Podcasts about olemme

Vuosi sitten pääministeri Petteri Orpo (kok.) tuskaili tyhjinä ammottavien budjettilaarien äärellä. Olemme käyneet läpi laarien pohjatkin", sanoi Orpo kehysriihen kovista leikkauspäätöksistä. Nyt ääni hallituksen kehysriihikellossa oli toinen – laarin pohjalla pilkotti kaksi miljardia jakovaraa. Ajettiinko hallituksen velkalaiva suojasatamaan? Dynaamisilla vaikutuksillako Orpo velkalaivan kääntää? Onko pääministeri Antti Rinteen (sd.) vappusatanen kevyttä budjettikauraa Orpon vappumiljardin rinnalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Syömmekö ihmiskuntana luonnon tyhjiin? Tämä tulee mieleen, kun lukee uutisia ruoan ympäristövaikutuksista. Olemme niistä tietoisia, mutta jatkamme silti kestämätöntä elämäntapaamme. Kaupat ovat yltäkylläisiä ja tehdasmainen ruoantuotanto tuhoaa metsiä, vesistöjä, ilmaa ja eläinlajeja. Miten pysäytämme tuhoisan noidankehän? Mitä me suomalaiset syömme ja millaisia muutoksia eri ruokatuotteiden kulutuksessa on tapahtunut? Miten uusissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu kestävyys? Millaisia ratkaisuja tiede tarjoaa kestävään ruokamurrokseen? Haastateltavina: Elintarvike ja ravitsemustieteiden professori Maijaliisa Erkkola ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Minna Kaljonen. Toimittajana Minna Korhonen.

Yksi puheenaihe Salpausselän kisojen ympärillä tänä vuonna on ollut suorituspaikkojen kunto, kun sää on koetellut kisajärjestäjiä. On tullut vettä ja ollut suojakeliä, ja luntakin on tavanomaista vähemmän. - Tärkeintä on taata urheilijoiden turvallisuus. Olemme saaneet FIS:iltä (kansainvälinen hiihtoliitto) kehuja latujen kunnosta. Verrattuna Trondheimin MM-kisojen latuihin me olemme ihan toisella levelillä, Lahden kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas kertoo Radio Voiman haastattelussa ja kehuu koko organisaation toimintaa suorituspaikkojen eteen. Hänen mukaansa latupohjien kunto on hyvä ja koko ajan tehdään töitä sen eteen, että jäätä ei pääse muodostumaan. Entä miksi varjoisat paikat ovat hankalia? Kuuntele podcast! Toimittaja: Eeva Ristkari

Sointu Borg & Tyrkyt -ohjelman kruunattu kuningas Tapio Viinikangas kertoo haastaako julkisuus syömishäiriöstä parantumista. Lisäksi selviää, kuinka pitkälle Tapio on valmis menemään näkyvyyden vuoksi. Tänään selvitetään kuinka tyrkkyjä me todellisuudessa olemme. Söisimmekö lehmänpaskaa ja vuotaisimmeko seksivideoita, entä kenet haukkuisimme pystyyn julkisuuden vuoksi? Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Tervetuloa MINIMUSAn pariin! Olemme aloittaneet MUSAMUSAn ihkaoman minicastin, jonka tarkoituksena on tarjota impulsiivinen ja ajantasainen väylä ajankohtaisten aiheiden ja ilmiöiden käsittelyyn. Ekassa MINIMUSAssa äänessä Rosanna.

Löytyykö teiltä jo oma Luottonörtti? Se näppärä naapurin ATK-tyyppi joka osaa aina auttaa kun ei jokin toimi. Olemme lähteneet rakentamaan Luottonörttiyttämme palveluiden muotoon.

Meillä jokaisella on yksilölliset aivot. Olemme monin eri tavoin ainutlaatuisia. Kenelläkään muulla ei ole täysin samanlaisia aivoja kuin sinulla, vaan jokainen meistä on uniikki. Työelämä hyötyisi merkittävästi siitä, että tunnistaisimme yksilölliset erot, sekä ymmärtäisimme erilaisia tarpeita ja vahvuuksia. Lisäksi joustavuuden lisääminen työelämässä auttaisi hyödyntämään erilaisia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja tietokirjailija Mona Moisala. Nina ja Mona keskustelevat siitä, miten neuromoninaisuutta ja erilaisia persoonallisuuspiirteitä voidaan huomioida työelämässä paremmin joustavampien työskentelytapojen avulla.Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten persoonallisuus määritellään? - Miten persoonallisuus vaikuttaa työelämässä? - Käyttäydymmekö aina jotenkin persoonallisuutemme mukaisesti? - Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? - Miten neuromoninaisuus eri muodoissaan voi näyttäytyä työelämässä? - Miten persoonalllisuuseroja ja neuromoninaisuutta kannattaisi huomioida työelämässä?— Kaupallinen yhteistyö, Suomen tietokirjailijat. Kuuntele Faktahommissa-podcast Spotifyssä.—Lisätietoja:Mona Moisalan nettisivut: https://www.monamoisala.com/Mona Moisala Linkedln ja Instagram. Jaksossa mainittu Fiksu aivotyötesti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Lahtelaisrunoilija Lealiisa Kivikari puhui yhdessä tekemisen tärkeydestä Radio Voimalla perjantaina.- Mielestäni ihmisten pitäisi tehdä asioita yhdessä, vaikka pienissä tai isommissa porukoissa, koska kanssakäyminen toisen ihmisen kanssa on äärimmäisen tärkeää. Se ravitsee meitä ihmisinä, Kivikari muistutti.Runoilija järjestää kolmen muun sanataiteilijan kanssa musiikki- ja runoiltamat Ravintola Tirrassa lauantaina.Kanssapuheita-ryhmän koolle kutsujana toimii runoilija Auli Kokkonen, jonka kanssa Kivikari on työstänyt illan käsikirjoituksen ryhmän runoilijoiden tekstien pohjalta. Kokkosen ja Kivikarin lisäksi ryhmään kuuluvat runoilijat Visa Tikka ja Christina Kaikko. Musiikista vastaa Hannu Sundelin.- Olemme yhdessä tekemisen äärellä. Viime vuosina on hyvin paljon täällä vapaalla kentällä lähdetty tekemään yhdessä ja ristiin, on se sitten tanssia ja runoutta, tai musiikkia, runoutta ja kuvataiteita, Kivikari pohti ja jatkoi.- Olen aika kauan seurannut Lahden kulttuurielämää. Jos puhumme ruohonjuuresta, emmekä mene ikäviin talousasioihin, vaan itse tekijyyteen, luovaan voimaan ja vimmaan, niin mielestäni se voi hyvin.Kuutele koko haastattelu.

