Podcasts about miten

Miten sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä lastensuojelun avohuollossa? Mitkä tekijät vaikuttavat palveluiden valintaan, ja miten harkintavalta toteutuu käytännössä? Entä miltä näyttää lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuus tai lapsikohtaisen valvonnan toteutuminen avohuollon näkökulmasta tarkasteltuina? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön tohtori ja yliopiston lehtori Teija Karttunen, väitöskirjatutkija Tuuli Kotisaari ja tutkijatohtori Piia Seppälä, joilla kaikilla on vahva tutkimustausta ja käytännön kokemus sosiaalityöstä. Podcast on osa VALITSIJA-hanketta, joka tutkii sosiaalityöntekijän roolia palveluiden valitsijana, päätöksentekijänä ja valvojana lastensuojelun avohuollossa. Jakson juontaa tutkimusavustaja Sara Valli. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/paatoksenteko-lastensuojelun-avohuollossa/

Orimattilan kaupunki sai tällä viikolla tunnustuksen vuoden ikäystävällisimmästä kunnasta. Orimattilan Seniorikoordinaattori Anni Myllylä iloitsee tunnustuksesta ja toteaa sen olevan hyvän yhteistyön summa."K60-discot on olleet tosi suosittuja!"Mitä kaikkea toimintaa ja palveluita Orimattilassa on ikäihmisille? Miten heidät tavoitetaan? Onko joku teema mikä nousee huolena kunnan senioreilla?Esimerkiksi näihin kysymyksiin saadaan vastaus Voiman aamussa, kun Anni Myllylä vieraili Sara Perttusen juttusilla.

Tänään Cityn aamussa keskusteltiin Renny Harlinin aamurutiineista, lehmien ruokailutottumuksista - jauhelihapulan takia lehmille syötetään suklaata - ja huijauksesta, joka maksoi eräälle vanhalle naisele satoja euroja. Miten fiksusta huijauksesta oli kyse? Tämä, ja muut aamun jutut kuulet tästä!

Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Kehityspsykologian professori Riikka Korja ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi Suomen taloustilanne on synkkä? Miten yrittäjyyttä ja kasvun edellytyksiä voitaisiin tukea parhaiten?Studiossa valtiovarainministeri Riikka Purra. Jakso on kuvattu 5.9.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Konkurssit(2:15) Arvonlisävero(4:38) YEL(9:07) Budjettiriihi(14:04) Työmarkkinat(17:00) Sosiaaliturva(22:07) Maahanmuutto(32:06) Työnteko(36:07) Talouskasvu(42:20) Euro(46:08) Ministerin ajankäyttö(49:44) Tulevaisuuden toimet(53:53) Veronkorotukset

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten hallituksen ajamat sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat pienituloisiin? Mitä ongelmia Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on ja miten järjestelmää voisi kehittää?Studiossa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Jakso on kuvattu 3.9.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "27 000 lasta köyhyyteen"(5:15) Pienituloisuus(9:17) Hallituksen leikkaukset(12:16) Mikrosimulaatiot(16:40) Köyhyyden vaikutukset(22:18) Toimeentuloturva ja perustulo(34:39) Vakuutusetuudet(40:00) Leikkauspolitiikka(48:45) Tanskan järjestelmä(51:58) Asumistuki(55:38) Työmarkkinat

Tässä jaksossa paljon kiitosta kerännyt vieras tekee kolmannen vierailunsa Väkevä elämä -podcastiin. Pääteemoina on tuonnesyöminen ja ruokasuhteen rakentumisen monet näkökulmat. Käymme läpi mm. mitä tunnesyöminen tarkoittaa ja miten se ilmenee? Mikä kaikki vaikuttaa siihen mitä me syömme ja mikä saa aikaan tunnesyömistä? Miten positiivinen ja negatiivinen tunnesyöminen eroavat toisistaan? Miten hallitsematon syöminen ja tunnesyöminen liittyvät toisiinsa? Miksi painonpudotus on toisille helpompaa kuin toisille? Miten ruokavalioon liittyviä muutoksia kannattaa tehdä? Miksi jotkut turvautuvat syömiseen tunteiden säätelykeinoina ja jotkut eivät? Voiko laihduttaminen lisätä riskiä tunnesyömiseen? Miten ympäristö esim. ruuan helppo saatavuus, vaikuttaa tunnesyömiseen? Jos tunnistaa itsessään tunnesyömisen, mitkä olisivat parhaat askeleet muutoksessa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä terveyspsykologian erikoispsykologi, tietokirjailija ja coach Anu Tevanlinnan kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAnu Tevanlinna- Kotisivu: https://www.anutevanlinna.com/- IG: https://www.instagram.com/psykologi_anu/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/- Substack: https://anutevanlinna.substack.com/- Edellinen visiitti #1: https://open.spotify.com/episode/05EVA4q5tuGzxqinKWmt4R?si=bC58V0jvQ0W3l0oD1Vj8xw- Edellinen visiitti #2: https://open.spotify.com/episode/0d0Iex5A6jXYGhevekSebh?si=k6IMpw75RGGsxJTTb2u0BQ

Norjan eiliset parlamenttivaalit voitti pääministeri Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analysoi tulosta. Puolan presidentti vierailee tänään Suomessa. Millainen merkitys Puolalla on Euroopan turvallisuudelle? Haastattelussa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja väitöskirjatutkija Henri Vanhanen Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja kertonut tapaavansa Euroopan johtajia alkuviikolla Washingtonissa. Washingtonista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajamme Ilmari Reunamäki. Ylen sunnuntaisessa jutussa Varman vakuutuslääkäri Jan Schugk latasi suorat sanat minäkeskeisen ajattelutavan yleistymisestä ja tunteiden medikalisoinnista työelämässä. Onko työelämässä todella käynnissä tällainen kulttuurinmuutos, ja jos on, niin miten siihen pitäisi vastata? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Miira Heiniö ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. Edunvalvontavaltakirja antaa tutulle ihmiselle oikeuden hoitaa esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hoivaan liittyviä asioita sitten, kun niistä ei enää itse selviydy. Kaikkia valtuutuksia ei kuitenkaan vahvisteta valtuutusten tekovaiheessa tapahtuneiden virheiden takia. Miten virheet voisi välttää? Asiaa valottaa toimittajamme Maria Kalliovaara. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Varpu Helpinen ja Seppo Kivimäki.

Miten maailmaa ja kulttuuria muutetaan?

Miten bisnes voi edistää rauhaa? Tilman Bauer kertoo Ydin-haastattelussa.

"Nuoret voivat pääasiassa hyvin." Opiskeluhuollon johtava psykologi Sari Tura vieraili Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana.Onko uusi kännykkälaki hyvä juttu? Onko näkynyt Päijät-Hämeessä vanhemmat vaatineet, että lapsi saisi käyttää puhelinta koulussa? Miten ahdistus näkyy koulupsykologin vastaanotolla?Mitä vinkkejä siihen, että vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä pysyy? Esimerkiksi näihin kaikkia kysymyksiä kysytään Voiman haastattelussa.

Miten voi säilyttää rauhan kaiken keskeneräisyyden keskellä? Fil. 4: 6-7

Kun kirjailija ja konsultti Johannes Lahtela oli neljävuotias, hänen isänsä teki itsemurhan. Ennen täysi-ikäisyyttä hän oli menettänyt myös tätinsä ja serkkunsa samasta syystä.Mielen puolikkaat -podcastin uudessa jaksossa Lahtela kertoo, miksi läheisen itsemurha on omaisille ydinpommi. Hänen kanssaan keskustellaan läheisen itsemurhan aiheuttamasta häpeästä ja syyllisyydestä ja siitä, miten avoin puhe hälventää tuntemuksia. Lisäksi jaksossa puhutaan menestymisen kulttuurista, joka vaikeuttaa omista haasteista puhumista työpaikoilla, sekä siitä, miksi Suomeen tarvitaan avoimen läsnäolon vallankumous.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta. Jokainen meistä voi olla avuksi läheiselleen kysymällä: Mitä kuuluu? Lue lisää: mieli.fi/mitakuuluu.00:00 Miksi Johannes Lahtela on kirjoittanut kirjan suvussaan tehdyistä itsemurhista?9:59 Mitä itsemurhan tehneen läheinen joutuu kokemaan?18:25 Miksi itsemurhan tehneen läheiset kokevat syyllisyyttä teosta?21:45 Miksi keski-ikäiset miehet tekevät eniten itsemurhia?35:51 Miten oma tai läheisen itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi?42:15 Voiko itsetuhoista auttaa kysymällä, mitä kuuluu?

Täydenkuun aikaan voi toisinaan päästä näkemään myös kuunpimennyksen. Miten se tapahtuu ja miten kuu vaikuttaa maapalloon? Entä voiko täysikuu vaikuttaa eläimiin? Minna Pyykkö jutteli aiheesta tietokirjailija Markus Hotakaisen ja professori Anna Kuparisen kanssa.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana suomentaja ja esseisti Jukka Mallinen.Mallinen tunnetaan venäläisen kirjallisuuden suomentajana ja pitkän linjan Venäjä-asiantuntijana. Miten hän päätyi 1970-luvulla Moskovaan opiskelemaan kirjallisuutta ja venäjän kieltä? Miten kokemukset Neuvostoliitossa tekivät nuoresta kommunistista antikommunistin?Puhuimme muun muassa siitä, miksi Aleksandr Solženitsynin romaani Vankileirien saaristo ei johtanut Suomessa Neuvostoliiton maineen romahtamiseen kuten kävi Länsi-Euroopassa.Entä miten oli mahdollista, että vasta helmikuussa 2022 silmät avautuivat Suomessa ja muuallakin Venäjän suhteen? Olisiko meillä pitänyt olla realistinen kuva putinistisesta Venäjästä viimeistään lokakuusta 2006 alkaen, kun venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin?Mallinen tunnetaan rehellisestä asenteestaan taistolaismenneisyyteensä. Samoin ovat toimineet esimerkiksi Anssi Sinnemäki ja Riikka Tanner. Monet muut kulttuurialojen ihmiset sen sijaan ovat peitelleet ja kaunistelleet 1970-luvun tekemisiään. Mitä mieltä meidän pitäisi olla Helena Ruuskan kirjoittamasta Aulikki Oksasen elämäkerrasta?Entä onko uskonlahkomaisella taistolaisuudella vastineita nykyajassa?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

Jere sai unen saamiseen vinkin vaimoltaan keskellä yötä, jota varten hänet piti herättää. Miten hyödyllinen vinkki oli kyseessä?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja kosmologi Kari Enqvist. Ylen selvityksen mukaan viranomaiset ovat jo pitkään keränneet nimettömiä ilmiantoja työttömistä – mitä se kertoo yhteiskunnan arvoista ja kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta? Milloin ilmiantaminen on oikeutettua, ja missä kulkee yksityisyyden sekä yhteisen edun raja? Nuorisotyöttömyys on nousussa, kesätyöpaikat kiven alla ja ensikertalaiset jäävät helposti ulkopuolelle. Onko syy nuorissa, työnantajissa vai yhteiskunnan rakenteissa – ja pitäisikö nuorille varata omat paikat työelämään? Keskustelemme myös Oulun K-kaupan avotyöntekijän tapauksesta – mitä se paljastaa yhteiskunnan heikoimmista ja arvojen toteutumisesta arjessa? Miten media ja some vaikuttavat epäkohtien korjaamiseen? Nostamme esiin ikääntyneiden uudenlaisen näkyvyyden mediassa – ovatko kahdeksankymppiset vihdoin astumassa kliseiden ulkopuolelle aktiivisina toimijoina, rikosten ratkojina ja artisteina? Miten tämä vaikuttaa asenteisiin vanhenemista kohtaan? Avaamme myös videoesseiden maailmaa: miksi pitkät, syvälliset YouTube-podcastit ja esseet vetävät katsojia aikana, jolloin lyhyet sisällöt hallitsevat? Miten videopodcastit haastavat valtamediaa ja rakentavat yhteisöjä erityisesti vähemmistöjen keskuudessa? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee Espoon Laajalahdelta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Petteri Lehikoinen. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Juha Blomberg. Äänisunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomi junnaa – miten talous saadaan nousuun? OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo jaksossa, miten Suomen taloudella nyt oikeasti menee. Mitkä ovat Suomen talouden haasteet? Miten investointeihin saadaan vauhtia? Mitä nousevia aloja Suomessa on?Studiossa myös vakioäänet OP:n päästrategi Lippo Suominen sekä pääanalyytikko Antti Saari. Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Pitkään valmisteltu lakimuutos elokuun alusta toi kouluihin oppitunneille kännykkäkiellon. Kiellon soveltaminen koulun välitunneille vaihtelee koulusta toiseen. Lääkärilehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa kerrottiin lääkärinlausunnon perusteella mobiiliriippuvaisille lapsilleen kännykän käyttöoikeutta koulupäivän ajaksi hakevista aikuisista. Kännykkäkeskustelu nostaa esiin useita avoimia kysymyksiä. Onko mobiililaitteista todellakin tullut laajempi uhka nuorten henkiselle terveydelle? Miten koulut pärjäävät uuden lain kanssa? Miten kategoriset kännykkäkiellot toimivat ja onnistutaanko niiden avulla tavoitteessa ehkäistä riippuvuutta ja epäsosiaalista käytöstä? Vai estääkö uhka ja huoli näkemästä mobiilisovellusten hyviä puolia ja mahdollisuuksia? Keskustelemassa ovat nuorisotutkimuksen tutkijatohtori Jenni Kallio, erityisopettaja Johanna Nuorteva, nuorisopsykiatri Laura Suomalainen sekä sosiaalisen median vaikutuksia nuorten terveyteen tutkinut kliinisen lääketieteen tohtori Silja Kosola. Ville Talola toimittaa.

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia. Vieraana tänään on Tuomas “Tunna” Milonoff, joka tunnetaan parhaiten Madventures-ohjelmasta. Hänen tuore kirjansa Liekki on rehellinen ja koskettava matka työuupumuksen syövereistä takaisin elämään – kohti toivoa, merkitystä ja henkistä kasvua. Tässä jaksossa sukellamme syvälle siihen, mitä tapahtuu, kun työidentiteetti alkaa murentua ja elämä pakottaa pysähtymään. Keskustelemme uupumuksesta, identiteetin muutoksista ja erityisherkkyydestä – mutta myös siitä, miten matkustaminen, yhteisö ja arvoihin pohjautuva elämä voivat kannatella vaikeina aikoina. Tunna avaa kokemuksiaan työelämän kuormittavuudesta, elämänmuutosten kivusta ja vaihtoehtoterapioiden mahdollisuuksista. Samalla hän jakaa oivalluksiaan siitä, kuinka yhteys itseen ja muihin voi palauttaa voiman ja luottamuksen. Tämä jakso on kutsu pysähtymään, pohtimaan ja ehkä löytämään kipinä omaan liekkiin uudelleen. Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes #miehenmielipodcast #tuomasmilonoff #tunnamilonoff #madventures #liekki #työuupumus #uupumus #erityisherkkyys #identiteetti #henkinenkasvu #elämänmuutos #työidentiteetti #itsensälöytäminen #yhteys #yhteisö #arvot #matkustaminen #mielenhyvinvointi #podcastsuomi

Tähän jaksoon sain vieraaksi somessa törmäämääni kognitiivseen lyhytterapeuttiin, jonka kanssa kävin tunnin pohdinnat modernin elämän haasteista mielelle ja miten ne selätetään. Keskustelimme mm. mitä tarkoittaa korkean suorituskyvyn ahdistus ja miten se ilmenee ihmisen arjessa? Saako se aikaan psyykkisiä tai fyysisiä oireita?Mistä johtuu, että niin monella on nykyään olo, että pitäisi olla joka paikassa, enemmän, paremmin ja nopeammin? Moni kertoo kärsivänsä suorittamisen tarpeesta, millaisia väärinymmärryksiä siihen liittyy ja miten suorittaminen voi olla normaali osa elämää? Millainen negatiivinen tunneskaala voidaan ajatella kuuluvan normaaliin ihmisen elämään?Miten voisi löytää omannäköisen elämän ympäröivän maailman vaatimusten ristiaallokossa? Miten sosiaalinen media vaikuttaa ihmisten mieliin? Miten perfektionismi voi vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun?Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä kognitiivisen lyhyterapeutti Jenna Svala-Vähäsen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJenna Svala-Vähänen- TikTok: https://www.tiktok.com/@modernimieli- IG: https://www.instagram.com/modernimieli/- Verkkosivut: https://www.modernimieli.fi/

Lääkäri Jenni Hyysalo kertoo kuinka kehomme (ja aineenvaihduntamme sekä hormonitoimintamme) muuttuu kun lähestymme 40 ikävuotta. Miten tämä tulisi ottaa huomioon treenissä niin, että se edelleen olisi tuloksellista ja terveyttämme ja hyvinvointiamme tukevaa? Ja miten vaikuttaa positiivisesti palautumiseen ja painonhallintaan?Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä? Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa. Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta "Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa" (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf. 

Alustojen vallan syksy alkaa erikoisjaksolla, jossa podcastin lobbausaiheisesta jaksostakin tuttu, Laura Nordström (VTT) esittelee juuri  UACES:n eurooppatutkimuksen vuoden 2024 parhaaksi väitöskirjaksi palkittua tutkimustaan “Power of Experts in the EU : Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010”. Väitöskirja on vapaasti luettavissa täällä.Mitä Kreikan lainapaketin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen neuvottelut kertovat Euroopan unionin demokratiasta? Ketkä käyttävät kriisitilanteessa todellista valtaa? Entä miten pakettiauto ahdettuna täyteen miehiä liittyy asiaan? Tämä selviää kuuntelemalla!Lue lisää:Laura Nordström – EU:n ja poliittisen talouden tutkimusta –Nordström, L. (2024a). Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä: Miten kriisi synnyttää teknokratiaa. Poliittinen talous, 12(2), 76–87. Nordström, L. (2024b). Power of Experts in the EU: Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010. Helsingin yliopisto.Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in Eurozone Crisis Management: Legitimacy Through External Expertise and Internal Depoliticisation. Global Society, 37(4), 485–505.

Kun työpaikalla oivallukset tulevat muilta, mutta käytät ne omina ideoinasi kuin mikäkin nero, mitä se kertoo tästä ihmisestä? Studiossa alkaa savu nousta korvista. Miten asiaan pitäisi puuttua? Eskolla ja Heidillä on eri näkemykset asian ratkaisemiseksi - jopa riitaisat. Kuulijoilla on samanlaisia kokemuksia ja rajuja kertomuksia. Kuuntele syyskuun eka KPK tästä by Esko ja Heidi!Päivittäin vaihtuva Kaverin puolesta kyselen -osion aihe käydään aina maanantaista torstaihin noin klo 14 jälkeen Radio Novan taajuudella.

Trauma vaikuttaa oppimiseen monin tavoin. Kun lapsi tai aikuinen kokee traumaattisia tapahtumia, keho ja mieli voivat jäädä jatkuvaan hälytystilaan. Tällöin keskittymiskyky, muisti ja uuden tiedon omaksuminen heikkenevät, sillä aivot suuntaavat voimavarojaan ennen kaikkea selviytymiseen.Oppimisympäristössä tämä voi ilmetä levottomuutena, vetäytymisenä, tunteiden säätelyn vaikeuksina tai haasteina sosiaalisissa suhteissa. Turvallinen, ennustettava ja myötätuntoinen ympäristö tukee traumasta toipumista ja luo edellytykset oppimiselle.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on PsT Kirsi Peltonen. Kirsi on psykologian professori Turun yliopistossa INVEST tutkimuskeskuksessa. Nina ja Kirsi keskustelevat siitä, miten psyykkinen trauma vaikuttaa oppimiseen. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykkinen trauma tarkoittaa? - Miten psyykkinen trauma voi vaikuttaa oppimiseen? - Mitä oireita tai käyttäytymisen muutoksia koulu- tai oppimistilanteissa voi näkyä, jos taustalla on trauma? - Miten opettaja tai muu koulun aikuinen voi tunnistaa mahdollisen trauman vaikutuksia ja mikä on tärkeintä huomioida arjessa? - Miten traumaattisia kokemuksia voidaan käsitellä niin, että oppiminen voisi mahdollistua?Lisätietoja:Kirsi Peltonen tutkijaprofiili ja LinkedIn.Kirsi Peltonen SuomiAreenassa 26.6.2025 (MTV Katsomo): Sodan ja vainon keskeltä kouluun ja työelämään - me voimme auttaa.Kirsin haastattelu Turun Sanomat 20.2.2025 (€): Harva ukrainalainen lapsi saa apua, kun sota murtaa mielen. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa.

VEIKAN KUULUMINEN:Pontus ja Veikka palaavat kesälaitumilta liiton tyttöinä. Mikä on ammattiliitto ja miksi sellaiseen kannattaa kuulua? Millainen epäsymmetria vallitsee työnostajan ja työntekijän välillä? Miten hallitus yrittää rampauttaa ay-liikkeen ja mikä on ay-toiminnan rooli kapitalismin voimasuhteissa? MMV:n tämän kuun yhteistyökumppani on ammattiliitto PAM. PONTUKSEN VAIVA: Pontus esittää seksivasemmistosta laajan katsauksen, jossa koukataan 1960-luvun kautta ja luodataan erikseen ilmiön libido-, meemi-, vasemmisto- ja seksiulottuvuudet. LEHDISTÖKATSAUS: Kansan uutisista suositellaan West Wing -liberalismia, ilmastonmuokkauskritiikkiä ja sosiaalisen kudoksen repeämien käsittelyä. Jaksossa mainittuja asioita: Liity PAMin jäseneksi https://www.pam.fi/jasenyys/jasenelle/liity-jaseneksi/ Tanja Tiekso: Dimi is Dead, Tutkijaliitto Herbert Marcuse: Eros ja sivilisaatio, Vastapaino Hilla Körkkö: Halun meemipolitiikka https://www.uusijuttu.fi/juttu/syuE9zIa-aPNUibXA-9ef85 Pontuksen Substack https://pontuspurokuru.substack.com/ Tilaa Kansan uutiset ku.fi/tilaa Mikä meitä vaivaa? Patreon-vuosijäsenyys 20% alennuksella osoitteessa patreon.com/mikameitavaivaa koodilla “MMV20” Ota yhteyttä meihin: mikameitavaivaa@gmail.com

Oudot sedät ovat taas tukeasti eetteripyörteiden kieputettavina Suomen #4628:si suosituimmassa internetradio-ohjelmassa. Valokuvauksesta luistellaan offtopicciin ja sitten takaisin aiheeseen. Syksyn jaksoihin on luvassa laadukkaita vieraita, stay tuned!

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Rukoushetki uskollisuudesta Jumalan rakkaudessa. Miten voimme juurtua Jumalaan syvemmin ja syvemmin?

Tässä jaksossa sukelletaan monen kuulijan toiveteemaan eli unen ihmeelliseen maailmaan. Vieraan kanssa käydään läpi mm. mihin kaikkeen ihminen todellisuudessa tarvitsee unta? Mitä uutta on viime vuosina löydetty unen saralla? Mitä eri vaiheita unessa on ja mikä niiden tehtävä on? Miten paljon me tarvitsemme unta hyvinvointia varten? Kuluttajahintaisten unimittareiden plussat ja miinukset? Miten uni vaikuttaa mielenterveyteen, plussat ja miinukset? Synnyttääkö unihäiriöt mielenterveysongelmia vai toisinpäin? Miten nopeasti uniongelmat alkaa aiheuttaa ongelmia kehon ja mielen terveydelle ja miten kauan ongelmien korjaamiseen menee? Miten alkoholi tai vuorotyö vaikuttavat uneen? Mitä tehdä eri elämäntilanteissa, jotta unen laatu ja määrä saadaan hyväksi? Näitä ja muita uniteemoja pohditaan yhdessä lääketieteen tohtori ja psykiatrian dosentti Timo Partosen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiTimo Partonen- THL: https://thl.fi/- Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/- Duodecim: https://www.duodecim.fi/

Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeä osa vanhemmuutta, mutta mitä tapahtuu, jos hyvä tarkoitus muuttuu liialliseksi varjeluksi? Ylisuojeleva vanhemmuus voi kaventaa lapsen mahdollisuuksia oppia ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omia tunteitaan ja kestämään pettymyksiä. Pitkällä aikavälillä se voi hidastaa aikuistumista ja vaikeuttaa omien päätösten tekemistä.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste Mielen klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Nina ja Kirsi keskustelevat ylisuojelevasta vanhemmuudesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä on ylisuojeleva tai “helikopteri”-vanhemmuus? - Mikä saa vanhemman olemaan liian suojeleva? - Miten liika suojelu voi vaikuttaa lapsen itsenäistymiseen ja kehitykseen? - Mistä vanhempi voi tunnistaa olevansa liian suojeleva?— Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast —Lisätietoja:Kirsi Auro LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Kirsi Auron blogikirjoitus: Ylisuojeleva vanhemmuus – voiko siitä olla haittaa lapselle?Saraste Mielen klinikan verkkosivut: sarasteklinikka.fi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Sunnuntaibrunssin vieraana entinen seitsenottelija Maria Huntington. Miten syntyi päätös lopettaa urheilu-ura ja miltä tuntui, kun moni ympärillä kyseenalaisti päätöstä? Entä miten rakentaa identiteetti uudelleen, kun elämä ei enää pyöri urheilun ympärillä? Jaksossa Maria kertoo avoimesti myös sosiaalisen median roolista, saamastaan paheksunnasta sekä äitiyden ja vanhemmuuden tuomista muutoksista. Kuuntele Sunnuntaibrunssi ja Marían tarina tästä!

Politiikkaradio perkaa tuoreet kotimaan politiikan käänteet. Miten hallitus pystyy ratkaisemaan kiistan Riikka Purran budjetti-irtiotosta? Mihin johtaa, että keskustan kannatus lähestyy nykymenolla pääministeripuolue kokoomusta? Miksi Jussi Halla-aho paljasti jo nyt syyn vetäytymiselleen perussuomalaisten johdosta? Käänteitä erittelevät Antti Pilkkeen kanssa politiikan toimittajat Ari Hakahuhta (Yle), Maria Nykänen (MTV) ja Juha Ristamäki (Iltalehti). Suora lähetys.

Korun ja sen kantajan suhde voi olla hyvinkin intiimi. Miten sellainen suunnitellaan? Entä millaisia merkityksiä korut nykyajassa kantavat? Weeklyn haastattelussa korusuunnittelija, kultaseppä, taiteellinen johtaja Matilda Mannström. Luvassa myös tärppejä Fashion Community Helsingin syyskuussa järjestettävästä salonkimuotinäytöksestä.

Viime vuosina historiantuntemustamme ovat alkaneet valottaa uudet, monitieteelliset tutkimusalat. Arkeogeneettiset tutkimukset tuovat esiin ihmisen perimää, mutta niin paljon enemmänkin. Miten ja milloin ihmiset ovat varhain liikkuneet? Entä kulttuuri ja viljely? Tai asutus, kieli ja yhteisöjen heikoista huolehtiminen? FT Ulla Nordfors kertoo muinais-DNA:n rikastuttamasta uudemmasta historiantutkimuksesta.

Ehkäpä yleisin tapa pitää itsensä monipuolisesti hyvässä kunnossa on huolehtia sekä lihaskunto- että kestävyystreenistä. Tässä jaksossa jutellaan vieraan kanssa kansantajuisella otteella, että miten yhdistetään sali- ja juoksutreeni. Käydään läpi mm. miksi kannattaa harjoittaa molempia ja miten se tehdään niin, että kehittyy? Miten harjoittelua olisi hyvä rytmittää ja minkälaisia sudenkuoppia on ohitettavana? Mitä treenata talvella kun on kylmä, pakkasta ja lunta maassa? Mistä löytyy aikaa treenille kun käydään töissä ja on perhettä? Miten saadaan juoksu rullaamaan mukavasti ja mistä kannattaa aloittaa kun lähtötilanteessa kunto on huono? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä alle 3h maratonaikaa tavoittelevan personal trainer, valmentaja ja tubettaja Janne Tikkasen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJanne Tikkanen- Youtube: https://www.youtube.com/@jannetikkanen8254

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. - Miten yhteiskunnassa ennaltaehkäistä haitallisten kokemusten vaikutuksia? - Voiko toipumista tapahtua aikuisena ja mistä eheyttävä kokemus rakentuu?Lisätietoja:Taina Laajasalon esittely THL:n sivuilla.Tainan jaksossa mainitsemia tutkimuksia ja muuta tietoaACElife-tutkimusprojektin verkkosivut. ACE-kokemukset suomalaislapsilla: Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(3), 217-229.Luotettavan läsnäolevan aikuisen merkityksestä:Bellis, M. A., Hardcastle, K., Ford, K., Hughes, K., Ashton, K., Quigg, Z., & Butler, N. (2017). Does continuous trusted adult support in childhood impart life-course resilience against adverse childhood experiences-a retrospective study on adult health-harming behaviours and mental well-being. BMC psychiatry, 17(1), 110.Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneiden lasten aivokuvantamistutkimuksessa havaituista muutoksista:McCrory, E. J., De Brito, S. A., Sebastian, C. L., Mechelli, A., Bird, G., Kelly, P. A., & Viding, E. (2011). Heightened neural reactivity to threat in child victims of family violence. Current Biology, 21(23), R947-R948.David Finkelhorin tutkimus:Finkelhor, D., Turner, H., & LaSelva, D. (2021). Receipt of behavioral health services among US children and youth with adverse childhood experiences or mental health symptoms. JAMA network open, 4(3), e211435-e211435.ACE-THL mittari: Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen - tutkimus (THL)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä.Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tässä jaksossa sukellamme vieraan kanssa usein väärin ymmärrettyyn teemaan nimeltä aggressio. Millaista on terve aggressio? Minkälaisia väärinymmärryksiä aggressioon liittyy ja miten valjastamme on oikealla tavalla hyödyksemme? Miten minäpystyvyys ja terve aggressio käyvät käsi kädessä? Mitä tapahtuu jos meiltä puuttuu aggressio kokonaan? Milloin aggressio voi mennä yli ja miten sen tunnistaa? Tarvitaanko aggressiota silloin kun tavoitellaan jotain itselle uutta, suurta ja tärkeää? Miten aggressio on apuna treenissä, elämäntapamuutoksessa ja suunnitelmassa pysymisessä? Näitä ja muita aggression teemoja käydään läpi yhdessä psykoterapeutti Henriika Maikun kanssa.Linkit:Optimal PerformanceVahvempi nainen -verkkokurssi: https://www.optimalperformance.fi/vahvempi-nainen-etuhintaHenriika Maikku- Kotisivu: https://www.juura.fi/- IG: https://www.instagram.com/henriikamaikku_juura- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/henriika-maikku-14734383- Podcast: https://open.spotify.com/show/79WD78p6FsNsr3MN7immzj?si=57eb1453d5124cd5- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/2xCcvvz9HskaO6TZPhL50Z?si=615ce3ebf8bd433f

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja.Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista.Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?Lisätietoja:Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa.Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä.Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle.Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta.Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Hallitus on erimielinen Palestiinan tunnustamisesta. Miten hallitus linjaa asiasta? Ja miten Palestiina-kiista vaikuttaa pian alkaviin budjettineuvotteluihin? Keskustelemassa politiikan toimittajat, Jaakko Loikkanen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen. Täsmennys: Purra on esittänyt opetushallituksen lopettamista, ei opetusministeriön lakkauttamista, kuten lähetyksessä virheellisesti sanottiin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaa on seurannut kohua siitä, saako ministeri olla humalassa julkisella paikalla niin sanotusti työaikana. Kukaan ei kysy, mitä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääministeri Petteri Orpon käytös Ruisrock-festivaalilla kertoo heidän suhtautumisestaan suomalaiseen popmusiikkin. Olisivatko samat ministerit voineet käyttäytyä samoin Savonlinnan oopperajuhlilla yleisön joukossa tai Musiikkitalossa RSO:n konsertissa, kysyy Vilkkumaa.  Ruben Stiller haluaa puhua valkoisesta katseesta. Ruben on lukenut Helsingin Sanomien esseen otsikolla "Minä valitsen toisin". Esseen kirjoittaja Ndéla Fayen mielestä valkoinen katse määrittää yhä sitä, mitä pidämme arvokkaana kirjallisuutena. Siksi hän on päättänyt olla lukematta vapaa-ajallaan valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja. Ruben kysyy raadilta, mitä ajattelette tällaisesta boikotista, jossa ei lueta esim. valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja, koska ne edustavat tiettyä valtarakennetta. Petja Kopperoinen kertoo lasten uimataidon laskeneen kovaa tahtia viimeisen 10 vuoden aikana. Tänä päivänä vain alle puolet kuudesluokkalaisista osaa uida, kun vielä kymmenen vuotta sitten luku oli 76%. Tällä viikolla Yle uutisoi, että uimataito on vaarassa muuttua vain varakkaiden etuoikeudeksi, koska uimakoulujen hinnat ovat korkeat ja halpoihin opetuksiin eivät mahdu läheskään kaikki halukkaat. Uimataito lukeutuu perustaitoihin kuten lukeminenkin. Myös lukutaidossa on nähtävissä samanlainen ilmiö, korkeampien yhteiskuntaluokkien lapset osaavat lukea paremmin, kun taas alempien yhteiskuntaluokkien lapsien lukutaito heikentyy. Pitääkö tässä huolestua, että perustaidot painuvat unholaan ja jäävät vain rikkaiden etuoikeudeksi? Miten tämän kehityksen suunnan saisi muutettua ja kenen vastuulla muutos oikein on?

Vain muutaman lajin nisäkäsnaarailla on samanlainen menopaussi kuin naisilla. Suurin osa lajeista ei elä tultuaan hedelmättömiksi. Miten evoluutio selittää vaihdevuosien syyn? Siitä on kolme teoriaa. Onko menopaussi muodonmuutos matriarkaksi? Menopaussissa naishormoni estrogeeni alkaa vähentyä. Sen tasot alkavat alentua jo 35 vuotiaana. MIllaisia vaikutuksia sillä on mieleen ja kehoon? Miksi vaihdevuosia hävetään, vaikka niillä on jopa yhteiskunnallista potentiaalia? Asiantuntijoina evoluutiobiologi Mirkka Lahdenperä ja gynekologi Leena Väisälä. Toimittajana Minna Korhonen.