Podcasts about miten

Sijoituskerhon perustaja | Aleksi Kopponen | Neuvottelija 375. 135 000 jäsenen Sijoituskerho-yhteisön perustaja Aleksi Kopponen ja valtiovarainministeriön tekoäly-yhteistyöryhmän pääsihteeri avaa, miten tekoäly muuttaa sekä julkisen hallinnon prosesseja että yksittäisen sijoittajan arjen päätöksiä.Citrini Researchin skenaario nousee pöydälle: tekoäly kasvattaa yritysten marginaaleja, mutta romahduttaa samalla palkkatuloihin perustuvan ostovoiman.Julkisella sektorilla 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota odottavat agenttiautomaation tuomia muutoksia, mutta yhteiskunnan inertia hidastaa murrosta.Mitä yksittäinen sijoittaja voi tehdä: indeksirahasto, megatrendi-ETF vai kulta?00:00 Aleksi Kopponen Sijoituskerhon perustaja, Ilves-virhe ;)00:52 Miten 135 000 jäsenen Sijoituskerho-yhteisö syntyi03:06 Sijoituskerho kulttuuri ja moderointikäytännöt06:18 Mandatumin blokkikauppa yhteisön linssissä09:26 Tekoäly disruptoi pörssidynamiikkaa nyt11:44 Tekoäly sijoittamisessa graduteemana15:46 Citrini Research ja doomer-skenaario17:44 Aleksin rooli valtiovarainministeriössä18:28 Agenttiautomaatio julkisen sektorin ytimessä19:54 Kellotaajuuden repeämä ihmisen ja koneen välillä21:07 Samin ja Aleksin autonomiset agentit ja Second Brain22:16 Vaikeat analyysit tekoälylle, kritiikki ihmiselle24:28 Organisaatioiden rationaalisuus vs. yhteiskunnan summa26:47 Julkinen sektori 510 000 henkilötyövuotta muutoksessa31:10 Työn verotus katoaa tekoälyaikana32:45 Indeksirahasto Samin sijoitussuosituksena34:08 ETF megatrendisijoittamisen välineenä36:10 Yhteiskunnan inertia hidastaa mutta suojaa37:00 Data ja tekoälynatiivi toimintalogiikka voittaa38:51 Julkisen hallinnon MCP ja palveluväylä51:42 Kokonaissuunnitelma ja 10 miljoonan investointiohjelma53:53 Tietotyön automatisointi strategisena valintana56:08 Agentit hoitavat venepaikkavarauksen kansalaisen puolesta59:07 Standardit vai ulkoa saneltu toimintaympäristö1:01:15 Ylin johto omistajana ei tietohallinto1:03:29 Klarna varoitustarina väärästä delegoinnista1:07:47 Aleksi ja Sami Sijoitusmessuilla Tampereella 20.5.2026Neuvottelija Sisäpiirissä pohditaan toukokuun sijoitusympäristöä - kultaa salkkuun ja prepperiksi?Katso Sisäpiirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Joidenkin menetysten jäljet eivät näy ulospäin. Ne tapahtuvat kehon sisällä – ja muuttavat samalla ihmisen käsityksen itsestään. Tässä jaksossa yrittäjä ja valmentaja Susanna Juntunen kertoo matkastaan kohdunkaulan syövän, kaksosraskauden keskeytyksen ja lopulta kohdun poiston läpi. Sairaus ei koskettanut vain terveyttä, vaan myös äitiyden mahdollisuutta, identiteettiä ja suhdetta omaan kehoon. Keskustelussa pohditaan, mitä tapahtuu mielelle, kun elämä ei enää seuraa sitä tarinaa, jonka oli itselleen rakentanut. Miten ihminen suhtautuu kehoonsa, kun siitä tulee samanaikaisesti sekä elämän kantaja että menetyksen paikka? Ja mitä tapahtuu naiseuden kokemukselle, kun kehosta poistetaan jotain, jonka ympärille kulttuuri on rakentanut vahvoja odotuksia? Jakso ei kuitenkaan jää vain menetyksen äärelle. Puhumme myös siitä, miten suru muuttuu ajan kanssa ja miten vaikeimmat kokemukset voivat pakottaa rakentamaan suhteen itseensä uudelleen – rehellisemmin ja armollisemmin. Susannan tarina muistuttaa, että vaikka ihminen menettää paljon, elämä ei silti pääty siihen. Joskus se vain alkaa rakentua uudella tavalla.

Koirien jalostus on kovassa muutospaineessa. Kun ennen vaalittiin rotupuhtautta, nyt tehdään roturisteytyksiä. Jotkut rodut ovat niin sisäsiittoisia, että ne kuolevat ennenaikaisesti ja niillä on vaikeuksia lisääntyä keskenään. Nyt mietitäänkin keinoja, miten rotuihin saataisiin uutta perinnöllistä materiaalia. Toisaalta koiria on tutkittu ja tietoa saatu valtavasti lisää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Miten jalostuksen pitäisi muuttua, jotta saisimme pitää koirarodut myös tulevaisuudessa? Asiantuntijoina jalostustieteilijä Katariina Mäki ja molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelu: Laura Koso

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.Jakson aiheita:Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöönMiten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksiMenneisyyden äänien puhe omassa mielessäKorjaavien kokemusten psykologiaaMilloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miten Espanjassa ja Kreikassa suhtaudutaan Yhdysvaltain ja Israelin aloittamaan Iranin sotaan? Espanjan-toimittaja Maija Salmi ja Kreikan-toimittaja Sara Saure raportoivat. Miksi Euroopan mailla ei ole yhtenäistä linjaa Iranin sotaan? Vierainamme vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamiseksi on herättänyt kovaa vastarintaa kaupan alan jättiläisissä. Sen sijaan tuottajapuoli odottaa lailta helpotusta neuvotteluasemaansa. Aiheesta keskustelemassa Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine ja maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Reinu econ:ista. Salpausselän kisat alkavat tänään Lahdessa. Missä kunnossa kisapaikat ovat plussakelien keskellä? Vihtori Koskisen haastattelussa Salpausselän kisojen kilpailupäällikkö Tami Kiuru. Tampereen elokuvajuhlia vietetään nyt 56. kerran. Tänä vuonna festivaaliviikolla näytetään yli sata lyhytelokuvaa. Haastattelussa Tampere Film Festivalin festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Mari Sarolahti.