Päijät-Hämeen vuoden yrittäjinä palkittiin neljä yrittäjää yhdestä yrityksestä, eli Viipurilaisen Kotileipomon veljekset, Tuomas, Teppo, Timo ja Joonas Ylä-Hemmilä. Päijät-Hämeen Yrittäjät jakoi palkinnon perjantaina. Teppo ja Joonas vierailivat Radio Voimalla torstaina kertomassa, miten veljekset kasvoivat leipomoyrittäjyyteen kiinni jo lapsena.- Jokainen veljes kerrallaan tämä taival aloitettiin. Sieltä mopoiästä asti aamuyöstä lauantaina leipomolle noustiin, Joonas muisteli tutustumistaan leipomotyöhön.- Yleensä meillä oli niin, että kello 1.20 soi perjantain ja lauantain välisenä yönä kello. Puoli kolmeksi ajeltiin Viitailasta Lahteen leipomoon, Teppo jatkoi.Veljesten isä Veikko Ylä-Hemmilä osti Viipurilaisen Kotileipomon 90-luvulla ja leipuriveljekset ottivat perheyrityksestä vetovastuun vuonna 2014.Perheyrittämisen arki on veljesten mukaan omanlaistaan ja erilaista, kun jos olisi töissä, tai jos mukana olisi muita osakkaita, kuin oma perhe.- Olemme selvinneet ja pystymme istumaan samassa pöydässä edelleen. Se on hyvä, että suhteet ovat säilyneet. Se ei tarkoita, etteikö siellä oltaisi kipuiltu välissä, Teppo kertoi ja muistutti, että juttelu veljesten kesken on välillä hyvinkin kärkevää.- Kai se on rikkaus kuitenkin, hän summasi.Kuuntele haastattelusta, luonnistuuko jokaisella veljeksellä leipomossa homma kuin homma tarpeen vaatiessa, montako uutta tuotetta on jo kehitteillä tulevaisuutta varten ja miten näiden asiantuntijoiden mielestä juusto ja kinkku tulee asetella leivän päälle.

Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin historian ensimmäinen live-podcast on nauhoitettu SFOT 2025 -tapahtumassa 7.2.2025 Turussa.Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraina ovat fysioterapeutit Valpuri Seikkula, Marianne Himberg ja Tino Virtanen. Jakson aiheena on liike ja liikkuminen - ja mitä kaikkea se fysioterapeutille voisi tarkoittaa. Asiaan saamme näkökulmia fysioterapian eri sektoreilta, kun teemaa lähestyttiin mm. tules-fysioterapeutin, lantionpohjan fysioterapeutin ja syöpäsairauksiin erikoistuneen fysioterapeutin ajatuksien kautta. Tervetuloa mukaan!Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Tindeq, Kuntoutuskouluttajat, Tukikohta jaRogue Europe.Tindeqtarjoaa podcastin kuuntelijoille -10% alennuksen Tindeq Progressor -dynamometrista koodilla MG10 osoitteessa⁠⁠⁠⁠⁠tindeq.com⁠⁠⁠⁠⁠Kuntoutuskouluttajienajantasaiseen koulutustarjontaan voit  tututustua osoitteessa⁠⁠⁠⁠⁠kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset⁠⁠⁠⁠⁠Tukikohdanpalvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi ⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitnesstarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksi

329 | Olemme pelailleet arvostetun yhteistyökumppanimme Elisa Masters Pro Gaming PC:illä nyt reilut 2,5 kuukautta, joten on arvostella koneet sekä samalla koko PC-pelaaminen ylipäätään. Tauon jälkeen vauhkotaan sovelluskauppoja villineestä uudesta Pokémon-pelistä, TCG Pocketista. (00:03:13) Tykkikonekokemukset (01:14:06) Mainos (01:16:32) Pokémon TCG Pocket (02:22:54) Mitäpä muuta? Elisa Masters Pro Gaming PC (Maksettu mainos): tuplahyppy.fi/elisa Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Suomalainen Menestysresepti 2025 -kisan voittaja selvisi keskiviikkona, kun Kinnarin tilan Terhi Kinnari nappasi ykköspaikan Kinnarin tilan valmisaterioilla. Voittaja kertoi maailman ensimmäisistä kaurapohjaisista valmisaterioista Radio Voimalla perjantaina. - Kun mennään valmisruokahyllyille, niin sehän on ollut yksi kaupan voimakkaimmin kasvavista hyllyistä. Siellä on erittäin paljon riisi-, peruna-, pasta- ja nuudelipohjaisia valmisruokia, mutta ei yhtään kaurasta, suomalaisesta viljapohjasta. Olemme maailman ensimmäisinä lanseeranneet täysjyväkaura-ateriasarjan, Kinnari kertoi. Riisin tapaan käytettävän täysjyväkauran ylivoimaisuudesta riisiin nähden Kinnarin tilan emäntä löytäisi omien sanojensa mukaan ainakin 100 syytä. - Ensinnäkin kaura on ilmastoviisas kasvi, se käyttää ravinteet ja menestyy koko Suomessa. Olemme maailman parasta kauran viljelyaluetta, kuten Ranskassa on Samppanja-alue, niin meillä on täällä pohjolassa kaura-alue, valo, maaperä ja pakkanen. Ja maailman parhaat viljelijät, Kinnari listaa ja jatkaa. - Se on hiilijalanjäljeltään 70 prosenttia kevyempi kuin riisi. On myös huoltovarmuusasia, että ruoka tehdään kotimaassa. Ravintoarvot. Kaura on 14,5 prosenttia proteiinia ja siinä on kuitua. Maailmassa on todella vähän raaka-aineita, joilla on kolme terveysväittämää: kauran syöminen laskee kolesterolia ja parantaa suolistoterveyttä, lisäksi se on tasainen verensokerin lähde. Kuuntele haastattelusta, mitkä kauratuotteet maistuvat itse Kinnarin tilan emännälle mieluiten, miten kaura valikoitui tilalla päätuotteeksi, millaisia persoonia 350-vuotiaalla tilalla on aikaisemmin asunut ja mille kolmesta valmisateriavoittajasta Kinnari odottaa suurinta suosiota.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Olemme vihdoin valmiita puhumaan Kanyesta, Kanyen dokkarista ja Peten tekstiviesteistä. Olispa kaikki jo sovussa, meitä ahdistaa koko härdelli. Renny Harlinin kirja kiehtoo ja Aaron Carterilla on taas uusi tatuointi. Kasvoissa. Kääk. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Tervehdys rakkaat kuulijat, Olemme tehneet suuren päätöksen podcastimme tulevaisuuden suhteen: uusi, 24.1. alkava tuotantokausi on kuultavissa ainoastaan Viikonloppusotureiden Spotify-tilauspalvelussa. Tilauksen hinta on “pari troopperia” eli 9 euroa kuukaudessa. Tämä ei ollut helppo ratkaisu, mutta uskomme sen olevan välttämätön. Podcastin julkaisutahti on viimeisen vuoden aikana päässyt lerpahtamaan melkoisen säälittävän harvaksi. Syynä tähän on yksinkertaisesti arki, sillä kiireiden kasvaessa podcastin tekoon käytetty aika on ollut pois muilta, ns. oikeilta töiltä. Siksi podi on viime aikoina ollut ensimmäinen kärsijä, kun kalenteria on vasaroitu jonkinlaiseen kuntoon. Tähän haluamme muutoksen, ja uskomme, että tilausmalli on kokeilemisen arvoinen tapa tuoda hommaa kaivattua ryhtiä. Lupauksemme: – 24.1. alkaen uusi Viikonloppusoturit-jakso ilmestyy jälleen jokainen perjantai! Luit aivan oikein, luvassa on siis paluu ns. vanhoihin hyviin aikoihin, kun viikonlopun aloitti parhaiten ja ainoastaan uusi VKLS-jakso. – Julkaisemme uusia jaksoja vähintään kesäkuun loppuun asti joka perjantai riippumatta siitä, paljonko tilaajia Spotify-tilillemme tulee. Eli jos juuri sinusta tulee ainoa tilaajamme, ainakin luvassa on hyvin ekslusiivista materiaalia!– Tämän kokeilujakson perusteella katsomme ns. kiinnostiko ketään, ja jos ei, niin palaamme viime aikoina tutuksi tulleeseen “jakso kun huvittaa, jos silloinkaan” -tahtiin ilman tilaushömpötyksiä. Eli palataan nykyiseen tilanteeseen eikä ressailla asiasta sen enempää. – Jatkossa tilaajat pääsevät vaikuttamaan muun muassa jaksoaiheisiin ja käsiteltäviin levyihin nykyistä suoremmin, esim. äänestämällä.– Seuraavaksi otamme käsittelyyn Paulin muistoa kunnioittaen – ja myös tulevaan 50-vuotisteemaan sopivasti – Killersin. Ja tärkeää huomiona: – Kaikki tähän asti julkaistut jaksot säilyvät ilmaisena Spotifyssa kuunneltavissa. Ymmärrämme, että massit ovat tiukassa monella, ja maksullisuuteen siirtyminen on iso kynnys, joka varmasti karkottaa monet. Toivottavasti jokunen kuulija säilyy kuitenkin mukana, ja aina voi onneksi palata muistojen bulevardilla vanhojen jaksojen pariin. Haluamme kiittää teitä jokaisesta kuuntelukerrasta ja tuestanne tähän asti. Kiitos, että olette olleet osa tätä yhteisöä. Tavoitteemme on, että jokainen maksullinen jakso tuntuu sijoituksen ja luottamuksen arvoiselta. Annamme siis tällä kertaa tulevalle tuotantokaudelle poikkeuksellisesti laatutakuun – mutta ilman palautusoikeutta!  Tilaajaksi pääset ryhtymään tästä linkistä! Linkki löytyy myös Spotify-tilimme "Tiedot"-kohdasta. Kiitos kuulemiin, ja palataan asiaan ensi viikolla uuden, entistä uljaamman podcastin kanssa! Voit myös jatkaa seuraamistamme somessa: Viikonloppusoturit -Instagram Viikonloppusoturit -Facebook Palautteita ja kommentteja voitte lähettää sähköpostiimme viikonloppusoturit@gmail.com

