvallaan. Toimittajana Marja Salminen. www.radiodei.fi

Kulttuuria Savosta- ohjelmasarjassa on tällä kertaa esittelyssä Kuopion kaupunginteatterissa syksyllä nähtävä, mukaansatempaavan säihkyvä visuaalinen ilotulitus, Homma hoituu-The Producers. Tämä hersyvä musikaali saa ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterissa 9.syyskuuta kello 18.00 Minna-näyttämöllä. Tarina perustuu Mel Brooksin kulttimainetta nauttivaan Oscar-palkittuun elokuvaan vuodelta 1967. Musikaali sai ensi-iltansa Broadwaylla vuonna 2001 ja se voitti kaikkiaan huimat 12 Tony-palkintoa rikkoen siihenastisen ennätyksen, jota piti hallussaan Hello, Dolly. Huiman suosion saaneesta musikaalista tehtiin myös elokuva vuonna 2005. Nyt tämä hävyttömän hauska hittimusikaali saapuu Kuopion kaupunginteatterin suurelle näyttämölle. Näytelmän rooleissa nähdään: Puntti Valtonen, Mikko Rantaniva, Mikko Paananen, Risto Korhonen, Atte Antikainen, Lotta Vaattovaara, Santeri Niskanen, Sari Happonen ja Lina Patrikainen Seuraavassa kuulemme tarkemmin tästä näytelmästä ja sen synnystä, kun ääneen pääsevät näytelmän ohjaaja Tommi Auvinen, kapellimestari Mika Paasivaara, koreografi Aleksi Seppänen sekä näyttelijät Puntti Valtonen ja Mikko Rantaniva. Haastattelijana: Sami Turunen Kulttuuria Savosta- ohjelmassa yhteistyössä: Kuopion kaupunginteatteri

Kulttuuria Savosta- ohjelmassa syvennytään tällä kertaa tarkemmin Kuopion kaupunginteatterissa syksyllä nähtävään Isä-näytelmään, joka saa ensi-iltansa 2.syyskuuta klo 18.15 Maria-näyttämöllä. Näytelmän kirjoittanut ranskalainen Florian Zeller on Euroopan tämän hetken arvostetuimpia nykydramaatikkoja. Tämä palkittu, koskettava ja lempeän humoristinen Isä-näytelmä on omassa sarjassaan ainutlaatuinen: se katsoo maailmaa päähenkilönsä silmin. Vuonna 2020 julkaistu elokuvaversio voitti kaksi Oscar-palkintoa, mm. parhaasta miespääosasta, jota näytteli Anthony Hopkins. Kuopion kaupunginteatterin version on ohjannut Taava Hakala ja vaikuttavan pääroolin isänä tulkitsee näyttelijälegenda Esko Roine. Muissa rooleissa kohdataan näyttelijät: Riina Björkbacka, Ari-Kyösti Seppo, Kaisa Ritola, Sari Harju sekä Ilkka Pentti. Seuraavassa kuulemme tarkemmin tästä näytelmästä ja sen synnystä, kun ääneen pääsevät ohjaaja Taava Hakala sekä näyttelijät Esko Roine ja Riina Björkbacka. Haastattelijana: Sami Turunen Kulttuuria Savosta- ohjelmassa yhteistyössä: Kuopion kaupunginteatteri

"Tässä Uutisraportti podcastin ekstrajaksossa käydään läpi tulevan pääministeri Petteri Orpon hallituohjelman pääkohtia. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski. Jakson leikkasi Oona Mattila. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa. "

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020. Ohjelmassa käytetyt lähteet:Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessäänRistomatti Ratia: Paha poikaJuha Tanttu: Armi Ratian maailmassaEsa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioitaMarianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architectureMuut lähteet:Ylen arkistomateriaaliLukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelitKäsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Teemu, Mika ja Samuel kasaavat yhteen ajatuksensa ja NFL draftin 2023 jälkitunnelmat Pick 6 Suomen draftsaunan porstualla. Ohjelma on äänitetty 5.5.2023.

Pick 6 Suomen Mika ja Samuel sukeltavat syvälle draftluokkaan 2023. Kaksipiippuisen podcasthaulikon ensimmäinen piippu laukaisee eetteriin yleistä pohdintaa draftista sekä hyökkäyksen pelipaikkojen läpikäynnin. Ohjelma on äänitetty 23.4.2023. Yleistä draftista (4:07) QB:t (14:04) RB:t (40:34) WR:t (54:51) TE:t (1:27:58) OT:t (1:56:43) G/C:t (2:17:15)

Pick 6 Suomen Mika ja Samuel sukeltavat syvälle draftluokkaan 2023. Kaksipiippuisen podcasthaulikon toinen piippu laukaisee eetteriin puolustuksen läpikäynnin, kicker-erikoissegmentin, sekä joukkueiden tarpeet pickeillä 1-11. Ohjelma on äänitetty 23.4.2023. IDL:t (0:40) EDGE:t (20:05) LB:t (41:49) CB:t (44:07) S:t (58:32) K (1:07:22) Pickit 1-11 ja tarpeet (1:09:34)

Jeesus kuoli ristillä ja se oli tapahtuma, mikä muutti maailmanhistoriaa. Englanniksi pitkäperjantaita kutsutaan hyväksi perjantaiksi. Se kertoo aika paljon tuon päivän merkityksestä. Joh. 19:33-35. Seurassasi Asta Vuorinen. Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään 7.-9.7.2023. Ohjelma, infot ja talkooilmoittautuminen osoitteessa kansanlähetyspäivät.fi

SDP nosti eduskuntavaaleissa kannatustaan, mutta vihreät ja vasemmistoliitto hävisivät. SDP houkutteli väkeä äänestämään demareita, jotta kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus voitaisiin torjua. Yksi äänestäjien taktikoinnin näkyvimmistä uhreista saattoi olla eduskunnasta pudonnut vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Hänen lisäkseen Politiikkaradiossa vierailivat SDP:n kansanedustaja, ministeri Timo Harakka ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Ovatko tappioonsa pettyneet vasemmistoliitto ja vihreät tehneet SDP:stä syntipukin? Vai haittaako lopputulos myös SDP:tä, kun punavihreiden puolueiden asema heikkeni taktikoinnissa? Oliko innostaminen pääministerivaaliin virhe? Oliko lupaus porvarihallituksen välttämisestä katteeton? Ohjelma on nauhoitettu ennen Sanna Marinin ilmoitusta, että hän luopuu SDP:n puheenjohtajuudesta. Toimittajana on Antti Pilke.

Se on välierien aika! Pelicans pelaa mitalipeleissä vasta toista kertaa seurahistorian aikana, ja buumi Lahdessa on sen mukainen. Välierissä vastaan tulee Ilves. Hockey Timen sarjaennakossa Mikael Hoikkalan vieraana otteluparia arvioi ja analysoi Aamulehden urheilutoimituksen uutispäällikkö Lauri Lehtinen. Lisäksi haastattelussa Liigan toimitusjohtaja Kati Kivimäki. Jakson sisältö: Jälkipuinnit Pelicans-KalPa & Ilves-Ässät, ennakkoasetelmat Ilves-Pelicans. (00:10) HAASTATTELU: Liigan toimitusjohtaja Kati Kivimäki. (40:51) Jälkikeskustelu: Onko välierien otteluohjelmassa järkeä, ovatko tuomarit ja kurinpito onnistuneet? (53:59) Yhteenvedot ja veikkaukset: kumpi etenee finaaleihin, ja kuka on välieräsarjan MVP? (77:59) Seuraa meitä Twitterissä tai laita palautetta: https://twitter.com/HokiPodi Facebookissa: https://www.facebook.com/itshockeytime/ Pelicans-juttuaiheet Etelä-Suomen Sanomissa: https://www.ess.fi/aihe/Pelicans

NFL kausi 2022 kääntyy loppusuoralle ja 50m ennen maalia Pick 6 Suomi herää toimittamaan jo lähes legendaarisia Uuden vuoden puheita! Ensimmäisessä jaksossa käsitellään AFC ja NFC North divisioonat, pohjoisessa palelemassa Mika ja Teemu. Ohjelma on äänitetty 4.1.2023. (1:07) Yleistä pohdintaa (4:56) Browns (15:03) Steelers (30:55) Ravens (45:35) Bengals (54:37) Bears (1:05:44) Packers (1:24:09) Lions (1:37:36) Vikings

Pohjoisesta laskeudutaan kompassin toiselle laidalle ja otetaan vuoroon AFC ja NFC Southin Uuden vuoden puheet! Etelän lämmössä jatkavat Teemu ja Mika. Ohjelma on äänitetty 4.1.2023. (0:41) AFC South yleistä pohdintaa (4:35) Texans (9:44) Colts (24:44) Titans (35:36) Jaguars (44:38) NFC South yleistä pohdintaa (46:35) Falcons (54:04) Panthers (1:04:37) Saints (1:16:49) Buccaneers

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri. Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945. Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan. Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se

Miten Google, Meta ja Amazon saadaan kuriin? Miksi myimme tietomme ilmaiseksi datakapitalismin jättiläisille? Datakapitalismia analysoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Ohjelma toisessa osiossa keskutellaan venäläisestä mentaliteetista ja neuvostoihmisestä homo sovjeticuksesta. Vieraana on emeritusprofessori Arto Mustajoki.

Tässä jaksossa käydään läpi mitä tällä viikolla on treeneissä luvassa ja lisäksi hyödyllinen kolmen kysymyksen muistisääntö oman treenin analysoimiseen.

Viikon 36 ohjelma.

Sähkön hinnan moninkertaistuminen teki hallituksen budjettineuvotteluista sähköriihen. Varsinkin taloaan sähköllä lämmittäviä voivat uhata jättimäiset sähkölaskut. Politiikkaradio pureutui siihen, miten pitkälle hallituksen päätökset voivat hillitä sähkön hinnannousua. Ketä erityisesti autetaan? Miksi tehdään päätöksiä, joita asiantuntijat moittivat? Lisääntyvätkö yötyöt? Keskustelemassa ovat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Politiikkaradion uusi juontaja Antti Pilke. Ohjelma on nauhoitettu torstaiaamupäivänä, jolloin budjettiriihi oli vielä meneillään.

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa. Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.Ohjelmassa Itämeri tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa.Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet. Ohjelma on tehty toukokuussa 2022.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa. Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.Ohjelmassa Itämeri tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa. Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Maryan Abdulkarim lähti Ylen Aamu-tv:n Jälkiviisaista kun Timo Soini tuli raadin jäseneksi. Mutta he kohtaavat Ruben Stillerin vieraina. Pitääkö kaikkien kanssa keskustella? Lisääntyikö rasistinen puhe perussuomalaisten jytkyn jälkeen? Ohjelma toisena aiheena on koronatilanne. Uusi virusvariantti tulee. Miksi kuolleisuusluvut eivät enää järkytä meitä? Millainen on ennuste pandemian tulevaisuudesta? Vieraana ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.

The Ulkopolitistin urajaksossa tarkastelussa ovat ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssi Kavaku sekä YK:n apulaisasiantuntijaohjelma (JPO). Vieraina jaksossa ovat UM:n Elisa Norvanto sekä YK:n apulaisasiantuntijaohjelman Lyydia Mäkinen ja Nathaly Guzmán Figueroa. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

Erilaiset rikokset ovat nousseet sensaatiolehdistön vakituiseksi myynninedistämisvaltiksi. Onko siinä syy rikoskirjallisuuden viime aikaiseen suosion nousuun ja miten oikean elämän rikollisuus vaikuttaa rikoksia käsittelevään kirjallisuuteen? Haastateltavana on poliisi ja rikoskirjailija Marko Kilpi, toimittajina ovat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.