Mitä on luovuus ja millä tavalla sitä voi edistää? Onko kirjailijan eristäydyttävä muusta maailmasta kirjoituskammioon, että luovuus alkaa kukkia vai auttaako arki löytämään ideoita ja huomaamaan ajankohtaisia ilmiöitä? Nykyään myös taiteilijoilta edellytetään tehokkuutta. Miten tällainen vaade sopii luovaan työhön?Sivuhenkilöt on viisiosainen podcast-sarja, jossa kirjailijat Mooses Mentula ja Soili Pohjalainen tilittävät railakkaassa hengessä kirjailijan työn iloista ja kiroista. Joka jaksossa tarjoillaan myös luku- ja kirjoitusvinkkejä.Sivuhenkilöt ilmestyy joka toinen torstai, ja on kuunneltavissa useilla podialustoilla. 

Miten voi välttää toistamasta itseään, vai onko oma, tunnistettava liikekieli se juttu, kysytään päivän Kulttuuriykkösessä. Tero Saarinen Company on harvinaisuus tanssin kentällä. Omalla nimellä 30 vuotta - kansainvälisesti ja menestyksekkäästi toiminut company on alansa harvinaisuus. Mihin menestys perustuu? Ohjelmassa puhutaan näistä 30 vuodesta, käydään läpi tunnetuimpia teoksia ja niiden syntyprosessia. Entä millainen on uusi, Kaija Saariahon musiikkiin tehty Study for life? Ja millaisena 60 vuotta täyttänyt Saarinen näkee ryhmänsä tulevaisuuden? Kulttuuriykkösen vieraana on tanssija-koreografi Tero Saarinen. Ohjelman juontaa Liisa Vihmanen.

Tällä viikolla puhutaan vihasta ja erityisesti siitä, mitä tapahtuu kun vihaa yrittää tukahduttaa tai sitä ei salli tunteena itselleen. Miten tervettä vihaa tunnetaan?

Mikä on Suomen kanta Iranin sotaan? Keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Jarmo Lindberg (kok.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa eduskunnalle ilmoituksen sotesta ja hyvinvointialueista. Mihin hallitus vie sote-palveluita? Keskustelemassa tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen ja politiikan toimittaja Teija Sutinen Helsingin Sanomista. Miten palavasta talosta tulisi pelastautua? Puhelimessa Suomen pelastusalan keskusjärjestön vanhempi asiantuntja Ilpo Leino Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mari Sarolahti ja Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Pörssikurssien nousu jatkui helmikuussa. Maaliskuun alussa epävarmuus kasvoi Lähi-idän tilanteen kiristyttyä reippaasti. Miten huolissaan sijoittajan pitäisi olla tilanteesta? Vaikuttavatko Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tullipäätökset sijoitusnäkymiin? Jatkuuko osakkeiden nousutrendi vielä? Mitä kehittyvillä markkinoilla tapahtuu? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Erityisherkkyys herättää runsaasti keskustelua hyvinvointialalla ja sosiaalisessa mediassa. Tässä jaksossa otetaan aiheeseen perehtyneen vieraan kanssa selvää, että mistä ilmiössä on todellisuudessa kyse, mitä tiedetään ja mitä ei. Käymme läpi mm. mitkä ovat suurimmat väärinymmärrykset erityisherkkyyteen liittyen? Onko erityisherkkyys biologisesti "kovakoodattu" ihmiseen vai opittu ominaisuus? Tuoko erityisherkkyys ihmisen elämään jonkinlaisia vahvuuksia tai haittaako se jollain tapaa normaalia elämää? Miten resilienssi ja erityisherkkyys ovat yhteydessä toisiinsa? Voiko erityisherkkyydestä päästä eroon jos niin haluaa? Onko erityisherkkyys joko-tai -ominaisuus vai jatkumo ja missä vaiheessa se muuttuu "normaalista" herkkyydestä erityiseksi? Miten erityisherkkyys eroaa introvertista tai ujoudesta? Mitkä ovat yleisimmät virheet, joita herkkä ihminen tekee yrittäessään voida paremmin? Mitä asioita erityisherkkä voi tehdä parantaakseen "sietokykyä" ilman, että elämä menee jatkuvaksi ylikuormitukseksi? Miten vanhempi voi huomata jos oma lapsi on erityisherkkä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii psykologi ja kehityspsykologian dosentti Saara Nolvi.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiSaara Nolvi- Edellinen visiitti: https://open.spotify.com/episode/1wYiu2pNI3IwC4A31mL5tV?si=151bff4e9daa4fb2- Verkkosivu: https://sensitivityresearch.com/- Verkkosivu: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/saara-nolvi- HS: https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011586686.html

