Podcasts about miten

Kulttuuriykkösen perjantaistudio ruotii jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Toimittajana on Jonni Roos. Tässä jaksossa tarkastellaan muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaisiksi tulkituista kirjoituksista käytävää oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa. Missä kulkevat sananvapauden ja vihapuheen rajat, ja miten oikeuden ratkaisu voi vaikuttaa käsityksiimme perusoikeuksista ja niiden rajoista? Entä uskonnollisten yhteisöjen vastuu kielenkäytöstä. Hyvinvointiyhteiskunnan leikkaukset ja kulttuurin merkitys nousevat keskusteluun, kun pohdimme, mitkä osa-alueet ovat niin tärkeitä, että niihin ei tulisi koskea. Miksi kulttuurin pitäisi olla leikkausten ulkopuolella? Pitäisikö tuettavalla kulttuurilla olla vaikuttavuus-mittari? Kirjailija Kauko Röyhkä on herättänyt huomiota uudella tavalla ansaita tuloja internetissä – erityisesti Facebookin maksullisen sisällön kautta. Kirjailijana on nimittäin vaikea tienata elantoa. Toimintaelokuvien ja väkivaltaviihteen merkityksestä keskustellaan Sisu 2 -elokuvan innoittamana. Miksi väkivaltaa ei enää viitsitä kritisoida kritiikeissä? Elon Muskin Grokipedia-tietosanakirja haastaa perinteisen Wikipedian aseman. Miten tekoälyllä tuotettu tieto muokkaa käsityksiämme puolueellisuudesta ja luotettavuudesta? Voiko yksittäinen vaikuttaja, kuten Musk, muuttaa koko tiedonvälityksen kenttää ja vaikkapa sotkea faktat salaliittoteorioihin?

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Elina Kahlan Gulagin viisas (Into, 2025) on romaani Pavel Florenskista – teologista, filosofista, matemaatikosta ja sähköinsinööristä, jota on kutsuttu Gulagin Leonardo da Vinciksi. Florenski etsi totuutta tieteestä ja uskonnosta, ja hänen elämänsä vei hänet yliopistosta kirkollisuralle ja lopulta Neuvostoliiton sähköistämishankkeisiin. Romaani yhdistää dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa, seuraten Florenskin vaiheita lapsuudesta vankileireille asti, missä hän jatkoi tutkimuksiaan. Suvi Ratisen Pakolainen (Otava, 2025) kuvaa pakolaisuuden kokemuksia sodanjälkeisessä Euroopassa. Päähenkilö on suomalaisvirolainen kirjailija Aino Kallas, joka menettää kaiken Neuvostoliiton miehittäessä Viron ja joutuu pakenemaan Ruotsiin. Paluu Suomeen on mahdotonta ulkopoliittisista syistä. Miten tiedemiehiä ja taiteilijoita kohdeltiin Neuvostoliitossa – ja miten se vaikuttaa yhä tieteen ja taiteen tekijöihin? Lähetyksen lopussa kuullaan myös ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin ajatuksia. Vuonna 1982 syntynyt Andruhovytš on yksi nykyukrainalaisen kirjallisuuden merkittävistä nimistä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat 1900-luvun alun Galitsiaan sijoittuva "Felix Austria" vuodelta 2014 ja vuoden 2020"Amadoka", joka käsittelee Ukrainan historian traumoja. Amadokan ensimmäinen osa ilmestyi juuri suomeksi Riku Toivolan suomentamana (Gummerus, 2025). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Nyt on luvassa tajunnanräjäyttävä jakso. Jenni ja Joonas saavat vieraakseen ihmissuhdedynamiikkoihin erikoistuneen psykologin ja Ensitreffit alttarilla-ohjelman asiantuntijan Iida Mäkikallion! Jaksossa syvennytään haluun ja seksuaaliseen vetovoimaan. Miksi joskus koemme vetovoimaa toiseen ja taas toisinaan emme? Miten kontakti omaan haluun ja tahtoon vaikuttaa ihmissuhteisiin? Entä miten erillisyyden kokemus vahvistaa vetovoimaa?Iida tuo esiin oivalluksia halun kokemuksesta ja kyvystä ilmaista omia tarpeita. Miten jo lapsuudessa opitut roolit ja yhteiskunnan normit vaikuttavat kykyymme olla sinut halujemme ja tarpeidemme kanssa? Tämä jakso tarjoaa käytännön vinkkejä ja syvempää ymmärrystä siitä, mitä itsemme kohtaaminen todella merkitsee ihmissuhteissa. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja liity keskusteluun!

Halloween on nurkan takana, joten on hyvä hetki tarkastella markkinoiden pimeää puolta

Moni on huolissaan lehtiotsikoissa ja somekeskusteluissa vastaantulevasta kehityksestä, jossa lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on alamäessä ja tästä seuraavista ongelmista. Istuimme jakson vieraan kanssa puimaan aihetta tutkimusnäytön pohjalta ja mietimme myös millä ongelmaa voidaan korjata. Keskustelemme mm. onko tilanne lasten ja nuorten kohdalla niin huono kuin otsikot kertoo? Mitä syitä on siihen, että lasten ja nuorten fyysinen kunto ja aktiivisuus on alamäessä? Minkälaista liikuntaa ja aktiivisuutta lapsen ja nuoren keho kaipaa? Millaisia yhteiskunnallisia interventioita meidän tulisi tehdä ja onko maailmalla olemassa onnistuneita ratkaisuja? Mistä löytyy liikunnan motivaatio lapsella ja nuorella? Mistä johtuu, että tavoitteellisen nuoren urheilijan kroppa ei meinaa kestää kovatehoista treeniä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen lehtori ja dosentti Eero Haapala.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiEero Haapala- IG: https://www.instagram.com/eero_haapala/- HaapalaLab: https://haapalalab.com/- Edellinen jakso #1: https://open.spotify.com/episode/69xl4FcICs1o6PHS8Vc8lb?si=8c21995fe38e4968- Edellinen jakso #2: https://open.spotify.com/episode/3gAHTFRVz4iVcaOJgLyOLM?si=1abe64b560df4be4

Lahden Nuorkauppakamarin tapahtumavastaava ja hallituksen jäsen Minna Haapaniemi vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen jututettavana. Yhdistyksen "Vuoden positiivisin lahtelainen" -äänestys on herättänyt jälleen laajasti mielenkiintoa ja finalisteista niin henkilöiden kuin yhteisöjen osalta on alkanut vilkkaasti. Miten prosessi kokonaisuudessaan menee ja mikä oikein onkaan Lahden Nuorkauppakamari? Miten toimintaan pääsee mukaan? Mitä Minna Haapaniemi on itse Lahden Nuorkauppakamarin toiminnasta saanut? Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Miten kauhu toimii videopeleissä, ja millaisia lainalaisuuksia pelien interaktiivisuus tuo mukanaan pelottavien tarinoiden ja tilanteiden kertomiseen sekä totetuttamiseen? Japanilainen pelitalo Konami mullisti kauhupelit vuosina 1999 ja 2001 julkaistuilla Silent Hill ja Silent Hill 2 -peleillä. Niissä seikkaillaan sumuisessa painajaiskaupungissa ja etsitään kadonneita läheisiä taistellen groteskeja hirviöitä vastaan ja ratkaisten pulmia. Silent Hill -pääsarjan pelejä on julkaistu tähän mennessä yhteensä kahdeksan, joista viimeisin SIlent Hill f kuluvana syksynä. Se sijoittuu 1960-luvun sumun täyttämään japanilaiseen pikkukaupunkiin, missä teini-ikäinen Hinako joutuu kasvokkain traumojen, kuoleman ja hirviöiden kanssa. Psykologista sekä selviytymiskauhua sekoittava peli on maineikkaan japanilaiskirjailija Ryukishi07 käsikirjoittama. Miten useita elokuva-adaptaatioitakin osakseen saanut pelisarja mullisti kauhupeligenren, ja millainen on sen viimeisin osa? Vähintään yhtä vaikutusvaltainen kauhupelisarja Resident Evil ponnistaa myös Japanista. Sen vuonna 1996 julkaistu ensiosa vaikutti koko zombie-elokuvagenren uuteen tulemiseen 2000-luvun vaihteessa. Sarjan seuraava osa Resident Evil: Requiem julkaistaan ensi vuonna. Niin ikään japanilaisesta Exit 8 -pelistä on julkaistu elokuva, joka on parhaillaan Suomessakin teatterilevityksessä. Mitä japanilaisessa kauhussa on sellaista, joka iskee ja istuu pelimaailmaan niin hyvin? Millaisia muita onnistuneita kauhupelejä on julkaistu, ja millaisia kauhupelejä Suomesta tulee? Remedy-pelitalon Alan Wake ja Control -pelien lisäksi oululainen Korpi Games on pian julkaisemassa Shifting Chambers -peliään, jossa seikkaillaan taskulampun kajossa pimeässä alati muuttuvassa kauhukartanossa. Videopelien kauhusta ja kauhupeleistä Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa elokuvatutkimuksen opiskelija ja peliasiantuntija Juho Lipponen, pelisuunnittelija Tuuli Mäenpää, kauhupelien musiikkiin erikoistunut väitöskirjatutkija Enja Heikkilä sekä pelitoimittaja Johannes Valkola. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.

Miten tekstintekijä saa palautetta? Miten musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa? Minkälaisia ovat Heikin vetämät biisintekoleirit? Miljoonasade 40-v juhlavuosi lähestyy....

Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden? Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Kohti vaikuttavampaa työelämävuoropuhelua pureutuu yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön tulevaisuuden osaamisen kehittämisessä. Miten rakentaa toimivaa ja aitoa vuoropuhelua, joka tukee innovaatioita, oppimista ja työelämän tarpeita. Kuuntele, kun asiantuntijat jakavat kokemuksiaan ja vinkkejä siitä, mistä hyvä työelämävuoropuhelu syntyy ja miten se voi vahvistaa yritysten ja oppilaitosten välistä kumppanuutta. Tässä podcastissa aiheena ovat tulevaisuustyöpajat ja miten edetään visiosta käytäntöön. Tekijät: Petri Liukkonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Paavo Raappana, Karelian ammattikorkeakoulu ja Mikko Lahti, Karelian ammattikorkeakoulu Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tuottaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pinko - pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -projekti (https://www.jamk.fi/fi/projekti/pinko-pienet-osaamiskokonaisuudet-tyoelaman-tueksi) Julkaisuaika: 24.10.2025 Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=a6e6ddc9-02d5-4d7b-be70-b2f800d31955

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä kulttuurin, median, arvokysymysten ja ajankuvan ajankohtaisaiheet kolmen raatilaisen voimin. Uutena raatilaisena ensimmäistä kertaa mukana kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth, jonka lisäksi keskustelemassa myös kirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Juhani Kenttämaa toimittaa. Lähetys käynnistyy Eppu Normaalin uran päättymisen jälkimainingeissa – mitä legendayhtyeen jäähyväiset kertovat suomalaisesta musiikkikulttuurista ja fanien tunteista? Keskustelussa pureudutaan myös Anneli Auerin oikeustapaukseen, joka haastaa uskomme suomalaiseen oikeuslaitokseen, poliisin luotettavuuteen sekä median rooliin monimutkaisissa rikosvyyhdeissä. Miten tapaus vaikuttaa kansalaisten luottamukseen instituutioihin ja voiko syytetty enää palata normaaliin elämään? Toisena isona aiheena pohditaan suomalaisten liikalihavuutta: onko kyse yksilön vai yhteiskunnan ongelmasta, ja miten siitä pitäisi puhua? Vieraat pohtivat, onko aika diagnosoida liikalihavuus sairaudeksi ja missä määrin yhteiskunta kantaa vastuuta. Lisäksi studiossa kysytään, miksi miehet eivät lue kaunokirjallisuutta ja mitä tämä kertoo kulttuurimme muutoksista. Onko lukeminen nykyään vain naisten harrastus? Podcastien räjähdysmäinen kasvu vie tilaa perinteiseltä medialta – onko yhteinen todellisuus uhattuna, kun jokainen rakentaa oman audiosisältökuplansa? Lopuksi pohditaan, miksi kulttuurituotteissa ja peleissä tavoitellaan täydellisyyttä: tekeekö riskittömyys taiteesta tylsempää? Saako ja pitäisikö olla rosoa ja epätäydellisyyttä? AAA-luokan isot videopelit ovat totuttaneet pelaajat perfektionismiin.

Kohti vaikuttavampaa työelämävuoropuhelua pureutuu yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön tulevaisuuden osaamisen kehittämisessä. Miten rakentaa toimivaa ja aitoa vuoropuhelua, joka tukee innovaatioita, oppimista ja työelämän tarpeita. Kuuntele, kun asiantuntijat jakavat kokemuksiaan ja vinkkejä siitä, mistä hyvä työelämävuoropuhelu syntyy ja miten se voi vahvistaa yritysten ja oppilaitosten välistä kumppanuutta. Tässä podcastissa keskustellaan siitä, mistä hyvä vuoropuhelu on tehty. Tekijät: Petri Liukkonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Paavo Raappana, Karelian ammattikorkeakoulu ja Mikko Lahti, Karelian ammattikorkeakoulu Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tuottaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pinko - pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -projekti (https://www.jamk.fi/fi/projekti/pinko-pienet-osaamiskokonaisuudet-tyoelaman-tueksi) Julkaisuaika: 24.10.2025 Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=d658783e-135f-4379-b5bb-b2f800d3192f

Äänet ja ärsykkeet kuormittavat suhteettomasti ja omien tunteiden hallinta on hankalaa. Lasten sotkut kiukuttavat, ärsytyskynnys on matalalla ja pysähtyminen on vaikeaa. Tunnistatko näistä itsesi? Jos kyllä, saatat kärsiä ylivireisyydestä. Mistä sitten tunnistaa ylivirittyneisyyden? Ja entä jos sen tunnistaa, miten vireystilaa voi laskea. Miten aikuisen vireys vaikuttaa koko perheeseen, ja entä lapsen? Entä jos kärsii pitkittyneestä alivireisyydestä, kuinka sitä voi lähteä purkamaan?Jaksossa vieraina toimintaterapeutit Anni Vuorinen ja Hanni Hyytiäinen.

Tällä kertaa Jenni ja Joonas nostavat pöydälle kiinnostavan teeman. Mitä itseasiassa tarkoittaa halujen eriparisuus? Halujen eriparisuudessa ei niinkään ole kysymys psykologisesta tai fysiologisesta ongelmasta, toki ne voivat olla vaikuttavia tekijöitä, vaan sosiaalisesta ongelmasta. Halujen eriparisuuteen liittyy vahvasti ihmisten välinen dynamiikka. Miten voimme parhaiten luoda tilaa keskustelulle aiheen äärellä, silloin kun halut eivät kohtaa? Jaksossa tuodaan esiin käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, jotta voisimme löytää yhteisen sävelen kumppanin kanssa. Sekä lisätään ymmärrystä, miten yhteiskunnan odotukset hiipivät makuuhuoneen puolelle tuoden oman vivahteensa halujen eriparisuuteen. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan ”AI slopin” eli ”tekoälytöhnän” vaikutuksista tuntemamme internetin tulevaisuuteen ja mitä se markkinoijalle tarkoittaa (1:41), miten tekoäly vaikuttaa toimistojen liiketoimintaan (14:55) sekä sponsoroinnista alustana case Vellamo & F1-talli Haasin kautta (27:28). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina Tricklen maajohtaja Laura Myllykoski sekä toimistoyrittäjä Lasse Iskanius Julkee x Lempeestä. Linkit jaksossa mainittuihin uutisiin:
1)https://www.engadget.com/social-media/pinterest-will-let-you-dial-down-ai-slop-in-your-feeds-130000337.html ja https://www.businessinsider.com/alexis-ohanian-much-of-the-internet-is-now-dead-2025-10 
2)https://www.businessinsider.com/ad-industry-embraces-human-creativity-ai-era-2025-10 ja https://www.emarketer.com/content/wpp-bets-400-million-on-google-ai-drive-faster-cheaper-content-creation
3)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/suomalainen-vellamo-vesibrandi-yhteistyohon-formulatallin-kanssa ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä:
www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä digimarkkinointitoimisto Tricklen, luova toimisto Diamonds Helsingin sekä markkinointitoimisto Julkee x Lempeen kanssa.

Minun näköinen elämä toiminnan Me osataan! -podcastin sarjassa esittelemme näkövammaisten osaamista ja vahvuuksia. Tällä kertaa puhumme vanhemmuudesta. Millaista on olla vanhempi, kun näkö ei ole täydellinen, mutta rakkaus on? Retiniitikkoäiti ja -isä kertovat avoimesti arjen oivalluksista, haasteista ja siitä, miksi näkö ei määritä vanhemmuutta. Miten rakkaus, huumori ja arjen keinot auttavat näkemään sydämellä? Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Minun näköinen elämä: Näkövammaiset vanhemmat tekstivastine https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama-nakovammaiset-vanhemmat Lue lisää toiminnasta liiton sivuilta ja tule mukaan! www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama

Moottoripodi on back! Moottori-lehti on Suomen vanhin autolehti, ja maailman mittakaavassakin poikkeksellinen tapaus. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran julkaistu lehti voi edelleen hyvin. Kuinka automaailma on muuttunut sadan vuoden aikana?

Tähän jaksoon oli suuri kunnia saada vieraaksi olympia- ja EM-mitalisti keskustelemaan mindsetistä, motivaatiosta ja pitkäjänteisestä tekemisestä tavoitteiden eteen. Käydään läpi mm. miltä näyttää arvokisoihin treenaavan urheilijan viikko? Miten rakentaa urheilu-ura 27-vuotiaana perheenäitinä? Millaista priorisointia vaaditaan tavoitteiden saavuttamiseen? Miksi tekeminen on usein paras keino oppia paremmaksi? Voiko yksin kehittyä vai tarvitaanko valmentaja avuksi? Mistä löytää motivaatio pitää itsensä hyvässä kunnossa aktiiviuran jälkeen? Mitkä ovat vieraan peruspilarit, joilla hyvä kunto pysyy yllä ympäri vuoden? Miten uskoa onnistumiseen silloin kun se on epätodennäköistä? Miksi kuntonyrkkeily on monelle mainio tapa kohottaa kuntoa? Näitä ja muita aihepiirin teemoja pohditaan yhdessä nyrkkeilyn 2 x Euroopan mestari ja 2 x olympiapronssimitalisti valmentaja Mira Potkosen kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMira Potkonen- Kotisivu: https://mirapotkonen.fi/- IG: https://www.instagram.com/mirapotkonen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mira-potkonen-080b23290/- FB: https://www.facebook.com/miracleinthering/

Ciao tutti ja tervetuloa syyskausi! Viidennen tuotantokauden avausjaksossa yli kesän mittaisen tauon jälkeen kuullaan juontajien kuulumiset - mainitaan muun muassa ensiasunto, vauva ja Fiat!Miten tuoda Italiaa suomalaiseen arkeen? Vinkkejä jaossa!Oliko Sisiliassa asuminen pelkkiä appelsiineja ja dolce vitaa? Ei välttämättä, Julialta muutama maininta aiheeseen liittyen ja hei saa vaikuttaa: halutaanko saapasmaasta kuulla dolce vitaa vai lisäksi aitoja kokemuksia haasteineen?Minkälaisia Italiaan liittyviä suunnitelmia ja odotuksia juontajilla on? Johanna haaveilee omasta kodista jo mielellään pian ja Julialla on seuraava reissu tiedossa - kuuntele ja kuulet lisää!Muista seurata CiaoCastia Instagramissa: @ ciaocast_podi

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jokainen meistä kokee ajoittain huolia, mutta milloin huolet muuttuvat ahdistukseksi ja milloin ahdistuksesta kehittyy ahdistuneisuushäiriö? Ahdistuksen tunteet ja keholliset reaktiot ovat osa normaalia elämää, mutta joskus ne voivat kasvaa niin suuriksi, että ne alkavat haitata arkea ja toimintakykyä.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Kirsi ja Nina keskustelevat ahdistuksesta ja siitä, miten se eroaa tavallisesta huoliajattelusta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä ero on normaalilla huolella ja ahdistuksella? - Millaisia oireita ahdistukseen liittyy? - Miten ahdistusta hoidetaan? - Miten voi tukea läheistä, joka kärsii ahdistuksesta, ilman että vahvistaa oireita?Lisätietoja:Kirsi Auro LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Saraste Mielen klinikan verkkosivut: sarasteklinikka.fiWebinaari: Vanhemmuus on vaikea laji – miten asettaa sopivat rajat?Aika: Ke 22.10.2025 klo 17.00-18.00Toteutus: Zoom, maksuton.Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Lähi-idän tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart uusi teos Palestiina ja Israel – Historia karttoina (Gummerus, 2025) avaa alueen monipolvista historiaa karttojen avulla. Miten karttoja on käytetty poliittisten tavoitteiden ja propagandan välineenä? Miten kartan avulla voi vaikuttaa käsityksiimme maasta ja sen omistuksesta? Entä millä tavoin Israel ja Hamas ovat käyttäneet propagandaa viimeisen 20 vuoden aikana? Onko kahden valtion malli yhä mahdollinen ja kuka lopulta piirtää – ja vahvistaa – Israelin ja Palestiinan tulevat rajat? Keskustelemassa ovat tietokirjailija Timo R. Stewart ja Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta ja "Israelin historia" -kirjan (Gaudeamus, 2003, päivitetty 2024) kirjoittaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on vallannut Suomen huumemarkkinoita ja käyttää suomalaisia jengejä huumeiden levittämiseen. Millaista jengirikollisuus on ja miten sitä voidaan kitkeä? Haastateltavina MOT:n toimittaja Jesse Mäntysalo, rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista ja Susanna Mara, Katu-Exit projektipäällikkö keskusrikospoliisista. Lähetyksessä kuullaan myös Ruotsin tilanteesta Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalta Jenny Matikaiselta. Mikä on Venäjän talouden tila ja miten pakotteet ovat tepsineet siihen? Studiossa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo, miltä taloustilanne näyttää Moskovassa. Maanantaina vietetään Maailman tilastopäivää. Miten 160-vuotiaan Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala näkee tilastojen merkityksen? Lähetyksen tuottaa ja juontaa Mika Kriikku. Toimittajina ovat Mikko Hirvonen, Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Kim Holmberg. Hänen kanssaan jutellaan altmeriikasta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Veikka haastattelee teoreetikko Eetu Vireniä työvoiman ja poliittisen ekologian suhteesta. Miten työvoiman kamppailut voisivat järjestäytyä ekologian ympärille? Miksi on oleellista tuottaa uusi käsitys runsaudesta? Entä missä mielessä Temu on ottanut hyvinvointivaltion paikan työvoimalle tarjottuna kompensaationa? Jaksossa mainttuja asioita: Luonto, kaupunki ja vihreän siirtymän poliittinen ekologia: youtube.com/watch?v=t-C1JeU2nGg&embeds_referring_euri=https%3A%2F%2Fwww.hietsunpaviljonki.fi%2F&source_ve_path=MjM4NTE Elollisten kommunismi - Paul Guillibertin haastattelu: https://komeetta.info/2025/06/23/elollisten-kommunismi-paul-guillibertin-haastattelu/ Antonio Negri: Keynes and the Capitalist Theory of the State post-1929 https://files.libcom.org/files/negri_keynes.pdf

Tässä jaksossa Leif Nummela johdattaa meidät Roomalaiskirjeen 1. luvun syvälliseen ja samalla haastavaan opetukseen. Teksti avaa vakavan todellisuuden siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan — ja Jumala antaa ihmisen kulkea oman mielensä ja himojensa tietä. Leif muistuttaa, että vaikka Paavalin sanat voivat tuntua vierailta ja jännitteisiltä meidän ajassamme, juuri silloin kannattaa pysähtyä ja kuunnella erityisen tarkasti. Jumalan sana ei ole kirjoitettu loukatakseen, vaan valaistakseen sydämen ja kutsuakseen takaisin yhteyteen Hänen kanssaan. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Mitä tarkoittaa, että ihminen ei enää kunnioita eikä kiitä Jumalaa? • Miten epäjumalanpalvelus ja kiittämättömyys johtavat sydämen pimentymiseen? • Mitä Paavali tarkoittaa puhuessaan “Jumalan hylkäämästä mielestä”? • Miten kristitty voi elää uskollisesti Jumalan sanalle ajassa, joka ajattelee toisin? Opetus haastaa jokaisen kuulijan tutkimaan omaa sydäntään: mitä minä palvon? Mikä hallitsee minun elämääni? Tule mukaan syventymään Roomalaiskirjeen sanomaan, joka näyttää meille totuuden ihmisestä – ja ennen kaikkea Jumalan armosta, joka yhä etsii meitä.

Nopeus | Tehoharjoittelu | Voima-nopeusprofiili |Mitkä ovat nopeusvoimaharjoittelun perusperiaatteet? Miten määritetään voima-nopeusprofiili ja miten sitä hyödynnetään harjoittelussa? Milloin ja miksi tehdä tehoalueen nopeusvoimaharjoittelua? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet jaksossa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.Liikuntalabran podcastissa Athletican:n nopeusvalmennuksen huippuasiantuntija ja mm. Porin Pesäkarhujen ja tämän vuoden Beach Volleyn miesten kultamitalistien fysiikkavalmentajana toiminut liikuntatieteiden maisteri Olli Koskinen, jonka kanssa keskustellaan parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä käytännön nopeusvoimaharjoitteluun.Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana,voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta nopeusvoimaharjoittelusta, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Tiesitkö, että tänään on maailman ensiapupäivä? Entä oletko sinä poikkeuksellisen noheva, milloin viimeksi olet päivittänyt facebookin, mikä ja miksi on sinun pelinumerosi ja mikä on maailman paras kuukausilaulu?Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

Euroopan komissio kertoo torstaina lisätietoa puolustuksen valmiussuunnitelmasta. Mitä se pitää sisällään ja miten asiantuntijat arvioivat keskiviikon Nato-puolustusministerikokouksen antia? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ja europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.). Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ollaan muuttamassa. Miten huoltovarmuus varmistetaan? Studiossa Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen, Markku Rajamäki, EK, ja tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta sekä puhelimessa hallitusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mitä kuuluu raakuille? Siitä kertoo Jouni Taskinen, professori, LIFE Revives-hankkeen johtaja. Juontajana Mari Sarolahti.Toimittajat Petra Nykänen ja Mikko Hirvonen. Lähetyksen tuottaa Mika Kriikku.

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

Eduskuntapuolueet pääsivät Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yhteisymmärrykseen velkajarrusta, jonka on määrä suitsia Suomen velkataakan kasvua. Miten velkajarru käytännössä toimii ja millaiset sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan? Vieraina STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Aseleposopimuksen myötä Gazaan pyritään nyt pikaisesti toimittamaan humanitaarista apua. Miten avun toimittamista priorisoidaan ja millainen jälleenrakennusprosessi Gazan kaistalla on edessä taistelujen lopullisesti tauottua? Keskustelemassa maajohtaja Sabina Bergholm Kirkon ulkomaanavusta ja toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä. Taloudelliset vaikeudet ovat ajaneet Ranskan poliittiseen umpisolmuun, jota sunnuntaina lähdettiin ratkomaan uuden hallituksen voimin. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen avaa tarkemmin maan tilannetta. Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan Ukrainan tukemisesta ja Venäjän tekemistä ilmatilaloukkauksista. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi paikan päältä Brysselistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Seija Vaaherkumpu.

Mitä megatrendit ovat, ja miksi sijoittajan kannattaa olla perillä niistä? Jaksossa pureudumme siihen, miten megatrendit ohjaavat markkinoita, millaisia trendejä on pinnalla juuri nyt ja miten niihin voi sijoittaa fiksusti. Lippo ja Antti keskustelevat megatrendeistä yhdessä OP:n ETF-asiantuntijan Joona Heinolan kanssa. Käsittelyssä on kuumimmat teemat: tekoäly, kyberturva, kiertotalous ja väestön ikääntyminen. Entä mitä ETF-rahastot ovat ja miksi ne sopivat trendisijoittamiseen? Miten Lippo, Antti ja Joona hyödyntävät megatrendejä sijoittamisessa?(02:30) - Markkinakatsaus (11:23) - Trendin ja megatrendin erottaminen (16:45) - Sijoittaminen megatrendeihin (20:40) - Miten ammattilaiset hyödyntävät ETF-rahastoja? (22:00) - Syitä, miksi kaikki eivät sijoita megatrendeihin (23:21) - Megatrendisijoittamisen haasteet (27:37) - Megatrendisijoittaminen pitkäaikaisessa sijoittamisessa (30:18) - Joona, Lippo ja Antti: megatrendien hyödyntäminen (37:12) - Temaattisten ETF-rahastojen julkaisu (40:44) - HOT or NOT: eri megatrendit Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Leadcastin vieraaksi palaa Kati ter Horst, teollisuuden huipulla vaikuttava Outokummun toimitusjohtaja. Keskustelemme siitä, millaista on ollut hypätä uuteen rooliin globaalin teräsyhtiön johtajana ja miten luottamusta rakennetaan uudessa tiimissä. Miten tehdä päätöksiä epävarmassa maailmantilanteessa? Entä mitkä ovat tärkeimpiä johtajan ominaisuuksia? Puhumme myös uravalinnoista, siirtymistä ja yllätyksistä - ja kuulemme mikä on yksi oppi, jonka Kati haluaa jakaa tulevaisuuden johtajille.

Tässä jaksossa pohditaan miten tapahtuu muutos aktiiviliikkujaksi myös niistä lähtökohdista, joissa ei olla synnytty polkujuoksulenkkarit jalassa ja käsipainot kädessä. Vieraan kanssa jutellaan mm. miksi me ihmiset olemme nykyään fyysisesti huonossa kunnossa ja mitä sille voisi tehdä? Miksi me usein tiedämme paljonkin mitä tulisi tehdä mutta konkreettista tekemistä syntyy varsin vähän? Millaisilla muutoksilla syntyy dominoefekti, jonka avulla muutos aktiiviliikkujaksi syntyy helpommin? Jokainen on aktiiviliikkuja 2-3 viikkoa, millä saadaan ylläpidettyä jatkuvuus? Millaisia ajatuksia jakson vieraalla on ajatuksesta, että tulee treenata silloinkin kun ei huvita? Miten liikunnasta tehdään hauska harrastus ja miten lopulta voi juosta vaikka 300km? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii ultrajuoksija ja triatleetti Olli Kopakkala.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiOlli Kopakkala- Kirja: https://basambooks.fi/sivu/tuote/voimaa-ja-kestavyytta-laiskalle-ihmiselle/5370308- IG: https://www.instagram.com/timore88/- Youtube: https://www.youtube.com/@timore88/

Millaista on elää huonon vanhemmuuden varjossa – sellaisen, jossa vanhempi ei ole koskaan täysin kasvanut aikuiseksi? Jokainen meistä kaipaa hyväksyntää, nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Kun tätä ei lapsuudessa saa, kohtaamattomuuden kipu voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Siksi on tärkeää tunnistaa, mitä on elää kypsymättömän vanhemman varjossa ja löytää keinoja katkaista tuo kierre.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita. Katja on kirjoittanut kirjan Sairas perhe – kun vanhempi ei kasva aikuiseksi (Duodecim, 2025).Nina ja Katja keskustelevat kypsymättömästä vanhemmuudesta, sen vaikutuksista aikuisuuteen ja keinoista vahvistaa sisäistä turvaa sekä katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä turvattomuuden kierre.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä tarkoitetaan kypsymättömällä vanhemmuudella? - Millaisissa muodoissa vanhemman kypsymättömyys voi näyttäytyä? - Miten aikuinen lapsi voi oppia tunnistamaan, mitkä tunteet ovat omia ja mitkä peräisin vanhemmalta? - Miten aikuisena vahvistaa sisäistä turvantunnetta ja katkaista vanhemmilta siirtyneen turvattomuuden?Lisätietoja:Katja Myllyviidan verkkosivut.Katja Myllyviita Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.Täältä voit tilata Katja Myllyviidan kirjan: Sairas perhe – kun vanhempi ei kasva aikuiseksi (Duodecim, 2025).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tässä jaksossa minulla vieraana suomenopettaja Anna Lindgren. Kysyin Annalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten innostuit Japanista ja japanin kielestä? 3. Millaista oli opiskella japania Helsingissä? 4. Mikä on japanin kielessä helppoa ja vaikeaa? 5. Oletko asunut Japanissa? 6. Mitä teit siellä? 7. Millaista sisältöä teet Instagramiin? 8. Mitä haluaisit kertoa suomalaisille Japanista? 9. Mitä japanilaisia tapoja haluaisit tuoda Suomeen? 10. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Annan tilejä sosiaalisessa mediassa: - Instagram: https://www.instagram.com/finlandtraveltips/ - Tiktok: https://www.tiktok.com/@finlandtraveltips - Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC6SY2QKJjsCRuzWUgQ9w3Ww - Annan japaninkielinen blogi Suomesta: http://blog.livedoor.jp/finrandonikite/ - Annan suomenkielinen blogi Japanista: https://japaninmatkaaja.wordpress.com/

Tässä Q&A-jaksossa mennään suoraan asiaan – luvassa on rehellistä puhetta ja totuuspommeja, jotka voivat herätellä enemmän kuin haluaisit myöntää. Vastaan kuulijoiden kysymyksiin kuten:✨ Miten voittaa ujous?✨ Kuinka manifestoida unelmien mies ja parisuhde?✨ Riittääkö 3200 euron tulot provaidaukseen?✨ Mitkä ovat green flagit miehen deittiprofiilissa?✨ Onko soulmate oikeasti olemassa?✨ Miten lopettaa oman energian tuhlaaminen ajatuksiin miehestä, joka loukkasi ja teki väärin?...ja paljon muuta!Dating Blueprint for Queens Early Bird-hinnalla myynnissä nyt: https://www.youngmsrobinson.com/datingblueprintforqueensTilaa podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/dearladiesfinland/subscribeInstagram: https://www.instagram.com/dearladiesfinland/https://www.instagram.com/iamsaragrady/

Himocastin seitsemäs tuleminen on täällä! Pienen tauon jälkeen Jennillä ja Joonaksella on uusia kuulumisia jaettavana. Janakka on sinkku kun Himocastia tehdään. Joonaksen uunituore Penisyklopedia -kirja on ilmestynyt! Ja kaikkea mahdollista on ollut ilmoilla. Kermavaahdosta suruun. Jaksossa sukelletaan suuseksin iloihin. Mitä historiankirjat meille aiheesta opettavat? Miten tähän kaikkeen liittyy uskomukset tonnikalan hajusta? Mistä ime munaa sanonta tulee? Kuka on Yhdysvaltain tunnetuin lutkuttaja? Onko suuseksissä antaja ja vastaanottaja? Mikä yhteys on suuseksillä ja Bohemian Rhapsodylla? Suuseksisuojat pääsevät myös jaksossa testiin! Ja muista: Tieto on nautintoa. Seuraa Himocastia Instagramissa @himocast ja jatketaan keskustelua siellä!

Tähän jaksoon sain vieraaksi vanhan liiton hyvinvointivaikuttajan, jonka postauksia olen fanittanut pitkään ja usein. Käymme läpi hyväntahtoisessa old school -hengessä nykyajan hyvinvointiskeneä, somekeskustelua ja ihmisten erilaisia ajattelumalleja itsestään huolehtimiseen liittyen. Onko hyvinvoinnista tullut vähän liian vakavamielistä, monimutkaista ja vaikeaa? Voiko armollisuudesta tulla joskus myös ongelma? Miten tulisi suhtautua itsekurin ja armollisuuden tasapainoon? Kannattaako hyvinvointia joskus myös hieman "suorittaa"? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Kukka Laakson kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKukka Laakso- IG: https://www.instagram.com/kukkalaakso/- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=a07293503de4458e- Verkkokauppa: https://alku.fi/

Uuden Arkkitehtuuri- ja Designmuseon suunnittelukilpailun voitti museoarkkitehtuuristaan tunnettu helsinkiläistoimisto JKMM ja avajaisia on tarkoitus viettää Makasiinirannassa vuonna 2030. Uutta museota johtaa aikaisemmin mm. EMMA-museonkin johtajana tunnettu Pilvi Kalhama. Oliko JKMM:n Kumma-niminen ehdotus hänenkin suosikkinsa? Miten museon toiminta muuttuu uuden rakennuksen myötä? Mikä on Kalhaman oma museosuosikki maailmalla? Millainen on tulevaisuuden museo?

Tässä jaksossa keskustellaan monen arvostamani ammattilaisen suositteleman vieraan kanssa turvan kokemuksesta. Käymme läpi mm. mitä turvan kokemus tarkoittaa ja miltä se tuntuu? Mitä käy jos sen menettää ja mitä hyötyy kun sen saa kokea? Miten jännittäminen, uskallus ja epävarmuus liittyvät turvaan? Miten turvan kokemus useimmiten järkkyy ihmisillä? Onko turvan kokemus vain kehoon tai mieleen kytköksissä, vai molempiin? Millaisilla harjoituksilla turvan kokemusta ja keho-mieli -yhteyttä voi lisätä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä käydään läpi yhdessä kognitiivinen lyhyterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja vireysvalmentaja Riina Järvisen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiRiina Järvinen- IG: https://www.instagram.com/riinajarvinenterapia/- Kotisivu: https://riinajarvinen.fi/- Elokuva: https://riinajarvinen.fi/elokuva

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Vuonna 2025 tämä teema on yllättävän ajankohtainen ja relevantti: Nainen toimitusjohtajana on edelleen harvinaisuus. Tässä jaksossa Taneli Rantalan vieraana Columbia Roadin toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Rotinen jakaa näkemyksiään ja kokemuksiaan naisten vähäisyydestä toimitusjohtajan roolissa, urapolustaan ja modernista työelämästä. Miten nainen pääsee toimitusjohtajaksi, miksi heitä on edelleen niin vähän ja miten tilanne muutetaan?Keskustelu käsittelee myös naisten kohtaamia haasteita, yhteisöohjautuvaa johtajuutta ja henkilökohtaista elämän tasapainottelua. Sukella mukaan inspiroivaan keskusteluun ja opi lisää siitä, miten voimme edistää tasa-arvon kehittymistä työelämässä.Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi