Podcasts about miten

Miten usein kavereiden kanssa pitää nähdä livenä, entä pitääkö kavereiden kanssa soittaa kuulumiset puhelimitse? Pinja kertoo tarvitsevansa live kontaktin ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja avaa snäpit 2 vuorokauden viiveellä sekä inhoaa puheluita kun taas Iyad soittaa ystävät läpi viikottain. Kahelit keskustelevat kaverisuhteista ja niiden ylläpitämisestä. Kysymys myös kuuluu, saako kumppanille kertoa kaverin salaisuudet?Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast.Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat.Uusi jakso torstaisin klo 7:00!Seuraa meitä:Instagram⁠⁠https://www.instagram.com/kaheliofficial/⁠⁠TikTok⁠⁠https://www.tiktok.com/@kaheliofficial⁠⁠

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Samuel Davidkin.Samuel Davidkin (s. 1983) on helsinkiläinen kirjailija, joka tunnetaan dekkaritrilogiastaan Esikoisten lunastus (2016), Sodomasta pohjoiseen (2017) ja Rautakupoli (2019). Aloitimme pohtimalla Davidkinin juutalaisen suvun tarinaa. Miten ja milloin hänen esivanhempansa päätyivät Suomeen? Entä miten sukujuuret ja juutalaisuus näkyvät Davidkinin kirjoissa?Davidkinin uusin teos on trilleri Hippokrateen vala (2026), jossa liikutaan geenilääketieteen maailmassa. Kuinka kova hinta voidaan maksaa uudesta lääkkeestä, joka voi pelastaa valtavasti ihmishenkiä? Pyhittääkö tarkoitus keinot?Lopuksi puhuimme vielä antisemitismistä, joka on lisääntynyt kaikkialla maailmassa viime vuosina voimakkaasti. Näkyykö tämä myös Suomessa?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  173. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka kertoo uudesta kirjastaan Kaksi askelta kaipuuseen (2026, Vinha). Kirjassa nelikymppinen Oona ja aviomies Samuel muuttavat Suomesta Samuelin kotiseudulle Pariisin lähistölle. Mikä sai Annelin kirjoittamaan tämän kirjan juuri nyt? Mitkä ovat kirjan keskeiset teemat ja kenelle se on suunnattu? Miten Annelin oma tausta näkyy kirjassa? Millainen oli kirjoitusprosessi? Miten Anneli päättää, mitä jättää kertomatta? Millaista palautetta kirjailija on saanut lukijoilta? Miten ranskalainen kulttuuri on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen?   Anneli on vieraillut myös jaksossa #111. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Jakso 284. MUSAMUSA saa vieraakseen pitkän linjan musiikkitoimittaja Laura Vähähyypän, joka on suurelle yleisölle tuttu ainakin Radio Rockilta. Miten Lauran ura radiossa on rakentunut, ja miltä hänen mielestään musiikkijournalismin tulevaisuus näyttää? Miltä hänen näkökulmastaan suomalainen raskas musiikki kuulostaa nykyään?

Ehtoollisjumalanpalvelus 13.9.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Hengellisen väkivallan ehkäiseminen seurakunnassa edellyttää turvallisen, avoimen ja tervehenkisen toimintakulttuurin rakentamista. Heikompien suojeleminen: Keskeneräisiä ja rikkinäisiä ihmisiä tulee tukea ja kantaa, ja virheisiin langenneita tulee ohjata aina lempeydellä ja sävyisyydellä heitä hylkäämättä. Raamatun vastuullinen käyttäminen: Raamattua ei saa käyttää ihmisten pelottelemiseen, syyllistämiseen tai hallitsemiseen, sillä kestävät tulokset syntyvät ainoastaan rakkaudesta ja vapaaehtoisuudesta. Ylilyöntien välttäminen: Hengellisessä toiminnassa tulee säilyttää terve ymmärrys ja välttää sairaiden syyllistämistä, katteettomia ennustuksia sekä pahohenkien aiheetonta ajamista uskovista. Avoimuuden ja arvioinnin salliminen: Terveessä yhteisössä saa kyseenalaistaa, pyytää perusteluja, olla eri mieltä ja arvioida toimintaa ilman leimautumisen pelkoa. Kontrollista ja eristämisestä luopuminen: Ihmisten henkilökohtaista elämää tai seurakuntayhteyksiä ei tule rajoittaa tai ohjailla.

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään tänään 10.9.Tuoreen Mielen puolikkaat -jakson vieraana on Poliisiammattikorkeakoulun vuorovaikutuksen lehtori Peter Liski.Häneltä ilmestyi keväällä kirja ”Poliisineuvottelijat”, joka kuvaa taktista neuvottelua: sitä, miten poliisit pyrkivät rauhoittamaan vaarallisia kriisitilanteita keskustelemalla. Yksi tyypillinen tilanne on itsetuhoisen ihmisen kohtaaminen.Millä tavoilla itsetuhoisuus näkyy poliisin tehtävissä? Entä millainen merkitys psykologisella ymmärryksellä on poliisin työssä?

Gorilla Capitalin perustaja Petri Lehmuskoski kertoo, miksi product–market fit on hänen mielestään käyttökelvoton termi ja mitä hän tarjoaa sen tilalle. Hänen kirjansa jakaa yrityksen onnistumisen neljään mitattavaan todistuspinoon. Ensimmäiset niistä ovat ostajan todistus ja arvon todistus, joissa huomioidaan myös asiakkaalle ostamisesta syntyvä vaiva ja kustannus.Keskustelussa kulkee mukana runkonopeuden käsite eli se, ettei lisäraha nosta vauhtia jos runko ei sitä kestä, ja tyypilliset virheet joissa skaalataan ennen kuin ostaja on tunnistettu. Lehmuskoski arvioi myös, miten tekoäly kuluttaa saavutettua näyttöä yhä nopeammin ja siirtää kilpailuedun sinne, missä ihminen tunnistaa heikon signaalin. Lopuksi puhutaan exitin rakentamisesta jo perustamishetkestä alkaen sekä kamelin ja yksisarvisen erosta sijoitusstrategiana.00:00 Vieras esittäytyy ja Gorilla Capitalin kolmosrahasto01:09 Kirja enemmän arpia kuin pokaaleja01:51 Product market fit on määrittelemätön termi02:53 Neljä todistuspinoa fit-pinon tilalle04:15 Ostajan todistus ja arvon todistus erikseen04:48 Ostajan on laitettava jotain peliin05:56 Käyttäjä ei tee taloudellista päätöstä06:20 Ostosuppilo teatterina07:35 Asiakkaan piilokulut ja vaihtokustannukset08:23 Miksi isot järjestelmähankkeet epäonnistuvat09:18 SaaS ja käyttöönoton kitka10:29 Mittaaminen tekee kehityksestä silmukan10:50 Todistusaineisto kuluu ajan myötä11:14 Autovex esimerkkinä aidosta tuskasta12:03 Skaalautuminen ja ulkomainen ostaja12:36 Exit ei tapahdu sattumalta13:08 Skaalausvaihe tehokkuusmittarina14:18 Väärään suuntaan liian pitkään14:38 Rahan heittäminen väärään paradigmaan15:17 Sijoittajan neuvo väärässä vaiheessa15:46 Runkonopeus veneen vertauksena16:53 Firman runkonopeus perustajien tulona17:42 Myyjien palkkaaminen ilman näyttöä18:16 Perustajatiimin kemia osana runkonopeutta19:20 Miksi oikeat päätökset tulevat liian aikaisin20:24 Näyttö ennen peruuttamattomia päätöksiä21:01 Tiedostetut vedonlyönnit21:36 Ostajan ja arvon todistuksen sykli22:20 Liikevaihto huonona mittarina23:46 Kasvu ja skaalautuminen eivät ole sama asia24:45 Milloin exitiä pitää alkaa miettiä25:29 Amatöörikäsitykset exitistä ja unelmaostajasta26:22 Hyödyllinen vai välttämätön yritys27:36 Todistuspino hallituksen työkaluna28:43 Mikromanageerauksen riski29:42 Hallituksen, omistajan ja johdon suhde30:57 Yhteinen kieli perustajan ja sijoittajan välillä32:32 Startupin vuosikello33:00 Miten enkeli arvioi yritystä ilman näyttöä33:55 Milloin raha auttaa ja milloin ei34:49 Näyttö kuluu ja maailma muuttuu35:52 Riskin ottaminen kilpailuympäristössä36:16 Miksi asiakashaastattelut eivät riitä37:08 Podcastin ansaintamalli esimerkkinä39:24 Tekoälyhuijaukset sijoittajamateriaaleissa39:59 Prototyypin rakentaminen ei ole enää portti40:21 Asiakas voi korvata tuotteen itse41:09 Mitä perustaja ei saa ulkoistaa41:30 Myyjä kysyy vain sen minkä osaa kysyä42:09 Epäreilu etu tulee ostajakokemuksesta44:23 Investointipankkiirin todellinen kipupiste46:25 Saavutukset kuluvat ja niihin pitää palata47:21 Toptronics ja Grand Theft Auton myynti48:09 Hinnankorotus todistetulla arvolla49:00 Tekoäly kiertää ostajan todistuksen50:12 Ihmistyön korvaamisen helppous50:49 Mitä tekoäly ei vielä tunnista51:49 Sopiiko kehikko palveluihin ja tuotteisiin53:53 Mikään saavutettu ei ole pysyvää55:18 Sitä saa mitä mittaa56:33 Hajautus enkelisijoittamisessa57:34 Kameli ja yksisarvinen59:23 Realistinen valuaatio tuoton ehtona1:00:11 Arvet ja pokaalit kirjan tarinoina1:02:07 Itsensä keksiminen uudestaanSisäpiirissä puhutaan Grand Theft Auto VI:stä – ensimmäisestä GTA I:n jälkeen, jota Petri ei ole ollut myymässä.

Miten tunnistaa erilaiset ajatukset ja käyttäytymismallit, jotka syövyttävät vuorovaikutustamme läheistemme kanssa?Jaksossa keskustelemme yleisistä, parisuhteita ja muitakin haavoittuvaisia suhteita nakertavista psykologisista ansoista. Kuinka vaikuttaa hankaliin käyttäytymisen kierteisiin?Arto Pietikäinen on psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Hän Suomen johtavia hyväksymis- ja omistautumisterapia-asiantuntijoita, ja on toiminut alan pioneerina maassamme, kirjoittaen ammattilaiskirjallisuutta suurelle yleisölle.Kuuntele lisää Artoa aiemmista jaksoistamme #17, #55 ja #70.

Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Mandatumin kanssa.Herrasmieshakkerit vierailee Mandatumin pääkonttorilla, jossa vieraaksi saapuu Mandatumin varainhoitoliiketoiminnan johtaja Janne Sarvikivi, sillä hän tietää varainhoidosta kaiken tietämisen arvoisen.Mitä tapahtuu, kun varallisuus kasvaa äkillisesti yrityskaupan, kryptovaluuttojen tai perinnön seurauksena? Miksi vastarikastunut tekee helposti huonoimmat päätöksensä heti alussa? Miten ammattimainen varainhoitaja auttaa pitämään pään kylmänä, ja miksi vero- ja perintösuunnittelu kannattaa aloittaa ennen kuin virheet ovat peruuttamattomia?Lisäksi Mikko ja Tomi käyvät läpi, miten varallisuus kasvattaa henkilökohtaista hyökkäyspinta-alaa ja miten siihen varaudutaan. Käsittelyssä ovat erilliset laitteet pankkiasiointiin, pääsyavaimet, tietovuotojen seuranta sekä perheen kesken sovittavat turvasanat deepfake-huijausten varalle.Lisätietoja Mandatum.fiJakson lähdeluettelobadrap.io

Jakson keskiössä on keskustella, minkälaista on opettaa historiaa sekä miten historian opiskelu on muuttunut yläkouluissa ja lukioissa viime vuosien aikana. Mikä merkitys historiataidoilla ja niiden opettamisella on lapsille ja nuorille? Miten opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset muokkaavat sitä, miten lapset ja nuoret ymmärtävät menneisyyttä? Entä mitä aiheita ja näkökulmia olisi relevanttia opettaa lisää kouluissa? Miten historiaa oppii ja ovatko nuoret yhä kiinnostuneita oppimaan historiasta? Jakson vieraina ovat historian ja yhteiskuntaopin lehtori Eero Kitunen Haukilahden lukiosta Espoosta sekä historian ja yhteiskuntaopin lehtori sekä opetusharjoittelun ohjaaja Marjo Sassali Jyväskylän normaalikoulusta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Historian Ystäväin Liiton (HYL) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #152 Historian opettamisen ja oppimisen merkityksestä →

Miten reagoisit, jos kuulisit, että joukko äärioikeistolaisia nuoria olisi siepannut presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa? Vastaavaa on tapahtunut Suomen historiassa: vuonna 1930 Suomen ensimmäisen presidentti – jo eläkkeellä oleva K. J. Ståhlberg – muilutettiin. Hänen vaimonsa Ester Ståhlberg ei suostunut jättämään miestään van änkesi mukaan muiluttajien autoon. Vieläkään ei tiedetä, mikä presidentin kyydityksessä oli totta ja mikä tarua. Ohjaaja / käsikirjoittaja Samuli Valkama on tarttunut aiheeseen Presidentin kyyditys – elokuvassaan. Elokuva herättää monia kysymyksiä, mm. kuinka lähellä oli vallankaappaus vuonna 1930, mihin muiluttajat pyrkivät ja kuinka merkittävä hetki kyyditys oli suomalaisen demokratian kannalta? Haastateltavina ovat elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Samuli Valkama, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Marjaliisa Hentilä (joka on yhdessä miehensä Seppo Hentilän kanssa kirjoittanut Ståhlbergien elämäkerran) ja elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren sekä palkittu historiantutkija Lasse Laaksonen, joka on dosentti kolmessa eri yliopistossa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Pienryhmäkysymykset: Jumala lahjoittaa meille elämän, jokaisen henkäyksen ja hetken. Rakastava Jumala kutsuu meitä lahjoittamaan taloudellisista varoistamme. Lahjoittaminen on kuin perunoiden istuttamista, yksi siemenperuna tuottaa jopa kilon perunoita. 1. Mitä ajatuksia tämän sunnuntain raamatun tekstit herättävät? 2. Millaisia ajatuksia syntyy siitä, että Jeesus ja Raamattu yleensäkin puhuu paljon rahasta ja omaisuudesta? Millaista puhetta rahasta olet kuullut seurakunnassa? Miten mielestäsi rahasta pitäisi tai ei pitäisi puhua kirkossa? 3. Paavalin mukaan lahjoittamalla "tunnustatte uskonne Kristuksen ilosanomaan ja todistatte olevanne sille kuuliaisia." (2.Kor. 9:13) Millaisia mietteitä tästä herää? 4. Millaisia kokemuksia sinulla on lahjoittamisesta seurakunnan työhön? Millaisia ajatuksia säännöllinen lahjoittaminen herättää sinussa? Haluaisitko pohtia Verkoston säännölliseksi lahjoittajaksi lähtemistä? Mikäli jo lahjoitat, haluatko pohtia summaa, jolla istuttaa perunoita, kuten puheessa Panu vertasi lahjoittamista? 5. Bonuskyssäri: Verkoston syksy on alkanut seurakunnan neljällä pyörällä: Kutsu, rukoile, palvele, lahjoita. Onko jostain puheesta tai teemasta noussut erityinen löytö, sinua siunannut tai haastanut asia? Voisitko jakaa sen? Ps. Jos et ole kaikkia puheita kuullut, ne kannattaa käydä kuuntelemassa. - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Ilmastonmuutos mullistaa pian elämän maapallolla. Mitä muutos merkitsee itseymmärryksellemme, maailmankuvillemme ja millainen on demokratian tulevaisuus? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiologi, tietokirjailija ja poliitikko Anna Kontula ja toimittaja Matti Mörttinen. Anna Kontulan uusi kirja "Miten ajattelemme kun maailma loppuu?" käsittelee maailmankuvien murrosta. Mörttinen on "Jäähyväiset demokratialle" -teoksen toinen kirjoittaja. Toimittajana on Jonni Roos.

Velka kasvaa, korkokulut kasvavat ja rahat meinaavat loppua. Valtionlainojen korot nousevat viikko viikolta korkeammalle samalla, kun valtiot Suomesta Saksaan ja Yhdysvalloista Japaniin velkaantuvat hurjaa vauhtia.HS:n taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste kertoo, miksi korot ovat nousussa ja miten huolissaan ilmiöstä pitää olla. Miten suuren maailman korkomyllerrys päätyy lopulta suomalaisen asuntovelallisen ongelmaksi?Studiossa Juha-Pekan kanssa toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Mikko Peura.

EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra lupasi joustoa Suomen metsien hiilinielulaskentaan. Muutos voisi säästää Suomelta miljardiluokan kustannukset. Aiheesta keskustelemassa europarlamentaarikot Maria Ohisalo (Vihr.) ja Eero Heinäluoma (SDP), sekä kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (Kok.). Tanska varoitti Venäjän suunnittelevan sabotaasia Tanskan puolustusteollisuuteen. Miten Tanskassa varaudutaan Venäjän toimintaan? Kööpenhaminasta raportoi Tanskan toimittaja Karoliina Kantola. Moni meistä arvostaa suomalaista ruokaa ja haluaa sitä myös kuluttajana ostaa. Ruoan alkuperä voi kuitenkin hämärtyä tuotepakkausten herättämien mielikuvien takia ja joskus kotimaiseksi luultu tuote ei olekaan kotimainen. Miten suosia aidosti suomalaista ruokaa? Haastattelussa toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistys ry:stä. Tänään vietetään suomalaisen ruoan päivää. Millä tolalla on suomalaisen ruoan maine ja mitä oikeastaan edes on suomalainen ruoka? Asiaa pohtivat keittiömestari Petteri Luoto ja ruokakulttuurin professori Taru Lindblom Helsingin yliopistosta. Yleisradio täyttää ensi viikolla sata vuotta. Juhlat huipentuvat huomenna lauantaina Helsingin areenalla järjestettävään juhlaan. Toimittajamme Lauri Miettinen seuraa paikan päällä valmistautumista juhliin. Hänen haastateltavanaan on kapellimestari Eero Lehtimäki, joka johtaa Ylen juhlassa Radion sinfoniaorkesteria.

Kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä ruotivat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen sekä toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen. Toimittajana on Jonni Roos. Ohjelman ensimmäinen keskustelu pureutuu julkisen kiusaamisen ja sananvapauden rajapintaan. Tubettaja Dani Söderblomin videot, joissa sivullisia höynäytetään ja nolataan, ovat herättäneet laajaa keskustelua niin mediassa kuin viranomaisissa. Poliisi ei ole katsonut videoiden olevan lainvastaisia, mutta tietosuojavaltuutettu selvittää nyt, ovatko tunnistettavien ihmisten oikeudet riittävästi suojattuja. Pohditaan myös katsojien ja somealustojen vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä: missä kulkee sananvapauden raja ja millainen lainsuoja tulisi olla kiusaamista vastaan? Toisena aiheena käsitellään palkka-avoimuutta, jonka pariin EU:n uusi direktiivi ohjaa. Suomessa palkkaerot hyväksytään usein osaamisen ja ahkeruuden perusteella, mutta tuloerojen kasvu huolestuttaa yhä monia. Keskustelussa pohditaan palkkasalailun juuria, miksi työkaverin palkan uteleminen on ollut tabu. Miten avoimuus vaikuttaisi työyhteisöihin? Kolmas keskustelu käsittelee Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän sairaala-alueen tilannetta. Alueen kunnostus vaatii mittavia investointeja, mutta arvokkaan historiamiljöön tulevaisuudesta vallitsee erimielisyyttä. Kysytään, millä tavoin rakennusperintö tulisi säilyttää, kenen käyttöön. Miksi yrittäjien tulo rapistuvalle arvoalueelle herättää vastustusta? Lisäksi ohjelmassa pohditaan Aku Ankan merkitystä suomalaisille 75-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä sekä luontouutisoinnin sävyä: miksi positiiviset luontokokemukset jäävät usein negatiivisten uutisten varjoon. Miten vaaroilla ja uhkilla uutisointi vaikuttaa luontosuhteeseemme?

Liikkuvuus | venyttely | notkeus | Mitä on näyttöön pohjautuva liikkuvuusharjoittelu? Milloin kuntoilija tai urheilija tarvitsee erillistä liikkuvuusharjoittelua? Miten ja milloin toteuttaa liikkuvuusharjoittelua tehokkaasti?  Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on taas todella tuhti paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.  Liikuntalabran podcastissa vieraana on fysiikkavalmentaja Henri Hänninen, jonka kanssa keskustellaan näyttöön pohjautuvasta liikkuvuusharjoittelusta.  Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta liikkuvuusharjoittelusta, et voi jättää tätä podcastia väliin.   Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠ 

Viestikyyhkyjen kyky suunnistaa kotiin on hämmästyttänyt ihmisiä jo vuosituhansien ajan. Mutta miltä tuntuu nähdä kyyhkyn palaavan kotilakkaan? Kuinka kyyhkyjä koulutetaan? Miten hyvin ne oppii tuntemaan? Entä kiintyvätkö kyyhkyt ihmisiin? Minna Pyykkö kävi Säynätsalossa juttelemassa Tuija, Kari ja Kiia Ylösen kanssa heidän viestikyyhkyvuosistaan. Mukana muistelemassa on myös Tuijan sisko Sari Viren.

Fundcon partneri Saku Sairanen avaa pääomasijoittamisen viime vuosien suurinta käännettä, jossa listaamattomien rahastojen tuotot ovat pudonneet pörssi-indeksin alle vielä muutama vuosi sitten nähdyn ylivoiman jälkeen. Jakso käy läpi miksi arvostukset nousivat kuplaan vuonna 2021, miten korkojen nousu romahdutti velkavivulla rakennettuja tuottoja ja millä keinoin evergreen-rahastot ja niin sanotut secondary-markkinat ovat alkaneet muuttaa koko toimialan pelisääntöjä. Sairanen kertoo suoraan myös alan kyseenalaisista markkinointikeinoista, joilla epälikvidien osuuksien arvoa voidaan kaunistella tuoreille sijoittajille. Mukana on konkreettisia case-esimerkkejä sekä onnistuneista että epäonnistuneista sijoituksista ja katsaus siihen, miten tekoälybuumi mullistaa yritysten arvostuksia. Lopuksi Sairanen avaa Fundcon oman Suomi-rahaston logiikkaa ja vertailee sen mallia kilpailevaan AlterInvest-ratkaisuun.00:00 Milloin pääomasijoittaminen kannattaa ja milloin ei00:39 Private equity -tuotot kääntyivät S&P 500:aa heikommiksi02:13 Miten epälikvidejä sijoituksia siirrettiin pienemmille sijoittajille?02:56 Vieraana Fundcon partneri Saku Sairanen03:16 Amerikkalainen private equity -myytti puretaan03:56 Private equity: tuote, hajautus vai paperiraha?04:12 Likviditeettiero indeksin ja pääomasijoituksen välillä05:53 Kuka on Saku Sairanen ja mikä on Fundco?07:03 Fundcon liiketoimintamalli ja due diligence -prosessi08:01 Historiallinen tuotto ei takaa tulevaa tuottoa09:11 Miksi paras kumppani valitaan halvemmallakin hinnalla?10:14 Velkavipu selittää osan private equityn tuotoista12:02 Secondary-markkina ja evergreen-rahastot esittelyssä12:32 LP-led secondary: rahasto-osuuden myynti eteenpäin13:35 GP-led secondary ja continuation fund selitettynä15:03 Sakun kritiikki: vuoden 2021 ”toxic waste” muuttui kruununjalokiviksi17:02 Miten continuation fund -kauppa käytännössä toteutetaan?18:03 Evergreen-rahastot siirtyivät infrasta private equityyn20:05 Sakun kritiikki: ”osta 80:llä, kirjaa 100:aan”21:10 Riski: rahavirta kääntyy ja lunastuksia rajoitetaan23:45 Kimi Räikkönen -esimerkki: 53 prosentin tuottoharjoitus27:05 Case: Bain Capital ja muistikorttivalmistajan menestys29:27 Case: Medallia, PIK-laina ja Blackstonen pelastus33:07 Tekoälybuumi mullistaa SaaS-yhtiöiden arvostukset34:04 Miksi hyvä manageri hyötyy markkinamurroksesta?35:29 Suurten PE-talojen data- ja verkostoedut37:02 Yhteisyritykset Googlen ja OpenAI:n kanssa40:46 Miten Fundco valitsee ja analysoi rahastoja?43:12 Fundcon oma track record on vielä rakentumassa46:04 Kenelle pääomasijoittaminen sopii?48:52 Fundcon Suomi-rahaston tausta ja idea50:00 Suomi-rahaston rakenne: VC-rahastot ja suorat sijoitukset53:42 Suomen eläkepääoman pako ulkomaille56:18 Fundcon palkkiomalli on läpinäkyvä59:34 Fundcon mallin vertailu AlterInvestiin ja Hamilton Laneen1:02:10 Lopetus ja kiitokset katsojille

Miltä politiikan voimasuhteet näyttävät budjettiriihen jälkeen? Asiaa arvioi tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta. Pankit julkaisevat talousennusteitaan. Onko suomalaisilla kuluttajilla aihetta juhlaan vai suruun? Aiheesta keskustelemassa pääekonomisti Minna Kuusisto Danske Bankista ja ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta. Saksa syyttää Venäjää drooni-iskun yrityksestä Leipzigin lentokentällä. Onko Venäjä kiihdyttämässä hybridisodankäyntiään Euroopassa? Keskustelemassa työelämäprofessori Hanna Smith Vaasan yliopistosta. Studiossa myös Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo.

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee Kirkkonummen Saltfjärdeniltä. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Luonnontieteellisen keskumuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Olli Koski / Yle

Hallituspuolueet pääsivät eilen sopuun ensi vuoden talousarvioesityksestä. Mitä viimeinen budjetti kansalle tarjoaa ja miten hallitus on onnistunut vaativassa tehtävässään tasapainoittaa Suomen taloutta? Aiheesta keskustelemassa taloustieteen professori Johanna Wallenius Tukholman kauppakorkeakoulusta ja pääekonomisti Mauri Kotamäki Finnverasta. Etäyhteydellä haastateltavana yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta. Viron parlamentti valitsee tänään maalle uuden presidentin. Äänestyksen ainoa ehdokas on 51-vuotias oikeuskansleri Ülle Madise, jota pidetään selvänä suosikkina presidentti Alar Karisin seuraajaksi. Tallinnassa vaalia seuraa Viron-toimittajamme Rain Kooli. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Suomessa laajemmalle kuin alun perin arvioitiin. Miten taudin leviämistä pyritään nyt rajoittamaan ja mitä keinoja pitäisi vielä ottaa käyttöön. Studiossa emerprofessori Mari Heinonen Helsingin yliopistosta. Etähaastattelussa yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmöihin varautuminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kuopion Savilahdessa järjestetään laaja väestönsuojeluharjoitus, jossa Pohjois-Savoa vaivaavat useat kuvitteelliset ja samanaikaiset sään ääri-ilmiöt. Harjoituspaikalla on Savonia ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Satu Heikkilä ja Seppo Kivimäki.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 172. jaksossa Johanna kertoo uudesta tiedekirjastaan Im/politeness and Interculturality: Multimodal Interactions between Finnish and French Speakers (2026, Routledge Focus on Im/politeness). Haastattelijana toimii englannin ma. professori Minna Nevala (Helsingin yliopisto).  Tässä kirjassa tarkastelun kohteena ovat suomen- ja ranskankielisten osallistujien väliset vuorovaikutustilanteet ja näkökulmana on kohteliaisuus. Miksi Johanna halusi kirjoittaa kirjan kulttuurien välisestä kohteliaisuudesta? Miten kohteliaisuus voidaan määritellä? Millaisia etuja ja haasteita on videoaineiston tutkimuksessa? Miten kasvojen ja identiteetin käsitteet liittyvät kohteliaisuuteen? Millaisia tutkimustuloksia Johanna sai? Miten tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Payback Lahti ry:n puheenjohtaja Ville Rönkkö vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen juttusilla kertomassa tarkemmin yhdistyksen toiminnasta. Mistä kaikki alkoi ja miten toiminta on mahdollista? Miten avustusta voi hakea, entä voiko toimintaa tukea?Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Sara ja Esko menivät toden teolla metsään päivän Kuka puhuu -haasteessa. Miten tuottaja onnistui jäynäyttämään juontajia? Kuka puhuu? Kenen julkisuudesta tutun henkilön ääni tämä on? Sitä Esko ja Veronica arvuuttelevat Radio Novan Iltapäivässä ma - to klo 15 - kuuntele myös livenä Rayosta!

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Millaista on mielestäsi täydellinen rakkaus? 2. Kreikan kielen sana teleios tarkoittaa täydellisen lisäksi mm. kokonaista, ehjää, kypsää ja valmista. Miten nämä käännökset vaikuttavat näkemykseesi täydellisestä rakkaudesta? 3. Miksi rakkaus on niin tärkeää Jumalan valtakunnassa? 4. Onko sinun helpompaa palvella vai olla palveltavana? Miksi? Miten nämä voisivat olla tasapainossa? 5. Miten palveleminen rakentaa Jumalan valtakuntaa? 6. Miten voisit olla palvelemassa Jumalaa seuraavalla viikolla? - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Iran iski yöllä Yhdysvaltain sotilaskohteisiin Jordaniassa ja Arabiemiraateissa. Miten poikkeuksellisesta tilanteesta on kysymys? Haastattelussa on Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren. Droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä perusteellisesti, mutta muuttuuko suomalaisten varusmiesten koulutus riittävän nopeasti? Haastattelussa ovat MPK:n reserviläiskouluttaja Oscar Nissin ja kapteeni Ville Vapaaoksa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Lisäksi yhteys Karelia Stronghold -paikallispuolustusharjoitukseen. Haastattelussa on eversti, apulaiskomentaja Ari Määttä Karjalan prikaatista. Norjaan on julistettu maansuru kuningas Harald V:n kuoleman johdosta. Miten viikonloppu Norjassa on sujunut kuningashuoneen suurien muutosten ja surun keskellä? Haastattelussa on vt. asiainhoitaja Anniina Koivula-Olstad Suomen Norjan-suurlähetystöstä. Millainen on pohjoismaisten kuningashuoneiden merkitys tänä päivänä? Tilannetta ja muutosten tuulia pohtivat Helsingin yliopistosta Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tutkija Anu Lahtinen ja historian professori Henrik Meinander. Ylen globaalin etelän kirjeenvaihtaja Mikko Leppänen on matkustanut Nepaliin ja tutustunut Himalajan tulva-alueiden tilanteeseen. Miten pelastustoimet alueella etenevät? Juontajana on Seppo Kivimäki. Toimittajina ovat Seppo Kivimäki, Veera Nikkilä, Tommy Fränti, Mikko Leppänen ja Tiina Kokko. Tuottajana Raisa Pöllänen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Vielä elo-syyskuun vaihteessa saattaa vaikkapa omalla pihallaan nähdä pieniä jäniksen tai rusakon poikasia. Vaikka ne näyttävät yksinäisiltä ja hieman avuttomilta, niillä ei yleensä ole mitään hätää. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee Päivi Litmanen-Peitsalan pihalla Helsingissä tohtori Paavo Hellstedtin kanssa. Päivin puutarhassa elelee kolme pientä ja terhakkaa rusakon poikasta. Miten ne ovat elämänsä ensimmäisinä viikkoina pärjäilleet?

Uhriluku Himalajan alueen massiivisissa tulvissa kasvaa ja kateissa on edelleen satoja ihmisiä. Miten onnettomuus syntyi ja millainen avuntarve Nepalissa nyt on? Nepalin tilanteesta keskustelemassa kehittämispäällikkö Mikko Strahlendorff Ilmatieteenlaitokselta sekä Suomen Nepalin-suurlähettiläs Petri Puhakka ja SPR:n kansainvälisen avun päällikkö Marko Korhonen. Islannissa järjestetään lauantaina kansanäänestys EU-jäsenyysneuvotteluiden jatkamisesta. Islannin jäsenyysneuvottelut ovat olleet jäissä yli kymmenen vuotta. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen on Reykjavikissa seuraamassa äänestystä. Syksy on vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle kiireistä aikaa, kun verkosto auttaa poliisia marjametsään eksyneiden ihmisten löytämisessä. Mikä on verkoston laajempi merkitys viranomaisten apuna talouden kireässä tilanteessa. Studiossa valmiuden koordinaattori Minna Laihorinne ja vapaaehtoinen Juho Aarnio. Keskustelussa mukana etäyhteydellä komisario Aki Rantahuhta Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. Tällä viikolla on uutisoitu Kaakkois-Suomen poliisi tutkivan väärennettyjen alastonkuvien levittämistä. Epäilty on alaikäinen poika. Hän on levittänyt tekoälyllä väärennettyjä, niin sanottuja deepfake-kuvia jopa yli sadasta tytöstä. Miten nuorta uhria voisi tällaisessa tilanteessa auttaa? Toimittaja Ville Toijonen haastattelee toiminnanohjaaja Anni Skrikoa Etelä-Karjalan Rikosuhripäivystyksestä Venetsialaisia ja huvilakauden päättäjäisiä vietetään tulevana viikonloppuna. Mitä tulee huomioida, jos niiden aikana paukuttelee ilotulitteita? Haastateltavana pelastuspäällikkö Jouni Leppälä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajina Petteri Löppönen ja Rasmus Montonen. Toimittajina Lotta Lautala, Lasse Pyhtilä, Veera Pennanen ja Heta Ylitie.

Miten puut kasvavat paksuutta? Kuinka ne korjaavat runkoon tulleet haavat? Ja miten viestivät ilman kautta toisilleen? Minna Pyykkö kävi juttelemassa puiden salaisuuksista Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ari Pekka Mähösen ja Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Heidi Hellenin kanssa.

Perussuomalaiset ja kokoomus ajautuivat erikoiseen riitaan aikeista siirtää suojelupoliisi pois sisäministeriön ohjauksesta. Mistä kiistassa on kyse ja mikä on suojelupoliisin tulevaisuus? Miten on mahdollista, että tiedonkulku olisi kaatunut ”näppäilyvirheeseen”? Aiheesta on keskustelemassa kolme kansanedustajaa, kokoomuksesta Jarno Limnell sekä perussuomalaisista Vilhelm Junnila ja SDP:stä Mika Kari, jotka ovat eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseniä. Toimittajana on Antti Pilke.

Osa kirjailijoista on ollut pitkään tyytymättömiä tekijänoikeuskorvauksiinsa. Jotkut ovat olleet pettyneitä myös kustantajan “palveluihin”. Koska kirjailjoiden parannusehdotuksiin ei ole juuri reagoitu, osa on ottanut ohjat omiin käsiinsä, ja he ovat ryhtyneet kustantamaan kirjoja itse. Vuoden lopussa lanseerataan myös uusi digitaalisten kirjojen palvelu, joka on kirjailijoiden perustama. Kustannusmaailma elää murroksen aikaa. Miten ala sopeutuu muutokseen ja miltä tulevaisuus näyttää? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Kulttuuriykkösessä. Studiossa ovat kirjailija Nina Honkanen, kirjailija ja Äänel-digikirjapalvelun toimitusjohtaja Laura Lindstedt ja kustantaja, väitöskirjatutkija Minna Castrén. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Perinteisesti suomalaisten omaisuus on ollut pitkälti kiinni asunnossa. Epävarmuus on kuitenkin viivästyttänyt ensimmäisen asunnon hankintaa ja ensimmäiseksi asunnoksi saatetaankin ostaa kolmio. Miten asuntomarkkinat ja suhtautuminen omistusasumiseen ovat muuttuneet? Asumisesta keskustelemassa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ja rahoituksesta vastaava johtaja Laura Hakamies OP Pohjolasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuissa on eroja riippuen siitä missä päin Suomea asuu. Joillain alueilla asiakas voi saada laskuunsa alennusta tai se jätetään jopa perimättä kokonaan. Sosiaali- ja terveysjärjestojen kattojärjestö Soste selvitti hyvinvointialueiden käytäntöjä asiakasmaksujen suhteen. Haastateltavana edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti Sostesta. Ranskassa ollaan huolissaan Venäjän informaatiovaikuttamisesta ensi kevään presidentinvaaleissa. Venäjä on jo kohdistanut vaikuttamistaan presidenttiehdokkaisiin. Ranskassa suunnitellaan uutta lakia, joka tiukentaisi rangaistuksia disinformaation levittämisestä. Pariisista raportoi toimittaja Miina Väisänen. Korkeakoulut aloittavat lukuvuotensa. Miten tekoälyä käytetään opinnoissa ja miten sen vastuullista käyttöä opetetaan? Haastateltavina opiskelija Delila Belachen Helsingin yliopistosta ja yliopistonlehtori Päivi Kousa Jyväskylän yliopistosta. Itämeren tila herättää edelleen huolta. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Lisäksi huolta herättää mm. öljyonnettomuuden riski. Itämeren tilasta ja sen suojelusta keskustelemassa meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen säätiöstä. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajina Petteri Löppönen ja Rasmus Montonen. Toimittajina Lotta Lautala, Satu Heikkilä ja Tommy Fränti.

Alisuoriutumisen johtaminen on yksi esihenkilötyön vaativimmista osa-alueista. Miten alisuoriutuminen tunnistetaan, miten se otetaan puheeksi ja mitä esihenkilön kannattaa tehdä, kun työntekijän suoriutuminen ei vastaa odotuksia? Jakson vieraana on Liftedin kokenut valmentaja Anne Nahkala, joka auttaa työssään esihenkilöitä ja työyhteisöjä haastavien tilanteiden äärellä. Anne avaa, mistä alisuoriutumisessa oikeastaan on kysymys ja miksi sen puheeksi ottaminen vaatii erityisesti taitoa ja rohkeutta.Tarkastelussa on myös se, miten alisuoriutuminen erotetaan tilapäisestä suoritustason vaihtelusta ja miten uudet työelämän odotukset lisäävät painetta suoriutumiselle. Lisäksi esiin nousevat taustatekijät, kuten skeemat ja huijarisyndrooma, jotka voivat vaikuttaa siihen, miksi ihminen ei suoriudu odotetusti.Mitä alisuoriutuminen tekee ihmisen psyykelle? Ja miksi työyhteisöä ei lopulta pilaa alisuoriutuja, vaan esihenkilö, joka ei puutu tilanteeseen?0:00 Intro4:35 Onko alisuoriutumista enemmän kuin ennen?7:10 Mitä alisuoriutuminen oikeasti tarkoittaa ja miten sen määrittelee13:18 Milloin tilapäinen ailahtelu muuttuu alisuoriutumiseksi15:31 Esihenkilön tulee tuntea alaisensa sillä syy voi olla moninainen22:22 Pelko toisen reaktiosta 23:31 Annen oma kehitystarina ja coaching-koulutuksen vaikutus25:50 NVC-palautemalli41:20 Miten alisuoriutumisesta keskustellaan49:07 Alisuoriutujan psykologinen kuormitus ja mitä sille tapahtuu52:57 Esihenkilö pilaa työyhteisön ei alisuoriutuja58:31 Annen vinkit keskusteluunLifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Miten käy Juhanin, joka pääsee tällä kertaa kisaamaan? Helpolta kuulostaa, kunnes aivot menee ihan solmuun. Vastaa väärin -kisassa vastaillaan niin moneen kysymykseen väärin, kun 30 sekunnissa suinkin ehtii. Voittaja on se, joka saa eniten vääriä vastauksia. Kisan kuulet myös livenä Radio Novan Iltapäivässä ma-to aina klo 17 jälkeen.

Yhdysvallat ja Kanada ovat ajautuneet kovasanaiseen kauppasotaan, jossa uhkailut sinkoilevat. Miten tähän jouduttiin ja millaisia vaikutuksia tilanteella on? Tartumme myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa arkeen ja kysymme, kuinka vanhemmuuden ja koulun suhde voi. Kuulemme myös, kuinka taksiyrittäjät suhtautuvat Kelan kilpailutukseen sairausvakuutuksesta korvattavista taksimatkoista. Juontajana Anssi Väisänen. Toimittajina Ilmari Reunamäki, Tuukka Tervonen, Satu Heikkilä, Kalle Pallonen ja Sanna Savela. Tuottajana Petteri Löppönen.

Tässä jaksossa haastattelen psykologian tohtori Tomi Bergströmiä. Keskustelussa paneudumme mm. seuraaviin kysymyksiin:Miten dialoginen työskentelytapa muuttaa asiakkaan kohtaamisen terveydenhuollossa? Millaisia heikkouksia liittyy diagnoosikeskeiseen palvelujärjestelmäämme? Mitä tarkoittaa holistinen psykiatria?Irrottaudu diagnooseistasi ja avarra mielesi moniäänisyydelle, kun paneudumme Tomi Bergströmin kanssa avoimen dialogin mahdollisuuksiin!

In this episode, musician, kirtan leader, and bhakti artist Jordan Loder shares his journey through music and his exploration of sound as a pathway to connection, devotion, and spiritual practice. Jordan has an extensive musical background and spent years touring in supportive roles with artists including Deva Premal & Miten, Snatam Kaur, Ajeet, Simrit, and Adam Bauer, and performing alongside many others in the devotional music community. His experiences have shaped his understanding of music not simply as something to perform or listen to, but as a way of creating connection and shared experience. The conversation explores Jordan's musical journey and the experiences that transformed his relationship with sound, music, and spirit, as well as the traditions of bhakti and kirtan. Topics include the transformative power of singing together, the role of mantra and repetition, and what happens when we move from listening to music to actively creating sound with our own voices. Jordan also discusses making devotional music accessible to people from all backgrounds, lessons learned through years of traveling and leading sacred music experiences, his own spiritual practice, and the place of devotional music within the growing interest in sound, mindfulness, and healing. https://www.jordanloder.com/ https://www.youtube.com/@jordanloder https://www.instagram.com/jordanlodermusic/ https://www.facebook.com/jordanlodermusic Natalie Brown, host of Sounds Heal Podcast, founder of Sounds Heal Studio, Sound Healing Academy Lead Teacher for North America: http://www.soundshealstudio.com http://www.facebook.com/soundshealstudio http://www.instagram.com/nataliebrownsoundsheal http://www.youtube.com/soundshealstudio Email: soundshealstudio@gmail.com Music by Natalie Brown, Hope & Heart http://www.youtu.be/hZPx6zJX6yA

Antti Peltonen & Aleksi Tossavainen – Miksi toiset tekevät läpimurron ja toiset jäävät lähtöruutuun?Miksi yksi ihminen onnistuu muuttamaan elämänsä suunnan, kun toinen pyörittelee samoja suunnitelmia vuodesta toiseen? Entä mitä läpimurto oikeasti vaatii, oli tavoitteena sitten parempi kunto, uusi ura, urheilumenestys tai jokin muu itselle tärkeä muutos?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme läpimurroista, motivaatiosta, identiteetistä, uskomuksista, vastuunkannosta ja ennen kaikkea tekemisestä. Miksi vahvat syyt ratkaisevat niin paljon? Miten oma tarina itsestä voi joko auttaa eteenpäin tai pitää paikallaan? Ja miksi täydellisen suunnitelman odottaminen on usein varma tapa olla aloittamatta mitään?Jaksossa pohdimme myös sitä, miten isot muutokset voivat lähteä yllättävän pienistä teoista, miksi ympäristö ja selkeät rutiinit helpottavat onnistumista ja miksi läpimurto ei ole yksi maaginen hetki, jonka jälkeen kaikki kulkee alamäkeen myötätuulessa. Matkaan kuuluvat myös takapakit, epäonnistumiset ja uudet yritykset. Olennaista on se, mitä niiden jälkeen tekee.Jaksossa vieraina kanssani keskustelemassa psyykkisen valmennuksen ja urheilupsykologian ammattilaiset Antti Peltonen ja Aleksi Tossavainen. Molemmilla on taustaa tavoitteellisesta jalkapallosta, valmentamisesta ja ihmisten suorituskyvyn kehittämisestä. Antti ja Aleksi ovat yhdessä Mikko Ojasen kanssa kirjoittaneet Läpimurto-kirjan, jossa pureudutaan siihen, miten muutos saadaan siirtymään ajatuksista toiminnaksi.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAntti Peltonen & Aleksi Tossavainen- Peltonen Performance: https://www.peltonenperformance.fi- Voittavat Tavat: https://www.instagram.com/voittavattavat- Kirja: Läpimurto: https://otava.fi/kirjat/lapimurto/

Osittain äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD on jo pitkään ollut selvässä johdossa kannatusmittauksissa. Nyt puolueelle povataan menestystä Saksi-Anhaltin maapäivävaaleissa. Mikä AfD:n gallupmenestystä selittää ja miten se voi muuttaa Saksan poliittista kenttää ja koko Eurooppaa? Keskustelemassa Suomen Saksan-suurlähettiläs Kai Sauer ja tutkimusjohtaja Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta. Berliinistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kelan tuore selvitys kertoo, miten sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset ovat vaikuttaneet edunsaajiin. Selvityksen tuloksia avaa erikoistutkija Lauri Mäkinen Kelan tutkimusyksiköstä. Mittava osa Suomessa käytetystä energiasta kuluu rakennuksissa. Miten rakennusten energiatehokkuutta voitaisiin edistää? Studiossa LVI-tekniikan professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta ja rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta. Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Anssi Väisänen, Veera Pennanen ja Varpu Helpinen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller, keskustelemassa Kaarina Hazard, Pekka Seppänen sekä uunituore jäsen Robert Sundman. Kaarina Hazard peräänkuuluttaa journalisteja ja päättäjiä puhumaan ilmastonmuutoksesta. Kesän uutiset Euroopan metsäpaloista ovat hänen mukaansa olleet toteavia ja samaan syssyyn kerrottiin suomalaisten hellehaaveista. Miten saada poliitikot luomaan kansallisia suuntaviivoja uusiin, vaikeampiin aikoihin? Ja voidaanko julkista puhetta asiasta alkaa yhä pontevammin vaatia? Pekka Seppänen pohtii huippu-urheilun viihteellistymistä. Jalkapallon MM-kisoissa tuomareita syytettiin ennakkosuosikkijoukkueiden suosimisesta. Yleisurheilun EM-kisoissa puolestaan välierässä kaatunut ja pois karsiutunut maailman kärkinainen Audrey Werro päästettiin mukaan loppukilpailuun, jonka hän voitti. Käsikirjoitetaanko kisoja yhä enemmän reilun pelin kustannuksella? Robert Sundman palaa viime viikkoon, jolloin Yhdysvallat juhli 250-vuotista itsenäisyyttään Kaivopuistossa. Helsingin Sanomien mukaan poikkeuksellisen suuret juhlat oli suljettu yleisöltä. Paikalla oli muun muassa sotilaita, poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia. Suurlähetystöjen juhlat ovat tavallisia, mutta Yhdysvallat herättää kuitenkin tässä ajassa tunteita. Juhlakuvia sosiaalisessa mediassa jakaneiden kommenteihin ilmestyi paheksuntaa juhlia kohtaan. Sundman kysyykin, onko juhliin meno tai menemättä jättäminen kannanotto - tuki tai boikotti? Ja minkä valtion juhliin kanssakeskustelijat menisivät, tai jättäisivät menemättä?

Muutosneuvottelujen jälkeinen aika ratkaisee, onnistuvatko tavoitellut muutokset. Vaativan prosessin jälkeen pitäisi löytää energiaa uuden rakentamiseen, vaikka työyhteisön luottamus ja turvallisuuden tunne voivat olla koetuksella. Miten huolehditaan organisaatioon jäävistä työntekijöistä ja esihenkilöistä, palautetaan luottamusta ja löydetään yhteinen suunta eteenpäin?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on organisaatiopsykologi ja tietokirjailija, Clarit Partnersin toimitusjohtaja Outi Ikonen. Nina ja Outi keskustelevat siitä, mitä muutosneuvottelujen jälkeen työyhteisössä tapahtuu, miten luottamusta voidaan palauttaa ja kuinka organisaatiossa löydetään uusi yhteinen suunta. Outi on kirjoittanut kirjan Muutosneuvottelut: selkeys, inhimillisyys, tulevaisuus (Alma Insights, 2025).Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miksi juuri muutosneuvottelujen jälkeinen aika on niin kriittinen?Mitkä ovat muutosneuvottelujen yleisimmät sudenkuopat?Mitä inhimillinen muutosneuvotteluprosessi käytännössä tarkoittaa?Miksi vaikeita tunteita ei kannata sivuuttaa tai yrittää kiirehtiä ohi?Miten työyhteisö voi löytää uuden yhteisen suunnan ja sitoutua siihen?Lisätietoja:Outi Ikonen / Clarit Partners https://www.clarit.fi/Outi Ikonen LinkedInissä: www.linkedin.com/in/outi-ikonenMuutosneuvottelujen tukipalvelut / Clarit Partners https://www.clarit.fi/muutosneuvottelutOuti Ikonen: Muutosneuvottelut – selkeys, inhimillisyys, tulevaisuus (Alma Insights, 2025)https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/muutosneuvottelut/5335570Inhimillinen tehokkuus – Jännitteet hyötykäyttöön (Alma Insights, 2023), Outi Ikonen ym. https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/inhimillinen-tehokkuus/4834110‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Onko hallitus yrityksesi paras käyttämätön voimavara?Ville Tolvanen on strategisti, hallitustyön uudistaja ja Rome Advisors Oy:n perustaja, joka on viiden vuoden ajan rakentanut Board as a Service -mallia. Hän on haastatellut kymmeniä hallitusammattilaisia, nähnyt hallitustyön kaikki puolet lähietäisyydeltä ja tullut yhteen johtopäätökseen: suomalainen hallitustyö on massiivisesti alikehittynyttä.Tässä jaksossa kuulet, miksi perinteinen hallitus toimiiusein kumileimasimena, josta toimitusjohtaja lähinnä selviää. Keskustelussa avataan, miten hallituksesta rakennetaan aito kasvun käyttöjärjestelmä, jossa omistaja, hallitus ja johto pelaavat samalla datalla, samalla pelikirjalla jasamaan suuntaan. Puhutaan myös siitä, miten tekoäly on jo muuttanut pelin: Board Magnet -konseptissa hallitukseen syntyy virtuaalinen tilannehuone, joka mahdollistaa ammattimaisen ennakoinnin ja päätöksenteon yhtiön koosta riippumatta.0:00 Intro2:07 Ville Tolvasen hallitustaival4:07 Mitä on OHJ-ketju ja miksi se on epätasapainossa6:51 Kokemus tiivistyy kirjaksi14:14 Mitä tarkoittaa Board as a Service27:19 BAS-malli pähkinänkuoressa35:40 Mikä on Board Magnet?43:42 Onko hallituksen tärkein tehtävä palkata toimitusjohtaja45:36 Omistajuus on taito52:50 Neuvot omistajalle, toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenelle54:47 Miten hallitustyö muuttuu: peräpeilistä huomisen johtamiseenLifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme: http://www.lifted.fi

Miten jotkut ihmiset pysyvät hyvässä kunnossa vaikka elämässä on töitä, lapsia, remontteja, lemmikkejä, vastuita, laskuja ja vähän kaikenlaista arkista härdelliä? Entä mitä he tekevät eri tavalla kuin ne, joilla sama paletti vie hyvinvoinnin hiljalleen viemäriin?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa käyn läpi 12 käytännönläheistä työkalua, havaintoa ja elämän ohjenuoraa, joita olen kerännyt vuosien varrella fiksuilta ihmisiltä, valmennuksista, luennoista, keskusteluista ja omasta elämästä. Osa kestää akateemista koeponnistusta, osa on enemmän sellaista arjen viisautta, joka on syntynyt kantapään, kalenterin ja vähän liian lyhyiden yöunien kautta.Jaksossa puhutaan unesta, vastuunkannosta, kokeilemisesta, priorisoinnista, riman laskemisesta, hyvän elämän määrittelystä, kurinalaisuuden tuomasta vapaudesta, näkökulman vaihtamisesta ja siitä, miksi pieni selkeä ohjenuora voi joskus auttaa enemmän kuin elämää suurempi filosofia. Ei siis täydellisen elämän käyttöohjetta vaan työkaluja siihen hetkeen, kun arki on levällään kuin eteisen kenkämeri marraskuisena maanantaiaamuna.Keskustelun sijaan tällä kertaa luvassa on soolojakso, jossa pohdin, miksi uni kannattaa laittaa kuntoon vaikka tulisi heinäsirkkoja ja vedenpaisumus, miksi aikuisen ihmisen elämässä täytyy välillä siivota myös sotkuja, joita ei ole itse aiheuttanut ja miksi “kokeile ja katso miten käy” voi olla joskus parempi strategia kuin ikuinen pitäisikö–kannattaisiko–ehkä-sitten-kun -jahkailu.Jaksossa äänessä minä eli Joni Jaakkola: DI, yrittäjä, tietokirjailija, työhyvinvoinnin luennoitsija, voimaharjoitteluvalmentaja, ratkaisukeskeinen valmentaja, Optimal Performancen ja Optimal Performance Centerin perustaja sekä Väkevä Elämä -podcastin isäntä.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJoni Jaakkola- Instagram: https://www.instagram.com/inojalokkaaj/- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/joni-jaakkola/

Miksi hyväkin elämä alkaa helposti tuntua vaisulta ja vajaalta? Mitä meille tapahtuu, jos onnellisuus on aina kiinni siitä, että seuraava tavoite täyttyy, seuraava projekti onnistuu tai elämä vihdoin asettuu juuri niin kuin sen “pitäisi”?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme maanläheisellä tavalla mm. modernista buddhalaisuudesta, mielenharjoituksista, luopumisesta, haluamisesta, kärsimyksestä ja siitä miksi moni länsimainen ihminen yrittää hallita elämäänsä niin tiukasti, että ote alkaa lopulta puristaa enemmän kuin auttaa.Jaksossa pohditaan mitä vanhat viisausperinteet voivat opettaa ihan tavalliselle ruuhkavuosisuomalaiselle.. Puhumme siitä, miksi maailma ei aina toimi reilusti, miksi tavoitteet eivät aina toteudu, miksi pettymyksiä täytyy oppia sietämään ja miksi hallinnan tunteesta hellittäminen voi joskus lisätä kokemusta siitä, että elämä onkin ihan riittävästi hallussa.Keskustelussa käydään läpi myös mindfulnessia, meditaatiota, myötätuntoa, takertumista, yksilökeskeistä hyvinvointipuhetta, merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden jännitettä sekä sitä, miksi “aina on mahdollista nousta seuraavalle köyhyyden tasolle”. Toisin sanoen: vaikka saisimme lisää rahaa, parempaa kuntoa, hienomman auton, isomman kodin tai uuden koulutuksen, mieli voi silti jatkaa samaa vanhaa virttä: vielä vähän lisää, niin sitten riittää.Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa yrittäjä, työelämän haastaviin henkilöstötilanteisiin erikoistunut asiantuntija sekä Helsingin yliopiston buddhalaisuuden väitöskirjatutkija Ari-Pekka Jääskeläinen. Ari-Pekka on kauppa- ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on tutkinut modernin buddhalaisuuden historiaa Suomessa sekä buddhalaisuuden ja työelämän välisiä suhteita.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAri-Pekka Jääskeläinen- Heartcores & Co.: https://www.heartcores.fi- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ari-pekka-j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen-59305234/- Instagram: https://www.instagram.com/apjaaskelainen/

Miksi koemme riittämättömyyttä?Riittämättömyyden tunne on monelle tuttu kokemus. Se voi saada meidät vertaamaan itseämme muihin, epäilemään omaa arvoamme tai yrittämään ansaita hyväksyntää suorittamalla.Meille jokaiselle on tärkeää tulla hyväksytyksi. Siksi moni meistä kokee myös riittämättömyyttä ja pohtii, kelpaako sellaisena kuin on. Yksi tapa vähentää riittämättömyyden tunnetta on se, että uskallamme tulla näkyviksi sellaisina kuin olemme: keskeneräisinä, epätäydellisinä ja aitoina. Usein juuri silloin huomaamme, ettei hyväksyntää tarvitse ansaita suorittamalla, vaan riitämme omana itsenämme.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on sosiaalipsykologi, puhuja ja hyvinvoinnin kehittäjä Aliisa Holkko. Aliisa on kirjoittanut tietokirjan Kunpa he pitäisivät minusta: Eroon riittämättömyyden tunteesta (Tammi, 2026). Nina ja Aliisa keskustelevat riittämättömyyden tunteesta, hyväksynnän tarpeesta sekä siitä, miten voimme vähitellen luopua suojistamme ja rakentaa aidompaa yhteyttä toisiin ihmisiin.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miksi hyväksynnän tarve on ihmiselle niin tärkeä?Miten ihmiset suojaavat itseään riittämättömyyden kokemukselta?Mitä tapahtuu, jos uskallamme vähitellen luopua näistä suojista?Miten voimme rakentaa yhteyttä toisiin?Lisätietoja:Aliisa Holkon kotisivut https://www.aliisaholkko.fi/Aliisa Holkko Instagramissa @aliisaholkko‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Kaupunkien vihreät alueet ovat tärkeä osa arkeamme. Lähimetsät, puistot, tienpientareet ja yksittäiset istutukset tarjoavat elintilaa myös muulle luonnolle. Viheralueiden rakentamista edeltää pitkä suunnittelu. Miten nämä vihreät alueet syntyvät, millaisilla periaatteilla kaupunkien viherympäristöjä suunnitellaan ja mitä kaikkea suunnittelussa otetaan huomioon? Entä miten kaupunkeja voisi kehittää tukemaan luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten viihtyvyyttä? Kysy kaupunkien viheralueiden suunnittelusta tai kerro esimerkki paikasta, jossa luonto ja kaupunkielämä toimivat erityisen hyvin yhdessä. Asiantuntijoiden lähetyksessä ovat maisema-arkkitehti Varpu Mikola Nomaji maisema-arkkitehdeilta ja yliopistonlehtori Jussi Lampinen Helsingin yliopistosta. Juontajina Mikko Jalo ja Olli Aimola. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Miksi olo voi olla koko ajan sellainen, että pitäisi palautua lisää? Entä mitä jos ongelma ei olekaan vain liian vähäinen lepo vaan se, ettei keho ja mieli enää oikein pääse palautumisen tilaan?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme palautumisesta, kuormituksesta, yhteydestä itseen ja siitä miten ihminen voi alkaa tunnistaa mitä oma keho ja mieli oikeasti yrittävät kertoa. Ei pelkkää “nuku enemmän ja ota rennommin” -osastoa vaan syvällisempää ja käytännönläheistä pohdintaa siitä, miksi palautuminen joskus sakkaa vaikka ihminen yrittäisi tehdä paljon asioita oikein.Jaksossa pureudutaan siihen, miksi kova kuormitus on kovaa kuormitusta vaikka palautumiskeinoja olisi käytössä. Puhumme myös ylivireydestä, alipalautumisesta, raudanpuutteesta, ruokarytmistä, energiavajeesta, unesta, vaihdevuosista, treenin ja levon suhteesta sekä siitä miksi suorittaja voi joskus alkaa suorittaa myös palautumista. Siinä kohtaa yin-jooga, hengitysharjoitus ja iltavenyttelykin voivat muuttua yhdeksi uudeksi rastiksi hyvinvointivelvollisuuksien Excelissä.Keskustelussa käydään läpi myös psykologista palautumista ja DRAMMA-mallia: irrottautumista, rentoutumista, autonomiaa, taidonhallintaa, merkityksellisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Miten saada mielelle oikeasti tilaa? Miksi palauttava tekeminen on eri ihmisille eri asioita? Ja miten kiireisen arjen keskellä voi löytää edes pieniä kohtia, joissa hermosto saa hetkeksi viestin, että nyt ei tarvitse painaa kaasua pohjassa?Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa hyvinvointialan rautainen ammattilainen, DI-aivoilla varustettu ihmisyydestä kiinnostunut valmentaja, tietokirjailija, työhyvinvoinnin luennoitsija, mindfulness- ja joogaohjaaja sekä kahden pojan äiti Kaisa Jaakkola. Kaisa on kirjoittanut mm. Palaudu ja vahvistu -kirjan ja hänen kahdeksas kirjansa on parhaillaan työn alla.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiKaisa Jaakkola- Kotisivut: https://www.kaisajaakkola.com- Instagram: https://www.instagram.com/kaisaj/

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä toivon tapahtuvan? Mitä pelkään tapahtuvan?Mielemme rakentaa jatkuvasti käsitystä todellisuudesta aistihavaintojen, aiempien kokemusten ja kehon viestien pohjalta. Mielemme muodostamat odotukset eivät ainoastaan pohjaudu aiempiin kokemuksiimme, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten tulkitsemme itseämme, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa. Siksi ne ohjaavat myös sitä, miten toimimme ja millaisia valintoja teemme.Mutta miksi odotamme joidenkin tilanteiden menevän pieleen, vaikka emme oikeasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan? Miksi mieli tuntuu niin helposti uskovan omia ennusteitaan?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Janna Meunier. Nina ja Janna keskustelevat siitä, miten mielemme rakentaa todellisuutta ja kuinka odotukset vaikuttavat ajatuksiimme, tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Janna on kirjoittanut kirjan Odotusten voima – Tarina, jonka kerromme itsellemme.Mieli pyrkii jatkuvasti vähentämään epävarmuutta ennakoimalla tulevaa. Se on tärkeä selviytymisen kannalta, mutta toisinaan odotukset voivat myös rajoittaa elämäämme, lisätä huolia ja saada meidät uskomaan asioita, jotka eivät vielä ole totta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten mieli rakentaa todellisuutta?Miten odotukset rakentuvat?Miksi odotukset voivat tuntua faktoilta?Miten odotukset voivat tukea tai heikentää hyvinvointia?Voiko omia odotuksia oppia tunnistamaan ja muuttamaan?Lisätietoja:Janna Meunier kotisivut jannameunier.fiJanna Meunierin IG @JannameunierJanna Meunierin linkedln https://www.linkedin.com/in/jannameunier/Janna Meunierin facebook https://www.facebook.com/PsychotherapyJannaMeunier/Linkki Janna Meunierin kirjaan Odotuksen voima https://jannameunier.fi/odotustenvoima/#kirjat‍Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Ymmärrys lihavuuden biologiasta on lisääntynyt viime vuosina. Siitä huolimatta lihavia syyllistetään ja heitä moititaan itsekurin puutteesta. Häpeä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja estää jopa hakeutumasta lääkäriin. Miten iso vaikutus lihomiseen on perimällä ja evoluutiolla? Uudet lihavuuslääkkeet ovat nousseet otsikoihin. Mihin niiden teho perustuu ja mitä haittaa niistä voi olla? Haastateltavina ovat tutkijatohtori Johanna Matilainen Helsingin yliopistolta, tutkijatohtori Julia Lautaoja-Kivipelto Oulun yliopistolta sekä lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistolta. Toimittajana on Minna Korhonen.