Lähes 800 markkinointialan ammattilaista kertoi syksyllä 2025, mitä heille kuuluu: 70 prosenttia harkitsee työpaikan vaihtoa, puolet alan vaihtoa. Samaan aikaan yli 80 prosenttia kokee työssään iloa ja innostusta – mutta lähes yhtä moni myös uupumusta. Tässä MarkkinointiRadion jaksossa pureudutaan MarkkinointiKollektiivin teettämän Markkinointialan suuren hyvinvointikyselyn tuloksiin. Näkemyksiään aiheesta jakamassa Jorma Hakanen (Iro Research) ja Jukka Markkanen (Severa). Jorma ja Jukka eivät tarjoa helppoja vastauksia, mutta antavat näkökulmia, jotka pakottavat meidät markkinoijat pysähtymään. Kenen vastuulla on se, että työyhteisössä kaikilla on hyvä olla, ja miksi toimistolle olisi hyvä silloin tällöin mennä vaikka se ei olisi itselle optimaalisinta? Miten arjen sirpaleisuus ja tiukat deadlinet vaikuttavat intohimosta tehtävään luovaan työhön? Entä miten järjestelmällisyys ja läpinäkyvyys voivat auttaa markkinoinnin parissa työskenteleviä jaksamaan arjessa paremmin? Jaksosta on hyötyä kaikille markkinoinnin alan asiantuntijoille ja esihenkilöille, jotka haluavat tarkastella ja kehittää työhyvinvointia sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.

Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa vai olivatko potilaat epätoivossa valmiit kokeilemaan mitä tahansa? Keskeistä sähkölääketieteessä ei ole ainoastaan siis se, mitä lääkärit tavoittelivat, vaan minkälaisia kehollisia kokemuksia potilaat kävivät sähköhoidoissa läpi. Miten sähköhoidot muokkasivat osaltaan tieteellistä tietoa sähkölääketiedettä koskien? Ja miten fiktiivinen erotiikka ja sähköankeriaat liittyvät aikansa sähköiseen kulttuuriin? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä väitöskirjatutkija Edna Huotari, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita →

Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: “Minä olen tosi viiniköynnös”? Mitä merkitsee pysyä hänessä? Mitä ovat ne hedelmät, joita hänen seuraajiensa tulee kantaa? Opetuksessa Tapio Luttinen avaa Jeesuksen käyttämän viiniköynnös allegorian taustaa ja merkitystä. Vanhan testamentin viiniköynnöskuva saa täyttymyksensä Jeesuksessa – hänessä alkaa uuden liiton aika. Ratkaisevaa ei ole ulkoinen uskonnollisuus, vaan eläminen yhteydessä Kristukseen. Tapio käsittelee neljä keskeistä kysymystä: 1. Keitä ovat hedelmättömät oksat? 2. Mitä tarkoittaa pysyä Jeesuksessa? 3. Miten hedelmää tuotetaan? 4. Mitä tuo hedelmä käytännössä on? Opetuksen ytimessä on Jeesuksen selkeä kehotus: “Pysykää minussa.” Hedelmä ei ole ehto pelastukselle, vaan seuraus yhteydestä Jeesukseen. Kun hänen sanansa pysyvät meissä ja Pyhä Henki vaikuttaa sydämissämme, syntyy hedelmä – ennen kaikkea keskinäinen rakkaus. Juuri rakkaus on se tuntomerkki, josta Jeesuksen opetuslapset tunnistetaan. Jäähyväispuheessa Jeesus valmistaa seuraajiaan aikaan, jolloin he kohtaavat vihaa ja vainoa. Siksi hän korostaa: • uskon kestävyyttä • yhteyttä häneen • rukousta hänen nimessään • seurakunnan keskinäistä rakkautta Rukous Jeesuksen nimessä ei ole taikasana, vaan elämää hänen valtuutuksessaan ja tahdossaan. Kun pysymme hänessä, rukouksemme liittyvät Jumalan kirkastamiseen ja hedelmän tuottamiseen. Tämä opetus kutsuu pysähtymään henkilökohtaisesti Jeesuksen äärelle:nHän ei kutsu meitä vain palvelijoiksi, vaan ystäviksi. Hän ei jätä omiaan orvoiksi, vaan pysyy heissä Pyhän Hengen kautta. Viiniköynnös elää – ja me saamme olla sen oksia.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:Miksi työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta?Mihin kaikkeen negatiivinen työelämäpuhe liittyy?Pitäisikö työelämän hyviä puolia nostaa tietoisesti enemmän esiin ja mitä ne hyvät puolet ovat?Miten myönteisempi työelämäpuhe vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä?Lisätietoja Minna Sirkka LinkdedlnissäJari Hakanen LinkedInissäJari Hakanen viestipalvelu X:ssäPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Valmentaja ja työelämän kehittäjä Riitta-Elisa Juntunen vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen jututettavana kertomassa Lahen vaikuttajat -ryhmästä. Lahen vaikuttajat lähti käyntiin syksyllä 2024 pilottiryhmällä ja toimintaa jatkettiin hyvien kokemusten myötä.Riitta-Elisa Juntunen kertoo, että työttömille tarkoitettu Lahen vaikuttajat on hyvää tekevä yhteisö ja tavoitteena on työllistymisen esteiden tunnistaminen ja vähentäminen. Työttömäksi jäädessä verkostot vähenee ja ryhmän tarkoitus on myös verkostoitua.Miten toimintaan pääsee mukaan ja mitä kaikkea ryhmässä tehdään?Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Yhdysvallat ja Iran hyökkäsivät lauantaina Iraniin. Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei on kuollut. Miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin? Studiossa mm. UM:n teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen, Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak sekä MPKK:n strategian pääopettaja Christian Perheentupa. Juontajana Rosa Kettumäki.

Tällä kertaa arvostelussa Norjalainen yhdeksän Oscar ehdokkuutta saanut Affeksjonsverdi eli Sentimental Value.  Oscar gaala lähenee ja haluan jälleen innoissani nähdä mahdollimman monta ehdokas elokuvaa ja Sentimental Value oli tullut digitaalisesti myyntiin, joten päätin innoissani katsoa millainen tämä paljon pöhinää osakseen saanut elokuva on. Ennenkaikkea Stellan Skarsgård ja hänen roolisuorituksensa kiinnosti. Sillä hän sai tästä uransa ensimmäisen Oscar ehdokkuuden. Mutta millainen leffa tämä olikaan? Ja miten Skarsgård ja muut suoriutui roolistaan? Entä onko kaikki Oscar ehdokkuudet ansaittuna? Näihin haetaan vastauksia arvostelusta. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Miten luulet tämän pärjäävän Oscareissa? 

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. Jakson aiheita:- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?- Hikikomorin demografia- Verkkoon kadonneet -hankkeestaVille Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Onko yrityksen kotimaisuus tae vaatteen vastuullisuudesta? Voiko suomalainen yritys ylipäätään pärjätä vaatemarkkinoilla kansainvälisiä jättejä vastaan? Keskustelemassa Suomen tekstiili ja muoti ry:n johtava asiantuntija Emilia Gädda sekä yritysten vastuullisuutta tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Norja vahvistaa läsnäoloaan Venäjän rajalla. Norjan Kirkkoniemestä raportoi Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Valmiuslakia uudistetaan parhaillaan. Millaisiin uhkiin varaudutaan ja miten se vaikuttaa tavallisiin kansalaisiin? Haastattelussa Turvallisuuskomitean yleissihteeri, everstiluutnantti Annukka Ylivaara ja kehittämispäällikko Ari Korhonen Kuntaliitosta. Ilmatieteen laitos varoittaa mahdollisesti vaarallisesta jalankulkusäästä tänään ja huomenna eri puolilla maata. Mitkä ovat jalankulkijoiden tyypillisimmät liukastumisvammat? Vastaamassa palvelualueylilääkäri Veli-Pekka Rautava Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Pariisissa sijaitsevan maailmankuulun Louvren taidemuseon viime kuukaudet ovat olleet skandaalien sävyttämät. Vyyhdistä kertoo toimittaja Miina Väisänen Pariisista. Tampereella valmistaudutaan huomiseen UMK26-finaaliin. Selostaja Mikko Silvennoinen paljastaa tunnelmia kulissien takaa. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Rasmus Montonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset tutkija Jori Grymin, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Lähetys alkaa keskustelulla sotakulttuurin ja militarismin kasvavasta suosiosta tosi-tv-viihteessä. Aiheina ovat muun muassa erikoisjoukkojen ja sotilasarvojen esilläolo mediassa, sodan vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä arvojen muutokset. Raati pohtii, onko kiinnostus sotaan seurausta Euroopan turvallisuustilanteesta ja miten se vaikuttaa suhtautumiseen esimerkiksi rauhanaatteeseen. Toinen aihe käsittelee Hannu Sokalan kirjaa "Maailman 50 vaarallisinta valhetta". Keskustelu syventyy valheellisen tiedon, disinformaation ja misinformaation leviämiseen, poliitikkojen rooliin tiedon muokkaajina sekä faktapohjaisen todellisuuskäsityksen haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan, miten tekoäly vaikuttaa tiedon luotettavuuteen ja millaisia keinoja median ja kansalaisten olisi mahdollista käyttää väärän tiedon torjumiseksi. Perjantaistudiossa käsitellään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusvisiota peruskoulusta, joka näyttää unohtavan käytännön kirjoitus- ja matikan taidot. Keskustelijat arvioivat perustaitojen opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painotuksia, digitaalisuuden vaikutuksia nuorten oppimiseen sekä keinoja parantaa nuorten itsekuria ja motivaatiota. Ovatko taideaineet tärkeitä lasten kehitykselle? Ohjelmassa keskustellaan myös kiroilun yleistymisestä julkisessa puheessa ja mediassa. Tourette-henkilö pääsi yllättämään Bafta-gaalassa rasistisilla huudoilla. Miten erilaisuuteen ja esim. Touretten oireyhtymään pitäisi suhtautua julkisissa tilanteissa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Puolueet sopivat, että seuraava hallitus joutuu leikkaamaan menoja tai lisäämään tuloja miljarditolkulla. Miten iso muutos on tulossa, kun Suomi siirtyy velkajarrun aikaan? Kysymyksiin on vastaamassa kolmikko parlamentaarisesta velkajarrutyöryhmästä: puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen sekä vihreistä Saara Hyrkkö ja vasemmistoliitosta Hanna Sarkkinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kauhugenren uudistaja, modernin slasher-, eli viiltelykauhun tunnetuin franchise, Scream täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uusin elokuva Scream 7 julkaistaan juhlavuoden kunniaksi, missä mukana ohjaajana alkuperäisten elokuvien käsikirjoittaja Kevin Williamson sekä sen päätähdet Neve Campbell ja Courteney Cox. Scream muutti kauhuelokuvat vahvasti satirisoitden genren stereotypioita ja murtaen niitä. Elokuvasarjan myötä populaarikulttuuriin saatiin myös ikoninen Ghostface-naamion takana lymyävä murhaaja, mikä on nykyään tunnetumpi kuin Teksasin moottorisahamurhaaja Leatherface, Halloweenin Michael Myers tai Perjantai 13. päivän Jason Worhees. Scream-elokuvasarjaa pidetään toisaalta myös turhana ja kuluneena samaan sapluunaan kangistuneena tekohengitettynä kauhusaagana, joka jahtaa lähinnä helppojen säikähdysten ja veren perässä tasaisesti juoksevan massan rahoja. Mihin Scream-elokuvien viehätys perustuu, ja mikä on niiden pitkän iän salaisuus? MIkä on niiden syvimmät synnit? Miten sarja uudisti kauhugenreä ja kuinka hyvin uusimmat osat pystyvät tekemään tuoretta satiiria? Millainen on slasher-genren historia ja kehittyminen edelleen yhdeksi suosituimmista kauhutyyleistä? Millainen on Scream-elokuvien alkuperäisen, jo edesmenneen ohjaajan Wes Cravenin perintö, ja miten se näkyy sarjassa sekä kauhussa edelleen? Vieraina kirjallisuuden tutkija ja feministisen kauhupiirin Noora Vaakanainen, elokuvantekijä ja vloggari Rauli Ylitalo sekä toimittaja-tietokirjailija Anton Vanha-Majamaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Toinen Kyllä isä osaa elokuva Kyllä isä osaa Lapissa oli tullut Ruutu+ palveluun, joten vihdoin pääsin sen näkemään ja nyt siitä on arvostelua tarjolla. Kyllä isä osaa sarja oli legendaarinen ja ensimmäisen leffan kävin heti katsomassa kun se tuli. Jostain syystä kuitenkin tämä leffa jäi teatterissa näkemättä, mutta nyt vihdoin pääsin sen näkemään. Moni on kehunut tätä paremmaksi kuin ekaa osaa. Mutta onko näin? Miten tämä itselle toimi? Ja vieläkö meno jaksaa naurattaa? mm. näihin vastauksia arvostelussa. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Vieläkö toimii? Tai naurattiko? 

Veikka (1): Veikka on kirjoittanut romaanin! Työelämäromaani julkaistaan 2027 alkuvuodesta. Miten kirjailijuus onnistuu ilman että siitä tulee päätyö ja miksi äänikirja on itsestäänselvyys? Entä pitäisikö perustaa kirjateattereita? Veikka (2): Äärioikeisto kompastuu usein omiin virheisiinsä. Riittääkö se, vai tarvitaanko sen kukistamiseen aito poliittinen vaihtoehto? Veikka (3): Mitä tapahtuu, kun amerikkalaiset reagoijat kehuvat suomalaisia sketsejä englanniksi? Miksi me maksamme heille tästä validaatiosta? Pontus: Opiskelijat eivät käytä tekoälyä vain säästääkseen vaivaa vaan ennen kaikkea välttääkseen nolouden riskin. ChatGPT on geneerisen symbolisen tason ruumiillistuma, joka ei voi olla cringe, koska se ei ole kukaan. Samoin Rotten Tomatoes -pisteet kertovat, mitä on lupa ajatella elokuvasta ennen kuin kukaan muodostaa oman mielipiteensä. Heidegger, Adorno ja Lacan auttavat ehkä ymmärtämään, miksi omakohtaisuus on aina ollut harvinaista, mutta algoritminen metataso tekee tästä vielä hirveämpää. Tekoäly on tutti, joka rauhoittaa ja poistaa viimeisen kitkan minän ja geneerisen Toisen väliltä. Suosituksissa Veikan tekemät KU-videot, Mikä meitä vaivaa -ikuisuusradio, Eve Kosofsky Sedgwickin essee paranoidista ja reparatiivisesta lukutavasta, pieni offline-työskentely analogiamoodissa sekä Otto Laitisen Terapeutin huoneessa -podcast. Kansan Uutiset -lehtikatsauksessa Kiinan harvinaisten maametallien monopoli, kaupunkisosiologian ääni ja New Start -ydinasesopimuksen umpeutuminen. Jaksossa mainittuja asioita: KU-lehti ku.fi/tilaa Kansan uutisten Youtube-kanava: https://youtube.com/@kansanuutiset?si=4ySQVYSuKDeShLW6 Veikan video “Miksi kaikki tuntuu menevän huonompaan suuntaan?” https://youtu.be/qfuw6-iEEEw?si=ney5reEJ_-yZEjBG Peik Johansson: Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin ku.fi/digilehti/20260218/5445774 Veikko Eranti haastattelussa: Kaupungin ääni ku.fi/digilehti/20260218/5445781 Toivo Haimi: Herätys! Maailma on taas hieman vaarallisempi ku.fi/digilehti/20260218/5445738 Eve Kosofsky Sedgwick: Paranoidinen lukutapa ja reparatiivinen lukutapa (Tutkijaliitto, suom. Anna Tuomikoski) Otto Laitinen: Terapeutin huoneessa -podcast ottolaitinen.fi/terapeutin-huoneessa-podcast

Kevät on ovella ja on Viikon luontoäänien aika. Vuoden ensimmäinen laji esittäytyy helmi-maaliskuun taitteessa. Tänä vuonna ensimmäisenä lajina kuullaan töyhtötiaista. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien illassa studiossa ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Korkomarkkinoiden erikoisjakso. Mitä koroista pitäisi juuri nyt tietää? Kumpi on parempi: korkea vai matala korko? Miten korot vaikuttavat osakkeisiin? Mitä keskuspankit tekevät? Studiossa vieraana todellinen korkoasiantuntija, OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen, joka seuraa korkoja työkseen.(00:00) - Intro (02:40) - Keskuspankkien seuraaminen (06:45) - Miksi keskuspankkeja on olemassa? (08:40) - Keskuspankkien itsenäisyys ja sen tärkeys (09:55) - Miten Fed ja EKP eroavat käytännössä? (11:08) - Miten keskuspankkien päätökset heijastuvat markkinakorkoihin? Onko eri mailla eroja? (15:00) - Mitä keinoja keskuspankeilla on ohjata markkinakorkoja ohjauskorkojen lisäksi? (18:15) - Luottavatko osakemarkkinat jo liikaa keskuspankkien tukeen? Miten keskuspankit ovat hoitaneet kriisit? (22:50) - Miten keskuspankit vaikuttavat valuuttoihin? (27:45) - Miten keskuspankit vaikuttavat osakemarkkinoihin? (33:30) - Mikä keskuspankki on onnistunut parhaiten? (35:30) - Tämän hetken tilanne korkomarkkinoilla? Mitä Fed ja EKP tekevät seuraavaksi? (38:17) - Fed:n tuleva pääjohtaja Kevin Warsh ja Yhdysvaltojen hallinto (42:08) - Säilyykö Fed:n itsenäisyys? (46:00) - HOT or NOT: Yhdysvaltojen dollari ja Kevin Warsh Jakso on hiihtolomien takia nauhoitettu perjantaina 13.2.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman ja vapaa tutkija, poliitikko Tiina Vaittinen.Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Myytti yksisarvisesta elää edelleen. Tästä aluksi rakkauden ja siveellisyyden symbolista on tullut menestyvän startupin symboli. Millä tavalla myytit ja mytologia eroavat toisistaan? Miten myytit muuttuvat ajan saatossa? Kuinka moni myytti perustuu uskonnollisiin teksteihin? Ovatko myytit osa universaalia kuvastoa, eräänlaisia arkkityyppejä? Millä tavalla myytit elävät kuvataiteessa ja kirjallisuudessa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Tiina Mahlamäki, Otto Latva ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitänyt toisen presidenttikautensa ensimmäisen Kansakunnan tila -puheen. Sen sisältöä ruotii kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki Washingtonista. Trumpin sisäpoliittisesta asemasta keskustelevat tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista sekä tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta. Eduskunta keskustelee tänään hallituksen ilmastolinjauksista, kun lähetekeskusteluun tulee Valtioneuvoston pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat. Niiden vaikutuksista liikenteeseen ja autoalaan ovat keskustelemassa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat- ja teollisuus ry:stä sekä Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Tuoreen Talouspulssi 2026 -raportin mukaan Suomen yrityskenttä eriytyy nopeasti voittajiin ja häviäjiin. Mistä tämä kehityskulku johtuu? Haastattelussa Visma Solutionsin toimitusjohtaja Juhani Mönkkönen. Monet ammattikorkeakoulut kannustavat kansainvälisiä opiskelijoita opiskelemaan suomen kieltä apurahojen avulla. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa, opiskelijoiden on mahdollista saada stipendejä. Toimittaja Maija Tuunilan haastateltavina ovat sairaanhoitajaopiskelija Anjali Bista ja koulutusjohtaja Miia Karttunen. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anna Nevalainen ja Petri Kejonen.

Tämän jakson teemana on aivan liian vähän hyötykäytetty elämänlaadun ja ihmissuhteiden supervoima eli kehuminen. Aiheena se on monelle tuttu, mutta mistä siinä ihan tarkalleen ottaen on kyse? Jaksossa käydään läpi mm. miksi itsekehua pidetään usein negatiivisena asiana vaikka monesti olisi hyvä tunnistaa omia vahvuuksia? Miten sosiaalinen media ja kehuminen liittyvät toisiinsa hyvässä ja pahassa? Unohdammeko me kehua silloin kun sille olisi aika ja paikka? Miksi me suomalaiset olemme huonoja ottamaan vastaan kehuja? Miten löytää itsestä jotain hyvää silloin kun se tuntuu vaikealta? Miksi me kehumme itseämme ja muita niin vähän, vaikka tiedämme miten hyvää se tekee? Mitä eroa on palautteella ja kehulla? MIllainen on hyvän ja huonon kehun välinen ero? Näistä ja muista kehuteeman kysymyksistä kanssani keskustelee erikoispsykologi, tietokirjailija ja Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja Hidasta elämää -sivuston perustaja, kirjailija ja mindfulness-ohjaaja Sanna Wikström.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiNina Lyytinen ja Sanna Wikström- Kehukortit: https://hidastaelamaa.fi/2025/11/kehukortit-kehu-on-arvostuksen-osoittamista/- Verkkosivu: https://hidastaelamaa.fi/- Sanna IG: https://www.instagram.com/sannamwikstrom/- Nina IG: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Miten synnytys alkaa ja mistä merkit voi tunnistaa? Mitä vaiheita synnytykseen sisältyy ja kuinka kauan ne yleensä kestävät?Mitkä tekijät vaikuttavat siihen kuinka nopeasti tai hitaasti synnytys etenee? Ja millaisilla keinoilla synnytyksen etenemistä voidaan tukea turvallisesti?Entä mikä asia useimmiten johtaa sektioon synnytyksen aikana?Vieraana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aura Pyykönen.Kannattaa kuunnella, sillä tieto vaikuttaa synnytyksen etenemiseen sekä synnytyskokemukseen. ❤️Podcastista kuulet myös syyn miksi Nordic Fit Mama alunperin on perustettu.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi. Hänen kanssaan jutellaan Lakitutkasta ja akateemisen vapauden roolista tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Brittifutispodcastissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola ottavat kiinni Valioliigan kuumimmista puheenaiheista joka tiistai.*Tottenham & Arsenal (05:42)*Putoamiskamppailussa Nottingham Forest, Leeds, West Ham (22:30)*Manchester Citystä ja Englannin maajoukkueen valinnat (33:20)*Fish and chips (55:47)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 23.2.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/SKolmannelle

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden neljännessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija Mona Moisala. Elämme radikaalia murrosta tietotyöläisen arjessa. Lari ja Mona pohtivat, miksi työelämä on aivojen näkökulmasta monin tavoin huonosti suunniteltua ja miten sitä voisi tehdä fiksumpaa. Jaksossa käsitellään Monan kirjoittaman tietokirjan "Tyhmä työelämä" neljää keskeistä teemaa: keskittymiskykyä, palautumista, tunteiden roolia ajatustyössä ja erilaisten aivojen vahvuuksien hyödyntämistä. Monan mukaan harvassa yrityksessä johdetaan systemaattisesti aivoterveyttä, vaikka se vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Jaksossa keskustellaan myös tekoälyn vaikutuksista aivotyöhön: parantaako tekoäly tietotyöläisen arkea vai kiristääkö se työtahtia entisestään? Entä mikä on yksi konkreettinen muutos, jonka Mona haluaisi tuoda aivotutkijana työelämään? Lopuksi pureudutaan epävarmuuteen ja muutokseen työelämässä. Epävarmuudesta ei koskaan päästä täysin eroon, mutta Mona tarjoaa organisaatioille konkreettisia keinoja, miten epävarmuuden tunteesta voi tehdä siedettävämpää.

Jaksossa keskustellaan urapoluista tulevaisuudentutkimuksen parissa. Millaisella koulutuksella alalle voi hakeutua, miksi alaa kannattaa opiskella ja millainen on tulevaisuudentutkijan perinteinen työpäivä? Vieraina tulevaisuudentutkimuksen projektityöläinen Katariina Heikkilä ja tutkijatohtori Ville Lauttamäki. Miten vuodet tulevaisuudentutkimuksen parissa ovat muovanneet heidän ajatteluaan ja miten he hyödyntävät työssään omia, keskenään erilaisia koulutustaustojaan? Entä miten tulevaisuudentutkimus eroaa muista tieteenaloista? Jakson juontaa Tilda Karus. Jakson ovat tuottaneet Tilda Karus ja Wilma Kotivainio. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Kaupallinen yhteistyö: Varma

Tällä viikolla Mikaela ja Mirella keskustelevat kehon oireista ja tuntemuksista viestintuojana. On välillä vaikeaa kuunnella kehoa uteliaisuudelle, etenkin jos oireet ja haasteet ovat epämukavia ja lamauttavia. Miten ymmärtää kehon viestit rakkaudellisina eikä rankaisuna?

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Tunne on kehon ja mielen yhteistyötä. ADHD:hen liittyvissä piirteissä tunnekokemus on usein erityisen intensiivinen, koko kehoa ravisteleva. Me kaikki tunnemme, mutta ADHD:hen liittyy usein tavallista voimakkaampi ja nopeammin aktivoituva tunnereaktio. Kun pieniä arjen haasteita kertyy paljon, kokonaisuudesta voi muodostua kuormittava.Tunteet sekä antavat että vievät energiaa. ADHD:hen liittyvä voimakas tunne-elämä voi heikentää keskittymistä ja työkykyä sekä kuormittaa arkea monin tavoin. Kun tunteesta opitaan ottamaan etäisyyttä, havainnoimaan, nimeämään ja hyväksymään se, siirrytään vähitellen kohti parempaa tunnesäätelyä. Kun tunnesäätelyn taitoja harjoitellaan, ADHD:hen liittyviä voimakkaita tunnereaktioita on mahdollista oppia säätelemään ja löytämään tasapainoa tuen ja ohjauksen avulla.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, ADHD-asiantuntija ja tietokirjailija Juulia Järvdike. Juulia on kirjoittanut kirjan Saamaton perfektionismi ja ADHD:n viisi muuta paradoksia (Tuuma, 2026) ja hän on työskennellyt neuropsykiatristen diagnoosien parissa vuodesta 2010 lähtien.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Mitä ADHD on?- Liittyykö ADHD:hen tunnesäätelyn haasteita ja mistä ne johtuvat?- Miten ADHD vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi voimakkaisiin tunteisiin?- Miten tunnesäätelyn haasteet voivat heijastua lähipiiriin ja ihmissuhteisiin?- Voiko tunnesäätelyn taitoja oppia tai kehittää myös aikuisena?Lisätietoa:Juualia Järvdiken kotisivut: https://www.jarvdike.fi/ ja https://www.saamattomat.fi/ Juulia Järvdike Instagram: @adhd_kuiskaajaJuulia Järvdike Tiktok: @adhdkuiskaajaJuulia Järvdike Facebook: adhd.kuiskaajaJuulia Järvdiken kirja: Saamaton perfektionisti ja ADHD:n viisi muuta paradoksiaADHD liiton kotisivut: ADHD-liittoMielenterveystalon perustietoa ADHD:sta-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kaupallinen yhteistyö: Varma

Pohdintaa ja muutamia vinkkeä, miten pysyä työllistettynä free lancer-valtaisella musiikkialalla. Miksi duunit tuntuvat kasautuvan harvoille valituille?Miksi tänä päivänä on niin vaikeaa saada rehellistä, rakentavaa palautetta?Miksi nuorista muusikoista on tullut niin varovaisia?Miksi ns. raaka duuni oman soittimensa kanssa kannattaa tehdä alle 20-vuotiaana?

Tässä jaksossa aiheena on ihmisen aivot, niiden toiminta ja miten niistä pystyy pitämään hyvää huolta omilla valinnoilla. Keskustelemme mm. voiko aivoja treenata paremmiksi? Onko nykyihmisellä paljon "outoja ongelmia"? Miten empatia ja vuorovaikutus toimivat aivojen näkökulmasta? Miten suopeuden ja logiikan periaatteet toimivat? Mitkä ovat toiminnanohjauksen kolme komponenttia? Mitä liiallinen yksilökeskeisyys saa aikaan työelämässä ja miten vuorovaikutusta voitaisiin mitata? Aivojen muovautuvuus, neuromodulaatio ja uudet aivokäyttöliittymät - minkälaisia mahdollisuuksia omien aivojen sorkkimiseen on nyt ja tulevaisuudessa? Voiko aivot olla puhki siinä missä lihaksetkin? Saako lyhytvideot ja kanavasta toiseen pomppiminen keskittymiskykymme pilalle ja "työmuistin tukkoon"? Näitä ja muita aivoteemoja kanssani pohtii aivotutkija ja psykologian tohtori Katri Saarikivi.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKatri Saarikivi- Kotisivu: https://www.samoi.fi/- IG: https://www.instagram.com/katrisaarikivi/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/katri-saarikivi-samoi/- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/47XlqCVMRhhZuO4hX2VuHV?si=16ad70aece93428c

Proteiiinista on tullut trendiruoka. Kauppojen hyllyt notkuvat siitä tehtyjä rahkoja, juomia ja patukoita. Tiedeykkönen tutkii ovatko ne oikeasti tarpeen vai saammeko proteiinia riittävästi ruokavaliostamme. Kuuntele mitkä proteiinimyytit pitävät paikkansa ja mitkä ovat harhaluuloa. Haastateltavina ravitsemuterapeutti Anette Palssa ja ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Laura Koso.

Miten yritystä johdetaan silloin, kun omistajien, hallituksen ja johdon roolit ovat selkeitä ja tukevat toisiaan? Tässä Liftcast-jaksossa vieraana on Fondian toimitusjohtaja, yrittäjä ja hallituksen puheenjohtaja Timo Lappi, joka avaa johtoketjun merkitystä käytännönläheisesti ja oivalluttavasti. Keskustelussa syvennytään siihen, millainen merkitys selkeällä vastuunjaolla on päätöksenteolle, yhteistyölle ja arjen johtamiselle. Jakso käsittelee toimivaa hallitustyötä, puheenjohtajan roolia, toimitusjohtajan vastuuta sekä sitä, miten johtoryhmä voi nousta yksilöiden ryhmästä aidoksi strategiseksi tiimiksi. Mukana on havainnollisia vertauskuvia ja konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat tunnistamaan oman organisaation kehityskohteita. Keskustelu pohjautuu myös Timon kirjaan Osakeyhtiön johtoketju, joka tarjoaa aiheeseen vielä syvemmän kokonaiskuvan.0:00 Intro 01:10 Kirjan synty ja "johtoketju"-termin syntyminen09:05 Timo Lapin kolme substantiivia15:52 High performance, high care -organisaatiot29:48 Johtoketjun yleisimmät ongelmat40:18 Lentokapteeni vs. jalkapallojoukkueen kapteeni46:33 Hallituksen puheenjohtajan rooli käytännössä55:38 Johtoryhmän kolme tasoa1:01:00 Suurin kehittämispotentiaali Suomessa1:03:00 Yhteystiedot ja lopetus

Tässä jaksossa vieraana kuulijoiden toiveesta yrittäjä ja perheenäiti, jonka kanssa keskustelemme miten hyvinvointi onnistuu arjen keskellä. Käymme läpi mm. miten metatöiden ja kotiasioiden jakaminen kannattaa tehdä? Miten perhekalenteri voi olla apuna ennakoinnissa? Miten kurinalaisuus ja armollisuus voivat olla olemassa yhtä aikaa? Mikä auttaa jaksamaan yrittäjänä ja äitinä arjen keskellä? Millaisia oivalluksia elämän heittämät kierrepallot ovat saaneet aikaan? Mikä on elintapojen eli treenin, liikunnan ja unen merkitys? Miten yhteiset hetket perheen kesken voivat olla tärkeitä? Näitä ja muita aiheen teemoja jaksossa pohtii bosslady, yrittäjä ja OG ruokavaikuttaja Hanna Himanka. LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiHanna Himanka- IG: https://www.instagram.com/himankahanna/- Joonas Laurila: https://www.instagram.com/joonas_laurila/- Seuran artikkeli: https://seura.fi/terveys/termi-itse-aiheutettu-lihavuus-on-taytta-puppua-lihavuustutkija-pertti-mustajoki-sanoo-elamme-ymparistossa-joka-lihottaa/

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Yksi kvanttimekaniikan oudoimmista ilmiöistä on tunneloituminen: hiukkanen voi päästä seinän läpi, vaikka se on klassisen fysiikan mukaan mahdotonta. Mistä tämä johtuu? Ilmiö ennustettiin jo vuonna 1926 Schrödingerin kvanttimekaniikan perusyhtälössä, mutta Albert Einstein ja monet muut epäilivät pitkään, että kyse oli vain matemaattisesta kuriositeetista. Pian kuitenkin kävi ilmi, että tunneloituminen on todellinen ilmiö. Sitä tapahtuu esimerkiksi auringossa ja radioaktiivisessa alfahajoamisessa. Vuoden 2025 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tunneloitumisen osoittamisesta suprajohtavissa sähköpiireissä. Ilmiöön perustuvat Josephsonin liitokset ovat nykyisten suprajohtavien kvanttitietokoneiden keskeisiä rakennusosia. Miten ne toimivat? Haastateltavina ovat fysiikan apulaisprofessori Matti Silveri Oulun yliopistosta ja fysiikan professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Nyt kun maa on peittynyt lumeen ja ilmassa paukkuu pakkanen on hyvä hetki lähteä talviretkelle. Maaston muodot ja maisema näyttävät talvella erilaiselta, kun huurre, lumi ja jääpuikot koristavat kalliota ja kasveja. Luonnossa liikkuja voi ihailla talven maisemaa vaikkapa nousemalla suksien tai lumikenkien päälle. Miten kylmään säähän tulee varautua ja miten eri tavoin talviretkellä voi liikkua luonnossa? Millainen on ollut sinun paras reissusi luontoon? Ja millaisia eväitä pakkaat mukaan talviretkelle? Voit kysyä talviretkeilystä tai kertoa oman tarinasi meille. Luonto-Suomen studiossa Mikko "Peltsi" Peltola, Joppe Ranta ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Tina Lundán / Yle