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kolmannen kauden neljännessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on Kelan johtaja Nina Nissilä. Viime vuonna vuoden IT- ja digijohtajaksi valittu Nissilä johtaa Kelan digitaalista kehitystä ja luotsaa mittavaa Eepos-hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa kaikki Kelan etuusjärjestelmät tulevien vuosien aikana. Tässä jaksossa pureudutaan digitalisaatioon, tranformaatiohankkeisiin, resilienssiin ja kestävän kehityksen johtamiseen. Suomi on digitalisaatiossa ihan maailman kärkimaita. Olemme teknologiakansa, jolla on hyvät digivalmiudet. Mutta mitä haasteita Suomessa on?

Kausi 4, jakso 24/24. Olemme lähdössä Amazing Racen voittajien joulupöytään. Perehdymme avaruuteen ja avaruusasemalla elämiseen myös seksin muodossa. Elina puhdistaa energiat temppareissa grindaamalla kehoaan, kirkkoherra kännissä ja ennustustyössä. Bachelorissa Monica kuvittelee olevansa parisuhteessa Joonaksen kanssa ja uudet tuulet saavat meihin puhtia. Voit kuunnella sarjan jaksot ilman mainoksia Podmesta, josta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com.

Tänään pohdimme, että mikä voisi olla parempi toivotus, kuin "Jumalan siunausta". Olemme sitä mieltä, että "jaksaa jaksaa, painaa painaa" on varsin hyvä korvike. Ihmettelimme aatelisia ja palvelijoita, sekä feministejä ja muita sen sellaisia.

Olemme lukeneet vähän, tällä kertaa kirjan Antonio Calcagnon On Political Impasse (2022, Bloomsbury). Miten ajatella sitä poliittista umpikuja tai pattitilannetta jossa elämme? Miksi niin monista tuntuu siltä, että mikään ei ole enää mahdollista? Miten tulisi suhtautua finanssikapitalismin ylivaltaan ja olisiko stoalaisella filosofialla jotain tarjottavaa itsen ja sitä kautta maailman uudelleen ajattelemiseen? Miten olla kotonaan maailmassa? Pohdimme samalla erilaisisia filosofian kirjoittamisen tapoja ja sitä, onko filosofinen namedroppailu joskus myös tarkoituksenmukaista.

Olemme lempikirjallisuutemme eli eeppisten seikkailutarinoiden äärellä! Vaihdamme ajatuksia Anni Kytömäen teoksesta Mirabilis ja Cristina Sandun teoksesta Tanskalainen retkikunta. Molemmissa kirjoissa lähdetään perustamaan uutta siirtokuntaa - toisessa Amurinmaahan ja toisessa Nigaraguan sademetsään. Tervetuloa kuuntelemaan!

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Olemme taas täällä! Viimeiset viikot läpikäyvässä megajaksossa käsittelyssä muun muassa uusi Venom-elokuva, Anora, Rendel-jatko-osan ympärillä pyörivä draama ja tietenkin kaikki muutkin ensi-illat!

Marraskuu tuo mukanaan moniulotteisia energioita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Olemme julkaisseet uuden videon, jossa sukellamme syvälle näihin energioihin ja siihen, miten voit parhaiten hyödyntää kuukauden voimakkaat manifestointipäivät, kuten 11.11 ja 11.22. Tässä jaksossa keskitymme marraskuun teemoihin kuten:  11/11 ja 11/22 portaalit – manifestoi suuresti ja ota vastaan voimakkaat energiat, jotka auttavat sinua saavuttamaan unelmiasi. Matalampien energioiden tunnistaminen ja käsittely – opi, kuinka voit välttää näitä energiapyörteitä ja pysyä tasapainossa. Vallan muutokset ja energeettinen siirtymä – syvennä ymmärrystäsi siitä, miten nämä muutokset voivat vaikuttaa sinuun ja koko maailmaa Oraakkelitulkinta – inspiraatiota ja ohjausta henkilökohtaiseen kasvuun ja uusien polkujen löytämiseen. Vielä ehdit mukaan Unelmoi Suuresti Maksuttomaan Workshoppiin 6.11 asti:  http://www.elamankeha.com/unelmoisuuresti Maksuton Valotyön koulutus: http://www.elamankeha.com/valotyo

Tunnin juna, Länsimetro, Raide-Jokeri. Olemme kaikki matkalla Helsinkiin, halusimmepa tai emme, kirjoittaa Santeri Palomäki.Kirjoittaja: Santeri PalomäkiLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Olemme viettäneet synttäreitä ja raportoimme. Lisäksi mukana ruotsalainen heippalappukulttuuri, erä kuunnelma, jännittävä podi kohukirja jajaja...

Olemme palanneet! Käsitelyssä heti alkuun kesän suosikit ja suurimmat pettymykset, Kravenin uutuustraileri, 4K-draama, Clooney vs. Tarantino ja paljon muuta!

Kausi 4, jakso 4/24. Kenguru loikkaa jälleen Australian maalle ja Riku on hautaamassa erästä osallistujaa elävältä. Olemme täysin sekaisin talon tapahtumista. Kesken nauhoitusten studioon iskee pallosalama, mutta onneksi kumisaappaat pelastavat. Syvennymme myös legendaarisen Tankkaustarinoiden maailmaan ja Annika jakaa kokemuksiaan taloa päin ajamisesta Ladalla. Voit kuunnella sarjan jaksot ilman mainoksia Podmesta, josta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com.

Olemme selkä. Liity Castin ystäväksi nyt ja nauti uudesta Pelaajacast-sisällöstä joka viikko!

Lukutaito saa rappeutua rauhassa, koska syventyvä ja tulkitseva tekstien lukeminen ei ole oleellista pääoman arvonlisäykselle. Kapitalismi ei tarvitse merkityksellistä kirjoitusta, vaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Niihin päästään koodeilla, käskyillä ja tunteilla, jotka nopeuttavat pääoman kiertoa. Olemme siirtymässä entistä enemmän suulliseen kerrontaan, eleisiin ja performansseihin, mistä todistavat podcastien, äänikirjojen ja Tiktokin suosio. Eurovaaleissa tuli ilmi eurooppalaisen vasemmiston sisäisiä ristiriitoja Ukrainan tukemisesta ja Venäjän sanktoimisesta. Tämä liittyy vanhavasemmiston ja uusvasemmiston eroihin. Vanhavasemmistolaiset kannattavat Ukrainaan“rauhaa”, mutta mitä tarkoittaa luovutusrauha hyökkäyssotaa käyvän fasistisen valloittajan kanssa? Entä miten Palestiina-solidaarisuus sopii vanhavasemmistolaisuuteen? Politiikanfilosofisesti vanhavasemmistolaiset vetoavat objektiivisiin rakenteisiin siinä missä uusvasemmistolaisuudessa keskeistä ovat toimijoiden kokemukset ja liikkeet. Suosituksissa Ray Bradburyn “haaste” lukea joka päivä yksi runo, yksi novelli ja yksi essee, tuhannen päivän ajan. Jaksossa mainittuja asioita: Antti Ronkaisen havainto lukutaidottomuudesta https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/viela-tanaan-huolehdimme-totuudenjalkeisyydesta-mutta-huomenna-mekin-joudumme-poreammeeseen-tai-pattayalle Theresa Macphailin havainto https://www.threads.net/@drtheresamacphail/post/C4MGhBKvX3a Deleuze & Guattari, Anti-Oidipus, 2020, s. 274-290 Bradburyn haasteeseen: Kiinalaisen runouden antologiat (Pertti Seppälä ja Pertti Nieminen), Sinikka Vuola, toim.) : Olet täyttänyt ruumiini tulella, Kaija Rantakari: Salit, Harry Salmenniemi: Kuume, Raisa Marjamäki: Ihmeellistä käyttäytymistä, Shakespearen sonetit (Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre), Antti Holma: Kauheimmat runot; Lydia Davis: Kafka valmistaa päivällistä, Kafka: Kootut kertomukset; Ville Luoma-aho: Cancel ja Delete, Harry Salmenniemen neljä novellikirjaa; Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja Jorge Luis Borges: Kertomukset, Joan Didion, Antti Nylén: Esseet, Aino Frilander: Los Angeles -esseet, Eetu Viren: Esseitä, Montaigne: Esseitä I-III. Tue podcastia ja tilaa lisäjaksot: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Tässä Hankkijan Kasvuohjelma-podcastin jaksossa Risto Välimaa Eastmanilta ja Anna Lehtinen Hankkijan nautarehujen kehitystiimistä keskustelevat säilörehun merkityksestä maidon- ja lihantuotannossa. Mitä ruokinnan suunnittelussa on tärkeää huomioida ja miten säilörehun laatu vaikuttaa tuotantoon? Jaksossa käsitellään myös monenlaisia ruokintaan liittyviä tilanteita, joita ruokinta-asiantuntijat kohtaavat kentällä.Olemme ylpeitä siitä, että Suomessa valmistetaan erityisen korkealaatuista säilörehua ja uskomme vahvasti, että meillä on myös maailman parasta maitoa ja pihviä.Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten ja täsmäviljelyn palveluiden näkökulmasta. Podcastissa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa ja panoskaupassa työskentelevät henkilöt, joilla on usean vuoden kokemus maataloudesta ja useat heistä toimivat myös itse maanviljelijöinä.Maatalouden tuotantopanokset ja tarvikkeet | hankkija.fi

Olemme vältelleet puheluita ja käyneet inspiroitumassa keynote-puheenvuoroista. Pohdimme merkityspuheen merkityksellisyyttä sekä nykyajan deittailumaisemaa. Nämä mainitsemme: Kirja: Elizabeth Gilbert: City of Girls Kirja: Elizabeth Gilbert: Big Magic Kirja: Elizabeth Gilbert: Eat, Pray, Love Sarja: Hullu, hullumpi, yläaste (YLE Areena) Kirja: Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

Vesa Vihriälästä on tullut yksi Futucastin suosituimpia luottotaloustietelijöitä, jonka analyyseja kannattaa kuunnella. Tällä hetkellä Suomen taloudellinen tilanne on jännitteinen. Olemme edelleen maailman eniten hyvinvoivia maita, mutta kykymme ylläpitää sitä on kyseenalaistettu monelta suunnalta. Suomessa lakkoillaan hallituksen työelämäuudistuksien takia, joita puolestaan perustellaan surkastuneella talouskasvulla ja huonolla velkasuhteen kehityksellä. Tässä jaksossa pyrimme maalaamaan mahdollisimman laajan mutta ymmärrettävän yleiskuvan siitä, mitä Suomen taloudessa oikein on meneillään. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Olemme oman elämämme backstagella ja laadimme raiderin. Miinalla on käty, olemme luukuttaneet Beyoncea ja Lotta luennoi formuloista. Miina on opetellut epäonnistumaan ja kuunnellut nörttipodeja. Ja ihan pikkuriikkisen truecrimea.

Olemme asioiden ytimessä, saamme raportin New Yorkista, vastaamme VAATIVIIN kuuntelijakysymyksiin ja Lotta puhuu paljon primereista. Med mera.

Onko kapitalismin suuri illuusio poksahtamassa rikki? Keskustelemassa ovat yhteiskuntakriitikko, kirjailija Riina Tanskanen ja väitöskirjatutkija Samu Kuoppa, jotka kirjoittivat yhdessä kirjan Kapitalismin suuri illussio. Kirjassa Tanskanen ja Kuoppa käyvät läpi kapitalismin heikkouksia ja pohtivat, miten yhteiskuntaa pitäisi korjata. Kapitalismia ei heidän mielestään voi korjata, koska kapitalismi perustuu kasvavalle eriarvoisuudelle ja vaurauden kasaantumiselle. Olemme heidän mielestään tilanteessa, jossa pienet viilaukset eivät enää riitä. Kirjassa väitetään, että 99 prosenttia ihmisistä kärsii kapitalistisesta järjestelmästä. Jos kapitalismista luovutaan, eikä sosialismikaan ole vaihtoehto, mitä tilalle? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Olemme aina jonkun tunteen vallassa, vaikka emme välttämättä itse huomaa sitä. Nyt tiede on selvittänyt, miten voimakkaasti pelko, inho, ilo tai viha näkyvät aivoissamme. Samalla ymmärrys on kasvanut siitä, miksi emme saa tunteita hallintaamme ja miksi järki ja tunne eivät toimi vastakkain. Miten tunteet vaikuttavat elämäämme, päätöksiimme ja kehoomme? Ja miksi tiedostettu tunne on vain jäävuoren huippu? Haastateltavana on tutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kaupallinen yhteistyö: Elisa.Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie.Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus.Nina ja Merja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Miten työn tekeminen ja sen paikka ovat muuttuneet?- Miten nämä vaikuttavat siihen, miten teemme työmme hyvin?- Millaisia riskejä muutoksiin liittyy?- Mitä työssä onnistuminen vaatii sekä työntekijöiltä että johdolta?Lisätietoja:Merja Ranta-aho LinkedIn:ssa.Merja Ranta-aho X / Twitterissa.Lue lisää Merjan ajatuksista digitaalisesta työpaikasta: - Helsingin Sanomat (€): Suuryrityksen hr-johtaja: ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskusteluun, onko pakko tulla toimistolle vai ei”- Elisa.fi: Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa.- Elisa.fi: Hybridityön johtaminen - parhaat toimintatavat.Jos työtyytyväisyys ja työn tuottavuus on sinulle ajankohtainen aihe, voit lukea lisää digitaalisen työpaikan kokonaisuudesta Elisan sivuilta: Elisa.fi/digityo.Elisa.fi: Näin digitaalinen työpaikka toimii Elisalla. Digitaalisen työpaikan tarkistuslista: Lataa opas!Tutustu digitaaliseen työpaikkaan: Elisa ShowroomElisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa perustuu jatkuvaan oppimiseen ja osaavaan sekä muutoskykyiseen henkilöstöömme. Olemme jo vuosia edistäneet toimitilojamme, työskentelykulttuuria ja -välineitämme tukemaan turvallista ja yhdenvertaista työhyvinvointia niin fyysisissä kuin virtuaalisessa työskentelyssä. Syrjimättömyys, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Keskeisiä teemoja meille ovat myös monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat meille keskeisiä teemoja ja teemme pitkäjänteistä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Elisalla olemme sitoutuneita työyhteisöön, joka rohkaisee kaikkia oppimaan, jakamaan näkökulmiaan ja kehittämään työtään. Meille on tärkeää, että jokainen voi olla aito oma itsensä ja tuntea, että hän on tervetullut Elisalle juuri sellaisena kuin on.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä jaksossa pureudumme erityisesti naisten talousasioihin ja tutkimme, kuinka me naiset voimme navigoida tiemme kohti taloudellista menestystä. Käsittelemme haasteita, kuten esikuvien puutetta, ja pohdimme, mistä voi ammentaa inspiraatiota ja voimaa omalla matkalla kohti menestyksen huippua. Meidän tavoitteenamme on innostaa myös naisia asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja ohjata heitä niiden saavuttamisessa. "Tämän jakson tarkoitus oli tämä, että me halutaan, että jokainen nainen uskaltaa nyt vähän miettiä isommin." [00:00:12] Naiset, nouskaa seuraavalle tasolle. [00:03:46] Naiset vaurastumisen esimerkkeinä. [00:07:44] Huolestuttavan vähän naisia. [00:07:53] Kymmenen suurituloisimman listalle yltänyt viimeksi nainen 2019. [00:08:07] Jääty jälkeen neljä vuotta sitten. [00:08:25] Naiset tiputtu kärkikahinoista. [00:13:20] Yrittäjyyden harjoittaminen vapaa-ajalla. [00:15:09] Henkilökohtainen talousvalmennus. [00:19:29] Tavoitteiden asettaminen tarpeeksi korkealle. [00:23:13] Kaikki mahdollinen, mitä pystyy miettimään ja tekemään. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Miten hyvinvointialueet pärjäävät keikkalääkärien kalliiden palkkioiden kanssa? Keskustelemassa Pirkanmaan hyvinvointialue-johtaja Marina Erhola ja Länsi-Uusimaan palvelutuotannon johtaja Matias Pälve. Erhola ja Pälve ovat huolissaan siitä, että keikkalääkärien palkkiot ovat korkeat ja keikkalääkärien käyttö on lisääntynyt. Myös sairaanhoitajia ja lähihoitajia palkataan vuokratyötä välittävien yritysten kautta. Erityisesti hoivahenkilöstön saatavuudessa on ongelmia esimerkiksi vanhuspalvelussa, ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyy merkittävästi. Toisaalta kilpailuakin on. – Vuokratyövoimaa tuottavien yritysten määrä on kasvanut paljon ja siten myös kilpailu näiden yritysten välillä on lisääntynyt, Pälve kertoo. Hänen mielestään ei pidä syyllistää yrityksiä tai työntekijöitä vaan selvittää, miksi vuokratyön tekeminen on houkuttelevampaa kuin virkatyön tekeminen. Virkatyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa. Erhola myöntää, että terveydenhuollon järjestämisessä on ongelmia, joita ei ole osattu ratkaista ajoissa. – On tehty myös virheitä. Me kaikki, jotka olemme olleet palvelujärjestelmässä töissä, me olemme tehneet virheitä suunnittelussa. Olemme tehneet ehkä terveys- ja sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, että vaatimukset henkilöstön saatavuus on suurempaa kuin kertakaikkiaan Suomessa on, Erhola sanoo. Hänen mielestään henkilöstöpulaan olisi pitänyt havahtua aiemmin. Nyt menee vuosia ennen kuin tilanne pystytään ratkaisemaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa haastattelen tuottaja Mikael Minkkistä. Olemme jutelleet tänä syksynä paljon, koska järjestämme yhdessä Jyväskylä Big Bandin ja Kipinät-kuoron kiertuetta. Puhumme ensin Mikaelin ammatista yleensä, ja Don't You Worry 'Bout a Thing! -kiertueesta puhuminen alkaa kohdasta 21:00. tuottaa = to produce tuottaja = a producer Jyväskylä Big Band ja Kipinät-kuoro: Don't You Worry 'Bout a Thing! - Kangasala-talo su 29.10. klo 17.00 - Kuopion Musiikkikeskus su 5.11. klo 17.00 - Jyväskylän kaupunginteatteri 12.11. klo 16.00 https://www.lippu.fi/artist/jyvaeskylae-big-band/ Kysyin Mikaelilta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit tuottamaan erilaisia kulttuuritapahtumia? 3. Mitä olet opiskellut? 4. Mikä on helppoa ja mukavaa alallasi / työssäsi? 5. Mikä voi olla joskus vähän vaikeaa? 6. Millaisille ihmisille suosittelet tätä ammattia? 7. Millä mielellä odotat Jyväskylä Big Bandin ja Kipinät-kuoron tulevaa kiertuetta?

Tänään puhun yksin siitä, miten järjestän kivoja koulutusviikonloppuja kollegoilleni. Anteeksi, että puhun vähän liian nopeasti. Ensi kerralla käytän myös toista mikrofonia, niin en kuulosta niin nuhaiselta. Viikonloppukoulutuksen järjestäminen on ihan helppoa, ja suosittelen sitä muillekin. On ihanaa viettää aikaa mukavien ihmisten kanssa ja jutella yhteisistä asioista, syödä hyvää ruokaa ja nähdä uusia paikkoja. :) Kuvassa suomenopettajia Jyväskylässä huhtikuussa 2022. Today I talk about how I organize fun training weekends for my colleagues. I'm sorry for speaking a bit too fast. Next time, I'll also use another microphone so I don't sound so congested. Organizing a weekend training is quite easy, and I recommend it to others as well. It's wonderful to spend time with nice people, discuss common topics, eat good food, and see new places. :) Olemme olleet näissä hotelleissa. We've stayed in these hotels: - Jyväskylä: Solo sokos hotel Paviljonki https://www.sokoshotels.fi/fi/jyvaskyla/solo-sokos-hotel-paviljonki - Tampere: Hotelli Ilves: https://www.sokoshotels.fi/fi/tampere/sokos-hotel-ilves - Turku: Hotel Centro: https://centrohotel.com/ - Jyväskylä: Hotelli Alba https://www.hotellialba.fi/

Olemme viime vuosina, etenkin viime vuotena, keskittyneet paljon historiaan, politiikkaan ja sotaan. Vaikuttaa siltä, että pidätte siitä. Siksi päätin tehdä jakson, yhdessä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa, Israelin-Palestiinan konfliktista. Aihe on iso, vaikea ja monimutkainen, mutta Hannun vastauksien avulla tästä jaksosta saa paljon irti. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Käynnissä on sober september sekä miespaasto. Kumman valitset: pahan pojan vai hyvän pojan? Fiilistelemme Gilmore Girlsejä, romcomeja ja huijareita. Jakson toinen puolisko on täynnä neuvoja! Olemme nimittäin saaneet ensimmäisen life coach -asiakkaamme! Kuuntele Annan pulma ja meidän coachaus hänelle. Seuraa meitä Instagramissa @backlundlangepodcast Nämä mainitsemme: TV-sarja: Gilmore Girls (Netflix) TV-sarja: Estonia, CMore Kirja: Joël Dicker: Alaska Sandersin tapaus Podcast: Alex och Sigges podcast Podcast: Uutisraportti Podcast: Politiikan puskaradio

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Miina tuntee vähän festari-FOMO:a mutta Lotta on käynyt ja Miina myötäelää. Olemme tavarapaljouden keskellä ja harjoitamme kotimaanmatkailua. Yritämme vältellä viikon poliittisia puheenaiheita, mutta pakko niitä on vähän käsitellä. Lopuksi kirja- ja podcastvinkkejä! Seuraa meitä instagramissa @backlundlangepodcast Nämä mainitsemme: Kirja-sarja: Mari Jungstedt: Gotlanti-sarja Kirja: Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani Podcast-sarja: it-kupla.net (YLE Areena) Radio-ohjelma: Camilla Läckbergin Sommarprat P1-kanavalta (löytyy myös Spotifysta)

Tervetuloa maailmanhistorian ensimmäiseen Futucast Debattiin. Olemme halunneet kokeilla tätä formaattia jo pitkän aikaa. Meidän eteemme ilmestyi oiva mahdollisuus toteuttaa tämä, kun Coel Thomasin haastattelun jälkeen Kokoomuksen Kai Lintunen suostui tulemaan Futucastiin haastamaan Coel ja edustamaan vastakkaista näkemystä. Tämän debatin kysymys on “Pitäisikö kannabis laillistaa?”. Jaa:ta edustaa Coel Thomas, Ei:tä edustaa Kai Lintunen. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Ruben Stiller pohtii kansallista identiteettiä: Olemme nyt maa, joka on Naton sylissä. Mitä jännitteitä Natosta syntyy? Pekka Seppänen keskustelutta ritareita yhdestä puolueesta: Onnistuuko Sofia Virta kasvattamaan Vihreiden kannatusta? Hilkka Olkinuora haluaisi ahneuden sijaan kunnioitusta. Pula diabeteslääkkeestä saa Hilkan kysymään, missä kulkee ihmisen itsekkyyden raja.  Ensi viikolla kevätkauden viimeinen lähetys!

Miten työperäisen maahanmuuton tulorajat vaikuttavat maataloudessa, palvelualoilla ja hoitoalalla? Keskustelemassa elinvoimajohtaja Päivi Nerg MTK:sta, edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo Palvelualojen ammattiliitosta PAMista ja puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajien liitosta Superista. "Toivoisin, että Säätytalolla tunnustettaisi tämä tosiasia, että oikeasti me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa", Nerg toteaa. Hoitoalalla on Paavolan mukaan aina ollut maahanmuuttajia, ja siihen on totuttu. "Olemme selvittäneet miten meidän jäsenten mielipiteet ovat muuttuneet. He ovat todenneet, että he eivät tule toimeen ilman maahanmuuttajataustaista henkilökuntaa. He eivät vie meidän työpaikkoja, eivät vie meidän hyvinvointia, vaan tulevat työvoimatarpeeseen. Totuus pitää tunnustaa", Paavola sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Futucastin Nato-arc jatkuu, tällä kertaa feat. Ulkopoliittinen Instituutti. Olemme suuresti pitäneet heitä edustavien tutkijoiden vierailusta, ja tälläkään kerralla ei siihen tullut poikkeusta. Matti Pesu ja Minna Ålander työskentelevät samassa tutkimushankkeessa ja tutkivat mm. Suomen turvallisuuspolitiikkaa, Suomen transatlanttiseen roolia, Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä. Siis muun muassa. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten Nato voi ja tulee muuttamaan Suomea, aina yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti ja sotilaallisesti. Kyseessä on arjessamme aika huomaamaton muutos, joka on kuitenkin maamme globaalin aseman kannalta yksi historiamme suurimpia. Sen takia siitä on tärkeä puhua. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast